• JA OS SA KO KO 5­ 6 20 12 ke KE SÄ N ATTE JÄRVINEN S. 22 S. 24 LONTOO sä ­e lo ku u -PASILAN KEISARI PAS L AN K ISAR S -RAHAN KISAT RA AN KISAT fif i.v oi m AYN RAND -RIKKAIDEN R KK A N S S KK SUOSIKKI a. fi S. 58 LIITE: PAX PA X 5- 6 s. 30 a! iv V ! !
• ERÄÄN SUOMALAISEN PERHEEN TARINA. 140-VUOTISJUHLANÄYTELMÄ SUURELLA NÄYTTÄMÖLLÄ ENSI-ILTA 19.9.2012 Heimo Harju viettää leppoisia eläkepäiviä vaimonsa Virpin kanssa Normandiassa. Eräänä päivänä hän tajuaa, ettei sittenkään ole valmis vetäytymään. Mittavan uran politiikan ja liike-elämän palveluksessa tehnyt Heimo haluaa vielä yhden elämän. Hän päättää palata takaisin Suomeen. Paluu nostaa esiin asioita, joiden kohtaamiselta Heimo ja Virpi ovat ulkomailla säästyneet. Isänmaa ei enää ole sama, josta he lähtivät. Harjujen 1970-luvulla syntyneet lapset Jarno ja Jonna eivät näytä löytäneen paikkaansa maailmassa, ja perheensisäinen sukupolvien kuilu osoittautuu luultua syvemmäksi. Lisäksi Heimon ja Virpin avioliiton käsittelemättömät asiat iskeytyvät heidän kasvoilleen rajuina ja pelottavina. Uusi alku ei ole mahdollinen, ellei vanhoja asetelmia romuteta. Patriarkka on kaunis ja koskettava draama kahden sukupolven eroista, suun- taansa etsivästä maasta ja taistelemisen arvoisesta rakkaudesta. Ohjaus Juha Jokela Rooleissa Raimo Grönberg, Kristiina Halttu, Minka Kuustonen, Antti Luusuaniemi, Juha Muje, Pirjo Määttä, Kaija Pakarinen, Heikki Pitkänen, Juha Varis, Kirsti Wallasvaara 35 / 32 / 18 ANDREI MOGUCHI JAN GUILLOU MICHAEL BARAN Ohjaus ANDREI MOGUCHI, 21.­22.8.2012 Ohjaus PASI LAMPELA, 5.9.2012 MIKKO RIMMINEN Ohjaus MICHAEL BARAN, 12.9.2012 JUSSI MOILA AMERICA VERA-ZAVALA Ohjaus PETRA VEHVILÄINEN, 3.10.2012 JONAS HASSEN KHEMIRI Ohjaus ARTO AF HÄLLSTRÖM, 7.11.2012 JUKKA PUOTILA JA TAINA WEST Ohjaus JUHANA VON BAGH, 9.11.2012 TEIJA MUURINEN Ohjaus ELJAS LIINAMAA, 15.11.2012 16.11.2012 Ohjaus SATU PAAVOLA, 24.11.2012 Kansallisteatteri Facebookissa WWW.KANSALLISTEATTERI.FI / LÄNTINEN TEATTERIKUJA 1 / 00100 HELSINKI / WWW.LAVAKLUBI.FI LIPUT 010 733 1331 / YRITYKSET JA RYHMÄT 010 733 1332 (0,083 puhelu+0,06/0,17 /min) LIPPUPISTE 0600 900 900 (1,97 /min+pvm) LIPPU.FI
• OTA SUUNTA KOHTI HILJAISUUTTA. KAMPIN KAPPELI facebook.com/kampinkappeli 12 . 7. 2 0 15 13 . - k . f i sa s uus a a r i r o c Joe n . ilos www m, e e do ent fr gender. pre s rom f an, ing re " Turn cie ty and ing a wom ual. o x e s e b from l worthy, , a trans s OK!" I fe e an artis t eing B & Atlas arles egar ty Ch ny H Anto rninoguvan Skusosmen Tu an el k oc i a av r ir Lumo lt a Ilo sa a i- i ens Lähe leffaan Laulurinteelle nd ony a sons (USA) Ant ohn the J nsuu & Joe rchestra City O s ja lämy nen e artis tia illi s iik k muuta n mu ä uode y mment V enk v iitis tä ketis Ti iput L
• ilmoitus KESELOKUUN MERKKITUOTTEET
• SISÄLTÖ 5.6.­ 2.9.2012 AJASSA 8­18 Poliisi ajaa pehmeällä autolla Pallo käy lämpimäksi, Riossa mietitään ratkaisuja s. 8 · Lukijaposti s. 10 · Nykyajan brändätyt työläiset s. 12 · Vastuullinen investointipankki s. 13 · Sananvalta, Ruusu Haarla s. 14 · Meriluonto kituu ahneuden armoilla s. 14 · Rahan voima, Tero Tähtinen s. 16 · Vippibisnestä s. 16 · Meirän pelto ravitsee s. 17 · Lämpöennätyksiä s. 17 · Toisinajattelija, Hanna Kuusela s. 18 · Mahdollista proosaa uudessa seurassa s. 18 5­6 2012 7 PÄÄKIRJOITUS Kimmo Jylhämö on klaukkalalainen porvari. 14 Kognitiivinen myopia ja etsin pakonomaisesti luettavaa, johon uppoutua siihen asti, että ollaan varmasti riittävän korkealla. Käsiini osuu Finnairin Blue Wings -lehti, joka näyttää olevan kestävän kehityksen ystävä. Lehden välissä on mainosliite CSR 2012, jonka kannessa ruokajätti Kesko nimetään sadan kestävimmän yrityksen joukkoon maailmassa. CSR tarkoittaa corporate social responsibilityä, yritysten yhteiskuntavastuuta. "Ennen Corporate Social Responsibility (CSR) katsottiin maineen ja riskinhallinnan välineeksi. Nykyään CSR tunnustetaan sosiaalisen innovaation ja pitkäaikaisen arvon luomisen tärkeäksi veturiksi", mainosliitteen päätoimittaja kirjoittaa. Liitteessä kerrotaan Nokian Bridge-ohjelmasta, jolla vanhoista työntekijöistä päästään eettisesti eroon. Keskolle CSR taas tarkoittaa reilun kaupan ruusuja, Viking Linelle maakaasulla toimivaa laivaa, joka vähentää hiilidioksidipäästöjä 20 prosenttia. Ydinenergiayhtiö Fortum hehkuttaa aurinkoenergiaa, turveyhtiö Vapo puhuu vesiensuojelusta ja UPM ecodesignista. ISTUN LENTOKONEESSA TÄSSÄ LEHDESSÄ 22­47 · Lontoo & olympiatason bisnestavoitteet s. 24 · Viva Granlund maalaa elämää siltojen alle s. 30 · Zygmunt Bauman ei usko nettidemokratiaan s. 39 · Homot ja Israelin maine s. 40 22 Atte Järvinen, työkseen hauska mies. Katseen tasalla 34 KULTTUURI 48­65 Valokuvareportaasi Boliviasta. jossa minua odottaa hotelli Silken Berlaymont Bryssel. Se sijaitsee aivan EU-komission viereisessä korttelissa. Hotelli maksaa yli 300 euroa yö, aamiaisella juotavaksi saa kahvien ja smoothien lisäksi ehtaa samppanjaa. Minun viuluni maksaa EU-komissio, joka lennättää minut Brysseliin tutustumaan uuteen kestävän kehityksen raporttiin. Lentoni Brysseliin tuottaa 860 kiloa hiilidioksidipäästöjä, kertoo www.atmosfair.de. Hotellin vessassa minua odottaa pahvinen infopyramidi, jossa lukee englanniksi "Our ecological engagement". Hotelli lupaa, että ammeeseen heitetyt pyyhkeet pestään päivittäin, muut vain joka toinen päivä. Näin säästetään vettä. Jätehuolto tehostuu sillä, että roskiin laitetut lehdet laitetaan kierrätykseen. Energiaa säästyy, kun ei pidä ikkunaa auki, jos lämmitys tai ilmastointi on päällä. Ohhoh. S A AV U N B RYS S E L I I N , Kuvakuva, Maarit Suomi-Väänänen s. 49 · Petri Martikainen, ei enää skitso s. 49 · Onnea haudan takaa s. 50 · Juhani Harri & esineiden viehätys s. 50 · Harri Nykänen pohtii kirjallista rohkeutta s. 52 · Muoviufo museossa s. 53 · Julma Henri piilottaa kasvonsa ja paljastaa sielunsa s. 54 · Musiikkikolumni, Pertti Laesmaa s.55 · Teflon Brothers ärsyttää jälleen s. 56 · Kuka oli Ayn Rand? s. 58 · Vampyyrit maailmanhistorianruorissa s. 59 · Runous ja ihmisoikeudet s. 60 · Historia, tuo ehtymätön friikkisirkus s. 61 · Suuri runokesä s. 62 · Ridley Scott palaa asiaan s. 64 49 58 60 AKTIV I S M I S. 66 AKTIVISMI V KOLUMNIT 14, 16 & 18 istun rahtilaivassa matkalla kohti Travemündeä ja pohdin, kuinka pääsisimme eroon kognitiivisesta myopiasta eli likinäköisyydestä, kuten Maailmanpankin ilmastoasiantuntija Andrew Steer toivoo (s. 9). Rahtilaiva tuottaa murto-osan hiilipäästöjä verrattuna kiireisiin työlentoihin. (Omituisinta hiilijalanjäljen laskemisessa on se, että töistä aiheutuvia kuluja ei useinkaan laskea hiilidioksidipäästöiksi. Eikö juuri ne pitäisi laskea?) Lomani on alkanut kuukautta tavallista aikaisemmin, koska Voimakin downshiftaa ensimmäistä kertaa. Voima 5­6 on kaksoisnumero ­ ja minäkin leikkaan itseltäni yhden kuukauden tulot. Siihen olisi yllättävän monella muullakin varaa. Samalla puita kaatuu vähemmän, ja mikä tärkeintä, kesä tuntuu pidemmältä. Suurin piirtein sen verran meidän kaikkien pitäisi tinkiä, jotta kulutuksemme olisi tämän planeetan kestorajoilla. Voimauttavaa kesää kaikille! Kimmo Jylhämö N Y T, TÄTÄ K I R J O I T TA E S S A N I , Ruusu Haarla S. 14 Tero Tähtinen S. 16 Hanna Kuusela S. 18 5­6 Voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744 3112, faksi (09) 773 2328, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköpostit etunimi.sukunimi@voima.fi, www.voima.fi Vastaava päätoimittaja Kimmo Jylhämö 044 568 1996 fifi.voima.fi-päätoimitttaja Hannele Huhtala Toimituspäällikkö Susanna Kuparinen vapaalla 31.10. asti, vt. Elsi Hyttinen (09) 7744 3113 Toimitussihteeri Hämähäkki Ulkoasu AD, valokuvaaja Klaus Welp (09) 7744 3113, graafikko Mirkka Hietanen (09) 7744 3113, mainosgraafikko Ninni Kairisalo Kustannuspäällikkö & Toimitusjohtaja Tuomas Rantanen (09) 7744 3115, 040 507 7165 Yhteyspäällikkö Tuomas Korkiakangas (09) 7744 3112, 040 825 5804 Toimitusharjoittelija Teemu Muhonen ensimmäiset lukijat Anu Harju & Tapani Möttönen Avustajina tässä numerossa Zygmunt Bauman, Otto Bruun, Rachel Eliza Griffiths, Maria Haanpää, Kirsi Haapamatti, Ruusu Haarla, Kalle Heino, Marjo Jääskä, Jan Kaila, Maria Karuvuori, Jussi Korhonen, Meeri Koutaniemi, Hanna Kuusela, Pertti Laesmaa, Topi Laiti, Sami Lindfors, Fanny Malinen, Reeta Metsänen , Tommi Mustaniemi, Harri Nykänen, Kaija Papu, Jukka Peltokoski, Pilli-Liisa, Erkki Pirtola, Eija Pohjansaari, Maria Pääjärvi, Panu Raatikainen, Kukka Ranta, Petri Rautiainen, Katerina Scioccolina, Kari Sihvonen, Kasper Strömman, Maarit Suomi-Väänänen, Karoliina Suonpää, Tero Tähtinen, Verna Virkkunen Julkaisija Voima Kustannus Oy Yhtiön osakkaat Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Heikki Hiilamo & Tuomas Rantanen Jakelu Jari Tamminen 050 331 4357 Tilaukset Tuomas Korkiakangas (09) 7744 3113 Voiman vuositilaus 10 numeroa 39 euroa Paino Hämeen Paino Oy, Forssa Painos 70 000, Voima 7/12 ilmestyy 3. syyskuuta. ISSN 1457-1005
