• a fifi.voim ht 2011 hu 3 ikuu .fi s. 26 AITEILIJA RÄTTIT IJA TU s SK.A T E I 20 Voiman gallup: Suomalaiset haluavat maksaa lisää veroja 8 Dokudraama 25 Veronkierto: helppoa! 40 Perhe & piri 50 3
• De Gröna i Helsingfors 2 3 4 5 6 Zahra Abdulla kaupunginvaltuutettu, kätilö Pehmeitä arvoja kovalla kokemuksella Outi Alanko-Kahiluoto kansanedustaja, sosiaalija terveysvaliokunnan jäsen Ettei ketään jätettäisi Verna Castrén Helsingin Vihreiden Nuorten puheenjohtaja, valt. yo, opiskelija Sävyt eivät säväytä, vaan teot Pekka Haavisto kansanedustaja, ulkoministerin erityisedustaja Yhdistävä tekijä Kimmo Helistö tuottaja, kaupunginvaltuutettu Itsenäinen yrittäjä eduskunnan lauteille 7 8 9 10 11 Sirkku Ingervo erityisopettaja, kaupunginvaltuutettu Henrik Jaakkola siviilipalvelusmies, ylioppilas Rahavallasta kansanvaltaan Kapinatalkoot 2011! Emma Kari kaupunginvaltuutettu, opiskelija Maailmaa ei muuteta välinpitämättömyydellä Marko Kosunen tekniikan tohtori, ay-aktiivi Huomisen kiitokset ansaitaan tämän päivän teoilla Tuuli Kousa kaupunginvaltuutettu, Master of Laws Kanttia ja kansainvälistä kokemusta Tukea nuorten, lapsiperheiden ja ikäihmisen arkeen! 12 13 14 15 16 Anna Moring fil. maist. vs. pääsihteeri Tasa-arvoisemman kansan edustaja Husein Muhammed oikeust. maist. lakimies Mummot ja mustikat! Mari Puoskari diplomi-insinööri, puolueen varapuheenjohtaja Kestävän talouden insinööri Jukka Relander kolumnisti, radiohenkilö Politiikka on ajattelemista Anni Sinnemäki ministeri, Vihreiden puheenjohtaja Uusi avoin Suomi 17 18 19 20 21 Riitta Skoglund psykologi, psykoterapeutti Kansan edustaminen on palvelutehtävä Osmo Soininvaara valt.lis, yrittäjä Itsenäinen ajattelija Leo Stranius ympäristöasiantuntija, pääsihteeri Onnellisuus, kohtuullisuus, ekologisuus Johanna Sumuvuori kansanedustaja, valtiot. maist. Vapaus, vihreys, tasa-arvo Sanna Vesikansa kaupunginvaltuutettu, valtiot. maist. Työ ja perhe samaan elämään 22 Millainen on sinun leijonasi? Ville Ylikahri kaupunginvaltuutettu, Helsingin Vihreiden puheenjohtaja Liberaali kaupunkilainen Äänestä ennakkoon 6.-12.4. tai vaalipäivänä 17.4. Äänestämiseen tarvitset ainoastaan henkilöllisyystodistuksen. Tee oma ja osallistu kilpailuun - tai käy äänestämässä muiden luomuksia osoitteessa www.vihreat.fi/leijona Parhaat painetaan julisteiksi ja esitellään vaalivalvojaisissa. Voittajille tarjolla kunniaa ja ylistystä.
• HELSINGIN VAALIPIIRI KYMEN VAALIPIIRI LAPIN VAALIPIIRI PIRKANMAAN VAALIPIIRI 19 Leo Stranius Ympäristöasiantuntija, Luonto-Liiton pääsihteeri, hallintotieteiden maisteri 11 Annika Aalto-Partanen Meribiologian maisteri ja projektipäällikkö Vihreää voimaa! www.aalto-partanen.com 95 Mika Flöjt Tutkija Pallon parhaaksi 105 Mervi Janhunen Hyvä arki, parempi Suomi. Kehittämispäällikkö, sosiaalityöntekijä, YTM Onnellisuus, kohtuullisuus, ekologisuus 109 Leo Lähde Fil.kand., lehtori (eläkkeellä) 112 Olli-Poika Parviainen Freelance-yrittäjä, Tampereen vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja 114 Aziz Sheikhani Vapaa toimittaja, YTM ja tohtorikandidaatti 118 Oras Tynkkynen Kansanedustaja, YTM Arkijärkeä Arkadianmäelle Avoin yhteiskunta. Nyt. Antakaa nyt meille mahdollisuus. Olemme osa yhteiskuntaa ja siksi yhdessä onnistumme. www.azizsheikhani.com UUDENMAAN VAALIPIIRI Pehmeiden arvojen kova puolustaja POHJOIS-SAVON VAALIPIIRI SATAKUNNAN VAALIPIIRI 15 46 12 16 Sara Sajaniemi Ympäristötieteiden opiskelija Esa Rintala Ylilääkäri Pauliina Juntunen Terveystieteiden maisteri, opettaja, kunnanvaltuutettu Johanna Karimäki Kansanedustaja, DI Enemmän ekoa ­ vähemmän egoa! Yhdenvertaisuus, vastuullisuus, perusturva Pauliina ­ ehdokkaasi, joka sanoo ja uskaltaa. Jokaiseen hetkeen sisältyy mahdollisuus VARSINAIS-SUOMEN VAALIPIIRI 18 24 27 86 Sirpa Siru Kauppinen Lahjomattomia ihmisiä monipallisten porhojen tilalle. Ympäristötekniikan M.Sc., kaupunginvaltuutettu Merva Mikkola Valtiotieteiden maisteri, kaupunginvaltuutettu Tuomo Railo Avaran maan airut, populismin railo www.tuomorailo.net Elina Rantanen VTM, tutkija, kaupunginvaltuutettu Maa riittää kyllä ruokkimaan ihmisen tarpeet, vaan ei kenenkään ahneutta (M.Gandhi) www.mervamikkola.blogspot.com Pienten jalanjälkien puolesta www.elinarantanen.net Haluatko tukea Vihreän ehdokkaan eduskuntavaalikampanjaa? Nyt voit tehdä sen kätevästi tekstiviestillä: Lähetä numeroon 16511 teksti TUE10 ehdokkaan nimi, jos haluat lahjoittaa 10 , ja TUE20 ehdokkaan nimi, jos haluat lahjoittaa 20 . Vihreiden jäseneksi voit liittyä lähettämällä numeroon 16511 tekstin LIITY. Jäsenmaksu 20 veloitetaan seuraavassa puhelinlaskussa. Keräyslupa 2020/2010/3233 (7.12.2010) Vihreä liitto rp lupa voimassa koko Suomessa pl. Ahvenanmaa. Keräysaika: 1.1.2011­31.12.2012 Keräystili 800019-68819 tuotto käytetään eduskuntavaalikampanjaan 2011. Tämän ilmoituksen ovat maksaneet: Annika Aalto-Partanen, Mika Flöjt, Mervi Janhunen, Pauliina Juntunen, Johanna Karimäki, Sirpa Siru Kauppinen, Leo Lähde, Merva Mikkola, Olli-Poika Parviainen, Tuomo Railo, Elina Rantanen, Esa Rintala, Arkkitehtitoimisto Sajaniemi Oy, Aziz Sheikhani, Leo Stranius ja Oras Tynkkynen.
