f 4| 1 20 4 to uk u ok .v ifi oi . ma fi u mm-latka- spesiaali s.8 asekauppiaan kiakkosirkus s.29 noora rAty s.34 4 suohpan terror
Seuraa @ilosaarirock 11.-13.7.2014 \\ Laulurinne \\ Joensuu www.ilosaarirock.fi \\ www.fb.com/ilosaarirock ALIC E IN C H AIN S ( U S ) PORT ISHEA D (UK) HAIM (U S) MUSTASC H ( S WE) ELLIE G OU L D I N G (UK) TRENTEM ØLLER (DEN) ST UDIO KILLERS (UK) RIVERSI DE (P OL) ASAP FERG (US) KC/MD M AFIA Aksim & Musta Barbaari \\ Black Lizard Damn Seagulls \\ Gracias & The Globe Band Haloo Helsinki! \\ Herra Ylppö & Ihmiset \\ Pää Kii Jenni Vartiainen \\ J. Karjalainen \\ Oranssi Pazuzu Ranger \\ Rauhatäti & Tes La Rok \\ Sanni Santa Cruz \\ Tuomo \\ Turmion Kätilöt The Blanko \\ Death Hawks \\ Insomnium Lapko \\ Lieminen \\ Night Lives \\ Olavi Uusivirta HAPPOR A DI O Risto \\ Viikate \\ Wasted \\ Wolfheart STAM1NA P IE TA R IN S PEKTAAK K E LI ILO S A A R IRO C K . F I JA T I K E T T I LIPP UVAIHTOE HD OT : LA-SU 9 5 € LA 6 0 € \\ SU 75 € PE SULO-KLUBI 29 € 12 0 M IN . Eppu Normaali < KO NS ER T TI ! Eläkeläiset: Humpfonia! PE 1 1.7 . E N N A K KOLI P UT : + LISÄÄ OH JELMAA LUVASSA! Pariisin Kevät Anssi Kela KLUBI
UUTUUS! PUOLET KASVISTA. PUOLET HEDELMÄÄ.
Uutta tietoa meiltä ja maailmalta Suomalaisia tieteen huipulla Vain yksi jäi Kuoleman kulttuurit Suomessa Nälkä ja yltäkylläisyys Suomalaisia on vähän, mutta tieteemme on tasokasta ja sitä arvostetaan maailmalla. Uutuuskirja kertoo sata suomalaista tieteen menestystarinaa. Miten Homo sapiensista tuli ainoa ihmislaji? Huippututkijan tieteellinen jännityskertomus punoo yhteen johtolankoja ihmisen kehityshistorian selvittämiseksi. Kuolema on olennainen osa ihmisyyttä. Miksi se pelottaa? Asiaa kuoleman kokemuksesta ja kohtaamisesta, saattohoidosta, rituaaleista ja kuolemattomuuden etsinnästä. Maailmassa riittäisi jo ruokaa kaikille. Miksi sitä on niin vaikea jakaa tasan? Ruoka- ja ravitsemusturva tarvitsevat entistä enemmän huomiota, kun väestö jatkaa kasvuaan. Isän kokemus Somalia ja Somalimaa Kestävä työ ja hyvä elämä Hyvän tekeminen ja valta Ruokakulttuuri islamin maissa Mitä on olla isä nykySuomessa? Mitä perhevapaat merkitsevät? Äänessä isät itse. Kartoittaa moni-ilmeisen alueen kulttuuria ja historiaa sekä auttaa ymmärtämään nykytilannetta. Työpaikkoja luodaan lisää ottamalla velkaa tulevilta sukupolvilta. Pohtii auttamisen suhdetta läntiseen valtaan ja itse auttamisjärjestelmän ristiriitoja. Uusi nidottu laitos suositusta kirjasta. Sisältää runsaasti tietoa ja yli 100 sivua herkullisia reseptejä. Gaudeamus Kirja & Kahvi – herkkuja mielelle ja kielelle Viihtyisä kirjojen, kahvin ja ihmisten kohtaamispaikka Kaisaniemessä, Helsingin sydämessä. Tutustu kirjakaupassamme kiehtovimpiin tieto- ja tiedekirjauutuuksiin ja löydä mieluisimmat lahjakirjat sekä lahjakortit kevään juhlijoille. Kahvilan herkut on tehty omassa keittiössämme, ja kahvikin on reilua. Kurkkaa ajankohtaiset tapahtumat ja lounaslistat Facebook-sivuiltamme: Gaudeamus Kirja & Kahvi. Tervetuloa viihtymään! Avoinna arkisin 9–20, la 10–16 Vuorikatu 7, Kaisaniemi, p. 050 466 1012 ?·?www.gaudeamus.fi?·?Tiedon puolella??
intoa piisaa tilaa nyt! kevään uutuudet Tsekkaa tarjoukset ja tee löytöjä! Rastita, irrota sivu, taittele, teippaa ja postita. Kaikki uutuudet, yli 250 kirjan valikoima ja lisää tarjouksia nettikaupassa! www.intokustannus.fI HUIPPUTARJOUS Tuomo Pietiläinen & tutkiva työryhmä: WAHLROOS Huikea tutkivaa journalismia hyödyntävä teos merkittävästä vallankäyttäjästä ja hänen hyvä veli -verkostostaan. Sergei Lukjanenko: HÄMÄRÄN PARTIO Sergei Lukjanenkon maailmaa valloittavan Partio-sarjan kolmas osa on omaperäinen sekoitus venäläistä kauhua, fantasiaa ja scifiä. 15.00 € (ovh 37 €) KAUNO TIETO Marjut Hjelt: LAPSUUDEN SADUT JA SEIKKAILUT Kaunis ja runsaasti kuvitettu tietokirja kertoo elävästi klassisista satukirjoista ja -hahmoista. 28.00 € (ovh 32 €) Luiz Ruffato: RUTOSTI HEVOSIA Hypnotisoiva yhdenpäivänromaani São Paulon vimmaisesta metropolista, yksi brasilialaisen kirjallisuuden käänteentekevistä teoksista. 26.00 € (ovh 29 €) Johannes Ojansuu: KATOAVAISUUDEN AINEISTO Johannes Ojansuun aforismit tutkivat luonnon ja ihmismielen järjestystä katoavaisuuden peiliä vasten. 22.00 € (ovh 25 €) Teppo Eskelinen & Inari Juntumaa (toim.): KAPITALISMIN SANAKIRJA Kirja kertoo, mitä kapitalismi on – sana kerrallaan. Teosta voi lukea niin tietosanakirjana, oppikirjana kuin pamflettinakin. 22.00 € (ovh 25 €) Pavel Sanajev: HAUDATKAA MINUT JALKALISTAN TAAKSE Venäläisen elokuvaohjaajan Pavel Sanajevin kirjoittama, koulupojan sepityksiä nerokkaasti tavoittava lapsuuden tarina. 25.00 € (ovh 29 €) SARJIS Juha Suoranta & Sanna Ryynänen: TAISTELEVA TUTKIMUS Ensimmäinen suomenkielinen esitys kantaa ottavista tutkimusmenetelmistä ja tutkimuksesta aktivismina. Mr. Fish: PILAKUVIA PERSEESTÄ II Mr. Fishin pureva, älykäs ja hauska poliittinen satiiri ei jätä ketään kylmäksi. 13.00 € (ovh 15 €) 23.00 € (ovh 26 €) Tilaan rastilla merkitsemäni kirjat (halutessasi useampia, merkitse lukumäärä kirjan kohdalle) Täytä yhteystietosi, irrota sivu, taittele, teippaa kiinni ja postita. Voit tilata myös netissä www.intokustannus.fi, email myynti@intokustannus.fi, puh. 040-1795297 tai kurvata Kurvin Kirjaan, Hämeentie 48, HKI. Tervetuloa! Nimi Osoite Postinro Puhelin Sähköposti Allekirjoitus Hintoihin lisätään postikulut, max. 5eur/tilaus. Tilaajana saat myös Into Kustannuksen uutiskirjeen, joka sisältää mm. kutsuja tapahtumiin ja tietoa kirjatarjouksista. VOIMA 4/14 24.00 € (ovh 27 €) Anna Kontula: KIRJEITÄ OIKEALLE Anna Kontulan uutuusteos on kuvitteellinen romanttinen kirjeenvaihto vasemmistopoliitikon ja oikeistovaikuttajan välillä. 22.00 € (ovh 25 €) Pirjo Alijärvi, Hildur Boldt, Ismo Kainulainen & Katri Söder (toim.): VASEMMISTON TULEVAISUUS Nimekkäät kirjoittajat kertovat suomalaisen sosialidemokratian tarinan ja analysoivat vasemmiston ja hyvinvoinnin nykyhetkeä ja tulevaisuutta. 20.00 € (ovh 23 €) Into Kustannus maksaa postimaksun Vastauslähetys Sopimus 5000521 00003 HELSINKI Kimmo Kiljunen: MAAILMAN MAAT Maailman maat – Liput ja historia käy läpi maailman kaikki 194 itsenäistä valtiota ja joitakin itsehallinnollisia alueita ja kuvaa niiden historian keskeiset piirteet. 30.00 € (ovh 37 €) Kai Sadinmaa: 10 KÄSKYÄ KIRKOLLE Pappi Kai Sadinmaan 10 käskyä kirkolle iskee suoraan kirkon ytimeen. 26.00 € (ovh 29 €) Eveliina Lundqvist: SALAINEN PÄIVÄKIRJA ELÄINTILOILTA Paljastava ja koukuttava päiväkirja eläintuotannosta. Mitä tiloilla todella tapahtuu, kun toimittajat ja aktivistit eivät ole näkemässä? 23.00 € (ovh 26 €) Jonathan Balcombe: ELÄIMELLINEN NAUTINTO Eläimellinen nautinto on historian ensimmäinen kirja, jonka aiheena on eläinten kyky tuntea nautintoa. 25.00 € (ovh 28 €) Johanna Korhonen & Jeanette Östman (toim.): KAIKELLA RAKKAUDELLA Useimmiten homoista, biseksuaaleista ja transihmisistä puhuvat heterot. Tässä kirjassa he ovat äänessä itse. 23.00 € (ovh 26 €) Johanna Pohjola: MATE Suomen ensimmäinen matekirja sisältää hauskaa tietoa ja vinkkejä niin aloitteleville kuin kokeneillekin matenjuojille. 33.00 € (ovh 35 €) NUORET Edgar Rice Burroughs: MARSIN NERO Uusintapainos kaikkien aikojen huikeimman seikkailufantasian harvinaisesta kuudennesta osasta! 21.00 € (ovh 24 €) PAMFLETTI Jouko Kajanoja & Kaarin Taipale (toim.): EUROOPAN MAHDOLLISUUS 11 huippu-asiantuntijaa kertoo, miten unionia tulee parantaa. Kirjoittajina mm. Satu Hassi, Matti Tuomala ja Erkki Tuomioja. 15.00 € (ovh 17 €) Sini Mononen (toim.): ALASTON TOTUUS TAITEESTA Onko taiteessa vikaa, jos yleisö ei ymmärrä sitä? Pamfletti kuvaa taidemaailman liikehdintää markkinoiden ja median valtakaudella. 15.00 € (ovh 17 €)
ilmoitus toukokuun merkkituotteet
