• ok 10 touk 5 20 uu 5 Shell vetäytyy Nigeriasta 10 Matkalla Guacamoleen 16 Ruususen paha uni 26 Haluan elää! 40 Hortoile päästöttä 44
• KIRJURINLUOTO, PORI: LA 7.8. JA SU 8.8.2010
• LOVE IS A HUMAN RIGHT TUE NÄKYVÄSTI IHMISOIKEUKSIA STORE.AMNESTY.FI JUHA PEURALA OSOITA KANTASI SEKSUAALIVÄHEMMISTÖIHIN KUULUVIEN IHMISTEN SYRJINTÄÄ VASTAAN AMNESTYN LOVE IS A HUMAN RIGHT -PAIDALLA. VALMISTETTU REILUN KAUPAN PUUVILLASTA MAURITIUKSELLA. NAISTEN PAITAMEKKO 36 MIESTEN PAITA 34 TILAA AMNESTYN VERKKOKAUPASTA STORE.AMNESTY.FI. Kasvisruokaa grillissä! Grillaa herkkuja ja voi hyvin tänä kesänä! Lisää reseptejä ja ideoita osoitteessa www.halsanskok.fi 10195_Burgare_254x167mm.indd 1 26-05-2010 17:45:36
• ilmoitus KESÄKUUN MERKKITUOTTEET
• 5 2010 7 31.5.­4.7.2010 rjoitus sis Finanssitragedia & demokratiakultti syntyi poliittisesta kamppailusta. Apolloninen papisto sai taltutettua villin Dionysos-jumalan palvontakultin ja kansanliikkeen joskus 2 500 vuotta sitten. Kamppailun seurauksena syntyi eurooppalaisen kulttuurin eräs korkeimmista luomuksista ennen demokratiaa: teatteri. Näin teatteri korvasi kansanliikkeen. Keskustelussa Kreikan finanssitragediasta ja sen vaikutuksista Euroopan talouteen keskiössä eivät ole olleet kansanliikkeet tai kansalaiset. Teatteria taas on nähty sitäkin enemmän. KREIKK AL AINEN TR AGEDIA E N N E N K U I N E D U S K U N TA päätti Kreikan tukipaketista, sanottiin, että kyse ei ole pankkien pelastamisesta. Päätöksen jälkeen on todettu, että kyse on ollut juuri siitä. Jos EU olisi oikeasti halunnut pelastaa kreikkalaiset, olisi Kreikka erotettu eurosta ja annettu Kreikan oman valuutan devaltoitua. Eurojärjestelmässä on niin sanotusti valuvika. Erikokoiset ja -vetoiset taloudet toimivat saman valuutan sisällä, systeemissä, jossa pankit lainoittavat ylivelkaantuneita talouksia tarkastamatta, ovatko lainojen vakuudet kunnossa. Yli ymmärryksen Kukaan ei osta Nokiaa Vihreä liike pyrkii tuhoamaan islamilaisen politiikan perusteita Iranissa. Sen kannattajat eivät osta Nokiaa, koska Nokia auttaa hallitusta. 31 Jarmo Lampela ohjaa lapsille iloisen näytelmän, jossa puhutaan surusta &kuo &kuolemasta. 19 42 Baskien kidutus Vuosien taistelu kotimaasta jatkuu Baskimaassa. on ehdotettu, että EU:n komissio valvoisi euromaiden budjetteja. Uusien verojen ja varojen keräämistä EU:lle on vaadittu yhtä lailla. Kaikki nämä pelastusehdotukset tiivistävät euromaiden yhteistyötä. Kuitenkaan suuri osa meistä eurooppalaisista ei tiedä, mitä mieltä olla EU-politiikan suunnasta. Vielä harvempi toivoo julkisesti liittovaltion syntymistä. Samalla puhe nationalismista tai euroalueen hajoamisesta herättää meissä edistyksellisissä pelkoa, vaikka ilman euroakin pärjää. Norja, Ruotsi ja Tanska eivät ole luopuneet omasta valuutastaan. K R I I S I N R AT K A I S E M I S E K S I N AT I O N A L I S M I E I O L E Selviydy elämästä Voima testaa, miten voi varustautua pahimpaan tai oikeastaan ihan mihin vaan. Kuka määrittää sairaat? 40 s. 16 Maija Haaviston elämä on ollut pahaa unta. s. 18 26 Teppo Eskelinen nen ino stama va Tutust ratkaisuun! pohja siis pelkästään pahasta, mutta se ei ole myöskään ratkaisu Euroopan ongelmiin, väittää ranskalainen filosofi Étienne Balibar. Liittovaltio ja federalismi voivat olla vaihtoehtoja, mutta vain jos niihin päädytään demokraattisesti: jos kansalaiset haluavat. "Federalismi ei edisty Euroopassa, jos demokraattiset prosessit eivät saa otetta nykyisistä rakenteista. Kansalaisten vaikutusvaltaa pitää lisätä ylikansallisissa instituutioissa. Tarkoittaako tämä sitä, että muuttaaksemme lähihistorian suuntaa ja ravistellaksemme mätänevien poliittisten rakenteiden horrosta tarvitsemme eurooppalaista populismia?", Balibar kysyy Guardian-lehdessä ja vastaa: "Kyllä". Se tarkoittaisi "samanaikaista liikehdintää ympäri Eurooppaa tai rauhanomaista kapinaa, jossa massat näkisivät itsensä kriisin uhreina, suuntaisivat vihansa sen tekijöihin ja myötävaikuttajiin ja vaatisivat markkinoiden, n pankkien ja valtioiden salaisten lehmänkauppojen ja diikaupa eistö lien valvontaa ruohonjuuritasolla". u kiint s Ruusu Haarla Veli Itäläinenn s. 12 K h Kehitysma Kehitysmaat kriisitaloudessa n jäsenleAttacin erikois hden numer o Suome s. 44 4 Ajassa .................... 8­18 Kulttuurihäirintä .........10 Kartalla ........................11 Voimakalenteri ......19­23 Talous .................. 44­45 Musiikki ............... 46­47 Kirjallisuus ..........48­49 Elävä kuva ........... 50­51 Lukijaposti ............52­53 Sarjakuvat ...................54 HIEK HIEKANJYVÄT KANNEN KUVa Klaus Welp liite Hiekanjyvät B A L I B A R S A AT TA A T O I V O A mahdottomia, kun tällä hetkellä kansanvaltaa EU:ssa puolustavat vain rasistit ja kansallismieliset. He näkevät, että ainoa realistinen vaihtoehto on paluu kansallisvaltioon. Meidän edistyksellisten pitäisi kuitenkin samaan aikaan sekä vaatia kansanvaltaa että vastustaa muukalaisvihaa. Tämä on mahdollista vain, jos Euroopassa syntyy uudestaan demokratiakultti, joka tuo kansalaiset eurooppalaisen politiikan keskiöön. Tätä pitäisi edistää Suomessakin kaikilla politiikan tasoilla. Kimmo Jylhämö 5 Voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744 3120, faksi (09) 773 2328, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköpostit etunimi.sukunimi@voima.fi, www.voima.fi Vastaava päätoimittaja Kimmo Jylhämö 044 568 1996 fifi.voima.fi-päätoimitttaja Hanna Nikkanen 050 374 0308 Toimitus Hannele Huhtala, Susanna Kuparinen, Tuomas Rantanen, Jari Tamminen, toimitusharjoittelijat Jenni Halttu, Maria Karuvuori & Meeri Koutaniemi (09) 7744 3112 Ulkoasu AD, valokuvaaja Klaus Welp (09) 7744 3113, graafikko Mirkka Hietanen (09) 7744 3113, mainosgraafikko Ninni Kairisalo Kustannuspäällikkö & Toimitusjohtaja Tuomas Rantanen (09) 7744 3115, 040 507 7165 ensimmäinen lukija Anu Harju & Tapani Möttönen Avustajina tässä numerossa Suvi Auvinen, Gwenne Dyer, Teppo Eskelinen, Timo Kalevi Forss, Maria Haanpää, Laura Haapala, Ruusu Haarla, Olli-Pekka Haavisto, Satu Haavisto, Markus Himanen, Veli Itäläinen, Anna-Sofia Joro, Oona Juutinen, Tuuli Kaskinen, Kristiina Koivunen, Saara Koivuranta, Outi Kuittinen, Hanna Kuusela, Jukka Könönen, Kimmo Laakso, Pertti Laesmaa, Anastasia Lapsui, Veli-Matti Lehtikangas, Melmi Leppäkorpi, Ville Matilainen, Vesa Mäkinen, Mikko Niskasaari, Erkki Pirtola, Kukka Ranta, Philippe Rekacewicz, Hannele Richert, Heidi Richert, Stiina Riikonen, Saija-Riitta Sadeoja, Aiju Salminen, Henri Salonen, Jani Sipilä, Anna Talasniemi, Satu Taskinen, Tixa, Tarja Vanhanen, Eetu Viren, Karstein Volle, Jukka Vuorio, Miia Vähähyyppä, Silja Ylitalo Julkaisija Voima Kustannus Oy Yhtiön osakkaat Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat & Heikki Hiilamo Jakelu Ville Toivanen (09) 7744 3113 Tilaukset Mirkka Hietanen (09) 7744 3113 Voiman vuositilaus 10 numeroa 39,00 euroa Paino Hämeen Paino Oy, Forssa Painos 70 000, Voima 6/10 ilmestyy 5. heinäkuuta. ISSN 1457-1005
• 5 2010 9 Meksikon suuri saatana Mikä köyhdyttää kaukaista Oaxacaa, ja miten se meihin liittyy? Susanna Kuparisen puheohjelmassa maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen ja lähiradioaktivisti Anna-Reetta Korhonen puhuvat vapaakaupasta ja alkuperäiskansojen itsehallinnosta. lyhyesti Enemmän kuin jalkapalloa J A L K A P A L L O M A A I L M A valmistautuu täyttä päätä ke- Buddhan spermapankki Buddhalaisuus ­ rajatonta iloa & valoa. Näitä lupaa Timanttipolku-buddhalaisten Euroopan johtaja lama Ole Nydahl. Klaus Welp sällä Etelä-Afrikassa pelattaviin MM-kisoihin, mutta monet alakulttuuri-ihmiset kautta koko Euroopan juhlivat jo toukokuun alussa. Syynä oli Hampurista tuleva St. Pauli -niminen joukkue, jonka nousu Saksan korkeimmalle sarjatasolle varmistui kauden viimeisellä ottelukierroksella. St. Pauli erottuu edukseen ammattilaisurheilun usein konservatiivisessa maailmassa. Vuonna 2006 joukkue isännöi kansainvälistä turnausta, jossa voimiaan mittelivät tunnustamattomien valtioiden joukkueet, kuten Tiibet, Gibraltar ja Grönlanti. Joukkueen kannattajat ovat voimakkaasti osallistuneet St. Paulin anarko-vasemmistolaisen brändin luomiseen 1980-luvulta saakka, ja joukkueen johto on yhdessä fanien kanssa linjannut arvojen olevan antirasistisia ja -seksistisiä. Seuran fanit käyttävät tunnuksenaan anarkistien ja punkkareitten kansainvälistä, merirosvolippunakin tunnettua logoa. Erään tutkimuksen mukaan seuralla on pelkästään Saksassa jopa 11 miljoonaa kannattajaa. Jukka Vuorio O N K U I T E N K I N olemassa toisenlaistakin onnellisuutta, jolla on syvempi merkitys. Tämä onni pohjaa mielen todellisen luonnon tuntemiseen, se on kuin valtameri aaltojen alla, kuva peilin takana", kertoo tanskalainen Ole Nydahl Timanttipolun nettisivuilla. Juuri tällainen kuva useimmilla on buddhalaisista. Jotakin materiaalisia arvoja syvempää, meditaation avulla saavutettavaa hiljaista hyvää oloa. Timanttipolku on yksi buddhalaisuuden kolmesta pääsuuntauksesta. Se on Euroopassa suosittu buddhalaisuuden harjoittamisen muoto ja keskittynyt Nydahlin ympärille. ma-kagyü-linjan hengellinen johtaja. Nydahlin rinnalla karmapat katsovat kynttilöiden yli kuvista meditoijia. Nydahl on ainoa, joka esiintyy useammassa kuvassa. Timanttipolkulaiset korostavat sitä, ettei liike ole henkilökultti. Ulkopuolinen saa kuitenkin tämän vaikutelman kuunnellessaan ylistäviä tarinoita siitä, kuinka Nydahlin tapaaminen on muuttanut itse kunkin polkulaisen elämän, ja kaihoisia arvioita siitä, milloin Nydahl tulee seuraavan kerran Suomeen. Timanttipolkuun tutustuva kiinnostuu väistämättä Nydahlista, jonka nimi tulee esiin joka käänteessä. lamaan yhtä suurella riemulla. Pieni tutkimusmatka Nydahlin ideologiaan todella haastaa epäsovinnaisella tavalla käsityksen buddhalaisuudesta. Seksuaalista hyväksikäyttöä. Elitismiä. Rasistisia aatteita. Useat entiset timanttipolkulaiset ovat kertoneet, kuinka Nydahl käyttää seksuaalisesti hyväkseen liikkeen naisjäseniä ja kehuskelee harrastaneensa seksiä yli viidensadan naisen kanssa. Liikkeestä eronnut Anne Dietrich kertoo Ole Nydahlin jakaneen avoimesti näkemystään, kuinka Afrikan köyhyys on sen oma ongelma. Toisaalta Afrikan ongelmat olisivat ratkaistavissa sillä, että sinne perustettaisiin spermapankkeja levittämään "valkoista siementä". Nydahl kehottaa seuraajiaan liittymään kansalliskaartiin suojellakseen naisia ja lapsia. Buddhalaisten pitäisi hänen mukaansa tarttua aseisiin. Etenkin muslimeille pitäisi antaa monisatavuotinen buddhalaisten "vaino" samalla mitalla takaisin. K A I K K I E I VÄT S U H TA U D U Jawara sai jäädä fifin luetuimmat ajalta 22.4.­27.5. G A M B I A L A I S E N " J A W A R A N " käännytyspäätös kumottiin 5. toukokuuta. Jawara pakeni homoseksuulisuuteen perustuvaa vainoa. Meeri Koutaniemi kirjoitti hänen tarinastaan Voimassa 4/2010. Maahanmuuttovirasto antoi Jawaralle kielteisen turvapaikkapäätöksen maaliskuussa 2010. Poliisi yritti 4. toukokuuta käännyttää Jawaran takaisin Gambiaan, jossa miehen oman arvion mukaan häntä odottaa varma vankilatuomio. Jawaran vastarinnan vuoksi käännytys ei onnistunut. Vuorokautta myöhemmin Helsingin hallinto-oikeus kertoi keskeyttävänsä käännytyksen täytäntöönpanon. "Minusta tuntuu, että olen uudestisyntynyt tänään. Olen kiitollinen kaikille tukijoilleni", vapaalle jalalle päässyt Jawara sanoi 80 mielenosoittajalle, jotka olivat kokoontuneet Metsälän säilöönottokeskuksen eteen tukemaan häntä. Meeri Koutaniemi Jawaran vastarinta herätti myös harmia. "Valitettavaa, että tällainen toiminta suvaitaan ja että täytäntöönpanokelpoista tuomiota voidaan näin vastustaa", komisario Juha Holopainen Helsingin ulkomaalaispoliisista kommentoi verkkolehti Uudelle Suomelle. "Ei tänne vielä ole huutamalla ja rähjäämällä jääty." 1. Hanna Nikkanen: Suomalainen ihmisoikeustarkkailija surmattiin Oaxacassa Uutinen Jyri Jaakkolan kuolemasta saavutti Fifin 28. huhtikuuta meksikolaislehtien kautta. 2. Hanna Nikkanen: Poistakaa tuo mies matkustamosta Jawara (ks. vieressä) yritettiin käännyttää Suomesta ennen turvapaikkavalituksen käsittelyä. Miten tavallinen lentomatkustaja voi auttaa hätääntynyttä käännytettävää? nettisivut listaavat tärkeimpiä opettajia, ja kertovat Nydahlista seuraavaa: "Epäsovinnaisella tavalla ihmisten käsitykset elämästä ja buddhalaisuudesta haastava lama Ole on ollut tärkeimpänä voimana buddhalaisuuden tuomisessa länteen, ja hän on tähän mennessä perustanut yli 610 Timanttipolku-keskusta 44 maahan." Helsingin Timanttipolku-keskuksen seinällä Nydahl hymyilee valokuvassa vaimonsa kanssa. Timanttipolulla tärkeä hahmo on myös Karmapa eli karTIMANTTIPOLUN 3. Meeri Koutaniemi: Pako homomiehen helvetistä Jawara pakeni Gambian homovainoja, mutta Suomi ei myönnä turvapaikkaa. Fifi seurasi Jawaran tilannetta tiiviisti huhti-toukokuussa. Fifi.voima.fi 4. Klaus Welp: Kuvissa: Jyri Jaakkola hyvästeltiin tihkusateessa Meksikon suurlähetystön edustalla palavat kynttilät muistuttivat aktivistin kuolemasta. SUOMEN TIMANTIT TIMANTTIPOLKUA LUOTSA A Israel kauppasi ydinaseita I S R A E L T A R J O S I E T E L Ä - A F R I K A N apartheidhallin- Suomessa lama Ole Nydahlin nimittämä matkaopettaja Ken Sainio. Timanttipolkuun tutustuessaan Suvi Auvinen törmäsi Homma-foorumilla nimimerkki "Ken Sainioon", jonka mielestä monikultturismi on fasismia. Auvinen ja Sainio kohtaavat Fifi Audion jutussa Buddhan hommissa. Kuuntele! fifi.voima.fi/audio 5. Antti Rautiainen: Rakasta kuin ihminen Monenkeskinen rakkaus voi olla rehellisin tapa järjestää lemmenasiat. Vaikeinta polyamoriassa on usein ulkopuolisten ennakkoluulojen kohtaaminen. Suvi Auvinen blogeissa kesäkuussa Rikkaat kuokkii katolla Kaupunkiviljely on in. Fifi perustaa oman palstan. Hannele Huhtala Ihmissyöjien aate Venäläinen liberalismi on toista maata. Veli Itäläinen nolle ydinaseita vuonna 1975, brittilehti Guardian kertoi 24. toukokuuta. Lehden esittelemät salaiset eteläafrikkalaiset asiakirjat ovat myös todiste Israelin ydinaseohjelman olemassaolosta. Guardianin mukaan Etelä-Afrikan puolustusministeri P. W. Botha pyysi Israelin silloiselta puolustusministeriltä ja nykyiseltä presidentiltä Shimon Peresiltä ydintaistelukärkiä vuonna 1975. Tapaamisissa allekirjoitettiin myös sopimus, jonka mukaan asian on pysyttävä salaisena. Asiakirjat paljasti amerikkalainen tutkija Sasha PolakowSuransky kahden maan läheisiä välejä käsitelleessä tuoreessa The Unspoken Alliance -kirjassaan. Asiakirjat osoittavat, että apartheidin aikainen armeija halusi ohjuksia pelotteeksi ja mahdolliseksi hyökkäysaseeksi naapurivaltioita vastaan. Presidentti Peresin edustaja ilmoitti tänään, että tutkimus on perätön, eikä maiden välillä ole koskaan ollut mainittuja neuvotteluja. Hän ei kommentoinut asiakirjojen todenperäisyyttä. Fifi.voima.fi
• 5 ESKO AHO: 2010 11 Yliopistouudistus tärkeä Nokialle. MTV3 6.5.2010 Rajat sijoiltaan Euroopan rajat liikkuvat pakolaisten mukana, Enrica Rigo tietää. U O L A N poliisi ampui äskettäin nigerialaisen siirtolaisen piraattituotteiden myyntiin kohdistuneessa ratsiassa Varsovassa. Suomen sisäministeriö valmistelee Romanian romaneihin kohdistuvaa lakia kerjäämisen kieltämisestä. Venäjältä Puolaan vainoa ja Puolasta Suomeen rasistista väkivaltaa paennutta tsetseeniperhettä uhkaa käännytys takaisin. Mitä yhteistä näillä tapahtumilla on? P unionin itälaajentumiseen liittyneitä siirtolaisuuspolitiikan muutoksia. Oikeustieteilijänä Rigo tutkii ennen kaikkea näiden muutosten vaikutuksia kansalaisuuden ja rajojen kaltaisiin oikeuden ja politiikan peruskäsitteisiin. "Euroopan unionin rajat ­ siis ne paikat, missä rajakontrolleja harjoitetaan ­ eivät enää vastaa millään tavoin oikeudellisesti määrättyjä rajaviivoja. EU harjoittaa rajavalvontaa esimerkiksi Välimerellä kansainvälisillä vesillä huolimatta siitä, että tämä on kansainvälisten sopimusten vastaista", Rigo sanoo. K O N T R O L L I S TA yhä suurempi osa tapahtuu Euroopan metropoleissa. Esimerkiksi Puolan rajavartioston yksi suurimmista toimistoista sijaitsee Varsovan keskustassa ­ ei Ukrainan vastaisella rajalla. Rajavartiosto tekeekin säännöllisiä tarkastuksia siirtolaisten suosimilla kauppapaikoilla. "Rajat ja niiden valvonta seuraavat siis siirtolaisten liikkeitä. Heidän pyrkimyksensä kohti parempaa elämää määrittää siirtolaispolitiikan suuntaviivat", Rigo kirjoittaa. siirtolaisuustutkijan ja juristin Enrica Rigon mukaan ne ovat esimerkkejä sijoiltaan menneistä eurooppalaisista rajoista, jotka sijaitsevat missä tahansa maantieteellisessä pisteessä. Valtion koskemattomuuden turvaamisen sijaan rajat toimivat siirtolaisten elämää kontrolloivana koneistona. Rigon juuri suomennettu kirja Rajojen Eurooppa käsittelee Euroopan I TA L I A L A I S E N Melmi Leppäkorpi esimerkiksi poikkeukset vapaan liikkumisen oikeuteen perustuvat EU:n perusoikeussopimuksiin sisältyvään momenttiin "yleisestä järjestyksestä ja kansallisesta turvallisuudesta". Sen avulla kansallisvaltio voi estää toisen EU-maan kansalaisen liikkumisen alueellaan. Toinen esimerkki on Dublin-asetus, jonka mukaan turvapaikkahakemuksen käsittely kuuluu sille jäsenvaltiolle, johon siirtolainen saapuu ensin. Muut jäsenvaltiot voivat siten palauttaa siirtolaisen kyseiseen maahan. Koska Kreikka on keskeinen kauttakulkumaa Eurooppaan, tehdään sinne suuri osa Dublin-palautuksista. Turvapaikanhakijoiden kohtelu Kreikassa on kuitenkin niin epäinhimillistä, että esimerkiksi YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on kehottanut lopettamaan kaikki Dublin-palautukset Kreikkaan välittömästi. Myös Suomi palauttaa turvapaikanhakijoita Kreikkaan, alaikäisiä lukuun ottamatta. RIGON MUK A AN SIIRTOLAISUUDEN ASIANTUNTIJA. Italialainen Enrica Rigo on tutkinut Euroopan uusia, kartoissa näkymättömiä rajoja. tuottaminen siirtolaispolitiikan avulla ei rajoitu ainoastaan kansalaisten ja ei-kansalaisten erotteluun. Suomessa tästä muistuttavat Itä-Euroopasta tulleet romanikerjäläiset, joilla EU-kansalaisina on oikeus liikkua vapaasti unionin alueella. "Antaessani juristina oikeusapua siirtolaisille turhauduin erityisesti siihen, ettei siirtolaisiin kohdistuvilla mielivaltaisilla toimilla tuntunut olevan enää mitään tekemistä oikeusvaltion kanssa siinä mielessä kuin se perinteisesti on ymmärretty." E R I A R V O I S T E N S TAT U S T E N paljastaa EU:n "vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen" todellisen luonteen. EU kohtelee turvapaikanhakijoita ja romaneita viime kädessä aivan samoin kuin ne maat, joiden ihmisoikeustilannetta sen väitetään parantavan, on kyse sitten turvapaikanhakijoiden kohtelusta Kreikassa tai romaneihin kohdistuvasta syrjinnästä Romaniassa. D U B L I N -J Ä RJ E S T E L M Ä Eetu Viren Enrica Rigo: Rajojen Eurooppa. Like 2009. 245 s. Philippe Rekacewicz/Le Monde diplomatique Eurooppalaisen maahanmuuttopolitiikan pimeä puoli Kuolleet (tammikuu 1993 ­ huhtikuu 2009) 1 081 500 200 20 Kuolinsyy Hukkuminen Kuoleminen nälkään tai janoon Myrkytys, miinakenttä, onnettomuus, muu Tukehtuminen Tuhopoltto, tappo, huolimattomuus Itsemurha Madrid ATLANTIN VALTAMERI Euroopan unionin jäsenmaat Hakijamaat Muut maat POHJANMERI Mayotte (Ranska) Dublin Lontoo Amsterdam Berliini Oder Neisse Pariisi Frankfurt Wien Sava Rooma VÄLIMERI Mustameri Vlore Lesbos Otrantonsalmi Malta Sisiliansalmi Evros TURKKI Cádiz Gibraltarinsalmi Almeria Melilla Rabat Ceuta MAROKKO Lampedusa Sfax Kanarian saaret (Espanja) Aigeianmeri Kypros TUNISIA Lanzarote Fuerteventura El-Ayoun Länsi-Sahara ALGERIA LIBYA EGYPTI MAURITANIA Sahara SENEGAL MALI NIGER 0 500 1 000 km Adeninlahti Lähde: UNITED for Intercultural Action (UNITED) on eurooppalainen nationalismin, rasismin & fasismin vastaiseen toimintaan sekä maahanmuuton & pakolaisten aseman edistämiseen keskittyvä monikulttuurinen verkosto. Tiedot päivitetty 6.5.2009.
• 12 5 2010 S-ryhmä kertoo tekevänsä päätöksiä ydinvoimasta syksyllä. KAUPPALEHTI 11.5.2010 Viime vuonna 139 työtaistelua TUPOA IK A ON OHI, Eikö kohtuus riittäisi? että USA:n kansalaiset eivät ole maailman onnellisimpia ihmisiä. Ei siitäkään huolimatta, että USA:n perustuslaissa puhutaan onnellisuuden tavoittelusta. Yrittänyttä ei laiteta. WWF ja ajatushautomo Demos yhdessä peräävät manifestissaan Suomeen ja maailmaan onnellisuuden tavoittelua ja onnellisuuspolitiikkaa: "onnellisuuspoO N VA R S I N T U N N E T T U FA K TA , sen huomaa työtaisteluiden määrästä. Jo viime vuonna Suomessa käytiin 139 työtaistelua, ker39 y , too Tilastokeskuksen työtaistelutilasto. Työtaislasto. Työtaisteluja oli 47 enemmän kuin vuonna 2008. na a Tämän vuoden luku tulee olemaan vien lä suurempi. en ma le apallon tu va is u uk sia liittisella manifestilla on houkutteleva viesti. Kukapa ei haluaisi turvata ihmisten onnellisuutta ja maapallomme hyvinvointia?" Ehkäpä kannattaisi aloittaa maltillisemmin, ettei tuota samaa soopaa kuin Pekka Himanen. Eikö siedettävä, välttävä, kohtuullinen tai hyvä riittäisi? Suomessa itsemurhauhka on lisääntynyt. Tammi-maaliskuussa itsemurhauhkan vuoksi soitti ainakin Mielenterveysseuran valtakunnalliseen kriisipuhelimeen 254 ihmistä. Viime vuoden vastaavana ajankohtana itsetuhon vuoksi kriisipuhelimeen tuli 206 puhelua. Suomessa tehtiin 1033 itsemurhaa vuonna 2008. Kimmo Jylhämö Valkolinnun musta maine "Ihan vitun pahasti" N Ä E N U S E I N P A I N A J A I S TA , jossa todistan jonkun ihmisen hengenvaaraa ja yritän soittaa hätänumeroon, mutta siitä ei tule mitään. Puhelin ei pysy kädessä, näppäilen väärää numeroa tai numero ei toimi. "Laulujoutsen ei tahdo kuolla vaan tulla takaisin ihmisen ystäväksi." Veli-Matti Lehtikangas seuraa joutsenten jälkiä & löytää suojellun linnun, jota henkisesti nälkiintyneet vihaavat. L E N S E U R A N N U T ja kuvannut laulujoutsenten elämää yli kaksikymmentä vuotta. Olen kulkenut myös eläinlääkäri-kirjailija-luontokuvaaja Yrjö Kokon jäljillä Pohjois- ja Keski-Pohjanmaan rajamailla, Kannuksen karujen lampien seudulla, josta Kokon toinen joutsenkirja, syntymävuonnani 1955 ilmestynyt Ne tulevat takaisin kertoo. Olen itsekin kasvanut ja ikääntynyt laulujoutsenten uudelleen leviämisen myötä. Kannuksen Latvalammelta saatiin ensimmäiset kuvat todisteeksi siitä, että joutsenet uskalsivat pesiä lammella, jonka rannalla asuttiin. "Latvalammen joutsenet tuntevat Artun mökin asukkaat ja luottavat heihin", Yrjö Kokko kirjoittaa. "Laulujoutsen ei tahdo kuolla, vaan haluaa tulla takaisin ihmisen ystäväksi ja iloksi." ­ Koht i d yh 1 Parempaa vapaa-aikaa! Joudun todellisuussa melko usein soittamaan poliisin talooni, sillä alakerrassani asuu hullu, joka aika ajoin yrittää murtautua omaan asuntoonsa päästäkseen hakkaamaan naisystävänsä "ihan vitun pahasti". Mies huutaa tappouhkauksia. Hän potkii ovea ja kampeaa sitä auki metalliesineillä. Kerran hän heitteli huonekaluja pitkin rappusia. Joskus hän myös paiskoo hissin raskasta metalliovea herättäen infernaalista meteliä, joka kaikuu jokaisessa seitsemässä kerroksessa. Tämä ahdistaa. SOITIN EILEN hätänumeroon kertoakseni vastaavasta O minnanjohtaja Juha K. Kairikko on sanonut, että metsästyksen sallimisessa kyse olisi riistanhoidosta. Hannu Pöysän ja FT Jorma Sorjosen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle tekemät tutkimukset vuosilta 1985­1997 kertovat, että joutsenten asettuminen pesimään tietyille järville ei aiheuttanut muutoksia minkään vesilinnun pesimäkannassa. PROFESSORI Siellä missä valkolinnut pesivät, ne jälkeläisiään suojelemalla suojelelevat muidenkin vesilintujen poikasia muun muassa minkiltä ja supikoiralta. Lintujen välisissä ja hyvin yleisissä, joskus rajuissakin kahnauksissa, on kyse vain luonnollisesta lintujen välisestä elintilan etsimisestä. Reviirejä ja ravintoa riittää kaikille linnuille. Pyssynpiippua pitkin katsottu yksipuolinen totuus on vailla oikeaa totuuspohjaa. V U O N N A 1 9 5 0 ilmestyneessä ensimmäisessä joutsenkirjassaan Laulujoutsen, Ultima thulen lintu Yrjö Kokko kertoo, miten hän 1940-luvulla kuuden vuoden aikana tekemillään etsintäretkillä Lapin erämaissa näki joutsenia vain neljä kertaa ja sai koko tuona aikana otettua pelkästään yhden kuvan ja senkin vastavaloon. "Kuvassa joutsenet olivat pieniä ja mustia kuin kärpäset", hän kirjoittaa. Hän arvioi kävelleensä erämaita noin 3 000 kilometriä kirjaa tehdessään. Tuolta, vuosikymmenten takaa noista mustista kärpäsen kokoisista kuvista valkolinnun perspektiivi laajenee ja liihottaa nykyaikaan. Kuinka henkisesti nälkiintyneitä ovatkaan nuo muuten yltäkylläiset metsästäjät, jotka mustaavat valkolinnun mainetta ja havittelevat sitä tähtäimeensä! Veli-Matti Lehtikangas tilanteesta alakerrassa. Jouduin aluksi puhumaan aika hiljaa, koska minua pelotti, että jos mies kuulee minun soittavan poliisille, se tulee hakkaamaan minutkin "ihan vitun pahasti". Nainen hätäkeskuksessa pyysi minua puhumaan lujempaa, kun hän ei kuullut mitään. Kerroin kovemmalla äänellä, että alakerran naapurini yrittää murtautua asuntoon ja uhkaa hakkaavansa siellä olevan naisen. Hätäkeskuksen nainen ei tuntunut ottavan pelkoani vakavasti, hän kysyi: "Siis joku hakkaa ovea?" Äänensävystä kuulin, että hän ei pidä sitä kovin ihmeellisenä tai raportoimisen arvoisena asiana. N A I N E N K E S K E Y T T I selostukseni ja kertoi, että itse kohteesta on jo tullut soitto, joten he toimivat sieltä tulevien tietojen mukaan. "Kiitos kuitenkin soitosta", hän sanoi, muttei kuulostanut kiitolliselta. Enkä minä toki hänelle palvelusta ollut tekemässä vaan sille naiselle, joka kohta muuten hakattaisiin. Poliisi ei koskaan tullut. Mies kyllästyi ja meni ulos huutamaan lisää uhkauksia. Ulko-oven rikottu lasi tultiin korjaamaan vartissa, mutta poliisi ei piipahtanut. Johtuiko se siitä, että soittoja kohteesta tulee usein? Vai siitä, että pariskunta ehkä käyttää huumeita. En kertaakaan elämässäni ole saanut poliisia tulemaan paikkaan, johon mahdollisesti liittyy alkoholi tai huumeet. Sörnäisissä esimerkiksi Vaasantori on poliisin siinä missä lukuisten nistien, mustalaisten ja teinialkoholistien leirintäalue. Olen joskus miettinyt, että olisi helpompaa jos poliisi pitäisi asuntovaunua torilla, niin ei tarvitsisi ravata edestakaisin. POLIISIN, ASUKK AIDEN T Ä N Ä Ä N M O N E L L A metsästäjällä näyttää olevan kova hinku saada 76 vuotta suojeltuna ollut lintu takaisin metsästettävien lajien listalle. Laulujoutsenen mainetta mustataan toistamalla kuin mantraa, että joutsen ajaa muut vesilinnut reviiriltään. Takavuosien maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja on ihan tosissaan kehottanut suomalaisia valmistumaan henkisesti joutsenen metsästykseen. Metsästäjäliiton toi- Joutsenen metsästystä puoltavat eivät halua muistaa, että vaikka joutsenet kyllä rauhoittavat pesänsä ympäristön itselleen, näin tekevät myös nuo muut vesilinnut. Kokemuksesta tiedän, että samoilla vesillä joutsenien kanssa pesivät telkät, tavit, heinäsorsat ja muut linnut. O L E N S E U R A N N U T, miten joutsenet ja pienemmät vesilinnut ruokailevat usein yhdessä. Kun joutsen tonkii pitkällä kaulallaan pohjasta vesikasvien juuria, se samalla nostaa muillekin vesilinnuille ravintoa. VIELÄ RAUHOITETTU. Joutsen valittiin Suomen kansallislinnuksi vuonna 1982 Suomen Kuvalehden äänestyksessä. Nyt kansallistunnus halutaan takaisin tähtäimeen. ja sivullisten ärsyyntyminen toistuviin häiriöihin lisää vihaa häiriökäyttäytyjiä kohtaan. Viha on käsinkosketeltavaa. On ihmisryhmiä ja alueita, joissa ongelmat näennäisesti pesivät. Muodostuu harhaluulo, että poistamalla alue kartalta tai poistamalla ihmiset langan päästä ongelmat irroitetaan hyvinvointivaltiosta. Sörnäisten narkomaanit, alkoholistit, ongelmanuoret ja rikolliset ovat vain muuttolintuja, joiden pesimäalueet ovat pitkin poikin. Pesät ovat syvällä rakenteissa. Ruusu Haarla
• 14 5 2010 Euromaat lupasivat viikko sitten tukea velkaisimpia euromaita tarvittaessa liki tuhannella miljardilla eurolla. Markkinat epäilevät, että euroalue yritti tuhannen miljardin bluffia. TALOUSSANOMAT 18.5.2010 Porvarillinen Effi taistelee eturintamassa (Effi) ry on laatinut tavoiteohjelman, jonka se toivoo puolueiden sisällyttävän tulevaan Suomen hallitusohjelmaan: "Kulttuurintuotanto ei ole kaupallisten yritysten yksinoikeus eivätkä kansalaiset ole pelkkiä kuluttajia. Myöskään valtiolla ei ole oikeutta määritellä, mitkä tiedot ja mielipiteet ovat hyväksyttäviä. Valtion on seurattava kansan tahtoa, ei päinvastoin." www.effi.org/lausunnot/hallitusohjelma2010.html ELECTRONIC FRONTIER FINL AND Kenelle Niili kuuluu? "Ainoa asia, joka voi johtaa Egyptin sotaan, on vesi." T I O P I A on aikeissa rakentaa suuria patoja Niilin yläjuoksulle. Egypti on uhannut maata vastatoimilla, jotka Etiopian pääministeri Meles Zenawi tyrmäsi 19. toukokuuta. Jo vuonna 1979, allekirjoitettuaan Egyptin ja Israelin välisen rauhansopimuksen, Egyptin presidentti Anwar Sadat sanoi: "Ainoa asia, joka voi johtaa Egyptin sotaan, on vesi." Egyptin 78 miljoonaa ihmistä muodostavat lähes kolmanneksen maailman arabiaa puhuvasta väestöstä. Maasta 99 prosenttia on autiomaata. Jos Niili ei virtaisi autiomaan läpi, väkimäärä ei ehkä olisi suurempi kuin Libyan viisi miljoonaa. Koonnut Pertti Laesmaa Useat yritykset syyllistyivät painostamisiin tiukkaamalla työntekijöiltä, ovatko nämä lakossa vai tulossa töihin. Kaarlo "Kalle" Julkunen, Pam 7/2010 Uhkailu "vesisodilla" on tavallista. E VUONNA 1929, EGYPTIN HALLITUS ilmoitti, että uusi so- pimus "ei ole laillisesti millään tavalla Egyptiä sitova." Näkökulma on ymmärrettävä, sillä Kairon täytyy ratkaista viidessätoista vuodessa, miten se pystyy ruokkimaan silloin jo 95 miljoonaan kasvaneen väestönsä. Tämä saa vain vähän ymmärrystä Addis Abebassa, jonka täytyy tänä päivänä ruokkia 91 miljoonaa etiopialaista. Viidentoista vuoden päästä ruokittavia on 140 miljoonaa. Kaikissa Itä-Afrikan ja Afrikan sarven maissa on paljon nopeampi väestönkasvu kuin Egyptissä. Etiopian jokien vesistä noin 85 prosenttia päätyy Egyptiin. Siksi se toimiikin asiassa hyvin painokkaasti. UHKAILU "VESISODILLA" on tavallista, ei- Mikä on pitkän matkan juna? Pöndeliino! Ulla Krekola, Enemmistö 1/2010 En myöskään ymmärrä häävalmisteluja lähtökohdasta vain-kerran-elämässä. Kaikki juhlathan ovat ainutkertaisia, vaikka niiden syy toistuisikin vuosittain. Sanna Kronström, Tulva 2/2010 Kun Petri Alanko soittaa polkupyörän pumpulla Käki-valssia Finlandia-talon lavalla, voin kokemuksesta sanoa, että se kuulostaa hyvältä, akustiikasta huolimatta. Petteri Suomalainen, Sibis 2/2010 Toimittaja Minna Lindgren (HS 22.4.2010) puki tämän sanoiksi: "En halua yhtään enempää elämälle vieraita seitsemän laudaturin vekkihametyttöjä lääkäreiksi, tuomareiksi ja opettajiksi." Koska yliopisto on tätä nykyä rillipäisten ja vekkihameisten hikarityttöjen vapaavaltio, kokee Tylkkäri velvollisuudekseen nousta barrikadeille heidän puolestaan. Mistä ihmeen elämästä koulumenestys nuoren vieraannuttaa? Mistä ihmiset ovat saaneet päähänsä, että huono koulumenestys on osoitus jostain sankarillisesta kapinallisuudesta? Että jokainen vitosen alisuorittaja onkin väärinymmärretty Kekkonen tai Mannerheim? Anna-Elina Matilainen, Turun ylioppilaslehti 8/2010 brittiläisen imperiumin kontrolloidessa Egyptiä, Sudania ja useimpia joen yläjuoksun itäafrikkalaisia valtioita, imperiumi tuki sopimusta, joka antoi Kairolle veto-oikeuden kaikkeen yläjuoksun kehitykseen, joka saattaisi vähentää Niilin vesimäärää. Sen jälkeen vesioikeuksista on neuvoteltu useasti, mutta nyt yläjuoksun maat ovat päätelleet, että Egypti ja Sudan tosiasiassa osallistuivat neuvotteluihin vain estääkseen kaikki uudet sopimukset. Siksi nämä kaksi arabimaata on jätetty neuvottelujen ulkopuolelle. Uganda, Ruanda, Tansania ja Etiopia allekirjoittivat uuden vesisopimuksen 14. toukokuuta 2010. Kenia allekirjoitti seuraavalla viikolla ja Kongo sekä Burundi ovat aikoneet pian tehdä samoin. kä niitä kuitenkaan syty juuri koskaan. Lähes aina on halvempaa tehdä sopimus ja jakaa vesiosuuksia. Niilin valuma-alueella asuu kuitenkin nykyään 400 miljoonaa ihmistä. Egyptin ja Sudanin 120 miljoonaa asukasta käyttää lähes kaiken joen veden. Viidessätoista vuodessa valuma-alueen koko väkimäärän arvioidaan nousevan 800 miljoonaan. "Egyptin presidentit ovat toistuvasti uhanneet sotilaallisilla toimilla, jos niin tarvitaan. Vaikka en voi kokonaan poistaa laskuista sapelien kalistelua, en oikein usko, että ne olisivat toteuttamiskelpoinen vaihtoehto", sanoi Etiopan pääministeri Zenawi. "Jos Egypti suunnittelee estävänsä Etiopiaa käyttämästä Niilin vesiä, sen pitäisi miehittää Etiopia. Ja mikään maailman maa ei ole kyennyt siihen tähänastisessa historiassa." Gwynne Dyer Suomentanut Olli-Pekka Haavisto. Juttu on lyhennelmä Straight.com-verkkojulkaisussa 24.5. ilmestyneestä artikkelista. Laaja versio on löytyy Africa Water News -verkkojulkaisusta http:// africancleanwater.com. Suomennettu pitkä versio Fifissä. Ikean laulut Vienan Karjalan runokylät pihisevät mutta laulavat. Jokaisella on Eeva Elorannan kaltainen naapuri, tuollainen hieman kolho ja kolkko nainen, johon voi törmätä maitokaupassa ja jonka kanssa haluaisi harrastaa seksiä pyykkituvassa. Kari Pirhonen, Filmihullu 2/2010 V U O K K I N I E M E N kylä Vienan Karjalassa on yksi runonlaulannan kiintopisteitä. Siellä asuu Santra Remsuje- Vaasan yliopistolla on vain pieni ongelma morsianten haussa. Se on se epätoivoinen, jota kukaan ei halua. Iiris Penttilä, Vaasan ylioppilaslehti 4/2010 Esimerkiksi syömisen (Pekka) Himanen näkee vain korviketoimintana jonkin puuttumiselle elämästä. Mielenterveyden näkökulmasta aterian valmistus ja nauttiminen läheisten ihmisten kanssa on kuitenkin yksi arjen tavoista luoda hyvinvointia. Kristina Salonen, Mielenterveys 2/2010 va, 96-vuotias runonlaulaja. Hänen luonaan uusi ja vanha kulttuuri lyövät kättä: Santra istuu tuolillaan keittiössä ja vieressä seinällä komeilee taulutelevisio. Remsujeva ei enää kuule ihan hyvin, mutta laulaa innokkaasti. Hän kertoo starinoita eli satuja ja laulaa äidiltään oppimiaan lauluja. "Hän on meidän elävä radio", Santran tytär Aili nauraa. Seuraavaksi Remsujeva laulaa polkupyörälaulun, jossa pastori pelästyy sarvekasta pyörää paholaisen ilmentymäksi. Kalevalan synnyinseutuihin tutustuvaa toimittajalaumaa opastaa Markku Nieminen, Juminkeko-säätiön nokkamies. Säätiö pelastaa kuihtuvaa aluetta. kyläkaupan portailla istuu juopottelemassa kaksi miestä, joita Nieminen komentaa. "Tekisit sinäkin tuohitöitä niin kuin isäsi, etkä istuisi täällä kaupanportailla tuhlaamassa elämääsi. Nämäkin turistit mielellään ostaisivat käsitöitä." VUOKKINIEMEN On selvää, että Nieminen tuntee kylän asiat hyvin. Näidenkään miesten eliniän ennuste ei ole kovin korkea. Laaja, osin Ikean aiheuttama, työttömyys ei auta asiaa. Huonekalujätti vuokrasi alueen metsät lähes 50 vuodeksi paikallisen metsäministeriön kääriessä rahat. Alueen pienet yritykset kuihtuvat, kun raaka-ainetta ei enää saa. "Jos tunnet minkäänlaista solidaarisuutta vienankarjalalaisia kohtaan, et osta Ikeasta mitään." Hannele Huhtala Sommelo, kansanmusiikkijuhla Kuhmossa & Vienan Karjalassa 1.­5.7., www.runonlaulu.fi/sommelo. Lue koko artikkeli & kuuntele Fifistä Ilmi Bogdanovan laulu äidistä. ÄÄNIÄ VIENASTA. Ilmi Bogdanova elää ikivanhassa runokylässä Karjalassa.