• ilmoitus A N N A PA L A A ! KANSAINVÄLISET YLIOPPILAST E AT T E R I F E S T I VA A L I T TURUSSA HUHTIKUUN MERKKITUOTTEET
• 3 2011 7 28.3.­1.5.2011 rjoitus sis Käppänäkö? Säveltäjä Henrik Otto Donner, 71, kasasi uransa levyboksiin, jota kutsuu testamentikseen. Mutta nämä hautajaiset vietetään ilman vainajaa. Suomi on globaali säteilyn edistämiskeskus Voimassa säteilyturvakeskusta siitä, että se toimii maailmalla säteilyn edistämiskeskuksena, ei säteilyturvaviranomaisena. Mikään ei ole muuttunut. Viime vuosina STUK on lobannut ydinvoimaa muun muassa Chileen. Chile sijaitsee Tyynenmeren tulirenkaalla, jolla tapahtuu 70­90 prosenttia maailman maanjäristyksistä. Maailman voimakkain mitattu maanjäristys iski Chilen Valvidiaan vuonna 1960. Kaikkiaan neljä viime vuosisatojen voimakkaimmista maanjäristystä sattui Chilessä. Maailmassa ei ole yhtäkään ydinvoimalaa, joka olisi selvinnyt yli 6,8 richterin maanjäristyksestä. Sellaisia taas on sattunut eri puolilla Chileä kolmisenkymmentä viimeisen sadan vuoden aikana. V I I S I V U O T TA S I T T E N K R I T I S O I N 44 31 Veronkierto, saavutettu etu Suomi menettää sijoittajien verokierron vuoksi vähintään 800 miljoonaa vuodessa. VM:ssä valmisteltiin tukku lakiehdotuksia, joilla veronkiertoa helpotetaan. aino stamdeksän Va n yh Raha keä. hen s. 16 s kiehtoo Chileä. Vuonna 2007 Chilen kansallinen energiakomissio julisti tarjouskilpailun raportista, joka keräisi kansainvälisten kokemusten perusteella suosituksia Chilelle ydinvoiman sääntelystä ja hallinnollisista ratkaisuista. "Suomalaiset syöksyvät kehittämään ydinvoimaa Chilessä", otsikoi Chilen toiseksi suurin sanomalehti La Tercera marraskuussa 2008. Artikkelissa Suomen Chilen-suurlähettiläs Iivo Salmi selittää, että Suomi voisi auttaa riittävän ydinvoimasääntelyjärjestelmän kehittämisessä sekä kouluttaa ammattilaiset, joiden työnä on reaktoreiden hallinta. Myös Suomen hallitus ja yritykset ovat työskennelleet "hiljaisesti ja aktiivisesti, jotta Suomen ydinvoimamallia seurattaisiin myös Chilessä". Artikkelissa suurlähettiläs painottaa, että sekä Fortum että Teollisuuden Voima ovat kiinnostuneita Chilen markkinoista. "Suomalaiset yritykset hyötyvät tästä strategiasta, koska näkevät siinä mahdollisuuden ottaa paikkansa kaupassa, johon liittyy miljoonaluokan sijoituksia", La Terceran juttu valistaa. S I LT I A J AT U S Y D I N V O I M A S TA Maan hiljaiset Lapsiköyhyys on Suomen häpeätahra. Sinä olet varas EU pöllii Afrikan kalat. Nälkää pakeneville Kanaria ei ole lomasaari. ei ollut pelkkää puhetta: tarjouskilpailun ydinsääntelyraportista voitti Suomen Säteilyturvakeskus, vain kuukausi suurlähettilään lupausten jälkeen. Heinäkuussa 2009 julkaistun raportin mukaan "kaikkialla maailmassa eletään ydinvoimarenessanssin aikaa". (http://bit.ly/gOBvZV) Raportissa Säteilyturvakeskus antaa Chilelle kahdeksan suositusta siitä, miten ydinvoiman kehittämisessä kannattaa edetä, muun muassa lupaprosessin ja rakentamista säätelevien lakien kehittämisessä sekä asiantuntijoiden kouluttamisessa. Seismisyys mainitaan 87-sivuisessa raportissa kaksi kertaa. Ydinvoimaprojekti etenee nyt presidentti Piñeran ohjauksessa, ilmeisesti vielä Fukushiman ydinonnettomuuden jälkeenkin. S U O M A L A I N E N Y H T E I S T YÖ H A LU K K U U S 38 S Suvi Auvinen A Tuomas Rantanen 28 s. 42 Kirjallisuus .......... 48­51 Elävä kuva ............52­53 Kulttuuri ...............54­57 Lukijaposti ........... 58­59 Sarjakuvat .................. 60 Ruusu Haarla s. 12 2 KANNEN KUVa Klaus Welp liite Sosiaalifoorumi Yli 60 debattia, seminaaria ja elokuvaesityksiä sekä näytteilleasettajia ja kirjamyyntiä. Järjestäjinä lähes 100 suomalaista kansalaisjärjestöä ja-liikettä. s s. 14 Ajassa .....................8­17 Kulttuurihäirintä .........10 Kartalla ........................11 Talous .................. 42­43 Musiikki ............... 44­47 on katastrofi uusiutuvan energian kehittämisen kannalta. Vain kolme prosenttia Chilen energiasta tuotetaan uusiutuvilla energianlähteillä. Chilessä voisi hyvin tuottaa aurinkovoimaa aavikoilla, tuulivoimaa Tyynenmeren rannalla ja maalämpöä vulkaanisesta kaasusta. Uutistoimisto AP:n maaliskuussa 2011 haastatteleman ympäristöjärjestö Chile Sustenablen johtajan Sara Larrainin mukaan ydinvoimateollisuuden lobbaus vie mahdollisuudet uusiutuvia energianlähteitä painottavalta tulevaisuudelta. On se perkele, miten Suomen lobbaus kykenee tärvelemään uusiutuvan energian kehittämisen myös muualla. SUOMAL AISEN LOBBAUKSEN TULOS Kimmo Jylhämö 3 Voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744 3120, faksi (09) 773 2328, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköpostit etunimi.sukunimi@voima.fi, www.voima.fi Vastaava päätoimittaja Kimmo Jylhämö 044 568 1996 fifi.voima.fi-päätoimitttaja Hannele Huhtala (vapaalla 31.5. asti), vt. Elsi Hyttinen Toimitus Susanna Kuparinen (vapaalla 4.3. asti), Elsi Hyttinen, Tuomas Rantanen, Jari Tamminen, (09) 7744 3112 Ulkoasu AD, valokuvaaja Klaus Welp (09) 7744 3113, graafikko Mirkka Hietanen (09) 7744 3113, mainosgraafikko Ninni Kairisalo Kustannuspäällikkö & Toimitusjohtaja Tuomas Rantanen (09) 7744 3115, 040 507 7165 Yhteyspäällikkö Tuomas Korkiakangas (09) 7744 3112, 040 825 5804 ensimmäinen lukija Anu Harju & Tapani Möttönen valokuvaajaharjoittelija Topi Laiti toimittajaharjoittelija Sami Lindfors Avustajina tässä numerossa Julia Ahonen, Liisa-Maija Aukia, Suvi Auvinen, Timo Kalevi Forss, Maria Haanpää, Ruusu Haarla, Jari Hanska, Anu Harju, Antti Heinonen, Hanna Hellsten, Reetta Huusko, Elsi Hyttinen, Anna-Sofia Joro, Tea Kalska, Taneli Karinen, Tuuli Kaskisen, Outi Kuittinen, Kyhäritie, Pertti Laesmaa, Liisa Liimatainen, Ville Lähde, Tuomo Manninen, Päivi Mattila, Maria Miklas, Kati Pietarinen, Erkki Pirtola, Kukka Ranta, Saija-Riitta Sadeoja, Henri Salonen, Kari Sihvonen, Kasper Strömman, Anna Talasniemi Julkaisija Voima Kustannus Oy Yhtiön osakkaat Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat & Heikki Hiilamo Jakelu Jari Tamminen 050 331 4357 Tilaukset Mirkka Hietanen (09) 7744 3113 Voiman vuositilaus 10 numeroa 39,00 euroa Paino Hämeen Paino Oy, Forssa Painos 70 000, Voima 3/11 ilmestyy 28. maaliskuuta. ISSN 1457-1005