sisältö 5.5.–1.6.2014 7 4 / 2014 ajassa 8–17 Verinen kiakkosirkus Voiman päätoimittajalle tärkeintä tällä hetkellä on hyvät energiat ja vibat. Samuli Saarinen pääkirjoitus Minskin MM-kisat ovat lahja asekauppiaalle. Eurooppalainen leikkikenttä Lukašenkan verinen kiakkosirkus s. 8 • Lukijaposti s.10 • Osa osallistaisi s.12 • Sunniterroristit valtaavat tilaa Irakissa s.13 • Kalifornia kuivuu s.14 • Valtio sijoittaa veroparatiiseihin s.16 • Ruokatohtori s.17 joten lähden ulos Ilm-joen varrella sijaitsevasta arkistosta ja kierrän kohti Kegelbruckeä. Kävelen sillan yli Kagelplazin ohi ja Vorwerksgassea pitkin kohti Herderplatzia. Kuljen hämärää porttikäytävää kohti valoa. Silmieni edessä avautuu Herderplatz, jossa minua on vastassa sinfoniaorkesteri ja kuoro. Jään mykistyneenä seisomaan O Freunde, nicht diese Töne! Näitä alkusanoja ei Fredrich Schillerin runossa ole, vaan ne ovat ilmeisesti Beethovenin tekemiä lisäyksiä. Orkesteri ja kuoro aloittavat ulkoilmaharjoituksensa. Ystävät, ei enää sitä vanhaa virttä, laulaa baritoni: sondern laßt uns angenehmere anstimmen und freudenvollere, kuulkaamme jotain hauskempaa. On vuosi 1998. K a i p a a n r a i k a s ta i l m a a , tässä lehdessä 20–35 ”Ärsyttää ihan helvetisti” s. 20 • Painajainen pannulla s. 24 • Kun politiikka ei riitä s. 26 • Matkalla divariin s. 29 • Yhteiskuntamalli haussa s. 32 • Arktinen terrori s. 34 Aleksi Toivanen T u n t u u k u i n k u o r o puhuttelisi juuri minua. Tämähän on merkki taivaalta. Olin juuri päättänyt vaihtaa ammattia – minusta ei ollutkaan 1800-luvun filosofian tutkijaksi. Kuoro laulaa ensimmäisen kerran Freude! ja sitten vielä toisenkin kerran, kunnes pikkuhiljaa koko Beethovenin yhdeksännen sinfonian finaali vyöryy läpi. Kun harjoitus on ohi, lähden kävelemään pitkin saksalaisen Weimarin kaupungin pieniä katuja, kunnes pysähdyn musiikkiliikkeen ikkunan eteen. Ikkunassa mainostetaan Manic Street Preachersin uusinta levyä ja sen ensimmäistä sinkkua: If You Tolerate This Your Children Will Be Next. Tuijotan pitkään hypnoottista mainostekstiä. Näinhän se on. Sini Harkki Weimariin vietin monen muun interreilaajan tavoin aikaa Müchenissä, Bolzanossa, Ljubjanassa ja Venetsiassa. Kosmopoliittisen Euroopan yksi tunnussävelmistä on Suedin Europe is our playground, London is our town. Viime vuodet kansainvälinen finanssieliitti on pitänyt Eurooppaa leikkikenttänään, mutta minulla on sellainen olo, että sen aika on ohi. Ehkä vain toivon niin, koska Eurooppa on minulle rakas mielentila. Greenpeacen Suomentoimiston uusi pomo vaatii Rakas päiväkirjani s. 22 • Katsotahan, kaivatahan, Talvivaaran unelmahan s. 25 • ihmisiä Pidä kiharas s. 30 • Työttömien virallinen äänitorvi s. 34 toimimaan. E n n e n p ä ät y m i s tä kulttuuri 37–53 Lihaa & verta lavalle s. 37 • Seikkailu suljetussa huoneessa s. 38 • Tunnetason puhetta siivoamisesta s. 39 • Yhden miehen maahanmuuttokonferenssi s. 40 • Ympäristökuvia s. 41 • Kirjailija rasistina s. 44 • Tiedossa liitävä pääsky • Vanhat pierut paineen alla s. 46 • Kirjallisuuden Angry Birds s. 48 • Kesytetty anarkisti s. 50 • Vain yksi penis s. 52 Aleksi Toivanen Tanu Kallio 37 40 kolumnit 14 & 38 Riina Yrjölä Liitteet: Sosiaalifoorumi kansi: Suohpanterror 4 Olavi Uusivirta vuoden 2014 EU:ssa riittää. Unioni ajaa leikkauspolitiikkaa, joka tekee rikkaista rikkaampia ja sattuu eniten köyhimpiin. EU-parlamentilla ei ole riittävästi valtaa, eikä meillä ei ole oikeasti eurooppalaista julkisuutta. Europoliittisilta päätöksiltä puuttuu tekijät, ja niistä uutisoidaan passiivissa. Kansalla ei ole käsitystä siitä, mitä parlamentissa päätetään, ja toisaalta taas oikeistolainen populismi ja rasismi tekevät nousuaan ja niin edelleen. Silti pakko myöntää, että EU-parlamentti on paras historian tähänastisista yrityksistä luoda Euroopalle poliittinen ja demokraattinen julkisuus. Ehkä Beethoven ja Manic Street Preachers ovat oikeassa opettaessaan, että usein on tärkeää sanoa ensin, mitä ei halua kuulla tai sietää. Sen jälkeen on helpompi päättää, minkä puolesta voi seistä. Through every station, through every town / ?Run with me baby, let’s make a stand / ?From peepshows to disco, from Spain to Camber Sands / Europe is our playground. Kimmo Jylhämö Ongelmia 52 kulttuurihäiriö 54 54 Voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744?3112, faksi (09) 773?2328, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköposti toimitus@voima.fi, fifi.voima.fi Vastaava päätoimittaja Kimmo Jylhämö 044 568 1996 fifi.voima.fi-päätoimitttaja Hannele Huhtala Toimitussihteeri Teemu Muhonen Ulkoasu AD/graafikko Mirkka Hietanen (09) 7744?3113, mainosgraafikko Ninni Kairisalo voiman dokumenttiteatteriprojekti toimituspäällikkö Susanna Kuparinen (apuraha) (09) 7744?3113 & erikoistoimittaja Jari Hanska (apuraha) 050 551 8997 toimitusjohtaja Teemu Matinpuro Yhteyspäällikkö Tuomas Korkiakangas (09) 7744 3112, 040 825 5804 Kustannuspäällikkö Tuomas R antanen (opintovapaalla) 040 507?7165 ensimmäiset lukijat Anu Harju & Tapani Möttönen Toimitusharjoittelijat Noora Isomäki & Tuukka Tuomasjukka kuvaharjoittelija Aleksi Toivanen Avustajina tässä numerossa Mari Ahokoivu, Anu Brask, Tomi Huttunen, Alfredo Jaar, Richard Jensen, Marjo Jääskä, Tanu Kallio, Kristiina Koivunen, Laura Kopio, Hanna Kuusela, Noora Laaksonen, Pertti Laesmaa, Henrik Lahtinen, Sonia Luokkala, Ville Lähde, Marissa Mehr, Bertha O, Antti Oksanen, Pilli-Liisa, Maaria Pääjärvi, Aki Roukala, Samuli Saarinen, Pentti Sainio, Suohpanterror, Kaisu Suopanki, Maria Seppälä, Kaisu Tervonen, Laura Ukkonen, Olavi Uusivirta, Tiina Vanhanen, Elias Vartio, Jukka Vuorio, Klaus Welp, Johannes Wiehn, Riina Yrjölä Julkaisija Voima Kustannus Oy Yhtiön osakkaat Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Heikki Hiilamo & Tuomas Rantanen Jakelu Jari Tamminen, jari.tamminen@voima.fi & Juho Paavola Tilaukset Tuomas Korkiakangas (09) 7744?3112 Voiman vuositilaus 10 numeroa 39 euroa Paino Alma Manu Oy, Tampere Painos 60?000, Voima 5/14 ilmestyy 2. kesäkuuta. ISSN 1457-1005
8 a jassa 4 / 2014 Poliisin teot jäävät täysin vaille rangaistusta samalla kun rauhanomaisia mielenosoittajia ja sosiaalisten liikkeiden johtajia jatkuvasti häiritään, leimataan, hakataan, pannaan vankilaan ja sakotetaan. Amnesty Internationalin raportti Spain: The right to protest under threat teksti pentti sainio | kuvitukset samuli saarinen Lukašenkan verinen kiakkosirkus Minskin MM-kisat ovat jääkiekkoviihdettä & asekauppiaan juhlaa. Minskissä järjestettävät jääkiekon maailmanmestaruuskisat ovat Valko-Venäjän presidentin Aljaksandr Lukašenkan vallassaolon 20-vuotisjuhlat. Nämä juhlat hänelle on järjestänyt Venäjän poliittinen ja taloudellinen mahti sekä Kansainvälinen jääkiekkoliitto. Kohta 60-vuotias Lukašenka oukokuussa on salamyhkäinen mies, josta tiedetään vähän. Hänen rakkautensa jääkiekkoa kohtaan ei kuitenkaan ole salaisuus. Kun Lukašenka lähtee pelaamaan kiekkoa, Minskin keskustan liikenne pysähtyy komean saattueen tieltä. Autosaattueen tuloja menoajoista Minsk-areenalle seurataan presidentin hallinnon työpäivän pituutta. Neuvostoajan kolhoosin johtaja Lukašenka nousi Valko-Venäjällä valtaan 1994 kovilla keinoilla, joilla hän edelleen pitää valtiota otteessaan. Ihmisoikeusloukkaukset, kuten toisinajattelijoiden kidutukset, murhat ja omaisuuksien kaappaukset, johtivat EU:n ja Yhdysvallat asettamaan Lukašenkan ja tämän läheiset avustajat matkustuskieltoon ja muihin pakotteisiin vuonna 2011. Tästä huolimatta Kansainvälinen jääkiekkoliitto IIHF on puheenjohtajansa René Faselin ja varapuheenjohtajansa Kalervo Kummolan johdolla päättänyt osoittaa julkisen tukensa Lukašenkalle luovuttamalla tälle jääkiekon mm-kisat.
