• fifi .vo i ma .fi 2 201 3m aal isk uu 2
• Vapaus onnistua. Me opetamme tähtäämään maailman huipulle ja tekemään työtä aktiivisesti paremman maailman puolesta. Ehkä siksi Aalto-yliopistosta valmistuneista 90% työllistyy kolmen kuukauden sisällä. Aaltoyliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu haastaa näkemään maailman uusin silmin. Tarjoamme korkeinta opetusta muotoilun, arkkitehtuurin, elokuvan, lavastuksen, median ja taiteen aloilla. Lue lisää ja hae: aalto.?/studies Hirvittävän hauska opiskelijaprojekti: aalto.?/animals Hakijan paras ystävä: m.aalto.?/studies Aalto-yliopiston mobiilipalvelusta löydät paljon hyödyllistä tietoa ja videoita opiskeluun liittyen. Mene osoitteeseen m.aalto.?/studies tai skannaa oheinen koodi.
• www.intokustannus.fi PUUKOT POIS JA KIRJA KÄTEEN Dan Koivulaakso, Mikael Brunila & Li Andersson: ÄÄRIOIKEISTO SUOMESSA Kirja tarkastelee äärioikeistolaisten puolueiden ja liikkeiden ideologiaa, toimintaa ja vaikutteita Suomessa. 23? (ovh 25?) Oksana T?ely?eva: 24? (ovh 26?) 27? BARRIKADIMAISTERI ? PENTTI JÄRVINEN JA 1960-LUVUN MARSSIJAT HE SEURASIVAT MINUA KADULLA Juhana Pettersson: SOKERISAMURAI Bjarne Nitovuori: Sokerisamurain kirkkaimpina tähtinä loistavat Stella ja Lumi. Musiikkiteollisuuden ja julkisuuden maailmassa kaikki on kaupan, mutta joskus hyväksikäytön varaan voi rakentaa rakkaussuhteen. 31? (ovh 33?) Esko Seppänen & Ilkka Taipale (toim): Gérard Prunier: EUTANASIA ? PUOLESTA JA VASTAAN (ovh 29?) 24? (ovh 26?) AFRIKAN MAAILMANSOTA ? KONGO, RUANDAN KANSANMURHA JA KOKO MANTEREEN LAAJUISEN KATASTROFIN AINEKSET 33? (ovh 37?) Hinnat sisältävät postimaksut. Tilaukset www.intokustannus.fi, myynti@intokustannus.fi tai puh. 040 179 5297
• PIENELLÄ NÄYTTÄMÖLLÄ K-16 LIPUT 32 ? / 29 ? / 17 ? Kansallisteatteri Facebookissa LIPUT 010 733 1331 (0,083 puhelu+ 0,06/0,17? /min) LIPPUPISTE 0600 900 900 (1,98? /min+pvm) LIPPU.FI Kaikki esitykset tekstitetty englanniksi ja venäjäksi! Ohjaus Yana Ross AMERIKKALAINEN HUIPPUOHJAAJA KANSALLISTEATTERISSA! Visuaalisesti lumoavassa ja häikäisevän kekseliäässä esityksessä villi surrealismi kohtaa ajattoman tarinan. WILLENSAUNASSA LIPUT 29 ? / 26 ? / 15 ? Ohjaus Mika Leskinen Pääyhteistyökumppani ESITYSTÄ SUOSITELLAAN KAIKILLE, JOITA KIINNOSTAA IHMINEN. Yhteistyökumppani
• ilmoitus MAALISKUUN MERKKITUOTTEET
• SISÄLTÖ 25.2.? 24.3.2013 7 AJASSA 8?19 Minea Koskinen Kotipoikien paluu PÄÄKIRJOITUS Jari Hanska on Voiman vastaava päätoimittaja. Hän suhtautuu intohimoisesti kabinettipolitiikkaan, teatteriin ja yhteiskunnaliseen kähmintään. 9 2 / 2013 Nuorisolla ei ole varaa itsenäistyä Britanniassa. Kappelin sossujesset s. 8 ? Keskiluokkaiset peräkammarin valtaajat s. 9 ? Lukijaposti s. 10 ? Ostakaa makkaraa s. 12 ? Tehtaat duunareille s. 13 ? Sananvalta, Teemu Mäki s. 14 ? Nihkeää silkkiä s. 14 ? Rahan voima, Erick Cabrera s. 16 ? Avoimesti salattu s. 16 ? Ruokatohtori s. 17 ? Toisinajattelija, Iida Simes s. 18 ? Valta meille s. 18 Haistan rahaa en ollut työskennellyt päivääkään lehden toimituksessa. Kokemukseni rajoittui vapaan toimittajan hommiin. Jouduin selvittämään, mistä Voiman päätoimittajuudessa on kyse. Mikä Voima on? Vaikka olen myös teatterintekijä, en koe olevani suunnattoman kiinnostunut kulttuurista, joten päätin siirtää vastuun lehden kulttuurisivuista Fi?n päätoimittajalle Hannele Huhtalalle. Heti seuraavana iltana jouduin muuttamaan kantaani suhteessa kulttuuriin. Ajauduin ravintolassa väittelyyn kulttuuripolitiikasta ? ja innostuin valtavasti. Syy oli teattereiden rahoitus. E N N E N V U O D E N VA I H D E T TA TÄSSÄ LEHDESSÄ 22?37 Oikeudenmukaisuuden airut s. 22 ? Kuumotusta Kazakstanissa s. 24 ? Kuukkelin kohtalo s. 27 ? Hyppy vapauteen s. 28 ? Slummi on böndelle tie ylös s. 33? Sinivalkoisin siivin s. 34 Klaus Welp herättää kiinnostukseni aiheeseen kuin aiheeseen. Huomasin, että toimittajana lähden ensimmäisenä seuraamaan rahavirtoja. Kun avustin Kampin Kappelia tutkivaa työtoveriani, tartuin ensimmäisenä kiinni kaupungin ja kirkon välisiin rahavirtoihin. Vasta sen jälkeen kiinnostuin moraalisesta ongelmasta: voidaanko maallinen sosiaalityö viedä uskonnolliseen tilaan? Raha ja valta kulkevat käsi kädessä. Jäin juuri koukkuun tvsarjaan nimeltään House of Cards. Se käsittelee valtaa Yhdysvaltojen sisäpolitiikassa. Kevin Spaceyn esittämä päähenkilö Frank Underwood on sarjassa demokraattipuolueen piiskuri, joka pelataan sivuun ulkoministerin paikalta. Sarjassa Underwood paheksuu entistä neuvonantajaansa, joka on siirtynyt politiikasta öljy-yhtiön lobbariksi. Paheksunta johtuu siitä, että neuvonantaja valitsi rahan vallan sijaan. Vaikka ulospäin usein näyttää, että suuryritykset voivat ostaa kongressin edustajat rahalla, toimii mekanismi itseasiassa myös toisinpäin. Valta vaihtuu tarvittaessa rahaan, mutta kaikki valta ei ole rahalla ostettavissa. TA J U S I N , E T TÄ R A H A Tinkimätön Oksana puun ja kuoren välissä. 22 KULTTUURI 39?53 Tähtäimessä Makhmalbaf s. 39 ? Kulttuuritantta ? Olavi Uusivirta s. 40 ? Suomessa yksin s. 40 ? Kuvakuva, Aila Kauramäki-Vuori s. 40 ? Väänneltyä ilmastototuutta s. 41 ? Kesytä nainen s. 42 ? Enemmän kuin molemmat Koreat s. 41 ? 17 vuotta punkin eturivissä s. 44 ? Mike tyri taas s. 45 ? Häpeällisen gonzoilun kauneus s. 47 ? Sukellus pinnan alle s. 48 ? Tartu runoon s. 48 ? Muut lehdet s. 49 ? Avarampi luonto s. 50 ? Miten siltoja rakennetaan s. 51 ? Korkmanin talous-ABC s. 51 ? Ei pelkkää mäiskettä s. 52 ? TV-liite s. 53 Terjo Aaltonen 39 42 48 KOLUMNIT 14, 16 & 18 AKTIVISMI S. 54 poliiseja ja huumemaailmaa seuraavassa The Wire -tv-sarjassa lopulta tarkkaillaan nimenomaan rahan liikkeitä. Tosielämässä tämä suhde nähtiin myös. Tutustuin eräänä iltana brittiläiseen pankkiiriin, joka vertasi rahoitusalaa huumekauppaan. Sama toimintamekaniikka kuulemma. Myös toimittajat käyttävät valtaa joka ikinen päivä. Se kuitenkin harvoin tunnustetaan. Toimittajan valta näkyy siinä, mihin hän käyttää aikansa. Mihin aiheisiin tarttuu ja mistä jättää kirjoittamatta. Kenelle antaa äänen. Kun tartuin Voiman tarjoamaan massiiviseen vallankahvaan, jouduin tarkastelemaan, mihin lehti valtaansa käyttää. En ole niinkään kiinnostunut katsomaan taaksepäin, mistä Voimassa on aiemmin kirjoitettu, vaan kurkistelemaan uusien kulmien taakse. M YÖS S U OSI T USSA Fanny Malinen linja on hahmottumassa, mutta sain ilokseni huomata, että lehteen on valikoitunut juuri haluamiani teemoja. Voima valaisee rakenteita, joissa raha ja valta lymyävät. Kerromme myös ihmisistä, jotka näiden välissä kamppailevat milloin milläkin puolella. Heidät, joilla ei ole valtaa, käännytetään lentokentältä takaisin kuolemaan, rahattomat rimpuilevat slummeissa ja miehitetyillä alueilla. Huomasinpa painopäivänä senkin, että myös Voiman kulttuurisivut pursuavat analyyseja rahan ja vallan suhteesta. TÄ S S Ä L E H D E S S Ä jari hanska Erick Cabrera Iida Simes S. Kannen kuva: Diego Garcia Teemu Mäki S. S. 14 2 16 18 Voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744 3112, faksi (09) 773 2328, sähköposti voima@voima.?, toimituksen tuksen sähköposti äh toimitus@voima.?, www.voima.? Vastaava päätoimittaja Kimmo Jylhämö, vapaalla 1.2.?31.8.2013, vt. Jari Hanska, 050 551 8997 fifi.voima.fi-päätoimitttaja Hannele Huhtala, 040 572 7506 Toimituspäällikkö Susanna Kuparinen, (09) 7744 3113 Toimitussihteeri Kati Pietarinen Ulkoasu AD, valokuvaaja Klaus Welp (09) 7744 3113, graafikko Mirkka Hietanen (09) 7744 3113, mainosgraa?kko Ninni Kairisalo Kustannuspäällikkö & Toimitusjohtaja Tuomas Rantanen (09) 7744 3115, 040 507 7165 Yhteyspäällikkö Tuomas Korkiakangas (09) 7744 3112, 040 825 5804 ensimmäiset lukijat Anu Harju & Tapani Möttönen harjoittelija Mikko Ollikainen Avustajina tässä numerossa Terjo Aaltonen, Anu Brask, Erick Cabrera, Diego Garcia, Eero Heinonen, Heikki Hiilamo, Anna-So?a Joro, Teppo Järvinen, Aila Kauramäki-Vuori, Minea Koskinen, Fanny Malinen, Teemu Mäki, Veera Paananen, Lea Pakkanen, Peristerakis, Maria Pääjärvi, Kukka Ranta, Antti Rautiainen, Petri Rautiainen, Jutta Sarhima, Hanna Savisaari, Iida Simes, Hannu Siitonen, Kasper Strömman, Tero Tähtinen, Jukka Vuorio, Olavi Uusivirta Julkaisija Voima Kustannus Oy Yhtiön osakkaat Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Heikki Hiilamo & Tuomas Rantanen Jakelu Jari Tamminen, jari. tamminen@voima.? & Jorma Anttila Tilaukset Tuomas Korkiakangas (09) 7744 3113 Voiman vuositilaus 10 numeroa 39 euroa Paino Hämeen Paino Oy, Forssa Painos 70 000, Voima 3/13 ilmestyy 25. maaliskuuta. ISSN 1457-1005
• AJASSA 2 / 2013 8 Mikä oikeus veroaktivisteilla on heikentää kasvua ja työllisyyttä myös Suomessa? Finanssialan keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi ihmettelee tiedotteesssa 15.2.2013 Kappelin sossujesset TEKSTI KUVITUS SUSANNA KUPARINEN MIRKKA HIETANEN Helsingissä sosiaalityön varoja ohjataan kirkon kukkaroon. A M P I N Hiljaisuuden kappelin avajaisista viime kesäkuussa on kulunut yhdeksän kuukautta. Maaliskuussa Helsingin sosiaalilautakunta päättää Kampin Hiljaisuuden kappelissa tehtävän sosiaalityön kohtalosta. On hätkähdyttävää, että sosiaaliviraston satsaus juuri Kamppiin ja kappelin toimintaan on lähes yhtä suuri kuin koko muun kaupungin jalkautuvan sosiaalityön osuus. Se tuntuu hurjalta kaupungissa, missä sosiaalityön resurssit ovat jatkuvasti uhattuna. Onko espoolaisia ohikulkijoita ja turisteja vilisevä Kamppi todella se alue kaupungissa, johon kannattaa satsata näin isosti? K kaupunginvalH tuusto päätti vuokrata Kampissa sijaitsevan arvokkaan tontin ELSINGIN Helsingin seurakuntayhtymälle joulukuussa 2009. Kaupungin ja seurakunnan rahaliikenne Kampin kappelin osalta on kiehtova keitos. Seurakunta maksaa tontista vuokraa kaupungille 5 610 euroa vuodessa. Kaupunki tarjoaa kappelin käyttöön neljä sosiaalityöntekijää ja kaksi Palmian kautta vuokrattua vahtimestaria. Hassua on, että kaupunki maksaa myös kappelin käyttökustannuksia 2 040 euroa kuukaudessa. Maksu peritään siitä, että työntekijät käyttävät kappelia työtilanaan. Toisin sanoen kaupunki maksaa seurakunnalle siitä, että sen työntekijät osaltaan pyörittävät kappelin toimintaa. Vuodessa kokonaiskustannukset ovat sosiaalivirastolle noin 320 000 euroa. työntekijän lisäksi sosiaalivirastolla on kuusi muuta jalkautuvaa sosiaalityöntekijää. Näiden kuuden henkilön osalta kokonaiskustannukset ovat 460 000 euroa vuodessa. ?Hiljaisuuden kappelin sosiaalityö on osa laajempaa jalkautuvan sosiaalityön hanketta?, Kappelin toiminnasta vastaava virkamies, Helsingin kaupungin sosiaalisen ja taloudellisen tuen päällikkö