• 8 TEKSTI KUVITUS 3 2011 KIMMO JYLHÄMÖ KLAUS WELP Mä maksan! Enemmistö hyväksyy verojen nostamisen, jotta hyvinvointipalveluista ei leikattaisi. keskuudessa on enemmän epätietoisia vastaajia kuin miesten. vastauksissa siten, että keskiasteen koulutuksen saaneet ovat kaikkein valmiimpia palkansaajien ansioverotuksen nostamiseen. Keskimääräistä enemmän veronkorotuksia vastustavat korkeasti koulutetut. Heistä hieman vajaa kolmannes vastustaa palkansaajien verotuksen kiristämistä periaatteellisista syistä. Vastaajien tulotaso on yhteydessä heidän näkemyksiinsä. Ehdotus yli 2 500 euroa kuukaudessa ansaitsevien palkansaajien ansioverotuksen pienestä kiristämisestä saa enemmän kannatusta pienituloisilta. Hyvätuloisista talouksista liki puolet on vastaan joko periaatteesta tai siitä syystä, että heillä ei ole varaa. Se, että suurituloisilla talouksilla ei ole varaa, voi johtua esimerkiksi suurista lainakuluista. Eri ammattiryhmistä eläkeläiset ja työttömät suhtautuvat muita useammin myönteisesti ehdotukseen yli 2500 euroa kuukaudessa ansaitsevien palkansaajien ansioverotuksen nostamisesta. Tulosta selittää se, että eläkeläiset ja työttömät eivät kuulu siihen joukkoon, joiden verotusta ehdotuksessa kiristettäisiin. K O U L U T U S TA U S TA N Ä K Y Y ta enemmistö suhtautuu myönteisesti ehdotukseen. Kokoomuksen kannattajien näkemykset hajoavat siten, että enemmistöistä mielipidettä ei synny. Kolmannes (32 prosenttia) kokoomuksen kannattajista suhtautuu ajatukseen kielteisesti periaatteellisista syistä. Reilu kaksi viidesosaa (43 prosenttia) kokoomuksen kannattajista kuitenkin hyväksyy sen, että yli 2500 euroa kuukaudessa ansaitsevien palkansaajien ansioverotusta hieman nostettaisiin, jotta sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluja ei tarvitsisi leikata. suomalaisista hyväksyy sen, että yli 2500 euroa kuukaudessa ansaitsevien palkansaajien ansioverotusta hieman nostettaisiin, jotta sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluja ei tarvitsisi leikata. Tämä ilmenee kyselystä, jonka TNS Gallup teki Voiman toimeksiannosta. Viidennes (19 prosenttia) on periaatteessa korotuksia vastaan ja kuudesosa (17 prosenttia) vastustaa siksi, että heillä ei olisi varaa veronkorotuksiin. Miehistä (22 prosenttia) hieman suurempi osa kuin naisista (16 prosenttia) ilmoittaa, että yli 2500 euroa NEMMISTÖ ELI 53 PROSENTTIA uksen okoom tä 43 K täjis äänes annattaa ttia k . prosen rojen nostoa ve kuukaudessa ansaitsevien palkansaajien ansioverotusta ei saa nostaa siksi, että korotus olisi vastoin heidän periaatteitaan. Kuitenkin sekä miehistä että naisista enemmistö suhtautuu ehdotukseen myönteisesti. Naisten puolueiden kuin kokoomuksen kannattajista hyväksyy pienen veronkiristyksen. Eniten kannatusta ajatus yli 2.500 euroa ansaitsevien palkansaajien verotuksen pienestä kiristämisestä saa Vasemmistoliiton ja SDP:n kannattajilta. Myös Keskustan, vihreiden ja Perussuomalaisten tukijoisENEMMISTÖ MUIDEN NÄIN KYSELYTUTKIMUS TEHTIIN Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 11.­16.3.2011 Haastatteluja tehtiin yhteensä 1214 Vastaajat edustavat maamme 15­74 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuunottamatta Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan kolme prosenttiyksikköä suuntaansa TNS Gallup Oy on toteuttanut tutkimuksen Voima-lehden toimeksiannosta Tutkimuksessa vastaajille esitettiin kysymys: "Onko teistä oikein, että yli 2500 euroa kuukaudessa ansaitsevien palkansaajien ansioverotusta hieman nostettaisiin, jotta sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluja ei tarvitsisi leikata?" Paljonko on hieman? Y S E LY T U T K I M U K S E N mukaan enemmistö suomalaista on valmiita maksamaan palkastaan hieman enemmän veroja, jotta palvelut säilyisivät. Mitä se hieman voisi olla? Suomalaisten palkkatulot vuodessa ovat noin 100 miljardia euroa. Jos kaikkien palkansaajien veroja nostettaisiin keskimäärin yhdellä prosenttiyksiköllä, valtion kassaan kilahtaisi sadasosa tuosta 100 miljardista eli miljardi euroa lisää. Vaalikauden aikana se tarkoittaisi yhteensä neljää miljardia euroa. K kysyvät kuitenkin ehdokkailta, miksi nämä eivät puhu tulevista leikkauslistoista mitään. VA A L I E N A L L A T O I M I T TA J AT
• 3 2011 9 Kysymys lähtee oletuksesta, että leikkaukset ovat vääjäämättömiä. Tämä on luonnollista. Juuri mikään puolue ei halua kiristää verotusta muilta kuin hyvätuloisilta ja pääomatulojen saajilta. Esimerkiksi palkansaajakeskusjärjestö SAK:n teettämässä kyselyssä kansalaiset kannattavat suurituloisten verotuksen kiristämistä. Kyselyyn vastanneista 86 prosenttia oli ainakin jossain määrin sitä mieltä, että vero- tuksen pitää määräytyä nykyistä selvemmin veronmaksukyvyn mukaan. että pelkästään rikkaita verottamalla ei veroja saada kerättyä tarpeeksi. Siksi Voima teetti oman kyselynsä TNS Gallupilla. Siinä selvisi, että kiistaton enemmistö suomalaista on valmiita kantamaan vastuunsa ja maksamaan lisää veroja, jotta perusasiat toimisivat. K A I K K I K U I T E N K I N T I E TÄ VÄT, 1990-luvun lamasta lähtien suomalaisia on kehotettu koko ajan säästämään ja tinkimään siitä, mikä luo elämälle vankan pohjan, hyvinvointipalveluista. Psykologinen luottamus hyvinvointipalveluihin rapautuu, vaikka kaikissa kyselyissä kansalaiset sanovat edelleen kannattavansa niitä. Milloinkohan tämä alkaa näkyä poliitikkojen työssä? Puheohjelma: Radikaali miesopettaja, jakso 5: Sukupuoli ja seksuaalisuus Mitä halutaan sanoa, kun puheohjelman nimi on radikaali miesopettaja? Jakson aiheena ovat sukupuoliroolit kasvatuksessa. Miten niitä toistetaan arkipäivän kasvatustilanteissa? Miten ne näkyvät oppikirjoissa? Saavatko lapset erilaista kohtelua sukupuolensa perusteella? NOSTOJA KYSELYTUTKIMUKSESTA K Y S E LY T U T K I M U S R I S T I V A L O T TA A suomalaisten mielipiteitä kiinnos- Mitä hyvätuloisempi sitä vähemmän solidaarisempi yli 45 000 euroa tienaavista kolmasosa vastustaa periaatteessa verojen nostoa 20 prosenttia hyvätuloisista sanoo, että heillä ei ole varaa verojen nostoon alle 35 000 euroa tienaavilla verojen korotushalu suuri, ehkä he tietävät mitä veroilla saadaan tavasti. Se osoittaa, että radikaaleja näkemyseroja eri ryhmien välillä ei ole. Lähes kaikista ryhmistä vähintään 40 prosenttia vastaajista kannattaa verojen nostamista. vähemmän solidaarisia neljäsosa kyselyyn vastaajista ei tiedä mitä puoluetta äänestää, heistä vähemmän kuin puolet eli 44 prosenttia kannattaa verojen nostoa Koksut ja persut vastustavat eniten viime kunnallisvaaleissa kokoomusta äänestäneistä 40 prosenttia kannattaa verojen nostoa, mutta toisaalta kokoomusta (31 prosenttia) ja perussuomalaisia (22 prosenttia) äänestäneistä vastustaa periaatteellisista syistä verojen nostoa niistä jotka eivät osaa/halua sanoa puoluekantaansa vain 38 prosenttia kannattaa verojen nostoa sen sijaan ne jotka eivät äänestäneet viime kerralla kannattavat 54 prosenttisesti Solidaarisuus kehittyy iän myötä nuorista alle 25-vuotiaista aikuisista verojen nostoa kannattaa puolet 25­34 vuotiaista kannattaa vain 42 prosenttia (tämä selittynee osin asuntolainoilla) yli 35-vuotiaat kannattavat 52 prosenttisesti verojen nostoa, mutta yli 60 vuotiaista jo yli 60 prosenttia kannattaa verojen nostamista