Yhteistyössä Helen jakaa taas tänä kesänä yhteensä 30 000 €:n arvosta stipendejä tapahtumille ja hankkeille, jotka elävöittävät kaupunkia. Hankkeille on luvassa myös ilmaista julkisuutta, sillä hakemuksia esitellään somessa ja Bassoradiossa. Lue lisää ja jätä hakemus: helen.fi/kaupunkienergiaa TEHDÄÄN YHDESSÄ MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA
Yhteistyössä Helen jakaa taas tänä kesänä yhteensä 30 000 €:n arvosta stipendejä tapahtumille ja hankkeille, jotka elävöittävät kaupunkia. Hankkeille on luvassa myös ilmaista julkisuutta, sillä hakemuksia esitellään somessa ja Bassoradiossa. Lue lisää ja jätä hakemus: helen.fi/kaupunkienergiaa TEHDÄÄN YHDESSÄ MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA
i d e w a y s S L I P U T & O H J E L M A SIDEWAYSHELSINKI.FI id ew ay s S MYKKI BLANCO LIPUT 2PV 85 € PE 65 € LA 60 € PEACHES SEVDALIZA PJ HARVEY • FLATBUSH ZOMBIES • PEACHES • EXPLOSIONS IN THE SKY • SUSANNE SUNDFØR EPMD • KELELA • TY SEGALL & THE MUGGERS • MYKKI BLANCO • CHERRIE • SEVDALIZA JULIEN BAKER • PARIISIN KEVÄT • EEVIL STÖÖ • SAIMAA • CIRCLE • VIEW • RADIOPUHELIMET • YARI SMC LÄHIÖROTAT • HOPEAJÄRVI • ORANSSI PAZUZU • GETTOMASA • FRENCH FILMS • IISA • KHID GASELLIT • ELIAS GOULD • KIVESVETO GO GO • HEBOSAGIL • PK KERÄNEN • TALMUD BEACH HAVE YOU EVER SEEN THE JANE FONDA AEROBIC VHS? • ECHO IS YOUR LOVE • GHOST WORLD KIKI PAU • JANNE WESTERLUND • MARA BALLS • NOAH KIN • REDDER • SEKSIHULLUT • SHIVAN DRAGN RANGER • TOM OF FINLAND / TOUKO LAAKSONEN • SUGOI × SIDEWAYS -ARCADE • ANSSI KASITONNI SIDEWAYS-MUSAVISA • SIVUPOLUILLA-VALOKUVIA • SIVULAUSEITA-PUHEOHJELMA
KEVENNÄ TUNNELMAA VÄRITTELEMÄLLÄ! TARTU TIUKASTI TIETOKIRJAAN WWW.LIKE.FI Laura Haapala JOUSTAVA TYÖ, EPÄVARMA ELÄMÄ Osa-aikatyö, pätkätyöt, nollatuntisopimukset… Epätyypilliset työsuhteet ovat nykyään yleisiä. Teos paneutuu työsuhteiden uusiin muotoihin ja päästää ääneen monet silpputöitä tekevät ihmiset. Elina Järvi, Tiina Hotti & Olga Poppius ERROR – MIELEN HÄIRIÖITÄ Rehellinen ja rohkea kirja 15 ihmisestä, joiden elämään vaikuttaa jokin mielen häiriö. Tarinansa kertovat mm. Aleksi Laiho, Marko Annala, Milana Misic ja Herra Ylppö. Paavo Järvensivu RAJATTOMASTI RAHAA NIUKKUUDESSA Nykypolitiikka perustuu ajatukseen rahojen vähyydestä ja rajattomista luonnonvaroista. Teos kääntää ajatuksen päälaelleen ja osoittaa, että poliittisten päättäjien on lähestyttävä taloutta täysin uudesta näkökulmasta. Katariina Vuori JOULUMERKKI KODIN LAPSET Koskettava tietokirja ilmiöstä, josta meillä on pitkään vaiettu. 1930-luvulta lähtien aina 1970luvulle saakka tuberkuloosia sairastaneiden perheiden vastasyntyneitä lapsia eristettiin Joulumerkkikoteihin sairauden leviämisen pelossa. www.rosebud.fi 5 € rosebud retro, AsemAtunneli rosebud vuosAAri, kAuppAkeskus columbus avoinna joka päivä ma–pe 10–20, la 10–18, su 12–17 avoinna joka päivä ma–pe 9–20, la 9–18, su 12–17 5 € tuhAnsiA hienojA kirjojA jA elokuviA kAikki viidellä eurollA! myös mAhtAvAt äitienpäivälAhjAt!
ilmoitus Toukokuun merkkiTuoTTeeT Perinteiset lagerit ovat tekemässä paluuta kovalla ryminällä ja Laitilan Wirvoitusjuomatehdas haluaa olla eturintamassa palauttamassa näiden toisinaan jopa vähän parjattujen oluiden kunniaa. Tätä silmällä pi täen yritys tuo markkinoille Kukko Helles -uutuuden. Se on Etelä-Saksalaistyyppinen vaalea pohja hiivaolut, jonka maussa korostuvat maltaiset sävyt. Tämä maltaisuus yhdistyy hienosti raikkauteen, jolloin lopputulemana on selvästi keskivertoa maukkaampi ja siten myös monipuolisempi lager yksinkertaisella ja selkeällä humaloinnilla. Uutuus on saatavilla sekä 33 cl:n pullopakkauksessa HOK-Elannon ravintoloista, että 56,8 cl:n pinttölkkiin pakattuna vähittäiskauppamyymälöistä. kukko helles on herkullisen makuinen paluu hyvien perusasioiden äärelle Emmaus sai alkunsa Ranskassa 1949 asunnottomien solidaa ri suusliikkeenä. Tä nään uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton Emmaus kamppailee 37 maassa ih misoikeuksien ja ympäristön puolesta. Helsinkiin Emmaus perustettiin 1966. Menneitä vuosia ja uusia haasteita tarkastelevan juhlakirjan kirjoittajien joukossa on emmauslaisten lisäksi myös muita kansalaisvaikuttajia. Sähköinen versio: www.emmaushelsinki.fi/fi/EH_50_v.pdf Painettu kirja (128 s., hinta 10 e) on saatavilla Emmauksen kirpputoreilta Vallilassa (Mäkelänkatu 54) ja Lauttasaaressa (Gyldénintie 2). TyÖTä, Tukea, Toivoa – emmaus helsinki 50 vuoTTa Tule tutustumaan käsityöläisoluen panemiseen Stadin panimolle ja maistelemaan tuoreim mat oluet! Panimo kierros sisältää 2 olutta ja kustantaa 25€ / hlö. Tule yksin tai ryhmässä. Panimon yhteydessä toimii myös Stadin Panimobaari, jossa voit maistella Stadin Panimon uutuusoluet sekä mittavan harvinaisten tuontioluiden valikoiman! Tiedustele vapaita aikoja ja varaa paikkasi baari@stadinpanimo.fi www.stadinpanimo.fi sTadin panimo Suomalaisen huumorin klassikko Pahkasika-lehti esittäytyy Postimuseon ja Mediamuseo Rupriikin yhteisessä näyttelyssä museokeskus Vapriikissa. Sarjakuva hah moista mukana ovat mm. Peräsmies, Hemmo ja Armas Paskiainen, Vanhat herrat, Miihkali, Sci-Fiasko ja Pahkeinen. Lisäksi esillä on Pahkasika-teemaista esineistöä. Museokeskus Vapriikki, Alaverstaanraitti 5, Tampere. Avoinna ti–su 10–18. Pääsymaksu 4/10 euroa. Myös museokortilla. Samalla lipulla pääset kaikkiin Vapriikin yli kymmeneen näyttelyyn. www.postimuseo.fi ja www.vapriikki.fi pahkasika – kymmenen kirjainTa joihin voiT luoTTaa 19.2.–29.5.2016 Pa hk as ik a 1/ 19 86 , m aa la us : Pa ul i H ei kk ilä Kotimainen Pelago on on tänä keväänä on avannut uuden kokoonpanolinjan Saloon. Linjalta tulee myös yrityksen uusin pyörä, Saimaa, joka on suunniteltu sporttiseen maantietajoon ja nopeatempoisempaan työmatkapyöräilyyn kaikkiin tieolosuhteisiin. Saimaan jämäkkä runko soveltuu hyvin myös retkeilyyn. Pyörän yksityiskohdat on suunniteltu huomioiden myös naiset ja pienemmät kuljettajat: runkokoot alkavat 48-kokoisesta pyörästä. Saatavuustiedot: www.pelago.fi pelagon uusi siro maanTiepyÖrä Talouden kasvu on hiipunut, eikä paluuta vahvaan nousuun ole odotettavissa. Uutuuskirja kyseenalaistaa totutut ajattelutavat ja osoittaa, miten ja miksi kasvuajattelusta kannattaa siirtyä ekologisesti kestävään ja sosiaalisesti oikeudenmukaiseen talouteen. Teos esittää ratkaisuehdotuksia mm. työn järjestämiseen, rahajärjestelmän sääntelyyn ja energiantuotantoon. Maria Joutsenvirta, Tuuli Hirvilammi, Marko Ulvila & Kristoffer Wilén: Talous kasvun jälkeen gaudeamus.pikakirjakauppa.fi Talous kasvun jälkeen Etelä-Amerikan jättivaltion 2000-luvun murroksesta, kasvukivuista, toiveista ja pettymyksistä kertova teos vie lukijan suurkaupunkien laidoille, karismaattisten saarnamiesten kirkkoihin, laakeille viljelyksille ja sademetsää halkovalle valtatielle. Kirjoittajat pohtivat kuluttamista, korruptiota, rasismia ja kansalaisten kasvaneita vaatimuksia sekä esimerkiksi sitä millä ehdoilla päätöksiä tehtiin, kun Brasilia valmistautui isännöimään urheilun suur tapahtumia. 220 sivua www.siltalapublishing.fi maria manner & Teivo Teivainen: Brasilia Telakan Terassi Tampereen kulttuuritalo Telakan terassi on jälleen auki. Tarjolla tutut terassivirvokkeet ja monipuolisen ravintolakeittiön muut herkut. Tsekkaa myös netistä talon klubi-iltojen, teatterin ja gallerian ohjelmat. Tullikamarin aukio, 3 Tampere www.telakka.eu Ka nsi: Ve lda Pa rkk ine n
Tässä lehdessä muun muassa 2.5.–29.5.2016 4 / 2016 • 7 pääkirjoiTus Voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin 044 238 5109, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköposti toimitus@voima.fi, fifi.voima.fi | päätoimittaja Veera Järvenpää 044 980 5215 | ULKoaSU Ninni Kairisalo & Antti Kukkonen, mainosgraafikko Ninni Kairisalo | mUU toimitUS Velda Parkkinen, Annika Pitkänen, tuomas Rantanen, Kaisu tervonen, iida simes & Jari tamminen | toimitUSjohtaja teemu matinpuro | YhteYSpääLLiKKö tuomas Korkiakangas 040 825 5804 | KUStannUSpääLLiKKö tuomas Rantanen 040 507?7165 | aVUStajina täSSä nUmeroSSa suvi Auvinen, mia Hemming, Jenni Holma, saila Kivelä, Jaana Kivi, Veikka lahtinen, marko laihinen, Christer K. lindholm, Apila Pepita miettinen, Niko-Petteri Niva, Pontus Purokuru, syksy Räsänen, Henna Räsänen, mariko sato, Janne siironen, Joel tokoi, Heli Yli-Räisänen | jULKaiSija Voima Kustannus oy | Yhtiön oSaKKaat Rosebud Books oy, luonto-liitto, maan ystävät, suomen Rauhanpuolustajat, Heikki Hiilamo & tuomas Rantanen | jaKeLU Jari tamminen 050 331 4057 | tiLaUKSet tuomas Korkiakangas 044 238 5109 | Voiman VUoSitiLaUS 10 numeroa 39 euroa | paino Alma manu oy, tampere | painoS 60 000 | iSSn 1457-1005 | Voima – Hidasta ja haahuilevaa vallankumousta keskipitkällä aikajänteellä jo vuodesta 1999. Ka nsi: Ve lda Pa rkk ine n Hei, helikopteri! Heitä rahaa! eUroopan KeSKUSpanKKi (EKP) on pumpannut