• 3 2009 HUHTIkuu fifi.voima.fi 3 ti täh kianongo i runr kasK Afot Kir s.36 Tapaus Aki Greus 8 iPhone & riistotyö 12 & 14 s.27 Ihana paavi 16 Veroparasiitti 24 Pervot kuninkaalliset 43
  • protective eyewear
  • MERKKITU HUHTIKUU N OTTEET
  • voima 3 / 2009 7 2.4.2009­1.5.2009 rjoitus sis Pohjoismainen malli J O K I N U U S I T U U L I O N puhaltanut viime kuukausina, kun ulkopoliittinen johto on lennellyt moneen otteeseen ympäri Afrikkaa. Syitä matkoille on varmasti monia, mutta ainakin Suomi haluaa afrikkalaisten valtioiden ääniä taakseen, tukemaan Suomen hanketta saada paikka yk:n turvallisuusneuvostosta. Ja onhan valtionjohdon matkoilla tarkoituksena levittää myös perinteistä liberalismin ilosanomaa: ihmisoikeuksia ja vapaata kauppaa. Kyynisempi sanoisi, että Suomi, kuten muutkin länsimaat, haluaa edelleen rajoituksettoman oikeuden riistää raakaaineita ja paikallista työvoimaa halvalla. Sama vapaus ei koske tietenkään ihmisiä. Sen muistamme esimerkiksi kongolaisen Gilbert Adin tapauksesta, josta kerrottiin viime Voimassa. Tavarat ja raaka-aineet saavat liikkua ilman esteitä, perheet eivät. Olisi helppo ajatella, että pohjoisella ja pienellä Suomella ei ole juuri mitään vaikutusvaltaa Afrikan tilanteeseen. Näin ei kuitenkaan ole. Suomen lahja Ruotsille Suomalaistaustainen laulaja Anna Järvisen herkät laulut valKongolainen loittavat uusia yleisöjä. feministimies 22 Afrikan tähti Tarja Halonen kaahasi Afrikassa. Voiman toimittaja söi pussikeittoa & yritti pysyä perässä. Gilbert Adi pakeni Suomeen kirjoitettuaan väärän kirjan. Miksi perhe ei saa tulla mukaan? 46 27 Hamppupääkaupunki "Keiteleellä hamppua kasvaa vähän joka paikassa", hamppuviljelijä Timo Haara kertoo & hehkuttaa kasvin hyödyllisiä ominaisuuksi. Mutta mikä Haara todella on miehiään? presidentti Halonen kumartaa Nigerian epädemokraattiselle johdolle. Kuvassa on samanaikaisesti jotakin kiinnostavaa ja häiritsevää. Suomalaisia yrityksiä kiinnostaa Nigeria kauppakumppanina. Suomeen on toukokuussa tulossa Nigerian varapresidentin johtama kauppavaltuuskunta. Suomalainen kauppavaltuuskunta matkaa Länsi-Afrikkaan ensi syksynä. Öljymaan herkut houkuttelevat muitakin. Jaolle pyrkivät kiinalaisten lisäksi intialaiset, venäläiset ja brasilialaiset. Olisi toki absurdia väittää, että presidentti Halonen olisi rähmällään Etelään, kun Halosen matkan tarkoitus oli edistää erityisten naisten asemaa ja oikeuksia Afrikassa. Olisi myös outoa väittää, että kaikki kaupankäynti Etelän kanssa olisi ongelmallista. Onhan selvää, että reilu kaupankäynti voi edistää demokratiaa. Mutta mitä reiluus on? Kumarrus Nigerian sotilasjoukon edessä osuu poliittisen diplomatian kipupisteeseen. Miten menetellä, kun isäntämaan pieni eliitti hallinnoi rikkauksia yhdessä ulkomaalaisten yhtiöiden kanssa? TÄ M Ä N V O I M A N K A N S I K U VA S S A 22 Kongon kirous Kisanganin teurastaja Laurent Nkunda näyttää maan väkivaltaiset kasvot. EU hyssyttelee Kongon todellisuutta, sillä me haluamme halvat mineraalimme. 36 KolUMNIT MNIT Ruusu uusu Haarla s. 12 . 3 2009 HUHTIkuu AUDU Valti ! kansa on matoku a sika 14 ri ja u va k mp 5 na tuottaas. anj& ruoska-lii oin e lk speku a tulalstoi,ntinamaa . lanati o k a rooloisa n v e Must t en vihd p l nesi hia on mae mn ulosta märei! ÄLÄ L in stama va AM kehitysmaihin on jakomielistä. Toisaalta halutaan viedä etelän maihin hyvinvointiyhteiskunnan ideaaleja, kuten koulutusta ja tasa-arvoa. Samalla kuitenkin halutaan valjastaa köyhän maan luonnonvarat ulkomaisten yritysten käyttöön. Jorma Ollilan hahmo tiivistää pohjoismaisen mallin kaksinaisuuden. Maaliskuussa Ollila puolusti pohjoismaista valtiomallia The Financial Timesissa. Mutta Ollila ei puolustanut ainoastaan hyvinvointivaltiota, vaan nimenomaan pohjoismaista kapitalismia. Sille olennaisinta on "avoimuus globalisaatiolle". Sama Jorma Ollila on öljy-yhtiö Shellin hallituksen puheenjohtaja. Shell hoitaa Nigerian öljybisneksestä yli puolet. (ks. s. 27) Hän on myös hallituksen puheenjohtaja Nokiassa, joka taas repii raaka-aineitaan rikkaasta mutta kirotun köyhästä Kongosta. (ks. s. 36) VA LT I O N S U H TA U T U M I N E N os Matti ylönen s. 40 Ilmari Majuri s. 54 fifi.voima.fi KANNEN KUVa Hannele Huhtala liite Suomen sosiaalifoorumi 3 hti go Afrikantä rikas Kon Kirotun s.36 Tapaus Aki Greus 8 iPhone & riistotyö 12 & 14 s.27 Ajassa .....................8­12 Poliittinen kirja .............11 Kulttuurihäirintä .........10 Voimakalenteri ...... 15­19 Talous ........................ 40 Media ..........................43 Luonto ........................44 Musiikki ............... 46­47 Kirjallisuus ..........48­49 Elävä kuva ........... 