• fifi.voim isk 10 maal 2 20 uu a.fi E ANGÉLIQU K I D J O S. 46 GALGON . 39 EL ÄMÄ Ä S ATSIT S. 36 N A UTAMOLL KU 2 S ANI MAA A annes Joh SetäläYorkin nukkujat 35 Taidejuorut 42 Israelin mediasota 8 New Ihanat miehet saunassa 50 Tee vallankumous: rakastu! 54 E IT
• "LÄMMIN PARODIA POHJOLAN JÄYHISTÄ MIEHISTÄ." Variety ELOKUVATEATTEREISSA 12.3.2010 ALKAEN KINOPALATSI HELSINKI - KINOPALATSI TURKU - NIAGARA TAMPERE - PLAZA OULU MUUT KAUPUNGIT HIEMAN MYÖHEMMIN Katso SAMULI PUTRON musiikkivideo "MINÄ RAKASTAN SINUA" osoitteessa www.freetimemachos.com
• ­ unia, aaveita, työtä, iloja... YÖ-NÄYTTELY SEDERHOLMIN TALOSSA ke­su 11­17, to 11­19 · VAPAA PÄÄSY 29.8.2010 asti Aleksanterinkatu 18, puh. (09) 3103 6529 www.helsinginkaupunginmuseo.fi
• ilmoitus MAALISKUUN MERKKITUOTTEET
• voima 2 / 2010 7 1.3.­28.3.2010 rjoitus sis Klaus Welp 9 Nokia Siemens valvoo Iraniin myytiin ohjelmistoja, jotka mahdollistavat tietoliikenteen täyden valvonnan. Kun esitys loppuu ja se ite alkaa seurannut suomalaisen valokuvauksen kehitystä, sitä mitä nimitetään Helsinki Schooliksi. Tiedättehän, valokuvaaja itse kuvan keskellä sängyssä, pellolla tai meressä. Ei mitään ikäviä kuvia. Schoolin kuvat ovat kiehtovia ja kauniita. Ne näyttävät myös epäpoliittisilta. Visuaalisen kulttuurin opettaja Juha Suonpää totesi Helsingin Sanomissa, että nykyisessä huomiotaloudessa "vahvaan omaan muotokieleen tukeutuvan Helsinki Schoolin epäpoliittisuus on kuitenkin näennäistä. On ideologinen valinta jättää kantaaottavat dokumentaariset tai muodoltaan poikkeavat kuvat sivummalle." OLEN SIVUSILMIN H U O M I O TA L O U D E N TA U S TA L L A 28 Puiden ystävät Luonto-Liiton kiertueella esitetään elokuvia ja vastustetaan avohakkuita. Samaanin matkassa Johannes Setälä vaihtoi ALKOvoiman ALKUvoimaan. jyllää kuitenkin prosessi, jossa ongelmat jätetään terveyskeskusten ja sairaaloiden hoidettavaksi. Huomiotalouden seurauksiin kuuluu syrjäytymistä, sairaita, itsensä viiltelyä, ammuskelua, piirityksiä, itsetuhoisuutta, työkyvyttömyyttä ja työttömyyttä. Pahaa oloa & ikäviä juttuja. E N T I E D Ä , O L I S I K O H E L S I N K I S C H O O L I N tapa rajata todellisuus itse asiassa porvarillisen rehellistä. Kauniita, isoja ja kalliita kuvia katsoessa ainakin tietää, mitä niissä ei näe. Olisivatko kuvat syrjäytyneistä ja syrjäytetyistä itse asiassa vääristäviä siinä mielessä, että niitä katsottuaan kuvittelee, että olisi tehnyt jotakin asian puolesta. On ehkä suurimman luokan huijausta uskoa, että taiteessa tietoisuus epäkohdista parantaa maailmaa. Ehkäpä on juuri päin vastoin. Ehkäpä meidän tulisi nähdä kauneus taiteessa ja epäkohdat todellisuudessa. Mainokset & taide Adel Abidin käsittelee teoksissaan mainosviestejä. 10 Klaus Welp Veden valta Markkinatalous ei kaihda ajatusta vesibisneksestä, vaikka vapaasti virtaavan veden kuluttajaa ajatus kammottaakin. 17 s.18 V O I M A S S A O L E M M E yrittäneet kyllä pitää esillä epäkohtia, kuten yllä syrjäytymis- ja köyhyyskeskustelua. Viimeksi Sata-komitea raportin pohjalta helmikuun Voimassa, jossa Heikki Hiilamo kertoi, miksi kukaan ei halua parantaa köyhien asemaa. Jutun perusteella toimitukseen tuli vierailemaan eräs filosofi-demari, joka syytti Voimaa siitä, että edistämme porvarien toivomaa kahtiajakoa vasemmistossa sillä, että syytämme jutussamme SAK:ta. Yhtä vakava puute oli se, että Voima ei jutussa kertonut, mitä kaikkea hyvää SAK on saanut aikaan (ks. s. 44). Sanottakoon tässä, että tiedostamme kyllä Voimassa, mitä työväenliike ja ammattiyhdistysliike on saanut aikaan. Siitä ei vaan seuraa se, että näkisimme demareissa, SAK:ssa saati sitten EK:ssa tämän yhteiskunnan pelastuksen. 19 Teemu Mäki s. 12 fifi.voima.fi 2 2010 maalis kuu ANGÉLIQUE KIDJO S. 46 KANNEN KUVa Klaus Welp GALGON 39 ELÄMÄ Ä S. NATSIT S. 36 KUUTAMOLLA 2 NI SAMAAA s Johanne Israelin mediasota 8 New Yorkin nukkujat 35 Taidejuorut 42 Ihanat miehet saunassa 50 Tee vallankumous: rakastu! 54 Setälä ITE NUORTEN ILLE ILL NUORILLE E LEHTI LEHTI TERVEYS TERVEYS V U EI TULE TULE liite Curly KELLO KELLO E KAU KAULA AU KAULASSA Tähän ongelmaan yrittää vastata myös Juha Jokelan teatteriesitys Esitystalous Espoon kaupunginteatterissa. Jokela ten asettelee lavalle skitsofreenisen parin: irvokkaan vai mi huomiotalouden ja omassa menneisyydessään pyötapa ­ i? a Ei tipp se men riskelevän vasemmiston. Esitystalous-teatteriesityksen ironisen pelastuskertomuksen mukaan porvari pelastaa vasemmiston. Ensituntumalta ajatus etoo, mutta ehkä sekin on totta: Porvarillista elämää viettävän työläisen pitää tulla vasemmistolaiseksi. Kadri Ka Taperson adri Teppo Eskelinen Eskelinen Ei kuitenkaan riitä, että politiikka pelastetaan esityksessä. Tämä pitää tapahtua todellisuudessa eikä teatterissa, joka esittää todellisuutta. Ehkä meidän pitää riisua koko esitystalous alasti, ja katsoa mitä jää jäljelle, sillä ainoastaan ITE-taiteesta tiedämme, mitä se esittää. Sitä itteään. Ajassa .................... 8­18 Musiikki ............... 46­47 Kulttuurihäirintä .........10 Kirjallisuus ..........48­49 Kartalla ........................11 Elävä kuva ........... 50­51 Kimmo Jylhämö Voimakalenteri ..... 