• 3 3| 20 14 hu ht iku u n n e v r o t i n ä ä työ fifi ise l l a r i v ttömien .vo im a.f i
• Valokuvia talvisesta Helsingistä Uusi näyttely! 1.4.–14.9.2014 Helsingin kaupunginmuseon Lyhtysalissa, Sofiankatu 4 ma–pe 9–17, to 9–19, la–su 11–17 Näyttelyyn on vapaa pääsy helsinginkaupunginmuseo.fi
• a a s i i p a o kevään uutuudet int tilaa nyt! Tsekkaa tarjoukset ja tee löytöjä! Rastita molemmin puolin, irrota sivu, taittele, teippaa ja postita. Kaikki uutuudet, yli 250 kirjan valikoima ja lisää tarjouksia nettikaupassa www.intokustannus.fI Kai Sadinmaa: 10 KÄSKYÄ KIRKOLLE Pappi Kai Sadinmaa antaa kirkolle 10 käskyä, kertoo vaietusta natsihistoriasta ja sijoitusbisneksistä. Osansa kirjassa saavat niin itselleen monumenttja rakentelevat kirkonmiehet, konservatiivit kuin homojen vihaajatkin. Julkaistaan 9.4. 26 € (ovh 29 €) Johanna Korhonen & Jeanette Östman (toim.): KAIKELLA RAKKAUDELLA – SANOJA SEKSUAALISUUDESTA JA SUKUPUOLESTA Mitä mieskirjailijat halusivat kuulustellessaan lesboksi epäiltyä naista? Miksi piispatuli pitämään kriisipalaveria homopapin työpaikalle? Kirjoittajina mm. Marja-Sisko Aalto, Rita Paqvalen, Mirkka Rekola ja Jani Toivola. 23 € (ovh 26 €) Juha Suoranta & Sanna Ryynänen: into TAISTELEVA TUTKIMUS E nsimmäinen suomenkielinen esitys kantaa ottavista tutkimusmenetelmistä ja tutkimuksesta aktivismina. Toiminnallisten metodien perusteos. Kirja rohkaisee yhteiskuntatieteellisten alojen opiskelijoita vaikuttamaan yhteisiin asioihin ja tarttumaan toimeen. Johannes Ojansuu: KATOAVAISUUDEN AINEISTO Johannes Ojansuun aforismit tutkivat luonnon ja ihmismielen järjestystä katoavaisuuden peiliä vasten. Mustan huumorin ja kielellisen leikittelyn keinoin hän pohtii valheen ja itsepetoksen suhdetta läheisyyden etsintään. 22 € (ovh 25 €) 24 € (ovh 27 €) Eveliina Lundqvist: SALAINEN PÄIVÄKIRJA ELÄINTILOILTA Mitä tapahtuu eläintilojen sisällä päiväsaikaan? Kun tarkkailijana on eläinhoitajaopiskelija, avautuu tuotantotilojen arki erilaisena kuin mitä on totuttu näkemään. Kukaan ei ole aiemmin soluttautunut tiloille töihin ja nähnyt miten eläimiä todellisuudessa kohdellaan. Sini Mononen(toim.): ALASTON TOTUUS TAITEESTA – KIRJOITUKSIA TAIDEMAAILMASTA UUDELLA VUOSITUHANNELLAA Millaisessa murroksessa taidemaailma kamppailee? Millaista taidetta haluamme? Kuka siitä saa päättää? Kirja nostaa pintaan taidemaailman kysymykset taidemaailman kuohunnasta. 15 € (ovh 17 €) 23 € (ovh 26 €) Kontula Anna: Jouko Kajanoja & Kaarin Taipale (toim.): Kuvitteellinen romanttinen kirjeenvaihto vasemmistopoliitikon ja oikeistovaikuttajan välillä. Kirjeiden kirjoittaja pyrkii ymmärtämään, mihin Elinkeinoelämän keskusliitto, Finanssialan Keskusliitto, Matti Apunen, Risto E. J. Penttilä, Björn Wahlroos tai ajatuspaja Libera perustavat mielipiteensä. Ja selittämään, miksi vasemmisto näkee kaiken niin toisin. Missä on eurooppalainen sosiaalipolitiikka? Onko euro tiensä päässä? Mitä lobbareille pitää tehdä? 11 huippu-asiantuntijaa kertoo, miten unionia tulee parantaa. Kirjoittajina mm. Satu Hassi, Matti Tuomalaja Erkki Tuomioja. KIRJEITÄ OIKEALLE EUROOPAN MAHDOLLISUUS 15 € (ovh 17 €) 24 € (ovh 27 €) Jonathan Balcombe: ELÄIMELLINEN NAUTINTO Kaikki tietävät, että koirat ja kissat voivat nauttia elämästään, mutta entä siat, mursut, kottaraiset, varpuset, iguanat, sammakot, ankeriaat ja pallokalat? Eläimellinen nautinto on historian ensimmäinen kirja, jonka aiheena on eläinten kyky tuntea nautintoa. Hyvänmielen kirja kaikille eläinten ystäville. Edgar Rice Burroughs: JOHN CARTER 6 MARSIN NERO Uusintapainos kaikkien aikojen huikeimman seikkailufantasian harvinaisesta kuudennesta osasta! 21 € (ovh 24 €) 25 € (ovh 28 €) www.intokustannus.fi
• Löytöjä edullisesti! ntokustannus.FI paljon lisää: www.i Pekka Peltola: AFRIKASSA Mikä on kolonialismin syytä ja mikä ei? Miten kehitysapu ei toimi? Mikä on ihonvärin ja uskonnon merkitys nykyAfrikassa? KAUNO Laura Gustafsson: HUORASATU Suosittu Finlandia-ehdokas 2011. 5 € (ovh 28 €) Hanna Nikkanen: VIATON IMPERIUMI Suomalaistaustaiset jättiyritykset perustavat plantaaseja Kiinaan, rakentavat televerkkoja Lähi-itään tai kaivavat kobolttia Kongon tantereesta. Staughton Lynd & Andrej Gruba?i?: ZAPATISTIT JA TUPLAJUULAISET Nuoren anarkistin ja tunnetun marxilaisen radikaalin keskustelu historian tärkeimmistä opetuksista. 5 € (ovh 29 €) 5 € (ovh 26 €) Esko Seppänen: EMUMUNAUS ”Taistelu kapitalismin EUsarjassa on raastavimmillaan. Heittäkää sivuun kaikki hommat ja lukekaa tämä kirja. Heti.” – Hannu Taanila Paul Verhoeven: JEESUS NASARETILAINEN Robocopin ja Total Recallin ohjaaja riisuu myyttisen Jeesuksen ja paljastaa miehen, joka on lihaa ja verta. 12 € (ovh 35 €) Mikael Brunila, Kukka Ranta & Eetu Viren: MUUTAMAN TÖHRYN TÄHDEN Stop töhryille -projekti ja yksityisen vartiointialan kasvu ovat vaikuttaneet Helsinkiin ja sen asukkaisiin. “Meillä riittää maalia pidempään kuin teillä riittää rahaa.” Borg Pekka (toim.): POLKUJA METSÄÄN Hyvinvoinnin edellytyksenä ovat toimivat ekosysteemit. Kirjoittajina suomalaisia ympäristönsuojelun asiantuntijoita. 7 € (ovh 37 €) 5 € (ovh 8 €) Eva Isaksson (toim.): MAAILMA ALBERT EINSTEININ SILMIN Einsteinin radikaaleja ja mukaansatempaavia kirjoituksia 1900-luvun historian käänteistä – maailmansodat, sosialismi, natsismin nousu ja ydinpommin synty. 5 € (ovh 9 €) Unto Tähtinen: GANDHI Klassikkoteos, jossa Suomen merkittävin gandhilaisuuden tuntija esittelee Gandhin keskeiset ajatukset. 5 € (ovh 10 €) 5 € (ovh 17 €) 5 € (ovh 25 €) Gérard Prunier: AFRIKAN MAAILMANSOTA ”Ainutlaatuinen ja suunnattoman kunnian-himoinen kirja voi olla yksi merkittävimpiä Afrikkaa koskevia teoksia pitkään aikaan.” – Financial Times Heikki Patomäki: EUROKRIISIN ANATOMIA Patomäki purkaa huolellisesti auki Euroopan velkakriisin historian ja todelliset syyt. PAMFLETTI Antti Rautiainen: PLANEETAN SUURIN JA VIILEIN Tositarinoita Venäjältä. Villissä idässä asiat hoidetaan omalla tavalla. Tekijä asui pitkään Moskovassa. 5 € (ovh 26 €) TIETO POKKARI 5 € (ovh 27 €) 5 € (ovh 26 €) Lidia Ginzburg: LENINGRADIN PIIRITYKSEN PÄIVÄKIRJA Kokemuksia nälänhädästä ja sen vaikutuksista ihmisten elämään, ajatteluun ja kieleen. Tomi Huttunen: PIETARI ON ROCK Ainutlaatuinen valokuvatietokirja kertoo Leningradin ja Pietarin rockista, rockrunoilijoista ja myöhäisestä neuvostokaudesta. Leo Tolstoi: OMATUNTOJA Leo Tolstoin eloisat esseet ravistavat ihmiskuntaa vuosikymmenestä ja -sadasta toiseen. Tolstoi tuomitsee sovinistisen isänmaallisuuden ja kehottaa kieltäytymään aseista. 5 € (ovh 10 €) 5 € (ovh 17 €) 8 € (ovh 26 €) Tilaan rastilla merkitsemäni kirjat (halutessasi useampia, merkitse lukumäärä kirjan kohdalle) Täytä yhteystietosi, irrota sivu, taittele, teippaa kiinni ja postita. Voit tilata myös netissä www.intokustannus.fi, email myynti@intokustannus.fi, puh. 040-1795297 tai kurvata Kurvin Kirjaan, Hämeentie 48, HKI. Tervetuloa! Nimi Osoite Postinro Puhelin Sähköposti Allekirjoitus Hintoihin lisätään postikulut, max. 5eur/tilaus. Tilaajana saat myös Into Kustannuksen uutiskirjeen, joka sisältää mm. kutsuja tapahtumiin ja tietoa kirjatarjouksista. VOIMA 3/14 KANSAINVÄLISTÄ JOURNALISMIA SUOMEKSI! Le Monde diplomatique on maailmanpoliittinen aikakauslehti, jota onjulkaistu ranskaksi vuodesta 1954, ja se ilmestyy nyt 30 kielellä ympäri maailman. Suomenkieliseen Diploon käännetään artikkeleita myös riippumattomasta venäläisestä Novaja Gazeta -lehdestä. Diplon irtonumerot hyvin varustetuista kirjakaupoista ja 400 lehtipisteestä. Tilatessasi nyt, saat tilaajalahjaksi Maailmanpolitiikan Atlaksen! 30 € /vuosi (toistaiseksi voimassa oleva tilaus. Sisältää digilehden ja tilaajalahjan) 34 € /vuosi (määräaikainen) MAAILMANPOLITIIKAN ATLAS – UUSI MAAILMANJÄRJESTYS Le Monde diplomatique Uusi Maailmanpolitiikan Atlas keskittyy globaalin valta-asetelman muutoksiin useista näkökulmista. A4-kokoisessa kartastossa on 194 sivua: tiivistä tekstiä ja noin 170 karttaa tai kuviota. Into Kustannus maksaa postimaksun Vastauslähetys Sopimus 5000521 00003 HELSINKI 25 € (ovh 29 €) 0 € (ovh 29 €) Tilaan Diplon tällä lomakkeella ja saan Atlaksen tilaajalahjaksi www.mondediplo.fi
• Elämän mittainEn päivä Liput 32 € / 29€ / 17€ Liput 010 7331 331 (0,083 € + pvm/mpm) Lippupiste 0600 900 900 (1,98 € /min+pvm) lippu.fi oHJaus pääyhteistyökumppani iREnE aHo RoolEissa KRistiina HalKola, JoHannEs HolopainEn, maRKus JäRvEnpää, maRia Kuusiluoma, pEtRi lisKi, antti litJa, sEppo pääKKönEn, ulla Raitio Ja Joonas saaRtamo Yhteistyökumppanit
• ilmoitus huhtikuun merkkituotteet