finanssimarkkinoille1400miljardiaeuroa,muttatalousaluetasapainoileedeflaationterällä.Viimeistenkuukausienaikanatalouskeskustelussaonnoussutesiinmäärällisenelvyttämisensuuntaaminensuoraankansalaisille.Siitä ovatkirjoittaneetmuunmuassaGuardianintaloustoimittajaLarry Elliott,Financial TimesintalouskolumnistiMartin WolfjameilläSuomessaVoimajaTalouselämä.Puhutaan helikopterirahastajakansalaisosingosta,joistajälkimmäinenonSuomenTalousdemokratiary:nlanseeraamakäsite (Voima2/2016). Talousvaliokunnan perussuomalainen puheen johtaja Kaj Turunenottiasiaankantaablogissaan 26.huhtikuuta.HänenmielestäänEKPvoisijakaa euroalueen jokaiselle kansalaiselle 500–2000 euroajasaadakulutuskysyntääkasvattamalla taloudenrullaamaan. onKo KanSaLaiSoSinKo realismia? Talous elämä ehti ampua helikopterin alas omassa jutussaan24.huhtikuuta,siisjoennenkuinTurunennostisen poliittiseenkeskusteluun. MuttauskoisitkoSuomenPankinrahapolitiikkajatutkimusosastonpäällikköTuomas VälimäkeävaiDeutsche Bankia?Heidänkäsityksensähelikopterirahanjakamisesta ovatnimittänristiriidassa. VälimäkitoteaaTalouselämässä,etteiEKP:nmandaatti mahdollistavastikkeettomanrahanjakamista.Tottaon,ettäEKPeivoirahoittaasuoraanvaltioita.Kansalaisetovat kuitenkineriasemassa.DeutscheBankjulkaisihuhtikuun puolivälissäselvityksen,jonkamukaanmitkäänsäännöteivätkiellärahanjakamistakansalaisille. Deutsche Bank muistuttaa, että helikopteriraha ei ole utopiaa:sitäkäytettiin30luvunSaksassaonnistuneestitorjumaansuurenlamanpahimpiaiskuja. taLoUSeLämän jUttU helikopterirahastaonjälleenyksiosoitussuomalaisentalousjournalisminyksiäänisyydestä jakritiikittömyydestä”luotettuja”asiantuntijoitakohtaan. Vaihtoehdottomuustarjoillaanalentuvallaäänellä. ”Helikopterirahastaonkäytykeskusteluajovuosikymmeniä.Ihmisetymmärtävätkäsitteenvähänerilailla.Joku onniinkirjaimellinen,ettäajatteleehelikopterinmenevän tuohonkeskustanpäällejatiputtavansieltäsatasia”,VälimäkiholhoaaTalouselämässä. KenenVälimäkiuskootähyilevänkekkapäänähelikopterinperääntuollakeskustassa?EhkäOxfordinyliopistontaloustieteidenprofessori John Muellbauerin,jokaonarvioi nut,ettäjo500euronsuuruinenkansalaisosinkopiristäisi talouttajaauttaisitaistelussadeflaatiotavastaan. Veera järVenpää 4 rakas Zlatan 56 Cirko 41 non-binary 34 s.?13 44 Kaos 26 VUoSi VaaLeiSta Feel the Bern mUSta VappU 46 38 perustulo 8 Kilpailukyky 11 Ve ge kra pula 20 normihomovoimaa! s. 31–32
8 • 4 / 2016 MaailManlopun eteinen Viesti Moskovaan ”Ruotsi ja suomi , jotka ovat perinteisesti neutraaleja, [– –] kysyvät nyt Yhdysvalloilta: autatteko meitä lähettämään viestin Moskovaan?” Näin kuvaili Suomessa toukokuussa pidettävää Yhdysvaltojen sotaharjoitusta Stephen Sestanovich, vanhempi Venäjän tutkija Council of Foreign Relationsissa, Yhdysvaltojen kenties arvostetuimmassa ajatushautomossa. Harjoitus on osa operaatiota Atlantic Resolve, joka on Yhdysvaltojen puolustusministeriön mukaan vastaus Venäjän toimiin Ukrainassa. Suomen hallituksen ja presidentin mielestä sen sijaan sotaharjoituksella ei ole poliittista merkitystä. Puolustusministeri Jussi Niinistö on sanonut, että harjoitus ”ei lähetä maailmalle ulkopoliittista viestiä”. Jos ottaisi hallituksen puheet vakavasti, niin pitäisi todeta, että se on epäonnistunut tässä viestinnästä pidättäytymisessä pahasti. oikeasti kaikki tietävät , että harjoitus on osa sotilaspolitiikkaa, jolla Suomea viedään tykö Yhdysvaltoja ja sen johtamaa Natoa, vaikka suomalaisten enemmistö siihen liittymistä vastustaakin. Naton kannattajat perustelevat liittymistä sillä, että Nato auttaisi puolustautumaan Venäjää vastaan. Toisaalta jäsenyyttä on kyseenalaistettu sillä, että Naton laajentuminen voi edesauttaa kriisien syntymistä ja viedä Suomen Yhdysvaltojen ja Venäjän valtapelin eturintamaan. Tällainen keskustelu on sikäli rajoittunutta, että se keskittyy siihen, miten Nato vaikuttaisi meidän turvallisuuteemme. Yhtä tärkeä kysymys on se, miten me vaikuttaisimme muiden turvallisuuteen osana Natoa. Naton merkittävimmissä operaatioissa ei ole ollut kyse jäsenmaiden suojelemisesta, vaan sisällissotiin osallistumisesta Yhdysvaltojen tukemalla puolella Kosovossa, Afganistanissa ja Libyassa. Nato on sekä avittanut liittolaisten sotarikoksia että tehnyt niitä itse, ja sen toiminta on johtanut etnisiin puhdistuksiin, muiden vaikutusten ohella. NatooN liittyy myös vähemmän tunnettuja ongelmia. Vuonna 1990 EU-parlamentti tuomitsi voimakkain sanoin sen, että Nato oli vuosikymmeniä koordinoinut Euroopassa salaista aseellista verkostoa, joka tunnetaan nimellä Gladio. Parlamentti epäili Gladion puuttuneen eurooppalaisten maiden sisäpolitiikkaan ja osallistuneen terrorismiin. Se vaati verkoston purkamisen lisäksi kattavaa selvitystä operaatio Gladiosta, mutta sitä ei ole koskaan tehty. Jos kyseessä olisi Venäjän johtama sotilasliittouma, tuskin muut kuin pinttyneimmät putinistit olisivat sitä mieltä, että sen sotarikoksiin ja kansainväliseen terrorismiin liittyvää historiaa ei tarvitse ottaa huomioon sitä arvioitaessa. syksy RäsäNeN Ve er a Jä rv en pä ä Perustulokokeilusta on puhuttu lähinnä teknisenä ratkaisuna, vaikka perustulon suuruus on kaikkea muuta kuin neutraali kysymys. teksti veikka lahtiNeN kuva aNNika PitkäNeN Perustulomallien poliittiset erot k ier u k an m ont a m utk aa s uomeN PeRustulokokeilu on kerännyt paljon huomiota kansainvälisesti ja kotimaassa. Perustulokokeilun työryhmä julkaisi maaliskuun lopussa esiselvityksen, jossa ehdotetaan kokeiltavaksi 550 euron osittaista perustuloa. Sitä on käsitelty mediassa teknisestä, kannustinloukkujen purkamisen näkökulmasta, kun taas asian poliittinen puoli on jäänyt taustalle. Täysi, ansio sidonnaiset etuudet korvaava perustulo on kuitattu selvitykseen viitaten ”liian kalliina” ja kokeiltavaksi ehdotetun 550 euron summan on esitetty kannustavan työn vastaanottamiseen. Perustulo kuulostaa päällepäin tekniseltä ratkaisulta, mutta siinä, kuten sosiaalipolitiikassa aina, on kyse myös vapaudesta, holhoamisesta ja vaurauden jakamisesta. Eri mallien taustalla on erilaisia ajatuksia ihmisestä ja yhteiskunnasta sekä niiden suhteesta. suomessa kaksi puoluetta, Vihreät ja Vasemmistoliitto, ovat esittäneet omat perustulomallinsa. Niiden lisäksi on erilaisia perustulokeskusteluun liittyviä malleja, jotka eivät sisällä säännöllistä vastikkeetonta rahaa. Sellainen on esimerkiksi ajatushautomo Liberan perustilimalli, jossa kansalaiselle annetaan könttäsumma, josta sosiaalietuuksia nostetaan omien tarpeiden mukaisesti. Vasemmistoliiton ja Vihreiden perustulomallit ovat molemmat niin kutsuttuja osittaisia perustulomalleja, kuten myös työryhmän kokeiluehdotus. Niissä maksetaan vastikkeettomasti tietty summa rahaa, jonka lisäksi on mahdollista saada syyperustaisia etuuksia, kuten ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa. Erikseen on olemassa ”täyden” perustulon malli, joka poistaa tarpeen syyperustaisiin etuuksiin. Sen suuruuden pitäisi perustulotyöryhmän mukaan olla yli 1 000 euroa. Vasemmistoliiton ja Vihreiden mallien summat ovat lähellä toisiaan: Vasemmistoliiton 620 euroa, Vihreiden 560 euroa. Vasemmistoliiton summa on vuodelta 2012 ja Vihreiden vuodelta 2014. Molempien ajatuksena on helpottaa työn vastaanottamista, ja mallit jättävät monet syy perustaiset etuudet voimaan. Malleissa on eroja. Molemmissa on progressio, mutta Vihreiden malli yksinkertaistaa perustulon ylittävän verotuksen kahteen portaaseen. Vasemmistoliiton mallin julkilausuttuja tavoitteita ovat köyhyyden vähentäminen ja työntekijän neuvotteluaseman parantaminen työmarkkinoilla. Vihreiden mallissa taas korostuu toteutettavuus: se ei kasvata sosiaaliturvan kustannuksia. Se vähentää jonkin verran köyhyyttä, mutta tavoitteissa neuvotteluaseman parantamista ei mainita. yksi keskeiNeN perusturvaja perustulomalleja erottava seikka on, millaisia oletuksia ihmisen käyttäytymisestä niihin sisältyy. Puheeseen perustulon ”passivoivasta vaikutuksesta” sisältyy oletus, että ihminen ei tee asioita ilman rahallisia palkkioita. Perustulotyöryhmä esimerkiksi ehdottaa passivointikeskusteluun viitaten, että taloustilanteen niin vaatiessa nuoret voitaisiin jättää kokeilun ulkopuolelle. Nuorten syrjäytymisestä esiintyy erityistä huolta, ja he ovat perustulokeskustelun yksi kuuma peruna. Kelan tutkimusjohtaja Olli Kangas esittää rajausehdotuksen syyksi nuorista yhteiskunnassa vallitsevat käsitykset:
4 / 2016 • 9 Perustulomallien poliittiset erot ”Meillä ei työryhmässä ole tähän kantaa, mutta jos rahat ovat tiukilla, kokeilu kannattaa keskittää ryhmiin, joissa kannustinvaikutukset ovat kaikkein suurimpia.” Myös Vihreiden perustulomallissa mainitaan, että perustuloon on ”mahdollista liittää” ehto, että alle 25-vuotiaat saavat sitä vain opiskellessaan tai käydessään töissä. Puolueen eduskuntaryhmän poliittinen sihteeri Sini Terävän mukaan puolue on linjannut perustulotyöryhmän esitykseen liittyen, että kokeilussa pitäisi selvittää perustulon vaikutus nuoriin, jotta se ei jää arvailun varaan. ”Meillä on vahva usko, että ihmiset haluavat tehdä elämässään mielekkäitä asioita, toisaalta olemme halunneet huomioida syrjäytymisriskin, joka koskettaa juuri täysiikäistyneitä nuoria.” Vasemmistoliiton perustulo mallissa ei esitetä vastaavia nuoria koskevia varauksia. Malli perustuu kansanedustaja Anna Kontulan (vas.) mukaan ajatukselle ihmisen luontaisesta aktiivisuudesta: ”Terve ihminen on puuhakas, ja esimerkiksi oikean laidan puheet työväenluokan laiskuudesta eivät perustu mihinkään. Kun järjestelmä viestii, että sinuun luotetaan, käyttäydyt sen mukaisesti. Nykyinen järjestelmä viestii, että olet kontrollin kohde ja puoliaikuinen, et niinkään aktiivinen toimija.” PeRustuloN ihmiskuvaa käytännöllisempi asia on, millaisen aseman se mahdollistaa työmarkkinoilla. Niin Vihreät, Vasemmistoliitto kuin kokeilun tilannut hallituskin pitävät perustuloa vastauksena työelämän muutoksiin, tosin eri näkökulmista. Perustuloaktivisti ja koulutustuottaja Jukka Peltokosken mukaan perustulon koossa on kyse paljolti siitä, sopeudutaanko työelämän muutoksiin vai haastetaanko olosuhteita. ”Korkea perustulo antaa mahdollisuuden kieltäytyä huonoista työehdoista ja mahdollistaa puolustautumisen tilanteessa, jossa työstä irtautuminen olisi muuten hankalaa.” Perustulosta on puhuttu kokeilun yhteydessä lähinnä kaikenlaisen, myös matalapalkatun, työn vastaanottamisen helpottamisena. Tälle vastakkainen ajatus on, että perustulo olisi työstä kieltäytymisen mahdollistava ratkaisu. Vihreiden mallissa kansalaisen jatkuva tulovirta mahdollistaa aavistuksen paremman neuvotteluaseman, Vasemmistoliiton mallissa neuvotteluaseman muuttaminen on Anna Kontulan mukaan keskeinen tavoite. ”Perustulo on uudenlainen lakkoase tilanteessa, jossa suuren tehtaan pysäyttäminen ei enää toimi. Sen taustalla on tulonjakoon liittyvä ajatus, että vauraus nykytaloudessa syntyy yhteisistä resursseista, jotka eivä t kuulu vain tuotantoketjun viimeiselle lenkille.” Täysi perustulo saattaisi muuttaa radikaalisti tehtävän työn ehtoja ja loisi tilaa sellaisen työn tekemiselle, josta ei tällä hetkellä saa palkkaa. täydeN PeRustuloN mullistavat seuraukset ovat Olli Kankaan mukaan sen kalleuden ohella yksi syy, jonka vuoksi työryhmä ei esitä sitä kokeiltavaksi. Esimerkiksi 1 500 euron perustulo saattaisi viedä syyt kuulua ammattiliittoon tai maksaa työeläkemaksua. ”Siinä kyseenalaistettaisiin kaksi suomalaisen yhteiskunnan voimakeskusta, ay-liike ja eläkejärjestelmä. Sellaista uudistusta tuskin lähdettäisiin kokeilemaan.” Kun perustuloa lähestytään toteutettavuus edellä, idealismille jää vähemmän tilaa. Puolueet näyttävät kuitenkin luottavan siihen, että perustulon suuruudesta on mahdollista vääntää vielä uudistuksen toteuttamisen jälkeen. Kamppailu on tärkeää, koska pelissä on paljon enemmän kuin tekninen uudistus. Jukka Peltokosken mukaan erilaiset perustulomallit eivät vain heijastele ihmiskäsityksiä, vaan toteutuessaan perustulo on myös tapa synnyttää tietynlaista käytöstä ja lopulta tietynlaista ihmisyyttä. Perustulo koskeekin yhteiskunnan perimmäisiä käytäntöjä ja lainalaisuuksia: ”Ihmisiä on kaikenlaisia, mutta olosuhteilla on merkitystä heidän käyttäytymisensä kannalta. Velkaantuminen tuottaa erilaista käytöstä kuin vastikkeeton perustulo. Jälkimmäisessä tapauksessa ihmisen luova potentiaali saa tilaa.” Vihreiden perustulomal li (2014): • 560 euroa käteen, päälle syyperustaisia etuuksia (esim. ansiosidonnainen työttömyystuki) • kaksiportainen, käytännössä progression luova verotus perustulon päälle tuleville palkkatuloille • perusperiaatteina kustannusneutraa lius ja työn vastaanottamisen helpottaminen • ei varsinaista tulonjaon muuttamisen tavoitetta, mutta köyhyyttä vähentävä vaikutus. Vasemmistoliito n perustulomalli (2012): • 620 euroa käteen, päälle syyperustaisia etuuksia (esim. ansiosidonnainen työttömyystuki) • progressiivinen verotus perustulon päälle tuleville palkkatuloille • perusperiaatteina köyhyyden vähentäminen, työn vastaanottamisen helpottaminen ja tuloerojen tasaaminen • tavoitteena mahdollistaa huonoin ehdoin tarjotusta työstä kieltäytyminen.
10 • 4 / 2016
4 / 2016 • 11 Kilpailukyky on sana, joka nostetaan jatkuvasti esiin poliittisissa puheissa niin Suomessa kuin Euroopan unionissakin. teksti jaaNa kivi kuva aNNika PitkäNeN kilpailukyky on kaikkialla – kiitos lobbareiden ”k ilPailukyky ei ole vain sitä, että työvoima on halvempaa”, kiteyttää lobbari ja lobbaustutkija Anders Blom kirjassani Bryssel myyty. Blom tutkii suomalaista lobbauskulttuuria ja yritysten välistä kilpailua, mutta kilpailukyky itsessään on sanana stiiknafuuli, koreileva mutta sisällöllisesti tyhjä sana, jonka merkitystä kukaan ei tiedä ja jonka sisältö riippuu täysin siitä, kuka sen määrittelee. EU:n tapauksessa kilpailukyky on synonyymi uusliberalismille. Jatkuvan kilpailukyvyn tavoittelu on iskostettu syvälle EU:n perustuksiin. Miksi näin on? Lobbausta tutkivan kansalaisjärjestön Corporate Europe Observatoryn mukaan valtavilla teollisuuden lobbausjärjestöillä on ollut vaikutusta siihen, millaisena EU:n nykyinen kilpailukykypolitiikka tunnetaan. Järjestö on tarkkaillut suuryritysten vallankäyttöä EU:n poliittisessa päätöksenteossa jo parinkymmenen vuoden ajan ja korostanut jatkuvasti suuryritysten ”agenda-settingin” roolia poliittisissa puheissa. Muun muassa 50 teollisuusjohtajan muodostama European Roundtable of Industrialist (ERT) -lobbaus ryhmä – jonka jäseniin kuuluvat muun muassa Nestlé, Volvo ja Philips – on keskittynyt jo varhain 1990-luvulta asti valtavirtaistamaan kilpailukyvyn käsitettä. Kyseessä on eliittiorganisaatio, joka edustaa 50:tä Euroopan suurinta monikansallista yritystä. Myös vaikutusvaltainen elinkeinoelämän lobbausjärjestö, BusinessEurope, on ollut avainasemassa EU-politiikan muokkaamisessa. CoRPoR ate Europe Observatoryn lobbaustutkija Erik Wesseliuksen mukaan ”kansainvälinen kilpailukyky” on ollut mantra Brysselissä jo reilusti yli vuosikymmenen. ”Euroopan laajentuminen, talousja rahaliitto EMU:n ja EU:n keskittyminen kilpailukykyyn – kaikki nämä asiat voidaan jäljittää monipuoliseen ja pitkäkestoiseen lobbaukseen, jota ERT ja BusinessEurope ovat tehneet.” CoRPoR ate Europe Observatoryn mukaan teollisuuden kilpailukyky on aina ollut ERT:lle tärkein tavoite. ERT:n lobbausargumentti väittää, että näin lisätään investointeja ja tuotantoa ja luodaan uusia työpaikkoja. ERT:n nykyisen pääsihteerin Brian Agerin mukaan ERT on vaikuttanut EU:n tärkeimpiin linjauksiin. ”Suuri askeleemme oli yhtenäiset markkinat, yhteinen rahaliitto, euro, Maastrichtin sopimus ja kilpailukyky. Tämän tyyppisiin asioihin olemme vaikuttaneet”, kertoo Ager. ERT ja komissio loivat 90-luvulla kilpailukykykyyn erikoistuneen asiantuntijaryhmän, joka neuvoi ja opasti EU-komissiota poliittisissa linjauksissa. Vuonna 1993 komissio julkaisi esityksen EU:n kasvusta, kilpailukyvystä ja työllisyydestä. Esitys on oiva esimerkki siitä, kuinka ERT oli saanut läpi näkemyksiään kilpailukyvystä EU-politiikkaan. 90-luvulla asiantuntijaryhmässä istui myös Nokian Jorma Ollila, joka jätti EU:n kilpailukykypolitiikkaan omat sormenjälkensä. ERT:n kannalta eräs mahtavin läpimurto oli, kun vuoden 2007 Lissabonin sopimuksella kilpailukyvystä saatiin virallisesti EU:n päätavoite. ”Nyt EU:n täytyy pikaisesti kohdistaa huomionsa kilpailukyvyn haasteisiin tai muuten teollisuus ja teknologia kohtaavat eroosion. ERT:n mukaan on erittäin tärkeää kuroa umpeen EU:n kilpailukyvyn kuilua globaalissa talou dessa”, Ager kertoo. tällä hetkellä kilpailukyky on otsikko poliittisille toimille, kuten leikkauksille, julkisen sektorin supistamiselle, palkkojen alentamiselle sekä kaikille teoille, jotka esitetään väistämättöminä poliittisina pakkotoimina kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Lobbausjärjestöt, kuten ERT ja BusinessEurope, ovat todenneet, että TTIP-sopimus on se oikea väline, jota neuvotellaan oikeaan aikaan, jotta yritystemme kilpailukyky paranisi. ERT:n omien sanojen mukaan kilpailukyvyn voi tiivistää yhteen sanaan: yksityistäminen. Tänäkin päivänä ERT täydentää poliitikkojen esittämää kilpailukykypolitiikkaa. Se valvoo Euroopan kilpailukyvyn edistymistä ja antaa suosituksia poliittisille päättäjille ja hallituksille kilpailukykyyn liittyvissä poliittisissa käytännön toimissa. Sen vuoksi ERT ehdottaa, että kaikki politiikan osa-alueet olisivat alisteisia teolliselle kilpailukyvylle ja että koko EU:n rakenten tulee tukea teollisuuden tavoitteita. Corporate Europe Observatoryn mukaan ERT:lle kaikki kiteytyykin kilpailukykyyn – myös ympäristö ja sosiaali politiikka. Ja EU-komissio on syleillyt ideaa. Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja Bryssel myyty -kirjan kirjoittaja. Kirjan kustantaja Into Kustannus Oy on Voimaa kustantavan Voima Kustannus Oy:n sisaryritys.
12 • 4 / 2016 teksti PoNtus PuRokuRu kuva NiNNi kaiRisalo kahdeksan tapaa vähentää rasismia mediassa Toimittajat syyttävät rasismista juntteja, vaikka mediassa syötetään ahdasta suomalaisuutta kuin kaurapuuroa. P ekka mykkäNeN kirjoitti maaliskuussa Helsingin Sanomiin kolumnin, jonka mukaan Suomi on sairastunut rasismiin. Tekstissä lue tellaan ryhmiä, jotka ovat osavastuussa rasismista: netissä solvaajat, perussuomalaiset, hallitus, pääministeri ja presidentti. Yksi ryhmä luettelosta jäi pois: toimittajat. Siis he, jotka päästävät niin nettisolvaajat kuin perussuomalaisetkin puhumaan. Vähemmistöryhmiltä vaaditaan mediassa parempaa käytöstä kuin enemmistöltä. Jos maahanmuuttajaa epäillään rikoksesta, se laitetaan ryhmän syyksi. Toisin on valkoisen suomalaisen kohdalla. Samaan aikaan toimittajat tekevät suuria juttuja perussuomalaisista, jotka ehdottavat keskitysleirejä turvapaikanhakijoille. Toimittajat perustelevat juttuja sillä, että ne herättävät keskustelua. suomalaisissa toimituksissa ei juuri ole maahanmuuttajataustaisia toimittajia, vaikka maahanmuutto on kasvanut viime vuosikymmeninä. Rasistista puhetta toimituksista kyllä löytyy. ”Ilta-Sanomien silloinen päällikkö puhui pitserian omistajista ’karvakäsinä’. Aamulehdessä kaksi miestoimittajaa kirjoitti erään päivän palautteessa ’rättipäistä’”, kuvailee eräs toimittaja entisiä työpaikkojaan. Toinen kertoo, että maahanmuuttokeskustelu hänen alueellaan on ”kiristynyt typeräksi”. Toimituksessa puhutaan, että asuntojen arvo laskee ulkomaalaisten vuoksi ja että lapsia ei saa päästää pihalle maahanmuuttajien takia. Rasismi ei ole jäänyt vain toimituksen seinien sisään. Kun syksyllä 2015 turvapaikanhakijoiden majoitus tiloja yritettiin tuhopolttaa ja niiden seiniin piirreltiin hakaristejä, Ylen A2: Pakolais illan toimittaja tenttasi suorassa lähetyksessä syyrialaisilta turvapaikanhakijoilta suomen kieltä ja halusi syöttää heille kaurapuuroa. Brysselin terrori-iskujen jälkeen Helsingin Sanomien toimituspäällikkö Erja Yläjärvi kirjoitti, että Brysselin lähiöiden maahanmuuttajataustaiset asukkaat eivät ole ”paikallisia”. Keskiluokkaiset ja perheelliset ihmiset kelpasivat lehdelle paikallisiksi. lukijoita Puhutella aN itsestäänselvästi valkoihoisina suomalaisina, jotka jakavat keskenään saman kokemusmaailman. Samalla suljetaan epäsuorasti pois muunlaiset ihmiset. Toimittajat syyttävät rasismista väkivaltaisia juntteja, mutta eivät huomaa, että rasismi on muutakin kuin polttopullon kanssa ölisemistä. Rasismi on esimerkiksi sitä, että ihmiset laitetaan auttamisjärjestykseen kansalaisuuden perusteella. Voima ehdottaa toimittajille kahdeksaa tapaa vähentää median rasismia: 1. Mieti, onko juttusi aihe varmasti ulko maalaiset tai maahanmuuttajat. Onko kansalaisuus tai etninen tausta olennaisinta jutussa? 2. Ole johdonmukainen: vaadi suomalaisilta samoja asioita kuin ulko maalaisilta. Uutisoi esimerkiksi ulkomaalaisten ja Suomen kansalaisten rikosepäilyistä samalla paino arvolla. 3. Älä puhu siirtolaisista samoilla termeillä kuin luonnonmullistuksista tai eläimistä. Lennokkaalle kielelle on paikkansa, mutta kannattaa varoa, ettei tule toistuvasti liittäneeksi samoja kielikuvia samoihin ryhmiin. 4. Pidä mittasuhteet näkyvissä. Onko esimerkiksi pakolaiskriisiä olemassa Suomessa median ulkopuolella? Kenen elämässä se näkyy ja miten? 5. Muista, että juttujasi voivat lukea muutkin kuin Suomessa syntyneet tai valkoihoiset. Mieti, miltä heistä tuntuu lukea juttua, jossa puhutellaan umpisuomalaiseksi oletettua lukijaa. Mieti myös, haluatko esiintyä yleispätevänä länsimaalaisena toimittaja hahmona. 6. Mieti, kenet päästät ääneen. Haluatko antaa mediatilaa huhuja ja pelkoja levittävälle perussuomalaiselle? Entä kenen annat määritellä rasismin: niiden, jotka kokevat rasismia, vai niiden, jotka sanovat, että mitään ongelmaa ei ole olemassa? 7. Harkitse, kenen luomia käsitteitä käytät. Jos toimittaja puhuu ”suvakeista”, ”elintasopakolaisista” tai ”maahanmuuttokriitikoista”, hän puhuu äärioikeiston kieltä. Nämä käsitteet on suunnattu rasistisen politiikan edistämiseen. Harkitse myös sellaisia näennäisen neutraaleja käsitteitä kuin ”kantasuomalainen” tai ”toisen polven maahanmuuttaja”. 8. Mieti, mihin sanasi voivat johtaa. Mihin kolumniasi tai sensaatiomaista klikkijuttuasi tullaan käyttämään? Minkälaista puhetta se edistää? jouRNalismia ei tehdä tyhjiössä. Et voi sulkea silmiäsi seurauksilta vetoa malla fraaseihin, kuten ”lukijoilla on oikeus tietää” tai ”herätän vain keskustelua”. Keskustelun herättäminen ei koskaan ole viatonta, ja jokaisen faktan voi kehystää erilaisilla tavoilla. Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja hän on kirjoittanut tietokirjan Luokkavallan vahtikoirat yhdessä Emilia Kukkalan kanssa. Teksti perustuu tietoihin, jotka Purokuru ja Kukkala ovat keränneet kirjaa varten. Kirjan kustantaja Into Kustannus Oy on Voimaa kustantavan Voima Kustannus Oy:n sisaryritys.
To im itu ks ell ist a ain eis to a JOKA SESONKI ON KIERRÄTYSSESONKI! Me kierrätämme uutta pikamuotia myymälöihimme. Muista sinä kierrättää viime sesongin vaatteesi jäte vuoriin. Puuvilla viljelmät puolestaan kierrättävät maapallon vesi varoja ja tuotanto laitoksemme työntekijöidensä luomu selkänahkaa. Kevään teema on kierrätys ja kausiväri vihreä. Zori siitä!
14 • 4 / 2016 14 • 4 / 2016 teksti ja kuvat heli yli-RäisäNeN K an sa K u n n an o lo h u o n e • K an sa K u n n an o lo h u o n e • K an sa Ku n n an o lo h u o n e • Ka n sa Ku n n an o lo h u o n e • jumalainen kahvila Alppilan kirkossa on kaikkea paitsi kaljaa. v iiPuRiNkadulla, kolmosen ratikan pysäkin vieressä on iso valkoinen mötikkä, jonka kaikki eivät hoksaa olevan kirkko. Alppilan kirkon katutason ovista astuu sisään suureen aulatilaan, jossa pidetään arkisin kahvilaa ja viikonloppuisin brunsseja. Aulan lattialla jaloissani mönkii pari vauvaa. Muutama vanhempi tenava temppuilee pyörätuolija lastenvaunurampilla. Kahvila onkin juuri pienten lasten vanhem pien suosiossa, sillä sisään pääsee kätevästi vaunuilla, lapsille on leikkipaikka ja omaa ohjelmaa perjantaisin. Lasten leikkipaikan takana vitriinissä on voileipiä, leivonnaisia, suklaata ja smoothieita. Lounaaksi on tarjolla vaihtuva burgeri, keitto tai muu lämmin ruoka. Kahvilan pöydillä on kukkamaljakoita, ja hallimaista aulatilaa on elävöitetty palmunlehväseinämaalauksilla. Miten kaupallinen toiminta istuu kirkkotilaan? ”Vaikka Alppilan kirkon tilassa järjestetään kaupallista toimintaa, niin se on tilana neutraali, ei kaupallinen. Kahvilaan voi tulla vain olemaan, ei tarvitse ostaa mitään. Ei tarvitse edes tehdä mitään, täällä saa vain olla”, sanoo Kallion seurakunnan kirkkoherra Teemu Laajasalo. alPPilaN kiRkko valmistui vuonna 1957 Kotkankadun kristilliseksi työväenkeskukseksi. ”Kotkankatu oli tuohon aikaan pahamaineinen katu työväen suosimassa Alppilassa. Työväenkeskus rakennettiin ajatuksella, että se tarjoaa ihmisille mielekästä toimintaa kaduilla hengailun sijaan. Täällä on edelleen toiminnassa puutyöpaja, savipaja, kangaspuuhuone, liikuntasali ja punttisali”, Laajasalo valottaa Alppilan kirkon historiaa. Kahvila toimii tiistaista perjantaihin, ja viikonloppuisin tarjoillaan brunssia. Idea tuli Laajasalolta. ”Mietin, että mitä kaikki ihmiset uskonnollisuudesta tai maallisuudesta huolimatta tekee. No ne syö. Yhdessä syöminen taas on syvää kristillistä traditiota arkisuudessaan: on ehtoollinen, ja Jeesus söi kaikkien ihmisten kanssa, niidenkin, joita muut hyljeksivät. Brunssi sopii myös lapsiperheille, sillä lapsille on valvojat ja ohjelmaa, jotta aikuiset saavat syödä hitaasti nautiskellen.” Kirkko toimii usein köyhien ja vähävaraisten eteen – ja hyvä niin – mutta Laajasalo halusi, että kirkolla on hengellisen toiminnan lisäksi jotain niillekin, joilla menee ihan hyvin, koska kirkko on kaikkia varten. Vähävaraisille Alppilan kirkolla on diakoniaruokailu, ja vahvasti kirkkoon sitoutuneille on lähetyslounaat. Normaalihintainen brunssi ja lounas kirkon tilassa ovat matalan kynnyksen toimintaa ja käypiä vaihtoehtoja puhtaasti kaupallisten ruokailupaikkojen joukossa. ”On virheellistä ajatella porttiteorian tapaan näitä ruokailuja käännytyksenä. Siinä on jo itseisarvo, että ihmiset istuvat alas samaan pöytään syömään yhdessä. Pidän myös Alppilan kirkon ruokailujen kotikutoisuudesta: astiat eivät ole mitään hienoja, ja ruokaa tarjoilevat vapaaehtoiset, eivät ammattitarjoilijat. Mutta safka on huippukamaa. Sitä laittavat ammattikokit, ja se on korkeatasoista. Fokus on sisällössä, ei ulkokultaisuudessa.” Osa kahvilan ja brunssin tuotosta menee Kirkon Ulkomaanavulle. Lisäksi kahvilassa saa ostaa niin sanotun lahjakahvin, eli maksaa kahvin valmiiksi kahvin kyselijälle, jolla on taloudellisesti tiukkaa. Alppilan kirkossa on myös kansainvälistä toimintaa: kongolaiset, kamerunilaiset, kiinalaiset ja virolaiset järjestävät siellä toimintaa, johon kaikki ovat tervetulleita, mutta näissä tilaisuuksissa puhutaan järjestäjätahojen äidinkielellä. eNtäs Ne Pajat ja liikuntatilat? ”Puutyöpajassa on tehty kaikkea uurnasta skeittilautoihin, kangaspuukerho toimii, savipaja on käytössä, samoin liikuntatilat. Jos esimerkiksi haluaisit tulla nikkaroimaan itsellesi vaikka ruumisarkun, niin soitat tai meilaat ja kysyt, miten homma järjestyy”, Laajasalo sanoo virnistäen.
4 / 2016 • 15 alPPilaN kiRkko kotkaNkatu 2, 00510 helsiNki Biisi: BRuNsseilla ajoittaiN dj BuNuel soittaa musiikkia eestiläisestä jazzista NiNa simoNeN klassikoihiN . tuoPPi: olutta ei ole, mutta kahvilaN seiNäN takaNa saa ilmaista viiNiä. ilmianna olohuoneesi! ideat@voima.fi ”Liikuntasalissa on majoitettu opiskelijoita, siellä on sählyvuoroja, vaihtuvia liikuntakursseja, ja punttisali on myös käytössä edullisesti. Vuonna 2014 Alppilan kirkolla vietettiin yhteisöllistä joulua aina aatosta tapaninpäivään. Tilat koristeltiin yhdessä, laitettiin ruokaa, laulettiin, juhlittiin ja kirkkoon sai jäädä nukkumaankin. Se oli sellainen vaihtoehtoinen joulu isompaa yhteisöä kaipaaville tai sellaisille, joille perhejoulut tuntuivat raskailta. Sai sinne koko perheenkin toki tuoda.” Vuonna 2014 lanseerattiin myös Luottofillarit, ilmaiset kaupunkipyörät, joita nikkaroitiin vapaaehtoisvoimin hylätyistä polkupyöristä Alppilan kirkolla pyöräpajassa. Yli sata pinkkiä Luottofillaria seikkailee edelleen ihmisten vapaassa käytössä. Lisäksi Alppilan kirkolla kokoontuvat bloggariäidit, siellä pidetään freelancereiden home officea eli hofficea, ja kaupunkiviljelykin on rantautunut kirkon ulkoterassille. Tiistaisin kirkolla on keskusteluiltoja: Jani Leinosen tottelemattomuuskoulusta kirkkoarkkitehtuurin esittelyyn. Laajasalo paljastaa, että kaikenlaista uutta jännittävää on jo suunnitteilla. Pian kirkolla aloittaa uusi toiminnanjohtaja, joka tuo mukanaan lisää ideoita ja pöhinää. Suloinen käsintehty suklaarobotti.
16 • 4 / 2016 aktivismi sumPPitemPaus asuNNottomieN hyväksi 29.4. klo 7–21, Helsinki Vailla vakinaista asuntoa ry järjestää tempauk sen, johon jokainen voi osallistua ostamalla kahvikupposen tapahtumaan ilmoittautuneista kahviloista. www.vvary.fi kaikkieN koulu 17.5. klo 13–16, Minervatori, Helsingin yliopisto Kansainvälisenä homo, bi ja transfobian vastaisena päivänä järjestettävässä seminaarissa keskustellaan siitä, miten koulussa ja koulutuk sessa kohdataan seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuus. blogs.helsinki.fi/agorasje/events/kaikkien koulumitenkoulukohtaasukupuolenja seksuaalisuudenmoninaisuuden maailma kylässä & maailmaN kiRjat 28.–29.5., Kaisaniemi ja Rautatientori, Helsinki Koko perheen festivaalilla on runsaasti kulttuuri pitoista ohjelmaa. Esillä ovat muun muassa Ihmisoikeudet ja megabändit. www.maailmakylassa.fi kumPulaN kyläjuhlat 28.5., Limingantie ja Intiankatu, Helsinki Nyt voi kuplan ulkopuoleltakin tulla katso maan, miten hipit juhlivat! Aamulla juoksu kilpailut . Lavoilla tunnelmaa klassisesta rokkiin. Paljon lastenohjelmaa. kumpulankylajuhlat.fi elokuva keNeN joukoissa seisot – siNG-aloNG 30.4. ja 1.5., Niagara, Tampere 30.4. Kino Sheryl, Helsinki Jouko Aaltosen dokumenttielokuva kertoo taistelevan laulun ajasta ja sopii hyvin vapun tienoille – etenkin kun yleisö saa osallistua laulantaan. helsiNki aFRiCaN Film Festival 10.–15.5., Kino Sheryl, Helsinki Jo seitsemännen kerran järjestettävä elokuva festivaali haluaa haastaa mediassa näkyvät kuvat Afrikasta ja kutsua afrikkalaiset tekijät kertomaan omia tarinoitaan. haff.fi PieNi siskoNi 12.5. klo 16.30, Niagara, Tampere Kuukauden pohjoismaisena elokuvana touko kuussa esitetään Sanna Lenkenin ruotsalais elokuva, joka kertoo syömishäiriöstä kärsivästä teinistä tämän pikkusiskon silmin. the Cut 14.5. klo 14, GoetheInstitut, Helsinki Osana Saksalaisen elokuvan viikot tapahtumaa voima suosittelee esitetään Fatih Akinin elokuva, joka seuraa armenialaismiestä läpi vuosi kymmenten, koettelemusten ja eri maiden. alPo RuuthiN kallio ja söRNäiNeN 16.5. klo 16–18.30, Työväenliikkeen kirjasto, Helsinki Kallio kukkii tapahtuman osana järjestettävä tapahtuma alkaa Riikka Takalan dokumentilla Pitkänsillan pohjoispuolella (1982), jossa kirjailija Alpo Ruuth johdattelee työläiskaupun ginosan historiaan. uNetoN48 20.5. klo 18, Kamppi, Helsinki Lyhytelokuvakisan joukkueilla on kaksi vuoro kautta aikaa tehdä elokuva. Kisa alkaa genrejen arpomisella ja päättyy myöhemmin ilmoitetta viin näytöksiin. www.uneton48.com kiRjallisuus eetu saliN -kiRjoituskilPailu 30.6. saakka, kaikkialla Työväenliikkeen toimijana tunnetun Eetu Salinin perintöä pidetään yllä kirjoituskilpailulla, jonka lähtökohtana on kysymys, mitä Eetu Salin tekisi nykyaikana. Vapaamuotoiset kirjoitukset saavat olla korkeintaan 5?000 merkkiä pitkiä. www.sivistysrahasto.fi helsiNki lit 13.–14.5., Savoyteatteri, Helsinki Toista kertaa järjestettävä festivaali saa vieraakseen muun muassa brittikirjailijat Sadie Jonesin ja Helen Macdonaldin, ruotsalaiset Jonas Hassen Khemirin ja Sara Stridsbergin, venäläisen Masha Gessenin sekä kotimaiset Rosa Liksomin ja Hanna Saarikosken. www.helsinkilit.fi NaRkissos ja kultasuu 16.5. klo 18–19, Kirjakahvila, Turku Herman Hesse lukupiiri on edennyt viimeiseen kokoontumiskertaansa. Käsittelyssä on kirjailijan vuonna 1930 julkaistu romaani. kiRja iRti! 22.5. klo 12–18, Kirjakahvila, Turku Kirjallisuuden toimintapäivässä sanataidetta juhlitaan niin työpajojen, keskusteluiden kuin tarinankertojien avulla. Tapahtuma on ilmainen ja kaikille avoin. kirjairti.wordpress.com moNoloGiFestaRi 28.5. klo 12–21, Kannusali, Espoo Yhden päivän mittainen festivaali on täynnä sooloteoksia ja puhetta, joka saa niin stand upin, päiväkirjamerkintöjen kuin tajunnanvirran muotoja. monologifestari.wordpress.com/ohjelmisto musiikki lasteN hautausmaa 6.–27.5., Oulu, Joensuu, Lappeenranta, Jyväskylä, Hämeenlinna Toukokuussa uuden levyn julkaiseva kouvolalaisbändi jatkaa huhtikuussa alka nutta julkkarikiertuettaan pitkin Suomenmaata. jkl tRash attaCk vol. iii 7.5., Lutakko, Jyväskylä Kolmannessa samaa nimeä kantavassa tapah tumassa juhlitaan Lost Societyn uutta levyä. Mukana myös Inkvisitor ja Justice Theory. BaR laskimoN kluBi 11.5. klo 18–22, Valtimonteatteri, Helsinki Klubilla esiintyy lesbokuoro Kaupungin naiset, jonka konsertti Rakkautta ja ranteet auki sisältää Petra Lampisen säveltämiä kappaleita. BlaCk tWiG 13.5., Korjaamo, Helsinki Blaze on a Plain levyn huhtikuussa julkaissut poppipoppoo vetää keikan, jonka aluksi lauteet lämmittää PaltsaKai Salama Band. maailma-kuoRo Goes all aFRo 17.5. klo 19, Kanneltalo, Helsinki Helsinkiläinen naiskuoro on valinnut esityksen sä ohjelmiston muun muassa EteläAfrikan, Mosambikin, Namibian ja Beninin musiikki tarjonnasta. kallio kukkii PikNik 21.–22.5., Dallapénpuisto, Helsinki Harjun nuorisotalo järjestää perinteisen piknik tapahtuman, jossa muun ohjelman ohessa kuullaan muun muassa Pietarin Spektaakkelin ja J. Hearthill Trinityn musisointia. juliaNa huXtaBle 27.5., Kaiku, Helsinki Muun muassa queerteemoistaan tunnettu taiteilija, runoilija ja dj saapuu New Yorkista Helsinkiin tanssittamaan juhlakansaa. aattelePPa ite! 13.5., Gloria, Helsinki Aseistakieltäytyjäliiton tukikeikalla soittavat Lyömättömät, Aksim, MC Pyhä Lehmä feat. Rauhatäti, GMies X Matti 8, Jirko ja dj Leimasin. www.facebook.com/events/505737246272652 Ruoka ja talous villiyRtit, läsNäolo, luoNtoyhteys 3.5. klo 18–20, Puolarmaari, Espoo Pitkin kevättä jatkuvilla retkimuotoisilla kursseil la tutustutaan lähiluontoon ja sen antimiin. Osa retkistä sijoittuu Helsingin alueelle. Lisätietoja tapahtuman sivuilta. www.facebook.com/events/675954745877599 äitieNPäivä 8.5., ympäri Suomen Ole itse aktiivinen ja vie äiti piknikille. Tee hyvää ruokaa ja lue äidille runoja. Illalla siivoa, tiskaa ja hiero niskaa! kotiPuutaRha veRsoo 14.5. klo 10–16, Teurastamo, Helsinki Puutarhatapahtumasta voi hakea vinkkejä muun muassa yrttien kasvatukseen ja kierrä tykseen sekä kokeilla itse vaikka lehtikaalin istutusta. Laiskimmat voivat ostaa yrtit valmiina. www.kotipuutarha.fi/kevatmarkkinat.html kääNtöPöydäN BRuNssi 15.5. klo 11–15, Kääntöpöytä, Helsinki Dodon kaupunkiviljelypuutarhan brunssit starttaavat jälleen kevään mukana. kaantopoyta.fi stReet Food CaRNival taPiola 20.–21.5., Tapiolan keskus, Espoo Teki mieli sitten sushia, korealaisia makuja tai tortilloita, Espoossa järjestettävällä katuruoka festarilla saa mahansa täyteen. veGFest 2016 21.–25.5., Tampere Koko perheen kasvisruokafestivaali järjestetään jo neljättä kertaa Tampereen Keskustorilla ja sen läheisyydessä. vegfest.net/fi taide ja teatteRi sota ja Rauha 6.–11.5., Telakka, Tampere Leo Tolstoin klassikon tamperelaisesta näytel mäversiosta on vielä muutama esitys jäljellä. www.teatteritelakka.fi CultuRe / viljelmä 15.5. saakka, Muu galleria, Helsinki Brains on Art kollektiivi koostuu kuvataiteen lisäksi mm. insinööritieteiden ja tietojenkäsitte lytieteiden ammattilaisista. Kollektiivin kolmas näyttely elääkin näiden rajapinnoilla. haltuuNotto 3.–6.5., Konepajan Bruno, Helsinki Esitys syntyy tilasta ja kunnioituksesta tilaan, jossa se esitetään. Se käsittelee ihmisten tarvetta muokata ja ottaa haltuun ympäröivää todellisuutta. uusi koti isoäidille 6.–28.5., Valvenäyttämö, Oulu Oulun Ylioppilasteatterin näytelmä kertoo naisista kolmessa sukupolvessa ja siitä, kuinka he kohtaavat isoäidin vanhenemisen. museum oF BRokeN RelatioNshiPs 13.5.–11.9., Helsingin kaupunginmuseo Toukokuussa avautuvan museon ensimmäinen näyttely koostuu muistoista, nimettöminä lah joitetuista esineistä, jotka kertovat ihmissuhtei den loppumisista ja rakkauksien hiipumisista. www.helsinginkaupunginmuseo.fi/brokenships taNssiviRtaa 17.–22.5., Hällänäyttämö, Tampere Nykytanssifestivaalin avajaisklubilla nähdään Alpo Aaltokoski Companyn teos Aina joku vie, jossa nykytanssi saa taustakseen klassisia iskelmiä. www.tanssivirtaa.net Black Twig 13.5. Kenen joukoissa seisot 30.4. ja 1.5. O nn i N iem ine n Museum of Broken Relationships 13.5.–11.9.
