Voima 3/2019 - Lehtiluukku.fi

3/2019 HUHTIKUU | VOIMA.FI
Turkittomuus on eurooppalainen ja maailmanlaajuinen trendi. Norja sopi vuoden 2018 hallitusneuvotteluissaan, että maa kieltää turkistarhauksen. Ruotsissa on saatu kettujen ja chinchillojen tarhaus loppumaan kasvatusoloja koskevilla lain tiukennuksilla. Jo 12 eurooppalaista maata on kieltänyt turkistarhauksen kokonaan. Lisäksi useassa Euroopan valtiossa tarhaamista on rajoitettu merkittävästi. Monet muotibrändit, kuten Gucci, Michael Kors ja Burberry, sekä vaatetalot, kuten Zara ja H&M, ovat sitoutuneet turkittomuuteen. Kun kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämiseksi hylättiin vuonna 2013, ongelmiin tarhoilla luvattiin puuttua eduskunnan hyväksymällä maaja metsätalousvaliokunnan mietinnöllä: “[T]urkiseläinten hyvinvoinnin riskitekijöihin kuuluu pitoolosuhteiden yksipuolisuus, kuten virikkeettömyys ja monikäyttöisen tilan puute. Tämä on erityisen kriittinen hyvinvoinnin riskitekijä siitoseläimillä, jotka ovat tarhalla useita vuosia. Valiokunta katsoo, että viimeksi mainittujen eläinten olosuhteiden korjaamiseen on erityisesti panostettava ja toimenpiteitä on edistettävä investointituilla.” Kovin vähän on tapahtunut sen jälkeen. Suomen vuonna 2015 valittu hallitus ei halunnut rajoittaa tarhauselinkeinoa käytännössä ollenkaan. Jopa eläinten oikeus jatkuvaan juomaveteen oli jäämässä täysimääräisesti toteutumatta kaatuneessa laissa eläinten hyvinvoinnista. Nyt on mahdollisuus tehdä todellinen suunnanmuutos, kun maahan valitaan uusi hallitus vuonna 2019. Turkistarhaus on eläinten hyvinvoinnin kannalta kestämätön elinkeino. Suomalaisista 69 % on ilmoittanut vastustavansa nykymuotoista turkistarhausta.* 30 % suomalaisista kieltäisi tarhauksen kokonaan. 39 % hyväksyy tarhauksen vain, mikäli eläimille tarjotaan huomattavasti lisää tilaa ja mahdollisuuksia toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään. Ala vastustaa tyypillisesti eläinten hyvinvointiparannuksia, koska ne tarkoittavat tuotannon muuttumista entistä kannattamattomammaksi. Tarhaus loppuu yleensä maista, joissa säädetään vaatimuksia eläinten liikkumatilan ja lajityypillisten käyttäytymistarpeiden täyttymisen lisäämisestä. Kaikki mitä tiedämme tarhauksesta osoittaa, että ongelmat ovat alan kannalta rakenteellisia: kyse ei ole yksittäisten tarhaajien hyvästä tahdosta, vaan siitä, että kannattava tarhaus on mahdotonta yhdistää hyvinvoiviin eläimiin. Tarhoilla elävät eläimet tarvitsevat liikkumatilaa ja virikkeitä huomattavasti enemmän kuin talous sallii. Suomella on nyt korkea aika tulla eurooppalaiseen kehitykseen mukaan. Turkistarhauksen kiellon tai vähintään uusien tarhauksen rajoitusten kirjaaminen hallitusohjelmaan viestittää, että uskallamme panostaa eläinten hyvään kohteluun. Kaikki puolueet voivat osoittaa, että teollisuudenalojen saneleman politiikan sijaan ollaan valmiita ajamaan muutoksia, joiden lähtökohta on inhimillisyys ja tulevaisuuteen katsova elinkeinorakenne. Turkistarhaus ei ole tulevaisuuden ala. Sen sijaan Suomella on nyt mahdollisuus panostaa ilmaston ja eläinten hyvinvoinnin kannalta kestävään elinkeinopolitiikkaan ja alkutuotantoon. Turkiselinkeinosta luopuminen on suunniteltava huolellisesti ja inhimillisesti kestävästi. Kannustamme jokaista eduskuntavaaleissa ehdokkaita asettavaa puoluetta kirjaamaan omaksi hallitusohjelmatavoitteekseen turkistuotannon täyskiellon Suomessa. Se on hyvä lähtökohta hallituskaudelle, jolla eläimet eivät ole politiikassa pelkkä sivulause. Suomen kaikkien eläinten ystävien puolesta Animalia Seuraavaan hallitusohjelmaan saatava tarhauskielto AVOIN KIRJE PUOLUEILLE: Turkistarhaton Suomi toteutuu vain, jos me eläinten ystävät vaadimme yhdessä empaattisempaa maailmaa. Sinua tarvitaan. Tule mukaan: animalia.fi/lahjoita. * Taloustutkimus 2018
Turkittomuus on eurooppalainen ja maailmanlaajuinen trendi. Norja sopi vuoden 2018 hallitusneuvotteluissaan, että maa kieltää turkistarhauksen. Ruotsissa on saatu kettujen ja chinchillojen tarhaus loppumaan kasvatusoloja koskevilla lain tiukennuksilla. Jo 12 eurooppalaista maata on kieltänyt turkistarhauksen kokonaan. Lisäksi useassa Euroopan valtiossa tarhaamista on rajoitettu merkittävästi. Monet muotibrändit, kuten Gucci, Michael Kors ja Burberry, sekä vaatetalot, kuten Zara ja H&M, ovat sitoutuneet turkittomuuteen. Kun kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämiseksi hylättiin vuonna 2013, ongelmiin tarhoilla luvattiin puuttua eduskunnan hyväksymällä maaja metsätalousvaliokunnan mietinnöllä: “[T]urkiseläinten hyvinvoinnin riskitekijöihin kuuluu pitoolosuhteiden yksipuolisuus, kuten virikkeettömyys ja monikäyttöisen tilan puute. Tämä on erityisen kriittinen hyvinvoinnin riskitekijä siitoseläimillä, jotka ovat tarhalla useita vuosia. Valiokunta katsoo, että viimeksi mainittujen eläinten olosuhteiden korjaamiseen on erityisesti panostettava ja toimenpiteitä on edistettävä investointituilla.” Kovin vähän on tapahtunut sen jälkeen. Suomen vuonna 2015 valittu hallitus ei halunnut rajoittaa tarhauselinkeinoa käytännössä ollenkaan. Jopa eläinten oikeus jatkuvaan juomaveteen oli jäämässä täysimääräisesti toteutumatta kaatuneessa laissa eläinten hyvinvoinnista. Nyt on mahdollisuus tehdä todellinen suunnanmuutos, kun maahan valitaan uusi hallitus vuonna 2019. Turkistarhaus on eläinten hyvinvoinnin kannalta kestämätön elinkeino. Suomalaisista 69 % on ilmoittanut vastustavansa nykymuotoista turkistarhausta.* 30 % suomalaisista kieltäisi tarhauksen kokonaan. 39 % hyväksyy tarhauksen vain, mikäli eläimille tarjotaan huomattavasti lisää tilaa ja mahdollisuuksia toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään. Ala vastustaa tyypillisesti eläinten hyvinvointiparannuksia, koska ne tarkoittavat tuotannon muuttumista entistä kannattamattomammaksi. Tarhaus loppuu yleensä maista, joissa säädetään vaatimuksia eläinten liikkumatilan ja lajityypillisten käyttäytymistarpeiden täyttymisen lisäämisestä. Kaikki mitä tiedämme tarhauksesta osoittaa, että ongelmat ovat alan kannalta rakenteellisia: kyse ei ole yksittäisten tarhaajien hyvästä tahdosta, vaan siitä, että kannattava tarhaus on mahdotonta yhdistää hyvinvoiviin eläimiin. Tarhoilla elävät eläimet tarvitsevat liikkumatilaa ja virikkeitä huomattavasti enemmän kuin talous sallii. Suomella on nyt korkea aika tulla eurooppalaiseen kehitykseen mukaan. Turkistarhauksen kiellon tai vähintään uusien tarhauksen rajoitusten kirjaaminen hallitusohjelmaan viestittää, että uskallamme panostaa eläinten hyvään kohteluun. Kaikki puolueet voivat osoittaa, että teollisuudenalojen saneleman politiikan sijaan ollaan valmiita ajamaan muutoksia, joiden lähtökohta on inhimillisyys ja tulevaisuuteen katsova elinkeinorakenne. Turkistarhaus ei ole tulevaisuuden ala. Sen sijaan Suomella on nyt mahdollisuus panostaa ilmaston ja eläinten hyvinvoinnin kannalta kestävään elinkeinopolitiikkaan ja alkutuotantoon. Turkiselinkeinosta luopuminen on suunniteltava huolellisesti ja inhimillisesti kestävästi. Kannustamme jokaista eduskuntavaaleissa ehdokkaita asettavaa puoluetta kirjaamaan omaksi hallitusohjelmatavoitteekseen turkistuotannon täyskiellon Suomessa. Se on hyvä lähtökohta hallituskaudelle, jolla eläimet eivät ole politiikassa pelkkä sivulause. Suomen kaikkien eläinten ystävien puolesta Animalia Seuraavaan hallitusohjelmaan saatava tarhauskielto AVOIN KIRJE PUOLUEILLE: Turkistarhaton Suomi toteutuu vain, jos me eläinten ystävät vaadimme yhdessä empaattisempaa maailmaa. Sinua tarvitaan. Tule mukaan: animalia.fi/lahjoita. * Taloustutkimus 2018 OHJAUS JA SUUNNITTELU W A U H A U S OHJAUS ANNE RAUTIAINEN TARINA TARINOITA KERTOVASTA IHMISLAJISTA julma komedia LIPUT ALKAEN 19 € KANSALLISTEATTERIN LIPPUMYYMÄLÄSTÄ 010 733 1331 (0,0835 €+pvm/mpm) kansallisteatteri.fi LIPPUPISTEESTÄ 0600 900 900 (2 €/alk. min+pvm/mpm) lippu.fi Yhteistyökumppani #kansallisteatteri Kansallisteatteri, W A U H A U S ja Zodiak – Uuden tanssin keskus YHTEISTYÖSSÄ