50­51 Lukijaposti ............52­53 todennäköistä, että talouskriisi ja ilmastonmuutos tulevat kohtelemaan kehitysmaita vielä kovakouraisemmin kuin länsimaita. Suomi rakennettiin hyvinvointivaltioksi suojatussa taloudessa eikä siitä olisi kasvanut vaurasta länsimaata, jos se olisi avannut raaka-ainevarastonsa kansainväliselle kaupalle. Myös Etelän maita pitäisi tukea oman taloutensa suojaamisessa. Silloin tosin muutama meikäläinen firma joutuisi maksamaan nykyistä enemmän mineraaleistaan ja öljystään. Ehkäpä myös hitaalla kehitysavulla on siinä paikkansa, kuten presidentti Halonen sanoo: "Kehitysapu pitää nostaa siihen 0,7 prosenttiin." ON ENEMMÄN KUIN Kimmo jylhämö Ihana paavi 16 Veroparasiitti 24 Pervot kuninkaalliset 43 3 Voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744 3120, faksi (09) 773 2328, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköpostit etunimi.sukunimi@voima.fi, www.voima.fi Vastaava päätoimittaja Kimmo Jylhämö 044 568 1996 Toimitus Hannele Huhtala, Susanna Kuparinen, Hanna Nikkanen, Tuomas Rantanen, Jari Tamminen, Jukka Vuorio, toimitusharjoittelija Maria Haanpää (09) 7744 3112 Ulkoasu AD, valokuvaaja Klaus Welp (09) 7744 3113, graafikko Mirkka Hietanen (09) 7744 3113, mainosgraafikko Ninni Kairisalo, valokuvaajaharjoittelija Anni Waris Kustannuspäällikkö & Toimitusjohtaja Tuomas Rantanen (09) 7744 3115, 040 507 7165 ensimmäinen lukija Anu Harju taloustoimitus Otto Bruun, Teppo Eskelinen, Matti Ylönen Avustajina tässä numerossa Mark Graemer, Ruusu Haarla, Olli-Pekka Haavisto, Markus Himanen, Ina Kallis, Maria-Kaisa Jurva, Matti Kohonen, Kristiina Koivunen, Tuomas Kyrö, Jukka Könönen, Pertti Laesmaa, Ari Lehikoinen, Satu Linnapuomi, Ilmari Majuri, Jorma Mäntylä, Olli Manninen, Päivi Mattila, Akuliina Saarikoski, Aiju Salminen, Henri Salonen, Satu Taskinen, Tero Tikkanen, Tero Tähtinen, Siru Valleala, Eetu Viren, Aishi Zidan Julkaisija Voima Kustannus Oy Yhtiön osakkaat Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat & Heikki Hiilamo Markkinointi & Jakelu Jari Tamminen (09) 7744 3114, 050 331 4357 Tilaukset Mirkka Hietanen (09) 7744 3113 Voiman vuositilaus 10 numeroa 33,64 euroa Paino Hämeen Paino Oy, Forssa Painos 60 000, Voima 4/09 ilmestyy 2. toukokuuta. ISSN 1457-1005
  • 8 voima 3 / 2009 Postia teksti : jukka vuorio kuvitus: Klaus welp Siviilipalvelusmies Aki Greus istuu vankilassa, koska hän ei alistunut laittomasti määrättyyn sivarin keskeytykseen. A KI GREUS halusi vain käydä siviilipalveluksensa loppuun ja palata arkielämän pariin. Kummallisten käänteiden kautta oikeusjärjestelmä on tehnyt hänestä totaalikieltäytyjän, joka viruu vasten tahtoaan Suomenlinnan avovankilassa niskassaan 111 vuorokauden vankeusrangaistus. Saadakseen oikeutta Greus ryhtyi helmikuussa nälkälakkoon. Oltuaan yhtäjaksoisesti syömättä hieman yli 32 vuorokautta, päätti Greus jatkaa protestiaan muilla keinoilla. "Erinäisistä syistä armahdusanomukseni käsittely näyttää venyvän huhtikuun alkupuolelle. Jos olisin jatkanut nälkälakkoa, en olisi ollut elossa käsittelypäivänä", Greus kommentoi. Nälkälakkonsa loppuvaiheessa Greus kärsi jatkuvista rytmihäiriöistä eikä niiden vuoksi saanut öisin juuri nukuttua. Unettomuus pahensi tilaa entisestään. Lisäksi Greusin vartaloon alkoi ilmestyä isoja, ulkoisesti selittämättömiä mustelmia. Greusin paino putosi lähes 22 prosenttia, ja sydänkohtauksen mahdollisuus alkoi nousta huomattavaksi. "Korkein oikeus käsittelee armahdushakemusta maaliskuun lopussa. Oikeuden päätöksestä riippumatta asia on lopulta täysin presidentin päätettävissä, eikä hänellä ole päätöksessään perusteluvelvollisuutta. Ilman armahdusta Greusin vankeusrangaistus päättyy toukokuun lopussa", kertoo Aseistakieltäytyjäliiton järjestösihteeri Kaj Raninen. siviilipalvelustaan Lapinjärven siviilipalvelusmiesten koulutuskeskuksella. "Sivarikeskuksen johtaja Eero Soinio oli päässyt kesken palvelustani Nummi-Pusulan kunnanjohtajaksi. Minulle tähän päivään asti tuntemattomasta syystä Soinio halusi ennen siirtoaan muualle tehdä mahdollisimman monelle sivarille mahdollisimman paljon vahinkoa", Greus kertoo. Muutamaa päivää ennen lähtöään Soinio määräsi ryhmälle sivareita lykkäystä palveluksesta vastoin heidän omaa tahtoaan. Lykkäys tarkoittaa, että palvelus keskeytyy, mutta sivarilla on kuitenkin velvollisuus käydä palvelus loppuun myöhemmin. Toisin kuin suurin osa muista sivareista, Greus ei suostunut ilman syytä GREUS SUORITTI määrättyyn lykkäykseen. Pyytäessään lain mukaista kirjallista syytä lykkäykselle sekä kopiota keskuksella olevista mahdollisesti itseään koskevista asiakirjoista, Greus sai tylyn vastauksen: "Pyysin papereita täysin asiallisesti. Eero Soinio käski minun vain painua kotiini kasvamaan", Greus kertoo. Greusille kerrottiin lykkäyksen viralliseksi syyksi lääkärinlausunto. Päästyään kotiinsa Greus otti yhteyttä asianajajaansa, jonka painostuksen jälkeen sivarikeskus suostui antamaan paperit. Asiakirjoista ilmeni, että tarvittava lääkärinlausunto puuttui. Sen virkaa toimitti diagnoosipaperi, jossa sekä diagnoosinumero ja lykkäysluokka oli väärin täytetty. Paperista puuttui lääkärin nimi ja leima. Niiden sijaan allekirjoituksena oli "e. s". Voima yritti saada Eero Soiniolta kommenttia palveluskeskuksen tapahtumista, Useat soittopyynnöt hänen sihteerinsä välityksellä eivät tuottaneet tulosta, vaikka NummiPusulan kunnan vaihde kertoi Soinion olevan työpaikallaan. S I V I I L I P A LV E L U S K E S - oinio "Eero S mennä inun käski m svamaan." a kotiin k johtajalla ei ole laillista oikeutta määrätä vastoin sivarin tahtoa lykkäystä kuin kurinpidollisista tai terveydellisistä syistä. Greusilla oli virheetön palvelusrekisteri, ei kurinpidollisia rangaistuksia ja kaiken lisäksi hyvästä palveluksesta myönnettyjä kuntoisuuslomia, eikä hän olisi halunnut lykkäystä. Lisäksi Greus tapasi ennen kotiin lähtöään lääkärin, joka ei puoltanut lykkäyspäätöstä. Vaikka jostain oltaisiinkin saatu lääkäri, joka kykenee tekemään palveluskelvottomuusdiagnoosin näkemättä tai kuulematta