4 / 2016 • 17 voima suosittelee Koonnut Kaisu Tervonen salaa hidas hardcore-bändi Hero Dishonest julkaisee jo seitsemännen levynsä. liha ja teRäs -levyn kannessa on leikkeitä 1980-luvun bodauslehdistä, joita laulaja Vellu on kokonaisuutta varten metsästänyt. Internetistä napatuilla kuvilla olisi päässyt helpommalla, mutta helsinkiläinen Hero Dishonest näkee ilmeisen mielellään vähän vaivaa saadakseen haluamansa lopputuloksen. Bändin kitaristi ja sen levyjä julkaisevaa If Societyä pyörittävä Mikko toteaa, että myös biiseihin uppoaa aikaa. ”Se on huvittavaa, että meidän biisit kestää joskus minuutin, mutta niitä saatetaan tehdä puolitoista vuotta.” ”Runko syntyy nopeasti, mutta jotain pientä yksityiskohtaa saatetaan hinkata vuosi. Biisi muotoutuu sitten, kun se on pakko saada levylle”, basisti Lasse komppaa. Hero Dishonestin musiikkia kuulleilla ja keikkoja nähneillä ei kuitenkaan ole kuvaa hitaasta bändistä. Uudella levyllä on 11 biisiä, mutta pituutta sillä on ”nippa nappa 18–19 minuuttia”. Kappaleet ovat reippaita rykäisyjä, ja pääasiallisen biisintekijän Mikon mukaan uudella levyllä on palattu vähemmän rönsyilevään materiaaliin. toukokuuN 6. päivä julkaistava Liha ja teräs on Hero Dishonestin seitsemäs albumi. Bändi on ollut koossa jo 17 vuotta, ja sen neljäs jäsen on rumpali Jussi. Bändin – ja sen jäsenten – ikä ei ole juuri tekemiseen vaikuttanut. ”Ehkä se on vaikuttanut samalla tavalla kuin missä tahansa muussakin asiassa elämässä: tietää mitä ei halua tehdä. Se, mitä päästää ikään kuin suodattimen läpi, niin se on aika tarkkaa”, Mikko kertoo. ”Me ollaan edelleen ihan kakaroita, kun päästään keikkabussiin”, Lasse myöntää. Ainakaan bändin huumorintajua ikä ei ole vienyt. Se kuuluu myös Vellun sanoituksista. Aiheet saattavat olla synkkiä, mutta Hero Dishonest ei varsinaisesti julista mitään. ”Me lauletaan asuntolainan saamisen vaikeudesta ynnä muusta. Ehkä se ei ole sitä punkskenen kovinta ydintä”, Mikko kuittaa. kaisu teRvoNeN Hero Dishonest kiertää toukokuussa Helsingissä, Turussa, Kouvolassa, Tampereella, Jyväskylässä, Oulussa, Joensuussa ja Lappeenrannassa. Helsinki Lit 13.–14.5. Tanssivirtaa 17.–22.5. Em m a Su om ine n Pe kka M ust on en Vill e Lin db erg
200 lehteä maailman avartamiseen. Tutustu ja tilaa omasi! KULTTUURI-, MIELIPIDEJA TIEDELEHTIEN LIITTO KULTTI RY. WWW.KULTTIKISKA.FI • KULTTI@KULTTI.NET • 044 755 5158 KULTTIKISKA.FI Uteliaiden ihmisten digitaalinen lehtikioski. KULTTIKISKA ON MUKANA MAAILMA KYLÄSSÄ -FESTAREILLA 28.-29.5. MAHDOLLISUUKSIEN TORI -TELTASSA PAIKALLA C 276. ANANDA Suomen luetuin joogalehti keskittyy joogaan, henkisyyteen, meditaatioon ja kasvisruokaan. Lehden sivuilla tapaat niin huippuopettajia kuin sunnuntaijoogejakin. 4 numeroa vuodessa 20/25 euroa. toimitus@anandalehti.fi www.anandalehti.fi KRISTOSOFI Kristosofi kertoo ihmisen kehityksestä karman, jälleensyntymisen ja Vuorisaarnan valossa, vanhoista uskonnoista ja uuden aseettoman sivistyksen mahdollisuudesta, kristosofisten kirjailijoiden tuotannosta. 10 numeroa vuodessa 32 euroa, irtonumerot 4 euroa. Tilaukset: 050 369 7534, anja.kesavuori@gmail.com www.kristosofi.fi ESITYS-LEHTI Esitystaiteeseen ja -tutkimukseen, nykyteatteriin ja performanssiin 10 vuotta keskittynyt suomenkielinen kirjallinen foorumi. Esitys-lehden viimeiset neljä numeroa 25€ esitys@todellisuus.fi www.esitys.todellisuus.fi KULTTUURIVIHKOT Vapaan ja kumouksellisen kulttuurin puolesta. Ajattelua ja aktivismia, sivistystä ja solidaarisuutta. 6 numeroa vuodessa. Kestotilaus 44 e / vuosi, määräaikainen 51 e / vuosi. Erikoistarjous Voiman lukijoille, katso s. 43. tilaus@kulttuurivihkot.fi / (09) 4114 5369 www.kulttuurivihkot.fi KULTTUURIYRITTÄJIEN TARINOITA 1– 2 1 6 IR TO N U M E R O 9 ,6 E U R O A 4 4 . V U O S IK E R TA MIKSI TYÖLÄISISTÄ TEHTIIN YRIT TÄJIÄ? PIENKUSTANTAMINEN ON ELÄMÄNTAPA LISÄKSI: VIETNAM EI UNOHDA AMERIK AN SOTAA LINDA WALLGREN JA VANHA JUKO KIRJASTOLEHTI Kirjaston, kirjallisuuden ja kulttuurin ystävien ajaton ja ajankohtainen lehti. Ilmestyy 5 kertaa vuodessa. Kustantaja: Suomen kirjastoseura ry. Löytyy kirjastoista ja on tilattavissa. 60 €/vuosi. Jäsenetuna 2145 €/vuosi. Tilaukset: kirjastolehti.fi/tilaa 1•2016 / 34. vuosikerta 4 • 2010 / 28. vuosikerta irtonumero 8 euroa 1 • 20 16 / 34 . vu os ik ert a nuorisotutkimusseura ry. nuorisotutkimusverkosto SISÄLLYSLUETTELO Pääkirjoitus Tomi Kiilakoski Normaali ja ero 1 Artikkelit Reetta Mietola, Päivi Berg, Katariina Hakala, Elina Lahelma, Sirpa Lappalainen, Ulla-Maija Salo & Tarja Tolonen Feministinen etnografia kasvatuksen kulttuureita jäljittämässä 4 Mirja Määttä & Elina Asikainen & Mikko Saastamoinen Tukeminen ja pakot nuorten vaikeutuneissa koulutussiirtymissä 18 Marjo Mattila & Maijaliisa Erkkola & Anne Konu Perheateriointi ja nuorten hyvinvointi 35 Lektiot Hanna Kiuru Nuoren itsemurhaan päättynyt elämä vanhemman kertomana 51 Puheenvuorot Ira Custódio Lapsivaikutusten arviointi – hyvistä aikeista toiminnaksi 56 Arviot Markku Koivusalo Täsmällisen intellektuellin outo uusi kehollistuminen. Pistääkö Michel Foucault nääs ny parastaan? 61 Johanna Kuivakangas Nuoret taiteilijat Suomessa 66 Matti Pietilä Monipuolisten liikuntataidot ovat urheilijan polun perusta 68 Suvi Raitakari Etsivä työ ja syrjässä eletty nuoruus yhteiskuntatieteellisen ajattelun läpivalaisemina 71 Raportit Kristiina Välimäki Huomioita poststrukturalistisesta tutkimuksesta NERA-konferenssissa 73 Tässä numerossa kirjoittavat 70 Nuorisotiedon kirjaston uutuusluettelo 76 Aktivoinnin keskeisenä ongelmana on “syrjäytyminen”, johon vastataan “osallistamalla”. >> Tukeminen ja pakot nuorten vaikeutuneissa koulutussiirtymissä >> Feministinen etnografia kasvatuksen kulttuureita jäljittämässä >> Lapsivaikutusten arviointi – hyvistä aikeista toiminnaksi >> Perheateriointi ja nuorten hyvinvointi NUORISOTUTKIMUS Nuorisotutkimuksessa julkaistaan tieteellisiä artikkeleita, katsauksia, haastatteluja, ajankohtaisia puheenvuoroja nuorisoja yhteiskuntapolitiikasta, kirja-arvioita ja lektioita. 4 numeroa vuodessa. Vuositilaushinta 32/30 euroa. Irtonumero 8 euroa. www.nuorisotutkimusseura.fi YDIN Ydintä tehdään niille, joille väkivallattomuus ja vastuu maailmasta ovat intohimo. Juhlista 50. ilmestymisvuotta kanssamme tilaamalla lehti: 20 € alennettuna oipiskelijoille ja työttömille, 28 € kestona, 35 € vuositilauksena, kaikkiin hintoihin sisältyy 10 % alv. Ydin on tilattavissa myös AppStoresta/ydin. ydin@ydinlehti.fi, www.ydinlehti.fi www.facebook.com/ydinlehti www.twitter.com/ydinlehti Kevät 2016 SOMALIMAA TARVITSEE NUORIAAN s. 8–9 TEEMA: MAAILMA LIIKKEESSÄ SOMALIMAASSA NICARAGUASSA KENIASSA JA SUOMESSA 6–16 14, 16 TYÖ JA KOULUTUS SAAVAT IHMISET LIIKKEELLE KENIASSA JA SUOMESSA 10 GALLUP: MIKÄ SAA MEIDÄT MUUTTAMAAN? 12 NICARAGUAN KÄSITYÖPAJOISSA PUHALTAVAT MAAILMAN TUULET 18 YHDESSÄ JOKAISEN TYTÖN PUOLESTA SOLIDAARISUUS Solidaarisuus-lehti kertoo globaaleista kehityskysymyksistä sekä ihmisten arjesta, jota Solidaarisuuden kehitysyhteistyö naisten aseman ja ihmisarvoisen toimeentulon vahvistamiseksi parantaa. Ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Ilmainen. solidaarisuus@solidaarisuus.fi www.solidaarisuus.fi SOSIOLOGIA-LEHTI Sosiologia on neljästi vuodessa ilmestyvä, vertaisarvioitu yhteiskuntatieteellinen aikakauslehti, jota julkaisee The Westermarck Society ry. Lehti on perustettu vuonna 1964 sosiologien tieteelliseksi yhdyssiteeksi. Tilaukset: liity Westermarck-seuraan: (56€/v sis. Sosiologian ja Acta Sociologican, opiskelijat 23€/v sis. Sosiologian). Tilaa ilman jäsenyyttä (55€/v) www.sosiologia.fi TULVA Tulva on feministinen hardcorelehti. Tulva on poliittinen, herkkä, terävä ja ihana. Tulva on pelottavan hyvä. Tulva on sinun. Tue feminististä journalismia tilaa Tulva! Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Vuositilaushinta 34/30 euroa. Irtonumero 8 euroa. www.tulva.fi LIBERO Nuortenlehti politiikasta, aktivismista ja kulttuurista. 4 numeroa vuodessa. Vasemmistonuorten jäsenetulehti, muut alle 30-vuotiaat voivat tilata lehden vuodeksi maksutta. Muille 20 euroa (12 kk), tukitilaus 50 euroa. ARKKITEHTI Arkkitehtuurista kiinnostuneiden tietolähde. Arjen ympäristöt, kaupunkikulttuuri, uusi arkkitehtuuri, kritiikki. Monipuolinen ja kansainvälinen. Nyt myös digitaalisena www.ark.fi. 6 numeroa vuodessa, 80–100 s. Irtonumero 17 euroa, kestotilaus 93 euroa, näköislehtitilaus 82 euroa. Tilaukset: julkaisut@ark.fi www.ark.fi LAPSEN MAAILMA Kun tarvitset kättä pidempää lastenkasvatukseen, tilaa Lastensuojelun Keskusliiton mainio kuukausilehti. Tänä vuonna ilmestyy jo lehden 75. vuosikerta! 11 numeroa vuodessa. 72 euroa (kesto), 83 euroa (12 kk), 56 euroa (6 kk), 55,50 euroa (12 kk opiskelijat) www.lapsenmaailma.fi TIEDONANTAJA Rohkeasti vasemmalla. Kertoo siitä mistä muut vaikenevat. Viikkolehti Sinulle, joka et alistu. Myös verkkojulkaisu www.tiedonantaja.fi Tarjous: Nyt 4 kk lehdet 3 kk hinnalla 35 € (työttömät & opiskelijat 30 €). 12 kk 95 / 70 €. Tilaukset p. (09) 7743810 ja www.tiedonantaja.fi ELONKEHÄ Syväekologinen kulttuurilehti, jossa filosofia, taide ja luonnontieteet kohtaavat. Omavaraisuuden äänenkannattaja vuodesta 1995 alkaen. 4 numeroa vuodessa. Tilaus 32 euroa, varattomille 25,50 euroa. Irtonumero 8 euroa. elonkeha.tilaus@gmail.com www.elonkeha.com MUSTEKALA Mustekalan lonkerot ulottuvat taidemaailman keskiöstä uusiin virtauksiin ja marginaaleihin. Lehti julkaisee neljä teemanumeroa vuodessa sekä viikoittain kritiikkejä ja blogeja. Kulttuuriyhdistys Mustekala ry:n kustantama lehti on luettavissa ilmaiseksi verkossa. Liittymällä yhdistyksen jäseneksi tuet lehden toimintaa. WWW.MUSTEKALA.INFO
200 lehteä maailman avartamiseen. Tutustu ja tilaa omasi! KULTTUURI-, MIELIPIDEJA TIEDELEHTIEN LIITTO KULTTI RY. WWW.KULTTIKISKA.FI • KULTTI@KULTTI.NET • 044 755 5158 KULTTIKISKA.FI Uteliaiden ihmisten digitaalinen lehtikioski. KULTTIKISKA ON MUKANA MAAILMA KYLÄSSÄ -FESTAREILLA 28.-29.5. MAHDOLLISUUKSIEN TORI -TELTASSA PAIKALLA C 276. ANANDA Suomen luetuin joogalehti keskittyy joogaan, henkisyyteen, meditaatioon ja kasvisruokaan. Lehden sivuilla tapaat niin huippuopettajia kuin sunnuntaijoogejakin. 4 numeroa vuodessa 20/25 euroa. toimitus@anandalehti.fi www.anandalehti.fi KRISTOSOFI Kristosofi kertoo ihmisen kehityksestä karman, jälleensyntymisen ja Vuorisaarnan valossa, vanhoista uskonnoista ja uuden aseettoman sivistyksen mahdollisuudesta, kristosofisten kirjailijoiden tuotannosta. 10 numeroa vuodessa 32 euroa, irtonumerot 4 euroa. Tilaukset: 050 369 7534, anja.kesavuori@gmail.com www.kristosofi.fi ESITYS-LEHTI Esitystaiteeseen ja -tutkimukseen, nykyteatteriin ja performanssiin 10 vuotta keskittynyt suomenkielinen kirjallinen foorumi. Esitys-lehden viimeiset neljä numeroa 25€ esitys@todellisuus.fi www.esitys.todellisuus.fi KULTTUURIVIHKOT Vapaan ja kumouksellisen kulttuurin puolesta. Ajattelua ja aktivismia, sivistystä ja solidaarisuutta. 6 numeroa vuodessa. Kestotilaus 44 e / vuosi, määräaikainen 51 e / vuosi. Erikoistarjous Voiman lukijoille, katso s. 43. tilaus@kulttuurivihkot.fi / (09) 4114 5369 www.kulttuurivihkot.fi KULTTUURIYRITTÄJIEN TARINOITA 1– 2 1 6 IR TO N U M E R O 9 ,6 E U R O A 4 4 . V U O S IK E R TA MIKSI TYÖLÄISISTÄ TEHTIIN YRIT TÄJIÄ? PIENKUSTANTAMINEN ON ELÄMÄNTAPA LISÄKSI: VIETNAM EI UNOHDA AMERIK AN SOTAA LINDA WALLGREN JA VANHA JUKO KIRJASTOLEHTI Kirjaston, kirjallisuuden ja kulttuurin ystävien ajaton ja ajankohtainen lehti. Ilmestyy 5 kertaa vuodessa. Kustantaja: Suomen kirjastoseura ry. Löytyy kirjastoista ja on tilattavissa. 60 €/vuosi. Jäsenetuna 2145 €/vuosi. Tilaukset: kirjastolehti.fi/tilaa 1•2016 / 34. vuosikerta 4 • 2010 / 28. vuosikerta irtonumero 8 euroa 1 • 20 16 / 34 . vu os ik ert a nuorisotutkimusseura ry. nuorisotutkimusverkosto SISÄLLYSLUETTELO Pääkirjoitus Tomi Kiilakoski Normaali ja ero 1 Artikkelit Reetta Mietola, Päivi Berg, Katariina Hakala, Elina Lahelma, Sirpa Lappalainen, Ulla-Maija Salo & Tarja Tolonen Feministinen etnografia kasvatuksen kulttuureita jäljittämässä 4 Mirja Määttä & Elina Asikainen & Mikko Saastamoinen Tukeminen ja pakot nuorten vaikeutuneissa koulutussiirtymissä 18 Marjo Mattila & Maijaliisa Erkkola & Anne Konu Perheateriointi ja nuorten hyvinvointi 35 Lektiot Hanna Kiuru Nuoren itsemurhaan päättynyt elämä vanhemman kertomana 51 Puheenvuorot Ira Custódio Lapsivaikutusten arviointi – hyvistä aikeista toiminnaksi 56 Arviot Markku Koivusalo Täsmällisen intellektuellin outo uusi kehollistuminen. Pistääkö Michel Foucault nääs ny parastaan? 61 Johanna Kuivakangas Nuoret taiteilijat Suomessa 66 Matti Pietilä Monipuolisten liikuntataidot ovat urheilijan polun perusta 68 Suvi Raitakari Etsivä työ ja syrjässä eletty nuoruus yhteiskuntatieteellisen ajattelun läpivalaisemina 71 Raportit Kristiina Välimäki Huomioita poststrukturalistisesta tutkimuksesta NERA-konferenssissa 73 Tässä numerossa kirjoittavat 70 Nuorisotiedon kirjaston uutuusluettelo 76 Aktivoinnin keskeisenä ongelmana on “syrjäytyminen”, johon vastataan “osallistamalla”. >> Tukeminen ja pakot nuorten vaikeutuneissa koulutussiirtymissä >> Feministinen etnografia kasvatuksen kulttuureita jäljittämässä >> Lapsivaikutusten arviointi – hyvistä aikeista toiminnaksi >> Perheateriointi ja nuorten hyvinvointi NUORISOTUTKIMUS Nuorisotutkimuksessa julkaistaan tieteellisiä artikkeleita, katsauksia, haastatteluja, ajankohtaisia puheenvuoroja nuorisoja yhteiskuntapolitiikasta, kirja-arvioita ja lektioita. 4 numeroa vuodessa. Vuositilaushinta 32/30 euroa. Irtonumero 8 euroa. www.nuorisotutkimusseura.fi YDIN Ydintä tehdään niille, joille väkivallattomuus ja vastuu maailmasta ovat intohimo. Juhlista 50. ilmestymisvuotta kanssamme tilaamalla lehti: 20 € alennettuna oipiskelijoille ja työttömille, 28 € kestona, 35 € vuositilauksena, kaikkiin hintoihin sisältyy 10 % alv. Ydin on tilattavissa myös AppStoresta/ydin. ydin@ydinlehti.fi, www.ydinlehti.fi www.facebook.com/ydinlehti www.twitter.com/ydinlehti Kevät 2016 SOMALIMAA TARVITSEE NUORIAAN s. 8–9 TEEMA: MAAILMA LIIKKEESSÄ SOMALIMAASSA NICARAGUASSA KENIASSA JA SUOMESSA 6–16 14, 16 TYÖ JA KOULUTUS SAAVAT IHMISET LIIKKEELLE KENIASSA JA SUOMESSA 10 GALLUP: MIKÄ SAA MEIDÄT MUUTTAMAAN? 12 NICARAGUAN KÄSITYÖPAJOISSA PUHALTAVAT MAAILMAN TUULET 18 YHDESSÄ JOKAISEN TYTÖN PUOLESTA SOLIDAARISUUS Solidaarisuus-lehti kertoo globaaleista kehityskysymyksistä sekä ihmisten arjesta, jota Solidaarisuuden kehitysyhteistyö naisten aseman ja ihmisarvoisen toimeentulon vahvistamiseksi parantaa. Ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Ilmainen. solidaarisuus@solidaarisuus.fi www.solidaarisuus.fi SOSIOLOGIA-LEHTI Sosiologia on neljästi vuodessa ilmestyvä, vertaisarvioitu yhteiskuntatieteellinen aikakauslehti, jota julkaisee The Westermarck Society ry. Lehti on perustettu vuonna 1964 sosiologien tieteelliseksi yhdyssiteeksi. Tilaukset: liity Westermarck-seuraan: (56€/v sis. Sosiologian ja Acta Sociologican, opiskelijat 23€/v sis. Sosiologian). Tilaa ilman jäsenyyttä (55€/v) www.sosiologia.fi TULVA Tulva on feministinen hardcorelehti. Tulva on poliittinen, herkkä, terävä ja ihana. Tulva on pelottavan hyvä. Tulva on sinun. Tue feminististä journalismia tilaa Tulva! Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Vuositilaushinta 34/30 euroa. Irtonumero 8 euroa. www.tulva.fi LIBERO Nuortenlehti politiikasta, aktivismista ja kulttuurista. 4 numeroa vuodessa. Vasemmistonuorten jäsenetulehti, muut alle 30-vuotiaat voivat tilata lehden vuodeksi maksutta. Muille 20 euroa (12 kk), tukitilaus 50 euroa. ARKKITEHTI Arkkitehtuurista kiinnostuneiden tietolähde. Arjen ympäristöt, kaupunkikulttuuri, uusi arkkitehtuuri, kritiikki. Monipuolinen ja kansainvälinen. Nyt myös digitaalisena www.ark.fi. 6 numeroa vuodessa, 80–100 s. Irtonumero 17 euroa, kestotilaus 93 euroa, näköislehtitilaus 82 euroa. Tilaukset: julkaisut@ark.fi www.ark.fi LAPSEN MAAILMA Kun tarvitset kättä pidempää lastenkasvatukseen, tilaa Lastensuojelun Keskusliiton mainio kuukausilehti. Tänä vuonna ilmestyy jo lehden 75. vuosikerta! 11 numeroa vuodessa. 72 euroa (kesto), 83 euroa (12 kk), 56 euroa (6 kk), 55,50 euroa (12 kk opiskelijat) www.lapsenmaailma.fi TIEDONANTAJA Rohkeasti vasemmalla. Kertoo siitä mistä muut vaikenevat. Viikkolehti Sinulle, joka et alistu. Myös verkkojulkaisu www.tiedonantaja.fi Tarjous: Nyt 4 kk lehdet 3 kk hinnalla 35 € (työttömät & opiskelijat 30 €). 12 kk 95 / 70 €. Tilaukset p. (09) 7743810 ja www.tiedonantaja.fi ELONKEHÄ Syväekologinen kulttuurilehti, jossa filosofia, taide ja luonnontieteet kohtaavat. Omavaraisuuden äänenkannattaja vuodesta 1995 alkaen. 4 numeroa vuodessa. Tilaus 32 euroa, varattomille 25,50 euroa. Irtonumero 8 euroa. elonkeha.tilaus@gmail.com www.elonkeha.com MUSTEKALA Mustekalan lonkerot ulottuvat taidemaailman keskiöstä uusiin virtauksiin ja marginaaleihin. Lehti julkaisee neljä teemanumeroa vuodessa sekä viikoittain kritiikkejä ja blogeja. Kulttuuriyhdistys Mustekala ry:n kustantama lehti on luettavissa ilmaiseksi verkossa. Liittymällä yhdistyksen jäseneksi tuet lehden toimintaa. WWW.MUSTEKALA.INFO
20 • 4 / 2016 Kirj oitt aja on talo ust iete ilijä ja vap aa ko lum nist i. Hallitus työttömien kimpussa täällä suomessa työttömyydeN yhteiskunnalliset kustannukset ovat tällä hetkellä peräti 8,8 miljardia vuodessa, kun myös työttömyydestä aiheutuvat verotulojen menetykset otetaan huomioon. Koska hallituksemme haluaa keinolla millä hyvänsä saada maamme julkisen talouden tasapainoon, sen kannattaisi viipymättä käydä työttömyysongelman kimppuun kaikin käytettävissä olevin keinoin. Sen sijaan hallitus on kuitenkin päättänyt käydä työttömien kimppuun esittämällä koko joukon tiukennuksia työttömyysturvan ehtoihin. työttömäN tulee eNsiNNäkiN ottaa vastaan myös muita kuin oman alansa töitä heti työttömyysajan alusta. Toiseksi työttömän pitää olla valmis käyttämään edestakaisiin työmatkoihin jopa kolme tuntia päivässä, jos kyseessä on kokopäivätyö. Kolmanneksi ”varmasta” työpaikasta kieltäytyvän työttömän karenssi – jonka aikana siis työttömyyskorvausta ei makseta – pitenee nykyisestä kahdesta kuukaudesta kolmeen kuukauteen. Ja neljänneksi, ikään kuin sokerina pohjalla, työttömät joutuvat vastedes ottamaan vastaan tarjotun työpaikan siinäkin tapauksessa, että palkasta jää työmatkakulujen jälkeen vähemmän rahaa käteen kuin työttömyyskorvauksesta. Kahden viimeksi mainitun toimenpiteen seurauksena monet työttömät saattavat joutua varsin karun valinnan eteen: joko työntekoa työttömyyskorvausta alhaisemmalla tulotasolla tai kolmen kuukauden karenssi ilman sentin senttiä. Ottaen huomioon, että keskituloisen ansiosidonnainen työttömyysturva on noin 1 700 euroa kuukaudessa ennen veroja, tämä tarkoittaa käytännössä valintaa köyhyyden ja henkilökohtaisen taloudellisen katastrofin välillä. NäiN yksiPuolista keinovalikoimaa työttömyyden alentamiseksi ei oikeastaan voi tulkita kuin yhdellä tavalla: hallituksen näkemyksen mukaan työttömien työhaluttomuus on suurin yksittäinen syy maamme tämänhetkiseen työttömyysongelmaan. Tämä on räikeä virhediagnoosi tilanteessa, jossa jokaista avoinna olevaa työpaikkaa kohti on työja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan kuusi työtöntä työnhakijaa ja jossa pitkäaikaistyöttömien määrä lähenee jo 1990-luvun suuren laman aikaisia lukemia. Tosin kyseessä saattaa virhediagnoosin sijasta olla tietoinen valinta. Puuttuminen työttömyysongelman todellisiin syihin vaatisi nimittäin merkittäviä taloudellisia panostuksia niin kokonaiskysynnän elvyttämiseen kuin pitkäaikaistyöttömien uudelleenkouluttamiseenkin. Vaikka tällaiset panostukset olisivatkin kansantaloudellisesti järkeviä hieman pidemmällä tähtäimellä, ne lisäisivät lyhyellä tähtäimellä valtion menoja ja sen myötä valtiontalouden alijäämää. Ja sehän ei sovi hallitukselle, joka yrittää keinolla millä hyvänsä saada julkisen talouden tasapainoon jo tällä vaalikaudella. Työttömyysturvan ehtoja kiristämällä voi sen sijaan jopa saada aikaan joitakin pieniä säästöjä – vaikka ne joudutaankin repimään työttömien selkänahasta. ChRisteR k. liNdholm rahan voiMa teksti saila kivelä kuva aNNika PitkäNeN tyhjä pakastin Missä viipyy krapulaisen vegaanin einespitsa? m iNulta kysytään usein, miten minusta tuli vegaani. Puhun aina eläimistä, niiden kokemuksellisuudesta ja tietoisuudesta sekä siitä, kuinka väkivaltaa ei vain voi oikeuttaa. Todellisuudessa se, miten minusta tuli vegaani – hetki, kun päätös vegaaniksi ryhtymisestä kirkastui ja ajoi voimalla ylitseni – on vähemmän ylevä: Lojuin sohvalla krapulaisena ja söin juustonaksuja. Juustonaksut olivat rapeita ja ilmavia, kunnes muuttuivat hyvän makuiseksi töhnäksi ja juuttuivat kitalakeen. Mietin, kuinka kummallisia ne olivat – näitä merkittäviä pohdintoja tekee vain krapulassa. Pitelin naksua kädessä ja juustotöhnä levisi sormiin. Juustonaksut eivät muistuttaneet mitään muuta – edes juustoa. Tällaistakin on ihminen mennyt keksimään! Mietin naksun matkaa hyppysiini ja omaa vastaanottajan rooliani ruokaketjussa. Kuinka helvetin posketonta on, että jossain lehmä ei pysty liikkumaan tai hoivaamaan poikastaan, jotta voisin syödä tämän vänkyrän suikeron? Herkistyin liikaa ajatellessani lehmiä, erityisesti niiden kosteita turpia ja suuria silmiä, ja päätin ylevästi ja empimättömästi, että nyt riittää! Euforisena, uutena ihmisenä ja kevein mielin suuntasin alakerran Siwaan. Harpoin jo pakastealtaalle, kunnes hitaalla käyvä mieleni prosessoi oivalluksen, että Dr. Oetkerin Ristorante mozzarellapitsa valmistetaan juurikin niiden samojen suurisilmäisten lehmien maidosta. Tuijotin laatikkoa, jonka kyljessä pitsaviipale sojotti haarukassa yliluonnollisessa asennossa. Dr. Oetkerin mozzarellapitsa oli minulle merkittävä eines. Jos huurteinen seikkailuni oli yltänyt siihen pisteeseen, että päästin henkisen yläaste ikäiseni valloilleen, oli pakastepitsa ensimmäinen porras krapulaisella matkalla takaisin Oikeaksi Ihmiseksi. Se on helppo ja halpa. Se on yksinkertainen ja täydellisenä syntynyt, se tarvitsee vain työntää uuniin. Kukaan ei suutu tai pahastu, jos ei pystykään syömään sitä. Pakastepitsan ainoa ongelma on, että yhdessä humaltuneen ihmisen kanssa se on huomattava paloturvallisuusriski. oliN valmis luopumaan uskollisesta krapulakavaljeeristani iäksi. Silloin, lähes vuosi kymmen sitten, ei ajatusta vegaanisesta pakastepitsasta ollut olemassa. Vegaanipiireissä tiedettiin vain, että humalaan liittyvät oloti