19­24 Lukijaposti ............52­53 Talous ...................44-45 Voimahali ....................54 K U K A M E I D ÄT S I T T E N P E L A S TA A ? in stama va os s s. 16 s. 44 4 2 Voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744 3120, faksi (09) 773 2328, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköpostit etunimi.sukunimi@voima.fi, www.voima.fi Vastaava päätoimittaja Kimmo Jylhämö 044 568 1996 fifi.voima.fi-päätoimitttaja Hanna Nikkanen 050 374 0308 Toimitus Hannele Huhtala, Susanna Kuparinen, Tuomas Rantanen, Jari Tamminen, toimittajaharjoittelija Sami Lindfors (09) 7744 3112 Ulkoasu AD, valokuvaaja Klaus Welp (09) 7744 3113, graafikko Mirkka Hietanen (09) 7744 3113, mainosgraafikko Ninni Kairisalo Kustannuspäällikkö & Toimitusjohtaja Tuomas Rantanen (09) 7744 3115, 040 507 7165 ensimmäinen lukija Anu Harju & Tapani Möttönen Avustajina tässä numerossa Suvi Auvinen, CrimethInc., Teppo Eskelinen, Timo Kalevi Forss, Olli-Pekka Haavisto, Fariq Halabjay, Minna L. Henriksson, Heikki Hiilamo, Markus Himanen, Otso Höglund, Heikki Jäntti, Taneli Karvinen, Kristiina Koivunen, Anna Kontula, Jukka Könönen, Pertti Laesmaa, Ville Matilainen, Teemu Mäki, Jorma Mäntylä, Ville Nylander, Sinikka Näätsaari, Erkki Pirtola, Laura Rantanen, Philippe Rekacewicz, Saija-Riitta Sadeoja, Aiju Salminen, Henri Salonen, Nina Sarell, Robert Seger, Eeva Suhonen, Kadri Taperson, Tero Tikkanen, Karstein Volle, Marko Vuorinen, Jukka Vuorio, Marko Ylitalo Julkaisija Voima Kustannus Oy Yhtiön osakkaat Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat & Heikki Hiilamo Jakelu Ville Toivanen (09) 7744 3113 Tilaukset Mirkka Hietanen (09) 7744 3113 Voiman vuositilaus 10 numeroa 39,00 euroa Paino Hämeen Paino Oy, Forssa Painos 60 000, Voima 3/10 ilmestyy 29. maaliskuuta. ISSN 1457-1005
• 12 2 2010 Työttömyysaste 9,5 prosenttia. Vuoden 2010 tammikuussa työllisiä oli 87 000 vähemmän kuin edellisvuonna. Tilastokeskus Possupedia.fi sai lisärahoitusta on myöntänyt yli 130 000 euroa lisärahoitusta sianlihan menekinedistämiseen tähtäävälle Possupedia.fi-sivustolle. Maa- ja metsätalousministeriö tukee eläintensuojelua huomattavasti pienemmillä summilla. Esimerkiksi Suomen johtaviin eläinsuojelujärjestöihin kuuluva Animalia saa ministeriön yleisavustusta 32 000 euroa vuodessa. M A A - J A M E T S ÄTA L O U S M I N I S T E R I Ö Lisää kansanäänestyksiä! POLITIIKKA kolme neljästä haluaa kansalaisille nykyistä laajemmat oikeudet suoraan aloitteentekoon politiikassa, MTV3:n ja oikeusministeriön kysely kertoo. Nuorille IRC-galleriassa tehdyssä vastaavassa kyselyssä peräti 80 prosenttia haluaa lisää vaikutusmahdollisuuksia. Kansanedustajista lähes 60 prosenttia sen sijaan vastustaa kansanäänestysten lisäämistä. fifi.voima.fi Kuka tätä maata johtaa? Voiko kunniaa loukata? Y R I TÄ N O L L A S U O R A P U H E I N E N . Sen vuoksi minut on uhattu haastaa oikeuteen kunnianloukkauksesta. Aina välillä jotkut ystävistäni usuttavat minua haastamaan oikeuteen jonkun minua solvanneen. Kuvanveistäjä Constantin Brancusi töksäytti kerran, että "Kunnia, se on lehmän kusta". Brancusi dissaili valtiollisia kunniamerkkejä mielessään miten ensimmäisessä maailmansodassa miljoonia ihmisiä värvättiin sotaan nimenomaan kansallisen tai muun kunnian nimissä. Minusta hänen kritiikkinsä on edelleen pätevää. Paljon ikävää porvarihallitukselta osattiinkin odottaa. O N TÄ R K E Ä Ä , E T TÄ Y K S I L Ö pystyy arvostamaan itseään niin, ettei ainakaan tolkuttomasti häpeä sitä mitä on. Ja on tärkeää, että yhteisö kohtelee yksilöä itseisarvona eikä hyötyyn tähtäävänä investointina. Mutta paljon tätä enempää kunnioitusta emme mielestäni voikaan toisiltamme vaatia. Voi olla, että pidän arvojasi ja elämäntapaasi tyhminä, naurettavina tai yhteisölle vaarallisina. Minulla on oltava oikeus sanoa mielipiteeni ääneen, kuvin, sävelin tai vaikka tanssien ­ millä ylä- tai alatyylillä tai vitsin varjolla tahansa. Ja sinulla on sama oikeus soittaa suutasi minulle. On vain kaksi rajoitusta. Ensinnäkin, kritiikkiä ei ole pakko kuunnella. Saan kyllä julkisesti vaikkapa lehdissä tai museoissa sinua mollata, mutta en saa tulla kotiovellesi tai työpaikallesi paasaamaan. Toiseksi, eittämättömiä faktoja ei saa sekoittaa mielipiteisiin tai muihin arvolausumiin. Mitä ne "eittämättömät" sitten ovat, on tietysti joskus vähän epäselvää. Yleensä tilanne on kirkas: saan sanoa että maailmankuvasi on rasistinen, politiikkasi sotahullua ja arvosi alaikäisiä, vaikka nämä määreet eivät mielestäsi osuisi ollenkaan. En väitä kertovani luonnontieteellisiä totuuksia ­ kerron vain miltä touhusi minun näkövinkkelistäni näyttävät. E L M I K U U S S A Yle uutisoi, että valtioneuvoston kanslia on pestannut amerikkalaisen konsulttiyhtiö McKinsey&Companyn ideoimaan Suomelle seuraavaa hallitusohjelmaa. Tiettävästi kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Suomessa hallitusohjelmaan käytetään konsulttia. Yleensähän kai ajatellaan, että politiikan perustana on kansan tahto, jota edustaa vaaleissa valittu eduskunta ja sen pohjalta muodostettu hallitus. Eikä siis konsulttifirma. Kuinka väärässä sitä voikaan olla. Pienellä googlauksella selviää, että McKinsey&Company on jo aikaisemminkin esittänyt näkemyksiään Suomen menestystekijöistä. Vuonna 2007 se julkaisi raportin Suomen talous, joka lähtee vähintään kahden prosentin talouskasvusta. Silloin McKinsey&Company mainosti olevansa taloudellisesti ja poliittisesti riippumaton. Se