• a.f fifi.voim 6 2 LOk HEINÄ-E 009 uu i 6 Connecting Iran 8 Salaliitto sosiaalitoimessa? 9 Kukkiva vallankumous 28 Poliisikoira Rex 50 Ilmaiset kesäsafkat 54
• 13.­16.8. H ELS I NK I LI PUT: www.tiketti.fi / 0600 1 1616 ww www.lippu.fi / 0600 900 900 ww TORSTAINA 13.8. KRAFTWERK (GER). PERJANTAINA 14.8. MM. V AMPIRE WEEKEND (US). Y ANN TIERSEN (FR). ROOTS MANUV (UK). A LADYHA WKE (NZ). + MUITA LAUANTAINA 15.8. MM. GRACE JONES (JAM). WHITE LIES (UK). SEUN KUTI & EGYPT8O (NGR). FLYING LOTUS (US). + MUITA NUNTAINA 16.8. MM. SUN LILY ALLEN (UK). NITIN SA WHNEY (UK). WE). JENNY WILSON (S FE VER RAY (S WE). + MUITA
• .. RAKKAUDEN KESAN KUUMAT KIRJAT! KIRJAT KAUPOISSA HEINÄKUUSSA! ANG LEEN ELOKUVAN TAKING WOODSTOCK ENSI-ILTA SYYSKUUSSA! PERJANTAINA 28.8. RAVINTOLALAIVA WÄISKILLÄ. SOMMAREN ÄR KORT, STIG OMBORD!
• MERKKITU HEINÄ-ELO KUUN OTTEET
• voima 6 / 2009 7 1.7.2009­31.8.2009 rjoitus sis Puhutaan ääneen Venäjän pelko o Venäläinen toimittaja Jelena taja Maglevannaja hakee suojaa kee Suomesta. vasemmistojohtajia talouskriisillä ratsastamisesta", uutisoi Helsingin Sanomat YK:n yleiskokousta. "Monet länsimaat osallistuvat kokoukseen matalalla profiililla ja arvostelevat samalla kokouksen vasemmistolaisia järjestäjiä", lehti jatkaa. Ei saisi puhua finanssikriisistä, koska se on länsimaista lähtöisin ja niille kivulias. On myös epämiellyttävää, jos köyhät ja vasemmistolaiset pääsevät määrittelemään edes asialistaa. Mutta onhan demokratia on vaikea prosessi. Emme me Suomessakaan sitä täydellisesti osaa. " L Ä N S I M A AT S Y Y T TÄ VÄT 14 Yhteisöpsykiatriaa Italiassa Italiassa mielisairaalat suljettiin 30 vuotta sitten. Miten mielenterveyttä hoidetaan Suomessa? avasi viime Voimassa 5/2009 Helsingin sosiaaliviraston toimintatapoja. Kun Kuparinen jatkoi vyyhden penkomista, apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkoselta kommentoi hänen työtään seuraavanlaisesti: "En nyt halua mennä yksityiskohtiin enkä pidä tän tyyppisestä sävystä mitä sinä nyt siinä esität. Minä olen antanut kaupunginhallitukselle selvityksen 8.6 siltä osin mitä lausuntoa minulla on tässä asiassa, ja kun tämä on eduskunnan oikeusasiaelimen selvitettävä, niin minä pidän sitä oikeampana väylänä selvittää näitä asioita kuin Voima-lehteä." Näin puhuu edustuksellisen demokratian palkkaama johtaja. T O I M I T TA J A S U S A N N A K U P A R I N E N Y L E E N S Ä P O L I I T I K O N TA I V I R K A H E N K I L Ö N argumentti kulkee seuraavasti: asia on kesken eikä siitä saisi puhua, koska se on vielä keskeneräinen. Politiikan konkari sanoisi, että siinä vaiheessa kun asioista ylipäätään kuulee, on jo liian myöhäistä. Päätökset on jo tehty eikä arvostelua voida ottaa vastaan. Apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen jatkaa journalismin kritiikkiään: "Mä en pidä teitä [Voimaa] tuomioistuimen tyyppisenä. Että minusta me selvittelemme tätä nyt kaikessa rauhassa, annetaan kaupunginhallituksen arvioida asia, antaa lausuntonsa eduskunnan oikeusasiamiehelle, tämä asia tulee vielä monessakin yhteydessä esille..." Haastattelusta selviää, että Kokkonen ei kertonut kaikkia tietojaan kaupunginvaltuutetuille tai lautakunnalle. Kuitenkin Kokkosen mielestä keskeneräistä prosessia ei saisi sörkkiä. V I I M E VOI M A SS A O L LU T E U -J U T T U A I H E U T T I 31 Pirattien tarina Somalian rannikkoa höykyttävät merirosvot eivät tee hyökkäyksiään huvikseen. Rannikolle dumpatut jätteet lisäävät epätoivoa. 37 À la roskis Anni Waris testasi, mitä herkkuja saa ilmaiseksi. Dyykkarin saalis vaihtelee. myös kritiikkiä, koska juttu tulkittiin kyyniseksi ja apaattiseksi. Rivien välissä kuulemma kehotettiin olemaan äänestämättä. "Jos haluaa saada muutoksen aikaan, niin sen voi tehdä jopa vaaliuurnilla. Tässä ohjeet: 1. Käy äänestämässä ei vallassa olevaa puoluetta. 2. Jos edellinen ei kelpaa, aloita ajoissa 5000 nimen kerääminen ja ilmoittaudu itse ehdokkaaksi. Jos ei äänestä, niin pitäköön mölyt mahassa", kritisoitiin Voiman EU-juttua. V A L L A L L A O N A J AT T E L U , E T TÄ S Y S T E E M I 54 KolUMNIT Tuomas Rantanen s. 12 Teppo Eskelinen s. 38 fifi.voima.fi 6 2009 HEINÄ-E LOkuu KANNEN KUVa Klaus Welp liite Faces www.faces.fi 6 Töhryt tuomiolla 8 Suomi aseistaa Israelia 9 Euroopan vahtikoira Bunyan 14 Miksi poliisi lyö? 25 & 28 Seksijuttuja 52 Ajassa .................... 8­14 Kulttuurihäirintä .........10 Poliittinen kirja .............11 Voimakalenteri ...... 17­21 Talous .........................38 Media .......................... 41 Luonto ........................42 Musiikki ............... 46­47 Kirjallisuus ..........48­49 Elävä kuva ........... 50­51 Lukijaposti ............52­53 Voima testaa ...............54 korjaa itse itsensä. Järjestelmää ei voi muuttaa kuin sisältä. Finanssikriisistä saavat puhua länsimaat, kaupungin asioista virkamiehet ja poliitikot, EU-asioista puolueiden Valtio jäsenet ja äänestäjät. kansa n matoku Kapitalismia ymmärtävät parhaiten kapitava ka a sikana uri jaorj ru tuotta mpanijn iparas tailistit, EU:ta ymmärtävät parhaiten ne, jotka saao nti a osk ttää a Ei vat palkkansa sieltä. Eduskunnan asioista tietävät kr i spsekkaatullossta, ästlä aia Tekulantt liittym opo r parhaiten kansanedustajat, jotka haluavat itselleen la-ien viemksi.sesi l us: ohin ulloa kesä ärei enemmän puoluetukea, koska kansaa ei politiikka i osta! kiinnosta. Ja siksi taas tukea on lisättävä. Mihin kansalaista tarvitaan? Ajatellaan, että ikävistä asioista ei saisi puhua, koska äänestäjät ovat tyhmiä eivätkä osaa tehdä itse johtopäätöksiä. Halutaan holhota. Miten demokratiaa ja sen toimintaa voi sitten uudistaa? Ehkä ensin pitää katsoa politiikan ongelmien kuiluun ennen kuin kuilu katsoo takaisin. ÄLÄ L AMA s.16 ai astam v nos UDU! kimmo jylhämö 6 Voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744 3120, faksi (09) 773 2328, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköpostit etunimi.sukunimi@voima.fi, www.voima.fi Vastaava päätoimittaja Kimmo Jylhämö 044 568 1996 fifi.voima.fi päätoimitttaja Hanna Nikkanen 050 374 0308 Toimitus Hannele Huhtala, Susanna Kuparinen, Tuomas Rantanen, Jari Tamminen, toimittajaharjoittelijat Rami Kolehmainen ja Johanna Nykopp (09) 7744 3112 Ulkoasu AD, valokuvaaja Klaus Welp (09) 7744 3113, graafikko Mirkka Hietanen (09) 7744 3113, mainosgraafikko Ninni Kairisalo, valokuvaajaharjoittelija Anni Waris, Kustannuspäällikkö & Toimitusjohtaja Tuomas Rantanen (09) 7744 3115, 040 507 7165 ensimmäinen lukija Anu Harju taloustoimitus Otto Bruun, Teppo Eskelinen, Matti Ylönen Avustajina tässä numerossa Katarina, Boijer, Essi Eerola, Timo Kalevi Forss, Maria Haanpää, Totte Harinen, Markus Himanen, Wilma Hurskainen, Maria-Kaisa Jurva, Ina Kallis, Jesse Karppinen, Jukka Könönen, Pertti Laesmaa, Ville Lähde, Jorma Mäntylä, Maarit Nermes, Kukka Ranta, Ville Ropponen, Akuliina Saarikoski, Aiju Salminen, Henri Salonen, Satu Taskinen, Tero Tikkanen, Julle Tuuliainen, Tero Tähtinen, Eetu Viren, Jukka Vuorio, Jari Väisänen Julkaisija Voima Kustannus Oy Yhtiön osakkaat Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat & Heikki Hiilamo Jakelu Ville Toivanen (09) 7744 3113 Tilaukset Mirkka Hietanen (09) 7744 3113 Voiman vuositilaus 10 numeroa 33,64 euroa Paino Hämeen Paino Oy, Forssa Painos 60 000, Voima 7/09 ilmestyy 31. elokuuta. ISSN 1457-1005
• 8 voima 6 / 2009 Nokia yhdistää Nokia Siemens Networks auttaa: suomalais-saksalainen yhteisyritys myi viime vuonna Iranin hallitukselle televalvontajärjestelmän. Iranin toisinajattelijat tyrmistyivät kaupasta. "Kyse on ihmisten omaksi turvaksi kehitetyistä järjestelmistä", lohduttaa Nokian viestintäpäällikkö. TOTUUS VAPAUDESTA. Ilman turvallisuutta ei ole vapautta, Nokia Siemens Networks julistaa mainosesitteessään. Valvontajärjestelmien tunnus on musta pantteri: "siltä mikään ei jää huomaamatta". N OKIAN NOKIA SIEMENS keskus [...] helpottaa suuresti tutkimustyötä ja avaa täysin uusia ja tehokkaita keinoja johtolankojen seuraamiseen." Paketti on sittemmin myyty saksalaiselle holdingyhtiö Perusalle. jota tämäkin järjestelmä edustaa, on hyödyllisiä käyttötarkoituksia: koneellinen analyysi voi esimerkiksi tunnistaa miljoonien tilisiirtojen joukosta merkkejä rahanpesusta. Kun välineet erikoistuvat nimenomaan viestinnän tarkkailuun ja analyysiin, uhka sananvapaudelle ja tarkkailtavan väestön demokraattisille oikeuksille on silti ilmeinen. Vielä vakavampi tilanne on, jos tarkkailijana on totalitaarinen hallitus. Siitä huolimatta valvontajärjestelmien kauppaa ei säädellä. Kun Iranin hallitus pyytää Nokia Siemens Networksia etsimään neuloja heinäsuovasta, vain yrityksen oma vastuuntunto rajoittaa sen toimintaa. Nokia Siemens Networksin viestintäpäällikkö Riitta Mård, miten pääsi käymään niin, että myitte valvontajärjestelmän totalitaarisena pidetylle hallitukselle? "Nämä järjestelmät ovat laillisia, ja niitä voidaan myydä lailliselle taholle." Kuka määrittelee laillisen tahon? "Kansainväliset järjestöt määrittelevät sen. Eivät yritykset voi toimia maailmanpoliiseina." haastattelema ihmisoikeusasianajaja Lily Mazaheri sanoo huomanneensa hallituksen