• AJASSA 8 5­6 KIMMO JYLHÄMÖ MIRKKA HIETANEN 2012 AJASSA TEKSTI KUVITUS Rio ohoi Kesäkuussa Brasiliassa pidettävä Rio+20-kokous pohtii, kuinka kuumaksi planeetta Maan voi päästää & kuinka pitkälle kehityksen täytyy saada kehittyä. PALLO KUUMENEE. YK:n kesäkuussa vetämässä Rio+20-kokouksessa yritetään kursia kokoon 20 vuotta sitten aloitettu projekti kestävästä kehityksestä. puhutaan off ylös ilman yksityissektoria ja the record, lehdis- vihreää taloutta, mikä suomeksi tövirkailija muis- tarkoittaa: kapitalismia kehitystuttaa toimit- maihin. Komissiossa pohditaan tajia: jokaiseen keinoja, joilla sijoittajat ja yrityksuoraan lainaukseen tarvitaan ko- sen saadaan investoimaan enermission lupa. Vessaan ei yksin pää- giahankkeisiin kehitysmaissa. se, vaan turvallisuussyystä lehdisEsteeksi saattavat osoittautua tövirkailija vie toimittajat sinne erityisesti öljyntuotantoon sitoupyynnöstä. tuneet maat, jotka kokevat vihreEU:n komission kehityspoli- än talouden estävän kehitystä. Euroopan komission on siltiikkaa käsittelevä lehdistötilaisuus Brysselissä alkaa. ti helpompi esittää yhtenäistä Istumme komission kehitys- energiapolitiikkaa etelän köyhiin politiikan infohuonessa ja mietin, maihin kuin vaatia sitä itseltään. miksi kaikki on näin hankalaa. EU:n yhtenäistä energiapolitiikLehdistön toivottaa tervetul- kaa ei ole. Siinä missä Saksa ajaa leeksi Klaus Rudischhauser, joka alas ydinvoimaa, Suomi lisää sitä. on komission kehitys- ja yhteistyöosaston johtaja. Toimittajia on I R K W I L L E M te Velden, paikalla muun muassa Guardianistutkimusraporttihankkeen ta, Dagens Nyheteristä ja Frankfur- vetäjän erikoisalaa ovat talouter Rundschausta. dellinen kasvu ja kansainväliset Rudischhauser kertoo, että suorat sijoitukset. "Kehitysavussa ei ole kyse pelkästään komission kehy-provain solidaarisuujektissa työskendesta, vaan myös telee toista tuEU:n jäsenmaiden hatta ihmistä. Rahaa kehittyviykyi- veronmaksajien allon n en maiden auttaMaap antuotan- intresseistä. Meimiseen menee yli dän tulee varmisuo 11 miljardia euroa nen r ngel- taa, että saamme o äisi ­ vuodessa. to riitt e, että liika yhteistyökumppaJos laskee yhneita etelästä jats teen EU:n ja sen ma on n väärässä kossakin", te Velo de sanoo. jäsenmaiden yhruoka kassa. Raportin tekiteisen kehitysai p jät yrittävät olla avun, summa asettamatta liian kattaa noin 60 prosenttia koko maailman kehi- suoria vaatimuksia, koska ne eitysavusta. EU on paljon vartija. vät ole toimineet tähänkään asti. Tilaisuudessa käsitellään "Emme esimerkiksi sano raNiukkenevat luonnonvarat -raport- portissa, ettei vedenjakelua pitia, jonka komissio on tilannut täisi yksityistää. Yritämme antaa kolmelta think tankiltä, mutta neutraaleja neuvoja", te Velde jonka lopputulemia komissio ei vastaa kysymykseen yksityistäallekirjoita etukäteen. Tarkoitus misen vaaroista. "Yhtä lailla ongelmallisia ovat on myös harjoitella Rio+20-kokousta varten. maakysymykset. Esimerkiksi Afrikassa on paljon maata epämääE H I T Y S A V U S TA , kuten juuräisessä tilassa: ei tiedetä, kuka ri mistään muustakaan isos- maat omistaa. Indonesiassa taas ta kysymyksestä, ei nykyisin voi voidaan kysyä, onko väärää maakeskustella puhumatta samalla ta menossa biopolttoaineiden ilmastonmuutoksen torjumises- tuottamiseen." "Raportissa suosittelemme ta tai hidastamisesta. Siksi YK:n kesäkuussa vetämässä Rio+20- kestävän kehityksen ratkaisua, konferenssissa yritetään vihdoin mikä ei ole sinänsä kannanotkursia kokoon 20 vuotta sitten to luomuun tai tehotuotantoon. aloitettu projekti. Luomu tuottaa vähemmän, mutRion kokouksen aiheena on ta toisaalta se kuormittaa ymmaailmanlaajuinen kestävä kehi- päristöä vähemmän. Tehotuotys ja "vihreä talous". Etukäteen tannossa on päinvastoin, mutta jännitetään, kuinka mitäänsano- ratkaisu pitää löytää kunkin maan maton julkilausuma kokouksesta itse", te Velde sanoo. saadaankaan tehtyä. Kehitysmaissa ruoan tuotanEU:n komissio ajaa kyllä kehi- to jakelu on tehotonta, mutta tyspolitiikallaan kestävää energi- toisaalta ylijäämäjätettä ei juuriaa kaikille, koska 1,3 miljardilta kaan synny. Länsimaissa ongelmat ovat ihmiseltä maailmassa puuttuu energia, ja oikeastaan kaikki ke- päinvastaiset. Ruokakierto toihitys on kiinni energiasta. Uusiu- mii tehokkaasti, ruokaa tuotetuvan energian määrä halutaan taan paljon ja sen jakeluhävikki tuplata, ja energiatehokkuutta on pieni, mutta ylijäämäjätettä halutaan lisätä, sillä ilman ener- tuotetaan 40 prosenttia. Nykyigiaa ei ole terveyttä eikä koulu- nen tuotantomme riittäisi ruokkitutusta. maan maapallon kasvavan väesVallitsevan ajattelun mukaan tön ­ ongelmana on vain se, että kehitysmaita ei saada hinattua liika ruoka on väärässä paikassa. N YT D K
• AJASSA 5­6 "Kun Neste Oil onnistui sulkemaan Greenpeacen parodiasivuston uhkailemalla ruotsalaista palvelinhotellia, se käytti Kiinasta omaksuttua sensuuritaktiikkaa. Verkkopalveluita tarjoavat yksityiset yritykset tekevät yhä suurempia päätöksiä sananvapautemme rajoista." Laitos.fi 2012 9 Samalla kestävä kehitys nostaa odotuksia ja tuotantostandardeja, mikä voi olla kehitysmaille ongelma. Korkeat standardit estävät kehitysmaita tuottamasta EU:n markkinoille. R näkäytetäänparaatiesimerkkikestävästä ruoantuotannosta Kenian Lake NaiAPORTIN vashaa, jossa puutarhateollisuus, puutarhakaupat, pienet maatilat ja geoterminen energia kohtaavat täydellisessä sopusoinnussa. "Jos vesiekologiassa huomataan ongelmia, alkavat paikalliset, kansalliset ja kansainväliset toimijat etsiä kokonaisvaltaisia ratkaisuja veden, energian ja maan hoitamiseksi", kerrotaan tutkimusprojektin sivulla esittelyvideossa (http://prn.to/IExcYL). Ideana on, että enemmän kuluttava teollisuus maksaa ekosysteemipalveluksista, jotta koko järvialueen kokonaisekologia säilyisi ja tuottavuus kasvaisi. Kehityspolitiikan paradoksi on kuitenkin se, että vain kasvu auttaa nousemaan köyhyydestä, mutta samalla kasvu tuottaa vääjäämättä lisää kulutusta, yksityistämistä ja luonnon riistoa. Energia- ja teknologiakeskeisten ratkaisujen ongelma ovat itse energia- ja teknologia. "Puolet ihmiskunnasta elää edelleen maaseudulla ja kolmasosa vuosituhansien aikana päteväksi koetun teknologian varassa. Moderni maailmanosa kasvattaa makean veden kulutustaan, sillä vain kymmenen prosenttia vedestä käytetään kotitalouksissa, olipa kyseessä sitten rikas tai köyhä maa", Olli-Pekka Haavisto kirjoittaa Fifin artikkelissa Maailman vesipäivän hiljaisuus. Tuskin yksikään maa luopuu Rio+20-kokouksessa kulutuksen ja kehityksen lisäämisestä. Kehitys näyttää kehittyvän joko mustan tai vihreän kapitalismin askelin. KEHITYSAVUN UUSI ALKEMIA Maa, vesi & energia kuuluvat yhteen, julistaa EU:n tilaama kehityspoliittinen raportti. K E H I T Y S P O L I T I I K A N velho 50/50 RIITTÄISI Yli 20 vuotta ilmastopolitiikkaa seurannut Andrew Steer on oppinut, että hyvät suunnitelmat vaatisivat oikeanlaista psykologiaa toteutuakseen. M A A I L M A N P A N K I N ilmastoT E O L L I S U U S M A A T toivovat, politiikan erityisasiantuntija Andrew Steer on tyytyväinen. Hän kiittää Niukkenevat luonnonvarat -raporttia. "Jos halutaan vähentää köyhyyttä, on investoitava, on laitettava pääomaa, on ymmärrettävä, millaiset suhteet erilaisilla rahastoilla on, on ymmärrettävä, että eri toimijoilla on erilaiset roolit", Steer kiteyttää raportin johtopäätökset eli "vihreä tien". "Luulen että olemme kaikki samalla puolella." Hän katselee ympäri EU:n komission ovaalia pöytää ja kysyy: "Jos tämä kaikki on selvää, niin miksi on tehty niin vähän?" Ennen vastaustaan Steer hän muistuttaa, että kyllä kehityspolitiikassa jotakin on saatu aikaiseksikin. "Viimeiset 20 vuotta meillä on ollut mahtava ohjelma, ja 80 prosenttia todellisesta kasvusta on tapahtunut kehittyvissä maissa. 