• FAKTOJA STADISTA ­ OSA 2 HELSINGIN KAUPUNKI SUURIN VUOKRANANTAJA www.stadinasunnot.fi ON SUOMEN Uudet taiteen maisterit esittäytyvät Näyttely Elefantti-korttelissa 12.5.­13.6.2010 Aleksanterinkatu 16­18 ja Katariinankatu 3 ti­pe 10­18, la­su 11­17, ma suljettu Vapaa pääsy KILLER FASHION REVOLUTION -TYÖPAJAT NUORILLE 6.6., 9.6. JA 12.6. www.mastersofarts.fi Maailmankuulu CIRCUS RONALDO Circenses Tapiolassa 13. ­ 21. 8. 2010 Esitykset teltassa kulttuurikeskuksen aukiolla: 13. / 14. / 15. / 16. / 18. / 19. / 20. / 21. 8. klo 19 Liput 36 / 32 / 15 (Esitystä ei suositella alle 12-vuotiaille.) Espoon Kaupunginteatteri (09) 439 3388 Lippupiste p. 0600 900 900 (1,75 / min + pvm) (Belgia)
• 16 Klaus Welp 5 2010 Turvaverkko tehtaan ympärille. KAUPPALEHTI 27.5.2010 N O K I A N K U M P PA N I N R E S E P T I I T S E M U R H I I N : Maan hiljaiset Veikko ja Lahja Hurstin ruoka-apua tarvitsevat muodostavat hitaasti etenevän, pitkän ja kapean jonon Helsingin Sörnäisissä toukokuisena keskiviikkona. Väki odottaa vuoroaan nöyränä ja hiljaa keskipäivän auringossa. Suuri pyörivä olutmainospylväs surisee hiljaa vieressä. Tien toisella puolella sporapysäkin olutmainos karjuu: "Vähän Extraa hei!" klaus welp Jani Sipilä MAHDOTON NIMI. Jyri Jaakkola tutustui keväällä ekoturismihankkeeseen Xoxocotlanissa. S I I N Ä M I S S Ä S U O M E S S A puolueilla on vain aste-eroja, Venäjällä politiikka on aidosti polarisoitunutta. Esimerkiksi Venäjän duumassa toimii Venäjän Federaation Kommunistipuolue KPRF, jonka ohjelmassa on virallisesti Neuvostoliiton uudelleenperustaminen ja Stalinin rehabilitointi. Nämä nyanssit eivät ole Suomessa usein ollenkaan selviä. Esimerkiksi Zirinovskia tosissaan säikähdettiin Suomessa 1990-luvun alussa. "Zirikiä" ei kuitenkaan äänestetä siksi, että halutaan vetää Venäjän rajat Kemijoesta Intian valtamereen, vaan jotta politiikka olisi kiinnostavampaa ­ täysistunnoissa on aina mahdollisuus, että hän tinttaa jotakuta. Zirinovskin "liberaalidemokraattinen puolue" LDPR ei ole liberaali eikä demokraattinen. Puolue ei koskaan ole äänestänyt duumassa Kremliä vastaan silloin kun sen tuki on ollut tarpeen. VENÄLÄISET LIBERAALIT taas ovat niin liberaaleja, että suo- "Luuletko tosiaan, että muistan sen paikan nimen?" Ihmissyöjien aate Matkalla Guacamoleen Jyri Jaakkolan reissut veivät Mexico-Nachoon, Guacamoleen & lopulta "San Juan jotain" -kylään. ON HIEMAN KIIRE malaiseen demarismilla laimennettuun nössöliberalismiin tottunut haukkoo henkeään. Yksi Venäjän nykyisen liberalismin arvovaikuttaja on Julia Latynina, jonka näkemykset maailmasta ja PohjoisKaukasuksen nykytilanteesta hätkähdyttävät. Hän on esimerkiksi kirjoittanut Novaja Gazetassa "klimatokratiasta", ilmastotutkijoiden salaliitosta, joka on keksinyt kasvihuoneilmiön tuhotakseen maailmantalouden. On syytä selittää, miksi Latynina on ylipäätänsä kohonnut nykyiseen asemaansa. Novaja Gazetassa hän on ollut Anna Politkovskajan kuoleman jälkeen valovoimaisin toimittaja, Eho Moskvy -radiossa hänen ohjelmansa ovat suosituimpien joukossa. Olen vakuuttunut, että Latyninan näkemykset edustavat venäläisen liberalismin valtavirtaa. Venäläinen liberalismi on suoraselkäisen 1800-lukulaista, sitä alkuperäistä suurpääoman etuja ajavaa ihmissyöjien oikeistoliberalismia, johon ei kuulu paskanjauhanta "työväenpuolueesta". Tätä liberalismia ei ole laimennettu demarismilla edes kokoomuksen vertaa, sen mukaan lakkoilijat ja neekerit ansaitsevat korkeintaan kuoleman merijalkaväen luodeista. EI SIIS PIDÄ YLLÄTTYÄ siitä, että venäläisten enemmistö valitsi Putinin ja Medvedevin tämän poppoon sijasta, vaikka moni varmasti toivoo että kolmaskin vaihtoehto olisi olemassa. tänään, pitäisi katsoa yksi dokumentti ja keskustella taustoista, jotka liittyvät konfliktialueeseen, jonne olemme maanantaina lähdössä", Jyri Jaakkola puheli poiketessaan luonamme Oaxacassa eräänä huhtikuisena lauantaina. Olimme lähdössä käymään elokuvakerho Pochotessa, jossa oltiin kiinnostuneita J.P. Sipilän eräälle paikalliselle järjestölle tekemästä ilmastonmuutokseen liittyvästä dokumentista. Pochotessa pohdittiin mahdollisuutta järjestää teeman ympärille minielokuvafestari keskustelutilaisuuksineen. Jaakkolan, joka oli auttanut dokkarin editoinnissa ja myös esiintyi siinä itse, piti toimia kontaktina järjestömaailmaan päin. KYSYIN, mikä reissu Jaakkolalla oli tiedossa ja mistä konfliktista nyt oli kyse. "En muista paikan nimeä. Voisin tässä vaikka keksiä että San Juan jotain, mutta tuskin se oikeaan osuisi", Jaakkola vastasi huolettomasti. Ehkä San Juan Copala triqui-alueella? Lehdessä oli taas ollut juttu alueen epätoivoisesta tilanteesta. Nyt kyläläiset vaativat hallitusta turvaamaan opettajien tulon paikalle. Lapset eivät olleet päässeet kouluun neljään kuukauteen. K Ä V E L L E S S Ä M M E Pochotelle kertoilin Jaakkolalle mitä tiesin triqui-alueen ti- Paradoksaalisesti Venäjän politiikan polarisaatio myös pakottaa ajattelemaan harmaan eri sävyissä. Kaikesta häröilystä ja esimerkiksi Kadyrovin tukemisesta huolimatta Latynina on kiistaton asiantuntija Pohjois-Kaukasian asioissa, ja hänen kirjoituksensa tästä aihepiiristä ovat usein Novaja Gazetan artikkelien parhaimmistoa. Tämän takia tulen todennäköisesti kääntämään Latyninaa ja hänen aatetovereitaan myös jatkossa, kaikesta huolimatta. Veli Itäläinen Kirjoittaja on Fifin idänsuhteiden asiantuntija. lanteesta, vuosikymmeniä jatkuneesta väkivallasta, kaksi vuotta sitten tapetuista nuorista radiotoimittajista, kymmenistä muista tutkimatta ja rankaisematta jääneistä murhista. Puhuin Ubisortista, Multista ja MultI:sta, joista ei ottanut selkoa, kuka taisteli ketäkin vastaan ja miksi. Jaakkola kuunteli kohteliaasti. Kun olin lopettanut epämääräisistä tiedoista koostuvan sekavan esitykseni, hän vastasi. "Niin, Ubisort on pitänyt alueella tiesulkuja jo pitkään. He väittävät toimivansa kansan nimissä, mutta todellisuudessa järjestö on PRI:n rahoittama ja aseistama, eikä siitä syystä esimerkiksi liittynyt APPOon." "Mult taas on nimellisesti vasemmistolainen, mutta yhtä lailla korruptoitunut ja