Leila Palviainen kertoo. Idea on mennä sinne, missä ihmiset ovat ja missä tarvitaan välitöntä tukea ja apua. Kampin alueen sosiaalityöntekijät auttavat keskustassa liikkuvia ihmisiä, loput kuusi kiertävät ympäri kaupunkia ja tarttuvat monenlaisiin ongelmiin, esimerkiksi seurakunnan organisoimassa Myllypuron leipäjonossa. Onko juuri Kampissa suurin tarve sosiaalityölle? Onko niukkuuden priorisointi kohdillaan? K A P P E L I N N E LJ Ä N Leila Palviainen ei lähde spekuloimaan sillä, onko tasapaino keskustan ja muun kaupungin välillä oikeudenmukainen. Kysymykseen siitä, pitäisikö sosiaalityötä kuitenkin viedä enemmän lähiöihin, jossa asukkailla on paljon ongelmia Palviainen vastaa, että palvelut luovat tarpeita. ?Kaupungissa niitä on pohjattomasti. Mitä enemmän on tarjontaa, sitä enemmän tarpeita syntyy. On syytä kysyä mikä kaikki yhteiskunnalle kuuluu.? ovat V kritisoineet kaupungin ja seurakunnan kytköksiä. Kappelin A PA A - AJ AT T E L I J AT avajaisissa viime kesäkuussa yhdistys jakoi hanketta kritisoivaa sarjakuvaa. ?Ei se, että rakennetaan kappeli johonkin haittaa ketään?, Vapaa-ajattelijoiden Pertti Jarla sanoo maltillisesti. Ongelma on laajempi. Vaikka kappeli toimii matalan kynnyksen sosiaalityön tukikohtana, tiettyyn aatteelliseen suuntaan kytkettynä se nostaa kynnystä niille kansalaisille, jotka eivät halua olla tekemisissä kirkon henkiolentojen kanssa, tai nimenomaan evankelisluterilaisen kirkon kanssa. Päätös tontin luovuttamisesta evankelisluterilaiselle uskontokunnalle tehtiin ilman kilpailutusta. Jos paikalle haluttiin uskonnollinen rakennus, tontin olisi voinut kilpailuttaa myös muilla uskontokunnilla. ?Seurakunnan maksama vuokra on pieni ja tämä maksaa kaupungille jonkin verran. Se vai- kuttaa tulojen siirrolta seurakunnalle?, Jarla sanoo. helV sinkiläisistä kuuluu evankelisluterilaiseen kirkkoon. Kun AIN 60 PROSENTTIA Helsingin kaupunginvaltuusto keskusteli joulukuussa 2009 tontin vuokraamisesta ja sosiaaliviraston kytkemisestä kappelin toimintaan, muun muassa vihreiden Emma Kari totesi, että ?minä itse koen, että julkisen sektorin ja kaupungin virastojen pitäisi toimia eivakaumuksellisissa tiloissa?. Sosiaalivirastossa Kappelin ja viraston yhteistyö herättää ristiriitaisia tunteita. ?Sosiaalityötä ja kirkkoa ei pidä sotkea keskenään?, eräs virkamies sanoo. Leila Palviainen taas näkee, että hengelliset puitteet eivät haittaa. ?Ketään ei rajata ulkopuolelle?, Palviainen vakuuttaa puhelimessa. ?Se on yksi paikka ihmisten arjessa.? Oikeus palveluihin nähdään hyvinvointivaltion periaatteiden mukaisesti kansalaisten perusoikeutena. Hyvinvointivaltion sosiaaliseen eetokseen ei sisälly kirkollista armon tai kiitollisuuden käsitettä, vaan se on lakisääteistä ja kaikille tasa-arvoisesti kuuluvaa yhteiskunnan perustoimintaa. on kesJ kusteltu paljon esimerkiksi HOK-Elannon hallintoelimissä ULKISUUDESSA istuvien luottamushenkilöiden jääviydestä kun samat henkilöt ovat valtuustossa päättämässä kauppaketjuja koskevasta maankäytöstä. HYVÄ ME, SANOO KAPPELIN VÄKI M A R R A S K U U S S A 2 0 1 3 valmistui Helsingin sosiaaliviraston laatima raportti, jossa tutkittiin, kuinka Kampin kappelin sosiaalityö on lähtenyt ensimmäisten viiden kuukauden aikana käyntiin. Stina Högnabban laatiman Sosiaalityötä Kampin kappelissa -raportin kannessa komeilee sitaatti Walt Disneyltä: ?Kaikista unelmistamme voi tulla totta, jos meillä vain on rohkeutta tavoitella niitä.? Teksti vilisee liike-elämästä tuttuja termejä, kuten ketterä, brändi ja niin edelleen. Raportin lähdeaineistona käytetään sosiaalityöntekijöiden kommentteja ja heidän keskusteluja asiakkaiden kanssa. Siis silloin kun keskusteluiden kirjaaminen on katsottu tarpeelliseksi. Ensimmäisen viiden kuukauden aikana kappelissa kävi yli 200 000 ihmistä. Näistä suurin osa oli uteliaita pällistelijöitä, sosiaalitoimen asiakkaita vain hyvin pieni osa. Sosiaalityöntekijät ovat kirjanneet ylös 326 keskustelua. Dokumentoiduista kävijöistä alle kolmekymppisiä oli vain 13 prosenttia ja helsinkiläisiä yllättäen vain kaksi kolmasosaa. Nuorten tavoittaminen ei ole aivan onnistunut. Jengit ovat saaneet olla rauhassa. Hyvänä piirteenä raportista nousee matala kynnys. Sitä kiittelevät sisään tulleet, mutta raportti ei paljasta keille kappelin kynnys on liian korkea, eli esimerkiksi kuinka moni sinne hakeutuneista tunnustaa toista uskontoa tai on uskonnoton. Kappelin sosiaalityön onnistumista on vaikea päätellä. Jos toimintaa haluttaisiin tutkia tehokkaasti, sitä pitäisi verrata muun jalkautuvan sosiaalityön tuloksiin. ROSVOSEKTORI. Kaupungin kymmenestä jalkautuvasta sosiaalityöntekijästä neljä on lukittu tähän kebabrullaan. HERRAN KÄMMENELLÄ S E U R A K U N N AT ja kirkko hoi- tavat monia sosiaalityöksi miellettäviä tehtäviä perheneuvonnasta ruoka-apuun. Usein kirkko ja uskonnolliset yhteisöt tulevat hätiin silloin, kun yhteiskunnan rakenteet rapautuvat. Se on oikein, ja sitä sopii kiitellä. Hyvänä esimerkkinä on 1990-luvun laman aikana annettu kriisiapu ja suomalaiseen katukuvaan pysyvästi jääneet leipäjonot, joita yleensä pyörittävät erilaiset hengelliset yhteisöt seurakunnista Hurstiin. Hyväntekeväisyys ei silti saisi korvata tai syrjäyttää lakiin kirjattuja, yhteiskunnalle kuuluvia perustehtäviä. Annan tästä esimerkin. Vuonna 2008 sosiaalivirastossa laadittiin Leipäjonossa-selvitys, jossa todettiin, että ?Ilmaisen ruoan jakaminen on Helsingissä jo siinä määrin vakiintunutta toimintaa, että toiminta on tullut jäädäkseen. Vaihtoehdoksi jää yhteiskuntapoliittinen pohdiskelu siitä, millä perusteilla ja miten toimintaa voidaan ja tulisi kehittää.? Selvityksessä pohdittiin lähinnä sitä, miten ruuan jakelulle järjestettäisiin mahdollisimman hy- vät puitteet. Leipäjonoissa nähtiin jopa positiivisia piirteitä: ne ovat toimivaa jätehuoltoa. ?Käyttökelpoiset elintarvikkeet päätyvät hyötykäyttöön kaatopaikan sijasta ja toiminta kokonaisuudessaan, jätehuolto mukaan lukien, tukee kestävää kehitystä?, selvityksessä iloitaan. Sosiaaliasiamies kritisoi selvitystä voimakkain sanankääntein. ?Jo se, että taloudellisesti heikossa asemassa olevien ihmisten hädästä, kaatopaikasta ja toimivasta jätehuollosta puhutaan samassa kappaleessa, on ihmisarvoa loukkaavaa.? Sosiaaliasiamiehen mukaan sosiaalivirasto ei kyseenalaista jonojen olemassaoloa, vaan lähtee esittämään keinoja siihen, kuinka leipäjonot tulee organisoida ja järjestää. ?Leipäjonot eivät ole ratkaisu siihen, että toimeentulotuen ja ensisijaisten etuuksien taso on liian alhainen?, sosiaaliasiamies näpäyttää. Ehkä sosiaalityön siirto Kampin kappeliin tuntuu sosiaalipomoista ja poliitikoista pettävän luonnolliselta, kun valtion ja kuntien velvotteita on heitetty kirkon ja muiden järjestöjen niskoille jo kohta 20 vuotta. Susanna Kuparinen
• AJASSA 2 / 2013 9 Yritys [Narrative Science] on kehittänyt tekstin tuottamisen myös talousjournalismiin. Innokkaimpia käyttäjiä on mm. talouslehti Forbes, joka suoltaa uutisia yrityksen tulostiedoista salamannopeasti. Mediaviikko 18.1.2013 Minea Koskinen Kun kappelin ja sosiaaliviraston kytkystä päätettiin Helsingin sosiaalilautakunnassa sosiaalilautakunnan puheenjohtajana toimi Sirkku Ingervo (vihr.). Hän on myös Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston jäsen. Valtuustossa moni muukin istuu erilaisissa kirkollisissa elimissä samalla kun toimii valtuutettuna, eli kaupungin ja kaupunkilaisten edustajana. Valtuuston kokouksessa joulukuussa 2009 muun muassa valtuutettu Tarja Kantola (sd.) kannatti lämpimästi kappelihanketta ja sanoi puheenvuorossaan ihan avoimesti, että hän on myös Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston jäsen. ?Tätä asiaa on siellä moneen kertaan käsitelty ja se on myös kirkkovaltuuston esityslistalla?, Kantola ilmoitti. TAKAISIN KOTIIN. Brendan Wheeler ei juuri näe isäänsä, joka työskentelee muualla. ei näe omaa tai muiI den valtuutettujen istumista aidan molemmin puolin ongelNGERVO mana, mutta ei vastaa suoraan siihen, onko ollut kaupungin ja seurakuntayhtymän diilin suhteen jäävi vai ei. Sen sijaan hän heittää vastapallon: ?En näe mikä uhka siinä kappelissa on. Musta siellä on onnistuttu.? Ingervon mielestä Hiljaisuuden kappeli on toimiva sosiaalityön paikka ja sosiaaliviraston ja seurakunnan yhteistyö on siksikin luontevaa, että kirkolla on pitkä perinne diakoniatyössä. Ennen kaikkea hän näkee merkittävän eron siinä, että paikka ei ole hänen mielestään niin uskonnollinen kuin kriitikot väittävät. ?Se on niin avoin kuin voi. Kappeli ei ole kirkko?, Ingervo saivartelee. ?Eri asia olisi, jos sosiaalivirastolla olisi Tuomiokirkossa jotain toimintaa.? Tässä kohtaa tekisi mieli kysyä, kuinka moni vakaumuksellinen kristitty tulisi hakeneeksi sosiaalityöntekijältä apua, jos työntekijä päivystäisi kirkon sijaan moskeijassa. Demarien Maija Anttila, sosiaalilautakunnan nykyinen puheenjohtaja, myöntää paikan hengellisen luonteen, vaikka kappelissa ei toimiteta kirkollisia tilaisuuksia. ?Kyllä jonkinlaista hengellisyyttä tavoitellaan. Seurakuntayhtymähän siinä on toisena osapuolena.? että sosiV aalivirasto ja Helsingin päättäjät ovat enemmän tai vähemA I K U T TA A S I LTÄ , män tietoisesti halunneet naittaa sosiaalityön ja hengellisen toiminnan keskenään. Kaupungin ja seurakuntayhtymän yhteistyölle olisi ollut muitakin vaihtoehtoja. Kaupungilla on jo Kampissa vanhalla linja-autoasemalla toimipiste, johon jalkautuvan sosiaalityön yksikkö olisi myös voitu sijoittaa. Silloin kaupunki olisi maksanut tiloista vuokraa itselleen eikä seurakunnalle, ilman aatteellista kynnystä. Paluu peräkammariin EDELLEEN PERHEPOTRETISSA. Joe Jones on kiitollinen hyvistä perhesuhteista. Hänestä vanhempien luona asumisessa on kyse muustakin kuin rahasta. Britanniassa yhä useampi nuori asuu valmistumisen jäkeen vuosia vanhempien luona. 