tehostaneen hiljattain sähköistä valvontaansa. Kun eräs Mazaherin päämiehistä pidätettiin, kuulustelija näytti hänelle tulostamansa pikaviestikeskustelun, jonka pidäWA S H I N GTO N T I M E SI N D ATA L O U H I N N A L L A , ja Siemensin yhteisyritys Nokia Siemens Networks (nsn) myi viime vuonna Iranin valtion puhelinyhtiö Irantelecomille televalvontajärjestelmän, joka kerää ja hallinnoi dataa muun muassa puhelin- ja internetviestinnästä. Kaupasta kirjoitti yhdysvaltalainen Washington Times -lehti jo huhtikuussa. Lehden haastattelemat asiantuntijat olivat syvästi huolissaan kaupasta, jonka epäiltiin jo kiristäneen Iranin hallituksen otetta toisinajattelijoista. Nyt, kun mielenosoitukset yltyvät Teheranin kaduilla ja Iranin viranomaiset käyvät kuumeista kilpajuoksua internetissä toimivan opposition kanssa, huoli on ajankohtaisempi kuin koskaan. Networksin tiedustelutuoteperhe Intelligence Solutions on tehokas työväline kenelle tahansa, jolla on pääsy televerkkoihin tai muuten käytettävissään massiivinen määrä valvontadataa ­ esimerkiksi tietoja puhelimen, sähköpostin tai internetin käytöstä, rajanylityksistä tai pankkitapahtumista. Se auttaa sekä haalimaan kokoon heinäsuovan että löytämään sieltä neulan: ensin järjestelmä kerää dataa, sitten se analysoi saaliinsa tunnistaen epäilyttävät henkilöt tai tavallisesta poikkeavat tapahtumat ja murtaen esimerkiksi prepaid-puhelinliittymien ja vaihtuvien ip-osoitteiden luoman nimettömyyden. Tuote-esittelyn mukaan tiedustelujärjestelmä mahdollistaa "kaikenlaisen ääni- ja dataviestinnän valvonnan ja sieppaamisen kaikissa verkoissa, ml. kiinteissä, mobiileissa ja seuraavan sukupolven verkoissa (ngn) sekä internetissä. Valvonta- Aktivistien mielestä vat käyttötapoja o iden toisinajattelijo o. seuranta ja vain tetty oli käynyt Mazaherin kanssa. Myös kansainvälisen Iran-ihmisoikeuskampanjan tiedottaja Hadi Ghaemi arvelee nähneensä todisteita hallituksen entistä tehokkaammasta viestintävalvonnasta. Ghaemin mukaan 12 naisten oikeuksia ajavaa aktivistia pidätettiin maaliskuussa yksityisessä juhlatilaisuudessa tavalla, joka antoi syytä epäillä poliisin seuranneen pidätettyjen viestintää. Iranin islamilaisen vallankumouskaartin perustajiin kuuluva, sittemmin demokratia-aktivistiksi ryhtynyt ja Yhdysvaltoihin muuttanut Mohsen Sazegara oli järkyttynyt nsn:n päätöksestä myydä valvontajärjestelmä Iraniin. "He ovat antaneet hallinnolle korkeaa teknologiaa, joka mahdollistaa jokaisen opiskelija-aktivistin, jokaisen naisaktivistin, jokaisen ay-aktivistin ja jokaisen tavallisen kansalaisen seuraamisen." televalvonta ja datalouhinta soveltuvat rahanpesun, huumekaupan, terrorismin ja V A L M I S TA J A N M U K A A N kidnappausten ehkäisemiseen. Iranilaisten aktivistien mielestä yhtä todennäköisiä käyttötapoja ovat toisinajattelijoiden seuranta ja vaino. Riitta Mård, mihin näitä järjestelmiä käytetään? "Ne on tarkoitettu rikollisen toiminnan ehkäisemiseen. Viranomaiset käyttävät niitä kaikkialla, ja käyttö on spesifioitu kaikkialla maailmassa." Mutta kysehän on vain kana- vasta, jota voi käyttää yhtä hyvin rikollisuuden ehkäisemiseen kuin oppositioaktivistien metsästämiseen. Jos käy ilmi, että ostaja käyttääkin järjestelmää muuhun kuin siihen tarkoitukseen, johon se on suunniteltu, voitteko katkaista palvelun? "Emme me voi ryhtyä viranomaiseksi tai kansainvälisen yhteisön edustajaksi." Mutta juuri teillä on liikesalaisuuden alaista tietoa siitä, mitä Iranille on myyty ja mitä sillä tehdään. Kansainvälinen yhteisö ei sitä tiedä. Juuri te voisitte reagoida. "Myyty järjestelmä on omistajan SUOMI-BRÄNDIN JALOKIVI? välittävät Iranin tilanteesta tietoa ja linkkejä Twitterin kautta muulle maailmalle. Toisaalta myös Iranin hallituksen agentit toimivat palvelussa. Heidän paljastamisekseen Twitterissä on avattu muun muassa FindTheRatssivusto. Iranin ulkopuolella lukemattomat internetin käyttäjät tukevat mielenosoittajia omilla pienillä toimillaan. Hallituksen tukena taas toimivat Nokia ja Siemens, jotka toimittivat Iranin hallitukselle "valvontakeskuksen", jonka avulla hallinto tarkkailee niin puhelin- kuin internetliikennettäkin. K ANSALAISJOURNALISTIT L A U TA S A N T E N N E J A takavarikoidaan, Twitter-käyttäjiä pidätetään, puhelimia valvotaan, disinformaatio leviää. Viestinnän hallinnasta on tullut yksi orastavan vallankumouksen keskeisimmistä kysymyksistä. Nokian osuus toisinajattelijoiden vainossa ei ole jäänyt Twitterissä huomaamatta. Viestivirrassa on alkanut yhä useammin toistua sanat "Suomi" ja "Nokia", sekä kehotus boikotoida Nokiaa. Yrityksen puhelinnumeroa ja meiliosoitetta on levitetty käyttäjille protestiviestien lähettämiseksi. mukaan ihmisiä on houkuteltu muun muassa käyttämään välityspalvelimia, joihin tallentuneiden välitystietojen perusteella on pidätetty kansannoususta raportoineita. Myös puhelu- ja tekstiviestiliikennettä valvotaan, ja käyttäjätietojen perusteella on vangittu ihmisiä. Kaikkia Twitterin käyttäjiä pyydetään laittamaan asetuksiinsa sijaintipaikaksi Teheran ja siirtämään myös aikavyöhykkeensä Teheranin aikaan. Tämän toivotaan hämäävän hallituksen tarkkailijoita. T W I T T E R I N V I E S T I T TÄ J I E N toisinajattelijoiden vainoamisessa on noteerattu näyttävästi myös maailman medioissa. Kesäkuun lopulla muun muassa BBC, The Guardian ja Wall Street Journal ovat uutisoineet Nokian ja Iranin hallinnon yhteistyöstä. NOKIAN OSUUS IRANIN Susanna Kuparinen Lue lisäksi Fifistä artikkeli Iranin kuolleet katoavat.
• voima 6 / 2009 9 hallussa, ei meillä enää ole kontrollia siihen. Emme me voi ottaa kansainvälisen yhteisön valtuuksia." Mitä Iraniin täsmälleen myytiin ja missä vaiheessa viime vuotta? "Emme kerro asiakkaistamme tällaisia asioita. Keväällä kauppa tuli julkisuuteen, emmekä ole sitä kiistäneet." Kun kaupasta neuvoteltiin, miten otitte huomioon Iranin poliittisen tilanteen? "Tällaisia poikkeusoloja ei voi ennakoida, kun jotain myydään. Missä tahansa voi yhtäkkiä syntyä poikkeustilanne." Mutta kyllähän jo monen vuoden ajan on tiedetty, että Iranin hallitus tarkkailee ja vainoaa toisinajattelijoita. Ei se ole nyt tullut yllätyksenä. "Me emme aseta meidän asiakkaillemme tällaisia ehtoja, eivät yritykset voi omin päin toimia. Kyse on kuitenkin ihmisten omaksi turvaksi kehitetyistä järjestelmistä." myyty valvontajärjestelmä on luonnollisesti entistä ajankohtaisempi nyt, kun maan vaalilevottomuudet ovat muuttumassa täysimittaiseksi kansannousuksi. Viranomaisten toimet ovat johtaneet kymmenien, jopa satojen mielenosoittajien kuolemiin. Tieto tilanteesta Iranin sisällä leviää ennennäkemättömän tehokkaasti verkon sosiaalisessa mediassa. Samalla hallituksen motivaatio tarkkailla ja rajoittaa viestintää on entistä suurempi. Ja kun välineitä valvontaan on, niitä epäilemättä käytetään. Sekä omalla nimellään kirjoittaneita toimittajia että nimimerkin suojassa toimineita kansalaisjournalisteja on pidätetty tusinoittain Iranin vaalien jälkeen. New York Timesin The Lede -blogin mukaan teheranilaisopiskelijat tyhjentävät nyt kiireellä sähköIRANIN HALLITUKSELLE postilaatikoitaan, koska pelkäävät verkkoa haravoivien viranomaisten pääsevän käsiksi niiden sisältöön. Iranilaiset oppositioaktivistit ja heidän tukijansa ovat heränneet vaatimaan Nokiaa boikottiin. Nokia Siemens Networks korostaa vaativansa yhteistyökumppaneiltaan kaikkien lakien ja säädösten noudattamista ja rohkaisevansa heitä muutenkin nostamaan rimaa eettisissä kysymyksissä. Riitta Mård, miten yhteisvastuuohjelman pykäliä sovellettiin tässä kaupassa? "Meillä on tosiaan tarkka eettinen ohjeistus yrityskumppaneille, ja olemme hyvin aktiivisesti huolehtineet, että alihankkijat eivät käytä esimerkiksi lapsityövoimaa. Valitsemme näillä perusteilla, mitä ja keneltä ostetaan." Mutta se pätee vain yritysY R I T YS VA S T U U O H J E L M A S S A A N kumppaneihin, ei Iranin kaltaisiin asiakkaisiin? "Iranin tapauksessa sellaista kaupan estettä ei ollut." jutussa Siemensin edustaja Elizabeth Cho siirsi vastuuta kaupasta Nokian niskaan: Siemens on Chon mukaan viestintäasioissa käytännössä vain hiljainen yhtiökumppani. Samassa artikkelissa nsn:n tiedottaja Ben Roome puolestaan vakuuttaa, että yk:n ja eu:n vientisääntöjä kunnioitetaan. "Me toimitamme näitä järjestelmiä, jotta niitä käytettäisiin kunkin maan omien lakien mukaisesti." "Emme me voi ryhtyä viranomaiseksi", viestintäpäällikkö Riitta Mård toistaa jälleen. "Viestintäteknologiaalan kauppaa kuitenkin säädellään vahvasti. Kansainväliset järjestöt ovat tässä avainasemassa, ja me toimimme niiden asettamissa puitteissa." WA S H I N GTO N T I M E SI N Human Rights Watch -ihmisoikeusjärjestön Tom Malinowski on eri mieltä. Hänen mukaansa ongelma on juuri sääntelyn puutteessa. Valvontajärjestelmä on "kaksikäyttöinen", Malinowski korostaa Washington Timesille: siviilikäytön lisäksi sitä voidaan käyttää myös sotilaallisiin tarkoituksiin. "Länsimaissa on säädetty paljon vientirajoituksia sellaiselle teknologialle, jolla saattaa olla sotilaallisia käyttötarkoituksia", Malinowski muistuttaa. "Sananvapauden rajoittamiseen tai valvontaan käytettävän korkean teknologian vientiä ei kuitenkaan rajoiteta käytännössä lainkaan." Hanna Nikkanen Nokia-boikotti Facebookissa www.facebook.com/group.php?gid=122778110408 En ollut paikalla Salaliitto? Syytökset kovenevat sosiaalijohtajan kalustekiistassa. Voimassa kerrottiin Helsingin sosiaalitoimenjohtajan Paavo Voutilaisen 71 900 euron kalustehankinnasta ja siihen johtaneista vaiheista. Voutilaisen kalustehankinta rikkoi lautakunnan ottoharkintaa. Ranskalaisen Le Corbusierin nahkakalusteet ja muut designhuonekalut oli tilattu Voutilaisen alaisten mukaan jo 17. maaliskuuta, viikkoja ennen kuin hankinta meni sosiaalilautakunnan päätettäväksi. Lautakunnalta pimitettiin hankinnan hinta sekä muut tarkemmat tiedot ­ ja se, että kalusteet oli jo ostettu. Ensimmäisen kerran hankintapäätös yritettiin saada sosiaalilautakunnan päätöslistalle viikko tilauksen jälkeen, 24. maaliskuuta. Tällöin hankinnan torppasi sosiaaliviraston talouspäällikkö Leena Karhu-Westman. Talouspäällikkö lähetti sähköpostitse tiedotteen hankinnan laittomuudesta Voutilaisen sihteerille Marianne Winterille, johtavalle asiantuntijalle Jarmo Räihälle ja hallintolakimies Anneli Leväselle. Seuraavaa yritystä Karhu-Westman ei onnistunut estämään, sillä hänelle ei kerrottu siitä. 