puoluepolitiikan ryvettämä. Käsittääkseni he ovat kuitenkin nyt halukkaita neuvottelemaan Ubisortin kanssa, ja tarkoitus on pyrkiä saamaan alueelle rauha." Ja niin edelleen. usein ennenkin: luulin kertovani Jyrille jotakin uutta, mutta sain huomata tietäväni aiheesta paljon vähemmän kuin hän. Yksi heikkous Jaakkolalla kuitenkin oli, nimittäin nimet ja numerot. Hän sekoitti keskenään kuukaudet ("kymmenes ja yhdestoista on ihan mahdotonta erottaa toisistaan"), ei muistanut vuosilukuja, ja oaxacalaiset paikannimet tuottivat hänelle tuskaa. Capulalpamista tuli Guacamole, K ÄV I K U T E N Nexichosta Mexico-Nacho, Xoxocotlania hän ei edes yrittänyt nimetä. kävimme vielä kahvilla Los Cuilesissa. Jäin kahvilaan tekemään töitä Jaakkolan lähtiessä keskustelemaan triquien tilanteesta. "Ai niin, emme varmaan ehdi nähdä ennen kuin lähdet Oaxacasta. Menemme huomenna lyhyelle reissulle erääseen yhteisöön tässä lähellä, ja maanantaina on lähtö sinne... no, sinne." Jaakkola kuulosti salaperäiseltä. Kehtaisinko kysyä, mikä yhteisö huomenna oli vuorossa, vai oliko kyseessä jokin poliittisesti arka tilanne? Varovasti esittämääni kysymystä seurasi pieni hiljaisuus, sitten Jaakkolan suu kääntyi hymyyn. "Luuletko tosiaan, että muistan sen paikan nimen? P siinä taisi olla, joku probe tai jotain." En saanut koskaan mahdollisuutta kysyä, miten San José del Progresossa oli mennyt. Maanantaina karavaani lähti San Juan Copalaan. POCHOTEN JÄLKEEN Silja Ylitalo Jyri Jaakkolan muistotilaisuus Turun Manillassa 6.6. kello 13. Mahdolliset muistamiset pyydetään osoittamaan tilille 472650-232433. Rahat käytetään Uusi Tuuli ry:n valitsemiin kohteisiin.
• Äänekoskella 21.­24.7.2010 Mm. Heikki Salo Tulipalo · Eppu Normaali · Kauko Röyhkä & Severi Pyysalo Trio · The Yardbirds · Procol Harum · 95 Strings & 2 Sticks · Kimmo Pohjonen & Eric Echampard · Philip Catherine-Mikko Helevä-Mika Kallio · Portal - Sclavis - Celea - Humair · Arild Andersen Trio · Wayne Krantz Trio Liput: Lippupiste · www.lippu.fi Festivaali-info: 040 5106 795 · www.keitelejazz.fi TA HI ASTI MU TTA HONKAHOVI 10 VA R M na Eli I AST 13.6.15.8.2010 MÄNTTÄ Först i & Radosla G r y ta & Eero H iiro Him nen & Jaakko anen atta Holma & T j aine ten & Outi Markkan e n k a Issak n & H arald Kars Mar en Rei m a Nevalainen & Ron Nordström & Eeva Pe u ra unen ur tta T & Tuija Teis ka & Rii ohjola & Riitta ö nkkö P R Ulla Taidekeskus Honkahovi | www.honkahovi.fi Johtokunnantie 11 | 35800 Mänttä | puh. (03) 4747 005 Espanjalaista nykyvalokuvaa ja videotaidetta, esillä samanaikaisesti myös espanjalaista modernia taidetta. Pierre Gonnord: El Manuel, 2007 Galeria Juana de Aizpuro, Madrid Modernin taiteen museo | Sisäsatama, Vaasa | ti ­ su 11 ­ 17, to 11 ­ 20 | www.kuntsi.fi w T a i d e k e s k u s KAUKO SORJOSEN SÄÄTIÖ Nuevas historias 2.6. ­ 15.8.2010
• 5 2010 TOU KOKU U 19 Iloinen kuolema Suomenlinnassa tehdään iloista lastenteatteria surusta & kuolemasta. T E AT T E R I Näytelmässä sisarukset Tiina ja Simo viettävät äitinsä kanssa hiljaiseloa perheen isän kuoleman jälkeen. Äiti on lamaantunut, isosisko kantaa vastuun arjesta ja pikkuveli pakenee todellisuutta ritarileikkien maailmaan. Näytelmä käsittelee lämpimän huumorin avulla lasten kuolemakäsitystä sekä tapaa ja kykyä käsitellä surua, kun perhettä on kohdannut kriisi. LINTU LENSI YLI Vanhin poikani oli viiden kieppeillä, kun hän erään illan itki lohduttomasti eikä suostunut kertomaan itkun syytä kenellekään. Seuraavana päivänä selvisi, että hän ajatteli kuolemaa: mummo on jo niin vanha, että varmaan kuolee pian. Lohduttaminen ei auttanut vaan tuli uusi itku: kaikki kuolevat joskus. Asiaa käsiteltiin kotona, ja huoli unohtui, kun hän hahmotti kuoleman käsitteen paremmin", ohjaaja Jarmo Lampela kertoo. Suomenlinnan lasten kesäteatteri SuLaKe ja Teatteri Takomo esittävät tulevana kesänä Susisaaressa Lampelan ohjaamaa Lintu lensi yli ymmärryksen -näytelmää, jonka aiheena on kuolema. "Myöhemmin samainen poika tuli itkien tarhasta. Hänelle oli naurettu, kun hän oli tehnyt piirustuksen, jolle oli antanut nimeksi Lintu lensi yli ymmärryksen. Nämä kaksi asiaa sysäsivät kirjoitusprosessin käyntiin. Halusin pohtia, miten lapsi käsittelee surua ja kuinka kuoleman käsite muotoutuu ja kehittyy", Lampela kertoo. ymmärryksen on aiheestaan huolimat- maailmasta, miekkailusta ja muusta sellaisesta, ja vanhemmat tavasta, jolla asioista puhutaan. Vaikka näytelmän lähtökohtana ovat arkiset pelot, ei se ole opetusnäytelmä, joka säikäyttää. Näytelmä on hauska", ohjaaja lupaa. Surun ja kuoleman käsitteleminen lastenteatterin keinoin on dossa ja tempautuu näytelmän tatemp pahtumiin. Nä olen ainakin omasNäin sa elämässäni havainnut", Lampela sanoo. Suomenlinnassa laste kesäteatteria jo lasten kahdeksan vuo vuoden ajan. Yli kolmasosa pienestä y yleisöstä on aiempien kokemusten p pohjalta teatterissa ensimmäistä k kertaa. "Lapsille on kesäohjelmaa vain vähän aikuisiin verrattuna, ja kesäteatteri on mo monille lapsille ensikosketus teatt teatterimaailmaan. Siksi pyrimme luom luomaan mieleenpainuvan kokemuksen." Lampelan m mukaan ennakkovaikutelma on, että Lintu lensi yli ymmärryksen kiinnost yleisöä. kiinnostaa "Jos aihe jonkun aikuisen säikäyttää, kannattaisi miettiä miksi. Lapset eivät ole tyhmiä v vaan he ajattelevat eläm isoja asioita, joten elämän miks niitä ei voisi käsitelmiksi lä? V Vaikka aihe on oikea ja vak vakava, on se paketoitu näytelm näytelmäksi, joka ei aiheuta itkukohtau itkukohtauksia. Suuria teemoja voi käsitellä m myös hauskasti, fiktion keinoin " keinoin." S U L A K E O N J Ä R J E S TÄ N Y T Vesa Mäkinen ta humoristinen. Lapsia ei ole tarkoitus itkettää tai järkyttää. Ainakin 4­10-vuotias testiyleisö on reagoinut näytelmään hyvin. "Pienimmät haluavat toiminnallista, musiikillista ja liikunnallista antia, ja isommat ymmärtävät jo hyvin millaisia asioita pyritään käsittelemään. Nuorimmat ovat olleet innoissaan näytelmän mielikuvitus- e Jos aih ä ttä säikäy n, e aikuis isi tta kanna iksi. äm mietti Lampelan mielestä hyvä tapa pohtia elämän realiteetteja, jotka lapset hahmottavat jo varhain joka tapauksessa. "Väittäisin, että se kasvattaa myötäelämisen kykyä. Myös omien tunteiden käsitteleminen on helpompaa, kun kohtaa tunteiden aiheuttamia reaktioita tarinan muo- Laura Haapala Lintu lensi yli ymmärryksen -näytelmästä järjestetään yhteensä 26 näytöstä aikaväleillä 10.­18.6. & 28.7.­14.8. Paikkana on Komendantin puutarha Helsingin Suomenlinnan Susisaaressa. Esitys kestää noin 50 minuuttia. Varaukset 050 523 4554. Toimittanut Hannele Huhtala voima@voima.fi TOIMINTA HELSINKI BALTIC SEA INFO TOUR, Itämeren radio- aktiivisuudesta & ydinvoimasta tiedottava kiertue, 30.6. Ydinvoiman vastustajien verkostotapaaminen & tapahtumien valmistelua, Nuorten Luontotalo, Mechelininkatu 36, 1.7. Infotilaisuus ydinvoimasta & Itämerestä Paasikivenaukiolla: teltta, ständejä, valokuvanäyttely, työpajoja & teatteria & 2.7. Infotilaisuus Kaisaniemen puistossa & Ydinvoima-Tuska-katukiertue: teatteria, musiikkia, ydinvoima-zombeja, Mauri "The Joker" Pekkarinen, http://baltic-tour.nuclearheritage.net. stai kello 14­18, Sarjakuvakeskuksella tutustutaan sarjakuvien maailmaan & harjoitellaan sarjakuvien tekemistä, työpajat 12­19-vuotialle, sarjakuvakeskus.fi/nuorten-tyopajat. JUHANNUS 25.6. WE LOVE HELSINK I JU- 1.6. TEATTERI PENSAS KIERTUEELLA Suomesta kerättyä ­ kolme kertomusta kotimaasta & Tarinatuokio. Kiertue Helsingistä Kolariin, Helsingissä Kaisaniemen puistossa kello 18 & 23.6. Kolarissa kirjaston pihamaalla kello 14, muut esitykset www. pensas.org. litusneuvos, puolustusministeriö), esiintymässä Tonos, Helsingin Milenkassa kello 19. 8.6. KRIITTINEN PYÖR ÄRET- jen valmistusta, Väinämöisen hatun tuunausta & Sammon maalausta kello 10­17, www.karjalainennuorisoliitto.fi. TEATTERI Hangö teaterträff järjestää tänä vuonna spektaakkelin, ensi-ilta 10.6. kello 18.30 ruohokentällä Puistolammen luona www.hangoteatertraff.org. HELSINKI PAKKOMIELTEENÄ MINÄ, esitys 1.­3.6. kello 19 Metropolia-teatterin Teatterisalissa, Hämeentie 161. (NTI) JULIE. Muistot ­ hyvät, pahat ja rumat, Esittävien taiteiden tutkimuskeskus esittää introspektioita & taipuisia raakalauta-prosesseja, työryhmässä Kaisa Launis, Saku Mäkelä , Mikko Niemistö & Isto Turpeinen, ensi-ilta 4.6. kello 19 Teatterikorkeakoululla, Studio 3, muut esitykset 7.­11.6. KUSTA AN PERILLISET ­ K A IVAUSNÄY TELMÄ, JuraTeatterin esitys Vanhankaupunginkoskella 20.5.­22.8. kello 18, näytelmään liittyvässä Pötyä Pöytään -työpajassa tutustutaan 1500-luvun ruoka- & tapakulttuuriin draaman & teatterin keinoin, työpaja 3., 10. & 12.6. kello 16, lippuvaraukset: 0400 392 575, jura.teatteri@gmail.com, lähtö ravintola Helsingen edestä, Viikintie 1E. KOMENDANTTI & OVEL A JUONITTELIJA, seikkailukierros koululaisille Suomenlinnassa, käsikirjoitus & ohjaus Frank Skog 8.6.­14.8. kierrokset HANKO SUURSATTUMA PUISTOL AMMELL A, dj:t We Love Helsinki, Helsingin 6. linjalla. HANNUSTANSSIT, 26.6. SOUL SIDES 7TH YE AR liikkeelle lähdetään Havis Amandan patsaalta kello 13, retki päättyy Lasipalatsin aukiolle, kriittinen pyöräretki kulkee niillä tieosuuksilla Helsingissä, joilla pyöräilijät on jätetty autoilijoiden varjoon. K I, 12.6. tiistaisin, keskiviikkoisin, torstaisin & lauantaisin kello 12 & 15 suomeksi & perjantaisin ruotsiksi kello 12, 8.­10.6. & 10.­12.8. vain kello 12, kierroksia ei ole juhannuksena 24.­26.6. IMATRA SÄKK IJÄRVEN POLKK A, musiikkinäytelmä legendoista Imatran kesäteatterissa, mukana Vili Vesterinen & Dallapé, ensi-ilta 1.7. Valtionhotellin Kruununpuistossa, muut esitykset 3.7.­1.8. TAMPERE HÄR ÄNTAPPOA SE, Anna-Leena Härkösen romaaniin pohjautuva näytelmä Marika Vapaavuoren ohjaamana Pyynikin kesäteatterissa 11.6.­7.8. KOIR AHIERONTA A & TANSSI -festivaali 17.­ 23.6. mukana muun muassa Shanghai Ballet & Jin Xing Dance Theatre, www.kuopiodancefestival.fi. KUOPIO KUOPIO TANSSII JA SOI KURSSIT lasten sarjakuvalehtityöpaja, 7­14-vuotiaille 1.­5.6. kello 10-15, suunnitellaan, luonnostellaan ja piirretään valmiiksi sarjakuvia, jotka tulevat osaksi työpajan julkaisemaa lehteä, samalla sarjakuvapiirtämisen perustekniikat & välineet tulevat tutuiksi & lasten poikkitaiteellinen sarjakuvatyöpaja 7­14-vuotiaille 8.­12.6. kello 10­15, suunnitellaan & toteutetaan sarjakuvia eri tekniikoin: suureen kokoon maalaamalla, kolmiulotteisia rakentelemalla, valokuvaamalla, kurssit Arabianrannassa, Hämeentie 150, ilmoittautuminen: www.sarjakuvakeskus.fi. NUORTEN TOR STA IT YÖPAJAT joka viikon torHELSINKI L ASTEN KESÄLOMAKURSSIT, ANNI VERSARY MIDSUMMER dj:t Sebastian Fonzeus, Sami Dariush & Heikki H, terassilla Soul Sides DJ:t Helsingin 6. linjalla. SPECI A L, KALAJOKI K AL AJOEN JUHANNUS, The Baseballs, Basic Element, Antti Tuisku & Klamydia 24.­ 26.6. Kalajoen hiekkasärkillä. TAPAHTUMAT 4.6. MAHDOLLISUUK SIEN TORI Jyväskylän käve- lykadulla kello 11­17. 7.6. SUOMEN & ISR AELIN VA IET TU A SEK AUP- PA, Maanantaiklubilla keskustelemassa Bruno Jäntti (ICAHD Finland) & Jouko Tuloisela (hal- taulujen myyntiä, rentoutumishetkiä koiralle & sisustusideoita taiteen ystäville, Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry:n tapahtuma kello 14­17 Helsingin Eläinsuojelukeskuksella, Yhdyskunnantie 11. MAHDOLLISUUK SIEN TORI Porvoon Kaupunginpuistossa kello 12­18. 13.6. KOIRIEN MUOTINÄY TÖS, HESY ry esittää: Kesätakit dogwalkilla kello 14­15, muu tapahtuma kello 14­17 myynnissä koirien hihnoja & muita eläintarvikkeita, kirjoja & arpoja Helsingin Eläinsuojelukeskuksella, Yhdyskunnantie 11. 19.6. SAMMON SAL AISUUDET -toimintapäivä koko perheelle Helsingin Kisahallissa, Mimmitlastenmusiikkiyhtye esiintyy kello 11 & 13.15, folkjam-aerobicia kansantanssin askelin kello 14.30 & 15.15, kanteletyöpaja kello 10 & 12, koru- KIRJALLISUUS 12.6. MIESRUNOILIJAT! Annikin Runofestivaali, esiintyjinä John Giorno, Jaan Kaplinski, Tommy Tabermann, Jouni Hynynen, Ilpo Tiihonen & Poetrio, Tapani Kinnunen, Joose Keskitalo, Leevi Lehto, Jarno Lindemark, Juha Kulmala, Juhani Ahvenjärvi & Eino Leinon Onnenpyörä-esitys, luvassa on myös yllätysesiintyjä, juontajana Rosa Meriläinen, tapahtuma Tampereella Annikinkadun puukorttelin sisäpihalla, Annikinkatu