potilastaan, ei sekään riittäisi täyttämään palveluskelpoisuusarviointia lain vaatimalla tavalla. "Oli selvää, että lykkäykseni ei ollut laillinen, ei tullut koskaan laillisesti voimaan ja tehtiin lisäksi räikeällä virkamiesrikoksella. Vein asian Helsingin hallinto-oikeuteen. Sieltä tuli päätös, että lykkäykseni oli tehty väärin perustein ja että asia pitää palauttaa sivarikeskukselle uudelleen käsiteltäväksi", Greus sanoo. Hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen Greus ei kuullut sivarikeskuksesta pihaustakaan moneen kuukauteen. Vasta Greusin lakimiehen otettua jälleen yhteyttä sivarikeskukseen päätettiin Greus ottaa nopeasti takaisin työpalvelukseen. KUKSEN "Ensimmäiseksi minut määrättiin käyttämään palvelukseen kuuluvia vähäisiä henkilökohtaisia lomapäiviäni sivarikeskuksen ulkopuolisen työpalveluspaikan hakemiseen. Se ei ole lomapäivien käyttötarkoitus. Sen jälkeen minua ei suostuttu määräämään työpalvelukseen sivarikeskuksella. Lopulta minut laitettiin siivoojan ominaisuudessa käsittelemään terveydelle haitallisia kemikaaleja ilman asiallista suojavarustusta ja vailla kantahenkilökunnan valvontaa", Greus sanoo. Koska Eero Soinion aikoinaan antama käsky painua kotiin kasvamaan ei virallisesti täyttänyt lykkäyksen määritelmää, katsoi Greus siviilipalveluspäiviensä karttuneen myös niinä päivinä, jotka hän vietti kotonaan odottaen pääsyä takaisin sivarikeskukseen. Alkuperäisen työpalveluksen viimeisen päivän lähestyessä Greus kertoi näkemyksensä sivarikeskuksen henkilökunnalle, joka puolestaan katsoi vapautuspäivän siirtyneen huomattavasti kauemmaksi. "Annoin kirjallisen vaatimuksen alkuperäisen vapautuspäiväni kunnioittamisesta ja siviilipalveluskeskuksen laittoman toiminnan korvaamisesta, mistä keskus kieltäytyi. Tämän jälkeen kieltäydyin palveluksesta", Greus kertoo. K I E LTÄY T Y M I S E N J Ä L K E E N asiaa käsiteltiin Loviisan käräjäoikeudessa ja Helsingin hovioikeudessa. Hovioikeuden antama päätös on Greusin mielestä tyyppiesimerkki siitä, miten siviilipalvelusmiehet joutuvat kohtaamaan organisoitunutta vähättelyä ja syrjintää. "Hovioikeus myöntää päätöksessään, että en halunnut lykkäystä, että lykkäys sotki elämääni ja että lykkäys annettiin väärin perustein. Samaan aikaan hovioikeus kuitenkin sivarikeskukseen jatkamaan työpalvelustaan Greus kertoo henkilökunnan suhtautuneen häneen erittäin ikävästi. P Ä Ä S T YÄ Ä N TA K A I S I N miestä aloittaa siviilipalveluksen. Vuosittain 40­80 miestä tuomitaan vankilaan totaalikieltäytyjinä. Heistä huomattava osa on kuitenkin aloittanut ensin siviilipalveluksen ja päätynyt sitten joko periaatteellisista syistä ja omasta aloitteestaan tai palveluspaikan nostaman siviilipalvelusrikossyytteen myötä vankilaan. Syytteen siviilipalvelusrikoksesta voi saada käytännössä koska tahansa, jos sivarin ja työpalveluspaikan välit rikkoutuvat. JOK A VUOSI NOIN 2 500
  • voima 3 / 2009 9 toteaa, ettei näe mitään syytä, miksi en voisi palata suorittamaan palvelustani loppuun saakka siviilipalveluskeskukseen. En myöskään saanut valituslupaa korkeimpaan oikeuteen", Greus kertoo. "Oikeusturvani on tuhottu, minua on kohdeltu surkeasti ja jouduin vankilaan. Jos hyväksyn vankeusrangaistuksen, hyväksyn samalla, että olen rikollinen", Greus sanoo. Aki Greus on laatinut tapaukses- taan valituksen yk:n ihmisoikeuskomiteaan. Valitusten käsittely kestää keskimäärin kolmisen vuotta, eikä läpimeno ole kovin todennäköistä. Jos Greusin valitus kuitenkin sattuisi menemään läpi, joutuisi Suomen valtio maksamaan Greusille taloudellista hyvitystä. jäljelle on jäämässä vain väärennetty lääkärinlausunto, hovioikeuden vähättelevä lausunto, K AIKEN JÄLKEEN Aki Greus vankilassa ja Eero Soinio Nummi-Pusulan kunnanjohtajana. lyhyesti Afganistanilaisnuori Ashraf piileskelee on rikkonut omia linjauksiaan antamalla käännytyspäätöksen alaikäiselle turvapaikanhakijalle, Vapaa liikkuvuus -verkosto kirjoittaa. Afganistanilainen Ashraf piileskelee nyt Suomen viranomaisilta. Ashraf on valittanut saamastaan kielteisestä turvapaikkapäätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen, ja asian käsittely on vielä kesken. Siitä huolimatta hänet oli määrä käännyttää Kreikkaan niin sanotun Dublin-asetuksen nojalla viime viikolla, ja Ashraf päätti piiloutua. "Ashraf on alaikäinen, mutta Kreikan viranomaiset merkitsisivät hänet täysi-ikäiseksi. Suomen viranomaiset uskovat ennemmin tunnetusti epäluotettavia kreikkalaisviranomaisia kuin Asrafia itseään ja hänen hallussaan olevia dokumentteja," kertoo Ashrafin tukija, professori Juha Suoranta. Kreikan poliisin tiedetään usein merkitsevän alaikäisten turvapaikanhakijoiden iän todellista korkeammaksi. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan Kreikan viranomaiset harjoittavat toistuvasti väkivaltaa turvapaikanhakijoita kohtaan ja lasten mahdollisuudet saada turvapaikka maasta ovat olemattomat. Maahanmuuttoviraston nykylinjauksen mukaan alaikäisiä yksintulleita turvapaikanhakijoita ei tulisi käännyttää Kreikkaan. MA AHANMUUTTOVIR ASTO Aki Greusin armahtamisen puolesta kerätään nimiä osoitteessa www.adressit. com/greus. Lehden mennessä painoon allekirjoituksia oli yli 3 500. Aseistakieltäytyjäliitto toimittaa päivitetyn allekirjoituslistan viikoittain presidentinkansliaan. OMA KUVA TYÖHUONEEN SEINÄLLÄ koulutusjakson Lapinjärvellä kesällä 2000, astelin kohti koulutuskeskusta täynnä idealismia ja rauhanaatetta, sekä valmiina muuttamaan maailmaa. Ajattelin tapaavani keskuksella ainakin satakunta samanlaista kaveria. "Jonkun valtion täytyy uskaltaa aseeton aikakausi aloittaa", olin kirjoittanut sivarihakemukseeni. En tiennyt, että Costa Rica oli luopunut armeijastaan jo 1948. He olivat uskaltaneet. Koulutuskeskuksen aulan infossa oli läsnä vain yksi sivari. Hän kuunteli kasettimankasta reggaeta ja joi kaljaa. Sain häneltä avaimen kahden hengen huoneeseen, jossa odottelikin hengenheimolaiseni, toinen Tampereen Ilveksen kannattaja. Rauhanaatetta tai toivetta maailman muuttamisesta emme kuitenkaan jakaneet. A L O I T TA E S S A N I S I V A R I N Ensimmäisenä koulutuspäivänä tapasin keskuksen johtajan, Eero Soinion. Hän soitti noin sadan nuorukaisen ryhmällemme Oi Emma -nimisen vanhan rautalankabiisin. Kuuntelimme sitä hiljaa ja vakavina. Kappalevalintaa ei koskaan selvitetty meille, ja arvailen Emman merkitystä yhä vieläkin. Biisin jälkeen Soinio esitteli itsensä, ja kertoi samaan syssyyn, että on aikaisemmin ollut töissä puolustusvoimissa. Myöhemmin, kun kävin Soinion toimistossa asioimassa, huomasin, että miehen työhuoneen seinällä oli hänen oma kuvansa kehystettynä. Arvostin tätä erittäin suuresti. Itselläni oli samaan aikaan tyttöystäväni kuva seinällä. Myöhemmin rekrytoiduin koulutuskeskuksen palvelukseen luennoitsijaksi. Kävin pitämässä jokaiselle sivareiden saapumiserälle luentoja talousasioiden hoidosta sivarivuoden aikana. Ehdin opastaa sivareiden rahankäyttöä melkein kolmisen vuotta, kunnes eräänä päivänä minua ei enää haluttukaan keskuksen palvelukseen. Mitään virallista syytä en koskaan saanut, ja vasta vuonna 2008 kuulin ihan sattumalta, että esiinnyttyäni televisiossa Eläinten Vapautuksen Tukiryhmän (EVTR) edustajana, olin muuttunut ei-toivotuksi henkilöksi sivarikeskuksella. Seuraavan kerran kuulin Soiniosta vasta kun luin hänen päässeen kunnanjohtajaksi. Onnea, Nummi-Pusula! fifi.voima.fi www.vapaaliikkuvuus.net Ei syytteitä lapsiporno.infosta päätti, että nettiaktivisti Matti Nikki ei joudu syytteisiin lapsiporno.info-sivujensa takia. Nikki julkaisi runsas vuosi sitten keskusrikospoliisin salaisen listan sensuroiduista internetosoitteista. Poliisi sensuroi sen jälkeen myös Nikin sivun väittäen sen osallistuvan lapsipornon levitykseen. Nikin mukaan tärkeää oli kuitenkin näyttää, että salaiselle listalle päätyi myös sivustoja, joilla ei ole mitään tekemistä lapsipornon kanssa. "Listallehan ei pitäisi laittaa mitään josta pelkästään epäillään jotain, vaan ainoastaan sivuja jotka todellakin ovat lapsipornosivustoja niin kuin laki sen määrittelee. KRP on ruvennut tuomariksi, ja tässä on rikottu lakia", Nikki sanoi joulukuussa Ffin haastattelussa. V A LTA K U N N A N S Y Y T TÄ J Ä N V I R A S T O Jukka Vuorio Ilmastokuplan rakentajat Johdannaiskaupan pelimiehet iskivät näppinsä päästökauppaan. H E C O R N E R H O U S E -tutkimuslaitoksen raportti varoittaa, että päästökaupasta on tulossa uusi potentiaalinen finanssikuplan aiheuttaja. Laitoksen raportin mukaan huomiota olisi kiinnitettävä johdannais- ja ilmastomarkkinoiden "rakenteellisiin samankaltaisuuksiin". Molemmissa kyseessä on fiktiivisen markkinatuotteen luominen, jonka kauppa suuntautuu lähinnä spekulaatioon. Molemmat edellyttävät fiktiivisen tuotteen luomista markkinoille, ja järjestelmien läpinäkyvyys on ongelmallista. Molempien markkinoiden taustalla myös häärivät samat miehet. Päästömarkkinoiden periaatteet luotiin 1990-luvun lopulla, johdannaismarkkinoiden optimismin vuosina. Silloin hiilimarkkinoilla myöhemmin itse kunnostautunut Al Gore neuvotteli Yhdysvaltojen puolesta sopimuksen, joka mahdollisti kaupanteon päästöoikeuksilla. fifi.voima.fi Nikin haastattelu Fifissä otsikolla Pääsy kielletty. Jälleen uusi varoitus maaliskuussa yksi kaikkien aikojen suurimmista kansainvälisistä monitieteisistä ilmastonmuutoskokouksista. Kokouksen tarkoituksena oli kerätä yhteen viimeisin ilmastonmuutosta koskeva tutkimustieto, joka puuttuu hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) vuonna 2007 julkaistusta neljännestä arviointiraportista. Ilmastonmuutos näyttää etenevän IPCC:n vakavimpien ennusteiden mukaisesti tai jopa pahempana, kokouksen alustavassa yhteenvedossa todetaan. Monet ilmastolliset muuttujat kuten globaali keskilämpötila, merenpinnan taso, jäätiköiden koko ja valtamerten happamuusaste alkavat olla sen luonnollisen vaihteluvälin ulkopuolella, johon olemme tottuneet. Maapalloa uhkaa kehityskulun kiihtyminen, joka johtaa nopeisiin tai palautumattomiin ilmastollisiin muutoksiin. Yhteiskunnat ovat osoittautuneet kovin suojattomiksi jo kohtuullistakin ilmastonmuutosta vastaan. Aivan erityisessä vaarassa ovat köyhät kansakunnat ja yhteisöt. Sopeutuminen keskilämpötilan yli kahden celsiusasteen nousuun tulee olemaan hyvin vaikeaa. Kokouksen tuloksista julkaistaan kesäkuussa täysi raportti, joka jaetaan etukäteismateriaalina kaikille niille, jotka osallistuvat joulukuussa Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutoskokoukseen (COP15). Silloin Kööpenhaminassa neuvotellaan uudesta maailmanlaajuisesta ilmastosopimuksesta. KÖÖPENHAMINA SSA PIDET TIIN T misiä, jotka suunnittelivat aiemmin johdannaismarkkinat. Useat heistä ovat myös itse olleet aktiivisia toimijoita johdannaiskaupassa. Esimerkiksi Time-lehden "ympäristösankariksi" nimeämä taloustieteilijä Richard Sandor kehitti 1980ja 1990-luvuilla päästökaupan periaatteita ja perusti myöhemmin Chicagon ilmastopörssin. 