7. huhtikuuta sosiaalilautakunta hyväksyi rutiinipäätösten sekaan kätketyn E DELLISESSÄ kalustehankinnan, jonka hintaa ei mainittu. sosiaali- ja terveysasioista vastaava apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen syytti Voutilaisen alaisia huonosta valmistelusta radiohaastattelussa vappuaattona. Sosiaaliviraston taloushallinnossa tämä herätti suuttumusta. Heti samana päivänä Leena Karhu-Westman lähetti Kokkoselle sähköpostia. Hän kertoi apulaiskaupunginjohtajalle, että talousosasto yritti keskeyttää kalustehankinnan, mutta osasto sivuutettiin. Kokkonen vastasi viestiin maanantaina 4. toukokuuta: "Harmillista, että tieto tuli minulle vasta jälkikäteen. Hyvää Vapun jälkeistä elämää." VOUTIL A ISEN ESIMIES, päivänä, 5. toukokuuta, Voutilainen antoi sosiaalilautakunnan edessä suullisen ja kirjallisen selvityksen kalustehankinnasta. Voutilainen kertoi, että hankinnan valmistelu tehtiin hänen sairaslomansa aikana ja sai lautakunnalta anteeksi. Voutilainen otti vastuun hankinnasta, vaikka antoi ymmärtää, että alaiset olivat mokanneet. Kokouksessa oli läsnä myös Paula Kokkonen. Hän kuunteli Voutilaisen selvityksen, mutta ei kertonut lautakunnan jäsenille talouspäällikön viestistä selvitystilaisuudessa eikä S E U R A AVA N A SANA SANAA VASTAAN tekemässään selvityksessä sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen vetoaa sairastumiseensa sekä sairaslomasijaisensa, sosiaalitoimen perhepalvelujohtajan kuolemaan 7. helmikuuta. "Siksi jouduttiin tilanteeseen, jossa minun oli palattava työtehtäviin mahdollisimman pikaisesti sairauden ja hoitojen jälkivaikutuksesta huolimatta. Pahimmat jälkivaikutukset liittyivät työasentoihin ja niiden joustavaan vaihtelutarpeeseen." Kalustekuitin kalleimpia menoeriä olivat muun muassa yli 11 ooo euron pähkinäpuinen kaapisto ja 18 500 euK AUPUNGINHALLITUKSELLE ron työpöytä. Voutilainen kertoo, että hänen terveydellisen tilanteensa vuoksi alaiset päättivät ottaa nopeasti käyttöön aikaisemmin laaditun kalustesuunnitelman, jota täydennettiin "yllättäen ilmenneiden lääketieteellisten erityistarpeiden mukaisesti". Voutilainen kiistää Voimaan haasteltujen alaisten lausunnot perättöminä. Hänen mukaansa vastuu hankinnasta on valmistelijoiden sekä hallintolakimiehen. Susanna Kuparinen Voutilaisen selvitys Fifissä 27.6. sen jälkeen. Paula Kokkonen, miksi et kertonut lautakunnan jäsenille, että talouspäällikkö oli varoittanut hankinnan laittomuudesta? "Lautakunnan kokous ei ole mikään selvitystilaisuus, se oli tilaisuus, jossa Voutilainen informoi mitä hän oli tehnyt tai tekemättä jättänyt. Sulla on varmasti kunnon tietolähteet ja tiedät, että mä olen joutunut lähtemään kesken sen asian käsittelyn pois ja mä en ole loppuun asti kuullut mitä lautakunnan jäsenet ovat keskustelleet. " Mutta jos sulla on tietoa, joka ei tule muuta kautta ilmi, ja josta annetaan harhaanjohtavaa tietoa, eikö velvollisuutesi ole kertoa noin tärkeä yksityiskohta? "Yritin jo aikaisemmin kertoa sinulle, että minä en seurannut koko sitä keskustelua loppuun saakka, eli minä en tiedä tarkkaan ottaen, että mitä kaikkea siellä on tullut ilmi, mitä kaikkia asioita on kysytty, kun minä olen joutunut poistumaan kesken sen asian käsittelyn." Sinulla on ollut lukuisia tilaisuuksia kertoa tuo tieto ja olethan sä varmasti selvityksen kirjallisen muodon nähnyt. "Selvitys jaettiin siellä tilaisuudessa, minäkään en ollut sitä etukäteen nähnyt." Mutta luit sen. "No en lukenut sitä ja ne kerättiin pois. " Et lukenut selvitystä? "No, kun tuota, se jaettiin siinä ja minä olen siinä mielessä sellainen ihminen, että silloin kuin kuuntelen muiden keskustelua minä en pysty keskittymään yksityiskohtaisesti siihen, mitä siinä kirjallisessa selvityksessä sanotaan." Miksi et antanut informaatiota kenellekään? Tiedät hyvin, että hän [KarhuWestman] ei ollut toimittanut sitä [sähköpostia hankkeen laittomuudesta] Voutilaiselle." Sosiaalivirastossa on tiukat säännöt, että Voutilaisen kanssa ei kommunikoida suoraan vaan kaikki menee sihteerin kautta. "Oletko kysynyt miksi hän [Karhu-Westman] lähettää minulle tällaisia tietoja vasta jälkikäteen?" Tieto ei tullut liian myöhään ajatellen selvitystilaisuutta. "En pidä Voimaa tuomioistuimena. Me selvittelemme tätä nyt kaikessa rauhassa. Annetaan kaupunginhallituksen arvioida asia, antaa lausuntonsa eduskunnan oikeusasiamiehelle, tämä asia tulee vielä monessakin yhteydessä esille." kaupunginhallitus pyysi kesäkuussa sekä Voutilaiselta että Kokkoselta selvitykset kalustehankinnasta. Molemmat selvitykset käsitellään kaupunginhallituksen kokouksessa 10. elokuuta. Kaupunginhallitus laatii niiden pohjalta lausunnon eduskunnan oikeusasiamiehelle, jolle on tehty kantelu kalustehankinnasta. Tästä tulee sellainen olo, ettei kaikki mahdollinen tieto välttämättä päädy selvityksiin, jos pimität tärkeää tietoa valtuutetuilta. "Kysymyshän on Voutilaisen ja hänen organisaationsa sisäisestä toiminnasta. Siitä, minkä viestin hän on alaisiltaan saanut ja mitä viestiä hän ei ole heiltä saanut." Minkä takia suojelet Voutilaista? Jos sihteerille tulee viesti, niin täytyy olla todella huono sihteeri, jos ei siirrä sitä eteenpäin. Myös Jarmo Räihä kertoi, että Voutilaista on informoitu. "Huomaatko, miten Karhu-Westman on lähettänyt tämän minulle huomattavasti jälkikäteen. Jos hän olisi halunnut rehellisesti tämän asian selvittää, niin olisi voinut kuvitella, että hän olisi yrittänyt ottaa vähän aikaisemmin yhteyttä. Hän on ensin yrittänyt vaikuttaa sosiaalivirastossa. "Eikö sinustakin ole erikoista, että hän lähettelee sitten minulle huomattavan myöhässä tämän. Että onko tässä nyt haluttu ansoittaa Voutilainen." Siis oletko tosissasi, että tämä olisi jonkinlainen salaliitto? Syytätkö Karhu-Westmania tästä? "En, en syytä sen enempää. Ihmettelen hänen toimintatapaansa." Niin mutta nyt pointsi ei ole siinä, mitä Karhu-Westman on kertonut ja milloin... "Kyllä nyt pointti on siinä! Se pointti on siinä." ...vaan miksi sinä et ole kertonut sosiaalilautakunnalle olennaista tietoa? Tilaisuuksia on ollut sadoittain toukokuun aikana. HELSINGIN "Minusta se ei ole ollut siinä vaiheessa olennaista, koska siinä vaiheessa siellä sitä pyykkiä pestiin, ja keskusteltiin, kuka tiesi, mitä tiesi ja kuka oli informoinut ketä missä vaiheessa, eiks niin? "Olen nähnyt mitä te printtaatte lehteen, että haluatte lisää keskustelun aineksia. Voisi olla intelligentimpää yrittää selvittää asioita ihan rauhallisesti." M Y Ö N TÄ Ä 8. kesäkuuta kaupunginhallitukselle lähettämässään selvityksessä, että kalustehankinta on vastoin lakia, mutta "hyvää miestä ei pidä yhden harkitsemattoman hankinnan perusteella hylätä". Kokkosen mukaan Voutilainen on tehnyt päätöksen hyvässä uskossa, hankinnan valmistelijoiden ja juristin antamien tietojen pohjalta. Karhu-Westmanin viestistä Kokkonen ei mainitse mitään. "En katso laiminlyöneeni valvontavelvollisuuttani enkä katso menetelleeni tässä asiassa virkavelvollisuuksieni vastaisesti", hän päättää selvityksensä. KOK KONEN on järkyttynyt vihjailuista, että hän olisi tietoisesti johdattanut Voutilaisen ansaan. "Missään vaiheessa virastosta ei oteta sosiaalijohtajan ohi yhteyttä ylimpiin virkamiehiin. Tässäkin tapauksessa Kokkonen koki yhteydenottoni loukkaavana. Normaalisti Voutilainen hoitaa kaikki suhteet Kokkoseen päin." Karhu-Westman kertoo, että ainoa syy, miksi hän rohkeni lähettää Kokkoselle viestin siitä, että hankintaprosessin kulkua on vääristelty, oli Kokkosen antama radiohaastattelu, jossa taloushallinnon virkamiehiä moitittiin huonosta valmistelusta. "Väite salaliitosta on täysin naurettava ja lähentelee kunnianloukkausta." LEENA K ARHU-WESTMAN Susanna Kuparinen Kokkosen puhelinhaastattelu sekä Voutilaisen & Kokkosen selvitykset kaupunginhallitukselle julkaistaan kokonaisuudessaan Voiman verkkolehdessä Fifissä 27. 6.
