MAALISKUU ?2/2022 | VOIMA.FI TEEMA: YMPÄRISTÖ 3/2022 HUHTIKUU | VOIMA.FI TEEMA: SOTA JA RAUHA
WILLIAM SHAKESPEARE HAMLET SUURELLA NÄYTTÄMÖLLÄ JANNE REINIKAINEN – PETRI MANNINEN IKUINEN PALUU OMAPOHJASSA VALLILAN KANSALLISTEATTERISSA VALLILAN KANSALLISTEATTERISSA CARYL CHURCHILL SANANTUOJA JOHANN WOLFGANG VON GOETHE FAUST MIKA MYLLYAHO KAMPAAMO ON ELÄVÄN TAITEEN AIKA. LIPUT KANSALLISTEATTERIN LIPPUMYYMÄLÄSTÄ 010 733 1331 (0,0835 €+pvm/mpm) KATSO KOKO OHJELMISTO KANSALLISTEATTERI.FI SUOMEN KANTAESITYKSET SUURELLA NÄYTTÄMÖLLÄ 6.4. Kaksi näytelmää: Surma ja Sanantuoja OHJAUS Minna Leino
WILLIAM SHAKESPEARE HAMLET SUURELLA NÄYTTÄMÖLLÄ JANNE REINIKAINEN – PETRI MANNINEN IKUINEN PALUU OMAPOHJASSA VALLILAN KANSALLISTEATTERISSA VALLILAN KANSALLISTEATTERISSA CARYL CHURCHILL SANANTUOJA JOHANN WOLFGANG VON GOETHE FAUST MIKA MYLLYAHO KAMPAAMO ON ELÄVÄN TAITEEN AIKA. LIPUT KANSALLISTEATTERIN LIPPUMYYMÄLÄSTÄ 010 733 1331 (0,0835 €+pvm/mpm) KATSO KOKO OHJELMISTO KANSALLISTEATTERI.FI SUOMEN KANTAESITYKSET SUURELLA NÄYTTÄMÖLLÄ 6.4. Kaksi näytelmää: Surma ja Sanantuoja OHJAUS Minna Leino Kevään kiehtovimmat uutuudet Sami Tissari Krysa Vahvatunnelmainen esikois romaani keksinnöstä, joka muuttaa maailmanhistoriaa. Viola Ardone Lasten juna Tositapahtumiin perustuva romaa ni Italian sotalapsista kuvaa toisen maail mansodanjälkeistä Italiaa. Heather Morris Kolme sisarta Menestyskirjailijan koskettava romaa ni kolmesta Auschwitzista selvinnees tä sisaresta kuvaa kauniisti sisarusten välistä rakkautta. Kari Haakana Välitön uhka Ajankohtainen esikoistrilleri, jossa toimittajataustainen Haakana kuvaa fiktion keinoin poliittisen väkivallan voimistumista nykyEuroopassa. Ari Turunen Tuoksujen atlas Upeasti kuvitettu kirja kertoo tuoksu aineiden historiasta tavalla, joka avaa lukijalle uuden maailman. Chi Zijian Puolikuu Runollisen kaunis ro maani kertoo Kiinan IsonHinganin vuoris tossa asuvasta pai mentolaiskansasta, evenkeistä. Richard Munson Tesla Tämän unohdetun neron keksintöjä käytämme yhä tänä päivänä. Karina Sainz Borgo Kolmas maa Venezuelalaisen Karina Sainz Borgon hengästyttävä westernhenkinen tarina eloonjäämi sestä ja kuolemasta. Heino Falcke Valo pimeydessä ”Falcken kyky kertoa pitkälle erikoistuneesta tieteenalasta on verraton: Hän osaa selittää Einsteinin suhteellisuusteorian vaikka alakoululaiselle.” – spiegel Björn Natthiko Lindeblad Saatan olla väärässä ”En enää usko kaikkea, mitä ajattelen. Se on minun su pervoimani.” Björn Natthiko Lindebladin lämminhenki nen ja viisas elämäntarina oli vuoden 2021 myydyin tietokirja Ruotsissa. Kirjakaupoista kautta maan tai verkkokaupastamme aulakustannus.fi P.s. Kun liityt postituslistallemme, saat 20 prosenttia alennusta kaikista tuotteista!
HUH TIK UUN MER KKI TUO TTE ET ILMOITUS ÖYHÖKRATIA Polttavan ajankohtainen ja vetävä keskustelunherättäjä somevaikuttamisesta kertoo, millä tavalla päättäjät, vaikuttajat ja uutismedia muodostavat öyhökratian. Johannes Koponen, Minea Koskinen ja Jussi Pullinen selvittävät uutuus kirjassaan havainnollisin esimerkein, kuinka pieni joukko aktiivisia somen käyttäjiä voi uudessa media ympäristössä heiluttaa koko julkista keskustelua ja vaikuttaa siten jopa lainsäädäntöön. www.gummerus.fi STEAM ENGINE 24.4. KLO 18 LEEVI AND THE LEAVINGS — HITTITEHTAAN TARINA Suomen mystisin rockbändi ei tehnyt koskaan yhtään keikkaa mutta nousi silti toistuvasti listojen kärkeen ja jätti järkälemäisen jäljen suomalaiseen populaarimusiikkiin. Tietokirja on jatkoa Timo Kalevi Forssin menestysteokselle Gösta Sundqvist – Leevi and the Leavingsin dynamo (2017), jota on myyty yli 26 000 kappaletta. Nyt pääsevät ääneen Göstan luottomuusikot Risto Paananen, Juha Karastie ja Niklas Nylund. www.like.fi menestysteokselle Sundqvist – Leevi and the Leavingsin dynamo (2017), jota on myyty yli 26 000 kappaletta. KIKKA LAITINEN: OMENAPUUN KATOLLA & HENKIINHERÄTTÄJÄ Rokkari Kikka Laitisen ja kirjailija Teppo Kulmalan toisilleen lähettämiin kirjeisiin perustuva Omenapuun katolla -romaani kertoo matkasta nyky-yhteiskuntamme kaupallisten vaateiden keskellä manifestoiden samalla luonnon, rauhan ja rakkauden puolesta. Kikka Laitinen Co. -yhtyeen uusi single Henkiinherättäjä kurkottaa sekin sinne, mistä rouhea rock-musiikki on kotoisin: 1960-luvun rauhanmielisen rockin kultaaikaan. kikkalaitinen.fi | kirjokansi.omaverkkokauppa.fi facebook.com: Emsalö-Music toisilleen lähettämiin kirjeitoisilleen lähettämiin kirjeiOmenapuun Omenapuun -romaani kertoo -romaani kertoo -romaani kertoo matkasta nyky-yhteiskunmatkasta nyky-yhteiskuntamme kaupallisten vaateitamme kaupallisten vaateitamme kaupallisten vaateiden keskellä manifestoiden den keskellä manifestoiden samalla luonnon, rauhan ja samalla luonnon, rauhan ja rakkauden puolesta. Kikka rakkauden puolesta. Kikka vainnollisin esimervainnollisin esimerkein, kuinka pieni joukkein, kuinka pieni joukkein, kuinka pieni joukko aktiivisia somen ko aktiivisia somen käyttäjiä voi uudessa käyttäjiä voi uudessa käyttäjiä voi uudessa käyttäjiä voi uudessa käyttäjiä voi uudessa EHDONALAINEN Jonas T. Bengtssonin vangitseva murhenäytelmä Kööpenhaminan varjoisilta kujilta on enemmän romaani rikoksesta kuin rikosromaani. Danny, Christian ja Malik kasvoivat samassa lähiössä. Malik opiskelee hammaslääkäriksi, Dannystä tuli rikollinen ja Christianista poliisi. Danny istuu väkivaltarikoksesta, kun hänet yllättäen päästetään ehdonalaiseen. Hän haluaa tavata lapsuudenystävänsä. www.like.fi Teollinen vallankumous höyrykoneineen loi kasvua ja nosti huimasti elintasoa. Kaiken kääntöpuolena olivat kuitenkin jo tuolloin lisääntyvät ympäristöongelmat, hiilenpolttamisen mustuttama ilma ja ihmisiä sairastuttaneet saasteet. Suomalainen barokkiorkesteri ja Olga Heikkilä esittävät 1700-luvun alkupuolen Händelin ja Avisonin teosten rinnalla Ville Raasakan Steam Enginen, jonka tekstit ovat teollistumiseen liittyviä aikalaiskuvauksia. Su 24.4. klo 18 Ritarihuone, Helsinki fibo.fi TELAKAN TERASSI Tampereen kulttuuritalo Telakan terassi on edelleen auki. Tarjolla tutut terassivirvokkeet ja monipuolisen ravintolakeittiön muut herkut. Tsekkaa myös netistä talon klubi-iltojen, teatterin ja gallerian ohjelmat. Terassilla on nyt myös lisäalue. Tullikamarin aukio, 3 Tampere www.telakka.eu Tunnelmallinen opas Viron luontokohteisiin. Kirja kattaa koko Viron alueen, ja 30 retkikohteen perustietojen lisäksi mukana on tunnelmallisia retkimuistoja, käytännön vinkkejä, tietoa Viron historiasta ja kulttuurista sekä pieni luontoja retkeilysanasto suomi– viro. Kirjoittaja Mikko Virta tuntee kohteensa kuin omat taskunsa. Hän on asunut Virossa yli 15 vuotta ja kolunnut läpi maan patikka polut ja luonto retkikohteet. www.gummerus.fi LUONTORETKELLE VIROON JUMALA ON KAUNEUS Osana Teatterikorkeakoulun ja Helsingin Kaupunginteatterin yhteistyötä kolmannen vuosikurssin näyttelijäoppilaat ovat valmistaneet studio Pasilaan teatteri ohjaaja Kristian Smedsin johdolla uuden version Paavo Rintalan romaaniin pohjautuvasta näytelmästä. Taidemaalari Vilho Lammesta (1898– 1936) kertova näytelmä on kuvaus kauneuden kokemisesta, jumaluuden etsinnästä ja ihmisenä olemisen vaikeudesta. Ensi-ilta 23.4. www.hkt.fi Christianista poliisi. Danny istuu väkivaltarikoksesta, kun hänet yllättäen päästetään ehdonalaiseen. Hän haluaa tavata lapsuudenystävänsä. kurkottaa sekin sinne, mistä kurkottaa sekin sinne, mistä kurkottaa sekin sinne, mistä C ata Po rtin
JESUS THE SECOND COMING 30 Leni Riefenstahl 10 Dimmu 36 Vesta TÄSSÄ LEHDESSÄ MUUN MUASSA NOVAJA GAZETA 15–19 40 Meemipropaganda 3 / 2022 • 7 4.4.–8.5.2022 KATASTROFITUTKIMUKSESTA tiede tään, että äkillisen kriisin tullen ihmi set useammin auttavat toisiaan kuin ryhtyvät itsekkäiksi nilkeiksi. Sen si jaan, että syttyisi kaikkien sota kaik kia vastaan, muodostuukin nopeasti erilaisia keskinäisavun käytäntöjä. Tämä on nähty jälleen Ukrainan sodan yhteydessä, vaikka auttamis innon väljähtymistä rodullistettujen pakolaisten kohdalla onkin syystä kritisoitu. Solidaarisuus ja rasismi so pivat erittäin huonosti yhteen, mutta silti ne voivat esiintyä yhtä aikaa. Sa ma ihminen voi kyetä sekä rasismiin että epäitsekkäisiin tekoihin – ja toi voa sopii, että kokemus jälkimmäisestä kaataisi myös mielen rajaaitoja. MYYTTISEN IHMISLUONNON väittä minen läpeensä itsekkääksi palvelee lähinnä heitä, jotka haluavat häivyttää oman vallankäyttönsä epämääräiseen ”kaikkihan me niin teemme” muti naan. Kyllä, kaikilla meillä on oma napa lähinnä, mutta ei, kaikki eivät tavoittele maailmanherruutta eivätkä pommita lapsia. Valtaosa ihmisistä ha luaa vain elää rauhassa. Totta kai ihminen on myös itsekäs eikä siinä ole mitään pahaa. Se, että pyrkii järjestämään itselleen jokseen kin mukavat olot, on elämää säilyt tävää toimintaa. Mutta sitä on myös kanssaihmisten auttaminen. Useimmi ten keskinäisapu ja solidaarisuus pal velevat myös yksilön omaa etua, sillä se ei ole vastakkainen kaikille muille. Kaikki me olemme täällä lukematto min tavoin riippuvaisia toisistamme ja kaikesta täällä. Ja niin vaikeaa kuin sitä toisinaan onkin uskoa, ihmislajin selviytymisstrategia on ollut nimen omaan yhteistyö. Uskokaamme siis, että ihminen ky kenee ja pyrkii hyvään. Teot tuppaa vat seuraamaan ajatuksia. Sillä, mitä ajattelemme myyttisestä ”ihmisluon nosta”, asetamme raamit myös omalle toiminnallemme. VENÄJÄN HYÖKKÄYS Ukrainaan tö näisi myös maailmanjärjestyksen – tai maailmansotkun – nopeaan liikkee seen, jossa uutta asentoa ja tasapainoa haetaan vielä pitkään. Liikkeessä on nyt myös monen maailmankuva. Mo nelle ajatus Venäjästä hyökkäämässä niin sanottuun länsimaiseen demo kratiaan tuntui olevan vielä pari kuu kautta takaperin sula mahdottomuus. Omalle ikäluokalleni taas kollektii vinen ydinsodan pelko tuntui näihin päiviin saakka kuuluvan iäksi men neeseen, sillä kylmän sodan päättyes sä söimme väriliituja ja taputtelimme hiekkakakkuja. Palikat hakevat uusia paikkojaan. On turha pelätä sitä, ettei kaikesta ol la yhtä mieltä. Toivottavasti niin yk sityistä kuin julkistakin keskustelua voidaan käydä avoimessa ja demo kraattisessa hengessä, leimoja vält täen ja ennen kaikkea todellisuudelle uskol lisena pysyen. Yritetään muistaa, että keskustelu rakentaa myös todellisuut ta, minkä vuoksi sitä itä naapurissa niin ankarasti suitsitaankin. Tässä numerossa käsittelemme so taa ja rauhaa eri näkökulmista. Julkai semme myös Venäjällä lopettamaan joutuneen riippumattoman Novaja Gazeta lehden artikkeleita yhteistyös sä Suomen Le Monde diplomatiquen kanssa, jota julkaisee Voima Kustan nuksen tytäryhtiö. EMILIA KUKKALA Jaetun hämmennyksen äärellä VOIMA Vellamonkatu 30 b , 3. krs, 00550 Helsinki, puhelin 044 238 5109, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköposti toimitus@voima.fi, voima.fi | PÄÄTOIMITTAJA Emilia Kukkala | ULKOASU Antti Kukkonen, mainosgraafikko Pinja Nikki | TOIMITUS Kukka-Maria Ahokas, Julius Halme, Elisa Helenius, Matti Ikonen, Antti Kurko, Nauska, Hanna Niittymäki, Pinja Nikki, Mika Pekkola, Tuomas Rantanen, Silja Seppälä, Janne Siironen, Iida Simes, Jari Tamminen, Kaisu Tervonen & Miia Vistilä | TOIMITUSJOHTAJA Teemu Matinpuro | YHTEYSPÄÄLLIKKÖ Antti Kurko 040 834 0286 | KUSTANNUSPÄÄLLIKKÖ Tuomas Rantanen 040 507?7165 | MARKKINOINTIKOORDINAATTORI Pinja Nikki | AVUSTAJINA TÄSSÄ NUMEROSSA Terho Aalto, Kirsti Era, Ninni Kairisalo, Aura Koivukangas, Juuli Miettilä, Kerttu Matinpuro, Marjo Mustonen, Jorma Penttinen, Vilppu Rantanen, Karstein Volle & Timur Yilmaz | JULKAISIJA Voima Kustannus Oy | YHTIÖN OSAKKAAT Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Tuomas Hiilamo, Vilppu Rantanen & Tuomas Rantanen | JAKELU Jari Tamminen 050 331 4357 ja Matti Ikonen | TILAUKSET kauppa.voima.fi, tilaukset@voima.fi, Antti Kurko 040 834 0286 | VOIMAN VUOSITILAUS 10 numeroa 39 euroa | PAINO Sanoma Manu, Tampere | PAINOS 60?000 | ISSN 1457-1005 (painettu) 2737-3029 (verkkojulkaisu) | REKISTERISELOSTE voima.fi/rekisteriseloste 3 Ka ns i: N inn i Ka iri sa lo N au sk a Pääkirjoitus 13 TÄMÄN LEHDEN VÄLISSÄ on Diplon (suomen kielisen Le Monde diplomatiquen & Novaja Gazetan) toimittama kirjallisuusliite. Liite ilmestyy myös Diplon huhtikuun numerossa. Diplo on Voima Kustannus Oy:n tytär yhtiön julkaisu. HUH TIK UUN MER KKI TUO TTE ET ILMOITUS ÖYHÖKRATIA Polttavan ajankohtainen ja vetävä keskustelunherättäjä somevaikuttamisesta kertoo, millä tavalla päättäjät, vaikuttajat ja uutismedia muodostavat öyhökratian. Johannes Koponen, Minea Koskinen ja Jussi Pullinen selvittävät uutuus kirjassaan havainnollisin esimerkein, kuinka pieni joukko aktiivisia somen käyttäjiä voi uudessa media ympäristössä heiluttaa koko julkista keskustelua ja vaikuttaa siten jopa lainsäädäntöön. www.gummerus.fi STEAM ENGINE 24.4. KLO 18 LEEVI AND THE LEAVINGS — HITTITEHTAAN TARINA Suomen mystisin rockbändi ei tehnyt koskaan yhtään keikkaa mutta nousi silti toistuvasti listojen kärkeen ja jätti järkälemäisen jäljen suomalaiseen populaarimusiikkiin. Tietokirja on jatkoa Timo Kalevi Forssin menestysteokselle Gösta Sundqvist – Leevi and the Leavingsin dynamo (2017), jota on myyty yli 26 000 kappaletta. Nyt pääsevät ääneen Göstan luottomuusikot Risto Paananen, Juha Karastie ja Niklas Nylund. www.like.fi menestysteokselle Sundqvist – Leevi and the Leavingsin dynamo (2017), jota on myyty yli 26 000 kappaletta. KIKKA LAITINEN: OMENAPUUN KATOLLA & HENKIINHERÄTTÄJÄ Rokkari Kikka Laitisen ja kirjailija Teppo Kulmalan toisilleen lähettämiin kirjeisiin perustuva Omenapuun katolla -romaani kertoo matkasta nyky-yhteiskuntamme kaupallisten vaateiden keskellä manifestoiden samalla luonnon, rauhan ja rakkauden puolesta. Kikka Laitinen Co. -yhtyeen uusi single Henkiinherättäjä kurkottaa sekin sinne, mistä rouhea rock-musiikki on kotoisin: 1960-luvun rauhanmielisen rockin kultaaikaan. kikkalaitinen.fi | kirjokansi.omaverkkokauppa.fi facebook.com: Emsalö-Music toisilleen lähettämiin kirjeitoisilleen lähettämiin kirjeiOmenapuun Omenapuun -romaani kertoo -romaani kertoo -romaani kertoo matkasta nyky-yhteiskunmatkasta nyky-yhteiskuntamme kaupallisten vaateitamme kaupallisten vaateitamme kaupallisten vaateiden keskellä manifestoiden den keskellä manifestoiden samalla luonnon, rauhan ja samalla luonnon, rauhan ja rakkauden puolesta. Kikka rakkauden puolesta. Kikka vainnollisin esimervainnollisin esimerkein, kuinka pieni joukkein, kuinka pieni joukkein, kuinka pieni joukko aktiivisia somen ko aktiivisia somen käyttäjiä voi uudessa käyttäjiä voi uudessa käyttäjiä voi uudessa käyttäjiä voi uudessa käyttäjiä voi uudessa EHDONALAINEN Jonas T. Bengtssonin vangitseva murhenäytelmä Kööpenhaminan varjoisilta kujilta on enemmän romaani rikoksesta kuin rikosromaani. Danny, Christian ja Malik kasvoivat samassa lähiössä. Malik opiskelee hammaslääkäriksi, Dannystä tuli rikollinen ja Christianista poliisi. Danny istuu väkivaltarikoksesta, kun hänet yllättäen päästetään ehdonalaiseen. Hän haluaa tavata lapsuudenystävänsä. www.like.fi Teollinen vallankumous höyrykoneineen loi kasvua ja nosti huimasti elintasoa. Kaiken kääntöpuolena olivat kuitenkin jo tuolloin lisääntyvät ympäristöongelmat, hiilenpolttamisen mustuttama ilma ja ihmisiä sairastuttaneet saasteet. Suomalainen barokkiorkesteri ja Olga Heikkilä esittävät 1700-luvun alkupuolen Händelin ja Avisonin teosten rinnalla Ville Raasakan Steam Enginen, jonka tekstit ovat teollistumiseen liittyviä aikalaiskuvauksia. Su 24.4. klo 18 Ritarihuone, Helsinki fibo.fi TELAKAN TERASSI Tampereen kulttuuritalo Telakan terassi on edelleen auki. Tarjolla tutut terassivirvokkeet ja monipuolisen ravintolakeittiön muut herkut. Tsekkaa myös netistä talon klubi-iltojen, teatterin ja gallerian ohjelmat. Terassilla on nyt myös lisäalue. Tullikamarin aukio, 3 Tampere www.telakka.eu Tunnelmallinen opas Viron luontokohteisiin. Kirja kattaa koko Viron alueen, ja 30 retkikohteen perustietojen lisäksi mukana on tunnelmallisia retkimuistoja, käytännön vinkkejä, tietoa Viron historiasta ja kulttuurista sekä pieni luontoja retkeilysanasto suomi– viro. Kirjoittaja Mikko Virta tuntee kohteensa kuin omat taskunsa. Hän on asunut Virossa yli 15 vuotta ja kolunnut läpi maan patikka polut ja luonto retkikohteet. www.gummerus.fi LUONTORETKELLE VIROON JUMALA ON KAUNEUS Osana Teatterikorkeakoulun ja Helsingin Kaupunginteatterin yhteistyötä kolmannen vuosikurssin näyttelijäoppilaat ovat valmistaneet studio Pasilaan teatteri ohjaaja Kristian Smedsin johdolla uuden version Paavo Rintalan romaaniin pohjautuvasta näytelmästä. Taidemaalari Vilho Lammesta (1898– 1936) kertova näytelmä on kuvaus kauneuden kokemisesta, jumaluuden etsinnästä ja ihmisenä olemisen vaikeudesta. Ensi-ilta 23.4. www.hkt.fi Christianista poliisi. Danny istuu väkivaltarikoksesta, kun hänet yllättäen päästetään ehdonalaiseen. Hän haluaa tavata lapsuudenystävänsä. kurkottaa sekin sinne, mistä kurkottaa sekin sinne, mistä kurkottaa sekin sinne, mistä C ata Po rtin
8 • 3 / 2022 Mitä rauha merkitsee sinulle? Mielipide NICO JERNMARK, 22, Vantaa ”Rauhaa pitää puolustaa kaikin tavoin. Kriisitila, konflikti tai sota Suomessa hirvittävät ajatuksena. Toivon, että kaikki saisivat elää ilman pelkoa niin kuin haluavat.” HARRI TUKIAINEN, 61, Vantaa ”Rauha on elämän tärkein asia. Ilman rauhaa ei ole rakkautta.” CHIARA TROIANO, 24, Stuttgart ”Kun pystyy puhumaan kiistanalaisista aiheista niin, että kaikki tuntevat olonsa turvalliseksi.” SANNA-MARJA TUOMI, 59, Helsinki ”Nykyisessä tilanteessa ajattelen paljon maailman rauhaa. Se tarkoittaa, että kaikki kansat saisivat elää omassa rauhassa ja päättää itse asioistaan parhaaksi näkemällään tavalla . Arkipäivän toimiva elämä on rauhaa.” ANNI WARIS, 34, Tampere ”Vapautta.” TEKSTI MIIA VISTILÄ KUVA NAISTEN VALMIUSLIITTO TEKSTI MIIA VISTILÄ KUVA TIMUR YILMAZ TEKSTI JA KUVAT SILJA SEPPÄLÄ Rauha on enemmän kuin sodan poissaoloa Naisten valmiusliitto ajaa Suomeen rekisteriä, josta viranomaiset löytäisivät koulutettuja vapaaehtoisia erilaisiin tehtäviin kriisitilanteissa. Aseetonta maanpuolustusta Svärdin kaltaista järjestöä, johon naiset voisivat liittyä ja jonka kaut ta pääsisi eri tehtäviin”, harmittelee Naisten valmiusliiton pääsihteeri Pia Lindell. Naisten valmiusliitto järjestää ei sotilaallisia varautumiskoulutuksia ja ohjaa jäsenjärjestöjensä toiminnan pariin. Liittoon kuuluu erilaisia maan puolustus ja kokonaisturvallisuusjär jestöjä kuten Reserviläisliitto, Martta liitto ja Pelastakaa lapset ry. Nyt eri järjestöillä on omat rekiste rinsä vapaaehtoistyöntekijöilleen. Kes kitetystä rekisteristä olisi hyötyä. ”Aktiivinen ihminen voi olla useas sa rekisterissä, mutta kriisitilanteessa Hyvässä keskustelussa kuullaan kaikkia, sanoo Sadankomitean uusi pääsihteeri Jarmo Pykälä. ehtii vain yhteen. Rekisteriin ilmoit tautuessa myös selvitettäisiin, että ih minen ymmärtää mihin sitoutuu, ja että hänellä on valmiudet tehtävään”, Lindell kertoo hankkeesta. Pilottihanke varuskuntien muonituksesta Vuosi sitten aloitettiin pilottihanke, jossa puolustusvoimien muonitukses ta vastaava Leijona Catering, Naisten Valmiusliitto ja Maanpuolustuskoulu tus keräävät rekisteriä auttamishalui sista ja kykyisistä ihmisistä auttamaan varuskuntien muonituksessa kriisin aikana. Tehtävään sitoutuminen edel lyttää hygieniapassia sekä asuntoa va ruskunnan lähellä, sillä majoitusta ei voida järjestää. Ennen sitoutumistaan tehtävään vapaaehtoiset käyvät verkkokurssin, jossa selvitetään tehtävän luonne. Esi merkiksi että sodan syttyessä varus kunta alue on todennäköisemmin hyökkäyksen kohteena ja siten mah dollisesti sen ympäristöä vaarallisem pi paikka työskennellä. V ENÄJÄN hyökkäys Ukrai naan on lisännyt kiinnos tusta henkilökohtaiseen ja yhteiskunnalliseen turval lisuuteen. Etenkin moni armeijaa käy mätön miettii, miten toimia ja olla hyö dyksi kriisin aikana. Naisten Valmiusliitto ajaa Suomeen turvallisuuskoulutettujen rekisteriä, josta viranomaiset löytäisivät sopivat koulutetut ja sitoutuneet henkilöt eri tehtäviin poikkeustilanteissa. Rekiste riin voisi ilmoittaa osaamisensa ja val miutensa toimia eri tehtävissä kriisin aikana. ”Järjestökenttä on pirstaleinen. Ei valitettavasti ole sellaista yhtä Lotta M IELENOSOITUKSIA rauhan puolesta, uusia järjestöjä pakolaisten auttamiseen. Aktivis mia rauhan puolesta tehdään nyt hartiavoimin. ”Aiempiin kriiseihin verrattuna uutta on, että yritykset ja urheilijat ovat ottaneet kantaa rauhan puoles ta”, vertaa rauhanjärjstö Sadankomi tean pääsihteerinä juuri aloittanut Jar mo Pykälä. Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius kertoo, kuinka Venä jän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut järjestötyön painopisteitä: ”Muistutamme ihmisiä siitä, mitä ydinaseet ovat ja miksi niitä pitää vas tustaa. Yritämme myös löytää keino ja auttaa sodan vastustajia Venäjällä. Humanitaarista apua pakolaisille toi mittavat parhaiten kansainväliset hu manitaariset järjestöt, neuvomme ih misiä tukemaan niitä. Pidämme yllä tietoisuutta myös muista maailman kriiseistä”, Lodenius tiivistää. Jarmo Pykälä
3 / 2022 • 9 Rauha on enemmän kuin sodan poissaoloa Karstein Volle Osana pilottihanketta on alustavas ti kysytty jäsenjärejestöjen jäsenien halukkuutta sitoutua. ”Jo 900 henkilöä on ilmoittanut si toumushalukkuutensa. Ennen kesää on tarkoitus saada rekisteröityminen käyntiin”, Lindell kertoo. Turvallisuuskoulutusta verkossa Naisten valmiusliitto ja sen jäsen järjestöt järjestävät myös erilaisten turvallisuustaitojen koulutusta. Kurs seille on ollut ennätysmäärä hakijoita, eivätkä kaikki ole mahtuneet mukaan. Järjestössä suunnitellaankin verkko opetuksen lisäämistä. Kuluvana keväänä Naisten Val mius liitto järjestää kriiseihin varau tumisesta myös nettiluentosarjan, jossa käsitellään muun muassa koti talouksien varautumista, väestönsuo jelua, kyberturvallisuutta ja henkistä kriisinkestävyyttä. Myös Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto tarjoaa il maista kyberturvallisuuskoulutusta verkossa. Rauhanliitto on rauhanjärjestö jen keskusjärjestö. Se vastustaa soti laallista liittoutumista ja asevaruste lun lisäämistä ja pyrkii vaikuttamaan hallituksen tilaamaan uuteen turval lisuuspoliittiseen selontekoon. Rauhantyön ytimessä on keskustelu Julkinen ja lähipiirin kanssakin käy tävä keskustelu on tärkeä osa rauhan työtä. Suomessa ollaan poikkeukselli sen yksimielisiä siitä, että sodan ainoa syyllinen on Venäjä, joka kansainväli siä sopimuksia rikkoen hyökkäsi Uk rainaan. Mielipiteet jakautuvat esi merkiksi Suomen Natoon liittymisestä ja Venäjän eristämisestä. ”Suomettumisen varjo näkyy, kun rauhanliikettä kritisoidaan venäjämie liseksi. Sosiaalisessa mediassa taas osa hakee vastakkainasettelua, ei haluta kuulla järjen ääntä. Mutta ydinaseval lan kanssa ei voi käydä mitään lopul lista ottelua”, Lodenius toteaa. Laura Lodenius si tuoda enemmän julkisuuteen lähtö kohtia ja perusteluja, joiden mukaan ratkaisuja tehdään.” Resursseja on, jos on tahtoa Rauhanjärjestöihin liittyy nyt paljon uusia jäseniä. ”Aiempien kriisien pe rusteella tuki on lyhytaikaista, aktii viksi jää harva”, Lodenius tietää. Järjestöjen aktiivit ovat usein keski ikäisiä. Rauhanjärjestöt tarjoavat nuo rille esimerkiksi koulutuksia, mutta nuoria on yhtä vähemmän mukana perinteisessä järjestötoiminnassa. Heillä on eri tavat vaikuttaa. Rahoitus tulevaisuus huolestuttaa järjestöjä. Valtiolta saadut avustukset vähenevät ja projektirahoituksella pi tää pyörittää myös jatkuvaa toimin taa. Lodenius ennustaa synkkiä aiko ja, mutta vain joksikin aikaa. ”Kun rahaa käytetään entistä enem män asevarusteluun ja pakotteet kur jistavat koko maailmantaloutta, myös rauhanliikkeen toimintaedellytykset huononevat. Mutta maailmassa asiat toimivat sykleissä. Ehkä ilmastoliike ja rauhanliike löytävät toisensa ja vaati vat painokkaasti muutosta. Käynnissä oleva kriisi on osoittanut, että kun on poliittista tahtoa, resurssejakin löytyy.” Rauha voi tarkoittaa muutakin kuin sotilaallisen uhan poissaoloa. Sadan komitealle rauha on silloin, kun kaikki tuntevat olonsa turvalliseksi ja oikeu denmukaisuus toteutuu. Järjestö ke rää nettisivuilleen kysymyksiä ja vas tauksia ajankohtaisista kysymyksistä ja tarjoaa näkemyksiä lähestyä asioita eri kanteilta. Jarmo Pykälän mukaan on tärkeää, että erilaisia näkemyksiä pääsee esiin. ”On tärkeää, että niidenkin äänet tulevat kuulluiksi, jotka eivät ole suo rittaneet varusmiespalvelusta”, Pykä lä pohtii. Pykälä suosittelee keskusteluihin Erätaukosäätiön rakentavan keskus telun periaatteita: ”Hyvä keskustelu lähtee siitä, että kaikki mielipiteet ovat arvokkaita ei kä väheksytä toisia osapuolia. Kaikkia kuunnellaan keskeyttämättä ja etsi tään yhteistä pohjaa, jonka päälle dia logia voi rakentaa.” Hän toivoo avoimuutta turvalli suuspoliittiseen keskusteluun. ”Pitäi Ju uso Aa lto
10 • 3 / 2022 TEKSTI MIKA PEKKOLA KUVA NAUSKA Venäjän hyökkäys Ukrainaan on järkyttänyt perustavan laatuisesti Euroopan turvallisuutta. Dmitry Gurbanovin mukaan valtiollinen propaganda ja riippumattoman tiedonvälityksen vaientaminen estävät venäläisiä näkemästä sodan todellisuutta. Uusi rautaesirippu on la?skeutunut vastustamaan vihreää siirtymää sekä levittämään ilmastodenialismia, jot ta Eurooppa olisi jatkossakin riippu vainen venäläisestä fossiilienergiasta. Venäjän talous perustuu öljyn ja kaa sun myymiseen, ja kaupan loppumi nen romahduttaisi talouden. Kolman neksi on otettu kantaa kulttuurisotiin ja tuettu liikkeitä, jotka ovat vastus taneet esimerkiksi wokeajattelua ja pride kulkueita. Vasta neljänneksi on pyritty esittämään Putin hyvänä mie henä ja perhearvojen puolustajana.” Hyökättyään Ukrainaan Venäjä on hävinnyt propagandasodan maailmal la, vaikka maan trolliverkostoa ja val tiollisia kanavia on pidetty tehokkaina. ”Kaikki romahti heti, kun sota alkoi ja kun Euroopan unioni kielsi Twit terissä ja YouTubessa venäläiset pro pagandakanavat, kuten Sputnikin ja Russia Todayn”, Gurbanov toteaa. ”Tällä hetkellä Venäjä ei tuota kovin VENÄJÄN VALTIONJOHDON TOIMINNASSA JA IDEOLOGIASSA ON FASISTISIA PIIRTEITÄ. D MITRY GURBANOV on tullut tunnetuksi suomalaisen äärioi keiston toimintatapo ja, järjestäytymistä ja tavoitteita tutkivana kansalaisaktivistina. Erityisen vireästi hän on toiminut Twitterissä, jossa hä nellä on milten 32 000 seuraajaa. Valtio oppia Helsingin yliopistossa opiskeleva Gurbanov on kotoisin Venäjältä ja tun tee hyvin maan poliittisen tilanteen. Hän on seurannut tiiviisti venäläisessä mediassa ja Telegramryhmissä käytyä keskustelua Ukrainan sodasta. Gurbanovin mukaan länsimaissa ei täysin ymmärretä, kuinka rajoittunut ta tiedonsaanti Venäjällä on. Suuri osa venäläisistä ei pääse käsiksi muuhun kuin valtiollisten tahojen tuottamaan tietoon. Lisäksi keskustelu suosituilla Telegramkanavilla on vahvasti pola risoitunutta: sovelluksessa on erillisiä ryhmiä Vladimir Putinin tukijoille ja sodan vastustajille, eivätkä näkökul mat kohtaa. ”Nyt kun myös Instagram, Facebook ja Twitter on bännätty, niin venäläiset saavat informaatiota hyvin rajallises ti”, Gurbanov kertoo. ”Valtiollisessa mediassa väitetään, että kaikki menee hyvin. Mitään pahaa ei ole tapahtunut, ja iskut sairaaloihin ja siviilirakennuk siin ovat ukrainalaisten lavastamia. Olen seurannut kanavia sodan alusta asti, ja kun hyökkäys alkoi, ukrainalai sia kehotettiin avaamaan ikkunansa ja odottamaan vapauttajia.” Gurbanovin arvion mukaan ylivoi mainen enemmistö venäläisistä tukee armeijan ”erikoisoperaatiota”. Sotaa vastustavat lähinnä nuoret, koulute tut ja keskiluokkaiset, mutta he eivät uskalla esiintyä julkisesti, sillä duu massa hyväksytyn uuden lain nojalla armeijaa kritisoivat henkilöt voidaan tuomita jopa viidentoista vuoden van keuteen. ”Ihmiset ihmettelevät, miten on mahdollista, että venäläiset tukevat sotaa. Pääosa venäläisistä on kuiten kin riippuvaisia televisiosta saadusta informaatiosta, ja jäljellä on vain Puti nin kanavia. Internet on edelleen ole massa, mutta suurin osa venäläisistä ei osaa englantia. Jos joka päivä saat lukea, että joku asia on totta, niin alat uskoa siihen.” Propagandan levittämiseen on osal listunut myös ortodoksinen kirkko, jo ka on saanut Neuvostoliiton romahta misen jälkeen Venäjällä suuren roolin. ”Moskovan patriarkka Kirillin viime aikaiset ulostulot osoittavat, mi tä mieltä kirkko on sodasta: Venäjän kansa ja uskonto ovat maailman par haat asiat, ja länsi haluaa tuhota ne”, Gurbanov kertoo. Eurooppaan suunnatun propagandan ydin Venäjän ulkomaille suuntaamalla pro pagandalla on ollut Gurbanovin mu kaan neljä päälinjaa. ”Ensimmäiseksi pyrkimyksenä on ollut hajottaa EU:ta ja estää sen yhte näinen toiminta. Toiseksi on pyritty
3 / 2022 • 11 Ensimmäinen Voimalehti ilmestyi marras kuussa 1999. Sarja pa laa aiheisiin ja teemoihin, joita Voima on käsi tellyt parin vuosi kymmenen aikana. TEKSTI IIDA SIMES TAPPAVA HAUTA M AA VAVAHTELI , ilmakehässä kuu meni ja aika pysähtyi Pripjatin kaupungissa Ukrainassa 26. huhti kuuta kello 01.23.40 vuon na 1986. Tšernobylin ydinvoimalan nelos reaktori räjähti singoten taivaalle 400 kertaa Hiroshiman pommin verran radioaktiivista materiaalia. Tästä hetkestä oli kuluva 14 vuotta, kuu si päivää, neljä tuntia ja 36 minuuttia kun oli ilmestyvä Voiman numero 4/00. Lehdessä oli ote valko venäläisen kirjailijan Svetlana Aleksijevitšin kirjasta Tšernobylistä nousee rukous otsikon ”Monologi elämästä, joka on lovettu oveen” alla. MONOLOGI OLI NIKOLAI FOMITS KALUGININ sydäntäsärkevä todistus pakenemisesta Pripjatin kaupungista PohjoisUkrainasta. Ei tavaroitaan – eikä edes kissaa – Kalugin saanut ottaa tuhoalueelta mukaansa, sillä ne olivat kontaminoituneita. Yhden esineen hän halusi: ta lonsa oven. Siihen oli lovettu hänen pituuskasvunsa lapsesta aikuisikään, kuten myös Kaluginin omien lasten kasvu. Aikoinaan hänen isänsä ruu mis oli levännyt ovella ennen hautaamista. Kaluginin vaimon ja tyttären iholle nousi ”viiden kopeekan kokoisia” mustia laikkuja. He joutuivat sairaalaan. ”Tyttäreni oli kuuden vanha. Hän kuiskasi korvaani: ’Isä, minä haluan elää, minä olen vasta pieni.’ Ja minä kun olin kuvitellut, ettei hän ymmärrä mitään.” Lopulta Kaluginin ovi otettiin taas käyttöön. ”Laskimme hänet ovelle… Samalle ovelle, jolla isäni oli kerran levän nyt. Kunnes arkku tuotiin… Se oli pieni, kuin nuken laatikko. Haluan to distaa, että tyttäreni kuoli Tšernobylin takia. Ja että meitä vaaditaan unoh tamaan se.” TŠERNOBYLIN YDINTURMA RAVISUTTI koko maailman, tai ainakin Euroopan, tulevaisuutta. Sillä on ollut osansa Neuvostoliiton romahduk sessa. Pääsihteeri Mihail Gorbatšov puhui tapahtuneesta televisiossa 14. toukokuuta 1986, katastrofi ei ollut enää pysynyt neuvostokansalaisil ta salassa. Tiedustelupalvelut ja seismologiset yksiköt ympäri maailmaa, myös Suomessa, olivat paikantaneet räjähdyksen heti. Huolimatta siitä, ettei Gorbatšov kertonut katastrofin todellista lai taa ja vakuutteli vaaran olevan kokonaan ohi, hänen puheestaan alkoi Neuvosto liitossa glasnostin eli tiedonvälityksen avoimuuden aikakau si. Lehdistön vapaudet lisääntyivät, eivätkä ne loppuneet Neuvostolii ton romahdukseen, vaan pikemminkin presidentti Putinin rajoituksiin 2000 luvulla. TŠERNOBYLIN RAUNIOT OVAT tälläkin hetkellä tappavan vaarallisia, ja siksi nelosreaktori on peitetty suojakuorella. Maailman vaarallisinta ydin jätevarastoa ei saa lähestyä ilman lupaa 32 kilometrin säteellä. Silti Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainassa sen joukot rynnivät Tšerno bylin voimalalle 25. helmikuuta 2022. Venäjän tarkoitus lienee ollut pelotella ukrainalaisia, mutta heidät, jotka muistavat onnettomuuden, se sai raivostumaan. Reaktorin hauta rauhan häiriköiminen oli ukrainalaisista järkyttävän typerää. Into tart tua aseisiin kasvoi, sillä ukrainalaiset eivät halua lisää ydinlaskeumaa. Uusi rautaesirippu on la?skeutunut Tšernobylin nelosreaktori vuonna 2005. kaan paljoa propagandaa ulkomaille vaan keskittyy saamaan oman kansan sa tiukasti narratiivinsa alle.” Sekä Venäjän valtionjohto että suu ri osa kansasta näyttäisi todella us kovan propagandaan. Lännen pelo tellaan tavoittelevan Venäjän kansan hävittämistä. Sen väitetään esimer kiksi kehittävän bioaseita, jotka on suunnattu venäläisiä naisia vastaan ja vievät näiltä mahdollisuuden saa da lapsia. Hyökkäystä Ukrainaan on puoles taan perusteltu Ukrainan ”denatsifi kaatiolla”. ”Osa tiedusteluupseereista uskoi siihen, että vain niin sanotut natio nalistiset joukot taistelisivat venäläis sotilaita vastaan ja kun ne tuhottai siin, Ukraina luovuttaisi”, Gurbanov sanoo. ”Ukrainan presidentti on juu talainen. Puhe denatsifikaatiosta on täysin absurdia.” Palatsivallankumous ainoa mahdollisuus Todellisuudessa juuri Venäjän valtion johdon toiminta ja ideologia ilmentä vät fasistisia piirteitä: yhteiskunnan militarisoituminen, vahvan johtajan kultti, etnonationalistinen mytologia, imperiumin rakentaminen, pelotte lu ulkoisella vihollisella, toisinajatte lijoiden ja vapaan tiedonvälityksen vainoa minen, sota symbolit, hyökkäys sotaan ryhtyminen ja terroripommi tukset. ”Putinin ideologia on vahvasti kansallismielistä”, Gurbanov toteaa. ”Hän ottaa mallia Venäjän tsaarinval lasta ja imperiumista. Tätä ilmentävät väitteet siitä, että Ukraina on maana keksitty ja että ukrainalaiset ovat to dellisuudessa venäläisiä. Putin kat soo puolustavansa panslavismin pe rinnettä.” Kiovaa ei ole kuitenkaan kyetty valtamaan, eikä Ukrainan president ti Volodymyr Zelenskyi ole paennut ulko maille. ”Hyökkäys on johtanut totaaliseen romahdukseen. Käy miten käy, Putin on jo hävinnyt sodan täydellisesti.” Gurbanov arvioi, että Venäjän ja lännen suhteet tulevat olemaan hyy tävät niin kauan kuin Putin pysyy val lassa. Uusi rautaesirippu näyttää las keutuneen Venäjän ja lännen välille. Jatkossa Putinin voi olla vaikeam pi perustella kansalle sotaa, kun elin tarvikkeiden hinnat nousevat pakot teiden vuoksi ja kansalle alkaa tihkua tietoja kuolleista sotilaista. ”Jos Putin kaatuu, kukaan ei osaa sanoa, mitä tapahtuu”, Gurbanov toteaa. ”Vallanvaihdos ei tapahdu si ten, että kansa lähtisi kaduille. Oppo sitio on tuhottu systemaattisesti, vas tustajat on vangittu, ulkomailla tai murhattu, eikä kukaan voi johtaa val lankumousta. Jos Putin lähtee, se tulee tapahtumaan palatsivallankumouk sen myötä eli siten, että sisäpiiriläiset poistavat hänet vallasta.” IA EA Im ag eb an k / W ikim ed ia C om m on s