1970-luvulla Sandor oli keksimässä johdannaiskauppaa ja teki myöhemmin omaisuuden Drexel Burnham Lambert -yrityksessä. Yrityksen omistaja Michael Milken oli mies, joka keksi roskalainojen paketoinnin arvopapereiksi. Toinen Sandorin keskeinen yhteistyökumppani on Howard Sosin, joka tuli kuuluisaksi aig:n rahoitustuotteiden osaston johtajana. aig:n jättilasku amerikkalaisille veronmaksajille on ollut maan viime aikojen tunteita kuohuttaneimpia puheenaiheita. keskeisistä toimijoista pyrkivät tällä hetkellä sijoittamaan päästömarkkinoille. Päästöoikeuksien hinnoilla spekulointiin keskittynyt yksikkö löytyy M O N E T JO H DA N N A I S K AU PA N jo ainakin Goldman Sachsilta, Deutsche Bankilta, Morgan Stanleyltä, Barclays Capitalilta, Fortisilta, Rabobankilta, bnp Paribasilta, Sumitomolta, Kommunalkreditiltä, Merrill Lynchiltä ja Cantor Fitzgeraldilta. Ennen romahdustaan päästömarkkinoiden keskeisimpiä pelureita oli Enron. TÄ L L Ä H E T K E L L Ä maailmassa toimii noin 80 päästöoikeuksiin keskittynyttä investointirahastoa, jotka rahoittavat päästökompensaatioprojekteja ja ostavat päästöoikeuksia. Niiden varallisuuden arvo on noin 13 miljardia dollaria. Johdannaiskaupan riistäytymistä käsistä pidetään yhtenä nykyisen talouskriisin merkittävimmistä tekijöistä. fifi.voima.fi Kokouksen nettisivut http://climatecongress.ku.dk IPCC:n raportti http://www.fmi.fi/ilmastonmuutos/ ipcc_3.html YK:n ilmastokokouksen sivut http://en.cop15.dk Teppo Eskelinen Lue Voimasta 2/2009 Matti Ylösen artikkeli Keinottelu uhkaa päästökauppaa. www.voima.fi mukaan on merkillepantavaa, että päästökaupan suunnittelijat olivat pitkälti samoja ihCORNER HOUSEN
  • 10 voima 3 /2009 Koonnut Jari Tamminen kulttuuri häirintä Pelle Peloton Graffititiedemies Evan Roth vie töhryjä uusiin seiniin. graffititaide on kovassa kurssissa. Katukuvan töhrijöistä taiteilijoiksi korotetut, kuten Evan Roth ja hänen ryhmänsä Graffiti Research Lab, grl, ovat saaneet töitään esille taiteiden temppeleissä. Yhdysvaltalainen arkkitehtuuria ja designia opiskellut Roth yhdistää teknisen ja taiteellisen kunnianhimonsa graffititaiteeseen. Hänen töissään esiintyy monimutkaisia käsitteitä, kuten Typographic Illustration, Explicit Content Only ja Graffiti Taxonomy. Selkokielellä kyse on graffititaiteen, kuvien, kirjaimien, musiikin, hiphopin ja uusien medioiden yhdistelemisestä. Roth ja grl kehittelevät myös uusia ideoita ja tekniikoita, joiden avulla graffitimaalarit voivat laajentaa ja kehittää taiteenlajiaan ja repertuaariaan. Ryhmä on keksinyt muun muassa beamatut lasertagit, jotka ovat vaikuttava ja laillinen vaihtoehto perinteiselle spreijaamiselle. Elämä on taidetta D U C H A M P I N P I S U A A R I ja Warholin Campbell-tölkit todistivat arkisten esineiden taidepotentiaalin. Yhdysvaltalainen Improv Everywhere ("Improvisoi kaikkialla") -taideryhmä jatkoi samoilla poluilla, se järjesti metroasemalla New Yorkissa taidenäyttelyn avajaiset, joissa oli taideteoksina aseman kiinteä kalusto ja mainokset. Omituiset sähkökaapit, roskikset, seinästä sojottavat putken päät, viemäri. Kaikki saivat viereensä nimikyltin, jossa esine nimettiin ja esiteltiin. Kylttien teksteissä ilakoitiin näiden hyvinkin arkisten esineiden luonteella ja ominaisuuksilla. Mieleen ihan palautuu Pahkasian viiniarvostelu lasinpesunesteistä ja puhdistusaineista. Paikalle oli varattu narikka ja baari, jossa smokkiin pukeutunut kyyppari tarjoili (alkoholitonta) pomppujuomaa. Sellisti soitti nurkassa. Henkilökunta tai vartijat eivät puuttuneet noin tunnin kestäneeseen tilaisuuteen. tu improveverywhere.com im U U DI S T U VA vät ne ole muuta kuin mainoksia. Ei haittaa, jos jokin graffiti on mielestäni pitkästyttävä, mutta jos se yhdistyy epärehellisiin tarkoitusperiin, en pidä siitä." Mitä sanoisit yleisölle, joka näkee graffitissa pelkästään rakennusten töhrimistä? "On ok, että graffitit ovat laittomia ja niiden pitäisi pysyäkin laittomina. Minusta kenenkään ei kuitenkaan pitäisi joutua vankilaan teosta, jonka poistamiseen kuluu vähemmän kuin tunti." Satu Taskinen Evan Rothin Available Online For Free -kirjan voi ladata ilmaiseksi netistä, osoitteessa http://evan-roth.com/ available-online-for-free.pdf. METALLIA LAUKUSSA. Afganistanin lautailijat la A F G A N I S TA N I N E N S I M M Ä I N E N skeittauskoulu Skateistan jatkaa porskuttamistaan. Ajatus Afganistanin urbaania nuorisoa rullalautailuun tutustuttavasta koulusta syntyi kolmen lajia harrastavan australialaisen avustustyöntekijän vierailtua Kabulissa vuonna 2007. Pian he järjestivät Kabuliin liudan dekkejä ja muita varusteita lahjoituksina, joita sitten lainataan kaikille halukkaille. Kursseja tytöille ja pojille järjestetään meikäläisittäin melko eksoottisissa kohteissa, esimerkiksi Talebanin aikaisten teloitusten näyttämöillä. Maaliskuussa Kööpenhaminassa järjestettiin CPH09-konsertti ja skeittaustapahtuma varojen keräämiseksi Skateistanin omaa koulurakennusta varten. Erityisen huomionarvoista tapahtumassa oli yksi sen sponsoreista, Tuborg. Ehkä bisset kuitenkin jätettiin lähettämättä Afganistaniin. skateistan.org Ken on heistä kaunein K A U N E U S K I