• 4 IIPPU M ! MA IA . T IL A A VO I i m TA JOURNALI fif i o v . fi . a fifi.voima.fi ON Tilaa! AT SM ER TU 4| 1 20 3 u to k u ok u
  • vaganza.fi Tarjolla reilua viiniä, ruokaa ja kahvia MOTÖRHEAD HOT CH I P LISSIE (UK) (USA) (UK) r SIGUR RÓS r S Q UAR E P U SHER r ADE P T (SWE) (UK) (ISL) r NIGHTWISH r BETW EEN THE BU RIED AND ME r TARRUS RILEY (J AM/USA) r WITCHCRAFT (SWE) (USA) r PELICA N (USA) r DISCO ENSEMBLE J. KARJALAINEN r PMMP r JUKKA POIKA & SOUND EXPLOSION BAND r JÄTKÄJÄTKÄT KARRI KOIRA & RUUDOLF r STELLA r MICHAEL MONROE r P Ä Ä K I I r MOKOMA RAAPPANA & SOUND EXPLOSION BAND r 22-PISTEPIRKKO WITH SUPER HORNS ISMO ALANKO r MARISKA & PAHAT SUDET r L A U R A N Ä R H I r H A LOO H ELSINK I WINTERSUN r J AAK KO LAITINEN & V ÄÄRÄ RAHA r HAAMU r FINNTROLL EEVIL STÖÖ, KOKSUKOO & DJ KRIDLOKK r ETERNAL TEARS OF SORROW r H E X V E S S E L DO M O V O YD r N I C O LE W ILLIS & THE SOU L INV ESTIGATORS r RUGER HAUER P E A R L Y G A T E S r LAINEEN KASPERI & PALAVA KAUPUNKI r FREERAP RENTOSHOW RYTMIHÄIRIÖ r T H E S C E N E S r PERTTI KURIKAN NIMIPÄIVÄT r SA TELLITE STOR IES Kaikki lipputyypit (25-85 euroa) myynnissä Tiketissä 12.-14.7.2013 r Joensuu www.ilosaarirock.fi
  • MAAILMA KYLÄSSÄ FESTIVAALI, RAUTATIE ENTORI, HELSINKI Kirjateltta on avoinna lauantaina 25.5. klo 11?20, sunnuntaina 26.5. klo 11?18, vapaa pääsy! Osana Maailma kylässä -festivaalia Rautatientorin suuressa kirjateltassa esiintyy monikulttuurinen kavalkadi kirjailijoita, runoilijoita ja muita taiteilijoita. Kustantajat ja järjestöt esittelevät ja myyvät kirjoja. www.maailmakylassa.fi/ohjelma/ohjelma-aikataulu Aalto ? ARTS Books & Musta Taide ? Armonkirjat ? Atar ? Atena ? Basam Books ? Bazar ? BunnyDuck Grafiks ? Docendo Gaudeamus Goethe Instituutti ? Helsingin kirja- ja lelutukku ? Into ? Kansanvalistusseura ? Kirjakeidas ? Kurvin kirja ? Le Monde diplomatique ? Like ? Maailman Kuvalehti ? Minerva ? Nastamuumio ? niin & näin ? Noste ? Otava ? Perhemediat ? Pohjoismainen Afrikkainstituutti ? Pystykorva ? Rosebud ? Savukeidas ? Schildts & Söderströms ? TA-tieto Oy ? Terra Cognita ? Tiedekirja ? Tutkijaliitto Ulkopolitiikka-lehti ? Vasemmistofoorumi ? Vihreä Lanka ? Viiden pennin kirjakauppa ? Voima ? Ydin ? Ympäristö ja kehitys
  • IHMISTEN JUHLA // 14.-16.6.2013 SEINÄJOKI
  • ilmoitus TOUKOKUUN MERKKITUOTTEET
  • SISÄLTÖ 29.4.? 26.5.2013 4 / 2013 7 AJASSA 8?19 Jari Hanska on Voiman vastaava päätoimittaja. Hän suhtautuu intohimoisesti kabinettipolitiikkaan, teatteriin ja yhteiskunnalliseen kähmintään. 18 PÄÄKIRJOITUS Mallimaan vaiettu rasismi. Ruotsista tuli paperittomien loukko. Öljytty Ollila s. 8 ? Kansalaisaloite hämmentää kansanedustajia s. 9 ? Lukijaposti s. 10 ? Disney omii legot s. 11 ? Kiikarissa Iran? s. 13 ? Sano kyllä s. 13 ? Öljyputki XL s. 14 ? Sananvalta, Teemu Mäki s. 14 ? Rahan voima, Jari Tamminen s. 16 ? Oikeusministerin likapyykki s. 16 ? Ruokatohtori s. 17 ? Toisinajattelija, Jukka Vuorio s. 18 ? Mallimaan vaiettu rasismi s. 18 Jorman kintereillä yliopiston päärakennuksen kolmannen kerroksen käytävässä yliopiston hallituksen kokouksen päättymistä. Kokoushuoneessa istuu öljy-yhtiö Shellin hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila. Haluan keskustella Ollilan kanssa. Odoteltuani tovin kuvaajamme kanssa paikalle saapuu yliopiston vahtimestari. Hän kysyy, millä asialla liikumme. Kerron tekeväni kohta haastattelun. ?Onko sulla lupa?? vahtimestari kysyy. Kerron olevani julkisessa tilassa. Ei ole hänen asiansa, olenko pyytänyt lupaa vai en. Vahtimestari ei luovuta vaan haluaa meidät pois käytävältä. Kieltäydyn. Vahtimestari ilmoittaa soittavansa turvallisuuspäällikölle. O D O TA N H E L S I N G I N 22 Vilma Vantola TÄSSÄ LEHDESSÄ 22?41 kirjoitti jutun silloisesta Nokian toimitusjohtajasta Jorma Ollilasta. Hän oli nostanut Nokian menestyväksi matkapuhelinyhtiöksi. Juttuun päätyi lause, jossa Ollilan hartioita kuvailtiin sanoin ?läheltä katsottuna varsin kapoiset?. Yliopisto-lehti ei suostunut poistamaan lausetta Nokian vaatimuksesta huolimatta. Seurauksena yliopiston rehtori Kari Raivio kutsui Yliopisto-lehden päätoimittajan Pekka Matilaisen puhutteluun ja antoi hänelle kirjallisen varoituksen yliopiston yhteiskuntasuhteiden vaarantamisesta. Matkapuhelinjätin toimitusjohtaja piiloutui yliopiston taakse täysin naurettavassa asiassa. Tilanne on vielä lähes viisitoista vuotta myöhemmin varsin nolo sekä yliopiston että Nokian kannalta. VUONNA 1999 YLIOPISTO-LEHTI Rajatonta apua. Rajatonta apua s. 22 ? Hiekkalaatikkoleikkejä s. 26 ? Betoniraadot s. 30 ? Jäähyväiset paratiisille s. 34 ? Suuri vedätys s. 36 ? Akateeminen Kainuu hiljenee s. 38 Vapaan liikkuvuuden Katja Tuominen vastaa puhelimeen melkein aina. KULTTUURI 42?57 45 46 KOLUMNIT 14, 16, 18 & 40 Jukka Vuorio Olavi Uusivirta S. Kannen kuva: Tatu Kallio Jari Tamminen S. S. S. Yliopiston vahtimestarin soittama turvallisuuspäällikkö pyyhältää ohitseni mitään sanomatta ja menee kokoushuoneeseen. Kun kokous päättyy, turvallisuuspäällikkö saattaa Ollilan ulos mustaan autoon ja hyppää itse etupenkille. Lähtiessäni pois yliopistolta vahtimestari huikkaa: ?Tervetuloa toistekin meidän julkiseen tilaan.? jari hanska P A L ATA A N TÄ H Ä N P Ä I V Ä Ä N . AKTIVISMI S. 58 Teemu Mäki Tanu Kallio Vilma Vantola Pää auki s. 43 ? Kulttuuritantta, Olavi Uusivirta s. 44 ? Spektaakkeli sankaruudesta s. 44 ? Kuvakuva s. 44 ? Kuvissa kanssaoleminen s. 45 ? Seksivau! s. 46 ? Touko sanoo räyh! s. 48 ? Sommitteluvirheiden taide s. 50 ? Muut lehdet s. 51 ? Vanhemmuus painekattilassa s. 52 ? Betoni kukkimaan! s. 53 ? Tartu runoon s. 53 ? Syöty on hinajani s. 55 ? Sister Fa räppää kivusta s. 56 ? Tv-liite s. 57 55 Helsingin yliopistoon. Päinvastoin. Tehdessäni tähän lehteen juttua Jorma Ollilasta kävin läpi Helsingin Sanomien, Suomen Kuvalehden, Aamulehden, Talouselämän, Taloussanomien ja Kauppalehden verkkoarkistot. En löytänyt Ollilasta yhtään kriittistä haastattelua, jossa olisi käsitelty öljy-yhtiö Shelliä. Hän on saanut rauhassa julistautua ekomieheksi, kertoa luontosuhteestaan ja ilmastonmuutoksen torjunnan tärkeydestä. Ollilan saavutukset Shellin hallituksen puheenjohtajana, eli vuodesta 2006 lähtien, voi lukea sivulta 8. Laajimmat löytämäni Ollila-haastattelut ovat Helsingin Sanomissa (27.1.2007) ja Suomen Kuvalehdessä (18/2008). Molemmissa jutuissa Ollila puhuu ympäristöasioista ummet ja lammet, mutta niissä ei rinnasteta Ollilan puheita ja Shellin tekoja. Viime toukokuussa Ylen Ykkösaamun toimittaja ilmoitti Ollilan haastattelun aluksi, että Shellistä ei nyt puhuta. O L L I L A N S U OJ E LU E I R AJOI T U 14 4 16 18 44 Voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744 3112, faksi (09) 773 2328, sähköposti voima@voima.?, toimituksen mituk sähköposti toimitus@voima.?, www.voima.? Vastaava päätoimittaja Kimmo Jylhämö, vapaalla 1.2.?31.8.2013, vt. Jari Hanska, 050 551 8997 fifi.voima.fi-päätoimitttaja Hannele Huhtala, 040 572 7506 Toimituspäällikkö Susanna Kuparinen, (09) 7744 3113 Toimitussihteeri Kati Pietarinen Ulkoasu AD/graafikko Mirkka Hietanen (09) 7744 3113, mainosgraa?kko Ninni Kairisalo Kustannuspäällikkö & Toimitusjohtaja Tuomas Rantanen (09) 7744 3115, 040 507 7165 Yhteyspäällikkö Tuomas Korkiakangas (09) 7744 3112, 040 825 5804 ensimmäiset lukijat Anu Harju & Tapani Möttönen valokuvaajaharjoittelijat Tanu Kallio, Vilma Vantola Avustajina tässä numerossa Joan Alvedo, Airin Bahmani, Sabrina Bqain, Anu Brask, Joonas Fritze, Jarkko Fräntilä, Laura Happo, Anna-So?a Joro, Oona Juutinen, Bruno Jäntti, Marjo Jääskä, Anna Kankaanpää, Jukka Koivula, Maria Kozulya, Pertti Laesmaa, Mervi Leppänen, Esa Leskinen, Aki Loponen, Teemu Mäki, Aina-Maria Ojutkangas, Tommi Parkko, Pilli-Liisa, Helena R., Kari Sihvonen, Kasper Strömman, Kaisu Tervonen, Olavi Uusivirta, Sanna Uuttu, Jukka Vuorio, Klaus Welp Julkaisija Voima Kustannus Oy Yhtiön osakkaat Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Heikki Hiilamo & Tuomas Rantanen Jakelu Jari Tamminen, jari.tamminen@voima.? & Jorma Anttila Tilaukset Tuomas Korkiakangas (09) 7744 3113 Voiman vuositilaus 10 numeroa 39 euroa Paino Hämeen Paino Oy, Forssa Painos 70 000, Voima 5/13 ilmestyy 27. toukokuuta. ISSN 1457-1005