• 10 voima 6 /2009 kulttuuri häirintä lyhyesti Nationalisti haki turvapaikkaa ­ sai maahantulokiellon S U O M A L A I S T E N kansallissosialistien uudeksi johtajaksi pyrkivä oululainen Henrik Holappa kirjoitteli vuosina 2006 ja 2007 sanomalehti Kalevaan mielipidekirjoituksia, joissa hän tuomitsi monikulttuurisuuden ja maahanmuuton. Samojen vuosien vaihteessa Holappa myös toimi ylläpitäjänä arjalaismielisillä nettisivuilla. Hän julkaisi sivuilla juutalaista- ja afrikkalaista syntyperää olevien oululaisnuorten kuvia varustettuna englanninkielisellä tekstillä "väkivalta ratkaisee kaiken". Joulukuussa 2008 Kansallinen vastarinta -niminen liike julkaisi internetsivuillaan tiedotteen olemassaolostaan ja tavoitteistaan. Puhemiehenä toimi Holappa. Avoimesti ulkomaalaisvihamielinen ryhmä varoittelee tiedotteessaan kotimaisesta sionistisesta mediasta, ja kertoo, ettei tule antamaan haastatteluja minnekään. Holapan kirjoittelusta kiinnostunut syyttäjä halusi tutkia, onko parikymppinen patriootti syyllistynyt kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. Rikostutkintaa säikähtänyt Holappa lähti kuluvan vuoden alkupuolella Yhdysvaltoihin, ja yritti hakea sieltä poliittista turvapaikkaa. Juttunsa käsittelyssä hän yritti edustaa itse itseään, johon oikeus ei suostunut. Sen sijaan mies sijoitettiin erityisesti maahanmuuttoviraston käytössä olevaan vankilaan odottamaan jatkokäsittelyä. Patriootin seikkailu Pohjois-Amerikassa päättyi lopulta kesäkuun puolessavälissä kun mies karkotettiin laittomana maahanmuuttajana takaisin Suomeen, ja päälle lätkäistiin vielä kymmenen vuoden maahantulokielto. Voiman mennessä painoon kansallinen-vastarinta.com ja patriootti. com olivat äkillisesti häipyneet kokonaan verkosta. LUVATTOMAN PÄÄLLÄ. Laittomat mainostaulut peitettiin taiteella New Yorkissa. Posteripoika Posterchild nousi kapinaan ökymainostajia vastaan. H New Yorkissa järjestettiin tapahtuma, jossa 120 luvattomasti pystytettyä mainostaulua peitetUHTIKUUSSA tiin taideteoksilla. New York Street Advertising Takeover, nysat oli reaktio kaupungin sadoille luvattomille mainostauluille, joihin viranomaiset eivät puutu. Tauluja edelleen vuok- Jukka Vuorio TARROJA KOKO RAHALLA Laki on kaikille sama. Heko heko. Käytännössä Suomen tienvarsimainokset ovat laittomia. Yksityisilläkin mailla sijaitsevat mainokset, jotka näkyvät maantielle ovat Tiehallinnon valvonnan alaisia. Suomen maantielaki kieltää yksiselitteisesti kaikki mainokset teiden varsilla liikenneturvallisuuden nimissä. Mainostilaa vuokraavat yritykset ja yksittäiset maanomistajat ovat muutaman vuoden aikana Tiehallinnon käskystä mainostauluja vähitellen poistelleet. Vahingossa tehdyt rikokset ovat rangaistavia, mutta sakkoja ei ole tiettävästi kenellekään lähetetty. Oman lusikkansa soppaan työntävät Suomen lukuisat kunnat: vaikka laki kieltää tienvarsien mainokset, kunnat myöntävät avokätisesti lupia mainospaikoille kaava-aluella. Laittomat mainokset eivät ole vain maaseudun harrastus. Tähtien Sota ­ Episodi I -elokuvan ensi-iltaa juhlistettiin Helsingissä kivitalon kokoisella lakanalla Fennia-korttelin seinässä Rautatientorin vieressä. Mainos todettiin välittömästi laittomaksi, mutta kukaan ei reagoinut. Helsingissä luvattomia mainoksia puhdistettiin, kun urheiluvälinevalmistaja Puma sekä MTV Finland toteuttivat mainoskampanjansa liimailemalla tarroja ja julisteita luvatta katujen varsille ja bussipysäkeille. Luvattomista kampanjoista seurasi sakot, mutta ne olivat murto-osa ei-kaupallisia tarroja liimanneiden henkilöiden saamista sakoista ja korvausvaateista. Näin yritykset saivat itselleen erittäin edulliset mainoskampanjat. Adin odotus jatkuu GILBERT ADI, raavat yhtiöt keräävät jatkuvasti tuloja laittomista katukuvan täytteistä. Laittomien mainoksien kimppuun on käynyt pontevasti katutaiteilijana mainetta niittänyt kanadalainen Posterchild. Heppu valitsi taannoin Kanadan laittomia mainoksia listaavalla illegalsigns.ca-sivustolla julkaistulta luvattomien mainosten listalta sopivimmat ja kävi töihin. Sapluunan avulla hän lisäsi mainoksiin tekstin, jossa pyydettiin palautetta mainoksesta puhelimitse. Palautteet ohjattiin Toronton kaupungin mainospaikoista vastaavan rakennusyksikön puhelimeen. kohteita Posterchild punnitsee monia seikkoja. "Kuinka paikka soveltuu työskentelyyn, mikä sopii ympäristöön ja kuinka kauan työ säilyy paikoillaan. Kuinka moni näkee sen ja kuinka suuri kiinnijäämisen riski on, kannattaa aina miettiä riski­hyöty-suhdetta." VA L I T E S S A A N S O P I V I A kongolainen kielitieteilijä ja ihmisoikeusaktivisti, odottaa yhä Helsingin hallinto-oikeudelta perheenyhdistämispäätöstä. Adista kerrottiin muun muassa Voiman numerossa 2/2009. Tuolloin hän oli viettänyt jo seitsemän vuotta suomalaisen byrokratian hampaissa. Viimeisin vastoinkäyminen oli maahanmuuttoviraston vaatimus huimista 3 330 euron kuukausituloista: jos se ei täyty, Adin sairaanhoitajavaimo ja neljä lasta eivät saa muuttaa Suomeen. Adi itse ei voi palata Kongoon, jossa valta on yhä häntä kiduttaneen hallituksen käsissä. Adi opiskelee, kirjoittaa väitöskirjaa ja siivoaa toimistoja yövuorossa. Maahanmuuttovirastolla olisi valta joustaa kovasta minimitulovaatimuksestaan. Näin ei tapahtunut, ja viime vuoden lopussa Adi valitti päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. Keväällä Voima vetosi hallinto-oikeuteen, että asian käsittelyä nopeutettaisiin: perhe on jo kärsinyt seitsemän vuoden erosta kohtuuttomasti, ja ikuinen odottelu repi sekä Adia että hänen Kongossa eläviä rakkaitaan. Ehkä hallinto-oikeus tekisi päätöksensä ennen juhannusta ja kesälomien alkua, toimituksessa toivottiin. Se ei tuntunut mahdottomalta toiveelta. Toivo oli turha. Juhannukseen mennessä Helsingin hallinto-oikeus ei ollut edes määrännyt käsittelijää Gilbert Adin tapaukselle. Jari Tamminen Hanna Nikkanen osallistui myös nysattapahtumaan. "Noin mahtavia projekteja auttaa mielellään." "Meidän ryhmällämme oli hieman ylimääräisiä vastoinkäymisiä. Porukka, joka maalasi alueemme laittomat mainostaulut valkoisiksi ennen projektin alkua, pidätettiin, joten emme päässeet suoraan työn touhuun. Tietenkin meitä myös hieman huoletti palata rikospaikalle." Posterchild kannustaa kynnelle kykeneviä laittomien mainosten kimppuun. "Mitkä ovat tuomiot laittomasti pystytetyistä mainoksista? Entä niiden vandalisoimisesta?" "Itse en koe ongelmaksi myöskään laillisten mainosten muokkaamista, olen aikoinani sitäkin tehnyt. Lisäksi kannattaa huomioida, että kaikki mainostamiseen liittyvät lait on kirjoitettu niiden ehdoilla, joilla on rahaa ja valtaa", Posterchild kommentoi. POSTERCHILD Jari Tamminen
• kirja voima 6 / 2009 11 Polanyin opit "Meidän on suojeltava itseämme markkinoilta." toisen maailmansodan aikana kirjoitti pääteoksensa Suuri murros, hänen tarkoituksenaan oli etsiä syitä fasismin valtaannousulle. Polanyin mukaan fasismi oli reaktio markkinatalouden kriisiin ja 1930-luvun alun suureen lamaan. Nyt finanssikriisin sydämessä, kun vertauksia 1930-luvun lamaan viljellään kaikkialla ja uhkaa uuden fasismin noususta heilutellaan, on tietenkin houkuttelevaa kaivaa Polanyin kirja esiin ja ryhtyä etsimään samankaltaisuuksia. Kirjan kirjoittamisen aikaan markkinatalous todella vaikutti ajautuneen ratkaisevaan kriisiin. Sotataloudessa protektionismi ja valtion aktiivinen interventiopolitiikka olivat syrjäyttäneet vapaat markkinat. Niin sanotut uusliberalistit ryhtyivät kuitenkin 1970-luvulla jälleen ajamaan markkinoiden vapauttamista. Polanyin mukaan 1800-luvun alussa tapahtui "suuri murros", kun markkinoista tuli koko yhteiskuntaa järjestävä periaate. Tämä oli historiallisesti ennenkuulumatonta, sillä aikaisemmin ei talouden koskaan ollut katsottu palautuvan markkinoihin eikä yhteiskunnan talouteen. K UN KARL POLANYI varoita. Koska käytännössä kyse on ihmisistä, luonnosta ja liiketoiminnan edellytyksistä, jotka eivät kuitenkaan ole tavaroita eli niitä ei tuoteta myyntiä varten, olisi niiden tuominen kokonaan markkinoille johtanut yhteiskunnan täydelliseen tuhoutumiseen. Polanyin mukaan puhdas markkinatalous johti moraalin rappioon ja perinteisten yhteisöllisten rakenteiden hajoamiseen. Siksi yhteiskunnan oli suojeltava itseään markkinoilta. Työlait, viljalait ja pankkitoiminnan säätely olivat yhteiskunnan itsepuolustusta. Polanyin mukaan markkinat eivät kuitenkaan olleet luonnollinen instituutio vaan niiden edellytysten luomiseen tarvittiin runsaasti valtion puuttumistoimenpiteitä. Markkinayhteiskunta tarkoitti talouden keinotekoista ja kuvitteellista erottamista politiikasta tai yhteiskunnasta. Sen ongelmat tulisi ratkaista palauttamalla talous yhteiskunnan palvelukseen. analyysi sitten voi auttaa meitä nyt? Finanssimarkkinoiden ohjauksessa toiminutta taloutta on kutsuttu uusliberalistiseksi. Uusliberalistit ovat hyvin tienneet, ettei markkinoissa ole mitään luonnollista eikä vapaita markkinoita itse asiassa koskaan voida saattaa voimaan vaan ne ovat pelkästään toteutumaton ihanne. Uusliberaalit ymmärsivät, ettei talous voi toimia yksin eikä edes pelkästään valtion tai politiikan avulla, vaan niiden sovittamiseksi vaaditaan "kolmas sektori", yhteiskunta tai M I S S Ä M Ä Ä R I N TÄ M Ä "sosiaalinen side". Nykyisin tätä kutsuttaisiin kai yhteisöllisyydeksi, jonka puolestapuhujiksi esimerkiksi pääministeri Vanhanen ja valtiovarainministeri Katainen ovat viime aikoina erityisen voimakkaasti ryhtyneet. markkinoiden aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi tarvitaan yhteisöllisyyttä ja moraalia, mutta nykyisin kapitalistinen työvoiman hallinta vaikuttaisi perustuvan juuri niihin. Katainen ja yritysjohtajat vaativat yksiäänisesti sitoutumista "yhteiskunnan kokonaisetuun". Itse asiassa uusliberaalit teoreetikot näkivät markkinatalouden keinona palauttaa voimaan aidot pienyhteisöt ja vapauttaa yksilö ja perhe sosialistien luoman massayhteiskunnan kahleista. POLANYIN MUKAAN tuotannontekijöistä, eli työstä, maasta ja rahasta, tehtiin taK E S K E I S I S TÄ politiikka tai kansallisvaltio tuntuvat molemmat ajautuneen kriisiin, näyttäisi yhteisöllisyydestä ja moraalista tulevan keskeisin keino "kannustaa työhön" ja hallita ihmisiä. Tässä mielessä Polanyista ja hänen 1800-lukulaisesta esikuvastaan, utopistisosialisti Robert Owenista, voitaisiin ehkä lähteä jäljittämään jonkinlaista uuden "yhteisöllisen" hallinnan muodon syntyhistoriaa... N Y T K U N TA L O U S J A Eetu Viren Karl Polanyi: Suuri murros. Klassikkosarja. Vastapaino, 2008. 400 s. Artikkelin pitkä versio Fifissä. Huutoja tuuleen paikantaa vasemmiston käännöksen oikeistoon helmikuuhun 1996. Silloin uusliberalismi vakiinnutettiin Suomeen. Alhon pamfletti Kovan tuulen varoitus liikkuu Paavo Lipposen ja Alhon traumaattisesta suhteesta yleiseen, dokumentoiden työväenpuolueiden marssia markkinakurin alamaisuuteen. Alho toimi Paavo Lipposen i hallituksessa toisena valtiovarainministerinä vuosina 1995­1997. Lukkareiksi Alho osoittaa valtiovarainministeriön virkamiehet Raimo Sailaksen, Johnny Åkerholmin, Erkki Virtasen ja Martti Hetemäen. Vasemmistonkaan roolitus ei jää epäselväksi näiden tosiasiallisten vallankäyttäjien asettamissa raameissa. Mutta johonkin hallitusta tarvittiin. Pääministerinä räyhäävä ja alistava Lipponen vetääkin tarinassa primadonnan roolin. Alhon näkökulmasta on raskauttavaa, että Lipposen i hallitus vakiinnutti uusliberalismin ilman de- A RJA ALHO mokraattisten edustajien valmistelua tai edes eduskuntaryhmien tietoa uusista säästöistä. Hyvinvointivaltiolta pudotettiin pohja pois. Selväksi tulee, että kohtaus tapahtui vain ja ainoastaan pienen klikin pikamanööverina. TA P A H T U N E E N J Ä L K E E N sosiaalidemokraatit tai Vasemmistoliitto eivät ole kyenneet kömpimään kuivalle maalle. Eroa uusliberalistiseen käännökseen ei ole esimerkiksi Vasemmistoliiton johdossa juurikaan tehty, mistä vaalitappion konkretisoima Korhosen erokin oirehtii. Urpilainen sentään on muun touhun lomassa ehtinyt tunnustaa virhettäkin jo yhden kerran (hs 17.2.2009). Alho ei nosta esiin sitä, että tänä talvena alkaneen laman myötä kokoomuksenkin nokkapoliitikot kaahasivat vasemmalta ohi. Julkesivatpa myös syyttää kapitalismia kapitalismin kriisistä. Liberalistiseen talousideologiaan yhtyville kannoilleen Alho ei perusteluja esitä. Toteaapa vain esimerkiksi 1980-luvun rahoitusmarkkinoiden vapauttamisen olleen pe- rusteltu. Hän sivuuttaa 1990-luvun pankkikriisin rajuuden, jota on pidetty uuden ideologian hintana. Otsikko, Kovan tuulen varoitus, jätetään horisontin synkäksi taustapilveksi. Jotain tarttis tehdä ­ oikeastaan paljonkin. Nuorille lisää rohkeutta kattiloiden kolisteluun, lisää suoraa demokratiaa, terapeuttista keskustelua, työväenpuolueet sietämään erilaisia toimintatapoja, analyysiä työn muuttumisesta ja vielä ­ eroon uusliberalismista. Jani Väisänen Arja Alho: Kovan tuulen varoitus. Into, 2009. 127 s.