• sisältö 28.3.–4.5.2014 7 3 / 2014 ajassa 8–19 pääkirjoitus Voiman päätoimittajalle tärkeintä tällä hetkellä on hyvät energiat ja vibat. Yritysten ehdoilla Vapaakauppasopimus TTIP on kuin miinakenttä. Yritysten ehdoilla! s.8 • Lukijaposti s.10 • Fifi: Vahva ei Tony Abbottille mutta entäs sitten? s.11 • Skandaali galleriassa s.12 • Eläinkokeet eivät loppuneetkaan s.13 • Paista & pala s.14 • Varma kevään merkki s.16 • Ruokatohtori s.17 • Kovan linjan zeniä s.18 22 tässä lehdessä 22–37 Tanu Kallio Rakas päiväkirjani s. 22 • Katsotahan, kaivatahan, Talvivaaran unelmahan s. 25 • Pidä kiharas s. 30 • Työttömien virallinen äänitorvi s. 34 Kaikuja toisesta maailmasta s. 39 • Kulttuuritantta, Donna M. Roberts s. 40 • ”Elämästä on tullut identiteettiprojekti” s. 40 • Aprillia! s. 41 • Henki ulos antrokaapista! s. 42 • Onnea niin & näin! s. 43 • Verenimijät peilikuvana s. 44 • Tekeletyttö & energiaelefantti s. 46 • Granta ei osaa olla outo s. 46 • Kurkista persuun s. 48 • Kalankääreen loppukorinat s. 49 • Salatun vallan saarnamies s. 50 • Tarinat tulevat kirjoittajansa luo s. 52 Tuomas Kärkkäinen 44 50 39 kolumnit 14, 16, 18 & 40 Peristerakis Liitteet: Kynnys ry & Sosiaalifoorumi kansi: Kuvat Vilma Vantola, kollaasi Mirkka Hietanen kulttuurihäiriö Donna M. Roberts tulee 28 vuotta siitä, kun Ukrainan sosialistisessa neuvostotasavallassa posahti Tšernobylin ydinvoimalaitos. Sittemmin myös Neuvostoliitto posahti, mutta sen perillinen Venäjä tarjoaa edelleen ydinosaamistaan. Britannia tosin tyrmäsi maaliskuussa sopimuksen venäläisen ydinvoimayhtiö Rosatomin kanssa Ukrainan tilanteeseen vedoten. Sen sijaan Eduskunnassa monet puolustavat edelleen Fennovoiman ja Rosatomin ydinvoimaprojektia yhtä sinnikkäästi kuin Talvivaaraa aikanaan. Lisäpanostusta ydinvoimaan pitää vastustaa siksi, että se estää energiapolitiikan ajattelemista kokonaan uudelleen. H u ht i k u u s s a kulttuuri 39–53 3 tiivisty kaikessa hyvässä se, mitä Finnveran, Tekesin, Ely-keskusten ja ministereiden pitäisikin tehdä: sitoa pääomaa uuden innovatiivisen tuotannon kehittämiseen? Muistelkaa edes hetki tuota Talvivaara-projektin hulluutta, rohkeutta, sinnikkyyttä, sitoutumista ja uskoa. Jokin Talvivaarassa meni kuitenkin pieleen alusta alkaen. Itse asiassa aika moni asia meni pieleen, vaikka varoituksia kyllä jaeltiin. Tämän lehden artikkelissa ”Katsotahan, kaivatahan, Talvivaaran unelman” (s. 25) yritetään kaivaa esille selityksiä sille, miksi kaikki meni mönkään. Poliitikot ja virkamiehet eivät niitä todin juuri tarjoa, eikä Taivalvaaran pomo Pekka Perä pukahtanutkaan. Mitä Talvivaaran katastrofista pitäisi oppia? Opetus ei ole niin yksinkertainen, että kaikki kaivosteollisuus on luonnon raiskaamista. Jälkikäteen viisastelu ei ole kaikista miellyttävin tapa pohtia tapahtumien kulkua, mutta jääkö meille käteen mitään muuta? E i k ö Ta lv i v aa r a s s a Minut otettaisiin vakavasti, jos olisin lihaasyövä maatilantyttö. Banker Wanker ”A n n a p a s a j a n k u l u a , ?päivän mennä, toisen tulla, taas mi- nua tarvitahan,?katsotahan, kaivatahan ?uuen sammon saattajaksi,? uuen soiton suorijaksi, uuen kuun kulettajaksi, uuen päivän päästäjäksi,?kun ei kuuta, aurinkoa?eikä ilmaista iloa.” Näin lausuu Väinämöinen Elias Lönnrotin pääteoksessa Kalevala, jota kutsutaan Suomen kansalliseepokseksi. Jostakin ”uuen” sammon odotuksesta oli kyse myös kansallisessa Talvivaaran kaivosprojektissa. Talvivaaran piti olla uusi sampo, uusi soitto, uusi Nokia, kun talouskehityksen taivas oli tummumassa. Raskas päiväkirjani Teemu Mäki Siitäpä nyt tie menevi 54 M i tä j o s Talvivaaraan tai ydinvoiman puolustamiseen tuhlattu päättäväisyys olisikin suunnattu oikeasti innovatiivisen energiapolitiikan rakentamiseen? Saksassa uusiutuva energia työllistää yli 300 000 ihmistä. Miksei meillä uskota työllistävyyteen? Lisäksi kestävän energiapolitiikan myötä suomalaiset energiayritykset saisivat lisää tilauksia. Suomi on samankokoinen kuin Saksa, ja maiden aurinko- ja tuuliolosuhteet ovat suurin piirtein samanlaiset. Silti liian moni luulee, että meillä ei aurinko paista, kuu kumota eikä tuuli tuule. Millainen olisikaan poliittinen voima, joka ajaisi kestävämpää ja monipuolisempaa energiapolitiikkaa. ”Siitäpä nyt tie menevi, ?ura uusi urkenevi ?laajemmille laulajoille,? runsahammille runoille.” Kimmo Jylhämö Voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744?3112, faksi (09) 773?2328, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköposti toimitus@voima.fi, fifi.voima.fi Vastaava päätoimittaja Kimmo Jylhämö 044 568 1996 fifi.voima.fi-päätoimitttaja Hannele Huhtala Toimitussihteeri Teemu Muhonen Ulkoasu AD/graafikko Mirkka Hietanen (09) 7744?3113, mainosgraafikko Ninni Kairisalo voiman dokumenttiteatteriprojekti toimituspäällikkö Susanna Kuparinen (apuraha) (09) 7744?3113 & erikoistoimittaja Jari Hanska (apuraha) 050 551 8997 toimitusjohtaja Teemu Matinpuro Yhteyspäällikkö Tuomas Korkiakangas (09) 7744 3112, 040 825 5804 Kustannuspäällikkö Tuomas R ­ antanen (opintovapaalla) 040 507?7165 ensimmäiset lukijat Anu Harju, Leona Kotilainen & Tapani Möttönen Toimitusharjoittelijat Noora Isomäki & Tuukka Tuomasjukka Avustajina tässä numerossa Anu Brask, Ville Eklund, Lauri Haapala, Kirsi Haapamatti, Maria-Kaisa Jurva, Jenni Jarventaus, Marjo Jääskä, Tanu Kallio, Laura Karlin, Maria Karuvuori, Hertta-Mari Kaukonen, Minea Koskinen, Otto Kronqvist, Tuomas Kärkkäinen, Pertti Laesmaa, Ville Lähde, Susanna Majuri, Harri Manner, Teemu Mäki, Bertha O, Peristerakis, Kati Pietarinen, Pilli-Liisa, Erkki Pirtola, Maaria Pääjärvi, Donna M. Roberts, Jutta Sarhimaa, Kari Sihvonen, Kaisu Tervonen, Arto Timonen, Laura Ukkonen, Vilma Vantola, Eeva Varis, Jarkko Virtanen, Banker Wanker, Klaus Welp Julkaisija Voima Kustannus Oy Yhtiön osakkaat Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Heikki Hiilamo & Tuomas Rantanen Jakelu Jari Tamminen, jari.tamminen@voima.fi & Juho Paavola Tilaukset Tuomas Korkiakangas (09) 7744?3112 Voiman vuositilaus 10 numeroa 39 euroa Paino Alma Manu Oy, Tampere Painos 60?000, Voima 4/14 ilmestyy 5. toukokuuta. ISSN 1457-1005
• 8 a jassa 3 / 2014 Työttömyyden perusturvan menot suuremmat kuin 1990-luvun lamavuosina Kelan tiedote 27. helmikuuta 2014 teksti jari hanska | kuvitus mirkka hietanen Yritysten ehdoilla Yhdysvaltojen ja EU:n välillä käydään neuvotteluja vapaakauppasopimuksesta. Sopimus on kuin miinakenttä: täynnä vaaroja. lainsäädäntöä. Otetaan esimerkki: jos ulkomainen kaivosyhtiö sijoittaisi rahaa Suomeen ja eduskunta päättäisi sen jälkeen kiristää ympäristölainsäädäntöä, kaivosyhtiön ei valiokuntien mielestä pitäisi voida riitauttaa asiaa. Vastaavista riidoista on maailmalta lukuisia esimerkkejä, joissa suuret kansainväliset yhtiöt ovat vetäneet valtioita Maailmanpankin alaisen investointiristiriitojen sovittelulaitoksen ICSID:n välimiesmenettelyn ratkaistavaksi. Helsingin yliopiston oikeustieteen professori Martti Koskenniemi lyttää ICSID:n välimiesmenettelyn täysin. Hänen mukaansa kyse on julkisen vallan siirtämisestä pois valtioilta ja yritysten riskien ulkoistamisesta veronmaksajille. Nyt vastaavaa menettely saattaa ajautua Suomeen osana Yhdysvaltojen ja Euroopan a p a a k a u p p a s o p i m u s t a eli välistä vapaakauppasopimusta. TTIP:tä on valmisteltu jo pitkään Menettely on herättänyt vastussuljettujen ovien takana. Edes tusta sitä mukaa kun sopimukkaikki europarlamentaarikot ei- sen mahdollisista vaikutuksista vät ole saaneet on valunut tietoa tietoa sopimuseuroparlamentaaneuvotteluisn rikoille. e n i Monet sopita. Sen sijaan a l l on se ä muksen yksityissijoittajien toim ä T , ” ä kohdat ovat vielä veita on kuunjestelm än r ä j auki, ja esimerkikneltu herkällä ä t pse korvalla. jolla ly ksajilta si Saksa on eha Eduskunnan dottanut, että veronm aa.” suuren valiovälimiesmenetrah kunnan varately poistettaisiin sopimuksesta. puheenjohtaja Yhdysvaltain Miapetra Kumpula-Natri (sd) myöntää, että sopimusneuvottelijat ovat kuipoliitikkojen toiminnassa on pa- tenkin ilmoittaneet, että menetrantamisen varaa. tely on heille kynnyskysymys. ”Minä voin katsoa peiliin, ja ”Sen vaatiminen on tietysme voimme eduskuntana miet- ti osa heidän neuvottelutaktiiktiä, miten paljon olemme ha- kaansa”, Martti Koskenniemi lunneet kaivaa ja saaneet tietoa sanoo. näistä neuvotteluista.” Välimiesmenettelyä on aikaNyt eduskunnan suuri va- naan perusteltu sillä, että sen liokunta on saanut käsitel- avulla yritykset voivat turvallitäväksi ensimmäisen sopi- semmin sijoittaa epävakaisiin ja musluonnoksen ja pyytänyt kehittyviin valtioihin. EU-maihin muilta valiokunnilta kommen- sijoittaessa yrityksillä ei pitäisi tit. Seuraavaksi suuri valio- olla vastaavaa riskiä. Martti Koskenniemi näkeekunta linjaa Suomen kannan sopimusluonnokseen. kin, että välimiesmenettelyä käytetään rahastamiseen. Va l i o k u n n at o vat huomaut”Tämä on sellainen järjesteltaneet, että investointisuojan ni- mä, jolla lypsetään veronmaksamissä ei saisi ohittaa kansallista jilta ja valtioilta rahaa.” V Kauppasopimus kiihdyttää professorin E d u s k u n n a n pikkuparlamentissa järjestettiin 26. maaliskuuta keskustelutilaisuus TTIP-sopimuksesta. Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi piti pitkän ja kriittisen puheenvuoron sopimukseen sisältyvän ICSID:n välimiesmenettelyn ongelmista. Voima kokosi parhaat palat professori Koskenniemen puheesta. ”A n t ee k s i , m ä nousen nyt seisomaan. En pysty puhumaan näistä asioista kylmän rauhallisesti. Nythän on niin, että tämä ICSID-järjestelmä luotiin kehitysmaiden itsenäistymisprosessien aikana 1950- ja 60-luvuilla, koska kehitysmaissa, erityisesti Iranissa, Nigeriassa ja Libyassa, kansallistettiin amerikkalaisia, brittiläisiä ja hollantilaisia öljy-yhtiöitä. Monesti siitä kansallistamisesta ei saatu täyttä korvausta. Yhdysvaltain ulkoministeri Cordel Hull alkoi toistaa sellaista periaatetta, että kansallistamisesta pitää maksaa prompt, effective and adequate compensation (nopea, tehokas ja riittävä korvaus). Kansalliset tuomioistuimet eivät olleet halukkaita siihen. Nigerialainen tuomioistuin, vaikea ehkä uskoa, ei todellakaan ollut valmis maksamaan kolonialistiselle sijoittajalle täyttä korvausta. Sen takia lännessä haluttiin siirtää ratkaisut pois näistä primitiivisiksi koetuista yhteiskuntajärjestyksistä tänne sivistyneeseen maailmaan Maailmanpankin alaisuuteen, jossa riidat voidaan ratkaista sellaisten henkilöiden toimesta ja sellaisilla kriteereillä, jotka ovat yhtiöiden kannalta hyväksyttäviä ja oikeita. Voidaan sanoa, että nämä oikeusjärjestelmät, Nigeria ja niin pois päin, olivatkin ehkä jossain suhteessa kehittymättömiä. No nyt ollaan siinä tilanteessa, että keskustellaan sijoituksista Yhdysvalloissa ja Euroopassa, siis kaikkein kehittyneimpien oikeusjärjestelmien maissa, joissa tuhannet tuomioistuimet ratkaisevat ulkomaisiin toimijoihin liittyviä juttu rutiininomaisesti. Nyt ongelma ei ole enää siinä, että ne olisivat liian primitiivisiä järjestelmiä. Ne ovat liian uskottavia! Liian teknisesti kehittyneitä! Sen takia halutaan sitten siirtää ratkaisut pois sieltä tänne, jossa me voidaan kavereiden kanssa Genevessä tai Washingtonissa ratkaista jutut tällaisten sääntöjen perusteella kuin fair and equatable treatment ja non-discrimination, jotka voivat tarkoittaa mitä tahansa. Jotka oikeushistoriallisesta tai oikeussosiologisesta näkökulmasta ovat tyypillisiä primitiivisen oikeusjärjestelmään liittyviä kyhäelmiä!”