  • AJASSA 4 / 2013 8 Tämän vuoden lopussa puolet Syyrian 20,8 miljoonan hengen väestöstä on humanitaarisen avun tarpeessa, jos taisteluja ei saada loppumaan. YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu António Guterres 19.4.2013 YLLÄTYS. Greenpeacellä oli asiaa Jorma Ollilalle. Öljytty Ollila Shellin hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila puhuu mielellään ympäristöarvoista. Firmansa aiheuttamista ympäristökatastrofeista Ollila yhtä mielellään vaikenee. TEKSTI JARI HANSKA KUVAT TANU KALLIO & VILMA VANTOLA rappusia ylös suoraan kulman takana odottavaan Greenpeacen mielenilmaukseen. A M M I K U U S S A Shell valittiin äänivyöryllä maailman pahimmaksi yhtiöksi kansainvälisessä Public Eye Award -äänestyksessä. Ääniä yritys keräsi yli 16 000. Finanssikriisiä vauhdittanut Goldman Sachs -pankki jäi kauas taakse. Miltä tällainen voitto tuntuu? ?Siinä toimiva johto kommentoi?, Ollila huikkaa pinkoessaan Helsingin yliopiston käytäviä. Public Eye Awardin palkintoperusteissa nostetaan esiin muun muassa Shellin innostus päästä poraamaan öljyä Arktikselle. Maantieteellisesti Arktikseen eli arktiseen alueeseen kuuluu pohjoisen napapiirin pohjoispuolella sijaitseva alue. Osa arktisista merialueista kuuluu Venäjän, Yhdysvaltojen, Tanskan, Norjan ja Kanadan talousvyöhykkeisiin, joita kukin valtio hallinnoi. Tälä hetkellä Venäjän hallinnoimalla alueella on enemmän hyödyntämättömiä öljy- ja kaasuvarantoja kuin missään muualla maailmassa. T on pakko ottaa riskejä, jos halutaan yhteiskunnalle ja ihmiskunnalle se energia, minkä se tarvitsee, jotta voidaan luoda kasvua ja torjua köyhyyttä?, Jorma Ollila vastaa kysymykseeni ympäristöriskeistä. Olen vihdoin saanut öljy-yhtiö Royal Dutch Shellin hallituksen puheenjohtajana vuodesta 2006 istuneen Ollilan haastatteluun. Shellin viestintäosasto ei suostunut haastattelua järjestämään, niinpä selvitimme öljymiehen liikkeet. Ollilla istuu Helsingin yliopiston hallituksessa, joten hän myös vierailee säännöllisesti yliopistolla kokouksissa. Sieltä hänet on helppo tavoittaa. Ollila ei kuitenkaan suostu vastaamaan, onko kasvun tavoittelu tulevien sukupolvien kustannuksella oikein, vaan harppoo JONKUN VERR AN Shell on suunnannut hiljalleen kohti uusia alueita, joista öljyä ei ole vielä porattu. Yksi suunnista on pohjoinen. Alaskassa Shell on pumpannut öljyä jo 1950-luvulta alkaen, mutta Arktikselle asti yksikään yhtiö ei ole vielä päässyt. a tsaam o u l n a l u, Olli lannist lle i e l l e se Sh Arktik n. e i t a k vaik t töyssyine on ollu R K T I K S E L L A poraamisen tekee kyseenalaiseksi alueen ainutlaatuinen ja herkkä ekosysteemi sekä äärimmäisen hankalat olosuhteet. Öljyonnettomuuden sattuessa vahinko olisi käytännössä mahdoton torjua. Siksi ympäristöjärjestöt, kuten Greenpeace ja WWF, ovat kritisoineet voimakkaasti Arktikselle suuntautuvia poraushankkeita. Laajemmalla tasolla öljyn poraaminen ja käyttö lisää hiilidi- A oksipäästöjä, jotka kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Käynnistyy itseään ruokkiva ketju: ilmastonmuutoksen myötä pohjoisilla alueilla jääpeite sulaa, mikä puolestaan helpottaa öljy-yhtiöiden poraushankkeita ja mahdollistaa vielä hyödyntämättömien öljyvarojen käyttöönoton. Vuonna 2009 Kööpenhaminan julistuksessa 167 allekirjoittajamaata sopi, ettei maapallon lämpötilaa saa päästää nousemaan yli kahta astetta. Jotta tavoitteessa pysyttäisiin, ei koskemattomia öljy- ja kaasuvaroja tulisi ottaa lainkaan käyttöön, arvioi toimittaja Bill McKibben Rolling Stones -lehden artikkelissa elokuussa 2012. ?Meillä on siis viisi kertaa enemmän öljyä, hiiltä ja kaasua kuin ilmastotutkijoiden mukaan on turvallista polttaa. Niistä 80 prosenttia pitäisi pitää maan alle lukittuna, että välttäisimme kohtalomme?, McKibben kirjoittaa. I I M E I S E N V U O D E N aikana monet öljy-yhtiöt ovat hylänneet tai jäädyttäneet suunnitelmansa Arktiksella poraamisesta. Syy ei ole ilmastonmuutos vaan taloudellinen hyöty. Riskialttiissa ympäristössä V poraaminen on yksinkertaisesti osoittautunut todella kalliiksi. Maaliskuussa Norjan valtion omistama Statoil ilmoitti keskeyttävänsä öljynporaussuunniltelmansa Alaskassa, venäläinen Lukoil ilmoitti perääntyvänsä Karanmereltä ja Barentsinmereltä. Kaiken huipuksi Grönlannin pääministeri Aleqa Hammond ilmoitti, ettei aio enää myöntää uusia lupia öljynporaukseen. Pelkästään Shellillä on palanut Arktiksen poraukseen talouslehti Forbesin mukaan jo 5 miljardia dollaria. ?Jos yhtiö tosissaan lähtisi siitä, että päästöjä vähennetään, se ei tekisi näitä investointeja?, Greenpeace Suomen ohjelmajohtaja Tapio Laakso kommentoi. Ollilan luotsaama Shell ei lannistu, vaikka tie Arktikselle on ollut töyssyinen. New York Timesin mukaan Shell lobbasi ensin useita vuosia Yhdysvalloissa saadakseen luvat Alaskan puoleisen Arktiksen öljynporaushankkeelle. Yhtiö onkin suurimpia lobbaajia Yhdysvalloissa: Shellin lobbauskulut nousivat vuoden 2008 4,5 miljoonasta dollarista jopa 14,8 miljoonaan dollariin vuonna 2011.
  • AJASSA 4 / 2013 9 Noin puolet sosiaali- ja terveysjohtajista toteaa palvelujen ostamisen lisänneen kustannuksia neljän viime vuoden aikana. Suomen sosiaali ja terveys ry:n tiedote 23.4.2013 Yhdysvaltain presidentti Barack Obaman hallinto myönsi Shellille porausluvat elokuussa 2012, vain kaksi vuotta Meksikonlahdella tapahtuneen öljy-yhtiö BP:n valtavan öljynporausonnettomuuden jälkeen. Luvat kuitenkin jäädytettiin maaliskuussa 2013, sen jälkeen kun Shellin öljynporauslautta Kulluk ajoi karikolle alaskalaisen saaren edustalla uudenvuodenaattona 2012. Yhtiö ei luovuttanut: 8. huhtikuuta 2013 Ollila istui venäläisen öljyjätin Gazpromin hallituksen puheenjohtajan Alexey Millerin rinnalla Amsterdamissa. Herrat allekirjoittivat yhteistyösopimuksen Venäjän hallinnoimalle Arktikselle ulottuvalle talousalueelle suuntautuvasta liuskeöljyn tutkimus- ja poraushankkeesta. Ollila tosiaan tykkää puhua ympäristöasioista. Hän vaikuttaa olevan vilpittömän huolestunut planeettamme tilasta. Joulukuussa 2012 Ollila piti puheen Jyväskylän Klubin 100-vuotisjuhlassa. ?Globaali ympäristöongelma alkaa oireilla vakavasti ilman, että siihen oltaisiin reagoimassa riittävästi?, Ollila pohti. Helsingin Sanomat haastatteli Jorma Ollilaa ympäristöasioista tammikuussa 2007, kun Ollila oli istunut Shellin hallituksen puheenjohtajana kahdeksan kuukautta. Ollila kertoo haastattelussa muuttaneensa aiemmin kriittistä suhtautumistaan tuulivoimaan. ?Tuuli- ja aurinkoenergian tehokkuus ja kilpailukyky kehittyvät jatkuvasti.? aivan rajusti hommia näiden [ympäristöasioiden] eteen, niinkuin Shellkin?, Ollila väittää Voimalle Helsingin yliopiston päärakennuksen ovella. Sitten hän singahtaa mustan Audin takapenkille. Ollilan innostus ei ole heijastunut Shellin toimintaan. Uutistoimisto Reutersin mukaan Shell sijoitti vuodesta 1999 aina vuoteen 2006, jolloin Ollila aloitti työnsä Shellissä, uusiutu- ? MÄ OON TEHNYT V A L I T E T TA V A S T I tia, jossa laskettiin hintalappu ilmastonmuutokselle. Raportin perusteella on monta kertaa halvempaa panostaa ilmastonmuutoksen torjuntaan kuin seistä tumput suorana. ?Raportti nosti esiin myös sen eettisen ongelman, millainen taloudellinen arvo meidän on pantava toimissamme sille, että olemme heikentämässä tulevien sukupolvien mahdollisuuksia elää maapallolla?, Ollila toteaa Helsingin Sanomille. Viisi vuotta myöhemmin maaliskuussa 2013 Ollilan näkemys on muuttunut. ?Koko energia-alan ja Shellin käsitys on kuitenkin, että uusiutuviin täytyy siirtyä niin nopeasti kuin mahdollista ottaen huomioon kilpailukyky ja työllisyysnäkökohdat?, Ollila toteaa Tekniikka&Talous -lehdelle antamassaan haastattelussa. Toisin sanoen Ollila näkee ympäristöasiat tärkeinä, kunhan ne eivät hankaloita bisnestä. Kilpailukykyä Shellillä luulisi riittävän. Se teki viime vuonna voittoa joka vaan energiaan yli miljardi dollaria. Tästä suurin osa meni tuulivoimaan. Vappuna 2008, vain muutama päivä sen jälkeen kun Shell ilmoitti tehneensä vuoden ensimmäisellä kvartaalilla neljä miljardia euroa voittoa, yhtiö ilmoitti ottavansa hatkat London Array -nimisestä, 1 000 megawatin tuulivoimapuistoa suunnitelleesta yhteistyöhankkeesta Britanniassa. Vuonna 2009 Shell puolestaan veti piuhat irti omasta tuulivoimaprojektistaan. Huhtikuussa 2012 Shellin talousjohtaja Simon Henry valitti The Guardian -lehden haastattelussa, että merelle rakennettava tuulivoima on yhtiölle liian kallista. Lisäksi Henry vaati Britannian hallitusta tukemaan uusiutuvia energiamuotoja kehittävien toimialojen sijaan jo valmiiksi menestyviä öljy- ja kaasualoja. Sanomien haastattelussa tammikuussa 2007 Ollila ylistää niin sanottua Sternin raport- H ELSINGIN sekunti 720 dollaria, eli 5,6 miljardia dollaria vuodessa. T&T:n haastattelussa Ollila ennustaa, että ehkä vasta 2040?2050-luvulla vaihtoehtoisista energiamuodoista, kuten aurinko- ja tuulienergiasta tai biomassasta, saadaan riittävästi energiaa. Mitä Shellin ja Jorma Ollilan sitten tulisi tehdä? ?Ympäristöongelmien ratkaisemisessa niiden, joilla on suurin valta, pitäisi myös toimia. Shellin hallituksen puheenjohtajana Ollilalla on valtaa suuren öljy-yhtiön strategisiin päätöksiin?, Greenpeacen Tapio Laakso kommentoi. ?Mikäli