660 miljoonaa ihmistä on nostettu köyhyydestä vuoden 1992 jälkeen. Eikä kyse ole vain Kiinan noususta vaan myös Afrikasta, esimerkiksi Ghanasta. Afrikka on hyvällä tiellä", Steer sanoo. että etelä kasvaisi vähemmän maapalloa kuluttaen kuin ne itse. Siitä länsimaiden tosin pitää maksaa etelälle ­ kehitystukea. On katsottava tukipolitiikkaa silmiin ja mietittävä, mikä on idealismin ja käytännön suhde. "Poliittinen talousanalyysi kritisoi sellaisia raportteja, jotka esittävät ainoastaan ideaalisia tai 'parhaiten toimivia' kehitysehdotuksia", Steer lainaa uutta raporttia. Steer on vanha kettu, joka myöntää ilmastopolitiikan idealistiset sudenkuopat. "Vuonna 1992 kirjoitimme briljantin raportin, jossa kerrottiin, mitä pitää tehdä, ja olimme kaikessa oikeassa. Vielä kymmenen vuotta myöhemmin kaikki oli edelleen oikein. Kaikki vanhat suosituksemme olivat edelleen oikeita. Ainoa ongelma oli, että kukaan ei totellut suosituksiamme. Emme tarvitse enää raporttia, jossa kerrotaan mitä pitää tehdä, vaan tarvitsemme raportin jossa kerrotaan, miten toteuttaa päämäärät", Steer toteaa. Steerin mukaan vuodessa käytetään tuhat miljardi dollaria siihen, miljardia että tuetaan ympäristölle haitallisympä ta energiaa, kuten f fossiilista polttoainetuotantoa. "Miksi emme ta tätä?" Steer tajua kysyy ja toteaa, että tarvitsemme e enemmän psykolog psykologiaa. Steerin mukaan kyse on kogmuka nitiivisesta lik likinäköisyydestä. Emme näe lähihetkeämme pitemmälle. pitemm " Y K S I L Ö T eivät nen on hyvin kallista, mutta kaikki investoinnit ovat kalliita. Vitsi on siinä, että investoinnit uusiutuvaan energiaan maksavat itsensä takaisin lyhyessä ajassa. Meidän on vain osoitettava ihmisille tämä uskottavammin", Steer sanoo. Kuinka asiat voidaan esittää houkuttelevammin? Steer hakee esimerkkejä. Jos ihmisiltä kysytään, haluavatko he maksaa lennollaan New Yorkista Los Angelesiin hiilidioksidiveroa 20 dollaria, vain 15 prosenttia vastaa kyllä. Jos taas kysytään, haluavatko he maksaa lennolla New Yorkista Los Angelesiin hiilidioksidiveroa 20 dollaria ja samalla vähentää ongelmia, joita lentäminen tuottaa, 60 prosenttia vastaa kyllä. A S I O I T A V O I D A A N muuttaa. Esimerkiksi Indonesiassa vaadittiin energian hinnan nostamista, ja neljä vuotta sitten presidentti tuplasi sen. "Iran teki vielä enemmän. Se vähensi energiatukia 50 miljardia dollaria ja käytti 20 miljardia dollaria köyhien tukemiseen", Steer kertoo. Iranissa leikattiin radikaalisti bensan hintatukea, ja sen hinta nelinkertaistettiin. Samalla asetettiin kuukausittainen käyttöraja, jonka jälkeen löpöstä joutui maksamaan vielä enemmän. Energiapolitiikan muutokselle on syynsä. Iranissa käytetään energiaa noin kymmenen kertaa enemmän kuin Euroopassa. Steer on valmis tyytymään vähään Riossa. "Voisimme tyytyä 50/50-ratkaisuun. Aluksi sopimuksen allekirjoittaisi 50 maata ja 50 suuryhtiötä. Se riittäisi. Muut tulisivat mukaan myöhemmin." voi suunnitella uusia temppuja, mutta toiminnan lähtökohta on aina sama. "Lähes miljardi maailman ihmistä on aliravittuja, 0,9 miljardilla ei ole käytettävissään puhdasta vettä eikä 1,5 miljardilla minkäänlaista sähkönlähdettä. Vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseksi nykyistä parempi veden-, energian- ja maankäytön hallinta on ratkaisevan tärkeää", Niukkenevat luonnonvarat -raportti kertoo. Lisäksi energian- ja vedentarpeen odotetaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä 40 prosentilla ja elintarvikkeiden tarpeen 50 prosentilla nykyisestä. "Veden ja energian saannin sekä ruokaturvan varmistaminen kestävällä tavalla kaikkialla maailmassa on käymässä entistä vaikeammaksi", raportti kuvaa tilannetta. Niukkenevat luonnonvarat vaativat EU:ta suuntaamaan kehityspolitiikkaa uudelleen. "Päätöstä luonnonvarojen kilpailevasta käytöstä ja jakautumisesta rikkaiden ja köyhien välillä ei pidä jättää yksistään markkinoiden tehtäväksi", raportti julistaa yrittäen todistaa, että markkinat ja eettiset arvot kuuluvat yhteen. Osallistava ja kestävä kehitys vaatii valtion, yritysten ja kehitysavun antajan yhteistyötä. R A P O R T T I O N O S A suurta käännöstä kohti vihreää taloutta, mikä tarkoittaa vieläkin globaalimpaa kapitalismia, jossa uskotaan, että yksityisten investointien, kulutuksen ja markkinoiden kautta vähennetään köyhyyttä. Mutta miten taataan, että yksityiset investoinnit ovat eettisiä? "Emme tee ohjelmaa pelkästään yksityiselle sektorille. Esimerkiksi energiaratkaisuissa yritämme tukea riskejä, joita yhtiöt ottavat, ja samalla varmistaa, että tariffit pysyvät riittävän alhaisina myös kaikkein köyhimmille", sanoo Andris Piebalgs, Euroopan unionin kehitysasioista vastaava komissaari. Piebalgs ei näe yksityissektorin tulossa juurikaan ongelmia, koska tähän asti yksityinen sektori ei ole ollut halukas tulemaan mukaan ylipäätään. "Rahoittajina emme ole energia-alan eksperttejä. Mieluummin annamme tukirahaa yrityksille, joilla on osaamista." T O S I A S I A S S A riskejä ja ongel- mia on jo nyt. Maakaappaukset alkavat olla tunnettu ilmiö. Ulkomaiset yhtiöt tai jopa valtiot hankkivat kehitysmaista maata sijoitusmielessä. Eteläkorealainen Daewoo-yhtiö yritti ostaa miljoona hehtaaria Madagaskarista, kiinalainen liikemies alueita Islannista. Eurooppalaiset yritykset, kuten StoraEnso, toimivat uuden kolonialismin hengessä ja muuttavat pahimmillaan viljelymaat biopolttoaineen tehtaaksi. "Toinen puoli tarinasta on se, että asumattomat alangot, joilla ei ole teknologiaa, samoin kuin farmit, jotka ovat liian pieniä ja joilla ihmiset eivät pysty elättämään itseään, eivät voi olla ratkaisu", Piebalgs selittää. "Joissain maissa ihmisiä on kyllä siirretty vastoin heidän omaa tahtoaan. Siirrot on kuitenkin tehty ihmisten pelastamiseksi, jos farmeilla ei elätetä perheitä." P I N N A N A L L A lymyää pessi- jaksa jak odottaa tulevaisuuden hyöle tyjä, tyj jos joutuvat maksamaan niistä ma etukäteen", Steer etu sano sanoo. "V "Väitetään, että muutoksien tekemimuuto mismi, mutta Piebalgs puolustelee EU:n kehitystukea. "Ei ole eurooppalainen kansallinen velvollisuus maksaa kehitysmaan asukkaan menoja, mutta meillä on kyllä velvollisuus auttaa, kun on tarvetta." Miksi tarvitaan juuri kehitystukea? "Siksi, että meillä ei ole varaa olla välittämättä. Olemme tukeneet 15 vuotta esimerkiksi Burkina Fasoa, jossa edistystä ei ole juurikaan tapahtunut. Totta kai on myönnettävä, että olisi ollut hyvä, jos edistystä olisi saatu aikaiseksi, mutta asiat ovat monimutkaisia. Jos emme auta, voi olla, ettei kukaan muukaan auta." Hyvää tahtoa on ennenkin ollut mukana, mutta siitä ei välttämättä seuraa kehitystä tai edistystä. Tulevaisuus näyttää, onko kokonaisvaltainen maa-, vesi- ja energiapolitiikka ynnä markkinamekanismi yhtä kuin kehityspolitiikan viisastenkivi. Niukkenevat luonnonvarat -raportti http://bit.ly/ KIHqVU
• 10 5­6 2012 AJASSA LUKIJAPALAUTE Bonnierin toimitusjohtaja Jonas Bonnier: "25 vuoden ajan olen maksanut urheiluosastosta, saanut joka aamu neljä sivua, enkä koskaan ole halunnut sitä." Mainonta & markkinointi 24.5. PILLI-LIISA palaute@voima.fi Ateistinen propagandalehti? Voima-lehden sivuilla yleistynyt räyhääminen kaikkea vasemmistolais-ateistisesta maailmankatsomuksesta poikkeavaa vastaan hyötyy perussuomalaisten rappeuttamasta keskustelukulttuurista: persuthan ovat jo tehneet poliittisesta korrektiudesta ja suvaitsevaisuudesta kirosanan. Niinpä enää ei tarvitse yrittääkään keskustella sivistyneesti tai ymmärtää toisenlaisia vakaumuksia tai kulttuuriperintöä, johon henkisyys kuuluu itsestään selvänä osana. Mikä kätevintä, samaa persukaavaa seuraten erimielisiä voi aina syyttää huonosta huumorintajusta! Nyt vielä vedotaan ironiaan, mikä kertoo lähinnä siitä, että ihan vielä ei olla niin korkealla vallan kahvassa, että samaa voisi suoltaa vakavissaan. Siinä vaiheessa kun valheellinen propaganda uskontojen vahingollisuudesta etenee lainsäädäntöön asti, voidaan jo nähdä mitä esimerkiksi "humanisti" Susanna Kuparisen kaltaisten ylimielisyys on todelliselta luonteeltaan. O Tempora KOMMENTTI kaaleja. Ette halunneet julkaista artikkelia, koska viranomaiset kieltävät, että sellaista tapahtuu. Nyt kun Etelä-Suomea on sumutettu neljä vuotta myrkyllisillä kemikaaleilla, tulokset alkavat näkyä konkreettisesti: Helsingin keskuspuiston puut kuolevat yksi toisensa jälkeen. Olen kierrellyt puistoa ja katsellut, miten sadat puut ovat tulleet alas juurineen kaikkineen, niin että valtavat juuristot nousevat pystyyn ja muodostavat seinämiä maastoon. Vastaavasta raportoidaan kaikkialla maailmassa, missä kemikaalivanat halkovat säännöllisesti taivasta. Olisikohan jo aika alkaa tiedottaa ihmisiä asiasta ja yrittää tehdä jotakin ennen kuin luonto kuolee kokonaan? Hanna Mäkelä Forenom haiskahtaa viime numeron artikkelin innoittamana haluaisin kertoa esimerkin Forenomin kiinteästä yhteydestä vantaalaiseen sosiaalivirastoon. Olimme viime vuonna vesivahinkoa evakossa Forenomilta vuokratussa yksiössä Vantaalla. Maksajina olivat sekä vakuutusyhtiö että me omalla osuudellamme vuokrasta. Meidän osuudestamme tuli lasku yksiön osoitteeseen. Palattuamme takaisin omaan asuntoomme viimeinen vuokraerä oli vielä laskuttamatta. Forenomin ja sen laskuttajan virheiden takia lasku meni yksiön osoitteeseen, vaikka vuokrasopimus oli jo purettu ja varsinainen osoitteemme oli Forenomilla tiedossa. Tapahtuman seuraava vaihe kummastutti ja vihastutti. Koska meitä ei enää siitä yksiöstä löytynyt, niin Forenom toimitti laskun paikalliseen sosiaalivirastoon. Siellä sitten selvitettiin oikea osoitteemme. Emme ole edes sosiaaliviraston asiakkaita, joten virkailija on joutunut tekemään yksityisen yrityksen laskutukseen liittyviä selvitys- ja postitustöitä. Tuohan on Forenomille helppo keino siirtää perintätoimet sosiaaliviraston huoleksi. TEEMU MUHOSEN On kyllä ennenkuulumattoman tylsää, että jos kirja ei kerta kaikkiaan maistu vaan tökkii joka lauseellaan, kriitikko