5/2017 KESÄKUU | VOIMA.FI -LIITE SANNA MARIN: DEMARIT EI VOI AINA LIVETÄ ARVOISTA KOHTU VUOKRALLE • EUROOPAN VAALIKEVÄT
Ke rä ys lu va n nu m er o: RA /2 01 6/ 54 5, 1. 1. 20 17 -3 1. 12 .2 02 1, ko ko m aa Ah ve na nm aa ta lu ku un ot ta m at ta . Lu va n m yö nt äj ä: Po lii si ha lli tu s 29 .9 .2 01 6. Tilaa Amnestyn ’Human Rights are my Pride’ -ranneke ja näytä tukesi ihmisoikeuksille. Tekstaa RANNEKE YHTEYSTIETOSI numeroon 173175. Hinta 9€ (sis. alv24%). Tekstarimalli: Ranneke Taneli Tilaaja Toivokatu 1 A 30 00100 Helsinki. Postitamme rannekkeesi noin viikon sisällä. Voit tilata rannekkeen Elisan, Saunalahden, Telian, TeleFinlandin ja DNA:n liittymillä. Tilaus veloitetaan puhelinlaskun yhteydessä. HUIPPUKONSERTTEJA ! LA 10.6. PETE PARKKONEN SU 18.6. MIKKO LEPPILAMPI SWING BAND SU 16.7. TUULAHDUS ITALIASTA, TOMI METSÄKETO LASTEN PÄIVÄ JOKA PÄIVÄ! 5.–11.6. JOKERI POKERI BOX 12.–18.6. KENGURUMEININKI DUO 19.–25.6. MADDALEENA ESTRADILLA TAPAHTUU KOKO KESÄN Pyörähdä muuallakin kuin Rinkelissä YHTEISLAULUA JOKA KESKIVIIKKO! 21.6. HANNA PAKARINEN & MIKAEL KONTTINEN TRIO SU 2.7. 100 LAULUA YHTEISLAULUTILAISUUS KE 19.7. DIANDRA & JANNE VIRTANEN TRIO TANSSI-ILTA JOKA TORSTAI! 1.6. EIJA KANTOLA & OMEGA 15.6. TOMMI SOIDINMÄKI & VASTAKAIKU PE 23.6. JUHANNUSTANSSIT KAISA-MARI & FOXPOP Alueell e on ilmaine n sisäänp ääsy ja Estradi -lavan ohjelma on maksut onta koko kesän. Tervetu loa Linnanm äelle viettäm ään kesän paras päivä! TANSS I-ILLAT joka torstai klo 18 Katso koko ohjelma linnanm äki.fi 2905_Linnanmaki_Voimalehti_260x380.indd 1 23.5.2017 12.46
Ke rä ys lu va n nu m er o: RA /2 01 6/ 54 5, 1. 1. 20 17 -3 1. 12 .2 02 1, ko ko m aa Ah ve na nm aa ta lu ku un ot ta m at ta . Lu va n m yö nt äj ä: Po lii si ha lli tu s 29 .9 .2 01 6. Tilaa Amnestyn ’Human Rights are my Pride’ -ranneke ja näytä tukesi ihmisoikeuksille. Tekstaa RANNEKE YHTEYSTIETOSI numeroon 173175. Hinta 9€ (sis. alv24%). Tekstarimalli: Ranneke Taneli Tilaaja Toivokatu 1 A 30 00100 Helsinki. Postitamme rannekkeesi noin viikon sisällä. Voit tilata rannekkeen Elisan, Saunalahden, Telian, TeleFinlandin ja DNA:n liittymillä. Tilaus veloitetaan puhelinlaskun yhteydessä. HUIPPUKONSERTTEJA ! LA 10.6. PETE PARKKONEN SU 18.6. MIKKO LEPPILAMPI SWING BAND SU 16.7. TUULAHDUS ITALIASTA, TOMI METSÄKETO LASTEN PÄIVÄ JOKA PÄIVÄ! 5.–11.6. JOKERI POKERI BOX 12.–18.6. KENGURUMEININKI DUO 19.–25.6. MADDALEENA ESTRADILLA TAPAHTUU KOKO KESÄN Pyörähdä muuallakin kuin Rinkelissä YHTEISLAULUA JOKA KESKIVIIKKO! 21.6. HANNA PAKARINEN & MIKAEL KONTTINEN TRIO SU 2.7. 100 LAULUA YHTEISLAULUTILAISUUS KE 19.7. DIANDRA & JANNE VIRTANEN TRIO TANSSI-ILTA JOKA TORSTAI! 1.6. EIJA KANTOLA & OMEGA 15.6. TOMMI SOIDINMÄKI & VASTAKAIKU PE 23.6. JUHANNUSTANSSIT KAISA-MARI & FOXPOP Alueell e on ilmaine n sisäänp ääsy ja Estradi -lavan ohjelma on maksut onta koko kesän. Tervetu loa Linnanm äelle viettäm ään kesän paras päivä! TANSS I-ILLAT joka torstai klo 18 Katso koko ohjelma linnanm äki.fi 2905_Linnanmaki_Voimalehti_260x380.indd 1 23.5.2017 12.46
Pyörällä päästään pitkin ja poikin. Kaupunkipyöriä on nyt entistä enemmän. Hyppää satulaan ja pistä pyörät pyörimään. hsl.fi/kaupunkipyörät Kumppani
Pyörällä päästään pitkin ja poikin. Kaupunkipyöriä on nyt entistä enemmän. Hyppää satulaan ja pistä pyörät pyörimään. hsl.fi/kaupunkipyörät Kumppani
Ka nsi: Ve lda Pa rkk ine n KES ÄKU UN MER KKI TUO TTE ET Tervapääsky on kesälomalaisen tukikohta Sääksmäen kirkon kulttuurimaisemassa. Siellä tarjoillaan huvilan keittiössä leivottuja maukkaita kakkuja, suolaista piirakkaa, mummun mehuja ja jäätelöannoksia entisöidyssä kansallisromanttisessa rakennuksessa ja historiallisessa puutarhassa. Sääksmäentie 825, Valkeakoski p. 040 715 4160 Aukioloajat: ti–su 24.6.–30.7. klo 11–17. www.lighthouse.fi/Tervapääsky Katso kultuuriohjelma Facebookissa! PUUTARHAKAHVILA TERVAPÄÄSKY ILLMARI Ei autotunea ja kertakäyttötsemppikertsiä, ei 808:a, vaan pohdiskelevampaa hip-hoppia, jossa riittää uutta löydettävää vielä usean kuuntelukerran jälkeenkin. Debyyttipitkäsoitto Komeetta – Nomadi saadaan kauppoihin vinyylinä ja digitaalisessa muodossa 9. kesäkuuta. Maistiaisena musiikkipalveluista löytyy uusi single Taulut pois. Tsekkaa myös Komeetta-video YouTubesta . facebook.com/illmari.rap www.playground.fi Aaarresaaret-retkillä tutustutaan Helsingin lähisaarten luontoon ja historiaan. Peruskierrosten rinnalla järjestetään yrityksille ja yhteisöille räätälöityjä kierroksia kuten virkistyspäiviä, tyky-retkiä, picnikretkiä, maastoretkiä Vallisaaren suljetuille alueille ja ikivanhoihin maanalaisiin tiloihin, teemahyppyjä Oolanninsodan, Viaporin kapinan ja kylmän sodan aikaan, valokuvauskursseja, öisiä yölaulaja-, lepakkoja kummitusretkiä sekä kasvija linturetkiä. Opastuskielinä ovat suomi, ruotsi ja englanti sekä erikseen sovittaessa italia, venäjä ja saksa. Myös risteilyopastukset Helsingin saaristossa ovat mahdollisia. jarmo.nieminen@aarresaaret.fi, 045 656 7542 www.aarresaaret.fi ELÄMYSRETKET VALLISAAREEN JA ISOSAAREEN ”KERRALLA USEAMMALLE TAI USEAMMALLE KERRALLE” KESÄKAUSI ALKAA NYT! Liittymällä ruokaosuuskunta Oma Maan jäseneksi olet mukana rakentamassa ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää ruokaomavaraisuutta kumppanuusmaatalouden avulla. Osuuskunnan jäsenenä voit tilata viikottaisen satokassin, joka sisältää osuuskunnan itse viljelemää ja jatkojalostamaa lähiluomuruokaa. Tule mukaan ruokavallankumoukseen! www.omamaa.fi TULE MUKAAN RUOKAOSUUSKUNTAAN Viime keväänä lanseerattu Kukko Helles saavutti nopeasti oluenystävien suursuosion. Nimensä osalta ajoittain kummastusta herättänyt Helles on tyypiltään Etelä-Saksalaistyyppinen vaalea pohjahiivaolut, jonka maussa korostuvat maltaiset sävyt ja yksinkertainen, mutta selkeä humalointi. Täksi kevääksi tuotteesta tuli markkinoille uusi 8-pack, jonka myötä tästä maltaiden ja humaloiden perinteikkäästä sinfoniasta pääsee nauttimaan kerralla useampi hyvän maun metsästäjä – tai yksi useamman kerran! laitilan.com Vesa Puurosen ja Kari Saaren toimittamassa teoksessa tarkastellaan suomalaisnuorten näkemyksiä ja kokemuksia oikeistopopulismista, puolueista, etnisistä vähemmistöistä ja muita ajankohtaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä. 316 s., 28 euroa. Tilaukset: www.nuorisotutkimusseura.fi/verkkokauppa NUORTEN YHTEISKUNNALLINEN OSALLISTUMINEN JA OIKEISTOPOPULISMI Fiskarsin käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskunta ONOMAn kesänäyttely on yhdistelmä paikallisuutta ja kansainvälisyyttä. Yli 50 taiteilijan ryhmänäyttely avaa tuoreita näkökulmia monikulttuuriseen Suomeen ja yhteiskunnassa vallitsevaan tilaan. 14.5.– 24.9.2017 ma–su 11–18 Kuparivasarantie 5, Fiskars facebook.com/greetingsfromsuomi www.onoma.fi GREETINGS FROM SUOMI Ki m Si m on ss on , M aj a, 20 17 Helsingin rajojen sisäpuolelle mahtuu hämmästyttävä määrä luontoa. Elinympäristöjä löytyy tiiviistä kaupunkiympäristöstä toinen toistaan yllättävämmille eläinja kasvilajeille. Helsingin luonnossa kohtaavat toisensa maankäyttö, meri ja ilmasto. Antti Kolin selkeä teksti kuvaa, kuinka lähellä pääkaupungin luonto on asukkaitaan. Yllättävän moni laji elää ympäristössä, jota ihminen on muokannut omien tarpeidensa mukaan. Lukija yllättyy siitä, mitä sisäpihoilla, kadunvierillä tai asuinalueiden välisissä metsiköissä liikkuu. sid., noin 180 sivua, 34€ www.metsakustannus.fi ANTTI KOLI: HELSINGIN MUUTTUVA LUONTO ILMOITUS