S O J A J A M I S S E J Ä piisaa joka lähtöön, ja heidän peräänsä huohottaminen ei ole Makusen yksinoikeus. Suomalais-ugrilaisten kansojen välinen Pohjolan tähti 2009 -missikisa Komin tasavallassa ratkesi maaliskuussa. Muiden muassa moksat, komit, komi-permjakit, vepsäläiset, saamelaiset, hantit ja karjalaiset laitettiin järjestykseen kilpailussa, jonka voittajaksi kruunattiin Anastasia Krohalevoy Volgan mutkasta. Samoin Venäjän maalla on valittu Miss Atom 2009. Ydinvoimateollisuuden palveluksessa työskena televät kissat on laitettu järjestykseen, ja voittajaksi voittajaksi tta aksi t k i selvisi säteilevän kaunis neiti Bulgakova. Samalla amalla a ydinvoimaan kriittisemmin suhtautuvat aktivistit ktivistit s t yhdysvalloissa päättivät järjestää The Enviromentals iromentals mentals tal -kilpailun, jossa hehkeät naiset poseeraavat ydinvoiat ydinvoinvoiv i maloiden edessä. www.finnougoria.ru, miss2009.nuclear.ru, u, www.theenvironmentals.com Töissäsi on paljon provokaatiota, kulttuurin tutkimusta ja keksintöjä mutta myös hauskuutta. "Kaipaan taiteissa ja aktivismissa välillä iloa ja huumoria. Minusta paras reaktio töihini on, kun kuulen ihmisten nauravan galleriassa." Oletko joutunut vaikeuksiin viranomaisten kanssa? "Turvatarkastajat ovat penkoneet laukkujani, olen saanut poistumiskehotuksia muutaman projektin yhteydessä ja olen saanut sakkoja lasertagging-projekteista. Suurimmaksi osaksi en tee mitään pahaa tai toimintani ravisuttaa olemassa olevia voimia niin vähän, että sitä katsotaan läpi sormien. Näetkö joskus graffiteja, joista et todellakaan pidä? "Ainoat graffitit joista en pidä ovat sellaista katutaidetta, jonka ainoa tarkoitus on edistää taiteen myyntiä ja gallerioiden tunnettuutta. Kun näen taiteilijoiden samoja huolimattomia peistauksia, joita he myyvät netissä ja gallerioissa, tuntuu, ettei- Roth tekee taidetta myös matkustaessaan.Hän piilottaa laukkuihinsa metallilaattoja, joihin kaiverretut tekstit näkyvät lentokenttien läpivalaisulaitteissa. "Huomatessaan levyt virkailijat tarkistavat tavarani tavallista huolellisemmin, mutta he hymyilevät laukkua kaivaessaan." LASERTAGIT. Evan Rothin töissä etsitään rajaa korkeakulttuurin ja seinien töhrimisen välillä. Kummat petikaverit K U N S A A V U I N Sanomatalon aulaan maanantai-iltapäivänä, se oli täynnä ihmisiä. Kaikki eivät olleet saapuneet osoittamaan mieltä: kaupat olivat auki, alakerran kahvilassa lounastettiin. Näin ovella vain yhden poliisiauton", Oksana Tselyseva kirjoittaa Voiman verkkolehdessä Fifissä. Hän seurasi 23. maaliskuuta järjestettyä mielenosoitusta, jolla vastustettiin wsoy:n julkaisemaa Kaiken takana oli pelko -artikkelikokoelmaa. Koolla oli monenkirjava joukko. Viidentoista Venäjän hallitusta tukevan putinilaisen Nasi-liikkeen jäsenen, Suomen islamilaisen puolueen ja pseudopamfletisti Johan Bäckmanin lisäksi mielenosoitukseen osallistui virovenäläisen Yövartio-liikkeen jäseniä. Banaaneista ja kengistä tä K AT U - U S K O T TA V U U S V A AT I I slikkiä ulkonäköä ja puunattuja stifloja. Kenkälankki on kuitenkin melkoista ongelmajätettä eikä sen käyttö ole varsinainen ekoteko. Vaikka kengän ja banaaninkuoren kohtaamiset ovatkin historiallisesti olleet traagisia, ei niiden yhteen saattaminen kuitenkaan ole pelkästään turmioksi. Banaaninkuoren sisäpinta kelpaa hyvin kengän kiillotukseen, se imee lian itseensä ja kuoressa olevat öljyt suojelevat kengän pintaa. Hankaa kenkää kuorella ja kiillota lopuksi kengät rievulla. Muista kuitenkin käyttää reilun kaupan banaaneja, chiquitat ovat pahasta ja firman historia on verinen. planetgreen.discovery.com kä yhdistää Helsinkiin saapuneita vironvenäläisiä mielenosoittajia ja Bäckmania. Olisi tietenkin virhe väittää, ettei venäjänkielisten tilanne Virossa ja Latviassa olisi vaikea ­ mutta mitä voitetaan liittoutumalla henkilön kanssa, joka keskittyy puolustamaan Vladimir Putinia kaikelta kritiikiltä syyttämällä vastapuolta fasisteiksi?" Tselyseva kysyy. Tselyseva haastatteli paikalla olleita Yövartio-ryhmän jäseniä, jotka sanoivat ettei heillä ei ole mitään tekemistä nasistien ja heidän tavoitteidensa kanssa. He sanoivat tulleensa Helsinkiin vain puhuakseen Viron venäjänkielisten ongelmista. "Minun isoisäni murhasi virolainen, joka oli Hitlerin puolella", kertoi Tselysevan haastattelema Sarkis Tatevosjan. "Mutta hänen perheensä pelasti toinen virolainen." väki kiistää tarinat 1940-luvun kyydityksistä, osa yövartiolaisista haluaisi SIINÄ MISSÄ BÄCKMANIN mieluummin, että niistä puhuttaisiin enemmän. Stalinin jalkoihin ei jäänyt vain vironkielisiä. "Minun perheeni on elänyt Virossa neljänsadan vuoden ajan", nuori yövartiolaisnainen kertoi. "Kyllä, virolaisia pakkokyyditettiin maasta karjavaunuissa. Samaan aikaan kuitenkin isoisäni kaltaisia ihmisiä ­ hän oli vanhauskoinen venäläiskauppias ­ ammuttiin sisäasiainkansankomissariaatin kellareissa. Saman kohtalon kokivat vanhat emigrantit. Miksei heistä puhuta?" yövartiolaiset tekevät suuren virheen liittoutuessaan Nasi-nuorten kanssa. "Erityisesti ihmettelin sitä, miT S E LY S E V A N M I E L E S TÄ Tselysevan reportaasi kokonaisuudessaan Fifissä. Kirjoittaja on Suomessa asuva venäläinen toimittaja ja PENjärjestön turvakaupunkikirjailija. Fifissä myös Kadri Tapersonin kirjoitus Kyyditettyjen kansa sekä Ville Ropposen artikkeli Pieni spektaakkeli Venäjältä.