HUH TIK UUN MER KKI TUO TTE ET IHME 2009–2018 – ART IN PUBLIC X 10 Paula Toppilan toimittama eng lanninkielinen teos paneu tuu Suomessa jo kymmenen vuotta toimi neen taidefes tivaalin elä mänkaareen. Kirja kokoaa kansainväli sesti arvostettu jen taiteilijoiden julkiset teokset aina kuvanveistäjä Antony Gormleyn ensimmäisestä IHMEteoksesta, Savi ja kollektiivinen keho vuoden 2018 taitelija Henrik Håkanssonin uhanalaista kovakuoriaista kä sittelevään elokuvaan THE BEETLE. Hinta 35 €. Tilattavissa kustantajan verkkokaupasta www.hatjecantz.de www.ihmefestival.fi ARKIELÄMÄN SUPERSANKARI ILMOITUS ARNO KOTRO & MARIA OHISALO: SINUA ON PETETTY Maria Ohisalo ja Arno Kotro ovat koonneet yhteen joukon kirjoittajia, jotka tarkastelevat puheenvuoroissaan tasaarvoa valitse mastaan näkökul masta. Mukana ovat Koko Hu bara, Katleena Korte suo, Saara Särmä, Juho Pylvänäinen, Anna Moring, Nasima Razmyar, JenniJuulia Wallinheimo Heimonen ja Maria Pettersson. Kirjoitukset poh tivat muun muassa kiltin tytön syndroomaa, suku puolirooleja, sukupuolen moninaisuutta, feminismiä mediassa, feminististä hauskuutta ja sukupuolijär jestelmän ilmenemistä arjessa. www.like.fi Suomen Taiteilijaseuran ja Helsingin Taidehallin yhteistyössä järjestämä Nuoret 2019 näyttely esit telee nuorten taiteilijoiden ajankohtaista tuotan toa videotaiteesta kuvanveistoon ja performanssiin. Tänä vuonna vietetään näyttelyn 80vuotisjuhlaa: Nuorten näyttely nähtiin Taidehallissa ensimmäistä kertaa vuonna 1939. Helsingin Taidehalli, 30.3.–26.5.2019 Nervanderinkatu 3, Helsinki www.taidehalli.fi NUORET 2019 Sex, drugs & rock’n roll, postiangstia säästelemättä! Janne Parviaisen Post Man on ajan kohtainen sarjaku vakertomus itsen sä löytämisestä, rakkauden etsi misestä ja rajo jen piirtämisestä maailmassa, jos sa jokaisesta pu ristetaan viimeiset pisarat tehok kuuden alttarille. Tarina sivuaa teemoiltaan Charles Bukowskin legendaarista Postitoimistoteosta ja kuvaa nuoruuden minnekkään menemättömyyttä Mikko Rimmisen Pussikaljaromaanin hengessä. Kirja saatavilla sarjakuva ja verkkokaupoista tai osoitteesta www.suistobooks.com Pelagon pyörät ovat kymmenessä vuodessa tulleet pit källe. Pyörät sopivat monenlaiseen arkeen, ja niissä on läsnä suomalainen muotoiluperinne ja laatuajattelu. Vuoden arkipyöräksi tituleeratusta Pelago Airistosta on tänä keväänä julkaistu uusi taivaansininen väri. Airisto on viimeistelty kokonaisuus, jolla sujuvat niin työmatkat kuin kesäiset retket. Tehokkaat napadyna movalot eivät ne koskaan jää matkasta. Laaja skaala vaihteita ja hydrauliset levyjarrut toimivat kevyesti kai kissa olosuhteissa. www.pelagobicycles.com 10 VUOTTA UUTTA SUOMALAISTA PYÖRÄMUOTOILUA Saksalaiskirjailija Volker Kutscherin viime syksynä suo meksi ilmestynyt dekkari Babylon Berlin aloitti sar jan nuoresta ko misario Gereon Rathista 1930lu vun paheellises sa Berliinissä. Kutscherin kir jojen pohjal ta on tehty tv sarja, josta on Suomessakin nähty kaksi ensimmäistä tuotanto kautta eli 16 jaksoa. Parhaillaan tekeillä on kolmas tuotantokausi, joka pohjautuu Mykkä kuolema kir jan tarinaan. www.bazarkustannus.fi BABYLON BERLIN & MYKKÄ KUOLEMA VOIMA JA VALTA – VENÄJÄN MAFIA KREMLIN SUOJELUKSESSA ”Galeottin kirja an taa tarkan kuvauk sen Venäjän klep tokratiasta. Venäjä on maa, jossa ri kollisuuden, po litiikan ja lain käytön rajat ovat hämärty neet. Kaikki kol me ovat versi oita toisistaan järjestelmässä, jossa yksittäi sen ihmisen rooli muuttuu tilan teen mukaan. Ajankohtainen ja tärkeä kirja kaikille, jotka pohtivat, kuinka rajoittaa Venäjän vaikutusval taa lännessä ja rangaista Venäjän johtoa tekemistään rikoksista.” – The Guardian www.docendo.fi Tapani Rinne julkaisee hektisen kevään vastapainok si Radiotonsoololevyn, joka vie ajatukset toiseen ulot tuvuuteen. Diginä ja upeana valkoisena vinyylinä jul kaistava Radioton on orgaanista ambientia, jonka lopputulos on saatu aikaiseksi käyttämällä pelkkiä pu haltimia sekä elektroniikkaa. Kaikki levyn kuultavat ää net ovat siis pientä saksofonin vierailua lukuunotta matta Tapanin bassoklarinetista. www.tapanirinne.com TAPANI RINNE: RADIOTON Le en a Pu kk i, Tä yd el lis yy tt ä et si m äs sä , 20 17 –2 01 9, va ha a ni m aa tio , H D
MA ASSAMME JÄRJESTETÄ ÄN huhtikuussa ilmastovaalit. Viime syksyisen IPCC-raportin myötä ilmastonmuutos on käväissyt jokaisen poliitikon huulilla. Hetken herätyksestä jäi viitteitä vaaliohjelmiin. Nyt ”1,5 asteen tavoite” on mantra, joka ajaa kohti kestävämpää kehitystä. Kuitenkin aidosti kunnianhimoista ilmastopolitiikka näyttäisivät ajavan ainoastaan vasemmisto ja vihreät. Vaikka ilmastonmuutoksesta on varoiteltu 1980-luvulta saakka, päästöt ovat kasvaneet. Ilmastonmuutoksen torjunta on prosessi, joka haastaa yhteiskuntaja talousjärjestelmämme, koska kapitalismin varaan rakentuneet yhteiskunnat nojaavat kulutuksen kasvuun. Luonnon kestokyvyllä ei ole aitoa roolia kulutusyhteiskuntien rakenteissa. Ilmastokriisi on siis kapitalismin kriisi, toteaa Ville Lähde yhteiskunnan syviä muutoksia luotaavasta Bios-yksiköstä (s. 21). ”Pelkästään kauralattea juomalla ja muilla kulutusvalinnoilla ei järjestelmätason virhettä saa korjattua”, teatteri ohjaaja Esa Leskinen kiteyttää (s. 14). Järjestelmä ei muutu yhdessä vaalikaudessa. Vallan ja varallisuuden asemia puolustavat eturyhmät ja yksilöt ovat linnoittautunut ydin, joka ei todennäköisesti luovu eduistaan vielä silloinkaan, kun katastrofi on jo ilmeinen. EDELLISTÄ KONKREETTISEMPI este järjestelmän muutokselle, jonka perustana olisi kestävä kehitys ja läpileikkaava tasa-arvo, on ehkä kuitenkin elämäntapamme. Se puolestaan muodostaa kokemuksemme ihmisyydestä samoin kuin jokainen järjestelmä tuottaa kaltaistaan ihmisyyttä. Kulloisessakin järjestelmässä selviäminen ja operointi tuottaa, istuttaa ja kasvattaa meihin toimintaja selviytymismalleja sekä identiteettien aineksia. Samalla se luo myös malleja kokemukselle, kuten mitkä asiat koemme tyydyttävinä, tai minkälaiset asiat tuottavat meille kokemuksen onnistumisesta, menestymisestä, epäonnistumisesta – mikä on (ihmis)arvoa ja mikä ei. Nykyjärjestelmässä jokainen meistä on kuluttaja. Kulutuksella tarkoitetaan taloustieteessä jonkin hyödykkeen käyttämistä tai nauttimista muussa kuin tuotantotarkoituksessa. Se osa tuloista, jota ei kuluteta, on säästöä. Säästössä oleva laiska raha on itsekästä, se ei vaurastuta verojen ja talouskasvun myötä yhteiskuntaa. Harva meistä kokee tai myöntää identiteettinsä olevan kuluttaja, mutta silti sen ominaispiirteet sijaitsevat tapojen, mallien ja tyydytyksien sekavassa vyyhdessä. Vaikka tiedostava kuluttaja ei ehkä enää tyydytä itseään yltiöpäisellä ostelulla, niin silti uusi kevät takki kirpparilta tuo tunnun uudesta alusta. Ekologisesti tuotetun erikoisoluen vs. bulkkikaljan hankinta, laatuviinin karisma, uuden polkupyörän tai sähköauton status saattaa järkisyiden takana tuottaa myös sosiaalisen ylenemisen tyydyttävän vivahteen. Kuluttajuudella on syvä psykologinen juuristo skeemoissamme. ”Tavaroilla tuntuu olevan ominaisuuksia, jotka eivät selity niiden aineellisesta luonteesta. Pöytä tehdään puusta, mutta heti kun pöytä aletaan käsitellä tavarana – siis ostaa ja myydä – ne tuntuvat saavan ominaisuuksia, jotka eivät selity niiden käyttöarvolla”, Vesa Oittinen avaa Karl Marxin näkemystä tavarafetisismistä illuusioiden teoriana tuoreessa kirjassaan Marx ja moderni (Niin & näin, 2018). ”Ne jotka ottavat nämä näennäisyydet todesta, ovat joutuneet kapitalistisen yhteiskunnan todellisen luonteen kätkevän fetisismin uhreiksi”, Oittinen kirjoittaa. Nyt vaaditaan ilmastotekoja. Maaliskuussa järjestetty Ilmastolakkoprotesti oli ruotsalaisen Greta Thunbergin esimerkin innoittama globaali protesti, johon osallistui arviolta noin 1,5 miljoona nuorta. Suomessa lakkoa vietettiin ainakin 30 paikkakunnalla ja osallistujia oli arvioiden mukaan noin 9 000. Povataan, että tämä oli vasta alku soittoa. Seuraavan kerran väenpaljouksia kadulla on odotettavissa eri puolilla Suomea järjestettävillä Ilmastomarsseilla 6. huhtikuuta. Ylisukupolvista viisautta äänestyspäätökseen! JARKKO KUMPULAINEN 3 / 2019 • 7 1.4.