• a jassa 3 / 2014 9 Suuri öljysäiliöalusvahinko Suomenlahdella aiheuttaisi pahimmillaan useiden miljardien eurojen kustannukset. Valtio voi joutua rahoittamaan näitä kustannuksia ainakin tilapäisesti ja pahimmassa tapauksessa lopullisesti. Valtiontalouden tarkastusviraston tiedote 11. maaliskuuta 2014 Kun mikään ei riitä Yksityiset investoijat ovat alkaneet uskoa, että sijoittamisen pitäisi olla täysin riskitöntä. K a n s a i n vä l i s t e n investointisuojasopimusten noudattaminen on ajamassa Euroopan ojasta allikkoon, väittää Corporate Europe Observatoryn (CEO) Profiting from crisis -raportti. Brysselissä toimiva CEO puolustaa päätöksenteon avoimuutta. ”Investointisuojasopimukset antavat syvälle pureutuvan vallan ulkomaalaisille sijoittajille. Sopimusten myötä niille on tullut etuoikeus haastaa hallitus kansainvälisessä välimiesoikeudessa toimista, joilla valtiot yrittivät taistella taloudellista romahdusta vastaan”, raportissa todetaan. Eurooppaa kurittaa edelleen talouskriisi, joka alkoi Wall Streetin romahduksesta ja muuttui julkisen velan kriisiksi, kun EU:n jäsenvaltiot tukivat pankkejaan biljoonilla euroilla. R i s k i t k a at u i v at valtioiden maksettavaksi, kun pankit ja yksityiset riskisijoittajat haluttiin pelastaa. Yksityiset investoijat ovat alkaneet uskoa, että sijoittamisen pitäisi olla täysin riskitöntä. Niinpä nyt on siirrytty uuteen vaiheeseen. Yhtiöt yrittävät vetää välistä mehevät hillot eurooppalaisilta kriisimailta lakifirmojen myös silloin, jos kriisitoimenpiteet uhkaavat firmojen voittoja, väitetään CEO:n raportissa. Sijoittajat haastavat valtioita oikeuteen ja vaativat korvauksia toteutumattomista voitoista. Talouskriisiään vastaan taistellut Argentiina on viety oikeuteen sijoitussopimusten rikkomisesta 55 kertaa vuoden 2001 jälkeen. Sama ruljanssi on nyt alkamassa Euroopassa. I n v e s t o i n t i s u o j a an- taa yrityksille rajoittamattoman vallan. Sijoittajien valtioita vastaan tekemät korvausvaatimukset ovat toteutuneet jo Kreikassa, Kyproksella ja Espanjassa. ”Ensin yritykset pelaavat nopeiden voittojen toivossa uhkapeliä halvalla valtionvelalla, kuten kävi Kreikassa. Kun tämä epäonnistuu, ne käyttävät ylenmääräisiä suojajärjestelmiä sijoitussopimuksissa ja hakevat valtioilta miljoonien eurojen korvauksia”, Profiting from crisis -raportissa todetaan. Slovakialainen Postová Bank osti ensin Kreikan velkakirjoja, joiden arvo oli jo laskenut. Kun Kreikalle tarjottiin edullista lainan uudelleen järjestelymahdollisuutta, Postová Bank haastoi Kreikan oikeuteen investointisopimuksen rikkomisesta, raportissa kerrotaan. K y p r o k s e l l a kreikkalai- nen yksityinen investoija hakee yli 800 miljoonan euron korvauksia, koska Kypros kansallisti Laiki Bankin EU:n kanssa tehdyissä lainan uudelleen järjestelyissä. Espanjassa 22 pääomasijoitusrahastoa hakee raportin mukaan välimiesoikeudessa lähes 700 miljoonan euron korvauksia siitä, että uusiutuvan energian tukia on leikattu. Investoijat ovat tehneet voittoa siitä huolimatta, että ne ovat puhuneet uhasta menettää sijoituksensa. Slovakialainen Postová Bank teki voittoa lähes 70 miljoonaa euroa samana vuonna kun se haastoi Kreikan oikeuteen. Kreikkalaiset ovat sen sijaan 40 prosenttia köyhempiä kuin vuonna 2008. Asunnottomuus on lisääntynyt, ja joka kolmas lapsi elää köyhyysrajan alapuolella, raportissa sanotaan. J o s s i j o i t ta j at voittavat korvausvaatimukset, valtion kassat käyvät yhä tiukemmalle. Yksityisen menetykset sosialisoidaan, ja kansa maksaa viulut ja kestää leikkaukset. Sopimukset eivät raportin mukaan kuitenkaan turvaa kaikkia sijoittajia. ”Vip-sopimukset koskevat vain kansainvälisiä sijoittajia. Vip-kohtelu antaa kansainväliselle sijoittajalle vahvemman turvan kuin kansallisille yrityksille tai yhteisöille. Eurooppalaisia valtioita syyttävät yritykset ovat pääosin eurooppalaisia. Niitä suojelee 190 bilateraalista sopimusta.” Raportin mukaan rikkaat lakifirmat käyttävät kaikki mahdollisuudet nostaa lakijuttuja kriisimaiden hallituksia vastaan. ”Rikkaat lakifirmat rohkaisevat myös yhtiöitä käyttämään lakijuttuja poliittisena aseena, jolla ne voisivat heikentää tai ehkäistä finanssimaailman sääntelyä, velkojen uudelleen järjestelyä ja muita järjestelyjä, joilla talouskriisiä vastaan taistellaan.” kimmo jylhämö teksti teemu muhonen Hallitus turvautuu eläkevaroihin Poliitikot hakevat Valtion eläkerahastosta helpotusta Suomen velkaantumiseen. S u o m e n hallitus päätti kehysriihessä irrottaa Valtion eläkerahastosta (VER) 500 miljoonaa euroa vuosina 2014–2015 (Uusi Suomi ja Arvopaperi 26.3.). Eläkerahojen tulouttaminen on osa 1,9 miljardin euron ohjelmaa, jonka tarkoituksena on taittaa valtion velkaantumista omistusten myymisellä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkijalle Tarmo Valkoselle päätös ei tullut yllätyksenä. ”Poliitikot ovat käyttäneet Valtion eläkerahastoa suhdannerahastona koko sen 20-vuotisen olemassaolon ajan”, Valkonen sanoo. reilun 16 miljardin euron puskurirahasto, jota käytetään valtion työntekijöiltä kerättävien eläkemaksujen hillitsemiseen. Koska valtion työntekijöiden palkat ja siten myös heidän eläkemaksunsa maksetaan verorahoilla, VERin tehtävänä on toimia eräänlaisena vipurahastona: sen sijaan, että valtio keräisi kaikki eläkkeiden maksuun tarvitsemansa rahat verottamalla, sen kannattaa ottaa halpaa lainaa markkinoilta ja sijoittaa se VERin kautta eteenpäin. Jos VERin sijoitusten tuotto ylittää koron, jota Suomi joutuu ottamastaan valtionvelasta maksamaan, hallituksen ei pitkällä aikavälillä tarvitse kerätä niin paljon veroja valtion työntekijöiden eläkkeiden maksamiseen. Viimeisten kymmenen vuoden aikana näin on myös käynyt. VER on eivät voisi joka vuosi tulouttaa VERistä valtiolle haluamaansa rahasummaa ja kuluttaa rahastoa turhaan, sen käyttö on määritelty laissa tarkkaan. Valtio voi vuosittain tulouttaa VERistä enintään 40 prosenttia siitä summasta, jonka se käyttää kyseisen vuoden eläkkeiden maksuun. Vuonna 2013 valtion eläkemenot olivat 4,2 miljardia, joten se tuloutti VERistä noin 1,7 miljardia euroa. Koska hallitus haluaa irrottaa rahastosta nopeasti 500 miljoonaa euroa suunniteltua enemmän, se joutuu muuttamaan lakia. Etlan Tarmo Valkonen ei pidä järkevänä sitä, että poliitikot käyttävät VERiä suhdannerahasJ o t ta p o l i i t i k o t väliä ”Mitä n, nalla o a n i h n vela es aiot d e i e ä jos sit taa?” ot tona, mutta ymmärtää hallituksen tämänkertaisen päätöksen. ”Velkaantuminen on päätetty taltuttaa, ja tämä on parempi tapa kuin leikkaaminen tai verojen nostaminen.” Valkosen mukaan velkaantumisen hillitseminen on järkevää, koska Suomen valtionvelan suhde bruttokansantuotteeseen lähestyy 60 prosenttia, eli EU:n asettamaa kriisirajaa. Rajan rikkoutuminen voi johtaa siihen, et- tä Suomi joutuu uutta velkaa ottaessaan maksamaan aiempaa kovempaa korkoa. tutkiva yliopistonlehtori Ville-Pekka Sorsa ei puolestaan hallituksen päätöstä ymmärrä. ”Se on järjetön”, Sorsa toteaa. Hänen mukaansa päätöksessä on ristiriita: valtio myy omistuksiaan, jotta se saisi tulevaisuudessakin halpaa velkaa markkinoilta, mutta samanaikaisesti hallitus haluaa vähentää velan määrää. ”Mitä väliä velan hinnalla on, jos sitä ei edes aiota ottaa?” Sorsan mukaan valtion velan ja bruttokansantuotteen suhde on toissijainen mittari, ja EU:n asettamaa 60 prosentin keinotekoista rajaa ”ei noudata kukaan muu kuin Suomi”. Hänen mielestään on surullista, että valtio luopuu turhaan tuottavista omistuksistaan, joita se tarvitsisi tulevina vuosina, kun esimerkiksi valtion eläkemenot kasvavat kovaa vauhtia. E l ä k e j ä rj e s t e l m i ä eläkejärjestelmää on usein kritisoitu siitä, että työmarkkinajärjestöjen hallinnoimat yksityiset eläkelaitokset, kuten Ilmarinen ja Varma, ovat demokraattisen päätöksenteon ulottumattomissa. Työmarkkinajärjestöt ja muut eläkealan edustajat ovat vastanneet kritiikkiin toteamalla, että poliitikkojen käsissä eläkevarat eivät olisi turvassa. Ville-Pekka Sorsan mukaan hallituksen kehysriihessä tekemä lyhytnäköinen päätös on osoitus siitä, että pelko voi olla aiheellinen. Suomen
• 10 lukijaposti: palaute@voima.fi 3 / 2014 Nakuturistit riesa Machu Picchulla Iltalehden nettiuutisen otsikko 24. maaliskuuta 2014 pilli-liisa tun faktaboksissa nimi on oikein kirjoitettu. Risto Kevätruno vastenmielistä kuin viheliäiset vihreät ja ruskeata ja sitä itseään punavihreätä; sotke punainen ja vihreä = ruskeata sitä itseään Jyrki Verotietoa Sarasvuolle kommentti Hanska hukassa J a r i H a n s k a k i r j o i t ta a Voimassa 2/2014 vankien huumehaalareiden käytöstä ja haalareiden käytön lakiin ottamisesta. Hanska väittää, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) olisi antanut asiassa ”päätöksen, jonka mukaan tarkkailuhaalareiden käyttö on ihmisoikeussopimusten valossa ongelmallista”. Ensinnäkin EIT valvoo ainoastaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen toteutumista. Näin ollen EIT ei ota kantaa siihen, onko YK:n alaisia sopimuksia rikottu eikä tarkastele ongelmaa ”sopimusten valossa”. EIT:n tuomioissa joko todetaan vastaajavaltion syyllistyneen sopimusrikkomukseen tai ei. YK:n alaiset ihmisoikeussopimukset ovat oma asiansa. YK:n ihmisoikeusjulistus, jota kirjoittaja absurdisti väittää rikotun, ei ole sopimus alkuunkaan. saa mielikuvan, että ratkaisussa olisi tuomittu haalareiden käyttö suoraan. Tekstistä saa kuvan, että kokoomus viis veisaa kansainvälisestä oikeudesta. EIT:n ratkaisussa on ennen kaikkea kyse siitä, että 8. artiklaa oli rikottu, sillä haalareiden käytöstä ei ollut nimenomaisesti säädetty. Näin ollen kokoomuksen halu lain säätämiseksi on järkeenkäypä. Lisäksi Hanska väittää, että EIT olisi todennut, että Suomi ei ole osoittanut riittävän hyviä tuloksia haalareiden käytöstä. Ainoan tähän viittaavan kohdan löysin valittajien perusteluista. Tuomioistuin ei ottanut kantaa kysymykseen eikä siis todennut asian niin olevan. Joko Hanska ei ole ratkaisua lukenut, tai sitten hän ei ole ymmärtänyt sen sisältöä lainkaan. Jukka Vuorion (Voima 2/2014) artikkelissa Saarnamies söi