• 12 voima 6 /2009 Rahasta rehellisesti K U S TA N N A N T Y Ö K S E N I V O I M A A , mutta minulla on sivupersoona vihreiden kaupunginvaltuutettuna Helsingissä. Keskimääräisistä kansalaisista me poliitikot eroamme siinä, että meillä piisaa vallanhalua, kunnianhimoa ja egoa tavallista runsaammin. Se ei tee meistä välttämättä muita huonompia ihmisiä, mutta ei varmasti parempiakaan. Politikoilta kuitenkin vaaditaan rehellisyyttä ja vilpistä kiinni jääminen käy kalliiksi. Siksi moni ketkumpikin poliitikko pyrkii ainakin suhteelliseen rehellisyyteen, vaikka ei arkielämässään tällaista hyvettä omaisikaan. Sen sijaan politiikassa pyöristellään totuutta. Ja kun puolitotuuksia kytkee tarpeeksi peräkkäin, muuttuu harmaan vyöhykkeen vaalea pääty yhä tummemmaksi, joskus jo liki mustaksi. P Ä Ä M I N I S T E R I M AT T I V A N H A S E N valehteluskandaalissa ei ole kyse puolitotuuksista. Pääministeri on jäänyt kiinni selvistä valheista, jotka koskevat hänen osallistumistaan puolueensa vaalirahoituksen järjestämiseen. Matti Vanhanen ei tietenkään ole yksin vastuussa puolueensa tai yleensä suurten puolueiden vaalitukiin liittyvästä peittelystä ja tämän sumuverhon takaisista kytköksistä. Niin kauan kuin kokoomus ja SDP kieltäytyvät paljastamista omien vaalitukiensa takaa löytyviä yhteyksiä, on kohtuutonta kaataa koko mätäkuormaa yksin Matti Vanhasen ja keskustan päälle. Mutta Matti Vanhanen on itse suoraan vastuussa siitä, että hän asemassaan pääministerinä puhuu totta. P A R L A M E N TA R I S M I TA R K O I T TA A S I TÄ , sä on tietenkin tämän suht suhteen pienemmät riskit. riskit." Pien Pienemmissä yksiköissä virukset eivät myöskään virukse leviä yhtä suuriin eläinpopulaatioihin. Kuitenkin alkee alkeellisemmatkin olosuhteet voivat olla virusten leviämiselle suotuisia. " "Erityisesti Aasian maaseudulla siipikarja, siat ja ihsiip miset ovat läheisissä kontakteissa. lähei Siat eivät kosk koskaan saisi olla kossii ketuksissa siipikarjaan." S IKAINFLUENSSA A " T E H O K K U U S VA AT I M U S T E N että hallituksen on nautittava eduskunnan enemmistön luottamusta. Juuri tämän luottamuksen varassa on paljon toimeenpanovaltaa. Ja juuri tätä valtaa Suomessa on viime vuosina haluttu kasata juuri pääministerille. Puolueiden välillä ja sisällä käytävissä valtapeleissä valta verkostuu korttitaloksi, jossa pääministeri on eräänlainen kardinaaliakseli. Sen vaihtaminen sotkee kaikkien osien keskinäiset suhteet. Vihreiden kannalta Matti Vanhasen julkinen pyristely on piinallista. Omat vaalirahoituslähteet ovat jo avoimia ja omat ideologiset vaatimukset reilusta poliittisesta kulttuurista vaatisivat jyrkkää protestointia. Epäluottamuksen avoin osoittaminen oman hallituksen pääministerille suistaisi kuitenkin monet puolueelle tärkeät asiakamppailut syvälle suohon ja sementtiin. Vastakkain päätyvät periaatteet ja käytännön työ politiikassa. on nyt löytynyt myös Suomesta. "Paniikki iski kouluun" kiljuvat lööpit. Samalla uutisoidaan kuinka moni on maailmalla tautiin sairastunut tai mahdollisesti menehtynyt. Media keskittyy pelon lietsomiseen ja kauhukuvien maalailuun. Hengityssuojainten käytön hyödyt ja riskit on vertailtu moneen kertaan. Taudin synty, leviäminen ja niiden takana olevat mekanismit eivät ole mediaa hirveästi kiinnostaneet. Tauteja eläimillä on aina ollut, ja ajoittain niitä on myös siirtynyt ihmisille. Tehomaataloudella luodaan olosuhteet, joissa taudit leviävät kerta toisensa jälkeen. Niiden siirtyminen ihmisiin on arpapeliä. "Eläintiheyden kohoaminen lisää riskiä virusten leviämiselle", Liisa Sihvonen sanoo. Helsingin yliopiston professori ja Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tutkimusjohtaja myöntää, että tehomaatalouden myötä taudit kehittyvät ja leviävät tehokkaimmin. "Suurissa yksiköissä virus kulkeutuu nopeasti ja mutatoituu. Pienemmissä tuotantoyksiköis- Halpaa lihaaha kuluttajat kaipaavat. nimiss nimissä karjan käsittelyä tehostetaan", sanoo professori Anna Valros Helsingin yliopistolta "Henkilökunnan määrä eläintä kohden laskee, samoin tekee mahdollisuus tautien varhaiseen huomaamiseen. Kun eläimiä ei hoideta yksilöinä, ei ongelmiakaan välttämättä huomata." Olosuhteet suomalaisilla tiloilla eivät suinkaan ole maailman huonoimmat, mutta meilläkin seurataan kovasti kansainvälisen kehityksen perässä. Maa- ja metsätalousministeriön tilastojen mukaan tilakoot ovat kasvaneet täälläkin melkoisesti. Professori Sihvonen muistuttaa, että suomalaiset tilat ovat kuitenkin huomattavasti pienempiä kuin maailmalla. "Esimerkiksi hollantilaiset tilat ovat jotain ihan muuta kuin suomalaiset." Kuitenkin Sihvonen myöntää, että tehomaatalouden kritisoiminen Suomesta käsin on hieman ongelmallista, mikäli meilläkin tilakokoja kasvatetaan. Tälle kehitykselle ei juuri mitään voi. Laajennu tai kuole, sanoo puolestaan Anna Valros. "Tilakoot kasvavat ja pieniä putoaa jatkuvasti kilpailusta. Kasvua tapahtuu jatkossakin, erityisesti sikataloudessa. Valinnanvaraa kasvulle ei juurikaan ole, kansainvälisillä markkinoilla pitää mennä muiden perässä. Kotimainen pientuotanto, luomu ja muut ovat melkoisia kuriositeetteja, mikäli kuluttajat haluavat lihansa mahdollisimman halvalla." kuluttajat kaipaavat. Laman lähestyessä kokolihan myynti on laskenut, ja halvan jauhelihan markkinoilla käydään kovaa kilpailua asemista. Kaupanalalla vastuun ulkoistaminen toimii ensiluokkaisesti: kuluttajat ostavat halvinta, mitä on tarjolla. Kauppiaat puolestaan vannovat markkinoiden nimeen ja ilmoittavat kuluttajien päättävän valinnoillaan. Mikään taho ei ota vastuuta elintarviketuotannon eettisyydestä, olosuhteista tai ympäristövaikutuksista. Tai siitä, että se tappaa jo ihmisiäkin. J A H A L PA A L I H A A H A N n Jari Tamminen 1995 Lypsykarjatalous Muu nautakarjatalous Sikatalous Siipikarjatalous Lammastalous 100 100 100 100 100 1997 111 128 132 146 151 2000 152 170 166 306 174 2002 170 193 190 317 220 2004 197 189 254 318 182 J O S TA A S V I H R E ÄT J A M U U T hallituspuolueet eivät oman pelitilanteensa takia halua keikuttaa valheista kiinni jääneen pääministerin asemaa, on vaarassa enemmänkin kuin puolueiden ja politiikan yleinen uskottavuus. Maata hallitsee silloin pääministeri, jolla ei ole eduskunnan enemmistön ­ kansasta nyt puhumattakaan ­ luottamusta, mutta tätä luottamusta ei haluta mitata siellä, missä sitä nimenomaan pitäisi mitata. Kenellä silloin on se kansalta vaaleilla peritty valta? S U O M A L A I N E N K O R R U P T I O O N S I TÄ , että päättäjien ympärillä pyörivät sidosjengit yrityspampuista ay-johtajiin ja maakuntasatraapeista mediamoguleihin kaveeraavat keskenään samoissa löylyhuoneissa, kokkareilla tai taksien takapenkeillä. Ja kaveriahan ei jätetä. Kun yksi tukee toista ja toiset yhtä, missiot yhtyvät ja kaikki voittavat. Ainakin mukanaolijat. Äänestäjien kannalta olisi kohtuullista saada tietää, kenen rahojen kanssa sitä yhtyy samaan rintamaan. Mutta jos tätä vaatii, on pakko vaatia myös rehellisyyttä ja avoimuutta vaalirahoitukseen liittyvissä asioissa. Kaikilta puolueilta, politiikoilta ja pääministereiltä samalla mitalla. Vasemmalta, oikealta ja keskeltä. Puolueiden on kerrottava, mistä ovat rahansa saaneet. Pääministeri ei saa valehdella ylipäänsä eikä varsinkaan tässä asiassa. Valehtelusta kiinni jääneiden pääministereiden pitää erota. Vanhasen pitää erota. Ketun matka häkistä tankkiin O H J A N M A A L L A ketut on j jo pitkään sullottu pieniin häkkeihin. Nyt Vaasan Energiainstituutissa on keksitty, että sen jälkeen kun ketun turkki on repäisty jatkokäsittelyyn, voidaan jäljelle jääneestä ruumiista puristaa vielä noin kilon verran rasvaa, josta taas voidaan valmistaa biopolttoainetta dieselmoottoreihin. Noin miljoonasta turkistarhoilla vuosittain nyljetystä ketusta saataisiin näin ollen noin tuhat tonnia polttoainetta. Toisaalta polttoainetta kuluisi huomattavasti jo raatojen keräämiseen tarhoilta ja kuljettamiseen dieselinjalostuspaikalle. Dieselmoottorit kävisivät toki hyvin kasvidieselilläkin. "Kasviöljyt soveltuvat biodieselintuotantoon, mutta tuolloin käyttäisimme materiaalivirtaa, joka on soveltuvaa ihmisravinnoksi. Nykyisessä tilanteessa tätä pyritään välttämään, vaikka kasviöljyjäkin toki tutkitaan", vastaa Vaasan yliopiston tutkimusjohtaja Erkki Hiltunen. P Kaikki biopolttoaineeksi suunnitellut kasviöljyt eivät kuitenkaan ole ihmisravinnoksi kelpaavia. Esimerkiksi Intiassa ja Afrikassa kasvatettavan jatrofa-pensaan siemeniä pidetään erittäin tuottoisana biopolttoaineen materiaalina. Jatrofa kasvaa kuivilla joutomaillakin. Kasvi on ihmiselle haitallinen ja sen käsittelyssä tarvitaan suojavarusteita. Vaasan Energiaintituutissa tutkitaan myös jatrofan ominaisuuksia. lopetettu lainsäädännöllä Britanniassa, Itävallassa, Sveitsissä, Kroatiassa ja Bulgariassa. Hollanti on kieltänyt kettu- ja chinchillatarhauksen, ja Tanskassa tehtiin kesän alussa päätös kettutarhauksen lopettamisesta. Ruotsissa kettujen tarhaaminen on tehty eläinten hyvinvointivaatimuksilla taloudellisesti kannattamattomaksi. Suomessa turkisala taistelee eurooppalaista trendiä vastaan jääräpäisesti, jopa siinä määrin, että tanskalaisia yritettiin viime metreille saakka lobata kettutarhauksen jatT U R K I S TA R H A U S O N Tuomas Rantanen kajiksi.Tarhauksen vastustajat pelkäävät turkisalan saavan kettudieselistä yhden argumentin lisää tarhauksen jatkamiselle. "En näe asiaa niin päin, että biodieselin tuotanto voisi olla lähtökohtana turkistarhaukselle. Kyllä tarhauksen edellytykset aina määräytyvät turkisten tuottamismahdollisuuksista", sanoo Hiltunen. Ihan mullistavan uudesta ideasta ei eläinrasvadieselissä ole kyse. Honkajoella toimiva Honkajoki Oy on jo vuonna 1967 perustettu lihateollisuuden sivutuotteita jalostava yhtiö. Sen toimintaidea on muuntaa kuolleet, isot tuotanto- ja villieläimet rehuksi ja lannoitteeksi, mutta myös polttoaineeksi. Ketunrasvadieselistä kertoi ensimmäisenä Tekniikka & Talous -lehti 12. kesäkuuta. Jutussa kerrottiin muun muassa, että "Kettujen jälkeen tankkiin pääsevät kanat ja myöhemmin minkit". Jukka Vuorio
• VE RK 20 KO L 21 -V U IP OT IS PU .­3 JU KA HLA UP F PA ES AU TI KE VA AA AL 27 I .7. 0. 8. JOILLEKIN SE TÖLLÖ EI NYT VAAN RIITÄ.