–28.4.2019 TÄSSÄ LEHDESSÄ MUUN MUASSA VOIMA Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin 044 238 5109, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköposti toimitus@voima.fi, voima.fi | PÄÄTOIMITTAJA Jarkko Kumpulainen 044 980 5215 | ULKOASU Ninni Kairisalo & Antti Kukkonen, mainosgraafikko Ninni Kairisalo | MUU TOIMITUS Christian Hakkarainen, Santtu Paananen, Annika Pitkänen, Velda Parkkinen, Mitro Partti, Iida Simes, Sara Sumelahti, Jari Tamminen & Miia Vistilä | TOIMITUSJOHTAJA Teemu Matinpuro | YHTEYSPÄÄLLIKKÖ Antti Kurko 040 834 0286 | KUSTANNUSPÄÄLLIKKÖ Tuomas Rantanen 040 507?7165 | AVUSTAJINA TÄSSÄ NUMEROSSA Wisam ElFadl, Monica Gathuo, Pihla Hänninen, Matti Ikonen, Tenka Issakainen, Mia K., Laura Kotilainen, Aurora Lemma, Natalia, Teemu Matinpuro, Heikki Metsämäki, Harri Nykänen, Jarno Paalasmaa, Sanni Purhonen, Tuomas Rantanen, Janne Siironen, Sara Sumelahti, Esete Sutinen, Olli Tammilehto, Karstein Volle, Anna Voronkova & Annamari Vänskä | JULKAISIJA Voima Kustannus Oy | YHTIÖN OSAKKAAT Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Heikki Hiilamo & Tuomas Rantanen | JAKELU Jari Tamminen 050 331 4357 | TILAUKSET Antti Kurko 040 834 0286 | VOIMAN VUOSITILAUS 10 numeroa 39 euroa | PAINO Alma Manu, Tampere | PAINOS 70?000 | ISSN 1457-1005 | REKISTERISELOSTE voima.fi/rekisteriseloste Ka nsi: Ve lda Pa rkk ine n 3 13 Fillarit 30 Aarnio 34 Muumit 22 Alueellinen eriytyminen 27 HUH TIK UUN MER KKI TUO TTE ET IHME 2009–2018 – ART IN PUBLIC X 10 Paula Toppilan toimittama eng lanninkielinen teos paneu tuu Suomessa jo kymmenen vuotta toimi neen taidefes tivaalin elä mänkaareen. Kirja kokoaa kansainväli sesti arvostettu jen taiteilijoiden julkiset teokset aina kuvanveistäjä Antony Gormleyn ensimmäisestä IHMEteoksesta, Savi ja kollektiivinen keho vuoden 2018 taitelija Henrik Håkanssonin uhanalaista kovakuoriaista kä sittelevään elokuvaan THE BEETLE. Hinta 35 €. Tilattavissa kustantajan verkkokaupasta www.hatjecantz.de www.ihmefestival.fi ARKIELÄMÄN SUPERSANKARI ILMOITUS ARNO KOTRO & MARIA OHISALO: SINUA ON PETETTY Maria Ohisalo ja Arno Kotro ovat koonneet yhteen joukon kirjoittajia, jotka tarkastelevat puheenvuoroissaan tasaarvoa valitse mastaan näkökul masta. Mukana ovat Koko Hu bara, Katleena Korte suo, Saara Särmä, Juho Pylvänäinen, Anna Moring, Nasima Razmyar, JenniJuulia Wallinheimo Heimonen ja Maria Pettersson. Kirjoitukset poh tivat muun muassa kiltin tytön syndroomaa, suku puolirooleja, sukupuolen moninaisuutta, feminismiä mediassa, feminististä hauskuutta ja sukupuolijär jestelmän ilmenemistä arjessa. www.like.fi Suomen Taiteilijaseuran ja Helsingin Taidehallin yhteistyössä järjestämä Nuoret 2019 näyttely esit telee nuorten taiteilijoiden ajankohtaista tuotan toa videotaiteesta kuvanveistoon ja performanssiin. Tänä vuonna vietetään näyttelyn 80vuotisjuhlaa: Nuorten näyttely nähtiin Taidehallissa ensimmäistä kertaa vuonna 1939. Helsingin Taidehalli, 30.3.–26.5.2019 Nervanderinkatu 3, Helsinki www.taidehalli.fi NUORET 2019 Sex, drugs & rock’n roll, postiangstia säästelemättä! Janne Parviaisen Post Man on ajan kohtainen sarjaku vakertomus itsen sä löytämisestä, rakkauden etsi misestä ja rajo jen piirtämisestä maailmassa, jos sa jokaisesta pu ristetaan viimeiset pisarat tehok kuuden alttarille. Tarina sivuaa teemoiltaan Charles Bukowskin legendaarista Postitoimistoteosta ja kuvaa nuoruuden minnekkään menemättömyyttä Mikko Rimmisen Pussikaljaromaanin hengessä. Kirja saatavilla sarjakuva ja verkkokaupoista tai osoitteesta www.suistobooks.com Pelagon pyörät ovat kymmenessä vuodessa tulleet pit källe. Pyörät sopivat monenlaiseen arkeen, ja niissä on läsnä suomalainen muotoiluperinne ja laatuajattelu. Vuoden arkipyöräksi tituleeratusta Pelago Airistosta on tänä keväänä julkaistu uusi taivaansininen väri. Airisto on viimeistelty kokonaisuus, jolla sujuvat niin työmatkat kuin kesäiset retket. Tehokkaat napadyna movalot eivät ne koskaan jää matkasta. Laaja skaala vaihteita ja hydrauliset levyjarrut toimivat kevyesti kai kissa olosuhteissa. www.pelagobicycles.com 10 VUOTTA UUTTA SUOMALAISTA PYÖRÄMUOTOILUA Saksalaiskirjailija Volker Kutscherin viime syksynä suo meksi ilmestynyt dekkari Babylon Berlin aloitti sar jan nuoresta ko misario Gereon Rathista 1930lu vun paheellises sa Berliinissä. Kutscherin kir jojen pohjal ta on tehty tv sarja, josta on Suomessakin nähty kaksi ensimmäistä tuotanto kautta eli 16 jaksoa. Parhaillaan tekeillä on kolmas tuotantokausi, joka pohjautuu Mykkä kuolema kir jan tarinaan. www.bazarkustannus.fi BABYLON BERLIN & MYKKÄ KUOLEMA VOIMA JA VALTA – VENÄJÄN MAFIA KREMLIN SUOJELUKSESSA ”Galeottin kirja an taa tarkan kuvauk sen Venäjän klep tokratiasta. Venäjä on maa, jossa ri kollisuuden, po litiikan ja lain käytön rajat ovat hämärty neet. Kaikki kol me ovat versi oita toisistaan järjestelmässä, jossa yksittäi sen ihmisen rooli muuttuu tilan teen mukaan. Ajankohtainen ja tärkeä kirja kaikille, jotka pohtivat, kuinka rajoittaa Venäjän vaikutusval taa lännessä ja rangaista Venäjän johtoa tekemistään rikoksista.” – The Guardian www.docendo.fi Tapani Rinne julkaisee hektisen kevään vastapainok si Radiotonsoololevyn, joka vie ajatukset toiseen ulot tuvuuteen. Diginä ja upeana valkoisena vinyylinä jul kaistava Radioton on orgaanista ambientia, jonka lopputulos on saatu aikaiseksi käyttämällä pelkkiä pu haltimia sekä elektroniikkaa. Kaikki levyn kuultavat ää net ovat siis pientä saksofonin vierailua lukuunotta matta Tapanin bassoklarinetista. www.tapanirinne.com TAPANI RINNE: RADIOTON Le en a Pu kk i, Tä yd el lis yy tt ä et si m äs sä , 20 17 –2 01 9, va ha a ni m aa tio , H D Luopumisen vapaus Pääkirjoitus Unkari 48 Tanssi ”JOKAINEN JÄRJESTELMÄ TUOTTAA KALTAISTAAN IHMISYYTTÄ.”
8 • 3 / 2019 Valehtelusta ei välttämättä joudu vastuuseen jos on ei-kaupallinen mainostaja. Suomen turkiskasvattajien yhdistys koetteli soveliaisuuden rajaa. TEKSTI JARI TAMMINEN Saako järjestö valehdella? Uutisia Reilusti yli puolet helsinkiläisistä on huolissaan ilmastonmuutoksesta. Yllättäen eniten ilmastosta huolestuneita kaupunkilaisia on yli 70-vuotiaissa. TEKSTI SANTTU PAANANEN Helsinkiläiset: ”ilmastonmuutos suurin uhka” Vaikuttavatko ilmastoasiat äänestys päätökseen? Helsinkiläisten mielipiteitä. Sami, 37 – Vaikuttavat tietyllä tasolla. Toivoisin tietysti muutosta ilmaston hyväksi, mutta en voi tietää toteutuuko se. Karo, 18 – Kyllä vaikuttavat. Olen nuori ja tulen todennäköisesti kokemaan aikaansaamamme ympäristövaikutukset, joten olisi typerää olla kapeakatseinen. Sanni, 27 – Ehdottomasti vaikuttavat. Ilmastonmuutos on tärkein kysymys tällä hetkellä. Ei ole hyvä, jos syöksymme tilanteeseen, jossa ilmasto lämpenee hillittömästi. Elinkelpoinen maapallo on kaiken pohja. Rasmus, 31 – Todennäköisesti vaikuttavat. Valitsen mieluiten ympäristöystävällisen vaihtoehdon. I LMASTONMUUTOS nousi tutkimuksessa keskeisimmäksi koetuksi turvallisuusuhaksi. Helsingin kaupungin toteuttaman turvallisuustutkimuksen mukaan 66 prosenttia kaupunkilaisista on huolissaan ilmaston tilasta. Erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten huoli ilmastosta on kasvanut. Kolmen vuoden takaisesta kyselyssä turvallisuutta uhkaavana huolenaiheena ilmastoa piti helsinkiläisnuorista puolet. Nyt ilmaston nosti keskeisimmäksi huolenaiheeksi kaksi kolmesta kyselyyn vastanneesta nuoresta. Eniten ilmastohuolta potee kuitenkin tutkimuksen iäkkäin ryhmä, 70–79-vuotiaat. Heistä noin 70 prosenttia oli huolissaan ilmastonmuutoksesta. Turvallisuustutkimusta tehnyt Vesa Keskinen pitää ilmastohuolten lisääntymisen syinä muun muassa talouden noususuhdannetta ja ilmastonmuutoksen näkyvyyttä mediassa. ”Kaikki ikäryhmät ovat suunnilleen yhtä huolissaan ilmastonmuutoksesta. Taantumaja lama-aikana painottuvat aineellinen hyvinvointi ja työllisyys. Talouden noususuhdanteessa ihmisillä on ikään kuin varaa olla huolissaan ilmastonmuutoksen kaltaisista globaaleista ongelmista”, Vesa Keskinen selittää. Helsingin kaupungin toteuttama turvallisuuskysely selvitti helsinkiläisten huolia ikäryhmittäin sekä äidinkielen ja sukupuolen perusteella. Naiset olivat mittauksessa keskimäärin enemmän huolestuneita lähes kaikissa kategorioissa. Tutkimuksessa näkyi huomattavia eroja vuoden 2015 tutkimukseen. Terrorismiin ja terrori-iskuihin sekä sotiin ja konflikteihin liittyvät huolet ovat siirtyneet selvästi taka-alalle. Niistä huolestuneiden määrä oli pudonnut noin puoleen kolmen vuoden aikana. Huolet terrorismista vähenivät 56 prosentista 23,5 prosenttiin. Sotiin ja sotilaallisiin konflikteihin liittyvät huolet laskivat 52 prosentista 28 prosenttiin. Tutkimuksen toteutti Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitutkimus ja -tilastot -yksikkö. Kysely tehtiin loka– marraskuussa 2018. S UOMESTA PUUTTUU laki, joka kieltää ei-kaupallisen mainosten valheet. Ilmiö tuli esille maaliskuussa, kun Suomen turkiskasvattajat -yhdistys esitti kampanjassaan valheellista tietoa. Yhdistyksen Helsingin Sanomissa julkaisemassa mainoskampanjassa väitettiin turkistarhauksen olevan ympäristöystävällistä. VÄITE EI PIDÄ PAIKKA ANSA . Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen vuonna 2011 julkaistun Suomessa tuotetun minkinja ketunnahan elinkaariarviointi -raportin mukaan turkisten hiilijalanjälki sekä happamoittavat ja rehevöittävät päästöt ovat huomattavia. Raportin tilasivat Suomen turkiskasvattajien liitto ja Turkistuottajat (nykyään Saga Furs). Lisäksi kuluttaja-asiamies on kieltänyt turkisten mainostamisen ympäristöystävällisinä jo vuonna 1993. ”Lähtökohtaisesti kuluttajansuojaa sovelletaan silloin, kun elinkeinonharjoittaja markkinoi kuluttajille ja on kyse elinkeinotoiminnasta. Mikäli mainostaja ei ole elinkeinonharjoittaja, niin kuluttajansuojalaki ei koske sitä”, kertoo kuluttaja-asiamies Katri Väänänen. KULUTTAJANSUOJALAKI sääntelee sitä, mitä mainoksissa saa kuluttajille väittää. Mainokset eivät saa olla val