toimittajan Jari Sarasvuo sekoilee verotulojen suuruusluokissa: ”Ansio- ja pääomatuloja kannetaan vuosittain noin kahdeksan miljardia euroa. Mutta arvonlisäveroja kannetaan yli 17 miljardia euroa.” Tästä vertailusta vedetään siten vääriä johtopäätöksiä. Vuoden 2012 verotilaston mukaan Suomessa maksettiin kyllä tuloveroja valtiolle noin 8 miljardia ja arvonlisäveroa 17,6 miljardia euroa, mutta Sarasvuo unohtaa kokonaan kuntaverot. Johtunee siitä, että hän ottaa firmastaan osinkotuloja, joista ei maksa veroa kunnalle – eikä välttämättä valtiollekaan. Meiltä tavallisilta palkansaajilta kerätään kuitenkin 16,7 miljardia kuntien tuloverona. Timo Rauhanen Menix väärin? Voiman 2/2014 pääaukeaman jutussa sanotaan, että Linux Torvalds ei usko vapaaseen koodiin. Linux on käyttöjärjestelmä, ja Linus Torvalds on henkilö. Ajattelin korjata, koska kaikki nörtit ovat tästä niin varpaillaan. Ju- Pienellä viilauksella uutta voimaa Voimassa on paljon hyviä, perehtyneitä juttuja. Hienoa, että Voiman kaltainen lehti on olemassa. Kritisointi on helppoa, lehden tekeminen vaikeaa. Arvostan Voiman tekijöitä kovasti, rasti ei ole helppo. Mutta väitän, että kevyelläkin viilauksella ja toimituksellisten ratkaisujen hienosäädöllä lehdestä saisi nykyistä paremman. Pieni konkreettinen esimerkki uusimmasta numerosta: Ahokas & Holappa kirjoittivat uuskeynesläisen talouskirjan, joka sopii Voiman agendaan. Lehti esittelee sitä neljän sivun verran. Sisällysluettelon mukaan ”Tutkijat ampuvat alas talousviisaiden väärät totuudet” ja ingressi ilmoittaa ”Tutkijat Jussi Ahokas & Lauri Holappa iskevät viimeisen naulan talousviisaiden arkkuun”. He eivät siis kritisoi tai väitä kumoavansa, vaan ampuvat lähes koko muun suomalaisen taloustieteen alas ja naulaavat vielä arkun kiinni. Pelkästään muuttamalla ingressi muotoon ”Suomalaistutkijat VÄITTÄVÄT iskevänsä naulan talousviisaiden arkkuun” muuttuisi sävy julistavasta totuuden ilmoittamisesta mielenkiintoiseksi haas- teeksi, keskustelunavaukseksi. Juttu itsessään on mielenkiintoinen, ja se kannattaa eri mieltä olevienkin lukea. Mutta juuri tuo yletön paatos helposti karkoittaa toista mieltä olevat. Ainakin se nostaa defenssit pystyyn! FB Paineilmaa, ei happea Sitkeitä on uskomukset siitä, mitä sukeltaja hengittää. Artikkeli Oikeus hukkuu (Voima 2/2014) mainitsee ”happilaitteet”. Normaalissa sukellustyössä EI käytetä niin sanottuja happilaitteita, vaan aivan tavallista paineistettua ilmaa. Kyse on siis paineilmalaitteista: sukeltaja hengittää aivan tavallista ilmaa painepullosta eli säiliöstä. Happilaitteet, eli suljetun kierron hengityslaitteet, ovat erikoistapaus, ja niiden käyttö on rajoitettu alle 20 metrin syvyyksiin. Näitä laitteita käyttävät esimerkiksi sotilassukeltajat. Niiden etu on se, että uloshengitetty ilma ei nouse pintaan ja paljasta sukeltajan sijaintia. Suurissa syvyyksissä, esimerkiksi pelastustyössä, käytetään seosilmaa, jossa ei ole typpeä. Typpi on vaarallista suurissa paineissa yli 60 metrin syvyyksissä, joten se korvataan jalokaasuilla, kuten argonilla tai heliumilla. Siis: paineilmalaitteet, ei happilaitteet. Ihmistä ei ole suunniteltu hengittämään puhdasta happea. Lääkinnälliset erikoistilanteet ovat oma lukunsa. Pertti Dahlström Onnellinen hullu Kiitos Erick Cabrera. Nimetön H a n s k a n a r t i k k e l i s ta osa oikeusjärjestystämme, ja sen vaikutusmekanismin hahmottamiseen ei vaadita kovin syvää juridiikan ymmärrystä. Sen vuoksi kirjoituksen uskottavuus karisee hyvin alas, jos perusasiat eivät ole kohdallaan. Esimerkiksi kokoomuksen tekemän, usein hyvinkin raa’an linjan politiikan ongelmia pitäisi tuoda esille faktoilla argumentoiden, ei kritisoijan fiilikseen ja mututuntumaan perustuen. EI t o n m e r k i t tä vä Erick opettaa Hanska oikaisee Kuten Eeva Varis palautteessaan huomauttaa, edellisnumeron tarkkailuhaalareita ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätöstä koskevassa jutussa oli kaksi asiavirhettä. YK:n ja Euroopan ihmisoikeussopimukset menivät sekaisin. Kyse oli nimenomaan Euroopan ihmisoikeussopimuksesta. Lisäksi sekaisin menivät valittajan ja päätöksessä kerrotut perustelut haalarien käytön tuloksellisuudesta. Pahoittelut virheistä ja kiitos palautteesta. Sen sijaan ihmisoikeuksien näkökulmasta tarkkai- luhaalarien käyttöön liittyvät ongelmat eivät poistu sillä, että Suomi säätää haalarien käytöstä laissa. Kun EIT ryhtyi tutkimaan haalarien käyttöä, eduskunnan oikeusasiamies kielsi haalarien käytön. Tässä valossa on aivan aiheellista kyseenalaistaa, kuinka järkevää on valmistella lakialoitetta, joka on mahdollisesti Euroopan ihmisoikeussopimusten vastainen. Nyt kokoomuksen kansanedustajat ryhtyivät tähän ennen kuin EIT antoi päätöksensä. Jari Hanska toimittaja Luin juuri mainion blogikirjoituksen Onnellinen hullu ja kysyisin, voisinko saada sen alkuperäiskielellä. Tällaiset jutut alkuperäiskielellä ovat hyviä kielenharjoitustekstejä. Vastaisuudessa olisi varmaan hyvä laittaa blogin loppuun suoraan linkki alkuperäiseen tekstiin. Hyvää kevättä toimitukselle. Irene TOIMIT U S VASTAA : Erickin blogeja on toivottu alkuperäiskielellä espanjaksi jo aiemminkin, mutta hän ei ole vielä innostunut pistämään blogia pystyyn. Niinpä Fifissä on tarjolla vain suomenkielinen. Jos Erick alkaa blogata muualla espanjaksi, linkkaamme kyllä sitten siihen. Eeva Varis Hannele Huhtala, Fifin päätoimittaja
• fifi.voima.fi 11 3 / 2014 Tutkijat: Ihminen haistaa ainakin biljoona eri tuoksua Helsingin Sanomien uutinen 21. maaliskuuta 2014 fifin luetuimmat ajalta 25.2.–24.3. 3. Noora Isomäki Kuplavettä kovilla kustannuksilla Uusi vastamainosvideo kääntää katseen hiilihapotusfirma SodaStreamin toimintaan Palestiinan miehitetyillä alueilla. 1. Blogi, Erick Cabrera Onnellinen hullu Sekä Nicaraguassa että Suomessa on hiukan vaivaannuttavaa kieltäytyä alkoholista kokonaan. 2. Voima 2/2014, Jukka Vuorio Saarnamies söi toimittajan Toimittaja tapasi saarnamies Jari Sarasvuon & lankesi loveen. 4. Voima 2/2014, Jussi Ahokas & Lauri Holappa Kapitalismin 10 käskyä Tutkijat Jussi Ahokas & Lauri Holappa iskevät viimeisen naulan talousviisaiden arkkuun: Suomi ei pelastu leikkauslistoilla, vaan täystyöllisyydellä. 5. Noora Isomäki Ei rasisteja meidänkään kaduillemme Malmössä fasistien uhreiksi joutuneille feministeille järjestetään tukimielenosoitus Helsingissä viikonloppuna. 5. Blogi, Suvi Auvinen Elämä on liian lyhyt Vegaanihaaste saa kirjoittajan ajattelemaan lohturuokaa ja raiskauksia. 6. Voima 2/2014, Henna Raatikainen Tarinoita harkitusta kuolemasta Itsemurhan kohdanneet pääsevät tänä keväänä ääneen kotimaisessa kulttuurissa. Saako oman elämänsä päättää & uskallammeko vihdoin puhua siitä? fifi: Vahva ei Tony Abbottille mutta entäs sitten? A u s t r a l i a n suurimmissa kaupungeissa kymmenettuhannet australialaiset kokoontuivat keskeisiin puistoihin 16. maaliskuuta. Mielenosoittajat kantoivat kylttejä ja bannereita, joissa tuomittiin pääministeri Tony Abbott ja hänen puoli vuotta vallassa ollut konservatiivihallituksensa. Yhteensä tapahtumiin osallistui arviolta 112 000 ihmistä. Viime syyskuussa Tony Abbottin kansallisliberaali koalitio syrjäytti Kevin Ruddin johtaman työväenpuolueen, joka oli haaskannut vaaleja edeltävät kuukaudet sisäisiin valtataisteluihin. A b b o t t i n syntilista on pitkä. Itseään ilmastoskeptikoksi kutsuva Abbott on heti valtaan noustuaan yrittänyt kaataa työväenpuolueen säätämän päästöveron ja keventää kaivosyhtiöiden verotusta, vähentänyt rahoitusta uusiutuvilta energiamuodoilta ja kieltäytynyt osallistumasta Varsovan ilmastoneuvotteluihin. Ehkä suurin symboliarvo australialaisille on kuitenkin Isolla valliriutalla, maailman suurimmalla korallijärjestelmällä, jonka viereen Abbottin hallitus aikoo rakennuttaa valtavan hiilisataman. L u o n n o n s u o j e l i j o i d e n lisäksi Abbott on suututtanut tasa-arvon, pakolaisten oikeuksien ja homoavioliiton puolustajat. Politiikan toimittajat eivät marssi maaliskuussa. Pääministeri Tony Abbottia vastustavat mielenosoittajat kokoontuivat Sydneyssä Belmorepuistoon maaliskuun puolivälissä. tienneet itkeäkö vai nauraa, kun Abbott syyskuussa nimitti itsensä naisten asioiden ministeriksi. Sama mies kun on julkisesti epäillyt, voivatko naiset koskaan olla tasa-arvoisesti edustettuja yhteiskunnassa, koska hänen mukaansa naisten kyvyt, taidot ja kiinnostuksen kohteet ovat fysiologisista syistä erilaisia kuin miesten. Abbottin hallituksen ministereistä vain yksi on nainen. M a r s s i maaliskuussa -liikkeeltä kysytään, Abbott ja hänen hallituksensa ovat pahin asia, mikä Australiaa on kohdannut pitkään aikaan. Mutta liikkeen keskeisin ongelma on se, että sillä ei ole tarjota tilalle vaihtoehtoa. Liikkeen edustajat luovuttivat marssien jälkeen hallitukselle epäluottamuslauseen, mutta sen merkitys Abbottin mandaatille on mitätön. Mies on demokraattisilla vaaleilla valtaan valittu pääministeri, jonka kautta on vielä 2,5 vuotta jäljellä. Jos Jenni Jarventaus