eläkeläisistä vain 9 prosenttia heistä sanoo, että heillä ei ole varaa maksaa enempää veroja Pääkaupunkilaisilla vähemmän solidaarisuutta pääkaupunkilaisilla on vähemmän verojen nostamisen halua, neljäsosa heistä vastustaa verojen nostamista periaatteellisista syistä eniten kannatusta löytyy kaupunkilaista muualla kuin pk-seudulla (heistä 57 prosenttia kannattaa verojen nostamista) taajamissa vastustetaan niukasti 49 prosenttia maalaisista 54 prosenttia kannattaa Perusturvallisuuskin huojuu Japanissa Valtava maanjäristys sekoitti kaikki suunnitelmat Japanissa perjantaina 11. maaliskuuta. Hannele Huhtala oli Tokiossa ja tajusi, ettei haluaisi kriisialuetoimittajaksi: turvassa oleminen kiinnostaa enemmän. Huhtala oli matkustanut Tokioon kolmen kuukauden työharjoitteluun. Maanjäristys laittoi suunnitelmat uusiksi. Jälkijäristysten piinaamasta Tokiosta oli lähdettävä evakkoon Osakaan. Siellä kaikki näytti normaalilta, vessat soivat ja mainosvalot vilkkuivat. Samaan aikaan uutiset kertoivat ydinkatastrofin mahdollisuudesta ja järistyksen aiheuttamista kuolonuhreista. Hannele Huhta la Oikeistoakseli narisee oikeistoa kannattavista 24 prosentilla ei ole varaa verojen nostoon oikeistoa kannattavista 32 on periaatteessa vastaan vasemmisto kannattaa 78-prosenttisesti vasemmistokeskusta ja oikeistokeskustaan itsensä katsovat kannattavat verojen nostamista Mitä parempi ammatillinen asema, sitä enemmän vastustaa veroja verojen nostoa vastustavat suhteellisesti enemmän korkeammassa asemassa olevat puolet johtajista maksaisi enemmän veroja ylemmillä toimihenkilöillä on vähiten solidaarisuutta, heistä 34 prosenttia vastustaa verojen nostoa, johtajista taas 31 prosenttia vastustaa periaatteellisista syistä silti johtajien, työntekijöiden ja yrittäjien enemmistö kannattaa verojen nostamista yrittäjistä 51 prosenttia kannattaa verojen nostamista Koulutus vähentää solidaarisuutta 31 prosenttia akateemisista vastustaa verojen nostamista periaatteellisista syistä silti 44 prosenttia akateemisista kannattaa verojen nostamista Äänestä ja ole solidaarisempi 31 prosenttia kokooomuslaisia äänestävistä vastustaa periaatteellisista syistä verojen nostoa ja 25 prosenttia keskustalaisista kokoomuslaisia äänestäviä lukuunottamatta kaikki puolueita äänestävät kannattavat verojen nostoa vähintään 57 prosenttisesti puolueita äänestämättömät hieman Ay-järjestöläiset vähemmän solidaarisia kuin muut keskimäärin Ay-järjestöläiset (Akava, SAK, STTK) ovat hieman alle keskiarvon solidaarisia, kuitenkin 50 prosenttia SAK:n jäsenistä kannattaa verojen nostoa Akavalaisista vain 44 kannattaa verojen nostamista ja 28 prosenttia vastustaa periaatteellisista syistä fifin luetuimmat ajalta 20.2.­22.3.2011 1. Hanna Kuusela: Saatanan tötteröhatut Kirjallisuusbloggaaja Hanna Kuusela ruotii vaaliohjelmia ja vähän postmoderniakin. 4. Pertti Julkunen: Työuria on lyhennettävä "Merkittävä osa kansanterveydellisistä ongelmista johtuu työperäisestä stressistä ja uupumuksesta", väittää tutkija Anna Kontula. Onko oikein, että yli 2500 euroa kuukaudessa ansaitsevien palkansaajien ansioverotusta nostettaisiin, jotta sosiaali- ja terveyspalveluista ei tarvitsisi leikata? (%) Ei, koska verotusta ei saa periaatteessa kiristää Ei, koska omalla taloudellani ei ole siihen varaa En osaa sanoa Kyllä 0% Kaikki 19% 20 % 17% 40 % 12% 60 % 53% 80 % 100 % 2. Elsi Hyttinen: Tahallista julmuutta Fifin vt. päätoimittaja hermostui homovastaiseen Älä alistu! -kampanjaan. 5. Veera Hidas-Elina: Näkökulma: Saska Saarikoski synnytti femakon Internetpersoona vastaa Saska Saarikosken raiskausfantasioihin. 3. Jari Tamminen: Kuka vartioi vartijaa Voiman juttu väkivaltaisista vartijoista kiinnosti myös verkossa. 6. Suvi Auvinen: Laitonta menoa Demokratia on vaarassa kun lakeja säädetään, väittää Antivaaliblogi. KESK KOK SDP VAS VIHR PS Muut Ei äänestäisi Epätietoiset 8% 13% 24% 32% 17% 5% 7% 19% 21% 21% 17% 23% 14% 13% 12% 6% 16% 8% 74% 8% 59% 43% 62% blogeissa maaliskuussa suvi auvinen Fanny Malinen 14% 16% 22% 18% 9% 6% 3% 57% 57% 54% 57% 20% 44% Kansallinen itsepetos Kansalainen, täytäthän kansalaisvelvollisuutesi, piiri pieni pyörii! Hyökkäsimme Libyaan, mutta miksi? Kun kotimaa lähtee sotaan, on vaikea olla ottamatta kantaa.
• 12 3 2011 "Talvivaaran ydinmateriaalia valvotaan tiukasti." (TALOUSUUTISET 10.3.), "Eurooppa jäädyttää ydinvoimahankkeita." (KAUPPALEHTI.FI 14.3.), "EU haluaa "stressitestit" unionimaiden ydinvoimaloille." (MTV3 15.03.), "Japanin katastrofi päivä päivältä ­ Reaktoreita jäähdytetään epätoivoisesti" (TEKNIIKKA & TALOUS 17.3.) Vapo N Ä I N VÄ H Ä N A I K A A S I T T E N melko erikoisen unen. Uni oli lyhyt ja perustilanteeltaan yksinkertainen: Kolme banaania yrittää selvitä hiekkamyrskyssä. Yksi banaani seisoo unikuvan keskiössä, yrittää suojata itseään pieksevältä hiekalta. Kaksi muuta banaania on kuvassa taka-alalla, toinen kannattelee toista, raahaa tätä kohti takana häämöttävää metsänreunaa, kuusimetsää, joka ehkä pelastaisi heikon banaanin hiekkanmyrskyn pahoinpitelyltä. Mistä uni kertoo? Kaikessa viattomassa vitsikkyydessään uni on suorastaan raamatullinen, se huutaa tulla tulkittavaksi. Mieleeni nousee banaaneihin liittyvä muisto lapsuudesta. Tulen keittiöön ja tilaan isältäni yhden "nakun banaanin". Se tarkoittaa banaania, joka ei ole kuoria nähnytkään. banaaneille olisi käynyt hiekkamyrskyssä, ilman kuoria! Alaston ja kuohkea banaani syöpyisi hiekanjyvistä kuin jäätelö pähkinästä. Nakusta banaanista olisi hetkessä tullut yhtä paljon hiekkaa kuin se on banaania. Kuinka kauhea ajatus. Ja samalla kiehtova. Olen ohjaajantyön yhteydessä pohtinut näyttelijän olemista näyttämöllä. Läsnäolo on näyttelijälle kaikki kaikessa. Hän ei voi suunnistaa näyttämöllä kohti metsänreunaa, vaan hänen on maltettava ottaa hiekka vastaan, alasti, ja annettava sen sekoittua itseen. Kyse on aistiherkkydestä ja hengittämisestä, joka mahdollistaa läsnäolon ja vaikuttumisen ympäristöstä. Jos ihminen vain tuntisi herkemmin, hän voisi kokea huoneilman kosketuksen juuri hiekkamyrskyn kaltaiseksi. A J AT E L K A A M I T E N "Suojeleminen on aina parempi vaihtoehto kuin jälkien korjaaminen." Banaanit hiekkamyrskyssä TURVENUIJUUTTA. Turvetuotanto muuttaa olennaisesti alueen ekosysteemiä. Kuvassa ojitetulta suolta jyrsittyä turvetta ajetaan karheelle, kekomaiseen muodostelmaan säältä suojaan. Ojasta allikkoon Soiden suojelemisesta käydään kovaa kamppailua. Kansalaisliikkeet & tutkijat kritisoivat turvetuotannon ympäristövaikutuksia. N OIN KOLMANNES O L E N I T S E K I N S U O R I T TA N U T eräänlaisia läsnäoloharjoituksia. Yritän keskittää läsnäoloani pois banaanin mustasta päänupista, kohti koko vartaloa. Keskityn tiedostamaan jalkapohjat, lantion