on ilmeisesti pelkkää hyväntekeväisyyttään rahoittanut Suomelle toimintaohjeet. H raportin suosituksia Suomen valtiolle. Hassu juttu, ne tuntuivat kovin tutuilta. Niinpä laitoin jokaisen perään merkinnän, onko uudistus kenties jo ehditty toteuttaa (OK) tai onko sen saavuttamiseksi ainakin tehty jotain (KESKEN). Ihan kaikista en tiennyt (?). Alla lopullinen listaus toimintasuosituksista. (Siis vain konkreettiset, lukuisia epämääräisiä "kehittämisiä", "kouluttamisia" ja "selkiyttämisiä" en kirjannut.) raportti on jopa nykyistä hallitusohjelmaa kattavampi listaus viime vuosien keskeisistä poliittisista uudistuksista. Siinä mainitaan jopa työnantajamaksujen alentaminenkin, jota ei hallitusohjelmassa ollut. Herää kysymys mihin vaaleja, kansanedustuslaitosta, kunnanvaltuutettuja, hallitusta ja koko tätä kallista demokratiasirkusta tarvitaan, jos päätökset tekee yksityinen amerikkalaisfirma? Ja vielä omalla kustannuksellaan. Mutta tähänkin amerikkalaisfirma vastaa itse. Raportissa vaaditaan kansalaisten asenteiden muokkaamista. Maan taloutta näyttävät nimittäin paVUODEN 2007 hiten uhkaavan tavalliset ihmiset, jotka sitkeästi pitävät kiinni ruoastaan, kodeistaan ja julkisista palveluista. Raportissa ehdotetaankin ihmisten "totuttujen ajatusmallien" muuttamista siten, että he jatkossa suostuisivat: · opiskelemaan entistä nopeammin · pysymään työelämässä yli 65-vuotiaaksi · hankkimaan yksityisen eläkevakuutuksen · maksamaan enemmän julkisten terveyspalvelujen käytöstä · luopumaan lähipalveluista · vaihtamaan paikkakuntaa ja alaa työelämän vaatimusten mukaan · sopimaan työajoista "joustavasti työnantajan ja omien tarpeiden mukaan" · hakeutumaan yrittäjiksi. P A L J O N I K Ä V Ä Ä porvarihallitukselta osattiinkin odottaa, mutta päätösten ulkoistaminen yksityiselle firmalle oli sentään yllätys. Anna Kontula sitten Suomelle ehdottivat vuonna 2007? Aloin kerätä N O M I TÄ K O N S U LT I T Mitä McKinsey&Company ehdotti Suomelle 2007 Kunnat Lukumäärän vähentäminen · OK · KESKEN · ? Koulutus Yritysten aseman vahvistaminen yliopistohallinnossa Verot ja muut maksut Verot ja muut maksut Yrityselämä Kansainvälisten koulujen lisääminen Työnantajamaksujen pienentäminen Tuloloukkujen purkaminen M O N E T VÄ I T TÄ VÄT, E T TÄ tarvitaan kolmaskin rajoitus, että "epäkunnioittava" tai esimerkiksi "vihaa lietsova" tyyli on kiellettävä. Olen eri mieltä. Jos pidät aivoituksiani ja toilailujani sietämättöminä, minusta on parempi että sanot sen ääneen sen sijaan, että ryhdyt diplomaattisin sanankääntein myyräntyöhön. Minusta oli hyvä, että Kaarina Hazard sanoi suorat sanat Tony Halmeesta, kun tämä kupsahti. Kaarina pilkkasi Tonya, mutta pääpointti oli irvailla "tiedotusvälineille" siitä, miten ne yhtäältä vuosikausia pilkallisesti herkuttelivat Tonyn toilailuilla ja toisaalta esittivät hänet katujen kasvattamana sankarimarttyyrinä. Tekopyhää kuviossa oli juuri se, että lööppimaakarit tieten tahtoen masinoivat sekä pilkkaamisen että siitä suivaantumisen. Sitä paitsi, Kaarinahan puhui Tonysta sillä samalla räävittömän vitsikkäällä staililla, joka oli Tonyn normaali puheenparsi ja hänen paras puolensa muutenkin. Tilaaja-tuottajamallin (siis markkinalogiikan) käyttöön otto kuntapalveluiden tuottamisessa Yhtiöiden ja liikelaitosten perustaminen, jotta palveluita olisi helpompi tuotteistaa vientiin Yhtenäisen pääkaupunkiseudun metropolialueen kehittäminen Ansioverotuksen keventäminen Yrittäjän omistusasunnon suojaaminen konkurssilta yrittäjäriskin pienentämiseksi Yritysten aseman vahvistaminen yliopistohallinnossa Kansainvälisille yrityksille suunnatun markkinoinnin lisääminen Työttömyysturvan ehtojen tiukentaminen vapaamatkustajuuden estämiseksi Kotitalousvähennyksen korottaminen ja laajentaminen uusiin palveluihin Korkeakoulutuspaikkoja kohdentaminen yritysten mahdollisille kasvualoille Verotuettu "vaihtoehtopörssi" pienille yrityksille Alkoholin ja tupakkatuotteiden verotuksen kiristäminen Julkisen terveydenhuollon maksujen korotus j Opintoseteli Opetuksen maksullisuus muualta tuleville ja hitaasti valmistuville Yliopistovirkojen lakkauttaminen Asuntotuotannon lisääminen pääkaupunkiseudulla ulkomaalaisten osaajien houkuttelemiseksi Teemu Mäki Venäjän ja kiinan kielten opetuksen lisääminen McKinsey&Company
• Osallistu lä he llä änestämä kuvasi ja ä alo ttämällä v uvia! parhaita k Globbarit etsivät hyviä kuvia ja tunnelmia eri puolilta Suomea. Kuvia Suomesta -valokuvakilpailun voittajakuvat pääsevät globbarien korttikampanjan kuvitukseksi. Lähetä kuvasi 25.4. mennessä ja osallistu kilpailuun osoitteessa www.globbarit.fi/kuvia_suomesta. Muista myös äänestää suosikkikuviasi kilpailun kuvagalleriassa! Mitä hyvää Suomessa on? www.globbarit.fi/kuvia_suomesta