3 / 2019 • 9 Uuden kansanäänestyksen kannattajat protestoivat näkyvästi. Maaliskuussa miljoona brittiä vaati mielenosoituksessa brexitin perumista. Hieman alle kuusi miljoonaa brittiä on allekirjoittanut vetoomuksen brexitiä vastaan. TEKSTI JA KUVA IIDA SIMES Kiero brexit Helsinkiläiset: ”ilmastonmuutos suurin uhka” B RITANNIASSA eletään jännittäviä aikoja. Valtio on irtautumassa Euroopan unionista, vaikkei parlamentti ole onnistunut hyväksymään minkäänlaista erosopimusta. People’s Vote -kampanja haluaa uuden kansanäänestyksen brexitistä. Oletus on, että jos ihmiset saavat äänestää uudestaan, he vastustavat EU-eroa. Kampanjan järjestämään mielenosoitukseen osallistui 23.3. yli miljoona brittiä. Uuden kansanäänestyksen järjestäminen ei kuitenkaan ole yksinkertaista. EU:n sanelemat säännöt ja aikataulu brexitille sekä toukokuun lähestyvät EU-vaalit aiheuttavat ongelmia. EU-eron viivästyttäminen uudelle vaalikaudelle vaatisi Britannian ja EUmaiden sopivan sekä lykkäämisestä että siitä, kuinka Britannia osallistuisi päätöksentekoon ylimenokauden aikana. Vaikeat yksityiskohdat eivät kuitenkaan lannista People’s Vote -ryhmää, jonka mukaan ”laillista estettä EU:ssa pysymiselle ei ole”. Toisin sanoen, kampanjan mielestä eroilmoitusta ei tarvitsisi jättää. ”EI KUKA AN TUNNU tajuavan, mitä brexit tarkoittaa”, kertoo People’s Vote -kampanjan koordinaattori Thomas Cole tuskaisena. Hän ei osaa ennustaa Britannian tulevaisuutta EU:n ulkopuolella: ”Jotkut puhuvat, että erottuaan Britannia alkaisi ottaa mallia Euroopan unioniin kuulumattomista Euroopan maista, kuten Sveitsistä tai Norjasta ja jotkut sanovat, että esikuvana on Kanada. People’s Vote -kampanjan mielestä olisi helpompaa, jos Britannia vain pysyisi Euroopan unionin jäsenenä.” People’s Vote -kampanjan toimisto on lähellä Westminsteriä, jossa Britannian parlamentti istuu. Kampanjoitsijat lobbaavat ahkerasti parlamentaarikkoja. Cole on tarkka siitä, etteivät päinvastoin ajattelevat koe, että heitä pidettäisiin tyhminä: ”Heillä on varmasti ollut hyviä syitä mielipiteeseensä, siis brexitin kannattamiseen. Mutta nyt asiasta on ilmennyt paljon uutta tietoa, ja sen valossa mielipidettä voi vaihtaa.” Thomas Cole pelkää tulevaisuutta: ”Britannia on heikompi pelaaja kansainvälisessä politiikassa, jos se on EU:n ulkopuolella.” Vuoden 2016 kansanäänestyksessä eroa EU:sta kannatti vain 51,9 prosenttia äänestäneistä. Miksi enemmistö briteistä halusi erota EU.sta? Cole asettelee sanansa tarkkaan: ”Me [brexitiä vastustaneet] emme vaan tehneet tarpeeksi hyvää kampanjaa.” Yhdysvaltalainen toimittaja ja tietokirjailija Anne Applebaum kirjoitti Washington Postiin hiljattain kolumnin, joka sai aikaan valtavan kuohunnan muun muassa twitterissä. ”Mitä enemmän perehdymme brexitiin, sitä kierommalta se vaikuttaa”, Applebaum otsikoi. Applebaum epäilee brexitin puolestapuhujien saaneen miljoonia puntia rahoitusta kansanäänestyksen alla järjestämiinsä kampanjoihinsa miljardööreiltä, jotka vastustavat EU:n finanssilaitosten kontrollia ja rahamarkkinoiden sääntelyä. Applebaumin mukaan Lontoosta on jo tullut valtava veroparatiisi, ja eroaminen EU:sta vain kiihdyttää rahanpesua ja helpottaa suurten rahansiirtojen kätkemistä. heellisia eivätkä epäasiallisia ja kuluttaja-asiamies valvoo markkinoinnin lainmukaisuutta. Valvonta koskee kuitenkin ensisijaisesti kaupallisia mainoksia. Rajaus jättää harmaan alueen, jossa kuluttaja-asiamiehen toimivalta ei ole itsestään selvä. Kuluttajansuojalakia uudempi EUdirektiivi kuitenkin mahdollistaa myös yleishyödyllisen mainonnan arvioimisen. ”Silloin mainoksen pitää kuitenkin edistää suoraan jonkun tuotteen myymistä. Esimerkiksi lainsäädäntöön vaikuttaminen ei kuulu meidän toimivaltaan.” Myöskään vaalimainontaan kuuluvat vaalilupaukset eivät kuulu kuluttaja-asiamiehen valvottaviin, eikä niiden toteutumista arvioida jälkikäteen. Väänänen muistuttaa, että kuluttaja-asiamiehen toimintaa määrittävä mainonnan rajaus on vaikea. ”Tässä ei ole kyse perinteisen selkeästä tilanteesta, jossa yritys mainostaisi vaikka kodinkonetta Hesarin etusivulla.” Toisaalta turkiskasvattajien eikaupalliset motiivit asettaa kuitenkin kyseenalaiseksi se, että liitto on Saga Fursin pääomistaja. Myös näiden kahden toimistot sijaitsevat samassa osoitteessa. KILPAILUJA KULUTTAJAVIRASTOON on tullut toistaiseksi kolme kantelua turkiskasvattajien Helsingin Sano mien mainoskampanjasta. Päätöstä asian käsittelystä ei ole toistaiseksi tehty. Valtaosa kuluttaja-asiamiehelle tehdyistä kanteluista jää käsittelemättä resurssipulan takia. Siinä missä Helsingin Sanomat arvioi turkistuottajien mainokset julkaisukelpoisiksi, se kieltäytyi helmikuussa julkaisemasta Oikeutta eläimille -järjestön mainoksen. Siinä kritisoitiin S-ryhmän päätöstä jatkaa häkkikananmunien myymistä. OE:n mainoksessa ei ollut valheellisia väittämiä. Maanantaina 11.3. Helsingin Sanomien kannessa rinnastettiin turkiseläinten olot lemmikkieläinten oloihin. Lauantaina 16.3. Hesarin lukijoille puolestaan kerrottiin tarinoita ympäristön kannalta ylivertaisista vaatteista. Mielenosoittajia Lontoon Westminsterissä.
10 • 3 / 2019 Kaupunkiviljelyaktivisti Malm Nordlund kertoo miten syö ilmastoystävällisesti ja edullisesti. Ruokavalion pohjana on kasvisvoittoinen kausiruoka. Parhaat ruokavinkit ovat tulleet isoäidiltä. TEKSTI MIIA VISTILÄ KUVA MITRO PARTTI Koko kaupunki puu?tarhana Ruoka H ELSINKILÄINEN arkkitehtuurin opiskelija Malm Nordlund koordinoi Kalasataman vapaakaupungin laatikkoviljelmiä Suvilahdessa, osallistuu talkoilla hoidettavan palstan viljelyyn Hermannissa ja pitää vegaaniruokaan keskittyvää Instagram-tiliä. Kasvisruokaa syövä Nordlund kutsuu itseään fleksaajaksi. ”Syön pääosin vegaanisesti, mutta käytän maitotuotteita ja kalaa, jos saan niitä esimerkiksi ruokajonosta ilmaiseksi tai juhlissa on tarjolla. En halua lisätä eläinperäisen ruoan kysyntää ostamalla sitä.” Lautasella on usein myös jotain itse kasvatettua, vuodenajan mukaan. ”Idut ovat hyvää talviruokaa, kun niiden kasvatus ei tarvitse valoa.” Keväällä on villivihanneseli horttakausi. Niitä alkaa löytyä lumien sulamisen jälkeen, ja kausi jatkuu koko kesän. ”Aloittelijalle nokkonen on helpoin tunnistaa, ja sitä voi käyttää pinaatin tavoin. Pidin viime toukokuussa itselleni horttahaasteen, niin että söin joka päivä jotain itse kerättyä.” Kesällä ja syksyllä korjataan kotitarveviljelyn satoa. Nordlund sekä kasvattaa vihanneksia parvekkeellaan että osallistuu yhteisöviljelmien hoitoon. ”Yhteisöviljely on harrastus ja terapiaa. Talkoissa tapaa ihmisiä ja yhteys luontoon pysyy yllä. Hermannin palstalla sato jaetaan talkoisiin osallistuneiden kesken.” Kaupunkisadosta nauttiakseen ei tarvitse itse viljellä, sillä puistoissa on usein hedelmäpuita ja marjapensaita. Julkiseen tilaan kuuluvien puistojen satoa voi poimia jokamiehenoikeuden nojalla ellei sitä ole erikseen kielletty. VÄHÄVAR AISENA Nordlund ostaa edullista hävikkija kausiruokaa sekä hyödyntää ilmaisia ruokajakeluja. ”Muokkaan reseptejä sen mukaan, mitä ruoka-aineita on tarjolla. Ystäväni tuovat minulle usein ruoka-aineita, joita eivät itse käytä, kun tietävät että tykkään kokata luovasti melkein mistä vain.” Monet ruokaniksit ovat peräisin kotoa. ”Isoäitini opetti, kuinka salaatin saa säilymään viikon jääkaapissa: Heti kaupasta tultua upotetaan salaatti kylmään veteen puoleksi tunniksi. Sitten ravistellaan kuivaksi ja säilötään ilmatiiviiseen astiaan. Uloimmat lehdet käytetään ensin.” Myös vuoden kierron seuraaminen on opittu edellisiltä sukupolvilta. Syksyisin säilötään satoa, jota syödään pitkin vuotta. Edellisen kesän marjat käytetään viimeistään kevään juhlien tarjoiluihin. Hävikkiruoan käyttäjälle ”parasta ennen” ja ”viimeinen käyttöpäivä” -merkintöjen ero on tärkeä. Nordlund hankkii hävikkiruokansa kaupasta tai ruoanjakelusta. ”Helsingissä dyykkaaminen on vaikeaa, kun monessa paikassa jäte säiliöt ovat lukittujen ovien takana. Tiedän pari paikkaa missä ei ole, mutta haluan jättää dyykattavat ruuat niitä enemmän tarvitseville.” Kaupassa Nordlund on valikoiva. ”Mitään ei kannata ostaa siksi, että se on halpaa, vaan pitää miettiä mitä oikeasti käyttää ja tarvitsee.” LUONNONVAR AKESKUKSEN tutkija Katri Joensuu pitää Nordlundin ruoka tapoja ilmaston kannalta oikein hyvinä. ”Ruoan kasvihuonekaasupäästöjä voi vähentää noin 30 prosenttia kasvispainotteisella ruokavaliolla. Vegaanius on hyvä valinta, mutta sekaruokaRUOANTUOTANNON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN VÄHENTÄMISTÄ EI VOI JÄTTÄÄ VAIN KULUTTAJIEN VALINTOJEN VARAAN. Malm Nordlund keittiössään. Mungpapujen idut kasvavat ilman valoa astiakaapissa. Kolhiintunut kesäkurpitsa on hävikkiruokakaupasta.