tai sormenpäät, siten, etten aistisi ruumiinosia ulkoapäin, ajattelullani, vaan ajattelu pikemminkin siirtyisi sormenpäähän. Kun se tapahtuu, en aisti enää sormenpäätäni, vaan se aistii itse itsensä. Nämä hörhöt harjoitukset ovat voimistaneet läsnäolon kokemusta ja tuntoani, sanan laajassa merkityksessä. Tunto on maadottumista omaan kehoon, ja maadottuminen taas rauhoittaa, se on primitiivistä. Ihmiselle on ehkä nykyään liian tyypillistä mieltää ruumiinsa jäsennettynä, ehkäpä elinsarjana, lihassarjana, verisuonistona, luurankona, mallinukkena, naulakkona. Näin me kontrolloimme fyysistä läsnäoloamme ja samalla supistamme omaa tuntoamme. että kun kuvittelen itseni banaaniksi, koko olemassaoloni tasa-arvoistuu. Banaanihan on vain huokoista massaa, se on yhtä läsnä sen jokaisessa ruumiinosassa. Mielikuva on kaoottinen ja jopa ihmisarvoa loukkaavan tuntuinen, mutta uskon, että vastareaktiossa on kyse vain primitiivisestä olemassaolon kauhusta. Kauhu on perusteltua, mutta tulee muistaa, että vain kuohkeana ja huokoisena voimme tuntea olemassaoloa ja onnea, kuin naku banaani hiekkarannalla. Ruusu Haarla I H M E E L L I S TÄ O N , Suomen pinta-alasta on ollut soita. Nykyisin ojittamatonta suoalaa on kuitenkin jäljellä enää noin neljä miljoonaa hehtaaria, ja siitä valtaosa sijaitsee Pohjois-Suomessa. Suoluonnon nykytila on hälyttävä. Birdlife Suomen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi kertoo uhanalaisten lajien määrän kasvaneen kymmenen viime vuoden aikana, ja tällä hetkellä puolet suolinnuista on joko uhanalaisia tai silmälläpidettäviä. "Jos kehitys jatkuu, menetämme suolinnustosta vielä 30 prosenttia lisää vuoteen 2030 mennessä." Suolintuja uhkaavat erityisesti ojituksen aiheuttamat ympäristömuutokset: yhden suon ojitus vaikuttaa myös ympäröivien alueiden vesitalouteen. Soilla on merkitystä ilmastonmuutoksen kannalta. Suomen metsiin ja soihin sitoutuneen hiilen määrä vastaa Suomen yli 370 vuoden kasvihuonekaasupäästöjä. Soiden ojittaminen aiheuttaa päästöjä vesistöihin. Hankalimpia ovat kiintoainepäästöt, jotka valuvat ojia pitkin moskaksi vesistöjen pohjille. Hajotessaan ne aiheuttavat happikatoa, mikä puolestaan vapauttaa vesistöjen pohjaan sitoutuneita ravinteita huonontaen veden laatua. suot kiinnostavat erityisesti turvetuottajia. Suomen suurimman turveyhtiö Vapon Senior Adviserin Pirkko Selinin mukaan turvetuotantoa tarvitaan ehdottomasti myös tulevaisuudessa. S U U R E T J A PA K S U T U R P E I S E T "Meille on annettu 1960- ja 1970-lukujen taitteessa kansallinen tehtävä energiaomavaraisuuden turvaamiseksi", Selin toteaa. Suomessa toimivat ympäristöjärjestöt eivät tue tavoitetta. Radikaaleimman kannan on ottanut Suomen luonnonsuojeluliitto, joka vaatii turpeen energiakäytön alasajoa vuoteen 2020 mennessä. Turveteollisuus toimiikin aktiivisesti kohentaakseen alan imagoa. Maaliskuussa 2010 Vapo aloitti 2 prosenttia -kampanjan turpeen energiakäytön lisäämiseksi ja tuotantopinta-alojen kasvattamiseksi. Nyt Turveteollisuusliitto on koonnut yhteen alan toimijoiden näkemykset turveinfo.fi-sivuille. "Kyseessä ei ole varsinainen mainoskampanja vaan tiedotussivusto, jonne on koottu tavallisia kansalaisia kiinnostavia turveasioita", Turveteollisuusliiton toimitusjohtaja Jaakko Silpola kertoo. "Tärkein viestintämuoto on maakunnissa tapahtuva paikallinen viestintä erilaisissa työryhmissä sekä maahankintojen yhteydessä paikallisten asukkaiden kanssa." metsätalousministeriön asettama työryhmä valmisteli kaksi vuotta kansallista suo- ja turvemaiden strategiaa. Sen tarkoituksena oli ajantasaisen näkemyksen laatiminen soiden ja suoluonnon sekä turvemaiden kestävästä ja monipuolisesta käytöstä. Yksi esityksistä on uusi luonnonsuojeluohjelma, jonka tavoiteaikatauluna on vuosi 2025. Suomen ympäristökeskuksen asiantuntija, dosentti Tapio Lindholm istui työryhmässä, mutta on tyytymäMAA- JA tön strategiaan. "Sen tavoite on sopia menneiden vuosikymmenien soiden käytön kulttuurin jatkamisesta vuosikymmeniä eteenpäin", Lindholm luonnehtii. Ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö päättävät prosessin jatkosta. Luontojärjestöt kantelivat Euroopan unionille luonto- ja lintudirektiivin rikkomisesta Suomen soilla. Yhtenä perusteena kantelulle on strategiassa esitettyjen toimien hitaus: turveteollisuudella on hankittuna soita lähes kymmenen vuoden tuotantoa varten. Näitä suoalueita strategia ei auta. Hanna Hellsten Suomen luonnonsuojeluliiton & Luonto-Liiton Vastaääni vapon vedätykselle -kampanja Facebookissa. PUOLET OJITETTU Lähes puolet suomalaisista soista on ojitettu metsätalouden tarpeisiin. Uusia alueita ojitetaan nykyisin turvetuotannon tarpeisiin. Suomi on maailman suurimpia turpeen tuottajia maan pinta-alaan nähden. Turpeella tuotetun energian määrä on noussut vuodesta 1990 vuoteen 2009 noin kolmekymmentä prosenttia. Valtaosa siitä tuotetaan kuntien ja teollisuuden sähköä ja lämpöä tuottavissa voimalaitoksissa. Hanna Hellsten
• Kaukomaid en karneva ali 28.-29.5.2011 Kaisaniemen puisto & Rautatientori, H elsinki Vap a p äsy! pa pä y! Kulttuuriohjelma julkaistaan 12.4. ja asiaohjelma 21.4. sa. il www.maailmakylassa fi pe--la 1.­2.4.2011 Lasipalatsin Bio Rex, Helsinki , , . www.animalia.fi/eläin
• 14 3 2011 "Olen Martti Leinonen, Greenpeacen lippulaivan M/Y Rainbow Warrior II:n kolmas perämies. Olen ylpeä saadessani kirjoittaa teille nyt. Nimittäin vain viisi kuukautta sitten työskentelin perämiehenä maailman vastuuttomimmaksi valitulla yhtiöllä, Neste Oililla." GREENPEACE.FI 23.3. Otsonikato ei ole ohi stratosfäärissä pohjoisten napa-alueiden yllä on vähentynyt viime viikkojen aikana noin puoleen. "Arktis on ennätyksellisen otsonikadon partaalla", otsikoi Alfred Wegener -instituutti (AWI) lehdistötiedotetteensa maaliskuun alkupuolella. OTSONIN MÄÄRÄ Syynä tähän nopeaan otsonikatoon ovat pohjoisessa yläilmakehässä viime aikoina vallinneet epätavallisen matalat lämpötilat. otsoni vähenee, kun ihmisen tuottamien kloorifluorihiilivetyjen eli CFCYLÄILMAKEHÄN yhdisteiden hajoamistuotteet reagoivat otsonin kanssa stratosfäärin erittäin kylmissä oloissa. Otsonia tuhoavia yhdisteitä on pyritty rajoittamaan ­ onnistuneestikin. Valitettavasti myös ilmastonmuutos voi aiheuttaa otsonikatoa: Kasvihuonekaasut pidättävät maapallolta lähtevää lämpösäteilyä ilmakehän alempiin kerroksiin. Niinpä ilmakehän alaosa lämpenee, mutta yläosa jäähtyy herkemmin. Ilmakehään jo päästetyt otsonia tuhoavat yhdisteet hajoavat hitaasti, ja vanhojen päästöjen vaikutus tuntuu vielä vuosikymmeniä. Yhdisteiden hajoamista odotellessa arktisen stratosfäärin otsonikerroksen tila riippuu olennaisesti siellä vallitsevista lämpötiloista. Maria Haanpää Kirjoitus on julkaistu osana Fifin Sääasema-blogia 