• 12 aktivisti 3 / 2014 Paavo Väyrynen kauhistui: Mitä Juha Sipilä oikein teki? Uuden Suomen otsikko 24. maaliskuuta 2014 maailma & me koonnUt Jari Tamminen Hermomyrkkyä & silikoneja tässä se tapahtui. Harri Manner kävi ärsyttämässä brändikriitikko Riiko Sakkista näyttelynavajaisissa. E s t ee t t i s e n k i r u r g i a n klinikka mainostaa take away -botoxia Helsingin katuvilinässä: botuliinipistoksen saa jopa kymmenessä minuutissa. Klinikka myös ilmoittaa olevansa Inject Academy Awards 2011 -kilpailun voittaja. Busseissa kauneuteen ja terveyteen keskittyvän lehden mainoksessa puolestaan pohditaan, että ”kuinkakohan moni tässäkin bussissa on miettinyt joskus implanttien laittamista”. Kauneusleikkausten ja vastaavien operaatioiden määrä on kasvanut Suomessa 2000-luvulla, mutta määristä ei ole olemassa luotettavaa tilastoa. Operaatioita käydään teettämässä myös ulkomailla. Maailmassa on virhe, eikä se siloa hermomyrkyllä. Skandaali galleriassa Taiteilija Riiko Sakkisen näyttelyavajaisissa Harri Manner teki häikäilemätön performanssin. Performantikko kertoo. K Manipuloikaa järjestelmää Y h d y s v a lt a l a i s y h t ye Vulfpeck keksi oivan tavan hankkia lisätuloja Spotifystä. Yhtye julkaisi Sleepify-albumin, jonka kaikki kymmenen kappaletta ovat täysin äänettömiä. Julkaisemallaan videolla yhtye kannustaa faneja kuuntelemaan levyä toistolla öisin ja näin takomaan rahaa artisteille. Toivottavasti yhtye on sopinut sopivista korvauksista myös John Calen kanssa, jonka kappaletta 4’33” se ilmiselvästi lainaa. Vulfpeckin tempaus muistuttaa rahaongelmista, joita levymyynnin romahdus ja olemattomat streemauskorvaukset monille muusikoille aiheuttavat. Kappaleiden äänettömyys on kuitenkin tarpeetonta, koska ainahan oman suosikkiartistinsa musiikin voi laittaa pyörimään ja sulkea tietokoneen kaiuttimet tai vaihtaa vahvistimen signaalilähdettä. Tästä huolimatta video muistuttaa mahdollisuudesta manipuloida systeemiä – ja toimii samalla hyvänä mainoksena Vulfpeckille. http://bit.ly/1fJTemr Feikki-Banksyja piisaa E i o l e h e l p p o a o l l a Banksy-fani. Koskaan ei voi tietää, ovatko hänen teoksensa aitoja ja alkuperäisiä. Tukholmassa arvuuteltiin maaliskuussa, oliko Banksyn yllätysnäyttely aito vai huijaus. Yleisöä joka tapauksessa riitti. Suomalainen media kirjoitti aiheesta näyttelyn alla, mutta näyttelyn epäselvä status jäi uutisoimatta. Miamissa puolestaan myytiin helmikuun lopussa taidehuutokaupassa joukko seinistä irrotettuja Banksyn maalauksia. Yksi myydyistä teoksista oli Kissing Coppers, josta tuntemattomaksi jäänyt ostaja maksoi 575 000 dollaria. Sen lisäksi, että paikkaspesifi teos menettää tenhovoimaansa muualle siirrettynä, Kissing Coppersin tekijä on epäselvä. Toistuvasti vandalisoidun ja päälle maalatun teoksen oli uudelleen maalannut baarimikko Jez, joka työskenteli pubissa, jonka seinään teos oli alkujaan maalattu. Lisää aiheesta Fifin Häirikkö-blogissa a p i t a l i s m i - kritii- kistä ja kommunistisista vallankumousutopioista ponnistava Riikko Sakkinen haluaa tulla suureksi taiteilijaksi. Sakkisella on riittänyt leikkisyyttä jaettavaksi yleisölle. Juuri ketään hänen juttunsa eivät ole naurattaneet. Sakkinen haluaakin omien sanojensa mukaan olla Suomen vihatuin taiteilija. Hullua olisi, jos vihan sijasta silloin saisi osakseen naurua. Sakkinen haluaa myös miljoonääriksi. Hän on kehittänyt mediastrategisesti viritellyn taidemasiinan, jonka toimintaperiaatteena Sakkisen uran alusta lähtien on ollut herättää huomiota ja huomiota herättämällä saavuttaa kuuluisuutta ja kuuluisuuden avulla saada menestystä ja rahaa. taidemasiina on tuottanut jälleen muutaman seinällisen taideobjekteja. Avajaisia vietettiinn Korjaamon galleriassa 13.3.2014. Näyttelytila on täyttynyt vieraista. Esiin astuu mieshenkilö, joka kuohuviinilasin kilautuksilla pyytää yleisön huomiota. Puheensorina vaimenee. Hiljainen odotuksen hetki. Kuultaisiinko puhe? Mies aloittaa: ”Hyvät näyttelyvieraat! Tulen suoraan Brysselistä. Minulla on mukavia uutisia tuomisinani. Ne ovat tässä kirjeessä.” Puhuja ottaa esiin kirjekuoren, avaa sen, taittaa auki kirjeen ja alkaa lukea: Ny t S a k k i s e n EUROOPAN KOMISSION NYKYTAITEEN KESKUSKOLLEGIO JA YLEISEUROOPPALAINEN TAIDEASIAIN KOMISSARIAATTI ovat myöntäneet katseellaan Sakkista. ”Taiteilija Sakkinen?” puhuja korottaa ääntään. Sakki. . . p u h u j a h a k ee nen antaa merkin: täällä, tässä. Hän hymyilee. Puhuja jatkaa: Taiteilija RIIKO SAKKISELLE Y l e i s ö k u u n t e l ee yhä jännittyneempänä. Käsillä on suuri hetki. tunnustukseksi määrätietoisesta toiminnasta taiteellisen ja taloudellisen menestyksen saavuttamiseksi kaikin mahdollisin keinoin keinoin. Sakkinen tajuaa. Jumalauta. Täyttä fuulaa. Täyttä paskaa. Sakkinen siirtyy Raoul Grünsteinin vierelle. Puhuja kuulee Sakkisen kuiskaavan Grünsteinille: ”Kuka toi on? Kuka sen on kutsunut?” Grünstein ei tiedä. Sakkinen käpertyy pieneksi ja häviää jonnekin. Puhuja jatkaa: Kaikin mahdollisin 1.250.000 euroa Brysselissä 13.3.2014 henkeä. Ei, tämä ei voi olla totta. Ei tuollaista summaa. Ei sentään. Kuinka tämä on selitettävissä? Kuka tuo puhuja on? Jotkut buuaavat varovaisesti. Puhuja näyttää kirjettä ja selostaa: ”Tässä on vakuudeksi kolme allekirjoitusta. En saa niistä selvää, mutta Brysselissä ne varmasti tunnetaan.” Puhuja ja yleisö katsovat toisiaan. Onko tämä todellista? Jos tämä onkin Sakkisen itsensä järjestämä performanssi, porvarillisen taidemaailman arvoja ja markkinatalouden rahanpalvontakulttuuria rienaava huikea vedätys! Yleisö hauk koo Hän kohottaa ilmaan mustakantisen albumin. ”Tunnustuspalkintoon liittyy P u h u j a j at k a a . Harri Mannerin ARS 2005 -albumi, jota Euroopan komission nykytaiteen keskuskollegio pitää 2000-luvun merkittävimpänä nykytaiteen katsauksena.” Sakkista ei näy missään. Puhuja laskee albumin ja kirjeen näyttelytilan tiskille. ”Jätän nämä tähän taiteilijan huomaan.” Puhuja on poistumassa salista. Yleisön eturivistä taiteilija Marjatta Tapiola lausuu kasvot raivon kouristuksissa: ”Missä on shekki?” ”Ei ole shekkiä. Minä olen pelkkä kuriiri”, puhuja vastaa. ”Rahat saa Brysselin rahalaitoksista tällä kirjeellä.” Yleisö kohahtaa. Häpeämätöntä huijausta. Marjatta Tapiolan silmät räiskivät tulta. Suusta syöksevät sanat: ”Kuriirit yleensä ammutaan.” ”En pelkää”, puhuja vastaa ja poistuu gallerian kahvilaan. Marjatta Tapiola tulee puhujan perässä ja raivoaa tälle: ”Etkö sinä tiedä, että Riiko tekee taidetta vaimonsa palkalla eläen? Tuo oli kitkerän ja kateellisen ihmisen puhetta. Kerta kaikkiaan mautonta!” ”Pahoittelen, että olen yliarvioinut yleisön vastaanottokyvyn”, puhuja vastaa. Francis Picabia (dadaisti, kuollut 1953) ilmestyy pöydän vierelle ja laskee kätensä puhujan olkapäälle. ”Mitä minä olen sanonut. Taide on apteekkitavaraa idiooteille.” Puhuja hymähtää ja vastaa: ”Ja myös sanoit, tai sitten se oli joku toinen: Taide on loppu. Lähtekää kotiin.” Harri Manner Riiko Sakkisen näyttely Riiko Sakkinen maalaa itsensä nurkkaan Helsingin Korjaamo Galleriassa 13.4.2014 asti.
• a jassa 13 3 / 2014 Kananmunantuottajien kuppi meni nurin – kriisikokous tänään Laitilassa Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n tiedote 12. maaliskuuta 2014 Eläinkokeet eivät loppuneetkaan EU kielsi eläinkokeilla testattujen kosmetiikkatuotteiden myynnin, mutta kidutus jatkuu. K Euroopan unioni vuonna 2004 kielsi eläinkokeilla testattujen kosmetiikkatuotteiden myynnin, monet ajattelivat, että kivun ja kärsimyksen aiheuttaminen laboratorioeläimille loppui siihen. Oletus oli väärä. Koe-eläinten määrä EU:ssa tai edes Suomessa ei ole vähentynyt vaan kasvanut, sillä eläinkokeita ei tehdä vain kosmetiikalle. Tuorein tarkka tilastotieto on peräisin vuodelta 2012, jolloin suomalaisissa koe-eläinlaitoksissa käytettiin 180?000 yksilöä. Vuonna 2009 vastaava luku oli 110?000. massa tarkempia ja paremmin toimivia vaihtoehtoja. Niiden edelläkävijänä toimii suomalainen, jo vuonna 2008 perustettu vaihtoehtomenetelmäkeskus Ficam (Finnish Centre for Alternative Methods), jonka tutkimus perustuu ihmisperäisiin soluihin. Ficamin menetelmä on huomattavasti eläinperäisillä soluilla tehtävää tutkimusta luotettavampi. ”Kemikaalien turvallisuus joudutaan tutkimaan pääasiassa eläinkokeilla, vaikka tiedetään, että ihmisen ja eläimen biologia on niin erilainen, että tarkkaa tietoa ei aina saada”, dosentti Tuula Heinonen Ficamilta kertoo. K o s m e t i i kk a d i r e k t i i v i n Ficam tekee un astuttua voimaan eläinkokeet keskittyvät lähinnä lääketeollisuuteen, ja niiden ajatellaan olevan välttämättömiä ihmisten hyvinvoinnille. Eläinkokeita tekevät lääkeyritysten lisäksi lähinnä yliopistot ja muut tutkimuslaitokset. Eläinkokeille on kuitenkin ole- tutkimusta ihmisperäisillä elin- ja kudosmalleilla. Tällä tavalla vältetään biologian erilaisuuden tuomat ongelmat. Koemenetelmällä on kuitenkin vastustajansa. ”Yleensä vastustajat käyttävät argumenttinaan sitä, että menetelmämme sivuuttavat koko kehon tuomat vaikutukset. Noora Isomäki totuus koe-eläimistä. Suuriin kaupunkeihin ilmestyneet Animalian palvelukseen halutaan -julisteet mustuttavat siitä, että koe-eläimen erottaa lemmikistä vain huono tuuri. Yksittäisessä moduulissa ei välttämättä oteta huomioon verenkiertoa, hermostoa tai hormonitoimintaa. Kuitenkin koko kehon vaikutus kudos- ja elinmallitesteissä tutkitaan moduuleina ja tieto yhdistellään”, Heinonen sanoo. H e i n o s e n mukaan vaihtoehtomenetelmillä on mahdollista korvata eläinkokeet kokonaan. Suunta on lupaava, sillä eläimillä ei saa enää testata silmää tai ihoa syövyttäviä aineita. Heinosen mielestä on mahdollista, että kymmenen vuoden kuluttua eläinkokeita tehdään huomattavasti vähemmän ja kahdenkymmenen vuoden kuluttua ei enää lainkaan. Kehitys on kiinni rahasta. ”Saamme vain murto-osan siitä rahoituksesta, mitä eläinkokeet saavat. Tämä on melko erikoista, sillä esimerkiksi USA:n ja Euroopan lääkeviranomaiset toivovat lisää ihmissolupohjaisia menetelmiä.” Noora Isomäki