3 / 2019 • 11 Kaupunkiviljelyaktivisti Malm Nordlund kertoo miten syö ilmastoystävällisesti ja edullisesti. Ruokavalion pohjana on kasvisvoittoinen kausiruoka. Parhaat ruokavinkit ovat tulleet isoäidiltä. Koko kaupunki puu?tarhana V OIMAN KOLMANNESSA numerossa , joka ilmestyi helmikuussa 2000, toimittaja Jaana Airaksinen pohti tulevia vaaleja ja ehdokkaan sukupuolen merkitystä. Hän otsikoi juttunsa ”Pitäisikö äänestää naista?” Iso kysymys oli voiko naisehdokasta kannattaa ohitse sellaistenkin miesten, jotka ehkä olisivat puoluetaustaltaan äänestäjälle sopivampia. Nyt kevään 2019 eduskuntavaaleissa on binäärisen asetelman lisäksi myös muunsukupuolisia ehdokkaita. Vuoden 2000 keväällä presidentinvaalin toinen kierros oli alkamassa ja loppusuoralla oli kaksi ehdokasta: sosialidemokraattien Tarja Halonen vastassaan Suomen Keskustan Esko Aho. Naisen äänestäminen ei presidentinvaaleissa ollut mitenkään tavattoman outoa, sillä kuusi vuotta aikaisemmin toisella kierroksella oli kamppaillut Elisabeth Rehn (rkp) sittemmin valit voittanutta Martti Ahtisaarta (sd) vastaan. Airaksinen kirjoitti vuoden 1994 vaaleista: ”Naiseus yhdisti yli puoluerajojen. Rehnistä tuli ilmiö. Vaaleja käytiin naisenergialla, keskustelu velloi vahvana päivälehtien yleisönosastoilla ja mielipideartikkeeissa. Pettymys oli kova, kun Rehniä ei valittu. Monien mielestä naiset pettivät. Kirjailija Kirsti Simonsuuri kirjoitti Helsingin Sanomien vieras kynässä, että vaalien lopputulos osoitti suomalaisten feministien tulleen ajattelussa tiensä päähän.” VUONNA 2000 Airaksinen uskoi, että ajat olisivat kypsät muutokselle ja nainen voisi hallita presidentinlinnaa: ”Ajatus naispresidentistä on jo tuttu ja siksi yhä mahdollisempi kuin ennen. Nyt ei kuitenkaan puhuta vain miehistä ja naisista, miesten ja naisten välisistä eroista, vaan pohditaan myös sitä millainen nainen Halonen on, millainen mies Esko Aho.” Airaksisen artikkeliinsa haastattelema kirjailija Anja Snellman kertoi äänestäneensä edellisissä vaaleissa Rehniä, mutta aikovansa nyt äänestää Halosta. Lopulta hän mainitsi leikkisästi Ahon puolison uutena johtajaehdokkaana. ”Sosialisti ja ei-sosialisti ovat kauan sitten lakanneet merkitsemästä minulle yhtään mitään, olen jo pitkään äänestänyt ihmistä. Halosen elämänvalinnat tuntuvat omilta. Esko Ahon kanssa olemme samanikäisiä, mutta koen Ahon arvokonservatiivina. Näissä vaaleissa kamppailee kaksi yksinhuoltajaa, Tarja Halonen ja Kirsti Aho.” PITÄISIKÖ VIELÄKIN ÄÄNESTÄÄ NAISTA? TEKSTI IIDA SIMES valiokin voi olla vähäpäästöinen, jos eläinperäisiä tuotteita syö kohtuudella. Lähellä tuotettua syömällä säästetään tietysti kuljetuksen päästöissä, vaikka ne ovatkin vain marginaalinen osa ruoantuotannon päästöistä.” Viljelyn ympäristöystävällisyyteen vaikuttaa myös vesivarojen uusiutuminen. ”Suomessa makea vesi uusiutuu hyvin. Esimerkiksi Espanjassa tuotetaan vihanneksia energiatehokkaasti, mutta samalla käytetään osittain uusiutumatonta pohjavettä. Kasvis ruoassa yleensä ympäristövaikutuksiltaan huonoimpia ovat tuotteet, joiden kasvatus vie paljon vettä ja energiaa.” Suomessa eniten energiaa vie vihannesten kasvatus kasvihuoneissa talvella. ”Jos viljelyyn käytetään uusiutuvaa energiaa, päästään sielläkin ilmastoystävälliseen tuotantoon.” Kausiruoka on ympäristöystävällistä. ”Parhaalla kasvukaudella tuotanto on tehokkainta. Nykyisin lähes kaikkia tuotteita on tarjolla kauden ulkopuolellakin, jolloin viljelymenetelmät kuormittavat ympäristöä enemmän, eikä kuluttaja useinkaan voi tietää miten juuri tietyt hedelmät on tuotettu. Ruoantuotannon ympäristövaikutusten vähentämistä ei voi jättää vain kuluttajien valintojen varaan.” Paikallisessa ruoantuotannossa Joen suu näkee mahdollisuuksia. ”Sota-aikaan mahdollisuus kotitarveviljelyyn oli iso elintasoa nostava tekijä. Nykyisin omenoita jää syksyisin Suomessa keräämättä. Tässä olisi mahdollisuuksia vähentää hävikkiä.” Koko kaupunki puutarhana ei ole vain hippien haaveilua. Paikallinen tuotanto voisi kiinnostaa myös yrityksiä. ”Kauppakeskuksen katolla voisi olla kasvihuone, jossa ruokaa kasvaa myyntiin rakennuksen hukkalämmössä.” Lisätietoja: kaupunkiviljely.fi satokartta.net ju u s to na ud a nli h a kasvih u o n et o maa t t i ka na m ait o p ap u h ern e av om a ato ma a t ti p ork k a na ap pe ls iin i v eh nä lin ssit ru i s ba na a n i p er una m an s ikka r i is i jo gu r t t i si a nl i h a Yleisten ruokaaineiden hiilijalanjäljet Ruoan kasvihuonekaasupäästöjä voi vähentää kasvispainotteisella ruokavaliolla. > 10 kg 1–10 kg < 1 kg Ensimmäinen Voimalehti ilmestyi marras kuussa 1999. Juhla vuoden sarjassa pa lataan aiheisiin ja teemoihin, joita Voimassa on käsi telty parin vuosi kymmenen aikana.
12 • 3 / 2019 Kulttuurihäirintä Ö LJY ON TUONUT lähes rajattoman energiavarannon ihmiskunnan sormien ulottuville. Tätä varantoa onkin hyödynnetty surutta ja rajoituksetta siitä alkaen, kun öljyn massamittainen tuotanto pääsi vauhtiin 1860-luvulla. Nyt olemme tilanteessa, jossa planeettamme asettaa rajat öljyn polttamiselle, ja meidän on ravisteltava itsemme irti riippuvuudesta. Öljyn aikakauden alkaminen toi mukanaan valtavia muutoksia järjestelmiimme. Myös kyseisen aikakauden loppu tuo väistämättömiä muutoksia. Filo sofi, runoilija Antti Salminen on filosofi Tere Vadénin kanssa tutkinut öljyn luonnetta ja suhdettamme siihen yli kymmenen vuoden ajan yhdessä. Aloittakaamme alusta, eli 1800luvun jälkipuoliskolta. ”Energiaympäristö ei muuttunut kerralla, mutta tuolloin Texasissa, ja pian myös muualla tämän mustan sampanjapullon korkki paukahti auki. Riippuvuutemme öljystä ei ole absoluuttista, mutta addiktion laatu on poikkeuksellista”, Salminen toteaa. ”Öljy on ylellisyyshuume, jota moderni länsimainen – nyttemmin planetaarinen – sivilisaatio kuosaa menemään huolimattomasti, ökynarkomaanin välinpitämättömyydellä. Öljyn läsnäolevuus lähentelee absoluuttisuutta pienimmissäkin arkisissa yksityiskohdissa: muoveista lannoitteisiin, pinnoitteista kantaviin rakenteisiin, ilmassa leijuvista partikkeleista maaperän mikromuoviin. On vaikea kuvitella asiaa, joka ei tavalla tai toisella olisi öljyperäisen tuotantomuodon piirissä”, Salminen jatkaa. Elintarvikkeet kasvatetaan ja prosessoidaan öljyn voimalla, ja kuluttaja voi vaikuttaa ainoastaan siihen, onko tuotteen valmistamiseen käytetty enemmän vai vähemmän öljyä. Sen lisäksi, että syömme öljyn voimin kasvatettua ruokaa, sivelemme öljyä myös itseemme. Kosmetiikan kemikaalipitoisuuksia seuraavan CosmEthicsyhtiön keräämien tietojen perusteella lähes puolet EU:n alueella myytävistä kosmetiikkatuotteista sisältävät jotain öljyja muovijalosteita. Samoin verhoamme itsemme tekstiileihin, jotka on valmistettu öljystä tai vähintään öljyä käyttämällä. SAKSAN PUOLUSTUSVOIMIEN , Bundeswehrin teettämän tutkimuksen mukaan arviolta jopa 95 prosenttia ihmiskunnan kaikesta teollisesta tuotannosta kytkeytyy tavalla tai toisella öljyyn. Vuosimiljoonien mittaan öljyyn kerääntyneen ja varastoituneen energian syöminen on kuitenkin tulossa loppuunsa. Öljy-yhteiskunnan kehityskaareen kuuluu kolme merkittävää katkosta eli shokkia: laajamittainen käyttöön”ÖLJY ON YLELLISYYSHUUME, JOTA MODERNI LÄNSIMAINEN – NYTTEMMIN PLANETAARINEN – SIVILISAATIO KUOSAA MENEMÄÄN HUOLIMATTOMASTI, ÖKYNARKOMAANIN VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDELLÄ.” otto, tuotannon tasaantuminen ja tuotannon lasku. Olemme parhaillamme matkalla kohti tuota kolmatta shokkia. Energiayltäkylläisyys on osaltaan vapauttanut ihmisiä raskaasta ruumiillisesta työstä ja vapauttanut aikaa kulttuurille ja ajattelulle. Öljyn sisältämä energia tekee koko ajan työtä moninkertaisesti verrattuna ihmisten tekemään ruumiilliseen työhön. Tämä on osaltaan mahdollistanut ajatusten vaihdon planetaarisella tasolla ja kulttuurisen kehityksen loikan seuraavalle portaalle. Salminen ei kuitenkaan näe tätä energiayltäkylläisyyden vauhdittamaa kehitystä pelkästään hyvänä. ”Ihmiskunta on kasvattanut pallejaan sielunsa kustannuksella. Ne, jotka ovat syntyneet ja eläneet maantieteellisesti suotuisissa paikoissa, ovat epäilemättä hyötyneet tietyillä jälkimodernin globaalin pohjoisen liki yleisesti hyväksymillä mittareilla.” LASKENNALLINEN , eli materiaalinen tai bkt:lla mitattava elintaso, on parantunut. Samalla akuutti kärsimys on monissa paikoissa vähentynyt, muttei kaikkialla. ”Ihmiset ovat oppineet haluamaan kosolti lisää. On myös opittu perustelemaan, että he todella tarvitsevat haluamansa. Tai ainakin kokevat haluavansa, ja olettavat että se minkä he haluavat myös kuuluu nimenomaan heille.” ”Globaalin fossiiliporvariston potentiaalit, mahdollisuudet ja vaihtoehdot ovat lisääntyneet reilun 150 vuoden aikana räjähdysmäisesti. On ihan ok elää kuin faarao. Kukapa ei haluaisi asua karkkikaupassa”, Salminen summaa. TUON KARKKIKAUPAN vastakappaleena voi nähdä ilmiön, jota kutsutaan myös öljyn kiroukseksi. Maaalueet, joista öljyä on löytynyt eivät – harvoja poikkeuksia lukuunottamatta ole asukkaineen hyötyneet niistä valtavista rikkauksista, joita maan povesta on pumpattu. Paikallisille on jäänyt turmeltu ympäristö ja kuiviin imetty maa, vauraus ja hyvinvointi on valunut muualle. Vaikka tiedostamme ihmisen osuuden ilmastonmuutoksessa ja ympäristötuhoissa, emme kykene riistämään itseämme öljyn kyydistä. Otetaan esimerkiksi Trinidadin ja Tobagon saaret Karibian merellä. Saarivaltio on akuutissa vaarassa jäädä nousevan merenpinnan alle ja silti se jatkaa öljyn pumppaamista ja myymistä poltettavaksi – mikä puolestaan edistää merenpinnan nousua. Salmisen mukaan meidän tulisi ”aikuistua sivilisaatiotason itse tuhoisuudesta”. ”Ja kuten aina ennenkin, tarvitaan vallankumouksia, jotka ovat runouden palveluksessa. Niistä ei ole yhtäkään esimerkkiä.” ILMAN MÄ ÄRÄTIETOISTA vallankumoustakin suhteemme öljyyn tulee muuttumaan. Me voimme vaikuttaa korkeintaan siihen, kuinka ja koska kohtaamme tuon muutoksen. ”Mitä pidempään irtautumista lykätään, sen vaikeampaa se todennäköisesti on. Mitä ikinä skenaariot energiatulevaisuudesta ovat, ne kannattaisi jo viisaan varovaisesti rakentaa laskevan nettoenergian oletuksella. Se merkitsee useimmiten keskitettyjen järjestelmien hajauttamista paikallisen omavaraistumisen kustannuksella.” Runsaus ja käytännössä loputon öljy on kuitenkin oman yhteiskuntamme ja kaikkien muidenkin nykyaikaisten yhteiskuntamallien perusta. Ajatus jatkuvasta kasvusta, johon talousjärjestelmämme perustuu tulee katoamaan omaan mahdottomuuteensa. Korjausliikkeistä tulee dramaattisia eivätkä nekään välttämättä ole mahdollisia nykyisten järjestelmien sisällä. ”Modernit valtaideologiat totta vieköön ovat massiivisten energiaylijäämien sokaisemia”, Salminen toteaa. ”Eroa vasemmistoon tai oikeistoon ei tällä tasolla piirry. Voi olla, että kapitalistiset ja kommunistiset ideologiat yhtä kaikki ovat siinä määrin moderneista energiaunelmista rakentuneita, että ne eivät kykene riittäviin muodon muutoksiin riittävillä nopeuksilla ennen kuin on jokseenkin sietämätöntä olla ylimalkaan elossa.” Vaikka epävarmuus tulevasta vallitsee, niin yksi asia on varmaa: öljyn aikakausi lähenee vääjäämättömästi loppuaan haluistamme riippumatta, eikä paluuta vanhaan normaaliin ole. MUSTAN KULLAN KIROUS Öljy on ollut ihmiskunnalle sekä siunaus että kirous. Öljy on myös määrittänyt ihmisen eloa jo yli 150 vuoden ajan, mutta pian sen aikakausi tulee päättymään. TEKSTI JARI TAMMINEN KUVA HÄIRIKÖT-PÄÄMAJA