• 14 2 2010 Eurooppalaiset naiset ansaitsevat samanarvoisesta työstä keskimäärin 17,6 prosenttia miehiä vähemmän. Euroopan komissio 23.2. Eläinlääkäri antoi puhtaat paperit ilmiannetuille tiloille kuvanneita eläinoikeusaktivisteja moittivaa Närpiön kunnaneläinlääkäriä syytettiin jo syksyllä leväperäisyydestä eläinsuojelutarkastusten teossa. Kunnaneläinlääkäri Esa Kääntee tarkasti lokakuussa mustasaarelaisen sikatilan aktivistien ilmiannon perusteella, mutta ei löytänyt sieltä huomautettavaa. Helmikuussa Kääntee tarkasti turkistarhaajien liiton STKL:n puheenjohtajan Ulf Enrothin minkki- ja kettutilan ja totesi sen moitteettomaksi. T U R K I S TA R H O I L L A Eläinaktivistit kuvasivat salaa tarhoilla -yhdistys on saanut käsiinsä nimettömänä pysyttelevien kuvaajien materiaalia 30 suomalaiselta turkistarhalta. "Suomessa tapetaan joka vuosi kolme miljoonaa eläintä turkiksiksi", yhdistyksen tiedottaja Janna Rancken aloittaa. "Suomi sijoittuu O I K E U T TA E L Ä I M I L L E fifi.voima.fi Koonnut Pertti Laesmaa maailman mittakaavassa toiseksi ketunnahan tuotannossa, suurempi on vain Kiina." Turkistarhoja maassamme on reilu tuhat. "Suomessa tuotetuista turkiksista 98 prosenttia menee vientiin, pääasiassa Aasiaan. Siitä kahdesta prosentista mitä tänne jää, menee 98 prosenttia turk turkissomisteiksi eli esimerkiksi takkien huppujen reunoihin." Yksi turkistarha työllistää keskimäärin 0,7 henkilöä ja on suurelle osalle tarhaajista vain sivubisnes. "Sirkka-Liisa Anttila voisi halutessaan kieltää tarhauksen heti." Katso videokooste Fifistä. www.adressit.com/tarhauskielto Kotus-työryhmä ehdottaa Kotukselle uutotukselle ta nimeä. Koska täällä ei enää entiseen malliin tutkita, pitää tutkimus-sana poismus-sana taa nimestäkin. Uusi Kotus olisi Kotimaisten kielten keskus, och samma på svenska. ma Toisaalta kotimaisista kielistäkään ei jää paljon jäljelle, kun on viitomakieli, romani ja saamen kielet lähtisivät yliopistoivät hin. Että ei me taideta sitten olla kuin joku keskus vaan." skus Terhi Ainiala, dosentti, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, tkimuskeskus, Hiidenkivi 1/2010 Kauhajoen koulusurman tutkintaryhmä suosittaa tiukennuksia aseiden saatavuuteen. Toinen tutkimus muistuttaa, että pienasekeskustelussa unohdetaan naisten rooli aktiivisina toimijoina. Me teatterin näyttelijät emme ole sillä tavalla julkiä suuden henkilöitä, kun emme ole telkkarista tuttuja. arista Esimerkiksi kesäteatterin Toppilan möljän ensi kesän esinsi tyksiä mainostetaan sillä, että tule katsomaan tv:stä tuttun ja näyttelijöitä. Ilman nimiä! Todelliset, televisiosta tutut evisiosta tähdet tulevat kesällä Toppilan möljälle." Tuula Väänänen, Teatteri 1/2010 Tuntui absurdilta, että profiilikuvissaan pullo kädessä riekkuvat kaverit muistelivat kaihoisin sanankääntein ystäväänsä jättäessään viimeiset terveiset isännättömäksi ännättömäksi jääneen profiilin seinälle. Facebookin hautajaisissa ei ole ajaisissa pukeutumisetikettiä, mutta voit osoittaa tyylitajusi klikkaamalla "tykkää"-nappia osuvan osanoton kohdalla." Aasialaisista puhuminen yhtenä joukkona on tietty sama kuin kutsuisi suomalaista gigoloksi." Antti Toivonen, Markkinointi&Mainonta 3/2010 Pienasekonflikteissa kuolee eniten ihmisiä. Sampo Rouhiainen, Turun ylioppilaslehti 2/2010 Kuopion kampustoimittaja irtisanottiin tuotannollistaloudellisista syistä ja Joensuun kampustoimittajalle pantiin lisätunteja. Lain mukaan ketään ei sovi potkaista pihalle, jos jollekulle lisätään työtunteja. Hiekkalaatikkoleikkejä voisi jatkaa loputtomiin ja pyytää kerhotädeiksi ammattiliiton lakimiehet." Veera Järvenpää, Uljas 11/2010 A S E I TA pidetään vain miesten asiana, ja mieskuva-analyysi ohitetaan. Naiset ja vähemmistöt nähdään uhreina", Henri Myrttinen sanoo. Valmiita muotteja naisten ja miesten osallisuudesta pienaseväkivaltaan ravistelee tutkimus Sexed Pistols: The Gendered Impacts of Small Arms & Light Weapons (2009). Myrttinen on yksi sen toimittajista. "Esimerkiksi Suomen sisällissotaa on tarkasteltu vain miesnäkökulmasta. Punakaartissa oli myös naistaistelijoita." nä nä, jotka saavat rah ja naisia." rahaa Myrttinen muistuttaa, että naiset voivat olla myös aktiivisia rauhanrakentajia. Somalialaiset naiset ovat esittäneet runoja rauhan luomiseksi ja Ugandassa naiset osallistuvat aktiivisesti aseidenriisuntaan. pienaseet ovat maailmanlaajuinen ongelma. "Kosovon, Nepalin ja Sierra Leonen sisällissodat olivat pienasekonflikteja. Kun yleisesti maailmalla puhutaan sodan uhista, keskusteluun nousevat järeämmät aseet, kuten neutronipommit ja tankit. Unohdetaan, että pienasekonflikteissa kuolee eniten ihmisiä. Jenkeissä kevyitä aseita on enemmän kuin missään muussa maassa." "Helposti saatavia aseita käyttävät niin siviilit kuin sotavoimat. Usein paikoissa, joissa on nuori väestö ja suuret tuloerot, on paljon pienaseväkivaltaa", kertoo Myrttinen. Määritelmä ei kuitenkaan päde hänen nykyiseen kotikaupunkiinsa Jakartaan. MYRTTISEN MUK AAN Olisiko ongelma sittenkin työelämässä, joka tuntuu nykyään monella alalla toistavan sokeasti kestämättömiä toimintatapoja? Tehtäviin halutaan motivoituneita, nälkäisiä ja adrenaliinia uhkuvia nuorukaisia, joiden presenssi täyttää huoneen. Motivaatio on kuitenkin usein teeskentelyä, eikä ole järin inhimillistä edes odottaa mitään muuta. Ihannetyöntekijä on amerikkalaiseen tapaan ainakin verbaalisella tasolla minäänsä täynnä. Itsevarmuutta korostetaan yli kykyjen. Mitä ihmettä työelämä tekee tällaisilla oman elämänsä sankareilla?" Annu Nieminen, Aino 1/2010 tukivat sissiliikettä tuomalla ruokaa ja viemällä viestejä sekä kantamalla aseita", Myrttinen jatkaa. Hänellä on yli kymmenen vuoden kokemus Itä-Timorilta ja Indonesiasta. Myrttinen muistuttaa, että Acehin rauhanneuvottelijat unohtivat naistaistelijat, vaikka YK:n päätöslauselma velvoittaa ottamaan huomioon naiset rauhanrakentamisessa. Ajateltiin, että he voisivat vain palata takaisin kotihommiin. "Kansainvälisissä neuvotteluissa unohdetaan sukupuolikysymykset ja käsitellään vain abstrakteja asioita." " I TÄ -T I M O R I L L A N A I S E T ta, hän seuraa kotimaan tapahtumia. "Miksi pienaseväkivallassa puhutaan niin vähän sisäisestä syrjäytymisestä? Ja miksi Suomessa on niin paljon pienaseita?" Keskustelussa esitetään, että metsästysaseet ovat osa kulttuuriamme ja että suomalaiset tietävät miten aseita käytetään. "Mistä metsästyskulttuuri tulee ja miksi se on niin miesvaltaista?" Myrttinen jatkaa kyselemistä. Hän myös korostaa, että uudenvuoden ampumavälikohtauksessa nostettiin esille etninen asema, ei miesnäkökulmaa. "Kauhajoen ja Tuusulan koulusurmaajilla oli keskiluokkainen tausta. Kyseessä ei ole fyysinen vaan henkinen syrjäytyminen." Asefetissien kulttuureissa partahöyliä myydään hävittäjäkoneiden avulla. Tästä huolimatta Myrttinen ei usko, että pienasesurmat ovat vain miesten asia. "Muistat varmaan Albertinkadun ampumaratasurmat, joissa asetta käytti Nokian insinöörinainen." Eeva Suhonen poissa Suomesta noin kymmenen vuotVA I K K A M Y R T T I N E N O N O L L U T Pienaseiden maailmanpolitiikka · Kongossa naisia raiskataan aseilla. Samaan aikaan osa naisista osallistuu aseiden kätkemiseen. · Sierra Leonessa ja useissa muissa Afrikan maissa pienet tytöt on pakotettu aseisiin ja seksiorjiksi. · Haitilla naiset ovat perustaneet aseellisia itsepuolustusjengejä. · Pohjois-Irlannissa naiset salakuljettavat aseita ja saavat siitä elantonsa. Lastenvaunut toimivat salakujettajien esirippuna. · Panaman sodan jälkeen Latinalaisessa Amerikassa kuolee edelleen valtavasti ihmisiä pienaseväkivaltaisuuksissa. Muumit pois laaksosta. Petri pois maljasta. Maailma pois kaikkeudesta. Karjala pois piirakoista. Pois se minusta, soljuu rupattelu sopuisasti bittiavaruudessa." Joona Saulamaa, Maailman kuvalehti 2/2010 merkitystä sekä aseellisissa konflikteissa että kotiväkivallassa. On maita, joissa ei ole virallisesti sotatilaa, mutta aseellinen väkivalta on varsin näkyvää. Ja naiset voivat olla tavalla tai toisella aktiivisia. "Sen lisäksi, että konfliktissa on mukana äitejä, taistelevia miehiä pidetään seksikkäinä toiminnan miehiPIENASEILLA ON
• Ann Sundholm ja tuleva Galleria Titanik. Kuva: Tiina Nyrhinen. Koko ARTE 50 vuotta 29.1.­2.5.2010 kuva WÄINÖ AALTOSEN MUSEO Näyttelyn oheisohjelma: Taiteilijatapaamiset sunnuntaisin klo 14 28.3. Arten 1960-luku: Raimo Aarras, Juhani Vikainen, Jorma Jaakkola 11.4. Arten 1970-luku: Harro Koskinen, Erkki Mykrä, Matti Helenius 18.4. Arten 1980-luku: Hilkka Könönen, Ann Sundholm, Anna-Maija Aarras 25.4. Arten 1990-luku: Minna-Maija Lappalainen, Anu Vaisto, Tiina Vainio, Erika Adamsson 2.5. Arten 2000-luku: Visa Suonpää, Paula Väinämö Keskustelutilaisuudet keskiviikkoisin 3.3.­24.3. klo 18 Museolab-työpajat keskiviikkoisin 3.2.­17.3. klo 17­19.30 Teemapäivä lapsille ja perheille su 21.3. klo 10­15 Oheisohjelmiin pääsylipun hinnalla! Kysy myös lisää edullisesta Arte Vip-passista. Lisätiedot www.wam.fi Jani Ruscica, 29.1.­11.4. Erkki Nampajärvi, 16.4.­30.5. Jiri Geller, 11.6.­12.9. Hanna Haaslahti, 1.10.­14.11. Julie Nord (DK), 26.11.2010­16.1.2011 TURUN KAUPUNGIN TAIDEMUSEO ITÄINEN RANTAKATU 38, 20810 TURKU AVOINNA TI, TO­SU 10­18, KE 12­20 W Ä I N Ö A A LT O S E N M U S E O www.turuntaidemuseo.fi
• 16 2 2010 Johtajat kokevat olevansa yksin eettisesti haastavissa tilanteissa, Jyväskylän yliopiston tutkimus kertoo. Kasvista kouluun! kunnallisessa Globala-lukiossa eletään sen opettaman vastuullisen ympäristöopin mukaan: koulussa tarjotaan joka päivä vain kasvisruokaa. ETC-lehti kertoo, että kun ehdotettiin listalle myös kalaa, opiskelijat protestoivat. "70 prosenttia oli sitä mieltä, että pitää tarjota vain kasvisruokaa", rehtori Lars Benon kertoo. Oulussa ollaan samoilla linjoilla: Yle uutisoi helmikuussa, että koululaisten mielestä kasvisruoka voittaa rössypotun, tuon pohjoissuomalaisen veripalttuherkun. TUKHOLMALAISESSSA Eläinterroristit oikeudessa suuroperaation myötä maan eläinaktivisteja kohtaan kymmenen henkilöä joutuu 2. maaliskuuta oikeuden eteen. Satoja poliiseja osallistui toukokuussa 2008 käynnitstettyyn operaatioon. Syytteenä tuominä tuilla on rikolliseen järjestöön kuuluminen ja järjestöön rekrytointi. I TÄ VA L L A N P O L I I S I N Itävallassa otettiin pari vuotta sitten käyttöön lähinnä mafiaa ja terroristeja vastaan suunnattu laki, jota nyt käytetään myös aktivisteja kohtaan. Lain mukaan ei ole sallittua muodostaa yli kymmenen hengen ryhmää, jota johdetaan yrityksen kaltaisesti ja joka tähtää poliittiseen tai taloudelliseen muutokseen rikollisen toiminnan kautta. Rikosnimike täyttyy aktivistien kohdalla tehotuotantotilojen luvattomasta kuvaamisesta sekä esimerkiksi juli julisteiden liisteröinnistä. Jukka Vuorio Vuori Pienen ketun valinta TÄ N Ä Ä N K I R J O I TA N Y S TÄ VÄ S TÄ N I . Luonani asui monta vuotta sitten pieni tyttökettu, kuulemma isosta tarhasta peräisin. Alussa se pelkäsi kaikkia ja kaikkea. Se oli kipeä: jalat olivat vääntyneet ja suolistohäiriöt pahoja. Parissa päivässä se ystävystyi koirien kanssa ja asui meillä koko talven, keväällä katosi. KORRUPTOITUNUT Veden kaupallistaminen ei ole uusi ilmiö. SAIN HARVINAISEN TILAISUUDEN seurata ketun kasvua ja kehittymistä. En halua väittää, että kettu olisi samanlainen kuin koira ­ en tykkää yleistämisestä, jokaisella koiralla, kissalla ja muulla eläimellä on oma luonne. Mutta kokemukset koirien auttamisesta helpottivat myös ketun kanssa. Ajan kuluessa ketun terveys parani. Se oppi juoksemaan vammaisilla jaloilla. Monipuolinen ruoka, lääkkeet ja liikunta paransivat sen oloa. Olin onnellinen, kun näin, miten pieni eläinlapsi juoksi lattialla vihreän lelujäniksen kanssa. Se leikki. Ketulla oli omat äänet ja ilmeet erilaisille tunteille ja tarpeille. Hän teki valintoja ruoasta, ystävistä, tekemisistä. Jos hänellä oli tylsää, hän rikkoi jotain tai juoksi ympäri taloa pudotellen tavaroita hyllyiltä. Kettu teki, mitä itse halusi, eikä minulla ollut aikomusta sitä kesyttää. Minusta hän ei pitänyt, eikä muutenkaan ihmisistä. Kuka häntä voisi siitä syyttää. Hän tiesi, että minulla oli ruokaa, ja se oli ainoa syy kommunikoida kanssani. hallitus" lukee asuntos" vaunussa, joka on törsa, röttänyt Eduskuntatayt edessä jo lon älakossa viikkotolkulla. Nälkälakossa oleva Marko Sihvonen on ilmoittanut, että moittanut, nyt on "meneillään luonnonvarojen ja onnonvarojen kansallisomaisuuden yksityistäminen monilla pohjavesialueilla". lla". Pelko vedestä ei ole haihattelua. e Worldwatch Institute on julistanut, että "vesivaje saattaa olla aikamme a nlaajuinen väheksytyin maailmanlaajuinen ympäristöhaaste". M Y Ö S B I S N E S M A A I L M A tietää vesikriisin vakavuuden. Water Scarcity & ing Climate Change: Growing Risks for Buportti sinesses & Investors -raportti varoittaa yrityksiä vesipulasta. Kriisi luo vesibisnekselle markkinat. Veden kaupallistaminen ei ole aminen e uusi ilmiö. Jo vuosien ajan Maailn lman kauppajärjestö WTO tehnyt töitä markkinoiden avaamiseksi. seksi. Tosin EU:n vesidirektiivi määritteektiivi i lee, että "vesi ei ole tavallinen kaupal vallinen kaupallinen tuote, vaan pikemminkin perintö, jota on sellaisena suojeltava, puolustettava ja kohdeltava". Kaupallista käyttöä ei ole kielletty. omaisuutta vaan koko kansan yhteisomistusta. Tulevassa vesilaissa myös pohjavesi on määritelty liiketoimille avoimeksi kauppatavaraksi. demokraattista muutosta edistävä Polaris Institute on kiinnittänyt huomiota vesiyritysten viherpesuun. Esimerkiksi YK:n Global Compact on yritysten vapaaehtoinen sitoumus ympäristö- ja sosiaalisten standardien noudattamisesta. Vain sen allekirjoittajat voivat vahvistaa CEO Water Mandate -julistuksen. Ne molemmat ovat alusta alkaen t alkaen olleet vesiaktiivien kritiikin kohteena. CEO Water Manko date todellisena tarkoituksena on ten daten K ANADALAINEN katsottu olevan helpottaa vo voittoa tavoittelevien yhtiöiden vesiläht vesilähteiden ja -palveluiden kontrollia. Allekirj Allekirjoittajiin kuuluvat maailman suurin vesiyhtiö v SUEZ ja suurin pullovesiyhtiö Nestlé Pep sekä suuret alan toimijat PepsiCo- ja Danone-ryhmä. Globaalin vesikriisin oloissa on vain ajan kysymys, milloin kauppoja todelkauppoj la ryhdytään hieromaan. Helsi Helsingin Veden tapaus osoittaa, ettei ajatus ole aja vieras suomalaisten vesilaito vesilaitosten piirissä. Kaupungin omistama kunnallinen liikelaitos lakkautettiin vuonna 2009. Vuoden 2010 alussa Espoon, E V Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien vesilaitokset yhd yhdistyivät YTV:n kanssa Helsingin seudu ympäseudun ristöpalveluiksi (HSY). Vesihu Vesihuollosta huolehtii organisaatio HSY Ve Vesi. Olli-Pekka Ha Haavisto K E VÄ Ä N T U L L E S S A K E T T U M E N I metsään aluksi pariksi tunniksi, sitten pariksi päiväksi, sitten viikoksi. Lopulta se katosi kokonaan. Se oli tehnyt valinnan. Puhutaan, että häntä ja hänen perhettään on nähty, mutta en tiedä, onko se totta. Miksi puhun tästä tänään? Kettu oli yksi tapaus: hän sai mahdollisuuden elää luonnollista elämää. Miljoonat ketut ja muut eläimet maailmassa elävät toisin, kuten näemme tarhauskielto.fi-sivuilla. Tällä jutulla tervehdin Suomen eläinoikeusaktivisteja. Suomalaiset hankkeet L A K E U D E N V E S I O Y on tutki- tutkii, kuinka Maailmanpankki ja suuret vesiyritykset edistävät järjestelmällisesti vesipalvelujen yksityistämistä. Se on luonut valtavan määrän yksityistämisen ja kaupallistamisen asiantuntijoita, jotka edistävät veden uudelleenmäärittelyä kaupalliseksi hyödykkeeksi. Tälle on myös EU:n vesidirektiivin avoin. SOSIOLOGI MICHAEL GOLDMAN Kadri Taperson valmisteleva toimikunta on esittänyt lakiin vedenottotarpeiden hierarkisointia, ensisijalla paikalliset vedenottotarpeet. Nyt esityksessä mainitaan myös se vaihtoehto, että "luvanvaraisuus ulotettaisiin yhdenmukaisesti myös veden siirtämiseen muualle. Tällä tarkoitettaisiin ottamista, joka tapahtuu kaupallista tarkoitusta varten." Tähän asti Suomen pohja- ja pintavedet eivät ole olleet maanomistajan SUOMEN VESILAKIA nut Pohjankankaaseen kuuluvia pohjavesialueita Karvian kunnassa. Esiintymä on laaja, pituus lähes 100 kilometriä ja leveimmillään kilometrin. Sen vesi on ensiluokkaista. Pohjavettä muodostuu 17 000 kuutiota vuorokaudessa. Paikallisten asukkaiden mielestä vedenottokapasiteetti ylittäisi reilusti noiden kuntien ja yritysten vedenottotarpeet. Lakeuden Vesi perustelee ylikapasiteettia asukaskeskittymien ja yhtiöiden kasvavilla tarpeilla, mutta tämä ei sulje pois pulloveden myyntiä ulkomaille. M Y Ö S O U L U N V E S I O Y: L L A on kimääräinen vedenotto vuoteen 2020 mennessä 32 500 kuutioon vuorokaudessa. Yhtiön oman ilmoituksen mukaan keskivedenkulutus on laskenut koko 1990-luvun ajan väestönkasvusta huolimatta ja oli 2007 vuorokaudessa 27 556 kuutiota. Nykykulutuksen ja ennusteen ero on 4 944 kuutiota eli 4 944 000 litraa. Suuruusluokkaa havainnollistaa, että vuonna 2004 Helsingin Vesi aikoi myydä pullovesiyhtiönsä Nord Waterin kautta neljä rahtikontillista Päijänteen vettä eli 700 000 pulloa SaudiArabiaan. Sittemmin kaupat tosin sählättiin, ja Nord Water meni nurin. Viinivaaran pohjavesihankkeen mukaan nostaa päivittäinen kes- Olli-Pekka Haavisto
• 1 TOISIN KULTTUURIVIHKOT /10 KERTOO Yhden totuuden maa nihkeästi Miksi Suomessa suhtaudutaan iin? Jorma Mäntylän essee. eri mieltä olev KIRJOITUSKILPAILU 13.2. ­ 1.5.20 10 Oletko toisinajattelija? okoski, Vastaajina Leena Vilkka, Jukka Pelt ala. n, Ulla Klötzer, Raija-Sinikka Rant Lars Österma TYÖ, L E I K K I JA LUOMI N E N EUROA. PALKINTOSUMMA YHTEENSÄ 4000 A, VÄINÖ LINNAN SEURA, JÄRJESTÄJÄT: LAURI VIITA -SEUR F.E. SILLANPÄÄN SEURA, TSL JA KSL. Tuom arist ossa ovat muk ana kirja ilijat Taija Tuom inen ja Niina Haka lahti sekä kirja llisuu dent utkij a Antt i Salm inen lyriik ka Kilpa iluss a on kaks i sarja a: proo sa ja Voit tajat julki stet aan 0 Työv äenk irjall isuud en päiv ässä 28.8.201 lla Työv äenm useo Wer staa Hassan Blasim poa missään, Kirjailijana oleminen ei ole help erityisen vaikeaa se on Irakissa. mutta Ja paljon muuta! VAIN 9 ulttuurivihkot.fi suoraan kustantajalta: tilaus@k Akateemisesta kirjakaupasta tai ww w.t yov aen m Osa llist umi soh jeet : a www.tyo vaen mus eo.fi /kirj allisu udenpaiv j Keskustelut, blogit, uutiset, videot, tilaukset www.kulttuurivihkot.fi KINTOSUMMA YHTEENSÄ 4000 EUROA. Räväkkä kansainvälinen laatulehti rauhasta & politiikasta, tasa-arvosta & oikeudenmukaisuudesta. Vaihtoehtoisesta vasemmistosta, ja ta uudenlaises ta sosialismis LUOKKATAISTELUS TA Kestotilaus Tilaa Ydin! Opiskelijatilaus 20 euroa / vuosi, kolme vuotta Vuositilaus kiinnostuneen kirjanmerkki Tutustu myös kerran viikossa ilmestyvään Tiedonantaja-lehteen. 3 kk 25 e (opiskelijat ja työttömät 20 e). Tilaukset p. (09) 7743 810 tai www.tiedonantaja.fi 28 / vuosi www.ydinlehti.fi 35 / 4 nroa VASEMMISTONAISTEN VERKOSTOLEHTI Kansainvälisenä Naistenpäivänä juhlitaan Fiksu sijoittaa mielenTERVEYTEEN! TILAA nyt itsellesi Mielenterveys-lehti Saat tietoa · mistä mielenterveys rakentuu · mistä voimia itselle ja ystäville · mikä auttaa, kun elämä satuttaa Mielenterveys-lehden lukijana saat tuoretta tietoa mielenterveydestä. Tule mukaan, ota kantaa ja osallistu! 100 VUOTTA VASEMMISTOLAISTA FEMINISMIÄ! Saat näytenumeron puhelin 09 615 516/tilaajapalvelu tai tilaukset@mielenterveysseura.fi SISKOT, BARRIKADEILLE! w w w . v a s e m m i s t o n a i s e t . f i Tilaa ilmainen Pippurin näytenumero: aila.saarela-kurtelius@vasemmistoliitto.fi 49. vuosikerta 6 numeroa vuodessa 12 kk määräaikaistilaus 42 euroa kestotilaus 35 euroa
• 2 2010 MA ALISKUU 19 Sateenkaaren päässä on... ...hakkuuaukea. E LO K U VA I I M E A I K O I N A filmien avulla on kampanjoitu ainakin sikojen ja turkiseläinten pelastamisen puolesta. Luonto-Liittokin elää ajan hermolla ja järjestää metsäaiheisen elokuvakiertueen kevään aikana. Suomessa on runsaasti puupeltoa, VA N H A F R A A S I K U I T E N K I N O N , että kylmutta erittäin niukasti vanhaa, luonnonlähän Suomessa metsää riittää. tilaista metsää. Yli 95 prosenttia metsistä "Kysyimme useilta ihmisiltä, paljonko on talousmetsää, joka ei monimuotoisuuhe ajattelevat Suomessa dessaan pärjää lähellekään olevan luonnontilaista metsta aarniometsille. Luontojärole sää. Jotkut ehdottivat, että sien pu iset jestöt ovat jo pitkään vaatiMet 60 prosenttia! Meille on t ihm neet metsähallitusta suojehuva an luotu illuusio, että metsää lemaan valtion mailla olevat pu a riittää jossain Kainuussa ja leimat ti vanhat metsät. Tähän asti lpos aktivistit ovat kuitenkin jouhe i. Pohjois-Karjalassa. Tosirtäjiks asiassa ikimetsää on yksi tuneet katsomaan sivusta iipe prosentti Suomen metsistä viherp metsäkoneiden möyrintää. Lappia lukuun ottamatta", Yksi kolmesta kiertueella Seppo sanoo. esitettävästä elokuvasta on Sanni Sepon "Montako puuta pitää pystyssä olla, ja Ritva Kovalaisen Sateenkaaren pää, joka että sitä sanotaan metsäksi? Elokuvaa kertoo Suomen itäisimmän kolkan, Ilotehdessä mittailimme minuuteissa, kuinka mantsin ihmisten ajatuksista tehometsäisoja metsiä löysimme. Lähdimme kävetalouden runtelemasta kotiseutumaiselemään metsän reunasta ja laskimme, mastaan. kauanko kestää kävellä toiselle reunalle. Löysimme enimmäkseen kolmen ja viiden S A N N I S E P P O ja Ritva Kovalainen, miksi te minuutin metsiä", Kovalainen kommentoi. teitte tämän elokuvan? Metsää ei nähdä puilta? "Luonnonsuojelijat, siis metsien puo"Lehtiä lukemalla saa helposti käsilesta puhuvat ihmiset, leimataan helposti tyksen, että puuta on enemmän kuin koshelsinkiläisiksi viherpiipertäjiksi, joilla ei kaan. Lisää hakkuita, ja puut pitäisi saada ole ymmärrystä metsäseutujen elämästä. Halusimme tutkia, onko tämä vastakkain- tehtaisiin. Puumassaa on kyllä paljon, metsää ei", Kovalainen sanoo. asettelu totta. V valainen kertoo. "Halusimme tuoda vaihtelua siihen