  • kirja voima 3 / 2009 11 Yhteiskunnasta kirjoitetaan nyt utopioiden & dystopioiden, toivon & kauhun kautta. vaikuttavat kirjoittajat ovat aina olleet antiutopistisia ja materialistisia. Marx ja Engels, feministinen teoria, zapatistit, Naomi Klein ja Hardt & Negri ovat utooppisten visioiden heittelyn sijaan keskittyneet tutkimaan olemassa olevia konflikteja ja konkreettisia vaihtoehtoja. Utopioita keksitään, kun poliittinen ajattelu on köyhää. Ja nyt utopiat ovat taas muodissa. Toisaalta varsinkin vasemmistossa maalaillaan dystopioita, ehkä ekologisen kriisin pelon tai yleisen tappion ilmapiirin vallitessa. Materialistisen politiikan tärkein ohje tuntuu kadonneen: toivo ja pelko ovat huonoja oppaita. P OLIITTISESTI Pari teksteistä on niin huonoja, etten voi olla ihmettelemättä miksi ne on julkaistu. Tommi Melenderin iänikuisessa rakennelmassa Amerikka edustaa pinnallista nuoruutta, joka tuhoaa Euroopan aidon ja autenttisen, vanhan ja syvällisen kulttuurin. Lauri Tierala puolestaan hehkuttaa amerikkalaista demokratiaa ja on sitä mieltä, että kunhan eu rakennetaan uudelleen tämän federalistisen ihannemallin mukaan, paratiisi laskeutuu maan päälle. Tieralaan verrattuna Alex Stubb alkaa vaikuttaa kiinnostavalta ajattelijalta. KIRJAN PA R A S TA Utopioita keksitään kun elu poliittinen ajatt on köyhää. sisältää seitsemän melko vapaamuotoista esseetä, jotka käsittelevät erilaisia Euroopan kehityksen vaihtoehtoja suhteessa sen jonkinlaiseen ulkopuoleen: etnisiin vähemmistöihin, siirtolaisiin, Turkkiin ja Venäjään. U U S I AT L A N T I S sisältöä ovat Outi Nyytäjän ja Eero Tarastin kirjoitukset. Parhaimmillaan Nyytäjä on vittuillessaan suvaitseville yleisvasemmistolaisille, jotka kantavat yleistä moraalista huolta "heikommista", mutta eivät ole vähääkään kiinnostuneita esimerkiksi Euroopassa elävien siirtolaisten konkreettisista oikeuksista saati sitten valmiita toimimaan mitenkään niiden puolesta. Tarasti tekee kiinnostavia huomioita Euroopan sisäisistä vähem- mistöistä tai eri valtioiden suhteista Euroopan unionissa, mutta ei kiinnitä mitään huomiota selkeimpään esimerkkiin postkoloniaalisista suhteista: Euroopassa elää valtava joukko ihmisiä, joilta puuttuu täydet kansalaisoikeudet kuten siirtomaiden asukkailta aikaisemmin. Juuri tässä mielessä niin Tarastin kuin Nyytäjänkin sinänsä mainioiden kirjoitusten ongelmat palautuvat tavallaan kirjan ideaan: tarkastellaan ihanteita eikä todellisuutta. Näin mahdollisuutta todellisuuden muuttamiseen ei itse asiassa koskaan synny. Eetu Viren Arvio kokonaisuudessaan Fifissä. Ville Hytönen & Pauli Rautiainen (toim.): Uusi Atlantis ­ puheenvuoroja Euroopan utopioista ja dystopioista. Savukeidas, 2009. 150 s. Ilmaiseksi verkossa www.savukeidas. com/files/uploads/Uusi_Atlantis_-_Ebook.pdf Tuomas Kyrö
  • NÄYTTELY HAKASALMEN HUVILASSA Väärinymmärryksen historiaa mustalaisia! H i h a n a u h a R ave n s b r ü c k i n ke s k i t y s l e i r i l t ä . Varokaa, 11.2.­30.8.2009 Mannerheimintie 13 D ke­su klo 11­17, to klo 11­19 VAPAA PÄÄSY MITÄ TIEDÄT ROMANEISTA MEILLÄ JA MUUALLA? TAI LUULET TIETÄVÄSI? S uomen romaninaisten pukuloistoa. w w w. h e l s i n g i n k a u p u n g i n m u s e o. f i
  • Controlling Democracy 200 MPs at our disposal
  • Uudistaja K O N S E R T T I Etiopialaisen jazzin isä Mulatu Astatke opiskeli 1960-luvulla Lontoossa, jossa hän myös aloitti muusikon uransa. Opinnot jatkuivat Yhdysvalloissa, mutta sen jälkeen suuntana oli vanha kotimaa. "Palasin Etiopiaan uusien soundien kanssa ja yhdistelin niitä etiopialaiseen musiikkiin ja instrumentteihin. Lopputulosta kutsuin ethiojazziksi", Astatke kertoo Lontoossa. "Yleisö ja muusikot ihmettelivät sitä aluksi aluksi ja kesti melkoisen kauan, että siitä tuli suosittua." Vahvasti puhaltimiin nojaava, rennon hypnoottinen ethiojazz valloitti vähitellen Etiopian rajojen ulkopuolisenkin maailman ja 1960­1970-lukujen taite oli ethiojazzin kulta-aikaa. Takaisin maailmannäyttämölle ethiojazz nousi hiljaiselon jälkeen Jim Jarmuschin Broken Flowers -elokuvan ja Ethiopiqueslevysarjan avustuksella. Aiju Salminen "Nykyään nuoret muusikot soittavat ethiojazzia ja sitä kuuluu radiossa ja telkkarissa, kaikkialla", Astatke kertoo tyytyväisenä. Etiopialaisen musiikin ja jazzin fuusio on ollut Astatken muusikonuran punainen lanka, eikä työ sen kehittämiseksi ole vielä valmis. "Työskentelen parhaillaan etiopialaisten perinneinstrumenttien kanssa. Kehittelen niitä ja kokeilen, miten niitä voisi käyttää jazzin teossa. Se tulee olemaan ethiojazzin viimeinen kehitysvaihe." Jari Tamminen Jazz Heat Bongo Beat 4.4. Helsingin Kulttuuritalolla, Sturenkatu 4. Mulatu Astatke & The Heliocentrics: Inspiration Information. Strut 2009. MULATU KULTSALLA. Ethiojazzin grand old man säveltää sukupolvet ja kulttuurirajat ylittävää musiikkia.