öljyä säästämättä, lihasta tinkimättä S uussa sulava hampurilaispihvi on burgerin tärkein osa. M aukkaassa B lack G old -hampurilaisessa mehevä jauhelihapihvi on valmistettu öljyä säästämättä. S en kyllä maistaa. Lihateollisuus tuottaa jopa viidesosan globaaleista kasvihuonepäästöistä ja näin isosta investoinnista kannattaa nauttia huolellisesti! O iva tarjottava illanistujaisiin tai grilliherkku kiireettömiin kesäiltoihin, jotka lämpiävätkin mukavasti CO 2 -päästöjen avulla. Tarjoiluehdotus. Myyntipakkaus ei sisällä kasviksia. BLACK GOLD RESEPTI ONNEEN To im itu ks ell ist a ain eis to a
14 • 3 / 2019 Teatteriohjaaja Esa Leskisen mukaan voimme torjua ilmastomuutoksen vain hylkäämällä uusliberalismin. Dostojevskin tapaan hän uskoo, että meissä kaikissa hyvyys ja pahuus ovat yhtä aikaa läsnä. TEKSTI TUOMAS RANTANEN KUVA MITRO PARTTI Kohti jäävuorta Henkilökuva ” V UODEN 2008 finanssikriisi”, vastaa teatteriohjaaja Esa Leskinen epäröimättä kysymykseen, mikä on avain yhteiskunnan nykyisten jännitteiden ymmärtämiseen. "Itse asiassa silloin talousjärjestelmämme romahti. Oli hyvin lähellä, että pankeista ei olisi saanut rahaa, kaupat olisivat menneet kiinni ja mellakat alkaneet. Käytännössä USA:n asuntokeinottelun käynnistämä globaali romahdus paikattiin niin, että yksityisiä pankkeja pääomitettiin julkisilla varoilla ja Euroopan keskuspankki painoi finanssimarkkinoille 2 500 miljardin euron edestä uutta rahaa. Siitä seurasi köyhille leikkauksia ja vain rikkaita hyödyttävää sosialismia" Ongelman ydin on uusliberalistinen hegemonia, joka tuottaa vaihtoehdottomuuden illuusiota. ”Vuodesta toiseen samat sedät kertovat, että markkinat hoitavat kaiken parhaiten, vaikka koko maailma hajoaa ympäriltä. Erityisen paksua on, että nämä niin sanotut talousviisaat hyötyvät itse suoraan tai eturyhmiensä kautta politiikasta, mitä heidän ohjeillaan tehdään. Ja samaan aikaan Thomas Pikettyn kaltaisten oikeiden taloustieteilijöiden päinvastaiset ratkaisut leimataan typeriksi ja naurettaviksi”, Leskinen tuhahtaa. JUURI TÄSTÄ ON KYSE Leskisen yhdessä Sami Keski-Vähälän kanssa Kansallisteatterin Suurelle näyttämölle kirjoittamassa näytelmässä Yhdestoista hetki. Tilastoaineistoihin, tietokirjallisuuteen, julkisiin lausuntoihin, itse tehtyihin haastatteluihin ja tutkivaan journalismiin perustuva dokumenttiteatteriesitys alkaa juuri finanssikriisistä. Sen kautta selittyy, miksi vuoden 2015 eduskuntavaalit käytiin julkisten säästöjen huutokaupan siivittämänä. Näkökulma laajenee pian taloustieteilijöiden, oikeusoppineiden ja filosofien tuella siihen, kuinka Suomessa porvarihallitus korvasi perustuslaillisen demokratian markkinaideologialla. Syntyy ymmärrys siitä, miten globaalilla tasolla sama vaihtoehdottomuus on taluttamassa ihmiskuntaa ilmastomuutoksen kautta tuhoon. Synkän faktavirran keskellä Leskinen laittaa puvuilla ja kravateilla sukupuolitetut ihmiset vaeltamaan loputtomien käytävien, kokoushuoneiden ja rullaportaiden labyrintissa – aina viimeiselle portille asti, josta kukaan meistä ei käänny takaisin. Ehkä tunnelatautuneimmassa kohdassa nämä joukossaan yksinäiset ihmispolot laulavat kännyköihinsä 1980-luvun hittibändi Alphavillen imelää kappaletta Forever Young. "Siinä on kyse myötätunnosta. Ymmärrän hyvin, että minkä tahansa pankin tai rahaston pomo käsittää, että jos itse viheltää pilliin, paikalle vaihdetaan äkkiä joku muu. Uusliberalismin suurin virhe on oletus, että ihminen on rationaalinen. Ei nimittäin ole. Koko systeemi on irrationaalinen ja olemme kaikki sen vankeja. Ja samalla itse siihen syyllisiä”, huokaa Leskinen. YHDESTOISTA HETKI on jatkoa Leskisen ja Keski-Vähälän viisi vuotta sitten samalle näyttämölle kirjoittamalle Neljännelle tielle. Siinä esiteltiin pikakelauksella Suomen talouspoliittinen kehitys kansalaissodasta alkaen, kansakunnan trimmaaminen Emukuntoon sekä valtion yritysten yksityistämisen ja sosiaaliturvan leikkaamisen historialliset kehykset. Historiantaju on Leskisen mielestä erityisen tärkeää, koska uusliberalistiselta hegemonialta se enimmäkseen puuttuu. ”Kun säätelemättömiä markkinoita kokeiltiin 1800–1900-lukujen taitteessa seurauksena oli maailmansota. Vuonna 1944 Karl Polanyi kirjoitti, kuinka itseään säätelevien markkinoiden ajatus on ihmiskunnan huonoin keksintö, jota onneksi ei enää koskaan kokeilla uudestaan. Silti meni vain yksi sukupolvi, kun Friedman, Hayek ja kumppanit ryhtyivät tekemään töitä sen eteen, että historia ainakin rimmaisi, jos ei peräti toistuisi." Samalla Leskinen muistuttaa, että keskiluokan menettäessä asemiaan yleensä sen ahdistus sataa äärioikeiston laariin. Talousoikeistolle tämä sopii, koska kapinan suuntaaminen vähemmistöjen kiusaamiseen jättää rakenteet rauhaan. Tätä Leskinen ja Keski-Vähälä käsittelivät Franz Kafkan klassikkotekstin päälle kirjoittamassaan Muodonmuutoksessa (2017). Ryhmäteatterin näytelmässä oravanpyörästä pudonneet keskiluokkaiset ”keijot” kaatuvat Hitlerin ja Trumpin kaltaisen kiihottajien haaviin. ”Trumpin valtaannousuun pääsyyllinen oli Obama. Finanssikriisin kohdalla hänellä olisi ollut mahdollista lisätä pankkien sääntelyä, mutta hän ei uskaltanut suututtaa rahakkaita tukijoitaan. Trump voitti, koska markkinatappioiden sosialisointi oli alkanut kalvaa ihmisiä eikä Hillary Clinton tarjonnut asetelmaan mitään uutta”, Leskinen analysoi. ONKO PÄ ÄLLE KA ATUVALLE ilmastokriisille ja koko systeemin korruptiolle mitään tehtävissä? ”Matematiikka on yksinkertainen. Markkinat eivät ole kiinnostuneet ympäristöstä huolehtimisesta. Pelkästään kauralattea juomalla ja muilla kulutusvalinnoilla ei järjestelmätason virhettä saa korjattua. Jos mitään ei tehdä, öljyn kulutus kasvaa ainakin 20 seuraavaa vuotta. Tämä kaikki tarkoittaa, että elintason on pakko laskea, jos haluamme selvitä tästä. Ja rikkaiden elintason on laskettava enemmän kuin köyhien, sillä muuten päädymme elämään järkyttävän epätasa-arvoisessa maailmassa”, Leskinen summaa. Leskinen perustelee sanomaansa Pikettyn työryhmän raportilla, jonka hän kaivaa esille puhuessaan. Raportin yhteenvedossa esitetään, että Euroopassa pitäisi välittömästi toteuttaa tuntuva hiilivero. Lisäksi raportti ehdottaa ylimääräistä 15 prosentin veroa yrityksille, sekä muita verolisäyksiä niille, jotka tienaavat vuodessa yli 100 000 euroa tai omistavat yli miljoona euroa. ”Vaikka systeemi on mätä, en heittäisi hanskoja kokonaan tiskiin. On tärkeää, että ihmiset ovat aktiivisia, tutkivat asioita, puhuvat keskenään, miettivät mitä äänestävät ja ylipäänsä käyttävät omia aivojaan.” URALLA AN LESKINEN ei ole ohjannut ainoastaan manifestoivaa dokumenttiteatteria. Hänen ensimmäiset ohjauksensa olivat Kansallisteatterin Willensaunaan tehty Peter Shafferin Equus (1996) ja Ryhmäteatterille tehty Fjodor Dostojevskin Idiootti (1997). Etenkin klassikoiden sovituksia on takana paljon ja lisää on tulossa. ”Koen Dostojevskin ajatuksen ihmismielen jakaantumisesta itselleni erityisen läheiseksi. Hyvyyden ja pahuuden suhde ei ole yksioikoisen vastakkainen. Hyvyys on enemmän ykseyttä, pahuus taas rikkoutuneisuutta. Kaikki uskonnot sisältävät tämän ajatuksen, mutta yleensä maallisen vallankäytön takia halutaan aina jakaa ihmiset hyviin ja pahoihin.” Tosin juuri tälläkin saralla uusliberalismi näyttää vahvuutensa. "Nykyinen hegemonia on koukuttavampi ideologia kuin Jeesus, koska se ei kehota ihmistä muuttumaan paremmaksi, vaan esittää, että jopa itsekäs kusipäisyys koituu kaikkien parhaaksi”, hymähtää Leskinen. Koetko olevasi poliittinen taiteilija? ”Taiteessa tärkeintä on sisäisen kokemuksen avautuminen. Kaiken taiteen ei todellakaan tarvitse olla avoimen kantaaottavaa, mutta yhteiskunnallisuus on ollut teatterissa mukana Aristofaneesta asti. Teatteri on lähtökohtaisesti esittämisen hetkessä kiinni, joten kuuluu asiaan, että se kommentoi aikaansa.” Leskistä ei innosta taiteen poliittisuudesta käytävässä keskustelussa toistuva jämähdys stallaritraumojen vatvomiseen. Hänen mielestään jako oikeistoon ja vasemmistoon on vanhentunut, ja sitä pitävät yllä lähinnä menneisyyteen jämähtäneet. ”Minulle tärkeää on dialogisuus ja siksi kaikista suunnista tulevat vaatimukset yksimielisyydestä tuntuvat ahdistavilta. Toisaalta yhteiskunnallisuuden sivuttaminen kokonaan on myös valinta ja hyvin voimakas viesti. Tällä tavalla ajatellen ei ole olemassa epäpoliittista taidetta." Esa Leskinen & Sami Keski-Vähälä: Yhdestoista hetki Esitykset Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä 30.10. asti.
