• fi o i.v f i a.f m i 20 4 1 o 2t uk u ok u 4
• Kevät toi vahvaääniset tarinankehrääjät kuva: jouni harala "Oli aika muuttaa maailmaa. Jättää siihen jälki. Paras ­ ja itse asiassa tuohon aikaan ainoa ­ tapa tehdä se oli hankkia tukku kahisevaa ja ryhtyä pyörittämään sitä ympärillään." kaarle aho "Ainoa ero huoran ja minun välillä on se, etten minä ole huora, hän oli naputellut kolumninsa alkuun. ­ Mutta onko ilmaisjakelulla tulevaisuutta?" venla hiidensalo "Hetken on hiljaista, kunnes äiti lausuu Susannen nimen kuin salaisuuden tai uhkauksen. Susanne! Sinä otit Harrin mukaasi, etkö ottanutkin? Susanne ei vastaa." eeva rohas Väärän kuninkaan päivä 29,95 Otava 27,95 Otava Mediahuora 29,95 Otava Syvä pää otava.fi www.suomalainen.com
• Stig 12 .7 . 2 0 15 1 3 .- k . f i sa suus a a r i r o c J o en .i l o s www (U K) (S WE sum Na ) ce alefa P and tony ons (USA ) An hns he Jo suu t n & Joe rchestra City O ic a a ly p t Apoc X The X Riv SA ) ons (U al S (GER ektor sel Mode ic & egov d Br oran ding an G d is We Band (BIH) H l unera F ) a Regin ar ck S t a (U SA ) OR em (N Mayh ) (S WE ) a Tany ns (JA M) e Steph Fir Kit t Aid s Bl 6 5 da art d Ap K) Pulle rses (U o by H i c (U fstat y so Tuu bailaan mun kainaloon, hippi. ) (U SA Me! st Again ren Child m do of Bo K) als ation rr The I ES Iiris ( T) yt iistet R ara GG C u Eloku va n P PMM Liput issä n my yn sä iketis T
• TARJOLLA LUKEMATTOMIA UUTUUSKIRJOJA! M. J. McGrath JÄÄN MUISTI Ajankohtainen ekotrilleri Kanadan arktisilta saarilta ja Grönlannin rannikolta.. Inuittien ja kansainvälisten öljy-yhtiöiden väliset eturistiriidat ajavat ihmiset äärimmäisiin tekoihin. Craig Thompson HABIBI Sukella itämaiseen mystiikkaan! Ylistetty sarjakuvaromaani kertoo ikiaikaisen tarinan rakkaudesta ja ystävyydestä maailmassa, jossa muinainen ja moderni kohtaavat. Joan Didion ILTOJEN SINESSÄ Kaihoisa muistelma tyttärestä, jota ei enää ole ja elämästä, joka on pian eletty. Kirjallisuusmaailman menestysteos on unohtumaton ja syvästi liikuttava teos elämän käännekohdista. Carmen Aguirre KIIHKEÄ MAA Nuoruuteni vastarintaliikkeessä Omakohtainen kertomus lapsuudesta perheessä, joka piilotteli vastarintataistelijoita Latinalaisessa Amerikassa. Virginie Despentes Beate Grimsrud MAAILMANLOPUN TYTTÖ HULLU VAPAANA Kohutun kirjailijan romaani vie vauhdilla halki Euroopan. Hätkähdyttävä romaani elämästä mielisairauden ja terveyden rajamailla. P tti Ot Pentti Otsamo KAHVITAUKO Vietä kahvitauko ja tartu sarjakuvaan, joka vie sinut unohtumattomalle kahvinhakumatkalle. JP J. Pekka Mäkelä MUURAHAISPUU Poika tyhjentää lapsuudenkotiaan myyntikuntoon. Mitä salaisuuksia yllättävät esineet ja suvun vaietut ihmiskohtalot kätkevätkään? w w w. l i k e . f i
• ilmoitus TOUKOKUUN MERKKITUOTTEET
• SISÄLTÖ 30.4.­ 4.6.2012 AJASSA 8­18 4 2012 7 PÄÄKIRJOITUS Kimmo Jylhämö on klaukkalalainen porvari. 14 Perma tulee, oletko valmis? Ekosysteemit itsenäisiksi, Riikka Kaihovaara vaatii. Tunisia vallankumouksen jälkeen s. 8 · Pikseli ähkyttää s. 9 · Lukijaposti s. 10 · Seinät vastaan järjestelmä s. 12 · Mutaa mainosmyllyyn s. 12 · Jalkapalloa taistelujen keskellä? s. 13 · Sananvalta, Teemu Mäki s. 14 · Rahan voima, Teppo Eskelinen s. 16 · Kunnallista menoa s. 16 · Viittomia osuuskuntapohjalta s. 17 · Elämää tuulipuistoissa s s. 17 · Toisinajattelija, Antti Rautiainen s. 18 · Asuntopula s. 18 Occupy demokratia maaliskuussa kokeilu nimeltä Sosiaalinen hub. Kävin tutustumassa. Idea oli yksinkertainen: Hub pyöritti Senaatintorin laidalla väliaikaista, ilmaista & kaikille vapaata työskentelytilaa kahden viikon ajan. Käyttäjiksi ilmoittautui 72, Facebooktykkääjiksi yli 200 ihmistä. HELSINGISSÄ JÄRJESTETTIIN TÄSSÄ LEHDESSÄ 22­39 · Perrozompopo, Nicaraguan rokkijumala s. 22 · Twin Peaks mielessämme s. 24 · Liftaamalla valtamerten halki s. 28 Occupy! Occupy! 34 KULTTUURI 41­57 Kuvakuva, Pirjetta Brander s. 41 · Reino Nordin, kameleontti silkkipuvussa s. 41 · Biennaali tarvittaessa s. 42 · Katsojan osa s. 42 · Lapselliset sarjakuvasankarit valkokankaalla s. 44 · Ihmeellinen Alma Bang s. 45 · Eurooppa tuomiolla, faktaa ja tulkintaa s. 45 · Frida Hyvönen jakaa kauneutta s. 46 · Musiikkikolumni, Jari Tamminen s.47 · Barry Andrewsin disco s.48 · Puhdistus, nyt oopperassa! s.49 · Lapsi jää aina toiseksi s. 50 · Avaruusromua s. 51 · Yksi maailman merkittävimmistä sarjakuvista s. 52 · Nyörit tiukalla s. 53 · Taas niitä natseja s. 53 · Esikoiskirjojen epäutopiat s. 54 · Venäjän vapain mies s. 56 · Vaihtoehtopankkiirit etsivät asiakkaita s. 58 Euroopan älymystö vaatii vaihtoehtoja kapitalismin ylivallalle. Vaikka siitä, että monet toimittajat, tutkijat, opiskelijat, kuvaajat, kirjailijat, ohjelmoijat ynnä muut informaatioajan työläiset ovat vailla vakinaista työpaikkaa, vaikka heillä töitä olisikin. Työn sosiaalisuus ja työyhteisö eivät kuitenkaan ole sivuseikkoja. Siksi perustetaan osuuskuntia, yhtiötä, työhuoneita ja kollektiiveja. Itsenäinen Suomi on täynnä tyhjiä julkisia tiloja, jotka pitäisi ottaa tällaiseen luovaan käyttöön. Hub-kokeilun järjesti Suomen itsenäisyysrahaston eli Sitran Uusi demokratia -projekti. Hankkeessa 30 hengen joukko laitettiin pohtimaan "demokratian tilaa Suomessa ja ideoimaan ratkaisuja sen haasteisiin". M I S TÄ S U O S I O K E R T O O ? U U S T E R M I T " D E M O K R AT I A 2 . 0 " tai "uusi demokratia" tarkoittavat kuitenkin pahimmillaan uusia etuja pienelle ja valitulle porukalle. "Sitra haluaa kehittää suomalaista demokratiaa, mutta se tukee hankerahoituksella pääosin pieniä, sähköisiä ja kivoja hankkeita. Uutta demokratiaa Sitran mielestä ei ole perinteinen kansalaisjärjestötoiminta, jossa kriittisesti arvioidaan myös omaa toimintapolitiikkaa", professori Marja Keränen sanoi Valta Suomessa -seminaarissa. "Sen sijaan Ruotsissa demokratiaselvityksillä on vahva asema. Jos Suomessa kansalaiset eivät näytä osallistuvan kaikkeen, niin kansalaisia aletaan tutkia ja arvioida, vaikka demokratiassa kansalaisten pitäisi olla arvioinnin tekijöitä ­ ei kohteita." " J O S K A N S A L A I S O S A L L I S T U M I N E N on pelkästään pikkukivaa puuhastelua lähiympäristössä, se ei riitä. Pahimmillaan silloin asiat epäpolitisoidaan ja lokalisoidaan", professori Keränen muistutti. Tarvitaan siis sekä suuria että pieniä projekteja. Sosiaalisen hubin kokouksessa maaliskuussa ehdotin, että edustamani Voimayhdistys voisi ottaa sosiaalisen hubin hankerahoituksen hakemisen kontolleen. Huhtikuussa Sosiaalinen hub sitten äänestettiin Sitran tukemaksi hankkeeksi. Sitä voi kutsua pikkukivaksi projektiksi. Seuraavaksi voisi toivoa suurta. Esimerkiksi sitä, että Uusi demokratia -hanke olisi Sitralle käännekohta, jonka jälkeen se ajaisi myös hyvinvointivaltiota? Occupy demokratia! 41 46 KOLUMNIT 14, 16 & 18 54 AKTIVISMI S. 58 Kimmo Jylhämö PS. Sosiaalinen hub -toiminnasta voi ottaa minuun yhteyttä: kimmo.jylhamo@voima.fi. @ Teemu Mäki S. 14 Teppo Eskelinen S. 16 Antti Rautiainen S. 18 4 Voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744 3112, faksi (09) 773 2328, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköpostit etunimi.sukunimi@voima.fi, www.voima.fi Vastaava päätoimittaja Kimmo Jylhämö 044 568 1996 fifi.voima.fi-päätoimitttaja Hannele Huhtala Toimituspäällikkö Susanna Kuparinen vapaalla 31.10. asti, vt. Elsi Hyttinen (09) 7744 3113 Toimitussihteeri Kati Pietarinen Ulkoasu AD, valokuvaaja Klaus Welp (09) 7744 3113, graafikko Mirkka Hietanen (09) 7744 3113, mainosgraafikko Ninni Kairisalo Kustannuspäällikkö & Toimitusjohtaja Tuomas Rantanen (09) 7744 3115, 040 507 7165 Yhteyspäällikkö Tuomas Korkiakangas (09) 7744 3112, 040 825 5804 Toimitusharjoittelijat Teemu Muhonen & Henric Rönnberg ensimmäinen lukija Anu Harju Avustajina tässä numerossa Sezgin Boynik, Pirjetta Brander, Pablo Cambronero, Teppo Eskelinen, Maria Haanpää, Minna Henriksson, Hanne Honkanen, Mikko Jalonen, Anna-Sofia Joro, Oona Juutinen, Laura Karlin, Johanna Ketola, Kristiina Koivunen, Pertti Laesmaa, Anna Lilja, Sami Lotila, Hanna Moilanen, Juha Myllymäki, Teemu Mäki, Konsta Ojala, Jesse Pasanen, Pilli-Liisa, Elina Pohjansaari, Antti Rautiainen, Antti Ronkainen, Harri Römpötti, Nina Sarell, Kari Sihvonen, Mikko Siltanen, Katri Sipiläinen, Reetta Sironen, Kasper Strömman, Sanna Uuttu, Miia Vistilä Julkaisija Voima Kustannus Oy Yhtiön osakkaat Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Heikki Hiilamo & Tuomas Rantanen Jakelu Jari Tamminen 050 331 4357 Tilaukset Tuomas Korkiakangas (09) 7744 3113 Voiman vuositilaus 10 numeroa 39 euroa Paino Hämeen Paino Oy, Forssa Painos 70 000, Voima 5­6/12 ilmestyy 4. kesäkuuta. ISSN 1457-1005
• AJASSA Laura Karlin 8 4 2012 AJASSA Kaikki puhuvat politiikkaa TEKSTI LAURA KARLIN Vallankumous toi tunisialaisille nuorille vapauden käyttää huivia ja kritisoida vallanpitäjiä. kuukautta ennen Tunisian vallankumouksen alkua Ridha Temtem, 23, haettiin kotoaan poliisiasemalle. Hänet pidätettiin poliittisista syistä: Temtem tunsi oppositiopuolueeseen kuuluvia ihmisiä ja oli journalisti. Koska mistään rikoksesta ei löytynyt todisteita, hänet vapautettiin viidentoista päivän jälkeen. Läksiäisiksi poliisit muistuttivat, että hänen täytyy aina olla uskollinen presidentti Zine el-Abidine Ben Alin hallinnolle. Tammikuussa 2011 vallankumous vei Ben Alin mennessään, mutta mullisti myös Tunisian mediakenttää. Uusia radio- ja televisiokanavia sekä sanomalehtiä syntyi hetkessä satakunta. Toimittajaksi opiskeleva Temtem kirjoittaa niistä yhteen, viikoittain ilmestyvään Al Hassad -sanomalehteen. Arabiankielisen lehden nimi on vallankumouksen jälkeiselle ajalle oivallinen, se viittaa sadonkorjuuseen. U U S I S TA tiedotusvälineistä huolimatta Tunisian valtamedia on yhä Ben Alin kannattajien hallussa. Monen tunisialaisnuoren mielestä uutisointi on puolueellista. Toimittajaksi opiskelevan Rihab Hamrounin, 25, mukaan media palvelee taloudellista eliittiä ja yrittää manipuloida kansalaisten mielipidettä. Se keskittyy esimerkiksi aivan liikaa islamilaista sharia-lakia Tunisiaan vaativiin salafisteihin, jotka ovat kuitenkin vain pieni vähemmistö yli 10 miljoonan tunisialaisen joukossa. Paljon tärkeämpää olisi Hamrounin mukaan puhua isommista on- V AIN KAKSI gelmista, kuten maata riivaavasta korkeasta työttömyydestä. ääri-islamistiset salafistit ovat vaatineet, että naiset saisivat pitää yliopistoissa kasvot peittävää niqabhuivia. Ben Alin aikana kaikki uskonnolliset symbolit oli kielletty, eikä peittäviä huiveja tai pitkiä partoja sallittu. "Tuntuu, että kyse on kostosta. Ei ole hyvä, että mennään yhVIIME KUUK AUSINA taan, kasvot paljaaksi jättävään hijab-huiviin sonb nustautunut Rihab min Hamrouni. Aikaisemmin Hamrounin piti olla luova ja keksiä a muita tapoja verhota päänsä. ä, Nyt hän iloitsee siitä, ettei punää keutuminen rajoita enää hänen elämäänsä, vaan hän voi huivistaan huolimatta opiskella ja työsella matissaan. kennellä unelma-ammatissaan. "Tunnen itseni vapaaksi, kun paaksi, saan nyt harjoittaa uskontoani." kontoani." kuitenkaan hyväkkaan sy koko kasvot peittäviä huiveja. iä "On vaikea luottaa ihmiseen a saati puhua hänen kanssaan, anoo jos ei näe kasvoja", sanoo Imen S'helin, 23. Nuori kansalaisaktivisti ei aktivisti saan kuitenkaan ole huolissaan maan esta naisten tulevaisuudesta vaan moukseen suhtautuu vallankumoukseen optimistisesti. Esimerkiksi kansakiksi laisjärjestöihin kuuluminen on jo minen nyt helpompaa kuin ennen. Aiemnnen. min erilaisten tilaisuuksien järjesksien tämiseen tarvittiin aina virallinen a lupa, ja tilaisuuksien yhteydessä piti kiittää Ben Alin hallintoa. Jos allintoa. näin ei tehnyt, sai elää jännityksessä ja toivoa, ettei kukaan tilaisuuteen osallistuneista käräyttäisi järjestäjiä. Myöskään tenteissä ei voinut kirjoittaa mitään negatiivista hallituksesta, ellei halunnut saada hylättyä arvosanaa. Välttääkseen ongelmia S'helin alkoi opiskella yliopistossa englantia yhteiskuntatieteiden sijaan. Politiikan opiskelu kun olisi tarkoittanut Ben Alin kannattamista. Nykyisin tilanne on toinen. Politiikasta voivat puhua ja kirjoittaa kaikki, ja se tuntuu kiinnostavan niitäkin, jotka eivät ennen vallankumousta seuranneet politiikkaa ollenkaan. Moni myöntää silti, ettei asioista osata vielä keskustella ja siksi puheenvuorot jäävät usein tunnepitoisiksi. Ridha Temtem muistuttaa, että yhteiskunnan muutos vie aikaa ja vallankumouksen onnistuminen on nähtävissä vasta vuosikymmenten jälkeen. Jotain hyvää kumous on kuitenkin jo hänenkin mielestään tuonut: "Tällainen haastattelu ei olisi onnistunut ennen vallankumousta", Temtem toteaa Tunisin pääkadun Habib Bourguiban varrella olevassa katukahvilassa ­ vain muutaman rakennuksen päässä kaupungin poliisitalosta, jossa hän oli pidätettynä edellisen hallinnon aikana. K A I K K I E I VÄT t i voinu eissä e gatiiTent a ne irjoitta llituksesk ha visesti halunnut i ta, elle lättyä arhy saada anaa. vos destä ääripäästä toiseen", sihteerinä työskentelevä Amal Khouaja, 28, huomauttaa. Hän kertoo saaneensa viime kesänä kommentteja "liian paljastavasta" pukeutumisestaan ja olevansa huolissaan siitä, miten naisten oikeuksille käy. Tunisian naisten asema on ollut jo vuosikymmeniä muihin arabimaihin verrattuna erittäin hyvä. Suurimmissa kaupungeissa naiset kouluttautuvat, käyvät töissä ja saavat useimmiten itse valita puolisonsa. Ridha Temtemin mielestä huivijupakassa on kyse valinnanvapaudesta. "Ihmisillä on oltava mahdollisuus kouluttautua ja tehdä julkista työtä riippumatta siitä, käyttävätkö he huivia vai eivät." Samaa mieltä on mus- TUNISIA KUMOUKSEN JÄLKEEN T A M M I K U U 2 0 1 1 : President- ti Zine el-Abidine Ben Ali pakenee Tunisiasta toista kuukautta jatkuvien mielenosoitusten takia. K E VÄT 2 0 1 1 : Ben Alin aikana kielletyt islamistipuolueet sallitaan ja vanha perustuslaki hylätään. L O K A K U U 2 0 1 1 : Uudet parlamenttivaalit, joiden voittajaksi nousee maltillinen islamistipuolue Ennahda 41 prosentin kannatuksel- la. Kaksi muuta voittajapuoluetta ovat keskustavasemmistolaiset kongressipuolue CPR ja Ettakol. M A R R A S K U U 2 0 1 1 : Uuden perustuslain suunnittelu alkaa. Ennahda ei halua, että laki perustuu islamilaiseen shariaan. J O U L U K U U 2 0 1 1 : Maan presidentiksi nimetään kongressipuolueen Monsef Marzouki ja pääministeriksi Hamadi Jebali Ennahdasta. SALAPERÄISET SALAFISTIT Äärikonservatiivinen islamistiliike, joka oli aiemmin kielletty Tunisiassa. Vaatii, että Tunisian uusi perustuslaki perustuisi islamilaiseen sharia-lakiin. Liikkeen kannattajien määrää vaikea arvioida. Mielenosoituksiin on osallistunut useita tuhansia ihmisiä, osa radikaalimpia kuin toiset. Salafisteja on syytetty viimeaikaisista väkivaltaisuuksista ja hyökkäyksistä "liian paljastavasti pukeutuvia" naisia kohtaan. Salafistiryhmiä on myös monissa muissa muslimimaissa. Joidenkin lähteiden mukaan osalla tunisialaisista salafisteista on kytköksiä al-Qaidaan. VASTALÄÄKE VANHALLE MEDIALLE. Rihab Hamrouni (vas.) ja Hajer Amar suunnittelevat opiskelijatovereidensa kanssa uutta demokratiaradiota. Nettisivut ovat jo valmiina.
• AJASSA 4 "Suomalaiset ammattiliitot, eläkevakuutuslaitokset, kirkko ja pankit tekevät suomalaisten varoin sekä suoria että epäsuoria sijoituksia ydinaseita valmistaviin tai niitä rahoittaviin yhtiöihin." www.saferglobe.fi 26.4. 2012 9 Antti Ahonen PIUHAT PAIKOILLEEN. Kokeellisen Elektroniikan Seuran edustajat puuhailevat vuoden 2010 Pixelähkyssä. EDULLINEN JA HELPPO MAJA. Vinay Guptan kehittämä heksajurtta voidaan toteuttaa paikallisista raaka-aineista missäpäin tahansa missä vain mittakaavassa. Kymmenen vuoden ähky Älä tee sitä itse, kehottaa taidefestivaali. Fragments of digital research or cooking Theatre of meta design and vandalism Tired of electronic design or education on ollut elektroninen taide ja sosiaaliset projektit Do It With Others -hengessä", tuotantojohtaja Ville Hyvönen kertoo. järjestettävä Pikseliähky ottaa tänä vuonna kevyen ja tiiviin muodon. Camp Pixelache toimii BarCamp-periaatteella, eli osa ohjelmasta jätetään avoimeksi ja osallistujat voivat paikan päällä vaikuttaa siihen. Paukkuja jaetaan tasaisemmin ympäri vuotta Pixelversity-työpajasarjaan. Kaupungin ja valtion tukemaksi festivaaliksi kasvanut Pikseliähky on edelleen outo lintu Suomen taidekentällä: marginaalista ei haluta poistua. HELSINGISSÄ I K S E L I Ä H K Y L L E sikiää uusi iskulause joka kerta, kun festivaalin verkkosivun päivittää. Kokeellisen taiteen, designin, tutkimuksen ja aktivismin tapahtuman syvimmästä olemuksesta ei saa helposti otetta. "Lähtökohtana on sekalainen porukka ihmisiä ja se, mistä he ovat kiinnostuneita. Fokuksena P "Haluamme pysyä harrastajamaisena ja uskollisena alkuperäiselle jutulle. Olemme velattomia, joten voimme keksiä ähkyn joka vuosi uudestaan ja miettiä, tuleeko seuraavaa kertaa." "Emme ota kantaa siihen, miten taidekenttää tulisi kehittää. Sen sijaan luomme esimerkiksi postapokalyptisia skenaarioita siitä, miten asioita voitaisiin tehdä, jos vaikka yhteiskunta lakkaisi olemasta." " D O I T W I T H O T H E R S on vastaisku Do It Yourself -ajattelulle, jossa tilataan netistä paketti ja rakennellaan yksin kellarissa", Hyvönen kertoo. "Haluamme palata yhdessä harrastamiseen, luoda happeningin ja oikean tapaamisen kulttuuria. Yhteisöllisyys saa sekä uusia muotoja että löytää vanhoja, kuten talkoot. Suomalainen yhteiskunta on ollut kriisissä viimeiset 20 vuotta, kun ihmiset ovat siirtyneet maalaiskylistä kaupunkinomadeiksi ostarilähiöiden yksiöihin." Hyvönen kuvaa ähkyä "reunakulttuurien hörhöjen kokoontumisajoiksi". Uskaltaako kuka vain mukaan? "Kannattaa tulla haistelemaan ilmapiiriä. On tietysti vaikea tyydyttää kaikkien tarpeet eli olla helpommin lähestyttävä niin, ettei ydinjengi vieraannu." Anna-Sofia Joro YHTEISTYÖN APOSTOLI Vinay Gupta uskoo ihmiseen. Hallitukset ovatkin sitten epäilyttävämpiä. C A M P P I X E L A C H E N avaa Vinay Gupta, ympäristöaktivisti ja kestävän kehityksen asiantuntija. Gupta on kehittänyt heksajurtan, katastrofialueille soveltuvan tilapäissuojan, joka kiinnostaa niin Punaista Ristiä kuin Yhdysvaltain puolustusvoimiakin. Jurtta rakennetaan myös Helsinkiin ­ ja siihen sauna. "Do It With Others - jurtan rakennus on laiskaa yhteistyötä. Paino jakautuu, kun 30 ihmistä nostaa 300 kiloisen jurtan pystyyn", Gupta kertoo. Avauspuheenvuorossaan hän pohtii, miksi hallitukset eivät selviä 2000-luvusta, mutta me selviämme. Valtio ja markkinat nykymuodossaan eivät Guptaa miellytä. "Poliitiikka perustuu laajan alueen keskitettyyn päätöksentekoon, vaikka päätökset pitää nyt tehdä tuhat kertaa nopeammin kuin keskiaikaisessa kuningaskunnassa. Yhteiskuntaa leimaa lajin sisäinen kilpailu niin sanotuilla vapailla markkinoilla. Todellisuudessa markkinat ovat vain tuettua taistelua resursseista." Onneksi internet tarjoaa tilaa monimuotoisemmalle järjestäytymiselle. "Mikään hallitus tai yritys ei olisi voinut luoda Wikipediaa. Jotta niin laaja ihmismäärä saadaan mukaan jakamaan tietoa pitää todistaa, että siitä hyötyvät kaikki ­ ilmaiseksi." Y H T E I S T Y Ö T Ä I L M A N rahaa pitäisi tukea sekä kehittää lainsää- däntöä, joka heijastaisi uusia sosiaalisen järjestäytymisen muotoja, vaatii Gupta. "Taistelu otsonikerroksen ohenemista vastaan on ollut toimivaa globaalia yhteistyötä. Ilmastoprojekti taas epäonnistuu silmiemme edessä. Hukkaamme resursseja YK:hon ja muihin tahoihin mutta karu totuus on, että olemme kuin narkomaaneja, emme pysty lopettamaan tuhoamista." Myös yhteisöllisissä projekteissa riittää kehitettävää. "Olen nähnyt kiinnostavia esimerkkejä yhteisöllisestä asumisesta, mutta ne ovat kuin lentokoneita ennen Wrightin veljeksiä: tavoittelevat mahdollista maailmaa, mutteivät kohoa taivaisiin." Gupta pääsee vauhtiin. "Viisi miljardia ihmistä elää köyhyydessä samalla kun miljardi meistä tuhoaa tulevaisuuden kuluttamalla." "Silti tulevaisuudessa nähdään toivoa, koska voin surffata internetissä puhelimella, puhua ilmaiseksi ihmisille eri puolilla maailmaa ja käyttää kenkiä, jotka korjaavat askeleeni. Maailma on mahdottomien äärimmäisyyksien paikka, ja olemme täällä kaikki yhdessä." in narme ku me "Olem eja, em n komaa pettamaan o pysty l amista." tuho Anna-Sofia Joro Camp Pixelache 11.­12. toukokuuta Helsingin Arbiksessa, Dagmarinkatu 3.
• 10 4 2012 AJASSA LUKIJAPALAUTE "Autoilua tuetaan verotuksessa kahdella tavalla. Oman auton käytöstä työnantajan ajoihin maksetaan verotonta ylikompensaatiota. Työnantajan auton käyttö yksityisajoihin taas on aliverotettu palkanlisä." Osmo Soininvaara 19.4. PILLI-LIISA kä toimitus itsekään tiedä, mitä mieltä niistä on. Mieletsämme emme tee kirjoitusvihreitä. palaute@voima.fi klubin jäsen Anssi Rauramo. Video retkestä löytyy Fifistä hakusanalla golf. Susanna Kuparinen Teatteriohjaaja Voiman toimituspäällikkö (vapaalla) Kritiikki Kommaripaskaa koko lehti. Viiltäkää ranteenne auki saatanan homokommunistit. Stasi Rikokset vanhennetaan Kansalaisten rikosilmoituksia ei tutkita, kertoo Voima 3/12. Mikko Niskasaaren ansiokkaaseen kirjoitukseen voisi lisätä vielä erään tavan, jolla kunnollinen rikostutkinta tai ainakin syytteen nostaminen vältetään. Se on jutun vanhentaminen. Kun sen tekee tutkiva viranomainen, ei kansalaisella ole mahdollisuutta saada oikeutta. Tässä voidaan vedota myös resurssipulaan, mikä lienee todellinen. Ehkä meillä on vielä oikeusvaltio mutta kansalaisen oikeusturva ei ole alkuunkaan samalla tasolla. Sitä ei yleensä tiedä ennen kuin sen itse kokee. Hyvä että joku sentään jaksaa tästä puhua. Alan mies Hyvä Kyllönen! Kahdessa edellisessä Voima-lehdessä on ihmetelty, miksi liikenneministeri Merja Kyllönen (vas.) nimitti fossiilikapitalisti Jorma Ollilan puheenjohtajaksi uusia tiemaksuja pohtivaan työryhmään. Pääsiäislauantain Helsingin Sanomissa taas Autoliiton hallituksen puheenjohtaja Martti Merilinna höykkää uusia tiemaksuja kannattavaa Kyllöstä vastaan ja valittaa, kun tiemaksutyöryhmästä puuttuu autoilijoiden edustus. Kyllösen ministeritoiminta on ollut linjakasta ja toteuttanut hallitusolosuhteisiin nähden hyvin Vasemmistoliiton tavotteita. Ensimmäisen kerran liikenteen investoinneissa satsattiin enemmän raide- kuin autoliikenteeseen. Teppo Markkula Helsinki Talin viheriö 2010 Mitähän tapahtui Talin golfkentälle tehdyn luokkaretken jälkeen? Seuraamuksia tekijöille/ golfaajille? Suurempia muutoksia golfkentän tilanteeseen? En onnistu löytämään tästä enempää... Kiitos jo etukäteen. Jyri T O I M I T U S V A S T A A : Valtuustonäytelmän työryhmän retkestä ei tullut seurauksia. Helsingin Golfklubin haluttomuutta nostaa asiasta mekkalaa voi selittää se, että kuvanauhoille tallentui tilanne, jossa klubilaiset kävivät väkivallattomasti käyttäytyviin näyttelijöihin käsiksi. Poliisi toimi esimerkillisesti. Poliisit sopivat HGK:n kanssa, että riittää, jos kuoppa katoaa. Peitimme noin 50 x 50 cm:n kuopan näyttelijä Jari Hanskan kanssa, jonka jälkeen meidät ajettiin poliisiautolla metsätielle, missä pääsimme pois. Muut työryhmän jäsenet päästettiin henkilötietojen antamisen jälkeen. HS:n toimittaja Riku Jokinen laski marraskuussa 2010, että kaupunki subventoi Helsingin Golfklubia 10-90-periaatteella, kun muut maksavat 50-50 periaatteella. Marraskuussa 2010 Tilakeskus valmisteli kiinteistölautakunnalle esityksen, jonka mukaan kaupunki myisi Helsingin Golfklubille Talin kartanoalueen rakennukset 800 000 eurolla. Lautakunta palautti esityksen uuteen valmisteluun, koska hinta oli liian alhainen. Lokakuussa 2011 kauppa solmittiin: hinta pysyi ennallaan, mutta kaupasta poistettiin kaksi rakennusta. Helsingin liikuntalautakuntaa johtaa golf- KOMMENTTI Suvivirsi & ramadanjuhlat peruskouluun? voi kyseenalaistaa kaikkea, että miksi koulussa opetetaan sitä tai tätä. Miksi koulussa opetetaan seksuaalikasvatusta?" piispainkokouksen teologinen sihteeri Jyri Komulainen vastaa, kun kysyn, miksi kouluissa pitää opettaa uskontoja. Suomalainen toimittajakunta saa Etnisten suhteiden neuvottelukunnan järjestämässä toimittajatilaisuudessa Komulaiselta pyyhkeitä: liian maallistuneina me toimittajat emme ymmärrä uskontojen päälle, sotkemme uskonnon kulttuuriset ja poliittiset merkitykset. " K Y L L Ä H Ä N S I TÄ Lehti ei tullut tilaajalle Ei ole taaskaan tullut lehteä ja otin jakelupisteestä. Tämän vuoden jälkeen kun tilaus umpeutuu lopetan tilauksen. Saan sen paremmin kauppareissulla. Lehti on hyvä. Maia Miksi Miksi ihmeessä Voimassa on otettu tavaksi korvata ja-sanat &-merkeillä? Vaikuttaa teennäiseltä kikkailulta, joka vaan vaikeuttaa lukemista. Sääli, että asiallista sisältöä on vaikea ottaa vakavissaan, kun huomion vie tyyli, joka muistuttaa tuotepakkauksen mainostekstejä. Jossain hömppälehdessä asia tuskin haittaisi, kuin eivät myöskään ärsyttävän runsaat kirjoitusvirheet. Voimassa kuitenkin kirjoitetaan sellaisista asioista, joita toivoisin tuotavan ihmisten tietoisuuteen tavalla, joka ei saisi kyseenalaistamaan koko tiedotusvälineen uskottavuutta. Emme löytäneet syyllistä & -merkkeihin eiT O I M I T U S VA S TA A : Pahoittelut takkuilusta! Jakeluongelmista kannattaa ottaa yhteyttä Tuomas Korkiakankaaseen osoitteeseen tilaukset@voima.fi tai 09 7744 3112. T O I M I T U S VA S TA A : nousee esiin myös eri uskontotaustaisten ongelma: esimerkiksi islaminuskon opettajia ei ole koulutettu tarpeeksi, joten uskonnonopetuksen takaaminen kouluissa ei välttämättä toteudu. Eräs toimittaja kysyy, pitäisikö islaminuskoisille järjestää laajoilta kunta-alueilta keskitetysti omaa uskonnonopetusta ja muodostaa siten luokkia, joita yhdistäisi uskonnollinen tausta. Etnisten suhteiden neuvottelukunnan pääsihteeri Peter Kariuki huomauttaa, että tällä perusteella oltaisiin tekemässä varsin eriytyneitä luokkia ja lisäämässä segregaatiota kulttuurien kohtaaamisen sijaan. KESKUSTELUSSA Tsekkaus Olen saanut käsityksen, että ammattiliitot keräävät rahaa huomattavasti enemmän kuin ne sitä tarvitsevat ja että kerättyjen rahojen päämärät on jokseenkin hämärän peitossa. Ihmettelin siis kun Voiman takakansi oli peitetty JHL:n mainoksella jatkaen valtavaa mainoskamppanjaa, mutta mistä syystä? Mitä käytännön hyötyä on tästä varainkeruusta? JHL maistuu minusta lähinnä vakuutusyhtiöltä. Jotain perustelua kaipaisin. Petja uskonnonopetus kuuluu peruskoulun opetusohjelmaan, jos sitä ei voi "vääräuskoiselle" antaa? Miksei elämänkatsomustieto voisi olla se kaikille sopiva muoto opettaa erilaisista uskoista, hyvästä ja pahasta, oikein tekemisestä ja toivosta? Jyri Komulaisen mukaan elämänkatsomustieto ei kelpaa uskonnonopetuksen vaihtoehdoksi, sillä se on "lähtökohdiltaan uskonnottomille, joita kristityt ja muslimit eivät ole". Kyse on kuitenkin lapsista, joille uskonnon määrää vanhemmat. Tietynlainen uskonnottomuus ennen täysi-ikäisyyttä voisi maallistuneessa, seksuaalikasvatusta arvostavassa Suomessa olla ihan hyvä pohja kouluopetukselle. M U T TA M I K S I Lukekaa Israelin lähihistoria! Ette tunnu tietävän Israelin lähihistoriaa ollenkaan. Levitätte virheellistä tietoa Israelista. Israel voitti naapureidensa hykkäussodan v. 1967! Israel sai Länisannan ja muitakin alueita. Niin sai myös NL Suomelta Karjalan, miksi ette puhu samaan hengenvetoon myös siitä! Ilmeisesti olette änkyräkommunisteja ja siis toivottomia tapauksia! Israel omistaa enää vain 28 prosenttia siitä alueesta joka sille määriteltiin v. 1947! Arabeilla on rikkauksia ja ÖLJYÄ, mutta arabiterroristeille vain menee YK:n kautta suomalaistenkin rahat! Inhottavaa ja kuvottavaa kuten teidän järjestönnekin. Teidän logossa pitäisi lukea MYRKYLLISTÄ, niin kuin lukee joissain hevimetallin saatananpalvontalevyissä! Hävettää että olette suomalaisia ja kuulun samaan heimoon. Ruvetkaa puhumaan jo TOTTA! Helena A Hannele Huhtala Kirjoittaja on Voiman verkkolehti Fifin päätoimittaja. Katso tämän Voiman kansi, olemme toteuttaneet toiveesi. T O I M I T U S VA S TA A : Voima ei ota mainostajien moraalista erityistä vastuuta. JHL:n mainoksessa pointtina on ihmisten osallistuminen merkittvän järjestön vaaleihin. Minusta on hyvä, että JHL mainostaa vaalejaan laajemmin yleisön suuntaan, jolloin vaalien merkitykselle havahtuvat nekin äänioikeutetut, joita puolueiden koneistot eivät ehdi masinoimaan mukaan. T O I M I T U S VA S TA A : Tuomas Rantanen kustannuspäällikkö, Voima
• AJASSA SAK 25.4. 4 2012 11 "Valtaosa suomalasista (92 prosenttia) kokee, että palkansaajien on nykyaikana vähintäänkin melko tarpeellista järjestäytyä ammatillisesti." Kuvissa: Vallankäyttöä & vohveleita rauhanjärjestö Vredesactie organisoi väkivallattoman kansalaistottelemattomuusaktion Nato Game Overin Brysselissä 1.4.2012. Osallistujia kymmenestä eri maasta pyrki piikkilanka-aitojen yli Naton päämajan alueelle. Aseistakieltäytyjäliitto järjesti tapahtumaan bussimatkan Suomesta. Valokuvaaja Anni Waris hyppäsi kyytiin. BELGIALAINEN Näkökulma: Antakaa aikaa koulutukseen S Y R J Ä Y T Y M I N E N O N tilastollinen termi, jolla kuvataan yhteiskunnan mittareista kadoksissa olevia. Heitä on nyt Suomessa hivenen laskutavasta riippuen noin 40 000. Valtiovalta haluaa saada luvun pienentymään. Koko suomalaisen koulutusjärjestelmän suojaverkko on viritetty toisen asteen ammatillisen koulutuksen varaan. Perinteisesti tämä tulkitaan siten, että syrjäytyneitä ovat amiksen keskeyttäneet. Harva ymmärtää, että ammatillisella koulutuksella on kaksoistehtävä: opettaa ammatti ja pitää huoli siitä, ettei kukaan keskeytä. Tehtävä on käsittämättömän iso, koska siinä yhteiskuntamoraali liittyy ammatillisen osaamisen välittämiseen. Käytännössä tehtävän hoitavat oppilaitosten ammattiopettajat, jotka toimivat ryhmänohjaajina. Yhdessä opojen, kuraattoreiden ja muun oppilashuollon kanssa he tekevät parhaansa. Yhdelläkään toisella koulutusasteella ei ole vastaavanlaista tehtävää. Kykyyn hoitaa näinkin laajaa tehtävää vaikuttaa epäsuorasti opettajien koulutus, joka ammatillisessa koulutuksessa on pääosin ammattikorkeakoulutasoista. Petri Aarnio Kirjoittaja on tamperelainen ammattiopettaja, AD & kulttuurialan tuottaja. FIFIN LUETUIMMAT 1. Jari Hanska ajalta 28.3.­23.4. 3. Blogi: Veli Itäläinen 5. Petri Rautiainen Piiloleikki jatkuu Vuodettu muistio paljastaa, että hallitus jatkaa kaikessa hiljaisuudessa omistusten salauksen laajentamista. 2. Niina Linna Pimppimellakka omin sanoin Mitä maailman puhutuin punkbändi haluaa julistaa? 4. Voima 3/12: Teemu Muhonen Munamaalari Pricasso Tim Patch on Pricasso, maailman tunnetuin & ehkä ainoa peniksellään maalaava taiteilija. 6. Blogi: Teppo Eskelinen McBride, paskiainen Chauncey McBride on valinnut kivisen tien nuorten auttamiseen. Liittolaiset ovat karisseet matkan varrella, mutta McBriden ylpeys ei. "Jos lopettaisin nyt, lopettaisin voittajana." Hamppua housuissa Saija fundeeraa vaatteita & Janne skeittaa. Yhdessä he ovat Roots Cultural Movement. Occupy, Suomi & keskiluokan ääni Suomen keskiluokan ärsytykset ovat samansuuntaisia kuin Yhdysvalloissa, mutta silti erilaisia. BLOGEISSA HUHTIKUUSSA Varpu Lotvonen Republikaanien esivaalien sähinää Uusi blogisarja seuraa joulukuussa 2012 pidettävien Yhdysvaltojen presidentinvaalien esitaistoja. Eekku Aromaa Montako uhria on sopivasti? Joku voisi arvella oikeaksi määräksi nollaa.
• 12 4 2012 KULTTUURIHÄIRIÖ "EU:n tietosuojavaltuutettu pelkää, että Actan varjolla netinkäyttäjien viestintää seurattaisiin laajamittaisesti. Euroopan parlamentti äänestää Actasta toukokuun lopulla." YLE 25.4. Mutaa mainosmyllyyn on leviämässä Suomessa Voiman sivujen ulkopuolelle. Talven aikana on syntynyt Mudvertising Group, joka aikoo tehdä laajoja videopainotteisia vastamainoskampanjoita. Ryhmä haluaa herättää kriitVA S TA M A I N O S A AT E tistä keskustelua perinteisen mainosmaailman epäeettisestä toiminnasta ja epäkohdista. "Markkinamiehet käyttävät estottomasti ihmisyyttä ja etiikkaa keinona myydäkseen tuotteita. Meidän ajatuksemme on kääntää asia toisinpäin. Otamme toimintamalleja markkinoinnin ja kaupankäyn- nin maailmasta ja käytämme niitä edistääksemme ihmisyyttä ja etiikkaa", kertoo Yakup Albekoglu Mudvertising Groupista. Groupin kustannukset on tarkoitus hoitaa Pohjois-Amerikasta lähtöisin olevalla crowd funding -periaatteella. "Yksityishenkilöt lahjoittavat pieniä summia rahaa sen mukaan, kuinka paljon he meitä kannattavat", sanoo Albekoglu. MUDVERTISING Virallisesti Mudvertising Groupin toiminta lähtee käyntiin toukokuussa. Samalla alkaa avoin äänestys ensimmäisen kampanjan aiheesta. Äänestäminen on mahdollista ryhmän internetsivujen kautta. Henric Rönnberg www.mudvert.com MAAILMA & ME koonnut Kimmo Jylhämö & Jari Hanska JOO - RAHAN TUOKSU. Mudvertising Groupin uusin vastamainosvideo näytettiin ensimmäisen kerran Lens Politica -elokuvafestivaaleilla Helsingin Andorrassa vuonna 2011. K-ydinvoiman K-kehäpäätelmä U U D E N T E K N O L O G I A N jättiyritykset Facebook, Goog- Seinät vastaan järjestelmä Venäjällä ei vallanpitäjiä gallerioissa kritisoida. luonteva valinta taiteilijalle, joka haluaa kritisoida valtaapitävien toimia nykyVenäjällä. Museoihin kriittisellä taiteella ei ole asiaa, ja gallerioidenkin kanssa on vähän niin ja näin. "Kiasmasta löytyy runsaasti taidetta, joka sensuroitaisiin Venäjällä välittömästi", totesi pietarilainen taiteilija Alexandra Kachko, Sasha, hiljattain Suomessa käydessään. Aktivismin ja taiteen ristiaallokossa seilaava Kachko on siirtänyt oppositiopolitiikan ja feminismin Pietarin seinille. Kachkon töissä esiintyy usein ZOA: nuori ilkikurinen nainen, joka on välillä käsiraudoissa poliisiauton ta- le ja Apple satsaavat uusiutuvaan energiaan, mutta K-ryhmä haluaa sitoutua riskialttiin ydinenergian kehittämiseen. Miksi? Kun asiaa kysyy Keskon viestintäpäällikkö Harri Utoslahdelta, hän kieltäytyy vastaamasta ja pyytää katsomaan Keskon nettisivuja. No, mitä siellä sitten lukee? "Suomeen tarvitaan vuoteen 2020 mennessä edelleen uutta sähköntuotannon peruskapasiteettia. Tulevaa lisätarvetta ei yksin uusiutuvilla tuotantomuodoilla kyetä kattamaan. Mikäli Keskon Fennovoima-hankkeesta varaama sähköenergian määrä haluttaisiin tuottaa tuulienergialla, tulisi koko tuulienergian tuotanto Suomessa vuonna 2008 puolitoistakertaistaa ja ohjata yksinomaan Keskon käyttöön". Summa summarum: Jos haluaisi lisää tuulienergiaa, pitäisi lisätä tuulienergian tuotantoa. http://bit.ly/IrAACV S E I N ÄT O VAT kakontissa, välillä megafoni kädessä mielenosoituksessa. ZOA muistuttaa paljonkin Kachkoa itseään. K A C H K O O N mukana jo muutaman vuoden ajan toimineessa Strategia 31 -kampanjassa. Venäläisten kokoontumisvapautta puolustava kampanja kerää ihmisiä yhteen rauhanomaisiin jul- Kohti vapaampaa tiedettä M I S S Ä T I E D E LY M YÄ Ä ? Tieteellisissä julkaisuissa. Mi- rskaneni mu i rane "Rant oliisia e p nutta kään." miten kaistu ten tieteellisiin julkaisuihin pääsee käsiksi? Ison fyfffekasan avulla. Mikä on Harvardin yliopiston motto? Totuus. Yksi maailman kuuluisimmista ja rikkaimmista yliopistoista Harvard on todennut, että se on liian köyhä maksaakseen tieteellisten journaalien maksuja. Harvardin kirjasto maksaa journaaleista 3,5 miljoonaa dollaria vuodesta. Se on rohkaissut tutkijoitaan suosimaan open access -journaaleja protestina sille, että viimeisen kuuden vuoden aikana maksut ovat nousseet yli 130 prosenttia, kertoo The Guardian. http://bit.ly/Kd9DQv kisiin kokoontumisiin aina kuun 31. päivänä. Nimensä se on lainannut Venäjän perustuslain artiklasta 31, joka takaa kansalaisille kokoontumisenvapauden. Poliisiväkivalta ja pidätykset ovat värittäneet toistuvasti Strategia 31:n kokoontumisia. Toukokuun 2011 tapaamisessa Kachko pidätettiin. Tuolloin poliisi mursi hänen ranteensa. "Ranteeni murtanutta poliisia ei rankaistu mitenkään. Venäjän avaruushallinnon palveluksessa työskennellyt puolisoni sen sijaan sai potkut", Sasha kertoo oikeuslaitoksen ulkopuolelle leviävistä sanktioista. Hiljattain poliisi sattui paikalle juuri, kun Kachkolla oli kädessään valmiiksi liisteröity juliste. Poliisi pidätti taiteilijan, liisteröi julisteen seinään omin käsin ja kuvasi todistusaineiston. Kachkon töissä ZOA ja muut hahmot ovat usein mielenosoituksissa. "Mielenosoittaja on helppo pidättää, kuvaa mielenosoittajasta ei", Sasha selittää. L U V AT O N TA katutaidetta tekevien ihmisten elämää vaikeuttaa myös Venäjän rikoslain pykälä 282, joka mahdollistaa ankarammat tuomiot, mikäli luvattoman taiteen tai aktivismin katsotaan olleen poliittista. Kuitenkin samalla kun Kachko kumppaneineen saa pampusta, Kremlille uskollinen taiteilijaporukka Gruppirovkaa Peremen saa rangaistuksetta maalata graffitejaan Pietarin seiniin. Kuinka aktivisti ja taiteilija sitten jaksaa viranomaisten pyrkiessä kaikin keinoin tukahduttamaan kriittisen taiteen? "Haluan vaikuttaa normikansalaisten ajatuksiin ja arvoihin. Haluan vaikuttaa Venäjän kehitykseen, vaikka minulla on varsin vähän toivoa sen suhteen. Mutta hieman kuitenkin." Näin Suomessa rikostellaan " P O L I I S I N , T U L L I N ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2012 tammimaaliskuussa kaikkiaan 91 000 rikosta, mikä oli 2 200 tapausta (kaksi prosenttia) vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Rikosten määrä oli sama kuin viiden edellisen vuoden tammi-maaliskuussa keskimäärin. Omaisuusrikoksia ilmeni 48 000, mikä oli 1 900 tapausta eli neljä prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011. Henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia tuli tietoon 9 200, mikä oli kaksi prosenttia edellisvuotta vähemmän. Lisäksi kirjattiin 112 000 liikenneturvallisuuden vaarantamista ja liikennerikkomusta." Tilastokeskus 16.4. NAISEN PAIKKA. Ristiinnaulitut naishahmot muistuttavat naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja kirkon roolista patriarkaalisen yhteiskunnan pönkittäjänä. jari tamminen
• AJASSA 4 2012 13 Jalkapalloa taistelujen keskellä? Poliittisten kiistojen repimä Turkki havittelee suurkisoja. ilmoittanut hakevansa sekä kesän 2020 olympiakisoja että saman kesän jalkapallon EM-kisoja. Jos olympialaiset tai jalkapallokisat myönnetään Turkille, kisojen historiassa saatetaan olla ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa ne järjestetään sisällissotaa käyvässä maassa. Tutkija-kirjailija Haluk Gerger varoittaa erityisesti kurdialueen uutisia välittävän Firat News -uutistoimiston haastattelussa Turkin olevan ajautumassa kohti sisällissotaa. Kaakkois-Turkissa, eli Pohjois-Kurdistanissa, on käyty sisällissotaa jo parikymmentä vuotta. Vaarana on, että sota laajenee koko Turkkiin. T URKKI ON S Y Y R I A N N Y K Y J O H T O , Bashar al-Assad ja Ba'ath-puolue, ovat myös aleveja. Alevi-uskonto on sufi-islamin ohella kaikkein kauimpana enemmistönä olevasta sunni-islamista. Jotkut pitävät alevi-uskontoa enemmän filosofiana kuin uskontona. Turkin alevien joukossa on sekä turkkilaisia että kurdeja. K A N S A I N VÄ L I S E N yhteisön huomio kiinnittyy nyt Syyriaan, jonka taisteluista ja epävarmasta tulitauosta raportoidaan päivittäin. Kotimaisten ongelmiensa kanssa kompuroiva Turkki esitetään maana, joka rakentaa rauhan Syyriaan ja estää Muslimiveljeskunnan nousun valtaan. Todellisuus Turkissa on toinen. Turkin pääministeri Recep Tayyip Erdogan tunnusti hiljattain Dersimin massamurhat: vuonna 1938 murhattiin kymmeniätuhansia kurdisiviilejä. He olivat alevimuslimeja, joka on yksi shiialaisuuden laji. Erdogan ei pitänyt vastuullisena Turkin valtiota vaan Kemal Atatürkin CHP-puoluetta, jonka perustaman järjestelmän nykymuotojakin maltillista islamismia edustava Erdogan vastustaa. Heidän tarkkaa lukuaan ei tiedetä. Heitä saattaa olla kymmenen prosenttia maan asukkaista. Sekä Syyrian että Turkin asukkaista enemmistö on sunnimuslimeja. Syyriassa vähemmistönä olevat alevit hallitsevat sunneja. Turkissa poliittinen johto on sunnien käsissä, ja alevien asema on niin vaikea, että monet jopa salaavat uskontonsa. Syyriaan julistettu aselepo näyttää horjuvalta. Sisällissodan syttymistä sunnien ja alevien välille pelätään. Turkki ei tällaisessa tilanteessa suinkaan olisi rauhanturvajoukkoja lähettävä valkoinen kyyhkynen. On olemassa suuri vaara, että sunni-alevi-sota leviäisi Syyriasta myös Turkkiin. E R I TA H O T valmistautuvat Bashar al-Assadin jälkeiseen aikaan. Syyrian kurdit valmistelevat itsehallintoa tavoitteena samanlainen autonomia kuin Irakin kurdeilla. Myös Turkin kurdit valmistautuvat muuttuvaan tilanteeseen. Turkin valtio puolestaan yrittää estää kurdeja organisoimasta toimintaa. Kurdipoliitikkoja vangitaan 50­100 henkilön päivävauhdilla. Tällä hetkellä heitä on kaltereiden takana lähes viisitoistatuhatta. Turkin lain mukaan heidät pitäisi viedä nopeasti oikeuteen. Käytännössä näin ei kuitenkaan tapahdu, koska poliittisia oikeudenkäyntejä hoitavat erikoistuomioistuimet ovat ruuhkautuneet, eivätkä syyttäjät ehdi valmistella juttuja. Jos valta vaihtuu Syyriassa, Syyrian kurdit ovat valmiit aloittamaan oman kansannousunsa. Sen leviämistä Turkin kurdien keskuuteen vaikeuttaa johtajien istuminen vankilassa. Vaikka ihmisillä olisi kuinka valtava tarve muutokseen, massat eivät vyöry kadulle itsestään, vaan jonkun on organisoitava mielenosoituksia. on monikulttuurinen alue, jossa monet uskonnot ja etniset ryhmät ovat eläneet satoja vuosia rauhanomaisessa rinnakkaiselossa. Uskonnolliset konfliktit tulivat vasta poliittisten ongelmien jälkeen. Nyt näyttää siltä, että Turkki ei ole maa, jossa voisi järjestää olympiakisoja tai jalkapallon EMkisoja. L Ä H I - I TÄ Kristiina Koivunen
• 14 4 2012 "Stora Enson ja sen tytäryhtiöiden maahankinta Kiinassa ja Brasiliassa täyttää tutkijoiden ja kansalaisjärjestöjen määrittelemät kriteerit maakaappaukselle." Maattomien ystävät ry 23.4. AJASSA SANANVALTA Kirjoittaja on taiteilija & kuvataiteen professori Aalto-yliopistossa. Jos ei näin niin miten? Tuore pamfletti etsii vaihtoehtoja teolliselle ruualle. Henric Rönnberg KEIDAS. "Ei metsääkään kukaan kitke tai kastele", Riikka Kaihovaara muistuttaa. Vieraanvaraiset leijonat työmatkalla Senegalissa. Istun taksissa. Autonrämän kojelaudassa on rivi tarroja: "Islam is One", "Bob Marley ­ One Love", "Free Palestine", "Obama ­ Yes We Can" ja "Lady Gaga". Kun kysyn kuskilta, että miten nuo muut tarrat sopivat yhteen tuon islam-läpyskän kanssa, hän vastaa: "There's somethin' good in all of them. I choose what's good for me." Moinen joustavuus saa minut leikkimään ajatusleikkiä. OLEN KUUK AUDEN M I TÄ J O S K A L A S T U S työllistäisi viidenneksen suomalaisista ja 70 prosenttia suomalaisten syömästä proteiinista olisi lähivesiltä peräisin? Ja mitä jos toisenväristen troolarit alkaisivat kaapia rantojemme liepeillä niin ahkerasti, että kalakannat romahtaisivat kymmenessä vuodessa neljännekseen entisestä? Rasismi ja muukalaisviha ainakin yleistyisivät. Hallitus joutuisi eroamaan. Suomen rajavartiosto ja laivasto ampuisivat luvattomia troolareita kovilla. Ajatusleikin alkuosa on totisinta totta Senegalissa, mutta loppuosa ei. Afrikan rannikkovaltiot ovat menettäneet kansainvälisen liikakalastuksen vuoksi suurimman osan kalavaroistaan parissakymmenessä vuodessa, mutta eivät ole pystyneet nousemaan merkittävään vastarintaan. Miksi? Korruptoituneet hallitukset, jotka ovat pilkkahinnalla myyneet kalastuslupia ulkomaisille troolareille piittaamatta kalakantojen romahduksesta, ovat usein yksi syy, mutta vielä tavallisempi ja tärkeämpi on kuristusote, joka länsimailla on Afrikasta: useimmat maat tarvitsevat niin kipeästi ulkomaanvaluuttaa valtionvelan korkojen maksuun, ettei niillä ole varaa mukista länsimaiden sanelemista kauppaehdoista. eivät tunnu kantavan meille kaunaa. Jopa tapaamani kalastajat ovat lempeän ystävällisiä, vaikka pitävät EU:n politiikkaa tekopyhänä tai jopa sodankäyntinä. Jotkut sanovat, että rauhallisuus johtuu täällä harjoitetusta sufilaisuudesta, joka on islamin lajeista joustavimpia ja eniten väkivallattomuutta korostava. Merkittävämpää lienee kuitenkin se, että Senegal on demokratia, jossa ei ole ollut yhtään vallankaappausta itsenäistymisen jälkeen. Islam, kristinusko ja juutalaisuus ovat sisaruksia: monoteistisiä Pyhän Kirjan tiukkapipoiluja. Ristiretkiä ja vääräuskoisten silppuamista on harrastettu niissä kaikissa. Pipon kireysastetta ei määrää Pyhä Kirja, vaan kulloisetkin ei-uskonnolliset paineet. Senegalissa on painetta, jota demokratian ja sufilaisuuden lisäksi hillitsee maan kulttuuriperinne, jossa vieraanvaraisuus ­ wolofin kielellä teranga ­ on hyveistä arvostetuin. Maan futismaajoukkueenkin nimi on Les Lions de la Téranga. Kuinka pitkälle haluamme näiden leijonien vieraanvaraisuuspinnaa venyttää? S I LT I S E N E G A L I L A I S E T saattaa vielä pelastaa ihmiskunnan, kun öljyvarat maapallolta loppuvat. Sehän on hyvä uutinen. Mutta siis perma... mikä? Tietokirjailija Riikka Kaihovaaraa naurattaa. "Siteeraan kirjassani asiantuntijaa, joka sanoo, että juuri tuohon kysymykseen vastaamiseen tarvitaan vähintään viisitoista minuuttia ja fläppitaulu. Mutta sanotaan nyt, että kyse on yrityksestä suunnitella ekologisesti kestävää ruuantuotantoa." Onko permakulttuuri haavekuva vai todellinen vaihtoehto tavoille, joilla ruoka nykyisin tuotetaan? "Väitän, että kyse ei ole pelkästä utopiasta. Nyt jo suuri osa maailman ruuasta hankitaan kotitarveviljelyllä. Täytyy vain katsoa Euroopan rajojen yli Aasiaan ja Afrikkaan." Kaikille siis oma puutarha ja kaikki on hyvin, niinkö? "Ei, kaikki kotipuutarhan pito ei ole permakulttuuria. Moni takapihaviljelijä on yhtä riippuvainen fossiilisista polttoaineista kuin suurteollisuus. Esimerkiksi lannoitteiden ja torjunta-aineiden valmistukseen käytetään öljyä ja taimien alustana turvetta." P E R M A K U LT T U U R I eliöiden vaaliminen, monivuotiset viljelykasvit, sekaviljely ja kerroksellisuus. Olennaista on välttää fossiilisia polttoaineita. "On ihan mahdollista, että tällaiseen viljelyyn ei siirrytä ennen kuin on ihan pakko. Mutta sitten kun pakko tulee ja öljyvarat loppuvat, näistä opeista on hyötyä. Tosin itse ajattelen, että siirtyminen olisi aloitettava jo nyt, kun öljyä vielä on. Ravinteita kierrättävän ja ruokaa tuottavan kosteikon perustaminen voi olla aika raskas homma käsipelillä." R I I K K A K A I H O V A A R A itse on kolmikymppinen stadilainen. Miksi hän kirjoitti kirjan juuri permakulttuurin mahdollisuudesta? Ja tietääkö hän ensinkään, mistä puhuu? "Mulla oli tässä oikeastaan oma lehmä ojassa. Olemme perheeni kanssa hankkineet talon maaseudulta Porvoon läheltä, ja halusin tietää enemmän ekologisesta viljelystä. Kirjoitin pamfletin opettaakseni itseäni." Kirjoittamisen aikana Kaihovaara koki silmiensä avautuvan. "Tajusin, että nykymaataloudessa ei ole kyse mistään intiimistä veden, auringon ja maan yhteydestä, vaan raskaasti teollistuneesta tuotannonhaarasta, joka ei tule toimeen ilman kaivostoimintaa, öljynjalostusta ja kemianteollisuutta." Niidenkin, joiden mielestä kaikki vaihtoehtomaatalous on hippeilyä, on pian myönnettävä tämä: "Ainakaan nykymenolla ruuantuotanto ei ole mahdollista enää kauaa." Elsi Hyttinen Riikka Kaihovaara: Riippumaton puutarha. Teollisen ruoantuotannon romahdus ja permakulttuurin perusteet. ViSiO 2012, 166 s. HALUATKO PERMAVILJELIJÄKSI? 1 . Ä L Ä T E E M I T Ä Ä N . Tark- teemu mäki luonnon kanssa sopusoinnussa on permakulttuurientusiasteja eteenpäin ajava voima. Kaihovaaran oma ihannepuutarha muistuttaisi metsää. "Eihän metsiäkään kukaan kitke tai kastele, ja silti ne kasvavat ja tuottavat vaikka mitä. Samalla tavalla permakulttuurissa pyritään omillaan toimeentulevaan puutarhaan." Avainkeinoja permapuutarhan luomiseksi ovat maaperän pienH A L U PÄ R J ÄTÄ kaile puutarhaasi ja anna luonnon löytää omat ratkaisunsa. Jos kirvat vaivaavat, voi olla, että jo seuraavana kesänä petopunkit ovat löytäneet tiensä kirvabuffetin ääreen. 2. Tee yhteistyötä luonnon kanssa, älä taistele sitä vastaan. Monet syväjuuriset rikkakasvit parantavat maaperää ja kiskovat ravinteita syvältä maasta, mikä hyödyttää viljelykasveja. 3. Yritä luoda puutarhan eri elementtien välille hyödyllisiä yhteyksiä. Maissi tarjoaa tukivarren pavulle, joka sitoo maahan typpeä. Typpi ravitsee kurpitsaa, jonka leveät lehdet suojaavat maata kuivumiselta ja tukahduttavat eitoivotut rikkaruohot. Kaikki kolme kasvia kukoistavat yhdessä. Ohjeet antoi Riikka Kaihovaara.
• 2.-6.5.2012 Tervetuloa kaikki hyvän elokuvan ja suvaitsevaisuuden ystävät nauttimaan afrikkalaisten kulttuurien rikkaudesta! Meiltä löydät Afrikan, joka esittäytyy omilla tarinoillaan ja ehdoillaan, elokuvataiteen voimin. ANDORRA, BIO REX & STOA facebook.com/HAFFhelsinki
• TALOUS 16 RAHAN VOIMA 4 2012 AJASSA Kunnallista menoa Virossa kuntauudistus on kuuma puheenaihe, johon kukaan ei halua ottaa kantaa. lö, josta kukaan ei ollut koskaan kuullutkaan. Alajõen kunnanvaltuutetut todellakin äänestivät uudeksi kunnanjohtajaksi miehen, jota eivät olleet edes nähneet. Miksi he näin t tekivät, sitä he eivät suostuneet kertomaan. Eräs valtuutetuista t tosin totesi Põhjarannikille, että kyseessä on kokenut ja erinomainen johtaja ­ jonka nimeä hän ei t tosin juuri nyt valitettavasti pysty muistamaan. Noin viikko valinnan jälkeen uusi kunnanjohtaja Vladislav Ivanov lopulta ilmestyi valtuust tosaliin kertomaan itsestään ­ kunhan toimittajat oli ensin hät tistetty salista ulos. Sen verran salista tihkui tiet toja, että Ivanov oli sanonut olevansa koulutukseltaan automekaanikko ja nähneensä ilmoit tuksen kunnanjohtajan virasta lehdessä. "Päätin kokeilla kepillä jäätä ja lähettää hakemuksen." Virumaalla kuiskitaan, että Alajõen tuoreen kunnanjohtajaA t tempauksenkin taustalla häärii Peipsin Viron-puoleisen rannikon mahtisuku, joka pyörittää alueella huomattavaa kalabisnestä. Suku, jonka jäsen istuu Alajõen kunnanhallituksessakin, haluaa pitää huolen siitä, että kunnan kaavoitus- ja ympäristöasioita sekä tukipolitiikkaa hoidetaan juuri niin, kuin se parhaaksi katsoo. Uusi kunnanjohtaja onkin jo ehtinyt paaluttaa tärkeimmäksi tavoitteekseen EU-tukirahojen tehostetun haalimisen Alajõelle. taaplaa tavallaan ja venyttää kunta-käsitettä, Andrus Ansipin hallitus tekee omanlaistaan kuntauudistusta ­ mutta vain kansainvälisellä tasolla. Viron hallitus näet on toistuvasti vaatinut rahoitusvaikeuksissa olevaa Portugalia vähentämään kuntiensa lukumäärää dramaattisesti. Reilun 10 miljoonan asukkaan Portugalissa kun on peräti yli 300 kuntaa, jotka on jaettu tuhansiin pienempiin hallintoyksiköihin. Miksi Ansip on huolissaan Portugalin kunnista? Ilmiselvästi siksi, että hyvin informoituna miehenä hän on tutustunut analyyseihin, joiden mukaan liian pienet kunnat tuhlaavat valtion, veronmaksajien ja kuntalaisten rahoja, eikä niillä ole yhteiskunnassa mitään todellista roolia edes demokratian säilymisen tai kehittymisen kannalta. Tallinnasta on Lissaboniin 3 300 kilometriä, mutta Alajõelle vain 190 kilometriä. Kannattaisikohan Viron kuntaremontti kuitenkin aloittaa sieltä? SA M A LL A KU N A L AJÕ E Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden tohtori, ntatieteiden a joka tutkii & toimittaa ammatikseen. Occupy, Suomi & keskiluokan ääni ja kaikki siitä versoneet muut Occcupy-jengit muodostavat pirun mielenkiintoisen kansaalaisliikkeen. En tarkoita, että liikkeen poliittinen agenda a uolisi erityisen kiinnostava ­ jo siitäkin syystä, että Occupyn agenda on vielä vähän auki, ja saattaa niin jäädäkin. n. En tarkoita oikeastaan edes liikkeen sisäistä dynamiikkkaa, vaikka toki liike on levinnyt ilmiömäisesti. Kiinnostavinta on tämä: Occupy on todella pystynyt yt muuttamaan poliittista puhetta Yhdysvalloissa. O CC U PY WA L L S T R E E T Mirkka Hietanen puolin kummallinen. Occupy Wall ll Street koostuu ­ tai koostui, näkökulmasta riippuen ­ n puistossa majailevista ihmisistä, jotka ovat pääosin opiskelijoita ja jotka pääosin näyttävät todella "vaihtooehtoisilta", kuten on tapana sanoa. Heidän toimintansa a ydin on jatkuvassa ideaalidemokratiaa tavoittelevassa a päätöksenteossa, jonka asialista liittyy lähinnä puistosssa majailuun. Poliittisena ydinkäsitteenä toimii "99 proosenttia", jota liike sanoo puolustavansa. Idean mukaan n suurin yhteiskunnallinen konflikti Yhdysvalloissa kulkee e rikkaimman 1 prosentin ja loppujen 99 prosentin välillä. Jostain syystä juttu on uponnut Yhdysvalloissa laajemmin kuin aktivistit luultavasti osasivat toivoa. Asiaa voi havainnollistaa vaikka pohjoisamerikkalaiseen tapaan mielipidemittauksilla, jotka osoittavat enemmistön pohjoisamerikkalaisista tukevan liikkeen perusideaa ­ "1 prosentin" vallan vastustamista. A S I A O N PÄ Ä L L I S I N " 9 9 P R O S E N T I N " valinta ydinkäsitteeksi saattaa olla rat- H ALDUSREFORM kaisevampaa kuin voisi kuvittella. Enemmistöille puhuminen on nimittäin marginaalipuheesta kieltäytymistä. Kun puhutaan enemmistöille, on aivan mahdollista että enemmistöt kuuntelevat. Tänä päivänä lähes jokaisella Yhdysvalloissa on kuulemma talouskriisiin liittyvä tarina kerrottavanaan, ja Occupy tuntuu kuuntelevan. Tarinoiden polttoaineena on epäoikeudenmukaisuuden kokemus ja punaisena lankana keskiluokkaisen unelman särkyminen. Occupy tulee oikealla hetkellä näyttämölle osoittamaan eliittiä: katsokaa, tuo 1 prosentti on rikastunut sillä prosessilla, missä me muut kärsimme. Jos ette usko, tässä olisi tilasto. Teppo Eskelinen Teppo Eskelinen on kirjoittanut esipuheen Into Kustannuksen huhtikuussa julkaisemaan Occupy!-pamflettiin. eli kuntauudistus on Virossa kuuma puheenaihe, siitä huolimatta tai ehkä juuri siksi, ettei Viron hallitus suostu käymään siitä minkään sortin keskustelua. Viroa seitsemän vuotta hallinneen pääministerin Andrus Ansipin ja hänen esikuntansa yksiselitteinen kanta on, ettei Virossa ole yhtään ylimääräistä kuntaa. Ei siitäkään huolimatta, että pienessä 1,3 miljoonan asukkaan Virossa on peräti 226 kuntaa, joista joka toisessa on alle 1 800 asukasta. 5,4 miljoonan asukkaan Suomessa kuntia on 336 ­ eli Jyrki Kataisen hallituksen mielestä aivan liikaa. V I I M E V I I K K O I N A kuntien lukumäärä ja tarkoitus on noussut Virossa tapetille pienen Alajõen kunnan takia. Alajõen kunta on alle 700 asukkaan maapläntti Koillis-Virossa, ihmeellisen kauniin Peipsijärven rannalla. Joku suomalainenkin on saattanut piipahtaa Alajõella ihastelemassa alueen kahta ortodoksista kirkkoa ja ­ tietenkin ­ Peipsiä. Alajõen kunnan vuosibudjetti on maltilliset 400 000 euroa. Kunnan palveluista mainittavimmat ovat lääkäri, joka päivystää tiistaisin kolme tuntia, ja kirjasto, joka on auki osan päivää kolmena päivänä viikossa. Sosiaali- ja terveyspalveluihin Alajõe on budjetoinut noin 20 000 euroa vuodessa eli sadasosan siitä, mitä suurin piirtein vastaavankokoinen suomalaiskunta, Pelkosenniemi. Valtakunnallisen uutiskynnyksen Alajõe ylitti vuoden 2009 kunnallisvaalien alla, kun 510 ihmisen kuntaan rekisteröityi äkisti 251 uutta asukasta, joiden pahat kielet kertoivat olevan lähikunnista rahalla houkuteltua päihderiippuvaista "vaalikarjaa". Erääseenkin talonröttelöön heitä "muutti" peräti 28 kappaletta. Siihenkin on joskus kiinnitetty huomiota, miten Alajõen kunnantalossa työntekijät vaihtuvat tiu- nikmekaa ksen Auto oitu äki ilm ajan viko n njoht kunna lehdessä. rasta haan tahtiin ja miten kaavoitusasiat jäävät seisomaan jopa 7­8 vuodeksi. Nämäkin ihmetyksenaiheet ovat nopeasti laantuneet, sillä vastaavia henkilöstöönsä "tervettä kiertoa hakevia" ja kaavoitusasioitaan "tarkasti harkitsevia" kuntia on Virossa kymmeniä. piskuinen, pääosin iäkkäiden peipsinvenäläisten kansoittama Alajõe houkuttaisi edes maakunnan vilttisarjan poliitikoita mainittavaan valtapeliin, mutta totuus on toinen. "Voiko kunnan yksityistää?" kysyi Virumaan kärkäs sanomalehti Põhjarannik maaliskuussa, kun Alajõen kunnanjohtaja sai potkut ja uudeksi valittiin henkiLUULISI, ETTEI KALENTERI Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 21.5. asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta. TALOUS & RUOKA pyöreän pöydän keskustelu saman aihepiirin tiimoilta. HELSINKI PANKKI 2.0 -SEMINA ARIN tarkoituksena on kehittää uudenlaista rahoituskulttuuria Suomessa, tarjolla kiinnostavia esitelmiä vaihtoehtoisesta pankkitoiminnasta, 18.­19.5. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Chydenia-rakennuksessa, ilmoittautumiset www.pankki2.fi POLIIT TISEN TALOUSTIETEEN A AKKOSET, TAPAHTUMAT 3.5. TALOUDEN MY Y TIT & HARHAK ÄSIT YK- -keskustelutilaisuuksissa esitellään markkinatalouden keskeisiä ongelmakohtia & osallisuustalousvision mahdollisuuksia, kello 17 Helsingin Itäkeskuksen kirjastossa, lisätiedot info@parecon.fi. 1.6. TALOUS JA ARVO, poliittisen talouden seminaari kello 10­16 Joensuussa ItäSuomen yliopistossa, lisätiedot teppo. eskelinen@aalto.fi. Seminaarin jälkeen kello 18 Wanha Jokela -pubissa populaari SET lukupiiri, jossa Robin Hahnelin kirjan pohjalta käydään läpi nykytalouden keskeistä sanastoa & talouteen liittyviä ennakkooletuksia, 10.5. luku 10 & 24.5. luku 11 + palaute + tulevien lukupiirien kiinnostuksen kartoittaminen, kello 17 Helsingin oppimiskeskus Minervassa, Siltavuorenpenger 5 A. sami lotila
• AJASSA 4 2012 17 "Viestintätoimisto T-Median tekemän kyselyn mukaan suomalaiset pitävät valtiota kiinnostavimpana työnantajana." HS 20.4. Vian viittoma tie Free, tuntuuko turvattomalta? Perusta osuuskunta! ma osuuskunta työllistää vähän yli sata viittomakielen tulkkia ja opettajaa eri puolilla Suomea. Omistuspohjan merkitys näkyy esimerkiksi siinä, että Viassa sitoutuminen nähdään kaksisuuntaisena: yrityksen on ensin sitouduttava työntekijään, jotta työntekijä voi sitoutua yritykseen. sitoutuminen näkyi esimerkiksi muutama vuosi sitten, jolloin osuuskunta oli taloudellisesti vaikeassa tilanteessa. "Talousasiantuntijat suosittelivat meille toiminnan lopettamista heikoimmin kannattavilla alueilla", Huusko muistelee. Toiminnan supistamisen sijaan Via valitsi tiukan talouskurin ja lomautti koko henkilöstönsä lyhyeksi ajaksi. Näin ketään ei tarvinnut irtisanoa. Osuuskunta Vian vanavedessä viittomakielialalle on vuosien saatossa tullut muitakin yrityksiä. Via on elävä todiste siitä, että yhden toimijan on mahdollista muuttaa koko omaa alaansa ja sen toimintakulttuuria. K ÄY TÄ N N Ö S S Ä potkaista! luomuheinän Huippuravinteikas ohrannorasjauhe virvoittaa ja vitalisoi kroppaasi ja antaa kuona-aineille kyytiä! Teelusikallinen jauhetta veteen sekoitettuna on terveellinen tapa aloittaa aamu viherjuoman kulautettuasi tunnet heti, kuinka vitamiinit vilisevät ja puhdistautuminen käynnistyy! Hyväksi myös elimistösi happo-emäs-tasapainolle. Anna viittomakielialan osuuskunta Via sai alkunsa ongelmasta reilut 12 vuotta sitten. 1990-luvulla tulkkien työsuhdeturva oli heikko. Kuuro oli periaatteessa tulkin työnantaja, mutta palkan maksoi sosiaalitoimi. Jokainen kunta maksoi eri palkkaa, usein alle ammattiyhdistyksen suositusten. V IA, Lisäksi yksinäisten puurtajien työaikaa kului liikaa hallinnollisiin asioihin, eikä kehittymiseen jäänyt voimia. jaksaneet työskennellä freelance-pohjalta kovin kauaa, vaan siirtyivät toisille aloille. Osaamista katosi heidän mukanaan", Vian toimitusjohtaja Outi Huusko kertoo. Nyt työntekijöidensä omista" T U L K I T E I VÄT Luomullisesti. www.ruohonjuuri.fi kupongilla Tällä CocoVi-superfoodit Hanna Moilanen normaalihinnoista pois 31.5. asti - 10% terveystuotteet... Valloitu valikoimastamme! Luomuruoka, superfoodit, lähiruoka, luonnonkosmetiikka, ekopesuaineet SÄÄASEMA Kamppi Itäkeskus Tampere Turku Tuulipuistojen elämää Ilmastouutisia 10.­16.4. aikoina on saatu mielenkiintoisia uutisia tuulivoimasta. Ensinnäkin Amerikan tuulivoimayhdistys AWEA on julkistanut raporttinsa Yhdysvaltain viimevuotisesta tuulivoimatilanteesta. Vuonna 2011 Yhdysvalloissa rakennettiin tuulivoiman tuotantokapasiteettia noin 6 800 megawatin verran, mikä on noin 31 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kaiken kaikkiaan Yhdysvaltoihin on nyt rakennettu yhteensä noin 47 000 megawatin tuulivoimakapasiteetti. Tuulivoiman osuus sähköntuotannosta oli osavaltiotasolla suurin EteläDakotassa, missä noin 22 prosenttia sähköstä väännettiin tuulesta. Saman tilaston kärkisijoille nousivat myös Iowa (noin 19 prosenttia tuulisähköä) ja Pohjois-Dakota (noin 15 prosenttia). Lisää tuulivoimakapasiteettia on tällä hetkellä rakenteilla maassa yhteensä noin 8 300 megawatin verran: eniten Kansasissa, Teksasissa ja Kaliforniassa. VIIME M Y Ö S M E R I T U U L I P U I S T O N vaikutuksesta kalojen elämään on julkaistu raportti. Raportti tarkastelee tilannetta seitsemän toimintavuoden jälkeen Horns Rev 1 -tuulipuistossa, joka sijaitsee Tanskan läntisellä merialueella. Tuuliturbiinit on pystytetty merenpohjaan siten, että niiden tyvi on ympäröity erikokoisista kivistä kootulla suojakerroksella. Kivien tarkoituksena on estää eroosiota eli sitä, että meriveden virtaukset kuljettaisivat hiekkaa pois turbiinien tyveltä. Horns Rev 1:n alue oli alun perin pelkkää paljasta hiekkapohjaa. Sellaista pohjaa tarvitsevat välttämättä esimerkiksi solakan pitkulaiset tuulenkalat, joiden elintapoihin kuuluu piileskellä,pohjahiekkaan kaivautuneena. Tuulenkalat ovat tärkeää ravintoa monille linnuille, ja ne ovat ihmisillekin merkittävä kalastuskohde. Moni taho voi nyt iloita siitä havainnosta, että tuulipuistosta kiviröykkiöineen ei ilmeisesti ole ollut tuulenkaloille haittaa, jos ei hyötyäkään. Havainnot viittaavat myös siihen, että turbiinien tyvikivikot houkuttelevat sellaisia kaloja, jotka viihtyvät luonnostaan kivikkopohjaisissa vesissä. Tutkijat huomauttavat raportissaan, että Horns Rev 1 sijaitsee paikassa, jossa aallokko on voimakasta. Rauhallisempiin vesiin rakennetut tuulipuistot saattavat tarjota kaloille vielä suojaisampia sopukoita. Varsinaisessa kalakantojen suojelussa yksittäisen tuulipuiston merkitys on kuitenkin vähäinen. tehty tutkimus tuulipuiston vaikutuksesta maa-alueen linnustoon. Lintujen runsautta tarkkailtiin sekä tuulipuiston rakentamisen että varsinaisen toiminnan aikana. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että ainakin osa lajeista tottuu tuuliturbiinien läsnäoloon. Tutkitut lintulajit eivät myöskään näyttäneet olevan korostuneen alttiita törmäämään turbiinin lapoihin. Tärkeimpiä tutkimustuloksia on havainto, että tuulipuiston rakennustyöt voivat häiritä lintuja enemmän kuin valmiin tuulipuiston toiminta. Tutkijat ehdottavat, että selvitettäisiin vielä, voisiko vaikkapa tuulipuiston rakennustöiden ajoittaminen lintujen pesimäkauden ulkopuolelle vähentää lintujen kokemaa haittaa. B R I TA N N I A S S A O N Turkey Me t Meets nd Finland Näytt l Näyttel t Näyttelyt t Turkin johtavaa teollista muotoilua ja taidetta. to 21.6. asti, vapaa pääsy Music Station klubi Meissa Niang & The Djambaar, la 12.5., 5 Bollywood Tositapahtumiin perustuva Bollywood-musiikkinäytelmä. Esityksen jälkeen disco, dj:nä Space Witch Pop. la 5.5. klo 19, 10/7 Beat of Maria Haanpää www.caisa.fi, Mikonkatu 17 C
• 18 4 2012 "Feministisen punkyhtyeen Pussy Riotin kolme jäsentä pysyvät vankilassa ainakin 24. kesäkuuta saakka." Yle 20.4. AJASSA TOISINAJATTELIJA Kirjoittaja on Voiman idänsuhteiden asiantuntija ja Fifin entinen kirjeenvaihtaja Moskovan yöpakkasista. Asuntopula. Nyt. Asunnottomuus lisääntyy. PAAVOkaan ei auta. Miten minusta tuli Veli Itäläinen Fifin silloinen päätoimittaja Hanna Nikkanen kirjoitti minulle lyhyesti sähköpostitse ja kysyi, kiinnostaisiko minua kirjoittaa "Voiman uuden verkkojulkaisun" kirjeenvaihtajien ryhmäblogiin. En vieläkään tiedä, kuka minusta oli Hannalle vasikoinut ­ Voimaan olin tuota ennen kirjoittanut seitsemän vuotta aiemmin, enkä muutenkaan ollut kirjoittanut suomalaisiin lehtiin juuri sen jälkeen kun Muutoksen Kevät kaatui syksyllä 2003. Nikkasen tarjoama pesti tarjosi kaikesta epäilyttävyydestään huolimatta edes jonkin verran kirjoituskokemusta siltä varalta, että joskus joutuisin toimittajan töitä tekemään. Ja mikä tärkeää, Fifi suostui nimimerkillä kirjoittamiseen. Venäjän viranomaiset ovat hyvin herkkänahkaisia sen suhteen, mitä Venäjästä ulkomailla kirjoitetaan. Kirjoittamista kontrolloidaan neuvostoaikaisella akkreditaatioinstituutiolla. Ilman työlupaa ja ilman toimittajan akkreditaatiota olisin omalla nimellä kirjoittaessani vapaata riistaa siirtolaisuusviranomaisille, jos joskus oikeasti astuisin jonkun varpaille. ELOKUUSSA 2008 T O I N O M A N A N A R K I S T I S E N viitekehykseni esiin heti ensimmäisessä kolumnissa. En ole koskaan halunnut tekeytyä objektiiviseksi ja neutraaliksi tarkkailijaksi. Minusta ei koskaan olisi sellaiseksi. Siitä huolimatta, että anarkismin aatehistoria on tiiviisti kiinni Venäjän historiassa, tämän päivän Venäjän politiikassa anarkismi on yhtä lailla marginaalissa kuin kaikkialla muuallakin. Se on tarjonnut minulle mahdollisuuden tarkkailla hieman sivusta politiikan tapahtumia ja olla yhtä lailla vieraantunut niin vallanpitäjistä kuin valtavirran oppositiostakin. Päätoimenani olen Moskovassa opiskellut matematiikkaa, mutta opiskelu on ollut minulle vähintään yhtä paljon väline kuin päämäärä. Vielä viime vuosikymmenen alkupuolella Moskovan päivittäistavaroiden hintataso oli niin matala, että pelkällä Suomen opintotuella saattoi elää mukavasti. Rahaa jäi jopa säästöön. V A LTA K U N NALLINEN pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma PAAVO aloitettiin vuonna 2008. PAAVOssa on mukana kymmenen suurinta asunnottomuuskuntaa. Ohjelman taustalla ovat kuntien pyrkimykset leikata kuluja. Siksi ohjelman puitteissa tehdyt toimenpiteet ovat kohdistuneet lähinnä niihin asunnottomiin, joilla on päihde- ja mielenterveysongelmia ja jotka tarvitsevat tuettua asumista. Tämä onkin asunnottomien suurin ja katukuvassa eniten erottuva ryhmä, jonka tyypillinen edustaja on alkoholisoitunut kes- ki-ikäinen tai vanhempi mies. Asunnottomuus on kuitenkin monimuotoistunut. tuoreimman selvityksen mukaan naisten osuus ulosottovelallisista on kasvanut kolmannekseen. Samalla keskimääräisen ulosottovelan määrä on noussut. Tämä näkyy myös asunnottomuustilanteessa. TIL ASTOKESKUKSEN Helsingissä joka viides asunnoton on nainen. Kaupungin talous- ja velkaneuvonnan jonot ovat pitkiä. Helsingin yksinäinen asunnoton on maahanmuuttaja, ja yli puolet asunnottomista perheistä on maahanmuuttajaperheitä. Osa asunnottomista maahanmuuttajista on kiintiöpakolaisia, joita syrjäseutujen muuttotappiokunnat ottavat valtiolta saatavien avustusten vuoksi. Kotouttamisajan loputtua maahanmuuttaja suuntaakin usein Helsinkiin, jossa on helpompi rakentaa sosiaalisia verkostoja ja saada töitä. JOK A KUUDES ikaispitkäa tara Ouluss ttomille o asunn ut asunnot koitet työsuhdevät päätyi yttöön. kä SOSIAALIVIRASTO RUOKKII KAPITALISTIA A S U N N O T T O M I K S I jääneiden lapsiperheiden määrä on kasvanut roimasti viime vuosina. Taloudellista hyötyä tilanteesta on saanut vuokratyöyritys Baronan tytäryhtiö Forenom, joka tarjoaa majoituspalveluita. Homma toimii näin: Kun lapsiperhe jää asunnottomaksi, sille on hankittava väliaikainen yöpymispaikka välittömästi. Majoituspalvelulain mukaan huoneiston pitää olla kalustettu. Helsingin kaupungilla on vain muutamia asuntoja tällaisia tilanteita varten, joten se kääntyy yksityisen sektorin puoleen. Forenom on majoituspalveluyritys, joka vuokraa asuntoja yksityishenkilöiltä sekä asuntosijoittajilta ja vuokraa niitä eteenpäin. pysyvän asunnon saamiseen." Kaupunki siis uskoo, että PAAVO ja muut ihmeet poistavat asunnottomuusongelman muutamassa vuodessa, ja sillä välin eurojen nakkelu yksityiselle yritykselle on järkevää. T I L A P Ä I S M A J O I T U S T A ei on mitätöinyt oleskelulupani. Olen jo toista viikkoa Suomessa ja samalla eräänlaisessa välitilassa. Päätin, että pyrin palaamaan Venäjälle työviisumin turvin, mutta sen hakeminen edellyttää kuukausien byrokratiaa. Lisäksi valitusprosessini oleskeluluvan mitätöimistä vastaan on kesken. En kuitenkaan halua asettua Suomeen, ennen kuin olen yrittänyt kaikin keinoin palata Moskovaan. Suomessahan on toki paljon mukakivaa kansalaisjärjestömeininkiä, kaikenlaista reilua, luomua ja muuta askartelupaskartelua, mutta kaikkiin vaatimuksiin vastataan aina, että Suomi on niin pieni, ettei se vaikuta mihinkään asiaan eikä päätä mistään asiasta yksin. Ei vallankumous Suomessakaan olisi ihan läpihuutojuttu, mutta silloin vasta harmittaisi, jos vallankumous täällä onnistuisi, mutta sillä ei olisi mitään merkitystä. N Y T V E N ÄJÄ N SIIRTO L A I S V IR A S TO ole kilpailutettu. Palviaisen mukaan asiasta on kyllä keskusteltu. "Tilapäismajoituksen tarpeen kasvu on tapahtunut yllättävän nopeasti. Sen ilmenemismuodot eivät ole vielä hahmottuneet tarpeeksi selkeiksi, jotta pystyttäisiin luomaan järkevät kriteerit kilpailutukselle." Forenomia on käytetty, koska se tarjoaa eniten valmiiksi kalustettuja huoneita ja huoneistoja. L E I L A P A LV I A I S E N mukaan kohteiden rakentaminen on rakennuttajille kannattavampaa kuin muu yleishyödyllinen rakentaminen, koska niihin saa paremmat valtion avustukset. Lyhyellä tähtäimellä myös kunnilta säästyy rahaa. Vantaan kaupunki ilmoitti alkuvuonna säästäneensä 1,6 miljoonaa euroa antamalla 118 pitkäaikaisasunnottomalle asunnon. Säästö koostui lähinnä vuorokausimaksuiltaan kalliiden päihdehuollon ja sairaalapaikkojen käytön vähenemisestä. Ohjelman yhteydessä on jo ollut myös väärinkäytöksiä. Oulussa RAY:n avustuksella rakennetut, pitkäaikaisasunnottomille tarkoitetut asunnot päätyivät yritysten työsuhdeasuntokäyttöön. TUETUN ASUMISEN S O S I A A L I V I R A S T O syyti Antti Rautiainen vuonna 2011 Forenomille 2,7 miljoonaa euroa. Summa on kaksi kolmannesta kaikista kaupungin tilapäismajoituskustannuksista. Sosiaalitoimella on kahdeksan lapsiperheiden hätämajoitusasuntoa Loviisankadulla, miksei niitä voisi olla enemmän? Helsingin kaupungin sosiaalisen ja taloudellisen tuen päällikkö Leila Palviainen vastaa: "Sosiaalivirasto ei ole lähtenyt kilpailemaan markkinoiden kanssa, vaan on keskittänyt voimavarojaan pitkäaikaisesti asunnottomina olleiden henkilöiden tilapäismajoituksen kilpailutus ei ole päällimmäisin kysymys. Hän kyseenalaistaa sen, että sosiaalitoimen pitäisi ottaa hoitaakseen tontti, joka johtuu pitkälti asuntotuotannon riittämättömyydestä. "Onko oikea suunta se, että sosiaalitoimi alkaa luoda omaa toisen luokan asuntokantaa asunnottomiksi jääneille toimeentulotukea saaville henkilöille ja perheille, joilla ei ole varsinaista tuen tarvetta vaan puute asunnosta?" Niin tai näin, toistaiseksi Forenom kiittää. todennäköistä, että valittu asuntopoliittinen linja kasvattaa kuntien menoja tulevaisuudessa. Mikäli lapsiperheiden asunnottomuus jatkaa kasvuaan, kunnat ovat suurten taloudellisten haasteiden edessä. Lasten sijoittaminen laitoksiin maksaa 400­500 euroa vuorokaudessa. Huostaanotto on vieläkin kalliimpaa. Helsingin kaupungin sosiaalivirasto ja terveyskeskus yhdistyvät yhdeksi jättiläisvirastoksi tämän vuoden lopussa. Tehtävien jakaantuminen eri osastojen vastuualueille ei ole vielä tiedossa. Tiedetään vain, että päihde- ja mielenterveyspalvelut siirtyvät samalle luukulle. ON HYVIN Eija Pohjansaari Teemu Muhonen
• Maailma ky lässä -festiv aali i 2 26.-27.5.2012 ääsy! Vapaa p K Kaisaniemen puisto & Rautatientori, H elsinki OHJELMA - OTA TALTEEN! LAUANTAI 26.5.2011 SUNNUNTAI 27.5.2011 House of Democracy La 11­20, Su 11­18, Rautatientori Testaa toimiiko demokratia festivaalin vinksahtaneilla vaaliuurnilla! PARTNERIT: TAPAHTUMAN TUKIJA: HELSINGIN KULTTUURIKESKUS PÄÄJÄRJESTÄJÄ: O I K E U D E N M U K A I S E N M A A I L M A N P U O L E STA W W W. K E PA . F I Koko ohjelma: www.maailmakylassa.fi
• ARKKITEHTUURI sekä kaksi aiempaa teosta nyt huomattavan edullisesti [Kaikki muutkin tuotteet tarjoushinnoin.] MAAILMANKIRJALLISTA NON-STOP-OHJELMAA AAMUSTA ILTAAN Sigurd FRosterUksen taide Maailman LAUANTAI 26.5. AMAZON-LAVA KustanNUS Oy TAiteEn pöydästä. KANSANVALISTUSSEURA MUKANA MAAILMAN KIRJOISSA 11.05­11.15 Vuoden laatulehti 2012 -palkinnon jako Kultti 11.15­11.40 Anni Nykänen: Mummo 2 ja Milla Paloniemi: Kiroileva siili 6 Sammakko 11.40­12.00 Joni Krekola: Maailma kylässä 1962 Suomen Rauhanpuolustajat 12.00­12.20 Maiccu Kostiainen: Hiljaisen viisauden voima Basam Books Tomi Huttunen: Mitä työsi on ja voisi olla? Keijo Räsänen ja Marja-Liisa Trux kertovat, miten omasta työstä saa niskaotteen. Hinta 35 euroa PIETARI ON ROCK Suomi-Venäjä-seura LA 12.40 ­13.00 12.20­12.40 Kirsti Ekonen & Sanna Turoma: Venäläisen kirjallisuuden historia Gaudeamus 13.00­13.20 Eva Nilsson & Päivi Lipponen: Yritysvastuuta vai vastuuttomia yrityksiä? Kepa Jännitystarina projektinjohtamisesta Aaro Ollikainen kirjoitti ensimmäisen suomenkielisen romaanin johtamisesta. Hinta 35 euroa WWW. KANSANVALISTUSSEURA.FI/KAUPPA TILAA SIVISTYKSELLE Elämän etsijöille ja haaksirikkoisille aitoja asioita, ei kangastusta 13.20­13.40 Thomas Wallgren, Matti Kohonen & Sirpa Pietikäinen: Aarresaarilta harmaaseen talouteen Tax Justice Network 13.40­14.00 Riikka Kämppi ja Jussi Lähde: Haavisto-ilmiö Helsinki-kirjat 14.00­14.20 Toimittajat ilman rajoja; Ricardo Conzalez Alfonso (CUB) Suomen Pen 14.20­14.40 Rafeef Ziadah: Hadeel over Gaza (PLE) Kirkon ulkomaanapu 14.40­15.00 Boualem Sansal: Hyvitys; natseista jihadisteihin (ALG) Demokratiafoorumi VK 15.20­15.40 Lilly Korpiola & Hanna Nikkanen: Arabikevät Avain 15.40­16.00 Occupy! Wall Streetiltä Torikokoukseen Occupy! 16.00­16.20 Valtaako argibisnes ruuantuotannon alaa? Maattomien ystävät 16.20­16.40 Mervi Leppäkorpi & Johan Ehrsted: Reilumman kaupan jäljillä Estelle 16.40-17.00 Outi Hakkarainen ja Heli Kuuspalo: Ilmastokeittotaito Crash 17.00­17.20 Pekka Borg & Sini Harkki: Polkuja metsään Ympäristö ja kehitys 17.20-17.40 Paul Polansky: Gypsy literature (USA) Savukeidas 17.40­18.00 Airi Markkanen & co: Huomio! Romaneita tiellä Like 18.00­18.30 Katja Kettu & co: Pimpit sorron yöstä nouskaa Wsoy 18.30­18.50 Olli Löytty: Kulttuurin sekakäyttäjät Teos 18.50­19.20 Janne Porttikivi: Filosofian (kumouksellisten mahdollisuuksien) puolesta Tutkijaliitto 19.20­20.00 Yousif Haddad, Roxana Crisólogo & Khadar Ahmed: Onko tämä suomalaista kirjallisuutta? Uudenmaan taidetoimikunta » BOUALEM SANSAL (ALG) Amazon-lava la 14.40 Hyvitys, natseista jihadisteihin su 14.40 Poste restante: Alger Mekong-lava su 11.30 Hyvitys, natseista jihadisteihin Into Kustannus Timo Aarnialan kuvitusta B. Travenin romaaniin Kuolemanlaiva. Keskellä ylimielistä, kaiken dominoivaa monikansallista rahan kulttuurin maailmaa ihmisellä on oltava tietoa ja sivistystä. Painavia sanoja, ajateltuja aiheita, toivoa. Unelmia paremmasta maailmasta Mustaa valkoisella. Hyvä kirja. Ateneum, Kiasma, Kaapeli, Korjaamo, Kaivopiha, Kurvi, Mariankatu, Tiedekulma, Kuopio, Hakaniemen tori, Rautatientori, Sodankylä, Vammala,... OLLI LÖYTTY: SIMO SIPOLA: KULTTUURIN SEKAKÄYTTÄJÄT UUDEN EUROOPAN RAUNIOILLA w w w. r o s e b u d . f i ROSA MERIL ÄINEN H A A S TAT T E L I J A N A WWW.TEOS.FI Onko kulttuurienvälinen ymmärrys ja keskusteluyhteys mahdollista? Miten maailma muuttui kylmän sodan jälkeen? M A A I L M A N K I RJAT Su 27.5. klo 17.00 JAT Rosebud. Kirjoja kivijalassa ja telttakylissä. M A A I L M A N K I R JAT La 26.5. klo 18.30 JA