RASISMI RAKENTEISSA Seinäjoki elää Non Binary Katu taide 41 36 28–31 Totuus Suomesta Salaviinan polttajat Pohjola 44 56 54 TÄSSÄ LEHDESSÄ MUUN MUASSA 5 / 2017 • 7 PÄÄKIRJOITUS VOIMA Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin 044 238 5109, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköposti toimitus@voima.fi, voima.fi | PÄÄTOIMITTAJA Veera Järvenpää 044 980 5215 | ULKOASU Ninni Kairisalo & Antti Kukkonen, mainosgraafikko Ninni Kairisalo | MUU TOIMITUS Suvi Auvinen, Meri-Tuulia Mäkelä, Ria Paljärvi, Velda Parkkinen, Annika Pitkänen, Tuomas Rantanen, Iida Simes, Jari Tamminen & Kaisu Tervonen | TOIMITUSJOHTAJA Teemu Matinpuro | YHTEYSPÄÄLLIKKÖ Tuomas Korkiakangas 040 825 5804 | KUSTANNUS PÄÄLLIKKÖ Tuomas Rantanen 040 507?7165 | AVUSTAJINA TÄSSÄ NUMEROSSA Janica Brander, Ari Hirvonen, Elina Hiironniemi, Marko Laihinen, Kimmo Lust, Tania Muhonen, Linda Nyholm, Lauri Punamäki, Pontus Purokuru, Antti Ronkainen, Syksy Räsänen, Heli Yli-Räisänen & Jonna Tolonen | JULKAISIJA Voima Kustannus Oy | YHTIÖN OSAKKAAT Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Heikki Hiilamo & Tuomas Rantanen | JAKELU Jari Tamminen 050 331 4057 | TILAUKSET Tuomas Korkiakangas 044 238 5109 | VOIMAN VUOSITILAUS 10 numeroa 39 euroa | PAINO Sanomapaino, Vantaa | PAINOS 70 000 | ISSN 1457-1005 | Kärpästen herra jo vuodesta 1999. Ka nsi: Ve lda Pa rkk ine n Valtiovalta päivittämässä demokratiaa MITÄ TAPAHTUU, kun lähdetään tutkiskelemaan demokratian muutostarpeita ja etsimään demokratian uusia muotoja päivän mittaiseen seminaariin? Ei juuri mitään. Tulevaisuuden valtiopäivät kokoustivat 4. toukokuuta Porvoon Taidetehtaalla, ja odotukset olivat turhankin kovat. Järjestelyissä oli mukana Ellun kanojen toimitusjohtaja Taru Tujunen ja viestintäyrittäjä Ville Blåfield, joka antoi huhtikuun Voimaan haastattelun hankkeeseen liittyen. ”Me esitämme kysymyksen, onko tämä systeemi edustava tai kuinka edustava puoluekartta on nykysuomalaisille. Ajatuksemme ei ehkä ole niin radikaali, että kansanedustajalaitos on heitettävä romukoppaan”, Blåfield sanoi. Seminaarissa systeemin edustavuutta ei haastettu lainkaan eikä kansanedustajalaitoksen toimivuutta pohdittu. Ajatuksia puoluejärjestelmästä enintään varovasti ravisteltiin. Tämä ei tavallaan ole mikään ihme, sillä tilaisuuden yhteistyökumppaneina olivat Sitra, Porvoon kaupunki ja Helsingin Sanomat. Hääräilipä mukana valtioneuvoston kansliakin. DEMOKRATIAN päivittäminen ei tarkoita nykyisen puoluejärjestelmän ongelmien ratkaisemista niin, että puolueet voisivat jatkaa edustuksellisen vallan monopoliaan. Kuitenkin Tulevaisuuden valtiopäivillä asia nähtiin lähinnä näin. Osallistujat jaettiin uusiin puolueisiin: konservatiiviseen ei-vihreään keskustaan, konservatiiveihin, konservatiiviseen oikeistoon, liberaaliin oikeistoon, vasemmistoon ja arvoliberaaliin vasemmistoon. Jako tehtiin Helsingin S anomien vaalikonekysymyksillä, jotka on laadittu eduskuntavaaleja varten. Kun yksi suuri instituutio, Helsingin Sanomat, mittaa kansalaisten mielipiteitä vasten toista suurta instituutiota, kansanedustuslaitosta, tehdään instituutioita palveleva jako. Mitä tällä tarkoitetaan konkreettisesti? Kysymyksissä ei mitattu vastaajien suhdetta esimerkiksi kansalaisaktivismiin, kansalaistottelemattomuuteen, lähidemokratiaan, auktoriteetteihin tai valvontaan, koska suhde niihin ei ole puolueita jakava tekijä. Jos halutaan haastaa järjestelmää, olisi syytä mitata ihmisten suhdetta sen toimivuuteen muutenkin kuin nykyistä valtaa hyödyttävillä tavoilla. TILAISUUDEN huipentuma koettiin, kun valtioneuvosto kokoontui juhlaistuntoon. Tämä oli ensimmäinen kerta Suomen historiassa, kun hallitus kokousti yleisön edessä. Kyseessä oli kuitenkin poliittinen teatteri, jossa ministerit toistelivat virkamiesten esityksiä ja josta politiikka oli siivottu pois. Demokratian uudistamisen ja läpinäkyvyyden nimissä kansalle esitettiin teatteri, joka taipui farssiksi. VEERA JÄRVENPÄÄ 5 Normihomo voimaa! s. 33–34 29.5.–25.6.2017 Liite: Like Uutiset KES ÄKU UN MER KKI TUO TTE ET Tervapääsky on kesälomalaisen tukikohta Sääksmäen kirkon kulttuurimaisemassa. Siellä tarjoillaan huvilan keittiössä leivottuja maukkaita kakkuja, suolaista piirakkaa, mummun mehuja ja jäätelöannoksia entisöidyssä kansallisromanttisessa rakennuksessa ja historiallisessa puutarhassa. Sääksmäentie 825, Valkeakoski p. 040 715 4160 Aukioloajat: ti–su 24.6.–30.7. klo 11–17. www.lighthouse.fi/Tervapääsky Katso kultuuriohjelma Facebookissa! PUUTARHAKAHVILA TERVAPÄÄSKY ILLMARI Ei autotunea ja kertakäyttötsemppikertsiä, ei 808:a, vaan pohdiskelevampaa hip-hoppia, jossa riittää uutta löydettävää vielä usean kuuntelukerran jälkeenkin. Debyyttipitkäsoitto Komeetta – Nomadi saadaan kauppoihin vinyylinä ja digitaalisessa muodossa 9. kesäkuuta. Maistiaisena musiikkipalveluista löytyy uusi single Taulut pois. Tsekkaa myös Komeetta-video YouTubesta . facebook.com/illmari.rap www.playground.fi Aaarresaaret-retkillä tutustutaan Helsingin lähisaarten luontoon ja historiaan. Peruskierrosten rinnalla järjestetään yrityksille ja yhteisöille räätälöityjä kierroksia kuten virkistyspäiviä, tyky-retkiä, picnikretkiä, maastoretkiä Vallisaaren suljetuille alueille ja ikivanhoihin maanalaisiin tiloihin, teemahyppyjä Oolanninsodan, Viaporin kapinan ja kylmän sodan aikaan, valokuvauskursseja, öisiä yölaulaja-, lepakkoja kummitusretkiä sekä kasvija linturetkiä. Opastuskielinä ovat suomi, ruotsi ja englanti sekä erikseen sovittaessa italia, venäjä ja saksa. Myös risteilyopastukset Helsingin saaristossa ovat mahdollisia. jarmo.nieminen@aarresaaret.fi, 045 656 7542 www.aarresaaret.fi ELÄMYSRETKET VALLISAAREEN JA ISOSAAREEN ”KERRALLA USEAMMALLE TAI USEAMMALLE KERRALLE” KESÄKAUSI ALKAA NYT! Liittymällä ruokaosuuskunta Oma Maan jäseneksi olet mukana rakentamassa ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää ruokaomavaraisuutta kumppanuusmaatalouden avulla. Osuuskunnan jäsenenä voit tilata viikottaisen satokassin, joka sisältää osuuskunnan itse viljelemää ja jatkojalostamaa lähiluomuruokaa. Tule mukaan ruokavallankumoukseen! www.omamaa.fi TULE MUKAAN RUOKAOSUUSKUNTAAN Viime keväänä lanseerattu Kukko Helles saavutti nopeasti oluenystävien suursuosion. Nimensä osalta ajoittain kummastusta herättänyt Helles on tyypiltään Etelä-Saksalaistyyppinen vaalea pohjahiivaolut, jonka maussa korostuvat maltaiset sävyt ja yksinkertainen, mutta selkeä humalointi. Täksi kevääksi tuotteesta tuli markkinoille uusi 8-pack, jonka myötä tästä maltaiden ja humaloiden perinteikkäästä sinfoniasta pääsee nauttimaan kerralla useampi hyvän maun metsästäjä – tai yksi useamman kerran! laitilan.com Vesa Puurosen ja Kari Saaren toimittamassa teoksessa tarkastellaan suomalaisnuorten näkemyksiä ja kokemuksia oikeistopopulismista, puolueista, etnisistä vähemmistöistä ja muita ajankohtaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä. 316 s., 28 euroa. Tilaukset: www.nuorisotutkimusseura.fi/verkkokauppa NUORTEN YHTEISKUNNALLINEN OSALLISTUMINEN JA OIKEISTOPOPULISMI Fiskarsin käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskunta ONOMAn kesänäyttely on yhdistelmä paikallisuutta ja kansainvälisyyttä. Yli 50 taiteilijan ryhmänäyttely avaa tuoreita näkökulmia monikulttuuriseen Suomeen ja yhteiskunnassa vallitsevaan tilaan. 14.5.– 24.9.2017 ma–su 11–18 Kuparivasarantie 5, Fiskars facebook.com/greetingsfromsuomi www.onoma.fi GREETINGS FROM SUOMI Ki m Si m on ss on , M aj a, 20 17 Helsingin rajojen sisäpuolelle mahtuu hämmästyttävä määrä luontoa. Elinympäristöjä löytyy tiiviistä kaupunkiympäristöstä toinen toistaan yllättävämmille eläinja kasvilajeille. Helsingin luonnossa kohtaavat toisensa maankäyttö, meri ja ilmasto. Antti Kolin selkeä teksti kuvaa, kuinka lähellä pääkaupungin luonto on asukkaitaan. Yllättävän moni laji elää ympäristössä, jota ihminen on muokannut omien tarpeidensa mukaan. Lukija yllättyy siitä, mitä sisäpihoilla, kadunvierillä tai asuinalueiden välisissä metsiköissä liikkuu. sid., noin 180 sivua, 34€ www.metsakustannus.fi ANTTI KOLI: HELSINGIN MUUTTUVA LUONTO 8 Aishe Vejdani 46 Queerpornoa 48 s.?13 Vastama inos