3 / 2019 • 15 ”NYKYINEN HEGEMONIA ON KOUKUTTAVAMPI IDEOLOGIA KUIN JEESUS, KOSKA SE EI KEHOTA IHMISTÄ MUUTTUMAAN PAREMMAKSI, VAAN ESITTÄÄ, ETTÄ JOPA ITSEKÄS KUSIPÄISYYS KOITUU KAIKKIEN PARHAAKSI.”
Hyvä lukija, näkijä, kokija. Lähimmäinen, ihminen ja toveri. ”Niin kauan kuin maailmaan avataan enemmän kirjakauppoja kuin vihitään kirkkoja, ihmiskunnalla on jotain toivoa”, lausui kuubalainen vieraamme Abilio Estevez kirjansa julkistuksessa ja Vuorikadun kauppaamme avajaisissa 1999. Ei juuri ole juhlittu uusia kauppoja. Ja varmasti ihmiskunnalla on vähemmän toivoa kuin kaksi vuosikymmentä sitten. Pieneltä osaltaan ja vilpittömän nöyränä Rosebud yrittää maailmaa sen kohtalon hetkillä kohentaa ja toivoa jakaa. Tuomalla hyppysellisen iloa ja huumoria, tukki jätkän repullisen painavaa tietoa ja tärkeimpänä kaiken viisauden, kauneuden ja ajattelun, mitä vain parhaat evoluution antamat aivot ovat sanoin ja kuvin saattaneet tuottaa. Ei kukko kiitoksilla elä eikä kolmesti laula. Silti kiitoksia on tarpeen jakaa, osatakseen ihminen olla. Monelle kiitos, että meillä on tilaisuus lähimmät kuukaudet viettää Pitkiä jäähyväisiä Kolmen sepän kirjakaupan tiloille ja tiloissa. Aleksin kirjakellari on vuosikymmenet ollut lähes yhtä korvaamaton paikka kuin Aallon Kirjatalo Espalla konsanaan. Ilman avarakatseisia kirjaihmisia Salmea, Leenaa, Ossia, Ansua, Railia, Leenaa ei tässä oltaisi. Ilman kirjailijoiden ja kääntäjien yhteisöä ei Like-maailmaa olisi koskaan syntynyt. Ja ilman tavattoman hienoja ja uutteria RB:n nykyihmisiä ei uusia Rosebud-kauppoja kasattaisi. RB:n kovin rajallisilla mutta aina rajaamattomilla resursseilla sekä kustantajakollegojen tuella yritämme rakentaa Vanhalle ylioppilastalolle 1300-neliöisen pyhätön, joka muistetaan vielä vuosien perästä. Upea holvikaaristo on kaivettu esiin ja annetaan kuvataiteilijoiden käyttöön. Taidekirjaosastosta tulee iso ja sarjakuva ja scif i saavat paljon tilaa. Vakava tieto on vahvana ansaitsemallaan kunniapaikalla. Valikoimasta tulee laaja, nyt ollaan noin 30.000 nimikkeessä. Osa valikoimasta jakautuu Citycenterin kauppojen kanssa. Kolmen sepän kirjakaupan avajaisia juhlitaan tiistaina 9.4. Tämä kaikille ystävällisenä kutsuna. Ovet avataan luonnollisesti heti kun valmiita ollaan. Kolmas lasten oma kirjakauppa Rosebud Mini avautui pari viikkoa sitten Kluuvin kauppakeskuksessa. Vanhat Minit ovat Asematunnelissa ja Forumissa. Asematunnelin kaupat sekä tiedekaupat Kaisa-talolla ja Yliopistokadun Tiedekulmassa elävät ja voivat hyvin. Kuin myös Kuopion kauppahallin Rosebud ja Kaapelin kauppa. Lisää tietoa verkosta rosebud.f i. Maailma ei ole valmis. Tarvitaan enemmän kirjoja. K I R J A K A U P P A &
Birgitta Gran eduskuntaan Tasa-arvo ja solidaarisuus. @birgran www.birgittagran.fi birgitta.gran@kolumbus.fi UUSIMAA 325 SILVIA MODIG! Oikeudenmukainen Suomi. Kaikille. Ei harvoille. Si lv ia n tu ki ry h m ä ??14 Äänestä mielenterveyden puolustajat eduskuntaan SAARA HYRKKÖ Uusimaa 412 JAAKKO MUSTAKALLIO Pirkanmaa 204 ALVIINA ALAMETSÄ Helsinki 24 Terapiatakuu tänään Hyvinvointivaltio huomennakin Hyvä lukija, näkijä, kokija. Lähimmäinen, ihminen ja toveri. ”Niin kauan kuin maailmaan avataan enemmän kirjakauppoja kuin vihitään kirkkoja, ihmiskunnalla on jotain toivoa”, lausui kuubalainen vieraamme Abilio Estevez kirjansa julkistuksessa ja Vuorikadun kauppaamme avajaisissa 1999. Ei juuri ole juhlittu uusia kauppoja. Ja varmasti ihmiskunnalla on vähemmän toivoa kuin kaksi vuosikymmentä sitten. Pieneltä osaltaan ja vilpittömän nöyränä Rosebud yrittää maailmaa sen kohtalon hetkillä kohentaa ja toivoa jakaa. Tuomalla hyppysellisen iloa ja huumoria, tukki jätkän repullisen painavaa tietoa ja tärkeimpänä kaiken viisauden, kauneuden ja ajattelun, mitä vain parhaat evoluution antamat aivot ovat sanoin ja kuvin saattaneet tuottaa. Ei kukko kiitoksilla elä eikä kolmesti laula. Silti kiitoksia on tarpeen jakaa, osatakseen ihminen olla. Monelle kiitos, että meillä on tilaisuus lähimmät kuukaudet viettää Pitkiä jäähyväisiä Kolmen sepän kirjakaupan tiloille ja tiloissa. Aleksin kirjakellari on vuosikymmenet ollut lähes yhtä korvaamaton paikka kuin Aallon Kirjatalo Espalla konsanaan. Ilman avarakatseisia kirjaihmisia Salmea, Leenaa, Ossia, Ansua, Railia, Leenaa ei tässä oltaisi. Ilman kirjailijoiden ja kääntäjien yhteisöä ei Like-maailmaa olisi koskaan syntynyt. Ja ilman tavattoman hienoja ja uutteria RB:n nykyihmisiä ei uusia Rosebud-kauppoja kasattaisi. RB:n kovin rajallisilla mutta aina rajaamattomilla resursseilla sekä kustantajakollegojen tuella yritämme rakentaa Vanhalle ylioppilastalolle 1300-neliöisen pyhätön, joka muistetaan vielä vuosien perästä. Upea holvikaaristo on kaivettu esiin ja annetaan kuvataiteilijoiden käyttöön. Taidekirjaosastosta tulee iso ja sarjakuva ja scif i saavat paljon tilaa. Vakava tieto on vahvana ansaitsemallaan kunniapaikalla. Valikoimasta tulee laaja, nyt ollaan noin 30.000 nimikkeessä. Osa valikoimasta jakautuu Citycenterin kauppojen kanssa. Kolmen sepän kirjakaupan avajaisia juhlitaan tiistaina 9.4. Tämä kaikille ystävällisenä kutsuna. Ovet avataan luonnollisesti heti kun valmiita ollaan. Kolmas lasten oma kirjakauppa Rosebud Mini avautui pari viikkoa sitten Kluuvin kauppakeskuksessa. Vanhat Minit ovat Asematunnelissa ja Forumissa. Asematunnelin kaupat sekä tiedekaupat Kaisa-talolla ja Yliopistokadun Tiedekulmassa elävät ja voivat hyvin. Kuin myös Kuopion kauppahallin Rosebud ja Kaapelin kauppa. Lisää tietoa verkosta rosebud.f i. Maailma ei ole valmis. Tarvitaan enemmän kirjoja. K I R J A K A U P P A & Ääni niille, joiden oma ääni ei kanna • Esteetön elämä • Arvokas vanhuus • Kaikenlaisten perheiden Suomi • Ydinaseeton maailma muistilääkäri ja kaupunginvaltuutettu Kati Juva Ehdolla eduskuntaan Helsingissä 32 HELSINKI EVE HEINÄLUOMA SDP uudistuu! Ilkka Taipale tulee jälleen Tiede, Taide ja Köyhä Kansa! Lue Ilkan vaalilehti UUSI TOTUUDEN TORVI 239 228 Kaupunkipolitiikalla on suuri rooli ilmaston lämpenemisen pysäyttämisessä. vahvistaa ympäristönsuojelua luoda kannusteita maankäytön ja asumisen tiivistämiseen enemmän joukkoliikennettä ja panostuksia raideliikenteeseen Itämeren suojelutoimia on tehostettava Helsingin uusi ääni Maailmaa voi muuttaa. Tarvitaan vain rohkeita ihmisiä. eveliinaheinaluoma.fi
18 • 3 / 2019 Vertti Anttila, Kide Rinne ja Elisa Nykänen
3 / 2019 • 19 TEKSTI IIDA SIMES KUVAT VELDA PARKKINEN Muutokset tapahtuvat jo Ilmastoasiantuntijat ovat puhuneet, nyt on tekojen vuoro. Nuoriso on liikkeellä, mutta aikuiset vitkastelevat. A IKUISIA pitää vielä patistaa toimimaan ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi, mutta nuoret ovat jo liikkeellä. Maalis kuussa Ilmastol akko-protestiin osallistui maailmanlaajuisesti noin 1,5 miljoonaa nuorta. Suomessa osallistujia oli lähes 9 000 ja tapahtumia järjestettiin ainakin 30 paikka kunnalla. Vertti Anttila (17 vuotta) Espoosta, mikkeliläinen Elisa Nykänen (16) ja itähelsinkiläinen Kide Rinne (13) olivat Ilmastolakko-protestissa Eduskuntatalolla pitämässä puheita. Ilmastoasiat ovat nyt ajankohtaisia. ”Todella monesta lähteestä tulvii tietoa siitä”, Anttila toteaa. ”Ja se on hyvä asia!”, säestää Rinne. ”Kaikki puhuvat siitä. Kavereiden Instasta tulee ilmastoviestejä päivittäin”, Rinne kertoo. Nykänen herää kyseenalaistamaan. ”Puhuminen on kuitenkin ihan eri asia kuin se, että joku tekisi asialle jotain”, hän sivaltaa. Erityisesti Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin vihamielisen kiistäväasenne ilmastonmuutokseen tuntuu huolestuttavan nuoria. Trump irrotti maansa Pariisin sopimuksesta eli monikansallisista toimenpiteistä ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. ”Miten on mahdollista, että [Yhdysvaltain] kansa on valinnut niin huonon johtajan?”, kuuluu ihmettely. ”Voihan se olla, ettei Trump