a jassa 9 4 / 2014 Turun yliopiston humanistinen tiedekunta on valinnut Turun paperittomien klinikka Global Clinic Turun Vuoden humanistiteoksi. Turun yliopisto 24.4. Lukašenka K voi esiintyä suurena urheilujohtajana, joka haluaa kansalaii s a i s ä n tä n ä silleen vain terveyttä, jännitystä ja iloa. Diktaattorit ovat aina käyttäneet urheilua siirtääkseen huomion pois hirmuteoistaan. Kansainvälinen jääkiekkoliitto ei anna Lukašenkalle kansainvälistä hyväksyntää ilmaiseksi. Liitto pystyy rahastamaan mmkisojen isäntää sekä suoraan että epäsuorasti. Suoraa tuloa ovat osuudet esimerkiksi lipputuloista, ja epäsuoraa tuloa tulee esimerkiksi televisiointioikeuksista ja sponsoreilta. Näitä epäsuoria tulovirtoja hallinnoi liiton yhteistyökumppani, sveitsiläinen Infront-yhtiö, joka tilittää pääosan saamistaan tuloista liitolle. I Lukašenkalle pieni tukija verrattuna Vladimir Putinin Venäjään, joka tukee Lukašenkan hallintoa kaasulla, öljyllä ja asekaupalla. Venäjän ja Lukašenkan tiivis sotilaallinen yhteistyö juontuu Neuvostoliiton aikaan, jolloin Valko-Venäjä tuotti aseita yhteistyössä Ukrainan kanssa. Nykyisin venäläiset bisnesmiehet tarvitsevat Lukašenkan välikäsiä salaisessa asekaupassa maailman kriisialueille, kuten Syyriaan. Lukašenka on itsekin myynyt aseita Syyrian hallinnolle ulkovaltojen moitteista piittaamatta. ”Arvostellaan meitä kuinka paljon tahansa, me jatkamme sotilasapuamme Syyrialle”, Lukašenka sanoi jo vuonna 2002 Wall Street Journalin mukaan. Sotilaallista yhteistyötä voidaan epävirallisesti harjoittaa urheiluympyröissä. Vladimir Putin kutsui ystävänsä tammikuun alussa 2014 pelaamaan jääkiekkoa Sotšin tyhjälle Ice Dome -areenalle. Putin pelasi numeIHF on asekeisari A l j a k s a n d r Lukašenka valittiin Valko-Venäjän presidentiksi ensimmäisen kerran vuonna 1994. Hänen ensimmäistä kauttaan pidennettiin 7 vuoden mittaiseksi, ja hänet on valittu kahdesti uudestaan vuosina 2001 ja 2006. Vuonna 1954 syntyneen Lukašenkan taustasta kerrotaan vähän, eikä juuri kukaan uskalla kysyäkään. Hänen mieliharrastuksiinsa tiedetään lukeutuvan jääkiekko ja kauneuskilpailuissa käyminen. Lukašenkalla on vaimo, joka on pyyhitty pois virallisesta historiasta ja josta ei löydy yhtään valokuvaa. He elävät asumuserossa. Avioliitosta hänel- rolla 1 ja hänen joukkuetoverinsa Lukašenka numerolla 11. Lukemin 12–3 voittaneeseen joukkueeseen kuului sattumalta myös Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu. A epäillään rahoitettavan myös Minskin mm-kisoja, mutta kisojen rahoituksesta on perillä tarkasti vain presidentti Lukašenka. Selvää joka tapauksessa on, ettei Lukašenka rahoita urheiluharrastuksiaan pelkästään valtion budjetista. Lukašenkan valtaa tukevat valkovenäläiset oligarkit, kuten Juryi Tšyž, Alexander Šakutin, Nikolai Varobei ja Vladimir Pefs e k au pa l l a iehet, Liikem t asetu ivä jotka e enkan Lukaš oon, t komen t pian tävä menet sensä. bisnek tiev. Heidän bisneksensä perustuvat presidentin toiveiden täyttämiseen. Systeemi on samantyyppinen kuin Putinin Venäjällä. Oligarkit upottavat miljoonia presidentin osoittamiin kohteisiin, erityisesti hänen urheiluprojekteihinsa. Ne liikemiehet, jotka eivät asetu Lukašenkan komentoon, menettävät pian bisneksensä ja saavat etsiä elintilaa ulkomailta, jos sinne ehtivät. Epäsuosioon ovat joutuneet esimerkiksi ennen Lukašenkan valtakautta rikastuneet Leonid Volk, Alexander Popeyko, Valery Sumski ja Andrei Klimov. lä on kaksi poikaa, 38-vuotias Viktor ja 23-vuotias Dmitri. He ovat mukana isänsä vallan ja rahan jaossa. Lukašenkalla on myös lääkärinsä kanssa avioton poika Nikolai, 9, joka esiintyy isänsä kanssa paljon julkisuudessa, välillä jääkiekkokaukalossa ja välillä Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa yhteisissä sotaharjoituksissa puettuna sotilasuniformuun. Hänestä Lukašenka on puhunut perillisenään. Periikö Nikolai-poika valtaa vai rahaa, vai kumpaakin, sen aika näyttää. Ainakin hän perii osan isänsä kiekkovarusteista, joita riittää kaikille pojille ylin kyllin. pentti sainio joita pitY kin liikemiehet rahoittavat urheilua, on presidentin urheik s i k a n a v i s ta , lukerho. Sitä johtaa Lukašenkan keskimmäinen poika Dmitri, 23. Presidentin suojelua nauttivat oligarkit saavat kunnian rakentaa areenat ja kustantaa joukkueet. Samoin he joutuvat rahoittamaan erilaisia kisoja ja niiden hankkimista. Monella liikemiehellä on suhteita Venäjän öljy- ja kaasubisneksen vartijoihin, ja osa heistä on mukana asekaupassa. Varakkaimpana Valko-Venäjän upporikkaista liikemiehistä pidetään asekaupoilla rikastunutta Vladimir Peftieviä, jota kutsutaan Lukašenkan lompakoksi. Peftiev johtaa Valko-Venäjän tennisliittoa ja on kansallisen olympiakomitean jäsen. Yhdysvaltain salaisista diplomaattisähkeistä on selvinnyt, että juuri Peftievin yhtöiden kautta presidentin vanhin poika Viktor Lukašenka, 38, tiettävästi hoitaa asekauppoja. Viktor myös avustaa isäänsä maanpuolustusasioissa ja on turvallisuusneuvoston jäsen. Häntä pidetään kovaotteisen salaisen poliisin ja sisäministeriön todellisena hallitsijana. läV heinen bisneskumppani, valtion erityssuojeluksessa oleiktor Luk aŠenk an va liikemies Sergei Gaidukevich, hoitaa asekaupparahojen kanavoinnin Euroopassa monien yhtiöiden kautta. Gaidukevich on entinen Neuvostoliiton armeijan eversti, joka palveli aikoinaan Irakissa. Lukašenkan hallinto on vienyt Irakiin aseita vuosikausia. Gaidukevichillä on yhteyksiä moniin yrityksiin, joita amerikkalaiset diplomaatit epäilevät käytettävän Lukašenkan rahojen siirtelyssä Euroopassa. Näiden asekauppojen tutkiminen Valko-Venäjällä on vaarallista työtä. Sen sai kokea toimittaja Veronika Cherkasova, joka selvitteli Saddam Husseinille Irakiin myytyjen aseiden reittejä. Irakin diktaattorilla oli rekkakuormittain sitä, mitä Lukašenkalta puuttui – käteistä rahaa. Toimittaja alkoi tutkia sitä, kuinka nämä aseet ja setelit saatiin vaihdettua. Lokakuussa 2004 hänet tapettiin 40 veitsen iskulla kotiinsa Minskissä. Lukašenka käA vi lokakuussa 1999 Venäjän parlamentissa duumassa julislj a k s a n d r tamassa innostuneelle yleisölle kauppapolitiikkansa oppeja. Hän sanoi, ettei Venäjän pitäisi huolehtia siitä, mitä amerikkalaiset ja länsieurooppalaiset ajattelevat. ”Miksi polvistutte Kansainvälisen valuuttarahaston varkaiden edessä”, kysyi Lukašenka duu- Perestroikan perässä M i k ä yh d i s t ä ä ValkoVenäjän presidenttiä Aleksander Lukašenkaa ja tähän kriittisesti suhtautuvaa kansanosaa? Kumpikin näyttäisi toivovan mahdollisimman paljon kansainvälisiä kisaturisteja toukokuussa pidettäviin jääkiekon mm-kisoihin. Viktor Martinovitš on yksi niistä, jotka toivovat kisaturistien vierailevan maassa. Martinovitš työskentelee professorinaw valkovenäläisessa European Humanities University -yliopistossa. Yliopisto joutui vuosituhannen alussa Lukašenkan hallinnon silmätikuksi ja joutuikin siirtämään man jäseniltä The Moscow Timesin mukaan. Hän viittasi Venäjän 650 miljoonan dollarin velkaan rahastolle. ”Yksi S-300-ohjusjärjestelmä maksaa 550 miljoonaa. Myykää pari sellaista, ja kaikki huolenne haihtuvat.” Sali räjähti taputuksiin. Sen jälkeen Lukašenka ehdotti venäläisten aseiden myynnin lisäämistä Lähi-itään, kuten Syyriaan, jonne on viety venäläisiä aseita sitä ennen ja sen jälkeen aina nykypäiviin saakka. mm-kisat annetJkokouksessa tiin Valko-Venäjälle IIHF:n keväällä 2009 ä äk iekon Sveitsissä. Lukašenkan hakukomiteaa johti Valko-Venäjän jääkiekkoliiton puheenjohtaja Vladimir Naumov, joka joutui 2004 ensimmäisenä valkovenäläisenä EU:n ja Yhdysvaltain matkustustuskieltoon ihmisoikeusloukkausten vuoksi. Euroopan neuvoston tutkimusten perusteella Naumov oli Lukašenkan salaisen poliisin päällikönä osallisena entisen sisäministerin Juryi Zaharankan, entisen varapääministerin Viktar Hantšarin, liikemies Anatoli Krasovskin ja Venäjän televison kameramiehen Dmitri Zavadskin katoamisiin vuosina 1999–2000. Juuri sisäministeri Naumov asioi hyvin tiiviisti vuosien ajan Faselin, Kummolan ja liiton pääsihterin Horst Lichtnerin kanssa. Marraskuussa 2004 oli Kalervo lopulta koko toimintansa vuonna 2004 naapurimaahan Liettuaan. Jääkiekko mielletään nimenomaan presidentin, ei kansan, lempiurheiluksi. Tästä huolimatta Martinovitš on sitä mieltä, että Euroopan ei tulisi boikotoida kisoja. Miksi? ”Erään teorian mukaan venäläinen perestroika sai alkunsa Moskovan olympialaisista 1980. Silloin suuri ulkomaalaisten määrä kaupungissa loi täysin erilaisen tunnelman suljettuun maahan. Paras tapa rikkoa Valko-Venäjän eristys on se, että ihmiset vierailevat kisoissa.” Elias Vartio Kummola juniorien Mestis-joukkueen kanssa Valko-Venäjällä presidentti Lukašenkan kutsuvieraana. Tuolloin Naumovin osallisuus katoamisiin oli jo julkistettu. Helsingin Sanomat kysyi Kummolalta, kuinka Lukašenka tähän otti yhteyttä. Kummola vastasi: ”Tapasin kyllä Lukašenkan viime keväänä, kun olin kansainvälisen liiton puitteissa valvomassa nuorten mm-kisoja Minskissä, mutta lähinnä nämä yhteydenotot menevät ValkoVenäjän jääkiekkoliiton, pääsihteeri Aleksandr Lesinin ja puheenjohtaja Vladimir Naumovin kautta.” Kummola korosti, ettei Suomen jääkiekkoliitto ota millään tavalla osaa Valko-Venäjän sisäpolitiikkaan tai sisäisiin ongelmiin. ”Niin kauan kuin urheilu on urheilua, se on ok. Jos siihen jotain sotketaan, se ei tietenkään enää käy.” Samoihin aikoihin Naumov ja Lukašenka käynnistivät presidentin juhlaksi tarkoitetun suurprojektinsa, Minskin 2014 mm-kisat. Pentti Sainio: Kummolan kääntöpiiri. Into 2014. 250 s. Jääkiekon maailmanmestaruuskisat Minskissä 9.–25.5.