24, kertyy päivittäin työmatkaa huikeat 167 kilometriä. Kilometrejä kertyy myös työssä, sillä hän testaa päivät Bond-elokuvista tuttuja Aston Martin -urheiluautoja. Pian hän siirtyy suunnittelemaan tulevien sukupolvien menopelejä. Puolitoista vuotta sitten Jones valmistui maisteriksi Cambridgen yliopistosta. Tuhansien muiden tavoin Jones muutti valmistuttuaan takaisin lapsuudenkotiinsa. Vanhempien koti sijaitsee Wantagen kylässä Oxfordin eteläpuolella. Yläkerran perimmäisen huoneen sisustus kielii lukiovuosista: vanha putki-tv ja sekävärinen sohva liian pieneen tilaan ahdettuna. Jones raottaa vaatekaapin verhoa. ?Tänne on muodostunut aikakerroksia, koska olen työntänyt uuden tavaran aina päällimmäiseksi.? Laatikoiden ja kansioiden seasta pilkottaa kumivene, ja etualalla on kokoelma viskejä. Vieressä vitriini suojaa miniatyyriautojen kokoelmaa pölyltä. J OE JONESILLE, V A N H E M P I E N S A luona asuvien 20?34-vuotiaiden määrä on kasvanut 20 prosenttia vuosien 1997 ja 2011 välillä, kertoo Of?ce for tyslaina, overdraft. Sen takaisinNational Statisticsin viimeisin ra- maksuun voi matalapalkkaisessa portti. Luku on vaarassa kasvaa työssä kulua jopa vuosi. Osin paluumuuton yleisyytedelleen, jos asumiskustannuksia ei saada hillittyä eikä uusia tä selittävät nuorten elintasotyöpaikkoja synny. odotukset, joita on vaikea lunasBrendan Wheeler, 23, on ma- taa talouskriisin kurimuksessa. jaillut vanhempiensa luona vuo- Wheelerin ja Jonesin vanhemmat den valmistumisensa jälkeen. kuuluvat sukupolveen, joka kävi yliopiston ilmaiIltaisin hän seksi ja maksoi työskentelee talostaan kohbaarissa ja päiu u s t tuullisen hinvisin etsii ilu dia k a e m nan. Sellainen mailuinsinööi t t i t Br nnei a l nykyirin tutkintoaan a p n i näyttää s k i kotii s sille parikympvastaavia töitä. p a ngil Toistaiseksi ei umera kaa Peter pisille luksukb ole tärpännyt. selta. ok ja ikälu kupolveksi. Wheeler usWheeler u s koo, että enmyöntää, ettei n a P simmäinen työhalua muuttaa pois ennen kuin paikka määrää tulevan uran suunnan. Siksi hän löytää pysyvän ja hyväpalkkaisen on hakenut töitä varovasti. työpaikan. ?Olisin ehkä muuttanut pois ?Yliopistossa asuin hyvin köynopeammin, jos olisin hakenut hän asuinalueen vieressä. Nyt paikkoja monipuolisemmin.? asun kotona, koska en halua elää niin kurjasti.? N U O R I L L A valmistuneilla riittää velkaa. Britanniassa opintotuki A S U N T O J E N H I N N AT ovat vuoperustuu lainaan, jota tarvitaan sina 2001?2011 kivunneet 94 prosekä lukukausimaksuihin että senttia, National Housing Fedeasumiseen ja elämiseen. Monilla ration kertoo. Nyt enää noin 20 vastavalmistuneilla on opintolai- prosentilla briteistä on varaa otnan lisäksi lyhytaikainen tilinyli- taa asuntolaina alle 30-vuotiaana. ?Muutaman vuoden päästä suuret ikäluokat vuokraavat meille taloja, joista heidän ei tarvitse luopua ja joihin meillä ei ole varaa?, Joe Jones sanoo. Brittimedia kutsuu kotiin palanneita bumerangilapsiksi ja ikäluokkaa Peter Pan -sukupolveksi. Vanhempien luona asumiseen suhtaudutaan silti hyväksyvästi. Wheelerin mielestä vasta yli 25-vuotiaan kotonaasujan taidot ja motivaatio kyseenalaistetaan. ei sanele asumistrendejä. Jones kertoo, että hän halusi myös viettää aikaa perheensä kanssa. ?En usko, että vanhempien luona asuminen vaikeuttaa sosiaalista elämääni.? Kolmen viikon päästä Jones muuttaa kahden kaverinsa kanssa Oxfordiin. Yksi kaveruksista on ostanut talon omaksi. Se oli mahdollista, koska hänen vanhempansa maksoivat puolet lainan alkupääomasta. P E L K K Ä TA L O U S Minea Koskinen Kirjoittaja asuu Englannissa, eikä enää valita opintotuesta.
• 10 LUKIJAPOSTI 2 / 2013 Lasten kommenttien mukaan osa Youtuben sisällöstä on epämiellyttävää, koska se on totuudenmukaista, videot sisältävät väkivaltaisia kuvia ja sisältö on jaettavissa kavereiden kesken. EU Kids Online-tutkimusprojekti, Aalto-yliopiston tiedote 5.2.2013 )palaute@voima.? Tiedeuskosta: Vol. 2 SEINÄKUKKA Bongaa katugallerian tähdet ja lähetä ne meille osoitteeseen voima@voima.?. Twiitti En ikinä ennen ole selvinnyt koko numerosta ärsyyntymättä. Saska Saarikoski Twitterissä 1.2. Olen harvinaisen ilahtunut huomiosta, jonka mukaan allekirjoittanutta ei kannata käyttää kirja-arvioiden tekijänä. Lisäisin tuohon vielä: allekirjoittanutta ei kannata käyttää ylipäätään minkäänlaisten arvioiden tekijänä. Rinnastamiseni syväekologiaan ei ole perusteltua. En ole koskaan väittänyt olevani syväekologi. Liian iso hattu minulle. Sen sijaan riitelen mielelläni itsensä syväekologeiksi korottaneiden kanssa. Kritiikki on hankala laji. Keisarin palatsiin ei pääse, ellei ole valmis räjäyttämään portteja kappaleiksi. Vastatwiitti Kaikki menetetty jos ei enää edes ärsytä;) Kimmo Jylhämön vastaus twitterissä 1.2. Jouko Kämäräinen Mauton otsikko Jari Hanskan pääkirjoituksen otsikko on todella mauton ja halventaa seksityöntekijöitä. ja huolella, mutta jotain oli selkeästi tapahtunut! Ennen katsoin nimittäin lehdestänne vain anti-mainoksia, mutta nyt olen lukenut lehden lähes kannesta kanteen. Erityisesti mieleen jäi kolumni koiran ja ihmisen kohtelun eroista julkisessa terveydenhuollossa sekä laittoman siirtolaisen auttamistarina. Asiantunteva porukka teillä on lehteä tekemässä! Sellaista journalismia enää harvoin näkee, jossa ei päätoimisesti varota, kenen varpaille kulloinkin astutaan. Tämä on sääli, sillä usein asia ja totuus hukkuvat liialliseen sovinnaisuuteen. Mutta tämä ei onneksi ole teidän ongelmanne! Niin se piti vielä sanoa, että älkää välittäkö, vaikka saattekin ikuisen leiman itseenne ? eikös se ole nykyisellään jopa pienoinen ylpeydenaihe, ettei kelpaa Hesariin töihin! (; Keep up good work. Teitä tarvitaan! Niina Kiitos Kiitoksia hyvästä lehdestä! Olinkin vähän etsiskellyt yhteiskuntakriitistä luettavaa ja yllättäen sitä löytyikin steissin ilmaisjakelutelineestä! (Ei olisi uskonut, joten kannatti napata.) Todellakin luen jatkossakin Voimaa, kun vuoden teemana on tutkiva journalismi Kiitokset vielä kerran, erityisesti ?Talousjournalismin sopulipelit? -jutusta (1/2013). HELSINKI. Pengerkatu, helmikuu 2013. KOMMENTTI nimetön nimetön Laatujournalismia, ei puskasta huutelua! Loukkaava otsikko Otsikko on ala-arvoinen. Eikö Voima kunnioita prostituutiossa toimivien ihmisten ihmisarvoa? Eivätkö he mahdu joukkoon? Huora on loukkaava ilmaisu, jota käytetään myös naisten hallitsemiseen ja kontrolloimiseen ylipäänsä. Ikävä tapa hakea räväkkyyttä. Joukahainen Parasta kulttuurijournalismia Kriittisyydestä itsekriittisyyteen Tän hetken paras kulttuurijournalismi löytyy Voimasta. Ihan pikkuuutisista lähtien se pesee mm. hesarin. Aika ällistyttävää! a Susanna Kuparinen ja tammikuun lopulla vt. päätoimittajana aloittanut Jari Hanska kirjoittivat vuoden 2013 ensimmäiseen <i>Voimaan</i> jutun otsikolla Talousjournalismin sopulipelit. Juttuun oli jäänyt noloja virheitä. <i>Fi?in</i> virheet korjattiin, mutta printtiin virheelliset tiedot jäivät, koska lehti oli jo ehditty painaa. Hyväuskoisuudesta kriittisyyteen -kirjan kirjoittajat, Pohjalaisen Kalle Heiskanen ja Länsi-Savon Tapio Honkamaa, ovat edelleen päätoimittajia, toisin kuin 25. tammikuuta ilmestyneessä Voimassa väitetään. Kyseessä lienee uuden päätoimittajan freudilainen lipsahdus. Heti ensitöikseen hän ryhtyi siirtämään etabloitunutta päätoimittajakaartia ennenaikaisesti eläkkeelle. Lisäksi samaisessa jutussa Keskuskauppakamarin Leena Linnainmaan nimi on livahtanut Telan johtajan Minna Helteen tilalle. Copy-paste-piru oli kopioinut kappaleen kahteen kertaan, kahteen eri kohtaan. Jotta kenellekään ei jäisi epäselväksi, Helsingin Sanomat on julkaissut vieraskynä-palstallaan Telan Minna Helteen kirjoituksen, Keskuskauppakamarin Leena Linnainmaata lehti vain haastatteli. Myös KKK:n tiedotteen otsikko on korjattu Fi?in. Pahoittelemme virheitä. Taso on parantunut Vau. Jostain käsiini osui joulukuun numeronne. En tiedä, onko tasonne parantunut vai enkö ole vain aiemmin käynyt läpi juttu- Kotimaani Unkarin sisäpolitiikan ilmiöitä ei viime Voimassa käsitelty riittävän monitahoisesti. Nimensä piilottavan kirjoittajan tekstissä maa leimattiin äärioikeiston vallassa voimattomana kituvaksi ja demokratiavajeensa takia Valko-Venäjään rinnastettavaksi paikaksi. Jos kirjoittaa nimettömänä, sanalla ei ole painoarvoa. Suomessa on nimekkäitä tutkijoita, joiden tulkintaa olisi voitu lainata nimeään piilotelleen paikallisen yhteiskuntatieteilijän pinnallisten näkemysten rinnalla tai sijasta. Haluaisin myös oikoa pari asiavirhettä. TOI M I T U S PÄ Ä L L I K KÖ jari hanska Moi Susanna ja Jari Kiitos hyvästä Fifi-stoorista näistä nykyisen taloustoimittamisen sokeista pisteistä. Varmasti mekin käytämme liikaa ?rmojen ja yhteisöjen tiedotteita lähteinämme. Mutta mielestäni olennaista näissä ?tiedote-leikkaa-liimaa? -uutisissa on, yrittääkö toimitus naamioida niitä omiksi jutuikseen vai ei. Tähän lienee monella suuri houkutus, koska ?rmatiedotteissa on nykyään kätevästi yritysjohtajien onelinereitä, joilla tiedotejutun saa näyttämään ?oikealta omalta haastattelulta?. Ne verkkolehdet, jotka näin tekevät, sahaavat mielestäni omaa oksaansa ja pilaavat journalistista uskottavuuttaan. Meillä Talsassa on ehdo- ton sääntö, että ?rmatiedotteiden yhteydessä on aina mainittava mahdollisimman näkyvästi ?kertoo yritys XX tiedotteessaan?. Mieluiten monta kertaa, jotta lukija tajuaisi, että tämä on yrityksen näkemys, ei toimituksen. Uutislehden on tasapuolisesti kerrottava, mitä ?rma yrittää väittää. Ja mahdollisimman usein on tehtävä siihen viereen uutiskommentti tai analyysi siitä, miltä asiat toimittajan mielestä näyttävät. Omalla nimellä, rehellisesti ja avoimesti. En väitä, että me olisimme tässä aina onnistuneet. Mokia ja virhearviointeja teemme ihan varmasti. Ohessa liitteenä on Taloussanomien toimituksen huoneentaulu viime vuoden tammikuulta: tällaisen ohjenuora/linjapaperin annan jokaiselle meille töihin tulevalle. Okei, olen puolueellinen tässä asiassa, koska 1990-luvulla olin ehdottamassa Taloustoimittajien yhdistykselle osakeomistusrekisterin luomista. Enkä tykännyt, että siitä luovuttiin. Meillä on myös omat osakekauppaa koskevat sääntömme: www.taloussanomat.fi/media/2012/10/04/ sijoittajamestari-tasta-saisit-taloussanomissa-potkut/201239176/135 Petri Korhonen, toimituspäällikkö Ilta-Sanomat / Taloussanomat
• FIFI.VOIMA.FI 2 / 2013 11 Yksin pärjäämisen sijaan tarvitaan yhteisöllisyyttä ja toisista välittämistä. Demarinuorten puheenjohtaja Joona Räsänen tiedotteessa 14.2.2013 Unkarin uudesta perustuslaista ei ole poistettu tasavalta-nimitystä maan hallintomuotona. Nobelisti Imre Kertészin teos pääsi julkisen keskustelun tuloksena mukaan lopulliseen valtakunnallisen perusopetusohjelmaan. Äärioikeiston toiminta tuli näkyväksi jo edellisen hallituksen aikana. Jobbik toki pääsi 2010 keväällä parlamenttiin, mutta se on joutunut (onneksi) tyytymään huutelijan rooliin oppositiossa. Kirjoituksen lista hallituksen tekemistä vääryyksistä heijastaa ennakkoasenteita: keitähän esimerkiksi ?kommunisteja sympatisoineet historian suurmiehet? ovat, joiden patsaita uhkaa poissiirto? Daniel Nagy Toimitus vastaa: Mediassa sallitaan yleensä nimettömiä kirjoituksia silloin, kun on mahdollista, että jutun julkaiseminen nimellä haittaisi kirjoittajaa tai jutussa esiintyviä henkilöitä. Voimalla ei ole yhtä kantaa asioihin, vaan kirjoittajamme saavat olla asenteellisia. Asiavirheet FIFIN LUETUIMMAT 1. Atlas Saarikoski Rölli menee pahasti metsään Omituisten otusten kerhosta tuli konservatiivinen uusperheidylli. 2. Susanna Kuparinen & Jari Hanska Talousjournalismin sopulipelit Ovatko taloustoimittajat liian kilttejä vai ilkeitä? on oikaistu jutun verkkoversiossa sekä alla kohdissa 1. ja 2. Jari Hanska Voiman vastaava päätoimittaja Kirjoittaja vastaa: Tekstissä on tosiaan virhe: perustuslaista ei ole poistettu toteamusta siitä, että Unkari on tasavalta. Sen sijaan maan nimi on muuttunut uudessa perustuslaissa Unkarin tasavallasta (Magyar köztársaság) pelkäksi Unkariksi (Magyarország). Myös se on totta, että Imre Kertész nostettiin debatin jälkeen sittenkin mukaan opetussuunnitelmaan. Häntä ei kuitenkaan mainita unkarilaisten kirjailijoiden listassa vaan kirjallisuuspalkintoja käsittelevässä osassa, mitä unkarilaiset juutalaisjärjestöt ovat protestoineet. Viesti on järjestöjen mukaan se, että kirjailija ei ole osa Unkarin kirjallisuushistoriaa. Äärioikeisto on sinänsä hallituksesta erillinen asia, mutta nykyhallitus on vain harvoin tuominnut sen toimintaa. Jutun kainalo on otsikoltaan 10 Huoran hommissa Voima satsaa tänä vuonna yhteiskunnalliseen, tutkivaan journalismiin ja sen kehittämi- Frans Vuori ajalta 21.1.?17.2. seen uusissa välineissä, erityisesti teatterissa. 4. Pieta Hyvärinen Feministit fanaatikkoja vastaan Ranskalainen feministi-kirjailija Caroline Fourest luottaa dialogiin, paitsi fasistien kanssa. 5. Jari Hanska FK:n Kauppi: ?Tuomo kävi kuumana jo puhelimessa? 3. Blogi Jari Hanska Pelottavinta Unkarissa ? pelko on aina subjektiivinen tunne. Historian suurmiehistä ja patsaista: Unkarin ensimmäisen presidentin, konservatiivisesta aristokraatista radikaalidemokraatiksi ryhtyneen Mihály Károlyin (1875?1955) patsas purettiin maaliskuussa 2012 parlamentin edustalta. Keväällä 2013 siirretään Attila Józse?n (1905?1937), yhden Unkarin tunnetuimman ja arvostetuimman runoilijan patsas. Mies oli 1930-luvulla kielletyn kommunistipuolueen jäsen. Keväällä 2012 kohuttiin myös vuonna 1958 teloitetun, vuoden 1956 neuvostovastaisen vallankumousajan pääministerin Imre Nagyin patsaan siirrosta, joka ei ilmeisesti toteudu. Patsassiirrot liittyvät hallituksen projektiin, jolla parlamentin ympäristö palautetaan vuotta 1944 edeltävän ajan hengen mukaiseksi. Valko-Venäjän tietotoimiston mukaan presidentti Aleksander Lukashenko totesi 16.11.2012, että sen jälkeen, kun Unkari kyllästyi ?demokratiaan? ja markkinatalouteen, maa tuli järkiinsä. Piia-Noora Kauppi ja Tuomo Pietiläinen ottavat perjantaina yhteen julkisessa väittelytilaisuudessa. 6. Susanna Kuparinen & Jari Hanska Eettisyys ei ole kimppakivaa Kauppalehden metsästyskursseilla saa bondata eliitin kanssa. 7. Blogi Derya Tekin Seuraavaksi kirjarovioon Äärioikeisto Suomessa? Kirjat ovat olleet väkivallan kohteena kautta aikojen. BLOGEISSA HELMIKUUSSA Eekku Aromaa Asevoimaa sairaaloihin? Itävaltalaiset kannattavat siviilipalvelusta niin paljon, että haluavat sen vuoksi säilyttää asevelvollisuuden. Katriina Rosavaara Ainainen ystävänpäivä Tutkimuksen mukaan 57 prosenttia suomalaisista kannattaa samaa sukupuolta olevien avio-oikeutta.
• 12 KULTTUURIHÄIRIÖ 2 / 2013 Vaikuttaa siltä, että ilokaasusta on kehittymässä tänä vuonna todellinen haastaja alkoholille. Se on baari-iltaan verrattuna huomattavasti halvempi nautintoaine, eikä ilokaasu jää elimistöön niin kuin alkoholi. ilokaasua myyvä Joonas Kyllönen, kermaa.?-yhtiön ?nokkamies?, tiedotteessaan 15.2.2013 Rahat tai keksi S A D A N V U O D E N ajan saksalaisen keksivalmistaja Bahlsenin pääkonttorin sisäänkäynnin yläpuolella Hannoverissa roikkui parikymmenkiloinen keksi osana pronssipatsasta. Tammikuussa keksi katosi. Bahlsen sai pian kirjeen, jossa yhdysvaltalaisen lasten tv-sarjan Seesamtien hahmo Keksimonsteri ilmoitti varastaneensa keksin. Kirje alkoi seuraavasti: ?Minulla on keksi. Jos haluatte sen takaisin, haluatte myös lahjoittaa keksejä lastensairaala Bultin kaikille potilaille. Huomatkaa, että MAAILMA & ME koonnut Jari Hanska & Jari Tamminen Kanada ei huoli zombeja K A N A D A N D E M A R E I D E N , New Democratic Partyn edus- taja Pat Martin jatkoi brittiläisen imperiumin parlamentaarisen huumorin ylvästä perinnettä. Hän ylistää parlamentin alahuoneessa Yhdysvaltojen tartuntatautien valvonta- ja ehkäisykeskusta CDC:tä ja Quebecin provinssin viranomaisia siitä, että ne ovat varautuneet ja harjoitelleet zombi-invaasion varalta. Samaan hengenvetoon hän haastoi maan ulkoministerin koordinoimaan zombeihin liittyviä varautumistoimenpiteitä yhdysvaltalaisen virkaveljensä kanssa, koska ?zombit eivät kunnioita valtakunnan rajoja, emmekä halua zombi-invaasion muuttuvan zombimaailmanlopuksi?. Ulkoministeri John Baird vakuuttaa vastauksessaan: ?Kanada ei ikinä muutu zombien turvasatamaksi.? Sanailu päätyi ? täysin odotetusti ? Youtubeen. http://bit.ly/12B8TP7 vaadin lapsille maitosuklaakeksejä, ei tummaa suklaata eikä todellakaan keksejä ilman suklaata.? Muutaman viikon kuluttua keksi löytyi Leibnizin yliopiston edestä ratsastajapatsaan kaulasta. Bahlsen ilmoitti pitävänsä lupauksensa lahjoittaa 52 000 pakettia keksejä hyvänteke- väisyyteen. Yhtiö kuitenkin kieltää vimmatusti mediassa esitetyt spekulaatiot siitä, että kyseessä olisi ollut heidän sissimarkkinointikampanjansa. Eräs pr-?rma puolestaan tarjosi julkisesti työpaikkaa tempauksen orkestroijalle. Jari Tamminen Ostakaa makkaraa Elokuu-runokirjan jälkeen suuvesi- & tamponimainokset sytyttävät sielussasi värinää. rittelee? Vastaus ei ole itsestään selvä. ?Taiteen tehtävä on juuri herättää tämänkaltaisia kysymyksiä?, Tavi sanoo. Tavi näkee runoudessa ja mainonnassa paljon yhteistä. ?Molemmat ovat äärimmäisen täynnä retorisia keinoja. Mainosten retoriikka on retoriikkaa sanan varsinaisessa merkityksessä: pyrkimyksenä on vakuuttaa ja myydä. Runoudessa retoriset keinot taas ovat jollain lailla totuuden ?palveluksessa??, Tavi lisää lainausmerkit itse eikä osaa ihan sanoa, kuinka tosissaan on runouden määrittelyn suhteen. Joka tapauksessa Tavin mielestä runous on ensiluokkainen tapa tutkia mainonnan olemusta. ?Runous voi lainata minkä tahansa kielellisen kokonaisuuden muotoa, tehdä siitä uusia merkityksellisiä kokonaisuuksia ja teoksia.? METARUNOUTTA. Elokuu-kirjan takakannessa on runouden ja mainonnan suhdetta tutkivan Moulin Extra Beauté -kirjan mainos. Lisää liksaa H E L M I K U U S S A K A M P I N kauppakeskuksen edessä pyör- tyiltiin joukolla. Puhtaat vaatteet -verkoston aktivistit halusivat ylläköllään kiinnittää huomion vaateteollisuuden nurjaan puoleen: viime vuonna esimerkiksi Kambod?assa sadat vaatetehdastyöläiset pyörtyivät työpisteisiinsä. Työläisten 60 euron minimikuukausipalkka pakottaa ylitöihin, eivätkä työskentelyolosuhteetkaan ole ideaalit. Maan tekstiilityöläisten ammattiliitto pyrkii neuvotteluin nostamaan minimiliksan 112 euroon. Useat Suomenkin markkinoilla toimivat vaatejätit ? esimerkiksi Gap, Zara, Levi?s ? tuottavat vaatteita Kambod?assa. H&M:n edustajat ovat julkisesti myöntäneet, että työntekijöiden palkat ovat liian alhaisia ja että tarve vähimmäispalkan korottamiselle on ilmeinen. Korotuksen vaikutus kuluttajalle olisi merkityksetön, palkan osuus vaatteen kokonaishinnasta korkeintaan muutaman prosentin luokkaa. www.puhtaatvaatteet.? Kaupungissa saa rakastaa V O I M A S S A 8 / 2 0 1 1 H A A S T A T E LT U Otto Karvonen jatkaa kaupunkitilassa tapahtuvien interventioiden sarjaa. Karvonen ja Helsingin nuorisoasiainkeskus järjestivät osana IHME-festivaalia työpajoja, joissa on valmistettu ?outoja liikennemerkkejä?, joita on kiinnitetty valotolppiin Helsingissä. Tarkoituksena on tarjota yllätyksiä ohikulkijoille ja kannustaa ihmiset kiinnittämään huomiota asuinympäristöönsä. ?Kaikki erilaisia ? kaikki savolaisia?, ?Tässä saa ? Tuolla ei?, ?Älä vihaa ? rakasta? ja muut viestit poikkeavat tavanomaisesta kieltoviidakosta. ?Kaupunkitila on täynnä liikennemerkkejä [..] jotka kertovat meille mitä tehdä, minne mennä ja mikä ei käy päinsä.? Karvonen ilmoittaa työpajojen tuottavan uudenlaisia liikennemerkkejä, jotka tarjoavat ?erilaisia mielipiteitä, kommentteja, ehdotuksia, vitsejä ja visioita?. www.ihmeproductions.? hienoimmaksi provokaatioksi Tavi laskee sen, että tekijät tuotattivat sisällön ulkopuolisilla ja keräsivät heiltä mainosrahat. ?Nostamme vielä tekijäpalkkiot itse.? Täysin vaivattomaksi hän ei kirjaprojektia ulkoistamisesta huolimatta kuvaile. Mainostila ei myynyt itse itseään ja kirjaan onkin päätynyt Tavin myyntipuheluja litteroituna. Myyjän vaivaantuneisuus hohkaa rivien välistä, mutta kokemus ei ole ollut pelkästään kiusallinen. Kaikki mainospaikat silti täyttyivät, yhden paikan ostin omalle, kirjoitustaitojani esittelevälle mainokselle. ?Kun olin aikani mainoksia myynyt, aloin oppia hommassa paremmaksi. Tuntui hienolta päästä isojen yritysten viestintäja markkinointijohtajien juttusille ? siis viedä ihmisten aikaa älyttömällä asialla ja tulla yllättävän vakavasti otetuksi. Kauhean ystävällisesti, asiallisesti ja myönteisesti minua suurimmaksi osaksi kuunneltiin.? K IRJAN Henriikka Tavi laski runoteosten keskimääräisten myyntimäärien ja -tulojen perusteella, että päästäkseen EU:n määrittelemän köyhyysrajan, 1 080 euroa kuukaudessa, yläpuolelle runoilijan pitäisi julkaista 24 runoteosta vuodessa. Vaadittu teosmäärä putoaa puoleen, mikäli kirjoja ei julkaise kaupallinen kirjankustantamo, joka ottaa siivun tuotoista itselleen. Laskelmiensa ja ajatusleikkinsä innoittamana Tavi päätti tuottaa vuoden sisällä 12 runokirjaa. Näistä kirjoista yksi, yhdessä Mikael Bryggerin kanssa tehty Elokuu, koostuu mainoksista. ?Elokuu on osa taiteen kaupallisuutta ja kaupallista kulttuuria tutkivien teosten jatkumoa. Ehkä uskaltaisin sanoa, että se on ideatasolla muita teoksia asteen hävyttömämpi ? se, että kirja koostuu myydyistä mainoksista, on kai jonkinlainen R UNOILIJA ennätys. Kirja muuttuu kaupalliseksi tilaksi.? Tavi puhuu Elokuun kohdalla käsitetaiteesta. Fyysisen kirjan ja tekstien lisäksi koko konsepti ja yleisön reRUNOUDEN RINNALLA udessa ?Runo keinot et retoris tuuden ovat to sessa?.? uk ?palvel aktiot ? tämäkin artikkeli ? ovat osa kokonaistaideteosta. Yhden taidekäsityksen mukaan taiteilijan tarkoitusperät määrittelevät teoksen aseman taideteoksena. Elokuu haastaa kysymään mainosten ja taiteen luonteesta: voiko mainos olla taideteos, jos sen sellaiseksi mää- Jari Tamminen Henriikka Tavi & Mikael Brygger: Elokuu. Poesia 2012. 68 s.
• 2 / 2013 Maid AJASSA 13 Helsingin hovioikeuden mukaan eläkeyhtiö Varma hankki eläkevakuutusasiakkaan Kajaanista ostamalla kiinteistön hintaan, joka ylitti markkinahinnan moninkertaisesti. Suomen Kuvalehti 15.2.2013 Tehtaat duunareille Työläisten valtaama tehdas aloitti tuotannon Kreikassa. R E I K A N Thessalonikissa rakennusmateriaaleja valmistava tehdas Viomichaniki Metalleutiki (Vio.Me.) aloitti 12. helmikuuta tuotannon työläisten itsehallinnoimana. Tehtaan toiminnasta päätetään työläisten kokouksissa, joissa käytetään suoraa demokratiaa ilman johtajia ja hierarkiaa. ?Tästä lähtien työläisille maksetaan oikeudenmukainen ja reilu palkka, joka päätetään kollektiivisesti työntekijöiden kesken?, toteaa tehtaan uusi päätäntäelin eli tehtaan työntekijöiden kokous tiedotteessaan. K talousongelmissa painivan tehtaan palkanmaksu lakkasi toukokuussa 2011, ja tehdas virallisesti suljettiin. Tyhjän päälle jääneet työntekijät eivät kuitenkaan jääneet neuvotto- VA K AV I S S A miksi, vaan valtasivat tehdasrakennukset ja tuotantoon tarvittavat koneet. Yli vuoden kestäneen kamppailun ja lukuisten kokousten jälkeen syntyi päätös käynnistää tuotanto uudelleen. Työntekijöiden valtaamat tehtaat eivät ole uusi ilmiö. Vuoden 2001 jälkeen Argentiinassa on syntynyt lähelle 300 työntekijöiden demokraattisesti hallinnoimaa työpaikkaa, aina terveyskeskuksista sanomalehtiin, kouluista metallitehtaisiin ja painotaloista hotelleihin. esimerkki on levinnyt eri puolille Etelä-Amerikkaa, ja vastaavaa liikehdintää on viime aikoina nähty myös Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Vuonna 2008 Chicagossa New Era Windowsin työntekijät ottivat tuotannon omiin käsiinsä kamppailtuaan kymmenen vuotta edellisten omistajien ja johtajien kanssa. Vio.Men työntekijöiden toimet Kreikassa osoittavat, että tarttumalla itse toimeen, voi päästä irti työttömyydestä ja talouskriisistä. Kuten kaikkien tehdasvaltausten yhteydessä, myös Vio.Men tapauksessa kysymys alkupääomasta on noussut jatkon kannalta keskeiseksi. Laajapohjaista rahoitusta on ryhdytty kokoamaan yksittäisten lahjoittajien ja erilaisten solidaarisuusliikkeiden ja -rahastojen kautta. ARGENTIINAN peristerakis Lue lisää Fi?stä. Kirjoittaja on Suomesta Kreikkaan karannut elintasopakolainen & Fi?n Kreikan kirjeenvaihtaja. Demarinaiset ylpeänä esittää: Feministilaulukirja Raikas ja riehakas setti vanhoja ja uusia naisasialauluja mm. Liiton tyttö, Kotkan Ruusu, Kaunis rietas onnellinen ja Vanha nainen hunningolla ? kaikkiaan 50 upean laulun sanat! Kirjan on toimittanut Merja Minkkinen ja kuvittanut Emmi Jormalainen. Kirjaa voi tilata Demarinaisten verkkokaupasta 25 euron hintaan (+postimaksu). Verkkokaupan ovi on kotisivujemme oikeassa reunassa. Tervetuloa ihanille ostoksille!    ?????????????
• 14 AJASSA 2 / 2013 Suuri osa nuorista käy nukkumaan digitaalisten sisältöjen saattelemana: ennen nukkumaanmenoa makuuhuoneessa lähes puolet (49 % tutkimukseen vastanneista) käy netissä. DNA:n julkaisema Digitaalisten sisältöjen kuluttajatutkimus 20.2.2013 SANANVALTA Kirjoittaja on kuvataiteilija & Aalto-yliopiston professori. Älä kiellä vihapuhetta U S E I M M AT Y S TÄ V Ä N I haluavat, että vihapuheesta rangaistaisiin useammin ja voimallisemmin. Myös oppilaani sanovat, että rasistisesta pöpinästä netissä, lehdissä tai telkussa pitäisi sakottaa vikkelämmin. Minä en kannata vihapuheen kriminalisointia. Päinvastoin, haluaisin poistaa sen nykyisetkin lakiin kirjatut esteet. Kannatan äärimmäistä ilmaisuvapautta, koska tiedän olevani erehtyvä olento. Siksi minun on sallittava niidenkin käsitysteni kritisointi, joista olen vähiten epävarma. Ja vastaavasti minulla on oltava oikeus haukkua kenen tahansa mitä tahansa käsityksiä ihan paskoiksi, jos haluan. Iranin presidentin Mahmud Ahmadine?adin ja minun kesken. Mahmud ei usko holokaustin tapahtuneen, mutta uskoo, että homoseksuaalisuus ja jo siihen yllyttäminen, eli homoudesta jossain muussa kuin ankarasti tuomitsevassa sävyssä puhuminen, on rangaistavaa. Minusta Mahmud voisi yhtä hyvin väittää maata litteäksi. Minä olen varma historiallisista ja biologisista faktoista. Mahmud on varma uskonnollisesta totuudestaan ja kenties vetoaa siihen, miten voimakkaasti hän koko kropallaan ja sielullaan ?luonnostaan? tuntee ja sitä kautta tietää homouden hirveyden. Keskustelu voi käynnistyä vasta, kun sallin keskustelukumppanini esittää myös minulle kaikkein ällöttävimpiä käsityksiä. Mahmud voi kieltää minua puhumasta vapaasti hänen maassaan, mutta minun ei pidä vastata siihen kieltämällä häntä ja hänen kannattajiaan puhumasta soopaa minun maassani. Päinvastoin, vain sallimalla hänen soopansa saan oikeuden ja kyvyn puhua häntä vastaan. Ja sama pätee täkäläisiin hommafoorumirasisteihin, ilmastonmuutoksenkieltäjiin, seksisteihin, talouskasvu-uskovaisiin... KUVITELL A AN VUOROPUHELU on aina laiskurin ja pelkurin keino. Huonoja ideoita ei voiteta kielloilla vaan hyvillä ideoilla. Nyt joku sanoo, että ei se käytännössä noin mene, että jos tolkuttomien ideoiden annetaan tulla salonkikelpoisiksi, yhä useampi saattaa niihin haksahtaa, että kynnys omaksua rasistisia tai homofobisia aatoksia alenee. Vastaan, että orjuuden poistamistakin pidettiin joskus tolkuttomana ideana. Eivätkä huonot ideat ole mitään viruksia, jotka tarttuvat hyviä ideoita helpommin. Jos huonot ideat leviävät, niin se johtuu siitä, että hyvät ideat torkkuvat ylimielisinä tuppisuina alentumatta keskusteluun huonojen kanssa. Jos joku uskoo tai järkeilee, että vihantäyteinen maailma olis paree kuin rauhaisa tai että pedo?lia on mahtavaa tai että vitut ekologiasta; ihmiskunnan olis paree nimenomaan törsätä maapallo ilolla pikaisesti loppuun ja loikata sitten Jumalan kainaloon johonkin toiseen sfääriin, niin uskokoon, järkeilköön. Hänellä on yhtä suuri oikeus haikailla ihmiskunnan joukkotuhoa kuin sitä ekologisista syistä toivovalla Linkolan Pentillä. V U O R O P U H E L U S S A K I E LTÄ M I N E N ja ns. rakentavaan sävyyn ei voi pakottaa, sillä kunnioitus ja myötätunto ja niiden sukulaiset ovat hyveitä. Hyveisiin voi vain kannustaa. K U N N I O I T TA VA A N , M Y Ö TÄT U N T O I S E E N Teemu Mäki Nihkeää silkkiä Asuntoloiden asukkaat ovat Venäjän yksityistämisen väliinputoajia. AMMIKUUN 19. päivä joukko aktivisteja tunkeutui ?Moskovan silkin? eli Mos?elkin asuntolaan vartijoiden estelystä huolimatta. Moskovan silkkitehtaan asuntolan asukkaat olivat pyytäneet aktivistit apuun asuntolan ostaneen liikemiehen Novit?kin mielivaltaa vastaan. Novit?kin palkkaamat turvamiehet olivat poistaneet 14. tammikuuta hellat ja sähköt asuntolan keittiöstä, 15. tammikuuta vartijat rikkoivat yksinhuoltajan asunnon seinän ja 18. tammikuuta he katkaisivat sähköt koko asuntolasta. Asukkaat pelkäsivät, että poistuttuaan asunnoista vartijat eivät päästäisi heitä takaisin. T hajoamisen jälkeen Venäjän virallinen politiikka on ollut omistusasumisen suosiminen. Tähän ollaan pyritty antamalla ihmisten yksityistää niitä asuntoja, joissa he asuivat neuvostoaikana. Julkisesti saatavilla olevaa tilastoa asunnonomistamisen laajuudesta ei Venäjällä löydä, mutta yksityiset tahot ovat tehneet kyselytutkimuksia. Yli kolmen vuoden takaisen kyselyn mukaan omistusasunnoissa olisi tuolloin asunut noin 82 prosenttia venäläisistä. Suomessa heitä on EUtilastojen mukaan noin 75 prosenttia. Korkea asunnonomistajien määrä on tyypillistä kaikissa niissä Itä-Euroopan maissa, joissa asuntoja ei ole merkittävissä määrin palautettu niiden maailmansotaa edeltäville omistajille ? esimerkiksi Romaniassa velattomissa omistusasunnoissa asuu samaisten EU-tilastojen mukaan jopa 98 prosenttia väestöstä. Venäjälläkin ylivoimaisesti suurin enemmistö asunnonomistajista on saanut asuntonsa yksityistämisen eikä pankkilainan avulla. NEUVOSTOLIITON TÄY S M Ä Ä R Ä I S E N kiinteistöveron on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2014. Aiemmin avokäteisesti tuetut sähkön ja veden hinnat nousevat jyrkästi jo nyt, ei vähiten siksi että WTO-jäsenyyden ehdot pakottavat Venäjän nostamaan energian sisäiset hinnat lähelle maailmanmarkkinatasoa. Lyhyellä aikavälillä yksityistämispolitiikka on johtanut Venäjällä, ja Itä-Euroopassa yleensäkin, tilanteeseen, jossa asuntotilanne on huomattavasti parempi kuin muu elintaso antaisi olettaa. Pitkällä aikavälillä politiikka on kuitenkin kytevä aikapommi, koska tulot ovat eriarvoistuneet aivan eri tavalla kuin asuminen. Monilla asuntonsa pikaisesti yksityistäneillä ei tule olemaan varaa remonttiin, ei välttämättä edes sähkö- ja vesilaskun maksamiseen. Suomessa asunnon omistamista on pidetty keskiluokan tunnusmerkkinä. Tämän kriteerin mukaan Venäjän on onnistunut nostamaan 20 vuodessa keskiluokkaan suuremman osan väestöstä kuin Suomi koko itsenäisyyden aikana. Y K S I R Y H M Ä O N jäänyt täysin syrjään asunto-onnesta: neuvostoyritysten taseessa aikanaan olleiden asuntoloiden asukit. Neuvostoliiton aikana oli tavallista, että yrityksen tai valtion viraston vastuulla oli myös asukkaiden asuminen. Näitä asukkaita asunnon yksityistämisoikeus ei koske. Viranomaiset pyrkivät suojelemaan asukkeja yksityisohjelmien yhteydessä säätämällä vuosina 1991?1992 joukon lakeja, joiden perusteella yrityksiä ei voi yksityistää yhdessä asuntoloiden kanssa. Näiden lakien nojalla kaikki Neuvostoliiton julkisten yritysten asuntolat muuttuivat kunnal- lisiksi vuokra-asunnoksi, mutta monet yritykset onnistuivat kiertämään säädöksiä väittämällä asuntolakiinteistöjä teollisuusrakennuksiksi. Näin erityisesti Moskovan kehätien sisäpuolella, missä kiinteistöjen ja tonttien hinnat ovat usein Euroopan huippua. Näin on tehnyt myös Mos?elkin omistaja Novit?ki. paikalle saapuneille OMON-mellakkapoliiseille oli ilmeistä, että Novit?kin toiminnan laillinen pohja oli epämääräinen. He myös ymmärsivät, että asukeilla oli oikeus kutsua luokseen aktivisteja, joiden sulkeminen porttien ulkopuolelle johti yhteenottoon vartijoiden kanssa. Lopulta alueen arvatenkin lahjotut poliisiviranomaiset saivat OMONin painostettua hyökkäämään aktivistien kimppuun. 39 asuntolaan asukkaiden tueksi tunkeutunutta anarkistia ja antifasistia vietiin putkaan. M Y Ö S 1 9 . TA M M I K U U TA Antti Rautiainen Lue koko artikkeli Fi?n blogista. Video asuntolan kon?iktista http:// lenta.ru/video/2013/01/21/dorm/
• TULE MUKAAN ELOKUVATEATTERIN OMISTAJAKSI! AXA on joukkorahoitettu hanke. Haluamme ostaa 1938 avatun AXA-elokuvateatterin Taka-Töölöstä ja pyörittää sitä yhteisöllisesti. Liity yli 300:n perustajajäsenen joukkoon! www.kinoAXA.? ja holvi.com/shop/AXA-ry E N S I - I LTA 15 . 3 . 2 013 Newroz -ju j hla Musiikkia, runoja M kk tanssia, runo noj ja ja ja tarinointia. Ensemble Yaran. Pe 22.3. klo 19, alk. 5 ? Ilta Rasisminvastaisella Viikolla IRVi Kokeellisen taiteen tekijät viikon teemojen äärellä. Abdissa ?Mamba? Assefa & Jimi Tenor. Performanssitaiteilija Baaba Jakeh Chande. Käsitetaiteilijat Amal Laala ja Sari Kivelä & ryhmä. Performanssi- ja videotaiteilija Tomasz Szrama. Isäntänä Willem Wilhelmus. Pääkielenä englanti. La 23.3. klo 19, alk. 5 ? Klubi-iltoja, A-oikeudet, ovet auki klo 18.30 Liput: (09) 310 12000, stoa.lipunmyynti@hel.? ja Lippupalvelu Turunlinnantie 1, Itäkeskus, stoa.?, facebook.com/stoansivu SÄVELLYS KIMMO HAKOLA ? LIBRETTO PEKKA HAKO MONOLOGIOOPPERA AKSELI NIMIROOLISSA JORMA HYNNINEN Kantaesitys Ateneumissa 28.2.2013 klo 19 Esitykset 2.?17.3.2013 Lippuja on rajoitetusti, toimi nopeasti! I N TH E DA R K ROO M PRESENTS A WITH THE PARTICIPATION OF IN ASSOCIATION WITH IN CO-PRODUCTION WITH ZDF IN COOPERATION WITH KUVA: VTM/KKA, YEHIA EWEIS -PIMENNOSSA- AND WITH THE SUPPORT OF PRODUCED BY COMMISSIONING EDITOR DIRECTOR OF PHOTOGRAPHY PRODUCTION DESIGN ORIGINAL SCORE CO-PRODUCERS V IS U A L EFFEC T S DRAMATIC ADVISOR SOUND WRITTEN & DIRECTED BY in-the-dark-room-700x1000mm.indd 1 21.1.2013 10.58 ENSI-ILTA 22.3. KOSKELA ART & MEDIA HOUSE PRODUCTION A FILM DIRECTED BY KIMMO KOSKELA MUSIC COMPOSED AND PERFORMED BY KIMMO POHJONEN WITH SAMULI KOSMINEN TIMO KÄMÄRÄINEN SAMI KUOPPAMÄKI TREY GUNN PAT MASTELOTTO KRONOS QUARTET SOUND DESIGN HEIKKI SAVOLAINEN DOP KIMMO KOSKELA EDITING KIMMO KOSKELA JANI AHLSTEDT ARNE EKLUND COLOR GRADING ON-LINE EDIT JARMO HONKALA ASSISTANT DIRECTOR SAMI LAITINEN SCRIPT KIMMO KOSKELA WITH CONTRIBUTIONS BY ANN GUEDES SAMI LAITINEN KIMMO POHJONEN ARNE EKLUND GERNOT STEINWEG PHILLIP PAGE CO-PRODUCERS GERNOT STEINWEG HEIKKI SAVOLAINEN-HSS PRODUCTIONS ASSOCIATE PRODUCERS ANN GUEDESS PEKKA KORPELA MARKKU TUURNA PRODUCERS KIMMO KOSKELA KLAUS HEYDEMANN SUPPORTED BY THE FINNISH FILM FOUNDATION - PETRI ROSSI, MIA HAAVISTO ESEK -THE FINNISH PERFORMING MUSIC PROMOTION CENTRE - LEENA HIRVONEN AVEK -THE PROMOTION CENTRE FOR AUDIOVISUAL CULTURE - ULLA SIMONEN NORDISK FILM & TV FOND - KAROLINA LIDIN, LISE LØWHOLM ARTS COUNCIL OF FINLAND CO-PRODUCTION WITH YLE TV2 DOCUMENTARIES FINLAND, SVT SWEDEN PRODUCED BY KOSKELA ART & MEDIA HOUSE, FINLAND DISTRIBUTION IN FINLAND PIRKANMAA FILM CENTRE Soundbreaker-julkka 1 15.2.2013 11.01 Lipunmyynti www.lippupalvelu.? Tuotanto Ateneum ja Suomalainen Kamariooppera yhteistyössä Kamariorkesteri Avantin ja Kalevalaseuran kanssa. ATENEUMIN TAIDEMUSEO, KAIVOK. 2, 00100 HKI / TI, PE 10 ?18 KE, TO 10 ?20 LA, SU 11?17 MA SULJ. INFO (09) 6122 5510 / WWW.ATENEUM.FI / VALTION TAIDEMUSEO
• 16 TALOUS & RUOKA 2 / 2013 Lain keskeinen idea on korvata vakituinen turvallisuudesta vastaava virkamieskunta ja poliisi yksityisten turvallisuuspalveluiden vartijoilla. Kauppalehti 20.2.2013 RAHAN VOIMA Kirjoittaja Fi?n Seinäjoen kirjeenvaihtaja, nicaragualainen espanjanopettaja ja ympäristöaktivisti. Vauvankakkaa lautasella osan lapsuudestani pitkin maita ja mantuja ritsa ojossa, taskut täynnä kiviä. Koska meidän 12-henkisessä perheessämme ei ollut lainkaan epätavallista mennä nukkumaan vatsa kurnien, täydennystä ruokavalioon oli hankittava itse. Metsästimme serkkujen kanssa mitä tahansa syötäväksi kelpaavaa: kyyhkysiä, liskoja... Me olimme kuin rutto. Kun löysimme hedelmäpuun, nyljimme sen tyhjäksi riippumatta siitä, olivatko hedelmät kypsiä vai eivät. K U LJ E S K E L I N S U U R E N tarkoitti tietenkin sitä, että meillä oli aina vatsat täynnä loisia. Niihin aikoihin lusikallinen oliiviöljyä ja valkosipulimurska olivat välttämätön pakko ? rutiininomainen parasiittilääkkeeni. Muistan myös edelleen, miltä tuntuu, kun on oikeasti nälkä. Jotakin aivan muuta kuin se tunne, kun edellisestä ateriasta on pari tuntia ja maha sanoo ?chururuuu?. 20 vuotta myöhemmin istun kotisohvallani ja katson videota, jossa kokki Gordon Ramsay kertoo mielipiteitään suomalaisesta ruoasta. ?Ällöttävää. Jumalani, miten ällöttävää.? Näin herra Ramsay kuvailee maistelemiaan ruokia. Minua ei naurata yhtään, vaikka Ramsay ilmiselvästi yrittää saada meidät nauramaan kertoessaan, että mämmi näyttää vauvanpaskalta, tai kun hän sylkee ruoan suustaan lautaselle kuin vihainen pikkukakara. TÄ L L A I N E N R U O K AVA L I O nyt kaksi kuukautta ja maistanut monenmoisia suomalaisia ruokia ilman minkäänlaista yökkäysre?eksiä: leipiä, erilaisia marjoja, perunoita, kaurapuuroa, graavi- ja savukaloja, poroa, kalakukkoa, runebergintorttuja, jouluruokia, hirvipaistia. Ja kyllä, olen syönyt myös karjalanpiirakoita, mämmiä ja leipäjuustoa. Arvatkaa mitä. Hengissä ollaan. OLEN OLLUT SUOMESSA S U O M E S S A O L E N S A A N U T tutustua monien muidenkin maiden keittiöihin. Erilaisia etnisiä ravintoloita löytyy helposti, mutta jos haluaa suomalaista ruokaa, menee vaikeaksi. Ihan kuin suomalaisia hävettäisi oma ruokaperinne. En oikein tiedä, miksi. Kotimaassani Nicaraguassa perinneruokien listalta löytyy muun muassa iguaanikeittoa, kilpikonnanmunia, vyötiäistä, pikkulintuja, papukaijoja, boaa, kivessoppaa sekä perinteikkäät pebre (sian poskia, kieltä, rasvaa ja kaikenlaista pään sisältöä), morongas (sianverta ja chiliä), ja chanfaina (maksaa, munuaisia, sydäntä, keuhkoja ja pernaa). Ystäväni oli sisällissodan aikaan sandinistisissien komentaja. Hän paljasti minulle kerran suosikkireseptinsä sotavuosilta: nuotiolla paistettua apinaa. Herkullisin osa ovat kuulemma kädet, ?oikeen rapsakasti paistettuna sitruunan ja chilin kanssa?. Erick Cabrera Avoin kirje Gordon Ramsaylle Arvoisa herra Ramsay, Näin videonne, jossa maistelitte vauvankakkaa. Olette ilmiselvästi hyvin rohkea ja ennakkoluuloton mies. Kun teidän tekee seuraavan kerran mieli jotakin todella herkullista, voisimme käydä Nicaraguassa popsimassa parit apinankädet. Jos Te metsästätte apinan, minä lupaan huolehtia polttopuista, nuotiosta, sitruunasta ja chilistä. Avoimesti salattu Eräänä perjantai-iltana musta muuttui valkoiseksi & FK:n Kauppi ilmoitti, että omistusten salaus on avointa. keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi ja Tampereen yliopiston journalistiikan vierailuproffa, taloustoimittaja Tuomo Pietiläinen ottivat railakkaasti yhteen 8. helmikuuta Helsingissä järjestetyssä Suuressa väittelyillassa. Debatin aiheena on hallintarekisteröinnin laajentaminen Suomeen eli arvopaperien omistusten piilottaminen, jota Kauppi etujärjestönsä nokkanaisena ajaa. Pietiläinen taas median edustajana vaatii pitäytymistä Suomen avoimessa nykyjärjestelmässä. Kauppi haikailee Ruotsin mallia, joka tarkoittaa, että arvopaperien, kuten osakkeiden, omistukset julkistetaan vain kerran tai kaksi vuodessa. Suomessa omistukset päivittyvät jokaisena päivänä eli järjestelmä on lähes reaaliaikainen. Toimittajat ja viranomaiset saavat aina ajantasaista tietoa omistuksista, mikä vaikeuttaa veronkiertoa ja suhmurointia. F INANSSIALAN EI ETENE salauksen laajentaminen tyssäsi noin vuosi sitten, kun hallituspuolueet eivät päässeet asiasta sopuun. Demarit vastustivat ja kokoomus tuki hallintarekisteröintiä ennen eduskuntavaaleja. Hallituspuolueet asettivat virkamiestyöryhmän selvittämään hallintarekisteröinnin laajentamiseen ja valvontaan liittyviä ongelmia. Työ valmistuu näillä näkymin kesään mennessä. Mitään päätöstä hankkeen jatkosta ei valtiovarainministeriön mukaan ole tehty. Ruotsissa ei haikailla Suomen mallin perään. ?Me on kysytty ruotsalaisilta journalisteilta eikä sieltä tällaista kritiikkiä tule?, Kauppi toteaa. Hän sanoo, että päinvastoin, ruotsalaiset kollegat ovat täysin tyytyväisiä sikäläiseen tilanteeseen. ?Minkä nimisiltä ruotsalaisilta toimittajilta te olette kysyneet?? Pietiläinen utelee. ?No kuule Håkan Perssonilta ja Gunnar Thorvaldsonilta?, Kauppi naurahtaa ironisesti. ?En nyt muista niitä nimiä.? K AUPIN MUK A AN julkisuuden takaamiseksi Kauppi esittää listaa, jossa määritellään, ketkä joutuvat poliittisen vaikutusvallan vuoksi julkistamaan omistuksensa jatkuvasti. ?Mun mielestä on väärin, että viranomaiset rupeis yhtäkkiä määräämään siitä, ketkä ovat julkisuuden ja journalistien kannalta tärkeitä ihmisiä, joita pitäisi seurata?, Pietiläinen kritisoi. Jos Suomessa siirryttäisiin Ruotsin malliin, omistuksista voisi hankkiutua eroon juuri ennen kuin ne tiettynä ennalta sovittuna ajankohtana julkistetaan. OMISTUSTEN OMISTUSTEN HYVÄ RUOTSI? F I N A N S S I A L A N keskusliiton PiiaNoora Kauppi väittää, että Ruotsin N malli toimii hyvin. Todisteeksi Kauppi m viittasi FK:n ruotsalaisten toimittajien v kanssa käymiin keskusteluihin. Voima k otti sähköpostitse yhteyttä FK:n vieso tintäpäällikkö Marjo Lapattoon ja pyysi t lisätietoa. Vastaukset paljastavat, että l etujärjestön tehtävä ei ol välittää neute raalia tietoa vaan lobata intressiryhr mien etuja kaikin mahdollisin keinoin. m Samalla FK istuu valtiovarainministeS riössä ?nanssialan lakeja valmisteler vissa työryhmissä. Mitä se siellä tekee? v S SUSANNA KUPARINEN: Tj Piia-Noora Kauppi sanoi, että FK on kysellyt ruotK salaisilta toimittajilta miten sikäläinen s hallintarekisterimalli toimii julkisuuden h suhteen. Ketä ruotsalaisia toimittajia s FK on haastatellut, milloin, mitä ovat F vastanneet -pohjalta. v vetoaa sijoittajien etuun. Nykyinen henkilökohtaisiin arvoosuustileihin perustuva järjestelmä on jopa 40 prosenttia kalliimpi kuin hallintarekisterien kautta junailtu omistaminen. Luku kuulostaa korkealta, mutta se on Pietiläisen mukaan suurimmalle osalle sijoittajista mitätön. Kustannus haittaa sekuntikauppaa käyviä. Sekuntikauppa on johtanut nopeisiin pörssikurssien heittelyihin. ?Jos suomalainen tekee osakekauppaa ehkä noin kerran vuoK AUPPI MARJO LAPATTO: Kauppi viittasi useisiin eri keskusteluihin, joiden pohjalta meillä on sellainen käsitys, että ärhäkkänä ja kriittisenä tunnettu ruotsalainen media pärjää mainiosti sikäläisen julkisuuskäytännön kanssa. SK: Ketkä FK:ssa ovat keskusteluja käyneet? Virallisissa vai epävirallisissa tilanteissa? Onko keskusteluista tehty raportteja tai muistioita? Kun käytätte ruotsalaisi?a kollegojamme argumenttina julkisuuden pienentämiselle, olisi kiinnostavaa perehtyä heidän kantoihinsa tarkemmin. Ettei tule maalailtua turhia uhkakuvia, jos siellä ollaan tyytyväisiä tilanteeseen. ML: Olemme keskustelleet mediaasiasta eri tilaisuuksien yhteydessä emmekä dokumentoi tällaisia keskusteluja. Toimitusjohtaja Kauppi ei henkilökohtaisesti ole osallistunut näihin keskusteluihin. dessa, sen selvityskustannuksen hinta on ehkä 20 senttiä?, Pietiläinen laskee. Yleisö yltyy aplodeihin. M Y Ö S P I E T I L Ä I N E N tuo väittelyyn oman ehdotuksensa. Hän haluaisi nähdä suomalaisen järjestelmän avoimuuden vientituotteena, jota pitäisi markkinoida muualla Euroopassa. ?Valtiovarainministeriön Tuija Taos kertoi yllättävän tiedon: Yhdysvalloista on tulossa paineita, että Euroopassa siirryttäisiin suomalaistyyppiseen avoimuuteen?, Pietiläinen paljastaa. Kauppi hämääntyy Pietiläisen avauksesta ja sekoittaa, mitä mallia Finanssialan keskusliitto on markkinoinut Brysselissä. ?Me on ajettu että tämmöinen malli, jossa sijoittaja saa valita, tulisi käyttöön myöskin Euroopassa. Me on viety Euroopan parlamenttiin tällainen muutosesitys, jolla on pyritty nimenomaan siihen, että tämä Suomen malli?? ?Mut eihän se ole Suomen malli. Suomen malli on se, joka on läpinäkyvä?, Pietiläinen ihmettelee. ?Suomalainen malli, joka pitäisi olla, niin se että saa valita eli Ruotsin? Sama systeemi kuin Ruotsissa?, Kauppi takeltelee. ?Eli se onkin ruotsalainen malli?? ?Kyllä, se mitä ?nanssiala vie on valinnan mahdollisuutta.? Yleisön ratkaistavaksi jää, kumpi on merkittävämpää: hieman edullisempi hallintarekisteri vai avoimuus. Molempia ei voi saada. V Ä I T T E L Y P Ä Ä T T Y Y. Jari Hanska SK: Tiedättekö ketkä ovat käyneet? Voin kysyä ko. henkilöiltä suoraan. ML: Voitte varmasti keskustella suoraan ruotsalaisten kollegojen kanssa. FKn osalta emme aio tämän tarkemmin asioita eritellä. Hyvää yötä toivottaen, Marjo Lapatto. SK: Huomenta. Eikö FK:n etujärjestönä kannattaisi jakaa informaatiota juuri minulle? Olen median edustaja ja pyydän tietoa, joka liittyy median huoleen julkisuudesta. Pliis, lobatkaa minua ja antakaa informaatiota, jonka pohjalta voin kirjoittaa jutun lehteen aiheella Ruotsissa kaikki hyvin. Esitätte julkisesti väitteitä, joita ei voi tarkistaa ja joita ei siten voi käyttää. Jos antaisitte pyytämäni tiedot, saisitte jeesuspisteet ja nopeuttaisitte työtäni. Olen valmis ottamaan vastaa ruotsalaisten kollegojen teille jakamat ilonaiheet. VA S TA U S TA ei enää tullut.
• TALOUS & RUOKA 2 / 2013 17 Parhaassa työiässä olevien 30?44-vuotiaiden työllisyysasteet eivät ole vieläkään nousseet 1990-luvun lamaa edeltävälle tasolle. Tekniikka & Talous 19.2.2013 Anu Brask on toimittaja ja kokki, joka vastaa keittiöpsykologin koulutuksella kotitalouskysymyksiin. Anu tarjoaa mikron vierestä reseptit sydänsuruihin, kadonneen pullan metsästykseen ja ongelmallisiin sosiaalisiin tilanteisiin. Ruokatohtori Kysymys: MUN SYDÄMENI on rikki. Olen rakastunut tyyppiin, jolta en saa vastakaikua tunteisiini. Tätä on jatkunut jo pitkään. Hän urheilee paljon, ja olen ajatellut, OSA 1 että urheilemalla minäkin voin täyttää tyhjän tilan elämässäni. Alan olla aika lopussa: polvet rikki, sydämessä tuska. Nyt hän muuttaa pois ulottuviltani, enkä tiedä, miten urheiluharrastukseni käy. Jos sekin jää, mitä voin syödä, etten liho kahdessa viikossa muodottamaksi palloksi, mutta ravitsen sieluani? Ruokatohtorin resepti R Klaus Welp P O LV I K I P U J E N parantamin ruualla tuntuu kyllä minen melk pahalta rastilta. Edellä melko mainit mainittuihin henkisiin tiloihin ku voin kuitenkin keittiöpsykologin omin ominaisuudessa suositella erin erinäisiä ruokatoimenp piteitä. E Ensinnäkin, unohd da se tyyppi ja lihomisen pelk ko. Tarvitset nyt mukav vaa seuraa Sydäntä vahvistava soppa (usealle hyvälle tyypille) 1 keskikokoinen kaali 2 reilunkokoista keltasipulia 3 porkkanaa 5 varsisellerin vartta 1 pullukka fenkoli 2 paprikaa (keltainen ja vihreä) 2 tlk tomaattimurskaa + reilu 2 l vettä lempipapujasi (kypsiä) tölkki tai kaksi, riippuen väkimäärästä 2 kasvisliemikuutiota Mausteiksi: 1 tl cayennepippuria (tai chiliä maun mukaan) 1 rkl kurkumaa 2 tl jeeraa 2 tl jauhettua korianteria ½ tl kanelia ainakin 2 valkosipulin kynttä 2 rkl tuoretta inkivääriä raastettuna 1?2 rkl öljyä pari nyrkillistä tuoretta persiljaa ja reilu nippu tuoretta korianteria puolikkaan sitruunan puristetut mehut (suolaa ja mustapippuria) 1. Pilko ja suikaloi vihannekset mieluisan kokoisiksi. 2. Ota ISO kattila. Kuullota lämpimässä öljyssä ensin murskatut valkosipulit ja inkivääriraaste. Lisää kuivat mausteet ja anna niiden hetki paahtua öljyssä, jotta maut irtoavat paremmin. Jos mausteet vaikuttavat kärventyvän, lisää kattilan pohjalle tilkka vettä. 3. Kippaa kattilaan kaikki ja piristävää puuhaa. Kutsu ystäväsi kylään, menkää pulkkamäkeen (reipasta liikuntaa), tehdää yhdessä illallista ja nautiskelkaa. Ulkoilun jälkeiseksi lämmikkeeksi suosittelen mausteista ja lämmittävää papu-vihanneskeittoa. Vaikka kehotankin sinua unohtamaan lihomisen pelon, olen ottanut sen huomioon käyttämällä alla olevan reseptin pohjana perinteikästä laihduttajan kaalisoppaa. Se voi kuulostaa kauhealta, mutta usko pois, että lisäämällä tujauksen mausteita ja ripauksen eksotiikkaa tärähtää tämäkin keitos uudelle tasolle. Pilkkomisurakka hoituu kätevästi yhteistuumin. Samalla voi kauhatolkulla parantaa maailmaa ja vatvoa ihmisuhdeasioita. Kyllä se siitä. rehut kerralla, kaada päälle tomaattimurskat ja peitä vielä vihannekset vedellä. Muista lisätä kasvisliemikuutiot. 3. Kypsennä keitosta miedolla lämmöllä, kunnes vihannekset ovat kypsiä. Tähän menee ainakin parikymmentä minuuttia. Sekoittele välillä. 4. Kypsennyksen loppuvaiheessa lisää pavut, ja anna maustua vielä 5?10 minuuttia. 5. Ennen tarjoilua tarkista maku. Lisää tarvittaessa suolaa ja mustapippuria. Höystä keitto reippaalla määrällä tuoreita yrttejä ja kunnon lorauksella sitruunamehua. (Jos soppaa jää yli, se maistuu seuraavana päivänä vielä ) paremmalta.) VOIMA SUOSITTELEE Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 11.3. asti sta. voima@voima.?. Voima päättää tietojen julkaisusta. VEGAANIRUOKAKURSSI 9.4. & 11.4. kello 17?20 Helsinki www.visili.?/kurssi/vegaaniruokakurssi siin & opitaan, kuinka Ensimmäisellä kerralla tutustutaan kasvisruokaan & erityistuotteisiin käytetään monipuolisesti palkokasveja, täysjyväviljoja, siemeniä, pähkinöitä & kasvikävällisesti lähiruosia, toisella kurssikerralla valmistetaan kasvisruokaa ympäristöystävällisesti tetaan myöhemmin, asta kasvisruokakokki Inna Somersalon opastuksella, paikka ilmoitetaan kakurssi. ilmoittautuminen 22.3. mennessä www.visili.?/kurssi/vegaaniruokakurssi. EUROOPAN KESKUSPANKKI & PANKKIUNIONI 12.3. kello 17.30 rahamuseo, Helsinki Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen luennoi rahapolitiikasta & rahoitusvalvonnasta. ECONOMIC GLOBALISATION 28.2. kello 14 Tampereen ylipisto Werner Sengenbergerin vierailuluento: Economic Globalisation & the Role of International Organisations in the Context of the Current Crisis. OMAT YRTIT KASVAMAAN IKKUNALAUDALLA 26.3. kello 18 Helsinki, Malmitalo Tutustutaan eri yrttilajeihin & niiden kasvatukseen & sadonkorjuuseen.
• AJASSA 2 / 2013 18 Setan tekemään kyselyyn vastanneista vanhusalan ammattilaisista 29 prosenttia ei usko, että sen vanhainkodin asukkaina, jossa vastaaja työskentelee, on tai on ollut seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä. Seta ry:n tiedote 20.2.2013 TOISINAJATTELIJA Kirjoittaja on kirjoja rakastava ihmisoikeusaktivisti. Feminismin pelko ? F E M I N I S T I T R A I V O S T U I VAT ?, kerrottiin taannoin lehtiotsikoissa. Minä riemastuin. Vihdoinkin feministit raivostuvat! Olen feministi ilman muttia ja olen ollut aika ärtyisä jo pitkään. Niinpä feministien raivostuminen on minusta kiihkeä ja kunnioitettava askel eteenpäin, kohti muutosta: vaaditaan kunnolla samanpalkkaisuutta, kasvatetaan naisvaltaisten alojen arvostusta, suojellaan tyttöjen ja naisten seksuaalisuutta, estetään naisten sukuelinten silpominen täällä ja saman tien kaikkialla muuallakin, lopetetaan orjuus, kidutukset ja epäoikeudenmukaiset rangaistukset. Ai syy raivoon olikin Suomen euroviisu. Tsekkasin sen netistä. Outo ja aika typerä renkutushan se on, eikä marry me -anelu todellakaan ole itsenäisen naisen käytöstä, puhumattakaan laulajan vakuutteluista ruveta orjattareksi, mies saa olla herra. ihmeessä Marry me -viisussa nainen lupaa kertosäkeessä ottaa miehensä sukunimen? Kun sukunimilaki aikoinaan muuttui, olin varma ettei juuri kukaan enää ottaisi yhteistä nimeä, koska en käsittänyt mitä järkeä on vaihtaa nimeään. Yllättävän moni kuitenkin ottaa, monen kertoman mukaan lasten takia. Ja aika usein juuri nainen ottaa miehen sukunimen. Sukunimien vaihtamisia, eurohumppaa tai ydinperhettä rakastavia TV-sarjoja voi pitää aika merkityksettöminä asioina. Eräässä feministiblogissa tämän väitetyn raivostumiskohun sanottiin olevan tyypillinen ?rst world problem eli teollisuusmaissa asuvien hyvin toimeentulevien kermaperseiden turhaa vouhkaamista. Mutta ei feminismi ole lainkaan turhaa, tasa-arvo on tavoiteltava tila, ja siihen on vielä paljon matkaa: On järjetöntä, että meistä ja lapsistamme huolta pitävät ihmiset, eli kasvattajat, opettajat ja hoitajat, ovat alimmin palkattuja. Vieläkään ei näy niitä isoja ay-pomoja, jotka ottaisivat sairaanhoitajien ja opettajien työtaistelut vakavasti. Väkivallanteot perheessä tai sen ulkopuolella eivät saa olla uhrien omaa syytä. Kulttuuririennoissa, vapaaehtoistöissä ja järjestöelämässä viihtyvät aktiiviset naiset ovat arvokas voimavara, eivät kukkahattutädeiksi pilkattuina halveksunnan kohde. E N TÄ M I K S I sana suosikkitutkijaltani Susan Faludilta. Hän kirjoitti jo yli kaksi vuosikymmentä sitten kirjan Takaisku ? Julistamaton sota naisia vastaan (Kääntöpiiri 1994). Huomionarvoista on, että feminismin vastustaja voi olla, ja usein onkin, nainen: ?On erityisen vaikeaa paljastaa feminisminvastaisia käsityksiä, jotka on puettu feminismin valepukuun. Mutta on vieläkin vaikeampaa kohdata vastustaja, joka tekeytyy piittaamattomuuden valepukuun. [...] Feminismi on ?niin seitkytlukulaista? sanovat pop-kulttuurin ironikot tukahduttaen haukotuksen. He sanovat olevansa nyt ?postfeministejä?, millä he eivät tarkoita sitä, että naiset olisivat saavuttaneet tasa-arvon. He tarkoittavat yksinkertaisesti sitä, että he itse ovat saavuttaneet vaiheen, jossa ei tarvitse edes teeskennellä välittävänsä. Kyse on välinpitämättömyydestä, joka voi lopulta antaa kaikkein tuhoisimman iskun naisten oikeuksille.? L O P U K S I M U U TA M A Iida Simes Ota valta! SAK & EK ovat lukittuneet juntturaan. Poliitikot & nuoret, nyt on vuosisadan hetki iskeä väliin. Jyrki Katainen vaati joulukuussa työntekijä- ja työnantajajärjestöiltä kevääseen mennessä keinoja työurien pidentämiseksi. Muuten hallitus ottaisi itse vetovastuun aiheessa. Etenkin nuoret maksavat jahkailusta. Elinaikakertoimen vuoksi nuoremmat sukupolvet saavat pienemmän eläkkeen kuin vanhempansa. Eläkemaksut nousevat, ja huoltosuhteen heikentyessä paine veronkorotuksiin kasvaa. ?Päätöksiä lykätään siihen, että suuret ikäluokat ovat päässeet turvallisesti eläkkeelle?, nuorisojärjestöjen kattojärjestö Allianssin puheenjohtaja Hanna-Mari Manninen toteaa. Suuret ikäluokat kahmaisevat nuorten taskuista itselleen hyvät eläkkeet. P ÄÄMINISTERI päätöksenteon ytimeen eli neuvottelupöytiin nuorisojärjestöjä ei päästetä. Hyvä SEN SIJA AN esimerkki on viime kesän Suomi Areena -tilaisuus. ?Olin paneelissa Akavan Sture Fjäderin kanssa, joka hyvin selkeästi totesi, että nuorisojärjestöt eivät ole osa neuvottelusysteemiä?, Manninen kuvaa. Nuorisojärjestöt ovat kyllästyneet odotteluun: Allianssissa ollaan perustamassa työryhmää, joka kokoaa nuorisoalan omat työ- ja eläkepoliittiset linjaukset. E N TÄ J O S työmarkkinajärjestöt eivät onnistu saamaan sopua aikaan ja mitään ehdotuksia ei budjettiriiheen ilmaannu? Tällainen uusi tilanne on täysin mahdollinen. Jo nyt pääkirjoituksissa on ennakoitu työmarkkinajärjestöjen vallan heikentymistä. Akatemiatutkija Mika Pantzarin mukaan hallitus on aikaisemmin voinut vauhdittaa työmarkkinaosapuolten neuvotteluja tarjoamalla verohelpotuksia yritykselle tai osallistumalla palkankorotuksiin. ?Tässä taloustilanteessa on vain keppiä tarjolla. Se muuttaa koko dynamiikan?, Pantzar toteaa. P A N T Z A R N Ä K E E raikkaana ja täysin mahdollisena, että maan hallitus voisi napata vastuun. ?Meillä on monipuoluehallitus ja siellä voidaan ajatella yli etujärjestöjen. Hallitus sanoisi, että eduskunta tekee päätöksen ja teidän työmarkkinajärjestöjen tehtävä on toteuttaa tämä päätös?, Pantzar toteaa. Hallituksen ratkaisun pitäisi kuitenkin ottaa huomioon sekä työntekijöiden että työnanatajien tarpeet. Myös Allianssista ajatus vallan siirtämisestä hallitukselle saa kannatusta. ?Jos tulosta ei tule, olisi vastuullista politiikkaa ottaa päätöksentekovalta sinne, minne se lopulta kuuluu?, Manninen linjaa. Jari Hanska tulee pari, kolme työntekijäjärjestöä, sit haetaan audienssi ja vaihdetaan ehkä pari sanaa pääministerin kanssa, ja hahahahaaa, eduskunta painaa nappia.? NUORISOJÄRJESTÖJEN KUN UN STURE NAUROI V I I M E H E I N Ä K U U S S A Porin Suomi-areenan Ahne sukupolvi -paneelikeskustelussa kannettiin huolta siitä, miten nuoret saataisiin mukaan politiikkaan ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Yleisössä istui paljon nuoria ja nuorisojärjestöjen edustajia. Paneelissa demareiden Osku Pajamäki haukkui suuret ikäluokat ahneiksi paskoiksi, jotka eläkepolitiikallaan hassaavat nuorten tulevaisuuden. Panelistit ihmettelivät, miten meillä hyvinvointivaltiossa on kadotettu sukupolvi, 44 000 nuorta, jotka eivät ole töissä, työkkärissä tai sossussa. ?Meillä syrjäytyy nuorisoa jo peruskoulussa. Ehkä meillä on liian antelias hyvinvointivaltio. No joo, nuoret saa syyttää itseään. Kun he eivät osallistu politiikkaan, niin on ihan turha valittaa, että siellä tehdään päätöksiä, jotka ei heitä miellytä. Osallistumalla voi vaikuttaa?, simputti paneelissa istunut Akavan puheenjohtaja ja eläkeyhtiö Ilmarisen hallituksen jäsen Sture Fjäder. S U O R A L E I K K A U S , tuntia myö- hemmin. Ehkä heinäkuun helle oli sumentanut Sturen pään, sillä keskustelun puolivälissä Akavan johtajaa alkoi kauheasti naurattaa. Puhujat pohtivat, miten työmarkkinaosapuolten eläkepolitiikkaan saataisiin edes ripaus parlamentaarista demokratiaa. Eläkeyritysten hallituksissa istuvat EK:n ja palkansaajajärjestöjen edustajat jakavat toisilleen anteliaita eläke-etuja ja muuta nannaa ? ja sanelevat poliitikoille, miten hommat hoidetaan. ?No siis hehehee, se homma menee niin, että työeläkeyritys miettii, et miten työeläkelainsäädäntöö vois kehittää?, Sture hekotteli mikkiin. ?Tulee joku idea, sit mukaan edustajat vaikuttivat järkyttyneiltä. Onko tämä se viesti, jonka Akavan pomo haluaa nuorille välittää? Että nillittäkää kakarat kaikessa rauhassa, sedät sopivat asiat keskenään joka tapauksessa. Fjäderin hymy hyytyi, kun hän tajusi puhuneensa ohi suun. ?Maksajat päättää?, Fjäder mutisi kiusaantuneena. Samalla hän unohti, että maksajia ovat nuoret, eivät kohta eläkeikään humpsahtavat työmarkkinapomot. Edellisen kerran kuulin Fjäderin analyysia aiheesta valtiotieteilijöiden vuosijuhlassa syksyllä 2011. Silloin Fjäder sanoi, että hyväosaisten nuorten syrjäytyminen on suurempi uhka kuin huono-osaisten: varakkaiden perheiden nuorilta puuttuu kannuste menestyä työelämässä, koska he tietävät perivänsä kämpät ja fyffet. O L I S I kiinnostavaa kurkistaa työmarkkinasetien ja -tätien pään sisään. Ahneen logiikka on se, että mikään ei riitä, joten nuorten rahojen pölliminen tuntuu heistä varmaan ihan luontevalta. Mutta maassa makaavan potkiminen, se vaatii jo kovaa pokkaa. Susanna Kuparinen
• MATKA ALKAA TÄSTÄ. Matka kohti osaamista ja ammattia alkaa kevään yhteishausta. Turun ammattikorkeakoulusta löydät monta mahdollisuutta. AMK-tutkinnon aikuiskoulutuksena ja ylemmän AMK-tutkinnon voit suorittaa myös työn ohella. Pakkaa laukut, tutustu tarjontaan ja hyppää kyytiin. YHTEISHAKU 2013 r ZIUFJTIBLV OVPSFU BJLVJTFU ZMFNNÅU LFWÅU m r WJFSBTLJFMJOFO ZMFNQJFO FSJMMJTIBLV m r ZIUFJTIBLV TZLTZ m Lisätiedot yhteishausta ja opiskelusta Turun AMK:ssa löydät hakusivuiltamme matka.turkuamk.fi www.vimeo.com/ turkuamk Turun AMK, Turku University of Applied Sciences www.turkuamk.fi Steinerpedagogista yleissivistävää ja ammattillista koulutusta Avoimet ovet lauantaina 16.3.2013 KUT SU KASVATUS- JA TAID EAL ALLE Yleisopinnot (myös työn ohella) Opettajakoulutus - luokanopettaja ja varhaiskasvattaja - kuvataiteen aineenopettaja Taidekoulutus - kuvataide - puhe-ja draamataide hakemukset 30.4 mennessä Väri ja muoto- kuvataidekurssi 3.-7.6.2013 w w w. s n e l l m a n - k o r k e a k o u l u . f i Kaikki on mahdollista. Ole mitä haluat! Yhteishaku 2013 suomenkielisiin koulutusohjelmiin 4.3.?3.4. Opiskele miten haluat; verkossa, paikan päällä tai vaikka ulkomailla. Tutustu koulutustarjontaan ja osallistu arvontaan www.tokem.?/onaika. Voit voittaa hotelliviikonlopun kahdelle Tornion Twin City Festivaaleille. Kulttuuriala ? Liiketalous ? Tietojenkäsittely ? Sosiaali- ja terveysala ? Tekniikka
• 'LJLWDDOLVWD NXOWWXXULD NXOWWXXUL SHULQW|l MD PDLVHPDQWXWNLPXVWD YRLW RSLVNHOOD Y D L Q 3 R U L V V D +XPDQLVWLVWHQ WLHWHLGHQ NDQGLGDDWWL MD À ORVRÀ DQ PDLVWHUL JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ HAKU KANSALAISYHTEISKUNNAN ASIANTUNTIJUUDEN JA KULTTUURIPOLITIIKAN MAISTERIOHJELMIIN Jyväskylän yliopistossa toimii Suomen ainoa Kulttuuripolitiikan maisteriohjelma. Ohjelma kouluttaa opiskelijoita kulttuurialojen asiantuntija-, kehittämis- ja johtotehtäviin kansallisiin ja kansainvälisiin organisaatioihin. Valmistuneet maisterit työskentelevät kulttuurihallinnon eri tasoilla, opetus- ja tutkimustehtävissä korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa, tiedotusvälineissä, kulttuuri- ja taidealan laitoksissa, yhdistyksissä ja yrityksissä. Ohjelma on tarkoitettu kandidaatin tutkinnon (180 op) tai vastaavan opintomäärän suorittaneille, joiden opintoihin sisältyy yhteiskuntatieteellisiä aineita. Lisätiedot ja hakuohjeet: www.jyu.?/ytk/ laitokset/y?/oppiaineet/kup/ajankohtaista-kup/ maisterihaku, yliopistonopettaja Kaisu Kumpulainen, kaisu.kumpulainen@jyu.?, 040 805 3498 +DOXDWNR DNDWHHPLVHNVL NXOWWXXULDODQ PRQLRVDDMDNVL" Jyväskylän yliopistossa toimii Kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuuden maisteriohjelma, joka on ainoa laatuaan Suomessa. Ohjelma antaa tieteelliset tiedot kansalaisyhteiskunnasta ja monimuotoisesta kansalaistoiminnasta. Ohjelma kouluttaa kansalaistoimintaan ja kansalaisyhteiskuntatematiikkaan erikoistuneita asiantuntijoita, tutkijoita, opettajia, projektiosaajia ja suunnittelijoita järjestökentän ja julkisen sekä yksityisen sektorin tarpeisiin eri aloille. Ohjelma on tarkoitettu kandidaatintutkinnon tai vastaavan oppimäärän suorittaneille (180 op) ja siitä valmistuu pääaineesta riippuen joko yhteiskuntatieteiden, liikuntatieteiden, kasvatustieteiden tai ?loso?an maisteriksi. Lisätiedot ja hakuohjeet: www.jyu.?/ytk/kans, tutkimusavustaja Jarkko Blomqvist, jarkko.blomqvist@jyu.?, 040 481 8745 Ohjelmat antavat jatkokoulutuskelpoisuuden. Kulttuuripolitiikan maisteriohjelmaan valitaan enintään 10 opiskelijaa ja kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuuden maisteriohjelmaan enintään 25 opiskelijaa valtakunnallisen erillishaun kautta. H O O L H DH P + 0DLVWHULNVL YXRGHVVD 0DLVWHULRSLQWRMHQ RS