8 • 5 / 2017 MAAILMANLOPUN ETEINEN Rasismi kylässä VUONNA 2013 entinen Etelä-Afrikan Israelin suurlähettiläs Ismail Coovadia pyysi repimään 18 puuta juuriltaan. Puut oli istuttanut Juutalainen kansallisrahasto (JNF) palestiinalaiskylä al-Araqibin maille osallistuttuaan sen tuhoamiseen. JNF oli nimennyt puut Coovadian mukaan. Hän vastasi kunnianosoitukseen näin: ”Tuin kamppailua apartheidia vastaan Etelä-Afrikassa enkä nyt voi kannattaa sitä, mitä olen todistanut Israelissa, nimittäin apartheidin kopiota!” Al-Araqib ei ole poikkeus. JNF omistaa 13 prosenttia Israelin maa-alueesta. Suurin osa maista on anastettu väkivalloin palestiinalaisilta, jotka on karkotettu. JNF:n tavoitteena on varmistaa, että maa pysyy ikuisesti vain juutalaisten hallussa eivätkä palestiinalaiset voi palata. JNF ei ainoastaan ota osaa palestiinalaisten kotien hävittämiseen, vaan se myös rakentaa infrastruktuuria vain juutalaisille tarkoitetuissa siirtokunnissa. JNF ON MUKANA Maailma kylässä -festivaalilla, missä se esittää itsensä ympäristöjärjestönä. Festivaalia järjestää Kepa, joka määrittelee tavoitteekseen toiminnan ”rohkeasti oikeudenmukaisen maailman puolesta”. Tuotuani JNF:n rasismin ja ihmisoikeusloukkaukset Kepan tietoon 2015 Kepa ilmoitti, että JNF ei ole enää tervetullut, koska sen toiminta loukkaa ihmisoikeuksia. Rohkeus kesti muutaman kuukauden. Vuoden loppuun mennessä Kepa päätti, että rotuerottelu ja sotarikokset eivät olekaan este Suomen suurimpaan monikulttuurisuustapahtumaan osallistumiselle. Perustelu oli typerryttävä: jos Kepa sulkisi JNF:n ulos, sen pitäisi puuttua muihinkin järjestöihin, myös niihin, jotka ovat Kepan jäseniä. Kepa selitti, että Kepan arvojen vaatiminen jäsenjärjestöiltä ”ei tuntunut Kepan arvojen mukaiselta”. KEPA EI SILTI OLE rasistinen järjestö. Se vain hyväksyy rasismin. Kepa vastasi arvosteluun rasismin normalisoimisesta ehdottamalla JNF:n kutsumista dialogiin festivaalin lavalle, eli rasismin normalisoimista. Saman mallin mukaan Suomen Vastarintaliikkeen rikoksiin pitäisi reagoida antamalla sille lisää tilaa yhteiskunnassa. Tiedotusvälineissä ihmisoikeuksien puolustaminen ja polkeminen on esitetty tasaveroisina jo jonkun aikaa. Nyt tämä rappio on levinnyt yhtäläisten oikeuksien puolustajien kattojärjestöön. JNF:n tapaus on huomioitu ulkomailla ja apartheidin ystävät ovat painostaneet Kepaa Israelin suurlähetystöä myöten. Mutta JNF on vain yksi esimerkki: Kepan ei pitäisi ottaa tapahtumiinsa mitään rasistisia järjestöjä. Tämän toteutuminen riippuu siitä, miten paljon palautetta Kepa saa. Vain julkinen paine voi saada Kepan noudattamaan niitä arvoja, joihin se väittää toimintansa pohjaavan. SYKSY RÄSÄNEN Purkaako sosiaalityö vallitsevia epätasaarvoisia rakenteita vai ylläpitääkö se niitä? Rasismivap?aa lapsuus kaikille Ve er a Jä rv en pä ä TEKSTI SUVI AUVINEN KUVA ANNIKA PITKÄNEN S OSIA ALITYÖN ahdinko on näkynyt otsikoissa jo kauan. Eri arvoistuvassa yhteiskunnassa sosiaalityölle kasautuu paineita, eikä vaativaan ja raskaaseen työhön tahdo riittää työntekijöitä etenkään Etelä-Suomen suurissa kunnissa. Sosiaalityötä toteutetaan liian pienillä resursseilla ja usein vain välttämättömyydet hoitamalla. Työllä on kuitenkin yhteiskunnan arvoja ja asenteita vahvasti muokkaava aspekti. Heikoimmassa asemassa olevien auttamisen taustalla vaikuttavat tekijät jäävät helposti näkymättömiksi. ”Historiallisesti sosiaalityö on lähtenyt liikkeelle yläluokkaisten ihmisten tekemästä hyväntekeväisyydestä, aika holhoavasta toiminnasta alempia yhteiskuntaluokkia kohtaan. Ja kyllä sillä tavalla sosiaalityötä ja sosiaalityöntekijöitä voi kritisoida edelleen”, kertoo Maura Nurmi. Nurmi opiskelee Helsingin yliopistossa sosiaalityötä ja on käytäntötutkimuksessaan pureutunut antirasistiseen sosiaalityöhön. Hän on kirjoittanut tutkimuksestaan raportin otsikolla Rasismin tunnistaminen ja käsittely – lastensuojelun työntekijöiden näkemyksiä. ”Suurin osa sosiaalityöntekijöistä on kantasuomalaisia tai ainakin valkoisia etuoikeutettuihin ryhmiin kuuluvia, korkeasti koulutettuja ja keskituloisia. Sosiaalityön taustalla vaikuttavat rakenteet ovat edelleen ihan relevantti kysymys, joka on pakko ainakin ottaa tosiasiana ja tiedostaa, jotta voi nähdä minkälaisia ongelmallisia asetelmia se aiheuttaa.” TUTKIMUKSENSA Nurmi on tehnyt eteläsuomalaisessa kaupungissa, lastensuojelun avohuollon toimipisteessä. Tutkimusta varten hän haastatteli suunnitelmallisen lastensuojelun sosiaali työn työntekijöitä. ”Lastensuojelu on erilaista muuhun sosiaalityöhön verrattuna, koska lastensuojelun asiakkaina ei olla aina vapaaehtoisesti, vaan lastensuojelussa on aina tietty kontrollin ja vallan elementti.” Antirasistinen sosiaalityö löytyi Nurmen tutkimusaineistoksi pitkälti oman kiinnostuksen kautta. Sosiaalityön opiskelijoista valtaosa tekee alan töitä opintojensa ohessa, niin myös Nurmi. ”Varsinkin maisterivaiheen sosiaalityön opiskelijoista on suurin osa jo työelämässä. Itse olen lastensuojelussa avohuollon sosiaalityöntekijänä. Tutkimusaiheen valintaan vaikuttivat osittain omat havaintoni, toki myös ihan oma tausta rasisminvastaisessa liikkeestä ja ylipäätään yhteiskunnalliset valtarakenteet, jotka kiinnostavat tosi paljon. Rasismi on tosi vähän puhuttu ja käsitelty aihe sekä sosiaalityön tutkimuksessa että työelämässä. Motiivina oli ennen kaikkea herättää keskustelua ja nostaa asiaa pinnalle.” Tutkimuksessaan Nurmi pyrki selvittämään, miten sosiaalityöntekijät ylipäätään hahmottavat rasismia ja rodullistamista ja etenkin mikä on sosiaalityön suhde rasismin ja rodullistamisen prosesseihin. Nurmi selvitti myös, miten sosiaalityöntekijät näkevät oman asemoitumisensa suhteessa antirasismiin. ”Suomessa rasismin tutkimus sosiaali työssä on melko vähäistä. Tosi paljon painotusta on tähän lähelle liippaavissa aiheissa, tosi paljon puhutaan monikulttuurisuuden näkökulmasta tai kulttuurieroista ja niihin suhtautumisesta, mutta ihan selkeästi vähäisemmällä on itse rasismin käsittely. Myös haastatteluissa kävi ilmi, että rasismista on vaikea puhua. Keskustelu rasismista karkaa jatkuvasti keskusteluun kulttuurieroista, maahanmuutosta, monikulttuurisuudesta.” TUTKIMUKSEEN osallistuneessa työyhteisössä rasismi tunnistettiin kuitenkin vakavaksi ongelmaksi. Silti aineistossa näyttäytyi voimakkaasti ajatus lastensuojelun automaattisesta antirasismista.
5 / 2017 • 9 Purkaako sosiaalityö vallitsevia epätasaarvoisia rakenteita vai ylläpitääkö se niitä? Rasismivap?aa lapsuus kaikille ”Tutkittavilla oli helposti ajatus, että pystymme toimimaan rasististen rakenteiden ulkopuolella, koska lastensuojelussa toteutetaan lastensuojelulakia, ja sen lisäksi ajatellaan, että meillä on korkea oma etiikka ja ammatillisuus suojaamassa rasismilta. Itse en pidä mahdollisena sitä, että rakenteista voisi olla vapaa. Tottakai näen sen tavoitteena, mutta sitä kohti pyrkiminen edellyttää, että nimenomaan havainnoimme ja tunnistamme sekä rakenteissa että itsessämme olevaa rasismia.” Kaikilla haastattelututkimukseen osallistuneilla lastensuojelun työntekijöillä oli työssään kosketuspintaa rasismiin. Heidän välillään oli kuitenkin merkittäviä eroja siinä, kuinka paljon ja minkälaista rasismia tunnistettiin. ”Niin sanottu ’vanha rasismi’, toisten etnisten ryhmien paremmuuteen perustuva rasismi, on helposti tunnistettavaa, siinä missä taas kulttuurinen rasismi tai kulttuuriset ennakkoluulot olivat todella paljon vähemmän tunnistettavia. Niitä eivät kaikki ehkä samalla tavalla ajattelekaan rasismina”, Nurmi sanoo. Haastatteluissa korostui näkökulma rasismista yksilöiden ominaisuutena – yksilö voi päättää, onko rasisti vai ei. ”Rakenteellinen rasismi on paljon vaikeammin tunnistettava asia. Se on koko yhteiskunnan läpäisevä rakenne..” YKSI NURMEN usein kohtaama esimerkki rakenteellisesta rasismista toistui haastateltujen sanavalinnoissa. ”Huolimatta siitä, että haastattelun ja tutkimuksen aihe on tiedossa, haastatteluissa tuotettiin puhetta ’meidän kulttuurista’ ja ’heidän kulttuuristaan’. Se on niin tavallinen tapa puhua, ettei sitä välttämättä huomaakaan, kuinka ongelmallista on viitata vaikka maahanmuuttajiin yhtenä ryhmänä tai heidän kulttuuriinsa”, Nurmi sanoo. ”Näen kuitenkin todella positiivisena, että ainakin haastattelemillani työntekijöillä on ymmärrys siitä, etteivät he itse ole kauhean pitkällä tässä aiheessa ja että he tarvitsisivat paljon enemmän keskustelua ja koulutusta.” Yllättävää tutkimusaineistossa oli asiakaskohtaamisten määrä, joissa asiakas tuotti rasistista puhetta. ”Työntekijät pohtivat paljon, miten siihen voi puuttua ja voidaanko rajata rasistista puhetta niissä tilanteissa. Siitä oli erilaisia näkemyksiä. Toiset ajattelivat, että kyllä voi rajata, koska sosiaalityön eettisiin lähtökohtiin kuuluu, että toiminta on rasismista vapaata. Aika paljon kuitenkin koettiin, että siihen on vaikea puuttua ja että se ei ole ehkä olennaista siinä tilanteessa. Vaan on olennaisempia asioita käsiteltävänä”, Nurmi sanoo. NURMI ESITTÄÄ tutkimuksessaan ratkaisuksi avoimuutta: sitä, että aihetta tuodaan enemmän esille ja että rasismista puhutaan enemmän. ”Meidän kaikkien täytyy myös alkaa olla kriittisiä itseämme ja työtämme kohtaan ja alkaa pohtia, onko mahdollista, että itse uusinnamme näitä rasistisia rakenteita, kuten myös muita valtarakenteita. Valtarakenteiden purkaminen edellyttää, että jollain tavalla tunnistamme ja tunnustamme omat etuoikeutetut asemamme.” Sosiaalityön työntekijöiden oman aseman ja työtavan kyseenalaistaminen onkin avainasemassa. Nurmi uskoo, että keskustelu on pikkuhiljaa tulossa Suomeenkin. ”Esimerkiksi Ruotsissa on jo tehty paljon enemmän rasismiin liittyvää tutkimusta.” Nurmi toteaa rasististen ja sortavien rakenteiden olevan kuitenkin niin perustila, ettei niitä huomaa ilman harjaantumista. ”Meillä on olemassa erilaisia valtarakenteita, joissa toiset ovat alisteisessa häviäjän asemassa. Se tarkoittaa aina sitä, että jotkut hyötyvät näistä asemista: huolimatta siitä, haluammeko me saada tätä hyötyä, hyödymme joka tapauksessa. Voi olla aika kivulias prosessi tunnustaa, että itse jotenkin – ei omista ansioistaan vaan muista syistä – hyötyy toisten ihmisten huonommasta tilanteesta, huonommasta asemasta yhteiskunnassa.” Onko kaksi korkeasti koulutettua valkoista naista keskustelemassa rasismista nimenomaan totuttujen valta rakenteiden ylläpitoa? ”Hyvä kysymys. Tiedostan sen, etten voi puhua kaikista asioista enkä halua puhua kenenkään toisen suulla. Minä käsitän tätä maailmaa ja tilannetta nimenomaan omista lähtökohdistani. Ajattelen, että tämä on kuitenkin se asia, mitä minun täytyy tehdä omalta osaltani”.
10 • 5 / 2017
5 / 2017 • 11 ? ? ? Punavihreiden ydinkysymys on, miten ne vastaavat sosiaalidemokraattisten puolueiden alamäkeen Euroopassa. TEKSTI ANTTI RONKAINEN KUVA NINNI KAIRISALO Euroopan vaalikevään megatrendit E UROOPAN keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi totesi Euroopan sosiaalisen mallin kuolleeksi vuonna 2012. Sittemmin sosiaalidemokraattiset puolueet ovat romahdelleet ympäri Eurooppaa. Mitä tulee sosiaalidemokraattisten puolueiden tilalle? Itävallan presidentinvaaleissa vihreiden Alexander Van der Bellen voitti äärioikeiston Norbert Hoferin. Hollannin parlamenttivaaleissa Vihreä vasemmisto nelinkertaisti kannatuksensa. Myös Suomessa vihreät oli kuntavaalien ainoa vaalivoittaja. Itävalta, Hollanti ja Suomi osoittavat, että vihreät voivat olla seuraavat demarit. Tietokirjailija Pontus Purokurun mukaan ”demarius tarkoittaa laajaan keskiluokkaan vetoavaa turvallista opportunismia”, jossa ”ollaan tarvittaessa valmiita tekemään ’kipeitä päätöksiä’ eli leikkaamaan ja yksityistämään kokoomuksen kanssa”. (blogikirjoitus Muistiinpanoja vihervasemmiston voitosta 10.4.) DEMARIEN LASKUN TAUSTALLA lienee se, etteivät he ole kyenneet olemaan vastavoima markkina liberaalille oikeistolle. Päinvastoin sosiaalidemokraattiset puolueet ovat sopineet Euroopan integraatiosta, jossa keskeisellä sijalla on ollut sosiaalisen Euroopan sijaan sääntöperustainen talouskuri. Kehityksen taustalla on ”kolmas tie”, jolla viitataan oikeiston talousnäkemysten ja vasemmiston yhteiskunnallisten ideoiden yhteensovittamiseen. Sen myötä Euroopan sosiaalidemokraattiset ja vasemmistolaiset puo lueet omaksuivat oikeistoliberaalit käsitykset valtiosta, taloudesta, yksilöstä ja oikeudenmukaisuudesta. Politiikan fokus siirtyi yhteiskunnan kehityksen ohjaamisesta yksilöiden kannustimien ohjaukseen. Valtion tuli pidättäytyä puuttumasta tulonjakoon, työttömyyteen tai kokonaiskysyntään, sillä optimaalisin yhteiskuntapolitiikka määrittyi markkinoilla. Valtio voisi keskittyä räikeimpien epäkohtien korjaamiseen. Kun Margaret Thatcherilta kysyttiin hänen suurinta poliittista saavutustaan, hän vastasi työväenpuolueen puheenjohtajan Tony Blairin. VÄLTTÄ ÄKSEEN sosiaalidemokraattisten puolueiden virheet poliittisten toimijoiden on tehtävä välinsä selväksi Blairin johdolla omaksuttuun kolmanteen tiehen. Tämä koskee niin puolueita kuin muita poliittisia liikkeitäkin. Vihreät ovat esimerkiksi kiinnittäneet huomion eriarvoisuuteen ja ehdottaneet perustuloa ratkaisuksi globalisaatioon tuomaan epävarmuuteen. Mutta onko kyseessä vain räikeimpien markkinavääristymien korjaus? Mitkä kehityslinjat luovat eriarvoistumista, ja millä laadullisilla muutoksilla tähän kehitykseen voidaan puuttua? Minkälaista laadullista muutosta kolmanteen tiehen tarjotaan? Ellei tätä poliittista reflektiota tehdä, sosiaalidemokraattien tilalle nousee Ranskan uuden presidentin Emmanuel Macronin äärikeskustalaisuus. Hänen talousohjelmassaan korostuu leikkauspolitiikan jatkaminen. Macron on vaatinut eurokriisin hoitoon velkahelpotuksia, joiden ehtona olisivat talouskurin sijaan rakenteelliset uudistukset. Rakenteelliset uudistukset tarkoittavat nykyisessä poliittisessa uusiokielessä yhtäältä kansantalouden kustannuskilpailukyvyn lisäämistä työntekijöiden palkkoja ja työehtoja heikentämällä. Toisaalta kansantalouden sisällä rakenteelliset uudistukset tarkoittavat työntekijöiden neuvotteluvoiman heikentämistä, sosiaaliturvan heikennyksiä, palkkakuria ja muita työn tarjonnan lisäämiseen tähtääviä reformeja. Tämän vuoksi Juhana Vartiainen (kok.) on niin innoissaan Macronista. Macronin äärikeskustalaisuus on kolmannen tien jatkamista vanhojen puolueiden pienenemisestä huolimatta. Macron on nimennyt hallitukseensa sekä sosialistien, republikaanien että keskustaoikeiston poliitikkoja. Macron on tehnyt opinnäytteensä Machiavellista ja häntä on juhlittu Euroopan uudistajana, mutta mikä tulee loppujen lopuksi muuttumaan? Tämä määritellään syksyllä Saksan parlamenttivaaleissa. EUROOPAN PARL AMENTISTA Saksan politiikkaan loikanneen Martin Schulzin ja sosiaalidemokraattien nousu näyttää jääneen hetkelliseksi. Jos vaalit pidettäisiin tänään, Angela Merkelin kristillisdemokraatit voittaisivat vaalit selvästi. Todennäköisempää onkin, että Macron ja Merkel vastaavat brexitiin vahvistamalla jäljelle jäävien EU-maiden sotilaallista yhteistyötä. Politiikan siirtymä rakenteista yksilöihin on aiheuttanut sen, että äänestäjille sanat merkitsevät enemmän kuin teot. Purokurua lainaten politiikassa on tärkeää ”aistia, missä mennään ja mikä tuottaa hyvän fiiliksen”, sillä politiikassa on kyse tunteista ja haluista. Politiikan yksilökeskeisyyden vuoksi tärkeämpiä ovat äänestäjän tunteet ja halut kuin ehdokkaan tosiasiallisesti toteuttama politiikka. Ennen vaaleja tehty lupaus muutoksesta on tärkeämpi kuin vaalilupausten hylkääminen. Onkin täysin mahdollista, että sosiaalidemokraattisten puolueiden romahtamiseen vastataan politiikassa muuttamalla puhetapoja ja jättämällä nykyinen politiikan viritys silleen.