16. maaliskuuta. Kuluta farkkusi itse Hiekkapuhalletut tappajafarkut vaanivat kaupoissa. Veera Vartiainen Kansallinen itsepetos jossa kaikki uskotellaan itsellemme ja toisillemme, että äänestämällä voi vaikuttaa? Että tämä systeemi on demokraattinen ja tapa, jolla päätöksentekijät valitaan, reilu? Että puolueet eroavat toisistaan jotenkin, ja on Tärkeä Asia miettiä ketä äänestää? Eduskuntavaalit ovat kansallinen itsepetos. On helpompi vain teeskennellä mukana, leikkiä yhdessä sovittua leikkiä jonka säännöistä ei ole muuta varmuutta kuin ettei leikkiä saa hetkeäkään epäillä. Itsepetos ulottuu edustuksellisen demokratian kaikille tasoille. O LTA I S K O S E L L A I S TA P E L I Ä , "Ikään kuin niille olisi roiskunut verta." lailla niin "työväen" asiaa ajava kokoomus, ydinvoimamyönteisestä hallitusyhteistyöstä "kieltäytyvät" vihreät, "muutoksen" tuovat perussuomalaiset kuin myös "ei ehkä näissä vaaleissa niin murskatappion kokeva" vasemmistoliitto. Sitä edustavat ehdokkaat, jotka uskottelevat itselleen ja kaikille muille olevansa jollain tapaa erilaisia kuin ne jo valitut kaksisataa ja menevänsä eduskuntaan ajamaan kansan etua, muuttamaan systeemiä sisältäkäsin ja olemaan korruptoitumatta ensimmäisen tilaisuuden tullen. Sitä edustaa äänestäjä, joka uskoo yhdellä äänellä olevan merkitystä, joka uskoo että tämänkertainen naama olisi jollain tapaa erilainen kuin ne huijarit jotka sinne viimeksi äänesti. Äänestäjä, joka vuodesta toiseen äänestää, joka kerta pettyen, ja silti uudestaan raahustaa piirtämään numeron äänestyslippuun. Sitä edustaa äänestäjä, joka sanoo antavansa nyt "protestiäänen" ja sillä pilkkaavansa systeemiä sekä äänestäjä, joka kokee tekevänsä vallankumouksen piirtämällä kirkkoveneen äänestyslipukkeeseen. S I TÄ E D U S TA V AT Y H TÄ muodossaan toimisi, ellei suurin osa väestöstä osallistuisi itsepetokseen. Mitä tapahtuisi, jos äänestäjät alkaisivat kyseenalaistaa sen, miksi vaaliliittojen ansiosta heidän nuorelle vihreälle naisehdokkaalle antamansa ääni veikin läpi kuusikymppisen kokoomuslaisen äijänkäppyrän? Tai miksi läpeensä korruptoitunutta, kaikki lupauksensa pettänyttä kansanedustajanlieroa ei saa neljän vuoden vaalikauden aikana pois palliltaan? Tai miksi kaikkien puolueiden vaalisloganit ovat tyhjää sanahelinää tyyliä "vastuu, kohtuullisuus, oikeudenmukaisuus", vaikkei mikään niistä aio ajaa näiden asioiden laajempaa toteutumista? VA A L I T E I VÄT TÄ S S Ä on uskomussysteemi, joka romahtaa, kun siihen kohdistaa epäilyksensä. Se ei ole kestävä, ja sen kannattajat tietävät sen hyvin. Mitä tapahtuu, jos lakkaamme tänä vuonna uskomasta sokeasti ja sen sijaan kyseenalaistamme, epäilemme ja vaadimme vaihtoehtoja? E D U S T U K S E L L I N E N D E M O K R AT I A Suvi Auvinen. Kirjoittajan Antivaali-blogi Fifissä. monella täällä on farkut jalassa", kysyy Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen viestintäpäällikkö Jukka Pääkkönen. Iso osa kuuntelijoista salissa nostaa kätensä. "Kuinka moni voi varmuudella sanoa, ettei yllänne olevia farkkuja ole hiekkapuhallettu", hän jatkaa. Vain hänen kätensä pysyy ylhäällä. Puhtaat vaatteet -kampanja käynnistyi 8. maaliskuuta. Kampanjan tavoite on levittää tietoa hiekkapuhallettujen farkkujen valmistamiseen liittyvistä ongelmista. Se pyrkii saamaan valtion ja vaateyrityksetkin valvomaan, ettei hyllyistä löytyisi hengenvaarallisin menetelmin valmistettuja vaatteita. Hiekkapuhalluksella tarkoitetaan tekniikkaa, jossa farkkuja kulutetaan tietyistä kohdista hiekkapuhaltimella. Pölyn hengittäminen aiheuttaa silikoosia eli kivipölykeuhkotautia. Sairastuneita arvellaan olevan kymmeniä tuhansia. Hiekkapuhalluspajoilla työskennelleet ovat sairastuneet tautiin KUINK A kolmessa vuodessa, kun esimerkiksi kaivostyöläisillä taudin kehittyminen vie noin 20 vuotta. Turkissa hiekkapuhallettujen farkkujen valmistaminen kiellettiin vuonna 2009, mutta niitä valmistetaan edelleen muun muassa Kiinassa ja Meksikossa. "Ei tarvita kuin yksi kompressori ja hiekkaa. Eikä suojavarusteilla usein ole väliä. Näistä trendikkäistä farkuista maksetaan sitten hyvä hinta", kertoo Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen edustaja Jukka Pääkkönen. "Hiekkapuhallettuja farkkuja olisi mahdollista tehdä robotilla ja muitakin keinoja on, mutta ne ovat niin paljon kalliimpia, että manuaalinen tapa on alihankkijalle kannattavampaa." M I L L A I S T A P A L V E L U A asiakas saa, jos haluaa tietää farkkujen valmistustavasta? Ensimmäinen kohteeni on Aleksanterinkadun H&M. Pohjoismaiden vaateliikejätti ilmoitti viime syksynä, että se luopuu hiekkapuhalletuista farkuista kokonaan. H&M kuuluu Puhtaat vaatteet -kampanjan hyvät-kategoriaan. Miesten osastolta löytyy mukavan näköiset farkut. Polvien kohdalla ja takareisissä on tarkasti tehdyt kulutusjäljet, trendin mukaisesti. Kassalla työskentelevä nuori mies osaa sanoa heti, että hiekkapuhalluksella niitä ei ole kulutettu. Heillä on kuulemma ollut esitteitä, joissa kulutustekniikasta olisi tarkempaa tietoa. "En muista ihan tarkkaan, muis- taakseni se on sokeripuhalluksella tehty. Mä soitan tuonne ylös ja kysyn, pieni hetki", hän sanoo. Yläkerrassakin on esitteet loppu. Minulle vinkataan, että valikoimiin on tulossa myöhemmin enemmän luomutuotteita. Vien farkut takaisin hyllylle. Housuissa lukee "Made in Bangladesh". Jaa-a. Yhtiön nettisivuilta löytyvästä code of conductista selviää, että H&M noudattaa ILO:n ohjeita tuotteiden hankkimisessa. Ehtojen täyttymistä on erittäin vaikeaa valvoa, joten takuuta H&M:n farkkujen käsittelystä ei ole. on Mannerheimintien Diesel-vaateliike. Diesel on kampanjan listalla rumat-kategoriassa, koska yhtiö ei halua olla julkisesti tekemisissä kampanjan kanssa eikä ole suostunut toimimaan hiekkapuhallusta vastaan. Silmiini osuu farkkupinon päällimmäinen farkkupari. Polvien kohdalla on punaisia kuvioita, ikään kuin niille olisi roiskunut verta. Ja ne ovat totta kai kulutetut, kuten Dieselin farkut yleensä. Lähestyn myyjää eettisten huolieni kanssa. Myyjä kertoo, että kaikki valmistus tapahtuu Italiassa. Tai siis niiden mallien, joissa on Italian lippu. Käsittelytavoista hän ei voi kertoa mitään, koska ne on luokiteltu "liikesalaisuudeksi". Hän rohkaisee ystävällisesti katselemaan farkkuja, sillä "ovat ne ihan eettisesti tuotettuja". Eteeni tulee mallisto, joka vie Diesel-vierailuni ironian vielä asteen pidemmälle. "Looks dirty. Feels dirty. Tastes dirty. Proud to be dirty!" Sopivia farkkuja ei löydy kokeiltavaksi. Dieselin nettisivuilta ei löydy code of conduct -listaa tai muuta tietoa yrityksen menettelystä tuotteidensa valmistuksessa. S E U R A AVA KO H T E E N I Sami Lindfors Farkkuteollisuuden hyvät, pahat ja rumat -lista www.puhtaatvaatteet.fi.
• 3 3 2011 2011 17 Kamppailu pelloista MTK unohti pienviljelijät. Suomeen on nyt rantautunut pieni mutta tulinen haastaja ­ Via Campesina. Mattilasta tuli helmikuussa maailman suurimman kansalaisjärjestön jäsen, kun Etelä-Suomen Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys liittyi osaksi Via Campesinaa. Via Campesina koostuu 150:stä eri viljelijöiden ja maataloustyöntekijöiden järjestöstä. Yhteensä sillä on 200 miljoonaa henkilöjäsentä Aasiassa, Afrikassa, Amerikoissa ja Euroopassa. Esimerkiksi kaikista Pohjoismaista ollaan mukana. "70 prosenttia maailman ruoasta on pienviljelijöiden tuottamaa, mutta silti puolet maailman nälkäisistä on maanviljelijöitä", Mattila selostaa järjestön tarvetta. eri puolilla maailmaa on Mattilan mielestä hämmentävän samanlainen. Pienet yritetään nitistää. "Etelä-Amerikassa ihmisiä häädetään mailtaan tuliasein ja caterpillarein. Täällä sama tehdään hienovaraisesti paperiarmeijan avulla." Mattila kertoo säädösviidakosta, johon suomalaiset viljelijät on alistetP E R H E V I LJ E L M I E N T I L A N N E tu. Heille lähetetään joka kevät parisataa sivua erilaisia ohjepapereita, joten viljelijän työstä on tullut hyvin paperinmakuista. Byrokratiahelvetti ohjaa Mattilan mukaan näennäisviljelyyn. Monimutkainen ja jäykkä ohjeisto on osasyy suomalaisen ruokatarjonnan yksipuolisuuteen. "Monissa Euroopan maissa tiloilla tapahtuva jalostus nähdään rikkautena. On panimoita, juustoloita, leipomoja ja tilateurastamoja. Jokaisessa kylässä on oman makuisia ja näköisiä tuotteita. Meillä tilojen tuotteet ohjataan suuryrityksille, kun jalostuksesta ja suoramyynnistä on tehty niin byrokraattista." vaatii, että miljoonatuet suurille maatilayrityksille lopetetaan ja tuelle asetetaan tilakohtainen tukikatto. Tukien avulla ei pitäisi ylläpitää tuotantoa, jolle ei ole todellista kysyntää. "Eräskin karjatilallinen sai tuet 600 lehmän navetan rakentamiseen, eikä E U RO O PA N V I A C A M P E S I N A tyypillä ole edes varaa ostaa lehmiä. Suurtilojen sijaan tukea voitaisiin ohjata kannattaville ja uusia työpaikkoja luoville pienyrityksille", Mattila arvostelee tukikuvioita. Mattila kertoo, että vielä muutama vuosikymmen sitten MTK vastusti periaateohjelmassaan teollista maataloustuotantoa. Nyttemmin MTK on unohtanut pientuottajien edunval- tukahduttamaan", Mattila kuvaa tilannetta. myös viljelijöiden vastuullisuutta ja keskinäistä solidaarisuutta. Mattilan mielestä globaalin agribisneksen vaikutuksia ei välttämättä ymmärretä eikä niistä osata ottaa vastuuta. "Kun suuryritykset tuottavat kehitysmaissa selluloosaa, soijaa ja palmuöljyä, se tarkoittaa käytännössä aina paikallisten viljelijöiden olojen heikentymistä. Pahimmillaan seuraa nälänhätää." Luomutuottajien yhdistys toivoo saavansa yhteistyökumppaneita muista suomalaisista oikeudenmukaista ja ekologista ruokajärjestelmää edistävistä järjestöistä. Toimintaa on luvassa jo huhtikuussa. V I A C A M P E S I N A K O R O S TA A tiahelyrokra näenB hjaa vetti o ljelyyn. näisvi paikallisille ihmisille päätösvallan maahan ja siihen, mitä pelloilla tuotetaan", luomuviljelijä Eero Mattila tiivistää. H A L U A M M E P A L A U T TA A www.eurovia.org vonnan ja valvoo lähinnä suurtilojen ja elintarviketeollisuuden etuja. "Suomessa maatilojen koko on kaksinkertaistunut EU-jäsenyyden aikana. Itävallassa keskikoko on kasvanut vain pari hehtaaria, koska siellä pienimuotoista toimintaa ei lähdetty Päivi Mattila Suomen sosiaalifoorumi 2.­3. huhtikuuta Helsingissä. T OI M I N TA , TA PA H T U M AT, K E S K US T E LU T & LUE N N O T 28.4. VIRPI HÄMEENANTTILA KIRJAKORJAAMOLLA Jaakko Hämeen-Anttilan kanssa kello 18­19.30 Helsingin Korjaamon Loungessa. 8.4. AFRIKKALAISTA TANSSIA & RUMMUTUSTA, rummutusta & tanssia kaiken ikäisille & tasoisille Menard Mpondan johdolla, Pitskun Kulttuurikirkko, Henrikintie 25 A 1, Helsinki, ilmoittautumiset Päivi Järvinen 050­3649962, paivi@ kulttuurikirkko.net. KOKO PERHEEN TEATTERIPAJA, 27.3. & 3.4. kello 13­14.30, kaikenikäiset pääsevät kokeilemaan teatterin tekemisen keinoja improvisaatio- ja ilmaisuleikkien & harjoitteiden muodossa teatteriopettajien opastuksella Helsingin Annantalolla, ilmoittautumiset annantalo.teatterikasvatus@ hel.fi. TAIDENEUVOLA, ideoita perheiden yhteiseen kuvataideharrastukseen, tiistaisin 3.5. asti kello 10.30­12.30, Annantalo, Topeliuksenkatu 16. osioissa julkaistaan tietoja tapahtumista, kursseista, teatteri- & tanssiesityksistä, musiikkitapahtumista & näyttelyistä. Seuraava Voima ilmestyy 2.5. ja on jakelussa huhtikuun. Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 18.4. kello 12 asti voima@ voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta. Koonnut: Tea Kalska. VOIMA-KALENTERIN kommentaattorina emeritusprofessori Ari Lehto, Luonnonfilosofian seuran luento, kello 18.15­20, Tieteiden talon sali 505, Kirkkokatu 6, Helsinki. 28.4. KIRJAKORJAAMO: VIRPI & JAAKKO HÄMEEN- ANTTILA, lukupiiri, keskustelu- & lukutilaisuus KESKUSTELUT & LUENNOT luentosarja jatkuu, paleontologi Suvi Viranta esittelee oman lajimme kehitystä kasvinsyöjästä lihansyöjäksi Itä-Afrikassa, kello 18, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Pohjoinen Rautatiekatu 13, Helsinki. KIRJAKORJAAMO: TAPANI BAGGE, lukupiiri, keskustelu- & lukutilaisuus sekä foorumi, jossa kirjailijat, kirjat & lukijat kohtaavat, kello 18­ 19.30 Helsingin Korjaamon Loungessa. 5.4. TIETEENFILOSOFIAN TEHTÄVÄ & NYKYTILA, dosentti Panu Raatikainen esitelmöi, Luonnonfilosofian seuran luento, kello 18.15.­20, Tieteiden talon sali 505, Kirkkokatu 6, Helsinki. 7.4. KRIITTINEN PISTE, Talouspolitiikan tutkijat Heikki Patomäki & Ville-Pekka Sorsa keskustelevat EU-parlamentin hyväksymästä rahoitusmarkkinaverosta kello 18­20, Ravintolalaiva Wäiskissä, Hakaniemenranta 11, Helsinki. 11.4. KESKUSTELEVA PSYKOLOGIA -KLUBI, Terveys uhattuna ­ tavallisen elämän ongelmat sairaustehtailun kohteena. Terveyssosiologian dosentti Markku Myllykangas alustaa, kello 19 Teatteri Avoimet Ovet, Cygnaeuksenkatu 4, Helsinki, www.avoimetovet.fi. 31.3. AFRIKAN AARTEITA, 19.4. ALLAN SANDAGE & MAAILMANKAIKKEUDEN sekä foorumi, jossa kirjailijat, kirjat & lukijat kohtaavat, kello 18­19.30 Helsingin Korjaamon Loungessa. HELSINKI SUOMEN SOSIAALIFOORUMI 2.