öljy- ja kaasuhankkeet arktisilla merialueilla etenevät, kyse on kokonaan uuden fossiiliprovinssin avaamisesta. Tämä on täysin väärä suunta tilanteessa, jossa ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää jättämään suuren osan jo tunnetuista öljyvaroista maahan.? Lue laajempi versio ja katso video Ollilan juoksuhaastattelusta Fi?stä. Kansalaisten aloite ahdistaa edustajia Aloite turkistarhauksen kieltämiseksi keräsi reilut 70 000 allekirjoitusta. Kiinnostaako se eduskuntaa? Loomade Nimel S Kansalaisaloitteiden idea on, että eduskunnan käsittelyyn saadaan hallitusohjelman ulkopuolisia aiheita. Jotkut kansanedustajat, kuten esimerkiksi kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman ovat silti ehtineet tuomita kansalaisaloitteet turhiksi ja tarpeettomiksi. toimiva Avoin ministeriö ry auttaa laadukVA PA A E H T OI S VOI M I N V O I M A K Y S Y I kansanedustajilta, onko tur- kistarhaus kielletty jo kesällä vai meneekö tässä jouluun asti? ?Lopputulos tulee olemaan se, että turkistarhaus pysyy sallittuna, työllistävänä ja satoja miljoonia vero-euroja tuottavana elinkeinona Suomessa.? Stefan Wallin (r.) ?En usko, että aloitetta hyväksytään, koska enemmistö kansanedustajista näyttää vastustavan turkistarhauksen kieltämistä.? Ben Zyskowicz (kok.) ?En jaksa uskoa, että kielto toteutuu tällä vaalikaudella, vaikka itse sitä lämpimästi toivoisin.? Annika Lapintie (vas.) ?Pelkään pahoin, että valiokunnan enemmistö vastustaa kansalaisaloitteen sisältöä. Valiokuntia on kuitenkin suositeltu ottamaan eduskuntaryhmien kannat huomioon, joten pelkän valiokunnan näkemyksiin asia ei kaadu.? Tarja Filatov (sd.) ?Tulevaisuudessa tarhaus tulee lopettaa, mutta siirtymäajan täytyy olla riittävä.? Kike Elomaa (ps.) ?Arvelisin, että jouluna. Tarkemmin arvioituna siirtymäaika päättyy joulukuussa 2024.? Anni Sinnemäki (vihr.) SAMAAN AIKAAN TURKISTARHALLA. Huhtikuussa julkistettiin salaa kuvattua materiaalia loukkaantuneista eläimistä Baltian suurimmalta turkistarhalta Viron Karjakülasta. Tarhan omistavan AS Balti Karusnahk -yrityksen taustalta löytyy uusikaarlepyyläinen Oy Norcar-BSB Ab. Lue lisää Fi?stä. U O M E N ensimmäinen kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämiseksi meni torstaina 25. huhtikuuta eduskunnan lähetekeskusteluun. Kansalaisaloite käsitellään maaja metsätalousvaliokunnassa puolen vuoden sisällä. Siihen pitää saada lausunto myös perustuslakivaliokunnalta, koska turkistarhaus kuuluu perustuslain takaaman elinkeinovapauden piiriin. KARVATON JOULU? kaiden kansalaisaloitteiden laatimisessa. Avoimen ministeriön toiminnanjohtaja Joonas Pekkanen, mitä turkistarhausaloitteelle nyt tapahtuu? ?Uskoisin, että valiokunta päättää ottaa aloitteen käsittelyyn ja että mietintö saadaan aikaiseksi ensi syksyn aikana. Täysistuntoon aloite tulee luultavasti sen hylkäämistä ehdottavan mietinnön kera ennen vuodenvaihdetta tai sitten vasta keväällä 2014.? Miksi kansalaisaloitteet tuntuvat pelottavan joitakin kansanedustajia? ?Kansalaisaloitteessa on kyse mullistuksesta, jota kansanedustajat eivät ole vielä täysin ymmärtäneet. Kansanedustajien monopoli oman asialistansa määrittelyyn on murtunut. Perustuslain mukaan kansalaisilla on nyt mahdollisuus vaikuttaa suoraan poliittisen päätöksenteon asialistaan.? Mikä merkitys turkistarhaus-kansalaisaloitteen kohtalolla on tulevien kansalaisaloitteiden kannalta? ?Kansalaisaloitteen käsittelyprosessia ei valitettavasti ole määritelty laissa. Ensimmäisenä aloitteena sillä on vahva rooli käytäntöjen muodostamisessa.? jukka vuorio
  • 10 LUKIJAPOSTI 4 / 2013 Alkoholi liittyy tiiviisti suomalaiseen väkivaltaan ja noin 80 prosentissa aikuisten henkirikoksista joku tapahtuman osapuolista on humalassa. Sisäministeri Päivi Räsänen puheessaan Päihdefoorumi-tapahtumassa 24.4.2013 )palaute@voima.? PILLI-LIISA Poliitikot pahin este Kiitokset Susanna Kupariselle harmaan taloden torjuntaa koskevasta Horjahdus & Kamppi -artikkelista lehtenne numerossa 3/2013! Pahin este harmaan talouden torjumiselle ovat politiikot ja puoluepolitiikka. Päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja todellisten vaikuttimien paljastamista tulee kaikin keinoin lisätä - ja tässä riipumaton media on avainasemassa! kellä on oikeistolaisen median hegemonia. Suomessahan on aito sananvapaus ja netin kautta ei-oikeistolaiset mielipiteet voivat saavuttaa taviksen tajunnan, mutta ei sillä ole väliä mitä jossain marginaalissa huudellaan. Sillä on merkitystä, mitä isolla tykillä ammutaan, kuka hallitsee päänäyttämöä. Esimerkiksi maakunnista vasemmistolaiset lehdet ovat hävinneet. Porvarilehdet ovat naamioituneet ?puolueettomiksi? ja manipuloivat kansaa tämän maskin turvin. Oikeistolainen media puskee 24/7 kansalaisen tajuntaan uusliberalismia, elinkeinoelämän etujen promoamista, kritiikitöntä EU-ja euromyönteisyyttä ja Natomyönteisyyttä. ETT, Juva Oikaisu: Juko sai palkinnon KOMMENTTI Transparency Voimassa & maailmalla kirjoitti laajasti korruptiosta ja sen torjujista, kuten Transparency Internationalista ja sen maajärjestöistä, kuten Transparency Suomesta. Arvio oli aika lohduton. Mutta näin huono tilanne ei ole. Syynä siihen ei ole niinkään arvojen muutos, vaan vahvistuneet toimintamekanismit, kuten Transparency International. Sen tuottamiin aineistoihin perustavat toimintansa nykyään myös ne tahot, jotka järjestön toimintaa kritisoivat. Mutta voisi mekanismi parempikin olla. Sabluuna, jossa jäsenmaiden hallitukset rahoittavat jopa mittavasti Transparency Internationalia, mutta eivät lainkaan maajärjestöjä, kuten Transparency Suomea, on ongelmallinen sekä toiminnan laajuuden että yhdistyksen johtorakenteen suhteen. Ilman omaa toimistoa ja toiminnanjohtajaa yhdistyksen hallitukseen valikoituu lähinnä ihmisiä, joiden leipätyöhön korruption torjunta tavalla tai toisella sisältyy. Sitä, missä määrin muut syyt, kuten Voima-lehden epäilemä ?hyvä veljeys?, hallitusvalintoihin vaikuttavat, on lopulta helppo testata. Siitä vain jäseneksi, vuosikokoukseen ja käsi ylös. Luulisin, että valinnan todennäköisyys pyörii ykkösen paikkeilla. Tällaiselle haastamiselle nostamme hattua. VOIMA-LEHTI 3/2013 Erkki Laukkanen Puheenjohtaja, Transparency Suomi ry. Toimitus vastaa: Kiitos palautteestasi. Voima haastaa kaikki avoimuuden ja läpinäkyvyyden edistämisestä kiinnostuneet tahot liittymään Transparencyyn. Yhdessä voimme korjata Transparencyn ongelmat ja ottaa Transparencylle kuuluva paikka suomalaisessa yhteiskunnassa. Jari Hanska Päätoimittaja Lue Transparencyn vastine kokonaisuudessaan Fi?stä. Juttu julkaistaan viikolla 18. Laukkanen kertoo vastineessa muun muassa korruptiomittauksen ongelmakohdista, kehittämästään tarkemmasta mittaustavasta & siitä, mitä Transparency aikoo tehdä suomalaisen korruptiokeskustelun ?kuumalle kivelle?, ?nassimarkkinoiden läpinäkyvyydelle. Julkaisitte nettisivuillanne Sanna Uutun kirjoittaman kritiikin Teatteri Vanhan Jukon ja Projektori -ryhmän esityksestä Che ? hän elää!? Kiitos siitä. Jutun alussa on kuitenkin asiavirhe: esitys ei voittanut VATAKin palkintoa, vaan palkinnon sai Teatteri Vanha Juko. Esitys tuli kylläkin samoihin aikoihin ensi-iltaan kun tieto palkinnon saamisesta julkistettiin. Parhainta kevään jatkoa! Jussi Sorjanen Taiteellinen johtaja, Teatteri Vanha Juko Suomen oikeistomedia V Ä I T T E E N I T U E K S I O N jo kättäkin pidempää. Vuonna 2011 ilmestyi tutkija Lotta Lounasmeren väitöskirja, Kansallisen konsensuskulttuurin jäljillä, jossa muun muassa todettiin Helsingin Sanomien 1990-luvulla promonneen uusliberalismia ja EU-myönteisyyttä. Toimittaja Johanna Korhonen on paljastanut, että EU-äänestyksen alla HS:n toimittajia kiellettiin mainitsemasta EMUa. Sama meno jatkuu näköjään edelleenkin. HS:n päätoimittaja kopioi tekstejä suoraan EK:n papereista jne. Aidosti monipuolisen tiedon saanti median kautta on yksi demokratian peruspilareita, ilman sitä demokratia ontuu ja pahasti. Väitän, että suomalaisen yhteiskunnan pahin syöpä tällä het- Anonyymi Hyvä lehti, huonot arviot Anteeksipyyntö Kiitos upeasta lehdestänne, luen sen joka kuukausi ja arvostan sitä suuresti. Siksi olenkin ihmetellyt, miksi julkaisette kuukaudesta toiseen samojen, kirjallisesti täysin lahjattomien ihmisten levy- ja kirja-arvosteluja. Tarkoitan nyt niitä pieniä arvosteluja musiikki- ja kirjallisuussivuilla. Uusimmassa Voimassa on yksi levyarvosteluhistorian pohjanoteerauksista. Tarkoitan Pertti Laesmaan ?arvostelua? Igor Stravinskyn Kevätuhrin uudesta levytyksestä. Olisin toivonut saavani tietää, mitä Laesmaa oli mieltä siitä, mitä uusi levytys tuo lisää Kevätuhrien levytysten sarjaan, onko sovituksessa jotain kiinnostavaa, miten levytyksen akustiikka toimii jne. Lukijana ehdotan, että lakkaatte julkaisemasta noita pieniä kirjoituksia ja poimitte sen sijaan listan kiinnostavista uutuuksista. Olette varmasti itsekin huomannut noiden arvostelujen olevan lehtenne heikoin lenkki. Oikein hyvää kevään jatkoa Voiman toimitukselle! Hei, kirjoitin äsken palautetta, jossa vaikeroin pienten levyja kirja-arvostelujenne onnetonta tasoa. Palautteeseeni oli päässyt virhe, jota haluan pyytää anteeksi. Moitin Laesmaata helvetin surkean Stravinsky -arvostelun kirjoittamisesta, kun oikea syyllinen tuohon hirvittävään tekstiin oli Susanna Kuparinen. Laesmaan arvostelut vaan niin usein saavat verenpaineeni kohoamaan, että sekoitin hänet tähänkin juttuun, johon hän ei ole osallinen. Suositan, ettette anna Kuparisen kirjoittaa kulttuurin arvosteluja, hänen lahjansa eivät selvästikään ole sillä saralla. Laura Laura Toimitus vastaa: Olet oikeassa, että klasarilevytyksiä arvioidaan usein suhteessa edeltäviin levytyksiin, mutta kuten jutun ensimmäisestä kappaleesta voi lukea, kyseessä ei ollut levyarvio vaan ennakkojuttu Kansallisoopperan Kevätuhri-balettiesityksestä ja Stravinskyn bii- Ekoturismista Annareetta Rantalan Fi?ssä julkaistu blogipostaus Pääsiäinen vuorilla oli loistavaa tekstiä ja kokemuspohjaista analyysia ekoturismin, paikallisten ihmisten ja kulttuurin hiertymäkohdista. Tällaisia tv-dokkareita toivoisi näkevänsä kanavilla sikailupohjaisten suomalaisten tekemien ?mukakova-meno-pakko-myydä-persettä- millä-tahansa-hinnalla? -tv-jätösten sijaan!!! Mediatyöläinen Kiitos Messistä Lämpöinen kiitos Laura Rantasen jutusta vammaisten toimintakeskus Messin toiminnasta Fi?ssä 19. huhtikuuta. Hyvin kirjoitettu ja rakennettu ? ja täyttä asiaa. Messin perustamisesta pitänee kiittää Eija Sjöblomia, jonka visiosta ja ideasta homma lähti. Ja myös Kristiina Anttila-Alkiolla oli sormensa isosti pelissä. Alussa oli kiemuransa, mutta puskemalla ja perustelemalla onnistuu. Onneksi löytyi Hannele Vuorinen ohjaajaksi ja homma jatkuu ihmisen kokoisena. Kunpa pieni toimintaidea yleistyisi muuallakin. Yksin aika kova duuni, toivottavasti Hannele jaksaa jatkaa. Paljon otin aineksia toimintaan sisupartiosta, jossa aktiivinen kansalainen ja oman parhaansa tekeminen on se juttu. Voimaa työhön ja valoisaa kevättä! Pia Messin ohjaaja ekat neljä?viisi vuotta sistä sinänsä, näkökulmana se, kuinka minä sen kuulen. Voimassa julkaistaan erityyppisiä kulttuurijuttuja, pikkuarvioissa skaala on laaja. Homma käy tylsäksi, jos ei silloin tällöin saa irrotella. Musiikki voi olla myös mielentila, etenkin Kevätuhri keväällä. Pertti Laesmaa taas on ollut jazz-entusiasti jo vuosikymmeniä. Pertillä on vannoutunut fanijoukko, joka koostuu samanlaisista jazz-friikeistä. Lue Rondoa, jos haluat ajantasaista tietoa uusista Stravinsky-levytyksistä. Lue Voimaa, jos haluat tietää, mitkä kaikki huumecoctailit eivät riitä saavuttamaan samaa tunnetta kuin Stravinskyn kuunteleminen. Tai voit tarjota Voimaan lyhyitä, noin 1 000 merkin levyja kirjallisuuskritiikkejä osoitteeseen toimitus@voima.fi, sellaisia, joita itsekin haluaisit lukea! Susanna Kuparinen Toimituspäällikkö, ohjaaja & käsikirjoittaja
  • FIFI.VOIMA.FI 4 / 2013 11 Ripuli iski matkalla tärkeään kokoukseen Viestintätoimisto Stellariamedian ripulilääkettä mainostanut tiedote 25.4.2013 Työkokeilu takaisin Voiman numerossa 3/2013 kerrottiin Jukka Nivakosken kohtelusta Tampereen TE-toimistossa, joka eväsi Nivakoskelta oikeuden opiskella työmarkkinatuella. Vuoden 2013 alussa voimaan tullut TE-toimistojen toimintaa ohjaava laki laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta sekä työ-ja elinkeinoministeriön palvelulinjaukset ovat heikentäneet TE-toimistojen palvelukykyä erityisesti nuorten osalta. Uusi laki ei anna enää nuorelle vastavalmistuneelle mahdollisuutta päästä oman alansa harjoitteluun eli työkokeiluun ja saada tärkeitä ensimmäisiä työkokemuskuukausia. Ministeriö on lisäksi linjannut, että asiakkaille on tarjolla TE-toimistoissa kolme palvelulinjaa, jotka ovat työnvälitys- ja yrityspalvelut, osaamisen kehityspalvelut ja tuetun työllistämisen palvelut. Näillä kolmella linjalla pitäisi tavoittaa suoraan työmarkkinoille suuntaavat, osaamisen kehittämisen kautta työmarkkinoille suuntaavat ja ne, jotka pitää kuntouttaa työmarkkinoille. että asiakkaiden sijoittaminen palvelulinjoille ei TE-toimistoissa ole yhtenäistä ja selkeää. Asiakkaiden, varsinkin nuorten, palveluntarve muuttuu jatkuvasti ja nopeallakin tahdilla. Ikävä tosiasia on, että hallinnoilla on usein taipumusta byrokratisoitua. Onkin nähtävissä, että TE-toimistoihin on syntymässä palveluongelmia, koska palvelulinjojen välinen asiakkaiden joustava palvelu ja lakiin kirjattu siirto palvelutarpeen mukaan ei käytännössä aina toimi. TE-palveluiden jäykkä organiONGELMA ON SE, sointi voi pitkittää asiakkaan osumista oikeaan palveluun tai oikealle asiantuntijalle tai psykologille. Uudistus on jo nyt vienyt kehitystä siihen suuntaan, että nuorille ei ole kaikissa TE-toimistoissa enää tarjolla nuorten palveluun erikoistunutta virkailijaa. nuoret ovat olleet vuosikymmeniä ryhmä, joihin on haluttu erityisesti satsata. Nuoret ammattitaidottomat alle 25-vuotiaat asiakkaat tarvitsevat kasvokkain tapahtuvaa palvelua henkilöiltä, jotka ovat erikoistuneet nuorten kulttuuriin ja nuoruuden psykologiaan. Jostain käsittämättömästä syystä tästä hienosta TE-toimiston periaatteesta ollaan jo jossakin päin Suomea luovuttu, ja nuoret asiakkaat on jaettu näille kolmelle palvelulinjalle, joissa virkailijoita ei välttämättä ole koulutettu kohtaamaan nuoria asiakkaita. Virkailijat joutuvat palvelemaan ammattitaidottomia nuoria muun työnsä ohella. Yllä mainitut seikat ovat ehkä vaikuttaneet siihen mielestäni väärään päätökseen, jonka Jukka Nivakoski sai opiskelutukeensa TE-toimistossa. T E -T O I M I S T O S S A E R I T Y I S E N H A R M I L L I S T A on se, että työ-ja elinkeinoministeriö heikensi 16-vuotiaiden asiakkaiden palvelua TE-toimistoissa. Työ- ja elinkeinoministeriö kielsi omilla ohjeillaan vuoden 2013 alusta yhdeksän euron päiväkorvauksen maksamisen alle 17-vuotiaille asiakkaille työkokeilun ajalta. Työkokeilun ajalta ei saa maksaa mitään. On selvää, että nuorten on vaikea motivoitua palkattomaan työkokeiluun, kun 17-vuotias työ- FIFIN LUETUIMMAT 1. Voima 3/2013 Jecaterina Mantsinen Pelinappulana Jukka Samaan aikaan kun työttömiä syyllistetään oleskelusta, Tampereen TE-toimisto tekee parhaansa, että eräs Jukka ei kömpisi takaisin kunnon veronmaksajien joukkoon. tön kaverikin saa 32,46 e/pv työkokeilun ajalta. Työpaikalla tapahtuva työkokeilu on nuorten ammatinvalinnan selkiytymisen kannalta ollut erityisen hyvä keino auttaa nuoria. On käsittämätöntä, että ministeriö ohjeillaan kieltää tehokkaan ja edullisen nuorten palvelun TE-toimistoilta. asiaan tuo se, että eduskunta edellyttää hallitukselta puuttumista tähän epäkohtaan. Eduskuntaa huolettaa se, että kun nuorille ei makseta työkokeilun ajalta mitään, niin lähtevätkö he ylipäätään siihen ollenkaan. EU:n huippukokous on hiljattain linjannut sen, että jäsenmaiden tulee tänä vuonna ryhtyä tosi taistoon nuorisotyöttömyyttä vastaan. Mutta edellä mainitut työ- ja elinkeinoministeriön toimet vievät mielestäni kehitystä toiseen suuntaan. P I E N TÄ T O I V O A Jaakko Mikkola Ammatinvalintapsykologi, Kainuun TE-toimisto TE-toimistoista Ei ole Jukka N. todellakaan ainoa, jota on TE-keskus pannut halvalla! Itse jouduin hankaluuksiin Helsingin TE-keskuksen kanssa jo viime vuosituhannella! Väitettiin, että olin kieltäytynyt töistä ilman syytä, vaikka olin sairaana! Päädyinkin työkyvyttömyyseläkkeelle 2000 ja edelleen oleskelen kotona 46-vuotiaana... Osattiin sitä jo silloinkin, eikä mikään ole muuttunut! Juha Raahela ajalta 19.3.?22.4. 3. Jari Tamminen Miksi Hesari vaikenee tekijänoikeuskeskustelusta? Tekijänoikeuksia koskevaa kansalaisaloitetta ei Helsingin Sanomissa käsitellä. Onko kyseessä salaliitto? 2. Jari Hanska 4. Voima 3/2013 Jari Tamminen Keskosilla Yleä vastaan Satulinnan synkempi puoli Mainos?rma Talvi Digital Oy käytti kampanjassaan keskosvauvan kuvaa ilman lupaa. Tarina siitä, kuinka Disney tappoi kultamunia munivan hanhensa. 5. Bl Blogi logi gi k Cabrera era Erick Yhden miehen synnytys Siinä se nyt oli, pikkuinen. Uusi ihminen, joka teki meistä oikean perheen. 6. Blogi Susanna Kuparinen Oikeusministerin likainen peli Oikeusministeri Henriksson pelaa ulos ministerityöryhmän hankalinta vastapeluria. BLOGEISSA HUHTIKUUSSA Erick Cabrera Maria Michelsson Mitä tarkoittaa pihulita? New York -vinkkejä vierailijoille Suomen kielen hauskimpia sanoja ovat tervetuloa, susi, suklaa, poro, hevonen, puu ja kiitoksia. Näin majoitut, tippaat, liikut, syöt & viihdyt New York Cityssä.
  • 12 KULTTUURIHÄIRIÖ 4 / 2013 Kansallisen veteraanipäivän pääjuhlan tv-lähetys lauantaina Jyväskylästä ei olekaan täysin suora, vaikka Yle on näin mainostanut. Keskisuomalaisen uutinen 25.4.2013 Virtuaalista mellakointia V U O N N A 2 0 0 2 hollantilainen DarXabre-pelistudio teki tietokoneille Hooligans: Storm Over Europe -strategiapelin. Pelissä pelaajan piti ohjata hollantilaista huligaaniryhmäänsä ympäri Eurooppaa. Jostakin syystä virtuaalihuligaaniryhmittymän känniin juottamisesta, huumeiden vetämisestä ja satunnaisesta MAAILMA & ME koonneet Jari Hanska & Jari Tamminen Oman elämän wahlrooseille E R I T Y I S E S T I K I R J A S TA A N Atlas Shrugged tunnettu Ayn Rand (1905?1982), tuo kaikkien oman onnen onkijoiden guru, vaikuttaa maailmaan haudan takaa. Hänen oppinsa vakuuttavat, että on ihan ookoo olla ahne. Björn Wahlrooskin perustelee oman pyrkyryytensä Randin objektivismilla. Mutta raha ei aina tuo rakkautta. Onneksi näitä yksinäisiä menestyjiä varten on olemassa The Atlasphere -sivuston deittipalvelu. Siellä uljaat Ayn Rand -fanit voivat kehua itseään toisille estoitta, objektiivisesti toki. PS. Köyhät älkää vaivautuko. www.theatlasphere.com/dating väkivallasta palkitseva peli ei päättäjien mielestä ollutkaan ratkiriemukas tuotos. Hooligansin eksploitaationäkökulma aihepiiriinsä oli sääli, sillä mellakoivien väkijoukkojen mielenmaisemaa ei peleissä ole oikeastaan koskaan käsitelty. Nyt asiaan tulee muutos, sillä tänä kesänä ilmestyy Kickstarter-yhteisörahoituksella kustannettu Riot-niminen tuotos eri mobiili- ja pelialustoille. Riotin tekijöiden tavoite on puh- taasti yhteiskunnallinen: he haluavat kertoa ihmisille, että mellakoissa on aina kaksi eri osapuolta, jotka molemmat ovat omasta mielestään oikeassa. Pelin tekijöiden mielestä molempien osapuolten äänet on saatava kuuluviin tasavertaisesti, sillä muuten demokratia ei toteudu. Yhteisörahoituksesta saamiensa varojen avulla pelin tekijät tekevät kevään ajan tutkimustyötä, matkustavat ympäri maailmaa ja vierailevat eri mellakoissa ja kriisipesäkkeissä. Paikan päällä he haastattelevat niin virkavallan kuin mellakoitsijoidenkin edustajia. Riotissa peliä ei tekijöiden mukaan voi missään vaiheessa voittaa, vaan peli loppuu aina kesken ? on pelaaja pelissä sitten mellakkapoliisien tai mellakoitsijoiden puolella. Löytäköön tuosta vertauskuvallisuutta ken haluaa. Jarkko Fräntilä Riotgame.org. Disney omii legot Pikku muovinpalasillakin on oikeus yksityisyyteen. Valokuvaaja ei saa koota taidekirjaa kuvistaan, koska niissä on Disneyn omistamaan Tähtien sota -legoja. ristia näitä asioita valvomassa?, Lehtimäki sanoo. ONKO TÄMÄ TEOS? Kannattaa harkita mistä taideteoksensa väsää. Kuvaaja Vesa Lehtimäki sattui valitsemaan legot ja jäi jumiin tekijänoikeusviidakkoon. ei voi kasata taidekirjaa tekemistään kuvista. Jopa niiden julkaiseminen sellaisilla kotisivuilla, joilla on mainosbannereita, voi olla riski. Kuvat voi silti julkaista lehtijuttujen yhteydessä ja muiden tekemissä taidekirjoissa, jos Lehtimäki ei saa niistä julkaisupalkkiota. Lehtimäki voisi myös teettää LEHTIMÄKI i ua yön k k u n n ?Halua sa. Disneyllä rauhas intään 500 on väh itä asioita nä juristia massa.? valvo Crocsien loppu on lähellä! hellä! V I I M E V U O S I N A Suomen kadut vallanneista kammottavis- ta Crocs-kengistä päästään pian eroon. Jätteiden käsittelyyn erikoistunut yritys Ekokem aloitti huhtikuussa kampanjan kerätäkseen käytettyjä Crocs-kenkiä. Yhtiön on tarkoitus polttaa ihmiskuntaa riivanneet öljylenkkarit ja tuottaa näin kaukolämpöä. Ekokemin mukaan yksi energiansäästölamppu palaa Crocs-parilla kaksi viikkoa. ?Tämä on ainutlaatuinen kampanja, sillä vastaavaa ei ole tehty missään maassa aiemmin. Crocs tekee paljon hyväntekeväisyyttä esimerkiksi lahjoittamalla kenkiä vähävaraisille?, Crocs Nordicin toimitusjohtaja Ville Rönkkö kommentoi tiedotteessaan. Tällä kertaa kengät lämmittävät vähävaraisten varpaiden sijaan kaukolämpöputkia. Lehtimäen kuvissa kohtaavat taiteilijan lapsuuden suosikkielokuvat ja oman lapsen lelut. Vuodesta 2009 alkaen olohuoneen pöydän nurkalla kuvatut ja minimaalisella jälkikäsittelyllä tuotetut legokuvaelmat ovat niittäneet mainetta maailmalla. Parhaimmillaan Lehtimäen Flickr-tili on kerännyt yli miljoona osumaa vuorokauden aikana. Mutta kuviin liittyy erityisen kimurantti elementti. V ESA ostanut kuvaamansa lelut kaupasta. Silti hän ei saa julkaista kuvia omin päin. ?Olen yrittänyt selvittää näihin liittyviä tekijänoikeuskuvioita, mutta en ole juristi. Tämänkaltaisia kuvia ei voi pistää kaupalliseen levitykseen ilman lupaa kaikilta asianomaisilta.? LEHTIMÄKI ON Vapaustaistelija & mätämuna T H E E C O N O M I S T - L E H T I uutisoi kahden pitkäaikaisen joh- tajan, Britannian entisen pääministerin Margaret Thatcherin ja Venezuelan presidentin Hugo Chavezin kuolemista alkuvuodesta. Molemmat merkkihenkilöt päätyivät kanteen. Ansaitakseen rahaa ottamistaan valokuvista taiteilija tarvitsisi luvat Tähtien sota -brändin omistavalta Disneyltä ja Legoyhtymältä. ?Olen kyllä ottanut yhteyttä, mutta eipä ole kukaan vastannut?, Lehtimäki kertoo. kysymys siitä, että teoksissa on useita oikeuksia. Oikeus valokuvaan syntyy vain Lehtimäelle, mutta se ei poista kuvatun kohteen oikeuksia. Jos kohde on suojattu tavaramerkillä, Lehtimäki ei voi tarjota tavaroita tai palveluita käyttäen kohteen tavaramerkkiä?, kertoo Aalto-yliopiston tekijänoikeusasiamies Maria Rehbinder. Brändi kuuluu Disneylle, joten erimielisyydet ratkottaisiin Yhdysvaltain lainsäädännön mukaan. ?Haluan nukkua yöni rauhassa. Disneyllä on vähintään 500 ju? TÄ S S Ä O N kuvista valokuvavedoksia. Numeroidut ja signeeratut vedokset hän saisi vapaasti myydä, koska ne olisivat taideteoksia. ?Teoskynnyksen ylittymiseen saattaa vaikuttaa sekin, kuinka suoraan kuvat toisintavat vaikkapa elokuvan kohtauksen. Mikäli kuvissa parodioidaan lähdeaineistoa, kynnys madaltuu?, Rehbinder valistaa. Lehtimäen sadat kuvat liittyvät Tähtien sota -elokuviin, mutta tapahtuvat hieman sivussa niissä nähdyistä kohtauksista. S U R K U H U P A I S A K S I kaiken tekee se, että aina joku tienaa ? vaikka se ei olisikaan taiteilija itse. Kun Lehtimäki jakaa kuviaan ilmaiseksi netissä, kuvapalvelu Flickr hyötyy niistä ansaintamallinsa mukaan, eikä kenelläkään ole ongelmia sen suhteen. On Lehtimäelle itselleenkin ollut hyötyä kuvista. Legolta otettiin yhteyttä kuvien ansiosta ja tarjottiin keikkaa. Hän päätyi kuvaamaan Lego Hobbit -promokuvat. Jari Tamminen www.?ickr.com/photos/avanaut
  • AJASSA 4 / 2013 13 YK etsii Syyriassa maanäytteistä todisteita sariinikaasun käytöstä. The Guardianin uutinen 24.4.2013 PÄÄKONSERTTI, P ÄÄKONSERTTI, L LIPUT IP PUT UT 6 65,5,- * Mirkka Hietanen Kiikarissa Iran? Sotahaukat hamuavat uutta kohdetta. Yhdysvaltain kongressin käsiteltäväksi tuotiin päätöslauselma, joka saattaa madaltaa kynnystä aloittaa sotilaalliset hyökkäystoimien Irania vastaan. Asiasta on uutisoinut muun muassa verkkolehti The Daily Beast. Rebublikaani- ja demokraattisenaattoreiden Lindsey Grahamin ja Robert Menendezin mukaan nimetyssä Graham?Menendezpäätöslauselmassa todetaan, että jos Israel päättää hyökätä Iraniin, ?tulee Yhdysvaltain seistä Israelin rinnalla ja antaa diplomaattista, sotilaallista ja taloudellista tukea Israelin hallitukselle?. Päätöslauselmalla on vankka H ELMIKUUSSA tuki sekä senaatissa että edustajainhuoneessa. Yhdysvaltojen aseellista sekaantumista kon?iktiin perustellaan muun muassa Iranin ihmisoikeusloukkauksilla. kapasiteetti on vaatimattomampi kuin Yhdysvaltain ja Israelin esittämät tulkinnat antavat ymmärtää. Tämä ilmenee Yhdysvaltain sotilastiedustelun vuonna 2010 Yhdysvaltain kongressille laatimasta selvityksestä. Raportti kuvailee Iranin asevoimien rakennetta ?puolustukselliseksi? ja toteaa Iranin sotilasbudjetin olevan ?vaatimaton Lähi-idän muihin valtioihin nähden?. Myös Yhdysvaltain puolustusministeriö IRANIN SOTILAALLINEN teki vuonna 2010 selvityksen, jonka mukaan Iranin kyky sotilaalliseen voimankäyttöön maan rajojen ulkopuolella on ?vähäinen?. Vuoden 2012 Global Militarisation Index listasi Israelin maailman militarisoiduimmaksi valtioksi. Iran löytyy indeksistä sijalta 34. Kaikki Lähi-idän valtiot Qataria ja Jemeniä lukuun ottamatta ovat Irania aseistetumpia. Airin Bahmani & Bruno Jäntti Kirjoittajat ovat vapaita toimittajia. Artikkelin laaja versio Fi?ssä kertoo, miten Iranin demokratia-aktivistit kommentoivat Yhdysvaltojen aseelliseen uhkaan. [The [ The B Blues lues F Found o un da tiion: on: S Soul oul Blue es sM Male ale Artist 2 2012] 012] KA ADU DUN ILMAIS SKO KONSERTEISSA MM. MI INÄ IN NÄ JA V VI ILL LE E AHON NEN EN MO OJ JO WO OR RKINGS HU H UOJUVA LATO ROBBI IE E HILL ... ... BLUESKLUBIT, KAKARABLUES... 26.-30.6.2013 JÄRVENPÄÄ KATSO KOKO ULJAS OHJELMA PUISTOBLUES.FI IN N THE TH HE MOOD M O OD SIN MO SI CE SINCE E 197 1978 8 L ut Liput tp pää pääkon pä ä ääkon ää k ser konser kon sertt r tti tt i in 65 ttiin 5 eur euroa oa a my myy Järve Jä ä rvenpä r ve npä rve npääss ä äss ässä ä Blue B lue uest e sto stoimi o im imi imisto mi i st sto , sto, * Lip He elsingis e el lsin s ingis g sä levyka gissä gis levyk lev e yka ykaupp uppa upp ppa a Fenn F enn ennica ica a Re Recor Records cords or d s (vain (va a in kät kätein ätein ein einen) e i n en) in inen) e n) . en M ol Menolipust Menoli Men oli li pus l pusta us ta t a ja j a Lip Li pup Lippup pupalv p alv alvelu l elu elusta l sta s ta li lipun i pun un hi hi inta nta ta 68 68,50 8 ,50 5 0 eu 50 euroa u roa oa si sisä s isäl i säl sältää l tää t ää lippukau lippuk lip pukaup puk aupan aup an toi t oimit m usk mitusk mi uskulu k ulu ulut. ulut t . Kat Katso s o pui puisto pu stoblu sto blue blues blu e s. es.fi es .f fi i
  • 14 AJASSA 4 / 2013 On rohkeaa muistuttaa kaveria turvavyön käytöstä. Samalla se on osoitus välittämisestä. Koulutuspäällikkö Antero Lammi Liikenneturvan tiedotteessa 22.4.2013 Hardisty Regina SANANVALTA POHJOIS-DAKOTA Kirjoittaja on taiteilija & kuvatiteen professori Aalto-yliopistossa MONTANA ETELÄ-DAKOTA WYOMING NEBRASKA ILLINOIS Patoka Steel City KANSAS MISSOURI Cushing OKLAHOMA Kaikkihan me ollaan demareita U S E I N S A N O TA A N , että ?mehän ollaan kuitenkin kaikki demareita, puoluekannasta riippumatta?. Sillä tarkoitetaan, että kaikki täällä ovat olevinaan hyvinvointivaltion vaalimisen kannalla. Onko demarius siis valtionuskonto ja koko kansan yhteinen aate? On, mutta se on itsepetosta. Tämä sosiaalidemokratia on sitoutunut kulutuskapitalismiin niin tiukasti, että se on aatteena lamautunut ja käy vain viivytystaistelua haihtumistaan vastaan. Kulutuskapitalismi on talousjärjestelmä, jossa kulutus ja sen jatkuva kasvu on itsetarkoituksellinen päämäärä. meistä pitävät jatkuvan kasvun periaatetta ekologisesti tuhoisana ja elämänlaadun kannalta turhana. Siitä huolimatta kulutuskapitalismi ehdottomasti torjuu sen, että vaadimme vähemmän. Miksi? No, kulutuskapitalismin logiikan mukaan kulutuksen on pakko kasvaa, koska ilman kasvua pitkästyisimme kuoliaaksi. Tiedämme olevamme mukana leikissä, jossa tuotantokoneisto yhä kiivaammin ponnistuksin istuttaa meihin puutteen tuntua ja tuputtaa sitten lääkkeeksi uusia tuotteita. Meitä mairittelee se, että meitä näin maanitellaan. Vitsailemme itseironisesti siitä, miten hienolta joku puhelin, auto, kämppä tai jätskiuutuus tuntui kymmenen vuotta sitten ja miten kelvottomalta ne tuntuisivat tämänpäiväisiin verrattuna. Tällä ironialla koemme nousevamme koko touhun yläpuolelle ja kestämme pettymyksemme. Y H Ä U S E A M M AT pakko kasvaa, koska muuten koko velkaperustainen talousjärjestelmämme ja elämäntapamme romahtaisi. Kulutuksen on pakko kasvaa, koska juuri kasvu imee myös ne maailman aidosti köyhät pikkuhiljaa kuopastaan. Kulutuksen on pakko kasvaa, koska muuten huoltosuhde muuttuu sietämättömäksi. Tekniikan kehittyessä nykyiseen tuotantomäärään tarvitaan tulevaisuudessa aina nykyistä vähemmän ihmisiä, joten jotta työttömyys ei räjähdä käsiin, täytyy tuotantoa ja kulutusta vastaavasti koko ajan lisätä. Lisäriesana on nykyään vielä se, että väestön ikääntyessä työikäisten osuus uhkaa koko ajan supistua. KULUTUKSEN ON kulutuskapitalistiset näkemykset ikään kuin niille ei olisi vaihtoehtoja, ikään kuin kasvu todella olisi pakollista. Olemme tuudittautuneet uskomaan, että kasvu jotenkin sivutuotteenaan ratkaisee tasa-arvonpuutteen, väestönkasvuongelman ja huoltosuhdeongelman sekä jossain vaiheessa pysäyttää ekokatastro?n ja peräti parantaa sen haavat. Näiden ongelmien kimppuun ei muka voi käydä suoraan kokonaistuotantoa supistamalla, työtaakkaa tasaisemmin jakamalla ja kohdentamalla tuotanto- ja kehitysponnistuksia niihin asioihin, joista tiedämme ihmiskunnan eloonjäämisen riippuvan. Edes tuotannon ja kulutuksen määrätietoista ohjaamista verotuksen keinoin tuhoisilta aloilta ekologiaisille ja ihmisen kärsimyksiä vähentäville aloille ei pidetä mahdollisena. Se kun saattaisi hidastaa kasvua. Näin meistä demareista on tullut ihanteidemme saattohoitajia. OLEMME NIELAISSEET Teemu Mäki Öljyputki Suunniteltu öljyputki TEKSAS LOUISIANA Port Arthur ur Houston Öljyputki kokoa XL Jenkkihistorian pisin öljyputki olisi kuolinisku taistelulle ilmastonmuutosta vastaan, tutkija sanoo. Y HDYSVALTA IN presidentin Barack Obaman hallinto päättää todennäköisesti kevään tai kesän aikana luvan myöntämisestä jättimäisen mittaluokan Keystone XL -öljyputkihankkelle. 3 461 kilometrin pituiseksi kaavailtu putki kulkisi Kanadan länsiosassa sijaitsevasta Albertan provinssista käytännössä koko Yhdysvaltain Keskilännen halki. Se loisi suoran yhteyden Kanadan tervaöljykentiltä Meksikonlahden jalostamoihin. Albertan öljyesiintymät ovat maailman kolmanneksi suurimmat Venezuelan ja Saudi-Arabian esiintymien jälkeen. Kaksi energiajättiä, kanadalainen TransCanada ja yhdysvaltalainen ConocoPhilips, ajoi- omme t n i l l a ?H a tukem us puvu öljyriip huumettaa muistu vuutta.? riippu vat läpi Keystonen ensimmäisen osan, joka aloitti toimintansa kesällä 2010. Nyt suunniteltuun laajennukseen osallistuu lisäksi yhdysvaltalainen Valery Energy Corporation. Keystone XL olisi toteutuessaan Yhdysvaltain pisin yhtäjaksoinen öljynkuljetusta varten rakennettu putki. Sen läpi pystyttäisiin laskemaan puoli miljoonaa barrelia öljyä päivittäin. Öljyputken rakennushankkeen luvataan luovan 118 000 uutta työpaikkaa. Useissa yhdysvaltalaisissa ammattiyhdistyksissä uskotaan, että työmaa takaa tulevaisuuden kituville pikkukaupungeille. Myös rakennusala suhtautuu putkeen innostuneesti. H A N K E T T A O N arvosteltu voimakaasti. Columbian yliopiston luennoitsija, entinen Yhdysvaltain avaruushallinnon ilmastotutkija James Hansen on kuvaillut sitä kuoliniskuksi ilmastonmuutoksen vastaiselle taistelulle. Helmikuun puolivälissä putkea vastustava, Yhdysvaltain historian suurin ilmastomielenosoitus keräsi järjestäjien mukaan 35 000? 50 000 osallistujaa. ?Kyse ei ole vain luonnosta vaan myös ihmisyydestä?, kommentoi Leia Minch, hanketta vastustava aktivisti Oregonista. ?Tiedemiehet, maanomistajat ja ympäristöväki ovat jyrkästi öljyputkea vastaan, mutta teollisuus jyrää ja saa lobattua läpi tavoitteitaan. Hallintomme tukema öljyriippuvuus muistuttaa huumeriippuvuutta.? Keskeinen ongelma on, että Albertan maaperän tervahiekoista irrotetun raskasöljyn kuormittavan ilmakehää keskimäärin 17 prosenttia enemmän kuin tavanomaisesta maa-aineksesta peräisin oleva öljy. Tämä myönnetään hankkeen ympäristöselvityksessäkin. Putkessa yhden päivän aikana kulkevan öljyn tuottamiseksi maa-ainesta on nostettava miljoona kiloa, ja useampi sata miljoonaa litraa makeaa vettä saastuu käyttökelvottomaksi. Prosessissa palaa myös merkittävä määrä maakaasua. LINTUJEN PUOLESTA, PUTKEA VASTAAN. Keystone XL -hanketta vastustava aktivisti Leia Minch hoitaa myös petolintuja. mukaan putken rakentaminen sinetöisi öljyn aseman Yhdysvaltain pääasiallisena elämän eliksiirinä ja katkoisi siivet satsauksilta uusiutuviin luonnonvaroihin. National Wildlife Federation on erityisen huolissaan vesistöjen ja maaperän saastumisesta: öljyvuoto voisi viedä pohjan koko Keskilännen maataloudelta. Putken rakentaminen edellyttäisi luontoa vahingoittavaa järeää maanmuokkausta. Putki tärvelisi alkuperäiskansojen pyhiä maita Kanadassa. K ANSAL A ISJÄRJESTÖJEN Jukka Koivula Kirjoittaja on Oregonissa, Yhdysvalloissa asuva toimittaja & journalistiikan maisteriopiskelija.
  • Eurooppa-päivä Kampintorilla Helsingissä 8.5. klo 8.30-16! 30-16! Ohjelmassa mm. klo 9.30 Lastenorkesteri Ammuu, klo 11 alkaen meppejä, ministereitä ja kansanedustajia, klo 14.00 ja 15.10 Vallilan Tango ja sirkusryhmä Sekahaku. Tervetuloa mukaan juhlimaan! an! KIRJOJA LIKELTÄ JA KAUKAA PUSSY RIOT! PUNKRUKOUS VAPAUDEN PUOLESTA Kertomus eräästä näytösoikeudenkäynnistä. Ahmad Khalid Tawfiq UTOPIA Egyptiläiskirjailijan synkkä dystopia lähitulevaisuuden Lähi-Idästä. Sonja Hellman NAISET ILMAN MAATA Viisitoista kertomusta maahanmuuttajanaisten elämästä Suomessa. Juha Vakkuri AFRIKAN YMPÄRI Kiehtova kertomus matkasta mantereen ympäri. Vakuutu myös: Emmanuel Carrère è Markus Uku Laitinen LIMONOV KATUJEN ZEN w w w. l i k e . f i
  • TALOUS & RUOKA 4 / 2013 16 Ilta-Sanomien legendaarinen rikostoimittaja Hannes Markkula muistelee Kuopion nailonsukkamurhia. Ilta-Sanomien mainosjuttu IS:n Rikos-lehdestä 25.4.2013 RAHAN VOIMA www Oikeusministerin valkopyykki Nyt puhuu Henriksson. Harmaan talouden muistio on hänen mukaansa hieno juttu. Pahempaa kuin salaliitto? osattiin heti epäillä salaliittoa, kun Helsingin Sanomat selvitti viime aikoina julkisuudessakin olleiden kansalaisaloitteiden suosiota kansan keskuudessa. TNS Gallupilla huhtikuussa teetetyssä tutkimuksessa vastaajat saivat ilmoittaa näkemyksensä valikoiduista vireillä olevista aloitteista: turkistarhauksesta, sukupuolineutraalista avioliitosta, pakkoruotsista, kesäajasta luopumisesta, pössyn vapauttamisesta ja niin edelleen. Hassuksi gallupin teki se, että listalta puuttui Järkeä tekijänoikeuslakiin -aloite. Tekijänoikeusaloite oli tutkimuksen aikaan sukupuolineutraalia avioliittolakia ajavan aloitteen jälkeen selkeä kakkonen kannatuksessa. Sillä haetaan nykyiseen lainsäädäntöön korjauksia, joista osa liittyy Hesariin suoraan tai välillisesti. Jostain syystä tekijänoikeusaloite karsiutui Hesarin kyselystä kokonaan ulos. Ehkä kyseessä oli vahinko, tai ehkä aloite rajattiin ulos siksi, että sitä on vaikea selittää yksinkertaisesti ja lyhyesti. ? P I I R E I S S Ä? tavoite on estää tekijänoikeusrikkomusten tutkimiseen ja tuomioihin liittyvät ylilyönnit. Kaikki muistanevat surullisenkuuluisan Chisugaten marraskuussa 2012, jolloin Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus TTVK usutti poliisin takavarikoimaan Chisun levyn luvattomasta lataamisesta epäillyn pikkutytön tietokoneen. Suurrikollisen tietokonetta koristi Nalle Puh -tarra. Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma-konserni on yksi TTVK:n 16 jäsenestä. Tekijänoikeusaloitteen toinen tärkeä tavoite on parantaa artistien ja muiden sisällöntuottajien asemaa. Viime vuosina tällä saralla eniten keskustelua ovat herättäneet Sanoma Newsin ja Sanoma Magazinen avustajasopimukset. Sanoma vaatii avustajiltaan (toimittajat, kuvittajat, valokuvaajat) täydet oikeudet muokata ja myydä heidän tuotoksensa edelleen. Juridinen vastuu sälytetään alkuperäiselle tuottajalle ? joka ei pysty edes vaikuttamaan tuotostensa käyttöön tai muokkaamiseen. Järkeä tekijänoikeuslakiin -aloite pyrkii parantamaan juuri näiden avustajien asemaa lainsäädännön avulla. A L O I T T E E N TÄ R K E I N sitten salaliitto? Jaa-a, tuskin. Toimituksellisia valintoja ohjaavat aina rippumattoman ammattietiikan ohella tiedostamattomat ympäristöstä nousevat ?ilikset ja painotukset siitä, mikä on tärkeää ja mikä ei. Näin käy kaikissa toimituksissa, myös Voimassa. Jos päätoimittaja tai toimituspäällikkö yrittäisi estää alaisiaan nostamasta esille jotain konserniin liittyvää kysymystä, kuulisi koko Hesarin toimittajien ja muiden journalistien kansoittama Sanomatalon Paino-baari siitä viimeistään vartin päästä. Sanomien juuri väistyneen hallituksen puheenjohtajan Jaakko Rauramon mukaan yhtiöllä on hallussaan 55 prosenttia Suomen viestintätoimialasta. Firman toimittajat tuskin kiireen keskellä aina edes tietävät, minne kaikkialle sen lonkerot ulottuvat. Toimitustyössä myös sattuu ja tapahtuu. Hesarin toimittajien kannalta kiusallista on se, että tekevätpä he mitä tahansa, epäillään kotiin päin vetämisestä. Ehkä salaliittoa isompi ongelma onkin se, että koti on niin iso. P A P E R I A on luettu kuin piru Raamattua?, oikeusministeri Anna-Maja Henr riksson väitti Helsingin Sanomissa 8. huhtikuuta 2013. OiS keusministeri viittaa paperilla Voik ma-lehdelle kaksi vuotta sitten m k kesken hallitusneuvottelujen v vuodettuun harmaan talouden työryhmän välimuistioon. t Harmaan talouden vastaisia t toimenpiteitä hallituskaudelle 2 2011?2015 suunnitellut työryhmä k koostui eri puolueiden hallitusn neuvottelijoista. Pohjapaperin ehdotukset oli poimittu eduskune nan tilaamasta raportista, jossa n e ehdotettiin toimenpiteitä harmaan talouden torjuntaan. m Vuodetun muistion perusteella rkp ja kokoomus pyrkivät vesittär m mään harmaata taloutta kitkeviä toimenpiteitä. Etenkin rkp, neuvott telijoidensa pankkijuristi, kansant Henrikssonin vastausten pohjalta listan, josta selviää: 1. Vuodetun muistion alkuperäinen kirjaus ja rkp:n vaatima muutos- tai poistoehdotus, 2. Mitä kohta tarkoittaa. 3. Henrikssonin näkemys, miksi rkp puuttui kyseiseen kohtaan. 4. Suomennos Henrikssonin väitteestä. 5. Mitä hallitusohjelmaan päätyi. VOIM A KOKOSI edustaja Anna-Maja Henrikssonin ja talousvaikuttaja Peter Storsjön johdolla, veti äärimmäistä linjaa. E I P I D Ä paikkaansa, väittää Henriksson Helsingin Sanomissa. Hänen mukaansa osa rkp:n vaatimista poistoista oli siirretty toisiin työryhmiin, siksi rkp vaati niiden poistamista harmaan talouden työryhmän asialistalta. Voima pyysi Henrikssonilta listaa kohdista, joissa rkp on tullut väärinymmärretyksi. Listan perusteella Henrikssonin väitteet näyttäisivät pitävän paikkansa joissain kohdissa. Niitä ovat muun muassa kirjaus käännetystä todistustaakasta ja rangaistusasteikon tarkastamisesta. Muilta kohdin Henrikssonin tulkinta on vähintäänkin kyseenalainen. Finanssisektorin harmaata taloutta, kuten veronkiertoa, koskevat kysymykset kä- 1. Muistio: Arvopaperimarkkinalain kokonaisuudistuksen yhteydessä varmistetaan viranomaisten riittävät tiedonsaantimahdollisuudet ja huolehditaan siitä, ettei muutos lisää harmaata taloutta [vaarantamatta suomalaisten yritysten kilpailuasemaa]. RKP: Lisätään [suluissa oleva lause] 2. Arvopaperimarkkinalain kokonaisuudistus on 500-sivuinen lakipaketti, jossa on sijoittajien veronkiertoa helpottavia ja julkisuutta vähentäviä pykäliä. 3. Henriksson: ?Mielestämme oli perusteltua vaalia myös suomalaisten ONKO K YSEESSÄ Jari Tamminen 1. Su Suomalaisten sijoittajien omistukset säilytetään julkisessa arvotuks osuusjärjestelmässä. osu RKP: P Poistetaan 2. Ar Arvo-osuusjärjestelmään kirjataan suomalaisten sijoittajien tilit. Järjestelmän kautta näkee, kuka Järj omistaa mitäkin. omi 3. Ei selitystä. s 4. 5. Kts Kts. seuraava kohta. 1. Hal Hallintarekisteröintiä ei laajenneta nyky nykyisestä. Moniportaiseen hallintarekisteriin ei siirrytä. tare RKP: Poistetaan, tilalle teksti: Kun hallintarekisteröintiä kehitetään, hall tulee tule ottaa huomioon viranomaisten tiedonsaantimahdollisuudet ja osakeomistusten julkisuustarpeet. osa 2. Hallintarekisteröidyn Hal tilin kautta voi o omistaa arvopapereita anonyymisti. Hallintarekisteröinnin laamis jentaminen tarkoittaa omistusten jent siteltiin nimenomaan harmaan talouden työryhmässä. Rkp:n linjauksista voi nähdä, että puolueella on ollut kaksoistaktiikka. Neuvottelijat Henriksson ja Storsjö ovat vaatineet systemaattisesti omistusten salaamista tukevia käytäntöjä, ja yhtä järjestelmällisesti torpanneet aloitteita viranomaisvalvonnan edistämisestä. Muualta hallitusohjelmasta näitä aloitteita ei löydy. Onnistuiko rkp edistämään hallitusohjelmassa finanssisektorin veronkiertoa? Osittain kyllä. Voima poimi muutaman esimerkin. Jari Hanska & Susanna Kuparinen Voima kävi läpi kaikki Anna-Maja Henrikssonin listaamat väitteet, juttu julkaistaan kokonaisuudessaan Fi?ssä toukokuun aikana. yritysten kilpailukykyä ja varmistaa, että Suomessa säilyisi elinvoimaiset arvopaperimarkkinat.? 4. Henriksson asettaa yritysten kilpailukyvyn tärkeämmäksi kuin harmaan talouden torjunnan. 5. Rkp:n vaatima muutos päätyi hallitusohjelmaan. Arvopaperimarkkinoiden kokonaisuudistus on edelleen kesken. Viranomaisten tiedonsaantiin liittyviä ongelmia ei ole pystytty ratkaisemaan. Samoin hallintarekisteröinti on edelleen pöydällä, koska hallituspuolueista ainakin vihreät, vasemmistoliitto ja demarit vastustavat sitä. salaamisen laajentamista. Viranomaiset vastustavat hallintarekisteriä, koska se edistää veronkiertoa. 3.?Halusimme saada selkeämmän kirjauksen, että meillä on samat mahdollisuudet kuin esimerkiksi Ruotsissa varmistaa, että meillä säilyvät arvopaperimarkkinat myös Suomessa. Avoimuus, totta kai!? 4. Ruotsissa hallintarekisteröinti on käytössä. Henriksson väittää, että jos sijoittajat eivät saa omistaa osakkeita anonyymisti, sijoittajat ja yritykset lähtevät Helsingin pörssistä. Henrikssonin kuuluttama avoimuus on ristiriidassa hallintarekisteröinnin kanssa, koska sen keskeinen tarkoitus on salata omistukset. Molempia ei saa. 5. Rkp:n vaatimuksesta hallitusohjelmassa puhutaan rkp:n esityksen mukaisesti epämääräisesti hallintarekisteröinnin ?kehittämisestä?.
  • TALOUS & RUOKA 4 / 2013 17 Yli neljännekselle työpaikoista ei palkata tänä kesänä lainkaan kesätyöntekijöitä. SAK:n tiedote 24.4.2013 Ruokatohtori ri OSA 3 Anu Brask on toimittaja ja kokki, joka vastaa keittiöpsykologin kologin koulutuksella kotit sydänsuruihin, kadonneen talouskysymyksiin. Anu tarjoaa mikron vierestä reseptit nteisiin. pullan metsästykseen ja ongelmallisiin sosiaalisiin tilanteisiin. Vaiva: ? E N O L E valmistautujatyyppiä. Klaus Welp Vuodesta toiseen herään vappupäivänä päänsärkyyn ja alan vaivalloisesti keittää perunasalaattiin perunoita. Siinä vaiheessa kun vihdoin pääsen liikkeelle, niin vappumarssi, porvareiden superbrunssit kuin hippimenotkin ovat jo hiipuneet. Mitä kivaa piknikruokaa ehtisi laittaa vielä vappupäivänä ilman että siihen menee koko päivä?? Ruokatohtorin diagnoosi: S I N U L L A O N niin sanottu höpsis- mi-syndrooma. Tahdosta huolimatta sielusi ei taivu esivalmisteluihin, vaan elät kynsin ja hampain hetkessä. Jos laatisin pari näppärää piknikreseptiä, tuhlaisin vain aikaani, sillä unohtaisit kuitenkin käydä edellisenä päivänä kaupassa. Eikö niin? Sitä paitsi parhaat pikniktarjoilut valmistetaan organisoidusti pitkin vappuviikkoa. Pienellä näkökulmanmuutoksella ongelmaasi löytyy ratkaisu. Hoida itsesi superbrunssien äärelle ja lupaa oravannahkana illan jatkoruoat: niin vaivatonta papupataa, ettei sinun tarvitse olla edes paikalla sen valmistuessa. Tarvitset vain mitä tahansa kuivattuja papuja. Myös reseptin rehut ja mausteet ovat suuntaa antavia: tyhjennä siis omat laatikkosi. Huomaa, että pavut ovat kypsiä jo noin viiden tunnin kuluttua. Tällöin nestettä on tosin padassa vielä jonkin verran. Pidempi haudutusaika takaa sen, että neste imeytyy ja maut muhivat ihanasti. Jos pitkä haudutusaika jännittää ja pelkäät neuroottisena pohjaan palamista, vedä turvakypärä päähän, lisää nesteen määrää reippaasti ja valmista ruoka suuremmassa astiassa. Saat huoletonta keittoa. Alkossahan olet varmasti muistanut käydä, joten jätä viini tai kaksi padan tai keiton kaveriksi. Resepti Pavuista pataa vaivatta (ja liottamatta) Kymmenen hengen jatkoille 4 dl kuivattuja papuja 1 ½ l kuumaa vettä papujen keittämiseen 1 iso sipuli 3 pulleaa valkosipulin kynttä (1 tuore chili tai maun mukaan) 4?5 (500 g) kiinteää perunaa 2 isoa porkkanaa 2 omenaa 2 rkl öljyä 1 rkl currya 1 l vettä tai kasvislientä Tarjoiluun: suolaa ja mustapippuria sitruunamehua tuoreita yrttejä (persilja, korianteri, tilli ym.) 1. Huuhtele pavut juoksevan veden alla, seulo liat ja ruhjoontuneet yksilöt. Keitä vesi. Laita pavut kattilaan ja kaada päälle kuuma vesi. Anna kiehua 10 minuuttia. Jos pinnalle muodostuu vaahtoa, kuori se pois. 2. Nosta papukattila liedeltä, sulje kannella ja anna papujen seistä keitinvedessään tunti. 3. Kuori odotellessa vihannekset. Puolita isot perunat, pienet voi jättää kokonaisiksi. Pätki porkkanat ja lohko omenat reiluiksi paloiksi. (Käy suihkussa.) 4. Väännä uuni 250 asteeseen. Valuta ja huuhtele pavut. 5. Kuumenna öljy vähintään kahden litran uunipadassa. Jos uunivuoka ei ole liedenkestävä, käytä paistinpannua. 6. Kuullota sipulikuutiot, valkosipulit ja pilkottu chili. Lisää porkkanat, perunat ja curry. Freesaa nopeasti ja kippaa pavut mukaan. Kaada päälle vettä tai kasvislientä niin, että nestettä on papujen päällä pari?kolme senttiä. Kiehauta. 7. Nosta vuoka kuumaan uuniin. Laske uunin lämpötila noin 100 asteeseen reilun viiden minuutin kuluttua. 8. Hauduta pataa 5?10 tuntia. (Lähde vappurientoihin.) 9. Ennen ruokailua lisää suolaa ja mustapippuria maun mukaan. Viimeistele pata vielä lorauksella sitruunamehua ja kourallisella valinnaisia yrttejä. Oheen leipää. VOIMA SUOSITTELEE Koonnut Kaisu Tervonen Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 6.5. asti voima@voima.?. Voima päättää tietojen julkaisusta. RIEMUN JA RAPPION RYYPPY NOKIAN IHMEESTÄ IT-KUPLAAN 18.5. kello 17 Satakunnan museo ja Panimoravintola Beer Hunters, Pori Porissa juhlitaan kulttuurin superlauantaita, johon kuuluu myös panimokierroksen ja Riemun ja rappion ryyppy ?näyttelyn yhdistelmä. 2.5. kello 18.30-20 Opistotalo, Helsinki Suomen taloudellista, poliittista ja kulttuurista kehitystä toisen maailmansodan jälkeen kartoittanut luentosarja perehtyy viimeisessä osassaan Halosen ja Niinistön aikakausiin sekä Euroopan kriisiin. VILLIVIHANNESRETRIITTI 26.5. kello 11-18 Vartiosaari, Helsinki Kasviasiantuntija Adele Pajunen sekä villivihanneskokki Outi Rinne järjestävät yhden päivän retriitin, jonka aikana sekä kerätään ravinto- ja lääkekasveja että kokataan keräillystä materiaalista ateria. MEAT THE TRUTH 20.5. kello 18 Tampereen pääkirjasto Metso Oikeutta eläimille -yhdistyksen elokuvaillassa esitetään Meat the Truth, dokumentti, joka käsittelee eläintuotannon ja ilmastonmuutoksen yhteyksiä.