12 • 5 / 2017 Hyvinvointivaltion suljetut sektorit Hoiva on elämän ja sen mielekkyyden perusta. Silti emme osaa edes puhua siitä kunnolla. TEKSTI LAURI PUNAMÄKI & PONTUS PUROKURU KUVA ANNIKA PITKÄNEN T URUN sairaalan vanhuspsykiatrian suljetulla osastolla pahoinpideltiin, eristettiin, nöyryytettiin ja ylilääkittiin potilaita vuosina 2009–2014, paljasti Turun Sanomat vuosi sitten. Kun potilaat valittivat kohtelusta hoitajille ja lääkäreille, väkivallassa mukana olleet hoitajat vähättelivät potilaiden kokemuksia ja leimasivat puheet psykoottisiksi. Tapahtumien oikeuskäsittely on kesken. Toistaiseksi ketään vastuuasemassa olevaa ei ole irtisanottu tapauksen vuoksi. Turun Sanomat sai paljastuksen jälkeen 200 yhteydenottoa, joissa kerrottiin suomalaisten psykiatristen osastojen ongelmista. Onko kyseessä yksittäistapaus vai voiko ajatella, että tapahtumat kertovat jotakin yleisempää hyvinvointivaltiosta? HYVINVOINTIVALTIO on sopimus todellisuudesta, jossa ihmiset uskovat toisten ihmisten voivan hyvin. Sopimuksen turvin työkykyiset voivat nauttia vauraudesta ja vapaudesta. Vauraus ja vapaus on kuitenkin mahdollista vain siksi, että monet ihmiset eivät saa kaipaamaansa huolenpitoa. Hyvinvointivaltion ymmärrystä vanhuudesta, kuolemasta, vammaisuudesta, mielenterveydestä ja henkisestä hyvinvoinnista ohjaavat tehokkuus, kyvykkyyden normi, vaikeus käsitellä haurautta ja täysipäiväisen palkkatyön tai yrittämisen asettaminen elämän päämääräksi. Ne, jotka eivät täytä normeja, määritellään riittämättömiksi tai muuten viallisiksi. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ja eniten huolenpitoa tarvitsevat suljetaan laitoksiin tai jätetään yksin. Suljetut ja pimeät alueet muodostavat hyvinvointivaltiossa suuren sektorin, jonka sisältöön kajotaan harvoin julkisesti. Psykiatriset osastot, vanhainkodit, koulukodit, putkat, säilöönottokeskukset, vankilat, suureläintilat: ihmiset yrittävät olla ajattelematta, mitä näissä paikoissa tapahtuu. Laitokset on suunniteltu minimoimaan huolenpitoon menevät resurssit siten, että voidaan kuvitella, että ”ei sentään ketään jätetä heitteille” ja että asiat ovat hallinnassa. Ei siten, että se olisi hyvä tapa järjestää huolenpito niiden näkökulmasta, jotka huolenpitoa tarvitsevat. HOIVAN JÄRJESTÄMISEN ongelmat on helppo sulkea mielestä. Juuri tämä mahdollistaa koko hyvinvointivaltion: on mahdollista kuvitella, että poissa silmistä olevat asiat on järjestetty siedettävästi. Ikään kuin yhteisestä sopimuksesta elämän perustana toimiva hoiva ja huolehtiminen painetaan näkymättömäksi. Esimerkiksi laitoksessa ihmiset pidetään fyysisesti elossa säällinen aika, mutta heidän sosiaalisesta tai psyykkisestä hyvinvoinnistaan ei pidetä huolta. Ihminen voi kuolla nälkään yksinkertaisesti siksi, että hän masentuu ja lakkaa syömästä, eikä kenelläkään ole aikaa tehdä ruokaa ja aterioida hänen kanssaan. Keskustelu hoivalaitoksista muistuttaa puhetta tuotantoeläimistä. Keskitytään siihen, onko hygienia, ravitsemus ja sairauksien hoito riittävällä tasolla. Onko ravinnepuutoksia tai liiallista lääkintää, ehditäänkö siivota karsinat tai vaihtaa vaipat. Keskustelua psyykkisestä hyvinvoinnista, sosiaalisista tarpeista tai ylipäänsä elämän mielekkyydestä ei osata edes aloittaa. YKSINÄISYYDESTÄ ja kärsimyksestä huolimatta hyvinvointivaltion projektia perustellaan sillä, että se on heikompia varten. Jopa oikeisto perustelee politiikkaansa sillä, että täytyy luoda talouskasvua, jotta voidaan ”huolehtia heikommista”. Lopputuloksena ”heikommista” ei huolehdita kunnolla missään vaiheessa, oli talouskasvu kuinka suurta tai pientä tahansa. Hoivaa koskeva mielikuvituksemme on rajoittunut kahteen vaihtoehtoon: joko yksinäinen ylikuormittunut (yleensä nais)hoivaaja kahdestaan kotona huolenpitoa tarvitsevan kanssa tai valtion ja markkinoiden järjestämä hoiva eli käytännössä laitokset tai kiireiset kotihoitajat. Hoiva on päätetty järjestää tavalla, joka jättää ihmiset yksin uupumaan tai saa heidät sulkemaan läheisensä laitoksiin. HY VINVOINTIVALTIOSSA hoiva on osittain siirretty naisten palkattomasta työstä naisten matalapalkkatyöksi. Tämä on tuonut tasa-arvoa työkykyisille naisille. Sen sijaan hoivaa tarvitsevien näkökulmasta tilanne ei välttämättä ole hyvä. ”Hoitotoimenpiteiden” lisäksi ihmiset nimittäin tarvitsevat sitä, että heille mahdollistetaan omanlaisensa elämä ja itsemäärääminen toimintakyvystä riippumatta. Miten elää tavalla, jossa olisi tilaa myös paljon huolenpitoa tarvitseville? Miten elää yhdessä niin, että meitä ei eroteltaisi toisistamme työkyvyn ja hoivan tarpeen perusteella? Meiltä puuttuu mielikuvitus siitä, miten hoivaa voisi järjestää muulla tavoin kuin valtion välityksellä tai kotiin uupumalla.
To im itu kse llist a ain eist oa Huolestuttaako sote-uudistuksen hinta, ahdistaako sote-viidakko? Ei hätää, valitse meidät. Lääkärimme ja kirjanpitäjämme huolehtivat sinusta ja perheestäsi. Äläkä suotta huolehdi uusista asiakasmaksuista, sillä me saamme voittomme suoraan veronmaksajien pussista. Sote-uudistus on fantastinen asia, erityisesti meille. SOTEENKAAREN PÄÄSSÄ ON AARRE
14 • 5 / 2017 14 • 5 / 2017 TEKSTI JA KUVA IIDA SIMES K AN SA K U N N AN O LO H U O N E • K AN SA K U N N AN O LO H U O N E • K AN SA KU N N AN O LO H U O N E • KA N SA KU N N AN O LO H U O N E • MAUNULA-TAL O OSOITE: METSÄPURON TIE 4, HELSINKI KIRJA: IIRO RANTALAN NYT SEN VOI JO KERTOA BIISI: KISSANPOLKK A Valovoimaista demokra?tiaa Maunulan maamerkki vetää paljon kävijöitä. J OS EREHTYY ennen ensivisiittiään vilkaisemaan netistä Maunula-talon demokraattista toimintamallia, voi pelästyä. Havainnekuvissa ”johto tiimistä”, ”neuvottelukunnasta”, ”osallistavasta budjetoinnista”, ”tilaisuuksista ja tapaamisista” ja tietenkin ”asukkaista ja käyttäjistä” vilisee nuolia suuntaan ja toiseenkin. Virkamiehet ja tutkijat ovat uhranneet tähän aikaa ja ajatuksia, mutta kaavio näyttää yhtä innostavalta kuin sote-uudistusta tai Syyrian sotaa selittelevät väkkyrät. Onneksi talon arki on hauskempi. Vähän päälle parituhatneliöinen kirjaston, nuorisotalon ja työväenopiston yhteenliittymä Maunula-talo on muutaman kuukauden toimittuaan saanut paljon asiakkaita. Kirjasto on alati täynnä lukijoita ja lainaajia. Pingispöydällä pallo saa kyytiä, ja nyrkkeilysäkki heiluu iskujen keskellä. Sekä livenä soitettu musiikki että leffojen ääniraidat lisäävät kakofoniaa. Kävijöiden ikähaitari on erittäin laaja. Varsinkin aamupäivisin käytäville on parkkeerattu rivistö lastenvaunuja. Seniorikansalaisia paikalla on aamusta iltaan. Yläkerran tasanteella on pieni kahvila. Sitä pyörittävät työpajatoimintaan osallistuvat nuoret, ja sen vetäjät vaihtuvat muutaman kuukauden välein. SAMALLA KUN LÄHISEUDUILLE , Pohjois-Helsingin Malmille ja Kannelmäkeen on rakennettu konserttipaikkoja ja työväenopiston etäpesäkkeitä, Maunula on ollut kaupunginosien väliinputoaja. Vielä muutama vuosi sitten paikalliset eivät kuvitelleet, että kaupunki vaivautuisi uhraamaan Maunulaan mitään kovin valo voimaista. Paikallisen valtaväylän Pakilantien toisella puolella oli pitkään Suursuon ostoskeskus, joka 1960-luvulla oli hohtavan valkoinen ja tyylikäs kulmakunnan vetonaula. Helsinkiläisten ostareiden tyyliin siellä oli pieniä liikkeitä: ruokakauppoja, kioski ja jopa eläinkauppa. 1990-luvulla ostarin annettiin rappeutua muutaman rajun oloisen baarin asuttamaksi slummiksi. Lapsiperheet ja vanhukset kiersivät ostarin kaukaa. Mutta nyt liikkeet ovat siirtyneet Maunula-talon yhteyteen. Jo viime syksynä puolivalmiissa talossa aukesivat S-market, Fidan kirppis ja ylikansallinen sämpyläbaariketju. Sittemmin talosta on tullut suorastaan valovoimainenkin. Kuin Pakilantien varrelle laskeutunut avaruusalus, rakennus loistaa pystysuorin valopalkein. VAIKKA KIRJASTON IKKUNAT ovat koko seinän levyiset ja esittelevät valikoimaa kadulle asti, Maunulatalon älylliseen ytimeen tullaan sisään S-marketin aulasta peliautomaattien takaa. Aluksi se tuntui isolta miinukselta muuten hienolle arkkitehtuurille. Mutta kirjaston pääoven sijainti kassojen edessä kannustaa ruokaostoksilla käyviä tarttumaan kirjaankin. Ainakin kirjoittajan omalle jälkikasvulle suunnittelusta on ollut iloa. ”Mä menen vielä palauttamaan kirjoja”, hihkui 12-vuotias pakatessamme ruokaostoksia marketin puolella. ”Ei haittaa, vaikka kirjasto on enää neljä minuuttia auki. Mä ehdin vielä lainata lisää!” Talon suunnitelleen arkkitehdin Mikko Summasen tunnetuin työ on Kampin kappeli. Maunula-talon maisemaikkunat olivat erityisesti paikallisten toive. Paikallisia osallistavassa suunnitteluprosessissa käytettiin muovailuvahaa ja legoukkoja, ja välillä pelattiin roolipelejä, joissa asetuttiin erilaisten käyttäjien, kuten ”15-vuotiaan somalitaustaisen tytön tai maunulalaismummon asemaan”. Lanit ja lautapelisessiot ovat nuoremmille, aikuiskävijöille on dekkaripiiri. Ja onpa lähes naapurikaupunginosan eli Paloheinän kuuluisuus, historioitsija Teemu Keskisarja käynyt kertomassa teoksistaan. Joillain talon tähtiesiintyjillä on maunulalaisjuuret, kuten avajaisissa soittaneella pianisti Iiro Rantalalla. Hän työskenteli lapsuudessaan UrheiluRantalassa, Maunulan legendaarisessa puodissa. Ei-suomenkielisiä kävijöitä kannustetaan kirjaston järjestämään kielikahvilaan keskustelemaan ”Suomen ja maailman ilmiöistä”. Houkutukseksi kirjasto tarjoaa ilmaisen kahvin tai teen.
5 / 2017 • 15 MAUNULA-TAL O OSOITE: METSÄPURON TIE 4, HELSINKI KIRJA: IIRO RANTALAN NYT SEN VOI JO KERTOA BIISI: KISSANPOLKK A Ilmianna olohuoneesi! ideat@voima.fi Valovoimaista demokra?tiaa Toisiin tutustuminen voi edetä romanttisemmalle tasolle ”Aikuisten limudiskossa” Helsinki-päivänä 12. kesäkuuta. ”VILKASTA ON OLLUT” , kehuu Antti Sarpo, nuorisoasiainkeskuksen Maunulan toimipisteen johtaja. ”Kävijöitä on päivittäin 1 000–2 000, paljon enemmän kuin odotettiin. Kirjaston kävijämäärät ovat kolminkertaistuneet, ja nuorisotalollakin on enemmän kävijöitä kuin koskaan.” Mikä on ollut yllättävintä? ”Kurssit täyttyvät niin vauhdikkaasti”, pohtii Sarpo. ”Tubetuskurssi tuli täyteen saman tien, kun ilmoittautuminen alkoi.” Yläkerrassa on Helsingin työväenopiston tiloja pienissä huoneissa ja jopa 180-paikkainen konserttisali. Maunula-talo pyrkii osallistamaan monin tavoin. Talon yläkerran aulassa on pystypiano, johon oli kiinnitetty hauska kyltti: ”Soita, jos mielestäsi osaat.” ”Siksi talossa on kuultu paljon kaikenlaista livemusiikkia”, nauraa Sarpo. ”Me kyllä otimme sen lapun jo pois. Saa sitä soittaa ihan kaikki!” Syksyllä elokuun lopussa Helsingissä vietetään Taiteiden yötä, ja silloin talo kokee uudet avajaiset: pihan puistoalue valmistuu. Sen omenapuulehtoon istutetaan kahdeksaa eri lajiketta. Syksyllä Maunula-talo tekee myös suuren kulttuuriteon: Kino Maunula avautuu, eli talossa aletaan esittää myös elokuvia. Pohjoishelsinkiläisittäin elokuvakulttuurin vaaliminen on harvinaista. Eikä Maunulassa vain esitetä leffoja vaan myös keskustellaan niistä. Koska Maunula-talo on PohjoisHelsingin ruuhkaisten, poikittaisten jokeri bussilinjojen ja etelä–pohjoissuuntaisten bussilinjojen risteys, talon ovat ottaneet omakseen muutkin kuin paikalliset. Pirkkolan urheilupuisto on sekin lähellä, joten uimarit, luistelijat ja futaajatkin löytävät tiensä kulttuurin äärelle. ”Sijainti on erinomainen. Meille tullaan muistakin kaupunginosista koulun jälkeen hengaamaan”, Sarpo toteaa tyytyväisenä.
16 • 5 / 2017 AKTIVISMI WONDERLUST 2.–4.6. Helsinki Seksuaalisuuteen ja haluun keskittyvän festivaalin päävieraaksi saapuu newyorkilainen Stoya, aktivisti ja pornonäyttelijä, joka on kuratoinut festivaalille elokuvanäytöksen ja vetää myös bingoiltaman. www.wonderlust.fi MUUNSUKUPUOLISTEN KAHVIHETKI 5.6. klo 17–19 Kirjakahvila, Turku Kirjakahvila tarjoaa turvallisen tilan, jossa muunsukupuoliset voivat jakaa kokemuksia ja tietoa keskenään. MUSTA KALLIO 6.–11.6. Helsinki Kuuden päivän aikana antiautoritaarinen toiminta saa muun muassa keskustelujen, bileiden ja työpajojen muotoja. ELOKUVA KIPPARIKVARTETTI 5.6. ja 8.6. Niagara, Tampere Ville Salmisen ohjaama ja Reino Helismaan kirjoittama musiikkikomedia valmistui vuonna 1952. Vaikka aikanaan filmi teilattiin kehnona, nyt se esitetään osana Suomi 100 -elokuvasarjaa. www.elokuvakeskus.fi/niagara FILMI PYÖRII 10.6. klo 19 WHS Teatteri Union, Helsinki Kevätkauden viimeisellä Filmi pyörii -klubilla esitetään Matt Helm vaarojen verkossa (1967) ja Bensa-aseman pimut (1979). www.teatteriunion.fi/shop/filmipyorii-2017 SODANKYLÄN ELOKUVAJUHLAT 14.–18.6. Sodankylä Perinteikäs filmifestivaali saa tänä vuonna vieraakseen muun muassa saksalaisnäyttelijä Hanna Schygullan ja espanjalais ohjaaja Carlos Sauran. www.msfilmfestival.fi/index.php/fi-FI KIRJALLISUUS RAP, LANGUAGE AND THOUGHT: FACILITATING RAP AND POETRY WORKSHOPS 5.6. ja 9.6. Oranssi ja Teak, Helsinki Arji Manuelpillai ohjaa kaksipäiväisen ja maksuttoman työpajan, jossa opetellaan toimimaan ilman yhteistä kieltä ja ohjaamaan monikielisiä sanataideja räptyöpajoja. Paikkoja voi kysellä Lastenja nuortenkulttuurin läänintaiteilija Marjaana Jaranteelta (marjaana.jaranne@taike.fi). LAHDEN KANSAINVÄLINEN KIRJAILIJAKOKOUS 16.–17.6. Lahti Samassa maailmassa -teeman alla pohditaan muun muassa kansallisuutta ja sen ilmaisuja VOIMA SUOSITTELEE kansainvälisessä maailmassa. Kirjailijakokouksen puheenjohtajina toimivat kirjailija Riikka Pelo ja kirjailija, toimittaja J. P. Pulkkinen. www.liwre.fi/liwre_2017 KUVAN KAUTTA KIRJOITETAAN 17.6. klo 13–15 OMA, Oulun taidemuseo Jussi Jäälinojan näyttely Kaunis turhuus saa inspiroida työpajan kirjoittajia, jotka jatkavat näyttelystä kirjoittamaan ja keskustelemaan kirjoittamisesta ja sen tuotoksista Hupisaarten Kiikku-kahvilaan. Työpaja maksaa 15 euroa, ja hinta sisältää näyttelyn sisäänpääsyn ja pullakahvit. VANHAN KIRJALLISUUDEN PÄIVÄT 30.6.–1.7. Sastamala Tämän vuoden teemana kirjallisuustapahtumassa on Itsepäinen Suomi. Teemaa ruoditaan niin vanhojen kuin uusienkin julkaisujen kautta. Antikvaarisia kirjakauppiaita tapahtumaan on ilmoittautunut mukaan jo 40. vanhankirjallisuudenpaivat.com MUSIIKKI PIHLAJAMÄKI GOES BLUES 3.6. Kiillepuisto, Helsinki Jo kymmenennettä kertaa järjestettävässä koko perheen tapahtumassa lavalle nousevat muun muassa Jo Buddy’s Trio Riot ja Dumari & Spuget. www.facebook.com/ events/405787729788108 NIGHTS OF JAAHAS VOL. 2 7.6. Lepakkomies, Helsinki Queer ja drag ovat avainsanoja klubilla, joka lupaa tanssittaa, ilahduttaa ja ehkä hämmentääkin. Peijakas-dj:t Stuffin’ Muffins ja Bombarelli pitävät huolen ensimmäisestä kohdasta. www.facebook.com/ events/653787664809934 HKI PUNK FEST 7.–11.6. Helsinki Viisi päivää, ainakin kolme tapahtumapaikkaa ja kymmeniä bändejä. Niistä on Helsinki Punk Fest tehty. www.hkipunkfest.fi LEE SCRATCH PERRY & MAD PROFESSOR 12.6. Korjaamo, Helsinki Reggaen ja dubin ystäviä hellitellään jamaikalaisen ja guyanalaisen artistin yhteiskeikalla. Lee Scratch Perry ja Mad Professor ovat tehneet yhteistyötä vuodesta 1983. NAHAWA DOUMBIA 14.6. G Livelab, Helsinki Malilainen Nahawa Doumbia nauttii uudesta tulemisestaan. Yleisö pääsee puolestaan nauttimaan hänen vähäeleisestä musiikistaan ja upeasta äänestään. www.glivelab.fi JEFF MILLS 16.6. Ääniwalli, Helsinki Pitkän linjan detroitilainen tuottaja ja dj tuo pääkaupunkiin minimalistisen teknon ilosanomaa. www.facebook.com/ events/183754615470404 SIMON KEMPSTON & CATIE FLEMING 20.6. klo 19.30 Brinkkalan piha, Turku Suomalais-skotlantilainen Fleming julkaisi debyyttialbuminsa Ladder of Life keväällä ja skotlantilainen Kempston oman albuminsa Vanishing Act jo tammikuussa. Nyt molemmat soittavat folkpohjaista musiikkiaan Turussa. MUSIIKKIA KAHDEKSALLETOISTA MUUSIKOILLE 17.6. Kaapelitehdas, Helsinki Steve Reichin minimalistinen teos sai kantaesityksensä New Yorkissa 1976. Helsingin esityksessä orkesteri on tilan keskellä ja yleisö saa eläytyä teokseen tanssien, makoillen tai vaikka rokkipoliisina murjottaen. RUOKA JA TALOUS ASTU SUVEEN 5.6. Vanhan kirjastotalon puisto, Tampere Jos eivät kahviteltta, soppatykki tai lättypannu saa lähtemään erityisesti ikäihmisille suunnattuun kesätapahtumaan, ehkä Maailmantangofestivaalin musiikkija tanssiesitykset, Tampereen Ukuleleorkesteri tai Junnu Wainion lauluja versioiva 4Wattia houkuttavat paikalle. OLUTSATAMA 16.–17.6. Lutakko, Jyväskylä Kotimaiset pienpanimot tulevat tapahtumaan jakamaan tietoa, järjestämään tastingeja ja myymään olutta. www.olutsatama.fi AFTER WORK OLUTJOOGA 16.6. klo 17–18 1bar, Oulu Ruumiinkulttuuri ja olutkulttuuri yhdistyvät, kun jooga tuodaan baaritiskien äärelle. Tunti soveltuu kaikille, eikä oluen juominenkaan ole pakollista. TAIDE JA TEATTERI VIIDEN TÄHDEN SITRUUNA 2.6. ja 3.6. Teatteri Miilu, Jyväskylä Improvisaatioteatteri Mieletön Sitruuna juhlii viisivuotista taivaltaan improvisoidulla, tunnin mittaisella näytelmällä, johon inspiraatio tulee yleisöltä. www.facebook.com/ events/1944763449092846 OLOHUONE 306,4 KM2 8.–10.6. Turku Eri taiteenaloja yhdistävä kaupunkitaidetapahtuma haluaa saada kaupungin asukkaat näkemään asuinkulmansa toisin ja yllättää heidät taiteella mitä erilaisimmissa paikoissa. www.olohuone.org SATA VUOTTA, TUHAT TULKINTAA 9.6.–8.10. Jyväskylän taidemuseo Kuinka kuvataiteella on rakennettu kansallista identiteettiä? Kuinka nykykatsoja tulkitsee näitä teoksia? Näitä mietitään muun muassa Helene Schjerfbeckin, Fanny Churbergin, Akseli Gallen-Kallelan, Wäinö Aaltosen ja Rut Brykin teosten kautta. www.jyvaskyla.fi/taidemuseo/ nayttelyt/2017/satavuottatuhattulkintaa KOTKA ART 10.6.–14.8. Kotka Ensimmäistä kertaa Kotkansaarella järjestettävä kesänäyttely kokoaa yhteen taiteilijoita, kuten Marko Turunen, Maria Mattila, Aiju Salminen, Saara Vainio ja Elin & Keino. www.facebook. com/events/1874079662836123 FOUND OBJECTIVES 14.–18.6. Vapaan taiteen tila, Helsinki Found Objectives tutkailee nykytaidemusiikin ja performanssitaiteen kohtaamispisteitä. Samanniminen, uusi kollektiivi koostuu säveltäjistä, soittajista ja performanssitaiteilijoista. www.v apaantaiteentila.fi/fi/events/foundobjectives RETROSPECTRUM 16.–17.6. Oranssi, Helsinki Punkille, taiteelle ja feminismille omistettu festivaali on ikärajaton ja kaksipäiväinen tapahtuma, jossa pääsee nauttimaan niin Nancie Pop Artin retrofuturistisesta ja tapahtumalle nimen antaneesta poptaidekokonaisuudesta kuin vaikka Hullut Päivät -bändin ramopunkista. OUTO HOMO 30.6. Andorra, Helsinki Vuonna 2012 ensi-iltansa saanut esitys kertoo stand up -koomikko Joonas Kekkosen omaelämäkerrallisen ja räävittömän tarinan, johon kuuluu niin kiroilua, teinitraumoja kuin transasiaa ja polyamoriaakin. www.facebook. com/events/1625868310869217 Wonderlust 2.–4.6. Nahawa Doumbia 14.6. Outo homo 30.6. St ev e Pr ue Ja lm ar i Es ke lin en Olutsatama 16.–17.6. After work olutjooga 16.6.
5 / 2017 • 17 VOIMA SUOSITTELEE Koonnut Kaisu Tervonen Teatteri täyttää tyhjiön Vaaleanpunaisessa huvilassa tehdään kaoottista kulttuuria. ”KESÄLLÄ 2014 kävelimme tästä ohi, ja huomasin ryteikön takaa pilkistävän talon katon”, Markku Arokanto kertoo. Katto kuuluu Vaaleanpunaiselle huvilalle. Huvila sijaitsee Itä-Helsingissä, Laajasalossa, venekerhon viereisessä metsikössä. Vuonna 2014 piha oli Arokannon mukaan kasvanut täyteen vadelmapusikoita ja kaislaa. Ikkunat oli naulattu umpeen. ”Soitin ensimmäisenä Museovirastoon, sillä netistä löytyi tieto, että talo on suojeltu. Siellä eivät tienneet tästä mitään. Sitten selvisi, että talo on luovutettu Rakennusvirastolle. Rakennusviraston rekistereistä taloa ei kuitenkaan löytynyt, ja minua neuvottiin soittamaan Kiinteistövirastoon. Kiinteistövirastokaan ei tästä mitään tiennyt, mutta kun siellä tutkittiin asiaa, selvisi, että talo kuuluu Kiinteistötoimelle.” Lopulta neuvottelut olivat menestyksekkäitä, ja talo vuokrattiin Kylämetsä ry:lle lastenteatterikäyttöön. Kesällä 2015 pihassa sai ensi-iltansa Tirlittan-teatteriesitys. AROKANNON HISTORIA teatterija kulttuurialalla koostuu muun muassa ohjaajan, dramaturgin ja koreografin töistä niin pienissä kuin suurissakin teattereissa. Häneltä löytyy myös vankka kokemus lapsille suunnatun teatterin saralta. ”Teatteri voi antaa vastapainoa lapsille yhteiskunnassa, jossa mediakanavat täyttyvät negatiivisilla ja pelottavilla uutisilla. Näen tämän myös ammatillisena haasteena, sillä lapset ovat yleisönä lahjomattomia ja suoria.” Vaaleanpunaisen huvilan pihalavalla on välillä käynyt niinkin, että lapset ovat kiivenneet lavalle auttamaan näyttelijöitä kesken esityksen. Tämä ei ole haitannut: välikohtaukset on saatu nivottua sujuvasti osaksi esitystä. Tätä osallistuvaa kaoottisuutta Arokanto soisi esiintyvän myös aikuisille suunnatussa kulttuurissa. ”Miksi annamme enemmän vapauksia hulluttelulle, kun teemme lastenkulttuuria?” HELSINGIN STRATEGIA on tiivistää kaupunkia eli rakentaa tyhjäksi koettuihin paikkoihin. Näin vanhat huvilat ovat vaarassa jäädä puskutraktorin alle. Purkamisen sijaan talot voisi kuitenkin nivoa osaksi kaupunkirakennetta. ”Näistä tyhjistä talosta voisi tulla kaikkien kaupunkilaisten olohuoneita ja tiloja olla. Meillekin saa tulla kahvilla aina, kun portti on auki. Toivon, että virastot hyödyntäisivät näitä autioita rakennuksia laajemminkin kulttuurin kautta.” Käyttö myös suojelisi taloja. JARI TAMMINEN Markku Arokanto: Kolme iloista rosvoa. Esitykset 7.6.–2.7. Vaaleanpunaisessa huvilassa, Tuurholmanpolku 5, Helsinki. Pihlajamäki goes blues 3.6. Lee Scratch Perry & Mad Professor 12.6.
DIGITAALINEN MUOTOILU Koulutus on suunniteltu sinulle, joka haluat oppia ja hallita useita graafisen alan osa-alueita sekä soveltaa oppimaasi käytäntöön. Koulutuksen moduulit muodostuvat mm. kuvankäsittelystä, verkkosivujen suunnittelusta ja ylläpidosta, digitaalisesta videoeditoinnista sekä dokumenttisuunnittelusta. Koulutuksen aikana opiskelijat työskentelevät eri aihealueiden parissa. Tarkoituksena on perehdyttää opiskelijat niin projektityöskentelyyn kuin antaa valmiudet realististen projektien toteuttamiseen mm. Adobe Creative Cloud -ohjelmistoja hyödyntäen. Koulutus toteutetaan MAC-ympäristössä. • Verkkotuotanto • Graafinen tuotanto • Mediatuotanto Opetus maanantaisin ja keskiviikkoisin, klo 13 -17. Koulutukseen sisältyy luentojen lisäksi tehtäviä ja projektitöitä. Hinta: 400€ Hakuaika päättyy 21.8.2017, klo 16.00 Lisätiedot: www.arcada.fi/digitaalinenmuotoilu Arcada Jan-Magnus Janssonin aukio 1 www.arcada.fi | | | Helsinki TÄYDENNYSKOULUTUS 4.9.2017–14.2.2018 Osa-alueet: l Tanssitaide l Teatteri ja Draama l Liikuntaseikkailu l Valokuvauksen perusteet+ l Vintage-valokuvaus l Tehobreikki -suuntana hyvinvointialat Keski-Pohjanmaan kansanopisto Kälviä, 040 8080 035, info.kansanopisto@kpedu.fi Tähtää korkealle! Haku päättyy 28.7. Kansanopistovuosi antaa ammatilliseen peruskoulutukseen hakeutuvalle yhteishaussa 6 lisäpistettä! Hänellä myös säilyy 8 valintapistettä, mikäli hänellä ei ole voimassaolevaa koulutuspaikkaa ammatillisessa tai lukiokoulutuksessa. Lue lisää: kpedu.fi/kansanopist o TIETOA, LUOVUUTTA JA KOKEMUKSIA 28.8.2017–31.5.2018 Mediajournalismi Valokuvaus Visual Design Kuvataide Luova kampus luoville tyypeille Tarkempi kuvaus verkkosivuillamme: H ae pi an m uk aa n! Paasikivi-Opisto I paasikiviopisto.fi Median ja taiteen kansanopisto-opinnot Turussa 2017–2018 w w w . v o i o . f i L I S ÄT I E T O A VOIONMAA U U S I A U L O T T U V U U K S I A TULE VOIONMAALLE TAMPEREEN YTIMEEN • radioja lehtitoimittaja • elokuva ja tv • elokuvanäytteleminen • valokuvaus • psykologia • kasvatustiede 7 € 12 50 Rosebudin kaupat ovat Rosebud Citycenter ja Retro Asematunnelissa Makkaratalossa, Kaisa-talo Yliopiston kirjastolla, Kaapelin kauppa ja Rosebud Vuosaari Columbuksessa. Kuopion Rosebud on Kauppahallissa. Nettikauppa: rosebud.fi. Tervetuloa! Rosebud. Hieno kirjakauppa ja Suomen paras leffakauppa. Yli 15 000 uutuutta ja klassikkoa. Ylioppilaille ja vanhemmille. Hääparille. Sinulle. 15 € Ilmestyy 14.6. 7 € 24 50 9 50 17 50 34 50 19 90 30 € 9 50 9 50 24 50 15 € Ilmestyy 9.6.
7 € 12 50 Rosebudin kaupat ovat Rosebud Citycenter ja Retro Asematunnelissa Makkaratalossa, Kaisa-talo Yliopiston kirjastolla, Kaapelin kauppa ja Rosebud Vuosaari Columbuksessa. Kuopion Rosebud on Kauppahallissa. Nettikauppa: rosebud.fi. Tervetuloa! Rosebud. Hieno kirjakauppa ja Suomen paras leffakauppa. Yli 15 000 uutuutta ja klassikkoa. Ylioppilaille ja vanhemmille. Hääparille. Sinulle. 15 € Ilmestyy 14.6. 7 € 24 50 9 50 17 50 34 50 19 90 30 € 9 50 9 50 24 50 15 € Ilmestyy 9.6.
20 • 5 / 2017 Kirj oitt aja on yle ise n oik eu stie tee n ylio pis ton leh tori H elsi ng in ylio pis tos sa Hätätilasta uusi normaali HÄTÄTILA KÄTKEE LUKUISAT HÄDÄT! Näin julisti Seinen pohjoisrannalle marraskuun 2015 lopussa ilmestynyt graffiti. Välittömästi marraskuun 2015 Pariisin terrori-iskujen jälkeen presidentti François Hollande julisti Ranskaan kahdentoista päivän hätätilan. Se antaa viranomaisille poikkeukselliset valtuudet yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi. Viranomaiset voivat muun muassa kieltää mielenosoituksia, sulkea julkisia tiloja, julistaa ulkonaliikkumiskieltoja, määrätä kotiaresteja ja suorittaa kotietsintöjä ilman tuomioistuimen valvontaa. Hätätila heti hirviömäisten terrori-iskujen jälkeen oli eittämättä perusteltua. Riski uusista iskuista oli huomattava. Ranskan parlamentti on sittemmin jatkanut hätätilaa viidesti. Ranskan uusi presidentti, Emmanuel Macron, vannoi virkavalansa hätätilassa. YHTÄJAKSOINEN hätätila on pisin sitten Algerian sodan. Ajan myötä hätätilan oikeutus on hiipunut. Hätätilasta on tullut nelinkertainen poliittinen ja oikeudellinen ongelma. Normaalin lainsäädännön ja viranomaisvaltuudet sivuuttava hätätila on lähtökohtaisesti ja määritelmällisesti ajallisesti rajattu lyhytkestoinen ilmiö. Välittömän vaaran uhan poistuttua hätätilalle ei tule myöntää jatkoaikaa. Koska terrorismin uhka jatkuu hamaan tulevaisuuteen asti, kuten ex-pääministeri Manuel Valls sanoi, niin poikkeuksesta on huomaamatta kehittymässä pysyvä tila. Yleisestä turvallisuusuhasta on tullut oikeuttamisperuste hätätilan vakiinnuttamiselle. Se on niin uusi normaali, etteivät monet edes tiedä, että se on voimassa yhdessä EU:n perustajavaltioista. Samalla kun ajallisia rajoituksia vesitetään, poikkeuksellisia valtuuksia omaksutaan osaksi tavallisia lakeja. Kehitetään oikeusturvaa takaavia oikeusvaltiollisia menettelyjä joustavampia ja tehokkaampia instrumentteja yleisen järjestyksen ylläpitämiseksi. Poliisin, turvallisuuspalvelujen ja armeijan toimivaltuuksien eroja häivytetään. Demokraattisesta politiikasta tulee uudessa normaalissa uhkakuvien luomista ja riskienhallintaa. Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu Nils Muiznieks on varoittanut Ranskan poikkeuskeinojen uhkaavan demokratiaa. HÄTÄTILAN AIKANA Ranskassa on rajoitettu perustuslaillisia oikeuksia perusteettomasti ja laajamittaisesti. Henkilötarkastuksissa, kotietsinnöissä ja kotiaresteissa on todettu etnistä profilointia. Hätätila on entisestään vahvistanut turvallisuuden asemaa niin, että siitä on muodostunut vähitellen hegemoninen superperiaate. Turvallisuudella perustellaan yhä ketterämmin perusja ihmisoikeuksien sivuuttamista. Palataan graffitin viestiin. Koska hätätila vaatii pikaisia toimenpiteitä ja merkittäviä resursseja, niin työttömyys, asunnottomuus, pakolaisten kotouttaminen, syrjäytyminen ja vaikkapa ilmastonmuutos jäävät odottamaan turvallisempia aikoja. Aikansa kutakin. ARI HIRVONEN TUTKIJALIITOSTA TEKSTI SUVI AUVINEN KUVA NINNI KAIRISALO Syö oikeudet eläimille Kasvisruokatapahtumat valtaavat maailmaa kovaa vauhtia. Eläinoikeusliike on löytänyt jälleen uuden toimintatavan. S ATOJEN ihmisten jono kiemurtelee puistossa Oslon keskustassa. Kevyestä sateesta huolimatta ihmisiä on saapunut jo tuntia ennen porttien avautumista odottamaan pääsyä Oslo Vegetarfestivaleille. Yli 80 näytteilleasettajaa valmistaa ruokaa, maistattaa uutuuksia, jakaa esitteitä ja kertoo omasta agendastaan kahden päivän ajan noin 6 000 kävijälle. Kaikki tapahtumassa on vegaanista. Vastaavia tapahtumia on syntynyt muutamien vuosien aikana ympäri Eurooppaa. Britannian vanhin tällainen tapahtuma on VegFest UK, joka sai alkunsa vuonna 2003. Suurin osa tapahtumista on kuitenkin syntynyt vuoden 2010 jälkeen, merkittävä osa viimeisten viiden vuoden aikana. Suomessa tietä on näyttänyt Tampereen Vegfest, joka on järjestetty neljä kertaa vuodesta 2008. Vaikka vegebuumin on huomannut moni toimija myös markkinointija elintarvikepuolella, ovat erilaiset vegefestarit kuitenkin pääasiassa eläinoikeustoimijoiden alulle panemia tapahtumia. Alueellisia eroja on paljon, kaikki tapahtumat painottavat ruokaa. Yritykset esittelevät tuotteitaan, pitävät yllä hyvää meininkiä ja yrittävät kilvan keksiä, mitä yleisö seuraavaksi haluaa. EUROOPPALAINEN eläinoikeusliike on alkujaan varsin radikaali. Kuten niin monessa 1990ja 2000-luvun alun yhteiskunnallisessa liikkeessä, myös eläinoikeusliikkeessä on ollut vahvan antikapitalistinen ja kulutuskriittinen siipi. Onko kaikki arvot myyty, kun yritysten kanssa on lähdetty yhteistyöhön? ”Meidän täytyy koko ajan keksiä uusia, tehokkaampia tapoja toimia”, kertoo Norjassa turkistarhojen salakuvauksiin osallistunut Aksel (nimi muutettu). ”Eri ihmisiin toimivat erilaiset asiat. Salakuvauskampanjat ovat näyttäneet niin turkistarhauksen kuin muunkin eläinten tehotuotannon raa’an todellisuuden, mutta rajuista kuvista on myös liian helppo katsoa pois. Jos haluamme tavoittaa mahdollisimman paljon ihmisiä, meidän täytyy myös turvautua erilaisiin toimintatapoihin.” Aksel näkee yhteistyön yritysten kanssa hyvänä asiana. ”On paljon helpompi tulla maistelemaan hyvää ruokaa kuin katsoa meidän ottamiamme kuvia. Mitä parempia vegaanisia tuotteita on markkinoilla, sitä helpompi ihmisten on korvata vanhat eläinperäiset ruoat kasvipohjaisilla vaihtoehdoilla. Eläinoikeustoimijoilla ei ole mahdollisuuksia kehittää ja tuottaa sellaisia, ja on hyvä, että yritykset tekevät sen meidän puolestamme. Kaikki pelaa lopulta samaan pussiin: vähemmän eläimiä kuolee, sama se, johtuuko se kuvista vai hyvästä jäätelöstä.” OSLO VEGETARFESTIVALIA on järjestetty kahdeksan vuoden ajan, ja tapah