ei edes uskalla epäillä käännöstä vaan toteaa vaisusti, että oikoluku on valitettavasti jäänyt vähän kesken ja että teos ei vaikuta Woolfin pääteokselta. Merimatkan julkaiseminen suomeksi on minun mielestäni sekä kustantajalta että suomentajalta anteeksiantamattoman kritiikitön teko, sillä Virginia Woolf ei todellakaan ollut mikään kielellisesti vajaakehittynyt idiootti esikoista kirjoittaessaan. Hän oli täysin runoilija silloin. Olen surullinen ja kuohuksissani siitä, että tällaista tehdään, ja varsinkin siitä, että kriitikko joko käytä kriitikonoikeuksiaan tai edes välitä nähdä ja ottaa selvillä, mistä Woolfin kohdalla on kysymys. Arto Virtanen Hei Teemu Mäki! Kirjoititte Voimaan, että Senegalissa 70% proteiineistä tulisi kalasta. Oikea lukema kalan osuudelle on 20%. Olette ilmeisesti lukenut Suomen Kuvalehteä, jossa oli sama virhe. Suomen Kuvalehdessä myönnettiin virhe, mutta lehti ei silti tehnyt kunnollista oikaisua. Ymmärrän ettei kukaan tarkista jokaista lukemaansa yksityiskohtaa. Siksi onkin tärkeää, ettei virheellisiä lukuja leviteltäisi. Ville Idström Kiitos, Salla Kärkkäinen! Kolumnisi Koreasta ovat todella mielenkiintoisia, ja odotan aina uusien ilmestymistä. Kiitoksia niistä :) Kaisa Naamani on omani Hei! Pitääkö kuulua Facebookiin tai johonkin muuhun nettiyhteisöön voidakseen ottaa Voimassa kantaa? Olen päässyt 2009 suurella vaivalla Fb:sta eroon, se kun alkoi tökkiä jo kahden päivän kokeilun jälkeen. En haluaisi enkä myöskään liity siihen uudestaan. Ärsyttää kun joka paikassa tyrkytetään Facebookia. Leena Kertokaa kemikaaleista Otin vuosi sitten yhteyttä koskien ilmakehään sumutettavia kemiKiitos palautteesta, mutta oletko varma että oikea luku on 20%? Mistä tietosi on peräisin? Oma käsitykseni ei perustu Suomen kuvalehteen (jota en lue). FAOn mukaan kalan osuus ihmisten proteiiniravinnosta Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on tuo mainitsemasi 20%, mutta saman lähteen mukaan kalan osuus on paljon suurempi monissa rannikkovaltioissa, kuten Senegalissa, jossa se on 70%. Myös Senegalin valtio ilmoittaa näin virallisissa tiedotteissaan. Teemu Mäki asiakaspalvelupäälliköltä kolmasti tiedustellut laskun "eksymisestä" sosiaalivirastoon, mutta vastausta en ole saanut. Vuokraamassamme yksiössä olivat vaatekaapin peili, ovi ja saranat, kattovalaisimet, pakastelokeron luukku ja roskakaapin mekanismi rikki ynnä muuta. Näistä vioista olisi laskuttu meitä, jos emme olisi huomauttaneet niistä parin päivän sisällä muutosta. Tämä on kyllä kerrottu vuokraohjeissa pienellä tekstillä, mutta jos ei esimerkiksi osaa suomea kunnolla, tällaisiin seikkoihin ei ehkä osaa paneutua, ja vuokralaiset joutuvat syyttä maksumiehiksi. Forenom tekee "tupatarkastuksen" aina vuokrasuhteen lopuksi ja laatii siitä raportin, johon ei ole luottamista. Meidän raportissamme oli muun muassa astioiden ja aterimien lukumäärät väärin ja lueteltiin sisustustarvikkeita, joita siellä asunnossa ei edes ollut. Lisäksi raportin mukaan keittiön kaapistoja ja tasoja ei ollut siivottu, vaikka koko yksiö oli lähtiessämme huomattavasti siistimpi kuin tullessamme. Koko Forenom-kokemustamme leimasi pelkkä rahastuksen maku. OLEN FORENOMIN Runo Inspiroiduin Kimmo Jylhämön kirjoittamasta jutusta ja tein siitä sanomalehtirunon: I don´t do happiness Elämä vastaisi paremmin todellisuutta kaikki luulevat toiset taas vaativat parempaa näkökulmaa hyvinvoinnin ja onnellisuuden tilaa vaurauteen Onnellisuuspolitiikka se on osa heidän menestysidentiteettiään Heta-Elena Heiskanen Toimitus vastaa: Ei tarvitse, toimitukselle voi lähettää palautetta sähköpostilla ja kirjoittaa myös kommentteja Fifi-juttuihin. Kimmo Jylhämö Vastaava päätoimittaja Funny shit Merimatkan arvostelu Hannele Huhtala kirjoitti Virginia Woolfin Merimatkasta arvostelun toukokuun Voima-lehteen. En pysty uskomaan, että hän olisi kirjan lukenut ­ se nimittäin oli kehnoin suomennos mitä ikinä olen lukenut, niin paljon kuin käännöskirjallisuutta olenkin ehtinyt lukea. Jos Aki Kaurismäen vitsi toteutuisi ja maailman rikkain prosentti päästettäisiin päiviltä, myös hyvätuloisen Kauriksen matka päättyisi lähimpään gulagiin. Silver Lindeman Helena S.
• AJASSA 5­6 2012 11 "Tilastot todistavat: Facebook tuhoaa avioliittoja" Kauppalehti 25.5. Pienkalastajat voittivat Senegalissa hallitus perui toukokuun alussa kalastuslisenssit 29 ulkomaiselta troolialukselta. Viikkoa aiemmin myös naapurimaa Mauritania lakkautti ulkomaisten troolareiden kalastusoikeuksia aluevesillään. Senegalin kalastusministeri Pape Dioufin tekemä päätös on vastaus kansan kasvaneeseen tyytymättömyyteen sekä liikakalastusta kohtaan että edellisen hallinnon korruptoituneeseen tapaan myydä lisenssejä ulkomaisille yhtiöille. Päätöksen toivotaan rauhoittelevan paikallisia kalastajia, jotka uhkasivat keväällä 2011 hallitusta suorilla toimilla. SENEGALIN UUSI suurimmillaan 10 000 hengen mielenosoituksia. Kalastajajärjestöjen johtajat uhkasivat, että kalastajat häätävät ulkomaiset troolarit aluevesiltään omin käsin, ellei hallitus lakkauta kalastussopimuksia. Kalastussektori työllistää 12-miljoonaisen väestön Senegalissa arviolta 600 000 tuhatta, Greenpeacen arvion mukaan kaikki väliportaat mukaan laskien jopa miljoona ihmistä. menettäneet 10 000 tonnin kokoiset jättitroolarit ovat rekisteröityneet muun muassa Venäjän, Liettuan, Marokon, Ukrainan, Mauritiuksen, Kiinan ja Belizen lipuilla. Troolialukset käyttävät saalistuksessa satelliittia avukseen ja saattavat pyytää ja käK A L A S T US LU PA N SA sitellä yhdessä päivässä 200­ 250 tonnia kalaa. Määrä vastaa FAO:n mukaan vähintään 9 000 senegalilaisen vuosittaista kalankulutusta. Paikallisten käsin rakennetut puuveneet pyytävät vain muutaman tonnin kalaa vuodessa rannikkoalueilta. Ulkomaisten troolarien tyhjentämä meri pakottaa paikalliset kalastajat suuntaamaan entistä pidemmälle avomerelle. Saaliiksi jää entistä pienempi ja ruotoisempi kala. Senegalissa nälkä kasvaa: yhä useammat perheet syövät enää vain kerran tai kaksi päivässä, ja yhä harvempi kalastajaperheen lapsi pääsee kouluun. Kukka Ranta Senegalin pienkalastajat ovat järjestäneet V U O D E N AJA N FIFIN LUETUIMMAT 1. Aki Kaurismäki ajalta 24.4.­28.5. 3. Blogi: Nina Sarell 5. Markus Kuokkanen Eräs lause käymälässä Ohjaaja Aki Kaurismäki palaa prosenttilaskuihin. 2. Näkökulma: Paavo Järvensivu Kotirauhan häiritsijät Lattiallani nukkuu maajussipataljoona. 4. Näkökulma: Jouko Kämäräinen MM-kiekkoilijat markkinoivat ihmeranneketta Jääkiekon MM-kisat valjastetaan Vitawin Balance -huijauksen markkinointiin. Kaupunki kukkivaksi: S-etukortin haltija, tiedä oikeutesi Osuuskunnissa on merkittävää yhteiskunnallista muutospotentiaalia, Paavo Järvensivu kirjoittaa. Helsinki päätti hiljentää Occupy-liikkeen "Helsinki on kieltänyt päivätyllä tiedotteella teltat, vaunut ja katokset", Jouko Kämäräinen kirjoittaa. Guerilla gardening Ryhdy sinäkin sissipuutarhuriksi! BLOGEISSA TOUKOKUUSSA Salla Kärkkäinen Havaintoja korealaisesta suoritusputkesta Kauneuden & menestyksen tavoittelu pitää korealaiset kiireisinä. Se on pieni askel kohti värikkäämpää, ystävällisempää ja onnellisempaa maailmaa! Heitä siemenpommeja! Pommit ovat näppärästi käteen sopivia pallonmuotoisia, kasassa pysyviä "multakasoja", jossa on kukkasten siemeniä sisällä. Siemenpommit löydät Ruohonjuuresta. Fanny Malinen Siemenpommeista kupongilla Tällä Luomullisesti. www.ruohonjuuri.fi Rajojen ylittämisestä Edes EU-passilla ei välty kysymykseltä, miksi on tulossa Britanniaan. - normaalihinnoista pois 30.6. asti. 20% terveystuotteet... Valloitu valikoimastamme! Luomuruoka, superfoodit, lähiruoka, luonnonkosmetiikka, ekopesuaineet Kamppi Itäkeskus Tampere Turku