• 14 ajassa 3 / 2014 Leikkeleissä ”epämiellyttävää hajua ja makua” Talouselämän uutinen lihatuotteen takaisinvedosta 25. maaliskuuta 2014 sananvalta Kirjoittaja on taiteilija & kuvataiteen professori Aalto-yliopistossa Brändin maku Sokkotestissä juuri kukaan ei erota kalleimpiakaan pullovesiä tavallisesta vesijohtovedestä. Pullovesi ei myöskään ole keskimäärin puhtaampaa kuin vesijohtovesi. Päinvastoin. Ja kuitenkin maailmassa myydään pullotettua vettä 60 miljardilla dollarilla vuodessa. Onko tämä oikea ongelma? Myyhän Applekin älypuhelimia ja muuta 170 miljardilla vuodessa, eikä niitäkään härveleitä kukaan välttämättä tarvitse, mutta moni kyllä tykkää näprätä. Minäkin. Jos kuluttaja kokee saavansa rahoilleen vastinetta, niin eikö kaikki ole hyvin? Suomessa lasillinen kraanavettä kotona maksaa noin sentin. Pullotettuna sen voi kioskilla myydä eurolla. Tämähän ei sinänsä ole ongelma, jos kenenkään ei ole pakko ostaa pullovettä. Ongelma siitä tulee, jos pullovesikauppias pyrkii ja onnistuu hankkimaan omistukseensa niin paljon vesivarantoja, ettei vesijohtoihin enää riitä halpaa vettä. Riskinä siis on, että ne, jotka parhaiten onnistuvat tekemään vedellä voittoa, pääsevät kiristämään meitä vedellä. K a i kk i p u l l o v e s i o n t u r h a a . on yksinkertaisesti se, että mielikuvahyödykkeillä tehdyt jättivoitot ovat yhteisten voimavarojen kohdentumista väärin. Ei aseteollisuudenkaan suurin haitta ole se, että aseilla tapetaan, vaan se, että aseteollisuus on suurta luonnonvarojen, työn, ajan ja ihmisenergian hukkaa. No nyt menee puurot ja vellit sekaisin, sanoo eräs ystäväni. Hän on markkinoinnin ammattilainen. Hän ihailee sitä, että joku onnistuu luomaan vesibrändin ympärille sellaisen mielikuvahyödykkeen, että sen voimalla kuluttaja kokee maistavansa merkkiveden erityisenä. Hänestä se on aito ihme, sillä kokemushan on aina tosi. Ystäväni kotimainen suosikki on VEEN, Ylitornion Konisaajon lähteestä peräisin oleva ihmevesi, jota luksusputiikit Lontoossa myyvät 30 punnalla pullo. Ystäväni mielestä se ei ole keneltäkään pois: Ylitorniolaisten bisnes ei vie vettä köyhiltä eikä nosta vesijohtoveden hintaa missään edes epäsuorasti. Toinen ongelma kaverini kanssa VEENille ja vastaaville, vaikka minulla on mielestäni aivan yhtä kepeä ironis-kyyninen huumorintaju kuin hänellä. En usko, että kokemus, joka on oikeasti kokonaan peräisin brändäyksestä, olisi yhtä voimakas ja ravitseva kuin sellainen kokemus, joka on peräisin tuotteesta itsestään. Tämän järkeilyn voi tietysti kuitata toteamalla, että brändäys on se tuote, jota esimerkiksi luksusvettä juodessa kulutetaan. Käytännössä harva osaa kuitenkaan tietoisesti nauttia pelkästä brändistä. Ystäväni osaa, mutta muut joutuvat uskottelemaan itselleen, että luksuspullon sisältö on herkullisempaa ja terveellisempää kuin kraanasta valuva. Muuten brändi ei maistu. S i lt i e n o s a a h u r r ata Teemu Mäki Paista & pala Pikaravintoloiden työnantajat syyttävät palovammoista huolimattomia työntekijöitä. P i e n e t öljyroiskeet tuntuvat kuuluvan pikaruokaravintolassa työskentelyyn. Työ tehdäänpaljain käsivarsin eikä käytössä useinkaan ole suojavälineitä. Mutta onko palovammojen riski hyväksyttävä osa työtä? Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Taru Lankisen mukaan asia ei ole näin. ”Työnantajan velvollisuus on taata, että työ voidaan tehdä turvallisesti. Palovammat eivät kuitenkaan saa kuulua työhön palkan lisänä.” Työturvallisuuslain mukaan työnantajan vastuulla on teettää riskinarviointi työpaikan vaaroista. Mikäli työn riskejä ei voida poistaa, työntekijöiden tulee käyttää suojaimia. T y ö n t e k i j ä t McDonald’sista ja Hesburgerista, Suomen hallitsevista pikaruokaketjuista, kertovat, että molempien ketjujen ravintoloissa tulee töissä pieniä palovammoja säännöllisesti kuumista pinnoista, erityisesti paahtimesta, parilasta ja rasvakeittimestä. Yhteistä on se, että palovam- mat syntyvät kiireessä ja työnantajat laittavatkin syntyvät palovammat työntekijän huolimattomuuden piikkiin. McDonald’sin työntekijät eivät saa antaa minkäänlaisia haastatteluja työstään. Ainoastaan ravintolan omistajalta saa vastauksia kysymyksiin. Haastateltavaksi löytyi yrityksen entinen työntekijä, Katja. Hän kertoo, että pieniä palovammoja tuli pari kertaa kuussa. ”Lievempiin palovammoihin ei suhtauduttu erityisen vaka- n, että a a t i d ”Vaa dään niin eh töitä t auhdilla, llä v hirveä sty olemaan y ettei p vainen.” varo vasti, ne nimenomaan ‘kuuluvat asiaan’. Alussa paloi melkein joka päivä joku sormistani, jos olin keittiössä.” Kiireisessä keittiössä tilaa on vähän. Rasvakeittimen korilla saatetaan huitaista myös vieressä olevaa työntekijää, kun työntekijöitä on vuorossa paljon. ”Vaaditaan, että töitä tehdään niin hirveällä vauhdilla, ettei pysty olemaan varovainen”, Katja kertoo. McDonald’sin työsuojelupäällikkö Juha-Pekka Vieno kiistää väitteen. ”Pienetkään palovammat eivät tietenkään kuulu työhön. Olennaistahan on se, että katsoo aina, mitä tekee. Kun työnsä osaa ja sen tekee huolellisesti, pystytään tapaturmilta välttymään kiireestäkin huolimatta.” Hesburge- tilanne on sama, useassa ketjun ravintolassa työskennellyt Veera kertoo samanlaisista riskeistä kuin Katja. Kassatyöntekijät hoitavat asiakaspalvelun lisäksi myös rissa ranskanperunoiden valmistamisen upporasvakeittimellä, eikä kassajärjestelmän kosketusnäytön vuoksi käytössä ei ole suojahanskoja. Työntekijän tyhjentäessä ranskanperunoita friteerauskeittimen korista kaukaloon voivat perunoita annostelevat saada rasvaroiskeita päälleen. Henkilöstöpäällikkö Annamaaria Ylinen kommentoi, ettei Hesburger hyväksy pientenkään palovammojen riskiä. ”Valitettavasti tapaturmia voi sattua ravintolatyössä, mutta syynä on lähes poikkeuksetta huolimattomuus tai se, että asianmukaisia suojavälineitä ei ohjeistuksesta huolimatta käytetä.” Veeran tapaukseen hän korostaa työntekijöiden omaa huolellisuutta: koria ei tulisi tyhjentää toisen annostellessa. ”Kun työntekijä työskentelee annettuja ohjeita noudattaen, ei tapaturmariskiä ole. Kyseisen tehtävän suorittamiseen ei ole erityisiä suojavälineitä.” Laitetaanko työtahti työntekijän turvallisuuden edelle? ”Edellytämme normaalia ripeyttä ja tehokkuutta työtehtävien suorittamisessa, mutta emme luonnollisestikaan turvallisuuden kustannuksella. Tapaturmat päinvastoin lisäävät työskentelyn tehottomuutta, joten on ehdottomasti työnantajankin etu, että kaikilta tapaturmilta vältytään”, Ylinen kommentoi. kommentoidaan, että ongelmista ollaan tietoisia. ”Työnantajan velvollisuus on huolehtia työturvallisuudesta ja siihen kuuluu työhön perehdytys, turvallisten työtapojen opettaminen ja tarpeellisten suojavälineiden tarjoaminen työntekijälle”, kertoo palvelualojen ammattiliitto PAMin työympäristöasiantuntija Seija Virta. Työntekijät tekevät työnsä paitahihasillaan ja ilman hanskoja tai ohuiden muovihanskojen kanssa. Onko tämä riittävä käytäntö? ”Ilman muuta työntekijällä pitäisi olla hanskat, jotka suojaavat mahdollisilta työssä tulevilta viiltohaavoilta ja palovammoilta”, Virta vahvistaa. PAM i l l a tuukka tuomasjukka Työntekijöiden nimet on muutettu.
• 3.4. VASin eurokampanjan avauksessa Le Bonkissa 8.4. TÖÖLÖ 11.4. TALLINA 13.4. MÄNTSÄLÄ 15.4. PALOHEINÄ 16.4. VANTAA 17.4. KERAVA 23.4. TURKU 23.4. TAMPERE 26.4. SALO 26.-27.4. Sosiaalifoorumissa Arbiksella TAMPERE GUITAR FESTIVAL 31.5. – 8.6.2014 10 vuotta kitaran juhlaa Vapaa pääsy! usa al di meola Teemat 2014: ilmasto ja Latinalainen Amerikka La 7.6. klo 20 Tampere-talo, Iso sali | liput alk. 35 € Festivaalilla: näkökulmia, mahdollisuuksia, monikulttuurisuutta, kehitys­ yhteistyötä, globaaleja teemoja, kestävää kehitystä, musiikkia, tanssia, taidetta, kirjallisuutta, runoutta, aktiviteetteja, keskusteluja, haastatteluja, 300 järjestöä, 60 ruokamyyjää, yli 150 esitystä ja paljon muuta! Maailma kylässä ­festivaali 24.–25.?5.?2014 | Kaisaniemen puisto & Rautatientori, Helsinki plays beatles & more Ennen konserttia tarjoillaan upea 10-vuotisjuhlabuffet Kulttuuriohjelma julkaistaan 9.4. | Asiaohjelma julkaistaan 23.4. maailmakylassa.fi Pe 6.6. Fingerstyle Guitar: Antonio Forcione Trio ita/bra Kitarajuna Helsingistä 7.6. alk. 109 € | Hotellipaketit alk. 188 € Pääpartnerit: www.tgf.fi Tapahtumaa tukevat: Helsingin kulttuurikeskus sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö Seuraa @ilosaarirock 11.-13.7.2014 \\ Laulurinne \\ Joensuu \\ ilosaarirock.fi \\ fb.com/ilosaarirock A L I C E I N C H A I N S (US) P ORT I S H E A D ( U K ) E L L I E G O U L D I N G (UK) H A I M (US) A SA P FERG (U S) MUSTASCH (SW E ) TRENTEMØLLER (D EN) RI V E RSI D E ( P O L ) H APPOR ADIO EN NAKKOLIPUT: ILOSAA RIRO CK.F I JA TIKETTI LIPPUVAIHTOEHD OT: L A-S U 9 5 € L A 6 0 € \\ SU 7 5 € P E S U LO- KL UBI 2 9 € P E 11.7 . J E N N I VA RTI A I N EN Aksim & Musta Barbaari \\ Black Lizard \\ Damn Seagulls Gracias & The Globe Band \\ Haloo Helsinki! \\ Herra Ylppö & Ihmiset J. Karjalainen \\ KC/MD Mafia \\ Oranssi Pazuzu \\ Pää Kii \\ Ranger Rauhatäti & Tes La Rok \\ Sanni \\ Santa Cruz \\ Tuomo \\ Turmion Kätilöt The Blanko \\ Death Hawks \\ Insomnium \\ Lapko \\ Lieminen \\ Night Lives Olavi Uusivirta \\ Pietarin Spektaakkeli \\ Risto \\ Viikate \\ Wasted \\ Wolfheart STAM1NA Eppu Normaali ( 12 0 MIN . KON S ERT T I) Eläkeläiset: Humpfonia! \\ Pariisin Kevät \\ Anssi Kela KLUB I
• 16 talous & ruoka 3 / 2014 Rikoslaki puree heikosti jalkapallotulosten vääristelyyn Poliisiammattikorkeakoulun tiedote 13. maaliskuuta 2014 rahanvoima City-duunari Banker Wanker operoi suomalaisen smoothisti Lontoon pankkimaailmassa & baareissa. Heikkoutena ilmaiset lounaat ja rugby-pelaajat. Happamia, sanoi pankkiiri bonuspisteistä yksi todellinen etu verrattuna suomalaisiin kollegoihinsa: heidän ei tarvitse ilmoittaa työmatkoista saamiaan lentopisteitä verottajalle. Tämä säästää peruspankkiiriltakin paljon päänvaivaa ja jonkinmoisia pikkusummia vuosittain. Suurin haaste kun olisi miettiä, millä first in, first out -laskentamenetelmällä ja hankintamenoarviolla verot ja muut maksut pitäisi verottajalle tilittää. Suomen verottajan plussapalloverotusakrobatia lähentelee komiikkaa. Se vaatii ylemmän korkeakoulututkinnon ja on selkeästi taas yksi niistä järjettömistä säännöksistä, joita Suomessa rakennetaan suitsimaan rahvaan kateutta. Sehän on varkaus naapurilta, jos toinen lentää ilmaiseksi. Tai pääsee vaikka loungeen, tuonne suljettujen ovien taakse piilotettuun herrakerhoon. Lo n to o n pa n k k i i r e i l l a o n autuus on suhteellinen. Normaali bisneskaveri Eurooppaan suuntautuvine viikoittaisine työmatkoineen saa vuodessa luultavasti muutaman ilmaisen Euroopan-lennon. Rahallinen etu jää pieneksi. Tietenkin on aivan ihanaa, että kultakorttikantaasiakkaana saa ärsyttää Tuija Tavallista ja kävellä nokka pystyssä jonon ohi turreluokkapaikalleen. Jonottaminenhan on suomalainen kansanurheilu, ja kiilaaja on maanpetturi, jota pitää ainakin verottaa moisesta etuisuudesta. Pankkiireilla on tapana lentää vanhoilla kansallisilla lentoyhtiöillä. British Airways on kanta-asiakkaan palveluparatiisi, sillä englantilaiset ovat sisäistäneet hyvin upstairs downstairs -ajattelun. Herraa palvellaan. Finskillä herraa opetetaan käyttäytymään ja olemaan odottamatta mitään erikoishyvää. Ainakaan sellaista, joka menisi ystävällisyyden puolelle. Varma kevään merkki Suomalaisten sijoittajien osakeomistukset uhkaavat jäädä tulevaisuudessa pimentoon. Taas. S arvopaperien omistaminen on poikkeuksellisen julkista. Kuka tahansa voi käydä tarkistamassa Suomen arvopaperikeskuksesta eli Euroclear Finlandista, mitä osakkeita esimerkiksi maamme pääministeri omistaa. Nyt tilanteeseen on tulossa muutos. Euroopan unionissa valmistellun asetuksen seurauksena suomalaiset pörssiyhtiöt voivat jatkossa kilpailuttaa EU-alueelta itselleen mieluisen arvopaperikeskuksen. Muissa EU-maissa julkisuuskäytännöt eivät ole yhtä hyvällä tasolla kuin Suomessa, joten pahimmillaan asetuksen käyttöönotto voi johtaa siihen, että omistukset on mahdollista salata täälläkin. u o m e ss a P l u ss a k e r h o n r a h a l l i n e n Viime kädessä loungen ilmaiset viinit tulevat suoraan pahvitölkeistä. Loungen ruoka on harvoin parempaa kuin Tescon valmisateriat, ja yläilmoissa kaikki ruoka maistuu paskalta, tarjoillaan sitä kummalla puolella verhoa tahansa. Piste-upgradeilla hankittu bisnesluokan ylimääräinen jalkatila tai bonuspisteillä ostetut ilmaisliput ovat yliarvostettuja, sillä matkaseura on huonoa: loungeissa, bisnesluokassa ja nykyaikana jopa kansallisten lentoyhtiöiden koneissa matkustaa vain elämäänsä turhautuneita bisnesmiehiä ja naisia, pahantuulisia ja kovaäänisiä oman edun tavoittelijoita. Paras bonari on siis lippu easyJetin halpapaikoille: siellä matkustavat ne verovapaat nuoret ja hyvännäköiset, jotka eivät ole vielä uhranneet elämäänsä rahalle, työlle ja bonuspisteille. Heidän seurassaan maksullinen easyJet-sämpyläkin maistuu taivaan mannalle. K at e u s o n t u r h a a ! Banker Wanker Va lt i o va r a i n m i n i s t e r i Jutta Urpilainen asetti maaliskuussa kaksi työryhmää pohtimaan, millaisia muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön tarvitaan, jotta EU-asetus voidaan ottaa käyttöön. Valmistelevaan työryhmään kuuluu edustajat valtiovarainministeriöstä, oikeusministeriöstä ja arvopaperikeskuksesta sekä listayhtiöiden edustajana Nokia Oyj ja pankkien edustajana Nordea Pankki Suomi Oyj. Valtiovarainministeriön lainsäädäntöneuvoksen Tuija Taok- sen mukaan työryhmän tehtävä on pääasiassa karsia kansallista sääntelyä ja lainsäädäntöä niin paljon, että se on yhteensopiva asetuksen kanssa ja EU:n tavoittelema kilpailu arvopaperikeskusten välillä on mahdollista. Sääntelyn karsiminen herättää yhden kysymyksen: miten käy omistusten julkisuudelle? uuden s i k l u J n ” inen o m y t n ä .” lisä uhetta p a k s a p Suomessa ei ole tähän mennessä onnistuttu esittämään mallia, jossa luovuttaisiin suorista omistuksista ja samalla säilytettäisiin omistusten julkisuus nykytasolla. Tuija Taos toivoo, että työryhmä pystyisi tällaisen mallin kehittämään. ”Jos se osoittautuu liian vaikeaksi, niin sitten tehdään ainoastaan välttämätön kotimaisen lainsäädännön karsiminen.” y l l ä t t ä e n Tuija Taos esittää, että osana uudistuksia voidaan yrittää parantaa tietojen julkisuutta. Nykyjärjestelmän ongelmana Taos pitää muun muassa sitä, että omistuksista ei ole saatavilla kuin Hieman hakupäivän tiedot, ja ne pitää käydä lukemassa paikan päällä arvopaperikeskuksessa. Arvopaperikeskuksen lakiasiainjohtaja Jorma Yli-Jaakkola ei Taoksen kritiikkiä niele. Hänen mukaansa arvopaperikeskuksella on jo valmius tarjota omistustiedot takautuvasti ja netin välityksellä. Voimassa oleva osakeyhtiölaki kuitenkin estää sen, koska sen lähtökohtana on ollut vain ajantasaisen omistajaluettelon julkisuus. valtionvarainministeriön asettaman ryhmän tehtävä on seurata valmistelevan ryhmän työtä ja kommentoida sitä. Seurantaryhmässä istuvat edustajat muun muassa harmaan talouden selvitysyksiköstä, Elinkeinoelämän keskusliitosta, Finanssialan keskusliitosta, Transparency Finlandista ja Journalistiliitosta. Journalistiliiton puheenjohtaja Arto Nieminen ei usko asetuksen parantavan julkisuutta vaan päinvastoin rajoittavan sitä entisestään. ”Julkisuuden lisääntyminen on paskapuhetta. Tässä heitetään kilpailun ehdoilla tiedonvälityksen vapaus roskakoriin”, Nieminen toteaa. Työryhmien on tarkoitus tuoda lakiesitykset eduskunnan käsittelyyn syksyllä 2014. Toisen Jari Hanska voima suosittelee Koonnut Kaisu Tervonen Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 21.4. asti. voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta. KOMPOSTOINNIN PERUSTEET 5. & 10.4. Stoa ja Kanneltalo, Helsinki Puutarhaneuvoja Kirsi Tuominen luennoi toimivan kompostin rakentamisesta ja sen hoitamisesta. Goi Cuon -kevätkääryleet 9.4. kello 18–20 Caisa, Helsinki www.caisa.fi/kurssit/lasten Osana vietnamilaisen kulttuurin viikkoa Caisassa valmistetaan riisipaperiin käärittyjä, kypsentämättömiä kevätkääryleitä. Kurssille vaaditaan ennakkoilmoittautuminen ja viiden euron materiaalimaksu. SAMPPANJAMARKKINAT 11.–12.4. Korjaamo, Helsinki www.korjaamo.fi/fi/event/korjaamon-samppanjamarkkinat Viiniasiantuntijat ja -maistelijat kokoontuvat viikonlopuksi tutustumaan markkinoiden samppanjavalikoimaan sekä nautiskelemaan oheisnaposteluista. Toukokuussa markkinat matkaavat Tampereelle ja Turkuun. VALTA JA VALLATTOMAT 14.4. kello 16.50–18.20 Opistotalo, Helsinki Lähihistorian poliittisia ja taloudellisia muutoksia nuorisokulttuurin avulla peilaava luentosarja päättyy Kalle Mäkelän luentoon syrjäytetyistä kilpailuyhteiskunnan uhreina. DIRTY WATERS 16.4. kello 19.30 Kirjakahvila, Turku Oikeutta eläimille -yhdistyksen ja Animalian järjestämässä eläinoikeusaiheisessa elokuvasarjassa esitetään ruotsalaisdokumentti, joka kertoo tehomaatalouden ja eläintuotannon Itämerelle aiheuttamista ongelmista.
• talous & ruoka 3 / 2014 17 Dopingrikosten määrä on pysynyt suhteellisen tasaisena viime vuosina. Tullin tiedote 11. maaliskuuta 2014 Ruokatohtori Pääsiäispulma Vaiva: Äitini vouhottaa joka vuosi pääsiäisen alla, että lammasta pitää ehdottomasti olla tarjolla. Lampaat ovat elävänä kivoja. Kuolleena ne vain haisevat pääsiäispöydässä. Mikä voisi olla sopivan jykevä lihaton vaihtoehto, jolla äiti pysyisi tyytyväisenä? Diagnoosi: tetta, kaukomaiden eksotiikkaa. Mikä nyt on parhaiten sen oman suun mukainen. Murekkeen voi täyttää kevyesti kiehautetuilla parsoilla, haudutetuilla purjonpätkillä, pinaattimuhennoksella, paahdetuilla pähkinöillä tai paistetuilla sienillä. Kypsennysmetodeissakin on valinnan varaa. Homma hoituu vuokaan taputeltuna vesihauteessa tai kunnon könttinä uunipellillä. Tällöin voit glaseerata paistopintaa halutessasi vaikka bbq-kastikkeella. Mikään ei estä sinua käärimästä mureketta ohueksi kaulittuun lehtitaikinaan ja paistamaan sitä wellingtonina. Sepäs vasta olisikin tyylikästä. Tarjoile kera kastikkeen. Esimerkiksi sherryllä maustettu sienikastike toimii juhlavana kruununa. Valkosipulinen tsatsiki rokkaa aina. Miksei tuhdin kasvisliemen kanssa huolella kasaan keitetty punaviinikastikekin olisi paikallaan. Miten vaan. Lopuksi pieni vinkki: Laita nyt hyvä ihminen tämä resepti talteen, sillä satavarmasti sama vääntö alkaa sen kinkun kanssa jouluna. Sipaiset murekkeen pintaan sinappihunnun, ripottelet päälle jauhetulla neilikalla maustettua korppujauhoa ja täydestä menee kuin raamatun tarinat. Kattavan ekumenian hengessä, olkoot aterianne onnistuneita ja vatsanne täysiä. Pastafaria lainaten minä sanon teille: Ramen. Klaus Welp Vituiksi meni kuin Jeesuksen pääsiäinen. Nimittäin äitisi lampaat. Jo hajukuvauksen perusteella voi vähemmälläkin ruokatohtoritaustalla kertoa, että taas on teurastettu kertaalleen tapettu eläin vajavaisilla ruuanlaittotaidoilla. Ja se on synti jos mikä. Raaka-aineiden raiskaus kiehuttaa ruokatohtorin sappea sen verran, että tällä kertaa keskityn pseudohölinöiden sijaan itse asiaan. Ruokaan. On hyvä pitää mielessä, että seitanit ja muut perkeleet pelottavat lihansyöjiä. Ne aiheuttavat samanlaisia inhon väristyksiä kuin verta tihkuvat lihaköntit vegaaneille. Jotta pääsiäisateria ei olisi kärsimysnäytelmä, tarvitaan jotain visuaalisesti tuttua, maultaan tarpeeksi tuhtia ja jotain, jossa on lohturuokamaista olemusta. Mureketta. Tämä resepti on perusta, jonka päälle voit rakentaa jos jonkinmoisia makuja. Lisää yrttejä, sitruunan raikkautta, chilin pol- osa 12 Anu Brask on toimittaja ja kokki, joka vastaa keittiöpsykologin koulutuksella kotitalouskysymyksiin. Anu tarjoaa mikron vierestä reseptit sydänsuruihin, kadonneen pullan metsästykseen ja ongelmallisiin sosiaalisiin tilanteisiin. Resepti Vegaaninen mureke Jonka voi kätevästi esivalmistella pitkinä pääsiäispyhinä. Pitkäperjantaina 2,5 dl ruskeita linssejä n. 6 dl vahvaa kasvislientä 2 laakerinlehteä 1 keskikokoinen munakoiso (noin 300 g) 10 mojovaa valkosipulinkynttä kuorineen 3–4 rkl öljyä 1 tl suola ½ tl jeeraa ½ tl savustettua espanjalaista paprikajauhetta ½ tl cayennepippuria 1. Keitä linssit niin, että lisäät nesteen muutamassa erässä, vähän välillä sekoitellen. Linssit kiehuvat lähes muhennokseksi. Älä siivilöi. 2. Paahda kuutioidut, maustetut munakoisot ja valkosipulinkynnet uunissa pehmeiksi (250 asteessa noin 25 minuuttia). 3. Purista paahtuneet valkosipulit kuorista munakoisojen joukkoon. Lankalauantaina 1 pkt (300 g) savutofua 1, 5 dl kaurahiutaleita 2–4 rkl vehnäjauhoja 2 rkl öljyä 5 lehteä tuoretta salviaa (tai 1 tl kuivattua) suolaa ja mustapippuria maun mukaan (3 rkl seesaminsiemeniä) 1. Hienonna tofu rakeiseksi tahnaksi (esim. kutterilla tai raastamalla käsipelillä). 2. Aja paahdetut munakoisot ja valkosipulit soseeksi. 3. Yhdistä linssit massaan. Sekoita voimakkaasti. 4. Lisää kaurahiutaleet, öljy, mausteet ja lopuksi jauhot lusikka kerrallaan huolellisesti sekoittaen. Tarkista maku. Murekemassa säilyy jääkapissa seuraavaan päivään tai sen voi paistaa saman tien. 1. Tarvitset esim. 1,5 l:n vetoisen leipävuoan. Voitele vuoka öljyllä tai leivinpaperoi. 2. Halutessasi voit ripotella vuoan pinnalle seesaminsiemeniä ja korppujauhoja. Jos kypsennät murekkeen taikinakuoren alla, valmista massasta piirun verran tukevampi lisäämällä ohjeeseen muutama lusikallinen jauhoja. 3. Kypsennä 220-asteisessa uunissa noin tunti.