12 • 3 / 2022 TEKSTI JARI TAMMINEN KUVA HÄIRIKÖT-PÄÄMAJA Kristinuskon varjolla on lähdetty toistuvasti sotaretkille, vaikka Jeesuksen puheet olivat hyvinkin pasifistisia. Onneksi myös tämä rauhansanoma on muistettu. Rauhan vai sodan mies? ISRAELIN TUKEMISTA VOI PITÄÄ HIEMAN KYYNISENÄ, JOS SE NÄHDÄÄN KEINONA VAUHDITTAA HARMAGEDDONIA. M ATTEUKSEN evanke liumissa Jeesuksen Vuorisaarna pursuaa rakkautta, anteeksi antoa ja rauhan sa nomaa. Silti viimeisen parin tuhan nen vuoden ajan sotaa ja tappamista on oikeutettu lukemattomia kertoja Jeesuksella. Kuva, joka piirtyy Raamatun vä lityksellä onkin ristiriitainen. Tuota risti riitaisuutta korostavat entisestään villisti eri suuntiin laukkaavat Raama tun tulkinnat. Näillä tulkinnoilla on väliä riippumatta siitä, näkeekö Jee suksen jumalallisena hahmona vai esi merkiksi anarkososialistisen aktivistin arkkityyppinä. Sota ”Älä tapa. Se, joka tappaa, on ansainnut oikeuden tuomion. Mutta minä sanon teille: jokainen joka on vihoissaan veljelleen, on ansainnut oikeuden tuomion.” Myös Suomessa sota ja Jeesus ovat lyöneet kättä. Heti itsenäisyyden ensi metreillä, sisällissodan aikaan, lukui sat uskonmiehet osallistuivat sotatoi mien siunaamiseen ja oikeuttamiseen. Sisällissodan jälkeen monet heistä jat koivat taistelua itärajan toiselle puolen tehdyissä sotaretkissä – niin sanottuis sa heimosodissa – jolloin tarkoitukse na oli pelastaa sukulaiskansoja juma lattomilta bolševikelta. ItäSuomen yliopiston väitöskirja tutkija Rony Ojajärvi tutkii uskonnon roolia suomalaisen rauhanliikkeen historiassa ja samalla hänelle on muo dostunut melko hyvä kuva siitä, miten sotaa on oikeutettu meilläkin kristin uskolla. ”Erityisesti 1920–30lukujen aikana Suomeen kehittynyt äärioikeistolainen liike profiloitui vahvasti luterilaisek si. Elias Simojoen, Olavi Kareksen ja K. R. Kareksen kaltaisia luterilai sia pappeja toimi usein Lapuan liik keen kaltaisten protofasististen liik keiden johtohenkilöinä. He lietsoivat venäläisvihaa ja kommunismin pel koa pyrkien samalla militarisoimaan yhteiskuntaa. Lopullisena tavoittee na oli korvata parlamentaarinen de mokratia kristillisellä, autoritaarisella ja nationalistisella valtiojärjestelmäl lä. Aluksi jopa Lapuan liikkeen kaltai seen väkivaltaiseen ääriliikkeeseen suhtauduttiin Suomen kirkossa suo peasti, koska liikkeen nähtiin puolus tavan kristillistä uskoa ’saatanallisel ta’ kommunismilta.” Ojajärven mukaan kirkon sotai siin Raamatun tulkintoihin vaikuttaa usein se, kuinka läheinen kirkon suh de valtio valtaan on. ”Esimerkiksi Jeesuksen ristiin naulitsemisesta tulee useimmiten sotien aikana kirkon edustajien saar noissa sotasankarillisen uhrautumisen ja sotilaan rohkeuden symboli. Tämä kristillisnationalistinen tulkinta Jee suksesta näyttäytyy hyvin erilaiselta verrattuna Raamatun kertomukseen: Jeesus ei käyttänyt väkivaltaa.” Suomessa sodan ja uskonnon liitto jatkui talvi, jatko ja Lapin sotien myö tä. Esimerkiksi heinäkuussa 1941 mar salkka Mannerheim vannoi päiväkäs kyssään, ettei hän laita miekkaansa tuppeen ennen kuin SuurSuomen pyhä maa on vapautettu. Toisin kuin Mannerheim, Jeesus kehotti Pietaria laittamaan miekkansa tuppeen tämän puolustettua opettajaansa roomalaisia sotilaita vastaan. Vaikka Suomi on nykyään pitkäl ti maallistunut yhteiskunta, on us konnolla yhä roolinsa myös osa na puolustusvoimien toimintaa. Lähtökohtaisesti varusmiehet vanno vat sotilas valansa Jumalan nimeen, ja sotilaspastoreita, kenttärovasteja sekä kenttäpiispoja riittää. Siltikin armei jan ja kirkon liitto on Suomessa varsin maltillinen verrattuna esimerkiksi Yh dysvaltoihin, jossa armeijan pastorit siunaavat jopa taistelutehtäviin lähte viä hävittäjiä ja niiden pommeja. Jee sus epäilemättä kierisi haudassaan, jos kuulisi tästä viimeisestä. Rauha ”Teille on opetettu: ’Silmä silmästä, hammas hampaasta.’ Mutta minä sanon teille: älkää tehkö pahalle vastarintaa. Jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle vasenkin.” Raamatun kertomus Jeesuksesta on ollut Suomessakin monille pasifisteille osoitus väkivallattoman kansalaistot telemattomuuden tehosta. ”Jeesus oli varhaisessa suomalai sessa rauhanliikkeessä tärkeä esikuva. Monet liikkeen toimijoista olivat kris tillisiä sosialisteja tai kristillisiä anar kisteja. Samalla kirkkoon ja sen opin kappaleisiin suhtauduttiin kriittisesti. Kirkon nähtiin pettävän Kristuksen todellisen sanan, Vuorisaarnan, mikä näkyi erityisesti tavassa siunata sota. Monet Paavalin esivaltaopetukseen ajattelunsa perustaneet kirkonmiehet puolestaan suhtautuivat hyvin kriitti sesti rauhanliikkeiden erilaiseen kris tillisyyteen”, Ojajärvi toteaa. Vastakkain ovat siis Vuorisaarnan opetus väkivallattomuudesta ja Paa valin sanat, joihin kuulluu ajatus, et tä ’ei esivalta turhaan miekkaa kanna’. Jeesuksen nimissä ajetut vastakkai set ajatukset eivät tietenkään rajoitu sodan ja rauhan kysymyksiin. Ristirii tojen ylittämiset näyttäisivätkin olevan Raamatun tulkintojen ominaisuus. Il man luovaa päättelyä ei ole mahdollis ta päästä esimerkiksi rahanlainaajien pöytiä paiskoneesta Jeesuksesta menes tysteologian oppeihin, joissa rajaton ta loudellinen vaurastuminen nähdään merkkinä Jumalan suosiosta. ”Jeesuksen kuvaamisen ja tulkitse misen tavat vaikuttavat runsaasti sii hen, minkälaista toimintaa häneen vedoten oikeutetaan. Valkoihoisen, maskuliinisen tai hyvin tuonpuoleisen Jeesuksen avulla oikeutetaan usein ko lonialismia, kulutuskulttuuria ja mili tarismia. Jos hänet taas nähdään tä mänpuoleisena jyrkkänä moraalisena opettajana, feminiininä toimijana tai arabina, häneen vedoten vastustetaan rasismia ja institutionalisoitua väki valtaa ja vaaditaan tasaarvoa sekä oi keudenmukaisuutta.” Harmageddon ”Teille on opetettu: ’Rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihamiestäsi.’ Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihamiehiänne ja rukoilkaa vainoojienne puolesta.” Osa kristityistä odottaa Jeesuksen toista tulemista ja osa heistä myös pyr kii tuota paluuta edistämään. Jerusa lem ja niin sanottu kristillinen sionis mi liittyvät tähän keskeisesti. ”Ajatuksena on, että kun juutalai set palaavat Israeliin ja rakentavat kol mannen temppelin Jerusalemissa si jaitsevan, islamilaisen Kalliomoskeijan paikalle, tapahtuu Jeesuksen toinen tu leminen. Siten kristillinen sionismi on ollut äärimmillään Kalliomoskeijan tuhoamiseen tähtäävien juutalaisten ääri ryhmittymien tukemista.” Yhdysvaltalaisten, erityisesti evan kelikaalisten kristittyjen tuki Israelil le onkin vankkaa, ja myös Suomessa kristillisellä sionismilla on jalansijaa. Tutkimuksissa keskeiseksi – mutta ei ainoaksi – kristillistä sionismia ajavak si voimaksi nousee eskatologia eli op pi maailmanlopusta. Jeesuksen toisen tulemisen uskotaan johtavan suoraan viimeiseen taisteluun, harmageddo niin. Oman kierteensä odotuksille antaa se, että kristityt ja juutalaiset tulkitse vat tilannetta hyvin eri tavoin. Samal la, kun yhdet haluavat edistää Jeesuk sen toista tulemista, toiset eivät pidä häntä alkuunkaan jumalallisena hah mona. Israelin tukemista voi pitää hie man kyynisenä, jos se nähdään keino na vauhdittaa harmageddonia, vaikka juutalaisten kohtalo tässä olisikin sur kea. Toisaalta juutalaiset eivät kristit tyjen uskoa Jeesukseen jaa, mutta so taisassa ympäristössä massiivinen sotilaallinen, taloudellinen ja poliitti nen apu tulee tarpeeseen. Kaikki kristityt eivät tietenkään jaa näitä kristilliseen sionismiin liittyviä tulkintoja. Ojajärven mukaan tyypilli simmin kristillisessä sionismissa kyse on joidenkin Raamatun lauseiden hy vin kirjaimellinen ja valikoiva tulkin ta. Hän muistuttaa myös, että Raama tun jakeiden tulkintojen ohella kyse on myös siitä, millaisena Jeesus halutaan nähdä. ”Kristillisille sionisteille Jeesus on usein valkoihoinen ja tuonpuoleinen taivaallinen hahmo. Esimerkiksi pa lestiinalaiskristityt puolestaan näke vät Jeesuksen arabina, joka myös eli miehitysvallan alla.” Kuten kristinuskon opetuksia, myös muiden uskontojen opetuksia voidaan tulkita niin, että ne oikeuttavat väki vallan, kauhun ja sodan. Opetuksia voidaan myös tulkita toisin: aina voi muistaa sanoman rakkaudesta, an teeksiannosta ja rauhasta. Kursivoidut sitaatit Vuorisaarnasta. Rambo-elokuvista ja kristillisistä troopeista osoitteessa Häiriköt.fi.
They came to end the days. But they made one mistake. They forgot they were dealing with Jesus. JESUS THE SECOND COMING He is Alpha and Omega. No Beast can stop him. Rauhan vai sodan mies? NAZARENE
3 / 2022 • 15 Operaatio itsemurha Venäjän piti olla ItäEuroopan mahtimaa. Nyt se valuu kohti eristystä ilman kansainvälistä vaikutusvaltaa, kirjoittaa Novaja Gazetan varapäätoimittaja. V E N Ä JÄ TU H OA A murskaavalla iskul laan oman turvalli suutensa. Venäjän ”erikoisoperaatio”, joka tähtää Ukrai nan ”demilitarisointiin ja puhdistami seen natseista”, on täydessä vauhdissa. Loppu tulosta emme voi tietää, mutta uhreja on jo tähän mennessä paljon ja tuhot mittavat. Emme tiedä myöskään sitä, johta vatko toimet lopulta tilanteen eskaloi tumiseen koko maailmalle vaarallisel la tavalla. Toinen erikoisoperaatio eli Venäjän ja sen kansan parhaiden int ressien ja elämisen edellytysten täy dellinen tuhoaminen onkin jo saatettu loppuun. En tarkoita tällä lännen aset tamien sanktioiden tai Venäjän köy käisten vastasanktioiden seurauksia. Kyse on aivan muusta, sillä päätös ”riisua Ukraina aseista” on todellisuu dessa itsetuhoinen yritys ampua kuula omaan kalloon. Jaan kollegoideni näkemyksen sii tä, että tuhoisa teko tulee vaikutta maan Venäjän kansainväliseen ase maan – lievästi sanottuna – hyvin pitkään. Syvien ja pitkäkestoisten seurauksien vuoksi ”operaatiota” voi verrata Neuvostoliiton toteuttamaan Tšekkoslovakian miehitykseen vuon na 1968. Toinen vertailukohta on Afganistanille annettu ”kansainväli nen apu”, joka aloitettiin vuonna 1979. Venäjän sidonnaisuus globaaliin maailmaan on kuitenkin nykyisin täy sin eri tasolla kuin 1900luvulla. Ve näjän siteet muuhun maailmaan ovat moninaiset ja tiiviit. Niiden katkeami nen tulee aiheuttamaan suunnatonta kipua ja kärsimystä. On olemassa kaksi tärkeää mitta ria, joiden avulla voidaan arvioida valtion harjoittaman politiikan onnis tuneisuutta: maan sosioekonominen kehitys ja turvallisuustilanne. Venä jän talouden saama isku on niin kova ja selvästi nähtävissä, ettei sitä tarvit se edes kuvailla. Taloustilanne tulee todennäköisesti huononemaan enti sestään. Entä miten on turvallisuuden laita? Emme saaneet häädettyä Natoa kauemmas rajoiltamme emmekä estet tyä sen laajenemista. Päinvastoin, yhteinen raja puolus tusliiton kanssa tulee pitenemään en tisestään, mikäli Suomi ja Ruotsi päät tävät liittyä sen jäseniksi. Venäjän ”erikoisoperaation” myötä tämä on en tistä todennäköisempää. Lähitulevaisuus ratkaisee, voiko Ukrainasta joskus tulla Naton jäsen maa. Mikäli maa onnistuu säilyttä mään itsenäisyytensä, Naton jäsenyys on vain ajan kysymys. Itse puolus tusliitto, tai oikeastaan koko läntinen yhteisö, on tiivistänyt rivejään ja hit sautunut tiukemmin yhteen. Yhdys valtain rooli tämän yhteisön johtava na sotilaallisten ja poliittisten takuiden antajana on vahvistunut entisestään. Kehitys alkoi jo Krimin tapauksen seu rauksena, mutta Kreml antoi sille nyt ennennäkemättömän voimakkaan sysäyksen. Yhdysvaltojen joukkojen ja puo lustusliittoon kuuluvien maiden ase kaluston läsnäolo Venäjän läntisten rajojen takana tulee laajenemaan ja vahvistumaan. Länttä ja Venäjää ei nähdä yhteisessä neuvottelupöydässä nyt eikä lähitulevaisuudessa. Parhaassa tapauksessa neuvottelut ovat vain pitkällä tauolla, mutta luoja varjelkoon, jos mahdollisuus neuvotel la on kokonaan pois pöydältä. Siinä tapauksessa Venäjän ai noa vaihtoehto on näännyttävä ase varustelun kierre. Venäjä ei kestä si tä, kuten ei Neuvostoliittokaan lopulta kestänyt. Voi myös kysyä, millaisia yli päätään voisivat olla Kremlin tiedot tajan Dmitri Peskovin maalailemat ”substanssi keskeiset” neuvottelut, kun luottamus Venäjän johtajien sa naan on jo täysin menetetty katastro faalisella tavalla. Venäjä liukuu vapaasti kohti kauppa saartoa, suhteiden katkeamis ta ja täydellistä eristyneisyyttä. Maan kansainvälinen vaikutusvalta, jota Kreml oli niin kovasti pyrkinyt ”pa lauttamaan”, on haihtumassa ilmaan. Andrei Lipski, Novaja Gazetan varapäätoimittaja. TEKSTI ANDREI LIPSKI / NOVAJA GAZETA SUOMENTANUT MARJO MUSTONEN Neuvostoliittolaiset panssarit tšekkien vapaudenhalua tukahduttamassa 1968. PÄÄTÖS RIISUA UKRAINA ASEISTA ON ITSETUHOINEN YRITYS AMPUA KUULA OMAAN KALLOON. W ikim ed ia Co m m on s VOIMA JULKAISEE VENÄJÄN NOVAJA GAZETAN JUTTUJA YHTEISTYÖSSÄ NOVAJA GAZETAN JA SUOMEN LE MONDE DIPLOMATIQUEN KANSSA. OSA ARTIKKELEISTA ON LYHENNETTY. MONDEDIPLO.FI N ova ja G aze ta
TEKSTI ILJA AZAR / NOVAJA GAZETA SUOMENTANUT KERTTU MATINPURO KUVA MATTHEW PAUL ARGALL (CC BY 4.0) MUOKKAUS JULIUS HALME Venäjän televisio on ollut Kremlin kontrolloima. Nyt liitokset rakoilevat. Kapinallinen toimittaja kertoo, että vain harva uskoo itse siihen, mitä he joutuvat kertomaan uutisissa. Uutisia ilman ääntä V ENÄJÄN VALTIOLLISEN ykköskanavan toimittajasta Mari na Ovsjannikovasta tuli maailmankuulu, kun hän 14. maalis kuuta 2022 ryntäsi Vremjailtauutisten aikana suoraan lähetykseen mielen osoituskylttinsä kanssa. [Voiman huomio: Ovsjannikova va roitti kyltissään luki uskomasta iltauu tisten propagandaaan ja valheisiin. Tässä Novaja Gazetan toimittajan Ilja Azarin haastattelussa Ovsjannikova kertoo, ettei hän aio lähteä pois Venä jältä, vaikka häntä uhkaisi rikostuo mio. Ovsjannikova on saanut teostaan 30 tuhannen ruplan [eli 280 euron] sa kot. On mahdollista, että lisää rangais tuksia on tulossa. [Voiman huomio: Jutussa ”…” tar koittaa ”sota”sanaa. Venäjän uuden lain mukaan Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa ei saa kutsua ”sodaksi”. Lain rikkomisesta seuraa 15 vuoden vankeustuomio.] Pidättekö itseänne sankarina? ”En, minulla ei ole ollenkaan san karillinen olo. Tottakai ymmärrän, et tä tekoni oli rohkea, mutta ennen kaik kea tunnen oloni tällä hetkellä todella väsyneeksi. Kuten poikani sanoi, olen ’ihminen, joka pilasi perheemme elämän’. Vasta sin hänelle, että joskus on ryhdyttävä järjettömiin tekoihin, jos haluaa tehdä elämästä parempaa.” Mikä sai teidät ryhtymään mielen ilmaukseen? Suunnittelitte ko sitä pitkään, vai oliko se spontaa ni teko? ”Tyytymättömyys vallitsevaan tilan teeseen oli herännyt minussa jo aikaa sitten, mutta kun tämä (…) alkoi. Se (…) aiheutti minussa niin voi makkaan tunnereaktion ja järkytyk sen, etten kyennyt syömään, juomaan tai nukkumaan moneen päivään. Olin lomalla sillä viikolla, kun (…) alkoi. Kun palasin töihin ykköskanavalle, il mapiiri siellä oli sietämätön: propa gandaa sisältävät uutislähetykset pyö rivät siellä nonstoppina, ja samaan aikaan kaikki informaatio, jota luin länsimaisista uutistoimistoista, ker toi täysin erilaisesta tilanteesta. Minä työskentelen, tai siis työskentelin, yk köskanavalla kansainvälisten uutisten editorina. Ykköskanava ei tietenkään näyt tänyt länsimaisia uutisia, mutta mi nä olin seurannut niitä koko viikon. Kun työviikko loppui, tajusin etten enää koskaan palaisi tälle työpaikal le. Halusin irtisanoutua. Siinä vai heessa minun mieli lähteä kadulle ja osallistua mielenosoituksiin, mutta näin, kuinka kadulla mieltään osoit tavat otettiin kiinni ja vietiin polii silaitokselle. Silloin sain idean, et tä voisin järjestää tehokkaamman mielen ilmauksen.” Eikö teitä pelottanut näyttää tele vision suorassa lähetyksessä kylttiä ja nauhoittaa videovetoomus, joiden sisältö on tämän päivän näkökul masta aika rohkeaa? ”Pelotti. Ja pelottaa yhä, mutta sil lä hetkellä olin todella emotionaalises sa tilassa. Ero sen välillä, mitä todellisuudes sa tapahtuu ja mitä ykköskanavan uu tisissa näytetään, oli niin suuri, että koin äärimmäistä tarvetta pysäyttää tämä (…). En ollut loppuun asti tajunnut kaik kia tästä tempauksesta koituvia seu rauksia. Mutta jos en olisi tehnyt sitä maanantaina, luultavasti olisin heti tiistaina jättänyt irtisanoutumisilmoi tuksen.” Ettekö olleet tietoinen uudesta laista, jonka mukaan armeijaa kos kevien valeuutisten levittämisestä voi saada vankeustuomion? Vai ajat telitteko, ettei se koske teitä?
3 / 2022 • 17 Uutisia ilman ääntä ”Kyllä minä tiesin, että se koskee minua, jos tekoni saa paljon huomiota mediassa, kuten se lopulta sai. Mutta olin lähes varma, että en onnistu suun nitelmassani. Joko jalkani alkavat va pista niin, etten kykene menemään studioon, tai sitten kuvaaja sammut taa kameran ennen kuin kukaan ehtii näkemään minua.” Kieltäydyitte [Ranskan presiden tin Emmanuel] Macronin tarjoa masta poliittisesta turvapaikasta Ranskassa. Sanoitte, että olette patri ootti, ettekä halua lähteä Venä jältä. ”Kyllä, se on totta.” Eikö mikään voi saada teitä muut tamaan kantaanne? ”Olen todella huolissani lasteni tur vallisuudesta. Paras vaihtoehto olisi lähettää heidät pois Venäjältä ja jää dä itse tänne. Valitettavasti se ei ole mitenkään mahdollista, koska heidän isänsä ei ikimaailmassa halua lähteä Venäjältä.” Venäläistä vastustusta Miksi kyltissänne oli tekstiä myös englanniksi? Se antoi aihetta syyttää teitä viestin suuntaamisesta erityi sesti ulkomaiselle yleisölle. ”Minä halusinkin suunnata sen myös ulkomaiselle yleisölle. Englan ninkielisen tekstin tarkoitus oli näyt tää, että venäläiset vastustavat (…). Venäjänkielinen teksti oli vetoomus venäläiselle yleisölle, että he lakkaisi vat uskomasta propagandaan.” Mutta tiedättehän, että Venä jän viranomaisilla on tapana käyt tää tuollaista lähtökohtaa hyväksi osoittaakseen, että protesti oli län simaiden maksama. Ja vaikuttaa sil tä, että myös kansa on valmis ajatte lemaan niin. ”Minulta alettiin heti kysyä, minkä maiden tiedustelupalveluiden kanssa työskentelen. Kukaan ei ollut uskoa, et tä minulla ei ole minkäänlaisia yhteyk siä minkään maan tiedustelupalvelui hin, ja että olen vain ykköskanavan rivityöntekijä. En työskentele [Britan nian tiedustelulle] MI6:lle, en FBI:lle enkä [Israelin] Mossadille.” Pidätyksen jälkeen teidät löydet tiin vasta seuraavan päivän iltana oikeudenkäynnin alkaessa. Kuulus teltiinko teitä koko tuon ajan? ”Kyllä, pidätyshetkestä oikeuden käynnin alkuun asti. Koko yön ja seu raavan päivän.” Ette vedonneet perustuslain 51. artiklaan, joka takaa oikeuden ol la vastaamatta kuulustelijan kysy myksiin? ”Sanoin kuulustelijalle, että tarvit sen asianajajan ja että 51. artiklan pe rusteella en aio todistaa itseäni vas taan. Minulle vastattiin monta kertaa, että ’joo, joo, asianajaja on tulossa’. Kun kysyin, millainen asianajaja, minulle vastattiin että julkinen asian ajaja. Sanoin, etten halua julkisen puo len asianajajaa, koska olen varma, että kuka tahansa moskovalaista asianaja jista on nyt valmis työskentelemään minun kanssani. Vaadin myös puhe lintani. Minun ei annettu soittaa asianaja jalle, ystävilleni tai läheisille. He sa noivat vain, että ’tämä ei ole kuuluste lu vaan ystävällismielinen keskustelu. Juodaan vaan kahvia, syödään blinejä ja jutellaan’.” Vastasitteko kaikkiin heidän ky symyksiinsä? ”Kyllä, koska minulla ei ole mitään salattavaa. Mutta kuulustelun aikana ärsytys sisälläni kasvoi ja vaadin noin 20 kertaa saada paikalle asianajajan.” Kyllä hävettää Ovatko kolleganne tyytyväisiä tilan teeseen työpaikallaan? ”Siellä on töissä paljon liberaalisti ajattelevia ihmisiä, tai ainakin sellai sia, joiden näkemykset eroavat täysin maamme johdon näkemyksistä. Luu len, että vakaumuksellisia putinisteja on noin pari–kolme prosenttia työn tekijöistä, ei sen enempää. Siellä on töissä fiksuja, kouluttautuneita ihmi siä, jotka matkustelevat paljon ja ym märtävät kyllä, mitä maassamme ta pahtuu. Voi olla, etteivät he ole ihan yh tä liberaaleja kuin minä, mutta siitä huolimatta moni kollegoistani ottaa televisiosta äänet pois päältä, kun päi vittäinen ajankohtaisohjelma Vremja alkaa.” Olette iloinen siitä, että moni kol legoistanne on viime aikoina irti sanoutunut valtion televisiokana vilta. Miksi ette itse jo aikaisemmin irtisanoutunut, jos olette liberaalis ti ajatteleva? ”Minun täytyy jotenkin ruokkia perheeni. Minulla on kaksi lasta ja lai na. Taloudellinen tilanteeni on todel la hankala.” Vetoomuksessanne videolla ker roitte, että häpeätte työskente lyänne ykköskanavalla. Mainitsitte myös [oppositiojohtaja Aleksei] Na valnyin myrkytyksen. Hävettikö tei tä jo silloin [elokuussa 2020]? ”Hävetti. Allekirjoitin muutaman vetoomuksen Navalnyin puolesta, mutta mielenosoituksiin en osallistu nut, koska minulla oli todella tiukka elämäntilanne, eikä minulla ollut yh tään vapaaaikaa. Aioin kyllä mones ti mennä, mutta se ei koskaan toteutu nut.” Vetoomuksessa kannustitte ih misiä kaduille osoittamaan mieltä, vaikka ette itse tee niin. Se ei tunnu ihan oikealta. ”Tiedän. Läheltä piti, etten saanut siitä kehotuksesta syytettä rikoksesta. Jos olisin kehottanut ihmisiä osallis tumaan johonkin tiettyyn mielenosoi tukseen tiettynä ajankohtana, olisin saanut syytteen. Näin asianajajat mi nulle kertoivat.” Kiehumispiste Kuinka voimme vaikuttaa yhteis kunnassamme vallitsevaan välinpi tämättömyyteen? ”Ihmisten tulisi ymmärtää, että hei dän ongelmansa juontavat juurensa suoraan siihen, mitä Ukrainassa nyt tapahtuu. Onko enää muka mahdollis ta keskittyä vain henkilökohtaisiin on gelmiin? Ongelmat kasaantuvat kuin lumi pallo, ja lopulta tämä lumivyöry peit tää meidät kaikki alleen. Venäläiset ajattelevat hyvin hitaas ti, mutta lopulta he saavuttavat kie humispisteen. Kaikki ei vain tapahdu niin nopeasti, ja tarvitaan aikaa sii hen, että ihmiset ymmärtävät millai seksi elämä Venäjällä on muuttunut.” Kyllä, mutta Ukrainan kansalla ole aikaa odottaa. ”Niinpä, valitettavasti. Juuri siksi minä yritin ravistaa venäläistä yleisöä tällä teollani. Luulen että tekoni aihe utti sen, että ihmiset joutuivat edes hiukan ajattelemaan mitä ympärillä tapahtuu sen sijaan, että istuvat vaan peloissaan omissa pesäkoloissaan.” Tehän olette asuneet Tšetše niassa lapsena? ”Synnyin [Ukrainan] Odessassa ja asuin Tšetšeniassa 1985–1993. Läh dimme sieltä, kun ammuskelu alkoi. Pakenimme, kun kranaatit alkoivat rä jähdellä ikkunoittemme alla.” Silloin ammuttiin paikkaa, jossa asuitte, ja nyt ammutaan paikkaa, jossa synnyitte. ”Kyllä, juuri niin. Tietenkin suhtau tumiseeni on vaikuttanut se, että ym märrän ukrainalaisten lasten kokevan nyt saman, mitä itse lapsena koin. Ti lanteissa on paljon samaa: hävitetty asunto, omaisuuden menetys, uuden elämän rakentaminen tyhjän päälle. Minä olin silloin 12vuotias ja minun oli helppo aloittaa elämä alusta, mutta äitini oli yli 40. Hänelle uuden elämän aloittaminen tyhjästä oli todella trau maattista, eikä hän ole päässyt niistä kokemuksista eroon vieläkään.” Mitä aiotte tehdä tulevaisuudes sa? ”Minulla ei ole tällä hetkellä min käänlaisia pitkän tähtäimen suunni telmia. Haluan vain saada nukuttua. Ajattelen tulevaa sitten virkeämpänä. Katsotaan, mitä tapahtuu.” Venäjän iltauutiset 14.3.2022. Marina Osvjannikovaa näkyy vain vähän kyltin takaa. TÄMÄ EI OLE KUULUSTELU VAAN YSTÄVÄLLISMIELINEN KESKUSTELU. JUODAAN VAAN KAHVIA, SYÖDÄÄN BLINEJÄ JA JUTELLAAN.
18 • 3 / 2022 TEKSTI TATJANA BRITSKAJA / NOVAJA GAZETA SUOMENTANUT KIRSTI ERA KUVAT NOVAJA GAZETA Venäläisten sotavankien perheet eivät enää usko propagandaan. Epätoivoiset äidit tietävät, mistä todella on kyse. ”S AIN tekstiviestin 27. helmikuuta: ’Olen Ukrainan armeijan upseeri. Tiedättekö, missä poikanne on?’ Sii nä luki poikani koko nimi ja syntymä aika, kaikki tiedot”, Ljuba Vorobjova muistelee. Viesti jatkui: ”Hän on täällä Ukrai nassa sotavankina.” [Voiman huom: Venäjänkielinen sota vankisana ei sisällä sotasanaa.] Vorobjova istuu ikkunan edessä au ringonpaisteessa, eikä kyyneleitä juuri huomaa. Sysimustat hiukset ovat nut turalla. Hän asuu Sokolissa, pienessä kaupungissa lähellä Vologdaa, Pieta rista itään. Ukrainalaiset lähettivät valokuvan, jossa pojan silmät oli sidottu. Äiti tun nisti hänet heti. Pian Vorobjova sai video puhelun, jossa pojan kasvot nä kyivät ja heidän annettiin keskustella. Vorobjova kysyi heti, onko poika palk kasoturi. ”Ei äiti, en ole allekirjoittanut mi tään”, poika vastasi. Vorobjova nauhoitti videolle kes kustelun poikansa kanssa. Se on pää todiste siitä, että poika on sotavanki. Todisteet olivat äidin hallussa jo sil loin, kun joukkoosasto vakuutteli pu helimessa, että Daniil Vorobjov palve luspaikassaan, eikä ole matkustanut minnekään. Ljuba Vorobjova vetosi kirjallisesti pojan joukkoosastoon: ”Pyydän etsimään poikani ja il moittamaan minulle hänen olinpaik kansa ja terveydentilansa. Pyydän ryhtymään pikaisiin toimiin poikani palauttamiseksi Venäjän alueelle. Pyy dän tarkastamaan, tapahtuiko hänen lähettämisensä Ukrainan alueella suo ritettuun erikoisoperaatioon laillisesti ja tiedottamaan minulle tarkastuksen tuloksista.” Joukkoosastossa on lakattu vas taamasta puheluihin, Vorobjova ker too. Ei hänen kirjeeseensäkään ole vastattu. Pojan tyttöystävä kaivoi joukko osaston komentajan puhelinnumeron, ja tämä lupasi selvittää sotamiehen kohtalon ja soittaa. Sen jälkeen hän kään ei ole vastannut puheluihin. Pu helimesta kuuluu vain odotusäänenä hilpeää musiikkia. Missä osassa Ukrainaa poika jou tui vangiksi ja missä hän on nyt, sitä Vorobjova ei tiedä. Tuntemattomasta ukrainalaisnumerosta tulleesta vies tistä hän sai tietää vain pojan siirros ta Ukrainan sotilaspoliisin hallintaan. ”Komppania vaikenee, sieltä ei kuu lu tavuakaan. Minua ällistyttää moi nen välinpitämättömyys lapsiamme kohtaan. Minähän luovutin poikani suorittamaan velvollisuuttaan isän maalle.” Propaganda kannustaa loanheittoon Kun sosiaalisissa verkostoissa ilmes tyivät ensimmäiset tiedot sotavangiksi joutuneesta paikallisesta, Vorobjovien päälle vyöryi netissä kuraa. Heitä syy tettiin valheiden sepittämisestä ja pa niikkimielialoista. Tämä virta hiljeni vasta, kun Venäjän puolustusministe riö myönsi virallisesti, että varusmie hiä on mukana ”erikoisoperaatiossa”. Sitten alkoi painostus. ”Emme saaneet suoria uhkauksia, mutta johtoportaasta oli varmaan ke hotettu olemaan levittämättä tietoa Daniilin sotavankeudesta, Vorobjovien Antakaa poikani takaisin POIKANI EI OLE KOSKAAN HALUNNUT AIHEUTTAA MINULLE HUOLTA. MUTTA KUINKA HÄNET SAADAAN KOTIIN?
juristi Anna Smirnova arvioi. Hän auttaa Vorobjovaa ilmaiseksi. ”Meille soitettiin ja kehotettiin ole maan tapaamatta mediaa. Kukaan ei kieltänyt kirjoittamasta valituksia ja anomuksia. Tuntui selvästi, että siel lä pelättiin juuri julkisuutta ja tieto jen leviämistä perheen ja alueen ulko puolelle.” Daniil Vorobjovin tapauksesta tie tää jo koko Sokolin kaupunki ja puolet Vologdan alueesta. ”Olemme lähettäneet kirjallisia ky selyitä sotilas ja piirisyyttäjien viras toihin, Läntisen sotilaspiirin komen tajille, turvallisuuspalvelu FSB:lle ja komppaniaan, Smirnova luettelee. ”Olemme käyneet esikunnassa, sotilas syyttäjän virastossa ja Punaisen Ristin toimistossa. Punaisessa Ristissä meitä todella ryhdyttiin auttamaan. He ottivat meidät vastaan, lähetti vät pyyntömme Punaisen Ristin Mos kovan komitealle, josta sen on määrä päätyä kansainväliselle Punaisen Ris tin osastolle, joka hoitaa sotavankien asioita”, Smirnova kertoo. Myös vapaaehtoiset ovat perusta neet sosiaaliseen mediaan avustusryh miä, joissa vaihdetaan tietoja. Puolustusministeriöltä ei ole tul lut virallista vahvistusta varusmies Vorobjovin vangitsemisesta, mutta tie toa ei myöskään ole kumottu. Jos vangitseminen olisi tekaistua, pelkkää kuvamanipulaatiota ja har hautusta, kuten propaganda väittää, sittenhän poika oli helppo tuoda äitin sä luo elävänä ja terveenä. ”Kuvitelkaa, miten moni äiti rukoilee” Daniil Vorobjov ei hakeutunut armei jaan, muttei myöskään luistanut palve luksesta. Myöhemmin hän oli aikeissa pyrkiä lääketieteelliseen ja opiskella neurokirurgiksi. Lisäksi hän kertoi, että palattuaan hän olisi pari viikkoa äidin luona, mutta muuttaisi pian asu maan tyttöystävänsä kanssa. Nyt pojan tyttöystävä ja Vorobjova soittelevat yhdessä esikuntiin vaatien varusmiehen palauttamista vankeu desta. Myös vanhemman veljen vai mo on ollut anopin rinnalla, soitellut kaikille mahdollisille tahoille ja juos sut virastoissa. Vorobjova on kysellyt vankien vaihdosta. Viralliset lähteet Ukrainas sa tai Venäjällä eivät vahvista toistai seksi mitään vankien vaihtoa. Vorob jova toivoo, että jos varusmiehiä on alettu vaihtaa etulinjasta, kuten Ve näjän puolustusministeriö ilmoittaa, myös vankien vaihto aloitetaan heis tä. Parvekkeelta näkyy tehtaan piip pu. Vorobjova käy siinä tehtaassa töis sä. Se on kaukana, ja hän matkustaa kahdella bussilla. Kesäisin hän käve lee säästääkseen rahaa. Pojan armeijaaikana hän oli haa linut mahdollisimman paljon työvuo roja, mutta nyt esimies antoi hänel le lomaa: pojan kohtalosta päättävät tahot suostuvat puhumaan äidin kans sa vain virallisina vastaanottoa ikoina. ”Poikani ei ole koskaan halunnut aiheuttaa minulle huolta. Hän sanoo aina, että kaikki on hyvin. Hän on sellainen ihminen. Rautainen luon ne. Nytkin hän väittää, että kaikki on hyvin, että häntä ei haukuta eikä lyö dä. Mutta kuinka hänet saadaan ko tiin?” Äiti hörppää kahviaan ja katsoo eteensä näkemättä mitään. Vorobjovin odotettiin alunperin ko tiutuvan heinäkuussa. Siihen on val mistauduttu remontoimalla hänen huoneensa. Kun poika palaa, äiti ei päästä tätä enää minnekään. Asukoon tyttöystä vän kanssa äidin kotona. Lastenkodin kasvatilla Ljuba Vo robjovalla on neljä lasta. ”Mitä isom pi perhe, sen parempi. En anna poi kaani minnekään sairaalaan. Hoidan häntä itse ja autan pääsemään jaloil leen. Kun hän oli parivuotias, olimme vähän väliä sairaalassa. Häntä piina si keuhkoputkentulehdus. Sain silloin rukoiltua hänet terveeksi, ja niin teen nytkin.” Vorobjovan televisio pauhaa ker toen venäläisten menestyksestä erikois operaatiossa. Vorobjova kään tää sille selkänsä pidätellen kyynelei tään. ”Kyllä Danja palaa. Rukouksiini vastataan. Mutta kuvitelkaa, miten moni äiti nyt rukoilee. Jumala ei var maan suoriudu tästä kaikesta.” KUN POIKA PALAA, ÄITI EI PÄÄSTÄ TÄTÄ ENÄÄ MINNEKÄÄN. Ljuba Vorobjova kotonaan Sokolissa. ninni@kaligraphics.fi / www.kaligraphics.fi KALI GRAPHICS
20 • 3 / 2022 TEKSTI IIDA SIMES KUVA NOVAJA GAZETA TEKSTI JULIETTE FAURE SUOMENTANUT JORMA PENTTINEN Novaja Gazeta lakkaa ilmestymästä. Sodan aikana rehellisyydelle ei ole sijaa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan oli osoitus Neuvosto liiton hajoamisen aikaan syntyneestä ajattelutavasta. Se ennusti yhteenottoa lännen kanssa. Venäläisten haukkojen rooli on ollut ratkaiseva. Tuomittuna taakan alle KOLUMNI Venäjän konservatiiviset haukat M A ALISKUUSSA 2022 Ve näjän hyökkäyssotaa on kestänyt pari viikkoa. Latvian pääkaupungissa Riiassa suuressa elokuvateatterissa on paikalla dokumenttielokuvan ker maa erityisesti Latviasta, Ukrainasta ja Venäjältä. Näyttämölle astelee festareiden su pertähti, joka ei olekaan elokuvanteki jä, vaan juryn puheenjohtaja. Dmitri Muratov (s. 1961) on Nobelin rauhan palkinnon saanut Novaja Gazeta leh den perustaja ja päätoimittaja. Hänes tä näkyy väsymys. ”Käynnissä on sota. Tämä inhottava ja tuhoisa sota pilaa monen sukupol ven elämän”, hän sanoo. ”Ukraina ei hyökännyt Venäjälle”, hän lisää. Muratov ryhtyy pohtimaan valta politiikan ja sodan logiikan epäoikeu denmukaisuutta. Jos maiden eliitit vihaavat toinen toisiaan, miksi tilan teesta pitäisi syyttää kokonaisia kansa kuntia, hän ihmettelee. Puhe pohjustaa festivaalin pääpal kintoa. Sen voittaa venäläinen elokuva Naisten alue, jossa naiset valmistavat saappaita eristäytyneessä pohjois venäläisessä kylässä. Muratovista te os todistaa, miten yksittäinen ihminen on tuomittu kantamaan valtavia taak koja, vaikka on syytön asioiden tilaan. Lopuksi hän kertoo toivovansa, ettei naisten tekemiä saappaita koskaan käytetä sodassa. Riian illassa elokuvatiimi ja kutsu vieraat nauttivat toistensa seurasta, ukrainalaisesta musiikista ja virvok keista. Muratov ei rentoudu, hän li vahtaa tapaamaan maan presidenttiä. VENÄJÄN PRESIDENTIN ja tämän KGBkavereiden harjoittama propa ganda on ollut tehokasta jo yli parin vuosikymmenen ajan. Kun sukellus vene Kursk upposi vuoden 2000 elo kuussa, Kreml alkoi ahkerasti muun nella totuutta: veneeseen tuli vika, ei kun ei tullut, länsimaat upottivat sen. Ei kun sabotööri matruusien joukossa upotti veneen. Kun venäläisen sotilaan operoima venäläinen ohjus pudotti malesialai sen matkustajakoneen kesällä 2014, Kreml alkoi suoltaa verbaalista sontaa siitä, miten eri tahot, ristiriitaisestikin, ovat lentokoneattentaatin takana. Propagandan taiturit tietävät, ettei ole väliä, mitä on tapahtunut. Riittää, kun kylvää epäilyksiä siitä, että Venä jää taas sorretaan. Novaja Gazeta on ollut Venäjäl lä viimeisiä Kremlin ikeestä irrallaan olevia tiedotusvälineitä. Sen journa listit ovat tutkineet sotarikoksia se kä toimittajien ja poliitikkojen mur hia. Vaikka sen toimittajista kuusi on 2000luvulla murhattu, Muratov on löytänyt motivoituneita ihmisiä tii miinsä. 28. maaliskuuta 2022 Novaja Gazeta ilmoitti, että se lakkaa ilmestymästä. Mitta tuli täyteen. Kreml kielsi ”sota” sanan käytön Venäjän hyökkäyssodas ta, ja äskettäin lehti sai huomautuksen, koska se ei ole ilmoittanut olevansa ul kovaltojen agenttifirma. Pitkälti Muratovin ansiosta Venä jällä on ollut edes jonkinmoinen sijoi tus lehdistönvapauden listalla. Vuonna 2021 Venäjä oli 150. sijalla 180 maan lis talla, Venezuelasta pari ja Myanmarista 10 sijaa alaspäin. Tämän sodan, kiellet tyjen sanojen, suljettujen tiedotusväli neiden ja räikeän propagandan myötä Venäjä romahtanee Myanmarin ohi sa nanvapauden pimeään onkaloon. TOIVOTTAVASTI MUR ATOV pääsee pian jonnekin festivaaleille puhumaan vapaasti ja katsomaan taideteoksia. Hän ansaitsee ja tarvitsee levähdys tauon, sillä journalistinen työ on aina vain raskaampaa. Epäilemättä hän jatkaa tätä työtä. Dmitri Muratov työpaikallaan Novaja Gazeta -lehdessä. K IRJAILIJA Aleksandr Pro hanov täytti 84 vuotta 26. helmikuuta 2022. Hän antoi haastattelun Ukrainan yllä hävittäjän ohjaamosta. ”Lennän mustan ukrainalaisen maan yllä venäläisten tankkien kulki essa alla. Ne korjaavat sitä hirviömäis tä vääryyttä, joka viilsi julmasti histo riallista Venäjää vuonna 1991. Tänään me yhdistymme jälleen Ukrainaan.” Prohanov on yksi kansallisten patri oottien eturivin hahmoista. Presidentti Boris Jeltsiniä 1990luvulla vastusta neen opposition keskeisenä äänenkan nattajana oli Prohanovin perustama Zavtralehti. Sen kommentaattoreis sa oli Stalinin kannattajia, monarkiaa kannattavia ortodoksipappeja ja jopa traditionalistisia muslimeja. Euraa sialainen ajattelija Alexandr Dugin korosti Venäjän sivilisaation erityis luonnetta. Mukana olivat myös kan sallisbolsevistinen kirjailija Eduard Limonov ja kommunistisen puolueen johtaja Gennadi Zjuganov. Tämä ajatussuunta muodostui pe restroikan (1985–1991) jälkeen vastus taakseen ”länsimielisiä” (zapadniki) ja ”liberaalidemokraatteja.” Joukko kritisoi ankarasti demokratiaa, talou den vapauttamista, oligarkkien val taa, yhteiskunnan länsimaistamista ja Yhdysvaltain ylivaltaa kansainvä lisessä politiikassa. Kansallismielisil lä patrioo teilla on yksi yhteinen toive: perustaa vahva valtio, jossa yhdis tyisivät historiallinen Venäjä ja sekä Neuvostoliiton sekä sotilaallinen että tekno loginen mahti. Vladimir Putinin tulo presidentiksi vuonna 2000 vahvisti konservatiivista aaltoa. Vuodesta 2004 lähtien venäläis haukkoja rohkaistiin yhä enemmän osallistumaan ideologiseen vasta hyökkäykseen, jonka Kreml oli käyn nistänyt vastustaakseen länsimielisiä ”värivallankumouksia” edesmenneen Neuvostoliiton alueella. Viron rajan lähellä sijaitsevan kes kiaikaisen linnakkeen, Izborskin pik kukylän, mukaan vuonna 2012 nimet ty Izborskin klubi loi vaikutusvaltaisen poliittisen ja ideologisen ryhmittymän ”isänmaallisille” ihmisille. Tunnettu ja aktiiveja ovat taloustutkija Sergei Glazjev, Putinin rippiisäksi mainittu metropoliitta Tihon, öljyyhtiö Rosnef tin analytiikkaosaston johtaja, toimit taja Mihail Leontjev ja fysiikan no belisti Žores Alfjorov. Klubia tukevat korkeissa viroissa olevat poliitikot, ku ten Andrei Turšak ja kulttuuriminis teri Vladimir Medinski, joka oli läs nä järjestön perustamistapahtumassa. Venäjän armeija tunnusti 2014 klu bin strategisen merkityksen antamalla strategisia ohjuksia kantavalle pommi koneelle nimen Izborsk ja kiinnittä mällä järjestön logon sen kylkeen. Heinäkuussa 2021 Putinin kirjoi tukset ”Venäjän ja Ukrainan historial lisesta yhteydestä” toistivat näi den haukkojen teesit Ukrainasta ”neuvosto ajan tuotteena”, jota hallitsi ”uusnatseihin myötämielisesti suhtau tuva” eliitti, ja joka oli nostanut ”venä läisvihan” ”valtion politiikaksi”. Kahdeksan kuukautta myöhemmin sota vahvisti, miten Venäjän ankaran repressiivinen hallinto ajaa imperia listista ja sotaisaa valtion politiikkaa. Izborskin klubin uskollinen jäsen, en tinen kulttuuriministeri Vladimir Me dinski, on johtanut Venäjän delegaa tiota, joka on neuvotellut rauhasta Ukrainan kanssa. Artikkeli on lyhennetty. Se ilmestyy kokonaisuudessaan Le Monde diplomatique -lehden Suomen numerossa 2/2022. www.mondediplo.fi