• 12 5­6 2012 KULTTUURIHÄIRIÖ "SAK:n kakkosmiehen Matti Huutolan mielestä Vattin uusi ylijohtaja Juhana Vartiainen on samanlainen "köyhien kyykyttäjä" kuin Sampo-konsernin hallituksen puheenjohtaja Nalle Wahlroos." Kauppalehti 23.5. Minä-brändi työmarkkinoilla K A H D E K S A N K Y M M E N TÄ prosenttia työpaikoista täyttyy muuten kuin virallisten työnhakuilmoitusten kautta: ne jaetaan tutuille ja ystäville. Näin ainakin väitetään. "Kun tätä hoetaan, väite alkaa toteuttaa itseään. Ihmiset huolestuvat omasta roolistaan, siitä onko tarpeeksi hyvä tyyppi", Katariina Mäkinen sanoo. Mäkisen vastavalmistunut väitöskirja työelämäsparrauksesta kuvaa kovaa maailmaa, jossa elämme ­ väitöskirjan otsikkokin kysyy, "miten minusta tulee arvokas". Arvonnostoon käytetään menestyksen takaavia valmennuskursseja ja itsetunto-oppaita. M Ä K I N E N S A N O O, että hän on itsekin yliopiston tutkijana riippuvainen kontakteista, vaikkei usko saaneensa apurahoja "kaverinkauppaa". "En halua moralisoida ihmisiä, jotka tekevät itsestään esimerkiksi työnhakuvideon. Pitää huomioida, että elämme yhteiskunnassa, joka on luonut pakottavan kehyksen toiminnalle." Väitöskirjassaan Mäkinen pyrkii tarkkailemaan erityisesti sitä, miten itsen markkinoimisen käytännöt arkipäiväistyvät. "On pelottavaa, kun ajatellaan, että jos epäonnistuu työnhaussa, ei ole tarpeeksi hyvä ihmisenä." näkökulma on erityisesti työelämän feministisessä kritiikissä. "On hyvä, että nykyään korosMÄKISEN tetaan sitä, että naisetkin pärjäävät. Siitä huolimatta minulle feministinä on tärkeää muistaa se, että naiset ja miehet voivat olla myös heikkoja." Hannele Huhtala Katariina Mäkinen: Becoming Valuable Selves. Self-Promotion and Individuality in Late Capitalism. Tampere University Press 2012. 321 s. Kaija Papu MAAILMA & ME koonnut Kimmo Jylhämö & Jari Tamminen Oikeussalidraama K U VATA I T E I L I J A J A N I L E I N O N E N esiintyy Helsingin käräjäoikeudessa kesäkuun alussa. Performanssi liittyy Leinosen viime vuoden helmikuussa toteuttamaan taideprojektiin, jonka osana pihistettiin ja mestattiin Ronald McDonald -mainosnukke. Giljotiinilla suoritettua mestausta edelsi netissä julkaistu, terroristeilta muotokielensä lainannut video, jossa vaadittiin pikaruokaketjua parantamaan tapansa. Aikaisemmin Leinosta on uhkaillut ainakin Raisio Oyj, joka kiukustui Leinosen Elovena-paketteihin pohjautuvista töistä. Leinonen löi saamansa uhkailukirjeen kehyksiin ja myi sen taidekeräilijälle. Nähtäväksi jää, mitä Mäkkärin kiukuttelusta seuraa. JCDecaux: Mainokset eivät lisää kulutusta! U L K O M A I N O S Y H T I Ö JCDecaux'n Joisitko vähemmän? KOLMEN VUODEN URAKKA. PI541 on kunnioitusta herättävä todiste siitä, kuinka tahto voittaa jännetupintulehduksen. Runko on rakennettu vaahtomuovista oikean auton 3D-mallinnuksen pohjalta. Mallinnus tehtiin Tampereen liikkuvan poliisin autotallissa. -kampanja julistaa, että alkoholimainokset eivät lisää alkoholin myyntiä. Semisti kilarin ja täysin skitson julkilausuman takana on pelko alkoholimainontaa säätelevän lainsäädännön kiristämisestä. Facebook-kyselyn lisäksi JCD hakee botnea väitteelleen Taloustutkimuksen toteuttamasta kyselystä. Vaikka Talkkarin kysely on otokseltaan edustava (n=1 009), kysymyksenasettelu on ongelmallinen. "Jos alkoholimainonta kiellettäisiin, uskotteko sen vähentävän alkoholin käyttöänne?" -kysymyksen vastauksilla ei tee mitään, koska kuluttajan on melko mahdotonta arvioida mainosten todellista vaikutusta kulutuskäyttäytymiseensä. Mainonnalla luodaan myös alitajuisia tarpeita, jotka eivät suinkaan ole kuluttajalle itselleen selviä. Pehmeämpi poliisiauto Kaija Papu käy virkkuukoukulla yleistyksiä vastaan. O L I I S I O N huolehtinut brändistään hyvin. Poliisiin luotetaan. Taloustutkimuksen vuonna 2010 toteuttaman viimeisimmän poliisibarometrin mukaan 96 prosenttia kansastamme piti poliisia erittäin tai melko luotettavana. Tosiasia on myös se, että poliisien maailma koetaan miehiseksi maailmaksi. Tähän yleistykseen taiteilija Kaija Papu on lähtenyt lyömään säröjä. Yhteistyössä virkavallan kanssa, tosin. Papun teos PI541 on aidon kokoinen, villalangasta osin virkattu, osin neulottu tarkka kopio oikeasta poliisiautosta. P liinisen imagon ja, no, feminiiniseksi koetun virkkaamisen. "Arvotamme asioita ilman, että mietimme niitä juurikaan. Yhdistän töissäni asioita, jotka yhteiskunnan mielestä eivät kuulu yhteen, ja herätän katsojan Kulttuuripommi haudan takaa K E S Ä N S U U R I M M A N kulttuuripommin pamautti mediamo- guli Aatos Erkko, joka vielä haudan takaa pistää tulevaisuuden suomalaisen tiede- ja kulttuurielämän uusiksi. Hän testamenttasi Jane & Aatos Erkon säätiölle valtavan omaisuuden. Säätiön varat nousevat lähes 900 miljoonaan euroon, ja säätiö kasvaa käytännössä yhtä suureksi kuin Kulttuurirahasto. Mielenkiintoiseksi Jane & Aatos Erkon säätiön tekee laaja tukipolitiikka. Se on tukenut niin Marttaliittoa, Bostonin balettia, satamajäänsärkijä Turson peruskorjausta, Meilahden sairaalan leikkausrobotin hankintaa, Sarjakuvan tiedotuskeskusta kuin Suomen Majakkaseuraakin. Summat ovat vaihdelleet muutamasta tonnista yli miljoonaan euroon. Säätiöllä on jatkuva haku. Kaiken kukkuraksi se omistaa Hesarista lähes neljäsosan. Säätiöstä tuli mediamoguli. http://www.jaes.fi/ on osin PI541 , osin tu virkat kopio tu neulot utosta. a poliisi miettimään asenteitaan. Voi olla, että joitain se vain naurattaa, mutta toivottavasti osa yleisöstä kuitenkin herää ajattelemaan pidemmälle." Samalla kun Papu pohtii työssään poliisin imagoa, hän tulee osallistuneeksi virkavallan PRkampanjaan. Hänen tavoitteensa ei olekaan kritisoida poliisia, pikemminkin kommentoida. Ehkä myös kysyä, onko poliisin kovisimago tarkoituksellinen ­ saati tarkoituksenmukainen. "Työstä varmasti voi tulkita, että minulla on itselläni hyvin ristiriitainen suhde poliisiin. En varmaankaan haluaisi yhteiskuntaa ilman poliisia, mutta ei se tarkoita, ettei sen toiminnassa olisi arveluttavia ulottuvuuksia. Toivottavasti tämä työ tuo jonkin uuden elementin keskusteluun poliisin luonteesta." vallan symboli, ehkäpä myös sen miehinen jatke. Onko virkattu poliisiauto tulkittavissa poliisin kastroimiseksi? Papu ei menisi näin pitkälle. "Kastraatiohan on valtavan negatiivinen asia! Miksi pehmeys olisi niin rajusti negatiivista? Jos poliisista tulisi pehmeä ja välittävä, niin miksi kyse olisi kastraatiosta eikä voitosta?" Papu nauraa päälle: "Minähän teen tässä poliisille kruunun." AUTO ON POLIISIN kovien ja pehmeiden arvojen asema yhteiskunnassa", Papu toteaa ykskantaan. "Poliisin 'kuuluu' olla kova ja miehen 'kuuluu' olla kova, eikä se tosiaankaan itke. Tokaisu 'mitä sä nyt pillität' sisältää negatiivisen konnotaation sen sijaan, että oltaisiin ylpeitä siitä, että on tunteita." Suuri virkkuutyö asettaakin vastakkain poliisin kovan masku" M U A Ä R S Y T TÄ Ä Jari Tamminen PI541 Kiasman Camouflage-näyttelyssä Helsingissä 15.6.­7.10.
• AJASSA 5­6 2012 13 Pankkien Robin Hood Suomalainen investointipankki imitoi pörssin osaajia & rakentaa voitoillaan uutta yhteisöä. U O N E O N täynnä tietokoneita. Pöytäkoneen ruudussa vaihtuu nuolinäppäimellä osakkeen nimi, kurssikehitys ja se, miten aiemmin tällä alalla rahaa tehneet osakesijoittajat suhtautuvat kuhunkin yritykseen. Jos he ostavat kyseisen yrityksen osakkeita muita enemmän, pallukat ryhmittyvät janan ylle. Grafiikka on alkeellisen kulmikasta, mutta saatan silti katsella investointitoiminnan merkittävää innovaatiota. Kyseessä on IT-ammattilaisen Sakari Virkin 20 vuoden työn tulos. Parasiitiksi nimetty ohjelma on patentoitu ja sitä on testattu vuodesta 2003 lähtien Yhdysvaltain pörssimarkkinoilla. "Kun näen, että 70 prossaa parhaista osaketoimijoista valitsee jonkun kohteen, niin silloin ostan. Kyse on yleisen mielipiteen eli lukemattomien singulaaristen tapahtumien yhdistymisen sääntöjen ja säännönmukaisuuden hahmottamisesta", Virkki sanoo. Ohjelma jäsentää pörssin avointa tietoa niin, että se kykenee erottamaan kunkin osakkeen kohdalla viimeisen 12 vuoden aikana arvopaperikauppaa käyneistä ne, jotka osaavat parhaiten asiansa. Kun se on erotellut jyvät akanoista, voidaan osaajien toimia seuraten vainuta hyvät sijoituskohteet. H "Me päästään loggaamaan Wall Streetillä miljoonia viikoittain tienaavien tyyppien aivoihin, eikä he edes tiedä sitä. Pakkolunastamme pääoman edustajien kyvyt meidän käyttöömme, samalla tavalla kuin pääoma käyttää tavallisesti parasiittina hyväkseen meidän kykyjämme", Robin Hood Prekariaatin investointipankin puuhahenkilö Akseli Virtanen tiivistää. Hän vetää Aalto-yliopiston Future Art Base -tutkimusyksikköä. pirstaloituneeksi muuttunutta nykytyöelämää henkisesti uuvuttavaksi. "Tunteemme, halumme ja toiveemme ovat elimellinen osa talouden toimintaa eivätkä siitä V I R TA N E N K U VA A nettä organisoitumiseen ja itsenäisyyden luomiseen", Virtanen selventää. P U O L E T P A R A S I I T I N tuotoista menee aluksi tonnin sijoittaneille osuuskunnan jäsenille. Toinen puoli menee yhteiseen toimintaan, "radikaaleihin projekteihin" ja mikrolainoihin. Tämän toisen puolen käytöstä päättävät osuuskunnan jäsenet. Jokaisella on yksi ääni riippumatta rahamäärästä. Projektin jäsenyyttä voi tällä hetkellä hakea kuka tahansa. Kun tarjolla on paljon rahan tekemää rahaa, ihmiset alkavat ehkä liittoutua keskenään tai pedata parempia kulmia itselleen. "Demokratian historiasta tiedetään, että mitkään säännöt eivät pysty takaamaan yhteisön hyvää organisoitumista. Vahvemmat pystyvät käyttämään lakeja hyväkseen, ihmiset teeskentelevät noudattavansa yhteisiä arvoja." Virtanen vakavoituu. "Pystyykö vastustamaan itseään? Kyvyttömyyttään yhteistyöhön. Se on tämän Robin Hoodin onnistumisen kriittisin kohta, ei Parasiitin toiminta. Jos otetaan tosissaan se, millaisia paskiaisia me ollaan." mme ttakaa e se, "O mm tosissa askiaisia ia p millais mme." ole erillistä. Ongelma eivät olekaan pelkät ahneet pankkiirit ja uusliberalismin juonet, vaan me itse ja mielentilamme", Virtanen sanoo. "Olemme kyynisiä, opportunistisia ja lamaantuneita. On kuin mahdollisen alue olisi ehtynyt ja poliittinen mielikuvitus loppunut." Tästä uupumisen havaitsemisesta lähti investointipankin idea. Mitä tapahtuu, jos mahdollisuus saada rahaa, joka ei olisi sidottu työntekoon, ulotetaan myös niiden ulottuville, jotka joutuvat tekemään melkein mitä tahansa työtä? "Oikeasti tämä on organisatorinen koe: käytetään finanssiväli- on valjastettu Robin Hood Prekariaatin investointipankin käyttöön, jonka hallituksessa Virkki toimii. Investointipankin ­ joka on tarkemmin ottaen osuuskunta ­ tarkoituksena on tarjota sijoittajaeliittiä laajemmalle joukolle mahdollisuus rahatuloon, joka ei ole sidottua työntekoon. NYT OHJELMA eettisyyteen investointipankki ei ota kantaa. Ja kieltämättä osaavien osakesijoittajien kuppaaminen on epäeettistä. "Todellinen etiikka on tavassa, jolla uskallamme ottaa vastuuta toisen hauraudesta ja avoimuudesta", Virtanen vastaa. SIJOITUSTOIMINNAN Petri Rautiainen Robin Hoodin nettisivut avautuvat kesäkuussa. futureartbase.org