  • xxxxxxx Kokeellista häröä N ÄY T T E LY Alex Katzin työt tuovat ensimmäisenä mieleen amerikkalaiset sarjakuvat 1970-luvulta. Vaikka Katzin tyyli ei itseäni varsinaisesti miellytäkään, erityisesti cut-out-patsaiden korostettu kaksiulotteisuus kiinnittää huomioni. Ne ovat kuin jättimäisiä paperinukkeja. Kun Katz puristaa patsaat litteiksi, hän pakottaa miettimään kuvataiteen kaksiulotteisiksi olemusta. Mukakaksiulotteisten kuvien kääntöpuolet voivat tarjota paljon muutakin kuin odotetun kääntöpuolen. Näennäinen yksinkertaisuus jää ainoastaan ensivaikutelmaksi. Hyvän kaverin Katzin näyttelylle tarjoaa sarjakuva-antologia GlömpX. Kokeilevaa kotimaista sarjakuvaa esittävä kokoelma keskittyy tällä kertaa kolmiulotteiseen sarjakuvaan. Tarjolla ei kuitenkaan ole 1980-luvulta tuttuja puna-viherlaseja. Sarjakuvamedia rönsyilee suuntaan jos toiseenkin, raja-aitojakin tarkastellaan. Ajoittain leikittely kolmiulotteisuudella ei kuitenkaan tekijöitä oikein tunnu nappaavan, toisinaan se tyystin puuttuu. Mutta ei se niin justiinsa ole. Puuttuvan ulottuvuuden voi loihtia stereoista, kirjan mukana näet seuraa myös äänilevy. Kokeellinen sekin. Katsaus sarjakuvan tulevaisuuteen lupaa paljon, myös häröä. Nämä molemmat sukellukset sarjakuvaestetiikkaan ovat hylänneet tarinan ja se hieman nikotuttaa, sarjakuva on minulle ollut ensisijaisesti tarinankerronnan väline. Kiintoisaa ärsykettä verkkokalvoille on kuitenkin tarjolla koko rahalla. Jari Tamminen An American Way of Seeing, Alex Katzin näyttely 31.5. asti Sara Hildénin taidemuseossa Tampereella, ti­su 11­18. Tommi Musturi (toim.): GlömpX. Huuda Huuda 2009. 168s. GlömpX-näyttely kiertää parhaillaan Eurooppaa, Suomeen se saapuu syyskuussa Helsingin sarjakuvafestivaaleille & Muu Galleriaan. Onnea voittajille! K I L P A I L U PETA:n järjestämä Vuoden karsein pukeutuja 2009 -äänestys on päättynyt. Voitosta kisasi vaikuttava joukko turkiksissa viihtyviä tähtiä. Madonna nappasi ykköspystin, Olsenin kaksoset kiilasivat kakkoseksi ja pronssin niiasi Hollywoodin pimeällä puolella hortoileva Maggie Gyllenhaal. Vaikka virallinen äänestys on päättynyt, myöhästyneet voivat jättää vielä protestiäänensä. Esimerkiksi Kate Moss, Ashton Kutcher ja Demi Moore eivät mahtuneet viiden kärkeen. LUUVIULUNSOITTAJAT KATOLLA. "Turkki lisää ikää 20 vuotta ja 20 kiloa. Ehkä Olsenit yrittävät tätimäisillä vaatteilla haihduttaa huhut bulimiastaan?" UNIVERSUMIN KARSEIN. KANSAINVÄLINEN TANSSIFESTIVAALI LAPSILLE JA NUORILLE KAAPELITEHTAALLA 18.­26.4.2009 Susanna Kuparinen Artikkeli kilpailun taustoista Voimakalenterissa 2/2009 Voittajat & perustelut www.peta.org/ feat-worstdressed09-winners.asp Salaa kuvattu video Kiinan turkistarhoilta, joissa tuotetaan yli puolet USA:n turkeista www.peta.org/feat/ChineseFurFarms/index.asp "Kun katsoo Madonnaa turkissaan, tajuaa miksi kukaan ei ole kopioinut hänen tyyliään vuoden 1984 jälkeen", PETA ivaa voittajaa. "Madonna haluaa liikkua kuin nuori eläin, mutta joku voisi vihjata hänelle, ettei turkkiin pukeutuminen tee kenestäkään pantteria." AIVOVAURIO? "Maggien ura on jäänyt Jakeveljen varjoon ja todella rumien turkkien alle. Mihin hänen muotitajunsa on kadonnut? Pudottiko Christian Balen hänet pää edellä katuun Yön ritarin actiontreeneissä?" siä alle kouluikäisille ! sit yk hur ne a w w w. jaruuth.fi ljo Pa ohjelm tso Ka LIPUT JA TIEDUSTELUT Tanssiteatteri Hurjaruuth p. 09 565 7250 liput@hurjaruuth.fi
  • oa oja roja Miksi veroja aa taa kannattaa ? a? maksaa? Katoa a kaikk ko i työ Kiina an? Voiko lla kuluttama ik vaikuttaa? Tuhoa ako kasv ympä u ristön ? Onko eläkkeesi turvassa? u s Uhkaako globaali talous demokratiaa? YHTEISKUNTATIETEIDEN MAISTERIKSI PORISSA TAMPEREEN YLIOPISTO Kiinnostaako maailma, yhteiskunta? Sinustako tuleva YTM? Tampereen yliopiston Porin yksikössä pääainevaihtoehdot ovat Digitaalista kulttuuria, kulttuuriperintöä ja maisemantutkimusta voit opiskella v a i n P o r i s s a ! Humanististen tieteiden kandidaatti ja loso an maisteri SOSIAALITYÖ SOSIAALIPOLITIIKKA SOSIOLOGIA Sivuaineita voi valita omien oppiaineiden lisäksi Porin yliopistokeskuksen muiden yksiköiden opetustarjonnasta. Haluatko akateemiseksi kulttuurialan moniosaajaksi? TAMPEREEN YLIOPISTON PORIN YKSIKKÖ Hakuaika päättyy: Valintakokeeseen osallistuvat to 30.4.2009 klo 16.15 PORIN YLIOPISTOKESKUS Valintakoe: sosiaalityö ja sosiologia ke 3.6.2009 klo 10­14 sosiaalipolitiikka pe 5.6.2009 klo 12­16 Hakeminen: Sähköisesti lomakkeella osoitteessa www.yhteishaku.fi tai paperisella hakulomakkeella: yliopistojen yhteishaun lomake Opetushallituksesta yliopistohaku@oph.fi tai puh. 020-690 696. Valintaopas: Lataa koneellesi tai tilaa osoitteesta http://www.uta.fi/opiskelijaksi/tilaus.php Lisätietoja: http://www.uta.fi/laitokset/pori/ Tampereen yliopiston Porin yksikkö puh. 02-627 2990 tai 02-627 2989 H ille! e me a HuK ja FM (180 op + 120 op) 30 aloituspaikkaa hakuaika 2.2 - 30.4. valintakoe 5.6. Porissa Porin yliopistokeskus tarjoaa laajat sivuainemahdollisuudet Valittavanasi on mm: · kulttuurituotanto, matkailu · museologia ja aineellinen kulttuuri · laskentatoimi, markkinointi · johtaminen, yrittäjyys · tieto- ja ohjelmistotekniikka · sosiologia, sosiaalipolitiikka · taide ja media, taidehistoria Maisteriksi 2 vuodessa! Maisteriopintojen (120 op) pääsyvaatimuksena on soveltuva yliopisto- tai amk-tutkinto 12 aloituspaikkaa hakuaika 30.4. asti Turun yliopisto, Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitos, Pori puh. (02) 333 8130, satakunta@utu.fi, www.hum.utu.fi/satakunta HANKI IHMISEN AMMATTI Nuorten yhteishaku 23.3.-9.4.2009 Aikuiskoulutuksen yhteishaku 14.4.-30.4.2009 Kulttuurituotannon ko, Jyväskylä, Kauniainen, Turku Aikuiskoulutus (AMK): Kauniainen, Turku Kulttuurituottaja (ylempi AMK) 60 op: Helsinki Kulttuurituottaja (AMK) 240 op Viittomakielentulkki (AMK) 240 op Viittomakielentulkin ko, Helsinki, Kuopio Aikuiskoulutus (AMK): Helsinki Viittomakielentulkki (ylempi AMK) 90 op: Helsinki Yhteisöpedagogi (AMK) 210 op Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma Joensuu, Nurmijärvi, Tornio, Äänekoski Aikuiskoulutus (AMK): Nurmijärvi, Tornio Haku HUMAKin erikoistumisopintoihin on ajalla 3.8.-28.8.2009. Katso tarjonta ja hakuohjeet www.humak.fi. hakutoimisto@humak.fi p. 020 7621 300 humak Humanistinen ammattikorkeakoulu www.humak.fi