­3.4. Helsingin ruotsinkielisellä työväenopistolla Arbiksella, Dagmarinkatu 3, katso aikataulut ja ohjelma www.sosiaalifoorumi.fi. TAPAHTUMAT Kaapelitehtaan suuressa tilassa voi zumbata, ladata kännykän akkua polkupyörää polkemalla & osallistua Earth Hourin viettoon, kello 14­22, Kaapelitehdas, Helsinki, www.energiatehdas.fi. 2.4. ELÄIN! ANIMALIAN BILEET, Eläin-tapahtuman päätösklubi kello 21­3 Helsingin Kulttuuritehdas Korjaamolla. KEVÄTKIRPPUTORI, myynnissä lastentarvikkeita & -vaatteita, Helsingin Monikkoperheet Ry järjestää, kello 9.30­12.30, Palvelukeskus Albatrossi, Kauppakeskus Columbus, Kahvikuja 3, Helsinki 3.4. ELIAS-KOULUN KEVÄTMYYJÄISET, kello 11­15, Elias-koulu, Ehrensvärdintie 31­35 Helsinki. 17.4. EKSOOTTISTEN ELÄINTEN PÄIVÄ, tutustu hämähäkkien, skorpionien, sammakoiden, käärmeiden & maakonnien maailmaan kello 14­17, Eläinsuojelukeskus, Yhdyskunnantie 11 Helsinki. SUNNUNTAIKIRPPUTORI, kello 10­14, Kääntöpaikka, Arabianrannan asukaskerhotila, Intiankatu 1, Helsinki. LASTENTARVIKE26.3. ENERGIATEHDAS, kello 10­12 Korsotalo, Maakotkantie 19, Vantaa. 19.4. TUNNETIISTAI, aivotutkimus & taide kohtaavat, teemana hämmästys, muut Tunnetiistait 3.5. & 17.5., jolloin teemoina ovat suru & pelko, kello 19, Pitskun Kulttuurikirkko, Henrikintie 25, Helsinki. www.pitskunkulttuurikirkko.net. HELSINKI ELÄIN! Animalian suurtapahtuma 1.­ 2.4. Lasipalatsin Bio Rexissä. TURKU ROIHUAVA RAKKAUS -VIIKONLOPPU, kirjailijavieraita, musiikkia, ihmissuhdepelejä & rakkaudesta ammentavaa ohjelmaa, 1.­2.4., Turun kaupunginkirjasto, Linnakatu 2. FLORA METAMORPHICADE, keramiikkakukkasten installaation luomiseen voi osallistua savityöpajoissa eri puolilla Turkua 25.4.­9.5., työpajoissa syntyneistä keramiikkakukista rakennetaan kukkaketo toukokuussa, www.turku2011. fi/taiteilija-naapurina. KIRPPIS, TUUSULA DRAAMAOPASTUS MUSTA UKKO -NÄYTTE- näyttelijä Heikki Lund kertoo draaman keinoin pilapiirtäjä Kari Suomalaisen elämästä & teoksista, 27.3. & 10.4. kello 14, Halosenniemen museo, Halosenniementie 4­6. LYSSÄ, kello 17­19 Helsingin ympäristökeskuksen Akvaario-kokoustilassa, Helsinginkatu 24. Ennakkoilmoittautumiset helena.elsila@hel.fi, 09-310 31992, 050 5174556 10.4. SETAN TÄYDENNYSKOULUTUS, täydennyskoulutus Setan ja jäsenjärjestöjen kouluttajille teemana kouluvierailut, kello 10­16 Setan toimistolla Mannerheimintie 170 A Helsinki, ilmoittautuminen marita.karvinen@seta.fi. HELSINKI CROQUIS-PIIRUSTUSTA, elävän mallin piirtämistä, torstaisin 31.3., 7.4., 14.4., 28.4. & 5.5. kello 18­19.30, ilmoittautuminen & tiedustelut Päivi Uljas, 044-3030960, Galleria Viileä punainen, Päivöläntie 20, Helsinki. TAIDENEUVOLA, ideoita perheiden yhteiseen kuvataideharrastukseen, tiistaisin 3.5. asti kello 10.30­12.30, Annantalo, Topeliuksenkatu 16. JÄRVENPÄÄ KONTAKTI-IMPROVISAATIO, peruskurssilla tutustutaan lajiin & tanssitaan yhdessä ohjatusti, opettajana Iiris Raipala, 29.3., 5.4., 12.4. & 19.4. kello 18­21, Anttilan koulu, Vanha Valtatie 40. 7.4. KOMPOSTOINTIKURSSI, TOIMINTA 2.4. YDINVOIMAN VASTAINEN MIELENOSOITUS KE- kello 11.30 kokoontuminen & järjestäytyminen kaupungintalon edustan pysäköintipaikalla Valtakatu 26, liikkeelle kello 12, puheita kauppatorilla kello 12.30­13.15., keskustelutilaisuus kello 14­18, mukana eri puolueiden kansanedustajaehdokkaita, Kulttuurikeskus, Marina Takalon katu 3. 5.4. ANIMALIAN KOKOUS TURUSSA , kello 17, Kirjakahvila, Vanha Suurtori 3, Brinkkalan sisäpiha. MISSÄ, 20.4. URAANITEOLLISUUDEN VASTAINEN MIELEN- OULU SETA RY:N RYHMÄOHJAAJIEN KOULUTUS 2.­ OSOITUS, kokoontuminen kello 14.30 Helsingin Rautatientorilla, lähtö kello 15, lisätietoja www.hyokyaalto.org. HELSINKI KOKO PERHEEN TEATTERIPAJA, 27.3. & 3.4. kello 13­14.30, kaikenikäiset pääsevät kokeilemaan teatterin tekemisen keinoja improvisaatio- ja ilmaisuleikkien & harjoitteiden muodossa teatteriopettajien opastuksella, ilmoittautumiset annantalo.teatterikasvatus@hel.fi. VERTAISTUKIRYHMÄ VÄKIVALTAA KOKENEILLE NAISILLE, 29.3., KURSSIT henkisen uudistumisen peruskurssi kello 17.30, lisätietoja & ilmoittautumiset 09­4584764, Nouseva Aurinko, Korppaanmäentie 6, Helsinki, www.aurinko.fi AFRIKKALAISTA TANSSIA & RUMMUTUSTA, kaikenikäisille & -tasoisille Pitskun Kulttuurikirkko, Henrikintie 25 A 1, Helsinki, ilmoittautumiset Päivi Järvinen 050­3649962, paivi@ kulttuurikirkko.net. 8.4. MEDITAATIO I-KURSSI, lauantai 2.4. kello 10­17.30 & sunnuntai 3.4. kello 9­16.30, Oulun Setan toimisto, Isokatu 45 A 17, Oulu. Ilmoittaudu Setan nuorisotyönkoordinaattorille Anders Huldénille p. 044 3013020 tai sähköpostilla anders.hulden@seta.fi 25.3. mennessä. 3.4., TAMPERE ROKKITIPU ­ PÄÄSIÄISASKARTELUA LAP- LAAJENEMINEN, professori Pekka Teerikorpi, pääsiäistyöpajassa valmistetaan funkkaavia rokkitipuja 19.­24.4., suljettu 22.4., Lastenkulttuurikeskus Rulla, avoinna ti­pe kello 9­14 & la­su kello 11­16, Finlaysoninkuja 6. SILLE, 12.4., 26.4., 10.5. & 24.5. kello 18­ 19.45, Naisjärjestöjen keskusliitto, Fredrikinkatu 39 C 22. VINTTI-TYÖPAJA, toiminnallisessa näyttelyssä tutustutaan Suomen historiaan & kulttuuriin, avoinna ti­su kello 12­16,30.4. asti, Kansallismuseo, Mannerheimintie 34.
• Puolen vuoden isyysvapaa 6 malliin. tykästyi perhevapaiden 6+6+6-malliin. Josif Teräs, Ilta-lehti en Laps ti aan i! s s lähen Kvanttisukupuoli hämmentää virkamiehiä. Pornoteollisuus uuden haasteen edessä. www.vasemmistonuoret.fi/vaalit Osa tutkijoista on sitä mieltä, ttä kvanttisukupuoli ei olisi oma lukea tulevaisuudessa? 9 vaaliteesiä, 48 ehdokasta: 56 katri immonen helsingin vaalipiiri katriimmonen.fi maksaja: katrin tukiryhmä perustulon puolesta! He Jaakkola enrik Juhis Ranta Mainoksen maksaa Ilpo Haajan tukiryhmä Kaikki työ Suomessa on tehtävä Suomalaisilla työehdoilla Vähintään 10 euron minimituntipalkka 54 HELSINKI ilpohaaja.vas.fi vasemmistonuoret ry. "Helvetin hyvältajuttu!" palaava Piru Viides sukupuoli Millaisia ! löytyi kuustauutisia Sinä haluaisit
• sivistyneen menon puolesta Helsinki 18 TASAVERO NAKERTAA TASA-ARVOA Martina keskustelee Teppo Eskelisen kanssa taloudesta ja oikeudenmukaisuudesta, ma 11.4. klo 18­20 Koko-teatteri Siltavuorenranta 18 (Kruununhaan puolella Pitkääsiltaa) TERVETULOA! Pirkko Kotila TOIMITTAJA · UUSIMAA 102 akatemiatutkija, yliopistoaktiivi HELSINKI Martina Reuter 66 www.pirkkokotila.fi n enemämäm,män" "Rakapsetla ää v he k Mirka Muukkonen www.martinareuter.net Mainoksen on maksanut ehdokkaan tukiryhmä 138 Turun kaupungin valtuutettu Varsinais-Suomi mirkamuukkonen.net Mainoksen maksaja: tukiryhmä LAURI IHALAINEN PILVI TORSTI oisin? isi tehdä t Mitä pitä Lauri Ihalainen Pilvi Torsti.
• KOLMEN SUKUPOLVEN PONNISTUS. Tuija Teiska jättimäisten hahmojensa ympäröimänä. MAtonkuteista tehty jättiläisperhe on perheen voimin tehty. Ensin Teiskaa auttoi mummo, nyt äiti.