• 14 5­6 2012 "Argentiina kansallistamassa öljy-yhtiön Päätös on aiheuttanut rajun kiistan Espanjan ja Argentiinan välille. Myös EU on tuominnut kansallistamistoimet." Yle 4.5. AJASSA SANANVALTA Kirjoittaja opiskelee ohjausta Teatterikorkeakoulussa. Korallit kuolevat Ryöstökalastus & taitamattomat sukeltajat vauhdittavat meriluonnon tuhoa Indonesiassa. Dive Komodo EKOSYSTEEMIEN PUOLESTA. Sukellusyrittäjät toimivat Komodon luonnonpuistossa pääasiassa vastuullisesti ja seuraavat jatkuvasti korallien tilaa. Ylämäkeen, poikien perään nykyisten koulukavereideni ja opettajieni kanssa leirikoulussa. Ensimmäinen talvinen aamu metsän keskellä alkoi siten, että opettajat tulivat herättämään meitä suureen hirsimökkiin, jossa nukuimme. Meitä alettiin jakaa ryhmiin. Odotin malttamattomana omaani. Viimein lehtori ilmoitti viimeisen ryhmän kokoonpanon. Siihen menivät kaikki pojat! Mutta ilkikurisesti kiljahtaen lehtori lisäsikin poikaryhmään vielä minut, ja kaikki alkoivat nauraa kuin cheerleader-leirillä ja taputtaa käsiään yhteen. Haaveeni kävivät toteen. Päivä alkoi suunnistuskilpailulla oman ryhmän jäseniä vastaan. Ensiksi meidät laitettiin kiipeämään köyden varassa jyrkkää rinnettä ylös, minä jonon viimeisenä. Yleisen riuhtomisen seurauksena jalkani lipesivät rinteestä ja irtauduin köyden päästä kiinni pitäen ilmoihin, fysiikan lakien vastaisesti. Pojat olivat jo kakkosrastilla, kun minä lensin villisti puiden katveessa kuin Tarzanin Jane. Kiljuin niin korkealta kuin osasin, mutta kukaan ei tullut pelastamaan. N Ä I N U N TA , E T TÄ O L I N palautti minut ykkösrastille, pienelle hirsimökille, jonka eteen oli ripustettu kenkiä. Kengät olivat eri paria kaikki. Otin yhden kengän mukaani ja jatkoin ylämäkeen, poikien perään. Vastaani polulla tuli "matkanjohtaja", viiksekäs mies, joka sanoi: "Ei ei ei! Ne ovat monoja! Ei tämä käy!" Olin aivan hämmentynyt. Menin takaisin, kurkkasin mökkiin, siellä oli sauvoja. Mies huusi vieressä, hän selvästi piti minua hidasälyisenä. Halusin nähdä sukset, ennen kuin voisin valita eripariset "monot" ja sauvat. Juoksin seuraavalle rastille, jossa pojat olivat jo lähdössä ladulle. Katsoin suksia. Lukemattomasti eri merkkejä. Tässä vaiheessa aloin hätääntyä. Tilanne vaikutti epätoivoiselta. Menin takaisin monorastille ja otin kaksi liian isoa kenkää ja päätin, että nämä kiinnitän sukseen kuin sukseen. Kun tulin takasin suksirastille, osa pojista oli jo palaamassa hiihtolenkiltä, punaisin poskin. Lysähdin lumeen ja aloin itkeä. VIIMEIN ILMALENTO häviäjä. Olisinko voinut vaan itkeä koko päivän mökin takana ja olla puhumatta kenellekään koko viikkoon, en kai. Miten pääsisin yli näin murskaavasta häviöstä? Minua ei olisi haitannut olla viimeinen, mutta se etten saanut edes monoja jalkaan, se oli murskaavaa. Harmittiko minua joutua sarjaan, jossa en voi voittaa? Eikö olisi ollut mukavampaa kilpailla tyttöjen kanssa, missä olisin voinut tuntea oloni voittajaksi? Eivätkö kaikki jälkeenjääneet voisi muuttaa yhteen hirsimökkiin virkkaamaan, niin pojat voisivat hiihtää? Mutta minä haluan hiihtää isojen poikien sarjassa! Edellytän kuitenkin, että minun ei anneta jäädä jälkeen. Mutta eihän kukaan odota minua, koska se tekisi hänestäkin jälkeenjääneen, eikä menestyjän. Odotanko minä muita? En, koska uskon omaan mahdottomaan menestykseeni sarjassa, jossa ei ole edes kaikille monoja. OLIN YLI VOIMA INEN luonnonpuisto, Indonesia, huhtikuu 2012. Sukeltaja laskeutuu pinnan alle Tatawa Besar -nimisessä sukelluskohteessa, joka sijaitsee Korallikolmioksi kutsutulla alueella. Vastaan ei ui koralliahvenia, keijukaloja eikä karettikilpikonnia, vaikka hän on tottunut näkemään niitä täällä runsaasti. Sitten syy paljastuu: koralliriutta on tuhoutunut 500 neliömetrin alueelta. Asialla ovat olleet laittomat kalastajat, jotka käyttävät kalastukseen räjähteitä. Kohde ei ole ainoa tuhoutunut, ja niin tuhoa todistaneet sukeltajat kuin asiasta huolestuneet luonnonsuojelijatkin ovat nousseet vaatimaan Indonesian hallitusta parantamaan alueen suojelua. "Kyse ei ole muutamasta sukelluskohteesta vaan kestävästä kalastuksesta ja sen hyödyistä paikallisille yhteisöille", tohtori Peter J. Mous kirjoitti avoimessa kirjeessään The Jakarta Post -lehdelle. Mous oli aktiivisesti mukana Komodon luonnonpuiston suojelussa kymmenisen vuotta sitten ja on seurannut alueen tilannetta myös sen jälkeen. "On tieteellisesti todistettu tosiasia, että kalastuskunnat hyötyvät alueista, jotka on suojeltu kalastukselta ­ tällaiset alueet auttavat ympäröiviä kalavesiä pysymään terveinä." K OMODON ovat ilmastonmuutos ja saastuminen. WWF:n arvion mukaan alueella elää 100 miljoonaa ihmistä, joiden elinkeino on uhattuna, mikäli suojelutoimiin ei ryhdytä. Komodon luonnonpuisto on arvostettu sukelluskohde. Sen voimakkaissa virtauksissa sekoittuvat Intian ja Tyynen valtameren vedet, mikä houkuttelee paikalle poikkeuksellisen monimuotoista merenalaista elämää aina delfiinejä ja paholaisrauskuja myöten. "Vaikka monet kohteet ovat edelleen loistavassa kunnossa, melkein kaikissa niistä on nähtävissä kalakantojen pieneneminen ja osassa vakavia vaurioita", Komodon vesillä toimiva sukellusyrittäjä, sukellusjärjestäjien liiton edustaja Greg Heighes kertoo. K A L A STUS R ÄJÄ HTEILL Ä tai syanidilla on lyhytnäköinen tapa, joka ehkä tarjoaa yhden ison saaliin, mutta ylikalastuksen lailla pikkuhiljaa tuhoaa alueen kalakantoja ­ ja ennen kaikkea koralleja ja tämän seurauksena vedenalaisen elämän monimuotoisuutta. Syy korallien tuhoon ei silti ole yksin kalastajissa. Vaikka vastuullisesta luontomatkailusta onkin povattu pelastusta Komodolle, myös jotkin epäammattimaisesti toimivat sukellusyritykset kuormittavat luontoa. Taitamattomat sukeltajat, ankkurointi väärään paikkaan ja riuttakoukkujen käyttö voivat aiheuttaa koralleille paikoitellen jopa enemmän tuhoa kuin räjähdekalastus. "On ajan kysymys, koska sukeltajien jatkuvasti kasvava määrä alkaa aiheuttaa vaurioita koralleille. Sellaisiin kohteisiin, jotka näyttävät kärsivän, voisi asettaa rajoituksia", Greg Heighes sanoo. Kalle Heino KOMODON KOHTALONHETKET Kaakkois-Aasian Korallikolmiota pidetään maailman monimuotoisimpana elinympäristönä. Alueella sijaitsee 30 prosenttia maailman koralliriutoista, ja siellä elää 35 prosenttia kaikista koralliriuttojen kalalajeista. Korallikolmion alueen jakavat kuusi maata: Indonesia, Filippiinit, Malesia, Papua-Uusi-Guinea, Salomon-saaret ja Itä-Timor. Korallikolmion kalat ja muut eliöt tarjoavat elannon jopa 120 miljoonalle ihmiselle. Korallikolmiossa sijaitsee maailmanperintöluetteloon listattu Komodon luonnonpuisto, joka koostuu vulkaanisista saarista ja niitä ympäröivästä merialueesta. Synkimpien ennusteiden mukaan Korallikolmio tuhoutuu tämän vuosisadan aikana, kun merten lämpötila, happamuus ja merenpinta nousevat ja huonosti hoidetut rannikot vaurioituvat. Tämä johtaa ilmastopakolaisuuteen: kymmenetmiljoonat ihmiset lähtevät rannikoilta kaupunkeihin paremman elannon perässä. Ruusu Haarla Filippiinien, Malesian, Papua-Uuden-Guinean, Salomon-saarten ja Itä-Timorin rajaamaa Korallikolmiota pidetään, vielä toistaiseksi, yhtenä maailman monimuotoisimmista elinympäristöistä. Laittoman kalastuksen lisäksi suurimpia uhkia Korallikolmiolle INDONESIAN, Kalle Heino
• Tiedekulma on auki koko kesän -- tule nauttimaan kaupungin parhaat kahvit uudelle terassille ja hae samalla kesälukemisesi Tiedekulman Shopista. TONMUUTOS 4.­8.6. GLOBAALI ILMAS YLLÄTTÄÄ 11.­15.6. ANNA METSÄN PIENHIUKKASIKSI 18.­22.6. HIILINIELUSTA LÄSSÄ 6.-10.8. ARKEOLOGIT KY 13.­24.8. ITÄMERI U 27.­31.8. SADONKORJU t vastuullisesti valmistetu HYVÄ TEKO POP-UP -- ja niiden valmistajat sekä esteettiset esineet, ideatvat Tiedekulmassa. kuluttajat kohtaa PUU 31.7. saakka INTERAKTIIVINEN HIILI KESÄN TEEMAT TIEDEKULMA, ALEKSANTERINKATU 7, HELSINKI. AVOINNA MA­PE KLO 10­20. LA KLO 11­16.
• TALOUS 16 RAHAN VOIMA 5­6 2012 AJASSA Nuoret & rahattomat velkakierteessä Pikavippibisnes on automatisoitua riistokapitalismia, jonka riskit kantaa köyhin. Kirjoittaja on tamperelainen kirjailija. Perhosen oppitunnit -niminen aktivistinoviisi käveli Kalifornian punapuumetsiä puolustavan luonnonsuojelijajoukon metsäleiriin ja ilmoitti haluavansa tehdä jotakin estääkseen seuduille kaavaillut avohakkuut. Kun Hill joitakin päiviä myöhemmin kiipesi Lunaksi nimetyn jättimäisen punapuun latvaan viivyttääkseen sen kaatamista, hänellä ei ollut aavistustakaan millaiseen seikkailuun oli astunut. Melkein heti sen jälkeen kun Hill oli kotiutunut Lunan latvukseen, luontoaktivistien ja Pacific Lumberin välille leimahti avoin sota. Puutavarayhtiö yritti häätää mielenosoittajat mailtaan väkivalloin ja näännyttää Hillin nälkään. Aktivistit taas vastasivat tilanteeseen kiihdyttämällä massaprotesteja ja viemällä kiistan lööppeihin. Kiristyneen ilmapiirin keskellä Hill vannoi, ettei laskeutuisi Lunasta ennen kuin se oli virallisesti suojeltu. Hän piti sanansa. Ja pysyi puussa huikeat 738 päivää ­ eli reippaasti yli kaksi vuotta. Hill kirjoitti myöhemmin kokemuksestaan eloisan ja syvällisen kirjan The Legacy of Luna, jossa hän kuvaa puussaelämisen arkisia käytäntöjä, päättäväisyytensä ja itseluottamuksensa kasvua, ajoittaisia epäuskonkausiaan, vääjäämätöntä muuttumistaan julkisuuden henkilöksi, henkilökohtaisen suhteen syntymistä kotipuunsa kanssa ja ennen kaikkea harvinaislaatuisesta koettelemuksestaan ammentamiaan opetuksia. S Y K S Y L L Ä 1 9 9 7 J U L I A B U T T E R F LY H I L L E R Ä Ä N P O I K K E U K S E L L I S E N raivokkaan talvimyrskyn aikana hän valvoi useita päiviä putkeen, roikkui huojuvan puun rungossa viimeisillä voimillaan ja oli jo varma elämänsä päättymisestä. Äärielämyksensä keskellä hän kertoo kokeneensa syvän henkisen avautumisen, kulkeneensa ikään kuin kuolemanpelon läpi sen toiselle puolelle ja siten vapautuneensa siitä. Myrskyn viimein mentyä hän saattoi vain havahtua huimaavaan oivallukseen: "Tajusin, että koska olin päästänyt irti kaikista kiintymyksistäni ­ mukaan lukien kiintymyksen omaan elämääni ­, kenelläkään ei ollut enää minkäänlaista valtaa minuun. He voisivat halutessaan ottaa elämäni minulta, mutta minä en enää eläisi hetkeäkään pelon ohjaamana." Ilmiselvän uskonnollisuutensa ohella Hillin valaistumiskokemus on hyvin gandhilainen muistutus ihmisen tahdonvoiman poliittisuudesta. Kun ihminen päättää jotakin ja kestää sen vaivojansa vaikertamatta, silloin ihmekin on mahdollista: yksi hauras perhonen voi panna kokonaisen miljonäärikorporaation polvilleen. S E N tietojen mukaan Suomessa myönnetään lähes 4 000 pikavippiä päivässä. Viime vuoden lokajoulukuussa pikavippejä myönnettiin yhteensä lähes 90 miljoonaa euroa eli noin miljoona euroa päivässä. Samaan aikaan käräjäoikeudet ruuhkautuvat velkariidoista. Niiden määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2005, jolloin pikavippiyritykset tulivat Suomen markkinoille. Nyt käsiteltävinä on yli 300 000 velkaasiaa. Maksuhäiriöiden määrä kasvoi viime vuonna selvästi. Suomen Asiakastiedon mukaan alle 30-vuotiaiden velkomustuomioiden määrä on kasvanut tänä vuonna 32 prosentilla. Sama ikäryhmä ottaa eniten pikavippejä. K A I K K I N U O R T E N velkaantuminen ei johdu huonoista taloustaidoista. Nuorilla on pätkä- ja silpputöitä ja pienet tulot, joten pankit eivät anna heille lainaa. Kun tulotaso vaihtelee, vuokrasta ja muista laskuista ei ehkä selviä ilman vippejä. Mikäli tilanne ei paranekaan, voi syntyä kierre, jossa entisiä pikalainoja maksetaan ottamalla lisää vippejä muualta. Seuraukset voivat olla pahat. Luottotietojen menettäminen estää vuokrasopimuksen tai pankkilainan saamisen ja voi lopulta johtaa syrjäytymiseen opinnoista ja työelämästä. T ILASTOKESKUK- Fixura ja Lainaaja.fi. Fixuran välittämistä lainoista 25 prosenttia eli joka neljäs on päätynyt perintään. perintä on tuottavaa bisnestä. Kuluttajaviraston mukaan firmat keräävät rahaa esimerkiksi antamalla velallisen siirtää eräpäivää maksullisella tekstiviestillä. Velallisen kulut kasvatetaan nopeasti perintälain sallimiin enimmäismääriin. Kuluttaja-asiamies ilmoitti äskettäin vievänsä markkinaoikeuteen pikavippiyhtiöiden saatavia perivän WestStarin. KuluttajaM YÖS L A I N OJ E N asiamies vaatii markkinaoikeutta kieltämään yhtiön toimintatavan ja tehostamaan kieltoa 50 000 euron uhkasakolla. Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa pikavipeille 36­50 prosentin korkokattoa, ja vippien tilaaminen lisämaksullisella tekstarilla halutaan kieltää kokonaan. Aikaisemmat toimenpiteet pikavippibisneksen hillitsemiseksi ovat olleet riittämättömiä. Saa nähdä, kuinka käy nyt. Eija Pohjansaari JÄTTILÄISPAJATSON ANATOMIA P I K A V I P P I . F I , ostosraha.fi, everyday.fi sekä tuottoa.fi ovat kaikki osa OPR-Vakuus-nimistä vuonna 2005 perustettua yhtiötä, jonka alkuperäinen osakepääoma oli suuruudeltaan 15 000 euroa. Kauppalehden menestyjäyritys 2011 on ollut tuottava: vuonna 2011 se teki liikevoittoa 11,6 miljoonaa euroa, ja taseen loppusumma oli 22,8 miljoonaa euroa. Yrityksellä on 16 työntekijää. Yhtiön avainhenkilöiden tausta on mielenkiintoinen. Timo Jouhki, yksi yrityksen kolmesta perustajajäsenestä, tuomittiin sisäpiiritiedon väärinkäytöstä Suomen taloushistorian toistaiseksi suurimpiin sakkoihin vuonna 2006. Seuraavana vuonna eräs yhtiön osaomistajista tuomittiin törkeästä sisäpiiritiedon väärinkäytöstä ehdolliseen vankeusrangaistukseen. O P R - VA K U U S mainostaa kump- Tero Tähtinen Kaikki en ei umin kaant noista vel huo johdu aidoista. t talous sijoitus on tuhat euroa, jolle luvataan sijoituksen kestosta riippuen 4­8 prosentin verovapaa tuotto ilman avaus- tai hallinnointikuluja. Yritys on listautumaton, mikä tarkoittaa, että sijoituksen tuotto on lain mukaan verovapaata, mikäli sijoittajan kaikista listaamattomista yhtiöistä saama osinkotulo on enintään 90 000 euroa. Yksityishenkilöiden sijoituksilla OPR rahoittaa kuluttajaluottoliiketoimintaansa. S I J O I T TA J I E N houkuttelu on KALENTERI Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan vastaan 20.8. asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta. 7.6. V ILLI YRTIT TUTUIK SI K ANGA SALL A retki, tule tunnistamaan & keräämään hyötykasveja, joita löytyy kaupunkien lähiluonnosta, esimerkiksi tutut voikukka, maitohorsma & käenkaali ovat hyviä ruokakasveja, ne ovat terveellisiä, ilmaisia & puhtailta alueilta kerättyinä vailla lannoite- & torjunta-ainejäämiä, lähtö kello 17 Äijälä-talolta, www.ilmankos.fi. 8.6. TALOUS & RUOKA TAPAHTUMAT TA M PERE R A NSK A L A INEN RUOK ATOR I, V ILLI Y RT T IRETK I K AUK AJÄRVELL Ä, lähtö kello 17 Tampereella, Haiharan kartanon pihalta, www.ilmankos.fi. Ranskasta saapuva Team Fantastique -ryhmä myy torilla muun muassa maukkaita juustoja, makkaroita, leivonnaisia, oliiveja & mausteita, ympäri Eurooppaa kiertävä Team Fantastique koostuu reilusta kymmenestä kauppiaasta, joiden autoista voi ostaa vastaleivottua leipää & croisantteja, tuoksuvia mausteita, makeisia & kuivattuja hedelmiä sekä erilaisia pateita, piiraita & säilykkeitä sekä käsintehtyjä saippuoita, 7.­21.8. kello 11­19 Keskustorilla, www.hameenpuistonystavat.fi. tuottaa jopa 80­90 prosentin liikevoittoja. Firman perustaminen ei vaadi suurta pääomaa. Toiminta on postmodernia riistokapitalismia, joka hoituu automatisoidusti lähes ilman työntekijöitä, ja riistettävinä ovat heikoimmassa asemassa olevat. Lopulliset kulut koituvat veronmaksajille oikeudenkäyntien, toimeentulotukien ja syrjäytymisen aiheuttamien kustannusten muodossa. Uusi ilmiö ovat vertaislainapalvelut, joita ei valvo mikään viranomainen. Suomessa toimii vasta kaksi vertaislainayritystä, PIK AV IPPIBI S N E S panuusmarkkinointinsa ansiosta tehokkaasti: mukana ovat ainakin EuroAds, TradeDoubler ja TradeTracker. Yhtiön uusin aluevaltaus on tuottoa.fi, jonka kautta yritys myy omia B-sarjan osakkeitaan suomalaisille yksityissijoittajille. Minimi- onnistunut: tähän mennessä rahaa on kertynyt yli neljä miljoonaa euroa. Keskimääräinen sijoitus on noin 17 000 euroa. OPR-Vakuus pystyy lupaamaan ahneille piensijoittajille pankkeja ja epävarmaa pörssiä paremmat tuotot siksi, että tienaa toiminnallaan vielä paljon enemmän. Pelkät korot pikavipeistä ovat yli 20 prosenttia. Mikäli kuluttajalla on maksuvaikeuksia, pikavipin vuositason korot nousevat tähtitieteelliselle tasolle, jopa yli tuhanteen prosenttiin. Eija Pohjansaari
• AJASSA 5­6 2012 17 "Suomi pysyy lehdistönvapauden kärkimaana." Yle 2.5. Maaseudun tulevaisuus Tamperelainen osuuskunta Meirän Pelto ei ole urbaania hypistelyä. Jonna Kumpulainen osuuskuntalaisille viikoittain. Erona urbaaniin sissiviljelyyn on se, että pellolta halutaan kunnon sato. Mukana suunnittelussa onkin alusta asti ollut ammattilainen. "Ollaan koko ajan pystytty miettimään todellisia edellytyksiä ja tarpeita, sitä, että satoa todella tulee", luomuviljelijä Jonna Kumpulainen tähdentää. Kiinnostuneita löytyi nopeasti. "Jo ensimmäiseen tapaamiseen tuli 50 ihmistä", kertoo hankkeen alulle pannut Rebecca Koskenniemi. pellon toiminta-ajatus on yksinkertainen: osuuskunta vuokraa pellon ja palkkaa puutarhurin hoi- M EIRÄN tamaan sitä. Myös jäsenet laittavat sormensa multaan. Maata Meirän pelto on löytänyt Tampereen naapurikunnasta. Paikan lähelle pääsee kätevästi julkisilla. Satoa aiotaan jakaa TASA-ARVOA & VALISTUSTA N Y K Y M U O T O I S E N osuustoi- minnan esikuvana pidetään englantilaista vuonna 1844 aloittanutta "Rochdalen pioneerien" osuuskauppaa. Sen perusti joukko tuotannon koneellistamisen takia työttömäksi jääneitä kankureita. Rochdalen pioneerit muotoilivat osuustoiminnalle periaatteet, joita noudatetaan yhä: ääni per jäsen, liikevoiton jakaminen jäsenille ja sivistystyö. Jäsenvaltaiset osuuskaupat tarjosivat ostettaviksi väärentämättömiä ja laadukkaita tuotteita aikana, jona ei ollut harvinaista, että kauppiaat väärensivät tuot- teita esimerkiksi jatkamalla jauhoja tai säätämällä puntareita. Osuuskaupan tekemä voitto jaettiin takaisin asiakkaille. Myös nykyiset ruokaosuuskunnat luomupiireistä viime aikoina syntyneisiin pelto-osuuskuntiin vastaavat kuluttajien tarpeeseen saada erityisiä tuotteita huokeaan hintaan. Kapitalistisesta kulutusyhteiskunnasta ulospääsyä etsivä väki perustaa nyt osuuskuntia palvelemaan vaihtoehtoisia kulutustarpeita ja sivistyksellisiä visioita. on myös yhteisöhanke, joka huokean ruuan lisäksi tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden opiskella yhdessä luomuviljelyä, tutustua maaseutuun ja kehittää periaatteessa mitä tahansa toimintaa. Samalla mukana olijoille on avautunut aivan uusi näköala maaseudun tulevaisuuteen. "Maalla hankkeesta on oltu kiinnostuneita ja mielissään", kertoo Kumpulainen ja jatkaa, että ammattitaitoisia luomuviljelijöitä valmistuu jatkuvasti, mutta heillä ei ole peltoja. Maanviljelijäksi ei nykyään ryhdytä isien jalanjäljillä. Meirän pellon toimintamalli elvyttää maaseutua samalla, kun se tarjoaa kaupunkilaisille puhdasta ruokaa ja yhteisöllistä tekemistä. "Maalla on infrastruktuuria. Vain tekijöitä tarvitaan", itsekin luomuviljelijäksi opiskeleva Koskenniemi sanoo. M E I R Ä N P E LT O Jukka Peltokoski Jukka Peltokoski SÄÄASEMA Lämpimiä jaksoja Ilmastouutisia 15.­21.5. PÄ ÄT T Y N Y T huhtikuu oli maailmassa mittaushistorian viidenneksi lämpimin huhtikuu, kertoo Yhdysvaltain säävirasto Noaan julkistama alustava sääraportti. Nasan vastaavien tilastojen mukaan viime kuu oli mittaushistorian neljänneksi lämpimin yhdessä vuoden 1998 huhtikuun kanssa. Sen jälkeen onkin säitä pidellyt: viidestätoista lämpimimmästä huhtikuusta peräti kolmetoista on sattunut vuonna 1998 tai sen jälkeen. Nasan tilastojen mukaan pitkän aikavälin (1951­1980) kes- kiarvoa kylmempi huhtikuu oli viimeksi vuonna 1982. Keskimääräistä kylmempi mikä tahansa kuukausi on koettu viimeksi helmikuussa 1994. mainittakoon, että huhtikuun myötä äsken päättyneet kaksitoista kuukautta olivat Yhdysvaltojen pääalueen lämpimin kahdentoista kuukauden jakso koko tähänastisen mittaushistorian aikana. Edellinen ennätys syntyi vuosina 1999­2000. Australian seudun kesäilmasto oli 1900-luvun loppupuolen ajan lämpimimmillään tuhanteen vuoteen, päättelee viime viikolla julkaistu tutkimus. Saatujen tulosten perusteella vuoden 1950 KURIOSITEETTINA jälkeinen aika oli Australaasiassa lämpimin puolen vuosisadan mittainen jakso vuoden 1000 jälkeen. Tutkijoiden mukaan tämä 1900-luvun loppupuolen epätavallinen lämpimyys Australaasiassa ei ole selitettävissä pelkällä luonnollisella ilmastonvaihtelulla, vaan syitä on etsittävä ihmistoiminnan ympäristövaikutuksista. Tutkimus ei löytänyt lämpötiloista mitään pitkän aikavälin trendiä ennen vuotta 1850, ja siihenastiset lämpötilanvaihtelut olivat todennäköisesti luonnollisia, siteeraa The Guardian -lehti tutkimukseen osallistunutta Steven Phippsiä. Maria Haanpää
• 18 5­6 2012 "Valtion takauskanta oli 26,6 miljardia euroa vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen lopussa. Takauskanta oli maaliskuun lopussa 30 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin ja 10 prosenttia korkeampi kuin edellisen neljänneksen lopussa." Tilastokeskus 24.5. AJASSA TOISINAJATTELIJA Puhutaanpa sitten proosaa! Mahdollisen kirjallisuuden seura kauppaa vaihtoehtoja koivuklapille. kitsemisen perusteet, jotka löytyvätkin koko runsaassa mitassaan netistä. MKS:n tähänastinen toiminta saattaa merkitä murtumaa kirjallisessa julkisuudessa: alan sisäinen keskustelu, vaikka sitten yksityisessä salongissa, on nyt houkuttelevampaa kuin pyrkimys vuorovaikutukseen yleisön kanssa tai halu saada kiinni todellisuudesta ja esittää se sellaisin välinein, joista syntyisi suuri aikalaisromaani. läsnä ollut akateeminen väki ei suinkaan vaikuttunut eniten tieteellisistä esitelmistä vaan uusista tavoista esittää proosaa, kuten Marjo Niemen Se saattaa olla ihminen -esityksestä. Niemi yhdisteli elokuvaa, musiikkia ja teatteria esittäen romaanin muotoutumista romaaniksi ja sen lukemista romaanina, ja samalla kyseenalaistaen mahdollisuutta suureen kertomukseen. Vaikka MKS:n toiminta muistuttaa paljossa avantgardistista uudistusliikettä, on sillä kuitenkin suuri ero 1900-luvun taiteen liikehdintään. MKS:lla ei ole julistuksellista esteettistä ohjelmaa eikä ilmeistä esteettistä vihollista. Se viittaa nimellään vuonna 1960 perustettuun Oulipo-ryhmään, jonka maineikkaimpia jäseniä ovat Raymond Queneau, Georges Perec ja Italo Calvino. PROOSAKONFERENSSISSA M I K S I TA V A L L I S T E N lukijoiden sitten pitäisi ottaa osaa oppineiden proosapuhetalkoisiin? Siksi, että tällainen puhe eliittipiirien ulkopuolella synnyttää varmasti jotain kiinnostavaa. Erilaisten käsitysten hankaus sähköistää. Kiinnostavimpia keskusteluja ei aina käydä korkeimmissa torneissa. Kirjoittaja on kirjallisuudentutkija. Häpeä tappaa jota olen kirjoittajana vältellyt jo useamman vuoden. Se on Suomessa tehtyjen perhesurmien ja voittopuolisesti islaminuskoisissa maissa tapahtuvien kunniamurhien välinen suhde. Aihe on ollut musertavuudessaan mahdoton kirjoitettavaksi. Vaatisi liiallista hybristä väittää, että voisi tietää, miksi joku murhaa läheisensä. Vaikka järki ja intuitio sanovat, että ilmiöillä on jotain yhteistä, miten niistä voisi kirjoittaa alistamatta yksilöllisiä hirmutekoja tai tragedioita kaavamaisuuden alle? Siispä en ole kirjoittanut. Hyvä, että Jouko Turkka on, vaikka Turkka itse ei näin varmaan ajattelekaan, eikä hän puhu mitään kunniamurhista. Sanoisin, että Turkan vuonna 1994 julkaisema ­ täysin salonkikelvoton ­ Häpeä on vuoden 2012 tärkein kirja. Ei se kerro, miksi Bulevardilla tai Laajasalossa murhattiin omia perheitä tai miksi Hyvinkäällä ammuttiin, mutta sen avulla on edes jotenkin mahdollista lähestyä näitä kuolemia. ON YKSI AIHE, episodeissaan hevosella Poriin ratsastava Turkka häpeää ja ottaa vastaan muiden häpeää. Suurimman nautinnon tavoittelu johtaa vain epäonnistumisiin. Kirja on täynnä insestiä, pedofiliaa, sovinismia, kiellettyjä rakkauksia ja niiden aiheuttamaa häpeää tai kuvottavaa häpeämättömyyttä. Turkka häpeää suhdettaan oppilaaseensa, moukarinheittäjä kaivaa itselleen kuoppaa rakastuttuaan pituushyppääjään, ja lopulta Turkan kuvaama yhteisö haluaa tuomita yksilöt ­ tai heidän uhraavan itsensä. Lauma heittää kuopan reunalta savipaakkuja elävältä hautautuvan päälle. Tai ehkä kirjan suhde häpeään ei ole näin yksinkertainen. Tarkemmin sanottuna Turkka kuvaa häpeän dialektiikkaa: toisaalta on välttämätöntä, että ihmiset häpeävät tekojaan, toisaalta on yhtä välttämätöntä päästä häpeästä eroon. Kun toisten pitäisi ymmärtää hävetä enemmän, toiset häpeävät niin paljon, että tappavat jonkun, itsensä tai läheisensä. Häpeää on aina joko liikaa tai liian vähän. ABSURDEISSA ominaiseen tapaan kirjassa kuvataan, miten vähästä ihminen typistyy ruumiillisiksi tarpeiksi tai pakoiksi, himoiksi, selviytymisvietiksi ja kostoksi, ja miten vaikeaa yhteisöjen on lopulta käsitellä tällaisia tapahtumia ­ olivat nämä sitten kristittyjä, uskonnottomia tai islamilaisia kyliä, perheitä tai sukuja. Vaikkapa sellaisia kuin omani, jonka historiasta löytyy kaikkea, mistä Turkka kirjoittaa, mutta mistä ei koskaan puhuta. Kutsuttakoon sitä sitten häpeäksi, jonka kanssa olemme oppineet elämään: toiset menettämättä järkeään, toiset sen kadottaen. TURKK ALAISUUDELLE Hanna Kuusela suomalainen romaanikirjallisuus tylsää? Kaipaatko vaihtelua koivuklapiin, Jari Tervoon, Anja Snellmaniin, Iijoen imuun? Jos kaipaat, ilahdut: jännää on tekeillä. Vuonna 2010 kirjailija Laura Lindstedt kirjoitti Nuori Voima -lehteen artikkelin. "Puhutaanpas proosaa!" hän houkutteli. Kotimaisessa proosakirjallisuudessa on hänen mukaansa paljon kiinnostavaa, mutta se ei päässyt esille, koska prosaistit eivät osaa puhua omasta taiteestaan. He vain väsäävät kirjoja. Saman vuoden lopulla kolahti valittujen kirjallisuusihmisten sähköpostilaatikkoihin viesti, jossa Lindstedt ja Markku Eskelinen kutsuivat porukkaa koolle keskustelemaan proosakirjallisuudesta. Mahdollisen Kirjallisuuden Seura oli syntynyt. O NKO on kuitenkin helsinkiläisissä kirjallisuuspiireissä, kuten Nuoren Voiman Liitossa, ja useimmat ovat akateemisia kirjallisuuden asiantuntijoita. Monimuotoisuus rajoittuu tähän piiriin. Toukokuussa 2012 Helsingissä järjestettiin kolmipäiväinen proosakonferenssi yhteistyös- llisten si tava itäisi Mik den p lukijoi a oppineiosa ottaa etalkoisiin? h den pu sä akateemisten tahojen ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa, julkaisiin Mahdollisen Kirjallisuuden Seuran vuosikirja 2012 (toim. Eskelinen ja Lindstedt) ja jaettiin kirjallisuuspalkinto. Palkinnon sai Janne Nummelan, Tommi Nuopposen ja Jukka Viikilän kirja Ensyklopedia. Seura korostaa mielellään, että yhtä tärkeä lisä kirjalliseen keskusteluun kuin palkittu kirja ovat pal- Maaria Pääjärvi proosakonferenssi.fi/wp-content/uploads/2012/05/MKS-palkinto2012.pdf Mahdollisen Kirjallisuuden Seuran vuosikirja 2012. Toim. Markku Eskelinen ja Laura Lindstedt. MKS, 2012. 196 s. Lue vuosikirjan arvostelu Fifistä. mukaan paikalle haluttiin kutsua mahdollisimman monimuotoinen joukko proosan kysymyksistä kiinnostuneita. Varsin monen seuran jäsenen tausta LINDSTEDTIN
• Wäinö Aaltonen, Unto Ahjotuli, Heini Aho, Birger Carlstedt, Kaisa Eriksson, Päivi Eskelinen, Erik Granfelt, Teuri Haarla, Juhani Harri, Terhi Heino, Maija Helasvuo, Karin Hellman, Reino Hietanen, Greta Hällfors-Sipilä, Ulla Jokisalo, Kaarina Kaikkonen, Ismo Kajander, Katri Kuparinen, Ahti Lavonen, Elina Liikanen, Anitra Lucander, Edwin Lydén, Olli Lyytikäinen, Jan-Olof Mallander, Erkki Nampajärvi, Reima Nevalainen, Antti Nieminen, Lars-Gunnar Nordström, Maija Närhinen, Kalervo Palsa, Erkki Pirtola, Tarja PitkänenWalter, Raimo Reinikainen, Aarno Salosmaa, Charles Sandison, Kimmo Sarje, Per Stenius, Pekka Syrjä, IlkkaJuhani Takalo-Eskola, Jaakko Tornberg, Sam Vanni, Risto Vilhunen, Antti Vuori. suomalaisen kollaasin historiaa 15.6.­9.9.2012 Greta Hällfors-Sipilä, Keittiössä, 1910-luku, öljy ja kollaasi, Turun taidemuseo. Kuva: Kari Lehtinen HYVINKÄÄN TAIDEMUSEO Hämeenkatu 3 D, Hyvinkää ti­to 11­18, pe­su 11­17, liput 5/4/0 euroa puh. 040 480 1644 www.hyvinkaantaidemuseo.fi