10 lukijaposti: palaute@voima.fi 4 / 2014 Jorma on Jorma, mutta naisen vastaava joutui pitkään selviämään ilman erisnimeä. Ei enää, sillä vaginalle on nyt valittu uusi nimi: Ilona. Sexpo-säätiö 17.4. pilli-liisa rättää sinänsä aiheettomia epäilyksiä jutun faktuaalisen sisällön tarkkuudesta. Kiitän tärkeän aiheen nostamisesta lukijakuntanne tietoisuuteen ja toivon, ettei vastaavia munauksia päästetä läpi tulevaisuudessa. Nimetön Botoxin parempi puoli Sri Lankasta kommentti Talvivaaran taustaa kysyy, mitä Talvivaaran katastrofista pitäisi oppia. Lisäisin vähän historiaa: Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n listoilla on jo vuosikymmenet ollut tiedot Suomen uraanivarannoista. Suurimmat ovat Talvivaara ja Sokli, jonka malmista norjalainen Yara haluaa tehdä lannoitetta. Muutkin IAEA:n listan paikat ovat tuttuja kaivosbuumiamme seuranneille. Tosin näitä kaivoksia ei julkisesti kutsuta uraanikaivoksiksi. Kuten monet muutkin kaivoksemme, ne ovat monimetallikaivoksia, usein jo yksistään heikkojen mineraalipitoisuuksien takia. Esimerkiksi ”kultakaivokset” ovat kulta-uraanikaivoksia. Kimmo Jylhämö suljettu aiemmat uraanikaivokset, ei malmin ehtymisen vaan ympäristöongelmien takia. Uraani ei ole vain ”metalli kuten muutkin metallit”, sillä radioaktiivisuudella on esimerkiksi syöpää lisäävä vaikutus. Meille markkinoidaan mielikuvaa siitä, ettei esille kaivettu uraani ole sen vaarallisempaa kuin maaperässä oleva. Valitettavasti todellisuus on toisenlainen. New Yorkin Blacksmith-instituutin arvion mukaan alkuperäisestä radioaktiivisuudesta jää kaivospaikan ympäristöön leviämään noin 85 prosenttia. EU:ssa on monimetallimalmia on erityisen hankala hyödyntää. Outokumpu ei siihen keinoa keksinyt. Talvivaara tiesi uraanin rikastuvan kasaliuotuksessa, mutta ei kertonut sitä hakemuksissaan. Suuren taustatuen takia pelko seurauksista ei haitannut Talvivaaraa. Uraanin tultua julkiseksi uraanilinja rakennettiin valmiiksi, vaikka lupia ei ollut. Mika ja Lasse Flöjtin kirjasta Kysymyksiä Talvivaarasta voi lukea yksityiskohtia Talvivaaran luvitustaipaleesta. Kuuluisa arabitelevisio Al Jazeera on tehnyt Lapin kaivoksista Under Northern Lights -nimisen filmin, jossa on mielenkiintoinen Pekka Perän haastattelu. Video löytyy Youtubesta. Ta lv i va a r a n Marjatta Näätänen filosofian tohtori, Helsinki Voimassa 3/2014 Otto Kronqvistin artikkeli ”Kovan linjan zeniä” esittelee ennakkoluulottomasti Sri Lankan buddhalaisnationalistien harjoittamaa väkivaltaa elävöittäen juttua mikrotason esimerkein. Lyhytkin perehtyminen Sri Lankan historiaan kuitenkin osoittaa, että siinä missä orientalistisesta näkökulmasta katsottuna ilmiö on ”uusi ja hämmentävä”, niin buddhalainen populistiliike ei ole vain ”hiljattain saanut jalansijaa” Sri Lankassa eikä kyse ole vain ”ajan hengelle tyypillisestä muukalaisvihamielisyydestä”. Sri Lankan buddhalaiset sinhaleesi-nationalistit ovat diskriminoineet muita etnis-uskonnollisia vähemmistöjä vähintään viimeisten sadan vuoden ajan, kolonialistisen brittihallinnon aikana ja sen jälkeen. Lisäksi haluaisin sanoa, että vaikka kirjoittaja pohtii nationalismin ja uskonnon suhdetta, kyseenalaistan näkemyksen uskonnosta välineenä ja ”keppihevosena”. Uskonto, etnisyys ja nationalismi ovat kietoutuneet Sri Lankassa yhteen tavalla, joka ei ole aivan vieras lännessäkään. Anni Tiukempi linja Haluaisin huomauttaa, että Otto Kronqvistin kipeästi huomionarvoisesta aiheesta kirjoitettu juttu ”Kovan linjan zeniä” on otsikoitu väärin ja harhaanjohtavasti. Sri Lankassa ja Burmassa laajalti harjoitettu buddhalaisuus, jota niin Wirathu kuin käsittääkseni Gnanasarakin nimellisesti edustavat, on theravadabuddhalaisuutta, jonka termistöön ”zen” ei parhaan tietoni mukaan kuulu. Ainut yhteys, jossa olen kuullut puhuttavan zenistä, on japanilainen zenbuddhalaisuus. Zenbuddhalaisuus eroaa monella tavoin theravadasta, ja koska se on niin sanottu mahayana -suuntaus, theravadabuddhalaiset eivät hyväksy monia sen kanonisia tekstejä. Otsikko luo tietämättömälle lukijalle vääriä assosiaatioita eri suuntausten välisistä yhteyksistä ja saa aiheeseen perehtyneen lukijan kyseenalaistamaan niin kirjoittajan perehtyneisyyden aiheeseen kuin toimituksen laatukontrollinkin. Siten se he- Minulla on harvinainen, parantumaton, neurologinen liikehäiriösairaus, johon ainoa keksitty hoitokeino on botox-piikin antaminen niskalihaksiin. Ei ollut kiva lukea Voiman 3/2014 Maailma & me -palstalta, että ”maailmassa on virhe, eikä se siloa hermomyrkyllä”. Vaikka lause totta onkin. Tarkoitan vain, että sitä helvetin hermomyrkkyä joidenkin on pakko ottaa, jos ei halua pään nykimistä takaisin... Aurinkoa silti :) Merja Lähde, älä palaa Tuukka Tuomasjukka kirjoitti Voimaan 3/2014 artikkelin ”Paista & Kimmo Jylhämön pääkirjoitus inspiroi minua lähettämään oheisen Räpistiikan Voimaan. Osallistuin ekalla versiolla Vasemmistofoorumin Aluepolitiikka-kirjoituskilpailuun. Sieltä toimittaja kommentoi, että miten tämä liittyy aluepolitiikkaan... Minulla ei ole mitään puoluekirjaa! Räpistiikkaa päättäjät päättävät paperista Oletteko kuulleet räpistiikasta? voisi BW-talon pystyttää Halikkoon rahaa luoda kuin lantaa iskeä talikkoon ei muita haittaa hiekka lattialla yksiön verkkopankki voitti palveluyksikön häkäpöntöt rusinapullaamme murustaa tasavaltaa talousvaltioksi kaventaa vallan vieneet mielet raha rauhoittaa kun kansan ääni omaan peliin tuhrataan demokratiasta kohti katastrofiaa on Suomi rikas mutta köyhyys jää pää rusinat pullastamme rötöstää pala”. Pidän erittäin myönteisenä, että Tuomasjukka tuo julkisuuteen pikaruokaravintoloiden työntekijöiden palovammat. Ty t t ä r e n i työskenteli McDonald’sissa kouluaikanaan. Ihmettelin hänen käsivarsiinsa ilmestyneitä arpia. Sain tietää, että ne ovat palovammoja, jotka syntyvät kuumasta rasvasta. Ja että kaikki niitä saavat. Tyttäreni mielestä asiassa ei ollut mitään ihmettelemistä. Huolestuin todella, ja pyysin häntä heti irtisanoutumaan työpaikasta, jossa vähät välitettiin työntekijän terveydestä ja hyvinvoinnista. Niin hän onneksi teki. Työnantajan välinpitämättömyys saa nuoret työntekijät, joita McDonald’sin työntekijät suurimmaksi osaksi ovat, hyväksymään tilanteen itsestään selvänä. En tiedä, mitä työnsuojeluviranomaiset nykyään tekevät. Tilanne on siis pysynyt ennallaan toistakymmentä vuotta. Pirkko Hiilamo Missä huutaa suomensyöjä populistinen? Kuka myöntää taloussota-armahduksen? Missä kulkee säästöpossu leikkaajien? Onko Suomi vapaa kun tiukka pää epätasa-arvon pullaan letittää? vain rahan puolesta käydään sotimassa tasavalta vapaudettomassa liitossa valta repii rintaa, mennytkö velvoittaa isänmaissa toistamaan veljessotaa sen ase on verkostossa ruk i ver kostossa taloussodassa kovassa jonossa laskimet olalla ampuvat voitolla laskimet olalla merkitystä numerolla tehostus hiostus ammutus huolenpidon huolena laskutus tehostus hiostus ammutus kylmyyden puolella unohdus on Suomi rikas mutta ahne pää taikinaakin pullastamme rötöstää on Suomi rakas mutta kun tyhjä pää sydämestään kulttuurin näivettää vain muisto jää Rauni Anita Martikainen
fifi.voima.fi 11 4 / 2014 16-vuotiaan ilmoittautuminen työttömäksi kesti Tampereella liki 2 kuukautta. Kriisitietoisuutta kansalaisille Yle 29.4. fifin luetuimmat ajalta 25.3.–28.4. hitystä Palestiinassa Ihan kreisit päivät 3. Blogi Peristerakis 7. Mikko Sauli Uutisia lukemalla Suomi näyttäisi uivan oudossa liemessä. 1. Voima 3/2014, Susanna Kuparinen, HerttaMari Kaukonen & Kati Pietarinen Työttömien virallinen äänitorvi 4. Blogi, Jukka Vuorio Minä ja kissani Muska Työttömiä on kabineteissa edustanut 20 vuoden ajan yksi ihminen. Hän kutsuu edustamiaan ihmisiä loisiksi. Sellainen omistaja kuin kissa, vai miten päin se nyt meni? 2. Pauli Huotari Sekä Nicaraguassa että Suomessa on hiukan vaivaannuttavaa kieltäytyä alkoholista kokonaan. 5. Blogi, Erick Cabrera Onnellinen hullu Näkökulma: Helsingin yliopiston vartiointifirma tukee mie- 6. Blogi, Jukka Vuorio Turvallisuusyritys G4S on toimittanut välineistöä vankiloihin, joissa kidutetaan poliittisia vankeja. Onnela ulkopuolelta katsottuna Suomalaiset tykkäävät ryysiksestä ja melkein normaalihintaisista tavaroista. Tekikö hallitus tyhjän päätöksen? Hallitus päätti kehysriihessä leikata ansiosidonnaista työttömyysturvaa, mutta ei välttämättä pysty toteuttamaan päätöstään. 8. Blogi, Olli Tammilehto Ukraina – liikkuva maa vailla valtiota Ukrainan hallitus ei voi luottaa siihen, että armeija noudattaa sen käskyjä. Monessa mielessä tämä on loistava asia. Näkökulma: Suomalainen syrjintä on piilorasismia valmistunut vähemmistövaltuutetun selvitys Erilaisena arjessa on uraauurtava raportti, joka tarjoaa kaivattua tutkimustietoa siitä, miksi Suomen romaneihin kohdistuu edelleen poikkeuksellisen paljon syrjintää työ- ja asumisasioissa. Selvitystä varten haastatelluista romaneista 70 prosenttia ilmoitti kokeneensa syrjintää edellisvuoden aikana. Luku on suurempi kuin somalien (47 %) tai venäläisten (27 %) kokema syrjintä. Selvityksen perusteella syrjinnän kokeminen on Suomessa jopa yleisempää kuin Tšekkoslovakian ja Kreikan kaltaisissa maissa, joissa romanivastaisuus on korkea. Johannes Wiehn K Yhdysvaltoihin lapsena vuonna 1977, ikävöin Suomesta aivan kaikkea. Ainoa asia, jota ei jäänyt ikävä, oli tummemmasta ihonväristäni johtunut kohtelu. Minun annettiin ymmärtää, että olin jonkinlainen uhka ja mitä todennäköisimmin myös varas. Tumma minä toki suomalaisittain olinkin. Taustani on monietninen: olen enemmän juutalainen kuin romani. un muutin Tä n ä v u o n n a suomalaisesta syrjinnästä on hienovireistä, niin kutsuttua piilorasismia. Joskus syrjintä on kuitenkin räikeää. Se saa ihmettelemään, miksi me täällä tasa-arvopyrkimykselle Suuri osa omistautuneessa Suomessa jatkamme pään piilottamista pensaaseen romaniasiassa. Romanimiehet ja -naiset kokevat tämän arkipäivän rasismin ja syrjinnän niin uuvuttavaksi, että monet ovat lakanneet yrittämästä vaikuttaa asiaan. Se ei ole ihme: elämänmittainen kohtelu toisen luokan kansalaisena vaikuttaa väistämättä ihmisen psyykeen. Miten tilanne saadaan muuttumaan? Mitä muutoksen alulle panemiseen tarvitaan? Pientä hentoa asennemuutosta. Jokainen kohtaamamme ihminen, jo- ilmoitus ILMOITUS kainen romani, ansaitsee saman kunnioituksen, jonka suomme itsellemme. Alun jälkeen tehtävä työ epäoikeudenmukaisen syrjinnän poisjuurimiseksi on jo mutkikkaampaa, mutta kaiken vaivan arvoista. Oikeisto on vuosien ajan julistanut kriisitietoisuutta ja sopeuttamista. Sen mielestä meidän pitäisi hyväksyä leikkaukset sosiaaliturvaan ja palveluihin, “koska on kriisi”. Kriisitietoisuus perustuu kuitenkin harhaanjohtavaan tietoon. Erityisesti kolme virhekäsitystä on syytä oikaista. Ensimmäisenä, eurokriisi ei johdu valtioiden ylivelkaantumisesta ja/tai kansalaisten laiskuudesta. Valtioiden taloudelliset vaikeudet alkoivat toden teolla vuoden 2008 finanssikriisin rantauduttua Eurooppaan. Julkisvelka lähti kasvuun vasta valtioiden pelastaessa kaatumisvaarassa olevia pankkeja ja verotulojen laskiessa kriisin seurauksena. Julkisvelan kasvu on kriisin seuraus, ei sen syy. Toinen kriisin syntyyn vaikuttava tekijä on rahaliitto. Sen myötä jäsenmaat ovat käytännössä luopuneet välineistä, joilla tehdä elvyttävää rahapolitiikkaa lamassa. Kun valtiot saavat velkaa vain yksityiseltä pankkisektorilta, eikä keskuspankilta, ovat ne markkinoiden määräämän korkotason armoilla. Jäsenmaiden taloutta arvioidaan mielivaltaisilla mittareilla, jotka pakottavat jatkuvaan leikkauspolitiikkaan. Yleinen harhakäsitys on, että kriisimaille olisi annettu veronmaksajien rahoja, vaikka valtaosa tukipaketeista on käytetty pankkilainojen lyhentämiseksi. Veronmaksajien rahaa on siis annettu samoille pankeille, jotka olivat syypäitä kriisiin. Samalla yksityinen velka on muutettu julkiseksi. Kun pankeille on maksettu niiden saatavat, on velkaa jäänyt jäsenmaiden välille. Euroopan keskuspankin kriisitoimet ovat tarjonneet pankeille matalakorkoista lainarahaa, jota ne ovat sijoittaneet tuottoisasti kriisimaiden velkakirjoihin. Myös pankkien ja suuryritysten osakekurssit ovat kasvaneet kymmeniä prosentteja. EKP:n antamat lupaukset ovat taanneet finanssisijoittajille parissa vuodessa arviolta yli tuhannen miljardin euron tuotot kriisimaiden velkakirjoista. Kolmas virheväittämä on se, että leikkaukset olisivat välttämättömiä. Kun rahaa on riittänyt finanssisektorille, on kansalaisiin kohdistettu vyönkiristys tarkoittanut kansanterveyden heikkenemistä, köyhyyden ja työttömyyden rajua kasvua. Vaihtoehtoja talouskuripolitiikkaan on ainoana esittänyt vasemmisto. Eurovaaleissa ratkaistaan annetaanko Olli Rehnin jatkaa Euroopan kurjistamista vai olemmeko valmiita vaihtoehdolle. LI ANDERSSON liandersson.fi silja j. a. talvi Kirjoittaja on palkittu tutkiva journalisti, kolumnisti ja kirjailija. Hän palasi Suomeen kolme vuotta sitten asuttuaan Yhdysvalloissa 35 vuotta. Englannin kielestä kääntänyt Anna Eloaho. KOHTI SOSIALISTISTA EUROOPPAA vasemmistonuoret.fi/eurovaalit