• 18 a jassa 3 / 2014 Asiantuntija: Koulujen ja päiväkotien homepommi johtuu osin tilaajien tyhmyydestä Ylen nettiuutinen 25. maaliskuuta 2014 toisinajattelija Peristerakis on Suomesta Kreikkaan karannut elintasopakolainen. Peristerakis liitelee Ateenan melskeessä, antiautoritaarisen liikkeen ja talouskriisin halkeamista rönsyilevän kulttuurin myrskytuulten tempomana. Miksi Elvan kuoli? Istanbulissa Berkin Elvan oli matkalla leipäostoksille, kun poliisi ampui häntä päähän kyynelkaasukapselilla. Elvan kuoli 11. maaliskuuta 2014 oltuaan 269 vuorokautta koomassa. Uutinen Elvanin kuolemasta johti mielenosoituksiin ja mellakoihin pitkin Turkkia. Ylen uutinen lainaa Turkin pääministeri Recep Tayyip Erdoganin toistaiseksi ainutta aihetta käsittelevää puheenvuoroa näin: ”Tällä lapsella oli rautakuulia taskussaan ja ritsa kädessään. Poliisi ei voinut tietää hänen olevan 14-vuotias, sillä hän oli peittänyt kasvonsa huivilla. Hänet oli otettu mukaan terroristiorganisaatioon.” En epäile, etteivätkö ritsa ja rautakuulat olisi olleet Elvanin ja etteikö hän olisi ampunut kuulia kohti poliiseja, jotka oli komennettu palauttamaan yhteiskuntarauha poliittisia muutoksia huutavaan Istanbuliin. Mutta vielä terroristi? kesäkuussa 2013 tänä päivänä herkässä. Ei siksi, että terrorismi olisi yleistynyt, vaan siksi, että termi toimii porttina lain yläpuolelle, juridiseen sfääriin, jossa tavallisesti rajumpia viranomaistoimia oikeutetaan poikkeuksen perusteella. Miksi? Siksi, että yhteiskunnat seisovat vuosi vuodelta heikommalla pohjalla. On syytä pohtia, mitä terrorismilla tarkoitetaan. Suomen lain mukaan terrorismia ovat teot, joiden olemus on kiteytettävissä kolmeen syntiin: 1) valtiosäännön rikkomiseen eli oikeudettomaan vallankäyttöön, 2) valtiontalouden vahingoittamiseen sekä 3) kansainvälisen järjestön horjuttamiseen. terroristi-sana on käännetään ympäri ja katsotaan, mitä laki yrittää terrorismilta suojella, vastaus on ilmeinen. Se on valtajärjestelmä itse ja kansainvälisten kauppaja valtioliittojen ylläpitämä globaali talous. Mutta missä ovat ihmiskohtalot? Eikö juuri ihmisen, jolle perustuslain mukaan valta kuuluu, pitäisi olla ensimmäisenä suojeltavien listassa? Väestöön viitataan määritelmässä vain kohdassa, jonka mukaan terrorismi ”aiheuttaa vakavaa pelkoa väestön keskuudessa”. Onko ihmisiä siis suojeltava vain heidän omilta reaktioiltaan? Jos ihmiselämä on Turkin lainsäädännössä yhtä merkityksetön, ei ole ihme että Elvan on kuollut. Jos n äkökulm a O l e m m e s e u r a n n e e t 2000-luvun ajan kymmeniä enemmän tai vähemmän väkivaltaisia vallanvaihdoksia Euroopan suurvallan ulkorajojen lähistöllä, Pohjois-Afrikassa, Lähi-idässä ja entisissä neuvostomaissa. Olemme siis nähneet viime vuosina mittavan aallon ”terrorismia” eli sitä, miten kerta toisensa jälkeen oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksiä on oikeudettomasti horjutettu. Tosin seuraukset eivät toistaiseksi ole olleet kovin mairittelevia. Se, mitä itse odotan, on tämän pirullisen vallan kierrättämisen loppu ja todellinen vapaus. Peristerakis Kovan linjan zeniä Burmassa & Sri Lankassa mellastavat munkit lietsovat vihaa & väkivaltaa. V i i m e kuukausina Länsi-Burmasta on kantautunut uutisia rohingyamuslimivähemmistöihin kohdistuneista väkivaltaisuuksista. Rohingyat ovat tukalassa asemassa, sillä he ovat hyljeksittyjä sekä buddhalaisten kansoittamassa Burmassa että muslimienemmistöisessä Bangladeshissa. Väkivaltaisuuksissa on kuollut satoja rohingya-kansaan kuuluvia, ja kymmenettuhannet ovat joutuneet jättämään kotinsa. Ihmisoikeustarkkailijoiden mukaan väkivallanteot ovat olleet poikkeuksellisen raakoja ja kohdistuneet myös naisiin ja lapsiin. Buddhalainen terrori on uusi ja hämmentävä ilmiö. Buddhalaisuus on totuttu näkemään harvinaisena esimerkkinä uskonnosta, jonka varjolla ei käydä sotia. B u d d h a l a i n e n populistiliike on hiljattain saanut jalansijaa myös pitkästä ja verisestä sisällissodasta toipuvassa Sri Lankassa. Kovan linjan buddhalaisten johdossa on niin ikään munkkina toimiva Galagoda Atte Gnanasara, joka on tunnettu tulisena muslimivastaisena saarnaajana. Hänen johtamansa Bodu Bala en halain i d d u B ” on uus i r o r r e t ntävä e m m & hä iö.” ilm Sena -liike kampanjoi halal-lihan ja huntujen kieltämiseksi. Sri Lankassa kuolonuhreilta on toistaiseksi vältytty, mutta aggressiot muslimivähemmistöjä kohtaan ovat kasvaneet viimeaikaisten mustamaalauskampanjoiden vuoksi. Muslimien on muun muassa väitetty myyvän liikkeissään buddhalaisnaisille alusvaatteita, jotka on käsitelty tilanne buddhalaisja muslimiväestön välillä on ollut jännittynyt jo vuosikymmeniä, ja kun sotilasjuntan tiukka poliittinen sensuuri hölleni, rasistiset radikaaliliikkeet nostivat päätään. Burman toiseksi suurimmassa kaupungissa Mandalayssa luostaria johtava Ashin Wirathu johtaa merkittävintä, 969-nimistä liikettä. Burman bin Ladeniksi tituleerattu Wirathu yllyttää kannattajiaan ”taistelemaan muslimivihollista vastaan” ja ”suojelemaan rotuaan”. Hän myös ajaa Burmaan lainsäädäntöä, joka muuttaisi muslimien ja buddhalaisten välisen avioliiton ”Esad luvanvaraiseksi. Wirathun asema mielipidejohtajana on merkittävä. Luostarin munkit ovat alkaneet tuottaa poliittista materiaalia: ommm... Luostadvd-julkaisuja, ria Burmassa johtava pamfletteja ja vinationalistinen kiihdeoklippejä, jotka koilija Ashin Wiratleviävät sosiaalihu yllyttää taisteluun sessa mediassa. muslimeja vastaan. Länsimaisille toimittajille Wirathu vakuuttaa rauhanomaisuuttaan ja väittää muslimien olevan väkivaltaisuuksien takana. Burmassa hedelmättömyyttä aiheuttavilla kemikaaleilla. Gnanasaran ja Wirathun liikkeille on sovinistisilla teemoilla ratsastaminen. Pääosin miehistä koostuvat kannattajaryhmät väittävät suojelevansa maansa naisia ulkomaalaisilta barbaareilta. Sekä Burmassa että Sri Lankassa aggressioiden taustalla on tietysti myös taloudellisia tekijöitä. Muslimivähemmistöt omistavat kauppoja sekä maata ja tulevat muutenkin keskimäärin paremmin toimeen kuin buddhalainen väestönosa. Wirathu onkin kehottanut kannattajiaan boikotoimaan muslimien omistamia kauppoja. Ei liene sattumaa, että väkijoukkojen hyökkäykset ovat usein kohdistuneet ensimmäisenä juuri muslimien omistamiin kauppoihin. Syksyllä 2013 kymmeniin kuolonuhreihin ja laajalle levinneeseen ryöstö- ja tuhopolttoaaltoon johtanut mellakka alkoi riidasta muslimin omistamassa kultakaupassa. Y h t e i s tä ja Gnanasara tapasivat vastikään Burmassa ja ovat nyt yhdistämässä voimiaan yhteisten tavoitteidensa ajamiseksi. Burmaan ja Sri Lankaan on muodostunut uskontoa keppihevosena käyttävä radikaaliliike, joka käyttää hyväkseen ajan hengelle tyypillistä muukalaisvihamielistä ilmapiiriä. Poikkeuksellista on se, että nationalististen liikkeiden kärjessä toimivat väkivallattomuuteen ja äärimmäisyyksien välttämiseen sitoutuneet munkkiyhteisöt. Munkkien sijasta Wirathu ja Gnanasara muistuttavatkin enemmän populistipoliitikkoja. Youtubessa julkaistussa saarnassa Wirathu ohjeistaa kannattajiaan: ”Mitä tahansa teetkin, tee se nationalistina.” W i r at h u Otto Kronqvist
• KUTSU www.kpopisto.fi KASVATUS- JA TAIDEALALLE Steinerpedagogisia yleissivistäviä ja ammatillisia opintoja -kokonaisvaltaisestiHuom. myös kaikille avoimia kesäkursseja: Väri ja muoto-kuvataidekurssi 2.-6.6.2014 Kivenveistokurssi 9.-13.6.2014 Tutustu ja täytä hakemus 30.4.2014 mennessä: w w w . s n e l l m a n - k o r k e a k o u l u . f i OPISKELEMAAN KEVÄÄN OHJELMA Haku lukuvuoden 2014–15 Teatteri I ja II -koulutuksiin 6.6. mennessä William Shakespeare: Romeo vs. Julia sovitus ja ohjaus: Timo Raita 16.4. asti, Harjukatu 46, Lahti Yksipäiväinen valintakoe hakemusten perusteella kutsutuille 30.6.– 2.7.2014 Arto Salminen: Lahti sovitus ja ohjaus: Juha Hurme 7.–15.4. Suomen-kiertueella Hakuohjeet: www.lahdenkansanopisto.fi Esitysajat ja lisätiedot: www.teatterikoulutus.fi Laulu Musiikkiteatteri Valokuvaus Tanssi Haku syksyn 2014 ryhmiin on käynnissä huhtikuun ajan! Koulumme tarjoaa kuvataiteen perusopetusta lapsille ja nuorille ikäryhmittäin. Hauskan harrastuksen lisäksi opiskelu antaa hyvät tiedot ja taidot myös kuvataiteen jatko-opintoihin. Opetuspisteemme sijaitsevat Roihuvuoressa, Käpylässä, Pikku Huopalahdessa, Vuotalossa, Ateneumissa sekä Lauttasaaressa. Tule opiskelemaan innostavassa ilmapiirissä kuvallisen ilmaisun eri alueita, hae NYT! Hakulomake: www.kuvataide.fi, tiedustelut: p.(09) 7591 964, : Helsingin.Kuvataidekoulu Inspiroidu kesästä. kesäyliopistossa. Ilmoittautua voit 16.4. alkaen, toukokuussa alkaville kursseille jo nyt. Haluaisitko laulaa jazzia tai matkustaa Petraan? Opettelisitko uutta kieltä, vaikkapa arabiaa, kiinaa tai ranskaa? Pohtisitko peliteorian haasteita? Vai haluaisitko tutustua sivilisaatioiden syntyyn tai tehdä arkeologisia löytöjä Narvassa? Perehtyisitkö työoikeuteen tai monikulttuurisuuteen? Kiinnostaisiko Sinua lääkkeet ja urheilu vai sisustussuunnittelu? Näille ja muille alkukesän kursseille voit ilmoittautua jo nyt. Kesäyliopistossa on yli 600 innostavaa ja ajatuksia herättävää kurssia. Löydä omasi. www.kesayliopistohki.fi Avointa yliopistollista opetusta | Avointa ammattikorkeakouluopetusta | Kielikursseja | Tieto- ja viestintätekniikkaa | Taideaineita Abiturienttikursseja | Suomea ulkomaalaisille | Täydennyskoulutusta | Avoimia yleisötilaisuuksia Kesäyliopisto on avoin sinulle, minulle, meille kaikille.
• ANANDA K U LT T U U R I V I H K O T ISSUEX SOLIDAARISUUS Suomen luetuin joogalehti keskittyy joogaan, henkisyyteen, meditaatioon ja kasvisruokaan. Lehden sivuilla tapaat niin huippuopettajia kuin sunnuntaijoogejakin. Vasemmalle kalteva humanistien, kulttuurityöläisten ja marxilaisten ilmaisukanava. Aiheita Päätalosta punkiin, Leninistä liberalismiin. Jo vuodesta 1973, yhä nuori ja vaarallinen. Solidaarisuus-lehti kertoo globaaleista kehityskysymyksistä sekä ihmisten arjesta, johon Solidaarisuuden kehitysyhteistyö tasa-arvon, toimeentulon ja kansalaisyhteiskuntien vahvistamiseksi vaikuttaa. 4 NUMEROA VUODESSA, 6 NUMEROA VUODESSA. KESTOTILAUS 25 EUROA. 43 E / VUOSI, MÄÄRÄAIKAINEN 51 E / Taidekeskustelun uusi foorumi elää, viestii ja sykkii taiteesta. Se nostaa esiin mielenkiintoisia ajatuksia, suuntauksia, trendejä, henkilöitä ja teoksia. Lehteä julkaisee Taideyliopisto ja kirjoittajiksi kutsutaan kiinnostavimpia taiteilijoita ja taiteen asiantuntijoita. VUOSI. TARJOUS: ENSIMMÄISET PUOLI T I L A U K S E T: VUOTTA KESTONA VAIN 16,90 E. TOIMITUS@ANANDALEHTI.FI WWW.ANANDALEHTI.FI T I L A U K S E T: (09) 4114 5369 TILAUS@KULTTUURIVIHKOT.FI WWW.KULTTUURIVIHKOT.FI 4 NUMEROA VUODESSA, 30 EUROA. T I L A U K S E T: ISSUEX@UNIARTS.FI WWW.ISSUEX.FI ILMESTYY KAKSI KERTAA VUODESSA ILMAINEN TILAUKSET: SOLIDAARISUUS@SOLIDAARISUUS.FI WWW.SOLIDAARISUUS.FI TA K O J A ANIMALIA VOIMA AMNESTY Yhteiskunnallista ulottuvuutta omaava antroposofinen kulttuurilehti, jossa keskipisteessä ihminen ruumiillisena, sielullisena ja henkisenä moninaisuutena. Eläinsuojeluliitto Animalian julkaisema eläinsuojelun ajankohtaislehti. Se jakaa tietoa eläinsuojelusta, eläinten kannalta parhaista tuotanto-, tutkimus- ja muista ratkaisuista ja eläinten oloihin vaikuttavista päätöksistä. Ilmaisena telineistä jaettava yhteiskunnallinen kulttuurilehti, jota kannattaa tukea tilamaalla se kotiin. Varmistat samalla että numeroita ei jää väliin. Maailmanlaajuisen ihmisoikeusliikkeen Suomen osaston tukijalehti pureutuu ihmisoikeuskysymyksiin pintaa syvemmältä. 10 NROA VUODESSA / 39 EUROA 4 NUMEROA VUODESSA. PAPERILEHTI NELJÄ LAAJAA NUMEROA VUODESSA, 33 EUROA. TILAUKSET: TAKOJA@NIC.FI WWW.ANTROPOS.FI 4 NUMEROA VUODESSA, 32/25/20 EUROA, LEHTI SISÄLTYY ANIMALIAN JÄSENYYTEEN T I L A U K S E T: WWW.ANIMALIA.FI/TUETYÖTÄMME/LIITY-JÄSENEKSI POSTITETAAN AMNESTYN TUKIJOILLE. T I L A U K S E T: NETISSÄ LEHDEN VOI LUKEA ILMAI- TILAUKSET@VOIMA.FI SEKSI. WWW.VOIMA.FI SÄHKÖINEN VERSIO LEHDESTÄ JA LISÄTIETOA TAVOISTA TUKEA AMNESTYA: WWW.AMNESTY.FI