• 14 voima 6 /2009 Jelena Maglevannaja paljasti kidutukset & pakeni Suomeen. EN ÄJÄ N pääministeri Putin vieraili Suomessa kesäkuun alussa. Poliittinen eliitti ja presidentti Halonen lausuivat kohteliaisuuksia, jotka ylittivät normaalin etiketin. Venäjän poliittisista vangeista tai vankiloissa tapahtuvista ihmisoikeusloukkauksista ei tietenkään puhuttu. Tiukemmin Putiniin asennoitui nuori venäläinen toimittaja Jelena Maglevannaja. Volgogradilaisen Svobodnoje Slovo -sanomalehden toimittaja haki toukokuun lopulla Suomesta turvapaikkaa, koska pelkäsi Venäjällä henkensä edestä. Maglevannaja piti oman tiedotustilaisuutensa Putinin vierailun aattona, jossa hän esitti Putinille yhden, julkisen kysymyksen: Eikö pääministeriä hävetä, että hän on tehnyt Venäjästä valtavan keskitysleirin? V litiikka ämä po dessä "T e kä voi viim enäjän." aV hajotta Maglevannajan Putinia kritisoivassa mielenosoituksessa Helsingissä värikäs huivi otsallaan. Maglevannajasta ei ehkä ensimmäisenä tule mieleen tulisieluinen tsetseenien puolesta taistelija, joka saa Volgogradin viranomaiset vapisemaan. Artikkeleissaan Maglevannaja on käsitellyt ihmisoikeuksia ja vähemmistöjen oikeuksia. Erityisesti hän on keskittynyt venäläisissä vankiloissa tapahtuvaan kidutukseen, joka on hänen mukaansa yleistynyt. "Vankiloissa kidutetaan varsinkin tsetseenejä ja kaukasialaisia. Tätä tapahtuu nyt koko Venäjällä, periaatteessa jokaisessa vankilassa. Putinin aikana kidutus on tullut E N S I K E R TA A N Ä I N osaksi käytäntöä", Maglevannaja vakuuttaa. Hän on nostanut julkisuuteen erityisesti syyttömänä tuomitun ja kidutetuksi joutuneen tsetseenin Zubair Zubairajevin tapauksen. Kidutusten jäljille hän pääsi tsetseeniuhrien sukulaisten kertomusten kautta. Hän ryhtyi kirjeenvaihtoon usean vangitun tsetseenin kanssa, jotka kertoivat kidutuksesta, ja sai materiaalia myös venäläisiltä ihmisoikeusjärjestöiltä. Tsetseenit on Maglevannajan mukaan Venäjän mediassa laajalti leimattu terroristeiksi. Jo se, että on kansallisuudeltaan tsetseeni, altistaa viranomaisten mielivallalle. Monet tavallisetkin venäläiset suhtautuvat epäilevästi tsetseeneihin ja kaukasialaisiin. Jotkut ovat kritisoineet Maglevannajaa siitä, ettei hän tee eroa tavallisten tsetseenien ja taistelijoiden välillä, molempia kun on vangittu. Maglevannajan mielestä kaikki vangitut ansaitsevat ihmisoikeudet. Äärikansalliset järjestöt ovat uhkailleet Maglevannajaa ja nyt myös viranomaiset haluavat vaientaa hänet: toimittaja tuomittiin toukokuussa kirjoitustensa vuoksi oikeudessa 200 000 ruplan (4 600 euron) sakkoihin ja julkaisemaan omissa nimissään tekstin, jossa hän väittäisi lehtiartikkeleitaan valheeksi. Kieltäytyminen tottelemasta on saattanut Maglevannajan vangitsemisuhan alle. ja kirjallisuuden opettajaksi vuonna 2007 valmistunut Maglevannaja on työskennellyt Svobodnoje Slovo -lehdessä kaksi vuotta. Vuonna 2003 hän kääntyi muslimiksi. Maglevannaja on myös VenäV EN ÄJÄ N K IELEN sen jän kommunistisen puolueen jäsen. Moskovalaisen Liberaalidemokraattisen liiton julkaiseman lehden paiaiseman nos on tätä nykyä vain 300, mutta kyä sen rekisteröitymistä on silti koetetmistä ua tu estää ja jakelua on haitattu. "Politkovskajan kuoleman jälan keen valtamediassa ei ole ollut vanassa kiloissa tapahtuvasta kidutuksesuvasta ta mitään. Media on yhä tiukemmin a Kremlin otteessa. Edes Novaja Gazea. ta ei enää kirjoita Kaukasiaan liittyta vistä asioista." Maglevannajan mukaan Putinin an kausi on merkinnyt jatkuvaa sanannnyt vapauden kaventumista. Medvedev ntumista. ei ole tuonut muutosta. uutosta. "Putin käyttää todellista valtaa, ää Medvedev on käsinukke. Heidän politiikkansa on käytännössä san maa, Medvedev vain esiintyy sivistyneemmin." M A G L E V A N N A J A U S K O O autoritarismin vielä syvenevän Venäjällä. Jos muutos tulee, sen täytyy tulla kansan äytyy enemmistöstä. Toimittaja on pessimistinen lähitulevaisuuden suhulevaisuuden teen, kova komento on nyt ikävän ento suosittua Venäjällä. ällä. Vallanpitäjät käyttävät Venäjällä leviävää kiihkonationalismia politiikkansa välineenä. Täa mä on johtanut kansallisuuksiymiseen. en välien kiristymiseen. "Tämä politiikka voi viime ikka kädessä hajottaa Venäjän." a Maglevannajan mukaan an vat eu-maat voisivat parhaiten auttaa Venäjän kansaa siten, että painostaisivat Venäjää ivat hmisoikeuhuomioimaan ihmisoikeudet ja demokratian. ian. ko "Älkää sulkeko silmiä siltä mitä tapahtuu Vehtuu eeskennäjällä, älkää teeskenkki nelkö, että kaikki on kunnossa." Ville Ropponen nen JUNA ITÄÄN Suomen viranomaisilla on nyt näytön paikka. Perustelevatko virkamiehet jälleen kielteisiä turvapaikkapäätöksiään väitteillä Venäjän turvallisuudesta? Tällä perusteella etnisten venäläisten turvapaikkahakemukset usein hylätään. Ei silti tarvitse kuin seurata muutamaa venäläistä uutissivustoa niin tulee selväksi, että poliittinen sorto on Venäjällä laajaa. Alkuvuosi 2009 on ollut synkkä venäläisille toimittajille: neljä on tapettu ja useat loukkaantuneet päällekarkauksissa. Jos Maglevannaja joutuu palaamaan Venäjälle, hän on suuressa vaarassa. Suomella on pyrkimyksiä rajoittaa jatkossa myös tsetseeniturvapaikanhakijoiden vastaanottamista. Tässä nojataan presidentti Medvedevin väitteeseen Tsetsenian rauhoittumisesta. Suomalaisten vanhasten ja kataisten päätökset altistavat Venäjälle palautetut ihmiset väkivallalle. Entä suomalaisen idänbisneksen sutjakkuus ­ kuinka monta murskattua venäläistä toisinajattelijaa tarvitaan, jotta kauppaneuvos saa ostettua mersuunsa uudet jarrupalat? Kylmän sodan aikana lännessä tuettiin innolla neuvostodissidenttejä. Mutta miksi niin moni täällä suhtautuu nyt venäläisiin toisinajattelijoihin olankohautuksin? Ville Ropponen
• ARKKITEHTUURIKERHOT ryhmät: 7-9-vuotiaille, 10-14-vuotiaille, 15-18-vuotiaille ja lapsi-vanhempi-ryhmät 4-6-vuotiaille Myös muotoilu ja kuvataideryhmä Arkitekturklubbar också på svenska Also English speaking club opetuspisteet: Kaapelitehdas, Helsinki Koulumestarin koulu, Espoo Tikkurilan Silkkitehdas, Vantaa Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu 09-685 6426 info@arkki.net www.arkki.net ARKK Arjen nostalgiaa UUDISTETUSSA TYÖVÄENASUNTOMUSEOSSA Kirstinkuja 4, 09 3107 1548 TYÖVÄENASUNTOMUSEO WWW.HELSINGINK AUPUNGIN MUS EO.FI 12.6.27.9. ke­su 1117 VAPAA PÄÄSY
• MUSIIKK I K L A S S I S TA M U S I I K K I a harras- taa tunnetusti kulttuuri- ja talouseliitti. Klassisen musiikin ja oopperan parin sadan vuoden taakse jääneet muodot puhuttelevat edelleen, vaikka aikamme ihmiskäsitys perustuukin jatkuvaan muuntautumiskykyyn. On ylipäätään erikoista, että klassinen musiikki on säilynyt kulttuurisena perintönä niinkin hyvin. Samoin ei ole käynyt 1800-luvun kirjallisuudelle tai kuvataiteelle. Mutta klassinen on säilynyt, vaikka eihän nykyään saisi olla mitään pysyviä arvoja tai käsityksiä. Pitäisi vaan sulautua joukkoon, arvata mistä massat tykkäävät, tyrkyttää niille brändättyjä tuotteita ja jammata siinä mukana. Ehkä eliitti onkin ulkoistanut muuttumattomat muodot klassiselle musiikille. Ehkäpä eliitti etsii kesäiltana Savonlinnan oopperajuhlilla täyttymystä elämäänsä, kun työkseen myy Tosin esimerkiksi Beethovenin pianosonaattien edistyksellinen ja optimistinen henki on mainiota vaikkapa vallankumouksen suunnittelemiseen. TUUSUL ANJÄRVEN an Kuolem Eliitti essä lähesty llitsevansa ha uneksii nmukaisesti e oikeud ta maan taivas ä. pääll kamarimusiikkitapahtu- sieluaan voiton tekemisen hengelle. KLASSISELLE MUSIIKILLE ei kuitenkaan tee oikeutta jättää se vain eliitin näperrykseksi. Klassisesta musiikkiin sisältyy vakavuutta, joka puuttuu pop- tai rockmusiikista. Mitä se sitten voi olla? Kovinkaan usein se ei ole ainakaan poliittista, koska vakava musa puhuttelee parhaimmillaankin sielun syviä sopukoita. Näin sanotaan ja näin usein käy ­ klassista tai oopperaa kuunnellessa ajattelu menee eri rataa kuin jazzissa tai garagepunkissa. Nykyisen poliittisen tilanteen haastajana klassista musiikkia ei pidetä. ma heinä­elokuun vaihteessa haastaa tämän suhteen. Se pyrkii puuttumaan musiikin kautta "epäkohtiin", kuten tapahtuman tiedotteessa todetaan. Yritetään auttaa ilmastonmuutoksesta kärsivää maata, mielenterveysongelmia potevia nuoria, sodan uhreja, sananvapauden menettäneitä, ja näkymättömiä eli ihmisiä vailla henkilöllisyystodistusta. Yleistä hyvistelyä siis. Tuusulanjärvellä musiikit ja teemat niveltyvät kuitenkin ainakin ohjelman perusteella mielenkiintoisella twistillä toisiinsa. Voi olla että twistiksi riittää Pekka Kuusiston karisma, tapa jolla tämä musiikin jokapaikanhöylä sitoo vakavan musiikin ja poliittisen maailman trivialiteetit toisiinsa. Esimerkiksi Miinanraivaaja-teemaillassa kuullaan Bachin sonaatti 1 h-molli viululle ja haitarille ynnä Stravinskin Sotilaan tarina. V A I K K A O O P P E R A A N sisältyvä yläluokkaisuus aiheuttaa kaikenlaisia näppylöitä, siinä on paljon kiehtovaa, kun klassinen musiikki ja eliittisosiologia kiinnostavat. Sehän on samaan aikaan sekä näytös- että näyttäytymispaikka. Katsojat tulevat katsomaan ja samalla katsottavaksi. Näin on etenkin Savonlinnassa. Madonnan konsertin hinnalla saa mielenkiintoisen läpileikkauksen val- taeliitistä. Paikalla voi nähdä myös yhä harvinaisemmaksi käyviä sivistysporvareita. OOPPERAN IKIAIK AISILLA teemoilla voi tehdä myös ajatuskokeita. Mefistofele-oopperassa piru tekee sopimuksen Faustin kanssa. Oopperan libretosta voi korvata sanat Faust ja Mefisofeles sanoilla Eliitti ja Kapitalismi. Eliitti tekee sopimuksen Kapitalismin kanssa: Täydellistä hetkeä vastaan Eliitti luopuu sielustaan. Eliitti kokee pirullisen oppaansa avulla niin maallisen kuin jumalallisenkin rakkauden, mutta ilman täyttymystä. Kuitenkin kuoleman lähestyessä Eliitti uneksii hallitsevansa oikeudenmukaisesti taivasta maan päällä. Eikö näin käy esimerkiksi vanhoille kokoomuslaisille, jotka aktiiviuransa jälkeen alkavat höpöttää kapitalismin epäoikeudenmukaisuudesta sekä luonnon ja ympäristön pelastamisesta? Nuorempien pitää aloittaa vallankumous ennen kuoleman lähestymistä. Yksi ja ainoa elämä kannattaa ottaa myös vakavasti. Kimmo Jylhämö Savonlinnan Oopperajuhlat 3.7.­1.8. Tuusulanjärven kamarimusiikki 26.7.­ 1.8. Madonna Tallinnassa 4.8. ja Helsingissä 6.8. Toimittanut Hannele Huhtala voima@voima.fi TOIMINTA 14.7. K R IIT T INEN PYÖR ÄRETK I, Helsingissä, osallistu pyöräilykulttuurin edistämiseen & vaadi paikkasi kaduilta, vuoden muut pyöräretket 11.8., 22.9. & 13.10., www.maanystavat. fi/liikenne. 1 5.8. VIHREÄ KULTTUURIPÄIVÄ Oulussa kulttuuritalo Valveessa, Galleria 5:ssä & 45 Specialissa esitellään vihreää aatemaailmaa edustavia, kierrätystä & kestävää kehitystä tukevia taide& kulttuurimuotoja & nostetaan esille paikallista kaupunkikulttuuria, tarkka ohjelma www. visili.fi/kulttuuripaivat. ovat sosiaalisuus, yhteisöllisyys ja prosessinomaisuus. Pää pyörälle -fillarireitti muodostuu neljästä eri kohteesta Helsingissä & Espoossa, joissa tutustutaan näyttelyihin ja tavataan tapahtumaa varten mukaan kutsuttuja eri alojen taiteilijoita ja nähdään heidän teoksiaan. Koko fillarimatkan mukana on opas ja mukaan voi tulla myös matkan varrelta, www.paapyoralle.fi. pääsylipun hintaan & sen voi suorittaa omassa tahdissa, ei ennakkoilmoittautumista, sopii kaikenikäisille, alle 7-vuotiaat lapset aikuisen seurassa. L A STEN SA ARISEIKK A ILUT HAR AK AN SA ARELL A, tapahtuma 8.­9.8. sisältää lapsille suunnatun paperihahmo- ja sarjakuvatyöpajan Turun Kirjakahvilassa. pihassa & elokuvateatteri Orionissa puolestaan esitetään Masaki Kobayashin suurteos, tarkempi ohjelma elokuussa. TAITEIDEN YÖ 13.8. Turussa Taiteiden yönä pidetään sarjakuvan puolimaraton Kirjakahvilassa, jolloin piirretään 12 tuntia sarjakuvaa. Tavoitteena on tuottaa yksi sarjakuva per tunti aamuyhdeltätoista alkaen. Ennakkoilmoittautuminen: info@kirjakahvila.org, materiaalimaksu 5 euroa. 14.8. Tuusulassa, tapahtuma täyttää Tuusulanjärven ympäristön teemalla Tempo! Luvassa on liikettä ja vaihtelevia rytmejä. Lähes 20 tapahtumapisteen ohjelmassa musiikkia, tanssia, sirkusta & teatteria, kello 18 Tuusulan Rantatiellä & Kirkkotiellä. 20.8. Oulussa, tapahtumia ympäri kaupunkia, kulttuuritalo Valveella on esityksiä aina aamuviiteen, www.ouluntaiteidenyo.net. 21.8. Helsingissä, Huvilassa esiintyy Axl Smith & Janna & elokuvia Lasipalatsin aukiolla Kino- TEATTERI 3.7. WALK ABOUT, 18 tunnin esityksellinen peli, teatteri Naamio & Höyhen järjestää teatterin, performanssin & larpin välille sijoittuvan pelin, jossa osallistujat vaeltavat Helsingissä & nukkuvat teatterilla, konsepti, ohjaus & visuaalinen suunnittelu Aarni Korpela & Johanna MacDonald, ennakkoilmoittautuminen hoyhen@nh.fi tai 045 671 1047, peli kestää 18­12 seuraavana päivänä. Peli myös 4.7. HELSINKI TUNNE-DETOX, Ylioppilasteatterin kesäteatterissa Inkariina Simolan kirjoittama & ohjaama teos ensi-illassa 1.7. kello 19 Mustikkamaalla, muut esitykset 3.7.­14.8. KUNNON T Y T TÖ, komedia kaikenikäisille commedia dell´arte -tyyliin Teatteri Helsingin Tervasaaren amfiteatterissa, 1.7.­20.8. esitykset ti­to kello 19, keskiviikkoisin myös kello 15. LAPSET HELSINKI LUMOTUN HOLVIN SAL AISUUS, Suomen- TAPAHTUMAT HELSINKI & ESPOO PÄ Ä PYÖR ÄLLE ­ taidetta fillaroiden 29.­30.8. kello 11­18 & jatkot Galleria Aarnin terassilla kello 22 asti, Pää pyörälle ­ taidetta fillaroiden -tapahtuma edustaa taiteilija Markus Renvallin kehittämää Straight-OnMedicine-Art-taidesuuntaa, jonka avainsanoja linnan lastenkierros on historiallisiin tosiseikkoihin perustuva pedagoginen seikkailukierros, se tutustuttaa kävijänsä Suomenlinnaan & sen historiaan & 1700-lukuun, 8.8. asti ti­to & la kello 12 & 15 suomeksi, pe ruotsiksi kello 12. APINA STA A APISKUKKOON. Eläimiä Kansallismuseon esineissä, koko perheen omatoiminen tehtäväkierros 1.7.­16.8., museon keskihallissa jaettava tehtäväkartta johdattaa kävijät etsimään eläinaiheita Kansallismuseon näyttelyissä olevista esineistä, tehtäväkierros sisältyy 4­10-vuotiaille lapsille suunnattuja sadunhohtoisia luontoretkiä, joiden aikana tutustutaan Itämeren saloihin, kurkistetaan kiehtovaan vedenalaiseen maailmaan & tutkitaan saariluonnon ihmeitä aistiharjoitusten & leikkien avulla 5., 12. & 19.7. & 2.8. kello 12­14.30, yhteysalus Harakkaan lähtee Ullanlinnan laiturista. TAMPERE PUNAHILKK A, satunäytelmä lapsille, Pispalan Teatteri kertoo vanhan tutun tarinan omalla reippaalla tyylillään, esityksessä on mukana paljon musiikkia & liikettä, joka varmasti tempaisee mukaansa lapset & heidän vanhempansa. Näytelmän on sovittanut & ohjannut Sirkku Veilahti & jännittävän satumusiikin on säveltänyt Niko Inkiläinen, ensi-ilta 10.7. kello 16, Pispalan valtatie 11, näytelmä sopii yli 3-vuotiaille, muut esitykset 12., 17. & 19.7. TURKU TA IMIK AUPUNK I09, ekologinen lasten-
• Aiju Salminen Turku & elektron viha M joukkoon? Ooppera, rockfestivaali, taidenäyttely, kesäteatteri ja elektronisen musiikin festivaali? Kesä on taas ovella ja sen kulttuuritarjonta arvotetaan parhaan mukaan. Kukin arvottaa omalla tavallaan ja Turku omalla tavallaan. Turku on synnyttänyt vuosikymmenien ajan elektronisen musiikin festivaaleja. Menestyksestä huolimatta elektronisen musiikin tapahtumien kulttuuriarvo usein kyseenalaistetaan. Maailmanmainetta niittänyt Koneisto myytiin Turusta Helsinkiin, jonne se myös kuopattiin, UMF eli Uuden Musiikin Festivaalit lopetettiin ja jopa Marttilan metsissä sijaitseva Konemetsä kerää usein vain kyseenalaista mainetta. IK Ä EI KUULU Kulttuuria arvotetaankin usein iän ja tekijän mukaan, vaikka sen lapset edustavat arvottomuudellaan omaa aikakauttaan. Epämusikaalisuudellaan ja -taiteellisuudellaan ne heijastavat aikansa kulttuurin osaa, joka leimataan nopeasti muuttuvassa maailmassa trendeiksi, yhtä lailla kuin blues ja moni pronssipatsas, joita kiillotetaan pulunpaskasta vuodesta toiseen. TÄ N Ä K E S Ä N Ä T U R U S S A järjestetään jälleen uusi elektroninen musiikkifestivaali. Tällä kertaa vuorossa on Ilmiö!, joka järjestetään samaan aikaan kuin klubifestivaali Turku Modern. Luvat ovat kunnossa, tilaisuus järjestetään yleisellä lavatanssipaikalla ja odotus pysyvän kulttuurin puolesta on taas kova. Nähtäväksi kuitenkin jää, kuinka tätä ilmiötä arvotetaan ja kuinka pysyvää se tulee olemaan. Rami Kolehmainen Konemetsä, Marttila, Ollila, 2.­5.7. http://konemetsa.net Turku Modern, Turku, 24.­26.7. http://turkumodern.com/2009 Ilmiö!-festivaali, Turku, Uittamo, 25.7. http://ilmiö.fi K U N U S E AT R O C K F E S T I V A A L I T saavat järjestys- ja päihdeongelmillaan tukiaisia sekä arvostusta kulttuuriperinteen nimessä ja monet konservatiivisemmat festivaalit tuskailevat talouksineen, alakulttuuria edustavat elektronisen musiikin festivaalit saavat usein innovatiivisuudessaan vain kritiikkiä kulttuurinsa rappiollisuudesta. Ram Ram Ludia ­ Hyvästi kyläni Magi Viljasen valokuvateoksia 27.2.2009-3.1.2010 Kulttuurien museo Tennispalatsi Eteläinen Rautatiekatu 8, Helsinki Ti-to 11-20, pe-su 11-18 www.kulttuurienmuseo.fi www.ramram.fi
• MAAHANMUUTTOPOLIITTINEN SANASTO Karkumatkalla Japanissa Jos pidät David Lynchin elokuvista, pidät Haruki Murakamin romaaneista. Haruki Murakamin uusimpaan suomennokseen Kafka rannalla (Umibe no Kafuka), kun istun luotijunassa matkalla Tokiosta eteläiseen kylpyläkaupunkiin Beppuun, Kyushun saarelle. Luin keväällä, kuinka Image-lehdessä suomalainen kirjailijatoimittaja Juha Itkonen lyö teoksen lyttyyn (Image 3/2009). Itkonen tietää, että Murakamia fanitetaan ja että tälle povataan Nobel-palkintoa. Silti Itkonen ei löydä kirjasta hekumallista iloa, eikä kai oikein mitään muutakaan riemua. "Haluaisin laueta yhdessä muutaman miljoonan muun kanssa, ylevän ja maallisen sekoitus on tavallaan kiehtova. Mutta minkäs teet, epäluulot vetävät veltoksi, estävät rentoutumasta. En suostu sänkyyn Paulo Coelhon enkä kenenkään häntä muistuttavan kanssa", Itkonen kirjoittaa. Minulle riemullista on vähintään se, että olen matkalla Japanissa, maisemissa, joista Murakami kirjoittaa. T A R T U N J A PA N I L A I S E N littämätöntä. Murakamin taustalta ei löydy lynchiläistä suhdetta uskontoon. Murakamin isoisä on ollut buddhalainen pappi ja Murakami suhtautuu uskonnollisen intohimoisesti juoksemiseen. Hän on kirjoittanut siitä kirjan What I Talk About When I Talk About Running (Hashiru Koto Ni Tsuite Kataru Toki Ni Boku No Kataru Koto, 2007). Kafka rannalla -kirja on ihan helposti ymmärrettävä: 15-vuotias poika Kafka Tamura karkaa kotoaan, kun hän tuntee ettei enää voi elää elämäänsä paikallaan. Matkalle lähtee myös Poika nimeltä Varis, Kafkan näkymätön ystävä tai jonkinlainen omantunnon ääni. Kafka etsii ilman suunnitelmaa äitiään, joka on hylännyt hänet lapsena. Kafkan isä on langettanut pojalleen Oidipuksen kirouksen: tulet tappamaan isäsi, makaamaan äitisi ja siskosi. Kirouksen rikkoakseen Kafkan on karattava. P E R I A AT T E E S S A M E T S ÄT O V AT Rasismi osa 2 Ideologia, jonka mukaan ihmiskunta jakautuu biologisilta piirteiltään hierarkkisesti arvotettaviin rotuihin. R A S I S M I O N V I I M E K Ä D E S S Ä länsimaiselle politiikalle tyypillinen tapa luoda eroja ja hierarkioita väestön sisälle. Oli kyse sitten vaarallisista vähemmistöistä, hygieniasta tai turmeltuneesta köyhälistöstä, modernilla vallankäytöllä on ollut edessään loppumaton karsimisen, muokkaamisen ja puhdistamisen kenttä. Nykypolitiikassa biologiset rotuopit on korvattu kulttuurin käsitteellä. Uusi äärioikeistokin puhuu kulttuurieroista ja kulttuurien välisistä konflikteista. Maahanmuuttajat vaarantavat kulttuurimme ja elämäntapamme ­ olkoonkin, että meidän kulttuurimme ainoa ominaisuus on sen väitetty erilaisuus niiden muiden kulttuuriin. Onneksi Suomessa ei ole rasisteja vaan ainoastaan maahanmuuttokriitikoita. Poliitikot ja media ovat omaksuneet varauksetta uusrasistien vaatimuksen avoimesta maahanmuuttokeskustelusta. Tämä "asiallinen ja kiihkoton" väittely toimii internetin keskustelupalstojen suosikkiavauksen "en ole rasisti, mutta..." -logiikalla. Yleisellä tasolla käyty keskustelu "maahanmuuton ongelmista" paikantaa nämä ongelmat aina maahanmuuttajien syyksi ja luo siten osaltaan tilaa pommi-iskuille vastaanottokeskuksiin. Markus Himanen & Jukka Könönen Vapaaliikkuvuus.net 1949 syntynyt kirjailija, jolle on tyypillistä yhdistellä länsimaisia vaikutteita japanilaiseen surrealismiinsa. Murakamin kirjoitti Kafka rannalla -kirjan vuonna 2002, ja se julkaistiin nyt keväällä 2009 suomeksi. Kirja on mysteeri, joka ei päästä lukijaansa helpolla, vaan se sisältää lukuisia viittauksia japanilaiseen kaunokirjallisuuden ja länsimaisiin filosofian klassikoihin. Siinä pohditaan todellisuutta ja minää. Kun se julkaistiin japaniksi, kustantaja avasi sivuston, jonne lukijat saivat lähettää kysymyksiä. Niitä tuli 8000. Se on paljon. . Nettisivuilla on taustamuttisivuilla siikki ja kuvamaailma, jotka a tuovat mieleen David Lynt chin elokuvat. Kuten David lokuvat. Lynch ei paljasta kaikkea eikä pura a metaforiaan, oriaan, Kafka rannalla on täynnä nnä yliluonnnollista a ja seHARUKI MURAK AMI ON Keski-Japanissa juuri niin tiheitä ja pelottavia, kuten Murakami kuvaa. Seton sisämeren maisemat häkellyttävät ja luontoon liittyvät fantasia-ainekset on helppo hyväksyä. Minä näen Japanin maisemia vain auton ikkunasta ja vierailemalla luonnonpuistoissa. Rinteet kasvavat vieri vieressä ohutta rankaa ja puut ovat korkeita. En haluaisi eksyä metsän labyrinttiin. Kafkan karkumatkan teemat heijastavat ihmisten halua muuttaa omaa kohtaloaan. Kaikessa viisaudessaan Murakamin kirja ei py antamaan yhtä pyri j senkin vastausta, vaan jättää sen pohtimisen lukijalle. Hannele Huhtala Haruki Mura Murakami: Kafka ran rannalla. Tammi 2009. 648 s s. P Pid Pidempi a arvio Fifissä. kimiseen liittyvää aineistoa, kuten muistiinpanoja & valokuvia, 31.1.2010 asti, Suomen kansallismuseossa, ti­ke 11­20, to­su 11­18. JUUKA KEISAREIDEN AIK A SUOMESSA, valokuvia, karttoja, rahoja, laivojen & junien pienoismalleja, erilaisia koriste-esineitä, tekstiilejä & käyttöesineitä eri museoista & yksityiskokoelmista 31.1.2010 asti Suomen Kivikeskuksessa, Kuhnustantie 10, heinä-elokuussa joka päivä 9­18. PORI LIFELINES, Bob Verschuerenin installaatioita luonnon orgaanisista materiaaleista & BEN AF SCHULTÉN JA ARTEK IN TR ADITIO, Projektihuonessa 27.9. asti Porin taidemuseon näyttelytiloissa, ti­su 11­18, ke 11­20. RAUMA BY OFFICE, brysseliläistä nykytaidetta 13.9. asti Rauman taidemuseossa, ti­to 10­18, pe 10­16, la­su 11­16. TAMPERE OMAT KOKOELMAT, klassikoita & uutta taidetta 30.8. asti Sara Hildénin taidemuseossa, joka päivä 12­19. SITTING BULL, intiaanipäällikkö Istuvan Härän maailma, näyttelyn esineistö tulee amerikkalaisista & eurooppalaisista museoista, mukana Istuvan Härän henkilökohtaisia esineitä, näyttely 8.11. asti Vapriikissa, ti, to­su 10­18, ke 11­20. TURKU TURHAN TÄRKEYS, Turun Taiteilijaseura 85 vuotta näyttely 6.9. asti Turun taidemuseossa, ti­pe 11­19, la­su 11­17 . MERK IT JA T YHJ Y YS, Leonhard Lapinin teoksia & YMPYRÄ - VIIVA - PISTE, venäläistä avantgardea 13.9. asti & Studiossa MARKO MÄETAMMIN teoksia 9.8. asti Wäinö Aaltosen museossa, ti­su 11­19. GALLERIAT 24.7. PIIR AKK AKERHO kokoontuu Kuvataideakatemian galleriassa, luvassa syötävän hyviä veistoksia, performansseja, musiikkia & liveleivontaa, 24.7. kello 17­20, 25.7. kello 12­19 & 26.7. kello 12­16. BILLNÄS BILLNÄSIN KESÄ, taidekauppa & näyttely 26.7. asti Ruukin tapahtumakeskuksessa kuuden galleristin yhteisnäyttely, ke­su 11­18. ESPOO C ÁDIZ ­ NYK Y TA IDET TA, espanjalaisia maalauksia, installaatioita & veistoksia 31.7. asti Espoon kulttuurikeskuksen näyttelytilassa, ma­to 10­20, pe 10­16. HELSINKI PIENIÄ KORUMA AL AUKSIA, Elina Liikasen teoksia 18.7. asti Laterna Magican kesän ikkunanäyttelyssä. KOLME NÄK YMÄ Ä HELSINKIIN, Antti Kolin, Kirsti Puhakan & Mika Törösen ryhmänäyttely 30.7. asti Rikhardinkadun kirjaston Kirjatornissa, ma­to 10­20, pe­la 10­16. TUOLI, Agniesza Wajda-Hännisen maalauksia seinässä & YHDEN YÖN ETUMATK A, Eveliina Hämäläisen maalausinstallaatio ikkunassa 1.8. asti ravintola Rytmissä, heinäkuussa ma­la 14­02, elokuussa ma­la 11­02. AJATTELE KUOLEMA A, Jonas Dahlbergin & Mikael Lundbergin teoksia 9.8. asti Korjaamon galleriassa, Vaunusalissa & Studiossa, joka päivä 11­17. K AUPUNK I, osa II, Enni Kömmistön maalauksia & veistoksia 22.8. asti Malmitalon galleriassa, ma­to 10­20, pe 10­18. K ICKS! 10-vuotisjuhlanäyttelyssä teoksia Susanne Gottbergilta, Pekka Kauhaselta, Markus Konttiselta, Jukka Korkeilalta, Jukka Mäkelältä, Antti Oikariselta, Tarja Pitkänen-Walterilta, Vesa-Pekka Rannikkolta & Kristiina Uusitalolta 10.7.­2.8. Forum Boxissa, ti­pe 11­17, la­su 12­16. RUBUSTO HABITUS, Tyko Elon rujoja maalauksia 12.7. asti, PAR ASTA ENNEN, Jarkko Rantasen maalauksia, joiden lähtökohtana on käytetyt mehupurkit 15.7.­2.8. & ANTTI RÖNK Ä, maalauksia, joiden aiheena on jäähalli, muovipussi & kuorma-auto 26.8.­13.9. galleria Jangvassa, ti­ pe 11­19, la­su 11­17. JOENSUU L AUR A K ÄRJEN teoksia Hiili- & Koksinäyttelytiloissa & JOUKO LEPPÄSEN teoksia Sysinäyttelytiloissa 3.­24.7. taidekeskus Ahjossa, ti­pe 12­18, la­su 12­15. LEMPÄÄLÄ SATUMA ISTA, Suomen Surrealistien näyttely 31.7. asti Piippokeskuksessa, Piiponraitti 1, joka päivä 12­18. TAMPERE PAL A AN PIAN, Jarno Vesalan teos 5.7. asti galleria Huoltamolla ikkunanäyttelyssä, nähtävillä ympäri vuorokauden. OULU JAMAIS VU, Tatu Hiltusen videoteoksia 2.8. Pohjoisen valokuvakeskuksen Kummigalleriassa, ma­su 10­20. KESÄNÄYTTELYT, ITE & YMPÄRISTÖTAIDE ­ Kivinokka 2009 -ympäristötaidenäyttely 30.8. asti Helsingin Kivinokassa. HARD ROCK S veistoksia 17 kuvanveistäjältä, kuraattorina Radoslaw Gryta Taidekivenveisto ry:n näyttely 27.9. asti Etelä-Satamassa, Olympiaterminaalin viereisessä puistossa, Laivasillankadun varrella, näyttely myös 5.8.­27.9. Stoassa. II KULTTUURIK AUPPIL A, kuvanveistäjäpariskunta Tapani Kokon & Virpi Kannon sekä kuvataiteilija Anni Rapinojan teoksia, ulkoveistoksia, reliefejä, maalauksia, installaatioita & mediataidetta 1.8. asti KulttuuriKauppilan ateljeetalossa, vanhassa koulussa, pihapiirissä, jokivarressa & näyttelytila Lantalassa, ti­su 12­18. HELSINKI JÄLJET JÄMSÄNKOSKI MALLIPUUSEPPÄ V ILJO JÄRV ISEN ITE -taidetta puusta 25.7. asti Kankarisveden koulun ruokasalissa Jämsänkoskella, Opinpussi 8, ma­pe 13­19, la­su 13­16. LOHJA MATERIA-09, 3.­7.8. viikon aikana 14 taiteilijaa valmistaa Lohjan Munkkaan jätekeskuksella jätemateriaalista taideteoksia, www. rosknroll.fi/materia. MÄNTYHARJU TA IDEK ESKUS SALMEL AN 20 K E- VALOKUVA- & VIDEONÄYTTELYT Suomen valokuvataiteen museon 40-vuotisnäyttely, mukana Stefan Bremer, Elina Brotherus, Ulla Jokisalo, Timo Kelaranta, Raakel Kuukka, Hannele Rantala, Catarina Ryöppy, Kari Soinio, Santeri Tuori, Marjukka Vainio 30.8. asti Valokuvataiteen museossa, ti­su 11­18. KUOPIO FILMITÄHTIEN KL ASSIKOT -näyttelyssä Bob Willoughbyn kuvia Hollywoodin kulta-ajan tähdistä 1950- ja 1960-luvulta & Barson kellarissa on Victor Barsokevitschin kuvia teatterilaisista 1900-luvun alusta. Lisäksi puutarhassa on Johanna Väisäsen mediainstallaatio Tie ­ kesäyö. Kesänäyttelyt 30.8. asti VB-valokuvakeskuksessa, ma­pe 10­18, la­su 11­16. HELSINKI TÖITÄ, TEKOJA, mukana taiteilijat Igor Baranov, Johanna Ehrnrooth, Eero Hiironen, Antti Huovinen, Anne Hyvönen, Tero Laaksonen, Ukri Merikanto, Lars-Gunnar Nordström, Pekka Parviaisen, Irina Schuvaloff, Annuli Viherjuuri, Samuli Heimonen, Harri Leppänen, Maria Mughal, Alexander Novoselov, Topi Ruotsalaisen, Elina Sarlin, Sampsa Sarparanta, Vilmalotta Olivia Schafhauer, Sophie Schubakoff, Irina Tatarnikova & Anniina Vainionpää, näyttely 9.8. asti joka päivä 11­18. PADASJOKI ARS AUTTOINEN, nykytaidetta & käyttötaidetta alan ammattilaisilta 16.8. asti Auttoisten kansakoululla, ti­su 11­18. SÄ Ä, Voimakalenterissa julkaistaan tietoja tapahtumista, kursseista, teatteri- & tanssiesityksistä, musiikkitapahtumista & näyttelyistä. Seuraava Voima ilmestyy 31.8. ja on jakelussa syyskuun. Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan maanantaihin 17.8. kello 12 asti voima@ voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta. Kaupungintalo Pohjoisesplanadi 11­13 ma­pe 9­19 / la­su 11­17 (09) 310 11 111, www.virka.fi