tee asioille mitään, koska hänen omat bisneksensä voisivat kärsiä siitä”, Rinne pohtii. ”Raha vaikuttaa ihmisiin paljon”, hän jatkaa. ”Varmaan enemmän kuin mikään!”, Nykänen komppaa. Yhdysvallat on hyvin riippuvainen öljystä. Kuten myös Suomi. Öljyriippuvuuden sudenkuopat ovat nuorille tuttuja. ”Öljyn käyttäminen ei lopu, ennen kuin öljy loppuu”, Rinne pohtii. Mietitään olisiko hyvä, jos jokin saastuttava luonnonvara käytettäisiin loppuun. Rinteen mielestä ei. ”Kun se [öljy] loppuu, me ollaan poltettu kaikki se hiili, mitä siihen on sitoutunut.” ILMASTONMUUTOSTA hidastavan aktivismin supertähti on 16-vuotias ruotsalainen Greta Thunberg. Hän on viime vuoden syyskuusta saakka osoittanut mieltään Ruotsin parlamentin edessä. Aluksi hän protestoi yksinään, nyt hänellä on tukijoita ympäri maailmaa. Maaliskuinen koululaisten ”ilmastolakko”-protestiaalto vaikuttaisi olevan vasta alkusoittoa. Protestit eivät ole loppumassa. ”On tärkeää, että kaikki muistavat, miksi hän on siellä”, miettivät nuoret yksissä tuumin Thunbergin esimerkkiä. Eduskuntatalon luona protestoineiden nuorten ja Thunbergin vaatimus on yksimielinen: ”Ilmastotekoja NYT!” Mutta mitä tekoja? ”En ole asiantuntija, joten en tiedä, mitkä keinot riittävät”, Rinne toteaa. Joukko vakavoituu. Joitain tekoja pitää osata vaatia. ”Kulutusta on vähennettävä”, sanoo Rinne painokkaasti. ”Kirppareilta saa kaikkea käytettyä, ja kavereilta voi lainata. Jos haluat jonkun uuden jutun, mieti monta kertaa, tarviitko sä sitä.” Nykänen tunnustaa menettävänsä ajoittain yöunet eksyessään pohtimaan, onko hänellä aivan liian paljon tavaraa. Koko jengi tuomitsee kertakäyttötavarat ja pikamuodin. Myös poliittisesti olisi vaikutettava. ”On tärkeää äänestää”, Anttila vaatii. Rinne ei ole äänioikeutettu vielä seuraavissakaan eduskuntavaaleissa vuonna 2023, mutta se ei estä kiinnostusta. ”Minäkin olen tehnyt Ylen vaalikoneen, koska minua kiinnostavat nuo asiat”, hän kertoo. Mutta ei niin vakavaa asiaa, ettei huumorilla olisi sijansa. Anttila naurattaa porukkaa kertomalla kuulleensa, että ilmakehän otsonikerrokseen lisätty fosfori auttaisi ilmaston lämpenemisen hillitsemiseen. Sivu vaikutuksena tosin taivas värjäytyisi violetiksi. Ryhmä äityy pohtimaan ilmiön vaikutuksia: myös lauluja pitäisi sanoittaa uudestaan, kun sinitaivasta ei enää olisikaan. GRETA THUNBERG on turhautunut vitkasteleviin aikuisiin: ”Haluan että panikoitte”, hän täräytti maailman politiikan ja talouden johtajille Sveitsin Davosissa tammikuussa. YK:n pääsihteeri António Guterres kirjoitti maaliskuussa 2019 yleisönosastoille ympäri maailmaa kertoen tukevansa ilmastolakkoon asettuneen nuorison tavoitteita. Guterres vaati ”konkreettisia ja realistisia toimenpiteitä”. Silti toimiin ryhtymistä empivät poliitikkojen ohella myös tiedotus välineet. Esimerkiksi Ylen vaali koneessa vaatimukset ilmastotekoihin ovat sangen vaatimattomat. Vaalikoneen ensimmäinen väite kuuluu: ”Suomen pitää olla edelläkävijä ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelusIlmastovaalit
20 • 3 / 2019 sa, vaikka se aiheuttaisi suomalaisille kustannuksia.” Vaalikoneen tekijä vaikuttaa jääneen ilmastokeskustelusta jälkeen, sen sijaan että tiedostaisi ongelman laajuuden. Niinpä ei ole ihme, että nuoret ilmastoaktivistit pitävät aikuisia epätoivoisen aikaansaamattomina vätystelijöinä. Jos pikavoittoja hinkuville poliitikoille annetaan edes ohikiitävä mahdollisuus asettaa ilmastonmuutoksen torjunta ja kustannusten kasvu vastakkain, moni valitsee vielä hetken ajan halvemman tien – ja siitä aiheutuvan ilmaston lämpenemisen. Ilmastokriisien kustannukset ovat edelleen poliittisen keskustelun ulkopuolella. Vaalikone asettaa vastakkaisiksi vaihtoehdoiksi hiilivoiman ja ydinvoiman, eli kaksi sähköntuotantotapaa, jotka eivät markkinoilla ole pitkään aikaan olleet vastakkain. Markkinat ovat korvaamassa hiiltä uusiutuvilta energialähteiltä. JOS NUORTEN MUKA AN on uskottava asiantuntijoita, niin kysytään sitten heiltä. ”Poliitikkojen pitäisi uskoa asiantuntijoita, ja niin he ovat jo tehneetkin. Nyt poliitikkojen pitäisi toimia niiden päätösten mukaan, joihin he ovat sitoutuneet”, ympäristöjärjestö Greenpeacen Suomen ilmastokampanjasta vastaava Olli Tiainen toteaa. Pääministeri Juha Sipilä kutsui marraskuussa eduskuntapuolueiden puheenjohtajat pyöreän pöydän ilmastoneuvotteluun. Hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n raportti hälytti, että maapallon tila lähestyy katastrofirajoja. Sipilä kommentoi raporttia Twitterissä: ”Tutkimuksen viesti on selvä. Meidän on tehtävä enemmän ja nopeammin ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi.” Silti Tiaisen mielestä ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi ei tehdä läheskään riittävästi. ”Teot olisivat hyvin yksinkertaisia: päästöt alas ja nielut ylös”, Tiainen kuittaa. Kansanedustajat valitaan neljän vuoden ajaksi. Johtuuko poliitikkojen kyvyttömyys toimia siitä, etteivät aikaa vievät asiat ehdi tapahtua vaalikaudella? Tiainen ei anna armoa: ”Tällä vaalikaudella pitää tehdä ne päätökset, joilla Suomi pääsee hiilineutraaliksi.” IPCC:n tutkijoiden mukaan riippuvuus fossiilisista polttoaineista pitäisi katkaista. Suomesta pitää tulla vuoteen 2030 mennessä hiilineutraali, ja siitä lähtien päästöjen pitää olla negatiivisia. Toisin sanoen, hiilineutraalissa tilassa hiilidioksidipäästöt ja hiiltä sitovat ekosysteemit (kuten kasvavat metsät) eli hiilinielut, ovat yhtä suuria. Sen jälkeen nielujen pitää vielä kasvaa suuremmiksi kuin päästöt. Kehitystä väärään suuntaan ohjaavat tukiaiset turhauttavat Tiaista. ”Alennettu sähkövero ja energiaintensiivisten yritysten veronpalautukset ovat tukia, jotka ympäristöministeriön mukaan johtavat energian tuhlailuun ja fossiilisten polttoaineiden käytön jatkamiseen”, Tiainen suomii. ”Tätä energiatukea maksetaan tosi isoille yrityksille, kuten UPM:lle ja Stora Ensolle. Niille maksetaan muutamia kymmeniä miljoonia [tukia], sitten ne tekevät liikevoittoa miljardin.” UPM:n liikevoitto vuoden 2018 tilikautena oli yli puoli toista miljardia. Ympäristöystävällisiä muutoksia on yhteiskunnassamme jo tapahtunut, eikä suinkaan poliitikkojen ansioista, vaan heistä huolimatta. Uusiutuvan energian kuten tuulija aurinkosähkön hinnat ovat laskeneet rajusti, ja varsinkin kotitalouksille ne ovat jo hyvin kilpailukykyisiä. ILMASTONMUUTOSTA on tutkittu jo vuosikymmeniä. Ilmastontutkimuksen legenda, stetsonissaan esiintynyt Nasan James Hansen, julkaisi kuuIlmaston muutoksesta • Maapallon lämpötilan nousua on mahdotonta pysäyttää nopeasti. • Lämpötila nousee maa-alueilla eniten ja erityisesti pohjoisen pallonpuoliskon korkeilla leveysasteilla. • Jäätiköt sulavat vähitellen. Useimmat vuoristojäätiköt ovat jo sulamassa. Merten pinta nousee. • Trooppiset hirmumyrskyt käyvät voimakkaammiksi, kun trooppisten merien pintalämpötila kohoaa. Myrskyt saavat energiansa meriveden lämmöstä. • Veden kiertokulku voimistuu, jolloin sekä haihdunta että sademäärät lisääntyvät. Lämmenneeseen ilmakehään mahtuu enemmän vesihöyryä. • Vettä sataa nykyistä enemmän korkeilla leveysasteilla, mutta subtrooppisilla manneralueilla vähemmän. Pahiten kuivuvilla alueilla sademäärä putoaa. Entistä niukemmin sadetta saadaan Välimeren maissa, Keski-Amerikassa, eteläisimmässä Afrikassa ja osassa Australiaa. Eteläja Itä-Aasiaa monsuunisateet näyttävät kastelevan vuolaampina, mutta talvisin alueella olisi entistä kuivempaa. • Yhden celsiusasteen nousu maapallon keskilämpötilassa näkyy jo nyt rajumyrskyinä, muuttuneina sääolosuhteina ja napajäätiköiden sulamisena. • Yli kahden asteen nousu keskilämpötilassa muuttaa ekosysteemejä peruuttamattomasti. Koralliriutat häviävät kokonaan. Ikirouta-alueet sulavat joko osaksi tai kokonaan. Lähteet: Ilmatieteen laitos ja hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC