• 4 IIPPU M ! MA IA . T IL A A VO I i m TA JOURNALI fif i o v . fi . a fifi.voima.fi ON Tilaa! AT SM ER TU 4| 1 20 3 u to k u ok u
• vaganza.fi Tarjolla reilua viiniä, ruokaa ja kahvia MOTÖRHEAD HOT CH I P LISSIE (UK) (USA) (UK) r SIGUR RÓS r S Q UAR E P U SHER r ADE P T (SWE) (UK) (ISL) r NIGHTWISH r BETW EEN THE BU RIED AND ME r TARRUS RILEY (J AM/USA) r WITCHCRAFT (SWE) (USA) r PELICA N (USA) r DISCO ENSEMBLE J. KARJALAINEN r PMMP r JUKKA POIKA & SOUND EXPLOSION BAND r JÄTKÄJÄTKÄT KARRI KOIRA & RUUDOLF r STELLA r MICHAEL MONROE r P Ä Ä K I I r MOKOMA RAAPPANA & SOUND EXPLOSION BAND r 22-PISTEPIRKKO WITH SUPER HORNS ISMO ALANKO r MARISKA & PAHAT SUDET r L A U R A N Ä R H I r H A LOO H ELSINK I WINTERSUN r J AAK KO LAITINEN & V ÄÄRÄ RAHA r HAAMU r FINNTROLL EEVIL STÖÖ, KOKSUKOO & DJ KRIDLOKK r ETERNAL TEARS OF SORROW r H E X V E S S E L DO M O V O YD r N I C O LE W ILLIS & THE SOU L INV ESTIGATORS r RUGER HAUER P E A R L Y G A T E S r LAINEEN KASPERI & PALAVA KAUPUNKI r FREERAP RENTOSHOW RYTMIHÄIRIÖ r T H E S C E N E S r PERTTI KURIKAN NIMIPÄIVÄT r SA TELLITE STOR IES Kaikki lipputyypit (25-85 euroa) myynnissä Tiketissä 12.-14.7.2013 r Joensuu www.ilosaarirock.fi
• MAAILMA KYLÄSSÄ FESTIVAALI, RAUTATIE ENTORI, HELSINKI Kirjateltta on avoinna lauantaina 25.5. klo 11?20, sunnuntaina 26.5. klo 11?18, vapaa pääsy! Osana Maailma kylässä -festivaalia Rautatientorin suuressa kirjateltassa esiintyy monikulttuurinen kavalkadi kirjailijoita, runoilijoita ja muita taiteilijoita. Kustantajat ja järjestöt esittelevät ja myyvät kirjoja. www.maailmakylassa.fi/ohjelma/ohjelma-aikataulu Aalto ? ARTS Books & Musta Taide ? Armonkirjat ? Atar ? Atena ? Basam Books ? Bazar ? BunnyDuck Grafiks ? Docendo Gaudeamus Goethe Instituutti ? Helsingin kirja- ja lelutukku ? Into ? Kansanvalistusseura ? Kirjakeidas ? Kurvin kirja ? Le Monde diplomatique ? Like ? Maailman Kuvalehti ? Minerva ? Nastamuumio ? niin & näin ? Noste ? Otava ? Perhemediat ? Pohjoismainen Afrikkainstituutti ? Pystykorva ? Rosebud ? Savukeidas ? Schildts & Söderströms ? TA-tieto Oy ? Terra Cognita ? Tiedekirja ? Tutkijaliitto Ulkopolitiikka-lehti ? Vasemmistofoorumi ? Vihreä Lanka ? Viiden pennin kirjakauppa ? Voima ? Ydin ? Ympäristö ja kehitys
• IHMISTEN JUHLA // 14.-16.6.2013 SEINÄJOKI
• ilmoitus TOUKOKUUN MERKKITUOTTEET
• SISÄLTÖ 29.4.? 26.5.2013 4 / 2013 7 AJASSA 8?19 Jari Hanska on Voiman vastaava päätoimittaja. Hän suhtautuu intohimoisesti kabinettipolitiikkaan, teatteriin ja yhteiskunnalliseen kähmintään. 18 PÄÄKIRJOITUS Mallimaan vaiettu rasismi. Ruotsista tuli paperittomien loukko. Öljytty Ollila s. 8 ? Kansalaisaloite hämmentää kansanedustajia s. 9 ? Lukijaposti s. 10 ? Disney omii legot s. 11 ? Kiikarissa Iran? s. 13 ? Sano kyllä s. 13 ? Öljyputki XL s. 14 ? Sananvalta, Teemu Mäki s. 14 ? Rahan voima, Jari Tamminen s. 16 ? Oikeusministerin likapyykki s. 16 ? Ruokatohtori s. 17 ? Toisinajattelija, Jukka Vuorio s. 18 ? Mallimaan vaiettu rasismi s. 18 Jorman kintereillä yliopiston päärakennuksen kolmannen kerroksen käytävässä yliopiston hallituksen kokouksen päättymistä. Kokoushuoneessa istuu öljy-yhtiö Shellin hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila. Haluan keskustella Ollilan kanssa. Odoteltuani tovin kuvaajamme kanssa paikalle saapuu yliopiston vahtimestari. Hän kysyy, millä asialla liikumme. Kerron tekeväni kohta haastattelun. ?Onko sulla lupa?? vahtimestari kysyy. Kerron olevani julkisessa tilassa. Ei ole hänen asiansa, olenko pyytänyt lupaa vai en. Vahtimestari ei luovuta vaan haluaa meidät pois käytävältä. Kieltäydyn. Vahtimestari ilmoittaa soittavansa turvallisuuspäällikölle. O D O TA N H E L S I N G I N 22 Vilma Vantola TÄSSÄ LEHDESSÄ 22?41 kirjoitti jutun silloisesta Nokian toimitusjohtajasta Jorma Ollilasta. Hän oli nostanut Nokian menestyväksi matkapuhelinyhtiöksi. Juttuun päätyi lause, jossa Ollilan hartioita kuvailtiin sanoin ?läheltä katsottuna varsin kapoiset?. Yliopisto-lehti ei suostunut poistamaan lausetta Nokian vaatimuksesta huolimatta. Seurauksena yliopiston rehtori Kari Raivio kutsui Yliopisto-lehden päätoimittajan Pekka Matilaisen puhutteluun ja antoi hänelle kirjallisen varoituksen yliopiston yhteiskuntasuhteiden vaarantamisesta. Matkapuhelinjätin toimitusjohtaja piiloutui yliopiston taakse täysin naurettavassa asiassa. Tilanne on vielä lähes viisitoista vuotta myöhemmin varsin nolo sekä yliopiston että Nokian kannalta. VUONNA 1999 YLIOPISTO-LEHTI Rajatonta apua. Rajatonta apua s. 22 ? Hiekkalaatikkoleikkejä s. 26 ? Betoniraadot s. 30 ? Jäähyväiset paratiisille s. 34 ? Suuri vedätys s. 36 ? Akateeminen Kainuu hiljenee s. 38 Vapaan liikkuvuuden Katja Tuominen vastaa puhelimeen melkein aina. KULTTUURI 42?57 45 46 KOLUMNIT 14, 16, 18 & 40 Jukka Vuorio Olavi Uusivirta S. Kannen kuva: Tatu Kallio Jari Tamminen S. S. S. Yliopiston vahtimestarin soittama turvallisuuspäällikkö pyyhältää ohitseni mitään sanomatta ja menee kokoushuoneeseen. Kun kokous päättyy, turvallisuuspäällikkö saattaa Ollilan ulos mustaan autoon ja hyppää itse etupenkille. Lähtiessäni pois yliopistolta vahtimestari huikkaa: ?Tervetuloa toistekin meidän julkiseen tilaan.? jari hanska P A L ATA A N TÄ H Ä N P Ä I V Ä Ä N . AKTIVISMI S. 58 Teemu Mäki Tanu Kallio Vilma Vantola Pää auki s. 43 ? Kulttuuritantta, Olavi Uusivirta s. 44 ? Spektaakkeli sankaruudesta s. 44 ? Kuvakuva s. 44 ? Kuvissa kanssaoleminen s. 45 ? Seksivau! s. 46 ? Touko sanoo räyh! s. 48 ? Sommitteluvirheiden taide s. 50 ? Muut lehdet s. 51 ? Vanhemmuus painekattilassa s. 52 ? Betoni kukkimaan! s. 53 ? Tartu runoon s. 53 ? Syöty on hinajani s. 55 ? Sister Fa räppää kivusta s. 56 ? Tv-liite s. 57 55 Helsingin yliopistoon. Päinvastoin. Tehdessäni tähän lehteen juttua Jorma Ollilasta kävin läpi Helsingin Sanomien, Suomen Kuvalehden, Aamulehden, Talouselämän, Taloussanomien ja Kauppalehden verkkoarkistot. En löytänyt Ollilasta yhtään kriittistä haastattelua, jossa olisi käsitelty öljy-yhtiö Shelliä. Hän on saanut rauhassa julistautua ekomieheksi, kertoa luontosuhteestaan ja ilmastonmuutoksen torjunnan tärkeydestä. Ollilan saavutukset Shellin hallituksen puheenjohtajana, eli vuodesta 2006 lähtien, voi lukea sivulta 8. Laajimmat löytämäni Ollila-haastattelut ovat Helsingin Sanomissa (27.1.2007) ja Suomen Kuvalehdessä (18/2008). Molemmissa jutuissa Ollila puhuu ympäristöasioista ummet ja lammet, mutta niissä ei rinnasteta Ollilan puheita ja Shellin tekoja. Viime toukokuussa Ylen Ykkösaamun toimittaja ilmoitti Ollilan haastattelun aluksi, että Shellistä ei nyt puhuta. O L L I L A N S U OJ E LU E I R AJOI T U 14 4 16 18 44 Voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744 3112, faksi (09) 773 2328, sähköposti voima@voima.?, toimituksen mituk sähköposti toimitus@voima.?, www.voima.? Vastaava päätoimittaja Kimmo Jylhämö, vapaalla 1.2.?31.8.2013, vt. Jari Hanska, 050 551 8997 fifi.voima.fi-päätoimitttaja Hannele Huhtala, 040 572 7506 Toimituspäällikkö Susanna Kuparinen, (09) 7744 3113 Toimitussihteeri Kati Pietarinen Ulkoasu AD/graafikko Mirkka Hietanen (09) 7744 3113, mainosgraa?kko Ninni Kairisalo Kustannuspäällikkö & Toimitusjohtaja Tuomas Rantanen (09) 7744 3115, 040 507 7165 Yhteyspäällikkö Tuomas Korkiakangas (09) 7744 3112, 040 825 5804 ensimmäiset lukijat Anu Harju & Tapani Möttönen valokuvaajaharjoittelijat Tanu Kallio, Vilma Vantola Avustajina tässä numerossa Joan Alvedo, Airin Bahmani, Sabrina Bqain, Anu Brask, Joonas Fritze, Jarkko Fräntilä, Laura Happo, Anna-So?a Joro, Oona Juutinen, Bruno Jäntti, Marjo Jääskä, Anna Kankaanpää, Jukka Koivula, Maria Kozulya, Pertti Laesmaa, Mervi Leppänen, Esa Leskinen, Aki Loponen, Teemu Mäki, Aina-Maria Ojutkangas, Tommi Parkko, Pilli-Liisa, Helena R., Kari Sihvonen, Kasper Strömman, Kaisu Tervonen, Olavi Uusivirta, Sanna Uuttu, Jukka Vuorio, Klaus Welp Julkaisija Voima Kustannus Oy Yhtiön osakkaat Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Heikki Hiilamo & Tuomas Rantanen Jakelu Jari Tamminen, jari.tamminen@voima.? & Jorma Anttila Tilaukset Tuomas Korkiakangas (09) 7744 3113 Voiman vuositilaus 10 numeroa 39 euroa Paino Hämeen Paino Oy, Forssa Painos 70 000, Voima 5/13 ilmestyy 27. toukokuuta. ISSN 1457-1005
• AJASSA 4 / 2013 8 Tämän vuoden lopussa puolet Syyrian 20,8 miljoonan hengen väestöstä on humanitaarisen avun tarpeessa, jos taisteluja ei saada loppumaan. YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu António Guterres 19.4.2013 YLLÄTYS. Greenpeacellä oli asiaa Jorma Ollilalle. Öljytty Ollila Shellin hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila puhuu mielellään ympäristöarvoista. Firmansa aiheuttamista ympäristökatastrofeista Ollila yhtä mielellään vaikenee. TEKSTI JARI HANSKA KUVAT TANU KALLIO & VILMA VANTOLA rappusia ylös suoraan kulman takana odottavaan Greenpeacen mielenilmaukseen. A M M I K U U S S A Shell valittiin äänivyöryllä maailman pahimmaksi yhtiöksi kansainvälisessä Public Eye Award -äänestyksessä. Ääniä yritys keräsi yli 16 000. Finanssikriisiä vauhdittanut Goldman Sachs -pankki jäi kauas taakse. Miltä tällainen voitto tuntuu? ?Siinä toimiva johto kommentoi?, Ollila huikkaa pinkoessaan Helsingin yliopiston käytäviä. Public Eye Awardin palkintoperusteissa nostetaan esiin muun muassa Shellin innostus päästä poraamaan öljyä Arktikselle. Maantieteellisesti Arktikseen eli arktiseen alueeseen kuuluu pohjoisen napapiirin pohjoispuolella sijaitseva alue. Osa arktisista merialueista kuuluu Venäjän, Yhdysvaltojen, Tanskan, Norjan ja Kanadan talousvyöhykkeisiin, joita kukin valtio hallinnoi. Tälä hetkellä Venäjän hallinnoimalla alueella on enemmän hyödyntämättömiä öljy- ja kaasuvarantoja kuin missään muualla maailmassa. T on pakko ottaa riskejä, jos halutaan yhteiskunnalle ja ihmiskunnalle se energia, minkä se tarvitsee, jotta voidaan luoda kasvua ja torjua köyhyyttä?, Jorma Ollila vastaa kysymykseeni ympäristöriskeistä. Olen vihdoin saanut öljy-yhtiö Royal Dutch Shellin hallituksen puheenjohtajana vuodesta 2006 istuneen Ollilan haastatteluun. Shellin viestintäosasto ei suostunut haastattelua järjestämään, niinpä selvitimme öljymiehen liikkeet. Ollilla istuu Helsingin yliopiston hallituksessa, joten hän myös vierailee säännöllisesti yliopistolla kokouksissa. Sieltä hänet on helppo tavoittaa. Ollila ei kuitenkaan suostu vastaamaan, onko kasvun tavoittelu tulevien sukupolvien kustannuksella oikein, vaan harppoo JONKUN VERR AN Shell on suunnannut hiljalleen kohti uusia alueita, joista öljyä ei ole vielä porattu. Yksi suunnista on pohjoinen. Alaskassa Shell on pumpannut öljyä jo 1950-luvulta alkaen, mutta Arktikselle asti yksikään yhtiö ei ole vielä päässyt. a tsaam o u l n a l u, Olli lannist lle i e l l e se Sh Arktik n. e i t a k vaik t töyssyine on ollu R K T I K S E L L A poraamisen tekee kyseenalaiseksi alueen ainutlaatuinen ja herkkä ekosysteemi sekä äärimmäisen hankalat olosuhteet. Öljyonnettomuuden sattuessa vahinko olisi käytännössä mahdoton torjua. Siksi ympäristöjärjestöt, kuten Greenpeace ja WWF, ovat kritisoineet voimakkaasti Arktikselle suuntautuvia poraushankkeita. Laajemmalla tasolla öljyn poraaminen ja käyttö lisää hiilidi- A oksipäästöjä, jotka kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Käynnistyy itseään ruokkiva ketju: ilmastonmuutoksen myötä pohjoisilla alueilla jääpeite sulaa, mikä puolestaan helpottaa öljy-yhtiöiden poraushankkeita ja mahdollistaa vielä hyödyntämättömien öljyvarojen käyttöönoton. Vuonna 2009 Kööpenhaminan julistuksessa 167 allekirjoittajamaata sopi, ettei maapallon lämpötilaa saa päästää nousemaan yli kahta astetta. Jotta tavoitteessa pysyttäisiin, ei koskemattomia öljy- ja kaasuvaroja tulisi ottaa lainkaan käyttöön, arvioi toimittaja Bill McKibben Rolling Stones -lehden artikkelissa elokuussa 2012. ?Meillä on siis viisi kertaa enemmän öljyä, hiiltä ja kaasua kuin ilmastotutkijoiden mukaan on turvallista polttaa. Niistä 80 prosenttia pitäisi pitää maan alle lukittuna, että välttäisimme kohtalomme?, McKibben kirjoittaa. I I M E I S E N V U O D E N aikana monet öljy-yhtiöt ovat hylänneet tai jäädyttäneet suunnitelmansa Arktiksella poraamisesta. Syy ei ole ilmastonmuutos vaan taloudellinen hyöty. Riskialttiissa ympäristössä V poraaminen on yksinkertaisesti osoittautunut todella kalliiksi. Maaliskuussa Norjan valtion omistama Statoil ilmoitti keskeyttävänsä öljynporaussuunniltelmansa Alaskassa, venäläinen Lukoil ilmoitti perääntyvänsä Karanmereltä ja Barentsinmereltä. Kaiken huipuksi Grönlannin pääministeri Aleqa Hammond ilmoitti, ettei aio enää myöntää uusia lupia öljynporaukseen. Pelkästään Shellillä on palanut Arktiksen poraukseen talouslehti Forbesin mukaan jo 5 miljardia dollaria. ?Jos yhtiö tosissaan lähtisi siitä, että päästöjä vähennetään, se ei tekisi näitä investointeja?, Greenpeace Suomen ohjelmajohtaja Tapio Laakso kommentoi. Ollilan luotsaama Shell ei lannistu, vaikka tie Arktikselle on ollut töyssyinen. New York Timesin mukaan Shell lobbasi ensin useita vuosia Yhdysvalloissa saadakseen luvat Alaskan puoleisen Arktiksen öljynporaushankkeelle. Yhtiö onkin suurimpia lobbaajia Yhdysvalloissa: Shellin lobbauskulut nousivat vuoden 2008 4,5 miljoonasta dollarista jopa 14,8 miljoonaan dollariin vuonna 2011.
• AJASSA 4 / 2013 9 Noin puolet sosiaali- ja terveysjohtajista toteaa palvelujen ostamisen lisänneen kustannuksia neljän viime vuoden aikana. Suomen sosiaali ja terveys ry:n tiedote 23.4.2013 Yhdysvaltain presidentti Barack Obaman hallinto myönsi Shellille porausluvat elokuussa 2012, vain kaksi vuotta Meksikonlahdella tapahtuneen öljy-yhtiö BP:n valtavan öljynporausonnettomuuden jälkeen. Luvat kuitenkin jäädytettiin maaliskuussa 2013, sen jälkeen kun Shellin öljynporauslautta Kulluk ajoi karikolle alaskalaisen saaren edustalla uudenvuodenaattona 2012. Yhtiö ei luovuttanut: 8. huhtikuuta 2013 Ollila istui venäläisen öljyjätin Gazpromin hallituksen puheenjohtajan Alexey Millerin rinnalla Amsterdamissa. Herrat allekirjoittivat yhteistyösopimuksen Venäjän hallinnoimalle Arktikselle ulottuvalle talousalueelle suuntautuvasta liuskeöljyn tutkimus- ja poraushankkeesta. Ollila tosiaan tykkää puhua ympäristöasioista. Hän vaikuttaa olevan vilpittömän huolestunut planeettamme tilasta. Joulukuussa 2012 Ollila piti puheen Jyväskylän Klubin 100-vuotisjuhlassa. ?Globaali ympäristöongelma alkaa oireilla vakavasti ilman, että siihen oltaisiin reagoimassa riittävästi?, Ollila pohti. Helsingin Sanomat haastatteli Jorma Ollilaa ympäristöasioista tammikuussa 2007, kun Ollila oli istunut Shellin hallituksen puheenjohtajana kahdeksan kuukautta. Ollila kertoo haastattelussa muuttaneensa aiemmin kriittistä suhtautumistaan tuulivoimaan. ?Tuuli- ja aurinkoenergian tehokkuus ja kilpailukyky kehittyvät jatkuvasti.? aivan rajusti hommia näiden [ympäristöasioiden] eteen, niinkuin Shellkin?, Ollila väittää Voimalle Helsingin yliopiston päärakennuksen ovella. Sitten hän singahtaa mustan Audin takapenkille. Ollilan innostus ei ole heijastunut Shellin toimintaan. Uutistoimisto Reutersin mukaan Shell sijoitti vuodesta 1999 aina vuoteen 2006, jolloin Ollila aloitti työnsä Shellissä, uusiutu- ? MÄ OON TEHNYT V A L I T E T TA V A S T I tia, jossa laskettiin hintalappu ilmastonmuutokselle. Raportin perusteella on monta kertaa halvempaa panostaa ilmastonmuutoksen torjuntaan kuin seistä tumput suorana. ?Raportti nosti esiin myös sen eettisen ongelman, millainen taloudellinen arvo meidän on pantava toimissamme sille, että olemme heikentämässä tulevien sukupolvien mahdollisuuksia elää maapallolla?, Ollila toteaa Helsingin Sanomille. Viisi vuotta myöhemmin maaliskuussa 2013 Ollilan näkemys on muuttunut. ?Koko energia-alan ja Shellin käsitys on kuitenkin, että uusiutuviin täytyy siirtyä niin nopeasti kuin mahdollista ottaen huomioon kilpailukyky ja työllisyysnäkökohdat?, Ollila toteaa Tekniikka&Talous -lehdelle antamassaan haastattelussa. Toisin sanoen Ollila näkee ympäristöasiat tärkeinä, kunhan ne eivät hankaloita bisnestä. Kilpailukykyä Shellillä luulisi riittävän. Se teki viime vuonna voittoa joka vaan energiaan yli miljardi dollaria. Tästä suurin osa meni tuulivoimaan. Vappuna 2008, vain muutama päivä sen jälkeen kun Shell ilmoitti tehneensä vuoden ensimmäisellä kvartaalilla neljä miljardia euroa voittoa, yhtiö ilmoitti ottavansa hatkat London Array -nimisestä, 1 000 megawatin tuulivoimapuistoa suunnitelleesta yhteistyöhankkeesta Britanniassa. Vuonna 2009 Shell puolestaan veti piuhat irti omasta tuulivoimaprojektistaan. Huhtikuussa 2012 Shellin talousjohtaja Simon Henry valitti The Guardian -lehden haastattelussa, että merelle rakennettava tuulivoima on yhtiölle liian kallista. Lisäksi Henry vaati Britannian hallitusta tukemaan uusiutuvia energiamuotoja kehittävien toimialojen sijaan jo valmiiksi menestyviä öljy- ja kaasualoja. Sanomien haastattelussa tammikuussa 2007 Ollila ylistää niin sanottua Sternin raport- H ELSINGIN sekunti 720 dollaria, eli 5,6 miljardia dollaria vuodessa. T&T:n haastattelussa Ollila ennustaa, että ehkä vasta 2040?2050-luvulla vaihtoehtoisista energiamuodoista, kuten aurinko- ja tuulienergiasta tai biomassasta, saadaan riittävästi energiaa. Mitä Shellin ja Jorma Ollilan sitten tulisi tehdä? ?Ympäristöongelmien ratkaisemisessa niiden, joilla on suurin valta, pitäisi myös toimia. Shellin hallituksen puheenjohtajana Ollilalla on valtaa suuren öljy-yhtiön strategisiin päätöksiin?, Greenpeacen Tapio Laakso kommentoi. ?Mikäli öljy- ja kaasuhankkeet arktisilla merialueilla etenevät, kyse on kokonaan uuden fossiiliprovinssin avaamisesta. Tämä on täysin väärä suunta tilanteessa, jossa ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää jättämään suuren osan jo tunnetuista öljyvaroista maahan.? Lue laajempi versio ja katso video Ollilan juoksuhaastattelusta Fi?stä. Kansalaisten aloite ahdistaa edustajia Aloite turkistarhauksen kieltämiseksi keräsi reilut 70 000 allekirjoitusta. Kiinnostaako se eduskuntaa? Loomade Nimel S Kansalaisaloitteiden idea on, että eduskunnan käsittelyyn saadaan hallitusohjelman ulkopuolisia aiheita. Jotkut kansanedustajat, kuten esimerkiksi kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman ovat silti ehtineet tuomita kansalaisaloitteet turhiksi ja tarpeettomiksi. toimiva Avoin ministeriö ry auttaa laadukVA PA A E H T OI S VOI M I N V O I M A K Y S Y I kansanedustajilta, onko tur- kistarhaus kielletty jo kesällä vai meneekö tässä jouluun asti? ?Lopputulos tulee olemaan se, että turkistarhaus pysyy sallittuna, työllistävänä ja satoja miljoonia vero-euroja tuottavana elinkeinona Suomessa.? Stefan Wallin (r.) ?En usko, että aloitetta hyväksytään, koska enemmistö kansanedustajista näyttää vastustavan turkistarhauksen kieltämistä.? Ben Zyskowicz (kok.) ?En jaksa uskoa, että kielto toteutuu tällä vaalikaudella, vaikka itse sitä lämpimästi toivoisin.? Annika Lapintie (vas.) ?Pelkään pahoin, että valiokunnan enemmistö vastustaa kansalaisaloitteen sisältöä. Valiokuntia on kuitenkin suositeltu ottamaan eduskuntaryhmien kannat huomioon, joten pelkän valiokunnan näkemyksiin asia ei kaadu.? Tarja Filatov (sd.) ?Tulevaisuudessa tarhaus tulee lopettaa, mutta siirtymäajan täytyy olla riittävä.? Kike Elomaa (ps.) ?Arvelisin, että jouluna. Tarkemmin arvioituna siirtymäaika päättyy joulukuussa 2024.? Anni Sinnemäki (vihr.) SAMAAN AIKAAN TURKISTARHALLA. Huhtikuussa julkistettiin salaa kuvattua materiaalia loukkaantuneista eläimistä Baltian suurimmalta turkistarhalta Viron Karjakülasta. Tarhan omistavan AS Balti Karusnahk -yrityksen taustalta löytyy uusikaarlepyyläinen Oy Norcar-BSB Ab. Lue lisää Fi?stä. U O M E N ensimmäinen kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämiseksi meni torstaina 25. huhtikuuta eduskunnan lähetekeskusteluun. Kansalaisaloite käsitellään maaja metsätalousvaliokunnassa puolen vuoden sisällä. Siihen pitää saada lausunto myös perustuslakivaliokunnalta, koska turkistarhaus kuuluu perustuslain takaaman elinkeinovapauden piiriin. KARVATON JOULU? kaiden kansalaisaloitteiden laatimisessa. Avoimen ministeriön toiminnanjohtaja Joonas Pekkanen, mitä turkistarhausaloitteelle nyt tapahtuu? ?Uskoisin, että valiokunta päättää ottaa aloitteen käsittelyyn ja että mietintö saadaan aikaiseksi ensi syksyn aikana. Täysistuntoon aloite tulee luultavasti sen hylkäämistä ehdottavan mietinnön kera ennen vuodenvaihdetta tai sitten vasta keväällä 2014.? Miksi kansalaisaloitteet tuntuvat pelottavan joitakin kansanedustajia? ?Kansalaisaloitteessa on kyse mullistuksesta, jota kansanedustajat eivät ole vielä täysin ymmärtäneet. Kansanedustajien monopoli oman asialistansa määrittelyyn on murtunut. Perustuslain mukaan kansalaisilla on nyt mahdollisuus vaikuttaa suoraan poliittisen päätöksenteon asialistaan.? Mikä merkitys turkistarhaus-kansalaisaloitteen kohtalolla on tulevien kansalaisaloitteiden kannalta? ?Kansalaisaloitteen käsittelyprosessia ei valitettavasti ole määritelty laissa. Ensimmäisenä aloitteena sillä on vahva rooli käytäntöjen muodostamisessa.? jukka vuorio
• 10 LUKIJAPOSTI 4 / 2013 Alkoholi liittyy tiiviisti suomalaiseen väkivaltaan ja noin 80 prosentissa aikuisten henkirikoksista joku tapahtuman osapuolista on humalassa. Sisäministeri Päivi Räsänen puheessaan Päihdefoorumi-tapahtumassa 24.4.2013 )palaute@voima.? PILLI-LIISA Poliitikot pahin este Kiitokset Susanna Kupariselle harmaan taloden torjuntaa koskevasta Horjahdus & Kamppi -artikkelista lehtenne numerossa 3/2013! Pahin este harmaan talouden torjumiselle ovat politiikot ja puoluepolitiikka. Päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja todellisten vaikuttimien paljastamista tulee kaikin keinoin lisätä - ja tässä riipumaton media on avainasemassa! kellä on oikeistolaisen median hegemonia. Suomessahan on aito sananvapaus ja netin kautta ei-oikeistolaiset mielipiteet voivat saavuttaa taviksen tajunnan, mutta ei sillä ole väliä mitä jossain marginaalissa huudellaan. Sillä on merkitystä, mitä isolla tykillä ammutaan, kuka hallitsee päänäyttämöä. Esimerkiksi maakunnista vasemmistolaiset lehdet ovat hävinneet. Porvarilehdet ovat naamioituneet ?puolueettomiksi? ja manipuloivat kansaa tämän maskin turvin. Oikeistolainen media puskee 24/7 kansalaisen tajuntaan uusliberalismia, elinkeinoelämän etujen promoamista, kritiikitöntä EU-ja euromyönteisyyttä ja Natomyönteisyyttä. ETT, Juva Oikaisu: Juko sai palkinnon KOMMENTTI Transparency Voimassa & maailmalla kirjoitti laajasti korruptiosta ja sen torjujista, kuten Transparency Internationalista ja sen maajärjestöistä, kuten Transparency Suomesta. Arvio oli aika lohduton. Mutta näin huono tilanne ei ole. Syynä siihen ei ole niinkään arvojen muutos, vaan vahvistuneet toimintamekanismit, kuten Transparency International. Sen tuottamiin aineistoihin perustavat toimintansa nykyään myös ne tahot, jotka järjestön toimintaa kritisoivat. Mutta voisi mekanismi parempikin olla. Sabluuna, jossa jäsenmaiden hallitukset rahoittavat jopa mittavasti Transparency Internationalia, mutta eivät lainkaan maajärjestöjä, kuten Transparency Suomea, on ongelmallinen sekä toiminnan laajuuden että yhdistyksen johtorakenteen suhteen. Ilman omaa toimistoa ja toiminnanjohtajaa yhdistyksen hallitukseen valikoituu lähinnä ihmisiä, joiden leipätyöhön korruption torjunta tavalla tai toisella sisältyy. Sitä, missä määrin muut syyt, kuten Voima-lehden epäilemä ?hyvä veljeys?, hallitusvalintoihin vaikuttavat, on lopulta helppo testata. Siitä vain jäseneksi, vuosikokoukseen ja käsi ylös. Luulisin, että valinnan todennäköisyys pyörii ykkösen paikkeilla. Tällaiselle haastamiselle nostamme hattua. VOIMA-LEHTI 3/2013 Erkki Laukkanen Puheenjohtaja, Transparency Suomi ry. Toimitus vastaa: Kiitos palautteestasi. Voima haastaa kaikki avoimuuden ja läpinäkyvyyden edistämisestä kiinnostuneet tahot liittymään Transparencyyn. Yhdessä voimme korjata Transparencyn ongelmat ja ottaa Transparencylle kuuluva paikka suomalaisessa yhteiskunnassa. Jari Hanska Päätoimittaja Lue Transparencyn vastine kokonaisuudessaan Fi?stä. Juttu julkaistaan viikolla 18. Laukkanen kertoo vastineessa muun muassa korruptiomittauksen ongelmakohdista, kehittämästään tarkemmasta mittaustavasta & siitä, mitä Transparency aikoo tehdä suomalaisen korruptiokeskustelun ?kuumalle kivelle?, ?nassimarkkinoiden läpinäkyvyydelle. Julkaisitte nettisivuillanne Sanna Uutun kirjoittaman kritiikin Teatteri Vanhan Jukon ja Projektori -ryhmän esityksestä Che ? hän elää!? Kiitos siitä. Jutun alussa on kuitenkin asiavirhe: esitys ei voittanut VATAKin palkintoa, vaan palkinnon sai Teatteri Vanha Juko. Esitys tuli kylläkin samoihin aikoihin ensi-iltaan kun tieto palkinnon saamisesta julkistettiin. Parhainta kevään jatkoa! Jussi Sorjanen Taiteellinen johtaja, Teatteri Vanha Juko Suomen oikeistomedia V Ä I T T E E N I T U E K S I O N jo kättäkin pidempää. Vuonna 2011 ilmestyi tutkija Lotta Lounasmeren väitöskirja, Kansallisen konsensuskulttuurin jäljillä, jossa muun muassa todettiin Helsingin Sanomien 1990-luvulla promonneen uusliberalismia ja EU-myönteisyyttä. Toimittaja Johanna Korhonen on paljastanut, että EU-äänestyksen alla HS:n toimittajia kiellettiin mainitsemasta EMUa. Sama meno jatkuu näköjään edelleenkin. HS:n päätoimittaja kopioi tekstejä suoraan EK:n papereista jne. Aidosti monipuolisen tiedon saanti median kautta on yksi demokratian peruspilareita, ilman sitä demokratia ontuu ja pahasti. Väitän, että suomalaisen yhteiskunnan pahin syöpä tällä het- Anonyymi Hyvä lehti, huonot arviot Anteeksipyyntö Kiitos upeasta lehdestänne, luen sen joka kuukausi ja arvostan sitä suuresti. Siksi olenkin ihmetellyt, miksi julkaisette kuukaudesta toiseen samojen, kirjallisesti täysin lahjattomien ihmisten levy- ja kirja-arvosteluja. Tarkoitan nyt niitä pieniä arvosteluja musiikki- ja kirjallisuussivuilla. Uusimmassa Voimassa on yksi levyarvosteluhistorian pohjanoteerauksista. Tarkoitan Pertti Laesmaan ?arvostelua? Igor Stravinskyn Kevätuhrin uudesta levytyksestä. Olisin toivonut saavani tietää, mitä Laesmaa oli mieltä siitä, mitä uusi levytys tuo lisää Kevätuhrien levytysten sarjaan, onko sovituksessa jotain kiinnostavaa, miten levytyksen akustiikka toimii jne. Lukijana ehdotan, että lakkaatte julkaisemasta noita pieniä kirjoituksia ja poimitte sen sijaan listan kiinnostavista uutuuksista. Olette varmasti itsekin huomannut noiden arvostelujen olevan lehtenne heikoin lenkki. Oikein hyvää kevään jatkoa Voiman toimitukselle! Hei, kirjoitin äsken palautetta, jossa vaikeroin pienten levyja kirja-arvostelujenne onnetonta tasoa. Palautteeseeni oli päässyt virhe, jota haluan pyytää anteeksi. Moitin Laesmaata helvetin surkean Stravinsky -arvostelun kirjoittamisesta, kun oikea syyllinen tuohon hirvittävään tekstiin oli Susanna Kuparinen. Laesmaan arvostelut vaan niin usein saavat verenpaineeni kohoamaan, että sekoitin hänet tähänkin juttuun, johon hän ei ole osallinen. Suositan, ettette anna Kuparisen kirjoittaa kulttuurin arvosteluja, hänen lahjansa eivät selvästikään ole sillä saralla. Laura Laura Toimitus vastaa: Olet oikeassa, että klasarilevytyksiä arvioidaan usein suhteessa edeltäviin levytyksiin, mutta kuten jutun ensimmäisestä kappaleesta voi lukea, kyseessä ei ollut levyarvio vaan ennakkojuttu Kansallisoopperan Kevätuhri-balettiesityksestä ja Stravinskyn bii- Ekoturismista Annareetta Rantalan Fi?ssä julkaistu blogipostaus Pääsiäinen vuorilla oli loistavaa tekstiä ja kokemuspohjaista analyysia ekoturismin, paikallisten ihmisten ja kulttuurin hiertymäkohdista. Tällaisia tv-dokkareita toivoisi näkevänsä kanavilla sikailupohjaisten suomalaisten tekemien ?mukakova-meno-pakko-myydä-persettä- millä-tahansa-hinnalla? -tv-jätösten sijaan!!! Mediatyöläinen Kiitos Messistä Lämpöinen kiitos Laura Rantasen jutusta vammaisten toimintakeskus Messin toiminnasta Fi?ssä 19. huhtikuuta. Hyvin kirjoitettu ja rakennettu ? ja täyttä asiaa. Messin perustamisesta pitänee kiittää Eija Sjöblomia, jonka visiosta ja ideasta homma lähti. Ja myös Kristiina Anttila-Alkiolla oli sormensa isosti pelissä. Alussa oli kiemuransa, mutta puskemalla ja perustelemalla onnistuu. Onneksi löytyi Hannele Vuorinen ohjaajaksi ja homma jatkuu ihmisen kokoisena. Kunpa pieni toimintaidea yleistyisi muuallakin. Yksin aika kova duuni, toivottavasti Hannele jaksaa jatkaa. Paljon otin aineksia toimintaan sisupartiosta, jossa aktiivinen kansalainen ja oman parhaansa tekeminen on se juttu. Voimaa työhön ja valoisaa kevättä! Pia Messin ohjaaja ekat neljä?viisi vuotta sistä sinänsä, näkökulmana se, kuinka minä sen kuulen. Voimassa julkaistaan erityyppisiä kulttuurijuttuja, pikkuarvioissa skaala on laaja. Homma käy tylsäksi, jos ei silloin tällöin saa irrotella. Musiikki voi olla myös mielentila, etenkin Kevätuhri keväällä. Pertti Laesmaa taas on ollut jazz-entusiasti jo vuosikymmeniä. Pertillä on vannoutunut fanijoukko, joka koostuu samanlaisista jazz-friikeistä. Lue Rondoa, jos haluat ajantasaista tietoa uusista Stravinsky-levytyksistä. Lue Voimaa, jos haluat tietää, mitkä kaikki huumecoctailit eivät riitä saavuttamaan samaa tunnetta kuin Stravinskyn kuunteleminen. Tai voit tarjota Voimaan lyhyitä, noin 1 000 merkin levyja kirjallisuuskritiikkejä osoitteeseen toimitus@voima.fi, sellaisia, joita itsekin haluaisit lukea! Susanna Kuparinen Toimituspäällikkö, ohjaaja & käsikirjoittaja
• FIFI.VOIMA.FI 4 / 2013 11 Ripuli iski matkalla tärkeään kokoukseen Viestintätoimisto Stellariamedian ripulilääkettä mainostanut tiedote 25.4.2013 Työkokeilu takaisin Voiman numerossa 3/2013 kerrottiin Jukka Nivakosken kohtelusta Tampereen TE-toimistossa, joka eväsi Nivakoskelta oikeuden opiskella työmarkkinatuella. Vuoden 2013 alussa voimaan tullut TE-toimistojen toimintaa ohjaava laki laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta sekä työ-ja elinkeinoministeriön palvelulinjaukset ovat heikentäneet TE-toimistojen palvelukykyä erityisesti nuorten osalta. Uusi laki ei anna enää nuorelle vastavalmistuneelle mahdollisuutta päästä oman alansa harjoitteluun eli työkokeiluun ja saada tärkeitä ensimmäisiä työkokemuskuukausia. Ministeriö on lisäksi linjannut, että asiakkaille on tarjolla TE-toimistoissa kolme palvelulinjaa, jotka ovat työnvälitys- ja yrityspalvelut, osaamisen kehityspalvelut ja tuetun työllistämisen palvelut. Näillä kolmella linjalla pitäisi tavoittaa suoraan työmarkkinoille suuntaavat, osaamisen kehittämisen kautta työmarkkinoille suuntaavat ja ne, jotka pitää kuntouttaa työmarkkinoille. että asiakkaiden sijoittaminen palvelulinjoille ei TE-toimistoissa ole yhtenäistä ja selkeää. Asiakkaiden, varsinkin nuorten, palveluntarve muuttuu jatkuvasti ja nopeallakin tahdilla. Ikävä tosiasia on, että hallinnoilla on usein taipumusta byrokratisoitua. Onkin nähtävissä, että TE-toimistoihin on syntymässä palveluongelmia, koska palvelulinjojen välinen asiakkaiden joustava palvelu ja lakiin kirjattu siirto palvelutarpeen mukaan ei käytännössä aina toimi. TE-palveluiden jäykkä organiONGELMA ON SE, sointi voi pitkittää asiakkaan osumista oikeaan palveluun tai oikealle asiantuntijalle tai psykologille. Uudistus on jo nyt vienyt kehitystä siihen suuntaan, että nuorille ei ole kaikissa TE-toimistoissa enää tarjolla nuorten palveluun erikoistunutta virkailijaa. nuoret ovat olleet vuosikymmeniä ryhmä, joihin on haluttu erityisesti satsata. Nuoret ammattitaidottomat alle 25-vuotiaat asiakkaat tarvitsevat kasvokkain tapahtuvaa palvelua henkilöiltä, jotka ovat erikoistuneet nuorten kulttuuriin ja nuoruuden psykologiaan. Jostain käsittämättömästä syystä tästä hienosta TE-toimiston periaatteesta ollaan jo jossakin päin Suomea luovuttu, ja nuoret asiakkaat on jaettu näille kolmelle palvelulinjalle, joissa virkailijoita ei välttämättä ole koulutettu kohtaamaan nuoria asiakkaita. Virkailijat joutuvat palvelemaan ammattitaidottomia nuoria muun työnsä ohella. Yllä mainitut seikat ovat ehkä vaikuttaneet siihen mielestäni väärään päätökseen, jonka Jukka Nivakoski sai opiskelutukeensa TE-toimistossa. T E -T O I M I S T O S S A E R I T Y I S E N H A R M I L L I S T A on se, että työ-ja elinkeinoministeriö heikensi 16-vuotiaiden asiakkaiden palvelua TE-toimistoissa. Työ- ja elinkeinoministeriö kielsi omilla ohjeillaan vuoden 2013 alusta yhdeksän euron päiväkorvauksen maksamisen alle 17-vuotiaille asiakkaille työkokeilun ajalta. Työkokeilun ajalta ei saa maksaa mitään. On selvää, että nuorten on vaikea motivoitua palkattomaan työkokeiluun, kun 17-vuotias työ- FIFIN LUETUIMMAT 1. Voima 3/2013 Jecaterina Mantsinen Pelinappulana Jukka Samaan aikaan kun työttömiä syyllistetään oleskelusta, Tampereen TE-toimisto tekee parhaansa, että eräs Jukka ei kömpisi takaisin kunnon veronmaksajien joukkoon. tön kaverikin saa 32,46 e/pv työkokeilun ajalta. Työpaikalla tapahtuva työkokeilu on nuorten ammatinvalinnan selkiytymisen kannalta ollut erityisen hyvä keino auttaa nuoria. On käsittämätöntä, että ministeriö ohjeillaan kieltää tehokkaan ja edullisen nuorten palvelun TE-toimistoilta. asiaan tuo se, että eduskunta edellyttää hallitukselta puuttumista tähän epäkohtaan. Eduskuntaa huolettaa se, että kun nuorille ei makseta työkokeilun ajalta mitään, niin lähtevätkö he ylipäätään siihen ollenkaan. EU:n huippukokous on hiljattain linjannut sen, että jäsenmaiden tulee tänä vuonna ryhtyä tosi taistoon nuorisotyöttömyyttä vastaan. Mutta edellä mainitut työ- ja elinkeinoministeriön toimet vievät mielestäni kehitystä toiseen suuntaan. P I E N TÄ T O I V O A Jaakko Mikkola Ammatinvalintapsykologi, Kainuun TE-toimisto TE-toimistoista Ei ole Jukka N. todellakaan ainoa, jota on TE-keskus pannut halvalla! Itse jouduin hankaluuksiin Helsingin TE-keskuksen kanssa jo viime vuosituhannella! Väitettiin, että olin kieltäytynyt töistä ilman syytä, vaikka olin sairaana! Päädyinkin työkyvyttömyyseläkkeelle 2000 ja edelleen oleskelen kotona 46-vuotiaana... Osattiin sitä jo silloinkin, eikä mikään ole muuttunut! Juha Raahela ajalta 19.3.?22.4. 3. Jari Tamminen Miksi Hesari vaikenee tekijänoikeuskeskustelusta? Tekijänoikeuksia koskevaa kansalaisaloitetta ei Helsingin Sanomissa käsitellä. Onko kyseessä salaliitto? 2. Jari Hanska 4. Voima 3/2013 Jari Tamminen Keskosilla Yleä vastaan Satulinnan synkempi puoli Mainos?rma Talvi Digital Oy käytti kampanjassaan keskosvauvan kuvaa ilman lupaa. Tarina siitä, kuinka Disney tappoi kultamunia munivan hanhensa. 5. Bl Blogi logi gi k Cabrera era Erick Yhden miehen synnytys Siinä se nyt oli, pikkuinen. Uusi ihminen, joka teki meistä oikean perheen. 6. Blogi Susanna Kuparinen Oikeusministerin likainen peli Oikeusministeri Henriksson pelaa ulos ministerityöryhmän hankalinta vastapeluria. BLOGEISSA HUHTIKUUSSA Erick Cabrera Maria Michelsson Mitä tarkoittaa pihulita? New York -vinkkejä vierailijoille Suomen kielen hauskimpia sanoja ovat tervetuloa, susi, suklaa, poro, hevonen, puu ja kiitoksia. Näin majoitut, tippaat, liikut, syöt & viihdyt New York Cityssä.
• 12 KULTTUURIHÄIRIÖ 4 / 2013 Kansallisen veteraanipäivän pääjuhlan tv-lähetys lauantaina Jyväskylästä ei olekaan täysin suora, vaikka Yle on näin mainostanut. Keskisuomalaisen uutinen 25.4.2013 Virtuaalista mellakointia V U O N N A 2 0 0 2 hollantilainen DarXabre-pelistudio teki tietokoneille Hooligans: Storm Over Europe -strategiapelin. Pelissä pelaajan piti ohjata hollantilaista huligaaniryhmäänsä ympäri Eurooppaa. Jostakin syystä virtuaalihuligaaniryhmittymän känniin juottamisesta, huumeiden vetämisestä ja satunnaisesta MAAILMA & ME koonneet Jari Hanska & Jari Tamminen Oman elämän wahlrooseille E R I T Y I S E S T I K I R J A S TA A N Atlas Shrugged tunnettu Ayn Rand (1905?1982), tuo kaikkien oman onnen onkijoiden guru, vaikuttaa maailmaan haudan takaa. Hänen oppinsa vakuuttavat, että on ihan ookoo olla ahne. Björn Wahlrooskin perustelee oman pyrkyryytensä Randin objektivismilla. Mutta raha ei aina tuo rakkautta. Onneksi näitä yksinäisiä menestyjiä varten on olemassa The Atlasphere -sivuston deittipalvelu. Siellä uljaat Ayn Rand -fanit voivat kehua itseään toisille estoitta, objektiivisesti toki. PS. Köyhät älkää vaivautuko. www.theatlasphere.com/dating väkivallasta palkitseva peli ei päättäjien mielestä ollutkaan ratkiriemukas tuotos. Hooligansin eksploitaationäkökulma aihepiiriinsä oli sääli, sillä mellakoivien väkijoukkojen mielenmaisemaa ei peleissä ole oikeastaan koskaan käsitelty. Nyt asiaan tulee muutos, sillä tänä kesänä ilmestyy Kickstarter-yhteisörahoituksella kustannettu Riot-niminen tuotos eri mobiili- ja pelialustoille. Riotin tekijöiden tavoite on puh- taasti yhteiskunnallinen: he haluavat kertoa ihmisille, että mellakoissa on aina kaksi eri osapuolta, jotka molemmat ovat omasta mielestään oikeassa. Pelin tekijöiden mielestä molempien osapuolten äänet on saatava kuuluviin tasavertaisesti, sillä muuten demokratia ei toteudu. Yhteisörahoituksesta saamiensa varojen avulla pelin tekijät tekevät kevään ajan tutkimustyötä, matkustavat ympäri maailmaa ja vierailevat eri mellakoissa ja kriisipesäkkeissä. Paikan päällä he haastattelevat niin virkavallan kuin mellakoitsijoidenkin edustajia. Riotissa peliä ei tekijöiden mukaan voi missään vaiheessa voittaa, vaan peli loppuu aina kesken ? on pelaaja pelissä sitten mellakkapoliisien tai mellakoitsijoiden puolella. Löytäköön tuosta vertauskuvallisuutta ken haluaa. Jarkko Fräntilä Riotgame.org. Disney omii legot Pikku muovinpalasillakin on oikeus yksityisyyteen. Valokuvaaja ei saa koota taidekirjaa kuvistaan, koska niissä on Disneyn omistamaan Tähtien sota -legoja. ristia näitä asioita valvomassa?, Lehtimäki sanoo. ONKO TÄMÄ TEOS? Kannattaa harkita mistä taideteoksensa väsää. Kuvaaja Vesa Lehtimäki sattui valitsemaan legot ja jäi jumiin tekijänoikeusviidakkoon. ei voi kasata taidekirjaa tekemistään kuvista. Jopa niiden julkaiseminen sellaisilla kotisivuilla, joilla on mainosbannereita, voi olla riski. Kuvat voi silti julkaista lehtijuttujen yhteydessä ja muiden tekemissä taidekirjoissa, jos Lehtimäki ei saa niistä julkaisupalkkiota. Lehtimäki voisi myös teettää LEHTIMÄKI i ua yön k k u n n ?Halua sa. Disneyllä rauhas intään 500 on väh itä asioita nä juristia massa.? valvo Crocsien loppu on lähellä! hellä! V I I M E V U O S I N A Suomen kadut vallanneista kammottavis- ta Crocs-kengistä päästään pian eroon. Jätteiden käsittelyyn erikoistunut yritys Ekokem aloitti huhtikuussa kampanjan kerätäkseen käytettyjä Crocs-kenkiä. Yhtiön on tarkoitus polttaa ihmiskuntaa riivanneet öljylenkkarit ja tuottaa näin kaukolämpöä. Ekokemin mukaan yksi energiansäästölamppu palaa Crocs-parilla kaksi viikkoa. ?Tämä on ainutlaatuinen kampanja, sillä vastaavaa ei ole tehty missään maassa aiemmin. Crocs tekee paljon hyväntekeväisyyttä esimerkiksi lahjoittamalla kenkiä vähävaraisille?, Crocs Nordicin toimitusjohtaja Ville Rönkkö kommentoi tiedotteessaan. Tällä kertaa kengät lämmittävät vähävaraisten varpaiden sijaan kaukolämpöputkia. Lehtimäen kuvissa kohtaavat taiteilijan lapsuuden suosikkielokuvat ja oman lapsen lelut. Vuodesta 2009 alkaen olohuoneen pöydän nurkalla kuvatut ja minimaalisella jälkikäsittelyllä tuotetut legokuvaelmat ovat niittäneet mainetta maailmalla. Parhaimmillaan Lehtimäen Flickr-tili on kerännyt yli miljoona osumaa vuorokauden aikana. Mutta kuviin liittyy erityisen kimurantti elementti. V ESA ostanut kuvaamansa lelut kaupasta. Silti hän ei saa julkaista kuvia omin päin. ?Olen yrittänyt selvittää näihin liittyviä tekijänoikeuskuvioita, mutta en ole juristi. Tämänkaltaisia kuvia ei voi pistää kaupalliseen levitykseen ilman lupaa kaikilta asianomaisilta.? LEHTIMÄKI ON Vapaustaistelija & mätämuna T H E E C O N O M I S T - L E H T I uutisoi kahden pitkäaikaisen joh- tajan, Britannian entisen pääministerin Margaret Thatcherin ja Venezuelan presidentin Hugo Chavezin kuolemista alkuvuodesta. Molemmat merkkihenkilöt päätyivät kanteen. Ansaitakseen rahaa ottamistaan valokuvista taiteilija tarvitsisi luvat Tähtien sota -brändin omistavalta Disneyltä ja Legoyhtymältä. ?Olen kyllä ottanut yhteyttä, mutta eipä ole kukaan vastannut?, Lehtimäki kertoo. kysymys siitä, että teoksissa on useita oikeuksia. Oikeus valokuvaan syntyy vain Lehtimäelle, mutta se ei poista kuvatun kohteen oikeuksia. Jos kohde on suojattu tavaramerkillä, Lehtimäki ei voi tarjota tavaroita tai palveluita käyttäen kohteen tavaramerkkiä?, kertoo Aalto-yliopiston tekijänoikeusasiamies Maria Rehbinder. Brändi kuuluu Disneylle, joten erimielisyydet ratkottaisiin Yhdysvaltain lainsäädännön mukaan. ?Haluan nukkua yöni rauhassa. Disneyllä on vähintään 500 ju? TÄ S S Ä O N kuvista valokuvavedoksia. Numeroidut ja signeeratut vedokset hän saisi vapaasti myydä, koska ne olisivat taideteoksia. ?Teoskynnyksen ylittymiseen saattaa vaikuttaa sekin, kuinka suoraan kuvat toisintavat vaikkapa elokuvan kohtauksen. Mikäli kuvissa parodioidaan lähdeaineistoa, kynnys madaltuu?, Rehbinder valistaa. Lehtimäen sadat kuvat liittyvät Tähtien sota -elokuviin, mutta tapahtuvat hieman sivussa niissä nähdyistä kohtauksista. S U R K U H U P A I S A K S I kaiken tekee se, että aina joku tienaa ? vaikka se ei olisikaan taiteilija itse. Kun Lehtimäki jakaa kuviaan ilmaiseksi netissä, kuvapalvelu Flickr hyötyy niistä ansaintamallinsa mukaan, eikä kenelläkään ole ongelmia sen suhteen. On Lehtimäelle itselleenkin ollut hyötyä kuvista. Legolta otettiin yhteyttä kuvien ansiosta ja tarjottiin keikkaa. Hän päätyi kuvaamaan Lego Hobbit -promokuvat. Jari Tamminen www.?ickr.com/photos/avanaut
• AJASSA 4 / 2013 13 YK etsii Syyriassa maanäytteistä todisteita sariinikaasun käytöstä. The Guardianin uutinen 24.4.2013 PÄÄKONSERTTI, P ÄÄKONSERTTI, L LIPUT IP PUT UT 6 65,5,- * Mirkka Hietanen Kiikarissa Iran? Sotahaukat hamuavat uutta kohdetta. Yhdysvaltain kongressin käsiteltäväksi tuotiin päätöslauselma, joka saattaa madaltaa kynnystä aloittaa sotilaalliset hyökkäystoimien Irania vastaan. Asiasta on uutisoinut muun muassa verkkolehti The Daily Beast. Rebublikaani- ja demokraattisenaattoreiden Lindsey Grahamin ja Robert Menendezin mukaan nimetyssä Graham?Menendezpäätöslauselmassa todetaan, että jos Israel päättää hyökätä Iraniin, ?tulee Yhdysvaltain seistä Israelin rinnalla ja antaa diplomaattista, sotilaallista ja taloudellista tukea Israelin hallitukselle?. Päätöslauselmalla on vankka H ELMIKUUSSA tuki sekä senaatissa että edustajainhuoneessa. Yhdysvaltojen aseellista sekaantumista kon?iktiin perustellaan muun muassa Iranin ihmisoikeusloukkauksilla. kapasiteetti on vaatimattomampi kuin Yhdysvaltain ja Israelin esittämät tulkinnat antavat ymmärtää. Tämä ilmenee Yhdysvaltain sotilastiedustelun vuonna 2010 Yhdysvaltain kongressille laatimasta selvityksestä. Raportti kuvailee Iranin asevoimien rakennetta ?puolustukselliseksi? ja toteaa Iranin sotilasbudjetin olevan ?vaatimaton Lähi-idän muihin valtioihin nähden?. Myös Yhdysvaltain puolustusministeriö IRANIN SOTILAALLINEN teki vuonna 2010 selvityksen, jonka mukaan Iranin kyky sotilaalliseen voimankäyttöön maan rajojen ulkopuolella on ?vähäinen?. Vuoden 2012 Global Militarisation Index listasi Israelin maailman militarisoiduimmaksi valtioksi. Iran löytyy indeksistä sijalta 34. Kaikki Lähi-idän valtiot Qataria ja Jemeniä lukuun ottamatta ovat Irania aseistetumpia. Airin Bahmani & Bruno Jäntti Kirjoittajat ovat vapaita toimittajia. Artikkelin laaja versio Fi?ssä kertoo, miten Iranin demokratia-aktivistit kommentoivat Yhdysvaltojen aseelliseen uhkaan. [The [ The B Blues lues F Found o un da tiion: on: S Soul oul Blue es sM Male ale Artist 2 2012] 012] KA ADU DUN ILMAIS SKO KONSERTEISSA MM. MI INÄ IN NÄ JA V VI ILL LE E AHON NEN EN MO OJ JO WO OR RKINGS HU H UOJUVA LATO ROBBI IE E HILL ... ... BLUESKLUBIT, KAKARABLUES... 26.-30.6.2013 JÄRVENPÄÄ KATSO KOKO ULJAS OHJELMA PUISTOBLUES.FI IN N THE TH HE MOOD M O OD SIN MO SI CE SINCE E 197 1978 8 L ut Liput tp pää pääkon pä ä ääkon ää k ser konser kon sertt r tti tt i in 65 ttiin 5 eur euroa oa a my myy Järve Jä ä rvenpä r ve npä rve npääss ä äss ässä ä Blue B lue uest e sto stoimi o im imi imisto mi i st sto , sto, * Lip He elsingis e el lsin s ingis g sä levyka gissä gis levyk lev e yka ykaupp uppa upp ppa a Fenn F enn ennica ica a Re Recor Records cords or d s (vain (va a in kät kätein ätein ein einen) e i n en) in inen) e n) . en M ol Menolipust Menoli Men oli li pus l pusta us ta t a ja j a Lip Li pup Lippup pupalv p alv alvelu l elu elusta l sta s ta li lipun i pun un hi hi inta nta ta 68 68,50 8 ,50 5 0 eu 50 euroa u roa oa si sisä s isäl i säl sältää l tää t ää lippukau lippuk lip pukaup puk aupan aup an toi t oimit m usk mitusk mi uskulu k ulu ulut. ulut t . Kat Katso s o pui puisto pu stoblu sto blue blues blu e s. es.fi es .f fi i
• 14 AJASSA 4 / 2013 On rohkeaa muistuttaa kaveria turvavyön käytöstä. Samalla se on osoitus välittämisestä. Koulutuspäällikkö Antero Lammi Liikenneturvan tiedotteessa 22.4.2013 Hardisty Regina SANANVALTA POHJOIS-DAKOTA Kirjoittaja on taiteilija & kuvatiteen professori Aalto-yliopistossa MONTANA ETELÄ-DAKOTA WYOMING NEBRASKA ILLINOIS Patoka Steel City KANSAS MISSOURI Cushing OKLAHOMA Kaikkihan me ollaan demareita U S E I N S A N O TA A N , että ?mehän ollaan kuitenkin kaikki demareita, puoluekannasta riippumatta?. Sillä tarkoitetaan, että kaikki täällä ovat olevinaan hyvinvointivaltion vaalimisen kannalla. Onko demarius siis valtionuskonto ja koko kansan yhteinen aate? On, mutta se on itsepetosta. Tämä sosiaalidemokratia on sitoutunut kulutuskapitalismiin niin tiukasti, että se on aatteena lamautunut ja käy vain viivytystaistelua haihtumistaan vastaan. Kulutuskapitalismi on talousjärjestelmä, jossa kulutus ja sen jatkuva kasvu on itsetarkoituksellinen päämäärä. meistä pitävät jatkuvan kasvun periaatetta ekologisesti tuhoisana ja elämänlaadun kannalta turhana. Siitä huolimatta kulutuskapitalismi ehdottomasti torjuu sen, että vaadimme vähemmän. Miksi? No, kulutuskapitalismin logiikan mukaan kulutuksen on pakko kasvaa, koska ilman kasvua pitkästyisimme kuoliaaksi. Tiedämme olevamme mukana leikissä, jossa tuotantokoneisto yhä kiivaammin ponnistuksin istuttaa meihin puutteen tuntua ja tuputtaa sitten lääkkeeksi uusia tuotteita. Meitä mairittelee se, että meitä näin maanitellaan. Vitsailemme itseironisesti siitä, miten hienolta joku puhelin, auto, kämppä tai jätskiuutuus tuntui kymmenen vuotta sitten ja miten kelvottomalta ne tuntuisivat tämänpäiväisiin verrattuna. Tällä ironialla koemme nousevamme koko touhun yläpuolelle ja kestämme pettymyksemme. Y H Ä U S E A M M AT pakko kasvaa, koska muuten koko velkaperustainen talousjärjestelmämme ja elämäntapamme romahtaisi. Kulutuksen on pakko kasvaa, koska juuri kasvu imee myös ne maailman aidosti köyhät pikkuhiljaa kuopastaan. Kulutuksen on pakko kasvaa, koska muuten huoltosuhde muuttuu sietämättömäksi. Tekniikan kehittyessä nykyiseen tuotantomäärään tarvitaan tulevaisuudessa aina nykyistä vähemmän ihmisiä, joten jotta työttömyys ei räjähdä käsiin, täytyy tuotantoa ja kulutusta vastaavasti koko ajan lisätä. Lisäriesana on nykyään vielä se, että väestön ikääntyessä työikäisten osuus uhkaa koko ajan supistua. KULUTUKSEN ON kulutuskapitalistiset näkemykset ikään kuin niille ei olisi vaihtoehtoja, ikään kuin kasvu todella olisi pakollista. Olemme tuudittautuneet uskomaan, että kasvu jotenkin sivutuotteenaan ratkaisee tasa-arvonpuutteen, väestönkasvuongelman ja huoltosuhdeongelman sekä jossain vaiheessa pysäyttää ekokatastro?n ja peräti parantaa sen haavat. Näiden ongelmien kimppuun ei muka voi käydä suoraan kokonaistuotantoa supistamalla, työtaakkaa tasaisemmin jakamalla ja kohdentamalla tuotanto- ja kehitysponnistuksia niihin asioihin, joista tiedämme ihmiskunnan eloonjäämisen riippuvan. Edes tuotannon ja kulutuksen määrätietoista ohjaamista verotuksen keinoin tuhoisilta aloilta ekologiaisille ja ihmisen kärsimyksiä vähentäville aloille ei pidetä mahdollisena. Se kun saattaisi hidastaa kasvua. Näin meistä demareista on tullut ihanteidemme saattohoitajia. OLEMME NIELAISSEET Teemu Mäki Öljyputki Suunniteltu öljyputki TEKSAS LOUISIANA Port Arthur ur Houston Öljyputki kokoa XL Jenkkihistorian pisin öljyputki olisi kuolinisku taistelulle ilmastonmuutosta vastaan, tutkija sanoo. Y HDYSVALTA IN presidentin Barack Obaman hallinto päättää todennäköisesti kevään tai kesän aikana luvan myöntämisestä jättimäisen mittaluokan Keystone XL -öljyputkihankkelle. 3 461 kilometrin pituiseksi kaavailtu putki kulkisi Kanadan länsiosassa sijaitsevasta Albertan provinssista käytännössä koko Yhdysvaltain Keskilännen halki. Se loisi suoran yhteyden Kanadan tervaöljykentiltä Meksikonlahden jalostamoihin. Albertan öljyesiintymät ovat maailman kolmanneksi suurimmat Venezuelan ja Saudi-Arabian esiintymien jälkeen. Kaksi energiajättiä, kanadalainen TransCanada ja yhdysvaltalainen ConocoPhilips, ajoi- omme t n i l l a ?H a tukem us puvu öljyriip huumettaa muistu vuutta.? riippu vat läpi Keystonen ensimmäisen osan, joka aloitti toimintansa kesällä 2010. Nyt suunniteltuun laajennukseen osallistuu lisäksi yhdysvaltalainen Valery Energy Corporation. Keystone XL olisi toteutuessaan Yhdysvaltain pisin yhtäjaksoinen öljynkuljetusta varten rakennettu putki. Sen läpi pystyttäisiin laskemaan puoli miljoonaa barrelia öljyä päivittäin. Öljyputken rakennushankkeen luvataan luovan 118 000 uutta työpaikkaa. Useissa yhdysvaltalaisissa ammattiyhdistyksissä uskotaan, että työmaa takaa tulevaisuuden kituville pikkukaupungeille. Myös rakennusala suhtautuu putkeen innostuneesti. H A N K E T T A O N arvosteltu voimakaasti. Columbian yliopiston luennoitsija, entinen Yhdysvaltain avaruushallinnon ilmastotutkija James Hansen on kuvaillut sitä kuoliniskuksi ilmastonmuutoksen vastaiselle taistelulle. Helmikuun puolivälissä putkea vastustava, Yhdysvaltain historian suurin ilmastomielenosoitus keräsi järjestäjien mukaan 35 000? 50 000 osallistujaa. ?Kyse ei ole vain luonnosta vaan myös ihmisyydestä?, kommentoi Leia Minch, hanketta vastustava aktivisti Oregonista. ?Tiedemiehet, maanomistajat ja ympäristöväki ovat jyrkästi öljyputkea vastaan, mutta teollisuus jyrää ja saa lobattua läpi tavoitteitaan. Hallintomme tukema öljyriippuvuus muistuttaa huumeriippuvuutta.? Keskeinen ongelma on, että Albertan maaperän tervahiekoista irrotetun raskasöljyn kuormittavan ilmakehää keskimäärin 17 prosenttia enemmän kuin tavanomaisesta maa-aineksesta peräisin oleva öljy. Tämä myönnetään hankkeen ympäristöselvityksessäkin. Putkessa yhden päivän aikana kulkevan öljyn tuottamiseksi maa-ainesta on nostettava miljoona kiloa, ja useampi sata miljoonaa litraa makeaa vettä saastuu käyttökelvottomaksi. Prosessissa palaa myös merkittävä määrä maakaasua. LINTUJEN PUOLESTA, PUTKEA VASTAAN. Keystone XL -hanketta vastustava aktivisti Leia Minch hoitaa myös petolintuja. mukaan putken rakentaminen sinetöisi öljyn aseman Yhdysvaltain pääasiallisena elämän eliksiirinä ja katkoisi siivet satsauksilta uusiutuviin luonnonvaroihin. National Wildlife Federation on erityisen huolissaan vesistöjen ja maaperän saastumisesta: öljyvuoto voisi viedä pohjan koko Keskilännen maataloudelta. Putken rakentaminen edellyttäisi luontoa vahingoittavaa järeää maanmuokkausta. Putki tärvelisi alkuperäiskansojen pyhiä maita Kanadassa. K ANSAL A ISJÄRJESTÖJEN Jukka Koivula Kirjoittaja on Oregonissa, Yhdysvalloissa asuva toimittaja & journalistiikan maisteriopiskelija.
• Eurooppa-päivä Kampintorilla Helsingissä 8.5. klo 8.30-16! 30-16! Ohjelmassa mm. klo 9.30 Lastenorkesteri Ammuu, klo 11 alkaen meppejä, ministereitä ja kansanedustajia, klo 14.00 ja 15.10 Vallilan Tango ja sirkusryhmä Sekahaku. Tervetuloa mukaan juhlimaan! an! KIRJOJA LIKELTÄ JA KAUKAA PUSSY RIOT! PUNKRUKOUS VAPAUDEN PUOLESTA Kertomus eräästä näytösoikeudenkäynnistä. Ahmad Khalid Tawfiq UTOPIA Egyptiläiskirjailijan synkkä dystopia lähitulevaisuuden Lähi-Idästä. Sonja Hellman NAISET ILMAN MAATA Viisitoista kertomusta maahanmuuttajanaisten elämästä Suomessa. Juha Vakkuri AFRIKAN YMPÄRI Kiehtova kertomus matkasta mantereen ympäri. Vakuutu myös: Emmanuel Carrère è Markus Uku Laitinen LIMONOV KATUJEN ZEN w w w. l i k e . f i
• TALOUS & RUOKA 4 / 2013 16 Ilta-Sanomien legendaarinen rikostoimittaja Hannes Markkula muistelee Kuopion nailonsukkamurhia. Ilta-Sanomien mainosjuttu IS:n Rikos-lehdestä 25.4.2013 RAHAN VOIMA www Oikeusministerin valkopyykki Nyt puhuu Henriksson. Harmaan talouden muistio on hänen mukaansa hieno juttu. Pahempaa kuin salaliitto? osattiin heti epäillä salaliittoa, kun Helsingin Sanomat selvitti viime aikoina julkisuudessakin olleiden kansalaisaloitteiden suosiota kansan keskuudessa. TNS Gallupilla huhtikuussa teetetyssä tutkimuksessa vastaajat saivat ilmoittaa näkemyksensä valikoiduista vireillä olevista aloitteista: turkistarhauksesta, sukupuolineutraalista avioliitosta, pakkoruotsista, kesäajasta luopumisesta, pössyn vapauttamisesta ja niin edelleen. Hassuksi gallupin teki se, että listalta puuttui Järkeä tekijänoikeuslakiin -aloite. Tekijänoikeusaloite oli tutkimuksen aikaan sukupuolineutraalia avioliittolakia ajavan aloitteen jälkeen selkeä kakkonen kannatuksessa. Sillä haetaan nykyiseen lainsäädäntöön korjauksia, joista osa liittyy Hesariin suoraan tai välillisesti. Jostain syystä tekijänoikeusaloite karsiutui Hesarin kyselystä kokonaan ulos. Ehkä kyseessä oli vahinko, tai ehkä aloite rajattiin ulos siksi, että sitä on vaikea selittää yksinkertaisesti ja lyhyesti. ? P I I R E I S S Ä? tavoite on estää tekijänoikeusrikkomusten tutkimiseen ja tuomioihin liittyvät ylilyönnit. Kaikki muistanevat surullisenkuuluisan Chisugaten marraskuussa 2012, jolloin Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus TTVK usutti poliisin takavarikoimaan Chisun levyn luvattomasta lataamisesta epäillyn pikkutytön tietokoneen. Suurrikollisen tietokonetta koristi Nalle Puh -tarra. Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma-konserni on yksi TTVK:n 16 jäsenestä. Tekijänoikeusaloitteen toinen tärkeä tavoite on parantaa artistien ja muiden sisällöntuottajien asemaa. Viime vuosina tällä saralla eniten keskustelua ovat herättäneet Sanoma Newsin ja Sanoma Magazinen avustajasopimukset. Sanoma vaatii avustajiltaan (toimittajat, kuvittajat, valokuvaajat) täydet oikeudet muokata ja myydä heidän tuotoksensa edelleen. Juridinen vastuu sälytetään alkuperäiselle tuottajalle ? joka ei pysty edes vaikuttamaan tuotostensa käyttöön tai muokkaamiseen. Järkeä tekijänoikeuslakiin -aloite pyrkii parantamaan juuri näiden avustajien asemaa lainsäädännön avulla. A L O I T T E E N TÄ R K E I N sitten salaliitto? Jaa-a, tuskin. Toimituksellisia valintoja ohjaavat aina rippumattoman ammattietiikan ohella tiedostamattomat ympäristöstä nousevat ?ilikset ja painotukset siitä, mikä on tärkeää ja mikä ei. Näin käy kaikissa toimituksissa, myös Voimassa. Jos päätoimittaja tai toimituspäällikkö yrittäisi estää alaisiaan nostamasta esille jotain konserniin liittyvää kysymystä, kuulisi koko Hesarin toimittajien ja muiden journalistien kansoittama Sanomatalon Paino-baari siitä viimeistään vartin päästä. Sanomien juuri väistyneen hallituksen puheenjohtajan Jaakko Rauramon mukaan yhtiöllä on hallussaan 55 prosenttia Suomen viestintätoimialasta. Firman toimittajat tuskin kiireen keskellä aina edes tietävät, minne kaikkialle sen lonkerot ulottuvat. Toimitustyössä myös sattuu ja tapahtuu. Hesarin toimittajien kannalta kiusallista on se, että tekevätpä he mitä tahansa, epäillään kotiin päin vetämisestä. Ehkä salaliittoa isompi ongelma onkin se, että koti on niin iso. P A P E R I A on luettu kuin piru Raamattua?, oikeusministeri Anna-Maja Henr riksson väitti Helsingin Sanomissa 8. huhtikuuta 2013. OiS keusministeri viittaa paperilla Voik ma-lehdelle kaksi vuotta sitten m k kesken hallitusneuvottelujen v vuodettuun harmaan talouden työryhmän välimuistioon. t Harmaan talouden vastaisia t toimenpiteitä hallituskaudelle 2 2011?2015 suunnitellut työryhmä k koostui eri puolueiden hallitusn neuvottelijoista. Pohjapaperin ehdotukset oli poimittu eduskune nan tilaamasta raportista, jossa n e ehdotettiin toimenpiteitä harmaan talouden torjuntaan. m Vuodetun muistion perusteella rkp ja kokoomus pyrkivät vesittär m mään harmaata taloutta kitkeviä toimenpiteitä. Etenkin rkp, neuvott telijoidensa pankkijuristi, kansant Henrikssonin vastausten pohjalta listan, josta selviää: 1. Vuodetun muistion alkuperäinen kirjaus ja rkp:n vaatima muutos- tai poistoehdotus, 2. Mitä kohta tarkoittaa. 3. Henrikssonin näkemys, miksi rkp puuttui kyseiseen kohtaan. 4. Suomennos Henrikssonin väitteestä. 5. Mitä hallitusohjelmaan päätyi. VOIM A KOKOSI edustaja Anna-Maja Henrikssonin ja talousvaikuttaja Peter Storsjön johdolla, veti äärimmäistä linjaa. E I P I D Ä paikkaansa, väittää Henriksson Helsingin Sanomissa. Hänen mukaansa osa rkp:n vaatimista poistoista oli siirretty toisiin työryhmiin, siksi rkp vaati niiden poistamista harmaan talouden työryhmän asialistalta. Voima pyysi Henrikssonilta listaa kohdista, joissa rkp on tullut väärinymmärretyksi. Listan perusteella Henrikssonin väitteet näyttäisivät pitävän paikkansa joissain kohdissa. Niitä ovat muun muassa kirjaus käännetystä todistustaakasta ja rangaistusasteikon tarkastamisesta. Muilta kohdin Henrikssonin tulkinta on vähintäänkin kyseenalainen. Finanssisektorin harmaata taloutta, kuten veronkiertoa, koskevat kysymykset kä- 1. Muistio: Arvopaperimarkkinalain kokonaisuudistuksen yhteydessä varmistetaan viranomaisten riittävät tiedonsaantimahdollisuudet ja huolehditaan siitä, ettei muutos lisää harmaata taloutta [vaarantamatta suomalaisten yritysten kilpailuasemaa]. RKP: Lisätään [suluissa oleva lause] 2. Arvopaperimarkkinalain kokonaisuudistus on 500-sivuinen lakipaketti, jossa on sijoittajien veronkiertoa helpottavia ja julkisuutta vähentäviä pykäliä. 3. Henriksson: ?Mielestämme oli perusteltua vaalia myös suomalaisten ONKO K YSEESSÄ Jari Tamminen 1. Su Suomalaisten sijoittajien omistukset säilytetään julkisessa arvotuks osuusjärjestelmässä. osu RKP: P Poistetaan 2. Ar Arvo-osuusjärjestelmään kirjataan suomalaisten sijoittajien tilit. Järjestelmän kautta näkee, kuka Järj omistaa mitäkin. omi 3. Ei selitystä. s 4. 5. Kts Kts. seuraava kohta. 1. Hal Hallintarekisteröintiä ei laajenneta nyky nykyisestä. Moniportaiseen hallintarekisteriin ei siirrytä. tare RKP: Poistetaan, tilalle teksti: Kun hallintarekisteröintiä kehitetään, hall tulee tule ottaa huomioon viranomaisten tiedonsaantimahdollisuudet ja osakeomistusten julkisuustarpeet. osa 2. Hallintarekisteröidyn Hal tilin kautta voi o omistaa arvopapereita anonyymisti. Hallintarekisteröinnin laamis jentaminen tarkoittaa omistusten jent siteltiin nimenomaan harmaan talouden työryhmässä. Rkp:n linjauksista voi nähdä, että puolueella on ollut kaksoistaktiikka. Neuvottelijat Henriksson ja Storsjö ovat vaatineet systemaattisesti omistusten salaamista tukevia käytäntöjä, ja yhtä järjestelmällisesti torpanneet aloitteita viranomaisvalvonnan edistämisestä. Muualta hallitusohjelmasta näitä aloitteita ei löydy. Onnistuiko rkp edistämään hallitusohjelmassa finanssisektorin veronkiertoa? Osittain kyllä. Voima poimi muutaman esimerkin. Jari Hanska & Susanna Kuparinen Voima kävi läpi kaikki Anna-Maja Henrikssonin listaamat väitteet, juttu julkaistaan kokonaisuudessaan Fi?ssä toukokuun aikana. yritysten kilpailukykyä ja varmistaa, että Suomessa säilyisi elinvoimaiset arvopaperimarkkinat.? 4. Henriksson asettaa yritysten kilpailukyvyn tärkeämmäksi kuin harmaan talouden torjunnan. 5. Rkp:n vaatima muutos päätyi hallitusohjelmaan. Arvopaperimarkkinoiden kokonaisuudistus on edelleen kesken. Viranomaisten tiedonsaantiin liittyviä ongelmia ei ole pystytty ratkaisemaan. Samoin hallintarekisteröinti on edelleen pöydällä, koska hallituspuolueista ainakin vihreät, vasemmistoliitto ja demarit vastustavat sitä. salaamisen laajentamista. Viranomaiset vastustavat hallintarekisteriä, koska se edistää veronkiertoa. 3.?Halusimme saada selkeämmän kirjauksen, että meillä on samat mahdollisuudet kuin esimerkiksi Ruotsissa varmistaa, että meillä säilyvät arvopaperimarkkinat myös Suomessa. Avoimuus, totta kai!? 4. Ruotsissa hallintarekisteröinti on käytössä. Henriksson väittää, että jos sijoittajat eivät saa omistaa osakkeita anonyymisti, sijoittajat ja yritykset lähtevät Helsingin pörssistä. Henrikssonin kuuluttama avoimuus on ristiriidassa hallintarekisteröinnin kanssa, koska sen keskeinen tarkoitus on salata omistukset. Molempia ei saa. 5. Rkp:n vaatimuksesta hallitusohjelmassa puhutaan rkp:n esityksen mukaisesti epämääräisesti hallintarekisteröinnin ?kehittämisestä?.
• TALOUS & RUOKA 4 / 2013 17 Yli neljännekselle työpaikoista ei palkata tänä kesänä lainkaan kesätyöntekijöitä. SAK:n tiedote 24.4.2013 Ruokatohtori ri OSA 3 Anu Brask on toimittaja ja kokki, joka vastaa keittiöpsykologin kologin koulutuksella kotit sydänsuruihin, kadonneen talouskysymyksiin. Anu tarjoaa mikron vierestä reseptit nteisiin. pullan metsästykseen ja ongelmallisiin sosiaalisiin tilanteisiin. Vaiva: ? E N O L E valmistautujatyyppiä. Klaus Welp Vuodesta toiseen herään vappupäivänä päänsärkyyn ja alan vaivalloisesti keittää perunasalaattiin perunoita. Siinä vaiheessa kun vihdoin pääsen liikkeelle, niin vappumarssi, porvareiden superbrunssit kuin hippimenotkin ovat jo hiipuneet. Mitä kivaa piknikruokaa ehtisi laittaa vielä vappupäivänä ilman että siihen menee koko päivä?? Ruokatohtorin diagnoosi: S I N U L L A O N niin sanottu höpsis- mi-syndrooma. Tahdosta huolimatta sielusi ei taivu esivalmisteluihin, vaan elät kynsin ja hampain hetkessä. Jos laatisin pari näppärää piknikreseptiä, tuhlaisin vain aikaani, sillä unohtaisit kuitenkin käydä edellisenä päivänä kaupassa. Eikö niin? Sitä paitsi parhaat pikniktarjoilut valmistetaan organisoidusti pitkin vappuviikkoa. Pienellä näkökulmanmuutoksella ongelmaasi löytyy ratkaisu. Hoida itsesi superbrunssien äärelle ja lupaa oravannahkana illan jatkoruoat: niin vaivatonta papupataa, ettei sinun tarvitse olla edes paikalla sen valmistuessa. Tarvitset vain mitä tahansa kuivattuja papuja. Myös reseptin rehut ja mausteet ovat suuntaa antavia: tyhjennä siis omat laatikkosi. Huomaa, että pavut ovat kypsiä jo noin viiden tunnin kuluttua. Tällöin nestettä on tosin padassa vielä jonkin verran. Pidempi haudutusaika takaa sen, että neste imeytyy ja maut muhivat ihanasti. Jos pitkä haudutusaika jännittää ja pelkäät neuroottisena pohjaan palamista, vedä turvakypärä päähän, lisää nesteen määrää reippaasti ja valmista ruoka suuremmassa astiassa. Saat huoletonta keittoa. Alkossahan olet varmasti muistanut käydä, joten jätä viini tai kaksi padan tai keiton kaveriksi. Resepti Pavuista pataa vaivatta (ja liottamatta) Kymmenen hengen jatkoille 4 dl kuivattuja papuja 1 ½ l kuumaa vettä papujen keittämiseen 1 iso sipuli 3 pulleaa valkosipulin kynttä (1 tuore chili tai maun mukaan) 4?5 (500 g) kiinteää perunaa 2 isoa porkkanaa 2 omenaa 2 rkl öljyä 1 rkl currya 1 l vettä tai kasvislientä Tarjoiluun: suolaa ja mustapippuria sitruunamehua tuoreita yrttejä (persilja, korianteri, tilli ym.) 1. Huuhtele pavut juoksevan veden alla, seulo liat ja ruhjoontuneet yksilöt. Keitä vesi. Laita pavut kattilaan ja kaada päälle kuuma vesi. Anna kiehua 10 minuuttia. Jos pinnalle muodostuu vaahtoa, kuori se pois. 2. Nosta papukattila liedeltä, sulje kannella ja anna papujen seistä keitinvedessään tunti. 3. Kuori odotellessa vihannekset. Puolita isot perunat, pienet voi jättää kokonaisiksi. Pätki porkkanat ja lohko omenat reiluiksi paloiksi. (Käy suihkussa.) 4. Väännä uuni 250 asteeseen. Valuta ja huuhtele pavut. 5. Kuumenna öljy vähintään kahden litran uunipadassa. Jos uunivuoka ei ole liedenkestävä, käytä paistinpannua. 6. Kuullota sipulikuutiot, valkosipulit ja pilkottu chili. Lisää porkkanat, perunat ja curry. Freesaa nopeasti ja kippaa pavut mukaan. Kaada päälle vettä tai kasvislientä niin, että nestettä on papujen päällä pari?kolme senttiä. Kiehauta. 7. Nosta vuoka kuumaan uuniin. Laske uunin lämpötila noin 100 asteeseen reilun viiden minuutin kuluttua. 8. Hauduta pataa 5?10 tuntia. (Lähde vappurientoihin.) 9. Ennen ruokailua lisää suolaa ja mustapippuria maun mukaan. Viimeistele pata vielä lorauksella sitruunamehua ja kourallisella valinnaisia yrttejä. Oheen leipää. VOIMA SUOSITTELEE Koonnut Kaisu Tervonen Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 6.5. asti voima@voima.?. Voima päättää tietojen julkaisusta. RIEMUN JA RAPPION RYYPPY NOKIAN IHMEESTÄ IT-KUPLAAN 18.5. kello 17 Satakunnan museo ja Panimoravintola Beer Hunters, Pori Porissa juhlitaan kulttuurin superlauantaita, johon kuuluu myös panimokierroksen ja Riemun ja rappion ryyppy ?näyttelyn yhdistelmä. 2.5. kello 18.30-20 Opistotalo, Helsinki Suomen taloudellista, poliittista ja kulttuurista kehitystä toisen maailmansodan jälkeen kartoittanut luentosarja perehtyy viimeisessä osassaan Halosen ja Niinistön aikakausiin sekä Euroopan kriisiin. VILLIVIHANNESRETRIITTI 26.5. kello 11-18 Vartiosaari, Helsinki Kasviasiantuntija Adele Pajunen sekä villivihanneskokki Outi Rinne järjestävät yhden päivän retriitin, jonka aikana sekä kerätään ravinto- ja lääkekasveja että kokataan keräillystä materiaalista ateria. MEAT THE TRUTH 20.5. kello 18 Tampereen pääkirjasto Metso Oikeutta eläimille -yhdistyksen elokuvaillassa esitetään Meat the Truth, dokumentti, joka käsittelee eläintuotannon ja ilmastonmuutoksen yhteyksiä.
• 18 AJASSA 4 / 2013 Aina kun luulee kaiken nähneensä, ei ole nähnyt vielä mitään. Muusikko Jonne Aaron Iltalehdessä 25.4.2013 Mallimaan vaiettu rasismi TOISINAJATTELIJA Jukka Vuorio on helsinkiläinen toimittaja, kissanomistaja ja ikuinen vuoden nuori journalisti. Sisäpihan simpanssit pääkaupungissa. Sisäpihamme on suunnilleen puoliympyrän muotoinen ja sen keskellä on leikkikenttä. Usein kun seisoskelen parvekkeellamme, en sillä tavalla vain epäilyttävästi lapsia tuijottamassa vaan kahvia juodessani ja auringosta nauttiessani, katselen leikkikentän lapsia ja niiden touhuamista ja huomaan ajattelevani simpansseja. Välillä pihalla voi olla parikymmentäkin lasta, jotka muodostavat jonkinlaisen yhteisön. Ihan niin kuin saman kokoinen simpanssilauma. Yhteisö puuhaa enimmäkseen muutaman hengen ryhmissä, ihan niin kuin simpanssitkin. Nämä pienryhmät ovat hyvin väljiä ja vaihtuvia, kuten simpansseillakin. En nyt välttämättä sano, että lapset ovat kuin simpansseja. Mutta jos sanoisin, niin ottakaa huomioon, että simpanssit ovat mielestäni tosi hienoja. Notkeita ja vahvoja ja älykkäitä. Jos simpanssi nappaisi vaikka hattuni, niin eihän sitä saisi takaisin. A S U N TÄ Ä L L Ä M A A M M E on todistettu, että jos on aikaa ja kärsivällisyyttä, simpanssille voi opettaa viittomakieltä. Ihminen ja simpanssi voivat keskustella. Kun tarpeeksi moni simpanssi osaa viittomakieltä, ne pystyvät opettamaan sitä uudelle ryhmään tuodulle simpanssille. Minusta se on aika far out. Tiedeyhteisö väittelee silloin tällöin siitä, pystyykö simpanssi kokemaan empatiaa. Monet tulokset viittaisivat siihen, että pystyy. Minulla ei ole paljon kokemuksia lapsista, mutta käsittääkseni nekin pystyvät. En ole simpanssien asiantuntija, mutta tuntuu siltä, että ihmisellä ja simpanssilla on suunnilleen yhtä paljon eroa kuin leijonalla ja tiikerillä. ERI PUOLILLA MAAILMAA Ruotsissa poliisi jahtaa paperittomia jopa sairaalan psykiatrisella osastolla. Mutta vastavoimat ovat hereillä. U O T S I L L A on maine tasa-arvon ja suvaitsevaisuuden mallimaana. Ruotsidemokraattien suosion kasvu ja koventunut julkinen retoriikka ovat paljastaneet antirasistisen Ruotsin myytiksi. Viime kuukausina on suomittu maahanmuuttoviraston, vankeinhoitolaitoksen ja poliisin vuonna 2010 alkanut yhteisprojektia, jolla tehostetaan paperittomien maahanmuuttajien pidättämistä ja käännyttämistä. Rättsäkert och effektivt verkställighetsarbeten eli Reva-projektin puitteissa rajapoliisi tekee tarkastuskäyntejä esimerkiksi sairaaloihin, työpaikoille ja kouluihin. Malmössä poliisin kerrotaan keskeyttäneen vihkimisiä ja etsineen paperittomia sairaalan lasten ja nuorten psykiatriselta osastolta. Tarkastuksia tehdään yleisövihjeiden ja viranomaisten omien epäilyjen pohjalta. Metro-lehden helmikuussa tekemän selvityksen mukaan päivässä keskimäärin 26 henkilöltä pyydettiin paperit Tukholman seudun metrossa. Tukholman läänissä poliisi tarkisti tammikuussa 716 epäillyn paperit. 617 tapauksessa epäilyt luvattomasta maassa oleskelusta olivat perusteettomat. Tukholman rajapoliisin edustajan Jessica Fremnellin mukaan henkilöllisyystodistuksia voi tarkistaa vain henkilöiltä, joita epäillään rikoksesta. Ulkonäön perusteella niitä ei saa pyytää. R Gonzalo Munos kertoi ABC-uutisohjelmalle, kuinka hänet vietiin si- RUOTSALAISSYNT YINEN Jukka Vuorio K A N S A L A I S A L O I T T E I T A projektin lakkauttamiseksi on tehty eri puolilla maata. Vapaaehtoisten juristien Tukholmaan perustama Revajouren tekee valituksia viranomaisista, jotka toimivat projektin puitteissa. Valitukset viedään oikeuskanslerille ja oikeusasiamiehelle, sillä virhemarginaali on suuri. ?Poliisin henkilöllisyystarkastuksissa yhdeksän henkilöä kymmenestä ei ole paperittomia?, to- teaa Anahitta, yksi Revajourenin juristeista. Tarkastuksissa kiinni jääneet paperittomat viedään säilöön odottamaan karkotuspäätöstä ulkomaille. Skånessa karkotusten määrä on kasvanut 25 prosenttia. Poliisin mukaan Tukholmasta käännytettiin vuonna 2012 2 154 henkilöä, mikä on 47 prosenttia enemmän kuin vuonna 2010. Paperittomien karkotuksia varten on varattu erikoislentoja. EU:n paluurahasto rahoittaa puolet Revan budjetista. Kaikille EU-maille on varattu 676 miljoonaa euroa vuosien 2008?2013 palautushankkeisiin. mukaan niin sanottujen toimeenpanojen määrän kasvu on myös maahanmuuttoviraston ja vankeinhoitojärjestelmän välisen yhteistyön parantumisen ansiota. ?Kyseessä on ihminen, joka karkotetaan maasta vasten tahtoaan. He saavat sen kuulostamaan niin helpolta, hyvin tekniseltä ja kylmältä?, juristi Parisa hämmästelee. Röda linjen mot Revan aktivistin Sissela Nordling Blancon mukaan kylmyyttä kuvaa Ruotsin maahanmuuttoministerin retoriikka. ?Hän puhuu turvapaikanhakijoiden ?volyymin? vähentämisestä. Tämä on esimerkki rasistisesta ihmiskuvasta, josta on tulossa entistä hyväksytympää.? POLIISIN Aina-Maria Ojutkangas Kirjoittaja on Uppsalassa asuva sambaaja ja sukupuolitietelijä. Mirkka Hietanen katsellut sisäpihan lapsia ja ajatellut simpansseja jonkin aikaa hyppelemässä viidakossa ja/tai viemässä hattuani, mieleeni hiipii ikävästi tietoisuus siitä, että simpansseja käytetään kaikenlaisissa eläinkokeissa. Sellaisissa todella vittumaisissa kokeissa. Myrkytetään ja tartutetaan tauteja. Sitten tutkitaan, auttaisiko tämä uusi kehitteillä oleva lääke. Joitakin simpansseja tiedetään käytetyn kokeissa jopa neljänkymmenen vuoden ajan. Suomessa ja EU:ssa eläinkokeet ihmisapinoilla on kielletty. Mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa ei ole. Siellä myrkytellään menemään käsittääkseni noin 10 000 simpanssin vuositahtia. Vaihtoehtojakin olisi. Nykyään kärsitään kaikenmaailman itse aiheutetuista elintasosairauksista. Ihmiset voisivat aiheuttaa vähemmän näitä sairauksia. Sitten niitä ei tarvitsisi hoitaa lääkityksellä, eikä lääkkeitä testata eläimillä. Lisäksi olen ymmärtänyt, että ihmiskunnan ATKtaidot ovat aika kovaa tasoa. Osataan tehdä tietokonemallinnuksia ja kudos- ja soluviljelmiä. En tiedä, miten niillä saisi vähemmän luotettavia tutkimustuloksia kuin tutkimalla esimerkiksi simpansseihin väkisin istutettuja sairauksia, jotka eivät niillä luonnostaan edes esiinny ja jotka ihmisillä kehittyvät yleensä pitkän ajan kuluessa. SITTEN KUN OLEN vuun Tukholman metrossa ja vaadittiin näyttämään passinsa todistaakseen olevansa ruotsalainen. Poliisin mukaan häntä epäiltiin maassa oleskelusta laittomasti. ?Monien lausuntojen mukaan poliisi toimii ihonvärin ja ulkonäön perusteella?, kertoo Sissela Nordling Blanco, joka kuuluu projektia vastustavaan Röda Linjen mot Reva -aktivistijärjestöön. Järjestön perusti viisi Tukholman Norsborgiin menevän punaisen metrolinjan varrella asuvaa aktivistia. Sittemmin myös vihreä ja sininen linja ovat perustaneet ryhmiä, jotka jakavat metrossa lentolehtisiä ja keräävät allekirjoituksia adressiin. ?Haluamme pysäyttää paperittomien metsästämisen. Vastustamme poliisin käyttämiä rasistisia menetelmiä, joissa kaikki, jotka eivät ole ?ruotsalaisen näköisiä? joutuvat epäilyn alaiseksi?, Nordling Blanco korostaa.
• HELSINKI AFRICAN FILM FESTIVAL 3 1 0 2 . 5 . 2 8.5.-1 NUORET JA VALTA YOUTH & POWER ANDORRA & KINO ENGEL WWW.HAFF.FI eI oLe vAlMiS ? tUlE jA vAiKuTa! tekisikö mielesi sanoa päättäjille pari painavaa asiaa? Tule mukaan kevään suurimpaan kansalaisvaikuttamistapahtumaan ja kerro kansanedustajille, miten maailmasta tehdään parempi. Osallistu Painavaa asiaa -tapahtumaan 24. toukokuuta kello 9-13 ja muistuta kansanedustajia siitä, että Suomessa tehdyt päätökset vaikuttavat myös kehitysmaiden ihmisten elämään. Tapahtumassa ihmiset eri puolilta Suomea tapaavat porukalla oman alueensa päättäjiä Eduskuntatalon edustalla Helsingissä. Jos olet kiinnostunut maailmanparantamisesta, kehitysmaista, ilmastonmuutoksesta tai globaaleista talouskysymyksistä kuten veronkierrosta tai yritysvastuusta, olet juuri oikea henkilö osallistumaan! Sinun ei tarvitse olla kehityskysymysten asiantuntija ? Painavaa asiaa -tapahtumaan voi tulla mukaan kuka tahansa. Ota kaveri mukaan ja lähde kevätretkelle Helsinkiin! Kansanedustajien tapaamisen lisäksi pääset samalla reissulla Maailma kylässä -festivaalille, joka järjestetään 25.-26. toukokuuta Kaisaniemen puistossa. Patikkakyydin sijaan voit ottaa junan tai bussin: Kepa korvaa osallistujille matka- ja majoituskuluja. Osallistujille tarjotaan kevään aikana koulutusta ympäri Suomea ? voit valita teemat, jotka sinua eniten kiinnostavat! Lue lisää ja ilmoittaudu: www.globbarit.fi/painavaa-asiaa
• 22 4 / 2013 SINNIKÄS PERII MAAN. Vapaa liikkuvuus -verkosto ja aktivisti Katja Tuominen käyvät välillä toivotonta vääntöä turvapaikanhakijoiden oikeuksien puolesta, mutta Tuominen ei ole ikinä aikonut iskeä hanskoja tiskiin. ?Kyseessä on tapa ottaa suhde ympäröivään maailmaan?, Tuominen kertoo.
• PÄÄHENKILÖ 4 / 2013 Rajatonta apua Vapaa liikkuvuus -verkoston Katja Tuominen paikkaa turvapaikanhakijoiden risaista tukiverkostoa. TEKSTI Tuominen ja hänen vuoden vanha tyttärensä sulautuvat Kiasman kahvilan mikronlämmintä purkkiruokaa lusikoiviin äiti-lapsipareihin. Kun löydän Tuomisen, hän pahoittelee, ettei ole nukkunut hyvin. Univajeen aiheuttajaksi voisi kuvitella vauvan, mutta Tuomisen kohdalla syynä saattaa olla hätääntynyt puhelu. ?Ulkomaalaisten on usein tavoitettava joku auttava taho virka-ajan ulkopuolella. Pyrin vastaamaan puheluihin aina ? en kuitenkaan öisin, ellei käynnissä ole akuutti tilanne?, Tuominen kertoo. Vapaa liikkuvuus -verkosto auttaa ihmisiä kohtaamaan Suomen maahanmuuttohallinnon. Tai ei auta, vaan kamppailee yhdessä heidän kanssaan perusoikeuksien puolesta. Verkoston keskushahmo Tuominen on tarkka sanoistaan ja puhuu väsyneenäkin maahanmuuttopolitiikasta niin, että maallikko tajuaa. Harvinaista herkkua. ?Oleskelulupapolitiikka on äärimmäisen monimutkaista. Olen harrastanut sitä kymmenen vuotta, mutta joka viikko täytyy perehtyä viranomaisten uuteen jippoon?, Tuominen sanoo. Suomalainen törmää maahanmuuton byrokratiaan vain sattumalta, ystävystyessään tai rakastuessaan muualta tulleen kanssa. Yleensä kokemus pistää vihaksi. ?Yllättävän monella on oleskelulupaongelmia, eivätkä kaikki suinkaan ole turvapaikanhakijoita?, Tuominen selvittää. ?Asiat ovat menneet huonompaan suuntaan.? Ihmisten liikkuvuus ei ole ainakaan vähenemässä, joten kestäviä ratkaisuja pitäisi löytyä. K AT J A ANNA-SOFIA JORO tosta tai käytäntöjen kritiikkiä. ?Äänitorvena oleminen on poliittista työtämme ? välttämättömyys. Suostun aina, jos minulla on mahdollisuus ja koen tilaisuuden tärkeäksi. En ole ainut, joka meiltä käy puhumassa, enkä koe tilaisuuksia henkilökohtaisina asioina?, Tuominen sanoo. Kääntöpuolena Tuomisen nimi hyppii esiin Hommaforumilla ja vastaavilla palstoilla. Tuomista ei kiinnosta, mitä hänestä ja verkostosta kirjoitetaan. ?Eniten yleisessä keskustelussa ärsyttävät virheellisyydet, joita kierrätetään, jottei ulkomaalaisten asema parantuisi.? Kriittistä palautetta tulee säännöllisesti. ?Asiallisiin vastaamme, mutta muuten on tärkeämpääkin tekemistä.? U N P Y Y S I N Tuomiselta haastattelua, vastaus oli ystävällinen mutta N A I K A päästää Tuominen elementtiinsä ? ennen kuin kuvakirjaa lattialle viskova lapsi saa tarpeekseen. Suomeen rakennettiin ensimmäinen säilöönottokeskus vuonna 2002. Tuomisen kipinä syttyi, kun hän vieraili tuolloin Katajanokan vanhassa vankilassa sijaitsevassa säilössä. Vankila oli poistettu käytöstä, koska se ei täyttänyt ihmisoikeusstandardeja. Turvapaikanhakijoille vankilan katsottiin kelpaavan. Nyt Euroopasta löytyy satoja säilöönottokeskuksia, yksi niistä Helsingin Metsälästä. ?Ahdistavassa suljetussa laitoksessa ei juuri voi ulkoilla tai saada terveydenhoitoa. On nälkälakkoja, pakoyrityksiä ja itsemurhayrityksiä?, Tuominen sanoo. ?Emme vieraile Metsälässä säännöllisesti. Ei ole järkeä antaa ihmisille turhaa toivoa, vaan täytyy olla selkeä agenda toimia. Vierailut eivät onnistuisikaan, sillä keskukseen pääsee vain säilöönotetun kutsusta.? Vapaa liikkuvuus vastustaa ihmisen vapauden riistämistä pelkän ulkomaalaisuuden takia. tiukka. ?Voin kertoa mielipiteitäni, mutten aio esitellä itseäni vaan tätä asiaa?, Tuominen tekee selväksi sähköpostiviestissä. Hymiön kanssa, mutta kuitenkin. Kymmeniin tilaisuuksiin ja haastatteluihin osallistuneelta Tuomiselta pyydetään kommenttia lähes aina, kun halutaan liberaalia mielipidettä maahanmuu- Y K S Y L L Ä 2 0 1 1 verkosto aloitti säännöllisen neuvontavastaanoton siirtolaisille. Viime vuonna Vapaa liikkuvuus sai Sadankomitean rauhanpalkinnon ruohonjuuritason työstään oikeudenmukaisemman turvapaikkapolitiikan puolesta. Mikä tekee verkostosta erityisen? K O S KUVAT VILMA VANTOLA ?Emme ole palveluja tarjoava auttaja, vaan kamppailemme yhdessä siirtolaisten kanssa perusoikeuksien puolesta. Joskus meitä syytetään ihmisten tilanteen politisoimisesta. Syytös on absurdi, sillä politisointi on ainut väline taistella oikeuksista?, Tuominen toteaa. ?Emme saa mitään julkista rahoitusta, eli kukaan ei sido käsiämme ja kerro, miten pitäisi ajatella.? Verkoston kannatusyhdistys Oikeudet ilman rajoja ottaa vastaan lahjoituksia yksityisiltä, yhdistyksiltä ja yhteisöiltä. Maanantaisin verkoston vapaaehtoiset pitävät vastaanottoa Etelä-Suomen vasemmistonuorten toimistolla. He tapaavat viikottain 3?10 henkilöä. Sisään messa o u S i ?Ark moinen a on aik eli.? mank voi kävellä anonyymisti. Kysyjä voi olla vaikkapa akateeminen tyyppi, jolla on ongelmia perheen yhdistämisessä. ?Vastaanotolla on puhelinnumero, mutta ihmiset soittavat myös suoraan minun numerooni, joka on levinnyt vuosien varrella?, Tuominen kertoo. Verkosto neuvoo, kuinka toimia oleskelulupaprosessissa. ?Jos ulkomaalaisella ei ole riittävää tietoa esimerkiksi oleskeluluvan hausta, hän voi saada kielteisen päätöksen ja joutua käännytettäväksi, vaikka täyttäisi luvan myöntämisen perusteet.? Tuomisen mukaan monet turvapaikanhakijat eivät saa Suomesta kansainvälistä suojelua, vaikka ovat sen tarpeessa. Verkosto pyrkii auttamaan heitä löytämällä toisen lupaperusteen, kuten työn tai opiskelun. ?Kun ihmiset onnistuvat saamaan oleskeluluvan ja voivat jatkaa elämää Suomessa, yhteytemme yleensä katkeaa. Näin pitääkin olla.? V E R K O S T O O N kamppaillut monien yksittäisten ihmisten ja ryhmien puo- lesta, mutta Tuominen ei suostu arvioimaan, onko hän pelastanut ihmishenkiä. ?Koen tehtäväkseni neuvoa keinot, jotka mielestäni toimivat itse kullekin.? Vapaa liikkuvuus toimii myös Suomeen saapuvien romanien parissa. Talonvaltaajien kanssa he jakoivat romaneille avustustarvikkeita ja järjestettivät majoitusta Sosiaalikeskus Sataman pihalla, kunnes Helsingin kaupunki purki keskuksen vuonna 2011. Kevään koittaessa työ jatkuu. ?Talvella romaneita on vaikea tavoittaa, sillä he asuvat autoissa tai asunnoissa, joita joku välittää ja vetää rahat välistä. Jonkin verran on kotimajoittajia?, Tuominen sanoo. Viime syksynä verkosto tuki afgaanipakolaisia Abdullahi Gholamsidia ja Jawad Mirzaita, jotka saivat kielteisen turvapaikkapäätöksen ja ryhtyivät yli 70 päivän nälkälakkoon. Sisäministeriö arvosteli sekä nälkälakkoa että verkostoa ?oman asiansa edistämisestä haavoittuvassa tilassa olevien ihmisten avulla?. Tuomisen mukaan ihmiset turvautuvat äärimmäisiin keinoihin, kun vaihtoehtoja ei ole. ?Arki Suomessa on aikamoinen mankeli. Selviytymismahdollisuudet vaihtelevat. Yksin tullut nuori mies pystyy rakentamaan tyhjästä enemmän kuin kuusihenkinen perhe?, Tuominen vertaa. ?Järjestelmä perustuu siihen, että niin kauan kuin ei ole annettu oleskelulupaa, ei anneta mitään. Vastaanottokeskukset sijaitsevat usein syrjäseuduilla vanhoissa tubisairaaloissa tai vankiloissa, mikä ei kauheasti edistä maahan tutustumista.? ?Monen turvapaikanhakijan mielenterveys on heikoissa kantimissa, ja viimeistään viranomaisprosessi voi sen romauttaa.? mukaan valtiot ovat siten rasistisia, että ulkomaalaisilla on aina heikompi asema kuin kansalaisilla. Hallitseva ajatus on, että ihmiset tulevat käymään, eivät asumaan. Suomen maahanmuuttopolitiikan epäkohtia Tuominen luettelee lonkalta. Ensinnäkin se aiheuttaa paperittomuutta. ?Vaikka ihminen olisi töissä ja täyttäisi oleskeluluvan kriteerit, hän ei aina voi hakea lupaa, koska T UOMISEN 23
• 24 4 / 2013 MONIEN TURVAVERKKO TA P A U S T E N tuominen julkisuu- teen on usein viimeinen oljenkorsi. Vapaa liikkuvuus on tukenut esimerkiksi näitä ihmisiä. N A Z E A G H A I pakeni vuonna 2005 Iranista vainoa, kidutusta ja järjestettyä avioliittoa ja haki turvapaikkaa Suomesta ? turhaan. Aghain karkotuspäätös herätti laajaa vastustusta. Lopulta Aghai sai oleskeluluvan vuonna 2008. E V E L I N E F A D AY E L oli leskeksi jäätyään muuttanut Egyptistä Vantaalle poikiensa luo ja haki Suomesta oleskelulupaa vuonna 2007. Lupa evättiin. Lääkärien mukaan Fadayel oli riippuvainen pojistaan, eikä hänellä ollut Egyptissä ketään. Isoäiti sai oleskeluluvan vuonna 2010 Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen otettua kantaa asiaan. Seuraavana vuonna hän kuoli haimasyöpään. A R L I N D O (nimi muutettu) pakeni Angolan sisällissotaa Suomeen vuonna 2003. Nuoremmille sisaruksille myönnettiin turvapaikka, mutta Arlindo päätettiin käännyttää. Hän piileskeli ystävien avulla, kunnes jäi kiinni. Arlindo haki käännytysuhan alla uudestaan turvapaikkaa ja pystyi vihdoin puhumaan siitä, että hän oli joutunut lapsisotilaaksi ja häntä oli kidutettu. Verkosto vaati tut- kimaan tapauksen uudelleen. Lopulta Arlindolle myönnettiin turvapaikka vuonna 2009. M A R I A M (nimi muutettu), pa- kistanilainen kristitty, pakeni uskonnollista vainoa Suomeen. Vuonna 2007 Maahanmuuttovirasto hylkäsi Mariamin turvapaikkaanomuksen, eikä päätös kumoutunut ylemmissä oikeusasteissa. Mariam elää paperittomana maan alla. Verkosto on järjestänyt mielenosoituksen ja kerännyt varoja tukeakseen häntä. Neuvottelut Maahanmuuttoviraston kanssa jatkuvat. Anna-So?a Joro KOHTAAMISIA VAPAA LIIKKUVUUDEN KANSSA ?Vapaa liikkuvuus -verkostolla on erittäin hyvä ymmärrys ihmisten todellisesta tilanteesta. Ohjaan ihmisiä juuri heidän neuvontapalveluunsa, koska luotan verkoston taitoon avustaa hyvinkin monimutkaisissa lupaprosesseissa. Verkosto osaa yhdistää poliittisen vaikuttamistoiminnan, ihmisten henkilökohtaisen neuvonnan sekä sosiaalisen avustamistyön. Olen kiitollinen siitä, että olen saanut olla yhteistyössä verkoston jäsenten kanssa, ja ihailen heidän kokonaisvaltaista työotettaan. He tekevät urbaania ihmisoikeustyötä.? ?Keväällä 2009 piilotin käännyttämispäätöksen saaneen turvananojan Ashraf Sahilin. Vapaa liikkuvuus -verkoston Katja Tuominen ja Markus Himanen tulivat Tampereelle tapaamaan minua ja Ashra?a. Istuimme keskustelemassa isoisävainaani asunnossa, jonne olin vienyt Ashra?n turvaan poliisilta. Kun nyt lehteilen tapahtumista kirjoittamaani Piilottajan päiväkirjaa, huomaan Katjan ?seikkailevan? mukana läpi kirjan. Hänen panoksensa oli korvaamaton: Ashra?n käännytyspäätös saatiin kumotuksi, ja tänä keväänä nuori mies valmistuu sähköasentajaksi ammattikoulusta.? Marja-Liisa Laihia, maahanmuutto- ja monikulttuurisuusasiantuntija, Kirkkohallitus Juha Suoranta, tietokirjailija, Tampereen yliopiston aikuiskasvatuksen professori ?Työskentelin keväällä 2010 Suomen Pakolaisavussa. Perjantai-iltapäivänä toimistolle saapui hätääntynyt äiti pienen tyttärensä kanssa. Tiesin heti, että me emme heitä auta: Pakolaisavulla ei ole neuvontaa. Tajusin pian, että tapaus on niin mutkikas ja avun tarve niin akuutti, ettei isoista järjestöistä ole hyötyä. Eikä mikään paikka ole auki perjantai-iltana. Soitin Tuomisen Katjalle, joka lupasi tavata äidin ja tyttären. On älytöntä, että Katjalla henkilökohtaisesti ja Vapaa liikkuvuus -verkostolla on yhteiskunnassamme näin valtava vastuu, vain koska sitä ei ota kukaan muu.? Kati Pietarinen, toimitussihteeri, Voima poliisilla on valtuudet käännyttää hakija. Vaihtoehdoksi jää oleskella laittomasti maassa.? Kukapa kävelisi ehkä omaan kuolemaansa. ?Kaikki jauhavat, kuinka hirveää hyväksikäyttö ja ihmiskauppa on. Uhreja autetaan jälkikäteen, mutta olisi järkevää tukea ihmisiä hallitsemaan elämäänsä.? ?Järjettömyydet tuntuvat ulkomaalaisvastaiselta politiikalta. Kenen etu on käännyttää kikkailulla ihmisiä, jotka ovat asuneet vuosia Suomessa?? mielestä käsitys ulkomaalaisen oikeusturvasta on hatara. ?Sisäministeriössä vieraillessani ministeri Päivi Räsänen sanoi, ettei ongelmaa ole: jos tulee kielteisiä päätöksiä, hallinto-oikeus pitää ne melkein aina voimassa. Se ei automaattisesti ole hyvä merkki, vaan voi kieliä siitä, etteivät päätökset korjaannu edes siellä.? Verkoston edustajia kutsutaan keskustelemaan sisäministeriöön, Maahanmuuttovirastoon ja eduskuntaan. Törmäävätkö he asennemuureihin? ?Viranomaisista löytyy mitäs läksit -asennetta, eivätkä kaikki vastaanottokeskukset halua tiedottaa palveluistamme.? ?Järjestökentälläkin ollaan aika hiljaa, mikä voi johtua rahoituksesta. Luvat saaneille löytyy tukea, luvasta kamppaileville ei niinkään.? Puoluepoliittisesti sitoutumattomaan verkostoon on lyöty muun muassa äärivasemmiston leimaa. ?Järjestämme tilaisuuksia kansanedustajien kanssa, jotka näkevät siirtolaispolitiikassa samanlaisia ongelmia kuin me.? ?Käytännössä tällaisia edustajia on ollut lähinnä vihreissä ja vasemmistoliitossa, mutta olen myös tavannut esimerkiksi kokoomuksen edustajan, jol- T UOMISEN le esittelin erään elinkeinonharjoittajan saaman kielteisen oleskelulupapäätöksen. Edustaja piti sitä ulkomaalaislain hengen vastaisena.? M Y Ö S perussuomalaisten agendalla on, että kyllä Suomeen töihin saa tulla. ?Jännä piirre maahanmuuttokeskustelussa on, että hallitusohjelmassa sanotaan että tarvitsemme sen ja sen verran maahanmuuttajia, mutta käytännön toimet eivät sitä tue.? Tuominen kertoo esimerkin Suomen saatavuusharkinnasta eli siitä, ettei tietyille aloille päästetä EU:n ulkopuolisia työntekijöitä. Viime syksynä avattiin siivousala, ja nyt muukin kuin EUkansalainen voi hakea työlupaa. ?Valtaosa ay-liikkeestä vastusti avaamista, koska sen ajateltiin tarkoittavan ulkomaalaisten hyväksikäyttöä. Päinvastoin. Jos voi hakea työlupaa ammatin perusteella, on laillisesti maassa ja pystyy kilpailuttamaan työnantajia. Siirtolaisuuspolitiikka on aina myös työvoimapolitiikkaa.? mutta pienintä osapuolta alkaa hermostuttaa. Yksi juttu vielä. Katja Tuominen, onko sinulla ikinä vapaa-aikaa? ?Kukaan, joka tekee intohimoisesti jotain, ei ole siitä koskaan kokonaan vapaalla. En edes koe tarvetta sellaiseen, sillä jokaisessa päivässäni on sekä työtä että lepoa ? joskus enemmän työtä ja joskus enemmän lepoa.? Nyt on aika kerätä kuvakirjat lattialta ja vaihtaa lapsivaihteelle. A S I A A R I I T TÄ I S I , Gathering for Migrants' Rights -tapaaminen siirtolaisten oikeuksista kiinnostuneille Helsingin Uuden Ylioppilastalon Kupolissa 27.4. www.facebook.com/vapaaliikkuvuus
• SUOMENLINNAN KESÄTEATTERISSA: ENSI-ILTA 12.6.2013 ROBIN HOODIN SYDÄN DAVID FARR JUHA KUKKONEN RYÖVÄRIN RAKKAUSTARINA ESITYKSET 11.6. - 31.8.2013 LIPUT toimituskuluineen alkaen 18,50 ? puh. (09) 718 622 www.ryhmateatteri.fi ESITYKSET KLO 19 Liput 12/10? Katri Valan puiston väestönsuoja, Käenkuja 6?8 24.4. 8.5. 22.5. 25.5. (myös klo 21!) 29.5. 5.6. 7.6. www.teatterikultsa.?
• 26 4 / 2013 TEKSTI HANNELE HUHTALA KUVITUS KARI SIHVONEN Hyvinvointivaltiota puretaan ympäri Eurooppaa, koska vakautus vaatii. Voiko talouspuhetta ymmärtää? Hiekkalaatikkoleikkejä T USKASTUN. Etsin tietoa Euroopan vakausmekanismista ja törmään sellaisiin sanoihin kuin joukkovelkakirja, luottoriskisijoitukset ja sixpack-lainsäädäntö. Googlaan. Eksyn Wikipediaan. Olen ymmärtänyt, että Euroopassa jaetaan miljardeja euroja ilman, että niiden jakoperusteista käydään selkeää keskustelua. Kansantaloudet romahtavat, ihmiset kärsivät. Kuinka tässä kävi näin? Miksi en ymmärrä mitään? Syy voi olla se, että osa keskustelusta hukkuu virkamiesten kehittämän hämärän kielen su- muun, osa eksyy EU-populistien hokemiin siitä, että Etelä-Euroopassa vain laiskotellaan ja me täällä ylväässä Pohjolassa maksamme. Mistä tässä on kyse? Aikomuksenani oli tehdä juttu pelkästään Euroopan vakausmekanismista eli EVM:stä. Se on rahoitusjärjestelmä, joka on kehitetty antamaan rahaa kriisimaille, joiden korot markkinoilla ovat nousseet liian korkeiksi. Tuen ehtona ovat sopeutustoimet ja budjettileikkaukset. Mutta jotta ymmärtäisi, mistä EVM:ssä on kyse, on ymmärrettävä taustoja koko eurotaloudesta. ?Euroasioita käsitellään tietoisesti sekavasti. Sanomalehdissä pidetään yllä linjaa, jonka mukaan on vain tiettyjä ihmisiä ? taloustieteen professoreja tai pankkimaailman ekonomisteja ? jotka osaavat sanoa, mistä on kyse. Harva ymmärtää euroon liittyviä sopimuksia ihan jo siksikin, että sopimukset ovat salaisia?, tutkija-aktivisti Antti Ronkainen sanoo. Katsotaan, miten minun ja sinun käy, voiko tästä talouspuheesta sittenkin tajuta jotain? Rahoitusjärjestelmien kehitys Jos valtio voisi mennä konkurssiin, niin Kreikka olisi kaatunut vuonna 2009. Kreikan valtio ajautui velkoihin pankkien sijoituskeinottelujen vuoksi. Vuonna 2008 Kreikan valtiolla oli velkaa 240 miljardia euroa. Velka kasvoi muutamassa vuodessa 360 miljardiin. Antti Ronkainen tarkentaa, että valtion velka suhteessa bruttokansantuotteeseen eli BKT:hen kasvoi myös huomattavasti: 105 prosentista (vuonna 2008) 156 prosenttiin (2013), pahimmillaan velka nousi 190 prosenttiin. Palataan velka-asiaan vielä myöhemmin. Nyt on tärkeää ymmärtää, että kansainvälinen kriisi oli synnyttänyt tilanteen, että Kreikalla oli velkaa niin paljon, ettei sillä ollut mitään mahdollisuuksia maksaa sitä takaisin. Kreikan jälkeen ongelmiin ajautuivat Irlanti, sitten Portugali, Espanja ja Italia. Näitä kutsutaan maiden englanninkielisten nimien alkukirjainten mukaan PIIGS-maiksi. Viimeisimpänä kriisiin ajautui keväällä 2013 Kypros. Talouden epävakautta ryhdyttiin setvimään heti, kun Kreikan ongelmat paljastuivat ja ratkaisuksi kehitettiin vakausväline. oli puuttunut mekanismi, jolla voisi tasata valtioiden ali- ja ylijäämien välistä epätasapainoa. Kyse oli siitä, ettei Euroopan keskuspankki eli EKP rahoita euromaita, minkä seurauksena ne voivat tehdä konkurssin. Markkinat hermostuivat, ja kriisimaiden korot nousivat. R A H A L I I T O S TA
• 4 / 2013 TÄTÄ J U T T U A VA R T E N keskustelin tutkija-aktivisti Antti Ronkaisen kanssa, joka on kirjoittanut muuan muassa Voimaan eurotaloutta käsitteleviä juttuja. Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto järjesti huhtikuussa talousaiheiset aamukahvit toimittajille. Paikalla olivat Sirpa Pietikäinen (kok), Petri Sarvamaa (kok) ja Satu Hassi (vihr), siellä kuulin meppien näkemyksiä. Sen lisäksi keskustelin talousasioita ymmärtävän ystäväni kanssa, joka työskentelee pankkialalla, ikään kuin sisäpiirissä. Yhdeksi tärkeimmäksi lähteeksi muodostui vasemmistolaisen entisen europarlamentaarikon Esko Seppäsen kirja Emumunaus (Into Kustannus 2012). Epätasapaino taas johtui juuri siitä, että alun perin rahaliittoa synnytettäessä mukaan otettiin taloudellisesti erivahvuisia talouksia. Esko Seppänen kuvaa rahaliiton epätasaista pohjatilannetta valuviaksi kirjassaan Emumunaus. Tilannetta voisi kuvata puiston hiekkalaatikkoesimerkillä: samalle hiekkalaatikolle pääsi leikkimään, jos oman ämpärin pohjalla oli jo kunnon kerros hiekkaa. Osa leikkijöistä huijasi: täytti ämpärin pohjan risuilla ja levitti siihen päälle vain pienen kerroksen hiekkaa. Hetken aikaa kaikki näytti hyvältä, kunnes huijaus paljastui. Mitä kehitettiin? Ensin päätettiin väliaikaisista rahoitusjärjestelmistä, joiden toivottiin riittävän kriisiin ajautuneiden PIIGS-maiden talouden vakauttamiseen. Vuonna 2010 julkaistiin Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi ERVM ja Euroopan rahoitusvakausväline ERVV. Mekanismi ja väline ? tässä ollaan nyt hämärän virkamieskielen keskiössä. Yritetään silti ymmärtää. ERVM:n budjetti rajattiin 60 miljardiin euroon. ERVV:lle euromaat antoivat alun perin 440 miljardia, myöhemmin välineen varallisuus nostettiin 780 miljardiin euroon. Palataan hiekkalaatikolle. Huijarit ovat juuri paljastuneet. KESKUSPANKKI? ditaan myös kansallisten keskuspankkien ja Euroopan keskuspankin roolia. ?Ovatko keskuspankit riippumattomia? Kyproksen parlamentti on tutkinut keskuspankin johtajan Panicos Demetriadesin toimia. Vaatimuksia Demetriadesin eroamiseksi on vaatinut maan uusi presidentti Nicos Anastasiades. Siihen Euroopan keskuspankin johtaja Mario Draghi on sanonut, että jos sen teette, hän vie asian EU-tuomioistuimeen. Mikä on keskuspankin rooli? Juhanavartiaiset hehkuttavat keskuspankin ?riippumattomuutta?, mutta tosiasiallisesti tällä estetään kokonaan keskustelu rahapolitiikan vaihtoehdoista. Kannattaa muistaa, että Draghi on Goldman Sachsin lisko?, Antti Ronkainen sanoo. Ronkainen viittaa yhdysvaltalaiseen liikepankki Goldman Sachsiin, jonka varapääjohtajana Draghi toimi vuoteen 2005 asti. Goldman Sachs on se pankki, jolta Kreikka sai vuonna 2002 apua Emu-kriteerien täyttämiseksi. ?[Goldman Sachs] antoi Kreikalle miljardien suuruiset dollari- ja jenilainat ja räätälöi näistä valuutoista ja niiden koroista mittatilauksena swapin (swap = kahden osapuolen välinen sopimus ?nanssituotteiden vaihdosta). Se oli johdannainen, jolla tilastot manipuloitiin käyttäen hyväksi väärää valuuttakurssia?, Esko Seppänen kirjoittaa. Keskeistä on hahmottaa, ettei raha ole mitään konkreettista. Se on bittejä, joilla keinotella. Tukipaketit eivät ole suoraa tukea, ne ovat lainatakauksia, joita kansainvälisillä lainamarkkinoilla kaupitellaan paremmin tuottaviksi. Johdannaiset ovat arvopapereita ja sopimuksia, joiden arvo johdetaan joidenkin muiden arvopapereiden tai hyödykkeiden hinnoista, Maailmantalouden ABC ja D -kirjassa selitetään. Tällaisilla johdannaiskaupoilla Kreikan tilit saatiin näyttämään paremmalta, jotta se voitaisiin ottaa mukaan Emuun. Muut kakarat tajuavat, ettei huijarien hiekka riitä leikkeihin. Ensin paikalle kannetaan tyhjä ämpäri, jossa lukee ERVM. Kaikki hiekkalaatikon lapset kippaavat omasta ämpäristään sinne hieman hiekkaa. ERVM-ämpäriin laitettu hiekka on todellista. Myöhemmin hiekkalaatikolle kannetaan valtava ERVV-säiliö. Nyt kukaan lapsista ei kaada omaa hiekkaansa säiliöön, mutta tekevät keskenään sopimuksen. Jos huijarit eivät pysty palauttamaan säiliöstä ottamiaan hiekkoja, muut lapset palauttavat hiekat omista ämpäreistään. Tässä vaiheessa hiekka on muuttunut kuvitteelliseksi. Huijarit saavat mielikuvitushiekkaa. rahoituksenvakautusmekanismi (ERVM) on Euroopan komission alainen hätärahoitusohjelma. Euroopan rahoitusvakausväline on osakeyhtiömuotoinen rahasto, jonka päämaja on Luxemburgissa. Ylivelkaantuneiden maiden suora avustaminen rahalla on kiellettyä EU:n perustussopimuksessa. ?Epäsuoraa avustamista lainatakauksilla kolmannen osapuolen kautta ei ole kielletty, ja ERVV on ollut sellainen kolmas osapuoli?, Seppänen kirjoittaa. Järjestelyllä kierrettiin myös se, ettei lainaa antavien maiden tarvitse antaa suoraan rahaa, vain takuut. Takuut eivät näy avunantajamaan budjetissa velkana. E U RO O PA N KRIISIAIKAJANA TA L O U S K R I I S I K E S K U S T E L U N osana poh- Talouden vakauttamisen piti tapahtua näillä mekanismeilla ja välineillä siten, että ylivelkaantuneet maat saavat halpaa lainaa ei-niin-velkaantuneiden maiden takauksia vastaan. Vakausväline tarvitaan siihen, että pieniongelmaisten euromaiden takauksia jalostetaan kansainvälisillä lainamarkkinoilla, Seppänen selittää. Jalostamisek- ismi Mekan e ? tässä n ja väli hämärän nyt ollaan ieskielen virkam össä. keski si kutsutaan kaupankäyntiä, joilla takuulupauksia muutetaan rahaksi lainamarkkinoilla. Tämä on pörssikauppaa. Muistellaan hiekkalaatikkoa: niille, joilla on risuja ei kuitenkaan saa toinen leikkijä antaa suoraan hiekkaa. Myöskään vanhemmat eivät saa antaa hiekkaa niille, joilta sitä puuttuu, eikä tarhantäti. Kakarat keksivät systeemin: hiekkaa saa naapuripihan hiekkalaatikolta, ja naapurilaatikolta sitä saa antaa sitä tarvitseville. Tämän hiekkalaatikon kakaroiden vain pitää ostaa sitä muulla kuin hiekalla. Sopivaksi vaihdannan välineeksi käyvät 1993 ? Talous- ja rahaliitto Emu astuu voimaan osana Maastrichtin eli Euroopan unionin perustamissopimusta. Muissa Emu-maissa käytössä on euro, Ruotsilla, Tanskalla ja Britannialla on erityissopimus, joka vapauttaa maat euron käytöstä. 1998 ? Kesäkuussa perustetaan Euroopan keskuspankki. 1999 ? Euro otetaan käyttöön tilivaluuttana. 2001 ? Kreikka saa luvan liittyä euroon. 2002 ? Euro otetaan käyttöön käteisvaluuttana Suomessa ja muissa euromaissa kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen. 2003 ? Syyskuussa Ruotsissa järjestettään kansanäänestys euroon liittymisestä. 56 prosenttia äänestäneistä vastustaa maan liittymistä Emuun. 2008 ? Kypros ja Malta liittyvät euroon. kävyt, joille sovitaan arvo hiekkana. Kaupankäyntiin tarvitaan talonmies. Talonmies neuvottelee käpyjen arvon suhteessa hiekkaan naapurilaatikon leikkijöiden kanssa ja saa näin soveltuvan määrän hiekkaa ensimmäisen laatikon leikkijöille. Rahoitusjärjestelmät tukevat kriisimaita lainaamalla rahaa, mutta jotta rahan saa, maiden on täytettävä tietyt ehdot ja niiden on ryhdyttävä tiettyihin toimiin. Ehdoista löytyy tarkemmin tietoa tekstilaatikosta ?Talouskuri, vähän rajumpi karkkilakko?. Autettava maa sitoutuu noudattamaan talouskurisäädöksiä, joiden toteutumista valvovat kansainvälinen valuuttarahasto IMF, Euroopan unioni ja Euroopan keskuspankki EKP. Tätä kolmikkoa kutsutaan troikaksi. Hiekkalaatikolla se tarkoittaisi tarhantätiä, vanhempia ja talonmiestä vaatimassa karkkilakkoa ja arestia ennen kuin hiekkaa saa omaan ämpäriin. Lisäksi he vahtivat, että lainattu hiekka käytetään juuri sellaisen kakun tekemiseen kuin on sovittu. Väliaikaisista pysyvään Seuraavaksi väliaikaisten rahoitusjärjestelmien sijaan päätettiin kehittää pysyvä järjestelmä. Sen nimi on Euroopan vakausmekanismi eli EVM, ja se piti ottaa käyttöön vasta tämän vuoden heinäkuussa, mutta sen käyt- ? Globaali velkakriisi kärjistyy, kun Yhdysvaltojen asuntomarkkinoiden hintakupla puhkeaa. ? Myös kaikki euromaat alkavat velkaantua. 2010 ? Kahtena toukokuun päivänä peräkkäin perustetaan ensin ERVV ja sitten ERVM. ? Kesällä Kreikalle annetaan ensimmäinen tukipaketti. ? Marraskuussa Irlanti hakee talousselvitysapua EU:lta. ? Portugalin talousongelmat alkavat kasautua. 2011 ? Huhtikuussa Portugali saa tukipaketin EU:lta. ? Heinäkuussa Italian taloustilanne näyttää olevan vaakalaudalla. 2012 ? Helmikuussa toinen tukipaketti Kreikalle. ? Suomen eduskunta hyväksyy EVM-sopimuksen 21. kesäkuuta. ? Heinäkuussa Espanja ja Kypros ilmoittavat talousongelmista. ? Syyskuussa perustetaan EVM. 2013 ? Maaliskuussa Kypros pyytää ja saa 23 miljardin euron tukipaketin, josta 10 miljardia EVM:stä. töönottoa nopeutettiin, kun talouskriisi yltyi. EVM julkaistiin 8. lokakuuta 2012. EVM on Luxemburgiin perustettu osakeyhtiö ja maailman suurin kansainvälinen rahoituslaitos. ?[EVM:n] peruspääoma tulee olemaan kaikkiaan 700 miljardia euroa, josta 80 miljardia euroa maksetaan vuoden 2014 alkuun mennessä ja noin 33 miljardia euroa jo 12. lokakuuta 2012 mennessä?, Euroopan unionin neuvoston sivuilla kerrotaan. Eli 80 miljardia on sopimukseen sitoutuneiden maiden jo maksamaa, loput maksetaan vaadittaessa. Huomioi yksityiset Kun Euroopan talouskriisistä puhutaan, kaikkien muidenkin asioiden lisäksi sekaisin menee julkisen velan ja pankkikriisin osuus. Antti Ronkainen sanoo, että kriisin jälkeen alkaneelle julkiselle keskustelulle tämä on ollut tyypillistä, vieläpä niin, että yksityinen velka jätetään kokonaan huomioimatta. ?Ensinnäkään julkisvelka euroalueella ei ole kasvanut oleellisesti ennen kriisin puhkeamista euron käyttöönoton jälkeen. Sen sijaan kotitalouksien, yritysten ja erityisesti pankkien velkaantuminen on kasvanut huomattavasti samana aikana.? Velkakeskustelussa pitäisi huomioida tämä kahtiajako: jul- 27
• 28 4 / 2013 kinen velka on valtioiden velkaa, yksityinen velka on kotitalouksien, yritysten ja pankkien velkaa. ?Yhtä usein kuin muistetaan mainita, että on vastuutonta elää yli varojen ja jättää julkisvelka tulevien sukupolvien maksettavaksi, jätetään sanomatta että kun euroalueen yli 90 prosentin julkisvelka ja yksityinen velka lasketaan yhteen, euroalueen kokonaisvelka on jo yli 480 prosenttia suhteessa BKT:hen.? 90 prosentin julkisvelan rajaa on pidetty kriittisenä, mutta sen määritelmä on nyt keväällä 2013 murroksessa. Siitä lisää kappaleessa ?Mitä seuraavaksi?? puoli otettiinkin mukaan, kun ensimmäinen takuupaketti ei ratkaissut ongelmia Kreikassa. Vuoden 2012 alussa maa oli jälleen huonossa jamassa, ja tilanteeseen kehitettiin toinen takuupaketti. Osana sitä osallistettiin yksityissektori niin kutsutulla Private Sector Involvementilla eli PSI:llä ja yksityisten omistamasta Kreikka-velasta napattiin 53,5 prosenttia pois. Jos olit lainannut Kreikan valtiolle sata euroa, niin PSI:n seurauksena valtio maksoi takaisin vain noin 50 euroa. Kyse oli ensimmäisestä ja toistaiseksi ainoasta vasemmistolaisesta ongelmanratkaisusta eurokriisissä: velkojen leikkaaminen ei edellytä hyvinvointivaltion purkua. Ennen PSI:tä yksityiset velkojat olivat saaneet rahansa täysimääräisinä takaisin muiden maiden Kreikka-avustuksista. SITTEN YKSITYINEN Pankkiryöstö Kyproksella Vaikka EVM:ää kutsutaan pysyväksi ratkaisuksi ja se on luotu vasta pari kuukautta sitten, se on jo vähän eilispäivän uutisia. Tilanteen muutti kriisiin ajautunut Kypros. Sen pelastamiseksi suunniteltiin jo aivan uudenlainen ratkaisumalli, jossa verotetaan kaikkia yli 100 000 euron pankkitalletuksia. Talletusverojärjestelmää on muun muassa Helsingin Sanomissa kutsuttu pankkiryöstöksi, jossa valtio vie rahat kansalaisten, ?rmojen ja instituutioiden tileiltä. Toimittaja-aktivisti Antti Ronkainen lisää, että vaikka talletusverotusta markkinoidaan solidaarisuudella, kyse on muusta. ?Kreikan suhteen talouskuria oikeutetaan mielikuvilla laiskoista kreikkalaisista ja tuhlaamisesta samaan aikaan kun jätetään sanomatta, että Kreikassa oli jo valmiiksi alhainen sosiaaliturva ja että suuri osa julkisista menoista meni armeijaan ja poliisivoimiin. Nyt Kyproksen suhteen sanottiin, että on pelkästään ok viedä venäläisten oligarkkien rahoja. Kyseessä ovat pohjimmiltaan rasistiset myytit, joilla leikkauspolitiikkaa oikeutetaan.? Ronkainen on huolissaan, sillä Kyproksella on tehty nyt myös mittavat kaasulöydökset. ?Käykö tässä nyt niin, että köyhä Kyproksen kansa ryöstetään näistä luonnonvaroistakin auttamisen motiivilla?? Ronkainen lisää, että kapitalismiin kuuluu se, että pankkien omistajat ja velkojat kantavat vastuuta. ?Kuitenkin samaan aikaan kun tavallisten kansalaisten käteisnostot rajattiin 100 euroon, Kyproksen hallinto, pankkieliitti ja niitä lähellä olevat tahot siirsivät rahansa ulkomaille turvaan ennen kuin varsinainen talletusvero astui voimaan. Kyseessä on sijoittajavastuun irvikuva ja pankkiryöstö.? Mitä seuraavaksi? Eurotalous on risteyskohdassa. On mahdotonta arvioida, paljonko tulisi maksamaan, jos eurojärjestelmästä haluttaisiin irtautua. Kyseessä on kuitenkin niin valtava talouspoliittinen hanke, että sä on Kysees astuun jav sijoitta uva ja irvik yöstö. r i k k n pa se yritetään pitää hengissä melkein hinnalla millä hyvänsä. Kaikkia muitakin kustannuksia on vaikea arvioida. ?Ihmiset luulevat, että taloustieteessä on kyse fysiikasta. Että voitaisiin valita vaihtoehtoisista malleista se kaava, jolla saadaan paras lopputulos. Käytännössä taloustiede on ihmislaboratorion koe?, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen selittää toimittajille Euroopan parlamentin tilaisuudessa. Sille, että joku maa eroaisi eurosta ei ole määritelty mitään ohjeistusta, tapahtuisi se sitten maan omasta tahdosta ja EU:n poliittisesta päätöksestä tai ei. Niinpä sille ei pysty arvioimaan kustannuksiakaan. Huhtikuun puolessavälissä selvisi, että monen oikeistolaisen suosikkiekonomistit Kenneth Rogoff ja Carmen Reinhart ovat tehneet tarkoitushakuista tutkimusta vuonna 2010 julkaistussa Growth in the Time of Debt -tutkimuksessa. Siinä Rogoff ja Reinhart tutkivat julkisen velan suhdetta talouskasvuun. He arvioivat, että valtioiden talouskasvu hidastuu merkittävästi, kun valtion velan suhde bruttokansantuotteeseen saavuttaa 90 prosentin kriittisen rajan. Tätä on pidetty EU:ssa kriittisenä rajana edellämainittuun tutkimukseen nojaten. Nyt näyttää siltä, että Rogoff ja Reinhart ovat käyttäneet tutkimustaan varten tietoja tarkoitushakuisesti ja valikoivasti. ?He mysti?oivat velkaa. He laskevat sen tavalla, josta on mahdotonta ymmärtää, mitä julkisvelka on. Toisin sanoen Reinhart ja Rogoff eivät tunne tutkimuksensa aihetta. Tämä asettaa koko käsityksen julkisvelasta erittäin hataralle pohjalla. Politiikkaa on perusteltu mielikuvilla ja harhaanjohtamisella?, Ronkainen selittää. Asiasta uutisoitiin kaikkialla Excel-kämmi-otsikoilla, ikään kuin kyse olisi vain pienestä tilastoharhasta, kun kyse on laajemmasta mittakaavasta. Rogof?in ja Reinhartiin on vedonnut esimerkiksi Olli Rehn, Euroopan unionin talous- ja raha-asioista vastaava komissaari, onpa kaksikkoa kutsuttu Talouselämä-lehdessä Rehnin suosikkiekonomisteiksikin. ?Tuhoisaa politiikkaa on tehty ilman perusteita. Työttömyyteen ei ole kiinnitetty mitään huomiota, vaan on keskitytty talouskuritoimiin?, sanoo yhdysvaltalainen taloustutkija Paul Krugman New York Timesissa. Nobel-palkittu Krugman on kriisitoimia kritisoinut kauppatieteen professori. Talouskuriin perustuvia järjestelyä kritisoidaan siitä, että ne ilmentävät uusliberalistista linjaa: talouskuritoimenpiteet ovat ulkoa ohjattuja, mikä jo lähtökohtaisesti kaventaa kunkin valtion demokratiaa. Uusliberalististen oppien mukaan kapitalistisen talouskasvun esteenä on hallitusten asettamat rajoitteet, joita talouskuritoimenpiteet purkavat. ?Elvytys on toinen vaihtoehto, mutta siitä saattaa seurata superin?aatio, jolloin jälleen kärsivät ne kaikkein pienituloisimmat. Kyllä päätöksenteossa pitäisi huomioida sosiaalinen ulottuvuus?, Sirpa Pietikäinen toteaa. M U U T O K S E N K E V ÄT on täällä Euroopan parlamentinkin tasolla, sillä huhtikuussa 2013 se hyväksyi vakavaraisuusdirektiivin uudistuksen, joka tehostaa EU:n pankkivalvontaa. Keskeinen uudistus on bonuskatto: pankkiireille ei voi maksaa isompia bonuksia kuin mikä heidän palkkansa on. Ehkäpä tulevaisuudessa hiekkalaatikolle kokoontuu onnellisia kakaroita, joilla on ämpäreissään sen verran hiekkaa, että yhdessä voidaan leikkiä. Kävyt on siivottu, eikä mielivaltainen karkkilakko uhkaa. SANASTOISTA APUA E U R O T A L O U D E N ymmärtäminen ei ole yksinkertaista. Se on huomattu muussakin mediassa, sillä esimerkiksi Ylen verkkosivuilta löytyy eurokriisi-suomi-sanakirja. Hyvät perusteet kansainväliseen talouspolitiikkaan antaa Matti Ylösen ja Hanna Kuuselan toimittama Maailmantalouden ABC ja D -kirja (Attac 2012). Sanastossa käydään läpi muun muassa luottoluokituslaitokset, sixpacklainsäädäntö ja veroparatiisit. VIISI KEINOA PELASTUKSEEN 1. Euroopan perustamissopimus eli Maastrichtin sopimus on muutettava niin, että Euroopan keskuspankki voi rahoittaa jäsenmaita ja sille annetaan vastuu in?aation torjumisesta ja työttömyysluvuista. Lisäksi on voitava erottaa EKP:n johto. Talouskurisopimuksen ?vakauden? mittarit hylätään ja korvataan mittareilla työllisyydestä, palkkakehityksestä, kokonaisvelasta sekä ali- ja ylijäämien tasapainosta. 2. Pankkiunioni on valmisteilla oleva elin, jolla lisätään pankkien valvontaa, mutta nykyisestä esityksestä puuttuvat kontrollia lisäävät elementit. Pankkiunionissa tulee erottaa toisistaan liikepankkitoiminta ja spekulatiivinen investointipankkitoiminta, jotta kotitalouksien säästöillä ei voida keinotella. On otettava käyttöön myös Brasilian malli, jossa pankkien johtokunnat vastaavat henkilökohtaisella varallisuudella tekemistään päätöksistä. Läpinäkyvyyden lisäämiseksi y pankkisalaisuus suus on poistettava ja rahoituksesta sesta on tehtävä täytä äyy- sin julkista. 3. On erotettava toisistaan ?nanssikeinotteluun ja yhteiskuntien kehittämiseen käytetyt velat niin että kotitaloudet, yritysten, julkislaitosten ja eläkerahastot voivat jatkaa toimintaansa. Tämän jälkeen suoritetaan Euroopan laajuinen hallittu velka-armahdus, joka toimeenpanee sijoittajavastuun ja kitkee moraalikadon. 4. Eurooppaa vaivaa myös ali-investointikriisi. Tarvitaan investointeja homekoulujen, sairaaloiden ja rapistuvan infrastruktuurin peruskorjaamiseen. Yksityistäminen on lopetettava ja hyvinvointi palautettava julkisiksi palveluiksi. Eurooppaan on rakennettava uusiutuvilla energioilla hyrräävä sähköverkko, jonka suunnittelu ja rakentaminen työllistää pitkäksi aikaa. 5. On järjestettävä Emu-kansanäänestys, jolla mitataan kansojen tukea näille uudistuksille sekä sille, haluavatko valtiot jatkaa vielä rahaliitossa. j Antti A ntti Ronkainen TALOUSKURI, VÄHÄN Ä Ä RAJUMPI KARKKILAKKO käyttöönoton myötä kriisitilannetta hoidettiin pakottamalla Kreikka ja muut kriisiin ajautuneet maat ?sisäisellä devalvaatiolla sopeutumaan Saksan talouden tilaan?, Esko Seppänen kirjoittaa. Seppäsen mukaan sisäinen devalvaatio tarkoittaa hyvinvointivaltion purkua, sillä sosiaalimenot joutuvat ensimmäisenä leikkuriin. Juuri tämä teko syvensi lamaa entisestään. VA K A U S VÄ L I N E E N TALOUSK IR ISTÄ MISI Ä ja leikkauksia budjetista kutsutaan talouskuriksi (austerity). Sana sisältää ajatuksen toimien moraalisuudesta. Kuri ? ikään kuin ongelmissa olevissa maissa oltaisiin oltu tuhmia. Näitä talouskuritoimenpiteitä vastaan kansa on noussut Euroopassa, erityisesti Espanjassa ja Kreikassa, joissa on nähty valtavia mielenosoituksia. Huhtikuun 22. päivä pitämässään puheessa Euroopan unionin puheenjohtaja Jose Manuel Barroso käänsi kelkkansa ja sanoi, että talouskuripolitiikka on ollut liian kireää. ?Talouskuri säästää kansallisvarallisuutta, mutta maksaa sosiaalisesti?, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen sanoo. Köyhät kärsivät, mutta valtion kassassa tilit tasaantuvat. T U N T U U S E LVÄ LTÄ , ettei yksikään talousongelmiin joutunut maa selviäisi tilanteesta omin avuin. Nyt vain on niin, että ehdot ovat liian kireitä. Sopeuttamistoimet näyttävät niin kutsutulta sokkihoidolta, josta yhdysvaltalainen toimittaja Naomi Klein kirjoitti uusliberalismia kritisoivassa teoksessaan Tuhokapitalismin nousu. Sokkiterapia toimii niin, että kriisin jälkeisessä kaaostilassa maihin ajetaan systemaattisella ohjelmalla syvempää kapitalismia, yksityistämisiä ja valtion roolin pienentämistä. Kaaoksen takia näiden toimien vastustajat eivät ehdi ottaa kantaa tai järjestää vastarintaa. ovat saaneet vasemmistolaiset aktivistit nousemaan barrikadeille, mutta myös erilaiset populistiset ryhmittymät ovat nostaneet suosiotaan. Britanniassa pääministeri, konservatiivipuolueen David Cameron, puuhaa kansanäänestystä siitä, pitäisikö Britannian erota EU:sta. Saksassa järjestetään liittopäivävaalit 22. syyskuuta. Jos Angela Merkelille käy niissä huonosti, EU-kriittiset tahot saattavat voittaa ja koko rahaliitto natista. TA L O U S K U R I T O I M E T
• Musiikkilinja Kuvataidelinja ja Avoin Ateljee ORIVEDEN OPISTON TALVEN LINJAT Sanataiteen linja Sarjakuvalinja 19.8.2013 - 16.5.2014 Journalismin linja Taidepainotteinen kasvatustiede KIRJOITTAJALUKIO Käsikirjoituskoulu Oriveden Opiston Kirjoittajalukio 12.8.2013 - 30.5.2014 Oriveden Opisto, Koulutie 5, 35300 Orivesi | puh. 0207 511 511 | orivedenopisto@kvs.fi | www.orivedenopisto.fi Opintotukeen oikeuttavaa opiskelua olemme facebookissa! LIITY HELSINKIMISSION ILOISEEN FEISSARITIIMIIN! Haemme kaikenikäisiä varainhankkijoita pääkaupunkiseudulle kevääksi ja kesäksi 2013. Järjestömme feissarina olet mukana auttamassa tämän kaupungin unohdettuja ja yksinäisiä: vanhuksia, lapsiperheitä, erityisryhmiin kuuluvia sekä kriisiapua tarvitsevia nuoria. Työssäsi saat kiinteän tuntipalkan + tuntuvat bonukset ja työskentelet sinulle sopivina aikoina (klo 12-20 välillä). Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi sähköpostitse: aleksi.harmokivi@helsinkimissio.? Kysy lisätietoja, puh. 044-054 6224. Toimi pian! HelsinkiMissio on sosiaalialan järjestö, joka haastaa suomalaiset taistelemaan unohdettujen puolesta ? yksinäisyyttä vastaan. www.helsinkimissio.? Inspiroidu kesästä. kesäyliopistossa. Ohjelma kirjastoissa, kirjakaupoissa ja verkossa. Ilmoittaudu nyt. Haluaisitko piirtää sarjakuvaa tai tanssia flamencoa lapsesi kanssa? Opettelisitko uutta kieltä, vaikkapa koreaa, ndongaa tai turkkia? Pohtisitko uusmedian haasteita? Vai haluaisitko tutustua kelttiläisyyteen tai matkustaa kaivausleirille Viroon? Perehtyisitkö Venäjän vähemmistökansapolitiikkaan? Kiinnostaisiko Sinua valta ja yhteiskunta vai sittenkin maaginen ajattelu? Kesäyliopistossa on yli 600 innostavaa ja ajatuksia herättävää kurssia. Löydä omasi. .HVl\OLRSLVWR RQ DYRLQ VLQXOOH PLQXOOH PHLOOH NDLNLOOH Avoin yliopistollinen opetus: Aikuiskasvatustiede ? Alue- ja kulttuurintutkimus ? Arkeologia ? Egyptologia ? Estetiikka Farmasia ? Gerontologia ? Hallintotiede ? Historia ? Hoitotiede ? Informaatiotutkimus ? Kasvatuspsykologia ? Laskentatoimi ? Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi ? Liikunta- lääketiede ? Mediakasvatus ? Mediatiede ? Musiikki ? Nuorisotyö ja nuorisotutkimus ? Oikeustaloustiede ja lainsäädäntötutkimus ? Taidehistoria ? Tanssi ja kehonhuolto ? Teatteri ja kasvatus ? Teatteritaide ? Tulevaisuudentutkimus Työ- ja organisaatiopyskologia ? Uskontotiede Ohjelmassa myös: Avointa ammattikorkeakouluopetusta ? Abiturienttikursseja ? Avoimia yleisötilaisuuksia Eritasoisia kielikursseja 24 eri kielessä ? Suomea, ruotsia, englantia ja venäjää ulkomaalaisille ? Taideaineita Tietotekniikkaa ? Täydennyskoulutusta www.kesayliopistohki.fi ILMIANNA ITSESI Vuosi taiteen hurmaa! PALJASTA KAVERISI TOIMI NOPEASTI ETSIMME MEDIA-ALASTA KIINNOSTUNEITA AIKUISIA. OLETKO HAASTEISTA INNOSTUVA, TIIMITYÖTAITOINEN, IDEARIKAS JA HYVÄ TYYPPI? HAE KOULUTUKSEEN JA OLE TULEVAISUUDEN MEDIA-AMMATTILAINEN! Laulu- ja musiikkiteatterilinja ¦ Musiikkilinja ¦ Näyttämötaiteen linja ¦ Teatteri- ja tanssilinja Esittävän taiteen linjamme ovat Sinulle, joka haluat hakeutua esittävän taiteen jatko-opintoihin. Voit tulla hakemaan myös syvempää ymmärrystä ja työvälineitä omaan musiikki-, tanssi- ja teatteriharrastukseesi. Koulutuksemme sisältävät toimintaa, tekemistä ja esitysten tuottamista esittävän taiteen ammattilaisten kanssa. Koulutukset alkavat elokuussa ja kestävät yhden lukuvuoden. Haku on oppilaitoksen sähköisellä lomakkeella. I haku päättyy 31.5.2013. Etos on Järvenpäässä, Seurakuntaopiston kampuksella toimiva esittävän taiteen osaamiskeskus. Lisätietoja www.etos.? www.seurakuntaopisto.? opintotoimisto@seurakuntaopisto.? PRINT-WEB-PHOTO HAKU KOULUTUKSEEN 9.6.2013 MENNESSÄ: AUDIO-VIDEO WWW.MEDIA-AMMATTILAINEN.FI AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATILLISET TUTKINNOT
• 30 4 / 2013 LA NUCIA, ALICANTE. Valencian rannikko oli vuodesta 2000 vuoteen 2007 rakennusbuumin luvattua maata. Hintojen ja kysynnän äkillisen laskun vuoksi rakennuttajia ja pankkeja ei kiinnosta saattaa valmiiksi puolitiehen jääneitä taloja. Betoniraadot TEKSTI & KUVAT JOAN ALVEDO KÄÄNNÖS MERVI LEPPÄKORPI Valokuvaaja Joan Alvedo kiersi Valencian rannikolla kuvaamassa Espanjan rakennusbuumin apokalyptisia jäänteitä. B on kymmeniä asfaltoituja katuja asuinalueilla, joita ei rakennettu. Kuljen autioiden katujen verkossa, ja elämä vaikuttaa kadonneen: pysäkkejä olemattomille linja-autoille, teitä ilman liikennettä; liikennemerkkejä, rikkaruohoa kasvamassa villinä sähkölinjojen välissä. Tunnen olevani Mad Max -elokuvan kulisseissa. Sitten näen yksinäisen ihmisen kävelevän poispäin hylättyä tietä pitkin. Tajuan heti, että siinä ENIDORMISSA minulla on ensimmäinen apokalyptinen valokuva. K kuumenivat Espanjassa poikkeuksellisen voimakkaasti vuosiI I N T E I S TÖ M A R K K I N AT en 1998 ja 2007 välillä. Rakentaminen oli massiivista. Asuntojen hinnat nousivat jatkuvasti. In?aatio nousi jopa 30 prosenttiin. Vuoden 2007 lopussa kansainvälinen talouskriisi nopeutti Espanjan asuntokuplan puhkeamista. Sen seurauksena suuri osa rakennus?rmoista joutui konkurssiin. Konkurssien myötä tuhansista asunnoista ja rakennushankkeista tuli kertaheitolla suurten pankkien omaisuutta. Mutta pankit tuskin edes pystyvät hoitamaan tätä uutta resurssiaan: uusimpien, vuoden 2011 tilastojen mukaan Espanjassa on 3,4 miljoonaa tyhjää asuntoa. Lisäksi kysynnän puutteen ja velkojen takia maas- sa on lukematon määrä kesken jääneitä rakennushankkeita. Valencian rannikko oli rakennusbuumin aikana merkittävimpiä esimerkkejä villistä suunnittelusta ja rakentamisesta. Yli 60 prosentille rannikosta oli lupa rakentaa. Silloin paikallishallinnot ja yksityiset rakennuttajat solmivat mahtavia diilejä: pikakehitystä ja golfkenttiä hinnalla millä hyvänsä. Vuonna 2009 ympäristöasioista vastaava syyttäjänvirasto tiedotti, että pelkästään Valencian itsehallintoalueella oli meneillään 120 oikeudenkäyntiä rakennushankkeita vastaan, ja lähes viidesosa alueen kunnista oli sotkeutunut poliittisiin korruptiotapauksiin. Rakennusbuumi pysähtyi vasta kansainväliseen ?nanssikriisiin. Mutta siihen mennessä luonto oli jo räjäytetty pois tieltä. Olen itse kotoisin tältä alu- eelta. Synnyin Alteassa, yhdessä Valencian rannikon kylistä. Kasvoin uusien nousevien asutuskeskusten, hotellien ja turisteille suunniteltujen oleskelualueiden keskellä. lopulla päätän V alkaa kuvata tämänhetkisen kriisin erilaisia todellisuuksia. UODEN 2011 Sopivan konseptin ja estetiikan löytämiseksi etsin subjektiivista tulokulmaa, pyrin liioittelemaan tarinan epätodellisimpia puolia. Näen romahduksen apokalyptisesti: erään dominoivan elämäntavan loppumisena, yhden aikakauden päättymisenä. On loogista aloittaa omilta juuriltani. Palaan vanhempieni luokse ja dokumentoin asuntokuplan puhkeamisen seurauksia lapsuudenkotini ovelta. Pidän Alteaa tukikohtanani ja teen usean kuukauden ajan viikot intensiivisesti töitä maaseudulla.
• 4 / 2013 POLOP DE LA MARINA. FINESTRAT, ALICANTE. BENIDORM, ALICANTE. Polop de la Marina la nucia ?nestrat BENIDORM Keskityn Marina Baixan alueeseen, jonka turistit tuntevat nimellä Costa Blanca. Käyn kotikyläni lisäksi seitsemällä paikkakunnalla: Benidormissa, Finestratissa, La Nuciassa, Popopissa, Calpissa, Alfà del Pissä sekä Sellassa. Kuvaan kymmeniä taajamia. Joka iltapäivä matkustan uudelle asuinalueelle. Kuljen autolla, koska julkinen liikenne ei yllä näihin taajamiin asti. Havaitsen, että lähes kaikissa alueen kylissä vallitsee samanlainen kurjuus: autiot asuinalueet, keskeytyneet rakennushankkeet, velka. erottamaan kaksi O erilaista asuinaluetta. Idylliset luksusalueet, valtiot valPIN PIAN tiossa, ovat lähinnä muualta Euroopasta tulleiden eläkeläisten asuttamia. He viettävät Costa Blancalla koko vuoden jalassaan sandaalit ja polviin asti ulottu- vat sukat. Turistisesongin ulkopuolella taloista on 90 prosenttia tyhjillään. Toinen asuinaluetyyppi on vaatimattomampi. Asukkaat ovat paikallisia. Nuoria pareja ja alemman keskiluokan perheitä, jotka hyödynsivät nousukauden. Täällä talo puutarhalla ja parkkipaikalla oli halvempi kuin asunto kylissä. Mitä vielä voisi toivoa? Yksityisomistamisen ilosanoma saavutti kaikki. Nykyään nämä perheet elävät alueilla, joissa yli puolet asunnoista on tyhjinä. Monet näistä hätäisesti rakennetuista taajamista ovat velkaantuneita. Nämä molemmat asuinaluetyypit sijaitsevat erillään alkuperäisistä kylistä. Ne ovat kuin keinotekoisia kaupunkeja, joiden rakenne perustuu yksityishenkilöiden rinnakkaiseloon yhteisöllisten tilojen sijaan. Jokainen talossaan, koirien suojaamana. Niinpä en ylläty, kun asukkaat käyttäytyvät torjuvasti minua kohtaan. Kukaan ei halua tulla kuvatuksi, ihmiset suostuvat hädin tuskin juttelemaan. Se on ymmärrettävää. Ne, jotka luulivat vihdoin saavansa osansa hyvinvoinnista, epähumaaneissa tiloissa. Päivästä toiseen kiertelen aidattuja keskeneräiseksi jääneitä kerrostaloalueita. Etsin jälkiä ihmisistä taloissa, tarkastelen rakennustelineitä kuin dinosaurusten fossiileja. Olen saapunut etsimääni epätodellisuuteen. viimeisistä illoista Y kohtaan kotikylässäni Alteassa miehen, joka merkitsee HTENÄ t perhee , ä m ä N lueilla a t ä v ä et el li puol y a s s i n jo oista o n n u s a . tyhjinä eivät nyt halua antaa kasvojaan sellaisille ikäville termeille kuin romahdus, velka tai petos. Torjunta on piste i:n päälle muutenkin eristäytyneissä ja alueiden rajoja valkoisella kalkkimaalilla. Maisema ja valo ovat täydellisiä. Kun alan kuvata, työmies tuleekin halaamaan minua. Kestää hetki tunnistaa Domingo, vanha kaveri, jota en ollut tavannut lapsuuteni jälkeen. Domingo on arkkitehti, mutta työskentelee maanmittaajana. Töitä on todella vähän, niillä tienaa juuri ja juuri tarpeeksi. Hän haluaisi kokeilla onneaan Euroopassa, mutta ei uskalla. Aiemmin hänellä meni kuitenkin paremmin. Kerron Domingolle projektistani, ja hän muistelee olleensa mukana rakentamassa monia asutuskeskuksia. Hän ei kuitenkaan halua kuvattavaksi. ?Tiedän, mitä ajatuksia tällaiset kuvat herättävät?, Domingo perustelee. Hän antaa minulle listan keskeneräisistä asuinalueista. Se on niin pitkä, että voisin jatkaa betoniruumiiden kuvaamista vaikka vuoteen 2018 asti. Aurinko on lasE kenut. Käännyn vielä kerran katsomaan ennen kuin palaan koROAMME. tiin. Domingo jatkaa työtään, hän merkitsee kärsivällisesti maahan yhä uusia ja uusia kalkkiviivoja. Joan Alvedo on espanjalainen valokuvaaja, joka kuvaa itselleen tärkeitä tarinoita objektiivisuuden tavoittelun sijaan. 31
• KEVÄT ON YHTÄ JUHLAA! Valmistujaiset, päättäjäiset, ylioppilasjuhlat? Kevään juhlissa voit muistaa sankaria lahjalla, jossa on ajatusta. Kultin 200 jäsenlehdestä löytyy niin kulttuuria, taidetta, tiedettä, politiikkaa kuin teräviä mielipiteitäkin. Antamalla lahjaksi lehden vuosikerran ilahdutat monta kertaa vuodessa! Tutustu Kultin uusittuihin nettisivuihin ja tilaa lehti helposti osoitteesta www.kultti.net. Kultin lehtiä on jaossa ilmaiseksi Maailma Kylässä -festareilla 25.?26.5. Mahdollisuuksien tori -teltassa osastolla D 268. Tule ja löydä kaltaisesi lehti! K U L T T U U R I - , M I E L I P I D E - J A T I E D E L E H T I E N L I I T T O K U L T T I R Y. w w w. k u l t t i . n e t
• 34 4 / 2013 PARATIISI PULASSA. Vielä ei tiedetä, milloin Royal Groupin rakennushanke käynnistyy Koh Rongin saarella. TEKSTI JOONAS FRITZE T KUVAT ÄY D E L L I N E N hiekkaranta näyttää jatkuvan loputtomiin. Laiskasti aaltoilevaa kirkkaan turkoosia vettä täplittävät pienten kalojen suuret parvet. Kivenheiton päässä rannasta alkaa viidakko. Jones, 46-vuotias suomalainen nomadi ja punkkari, tajusi löytäneensä pitkään etsimänsä paratiisin Kambod?assa sijaitsevalta Koh Rongilta astuessaan ensi kertaa saaren vitivalkoiselle korallihiekalle. ?Mä vuokrasin 2000-luvun alussa Kambod?assa mopon ja lähdin ajelemaan rannikkoa pitkin ja yritin löytää jotain tällaista. Kun me lopulta päästiin tähän poukamaan, niin mä sanoin, että voidaan kääntyä takaisin tekemään tarvittavat paperit. Mä vaan ihmettelin, että mikä tässä paikassa on vikana, kun täällä ei ole ketään,? Mr. Jones sanoo bungalowinsa terassilla. Kesyttämätöntä ja kaunista, pinta-alaltaan Hong Kongin kokoista saarta asutti kourallinen paikallisia. Jonesista tuli Koh Rongin ensimmäinen farang, länsimaalainen, kun hän perusti saarelle majatalonsa Broken Heart Guest Housen vuonna 2004. Se oli pitkään saaren ainoa. Guest HouB se, tai BHGH, on kaukana luksuksesta: bungalowit ovat ROKEN HEART alkeellisia, ja rottia, hämähäkkejä, liskoja, skorpioneja, termiittejä ja jopa käärmeitä riittää. Todellinen käärme Eedenissä ? niin reppureissaajien kuin paikallistenkin kannalta ? on kambod?alainen yritysjätti Royal Group. Muutama vuosi sitten Royal Group, jolla on sijoituksia muun muassa turismi-, media- ja pankkibisneksessä, vuokrasi yksinoikeudella koko saaren Kambod?an hallitukselta 99 vuodeksi. Kaupan yhteydessä SABRINA BQAIN myös Jones menetti omistamansa maatilkun. Royal Group tarjosi Jonesille kahta vaihtoehtoa: saarelta häipymistä tai yrityksen vuokralaiseksi ryhtymistä. Mies valitsi jälkimmäisen. Ratkaisu on väliaikainen, sillä ennen pitkää lappu on laitettava luukulle. Siitä pitävät huolen Royal Groupin suuret suunnitelmat. Royal Group aikoo kehittää Koh Rongista viiden tähden ympäristöystävällisen lomakohteen. Yrityksen tarkoituksena on jättää vajaat 3 000 hehtaaria maata koskemattomaksi sademetsäksi. Pohjaa ekovakuutteluiden alta vie se, että saarelle aiotaan rakentaa muun muassa satama, lentoasema ja golf-kenttiä. ?Meillä saaressa asujilla on aitiopaikka seurata, miten paratiisi muuttuu hitaasti turistihelvetiksi?, Jones sanoo. Royal Group on Kambod?an suurimpia ?rmoja. Yrityksen nokkamies Kith Meng on noussut punakhmerien työleiriltä maan kenties vaikutusvaltaisimmaksi liikemieheksi. Koh Rongin itäpuolella majataloa isännöivä länsimaalainen mies kuvailee Kith Mengiä oman onnensa sepäksi, jolla on erittäin läheiset suhteet maan hallitukseen. ?Kambod?assa hänen kaltaisiaan ei kannata ärsyttää?, nimettömänä pysyttelevä mies sanoo. Jones kertoo Royal Groupin olleen olosuhteet huomioon ottaen reilu vastapeluri neuvottelupöydässä. Hän kuitenkin allekirjoittaa kilpakumppaninsa mielipiteet. ?Jos tilanne menee liian hankalaksi Royal Groupin mielestä, niin niillä on kaikki nappulat pelata sut ulos siististi tai vähemmän siististi. Onnettomuuksiahan voi aina tapahtua?, Jones sanoo. JonesilT la, saati paikallisilla, ei ole varmaa tietoa tulevaisuudesta. ÄLLÄ HETKELLÄ Saarella on neljä pientä kylää, joiden asukkaat elättävät itsensä pääasiassa kalastuksella ja laittomilla metsähakkuilla. ?En tiedä mitä mieltä olla tästä kaikesta, sillä en ole tarkkaan perillä Royal Groupin suunnitelmista?, Broken Heart Guest Housessa työskentelevä noin kolmikymppinen Mau sanoo. Samaa mieltä tuntuu olevan moni muukin paikallinen. Huhuja on liikkeellä paljon, tietoa vähän. Saaren itäpuolella sijaitsevassa kylässä paikalliset asuvat hökkeleissä viidakon reunalla. Merinäköalan peittävät viime vuosina rakennetut bungalowit ja ravintolat, joissa reppureissaajat antavat päivien lipua ohi. Leppoisaa reggaeta luukuttavan ravintolan takana kambod?alainen suurperhe istuu maassa syömässä riisiä. Monet saaren alkuperäisistä asukkaista ovat ryhtyneet rakentamaan kylään uusia bungaloweja. He toivovat voivansa ratsastaa turismiaallon harjalla. Kambod?an turismiteollisuus on vielä nappikauppaa esimerkiksi naapurimaa Thaimaahan verrattuna. Maan isoin vetonaula matkailijoiden keskuudessa ovat Angkor Watin temppelirauniot, mutta rantalomakohteitakin löytyy koko ajan enemmän. Majatalojen tarina jäänee kohtalaisen lyhyeksi. Royal Group on jo aloittanut oman rakennusurakkansa. Kerrotaan, että Royal Group on luvannut sijoittaa uudelleen kaikki paikalliset yhteen kylään. Koh Rongin ympärillä pyörivien tarinoiden todenperäisyydestä on kuitenkin hankala päästä selville. Royal Groupista ei vastattu yhteydenottopyyntöön. Jonesin nimi on muutettu. Freelancereina työskentelevät Joonas Fritze ja Sabrina Bqain tutustuivat Koh Rongin tapaukseen puolivahingossa häämatkallaan. TURHAN TAVALLINEN TARINA K O H R O N G I N tapahtumien kulku kuulostaa Kambod?assa ja Laosissa maakysymyksiä tutkineen Siemenpuu-säätiön aktivistin Otto Bruunin korviin tutulta. Kambod?assa kaiken maan omistaa viime kädessä valtio, vaikka se on kansalaisten käytössä. Valtio on 1990-luvulta asti siirtänyt tai vuokrannut maata yksityisille omistajille. Maita asuttavat paikalliset ovat usein päätyneet kärsijän rooliin. Ongelma on iso, ja sillä on nimi: pitkiä, jopa 99 vuotta kestäviä vuokrasopimuksia kutsutaan taloudellisiksi maakonsessioiksi. Kambod?an vuoden 2001 maalain mukaan vuokraajalla on vastaavat oikeudet kuin omistajalla, paitsi että käyttöoikeutta ei voi siirtää tai myydä. O T T O B R U U N I N mukaan Kambod?an kokonaispinta-alasta on vuokrattu viimeisten vuosikymmenten aikana jopa parikymmentä prosenttia. Yli miljoona hehtaaria maata on valjastettu etenkin plantaasiviljelyn ja kaivosteollisuuden tarpeisiin. Maata on vuokrattu myös turismihankkeita viritteleville tahoille. ?Jopa luonnonsuojelualueita ja kansallispuistoja on avattu pitkille maanvuokrasopimuksille. Suojelluilta alueilta on hakattu metsää,? Bruun sanoo. Kon?iktit ulottuvat myös pääkaupunki Phnom Penhiin. ?Viimeisten 10 vuoden aikana arviolta 10 prosenttia Phnom Penhin asukkaista on häädetty kodeistaan erilaisten hankkeiden tieltä. Viime vuonna häädetyksi joutui 12 000 perhettä,? Bruun sanoo. liittyvät ongelmat paisuivat Bruunin mukaan 2000-luvun aikana. Poliitikot ryhtyivät vuokraamaan yhä enemmän maata pääasiassa kiinalaisille, vietnamilaisille ja kambod?alaisille yrityksille sekä kambod?alaisille yksityishenkilöille. Isoimpien maanomistajien joukosta löytyy Bruunin mukaan myös lukuisia valtapuolue Kambod?an kansanpuolueen poliitikoita. ?Tästä on tullut paikalliselle eliitille helppo tapa kerätä iso omaisuus.? Paikallisten on vaikea taistella vastaan. Vastarintaa pyritään myrskaamaan monella tapaa. ?Kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuuksia on heikennetty ja aktivisteja pidätetty. Viime vuonna tapettiin konsessioita vastustanut tunnettu ympäristöaktivisti Chut Wutty ja yksi tapauksia selvittänyt toimittaja?, Bruun sanoo. Lukuisten kon?iktien takia Kambod?an hallitus jäädytti vuonna 2012 uusien maakonsessioiden myöntämisen. Asetuksessa on kuitenkin porsaanreikä, joka sallii hankkeet, joista on periaatteessa sovittu. Konsessioiden myöntäminen on jatkunut, sillä sovituista hankkeista ei ole tietokantaa. MA AKONSESSIOIHIN
• ? IRTO N 17.5. klo 19.00?23.30 Ravintola Piano, Rauhankatu 15, Helsinki ? Juhlapuhuhujina ulkoministeri Erkki Tuomioja ja teatteritaiteen tohtori Timo Kallinen 90 0, UM Juhlanumero ilmestyy 6.5. AUPASTA, 1 EROT AKAT ESTA K IR J AK TAITEESTA & TAISTELUSTA Kulttuurivihkot 40 vuotta MIS EE ? Laulaja Daniela Fogelholm: Aulikki Oksasen runohelmiä Kaj Chydeniuksen säveltäminä ? Tapani Kinnunen: runonlausuntaa ? Trubaduurit Leevi Launis ja Iida Umpikuja ? Bilebändi Väinö Grön Ei kukkia tai lahjoja ? tue Kulttuurivihkoja ostamalla lippu 7 euroa ovelta, sisältää narikan! Tervetuloa! ? Juhlatervehdyksiä ? lava vapaa ? ja hyvää seuraa! Tilaa Kulttuurivihkot: ensimmäiset puoli vuotta uudelle kestotilaajalle nyt vain 16,90 ?! www.kulttuurivihkot.?/lehti/tilaus tai 09 4114 5369 MUSEOVIIKKO 13.-19.5.2013 Kansainvälinen museopäivä & Museoiden Yö 18.5. klo 11?22. Ohjelma: kuntsi.vaasa.fi Modernin taiteen museo, Vaasa kuntsi.vaasa.fi Kaisu Koivisto - Puppy 106 (2012)
• 36 4 / 2013 Suuri vedatys
• 4 / 2013 TEKSTI ESA LESKINEN KUVITUS MIRKKA HIETANEN Tapahtui mitä tahansa, ?nanssisektori pulskistuu & julkinen sektori ohenee. Se johtuu in?aation käsitteen tarkoitushakuisen väärästä määrittelystä. jossa nykyisin elämme, on vain noin 40 vuoden ikäinen. Tämä monetarismina tai uusliberalismina tunnettu aatesuuntaus on laittanut kokonaan uusiksi markkinatalouden toiminnan keskeiset piirteet. Myös Euroopan unioni noudattaa sitä talouspoliittisessa päätöksenteossaan. Aatesuuntaus perustuu pitkälti Chicagon yliopiston taloustieteen professorin Milton Friedmanin ja hänen seuraajiensa muotoilemiin ajatuksiin. Miljoonia kappaleita myyneessä kulttikirjassaan Capitalism and Freedom (The University of Chicago Press, 1962) Friedman kirjoittaa, että hänen politiikkansa päämääränä on yksilön mahdollisimman suuri vapaus kaikesta ulkopuolisesta kontrollista. Koska keskittynyt valta johtaa Friedmanin mukaan helposti totalitaristisiin valtioihin, jotka alistavat kansalaisiaan, olisi kaikki tai lähes kaikki valta otettava pois valtioilta ja annettava sen sijaan vapaille markkinoille. 60-luvulla, jolloin fasismin ja kommunismin hirmutekojen seurauksiin vasta alettiin todella heräillä, tämä ajattelu olikin varsin ymmärrettävää. Friedmanin ideologinen perusteesi on, että markkinoiden vapaus ja säätelemättömyys synnyttää myös yhteiskunnallisen vapauden. Toisin sanoen markkinat edustavat vapautta, eli hyvää, ja valtio taas valtaa, eli pahaa. Samastaessaan markkinat syvästi vapauden käsitteeseen Friedmanille ei tule edes mieleen, että myös markkinoiden sisällä voisi muodostua totalitaristisia rakenteita, jotka pyrkivät ehdottomaan valtaan. Friedmanin teorioissa vapaa kilpailu voittaa aina monopolipyrkimykset. Historia on kuitenkin osoittanut, että asia ei ole aivan näin yksinkertainen. ALOUSJÄRJESTELMÄ, Y talousajattelun kulmakivistä on in?aation vastainen KSI FRIEDMANIN taistelu. Keskuspankeilla tai viranomaisilla ei ?nanssipolitiikassa ole oikeastaan muuta tehtävää kuin pitää in?aatio alhaalla. Markkinat hoitavat kaiken muun. In?aation vastainen taistelu on myös Euroopan keskuspankin ainoa virallinen tehtävä. Ongelmana vain on, että koko in?aation käsite on taloustieteessä hankala ja sisäisesti ristiriitainen. In?aatio tarkoittaa kirjaimellisesti rahan in?aatiota eli rahan määrän lisääntymistä. No, rahan määrä on viime vuosikymmenien aikana lisääntynyt maailmassa aivan järkyttävästi ja lisääntyy koko ajan, kun keskuspankit Euroopassa, Yhdysvalloissa, Kiinassa, Japanissa ja Englannissa ovat vuoden 2008 ?nanssikriisin jälkeisenä aikana painaneet sitä tyhjästä yli kuutta tuhatta miljardia euroa vastaava summa. Tämä tyhjästä luotu uunituore raha puolestaan valuu suoraan monikansallisille liikepankeille, joita näin rohkais- it ovat k n a p s Kesku eet rahaa painan yli kuuden tä tyhjäs din euron miljar ran. ver taan ottamaan lisää riskejä siinä toivossa, että saataisiin aikaan uutta kasvua. Liikepankit taas luovat markkinoille yhä lisää rahaa joko lainaamalla ulos sellaista rahaa, jota niillä ei ole, tai luomalla ?virtuaalista? rahaa joko reaalitaloudesta irrallisilla johdannaisilla tai muilla arvopaperistetuilla ?nassituotteilla. Näin markkinoille syntyneen uuden rahan määrä kasvaa yhä entisestään. Mutta jos in?aatio kerran tarkoittaa rahan määrän lisääntymistä, niin kuinka on mahdollista, että kaikesta tästä rahamäärästä huolimatta viralliset in?aatioluvut ovat huomattavan alhaisia? Vastaus on, että virallisilla in?aatioluvuilla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa, koska taloustiede ei laske in?aatioksi varallisuushyödykkeiden, kuten osakkeiden, johdannaisten tai muiden pörssituotteiden, ja omaisuuden hintojen nousua. Eli juuri niillä talouden alueilla, joissa kuplat todellisuudessa syntyvät, ei in?aatiota ole olemassakaan. Siellä on vain ?kasvua?. In?aatio koskee jostain syystä vain palkkojen ja kuluttajahintojen nousua. Ja kun in?aatiota vastaan kerran pitää taistella, niin työn hintaa lasketaan ja julkista taloutta sopeutetaan, mutta ?nanssitalous saa kaikessa rauhassa paisua ja luoda rahasta lisää rahaa ilman, että mikään mekanismi hillitsee sen laajenemista. bruttokansantuote on noin 74 biljoonaa dollaria. Sen verran arvoa maailman reaalitalous tuottaa vuodessa dollareissa laskettuna. Mutta vain parissakymmenessä vuodessa reaalitalouden kylkeen on syntynyt jättiläismäinen ?nanssitalous. Pelkästään niin sanottuja johdannaisia ostetaan ja myydään 1 700 biljoonalla dollarilla vuodessa. Niiden liikevaihto on siis yli 20 kertaa suurempi kuin koko maailman bruttokansantuote. Finanssitaloudessa rahaa luodaan suoraan rahasta, ilman, että tuotetaan mitään konkreettista, ja vain hyvin pieni osa tästä rahasta päätyy palvelemaan reaalista taloutta. Tätä jättiläismäistä virtuaalirahakauppaa pyörittää vain noin 15 suurpankkia, joiden markkinaosuus on lähes 90 prosenttia. Nämä pankit ovat niin sanottuja SIFI-pankkeja (Systemically Important Financial Institution), mikä merkitsee sitä, että ne kaikki ovat jo etukäteen saaneet kotivaltioiltaan takuut siitä, että niiden tekemät mahdolliset tappiot sosialisoidaan suoraan veromaksajien piikkiin. Suuret ylikansalliset pankit toimivat kuin jättimäiset kartellit, jotka harrastavat avoimesti rikollista toimintaa ? manipuloivat korkokursseja, pesevät huumerahoja, ketjuttavat ros- M AAILMAN t kuin a v i m i to Pankit rtellit, jotka jättika astavat harr kollista en ri avoim intaa. toim kalainoja niin monimutkaisiksi härveleiksi, että ne saadaan näyttämään priimalaadulta. Ne eivät kuitenkaan yleensä joudu tästä minkäänlaiseen oikeudelliseen vastuuseen, vaan korkeintaan maksavat taseisiinsa nähden naurettavan pieniä sakkoja. Jos Friedmanin teoria toimisi, riskinotossaan epäonnistuneet ja laittomuuksiin syyllistyneet pankit ja niiden johtajat katoaisivat markkinoilta ja korvautuisivat uusilla, paremmilla toimijoilla. Mutta näin ei käy. Samat pankit ovat edelleen täällä ja käärivät hihoihinsa kansalaisten takaamaa halpaa rahaa. Tämän rahan turvin ne kasvattavat voittojaan, ja samat johtajat istuvat edelleen viroissaan. Mitä suuremmiksi johdannaismarkkinat paisuvat, sitä sta roopa u E a k Vaik aisiin koko leikatt n sektori, julkine at olisivat in markk stuneet. hermo enemmän maailmassa on virtuaalista rahaa. Tämä, hyvät ystävät, on in?aatiota. Paitsi tietysti taloustieteessä. Johdannaismarkkinoita ei niiden nykyisessä mielessä ollut 30 vuotta sitten edes olemassa, mutta tänään maailman koko reaalinen tuotanto on vain kärpäsen surinaa verrattuna johdannaisissa liikkuviin rahamääriin. Tätä vasten ei liene kovin vaikea ymmärtää, miksi kansantalouksia ? eli meidän kaikkien elämää ? on alettu johtaa ?nanssitalouden eikä kansalaisten tarpeiden mukaan. in?aatiosta ja sen vastaisen taistelun tärkeydestä on täysin merkityksetöntä niin kauan kuin in?aatiolukuihin ei lasketa mukaan varallisuushyödykkeiden arvonnousua. Niin kauan kuin kuplat saavat syntyä ?nanssitaloudessa vapaasti, ilman että niitä lasketaan in?aatioksi; niin kauan kuin palkkoja, joiden nousu taas lasketaan in?aatioksi, painetaan alas; niin kauan taloutemme on tuomittu tuloerojen kasvuun, ?nanssisektorin yhä suurempaan paisumiseen ja jatkuvasti toistuviin kriiseihin, joiden varjolla puolestaan tehdään yhä uusia leikkauksia julkiseen talouteen, ikään kuin julkinen talous olisi kriisien perimmäinen syy. Sanotaan se nyt vielä kerran: taloutemme kriisiytymisen syy ei ole julkisen sektorin kustannusten nousu, vaan globaalien ?nanssimarkkinoiden paisuminen yli kaiken ymmärryksen sekä keskuspankkien tarve pönkittää K AIKKI PUHE näitä koko ajan romahtamassa olevia virtuaalisia markkinoita painamalla yhä lisää halpaa rahaa niiden käyttöön. Järjestelmä on kieltämättä nerokas: tapahtui mitä tahansa, ?nanssisektori pulskistuu ja julkinen sektori ohenee. Eikä se koskaan lopu. Markkinoilla on aina edessä uusi kriisi, koska juuri kriisit ovat järjestelmän sisäänkirjoitettu luonne. Vaikka Euroopasta leikattaisiin pois koko julkinen sektori, kaikki palvelut poistettaisiin ja ihmiset jätettäisiin täysin oman onnensa nojaan, markkinat olisivat silti ?hermostuneet?. Niillä olisi silti liikaa virtuaalista rahaa, joka on tulevaisuudelta otettua velkaa uinumassa aikapommina pankkien taseissa. Rikkaiden pitäisi edelleen rikastua lisää, koska muutenhan he alkaisivat köyhtyä. Pankit tarvitsisivat edelleen lisää halpaa rahaa saadakseen aikaan uutta kasvua. Vain nykyisen järjestelmän purkaminen, varallisuusarvojen nousun laskeminen mukaan in?aatiolukuihin ja ?nanssiteollisuuden voimakas sääntely ovat pysyvä tie ulos kriisistä. Avustuspaketteja ja rahan painamista tarvittaisiin edelleen, mutta toimien tulisi pankkien sijaan kohdistua suoraan valtioihin ja niiden reaaliseen talouteen, joka myös tuottaa todellista kasvua ja työpaikkoja. kohteli Milton Friedmania täsmälleen samoin kuin kaikkia muitakin utopisteja. Markkinatalous ei ole tehnyt vaikkapa Kiinasta vapaata länsimaista demokratiaa, kuten Friedman ennusti, vaan uudenlaisen totalitaristiskapitalistisen yhteiskunnan, joka on täällä jäädäkseen. Kiina muuten on ainakin talousguru Björn Walhroosin mukaan tämän hetken tehokkain ja tuottavin yhteiskuntamalli, josta olisi syytä ottaa lännessäkin oppia. Joskin useimpien analyytikkojen mukaan myös Kiinan velkarahalla luotu talouskupla lähestyy parhaillaan puhkeamistaan. Aurinkoisesta vapauden valtakunnasta, jossa jokainen on oman onnensa seppä ja jossa kova työ palkitaan, onkin tullut pääomamarkkinoiden nihilistinen, avoimesti irvistävä, epäkeskittynyt mutta yhtä kaikki totalitaarinen valta. H ISTORIA Kirjoittaja on teatteriohjaaja & Ryhmäteatterin taiteellinen johtaja, jonka viimeisin ohjaus on Kansallisteatterissa pyörivä Neljäs tie. 37
• 38 4 / 2013 Akateeminen Kainuu hiljenee Opettajakoulutus on suomalainen vientituote. Dokumenttiteatteriesitys selvittää, miksi yli satavuotinen menestyvä Kajaanin opettajankoulutusyksikkö suljetaan. TEKSTI & KUVAT LAURA HAPPO K A I N U U E I komeile tilastoissa. Muuttotappiota, ikääntyvää väestöä ja pitkäaikaistyöttömyyttä. Vuonna 2008 suljettiin UPM:n paperitehdas. Talvivaaran kaivoksen piti olla lottovoitto, mutta kävi toisin. Tänä keväänä 113-vuotias Kajaanin opettajankoulutusyksikkö sulkee ovensa. Siihen loppuu akateemisen opetuksen historia koko Kainuussa. ?Alkutilanne tuntui ihan käsittämättömältä. Että jos Suomessa kerran uudistetaan ja tehostetaan yliopistosysteemiä, niin miksi tehokkaimmat potkitaan veneestä?? Veikko Leinonen ei peittele turhautumistaan. Hän ohjaa parhaillaan Kajaanin harrastajateatterille sanasanaista dokumenttiteatteriesitystä. Oikeusjuttu käsittelee Kajaaniin opettajankoulutusyksikön alasajoa ja yrittää löytää selityksen tapahtumalle. Kajaanin opettajankoulutusyksikkö kuuluu kahdensadan kilometrin päässä sijaitsevaan Oulun yliopistoon. Se on yliopiston ylivoimaisesti vanhin osa. Myös Oulussa on koulutettu opettajia, mutta Kajaanin yksikkö oli pitkään merkittävämpi. Tragedia alkaa vuodesta 2006, jolloin Kajaanissa suljettiin yli kolmekymmentä vuotta toiminut varhaiskasvatuksen linja. Siihen saakka Kajaanin opettajankoulutusyksikön alla oli toiminut sekä varhaiskasvatuksen että luokanopettajakoulutuksen linjat, joissa aloitti vuosittain yhteensä sata uutta opiskelijaa. Toivo Peppanen, opiskelija-aktiivi ja Oikeusjutun ohjaajan assistentti, opiskeli tuolloin varhaiskasvatusta Kajaanissa. Peppasen mukaan linjan alasajo tuli yllätyksenä. ?Rehtori oli etusivulla Kainuun Sanomissa just kun kesälomat alkoi: varhaiskasvatus keskitetäänkin Ouluun. Soittelin henkilökuntaa läpi, ja he olivat itsekin ihmeissään. Oli hyvin vaikea järjestää mitään vastarintaa, sillä kaikki olivat juuri jääneet kesälomille?, Peppanen kertoo. H OVI KÄY. Kajaanin harrastajateatteriläiset etsivät syytä opettajankoulutusyksikön kuolemaan. ALLINNOLLISESTI
• 4 / 2013 ?Kajaanin kampus oli tuottava Oulun yliopistolle. Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen itsekin toi julki, että Kajaanin yksikkö on yksi heidän parhaista yksiköistä?, Veikko Leinonen ihmettelee. K AJA A NISSA kehitettiin varhaiskasvatuksen maisteriohjelma ja tehtiin merkittävää kansainvälistä tutkimustyötä. Varhaiskasvatuksella on pitkät perinteet nimenomaan Kajaanissa?, Peppanen muistuttaa. Kun varhaiskasvatuksen linja Kajaanissa lopetettiin, Lajunen lupasi, että Kajaanin opettajankoulutusyksikön tulevaisuus on silti turvattu. ?Käytännössä se tarkoitti sitä, että Kajaani käveli löysässä hirressä?, Leinonen arvioi. ?Kustannustehokkuus laski varhaiskasvatuksen poistuessa. Jäi 60 aloituspaikkaa sadan sijaan. Lajunen vetosi ministeriön vaatimuksiin. Että pitää keskittyä ja pro?loitua.? ?Oikeita syitä alasajoon ei koskaan tuotu julki?, Leinonen jatkaa. ? työryhmä on yrittänyt saada haastateltavaksi Oulun yliopiston johtoa, mutta hallituksen puheenjohtaja Hans Söderlundia lukuunottamatta he ovat kieltäytyneet kommentoimasta asiaa. ?Meillä ei ole mitään varmoja totuuksia kaikista käsiteltävistä asioista, koska kukaan ei Oulun päästä kerro meille mitään?, Leinonen toteaa. ?Siinä välissä on sellainen hil- O IKEUSJUTUN jaisuuden muuri?, Peppanen jatkaa. Kainuun maakuntavaltuusto päätti vuonna 2010 asettaa selvitysmiehen tutkimaan opettajankoulutusyksikön lakkautuksen vaikutuksia sekä mahdollisuuksia opettajankoulutuksen säilyttämiseksi Kainuussa. Selvitysmiestä ei kuitenkaan koskaan saatu. Voimalle Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen kertoo, että varhaiskasvatus siirrettiin Ouluun, koska siellä on suurempi tarve lastentarhaopettajille. Syynä olivat myös taloudelliset perusteet ja pro?loituminen. ?Paineet toisen linjan lakkautukselle olivat jo silloin olemassa.? Leinosen mukaan Kajaanin yksikön lakkautuksen taustalla on järjestelmällinen alasajosuunnitelma. ?Tavoite oli näivettää tämä Kajaanin kampus, mutta sitä ei pystynyt asiasyin perustelemaan. Eräs Kajaanin yksikön työntekijä totesi, että vaikka tätä päätöstä katsoisi Kajaanin kannalta, Oulun yliopiston kannalta tai koko yhteiskunnan kannalta, niin hän ei löydä hyötyjää tälle päätökselle?, Leinonen kertoo. Lauri Lajunen kiistää väitteen. Entä se Kajaanin yksikön hyvä tuottavuus? ?No joo, näitä tuottavuuslukujahan löytyy?, Lajunen kommentoi. ?Eri vuosina joko Oulun tai Kajaanin yksikkö oli tuottavampi. Merkittäviä eroja ei ole. Kajaanin resurssit ovat olleet pienemmät, jolloin tehokkuusluvut saadaan paremmiksi. Meillä on ollut jatkuvasti huoli myös laadusta. Laatua ei voitu kahdessa paikassa varmistaa.? Kajaanin yksikön luokanopettajankoulutukseen otettiin vuosittain kuusikymmentä uutta opiskelijaa, Ouluun kaksikymmentä. Toinen sai lähteä. Kajaanin yksikön henkilökunta ja kainuulaiset poliitikot kommentoivat asiaa halukkaasti teatterityöryhmälle. Haastatteluissa kävi ilmi, että tilanne Oulun ja Kajaanin välillä on ollut tulehtunut jo pidempään. Leinonen johtaa juuret tälle asetelmalle jo vuoteen 1974, kun silloinen Kajaanin seminaari liitettiin Oulun yliopiston alaisuuteen. ?Sitä kutsutaan seminaaritaisteluksi. Silloinkin vääntäminen kesti vuosia. Jo silloin luotiin asetelma, että Kajaani kilpailisi Oulun kanssa samoista resursseista. Sama mielentila tämän L EINOSEN MUK A AN n essaki r u u s ?Eikö assa ole maailm että iso u, todett s ei ole kampu tae?? laadun asian ympärillä on jatkunut. Siinä on kyse silkasta valtataistelusta.? Opetusministeriö linjasi vuonna 2007, että koulutusvolyymiä siirretään Pohjois- ja Itä-Suomesta pääkaupunkiseudulle. Kun DOKUMENTTITEATTERI YHTEISELLÄ ASIALLA V E I K K O L E I N O N E N ja Toivo Peppanen tekivät Oikeusjuttunäytelmää varten yli kolmekymmentä haastattelua. Niiden lisäksi he kahlasivat läpi kaiken mahdollisen dokumenttiaineiston, mitä käsiinsä saivat: yliopistohallituksen pöytäkirjoja, eduskunnan täysistuntojen keskusteluja ja lehtiartikkeleita. Yksi vuodettu muistiokin päätyi työryhmän käsiin. Se sisältää seitsemän kohdan näkemyksen siitä, että Kajaanin yksikön alasajon taustalla on pitkän tähtäimen suunnitelma. Muistion todenperäisyyttä ei voitu näyttää toteen, mutta siitä kuitenkin uutisoi Suomenmaa-lehti. Rehtori Lajunen kiisti muistion todenperäisyyden. Dokumentaarisuus tuo Leinosen mukaan näytelmälle lisäarvoa. Esitys on todellisia tarinoita, elettyä elämää. ?Muitakin yhteiskunnallisia kysymyksiä olisi hyvä käsitellä tähän tapaan.? E S I T Y S N O S TA A näyttämölle sen, mikä yleensä jää kahvipöytäkeskusteluihin. Työryhmä haluaa tarjota ihmisille toisen näkökulman, vastauksen. Heille on tärkeää, että ihmiset näkevät Kajaanin opettajankoulutusyksikön lakkautuksen laajemmassa yhteiskunnallisessa merkityksessä. ?Vaikka paljon puhutaan yhteisen kokemuksen hajoamisesta, niin teatterin avulla voidaan kuitenkin yhdessä kohdata asioita, luoda solidaarisuutta. Jos teatterin avulla ymmärtää jotakin käsittämätöntä, niin se voi olla hyvin voimaannuttavaa?, Leinonen kertoo. ?Meidän tehtävämme on tuoda esiin niiden ihmisten ääni, jotka ovat tämän prosessin kokeneet mutta eivät ole siitä julkisesti kenellekään kertoneet. Joillekin tämän näytelmän katsominen voi olla terapeuttinen kokemus?, Peppanen korostaa. Näytelmä on dokumentaari, vaikka totuudessa on aina kyse rajauksesta. ?Sanotaanko näin, että me emme pysty ikinä unohtamaan totuudesta yhtä paljon kuin Oulun yliopisto?, Leinonen linjaa. valtakunnallinen politiikka asetti Oulun yliopiston ahtaalle, seurasi Kajaanin ja Oulun välinen kilpailu resursseista. tajankoulutusta on tällä hetkellä riittävästi koko Suomen tarpeisiin, eikä opettajista tule olemaan pulaa Kainuussakaan. kommentoi myös vuoden 2010 yliopistouudistusta, joka lisäsi yliopistojen autonomista päätösvaltaa. Oulun yliopiston hallitus laati strategian, jonka mukaan Oulusta tehdään kansainvälisesti kilpailukykyinen tiedeyliopisto. Eikö kuvioon sopinut Kajaanin opettajankoulutusyksikkö Kainuun erämaassa? ?Siitä ei ole kysymys?, Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen sanoo. ?Syynä ovat olleet valtakunnalliset tiede- ja korkeakoulupoliittiset linjaukset.? Peppasen mukaan yliopistot suosivat huipputieteitä. "Kunhan vain siellä Shanghain listalla pärjäisi jotenkin. Alueellisen koulutuksen merkitys heilahti kerralla pois vaakakupista. Eikö se ole siellä suuressakin maailmassa osoitettu, että suurin kampus ei välttämättä ole laadun tae?" ?Kyllä tämä oli opetusministeriöltä sellainen linjaus, joka osoitti, etteivät pienet paikkakunnat voi täyttää valtakunnallisen koulutuksen tehtävää. Ei, vaikka ne tekisivät työn paremmin kuin jossain muualla?, Veikko Leinonen toteaa. Pienille paikkakunnille ei Leinosen mukaan välttämättä tarvitse keskittää kansainvälisen huipputieteen yksiköitä, mutta opettajankoulutuksen täytyisikin kilpailla täysin eri sarjassa. ?Suomalaisen koulutuksen menestystarinalla ne poliitikot usein maailmalla ylpeilevät. Samaan aikaan murennetaan omaa kivijalkaa?, Peppanen huomauttaa. Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto (SOOL) pelkää päätöksen ikäviä vaikutuksia alueellisesti tasa-arvoisen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toteutumiselle. Peppanen muistuttaa laadukkaan varhaiskasvatuksen olevan jopa Maailmanpankin laskelmien mukaan tehokkain keino ehkäistä sosiaalisia ongelmia. Kun varhaiskasvatuksen opetus Kajaanissa 2006 päättyi, alkoi pätevistä lastentarhaopettajista olla pian pulaa Kainuussa ja Ylä-Savossa. Päiväkotien ryhmäkoot kasvoivat, ja jonot pidentyivät. Tähän reagoitiin aloittamalla vuoden 2013 tammikuussa varhaiskasvatuksen poikkeuskoulutusohjelma, josta Oulun yliopisto rahoittaa vain pienen osan. Loput ohjelmasta rahoitetaan rakennerahastorahalla sekä kuntien tuella. Vastuu opettajankoulutuksesta siirtyy siis valtiolta kunnille. Rehtori Lajusen mukaan opet- N Ä R Ä Ä tämä päätös on herättänyt kainuulaisissa nuorissa?, Peppanen kommentoi. ?Varsinkin niissä, jotka miettivät tulevaisuutta kainuulaisina: jäädäkö vai lähteä? Vaihtoehdot ovat kaventuneet kummasti.? Tiistai-iltapäivänä Kajaanin kampuksen Kahvikolossa on hiljaista ja tyhjää. Niko Aihio, Jeremia Hintsala ja Hannu Leppänen hörppivät kahvia. Miehet ovat turhautuneita niin sanottuun kolmen vuoden siirtymävaiheeseen, jossa opetus pala palalta siirretään Ouluun. ?Ulkopuolinen voi käsittää tämän jutun ehkä sillä ajatusleikillä, että tekee kolme vuotta jatkuvaa muuttoa?, Aihio puuskahtaa. Hän on Kajaanin yksikössä opiskelevien ainejärjestön puheenjohtaja. ?Ja alusta asti vakuuteltiin, että opiskelijan edut turvataan. Kaikki toimii niin kuin ennenkin.? Leppäsen lausahduksesta seuraa ilotonta naurua. ?Paskanmarjat. Opiskelijoiden etua ei näillä toimilla ole turvattu.? ?Meillä on ollut täällä välillä paskamaisen vaikeeta. Päättäjille semmoisia terveisiä, että ei näin suljeta yliopistollista yksikköä. Tämä on kaikista huonoin vaihtoehto, minkä maailmassa voi tietää. Ensin annettiin ilmaan riippuva lopettamispäätös: te siirrytte Ouluun, ei mitään hätää. Pian täällä alkoi ravata keikkatyöläiset eli ulkopuoliset opettajat. Henkilökunnalla itsellään oli sekavat mielikuvat siitä, mitä tuleman pitää?, Aihio kertoo. Rehtori Lajunen ei ole kainuulaisten opiskelijoiden tilanteesta kovin huolissaan. Hän kertoo lukeneensa Kainuun Sanomista, että osa siirtyy erittäin mielellään Ouluun. ?En minä ihan sellaista ajattelua ymmärrä, että sillä paikkakunnalla, missä on syntynyt, pitäisi saada käydä myös koulua, valmistua ammattiin ja tehdä työura. Kyllä ihmisten pitäisi vähän pystyä liikkumaan ja näkemään muutakin.? O IKEUSJUTTU ? ENITEN kampuksen metallityöluokka on kuulemma jo vuokrattu eteenpäin moottoripyöräkerholle. Akateeminen Kainuu hiljenee. K AJA A NIN Oikeusjuttu Kajaanin harrastajateatterissa 26.5. asti. kajaaninseminaari.blogspot.? Kirjoittaja on tamperelaistunut visuaalisen journalismin opiskelija, esteetikko & sekatyöläinen. 39
• Maailma kylässä -festivaali 25.?26.5.2013 Kaisaniemen puisto & Rautatientori, Helsinki maailmakylassa.fi Lauantai 25.5.2013 SAVANNI-LAVA KAISANIEMEN PUISTO 11.00 PMMP 12.30 Diandra 14.30 White Shoes & The Couples Company (INA) 16.30 Metro esittää: Don Johnson Big Band FeatFest Special 18.30 Hanggai (CHN) MONSUUNI-LAVA KAISANIEMEN PUISTO 11.45 Banyu Petak ? Gamelan & Dance (INA) 13.30 PelBo (NOR) 15.30 The Cambodian Space Project (CAM/USA) 17.30 Jambinai (KOR) MEKONG-LAVA RAUTATIENTORI 11.00 Big Band Battle: Fighters vs. Finnair Pilots (musiikki) 11.45 Politiikkako ihmisoikeus? 12.15 Puhemaraton: ?En ole rasisti, mutta...? 12.45 Unquenchable Thirst! Water as a Human Right (USA/FIN) 13.15 World We Want: Sustainability and Equity Now! (DEN/FIN) 13.45 Suomen kehityspolitiikka tänään ja tulevaisuudessa 14.30 Color Dolor (musiikki) 15.15 Pussy Riot! Punkrukous vapauden puolesta (RUS/FIN) 16.00 Ramin Sohrab Art Wushu (IRA/FIN) (kungfu) Sunnuntai 26.5.2013 SAVANNI-LAVA KAISANIEMEN PUISTO 11.00 Fröbelin Palikat 12.30 Ismo Alanko 14.30 Sierra Maestra & Kuukumina (CUB/FIN) 16.30 Charmaine Clamor (PHI/USA) MONSUUNI-LAVA KAISANIEMEN PUISTO 11.30 Kuningasidea 13.30 Totoo Zebingwa & Sanaa Sana (TAN) 15.45 Melech Mechaya (POR) MEKONG-LAVA 16.15 Loppu työttömyydelle ? kamalari-orjuudesta omaan elantoon (FIN/NEP) 17.00 Johanna Juhola & Reaktori (musiikki) 17.45 Ahmad Khalid Tawfiq (EGY) 18.15 Ei vangita unelmia 19.00 Conté, Keita & Dounya Fanyi Fan (GUI/FIN) (musiikki/tanssi) TENAVA-TIMBUKTU KAISANIEMEN PUISTO 11.15 11.50 12.30 13.15 14.15 15.00 15.45 16.30 Keskipäivän taiji koko perheelle Balilainen naamiotyöpaja (INA) Khmertanssiryhmä (CAM) Heviosso (BEN/FIN) Hulatanssiesitys (PAC) Bhinneka (INA) PuistoPellet Conté, Keita & Dounya Fanyi Fan (GUI/FIN) AMAZON-LAVA 15.20 Hanna Kuusela & Matti Ylönen: Konsulttidemokratia 15.40 Matti Rämö: Polkupyörällä maailman ympäri 16.00 Jeremei Aipin: Siperian veriset lumet (RUS/FIN) 16.20 Oksana Tshelysheva: They Followed Me in the Street (RUS) 17.00 Tamas Matekovits: Budapest Metro 17.20 Juha A. Vuori: Kiinan kansantasavallan historia 17.40 Ilmari Vesterinen: Japanin kulttuurihistoriasta 18.00 Pertti Seppälä: Kiinalainen kirjallisuus, Hai Zi 18.20 Mitä miten zen 18.40 Markus Uku Laitinen: Katujen zen 19.00 Sivuvalo: If This is Finnish Literature (CMR/CAN/ESP/FIN/ GER/MEX/PER/SWE/URU/USA) RAUTATIENTORI TEATRIS-LAVA TAIGA-LAVA KAISANIEMEN PUISTO 11.15 Järjestöjen tietoiskuja 11.50 Kansainvälisen kadonneiden lasten päivän viesti 12.10 Kansalaisten oikeuden EU:ssa ? lisää valtaa unionille? 12.30 Guatemalan nuoret mayanaiset tulevaisuuden muovaajina (GUA/FIN) 12.50 Nuoret vihapuhetta vastaan 13.10 Uskallatko uskoa? Uskontojen vuoropuhelu nuorten asialla 13.30 Naiset ovat puoli maailmaa ? miksi suurin osa köyhistä on naisia? 14.15 Vuoden laatulehti 2013 -palkinnon jako 14.30 People for Sale (UGA) 15.10 The Day I Will Never Forget ? lääkkeenä (FIN/NEP) 15.30 Bon Jouni (musiikki) 16.15 Condoms and Crackers for Health (DEN/FIN) 16.45 Whose Human Rights? (INA/PHI/FIN) 17.30 Helsinki Cotonou Ensemble feat. Axl Smith (BEN/FIN) TENAVA-TIMBUKTU 11.10 Human Rights and Environment in East and Southeast Asia 11.40 Ari Turunen: Maailman kuvat 12.00 Kimmo Kiljunen: Maailman maat ja liput 12.20 Juha Vakkuri: Afrikan ympäri 12.40 Kolmannen maailman puheenvuoroja 13.00 Jaakko Hämeen-Anttila: Islamin miekka 13.20 Tomi Uschanov & Hussein Muhammed: Suomi ja Islam 13.40 Johanna Korhonen & Li Andersson: Mitä on suomalainen populismi 14.00 Sonja Hellman: Naiset ilman maata 14.20 Pasi Saukkonen: Erilaisuuksien Suomi 14.40 Ahmad Khalid Tawfiq: Arab Science Fiction (EGY) 15.00 Heikki Patomäki: Talouskriisin jälkeen 14.30 Ay-aktivismin kova hinta Kolumbiassa 14.50 Coming Out ? Seksuaalivähemmistöt Venäjällä (RUS) 15.10 Artist Interview: Totoo Zebingwa & Sanaa Sana (TAN) 15.30 Meeri Koutaniemi, Vuoden Lehtikuvaaja 2012 15.50 Artist Interview: Filastine & Nova (USA/INA) 16.10 Järjestöjen tietoiskuja KAISANIEMEN PUISTO 11.15 Minun tieni tähtiin! Lorenz Backman 12.15 Minun tieni tähtiin! Eero Ritala 13.15 Minun tieni tähtiin! Lotta Lehtikari 14.15 Alice (teatteri) 15.00 Minun tieni tähtiin! Maria Ylipää 16.00 Stories from the road (teatteri) 16.35 Minun tieni tähtiin! Miitta Sorvali 17.20 Aivan Oikeasti (teatteri) 18.00 Vapaaehtoisena etelässä (teatteri) 18.30 Katkelma näytelmästä Vartija (Peking-ooppera) 19.00 Mana ?O Laka (PAC) (tanssi) 19.30 NOIR? (tanssi) påståenden om global ojämlikhet 15.40 Miten ilmastolasku maksetaan? 16.00 Mitä öljyn jälkeen? 16.20 Olli Tammilehto: Kylmä suihku 16.40 Timo Paukku: Teknologiat muuttavat maailmaa 17.00 Marxin Pääoman uusi painos TEATRIS-LAVA KAISANIEMEN PUISTO KAISANIEMEN PUISTO AMAZON-LAVA 11.45 Keskipäivän taiji koko perheelle 12.30 Rojupöhö ? reseptejä turhan tavaran paljouteen 13.15 China Dance Group (CHN) 14.00 Minni Ilmonen & Koto 15.00 Mimmit duo 15.30 Balilainen naamiotyöpaja (INA) 16.00 Mimmit duo TAIGA-LAVA RAUTATIENTORI KAISANIEMEN PUISTO 11.00 Aino Venna (musiikki) 11.45 What Kind of a Market! Stop Human Trafficking! (GBR/FIN) 12.15 Kunnianhimoa ilmastotavoitteisiin 13.00 The Sounds of Japan (GBR/JAP) 13.45 Yrityksestäkö ihmisoikeuspuolustaja? 14.15 Mihin vie Myanmarin tie? (MYA/FIN) 14.45 Maailman vahvin ase ? tyttöjen koulutus köyhyyden 11.20 Järjestöjen tietoiskuja 12.10 Tasan vuosi eurovaaleihin ? kansalainen määrää EU:n suunnan! 12.30 Artist Interview: Sierra Maestra (CUB) 12.50 Energia ja ihmisoikeudet 13.10 Vapaaehtoistöissä Kambodzhassa ihmisoikeuksien puolesta 13.30 Korkeakoulutusta kaikille ? ihmisoikeudet kehitysyhteistyössä 14.10 Artist Interview: Charmaine Clamor (PHI/USA) Partnerit: A Helpers? Story (PHI/FIN) 15.30 Myönteinen minäkuva valokuvien kautta Suomessa ja Sambiassa 15.50 Forced Labour Behind Pineapple Juice ? What Has Changed? (GBR/FIN) 16.10 Euroopan kevät ?13 ? sosiaalinen katastrofi ja kansannousuja? 16.30 Falun Gong ? mielipidevankien ihmisoikeudet Kiinassa 17.10 Artist Interview: The Cambodian Space Project (CAM/USA) 17.30 Nuorten ääni politiikassa 17.50 Sanitaatio ihmisoikeudeksi! 18.10 Artistihaastattelu: Don Johnson Big Band ja Metro FeatFest -voittaja Mea Karvonen 18.30 Järjestöjen tietoiskuja Vapaa pääsy! RAUTATIENTORI 11.20 Hilkka Pietilä: Yli rajojen 11.40 Kai Ekholm & Jussi T. Koski: Ihmisestä, työstä ja tietoyhteiskunnasta 12.00 Ahmad Khalid Tawfiq & Lilly Korpiola: Egypt After Revolution (EGY/FIN) 12.20 Kylläinen & Riekkinen: Uskon kintereillä 12.40 Mielipidelehtien merkitys yhteiskunnallisessa keskustelussa 13.00 Voima-debatti: Kuka päsmäröi toimittajaa? 13.40 Jari Tamminen: Häiriköt 14.00 Pussy Riot! Punkrukous vapauden puolesta (RUS/FIN) 14.20 Oras Tynkkynen: Pieni maailmanpelastusopas 14.40 Kaapattu maa ? maanostoryntäyksen voittajat ja häviäjät 15.00 Elisa Aaltola: Johdatus eläinfilosofiaan 15.20 Afrika på bordet ? fakta och 11.15 Minun tieni tähtiin! Mika Myllyaho 12.00 Minun tieni tähtiin! Aku Hirviniemi 13.05 Pirtunäytelmä (teatteri) 14.10 Kiinalainen lohikäärmetanssi (tanssi) 14.30 Vapaaehtoisena etelässä 15.00 China Dance Group (CHN) 15.40 Afrodisiac (RUS/VIE/FIN) (tanssi) 16.10 Kiinalainen lohikäärmetanssi (tanssi) 16.30 Klovnit ilman rajoja (teatteri) 17.00 Ali Jahangiri (IRA/FIN) (stand up) 17.30 Neljäs Seinä (improteatteri) Girl Rising -elokuva (USA) Kansallisteatterin Päänäyttämö 17.00?18.45 Festival Club Niubi 21?03 Filastine feat Nova (INA/USA) LCMDF DJ Ardouche (Mental Alaska) Virgin Oil Co., Kaivopiha, Mannerheimintie 5, Helsinki. K18. Liput 8/10 ? Ennakko Tiketti ja festivaalialueen Infosta. Tapahtumaa tukevat: Helsingin kulttuurikeskus sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö
• Iloa kasvisruokakirjoista HERKKURUOKIA ISOJEN JA PIENTEN MAKUUN MAHTAVIA PIKARUOKAVAIHTOEHTOJA Kasvisseikkailu Raisa Kettunen ovh 28,? Planeetan parhaat vegepurilaiset Joni Marie Newman ovh 30,? K I RJAKAUP OIS TA KAUTTA MAAN MOREENI ? www.moreenikustannus.fi HELSINKI: Kamppi: Salomonkatu 5 ,????????? ^????????? ??????? ? TURKU: Yliopistonkatu 23 TAMPERE: Hämeenkatu 15 4.-5.5.2013 Kaapelitehdas, Helsinki La ? Su klo 10-17 | Vapaa pääsy s Z<<K< hWW ? ????????????????? JUO ITSESI ILOISEKSI! >?????????? ????????????? ????????????????? ?? ???pesuaineiden lisäksi löydät Ruohonjuuresta useita kymmeniä kukkeita kulauteltavia, jotka saavat makuhermosi ?????????? ? ?? ?????? ?????? ????? ??????????? ?????????????? Luonnonkaunis 2013 L U O N N O N K O S M E T I I K K A M E S S U T Tervetuloa tutustumaan satoihin luonnonkosmetiikkatuotteisiin ? hoitoa kasvoille ja vartalolle, meikkejä, saippuoita ja paljon muuta. Hyvinvointia luonnosta! Kietaise kitaasi - ja ihastu! www.luonnonkosmetiikka.fi d???? ?????????? ????? ??? Ruohonjuuresta KAIKKI normaalihintaiset juomat - 10 %
• Suut makeaksi Into-kirjoilla 26? 24? (ovh 28?) Partanen, Paloheimo & Waris: SUOMI ÖLJYN JÄLKEEN (ovh 26?) Esko Seppänen & Ilkka Taipale: EUTANASIA 27? 24? (ovh 29?) Michael Axworthy: (ovh 26?) Brooke Allen: IRANIN HISTORIA SATUMAINEN SYYRIA 27? (ovh 29?) Juhana Pettersson: 26? 31? (ovh 28?) Jeremei Aipin: SIPERIAN VERISET LUMET (ovh 33?) Bjarne Nitovuori: BARRIKADIMAISTERI ? Pentti Järvinen ja 1960-luvun marssijat SOKERISAMURAI Musiikkiteollisuuden ja julkisuuden maailmassa kaikki on kaupan, mutta joskus hyväksikäytön varaan voi rakentaa rakkaussuhteen. www.intokustannus.? Hinnat sisältävät postimaksut. Tilaukset www.intokustannus.fi, myynti@intokustannus.fi tai puh. 040 179 5297
• KULTTUURI 4 / 2013 43 Punkkari Teemu Bergman kauppaa keikkojen välissä varastettua paistilihaa. P U N K R O C K B Ä N D I Pää kii on vuoden olemassaolonsa aikana muovannut uusiksi suomalaisten käsitykset punkista. Yhtye on saanut pystejä niin Emma- kuin Femma-gaalastakin ja myynyt levyjä ja keikkasaleja loppuun. Bändin perustajaa ja laulaja-kitaristia Teemu Bergmania on haastateltu naistenlehtiin ja tv-ohjelmiin. Mitä ajattelee mies, joka toi punkin takaisin radion soittolistoille? T E E M U, O L E T KO SÄ nyt suku- polven ääni? ?No jos oon, niin se on sukupolven kannalta aika huono asia. Mä teen vain musiikkia. Lauluja, joissa on sanoja ja sointuja peräkkäin.? ?Meidän bändissäkin on vii- si jätkää, joilla kaikilla kiinnostus punkrockiin tulee aivan eri lähtökohdista, joten en voi kommentoida asioita edes koko bändin puolesta. Miten ihmeessä mä voisin puhua jonkun sukupolven puolesta?? Monet kuitenkin kuuntelee, mitä sä sanot, ja sun biisit on yhteiskunnallisesti kantaa ottavia. ?Mua ei kiinnosta laulaa mitään piha ilman sadettajaa -juttuja tai varsinkaan mitään Maki Kolehmainen -osastoa. Mä asun tän kaiken saastan keskellä ja olen itsekin osa sitä. Sanoitukseni ovat havaintoja siitä, mitä elävässä elämässä tapahtuu.? Olet todella tuottelias muusikko. Kuinka itsekriittinen olet omaa tuotantoasi kohtaan? ?No viimeksi kun oltiin biisejä äänittämässä, niin päätettiin, että biisien pitää olla valmiita siihen mennessä, kun viimeinen bussi Malminkartanosta lähtee. Jälkikäteen sain kuulla, että eräs iso levykauppaketju oli tilannut sitä levyä ennakkoon ihan järjettömät määrät. Että olisihan niitä biisejä voinut hinkata vaikka kuinka paljon, mutta tämä nyt meni bussiaikataulun mukaan.? kai lapsena haaveilleet rocktähteydestä. Mistä sä haaveilit? ?Varmaan tennismaila kädessä leikin soittavani kitaraa ja halusin olla joku Kissin tai AC/DC:n jätkä. Vähän vanhempana se vaihtui johonkin Ramonesin jätK A I K K I O VAT kään. Ei mulla mitään realistisia ammattihaaveita koskaan ollut, mutta tuskin kenelläkään lapsella on. Kun näki Miami Vicea, niin heti ajatteli, että olisipa siistiä olla poliisi.? Nyt kun susta on tullut rocktähti, niin onko se sellaista, kuin ajattelit sen olevan? ?Olisi tyhmää ajatella, että mä olisin minkään sortin rocktähti. Ei ole mitään bändin omaa aatan ?Mä s ikalle ke liftata ään, jos m esiinty rahaa ei ole .? junaan bussia, jolla backstagelle ajeltais. Itse asiassa mä saatan liftata keikalle esiintymään, jos ei ole rahaa junaan.? Sulla on monta bändiä, teet dj-keikkoja ja julkaiset muiden bändien levyjä. Onko elämäsi nyt pelkkää musiikkia? ?Tällä hetkellä joo, mutta esimerkiksi vuokrat on maksamatta. Siitä voi tehdä vähän matemaattisia yhtälöitä, että miten kannattavaa tää touhu on. Yks frendi tarjosi kesäksi mulle yhtä ihan järkevää duunia. Mä näytin sille keikkakalenteria ja kysyin, että voiko sieltä olla tän verran pois. Se totesi, että joo, eiköhän me unohdeta nyt se duuni sitten kuitenkin. Tietenkin mä sen ymmärrän. En mä voi olettaa, että muut työntekijät joustaa mun takia.? Jos olisi joku duuni, jota voisit tehdä etänä? ?Niin, että olisin vaikka joku atk-nero. Mä nyt en suunnilleen osaa edes käynnistää tietokonetta. Tai juuri mitään muutakaan.? Etkö sä ole jonkin sortin graa?kko? ?Äh, vitut. Mä kävin siellä koulussa kääntymässä pari kertaa, kunnes ne antoi mulle kenkää. Jos sinne pitää joku ammatti laittaa, niin kirjoita, että mä myyn tossa Piritorilla varastettuja partateriä ja paistilihaa.? Suomea eri punkbändien kanssa monta vuotta. Poikkeaako elämä Helsingissä jotenkin merkittävästi maakuntien elämästä? ?Totta kai poikkeaa aivan vitusti. Presidentinvaalien aikaan jengi täällä ihan oikeasti uskoi, että nyt se Haavisto voittaa, koska kaikki ympärillä äänesti sitä. Jos ihminen on asunut koko elämänsä Helsingissä, sillä ei ole mitään käsitystä siitä, minkälaista tuolla maakunnissa oikein on.? Niin, takahikiällähän voi saada turpiin esimerkiksi vähänkin vasemmistolaisten mielipiteiden vuoksi. ?Yhteiskunnan taloudelliset tekijät vaikuttavat siihen, minkälainen asenneilmapiiri minneO L E T K I E R TÄ N Y T kin syntyy. Mikä nyt on sinänsä aika älytöntä, koska Suomessa periaatteessa pitäis olla aika ?ksua porukkaa. Kaikki on pakotettu käymään vähintään yhdeksän vuotta koulua, ja suurin osa on käynyt vielä puolet lisää. Ja sitten kuitenkin kun ajat on kovat, ruvetaan äänestämään oikeistopuolueita.? Niin siis perussuomalaisia vai? ?En mä puhu pelkästään perussuomalaisista, koska ne nyt on aika pitkälle vitsipuolue. Oikeasti tärkeiden yhteiskunnallisten asioiden sijaan mediassa puhutaan jonkun vitun maakunnan rasistivaltuutetun Facebookpäivityksestä. Samaan aikaa voidaan kaikessa rauhassa murtaa ne hyvinvointiyhteiskunnan rippeet, jotka vielä ovat jäljellä. Ja ne ihmiset, jotka ovat huonoimmassa asemassa ja joita nää muutokset eniten koskee, ovat myös kaikkein välinpitämättömämpiä.? ?Tuskin hyväosaiset koskaan köyhyyttä lopettaa. Mistä he muuten enää löytäisivät huoransa, sotilaansa ja siivoojansa. Vai onko siivooja muka jollekin kutsumusammatti?? jukka vuorio Pää kii keikoilla 8.5. Oulun Teatterissa, 9.5. Kajaanin Rockhouse Kulmassa ja 11.5. Kouvolan House of Rockissa. Kirjoittaja on ikuinen Vuoden nuori journalisti. Tanu Kallio KYLÄN PAHALLA PUOLELLA. Teemu Bergman sanoo asuvansa Helsingissä saastan keskellä & olevansa itsekin osa sitä.
• 44 4 / 2013 NÄYTTELYT / RUUMIINKULTTUURI Aki Loponen KULTTUURITANTTA Kirjoittaja on popmuusikko ja näyttelijä. Ksdf Hän vuorottelee tällä kolumnipaikalla ohjaajaopiskelija Ruusu Haarlan kanssa. Aristokraatit ajattelemasta, että mitäköhän AnnaKaisa Hermuselle kuuluu. Sitten hän ilmestyi Arto Nybergin ohjelmaan ilmoittamaan, että televisiosta on tullut vielä hieman ontompi pönttö kuin mitä se oli kultakaudellaan 1990-luvulla, kun Hermunen itse oli pöntön sisällä. Ilahduin ja tulin surulliseksi. Ilahduin siitä, että hän puhui suoraan ja taisi puhua tottakin. Ajoitus sai minut kuitenkin ajattelemaan, että miksi tämä menee aina näin. Miksi Anna Eriksson kusee musiikkiteollisuuden naamalle ja antaa täyslaidallisen iskelmätehtailun mädännäisyydestä vasta sen jälkeen, kun hän on itse saanut kirjaimellisesti kaiken, mitä musiikkiteollisuudelta voi tässä maassa saada? Miksi Iiro Viinanen alkaa täyspäiväiseksi soidensuojelijaksi vasta sen jälkeen, kun norsunluutornin hissi on kilahtanut pohjakerrokseen ja nimi on jäänyt historiankirjoihin rauhanajan verisimmistä talousleikkauksista vastanneena valtiovarainministerinä? KariPekka Kyrökin avasi suunsa vasta, kun viimeisetkin pokeripanokset oli pelattu loppuun. PÄ Ä S I N J U U R I S U O R A A N P U H U M I N E N on sairaus. Rehelliset ohjataan hoitoon. Kaikki tietävät sen ihmistyypin, joka sanoo suoraan mitä mieltä oli illan esityksestä. Hänen ympärillään vedetään henkeä ja aletaan etsiä silmillä vesiautomaattia. Suoraanpuhuja ei ymmärrä, että jos esitys ei miellytä, kuuluu sanoa kiitos, pitää sitten pieni tauko ja sanoa, että prosessi kyllä näkyy, koko se matka, jonka olette yhdessä tehneet. Kiitos. Huono puoli tässä on se, että Suomi on yhtäkkiä tulvillaan esityksiä, joissa prosessi näkyy. Politiikassa prosessi vasta näkyykin. Kiitos kehysriihestä. Pidin siitä, että prosessi näkyi. Se matka, jonka olitte kulkeneet yhdessä, tarkoitan. Ei haittaa, että yksikään teistä ei voi puhua sydämensä äänellä. Ettehän te muutenkaan voi nukkua öitänne rauhassa, sillä tiedätte, miten lakeja säädetään ja miten maailman pyörä pyörii. tyttöystävääni, en ehkä kertoisi koko totuutta. Sanoisin, että siinä oli jurrista kähmintää ja kännissä vähän sekoiltiin. Se aloitti. Sanoisin, että siinä ei ollut tunnetta mukana. Sanoisin, että varsinaista penetraatiota ei tapahtunut. Oikeastaan kyse oli pullonpyörityksestä. Puhuisin niin kuin kunnon ministerin pitää. Sanoisin, että teräviin ei koskettu, näiden jälkeen kotiin. Vain kaikkensa menettäneellä tai yhteisöstään erkaantuneella on varaa puhua asioista suoraan. Tällaiselle ihmiselle on oma sana: hän on aristokraatti. Meillä, jotka kuljemme sunnuntaisin Esplanadilla öljykangastakeissamme toisistamme hennosti kiinni pitäen, on aivan liian paljon menetettävää. Lepertelemme terriereillemme ja puhumme loputonta puutaheinää. Sydämissämme tiedämme olevamme aivan liian rikkaita rehellisyyteen. Odotamme eläkepäiviä, joita ei tule. Silloin katsomme peiliin ja näemme Anna-Kaisa Hermusen kasvot. Olemme päästäneet irti. Meistä on tullut aristokraatteja. J O S M I N Ä P E T TÄ I S I N olavi uusivirta Spektaakkeli sankaruudesta Che ? hän elää?! -näytelmä suree aikaamme, jossa ei enää ole eettisiä sankareita. A H T E L A I N E N teatteri Vanha Juko ja helsinkiläinen Projektori-ryhmä ovat yhdistäneet rajalliset taloudelliset resurssinsa suurenmoiseksi yhteisproduktioksi, liki spektaakkeliksi. Rinnastukset ovat suuria ja jokainen kohtaus on vilpitön. Che ? hän elää?! -näytelmän on ohjannut Juha Luukkonen, yhdessä hänen kanssaan sen on kirjoittanut Ari-Pekka Lahti. Che on yli kolmituntinen, moniosainen teos, joka vuorotellen rakentaa ja purkaa sankaruutta. Näytelmän materiaalina on eteläamerikkalainen vallankumouscomandante, Suomen vuoden 1918 kamppailujen jättämät arvet, tornionjokilaaksolaisen suvun runnottu tarina ja perussuomalais- L KUVA ten vaalivoitto. Materiaalina on myös tämä todellisuus, jossa ei enää ole eettisiä sankareja, jotka merkitsisivät toivoa paremmasta. N ÄY T E L M Ä S S Ä on kaksi väliaikaa, jotka jakavat teoksen kolmeen osaan eräänlaiseksi triptyykiksi, jossa eri osien tarinat hyödyntävät hieman erilaista estetiikkaa, hieman erilaisia vaikutuskeinoja ja rakenteita. Luukkosen ohjaus on varmaotteista ja toisen osan rytmi on hengästyttävä. Pahoinvoinnin, viinan ja kuoleman värittämä tarina on näytelmän upein osa, joka on asetettu yhden lyhyen monologiosan, perussuomalaismyytin ja musiikkinäytelmäosien väliin. Taustakankaalla ikoniset kuvat kaikkialta maailmasta seu- raavat toisiaan. Ne kertovat sodan ja sorron kauhusta. Moninainen kuvavirta on kuin muistutus, ettei kyse ole ihan vähästä. Samalla kooltaan ja tyyliltään epäyhtenäisten kuvien virta jää hieman suttuiseksi. Kuvia ei kiinnitetä nimiin tai vuosilukuihin. Viimeisessä osassa sankari ylösnousee. Projisoinnissa Che Guevaran ruumis löydetään Bolivian joukkohaudoista 1990-luvun lopussa. Valtiovallan järjestämissä hautajaisissa tunnistamme sen turmeltuneen spektaakkelin, joka Guevarasta on tullut. Sanna Uuttu Esitykset Lahden teatteri Vanhassa Jukossa 5.5. asti. KUVA Polttarit P O L T T A R I T / Bachelor party -näyttelyni Kalasataman konttiaukiolla voi nähdä polttarisimulaationa tai jatkettuna vappuna. Näyttely koostuu joukosta maalauksia ja videotaideteoksia. Vaikka näyttelyni teema on polttarit, ja näyttely on näin ollen osa yhteiskunnassamme vallitsevaa hääbuumia, josta ovat vastuussa ainakin Krista Siegfrieds ja Tahdon2013-kampanja, silti näyttelyn ei ole tarkoitus puhua uusfamilismin puolesta, päinvastoin. Polttarit-näytteyssäni palautan kunnian ystävyydelle, sekoilulle, seksikkäille jäbille ja valinnanvaraa alleviivaaville huoramaisille irtokarkeille. Kaikille noille nuoren elämän väripilkuille, joihin nuhjuinen uusfamilismi yrittää iskeä sodanmustilla, kakkaisilla lastenvaunuillaan. Näyttelyn paikkana on Kalasatama Konttiaukio, koska teokseni sijoittuvat katutaiteen jatkumoon. Helena R. Polttarit/Bachelor party, avajaiset 10.5. kello 18 Helsingin Kalasatamassa, Konttiaukiolla. Näyttely avoinna 24.5. asti päivittäin kello 12?20.
• NÄYTTELYT 4 / 2013 45 Kuvissa kanssaoleminen Eija-Liisa Ahtilan videoteoksissa kuusi huojuu vaakatasossa & koirat ulvovat. V I D E O TA I T E I - Eija-Liisa Ahtilan näyttelykokonaisuutta ja sen pohjapiirustusta esittelevässä valotaulussa on muotokuva taiteilijasta suuren kuusen vieressä. Kuusi täyttää kuvan, Ahtila on sen rinnalla pikkuinen. ?Ihmisen osuus olisi yksi viidesosa, loppuosa kuuluu kaikelle muulle.? Näin Ahtila selittää, kuinka hän hahmottaa maailmaa ja kuinka tuo muotokuva on hyvä osoitus siitä. Ahtilan teoksissa kohdataan luonto sellaisena kuin se on: rajuna, ihmistä voimakkaampana. Viisiminuuttisessa Kalastajat-teoksessa länsiafrikkalainen venekunta meloo yhä uudestaan kohti aaltoja päästäkseen työhön. Mutta aallot voittavat, vene kaatuu ja melojat uivat rantaan. Kunnes yrittävät uudestaan. LIJA on muotokuva kuusesta. Se on 6-kanavainen projisointi, jonka ruuduista muodostuu kuva valtavasta kuusesta vaakasuorassa. Ahtila V A A K A S U O R A -T E O S kertoo päätyneensä vaakaprojisointiin, koska kuusi ei mahtunut pystykuvaan. ?Yritys kuvata kuusta asettaa kuvaajan vastakkain elokuvan teknisten, ihmissilmän ja havainnon jatkeeksi rakennettujen laitteiden kanssa sekä samalla yllyttää pohtimaan ihmiskeskeisen dramaturgian vaatimuksia ja sen aikaansaamia arvoasetelmia kuvassa ja esittämisen järjestyksessä?, Ahtila selittää näyttelymateriaaleissa. Ahtila katsoo luontoa, ihmisiä ja eläimiä empaattisesti. Teoksista välittyy lempeä tunnelma, mutta Ahtilan teokset tuntuvat sanovan, että eläin ja luonto ovat todellisena osana meissä, ja että tämän yhteyden kokeminen on varsin syvää. huhtikuussa avautunut näyttely on tehty yhteistyössä Tukholman Moderna museetin kanssa. Siellä teokset olivat esillä kevättalvella 2012. Ahtilan teoksia on edellisen kerran ollut näin kattavasti esilKIASMASSA ?Ainoa toiveeni on, ettei tänne tultaisi suorittamaan. Jos on vain vähän aikaa, toivon, että katsoja valitsee yhden kokonaisuuden ja katsoo sen alusta loppuun tai keskeltä takaisin keskelle.? Hannele Huhtala Rinnakkaiset maailmat, Eija-Liisa Ahtilan videoteoksia & veistoksia 1.9. asti Helsingin Kiasmassa. ssa Teoksi an ta kohda istä ihm luonto ampana. kka voima ne ovat pistävän älykkäitä. Aiheina on ihmisen ja lemmikkieläimen välinen yhteys, kolonialismi ja psykoosiin sairastuminen. Teosten keskiössä on usein nainen. Rukoushetki-teos perustuu Ahtilan omiin kokemuksiin. Teoksen alussa päähenkilö kertoo nähneensä matkalla ollessaan unen siitä, että hänen koiransa oli hukassa. Päähenkilö pohtii, onko kotona häntä kaipaavan koiran hätä tullut hänen uneensa. ÄLÄ SUORITA MUSEOSSA! Videotaiteilija Eija-Liisa Ahtila neuvoo hätäisiä katsomaan näyttelystään yhden kokonaisuuden: alusta loppuun tai keskeltä keskelle. Piste Kartalla 24.5- taidetapahtuma Strömsissä la-su 25.-26.5. klo 12-16 Strömsin taidekartanossa Roihuvuoressa (Untuvaisentie 10) kuvataidekoulun oppilastyönäyttely sekä pihapiirissä Strömsinlahden rannassa kaikille avoin taidetapahtuma. Tervetuloa koko perheen voimin! 9.6. Lahden taideinstituutin opinnäytetyönäyttely lä Kiasmassa vuonna 2002. Helsinkiläinen galleria Heino esitteli kolmikanavaisen Marian ilmestyksen vuonna 2010. Puolen tunnin videoteoksen katsominen kosketti niin syvästi, että sen perusteella tekee mieli neuvoa vierailijoita saapumaan Kiasman näyttelyyn ajan kanssa. Ahtilalla ei ole katsojille mitään erityisiä ohjeita, vaikka monikanavaisten teosten katsominen voi tuntua hankalalta. Mieli kuvissa -päättötyönäyttely 2013 Herttoniemen sairaalan galleriassa (Kettutie 8 I) 30.4.-23.5.2013. Kaapelitehdas, Puristamo Tallberginkatu 1 C 15 00180 Helsinki ti-pe 11-18.00 la-su 12-16.00 piste2013.com Helsingin Kuvataidekoulu www.kuvataide.fi
• 46 4 / 2013 RUUMIINKULTTUURI Beloved palaa kummituksena vaatimaan omaansa takaisin. Jotain kummallista lukutilanteessa on: Solén outo hymynkare, kasvolihasten nykähdys, piiloteltu huokaus. Solén on yhä vaikeampi keskittyä tekstiin, sillä pöydän alla selkeästi tapahtuu jotain. Solé painaa vastaan, käsi kolahtaa pöytään. Huokaus keskeyttää hetkeksi lukemisen kerran, ja vielä toisen kerran. Sitten kuuden minuutin kohdalla se tulee ? aito, räjähtävä orgasmi. Solé hengittää hetken, katsoo alas, sitten kameraan. Toistaa nimensä ja lukemansa kirjan nimen. Painaa päänsä pöytään ja räjähtää nauramaan. ?Oh my fucking God, that was the best thing of my life.? MITÄ TAPAHTUU PÖYDÄN ALLA? Solélla on edessään elämänsä paras lukukokemus. Seksivau: nainen lukee kirjaa & saa orkun Taideprojekti Hysterical Literature on riemastuttavaa, tislattua seksiä. istuu pöydän äärellä, esittelee itsensä ja kirjan. Katsoo kameraan, ja alkaa lukea rauhallisella äänellä. Solélla on iso tukka nutturalla pään päällä, korvissa näyttävät korut. Video on mustavalkoinen. Kirja on Toni Morrissonin Beloved, suomeksi Minun kansani, AINEN minun rakkaani. Se on yhdysvaltalaisen ja afroamerikkalaisen kirjallisuuden klassikko ja mystisen realistinen tarina siitä, millaisia jälkiä orjuus jättää vapaiden ihmisten identiteettiin ja seksuaalisuuteen. Solén lukemassa unenomaisessa pätkässä lapsena kuollut VA L O K U VA A J A , elokuvaohjaaja ja kirjailija Clayton Cubittin taideprojekti Hysterical Literature käsittää tähän mennessä seitsemän videota, jotka kaikki ovat nähtävissä Youtubessa. Niissä Solén kaltaiset, siististi pukeutuneet, kauniit kolmekymppiset naiset lukevat kirjoja ja saavat orgasmeja. Orgasmeista huolimatta Hysterical Literature on ensisijaisesti muuta kuin erotiikkaa, ja pornosta videot ovat todella kaukana. Niissä riemastuttaa peittelemättömän ja vapautuneen nautinnon näkeminen, kuin seuraisi ihmisten kiljumista vuoristoradassa. Voisikohan näitä käyttää koulujen seksivalistuksessa? Tai englannintunneilla? Projekti leikittelee sillä, että naisen on teknisesti mahdollista saada orgasmi pelkästään ajattelemalla. Miksei siis täydellinen proosa toimisi yhtä hyvin? Teokset ovat brittiläistä ja yhdysvaltalaista kaunokirjallisuutta, kuten 1800-luvun jenkkirunoilija Walt Whitmanin avoimen seksuaalisesta kuvauksestaan tunnettu runokokoelma Leaves of Grass, Anthony Burgessin Kellopeliappelsiini ja seksuaalisista perversioista kirjoittavan netti- VOIMA SUOSITTELEE Koonnut Kaisu Tervonen Voima a valitsee suosit suositukset tapahtumatiedoista. Niitä otetaan vastaan 6.5. asti voima@voima.?. Voima päättää tietojen julkaisusta. sta. KUVIN KIVAA KLAFFI K 19.5. EMMA, Espoo www.emma.museum 4.-8.5. kello 19 Hällä-näyttämö, Tampere Kaiken ikäisille avoimessa pajassa tehdään itse animaatiota, minkä lisäksi päivän aikana näyttelytilassa voi osallistua lapsille sopivaan yleisöopastukseen. http://www.tanssiteatterimd.? Ranskalaisesta uuden aallon elokuvasta vaikutteita imenyt tanssiteos palaa Tanssiteatteri MD:n ohjelmistoon kolmen esityksen ajaksi. TURKU DESIGN FESTIVAL 15-21.5. Turku www.turkudesignfestival.? Paikallisia muotoilijoita, suunnittelijoita ja käsityöläisiä esitä on televä festivaali järjestetään nyt kolmatta kertaa, ja esillä muun muassa skeittilautojen muotoilua ja gra?ikoita. WE WALK ALONE THE EARTH SONG 16.5.-29.5. Pannuhalli, Helsinki 26.5. asti Korjaamo Galleria, Helsinki www.zodiak.? Vapaana valokuvataiteilijana työskentelevän mutta lehtikuvaajanakin tunnetun Hannes Heikuran tummasävyiset kuvat sijoittuvat helsinkiläismaisemiin, mutta kuvaavat ennen kaikkea kohteidensa mielenmaisemaa. Koreogra? Sari Palmgrenin tanssiteos on sekä populaarikulttuurista että nykytanssin traditioista liikekielensä nappaava pohdinta ihmisen ympäristösuhteesta.
• RUUMIINKULTTUURI 4 / 2013 persoona-taitelijaorganisaation Supervertin Necrophilia Variations. Hysterical Literaturen lukijat eivät kuitenkaan saa pelkällä sanan voimalla: pöydän alla on nainen vibraattorin kanssa. Siihen projektin nimikin viittaa. Vuosisatojen ajan aviopuolisoiden kanssakäymisen päätehtävä länsimaissa oli tuottaa lapsia ja itsetyydytystä pidettiin syntisenä ja vaarallisena. Kätilöt ja lääkärit hoitivat sormillaan ja myöhemmin hieromasauvoilla naisia, jotka kärsivät kymmenistä ?hysteriaan? liitetyistä oireista, kuten päänsäryistä, tunteiden epätasapainoisuudesta, melankoliasta ja aggressiivisuudesta. vää on se, että projektin tekijä on mies. Miksi hän on valinnut lukijoiksi pelkkiä naisia? Clayton Cubitt kertoo verkkolehti Salonin elokuisessa haastattelussa tutkivansa mahdollisuutta lisätä sarjaan myös miespuolisia tai translukijoita. Taiteilijan mielestä ongelma on se, että vain naisilla on historiallinen yhteys hysterian käsitteeseen, eikä miehillä ole samanlaista sensuellia suhdetta kirjoitettuun sanaan kuin naisilla. Projektissa Cubittia kiinnostaa lukijan kokema taistelu mielen ja ruumiin välillä: se, miten pitkään yhden ylivalta toiseen säilyy, milloin ne saavuttavat tasapainon, ja millä hetkellä roolit vaihtuvat. U S K A L L U S TA T U L L A kameran ?Minua on pitkään kiinnostaedessä auttaa varmasti se, että nut kontrollin ja autenttisuuden osalla videoilla esiintyvistä nai- käsite muotokuvauksessa, varsista on tausta vaihtoehtopor- sinkin näinä henkilökohtaisen nossa tai -erotiikassa. brändäämisen, Facebook-omaSolélla ei kuvien ja Instaole. Feminisgrammin itsedotiblogi She must kumentoinnin i t nises k e challengessa hän moderneina ait n no da koina?, Cubitt toa kuvailee epä- Naise a s a t röintiään prohdollis kästään teaa. a m ?Mitä muotojektiin osallisi pel a. m s a g r l tumisesta: mitä kuvaaja voi enää l o a lem e t t vanhemmat sapaljastaa? Miten a j a novat, viekö voimme murtautämä työmahtua johonkin todollisuuksia, tudelliseen?? leeko tämä tulevaisuudessa vasYhdessä aiemmassa projektaan väärissä paikoissa? Sitten tissaan Cubitt kuvasi suurikokoihän muisti omistavansa itsensä. sia valokuvia naisten kasvoista Minulle aina kerrotaan, mitä orgasmin hetkellä, jossa he yritnainen saa ja ei saa tehdä, mitä tum- tävät pitää katsekontaktia kamaihoiset saavat ja eivät saa tehdä, meraan. Toisessa videomuotomiltä tummaihoisuus näyttää, miltä kuvasarjassa kuvattavat pysyivät se tuntuu, miten me naimme, miten paikoillaan ja katsoivat kameraan me rakastamme. Tuotetut etnisyy- viiden minuutin ajan. ?Yleisemmin minua kiinnosden ja sukupuolen käsitykset ovat läpäisseet olemiseni ytimen: kuule taa se, miten yhteiskunta jakaa siis tämä raivokas protestivoihkai- taiteen korkeaan ja matalaan ja su. Kuuntele, kun valtaan julkisesti piirtää rajan hyväksyttävien ja takaisin ne osat minua, jotka yhteis- tabuaiheiden välille sekä sen väkunta yrittää aina kieltää, margi- lille, mitä voi palvoa ja mikä pitää nalisoida, horjuttaa, sivuuttaa. Ym- piilottaa.? märrä, että olen kokonaan minun. 47 ! a l o h aa k at s o p i n t sy v e m m ä l l e. isin tacoja Patricia myy päiv tujen a yn Re n ne ai ol uu ka Meksik a. Yöllä hän muutt miehen vaatteiss ti on hiv-positiivisten Ko kuningattareksi. hoitokodissa. isas O n ie intiaan utan ie m i ku va : m ee ri ko kati pietarinen ilottelun keskellä hieman hämmentäK AIKEN FEMINISTISEN claytoncubitt.com SEINÄKUKKA Bongaa katugallerian tähdet ja lähetä ne meille osoitteeseen voima@voima.?. HELSINKI. Vaasankatu, huhtikuu 2013. Maailma muuttuu. Hyppää kyytiin! Maailman Kuvalehti, kerran kuukaudessa. Nyt tarjoushintaan 29,00 / vuosi. Tilaa täältä: maailmankuvalehti.fi
• 4 / 2013 48 MUSIIKKI Touko sanoo räyh! Onko lapsen syntymän pakko tarkoittaa levylautasen pö pölyyntymistä? lastenmu- sa vedetyt villit Hevisaurus-esisiikin pakko olla tykset ovat naulinneet tunteyksinkertaista ja mattomat ohikulkijat paikoilleen. sanoitusten sel- Nyt kolmivuotias poika on käykokielisiä? Ei. nyt bändin keikalla pari kertaa ja Skideille kannattaa tarjota tarkastimme yhdessä Peacockmuutakin kuin titinallea. Kuo- teatterin Velhojenvuoren salaisuus puksemme Touko diggaili vauva- -musikaalin. na eniten afrobeatia ja sittemmin olemme käyneet läpi loputto- I T S E L L E N I Hevisaurus oli pitman valikoiman eri tyylejä. Lap- kään tuttu lähinnä yhtyeen set saavat kiinni yllättävän moni- rumpalin ja levy-yhtiön julkimutkaisesta matskusta. sesta kädenväännöstä. DinoReilun vuoden sauruspukujen epäselvien immaverran ylitse muiteriaalioikeuksien den on ollut naailu a r e i V huomasin, purin Aarnin esit? sa on lisäksi s e s telemä Hevisaurus. että kyseessä on k u aur an tehokkaasti tuotj i Vuosi sitten sain Hevis a f t nu seurata, kuinka nosvatta lasten teistettu brändi ? a k peasti heavy-kliHevisaurus-tuottta maine dissa.? teita on loputon seet tarttuvat lapo siin. määrä. päiväk Katseltuaan paOheistuotteirina iltana Hevisauden seasta löyrus-videoita kaksivuotias Touko tyy myös ehtaa musiikkia. Healkoi kävellä ympäri kämppää visauruksen tuottaja, säveltäjä, mikä tahansa lelu kitarana ja nos- sanoittaja, studiomuusikko, äätaa jalkansa vuorotellen sohvalle, nittäjä ja miksaaja Nino Laurenpenkeille tai sohvapöydälle. Kaik- ne on ollut mukana alusta alkaki monitorikaiutinta etäisestikin en, ja vakuuttaa, että yhtye tekee muistuttavat korokkeet saivat juraheviä tosissaan. osakseen tämän kunnian. ?Minulle ei ole koskaan tullut Hän osoitteli määrätietoisesti mieleenkään yksinkertaistaa Heetusormellaan ympäriinsä, kohti visauruksen musiikkia. Uskon, kuvitteellista yleisöä uskottavan että kaiken ikäisille kuulijoille värokkikukon itsevarmuudella. littyy täysillä soittamisesta synHiekkalaatikolla Aarnin kans- tyvä energia?, Laurenne kertoo. O NKO LEVYT Hannele Huhtala, Anna Kankaanpää, pertti laesmaa & Jari Tamminen The Shrieks: y. Blood and Lunacy. 2013. J ki: Jukka Kuoppamäki: T Tunnustus ? K Kauneimmat b balladit 1971?78. U 3. Unja Records 2013. M Manuel Dunkel U United & Proton S String Quartet: M Meeting Point. T Texicalli 2013. Tuomari Nurmio: t. Dumari ja Spuget. Ratas Music 2013 H Husky Rescue: T The Long Lost F Friend. E El Camino 2013. The Meteors s kohtaa Mis?tsin Skrububacka S a Manun illallinen M linen Douppii shittii tii Ufoa pörinää U ä metsästä Turha pyytää Jukka Kuoppamäkeä kröhäisemään tai väittää KatriHelenan ääntä kireäksi ja kapeaksi. Sinivalkoisia ääniä. Kyllä kansa tietää! Sirpa ja Jukka Kuoppamäki budjas joskus Månsas Cityssä eli Maunulassa kuten minäkin. Niillä on valtavasti lapsia. Sirpa oli Levyraadissa. Levyraadista tunsin myös Jahnun ja Eeva Kasteen, mutta se on taas toinen tarina. Skrubu on tehnyt suuren työn suomalaisen iskelmämusiikin hyväksi. Hän on säveltänyt jo nyt ikivihreiksi tulleita stygejä paitsi itselleen myös muille artisteille. Ne kertovat Suomesta, miehen ja naisen välisestä rakkaudesta ja ihmisen ikuisesta kaipauksesta. Kiskot ovat vieneet etelään ja milloin minnekin, mutta junan kyydissä on aina ollut ihminen. Tässä albumissa keskitytään Kuoppamäen itsensä esittämiin kauneimpiin balladeihin 70-luvulta. Sopii mainiosti minulle ja varmasti muillekin. Sininen ja valkoinen, Pieni mies ja muut saavat kyyneleen pyrkimään väkisin raavaimmankin suomalaisen miehen silmäkulmaan. (PL) Pyhäinhäväistys! huusivat jazzin fariseukset kun Charlie Parker teki levyn jousien kanssa. Aina löytyy jengiä, joka on mieltynyt liian kireään borsaan. Bird soitti standardeja. Pienen yksiön verran prenikoita kerännyt Manuel Dunkel panee paremmaksi. Sävellykset ovat omia. Ainoa poikkeus on Rauno Lehtisen Kevätkoivu elokuvasta Vodkaa, komisario Palmu, totean viskiä maistellen. Olen levynjulkkareissa Koko Jazz Clubilla. Jousiryhmä on aivan edessäni. Aivan samoin kuin vuosi sitten April Jazzissa Jukka Eskolan johdolla. Tämä on kuitenkin intiimimpää, sillä ensiviulun soittaja istuu melkein sylissäni. ?Ihanaa?, alttoviulisti Maarit Holkko sanoo väliajalla. ?Kuin olisi leikisti jazzmuusikko!? Siis aivan helvetin makee levy! Myös vuoden 2008 Jazzdiggari Seppo Hanste kertoo kuunnelleensa sitä tiiviisti. Olen aivan varma, että Manulle lankeaa tästä lisää prenikoita. Voin tarjota tarvittaessa säilytystilaa uusille pytyille, ja uskon, että niin voi Seppokin. (PL) Kaikki slangiprojektit ovat snadisti tekemällä tehtyjä. Epätoivossaan tekijät tunkevat slangisanoja sinnekin minne ne eivät sovi, ja jopa keksivät slangahtavia sanoja kuulostaakseen niinku sillai tosi doupeilta. Ehkä kauhein esimerkki ilmiöstä on telkkarissakin kekkuloinut Sami Garam, jonka puhe ei muistuttanut mitään ikinä puhuttua kieltä ja joka oli Himastakin fuulampi. Tuomari Nurmio on ollut raikas tuulahdus näiden viritysten keskellä, eikä hän petä uudella levyllään. Ei haittaa, vaikka nykyslangi poikkeaa Nurmion käyttämästä kielestä melkoisesti, minkä taiteilija auliisti myöntääkin. Dumari toimii hyvin myös SMC Lähiörottien kanssa nautittuna. Rytmiryhmä Spuget sattuu vielä olemaan ensiluokkaisen hyvä ja onnistuu puhaltamaan uutta eloa myös Nurmion vanhoihin kappaleisiin, joita levyllä on muutama. Tätä kelpaa kuunnella Voiman toimituksessa Sörkassa, jonka välittömään läheisyyteen lähes kaikki levyn tarinat sijoittuvat. (JT) Kun Husky Rescuen uusi levy soi toimituksessa, sitä kommentoidaan ufoksi pörinäksi. Melkoista elektosurinaa levy onkin. Hyvin elokuvallista ja kaunista. Husky Rescuen keskushahmo Marko Nyberg valitsi yhtyeensä laulajaksi ruotsalaisen Johanna Kalénin, kun edellinen laulaja Reeta-Leena Vestman jätti bändin vuonna 2010. Uutta on myös se, että bändi on kolmihenkinen. Kolmantena mukana on kitaristi-kosketinsoittaja Antony Bentley. Ainahan Husky Rescue on liikkunut niillä kiinnostavilla tanssipopin ja häröilyn rajamailla, bändi tosin muistetaan loistavista tanssi-pop-biiseistä kuten Summertime Cowboy ja Nightless Night. Nybergin perustama oma levy-yhtiö El Camino Records julkaisi syksyllä 2012 Tiiu Helinän esikoislevyn Veli, jota voisi kuvailla elektrofolkiksi. The Long Lost Friend seikkailee paikoin samoissa metsissä. Nyberg on haastatteluissa kertonut, että levyn inspiraationa on ollut ystävän uudelleen löytäminen 15 vuoden jälkeen ? kaunista! (HH) Läskibasso läiskyy, huulet on punattu. Sanoituksissa veri virtaa ja hirviöt temmeltävät. Lähtöasetelma voisi olla kliseinen, ellei asialla olisi suomalainen The Shrieks. Naisnelikko hyödyntää tyylikkäästi perinteisiä teemoja ja maustaa musiikkinsa aineksilla, jotka saavat kokonaisuuden kuulostamaan ainutlaatuiselta. Bändi sai alkunsa neljä vuotta sitten, kun psychobillypiirien äijämeininkiin kyllästyneet naiset halusivat ravistella stereotypioita. Ainoastaan puolella jäsenistä on aiempaa musiikkitaustaa, mutta naiset soittavat kuin ammattilaiset. Neljä kappaletta kattava Blood and Lunacy -ep on The Shrieksin esikoisjulkaisu. Psychobillystä ja horrorpunkista ammennetaan vaikutteita isolla kauhalla, mutta bändi venyttää sopivasti genrerajoja. Räyhäkkä asenne paljastaa jäsenten punktaustat. Ote on silti rennonletkeä. Nokkelat lyriikat peilaavat arkisia tilanteita kauhuteemojen kautta. Tarttuvien rallien räiskyvä energia houkuttelee vetämään creepersit jalkaan ja säntäämään tanssilattialle. (AK)
• MUSIIKKI 4 / 2013 49 Bändi toimii myös isommille. Vuonna 2010 Ilosaarirockissa esiintyneen, vahvasti aikuiseen makuun musiikkia tekevän Bad Religionin basisti Jay Bently ylisti Voiman haastattelussa Joensuussa näkemäänsä Hevisaurusta maasta taivaisiin. testaa tuotoksensa omalla tyttärellään ja on saanut tuotannoilleen vahvan hyväksynnän. Sama tinkimättömyys kuuluu myös muutamissa muissa lapsille suunnatuissa musiikkiprojekteissa, kuten Ella ja Aleksi sekä Ipanapa putoavat samaan laariin Hevisauruksen kanssa. Kokeneet muusikot soittavat tosissaan ja kunnianhimoisesti, kohdeyleisöä aliarvioimatta. Toisinaan yleisön rajoja jopa koetellaan. Hevisauruksen uusimmalla, Kadonneen louhikäärmeen arvoitus -levyllä kuullaan entistä rankempia soundeja. Pingviini vilkuttaa -kappaleella matkustetaan Norjaan ja tyylilajina on Dimmuborgirilta vaikutteita saanut blackmetal. Koska laulun tarinassa pingviinillä on kurkku kipeänä, on laulukin ihan ehtaa kuolonkorinaa. Touko pohti kappaleen ensi kertaa kuullessaan, että laulaja varmasti tarvitsisi kurkkupastillia. ?Pingviini vilkuttaa oli varmasti niin rankka kuin voi ol- 6 && (%/' )/ &% & /. -&. -# la. Siinä on kyllä vedetty homma tappiin, kun blastbeatit pauhaavat kahden sadan tempolla, ja päälle kiljutaan Norja-aiheisia tekstejä. Tempon suhteen raja tulee vastaan myös siinä, että pystyvätkö muusikot soittamaan sitä livenä.? KONSERTEISSA L AURENNE 3£'??( .,0./&) ,'' %-# N=?9FAKKAEG
• _ ' #&' * %MDE9NMGJ=FC ./ "=DKAFCA ' * & jurametallisaurukset soittavat biisit itse ja taustanauhojen käyttö on minimoitu. Jeesiä tarvitaan ainoastaan muutamissa kohdissa, joissa levyllä soittajia on enemmän kuin konsertissa lavalla. Hevisaurus-levyillä on vieraillut liuta eturivin heavy-muusikoita, jokunen ulkomaan vahvistuskin. Kuinka lastenlevyllä esiintyminen on yhdistettävissä rankan rokkisällin imagoon? ?Kaikki, joita olemme pyytäneet, ovat lähteneet mukaan kiljuen. Monilla heistä on omia lapsia ja vierailu Hevisauruksissa on varmistanut, että faijan maine lasten päiväkodissa on kasvanut. Kyllä ammattilaiset tajuavat tämän hauskuuden ja jujun?, Laurenne vakuutta. >9;=:GGC
• ;GE N=?9FAKKAEG IX tampere guitar Kitaran juhlaa 1.-9.6.2013 Choro| Classical | Flamenco | Gipsy Swing | Jazz La 8.6. Tampere-talo Vicente Amigo Quartet (esp) Jari Tamminen Tapahtumajuna Helsingistä Lauantain 8.6. Elämyskonsertteihin 53 ? Konserttiliput alk. 19 ? | Passit alk. 99 ? Hevisaurus & Velhojenvuoren salaisuus -musikaali Linnanmäen Peacockissa touko- & kesäkuussa. Lisäksi bändi keikkailee läpi kesän. VOIMA SUOSITTELEE festival 7 ? S-Etu 31.5. saakka www.tampere guitar festival.com Koonnut Kaisu Tervonen Voima a valitsee suositu suositukset tapahtumatiedoista. Niitä otetaan vastaan 6.5. asti voima@voima.?. KÄHEÄT KURKUT 2.5. kello 20 KOM-teatteri, Helsinki Näyttelijöinäkin tunnetut Essi Hellén ja Emmi Parviainen vetävät vapun jatkoilla lainakipaleita Lady Gagasta euroviisuihin Joel Mäkisen säestyksellä. ROCKBISTRO OPENING SOON IN KURVI NEAR YOU! facebook.com/Loosister BLACK LIZARD 3.5. Oulu, 45 Special, 4.5. Seinäjoki, Bar 15, 8.5. Pori, Rock Bar Monttu, 11.5. Helsinki, Kuudes linja Uusiopsykedeliaansa tylyllä punkrockilla maustava helsinkiläiskokoonpano kiertää Suomea esikoislevynsä tiimoilta. FESTIVAL CLUB NIUBI 26.5. Virgin Oil Co., Helsinki www.maailmakylassa.?/ Maailma kylässä ?festivaalin päätösklubilla soivat maailmanmusiikkivaikutteilla silatut urbaanit rytmit, kun pääesiintyjänä on indonesialais-amerikkalainen Filastine feat Nova. YLÄKAUPUNGIN YÖ 18.5. Jyväskylä www.ylakaupunginyo.? Wonderlust Eri taiteenlajeja yhteen kokoava festivaali esittelee tänä vuonna uuden tapahtumapaikan, Toivolan vanhan pihan, jossa esiintyvät muun muassa katukansanmusiikkia soittava Sateenkaarina sekä Balkanilta inspiraatiota hakeva folkduo Wonderlust.
• 4 / 2013 50 KIRJALLISUUS Sommitteluvirheiden taide Milan Kundera romaanioppi sukeltaa tylsyyden ytimeen. Maria Kozulya Kundera on kirjoittanut ranskaksi vuodesta 1994. Siitä lähtien hänen romaaninsa ovat menettäneet teräänsä. K U N D E R A L L E isänmaa ei tarkoita nationalistista ajatusta yhdestä kansasta. ?Kulttuurinen monimuotoisuus on tärkeä eurooppalainen arvo. Silloin kun venäläinen maailma halusi muokata piskuisen kotimaani omaksi kuvakseen, muotoilin ihannekuvani Euroopasta näin: mahdollisimman paljon monimuotoisuutta mahdollisimman pienessä tilassa.? Kunderan käsitys modernista taiteesta on polyfoninen mutta sidottu kasvupaikkaansa. 1900-luvun alun Ranskassa taide jatkoi ?Baudelairen ja Rimbaudin suurta lyyristä kapinaa. Se löysi mieluisimmat ilmaisukeinonsa maalaustaiteesta ja varsinkin runoudesta.? itäeurooppalaista mielenmaisemaa, kiireettömyyttä, kitschin, pilojen, musiikin, melankolisten muotojen ja eroottisten suhteiden romaania. Sitä Milan Kunderan romaanit A R M A ATA on modernisti, mitä on helppo pitää vanhanaikaisena. Pienen mutta Euroopan keskipisteessä olleen T?ekkoslovakian kasvattina hän on suorastaan takertunut ajatukseen isänmaasta ja kansakunnasta. Ehkäpä siksi Kundera kirjoittaa, että ?oli sitten nationalisti tai kosmopoliitti, juurtunut tai juuriltaan temmattu, eurooppalainen ihminen määrittyy ennen kaikkea suhteessa isänmaahansa?. Vaikka moni kirjailija pakenee kansakuntaansa, eivät muistot jätä rauhaan silloinkaan, kun kirjoittaa toisella kielellä. Ja jos jättävät, se saattaa näkyä tylsistymisenä. Näin on käynyt Kunderalle itselleen. KUNDERA esseekirja kertaa muistin ja unohduksen teemoja, ylipäätään historiallisen tietoisuuden merkitystä taiteessa. Kun kuuntelemme musiikkia, tulkintaamme siitä vaikuttaa vahvasti se, miltä ajalta me kuvittelemme sen olevan. Jos joku säveltäisi nykyään sonaatin, joka muistuttaisi parhainta Beethovenin sonaattia, se ei aiheuttaisi minkäänlaista innostusta. ?Meidän tapamme havainnoida taidetta on niin voimakkaasti sidoksissa historialliseen tiedostamiseen, että tuo anakronismi (nykyaikana sävelletty Beethovenin teos) koettaisiin spontaanisti (siis vailla tekopyhyyden häivää) naurettavana, epäaitona, sopimattomana tai jopa hirvittävänä.? Tämä kaikki koskee myös romaania. Me todellakin olemme ajan metafysiikan vankeja. KUNDERAN Kunderan KeskiEuroopassa modernismi kehittyi romaanin taiteena. Kundera kir- K U N D E R A N I S Ä oli muusikko. joittaa erityisesti itävaltalaiskir- Ehkäpä siksi hänen tapansa kirjailijoista Robert Musilista ja Her- joittaa musiikista on luonteva, mann Brochista, puolalaisesta jos sitä vertaa vaikkapa Mannin romaanikirjailijasta Witold Gom- Tohtori Faustuksen ensyklopedisbrowicsista sekä Franz Kafkasta. tiseen tapaan kirjoittaa musiikin ?Muodostihistoriasta ja vatko he ryhmän, kaikista soittikoulukunnan tai mista ja opetna n liikkeen? Eivät. taa musiikin A i s Mik a a Kukin heistä oli ykteoriaa siinä p a tap li n i sivussa. sin.? n e r Ka ikä o Heitä Kundera Kaikki kunM ? ä kutsuu romaanin nia Mannille, itsens linnan n runoilijoiksi: ?He joka oppi muKafka va? lumoutuivat miesiikinteoreetu k i s e likuvituksesta, jotiset näkökulka pyrki ylittämään mat filosofi ?realismin? rajat, ja Theodor Adorolivat samaan aikaan kuuroja kai- nolta ja kirjasi ne uskollisesti kirkille lyyrisille houkutuksille.? jaansa. Kunderalla sen sijaan on säveltäjän ote romaaniensa koK U N D E R A P A A L U T TA A kirjailikonaisuuteen, rytmiin, dynamiikjat aikaansa ja paikkaansa suo- kaan, harmoniaan ja teemoihin. rastaan vimmaisesti. Ehkäpä hän Samassa hengessä Kunderan ajattelee nostalgisesti omaa koh- kiteytys modernista romaanin taloaan. lopettamisen taiteesta tiivistyy ?Miten ihanaa onkin kuvitel- musiikilliseksi ideaksi: la muita elämiä, kymmeniä mah?Romaanin lopettaminen uudollisia elämiä. Mutta haaveilu teen aiheeseen on sommittelusikseen! Meidät kaikki on peruut- virhe, aivan kuin sinfonian viime tamattomasti naulittu syntymä- tahdeilla säveltäjä pääteemaan paikkaamme ja -aikaamme.? paluun sijaan sujauttaisi yhtäkkiä Hän vannoo eksistentiaalisen mukaan aivan uuden melodian.? sitoutumisen nimeen, mutta ei Tässäkin Kundera on polyfopuhu ?loso?asta. Eksistentialis- ninen itsensä kanssa. Romaanilmin aloittivat kirjailijat, eivät ?- la ei ole sääntöjä. loso?t. ?Tässä kohtaamme jälleen Kimmo Jylhämö saman syvään juurtuneen virheen, virheiden virheen, ajatuk- Milan Kundera, Esirippu. Suom. Vilsen, että ?loso?an ja kirjallisuu- le Keynäs. Siltala 2013. 151 s. den välinen suhde toimii vain yhteen suuntaan, että tarvi- Kirjoittaja on klaukkalalainen vatessaan ideoita ?kerronnan am- semmistoporvari ja Voiman kirjoimattilaiset? voivat ainoastaan tusvapaalla oleva päätoimittaja. SEN SIJA AN ovat. Parhaimmillaan ne esittävät vastalauseen romaanitaiteen mestariteoksille, jotka tietoisesti ajavat lukijaansa tylsyyden ja nukahtamisen rajamaille. Vaikka Kunderan romaanitaiteilu olisikin viihdyttävää, se ei tarkoita, etteikö hän arvostaisi nimenomaan tietoisen tylsyyden apostoleja. Kunderan esseekirja Esirippu pohtii suurien klassikoiden romaanipoetiikkaa. Miksi Anna Karenina tappaa itsensä? Miksi Dostojevskin romaaneissa kello ei koskaan lakkaa lyömästä? Miksi Flaubertilla tyhmyys on parantumatonta? Mikä oli Kafkan linnan esikuva? lainata niitä ?ajattelun ammattilaisilta?.?
• KIRJALLISUUS 4 / 2013 VOIMA S SUOSITTELEE 51 Koonnut Kaisu Tervonen V Voima valitsee suositukset tapahtumatiedoista. N Niitä otetaan vastaan 6.5. asti voima@voima.?. RIKOSKIRJALLISUUDEN LUKUPIIRI R uksia, Paljon tarjo löytöjä ja uutuuksia, isossa klassikoita a. kirjateltass 2.5. KelLO 18?20 Pasilan kirjasto, Helsinki Neljän viikon välein kokoontuvan lukupiirin käsittelyssä on Ken Follettin romaani Neulansilmä, jonka lukupiiriin osallistuvat voivat noutaa lainaksi Pasilan kirjastosta. SANAAMO 25.5. KellO 11.30?20 Toimintakeskus Happi, Helsinki Nuorten sanataidetapahtumaan ovat tervetulleita 12?19-vuotiaat nuoret, joille tapahtumassa on tarjolla opastusta kirjoittamiseen sekä oman tekstin esittämiseen. asppil tä! o i l Y äl at tä j h a l SARJAKUVALUKUPIIRI 2.5. KelLO 17?18 Kulttuuritalo Valve, Oulu Tämänkertaisen lukupiirin teemana ovat naissankarit, joista osallistujat voivat tuoda mukanaan esimerkkejä sarjakuvien muodossa. SAIMA HARMAJAN KAHDET KASVOT 8.5. KelLO 19 Kansallisteatterin Lavaklubi, Helsinki www.lavaklubi.?/ Saima Harmajan 100-vuotissyntymäpäivän kunniaksi Lavaklubilla kuullaan runoilijan tekstejä ensiksi hänen päiväkirjaotteisiinsa pohjaavana monologina ja sitten Uinuva-yhtyeen versioina. MUUT LEHDET Koonnut Pertti Laesmaa Ratikasta poistuminen on oma taiteenlajinsa. Ikkunapaikalla istuva alkaa oirehtia poispääsyä hengittelemällä ja ilmeilemällä. Mutta että on vaikeaa avata suu ja sanoa: ?Anteeksi, mä jäisin pois.?? Ulla Krekola, Enemmistö - Majoritet 1/2013 Maailman meno on muuttunut niin monimutkaiseksi, että harva enää ymmärtää. Jo kuntauudistus pudotti kärryiltä tolloimmat. Sote-suunnitelma oli liikaa keskikoulun käyneillekin. Eurokriisi meni yli ymmärryksen ?loso?an maistereilta ja molempain oikeuksien kandidaateilta. Osinkoverosta ymmärtää enää Sixten Korkman, muutama Kansanradioon soittelija sekä tietysti sosiaalinen media.? Jukka Ukkola, Suomen Kuvalehti 15/2013 Onko yleisö sellaisen väen joukko, joka havainnoi oitis nyrpistyksin vähän alavireiset johtosävelet, soinnillisen epätasapainon fortissimoissa tai löysän aspiraation saksan kielen resonanttikonsonanteissa? Tullaanko kantaesitykseen seuraamaan säveltäjän liittymistä pisteellissarjallisen tradition epäperiodisia ääniä kokeilevien soittotapojen taipumista hälyisien spektrien transformaationa elliptisesti... (tämä virke ajautui nyt umpikujaan).? Tapani Länsiö, Rondo 4/2013 On ihmisiä, jotka nurisevat kaikesta. Ravinto on kelvotonta, upouusi tietokone ei ole tarpeeksi nopea, kieli tarttuu kylmään kaiteeseen. Valittajia inspiroi huonosti hoidettu suhde omaan rajallisuuteen ja sen jatkuva projisiointi lähiympäristöön. En minä muuten, mutta kun kaikki on niin kehnosti hoidettua. Tietenkään valittajat eivät ole täysin väärässä. Maailma kun kohtelee itse kutakin ajoittain kuin Unto-sedän kauppakeskuksen lattialle pudottamaa keinonahkakinnasta.? Kaapo Paatos, Turun Ylioppilaslehti 7/2013 En välitä elokuvateatteriesityksistä kuten ennen. Kun projektorissa ei pyöri ?lmi, katseeni ei pysy kankaassa, vaan harhailee salissa, kankaan reunoissa, seinissä. Lattioissa ja katossa. Korkeatasoinenkin digielokuva synnyttää usein näkökentässäni sateenkaaren värejä. John Watersin mukaan kirjoista pitäisi tehdä jälleen seksikkäitä. ?Jos menet jonkun luo, eikä hänellä ole kirjoja hyllyssä, älä nussi häntä.? Eikö samaa voisi soveltaa elokuvaan? ?Jos joku vie sinut elokuviin, mutta siellä ei pyöri ?lmi, älä nussi häntä.? Julkisissa kulkuneuvoissa matkustavat ovat pääasiassa vaitonaisia. Poikkeuksen muodostavat päiväkotiryhmät, joiden terhakka pikkuoravamaisuus muodostaa jyrkän vastakohdan hartaalle konttorikansalle, joka on naama peruslukemilla kuin Mikkelinpäivän jumalanpalvelukseen pakotettuna. Joskus myös suomenruotsi, somali ja venäjä rikkovat bussikoodia, johon kuuluvat sallittuina elementteinä enintään mobiilien äännähtelyt ja nuorison edustajien fuskaavien kuulokkeiden välittämät tsuh-tsuhtsuh-kompit. 21.-22.5. Helsingin Rautatientorilla Hien Hi enoa en o ohj hjel elma maa ma a aa aamu mu ust s a il ilta taan ta n. Aa A mu alk lkaa aa a las a te enohje oh hje jelm lmal lm alla al l ja la il ilta lta t hii ipuu pu uu jä j nn nnit ityk it ykse yk se s een en. . Si Siin in nä vä väli liss ssä ss ä es esit it itel tel llä ään n kau auno no oki k rj rjal alli al lisu li s ud su uden e uutu uu tuuk tu uk uksi ksi sia a ja ja kes esku k st ku stel el lla laan a aja an jank nk nkoh ko oh htais ta ais isis ista is ta a asi sioi oist oi st ta. Tiistai 21.5. 12?13.30 NUORIMPIEN LUKIJOIDEN N OHJELMAA OH HJ JEL LM MA AA AA Myyrä! kello 12, 13, 14, ja 15 12.30 Kreeta Onkeli Selityspakki Otava 13.30 Kirjakaupan uudet roolit 14.30 PARHAITA LAHJAKIRJOJA Taro Korhonen Anoppikirja Otava Katja Lindroos Momo-kirja Siltala 15.30 NOSTALGISTA KAUNOA Virpi Hämeen-Anttila Tapetinvärinen Otava Katja Kallio Säkenöivät hetket Otava 16.30 VOIKO ASIOITA NÄIN KÄSITELLÄ! os 16.30 Anu Silfverberg Äitikortti Teos ehd eh d 17 Minna Lindgren Kuolema Ehtoolehdossa Teos 17.30 Esko Seppänen Eutanasia Into KLO 18 HULLUUTTA VAI HUUMORIA? SARJAKUVAN UUTUUKSIA JP Ahonen Villimpi Pohjola I ja II Pertti Jarla Fingerporit I?VI ja Kapteeni Tserep Petri Hiltunen Anabasis I ja II Arktinen Banaani Keskiviikko 22.5. Pertti Ja rla 12?14 NUORIMPIEN LUKIJOIDEN OHJELMAA Myyrä! kello 12, 13, 14, ja 15 12.30 Reka Kiraly ja Marika Maijala Lunta sataa, Lupo! Wsoy 13 Jarkko Tontti Vedeeran taru Otava 14 ONKO JOURNALISMIKIN KULTTUURIA? ENTÄ ONKO ENÄÄ KULTTUURIJOURNALISMIA? Heikki Valkama, APU Markus Ånäs Pj Tuomas Rantanen, Voima klo 15 KESKITY! Jutta Saanila Läsnäilo Minerva klo 15.30 KEVÄTESIKOITA EIKUN ESIKOISIA Tua Harno Ne jotka jäävät Otava Anu Juvonen Lähiöoksennus Minerva Miina Supinen klo 16 KAUNOA KONKAREILTA Marja Björk Poika Like Miettin en Miina Supinen Orvokki Leukaluun urakirja Wsoy Inka Nousiainen Kirkkaat päivät ja ilta Siltala KLO 17 USKOMATONTA? Anna Kontula Mistä ei voi puhua ? Kirja uskosta ja uskonnosta Into klo 17.30 DEKKARITUNTI Miettinen Sukuviha Like Vapa a pääs y , tiete nkin ! Eero Tammi, Filmihullu 1/2013 Arja Tuusvuori, Niin & näin 1/2013 www.kirjakarnevaali.fi
• 4 / 2013 52 KIRJALLISUUS Vanhemmuus painekattilassa Ekoäidit palauttavat meidät 1950-luvulle, Anu Silfverberg sanoo. vaikeutta ja häm hämmentäviä fyysisiä kokemuksia. Yleisemmin ta taas pohditaan muun muassa tyt tyttöjen seksivalitusta, trendikäst trendikästä luomusynnytystä ja julkisilla paikoilla imettämistä. Hänen mielestään luonnollista pitäisi olla se, että ?kaikki ne ihmiset, jotka hankkivat lapsia, myös hoitavat niitä?. Edes myyttinen ?omiva äiti? ei oikeasti voi olla esteenä, jos normaali aikuinen ihminen haluaa lapsiaan hoitaa. Silfverberg kirjoittaa ke keskiluokkaisissa piireissä muodikkaasta muodikk ekovanjonka hän näkee hemmuudesta, jo ohjaavan naisia ta takaisin 1950-luvun kotirouva-asetelmaan. kotirouva-ase Koko paketti kantoliinoineen, kantoliin kestovaippoineen, rintaruokintoineen rint ja perhepeteineen nimittäin näyttää asettuvan nim nimenomaan äitien taakaksi. Silfverberg kannustaakin miettimään, mitä seuraa esimerkiksi siitä, että vauvan ruokahuollosta on vast vastuussa vain äiti. Kysymys ei suinka suinkaan ole ainoastaan äidin vapaa-ajasta vapaa tai sen puutteesta, vaan toisen vanhemman asemasta lap lapsensa elämässä. Kun lapsi on a alusta asti saanut olla kummank kummankin vanhemman sylissä ja ruokittav ruokittavana, hän oppii, että molemmat va vanhemmat ovat yhtä turvallisia. Ensihetkistä lä lähtien tasapuolisesti jaettu vanhe vanhemmuus saattaisiihenkin, että miehet si vaikuttaa siihen käyttäisivät vanh vanhempainvapaita enemmän kuin ny nykyisen kuuden prosentin edestä. Silfverberg S tivaa miehiltä vastuunk vastuunkantoa. K IRJA A LUK IESSA ERITYISEN KIRPEÄSTI J esseekokoelmassaan Luonto pakastimessa (Teos 2011) Anu Silfverberg sovitteli onnistuneesti yhteen yksityistä ja yleistä. Myös uudessa kirjassa Äitikortti ? kirjoituksia lisääntymisestä päiväkirjamainen omakohtaisuus ja yhteiskunnallisuus sulautuvat toisiinsa. Henkilökohtaisimmalla tasolla kirjoittaja ihmettelee ihmisen lisääntymisen pohjimmiltaan biologisia, mutta salakavalasti myös sosiaalisia ja psykologisia ilmiöitä, kuten raskaaksi tulon O kokee monia tajuamisen hetkiä. Silfverberg osaa antaa sanat mielessä sekavina pyörineille havainnoille ja pohdinnoille. Kirkas ajattelu, siitä kumpuavat täsmälliset lauseet, sopivan humoristinen ote ja aivan aavistuksenomainen itseironia luovat nautittavan kokonaisuuden. Tekstit ovat niin taitavasti rakennettuja, että luin hyvin innostuneena myös niitä pohdintoja, joissa omat valintani ja ajatusmallini kyseenalaistettiin. Marjo Jääskä Anu Silfverberg: Äitikortti ? kirjoituksia lisääntymisestä. Teos 2013. 1 s. 251 Äitienpäivä tienpäivä 12.5. KIRJAT oona juutinen, Marjo Jääskä, jari hanska & jari tamminen Markus Uku Laitinen: en: Katujen zen. Like 2013. 217 s. Sergei Lukjanenko: o: Yöpartio. Sergei Lukjanenko: o: Päiväpartio. Into Kustannus 2012 ja 2013. Rauli Partanen, Harri Paloheimo, Heikki Waris: aris: Suomi öljyn jälkeen. Into Kustannus 2013. 300 s. Klanten, Ehmann, Borges, orges, Feireiss (toim.): Going ng Public ? Public Architecture, Urbanism nis is sm and Interventions. Gestalten 2012. 272 s. Antti A Eronen: Talvi. T Myllylahti M 2011. 316 3 s. & Rock, rauha & zen Markus Uku Laitisen Katujen zen yhdistelee itäistä maailmankatsomusta ja reipasta rockhenkisyyttä vähän samaan tapaan kuin Brad Warnerin kirjakaksikko Hardcore Zen ja Zeniä karmalla ja suklaakastikkeella. Laitinen tutkii zenbuddhalaisuutta esittelemällä joitakin sen käsitteitä, opettajia, tekstejä ja tarinoita. Hän höystää letkeää tekstiä katukielen ilmaisuilla. Lopputulos on hauska, ei lainkaan vaivaannuttava. Ydinviesti ei katoa kielellisten kuorrutusten alle. Idän ?loso?aa lähestytään myös kirjoittajan rosoisen elämäntarinan avulla. Laitinen on kulkenut pitkän päihteiden liukastaman polun koulukiusatusta änkyttäjästä itsensä kanssa viihtyväksi perheenisäksi, yliopistoopiskelijaksi ja osa-aikamuuttomieheksi. Kirja antanee toivoa ja työkaluja elämän haasteiden väsyttämille. Jo pieni asennetarkistus voi saada ihmeitä aikaan. Niille, jotka tuntevat vetoa muodollisempaan harjoittamiseen, Laitinen antaa maanläheiset ohjeet zazen-istumamietiskelyä varten. (MJ) Vampyyri saapuu Moskovaan Öljynarkkarin viimeinen ?ksi Ideoita kaupunkisuunnitteluun Sergei Lukjanenkon vampyyrifantasiassa vallitsee kauhun tasapaino. Kon?iktin osapuolet, päiväpartio ja yöpartio, ovat lukkiutuneet asetelmaan, jossa molemmat ovat niin voimakkaita, että täysimittainen sota johtaisi täydelliseen tuhoon. Viisiosaisen kirjasarjan kahdessa suomennetussa osassa, Yöpartiossa ja Päiväpartiossa, hahmotellaan osapuolten yhteenoton mittasuhteita. Tarina kiedotaan osaksi todellista historiaa: esimerkiksi Neuvostoliitto oli Valon puolen hieman pieleen mennyt yritys luoda onnela maan päälle. Osapuolet Valo ja Pimeys ovat niin kliseisesti nimettyjä, että tekisi mieli vajota maan uumeniin. Vampyyreja ei ole helppo käsitellä tuoreesti. Silti Lukjanenko luo puhki kuluneista aineksista uutta ja yllättävää. Tai sitten tapahtumapaikka, ränsistynyt Moskova, on se uusi mauste. Vampyyrit ja niiden metsästäjät hörppivät vodkaa ja napostelevat suolakurkkuja. Nyky-Venäjän korruptoitunut yhteiskuntamalli ja neuvostomenneisyys nousevat kiinnostavasti tarinan raoista. (JT) Toivottavasti he ovat väärässä, ajattelen luettuani Rauli Partasen, Harri Paloheimon ja Heikki Wariksen Suomi öljyn jälkeen -kirjan. Kolmikko käy seikkaperäisesti läpi, mistä öljyssä on kysymys. Apunaan heillä on lukuisia tutkimusraportteja, talousennusteita ja tilastoja. Poliittisesti herkän aiheen vuoksi niiden sisällöt ovat ristiriitaisia ja virallista totuutta on vaikea löytää. Vaikka arviot öljyvarannoista vaihtelevat, suunta on selvä. Me elämme öljyntuotannon osalta huippukautta. Öljy ei siis lopu juuri nyt, mutta sen tuotanto on saavuttanut lakipisteen. Halvan öljyn jäähyväisistä näyttää tulevan varsin kivulias prosessi, sillä ihmiskunta on öljyyn pahasti koukussa. Vauraustuminen ja kasvu ovat 1800-luvun lopulta alkaen nojanneet entistä enemmän halpaan öljyyn. Se on pitänyt talouden liikkeessä. Nyt kasvun rajat ovat tulleet vastaan, mikä heijastuu muun muassa talouskriiseinä. Ja tämä on vasta alkusoittoa. (JH) Helsinki oli maailman designpääkaupunki, World Design Capital vuonna 2012. Näin kaupunkilaisen vinkkelistä katsottuna mitään kovin kiinnostavaa ei jäänyt käteen. Monet WDC-leiman kylkeensä saaneet projektit olisi toteutettu ilman teemavuottakin. Ällistyttävän mitäänsanomattoman graa?sen ilmeen ohella tapahtuman suurin synti oli se, että WDC-porukka ei saanut kehitettyä rohkeita tai pysyviä rakenteita Helsingin katukuvaan. Designmuseon ja Arkkitehtuurimuseon väliin rakennettu paviljonkikin purettiin. Eikö porukalla ollut visiota, vai puuttuivatko lihakset? Helsinki ja koko Suomi loistavat poissaolollaan tuoreessa Going Public -teoksessa, joka kokoaa yhteen viime vuosien päräyttävimpiä tilankäytöllisiä ideoita ja arkkitehtonisia spektaakkeleita. Voisin koostaa unelmieni kaupunkiutopian kirjan annista. Mitä pitäisi tehdä, jotta me suomalaisetkin ansaitsisimme paikkamme tämän kaltaisissa teoksissa? Ainakin kaupunkisuunnittelusta vastaava porukka voisi lukea Going Publicin. Ja vähän ryhdistäytyä. (JT) Ydintalvi kaipaa editointia Antti Erosen Talvi kertoo lähitulevaisuuden Suomesta, jonka ydinsota pimentää. Ilmastopakolaiset ovat vyöryneet Eurooppaan. Lyhyt mutta tuhoisa sota jättää monet maailman suurkaupungeista raunioiksi. Tuhkasta harmaan lumen keskellä Rannan perheen kolme jäsentä, Heikki-isä ja lapset Samuli ja Suvi, yrittävät kukin pärjätä tahoillaan. Talvi olisi ehdottomasti hyötynyt tiukemmasta editoinnista ? kirjaa lukiessa tulee toisinaan olo, ettei yksikään ammattilainen ole näyttänyt sille punakynää. Lisäksi päähenkilöiden ajatusten ja tunteiden puhkiselittämisen olisi suonut jäävän hieman vähemmälle. Ainoa lukijalle säästettävä mysteeri onkin salaperäinen mies nimeltä Mustamaa, joka kuvataan pitkään mustaan takkiin pukeutuvaksi, alati aurinkolaseja käyttäväksi rasvaletiksi. Tyyppi kuulostaa lähinnä teinigoottien käsitykseltä coolista, ja tätä on vaikea ottaa vakavasti traagisena hahmona. Kaiken kaikkiaan Talvessa on ainesta. Jäänkin odottamaan vasta 23-vuotiaan kirjailijan kehittymistä. (OJ)
• KIRJALLISUUS tuottaminen ei enää ole vain ammattiviljelijöiden tai maalle muuttaneiden idealistien hommaa. Myös umpikaupunkilainen voi upottaa sormensa multaan ja nauttia sellaisista kasviksista, juureksista ja marjoista, joiden alkuperä on varmasti tiedossa. Kevään puutarhakirjojen joukossa on peräti kaksi kaupunkiviljelyä käsittelevää teosta. Ruokakirjailijana tunnettu Varpu Tavi lähestyy kaupunkiviljelyä erityisesti terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Villiinny kaupunkiviljelijäksi -kirjassa pääosassa ovat viljeltävät kasvit. Tavi ohjeistaa muun muassa yrttien ja muiden ?terveyskasvien?, kuten punahatun ja chilin, kasvattamisessa, antaa vinkkejä parvekekasvatettavista sekä paljastaa laiskan puutarhurin pihaviljelyniksit. Erityisen hyödyllisiä ovat laajahkot jaksot idättämisestä ja versojen kasvatuksesta. Myös lyhyet esittelyt kattopuutarhoista, sissiviljelystä sekä lasten kaupunkiviljelyhankkeesta ovat kiinnostavaa luettavaa. R Kaupunkiviljelijän oppaassa nostetaan esiin pääosin samat asiat, mutta kokonaisuus on tasapainoisempi ja osin yksityiskohtaisempi ja selkeämpi. Tilaa jää opastaa esimerkiksi mehiläistarhan perustamisessa. S A L L A K U U L U VA I S E N 53 TARTU RUNOON Betoni kukkimaan! UOAN 4 / 2013 Kirjan keskeinen teema on yhteisöllisyys, vaikka Kuuluvainen muistaa hehkuttaa myös ?ihanan individualistista? parvekeviljelyä. Ruokaan liittyvälle kansalaistoiminnalle, johon lukeutuvat muun muassa ruokapiirit ja yhteisviljelmät, on kirjassa omistettu oma lukunsa. Kaupunkiviljelijän opas on Rosemarie Särkän valokuvia myöten innostava ja inspiroiva paketti, joka ?losofoi, ideoi ja ehdottaa. Oppaan lukemisen jälkeen tuttuja kulmia katselee aivan uusin silmin. Puu kasvaa tyhjän päällä, sen helma on auki, paljastuneet nilkat. Lehvästössä liian monet kasvot ovat auki, ne liplattavat, riuhtovat, mitä ne tahtovat. Haukkovat henkeään, haukkaavat, haukkaavat, kamala kuva hukkuvista tai sateeseen upotetuista. Joka päivä niin kuin joku vilkuttaisi. Aina hyvästejä, hyvästejä. Tässä sarjassa runoilija ja luovan kirjoittamisen opettaja Tommi Parkko avaa runoutta. Usein ei ole vain yhtä ja oikeaa tapaa ymmärtää runo. Runon puitteet voivat rajoittaa mahdollisia tulkintoja. Avauksissa Parkko kiinnittää huomiota juuri näihin puitteisiin. Miia Toivio: Pysty hiljaisuus. Teos 2013. 69 s. Kuvallisuuden voima Marjo Jääskä Varpu Tavi: Villiinny kaupunkiviljelijäksi. Lähiruokaa tosi läheltä. Gummerus 2013. 128 s. Salla Kuuluvainen & Rosemarie Särkkä: Kaupunkiviljelijän opas. Löydä syötävä kaupunki. WSOY 2013. 204 s. pidetään yhtenä keskeisistä runouden keinoista. 1950-luvulla ja sen jälkeen on tehty lukuisia kuvallisia runoja. Vaikka runouden muodit joskus kuvia väheksyvätkin, Miia Toivion runossa näkyy kuvallisuuden voima. Arkikokemuksen mukaan puu ei kasva tyhjän päällä, ja harvemmin puulla sanotaan olevan nilkat. Lehvästössä ei myöskään ole kasvoja, eikä lehtien sanota haukkovan henkeään, koska niillä ei ole keuhkoja, joilla hengittää. Kaikkien kuvallisten ilmausten ei tarvitse olla kirjaimellisesti mahdottomia, kuten edellä mainituissa esimerkeissä, mutta tässä Toivion runossa kirjaimellisesti mahdottomien kuvien määrä on runsas. Kirjaimellisen mahdottomuuden huomaaminen on tärkeää runon ymmärtämiseksi. Joskus K U VA L L I S U U T TA ilmausten mahdottomuutta korostetaan äärimmilleen viedyllä vastakohtaisuudella, paradokseilla, mutta ilmaisu voi olla hienovaraisempaa ja vaatia runon huolellista lukemista. Toivion runon sanasto on melko tavallista, eikä runossa ole yhtään hankalasti ymmärrettävää sanaa. Siinä ei ole myöskään kieliopillisesti monimutkaisia rakenteita. Runoon on helppo tulla. Voimakkaimmassa kuvassa näytetään henkeään haukkovat, hukkuvat tai sateeseen upotetut jotkut. Ei ole selvää, mitkä haukkovat henkeään ja hukkuvat. Puu tai ihminen voi olla hukkumassa. Puun hengityksessä, jos sitä tällaisella sanalla voi kuvata, hiilidioksidia vedetään sisään ja ulos tulee happea ? päinvastoin kuin ihmisen hengityksessä. Kuinka hiilidioksidia hengittävä hukkuu? Jotain uhkaavaa ja peruutta- matonta tapahtuu, sillä runon lopussa vilkutetaan hyvästejä. Kuka jättää hyvästejä? Puu vai joku ihminen? Tähän runo ei anna yksiselitteistä vastausta. Runoudelle tyypilliseen tapaan se vihjaa ja jättää lopullisen tulkinnan lukijalle. Runo synnyttää erilaisia tulkinnan mahdollisuuksia, joista lukija voi valita oman kokemuksensa ja maailmankuvansa mukaan hedelmällisimmän tulkinnan. Kuvallisuuden yhtenä tehtävänä onkin luoda runoon tulkinnallisuutta. Kuvallinen ilmaus toimii kuin valokuva: yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Kun runossa on runsaasti kuvia, se voi käyttäytyä kuin valokuva. Lukija voi siis lähestyä runoa samaan aikaan monesta näkökulmasta. Tommi Parkko HERÄTTELEVÄÄ TIETOA Hussein al-Maadidi 361 PÄIVÄÄ HELVETISSÄ Xinran KIINAN KADOTETUT TYTTÄRET Kirjakaupoista kautta maan & www.atena.fi
• Miltä näyttää viime vuoden parhaaksi valittu mainonta ja visuaalinen suunnittelu? MM2014-KARS 2014-K K ARSINNA NAT OLYMP O LYM L YMPIAS IA ASTADIO ONI ILLA LLA PE 7.6.201 P E7 .6.20 013 KLO LO 19 19 YK Y KS I K KAIKKIEN AIKKIE IEN, K AIKKI KI YHD Y HDENTOISTA NTOISTA P PU UOLE LESTA TA Vuoden Huiput 2012 -näyttely Virka Galleriassa 12.4.?26.5.2013 LIPUT ALK. 17,50/8,50 e PERHELIPPU ALK. 63,50 e (2 aikuista + 2 lasta tai 1 aikuinen + 3 lasta) Hinnat sis. toimituskulut lippupalvelu.fi NUORTEN VA LTA K U N N A L L I N E N TEATTERIK ATSELMUS el.À/teatris n uo ri .h so ww w.n uorikulttuur i.fi 24.?26.5.13 Virka Galleria Helsingin kaupungintalo Sofiankatu 1 ma?pe 9?19 / la?su 10?16 vapaa pääsy www.vuodenhuiput.fi
• ELÄVÄ KUVA 4 / 2013 55 Syöty on hinajani Ei pelkkää hunajaa kuvaa raadollisesti hyönteismaailman ruuantuottajista. Tanu Kallio R OTUOPPIA, antibiootteja ja liian tiukkoja työaikatauluja. Kaikki tämä vaikuttaa nykyään mehiläisiin ja hunajan- sekä ruuantuotantoon. Sveitsiläisen Markus Imhoo?n ohjaama elokuva Ei pelkkää hunajaa seuraa aluksi Alpeilla viljelijää, joka tahtoo pitää pesänsä mustat mehiläiset mustina. Farmari on valmis nitistämään hengiltä vääränväriset yksilöt. Hän uskoo, että rotupuhtaus pitää hunajantuotannon hyvänä. Tosiasiassa monokulttuuri tuhoaa mehiläisiä, kuten muita eläimiä. Liiallinen rotupuhtaus aiheuttaa ongelmia jo esimerkiksi koirilla. Valioyksilöitä risteyttämällä tuleekin moniongelmaisia ja sukurutsaisia yksilöitä. Monokulttuurin ongelmat ovat tutumpia viljelyksiltä, pelloilta ja metsistä. Mutta monokulttuuri ei ole ainoa mehiläisten kohtaama ongelma. Mehiläisten häviämisestä on oltu jo pitkään huolissaan. 71, on mehiläissuvusta. Hänen isoisällään oli ollut mehiläistarha ja hänen tyttärensä ja tämän mies ovat mehiläistutkijoita. Imhoof oli huolestunut mehiläisistä jo aiemmin ja harkitsi elokuvaa aiheesta. Kun mehiläistuhoista alettiin uutisoida yhä enemmän, Imhoof ymmärsi, että hän voisi tehdä elokuvan ilman, että sen katsottaisiin kertovan vain hänen perheestään. Mehiläisistä oli tullut poliittinen aihe. ?Hyvä kun ihmiset erottavat mehiläistä ampiaisesta. Länsimaisten ihmisten luontosuhde on etäinen, olemme hukassa?, Imhoof sanoo. Ohjaaja vieraili Suomessa huhtikuun puolessa välissä. Imhoo?n huoli on aito, sillä jos ei ole mehiläisiä, ei ole pölyttäjiä eikä niin ollen hedelmiä ? eikä ruokaa. Dokumenttielokuvan surullisin kohtaus nähdään Kiinasta. Siinä puutarhurit ensin hankkivat siitepölyä pusseissa ja sitten topsipuikkojen kanssa kiipeävät kukkiviin omenapuihin. Mehiläisiä ei enää riitä pölytyshommiin. Elokuvan mainosjulisteissa lainataankin Albert Einsteinia: kun mehiläiset häviävät maapallolta, ihmiskunnalla on neljä vuotta elinaikaa. ?Kyllä sitä voi miettiä, että kumpi on parempi pölyttäjä, ihminen vai mehiläinen.? M A R K U S I M H O O F, E L O K U V A kertoo myös rahanahneudesta. Kun yhdysvaltalaisen mehiläistarhuri Millerin tuhannet mehiläiset surisevat valtavassa mantelipuuIMHOOFIN KATTOPUUTARHASTA OMAA HUNAJAA S U O M E S S A S Y Ö D Ä Ä N vuosittain reilut puolikiloa hunajaa henkeä kohden, maa- ja metsätalousministeriön tiedot kertovat. Se on vähemmän kuin eurooppalaisten keskiarvo 700 grammaa. Suomen ehkä eksoottisin mehiläistarha löytyy helsinkiläiseltä katolta. Ravintola Savoylla on oma pesänsä, jonka parven tuottamaa hunajaa tarjoillaan ravintolassa. Kaupunkiviljelyn myötä myös muita kiinnostuneita mehiläistarhureita on uskaltautunut pystyttämään pesiä kaupunkeihin. Ympäristöjärjestö Dodo koordinoi kaupunkimehiläishankkeita. Tällaisissa kaupunkiviljelyksissäkin on kyse jostain aivan muusta kuin massatuotetusta bulkista, jota tehdään vain rahanahneudesta. MEHILÄISMIES. Elokuvaohjaaja Markus Imhoof vieraili Suomessa huhtikuussa kertomassa mehiläisten surullisesta tilanteesta. tarhassa, tarhuri hyrisee, että täällä surisee raha. Honey ja money, maksaa hunajaa, niinpä niin. Tahmeaa kultaa, sitä mehiläisten ruoka hunaja on, lähes 80-prosenttisesti erilaisia sokereita. ?Välillä oli vaikeaa olla tappelematta Millerin kanssa. Hänhän myöntää itsekin, että tapa, jolla hän pitää mehiläisiä, on aika erilainen kuin hänen isänsä. Mehiläisiä on kymmenkertainen määrä, ja ne ovat vain tuotantovälineitä?, Imhoof kertoo. Ei vain hunajaa -elokuva näyttää, kuinka muutamaan rekkaan pakattavat, kiertävät mehiläis- isille Mehilä än ä syötet teja oot antibi aralta. v kaiken pesäfarmit kiertävät yhdysvaltalaisia maatiloja. Samat eläimet matkaavat päiväkausia. Kun niillä todetaan jokin tauti, niitä ruokitaan antibioottiliuoksella. ?Antibioottiliuosta syötetään myös kaiken varalta, ennen kuin mitään tautia on todettu. Eräs yhdysvaltalainen tutkija sanoi minulle, ettei hän koskaan söisi maassaan tuotettua hunajaa.? M E H I L Ä I S T U H O J A aiheuttavat erilaiset sairaudet ja stressi. Maa- ja metsätalousministeriön nettisivulla pahimmiksi uhkiksi listataan sikiötaudit ja varroapunkki. Mutta niitäkin vaarallisempia ovat hyönteistuhoaineet. ?Aineilla ei ole sellaisia ominaisuuksia, että ne tappaisivat vain kasveja haittaavia hyönteisiä. Ne tappavat kaiken?, Imhoof sanoo. Maaliskuussa 2013 EU:ssa alettiin käsitellä neonikotinoidien käyttökieltoa. Hyönteistorjunnassa käytettäviä neonikotinoideja pidetään yksinä merkittävinä mehiläiskuolemia aiheuttavina myrkkyinä. Suomi ei äänestänyt päätöksestä, koska Suomen edustajien mukaan ennen täyskieltoa pitäisi olla siirtymäaika, jota Saksa ajaa. Alkuperäisen ehdotuksen mukaan neonikotinoidien kielto astuisi voimaan heinäkuussa 2013. ?Lobbaus on valtavaa. Kun asiasta keskusteltiin EU:n parlamentissa, Brysselin lentokentällä oli valtava lääkeyhtiö Bayerin mainos, jossa oli kuva varroapunkista tuhoamassa mehiläistä ja teksti ?tämä on se, mikä mehiläisiä tappaa?. Lääkeyhtiöllä on ra- haa markkinoida kemikaaliensa puolesta?, Imhoof kertoo. Euroopassa kaksi suurinta hyönteistuhoaineitakin tuottavaa lääke?rmaa ovat Bayer ja Syngenta. Niiden mainoskampanjat ovat valtavia. mahdollisuuksia mehiläisten selviytymiseen kuitenkin on. Brasiliaan vietiin 1950-luvulla afrikkalaisia mehiläisiä, jotka ovat ärhäkämpiä kuin lauhkeat eurooppalaiset serkkunsa, joita tuolloin tarhattiin Brasiliassakin. Kahta kantaa risteytettiin tarkoituksena tuottaa kestävämpiä lajeja. Syntyi uusi laji, ?tappajamehiläinen?, joka sietää muun muassa varroapunkkia eurooppalaista mehiläistä paremmin. Tappajamehiläisten pistokset ovat huomattavasti ärhäkämpiä J O TA I N kuin eurooppalaisten mehiläisten ja ne myös pistävät hanakammin. Ihmisiä on kuollut tappajamehiläisten pistoihin, mutta useimmiten on kuitenkin kyse useista kymmenistä pistoista. Ne ovat aggressivisempia ja lentävät parvissa. Niiden pistot koituvat kohtaloksi, jos ei ehdi suojaan. ?Ne luovat toivoa, vaikka tappajamehiläinen-sana kuulostaakin vain vanhalta b-luokan elokuvalta. Ja vaikka tappajamehiläisistä väitetään, etteivät ne tuota hunajaa, se ei pidä paikkaansa?, Imhoof kertoo. ?Luonto kyllä selviytyy!? hannele huhtala Markus Imhoof: Ei pelkkää hunajaa elokuvateattereissa nyt. Elokuvan arvio s. 56.
• 4 / 2013 56 ELÄVÄ KUVA Sister Fa räppää kivusta Dokumenttielokuvan tähti keikkailee Senegalin kylissä. SANKARITARINA. Sarabah kertoo Berliinissä elävästä perheenäidistä, joka räppää silpomista vastaan. Maria Luisa Gambalen nostattava dokumenttielokuva Sister Fasta, saapuu Helsinki-Afrikka-elokuvafestivaalille toukokuussa. Sarabah tarkoittaa paratiisia, piilopaikkaa, jonne Sister Fa aka Fatou Mandiang Diatta tapasi lapsena paeta. Sarabahin kaltaisena hän haluaisi nähdä kotimaansa Senegalin nuorten tulevaisuuden. Kun Sister Fa syntyi maan pääkaupungissa Dakarissa vuon- S AR ABAH, na 1982, musiikki oli vielä vähemmän tyttöjen juttu kuin nyt. Ihmiset paheksuivat, mutta muusikko raivasi tietään uskomattomalla energialla ja ?mitä mies voi tehdä, nainenkin voi? -asenteella. Debyyttialbumi Hip Hop Yaw La Fal julkaistiin vuonna 2005, ja Sister Fa hyödynsi suosiotaan puhuakseeneismerkiksi aidsista ja naisten oikeuksista. Sanoitukset tulivat sydämestä. Sitten rakkaus itävaltalaiseen Lukas Mayhin vei Sister Fan naimisiin, Berliiniin ja äidiksi. Muusikon ura oli tukossa, kunnes hän löysi ?perheensä?, jossa yhdistyvät ammattilaisjazzmuusikot, senegalilaiset rytmit sekä rap, soul ja reggae. kypsyi kovassa koulussa. Senegalissa yhteisön ympäröimä Sister Fa vietti Berliinissä paljon aikaa yksin ja palasi lapsuuteensa. Muistot eivät olleet kauniita, sillä hänetkin oli silvottu. Kipu on aina läsnä. Silpominen tarkoittaa, että naisen ulkoisista sukuelimistä leikataan pois osa, raaimmasR O H K E A VA I K U T TA J A sa muodossa kaikki. Seurauksena on loppuelämän mittainen tuska. Usein miehet pesevät kätensä ?naisten asiasta?. Sister Fa muistuttaa, että vastuu on kaikkien. Maailmassa noin 140 miljoonaa tyttöä ja naista kärsii silpomisesta. Senegalissa silpomisen kieltävä laki on ollut voimassa yli kymmenen vuotta ja asenteet muuttuvat vauhdilla, mutta perinteetkin istuvat sitkeässä. Sister Fa yhtyeineen kiertää kylissä, järjestää ilmaiskonsertteja ja tapaa koululaisia. Hän pitää kiinni vapaudestaan ja hoitaa homman tyylillään. Tukea tarjoaa Tostan-järjestö, joka yrittää rakentaa afrikkalaistyylistä konsensusta ?barbaarisen ilmiön? päivittelyn sijaan. Musiikin sanoma toimii, mutta vastustajia riittää. valoisa pohjavire. Se on ohjaaja Maria Luisa Gambalen tavoite. ?Jotkut katsojat päivittelevät, että onpa hirveää. Vastaan, että elokuvahan kertoo upeasta tyypistä, joka muuttaa asioita?, kertoo Gambale puhelimitse Istanbulista. Siellä Gambale ja ohjaajakollega Steven Lawrence tutustuivat Sister Fahan YK:n konsertissa vuonna 2009. E L O K U VA S S A O N Gambale ja Lawrence olivat kaavailleet Sister Fata muslimimaiden muusikoista kertovaan lyhytelokuvien sarjaansa. ?Hän on loistotyyppi. Tavatessamme tiesin heti, että haluan tehdä elokuvan hänestä, vaikken ollut ikinä ohjannut mitään yksin.? ?Rakastan sankaritarinoita. Senegalissa tilanne on parantunut, mutta töitä pitää tehdä niin kauan kuin yksikin tyttö silvotaan.? Sarabah kuvattiin nopeassa tahdissa Berliinissä ja Senegalissa, mutta siinä on Sister Fan koko tarina. ?Sister Fan mies Lukas May on dokumenttiohjaaja, joten saimme häneltä loistomateriaalia?, Gambale paljastaa. Ohjaaja ja Sister Fa ystävystyivät ja ideoivat jatkoa. ?Sister Fa haluaa, että palaan Senegaliin kuvaamaan. Youtubessa on ihmisoikeuskanavia, joilla voisimme julkaista pätkiä afrikkalaisaktivisteista.? Nyt räppäri virittelee yhteistyötä länsiafrikkalaisten muusikoiden kanssa, jotta viesti kantaisi kauemmaksi. anna-so?a joro Helsinki African Film Festival 8.?12.5. www.haff.? VALKOKANGAS hannele huhtala, tuomas rantanen & vilma vantola Robert Redford: Ikuiset liittolaiset. Ensi-ilta 26.4. Philippe Lioret: Mitä ikinä haluat Ensi-ilta: 10.5. Gabriela Pichler: Syödä, nukkua, kuolla. Elokuvateattereissa nyt. Terrence Malick: To the Wonder. Ensi-ilta 3.5. Markus Imhoof: Ei pelkkää hunajaa. Ensi-ilta 26.4. Älä unohda katsoa taakse Elämä jatkuu Työn alla elämä Hengellinen jyrkkä ehkä Katso mehiläistä Weathermen oli yhdysvaltalaisesta 1960-luvun opiskelijaliikkeestä noussut radikaaliryhmä, joka 1970-luvulla räjäytti pommeja valtion virastoissa. Pommi-iskuissa ei kuollut ketään, mutta vahingossa lauennut pommi surmasi kolme järjestön jäsentä. Vuonna 1981 eräät järjestön entiset jäsenet tappoivat ryöstön yhteydessä kaksi poliisia ja vartijan. Organisaation jäsenistä osa antautui jo 1970-luvulla, toiset myöhemmin. Jotkut ovat yhä maan alla. Sam Greenin ja Bill Seagalin järjestöstä tekemä dokumentti Weather Underground (2002) noteerattiin Oscarehdokkuudella. Ikiliberaalina tunnettu Robert Redford esittää pääosaa itse taiten ohjaamassaan elokuvassa Ikuiset liittolaiset. Siinä Timo Harakan näköinen sinnikäs toimittaja (Shia LaBeouf) pääsee vanhan Weathermen-aktivistin jäljille. Älykäs elokuva suo ymmärrystä radikalismin motiiveille ja kuvaa satuttavasti sitä, miten virheiden taakka vanhetessa kasvaa. Se tuo kiinnostavan näkökulman tilanteeseen, jossa toimittajaetiikka ja oikeudentunto eivät käy yksiin. Moraalivalinnoistaan kukin vastaa itse. (TR) Mitä ikinä haluat on tarina määrätietoisesta Clairesta, jolla on hieno ura, rakastava mies ja kaksi ihanaa lasta. Lääkärissä hän saa tietää kasvaimesta, josta ei voi parantua. Claire salaa sairautensa läheisiltään ja omistaa elämänsä viimeiset kuukaudet auttaakseen ystäväänsä taistelussa epäoikeudenmukaisia vippi?rmoja vastaan. Marie Gillainin onnistuneesti esittämän päähenkilön puhdas hyvyys ihmetyttää katsojaa, joka elää mukana Clairen todellisuudessa, mutta joutuu samalla seuraamaan, miten läheiset ovat autuaan tietämättömiä sairaudesta. Elokuvassa on mieletön olemassaolon tuntu. Se saa ajattelemaan, kuka mihinkin käyttää aikaansa, tälläkin hetkellä. Koskaan ei voi tietää, mikä päivä on viimeinen ja mitä sen jälkeen tapahtuu. Myös miehen ja naisen ystävyys kuvataan elokuvassa ilahduttavalla tavalla. Elokuvan koskettavuus nousee siitä, että tapahtumat on sijoitettu katsojalle läheiseen, arkiseen ympäristöön. Lioret on onnistunut luomaan yhteiskunnallisen elokuvan, johon kenen tahansa on helppo samaistua. (VV) Gabriela Pichlerin maailmallakin palkittu esikoisohjaus on tämän ajan skandinaavista duunarielokuvaa parhaasta päästä. Elokuvassa kuvataan pikkulapsena Montenegrosta Ruotsiin päätyneen 20-vuotiaan Ra?an kamppailua työpaikastaan näivettyvässä skoonelaisessa pikkukaupungissa. Käsivarakameralla dokumentaarityyliin kuvattu vähäeleinen elokuva tavoittaa arjen jännitteet ja komiikankin ilman ylimääräisiä dramaturgisia tai kuvallisia tehosteita. Pääosaa esittävä Nermina Lukac on omassa persoonassaan vaikuttava. Erityisen taiten on rakennettu Ra?an suhde raihnaiseen, mutta sympaattiseen isäänsä (Milan Dragisic) ja parhaaseen ystäväänsä, teini-ikäiseen Nickiin (Jonathan Lampinen). Elämisen ja etsimisen taakkaa yhdessä jakavien eri-ikäisten ihmisten kohtaaminen on koskettavaa. Elokuvan kerronnallinen arkisuus saattaa harhauttaa katsojan olennaisesta. Sen sosiaalinen kulma on analyyttisen tarkkanäköinen, ja sen suhde alistaviin rakenteisiin yhtä aikaa harkitun ymmärtävä ja kriittinen. (TR) Terrence Malick on kuvien liikkeen, leikkauksen rytmin ja latteiden symbolien armoitettu taitaja. Mestariohjaaja vaikuttaa vastikään käyneen läpi ranskalaista uutta aaltoa. Mies ja nainen kohtaavat ilman dialogia kuin Alain Resnaisin elokuvassa Hiroshima, rakastettuni (1959). Välikuvassa vaikuttaa vilahtavan Viime vuonna Marienbadissa -elokuvan (1961) veistetyt pensaat. Elokuvassa ?irttaillaan Pariisin kaduilla kuin Jean-Luc Godardin Viimeisessä hengenvedossa (1959), paetaan avoautolla merenrantaan kuin Hullu Pierrot?ssa (1965) ja puhutaan ristiin eri kielillä kuin Itätuulessa (1970). Malickin eksistentialismi ei kuitenkaan edusta sartrelaista elämäntapahybristä, vaan hän on aito kierkegaardilainen, jolle vapaus on lähinnä sitoutumista ja hyppyä uskoon. To the Wonderissa hän rinnastakin parisuhteessa vieraantumisen kristityn uskon epäilyyn. Tällä kertaa Malick nojaa jo annoksen liikaa tekniseen taituruuteensa. Samalla hän unohtaa nöyryyden ja sortuu saarnaamaan oman kilvoittelunsa ylevyydestä. (TR) Markus Imhoof teki dokumenttielokuvaansa viisi vuotta. Vuosi kului ennakkotutkimuksissa, kaksi kuvauksissa ja toiset kaksi leikkauspöydän ääressä. Elokuvaa teki kaksi kuvausryhmää, joista toinen viiden hengen ryhmä kuvasi ihmisiä ja toinen reilun kymmenen hengen ryhmä kuvasi mehiläisiä. Elokuva on huikaisevan kaunis. Se näyttää mehiläisten elämää niin läheltä kuin vain mahdollista. Sen tekemiseen ei ole käytetty 3Dtekniikkaa, vaikka ohjaaja kertoo, että tuottajan mukaan samalla rahalla olisi saanut hyvin tehtyjä digitaalisia mehiläisiä. Elokuva on koskettava dokumentti ruuantuotannon keskeisestä osasesta eli pölyttämisestä. Mutta se on myös opetusvideo. Siinä seurataan, kuinka mehiläinen etsii uuden mesipaikan ja palaa sitten kertomaan siitä pesään muille tovereille. Mehiläinen tanssii lyhyimmän reitin tiedot muille. Elokuva on myös hyvin poliittinen. Ei jää epäselväksi, että olemme tuhoamassa mehiläisiä ja ruuantuotannon vaikeuksien kautta itseämme. (HH)
• ELÄVÄ KUVA 4 / 2013 VOIMA SUOSITTELEE 57 Koonnut Kaisu Tervonen Voima a valitsee suositu suositukset tapahtumatiedoista. Niitä otetaan vastaan 6.5. asti voima@voima.?. LOUD SILENTS 4.5. Tampereen Ylioppilasteatteri http://loudsilents.com/ Uusi elokuvafestivaali esittelee eri tavoin säestettyjä mykkäelokuvia niin klassikko-osastolta kuin nykyteoksistakin. UNETON48 24.-26.5. Suomi, Ruotsi, Viro www.uneton48.com Vuosittain järjestettävä elokuvakisa haastaa joukkueet tekemään kokonaisen lyhytelokuvan vain 48 tunnissa. ORIONIN KESÄKAUSI 29.4.-18.8. Orion, Helsinki pakolais leirillä 6.3.-2.6.2013 www.kava.? Elokuvateatterin kesäkauden teemoihin kuuluvat muun muassa science ?ction, ranskalaistähdet sekä turkulaiskriitikko Tapani Maskulan valitsema sarja amerikkalaisia rikoselokuvia. på flyktinglägret EUROOPPALAISEN ELOKUVAN VIIKOT 4.5. asti Eurooppasali, Helsinki www.facebook.com/european?lmweeksinhelsinki Jo huhtikuun alussa alkaneet elokuvaviikot keskittyvät tänä vuonna erityisesti kansalaisuuden ja identiteetin kysymyksiin, joita omalta osaltaan pohtii 3. toukokuuta esitettävä dokumentti Laulu koti-ikävästä. Kristiina Tuura | Leena Neuvonen | Annu Kekäläinen AVOINNA|ÖPPET|OPEN TI|TI|TUE 11-18, KE|ON|WED 11-20 TO-PE|TO-FRE|THU-FRI 11-18 LA-SU|LÖ-SÖ|SAT-SUN 11-17 www.helinamuseo.fi AFF:N KILPAILU 31.5. asti Arabia, Helsinki artova.?/aff/kilpailukutsu Syyskuussa järjestettävään Artova Film Festival ?tapahtumaan voi tarjota omaa elokuvaansa, mikäli ainakin yhdellä tekijäryhmän jäsenellä on siteitä Arabian alueelle. VOIMAN TV-LIITE koonnut Tuomas Rantanen Tiistaisin YLE TV1: Newsroom (USA, 2012) Howard Hawksin klassiselle screwball-komedialle Meidän vastaeronneiden kesken (1940) muutenkin kuin dialogin rytmin puolesta paljon velkaa oleva hyperaktiivisen mediakriittinen draamasarja kuvaa valaisevasti amerikkalaisten televisiouutisten sisällöntuottamisen realiteetteja, vaikka sortuu itsekin vahvistamaan reaaliaikaisuuden tyranniaa, nippelitietofetisismiä, työnarkomaniaa ja oudon vanhanaikaisia sukupuolirooleja. Keskiiviikkoisin Sub: Hävyttömät (USA, 2011) Paul Abbot ylsi tunnetussa brittisarjassaan (2004?2011) proletaarisen alkoholistiperheen tragikoomisen elämänpinnistelyn kuvauksessa liki felliniläisiin sfääreihin, eikä se amerikkalaisessa jatkotuotteistuksessakaan (2011?) ole menettänyt kaikkea teräänsä, vaikka tiukkapipoisempi katsoja saattaa kohotella kulmakarvojaan sille, että loivennetun luokka-analyysin myötä jo jääkaapin sisällön runsaus tuntuu kaikkea muuta kuin köyhältä. 13.5. Yle Teema: Lannistumaton Luke (USA,1967) Stuart Rosenbergin ohjaama klassinen vankilaelokuva asettuu sinnikkään vastarinnan kuvauksena vaikkapa Papillonin (1973) ja Yksi lensi yli käenpesä (1975) -elokuvan edeltäjäksi, mutta Paul Newmanin ikihurmaavan karisman ja unohtumattoman kananmunansyöntikohtauksen alta punkee myös yliaikaisen terävää tulkintaa itsensä alttiiksi laittamisen ja sitä siipeilevän fanituksen välisestä jännitteestä. on the refugee camp näyttelykeskus weegee
• AKTIVISMI 4 / 2013 58 Leikkaa katkoviivoja pitkin, kiepauta käden ympäri ja pyydä toveria nitomaan hihamerkin päät yhteen. Olet valmis vappumarssille! Hihat palaa Näin erotat pätkätyöläisen vappuna. töpsähti tiedote. ?Suunnittelimme pätkätyöläisten hihamerkin, jotta kun tavataan, tunnistetaan toisemme ja voidaan vaihtaa tietoa siitä, missä on töitä. Pätkätyöläisyys yhdistää yli puoluerajojen. P-hihamerkin voi valmistaa toimistotarvikkeilla. Vappuna tavataan!?? Hihamerkin valmistusohjeista on tehty näppärä video. Lisäsäväyksenä merkin voi värittää oman lempipuolueen tunnusvärillä tai vaikka sateenkaariraidoilla. Jos hihamerkki tuntuu liian leimaavalta, nettisivulla on ohjeet myös hillitymmän P-pinssin valmistukseen. V OIMA AN ryhmään sivuston kommenttipalstan kautta. Vastaus tulee nopeasti. Pätkätyöläinen eli prekaari päivystää meilin ääressä aina. Minkä lajin prekaareja olette? ?Miten prekaareja lajitellaan? Kuka niitä lajilittelee? Saako laijittelija palkkaa työstään? Mitä darwin sanoisi tähän?? ?Olemme turhautuneita mutta tunnollisia työntekijöitä. Kävimme koulut kiltisti, toinen jalka työelämässä. Meille on vuoroin lupailtu vakipaikkaa, vuoroin kuumoteltu leikkauksilla.? Vittumaisin prekaarigenre? ?Pakotettu yrittäjyys on pahimmasta päästä. Se kiteyttää yhteiskunnan säälimättömyyden. Työkykyinen heitetään käytännössä yli laidan, eikä jäädä katsomaan kelluuko se.? Miksi ideoitte P-hihamerkin? ?On jännittävää nähdä, kuinka monella on vappuna P-hihamerkki käsivarressa. Kuva hihamerkkien värittämästä vappumarssista luo toivoa. Ja jos ei vielä tänä vappuO TA N Y H T E Y T TÄ na, niin ensi i vappuna. Vappujen välillä voi käyttää kä P-pinssiä, joka on vähemmän riehakas... Miltei virkamieshenkinen.? ?Kaikista toimistopisteistä löytyy printterit, sakset ja nitojat. Kaikkialla tuntuu olevan vain pätkätyöläisiä. A4-kokoon sovitettu askartelutehtävä on mahdollista suorittaa jokaisessa maailman työmaatoimistossa.? Mikä on prekarisaation isoin ongelma? Entä kauniit puolet? ?Köyhyys ja siihen liittyvä jatkuva valmiustila työnantajien suuntaan. Näistä seuraa tunne, ettei oikein hallitse elämäänsä. On usein traaginen olo. Kaupungilla vaeltaa pätkätyöläisiä, jotka tuntevat kaikki ehkä samoin ? kaikki ovat erillään toivottomia. Hienointa on, kun saa jäädä arkena kotiin. Rakastella, kastella kukkia ja lukea lehtiä. Vapauden kaipuu on prekarisaation pahin houkutus. Tunteet korvaavat järjen.? Vappu tulee, ja vappuheilat. Voiko prekaari lisääntyä? ?Voisi kuvitella, että lisäänty- VOIMA SUOSITTELEE minen edellyttää keskittymistä. y Prekariaatin tapauksessa juttu onkin täysin päinvastoin. Vasta kun keskittyminen herpaantuu ja sattuu rakastumaan... Silloin tulee lapsia. Pätkätyöläiskuvioissa lasten saaminen nähdäänkin armottomasti ?omana virheenä?.? Kun raha tulee mistä sattuu milloin sattuu, siihen alkaa suhtautua nihilistisesti. Välillä vie pullot kauppaan, että saa ruokaa, välillä voi tilillä olla yhtäkkiä 2 000 euroa. Mitä voi tehdä? ?Joskus on taisteltava kaaoksella kaaosta vastaan ? käytettävä viimeiset rahat laatuviiniin. Ei kannata potea syyllisyyttä hyvistä makutottumuksista. Varsinkaan vappuna. Katetaan pöytään ensin laatuviinit ja sitten vasta hanapakkauslitkuja. Näin se on aina ollut ja tulee aina olemaan.? Susanna Kuparinen hihamerkki.wordpress.com Lue P-hihamerkkiryhmän koko haastattelu Fi?stä vappuaattona. Koonnut Kaisu Tervonen Voimakalenterin makalenterin osio osioissa julkaistaan tietoja tapahtumista, kursseista, teatteri- & tanssiesityksistä, musiikkitapahtumista & näyttelyistä. Seuraava Voima ilmestyy 27.5. ja on jakelussa toukokuun. Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 6.5. asti voima@voima.?. Voima päättää tietojen julkaisusta. KENEN JOUKOISSA SEISOT 29.4. kello 14 Vanha Ylioppilastalo, Helsinki Sukupolvien välisen solidaarisuuden Eurooppapäivän keskustelussa muun muassa Lukiolaisten Liiton pääsihteeri Sini Korpinen ja arkkiatri Risto Pelkonen pohtivat, mitkä ikäryhmät ovat kiinni päätöksenteossa ja mitkä eivät. LEIRI: MIKÄ TULEVAISUUS? 17.?19.5. Espoon Matasaari Lisätietoja: mitaverkosto@plan.? Espoon saariston leirikeskuksessa järjestettävään tapahtumaan toivotaan nuoria pohtimaan globaalia nuorisotyöttömyyttä, omaa työllistymistään sekä kokoamaan työnantajille toimitettavaa kannanottoa aiheesta. toimite KEVÄÄN LINTUJA KAUPUNKIPUISTOSSA BÄNDILEIRI 3.?5.5. Harjun nuorisotalo, Helsinki girlsrock?nland.weebly.com Tyttöjen rokkileiriyhdistys järjestä järjestää ää ensimmäisen viikonloppuleirinsä, jonne jo onne rokkaamaan ovat tervetulleita tytöt, tyt töt, öt naiset, transihmiset ja sukupuolijakoa sukupuolij jakoa hylkivät. 18.5. kello 15-17 Luontotalo Arkki, Pori Lintuaiheinen iltapäivä alkaa luontotalo Arkin näytnäy yttelyllä, mutta jatkuu PolsanPolsa anluodon luontopolulle, jossa joss sa ryhmänvetäjänä toimii Porin Lintutieteellisen Yhdistyksen opas.