  • 18 AJASSA 4 / 2013 Aina kun luulee kaiken nähneensä, ei ole nähnyt vielä mitään. Muusikko Jonne Aaron Iltalehdessä 25.4.2013 Mallimaan vaiettu rasismi TOISINAJATTELIJA Jukka Vuorio on helsinkiläinen toimittaja, kissanomistaja ja ikuinen vuoden nuori journalisti. Sisäpihan simpanssit pääkaupungissa. Sisäpihamme on suunnilleen puoliympyrän muotoinen ja sen keskellä on leikkikenttä. Usein kun seisoskelen parvekkeellamme, en sillä tavalla vain epäilyttävästi lapsia tuijottamassa vaan kahvia juodessani ja auringosta nauttiessani, katselen leikkikentän lapsia ja niiden touhuamista ja huomaan ajattelevani simpansseja. Välillä pihalla voi olla parikymmentäkin lasta, jotka muodostavat jonkinlaisen yhteisön. Ihan niin kuin saman kokoinen simpanssilauma. Yhteisö puuhaa enimmäkseen muutaman hengen ryhmissä, ihan niin kuin simpanssitkin. Nämä pienryhmät ovat hyvin väljiä ja vaihtuvia, kuten simpansseillakin. En nyt välttämättä sano, että lapset ovat kuin simpansseja. Mutta jos sanoisin, niin ottakaa huomioon, että simpanssit ovat mielestäni tosi hienoja. Notkeita ja vahvoja ja älykkäitä. Jos simpanssi nappaisi vaikka hattuni, niin eihän sitä saisi takaisin. A S U N TÄ Ä L L Ä M A A M M E on todistettu, että jos on aikaa ja kärsivällisyyttä, simpanssille voi opettaa viittomakieltä. Ihminen ja simpanssi voivat keskustella. Kun tarpeeksi moni simpanssi osaa viittomakieltä, ne pystyvät opettamaan sitä uudelle ryhmään tuodulle simpanssille. Minusta se on aika far out. Tiedeyhteisö väittelee silloin tällöin siitä, pystyykö simpanssi kokemaan empatiaa. Monet tulokset viittaisivat siihen, että pystyy. Minulla ei ole paljon kokemuksia lapsista, mutta käsittääkseni nekin pystyvät. En ole simpanssien asiantuntija, mutta tuntuu siltä, että ihmisellä ja simpanssilla on suunnilleen yhtä paljon eroa kuin leijonalla ja tiikerillä. ERI PUOLILLA MAAILMAA Ruotsissa poliisi jahtaa paperittomia jopa sairaalan psykiatrisella osastolla. Mutta vastavoimat ovat hereillä. U O T S I L L A on maine tasa-arvon ja suvaitsevaisuuden mallimaana. Ruotsidemokraattien suosion kasvu ja koventunut julkinen retoriikka ovat paljastaneet antirasistisen Ruotsin myytiksi. Viime kuukausina on suomittu maahanmuuttoviraston, vankeinhoitolaitoksen ja poliisin vuonna 2010 alkanut yhteisprojektia, jolla tehostetaan paperittomien maahanmuuttajien pidättämistä ja käännyttämistä. Rättsäkert och effektivt verkställighetsarbeten eli Reva-projektin puitteissa rajapoliisi tekee tarkastuskäyntejä esimerkiksi sairaaloihin, työpaikoille ja kouluihin. Malmössä poliisin kerrotaan keskeyttäneen vihkimisiä ja etsineen paperittomia sairaalan lasten ja nuorten psykiatriselta osastolta. Tarkastuksia tehdään yleisövihjeiden ja viranomaisten omien epäilyjen pohjalta. Metro-lehden helmikuussa tekemän selvityksen mukaan päivässä keskimäärin 26 henkilöltä pyydettiin paperit Tukholman seudun metrossa. Tukholman läänissä poliisi tarkisti tammikuussa 716 epäillyn paperit. 617 tapauksessa epäilyt luvattomasta maassa oleskelusta olivat perusteettomat. Tukholman rajapoliisin edustajan Jessica Fremnellin mukaan henkilöllisyystodistuksia voi tarkistaa vain henkilöiltä, joita epäillään rikoksesta. Ulkonäön perusteella niitä ei saa pyytää. R Gonzalo Munos kertoi ABC-uutisohjelmalle, kuinka hänet vietiin si- RUOTSALAISSYNT YINEN Jukka Vuorio K A N S A L A I S A L O I T T E I T A projektin lakkauttamiseksi on tehty eri puolilla maata. Vapaaehtoisten juristien Tukholmaan perustama Revajouren tekee valituksia viranomaisista, jotka toimivat projektin puitteissa. Valitukset viedään oikeuskanslerille ja oikeusasiamiehelle, sillä virhemarginaali on suuri. ?Poliisin henkilöllisyystarkastuksissa yhdeksän henkilöä kymmenestä ei ole paperittomia?, to- teaa Anahitta, yksi Revajourenin juristeista. Tarkastuksissa kiinni jääneet paperittomat viedään säilöön odottamaan karkotuspäätöstä ulkomaille. Skånessa karkotusten määrä on kasvanut 25 prosenttia. Poliisin mukaan Tukholmasta käännytettiin vuonna 2012 2 154 henkilöä, mikä on 47 prosenttia enemmän kuin vuonna 2010. Paperittomien karkotuksia varten on varattu erikoislentoja. EU:n paluurahasto rahoittaa puolet Revan budjetista. Kaikille EU-maille on varattu 676 miljoonaa euroa vuosien 2008?2013 palautushankkeisiin. mukaan niin sanottujen toimeenpanojen määrän kasvu on myös maahanmuuttoviraston ja vankeinhoitojärjestelmän välisen yhteistyön parantumisen ansiota. ?Kyseessä on ihminen, joka karkotetaan maasta vasten tahtoaan. He saavat sen kuulostamaan niin helpolta, hyvin tekniseltä ja kylmältä?, juristi Parisa hämmästelee. Röda linjen mot Revan aktivistin Sissela Nordling Blancon mukaan kylmyyttä kuvaa Ruotsin maahanmuuttoministerin retoriikka. ?Hän puhuu turvapaikanhakijoiden ?volyymin? vähentämisestä. Tämä on esimerkki rasistisesta ihmiskuvasta, josta on tulossa entistä hyväksytympää.? POLIISIN Aina-Maria Ojutkangas Kirjoittaja on Uppsalassa asuva sambaaja ja sukupuolitietelijä. Mirkka Hietanen katsellut sisäpihan lapsia ja ajatellut simpansseja jonkin aikaa hyppelemässä viidakossa ja/tai viemässä hattuani, mieleeni hiipii ikävästi tietoisuus siitä, että simpansseja käytetään kaikenlaisissa eläinkokeissa. Sellaisissa todella vittumaisissa kokeissa. Myrkytetään ja tartutetaan tauteja. Sitten tutkitaan, auttaisiko tämä uusi kehitteillä oleva lääke. Joitakin simpansseja tiedetään käytetyn kokeissa jopa neljänkymmenen vuoden ajan. Suomessa ja EU:ssa eläinkokeet ihmisapinoilla on kielletty. Mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa ei ole. Siellä myrkytellään menemään käsittääkseni noin 10 000 simpanssin vuositahtia. Vaihtoehtojakin olisi. Nykyään kärsitään kaikenmaailman itse aiheutetuista elintasosairauksista. Ihmiset voisivat aiheuttaa vähemmän näitä sairauksia. Sitten niitä ei tarvitsisi hoitaa lääkityksellä, eikä lääkkeitä testata eläimillä. Lisäksi olen ymmärtänyt, että ihmiskunnan ATKtaidot ovat aika kovaa tasoa. Osataan tehdä tietokonemallinnuksia ja kudos- ja soluviljelmiä. En tiedä, miten niillä saisi vähemmän luotettavia tutkimustuloksia kuin tutkimalla esimerkiksi simpansseihin väkisin istutettuja sairauksia, jotka eivät niillä luonnostaan edes esiinny ja jotka ihmisillä kehittyvät yleensä pitkän ajan kuluessa. SITTEN KUN OLEN vuun Tukholman metrossa ja vaadittiin näyttämään passinsa todistaakseen olevansa ruotsalainen. Poliisin mukaan häntä epäiltiin maassa oleskelusta laittomasti. ?Monien lausuntojen mukaan poliisi toimii ihonvärin ja ulkonäön perusteella?, kertoo Sissela Nordling Blanco, joka kuuluu projektia vastustavaan Röda Linjen mot Reva -aktivistijärjestöön. Järjestön perusti viisi Tukholman Norsborgiin menevän punaisen metrolinjan varrella asuvaa aktivistia. Sittemmin myös vihreä ja sininen linja ovat perustaneet ryhmiä, jotka jakavat metrossa lentolehtisiä ja keräävät allekirjoituksia adressiin. ?Haluamme pysäyttää paperittomien metsästämisen. Vastustamme poliisin käyttämiä rasistisia menetelmiä, joissa kaikki, jotka eivät ole ?ruotsalaisen näköisiä? joutuvat epäilyn alaiseksi?, Nordling Blanco korostaa.
  • HELSINKI AFRICAN FILM FESTIVAL 3 1 0 2 . 5 . 2 8.5.-1 NUORET JA VALTA YOUTH & POWER ANDORRA & KINO ENGEL WWW.HAFF.FI eI oLe vAlMiS ? tUlE jA vAiKuTa! tekisikö mielesi sanoa päättäjille pari painavaa asiaa? Tule mukaan kevään suurimpaan kansalaisvaikuttamistapahtumaan ja kerro kansanedustajille, miten maailmasta tehdään parempi. Osallistu Painavaa asiaa -tapahtumaan 24. toukokuuta kello 9-13 ja muistuta kansanedustajia siitä, että Suomessa tehdyt päätökset vaikuttavat myös kehitysmaiden ihmisten elämään. Tapahtumassa ihmiset eri puolilta Suomea tapaavat porukalla oman alueensa päättäjiä Eduskuntatalon edustalla Helsingissä. Jos olet kiinnostunut maailmanparantamisesta, kehitysmaista, ilmastonmuutoksesta tai globaaleista talouskysymyksistä kuten veronkierrosta tai yritysvastuusta, olet juuri oikea henkilö osallistumaan! Sinun ei tarvitse olla kehityskysymysten asiantuntija ? Painavaa asiaa -tapahtumaan voi tulla mukaan kuka tahansa. Ota kaveri mukaan ja lähde kevätretkelle Helsinkiin! Kansanedustajien tapaamisen lisäksi pääset samalla reissulla Maailma kylässä -festivaalille, joka järjestetään 25.-26. toukokuuta Kaisaniemen puistossa. Patikkakyydin sijaan voit ottaa junan tai bussin: Kepa korvaa osallistujille matka- ja majoituskuluja. Osallistujille tarjotaan kevään aikana koulutusta ympäri Suomea ? voit valita teemat, jotka sinua eniten kiinnostavat! Lue lisää ja ilmoittaudu: www.globbarit.fi/painavaa-asiaa