12 ajassa 4 / 2014 Suomessa käytiin 121 työtaistelua vuonna 2013. Työtaistelujen määrä kasvoi edellisestä vuodesta, jolloin niitä oli 86 kappaletta. Vuonna 2005 työtaistelujen määrä oli 365 ja vuonna 2002 työtaistelujen määrä oli 76. Tilastokeskus 29.4. maailma & me Osa osallistaisi koonnUt Kimmo Jylhämö Matkailu pilasi Lapin arkkitehtuurin, vai pilasiko? Osallistava sosiaaliturva jakaa niiden työttömien mielipiteet, jotka hankkeesta ovat ylipäänsä kuulleet. A r k k i t e h t i H a r r i Hautajärvi väittää väitöskir- Vale, emävale, yliopistojen strategiapuhe... No r m a a l i p a s k a p u h e on tietoista toimin- taa, jossa ”esityksen totuusarvolla ei ole merkitystä”, Pertti Haaparanta kirjoittaa Akateemisessa talousblogissa. Valehdellessa esitetään vilpillisesti jotakin, joka ei ole totta. Akateeminen paskapuhe on sen sijaan ”kirjoitettu niin, että sen sanomaa ei saa kovasti yrittämälläkään selkeäksi”. Yliopistojen strategiat on kirjoitettu kumpaakin edellistä strategiaa yhdistelemällä. Syntyy sontaa, joka tuottaa sitä itseään: arvohöpötystä, strategioita, missioita, visioita ja arviointien arviointeja. ”Suurin syy lienee se, että yliopistojen päärahoittaja valtio ja sen agenttina opetusministeriö, OKM, on niitä vaatinut”, Haaparanta arvioi. Hän muistuttaa, että sonnan luominen syö voimavaroja ja ”alentaa akateemisen henkilöstön työmoraalia”. http://blog.hse-econ.fi/?p=6100 Kuvakaappaus Facebookista jassaan Autioituvista lomakaupunkeihin, että laskettelu muutti Lapin tunnetut maisemakohteet matkailukeskuksiksi. Edullinen ja nopea rakentaminen, standardointi sekä teolliset rakennusmateriaalit ja -tavat yleistyivät. ”Toteutettiin monia kehnosti suunniteltuja, mitäänsanomattomia ja ympäristölleen vieraita matkailurakennuksia”, Hautajärvi arvioi. Tämä on varmasti totta. Silti esimerkiksi Levillä Sirkan persoonaton alppikopiokylä on kotoisa ja oikea kylä, jossa on oikeat mittasuhteet. Levistä olisi monella suomalaisella kylällä opittavaa, eikö? Kapeat kujat, ravintolat ja kaupat kivi- ja hirsijalassa. soihtu siirtyy. Jukka Haapakoski peri TVY:n puheenjohtajan paikan Lea Karjalaiselta. T valtakunnallisen yhteistoimintajärjestön (TVY) puheenjohtaja Lea Karjalainen puolusti Voiman 3/2014 haastattelussa vahvasti sosiaaliturvan vastikkeellistamista ja aktivointitoimien lisäämistä. Kaikki työttömät eivät yhdy Karjalaisen näkemyksiin. Hollolan työttömien yhdistyksen toiminnanjohtaja Antti Kuusinen sanoo suunnan olevan täysin väärä. ”Osallistava sosiaaliturva on pakkotyötä. Ei köyhyysrajalla olevilta voida ottaa 40:tä prosenttia tuista pois, jos he eivät y ö tt ö m i e n osallistu johonkin kaksi tuntia päivässä.” TVY:n hallituksen varajäsenenä toimivan Kuusisen mielestä osallistava sosiaaliturva on työttömiä nöyryyttävä ja rankaiseva, ja hän on pettynyt siihen, että Lea Karjalainen ajaa mallia sulassa sovussa kokoomusministerien kanssa. on sanonut, että työttömien paikallisyhdistyksissä moni näkee osallistavassa sosiaaliturvassa mahdollisuuksia. Antti Kuusinen ei tiedä ketään, joka mallia kannattaisi, ja toivoo kannattajien tulevan rohkeasti esiin. Hän uskoo, että KarjaK arjal ainen lainen ajaa julkisuudessa vain omaa mielipidettään ja myötäilee korkeassa virassa olevia. TVY:n hallituksen jäsen Sirpa Uusimäki Kurikan työnhakijat -yhdistyksestä kertoo, että ainakaan kaikki kurikkalaiset työttömät eivät osallistavaa sosiaaliturvaa vastusta. ”Toiset näkevät sen hyvänä asiana, mutta monia arveluttaa se, mitä osallistavat työt olisivat”, Uusimäki sanoo. Hänen mukaansa osallistavan sosiaaliturvan tuomien velvoitteiden tulisi olla mahdollisimman monialaisia, eli esimerkiksi opiskelu kansalaisopistossa ja oman kunnon hoitaminen liikunnalla pitäisi hyväksyä rahan eteen tehdyksi työksi. Uusimäen kuuleman mukaan osallistavasta sosiaaliturvas- aa rvelutt at a a i n ”Mo osallistav ä se, mit olisivat.” työt ta on puhuttu TVY:ssä paljon, vaikka sitä ei olekaan käsitelty niissä hallituksen kokouksissa, joissa hän on ollut mukana. sanoo, että moni työtön muodostaa mielipiteensä vasta kun asiasta on tarkempaa tietoa. Hänen mukaansa on paljon työttömiä, jotka eivät tiedä, mitä heidän varalleen suunnitellaan. Tämän vahvistaa myös TVY:n hallituksen varapuheenjohtaja Juhani Heino Ylöjärven työttömien yhdistyksestä. ”Eivät työttömät ole kärkkäinä selvittämässä näitä asioita”, Heino sanoo. Heino ei halua sanoa henkilökohtaista mielipidettään osallistavasta sosiaaliturvasta, koska moni työtön muodostaa mielipiteensä muiden sanomisten perusteella. Hän kertoo, että Pirkanmaalla osa työttömistä kokee osallistavan sosiaaliturvan hyvänä asiana, osa ei. ”Suhtautuminen riippuu paljon siitä, miten hanketta lähdetään toteuttamaan.” Tällä hetkellä kysymykset leijailevat ilmassa, ja työttömät odottavat vastauksia. S i r p a U us i m ä k i Työttömien uusi ääni Kielipeli on ohjelmoitava uudelleen A i n a vä l i l l ä esiin nousee uusia perusteluita ku- mota ruotsin kielen pakko-opetus. Nyt kielipeliin on nostettu esille kilpailuetuargumentti yhdistettynä moderniin näkemykseen automaattisen tietojen käsittelyn eli ATK:n tehokkuudesta. Kansallishenkinen ja Suomalainen Suomi -taustainen Vapaa kielivalinta -yhdistys on bootannut mikromikkonsa uudestaan: ”Suomalainen yhteiskunta voisi saavuttaa merkittävää kilpailuetua järjestämällä aikaa ja resursseja lukio-ohjelmoinnille”, perustelee tietokonetekniikan tohtori, Vapaa kielivalinta -yhdistyksen varapuheenjohtaja Heikki Orsila. ”Huonolla ruotsilla sentään pärjää kaikissa Pohjoismaissa, kun taas huonolla ohjelmointitaidolla ei tee mitään”, muistuttaa puolestaan Voiman kilpailuetuhenkinen Maailma & me -toimitus. http://vapaakielivalinta.fi T y ö tt ö m i e n valtakunnal- linen yhteistoimintajärjestö sai 25.4. uuden puheenjohtajan. Samalla yli puolet hallituksen jäsenistä vaihtui. Puheenjohtajaksi astuu 35-vuotias Jukka Haapakoski, joka on toiminut Suomen sosiaali- ja terveysjärjestön Sosten erityisasiantuntijana. Myös työttömien edunvalvojana hän haluaa ajaa etenkin työttömien terveydenhoitoa. ”Köyhien ja rikkaiden elinajanodotteessa on 7?8 vuotta eroa. Monilla työntekijöillä on työterveyshuolto”, Haapakoski sanoo. Hän muistuttaa, miten julkisia määrärahoja on vähennetty ja yli 50-vuotiaat työttömät jätetty vähälle huomiolle. sosiaaliturvaa Haapakoski pitää peikkona, josta liikkuu paljon väärinkäsityksiä. ”Uutta siinä on vain puhe siitä, että työtön voisi itse vaikuttaa siihen, miten osallistuu. On kuitenkin levällään, mitä se olisi.” Häntä harmittaa työttömien syyllistäminen. ”Ikään kuin he eivät haluaisi tehdä töitä.” Haapakosken mukaan TEtoimistojen pitäisi tarjota oikeita työpaikkoja ja vähentää turhaa kontrollia sekä tiukkoja karenssikäytäntöjä. Sitten hän kertoo työttömästä, jolta katkaistiin tuet, kun tämän nähtiin keittävän kahvia vapaaehtoisesti kierrätyskeskuksen avajaisissa. O s a l l i st a v a a Noora Laaksonen Noora Laaksonen
a jassa 13 4 / 2014 Ulkomailta Suomeen muutti vuoden 2013 aikana 31 940 henkeä. Määrä on 660 edellisvuotta suurempi ja suurin luku itsenäisyyden aikana. Tilastokeskus 29.4. Sunniterroristit valtaavat tilaa Irakissa Irakilainen poliisipäällikkö väittää, että kyse ei ole yksittäisistä soluista vaan vaikutusvaltaisesta verkostosta. P ovat lisääntyneet Irakissa huhtikuisten parlamenttivaalien alla. Suomalaisessa mediassa pommituksista on kerrottu pienten terroristisolujen yksittäisinä iskuina. Irakilaisen Daquqin kaupungin poliisipäällikön Nevzat Valin mukaan Irakin vahvin terroristijärjestö, sunnimuslimien Islamic State of Iraq and the Levant (ISIL) on kuitenkin vahva, kansainvälisesti verkostoitunut järjestö, jolla on runsaasti vaikutusvaltaisia tukijoita. Levantti on nykyisen Syyrian alueen historiallinen nimi. ommi-iskut sijaitsee 40 kilometrin päässä Kerkûkista, joka on yksi Irakin rikkaimmista öljy- ja kaasualueista. ISIL toimii Kerkûkia ympäröivissä kylissä. Sen sanotaan haluavan yhdistää Irak ja Syyria suureksi sunniarabiDaquq en valtioksi, jonka keskus olisi Kerkûk. ”Sunniterroristit ovat vahvempia kuin koskaan ennen, koska heillä on vaikutusvaltaisia ulkomaalaisia tukijoita, erityisesti Qatar ja Saudi-Arabia. Myös Turkki tukee heitä”, sanoo Nevzat Vali, joka osallistuu terrorismin vastaisiin operaatioihin. Nevzatin mukaan ISIL-järjestöllä on emotionaalinen yhteenkuuluvuuden tunne Irakin sunnien kanssa: he eivät tuo itseään esille armeijana, vaan ennen kaikkea sunnimuslimeina. Monet sunnit kannattavat ISILiä, koska he inhoavat shiiamuslimeja. Koska he myös pelkäävät shiioja, he hakevat turvaa järjestön voimakkuudesta. Nevzat uskoo Ukrainan kriisin ja suurvaltojen välien kiristymisen lisäävän jännitteitä Irakissa ja tuovan ISILille lisää ulkomaista tukea. Se tar- koittaa paluuta kylmän sodan ilmapiiriin. mukaan ISIL toimii järjestelmällisesti ja suunnitelmallisesti: järjestöllä on puolustusministeriö ja talousministeriö sekä eri aloihin, kuten räjäytyksiin, raha-asioihin ja tiedotukseen, erikoistuneita ryhmiä. ”Maaliskuun alussa järjestö teki suunnitelman räjäyttää siltoja neljänkymmenen päivän ajan, jottei armeija pysty liikkumaan alueella.” Viime vuoden vaihteessa kansainvälinen yhteisö järkyttyi, kun terroristit ottivat haltuunsa Keski-Irakissa sijaitseva Fallujahin kaupungin. Nevzat kertoo, että terroristit on sittemmin häädetty kaupungista. He ehtivät kuitenkin tuhota kaupungin vesihuollon, joten myös asukkaiden on pakko jättää kotinsa. N e v z at i n Kristiina Koivunen turkki syyria iran Irak jordania saudi-arabia syyria Kirkuk Daquq iran Bagdad a je nt a a t o d el Hal u a asi? m.provinssirock.fi ivä 2 pä kel lon ä ympäri li utt saudi-arabia la su tk o Irak suojassa. Daquqissa toimittajat kulkevat vain kun mukana on henkivartija.
14 ajassa 4 / 2014 Yliopistouudistuksen yhteydessä yliopistotyönantaja ajoi voimakkaasti henkilöstön virkasuhteiden muuttamista työsuhteiksi. Nyt on paljastunut karusti, mikä tässä oli taustalla: työsuhteista väkeä on helpompi irtisanoa. Tieteentekijöiden liitto 25.4. Sonia Luokkala toisinajattelija Kirjoittaja on Fifin Hongkongin-kirjeenvaihtaja, joka pohtii kaupunkivaltion postkolonialistista tilaa ja aikaa. viini vedeksi. Keskikalifornialainen viinintuottaja Peter Stoltman on siirtynyt kuivaviljelyyn. ”Tästä löytyy ratkaisu luonnon resurssien ylikäyttöön”, Stoltman uskoo. Maratonia en juokse pakon sanelemana viettänyt hiljaiseloa. Iisakin kirkon rakentamista muistuttava elämänprojektini – eli väitöskirjani – on laitettava kansiin ja lähetettävä painoon. Ainoa ikkunani ulkopuoliseen maailmaan on ollut Facebook. Kun ystävieni viestittelyitä tutkailee, voisi luulla että koko Suomi joogaa, syö luomuruokaa ja siinä sivussa kieltäytyy sokerista, rasvasta, gluteiinista, alkoholista, lihasta, kalasta, kanamunista ja ties mistä. Samalla kun minä olen sinnitellyt eteenpäin pakasteilla, banaaneilla ja kahvilla, ystäväni ovat eläneet täydellisyyteen pyrkivää elämää. Olen v iime a ikoin a lähenevien ystävieni päämääränä on nauttia vaivattomasta vanhuudesta ihan tappiin asti, nivelet notkeana ja keho puhtaana kaikista epämääräisistä lisäaineista ja myrkyistä. Kaikki tämä mahdollistaa matkustamisen maailman ympäri vielä yhdeksänkymppisinä. Todellisuus on kuitenkin toinen, ja se on syy, miksi minulla ei ole ikinä ollut mitään sen suurempaa hinkua elää kamalan vanhaksi. Olen hoitanut nuorena isoisääni, joka oli aikoinaan menevä mies. Ronski ja rohkea ihminen, joka neuvoi minulle jo varhain, että ei kannata elää liian pitkään. Jos niin tekee, joutuu viimeisinä vuosina menemään vessaankin lapsenlapsen kanssa, jonka tehtävänä on tarkistaa, ettei vanhus vaan tipu pöntöltä. Olen myös katsellut upeaa isoäitiäni, joka 101-vuotiaana vieläkin elää kotonaan. Yksi hänen keskeisimmistä motoistaan on ollut, että kotona pitää aina olla avoimet ovet, oli ihmisillä vierailun syy sitten mikä vaan. Ovet ovat yhä auki, mutta kaverit ovat jo aikaa sitten siirtyneet muille maille. Ainoat vieraat ovat nykyisin jatkuvasti vaihtuvat hoitajat, omat lapset, lapsenlapset tai lapsenlapsenlapset. Niin, ja radio sekä Hesari, joista edellistä ei kuule ja jälkimmäistä pitää lukea suurennuslasilla. K e s k i - i k ä i s y y t tä olikaan jutella omien ystävien kanssa, omista jutuista, on isoäitini minulle todennut. Ymmärrän häntä hyvin. En minäkään jaksaisi vastailla sellaisiin kysymyksiin kuin että olenko käynyt vessassa, syönyt lääkkeeni, mikä verenpaineeni on tai mitä haluaisin syödä. Sillä se on tulevaisuus, jos liian vanhaksi elää. Joten tässä ilmoitettakoon: En aio juosta yhtäkään maratonia, ottaa askeltakaan kohti maailman korkeimpia vuoria tai siirtyä kohti puritaanista elämää. Sillä aikaa kun ystäväni tätä harrastavat, syön kermakakkuja, valkoista leipää, pasteijoita, jäätelöä ja kaikkea turmiollista, mikä pakenee aikamme ehdollistetun elämisen pakkoa. Vo i k u i n k a i h a n a a Riina Yrjölä Kalifornia kuivuu Kulutuskulttuurin kuivattamassa Kaliforniassa ihmiset sulkevat hanat ja viljelijät luopuvat keinokastelusta. V i i m e vuonna Kaliforniaa kohtasi mitatun historian kovin kuivuus. Kuluvan talven toivottiin tuovan muutoksen hartaasti odotettuine vesi- ja lumisateineen. Helmikuussa alkanut sadekausi ei ole täyttänyt odotuksia, vaan on kuivuudessaan lyönyt jälleen uuden ennätyksen: vettä on toistaiseksi saatu vain viidennes siitä mitä edellisenä vuonna. Tammikuussa kuvernööri Jerry Brown julisti Kaliforniaan hätätilan. Tienvarsi-ilmoitukset kehottavat sulkemaan hanat hampaiden pesun ajaksi ja postiluukkuihin kolahtelee hallituksen ehdotuksia veden säästämiseen: ottakaa lyhyempiä suihkuja ja kastelkaa nurmianne harvemmin. Veden kulutus kasvaa kuitenkin entisellä tahdilla etenkin suuryhtiöiden rahoittamilla teollisilla maanviljelysalueilla ja osavaltion rikkaimmissa naapurustoissa, joissa trooppiset puutarhat nielevät vedestä valtaosan. on pitkään ollut vedenkulutuksen kärkimaa. Kunnianhimoiset mutta lyhytnäköiset hankkeet ovat mahdollistaneet keskiverron amerikkalaisen lähes 700 litran päivittäisen vedenkulutuksen. Maata halkovat tuhansien kilometrien pituiset vesipumput tuovat vettä kaukaisista järvistä ja joista kuiville alueille, ja 75 000 patoa takaavat veden riittävän niille, joilla on siihen varaa. Suurimmat padot ja pisimmät vesiputket löytyvät kuivasta länY h d y s va l l at nestä, jonne luotiin näennäinen vehreys 1920-luvulla alkaneella vesiprojektilla. Kaliforniassa ajan henki oli kesyttää aavikko. Palmurivistöt ja vihreät nurmet eivät kuulu osavaltion alkuperäiseen kasvillisuuteen. Kalifornian sanotaan olevan maailman hydrologisesti muunnelluin alue. Kalifornian 90-vuotias infrastruktuuri suunniteltiin palvelemaan 20:tä miljoonaa asukasta, mutta Los Angelesin piirikunnan 37 miljoonan asukkaan kasvava metropoli lepää Eteläisen rsiTienva ehottakset k ilmoitu lkemaan vat su mpaiden ha hanat ajaksi. pesun edelleen saman vanhenevan ja romahtamaisillaan olevan vesijärjestelmän varassa. Kalifornian tiheimmin asutulla alueella, kuivassa etelässä, ei ole merkittäviä paikallisia vesilähteitä, joten sen tarvitsema vesi tuodaan kaukaa uusiutumattomista lähteistä. Alueen merkittävin vesilähde on Coloradojoki. Sen kuusi miljoonaa vuotta kestänyt virta Kalliovuorilta Kalifornianlahteen on katkennut alle sadassa vuodessa veden ylikäyttöön. Alkuperäisestä vesimäärästä joessa on jäljellä enää 30 prosenttia. ja luottamuksen puute ovat saamassa yhä useamman ravinnontuottajan palaamaan maanviljelyn juurille – aikaan, jolloin massiivista keinokastelua ei tunnettu. Kalifornia kuuluu maailman merkittävimpiin viinintuottaja-alueisiin, jossa keinokastelu on yleistä. Maanviljely syö Kalifornian vesivaroista 80 prosenttia. Peter Stolpman, yksi KeskiKalifornian arvostetuimmista viinintuottajista, kertoo, että riippuvuus Kalifornian epävarmasta vesisysteemistä on jatkuvuuden kannalta liian riskialtista. Hän on siirtynyt kuivaviljelyyn, jossa köynnöksiä ei kastella lainkaan. Kasvit saavat ainoan vetensä syvältä maaperästä. Stolpman arvioi, että kuivaviljelyn ansiosta he säästävät vuodessa lähes 40 miljoonaa litraa vettä. Kuivaviljelyllä on tuhansien vuosien perinteet ympäri maailmaa, ja keinoa voi soveltaa rypäleiden lisäksi lähes kaikkiin subtrooppisessa ja lauhkeassa vyöhykkeessä selviytyviin lajeihin. Sato jää pieneksi, mutta tuote on täyteläisempi, ravinteikkaampi ja maukkaampi kuin keinokasteltu. Kuivaviljelyä harjoitetaan eurooppalaisilla viinitiloilla yleisesti juuri laatusyistä, mutta Kaliforniassa se on saamassa jalansijaa vasta nyt. ”Uskon, että tästä löytyy ratkaisu luonnon resurssien ylikäyttöön. Kuivaviljelyssä luonnon asettamat rajat ovat konkreettisia, eikä niitä voi ylittää.” E päva r m u u s Sonia Luokkala
A M Maailman kirjat E M OI NA L ATINA I TE N NE S» TO A M E RI KK ASTON UU J LM AI MAAILMA KYLÄSSÄ -FESTIVAALILLA / 24.–25.5.2014 / HELSINGIN RAUTATIENTORILLA WORLD VILLAGE FESTIVAL / 24.–25.5.2014 / HELSINKI RAILWAY SQUARE LA MAAILMANKIRJALLISTA NON-STOP-OHJELMAA AAMUSTA ILTAAN LAUANTAI 24.5. » AMAZON-LAVA SUNNUNTAI 25.5. AMAZON-LAVA 11.20–11.40 Filosofi tavattavissa | niin & näin 11.40–12.00 Kirjailijat ilmastoaktivisteina: Harri Paloheimo & Ville Lähde. Haastattelijana Risto Saarikivi | SLL 12.00–12.20 Polkupyörällä Andalusian vuorilta Afrikkaan. Matti Rämö | Minerva 12.20–12.40 Miten Arktis ja Antarktis voivat? Timo Kalevi Forss & Tommi Tukiainen | Rosebud 12.40–13.00 Onko kansalaisjärjestöistä rauhanrakentajiksi? Laura Kumpuniemi, Abdirizak Mohamed & Päivi Nikkilä | Kepa RIIK KA PELO: 13.00–13.20 Ihmisoikeudet Su 15.00–15.20 Amazon-lavalla Aasiassa.. Eija Niskanen, Lena Näre & Tiina Vaittinen | Into 13.20–13.40 Community Media 15.20–15.40 Humanitarismin kriittistä – Giving A Voice To The Voiceless. Maarit tarkastelua. Frank Johansson | Gaudeamus Nermes & Fakihi Mussa. Haastattelijana 15.40–16.00 Sodan karmeudet. Antero Peik Johanssonin | Vikes 13.40–14.00 Aavikon tyttäret. Nurah Farah Jyränki & Heikki Kaukoranta. Haastattelija Ville Hänninen | Art House | Otava 16.00–16.40 Mitä ”fasismi” tarkoittaa? Tar14.00–14.20 Maahanmuuttajaperheiden mo Kunnas ja muita puhujia. Haastattelijana yhteiskunnallinen asema. Marja Peltola. Iida Simes | Rosebud Haastattelijana Outi Lepola | Nuoriso16.40–17.00 Sauditutkimusseura Arabian toiset kasvot. 14.20–14.40 Luiz Ruffato: Football, RauhanLiisa Liimatainen | Rauhan| Brazilian literature and culture | Into puolustajat 17.00–17.20 Suomi ja gloMarina Arrate: baali asekauppa.. Jarmo PyCHIL EAN FEM INIS T POE TRY kälä | Rauhanpuolustajat Su 14.4 0–1 5.00 Mekong-lavalla 17.20–17.40 Attila Csernok: 14.40–15.00 Castro & Allende: Latinalaisen Hungary’s Forgotten History | Into Amerikan sosialistijohtajat. Jyrki LappiSeppälä | Siltala & Into 17.40–18.00 Flash Fiction, Science Fiction And Fantasy In Peru. Tanya Tynjälä | Perun 15.00–15.20 Ihmiskohtalot diktatuurissa. suurlähetystö Riikka Pelo & Auli Leskinen | Teos & WSOY M AA IL M AN KI RJ AL LI SE T ILTA M AT Kansallisteatterin Lavaklubi, la klo 20–02 Monikielistä runoutta, tiedon tuoppi -puheenvuoroja ja livemusiikkia. Liput 5 €. LUI Z RUF FATO: La 15. 00– 15. 20 Am azo n-l ava lla Su 14. 20– 14. 40 Am azo n-l ava lla Su 16. 00– 16. 20 Mekong-lavalla crash » WWW.MAAILMANKIRJAT.FI 11.10–11.20 Vuoden laatulehti 2014 -palkinnon jako | Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry 11.20–11.40 Kuuba suomalaisen dokumentaristin silmin. Jouko Aaltonen & Lasse Naukkarinen | Aalto ARTS Books 11.40–12.20 Ansaitsiko EU rauhanpalkinnon? Erkki Tuomioja, Sirpa Pietikäinen & Heikki Patomäki | Sadankomitea & Le JEN NIF ER CLE MEN T: Monde diplomatique & Novaja Gazeta La 13.40–14.00 Amazon-lavalla 12.20–12.40 Euroopan mahdollisuus. La 18.00–18.20 Mekong-lavalla Kaarin Taipale | Vapaus valita toisin 12.40–13.00 Siirtomaavalta nurinpäin. 16.00–16.40 Mikä on eläimen arvo suomaMinna Säävälä & Arja Alho | Ydin 13.00–13.20 Why Taxes Matter For The Glo- laisessa yhteiskunnassa? Antti Nylén, Elisa Aaltola & Salla Tuomivaara | Animalia bal South? José Valdivia & Linda Lönnqvist 16.40–17.00 Salainen päiväkirja eläin| Kepa tiloilta. Eveliina Lundqvist | Into 13.20–13.40 Rahatalous haltuun. Jussi Ahokas & Lauri Holappa. Haastattelija- 17.00–17.20 Nälkä ja yltäkylläisyys. Ruokaturva maailmassa. Sanna-Liisa Taivalmaa | na Sirpa Pietikäinen | Like Gaudeamus 13.40–14.00 Jennifer Clement: Prayers For The Stolen | Like 14.00–14.20 Indigenous People Today & Rana Husseini: Notions On The Mexican Zapatistas.. Xochitl MUR DER – IN THE NAM E OF HON OUR Leyva Solano & Lea Kantonen | Crash La 18.10–18.30 Taiga-lavalla 14.20–14.40 Social Movements In Latin America.. Sanna Ryynänen & Xochitl Leyva 17.20–17.40 Mate – Etelä-Amerikan Solano | Crash voimajuoma. Johanna Pohjola | Into 14.40–15.00 Kulttuuri ja 17.40–18.00 Globaali vaateteollisuus ja yhteiskunta Latinalaisessa yritysvastuu. Outi Moilala | Into Amerikassa Amerikassa. Harri Kettunen, Auli Leskinen & Jussi Pakkas- 18.00–18.20 Marina Arrate: Chilean feminist Poetry | Suomen Madridin-instituutti virta | Vastapaino 18.20–18.40 ”O Poeta e o Violão” – Tribute 15.00–15.20 Luiz Ruffato: One-day Journey Through São To Vinícius de Moraes. Maila-Kaarina Rantanen | Brasilian suurlähetystö Paulo | Into 15.20–15.40 10 käskyä kirkolle. Kai Sadin- 18.40–19.40 Multicultural Caracol. Victoria Guerrero, Daniel Malpica, Rosamaría Bolom, maa | Into David Gambarte & Marcel Jaentschke | 15.40–16.00 Rana Husseini: Murder Sivuvalo & Salasanat – In The Name Of Honour. Rana Husseini. Haastattelijana Maarit Nermes | Nomerta Kustannus WWW.INTOKUSTANNUS.FI
16 talous & ruoka 4 / 2014 Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli maaliskuun lopussa yhteensä 315 700 työtöntä työnhakijaa. Se on 28 700 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työ- ja elinkeinoministeriö 24.4. Valtio sijoittaa veroparatiiseihin Valtion eläkerahastolla on miljardisijoitukset veroparatiiseina pidetyissä maissa. näkökulma Mihin Suomi tarvitsee paratiiseja? on hallitusohjelmassa luvannut ”toimia eturintamassa kansainvälisen veronkierron lopettamiseksi. Tästä huolimatta hallituksen alaisuudessa toimiva Valtion eläkerahasto (VER) sijoittaa veroparatiiseihin siinä missä muutkin eläkelaitokset. Miksi? Yksityiset eläkeyhtiöt ja niiden etujärjestö Tela ovat perustelleet veroparatiisisijoituksia sillä, että ne haluavat välttää niin sanotun kaksinkertaisen verotuksen: suomalaiset eläkkeensaajat maksavat veroa eläkkeistään, joten eläkeyhtiöt eivät halua maksaa ulkomaille veroja sijoituksistaan, jotta eläkevarat eivät tulisi verotetuiksi kahteen kertaan. Jos näin kävisi, sijoitustuotot laskisivat ja eläkemaksuja olisi nostettava tai eläkkeitä leikattava. Suomen hallitus V eläkerahastolla (VER) on lähes 3 miljardin edestä rahastosijoituksia veroparatiiseina pidetyissä maissa, kuten Luxemburgissa, Caymansaarilla, Guernseyssä, Jerseyssä, Yhdysvaltain Neitsytsaarilla, Brittiläisillä Neitsytsaarilla ja Hollannissa. Yli puolet summasta on sijoitettu Luxemburgiin. VER on valtiovarainministeriön alaisuudessa toimiva reilun 16 miljardin euron sijoitusrahasto, jonka tuottoja käytetään valtion työntekijöiden eläkkeiden maksamiseen. Toisin kuin yksityiset eläkelaitokset, VER on kiinteä osa valtiota. Suomen hallitusohjelmassa sanotaan, että ”Suomi toimii eturintamassa kansainvälisen veronkierron lopettamiseksi”. Siitä huolimatta valtio hyötyy itse tunnettuihin veroparatiiseihin sijoittamisesta. a lt i o n V e r o p a r a t i i s e i l l a tarkoitetaan maita, jotka houkuttelevat sijoittajia poikkeuksellisen matalilla tai olemattomilla verokannoilla ja joissa sääntely on poikkeuksellinen löyhää. VERin sijoitusten kohdemaista esimerkiksi Luxemburg, Caymansaaret, Guernsey ja Brittiläiset Neitsytsaaret lasketaan lähes kaikissa listauksissa veroparatiiseiksi, kun taas tulkinnat esimerkiksi Hollannista ja Irlannista vaihtelevat. Kaikki alhaisen verokannan maat eivät välttämättä ole veroparatiiseja. On epäselvää, kuinka pal- jon verohyötyä VER sijoituksistaan saa. Toimitusjohtaja Timo Löyttyniemen mukaan suurin osa Luxemburgin-sijoituksista on suunnattu EU-säänneltyihin rahastoihin, joille on määritelty yhteiset säännöt ja verotuskäytännöt. ”Sääntelyn ja sijoitustuottojen verotuksen kannalta on siis aivan sama, sijoitammeko Suomessa vai Luxemburgissa sijaitsevaan rahastoon”, Löyttyniemi sanoo. Löyttyniemen mukaan VERissä on keskusteltu niin sanottuihin veroparatiiseihin sijoittami- eropav e m ”Pidäm ijoittamista a, ihin s ratiise visena asian n i i negati sitä voi täys ei mutta tääkään.” vält sesta jo yli kymmenen vuotta. Hän kertoo, että sijoitukset euroalueen ulkopuolisiin maihin kuten Caymansaarille, Yhdysvaltoihin ja Neitsytsaarille on katsottu välttämättömiksi, sillä näissä maissa tarjotaan sellaisia sijoituspalveluita, joita ei euroalueella saa. Samoilla linjoilla on VERin hallituksen puheenjohtaja, ministeri Antti Tanskanen. ”Pidämme veroparatiiseihin sijoittamista tietysti negatiivisena asiana, mutta ei sitä voi täysin välttääkään. Luotamme hallituksessa täysin siihen, mitä operatiivinen johto päättää”, Tanskanen sanoo. I k ä v i l t ä V ER i n sijoitukset näyttävät etenkin valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd) kannalta. Hän on vaatinut yksityisiä eläkeyhtiöitä vetäytymään veroparatiiseista ja todennut, että kaikki veroparatiisit pitäisi sulkea. Urpilainen kieltäytyi Voiman haastattelupyynnöstä. VERin valvonta ei kuitenkaan kuulu Urpilaisen tehtäviin. VER toimii valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinayksikön alla, ja kyseistä yksikköä johtaa elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok). Vapaavuori sanoo, että eläkeyhtiöiden ohjeistamisessa on tärkeää olla johdonmukainen, eli jos yksityisiltä eläkeyhtiöiltä vaatii jotain, VERille on esitettävä samat vaatimukset. Vapaavuori kertoo, ettei hän ole ministerikautensa aikana puuttunut VERin sijoituspolitiikkaan millään tavoin. Pitääkö hän hyväksyttävänä, että hallitus sanoo kitkevänsä kansainvälistä veronkiertoa, mutta hakee itse tuottoja veroparatiiseista? ”Vaikea niitä veroparatiiseja on täysin välttää. En ole perehtynyt tähän kovin tarkkaan, mutta minulla on se käsitys, että VER on ollut muihin eläkeyhtiöihin verrattuna pidättyväinen. Emme ole ministeriössä toistaiseksi katsoneet aiheelliseksi lähteä puuttumaan VERin sijoituksiin.” Teemu Muhonen ei voi käyttää samaa perustelua kahdesta syystä: ensinnäkään Valtion eläkerahaston sijoitukset eivät altistu kaksinkertaiselle verotukselle, sillä valtion työntekijöiden eläkkeistä perityt verot palautuvat takaisin valtiolle itselleen. Toinen syy on se, että valtiolla on veronkanto-oikeus ja mahdollisuus rahoittaa menojaan ottamalla velkaa. Valtion ei tarvitse nostaa eläkemaksuja tai leikata eläkkeitä, sillä se pystyy nostamaan veroja ja rahoittamaan eläkemenoja velkarahalla. VER ei olekaan varsinainen eläkelaitos, vaan velkavipuun perustuva sijoitusrahasto: sen sijaan, että valtio ottaisi aina tarvitsemansa määrän velkarahaa eläkkeiden maksamiseen, se on ottanut ”ylimääräistä” halpaa lainaa ja sijoittanut sen VERin kautta eteenpäin. Koska VERin sijoitustuotto on ylittänyt Suomen valtionvelan koron, valtio on tehnyt vivuttamalla voittoa. Riittävän sijoitustuoton saavuttamista on helpottanut veroparatiisimaissa toimiviin rahastoihin sijoittaminen. Toimitusjohtaja Timo Löyttyniemen mukaan VER alkoi sijoittaa euroalueen ulkopuolelle vasta kaksi vuotta sitten. Päätöksen taustalla lienee ollut Euroopan talouskasvun takeltelu. Sijoitusriskejä on hillitty hajauttamalla osa varoista rahastojen kautta ympäri maailmaa. V a lt i o n e l ä k e r a h a s t o että kun VER on sijoittanut veroparatiiseihin, suomalaisten verorahat eivät ole kadonneet vaan päinvastoin: pitkällä aikavälillä veroparatiisisijoitukset ovat säästäneet suomalaisten verorahoja. Asian kääntöpuoli on se, että valtio toimii omien julkilausuttujen periaatteidensa vastaisesti. Paras keino kansainvälisten veroparatiisien sulkemiseksi tuskin on niihin sijoittaminen. O n s i i s h u o m at ta va , Teemu Muhonen
talous & ruoka 17 4 / 2014 ilmoitus ILMOITUS Pihtihäntäiset ovat perhe-elämän edelläkävijöitä. HS 29.4. Ruokatohtori Metsään menen Vaiva: Toivon, että eksyn tässä keväällä metsään. Toimistoelämä ja urbaani kaupunkimaisema ketuttaa jo. Kunhan metsänpohja vähän kuivuu, meikäläinen lähtee metsään hakemaan negatiivisia ioneita ja muutenkin detoxaamaan. Siksi villivihannesintoilu kiinnostaa: mitä tarvitsen mukaan, että saan tehtyä lounaan metsässä? Tulitikkujen, sytykkeiden ja jonkinlaisen paistokasarin lisäksi siis. Diagnoosi: Pahasti kuulostaa siltä, että kohta menee taas nokkoset ja valkopeipit sekaisin. Villivihannesten keräileminen on kyllä hieno harrastus ja luonnossa liikkuminen ihmisruumiille juuri sitä, mitä lääkäri määrää. Mutta jos keskittymiskyky on maaoravan tasoa ja tietolähteinä sosiaalinen media, on ruokatohtorin pakko (auktoriteettiin ja kahdenkymmenen vuoden skutassa hiip- osa 13 Anu Brask on toimittaja ja kokki, joka vastaa keittiöpsykologin koulutuksella kotitalouskysymyksiin. Anu tarjoaa mikron vierestä reseptit sydänsuruihin, kadonneen pullan metsästykseen ja ongelmallisiin sosiaalisiin tilanteisiin. pailutaustaan nojaten) kehottaa kysyjää jättämään ne trangiat ja stidit kotiin. Suosiolla. Metsäpalo ei ole iloinen asia. Sitä vastoin tarvitset älylaitteen ja järkeä. Tosihortoilija etsii, rämpii, uuttaa, kuivaa, jauhaa, hapattaa ja pakastaa. Vähintäänkin. Kun luontokokemuksiksi lasketaan piknik-filtillä makoilu, suunnistustaidot rajoittuvat Stadin metrokarttaan ja navigointikin on tapahtunut lähinnä netissä, kannattaa rimaa hieman laskea. Ei hätää, on sitä luontoa kaupungissakin. Suosittelenkin usein kaupunkilaisummikoille tosiluontoon tutustumista pienin askelin, rehu kerrallaan. Myös nappaa ja vapauta -tyyppinen lähestyminen saattaisi sopia lähtökohdaksi, kunnes tiedot karttuvat. Instagram-kuvia selailevien seuraajien ihailut ja kommentoinnit tuntuvat auttamatta vatsahuuhtelua kivemmalta. Voikukka on varmasti tuttu. Tämä monille piinallinen rikkaruoho on vallan maukas- ta salaattiainesta ja pätevää muhennosevästä. Mikäli haluat todella ällistyttää, keittele kotosalla oheisella ohjeella kevään ensikukkasista voikukkasiirappia, varsinaista vegaanin hunajaa. Sitä voit sitten ottaa mukaan keskuspuistoretkellesi. Lusikoi ronskisti vaan suoraan lasipurkista, kun voimat ovat ihan lopussa ja vaelluskengätkin hiertää ikävästi. Lataa siis älypuhelimeesi äbsit ja gebsit ja laadi reppuun kunnon eväsleivät. Muista pitää sijaintipalvelut päällä, niin ystäväsi voivat päivitysten perusteella hälyttää eksyneelle apua. Niin ja skidi vinkki: Se on nokkonen, jos se polttaa. Resepti Vegaanin hunajaa (2 lasipurkillista) 500 kpl voikukan kukintoja (no hyvä on, reilu 3 l) 1 litra vettä 2 sitruunaa 1 kg sokeria 1. Kerää voikukan kukinnot puhtaalta paikalta. Levittele kukat noin tunniksi varjoon kankaan tai paperin päälle, jotta ötökät ehtivät lähteä heimoon ennen kukkien keittämistä. Kunnon vegaanihan ei ötököitä syö, oli se sitten miten trendikästä tahansa. 2. Huuhtele kukinnot isossa siivilässä. Kaada kukat kattilaan, peitä vedellä ja lisää joukkoon sitruunat lohkoina. Lisää vettä tarvittaessa. Anna kiehua 15 minuuttia. 3. Jäähdytä liemi kukintoineen (noin 30 min.). Siivilöi kukkaliemi tiheän kankaan tai siivilän läpi. Purista ku- voima suosittelee kista vielä loputkin nesteet mukaan. 4. Kaada liemi kattilaan, lisää sokeri ja anna kiehua miedolla lämmöllä välillä sekoitellen noin tunti. 5. Purkita puhtaisiin lasitölkkeihin ja säilytä jääkaapissa. Vinkki: siirappi muuttuu jääkaapissa ajan mittaan maultaan ja koostumukseltaan yhä hunajaisemmaksi. Koonnut Kaisu Tervonen Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 19.5. asti. voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta. HYÖTYVILJELY 6.5. kello 18 Tampellan esplanadi 7, Tampere www.martat.fi/piirit/pirkanmaa/tapahtumakalenteri Pirkanmaan Martat järjestävät maksuttoman luennon kaikille hyötyviljelystä ja kotipuutarhuroinnista kiinnostuneille. OIKEUDENMUKAISTA KAUPPAA 7.5. kello 16–18 Porthania, Helsinki Tiedekulmassa keskustellaan suomalaisen kuluttajan vaikuttamismahdollisuuksista globaaliin oikeudenmukaisuuteen. Ennen keskustelua voi siemailla reilun kaupan kahvia. SUURET OLUET, PIENET PANIMOT 22.–24.5. Keskustori, Tampere www.pienpanimoliitto.fi/4 Pienpanimoiden katselmuksessa on mukana yli 20 kotimaista panimoa, mutta kaikkea ei tarvitse kokeilla yhdellä kertaa, sillä tapahtuma ulottuu useammalle päivälle. RAVINTOLAPÄIVÄ 17.5. Kaikkialla fi-fi.facebook.com/ ravintolapaiva Ravintolapäivä viettää 3-vuotissynttäreitään, ja juhliin osallistuu entistä useampi kotikokki ja -kulinaristi. BRUNSSI 1.6. alkaen Kääntöpöytä, Helsinki kaantopoyta.fi Dodon kaupunkiviljelypuutarha tarjoilee ensimmäisen kesäbrunssinsa kesäkuun ensimmäisenä sunnuntaina, mutta jatkossa viljelyspalstan antimista nautitaan joka toinen lauantai. United States of Europe? Euroopan liittovaltiokehitys tarkoittaa monia muitakin asioita kuin vain EU:n perussopimuksen muuttamista. Esimerkiksi Lissabonin sopimuksen rukkaaminen kävi lävitse sadat eri kokoukset, ratifioinnit ja monen eri instanssin leimasinpöydät. Jotta Euroopan Unionia jonain päivänä jouduttaisiin kutsumaan liittovaltioksi, on perussopimusta muutettava, mikä jo itsessään on vuosikymmenien projekti. Liittovaltionomainen kehitys on kuitenkin jo käynnissä. Miltei kaikki eurovaaliehdokkaat tunnustautuvat sanoissa liittovaltiota vastustaviksi. Todellinen toiminta ja tavoite on haettava paljon syvemmältä. Pelkkä federalismin vastustaminen ei oikeastaan sano yhtään mitään. Kuitenkin vain kaksi parlamenttiryhmää on sanonut vastustavansa liittovaltiota. Mielestäni suuret yhteiset teemat, kuten ylhäältäpäin saneltu talous- ja puolustuspolitiikka, ovat liittovaltiolle ilmeisiä. EU on laaja, eikä liittovaltiokehitys tarkoita ihmisten ajamista samaan muottiin, vaan kansallisen päätöksenteon alistamista entistäkin oligarkkisemmalle järjestelmälle. Tuossa järjestelmässä ihmisiin suurimmassa mitassa vaikuttavat päätökset tehdään kaukana alueilta, joihin päätökset heijastuvat. Kun unioni sanelee valtioiden taloustavoitteita ja osallistuttaa ne mielettömiin pelastustalkoisiin, olemme jo liian syvällä liittovaltiossa, kutsuttiinpa sitä sitten unioniksi tai miksi tahansa. Yhteinen talousalue on tuonut meille hyvää, mutta myös todella paljon huonoa. Harva 90-luvun laman muistava kaipaa markan jatkuvaa devalvointia. Etääntyvä ja suurkapitalistien määrittämä demokratia ei mielestäni kuitenkaan ansaitse itseään kutsuttavan demokratiaksi. Keskitetty taloushallinto on myös näin antanut pirulle pikkusormensa. Se ei ole tapahtunut vahingossa. Tästä on esimerkkinä poliittisesta ohjauksesta vapaa, talousalueen rahapolitiikasta vastaava Euroopan keskuspankki. Lapista on pitkä matka eduskuntaan – monet kokevat, ettei etelän politiikka koske meitä. Bryssel ja Strasbourg tuntuvat vielä kaukaisemmilta. Fakta kuitenkin on, että kaikki EU:n yhteisiä asioita koskevat päätökset heijastuvat ainakin välillisesti myös nuorgamilaisen mummon pirttiin. Jos EU:n demokratiaa halveeraavaa kehitystä ei edes yritetä pysäyttää, etääntyy mahdollisuus vaikuttaa entistä kauemmas. EUparlamentin on ryhdistäydyttävä. Kumileimasimen sijaan on muodostettava vahva päätöksentekoelin. Jos tähän ei päästä, vaikuttaa se negatiivisesti niin Näkkäläjärvellä hiihtelevään entiseen savottajätkään kuin Esplanadilla räkivään nuorisojengiinkin. JUHA-PETTERI PASMA juha-petteri.com KOHTI SOSIALISTISTA EUROOPPAA vasemmistonuoret.fi/eurovaalit
sia, k u o j r a t n Paljo ytöjä ja ö l , a i s k u uutu isossa a t i o k i s s a kl sa. kirjateltas aa p a V ! y s ä pä Kats .fi aali rnev jaka .kir www ma: hjel ko o o ko . 5 . 1 2 20.– e i t a t R au k n i s l e H , i r nto 9 1 – 0 1 i klo : uko Aaltonen, m m a mass chatz, Jo Ohejr veonlBagh, RomLaasnseS Naukkarinen Pet salo ja a k n o Pirjo H n! a a m i o en s t a j r i k ärvin J a a k s i u aM M si Raittinen j Jus ! a j u l i kilpa ia-visa TietMoM-kisat ja Brasil pallon Jalka a! t i e r a ulkk huntu, KirajtaaPjepicelli: IsnlaamJainakko Ren . Muka na Kontula, o n i a p Vasta -Anttila, An rdi n Ja Hämee ri-Zein ja Pia ä rasto. i K v i v a i j ä a P lt äki, va suomalaiV : m o örb to ja Jussi F muuttoviras kka, Into n tii Maaha apaikkapoli rv nen tu HAE KEVÄÄN YLIOPPILASLAHJAT meiltä!
Ricardo Trabulsi Vapaa pääsy Los de Abajo (MEX) Lauantaina 24.5. klo 18.30 Maailma kylässä -festivaali 24.–25.5.2014 Kaisaniemen puisto & Rautatientori, Helsinki Hugh Masekela (RSA) Four Cats Luiz Ruffato (BRA) Celso Piña (MEX) Hiphop Allstars & FeatFest-voittaja Tiger Hoods Jennifer Clement (MEX/ USA) Amparo Sánchez (ESP) Capitan Tifus (ARG) Da Cruz (BRA/SUI) Wimme Saari & Tapani Rinne The Sexican (DEN) Minä ja Ville Ahonen El Niño del Retrete (ARG) Tiempo Habana (FIN/CUB) Lauri Tähkä Alex Sandunga (FIN/CUB) Tuure Kilpeläinen ja Kaihon Karavaani + 150 esitystä Rana Husseini (JOR) Marina Arrate (CHI) Kymmeniä keskusteluja Runsaasti ilmastoasiaa 300 kansalaisjärjestöä 60 katukeittiötä Lasten oma Tenava-Timbuktu-alue Koko ohjelma: www.maailmakylassa.fi Partnerit: Tapahtumaa tukevat: Helsingin kulttuurikeskus sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö
20 4 / 2014 uusiutuvien puolesta. Greenpeacen Suomen-toimiston uusi maajohtaja Sini Harkki puolustaa metsiä ja taistelee uusiutuvien energialähteiden puolesta. Toinen Greenpeacen Sini tuli viime syksynä tutuksi, kun aktivisti Sini Saarela kiipesi öljynporauslautalle vastustaakseen Arktisen alueen öljynporauksia.