asetelmaan, että julkisessa metsäkeskustelussa sananvalta on annettu pelkästään alan ammattilaisille. Puheissa ei emotionaalisille asioille anneta painoarvoa, vaikka kotiseudun radikaali muutos on merkittävä asia. Hakkuukuvat muistuttavat monesti sotakuvastoa", Seppo toteaa. tehdään muka jotain tulevaisuudensuunnitelmia, mutta todellisuudessa ne ovat todella lyhytaikaisia", Seppo miettii. Mitä me sitten voimme tehdä metsien puolesta? "Jos omistaa metsää, kuten yllättävän moni kaupunkilainen muuten omistaa, kannattaa miettiä tarkkaan, millä tavoin sen taloudellisen hyödyn korjaa, jos on pakko. Toivottavasti kaikki tietävät avohakkuiden vaihtoehdoista", Seppo miettii. "Vallankahvassa olevien pitäisi rohkeasti tehdä päätöksiä luonnon hyväksi, ja yksittäisten ihmisten eli äänestäjien pitäisi vaatia päätöksiä. Kyllä niitä pelisääntöjä noudatetaan yllättävän hyvin sen jälkeen kun säännöt on tehty. Viimeksi se tuli esiin esimerkiksi ravintolatupakoinnin kautta. Monesti joutuu vain pettymään päättäjien pelkoon tehdä päätöksiä", Kovalainen sanoo. Jukka Vuorio Sepon & Kovalaisen Sateenkaaren pää Luonto-Liiton järjestämällä Hävitetty metsä -elokuvakiertueella. 3.3. Joensuun Väen talossa kello 18, 18.3. Turun Kirjakahvilassa kello 19, 8.4. Oulun elokuvateatteri Studiossa kello 18 & 24.­25.4. Helsingissä Suomen sosiaalifoorumissa. "Olennaista elokuvassa ovat henkilöt. Heitä ei ohjattu mitenkään, pyysimme vain kertomaan vapaasti ajatuksia metsäsuhteesta. Ilmeni, että seudun asukkaat ovat tehometsätalouden vastustajia", Ko- E L O K U VA S S A N N E sanottiin, että jokainen sukupolvi tuhoaa jonkin asian. Miksi? "Ihmisellä on jokin tietty järjettömyys elää vain nykyhetkeä. Siis kyllähän sitä TOIMINTA Maanantaiklubilla keskustelemassa Laura Rissanen & Maija Hakanen & esiintymässä steelpan-kitaraduo Mikko Nousiainen & Valtteri Bruun Helsingin Milenkassa kello 19. 1 3. 3. KRIIT TINEN PYÖR ÄRETK I, lähtö Havis Amandan patsaalta kello 13, reitti kulkee Kampin, Töölön, Rautatieaseman, Kallion ja Sörnäisten kautta takaisin keskustaan & Lasipalatsin aukiolle, www.maanystavat.fi/liikenne. 20.3. MAHDOLLISUUK SIEN TORI, torin tarkoituksena on herättää ihmisten kiinnostusta maailmanlaajuiseen & paikalliseen yhteisvastuuseen, maailmankauppa Elimu järjestää yleisötapahtuman Rovaniemen Wiljamissa kello 13­17. HELSINKI YMPÄRISTÖTOIMINTATAPA AMINEN 13.­ 14.3., tule vaihtamaan ajatuksia & suunnittelemaan ruohonjuuritason ympäristö- & ilmastotoimintaa, la & su kello 12 alkaen sosiaalikeskus Satamassa, www.hyokyaalto.org. 1 .3. HIILINEUTR A ALIIN HELSINK IIN? TAPAHTUMAT Kansainvälisen Naistenpäivän aattojuhla, uus- & kantasuomalaisten naisten yhteinen juhla, keskustelua, laulua, runoja & 5.3. K ASVOTUSTEN Klaus Welp Toimittanut Hannele Huhtala voima@voima.fi tanssia Helsingin Caisan Sasoittimia & löytöjä, kello 11­ lissa kello 18­21.30. VOIMA A 16. SARJAKUVAK IRPPUTORI, MUSIIK ISTA -seminaarissa lauantaikirpparille saa tuoELEKTRONIIKKAPpohditaan laajasti musiikin da myytäväksi kaikenlaista eri käyttömahdollisuuksia sarjakuvaan liittyvää, uusiRINSESSA, kollaasi nuorisotyössä, josta esikirpnukketeatteria, elekt- en tuotteiden osalta pien/ merkkinä Kauhajoella toteupari on tarkoitettu roniikkaa, liveaniomakustantajille, ilmoittettu projekti Kadun Äänet tautuminen:. http://sarjaesitetään illalla Helsingin maatioita ja prinseskuvakeskus.fi/sarjakuvaGloriassa kello 11.30­18, sasatuja, työryhmä musikaaliesitys kello 19­20, kirpputori/. Kuuma AnkanpoikaHELSINKI SOSI A ALIKESKUS www.kadunaanet.net. 7.3. HELSINK I VINTAGE, ohSATAMAN K AHVIL A, voit tunen, esitys aikuisille jelmallinen myyntitapahtukea Chiapasin zapatisteja Turun Barker-teattema Helsingin Kaapelitehostamalla kapinakahvia & rilla. taalla kello 11­18. Satamaa ostamalla kahvisi 1 1 . 3. PL AN-JÄ ÄGA AL A, kotai välipalasi sieltä, tiistaiko perheen taitoluistelu- & sin & torstaisin, Kyläsaamusiikkitapahtuma, josrenkatu 11, kello 17­21.30. KULT TUURIENVÄLISEN DI Asa Kiira Korpi, Rockettes & LOGIN TAPAHTUM AT, Kelli Team Unique sekä Anna AbMcLoud-Schingenin esitykreu & Pete Parkkonen esiinset & työpajat, 8.3. monotyvät tukeakseen Planin logi & työpaja kello 18­20, kansainvälistä Koska olen perheväkivallan uhri kirjoittyttö -kampanjaa, Helsintaa syvän henkilökohtaisen kirjeen ystävälleen, gin jäähallissa. esityksen jälkeen työpaja, 9.3. Avoin keskustelu 12.3. DESIGN-MY YJÄISET Helsingin Korjaamolla rasismista -työpaja kello 10­14, ilmoittautumikello 18­21. nen oge.eneh@hel.fi, 10.3. rasismin vastaisen 13.3. NOSTURIN ROCK-K IRPPIS, levyjä, vaatetta, 2.­7.3. työn tekijöille työpaja kello 10­14, myös ilmoittautuminen & 10.3. monologi: Mitä tahansa, paitsi musta, mentaalimatka afrikkalaisamerikkalaisen naisen elämään, kello 18-20, Caisassa, tapahtumat englanniksi. SEINÄJOKI MARS 2010, tapahtuma musiikkialan toimijoille 17.­21.3. Musicology in the 3rd Millennium -symposium, ammattilaisseminaari & Alkupiste-kulttuurifestivaali Seinäjoella, www. rytmikorjaamo.com/mars/ KURSSIT & TYÖPAJAT 5.3. NA AMIOPAJA, tutustu naamioiden käyttöön eri puolilla maailman & valmista oma naamiosi, koko perheen työpaja Espoon Helinä Rautavaaran museossa kello 12­15. 10. 3. SARJAKUVAN PERUS - & JATKOKURSSI KILPAILUT SUOMI T YÖAIHEINEN KIRJOITUSKILPAILU 1.5. asti, kirjoita teemalla Työ, leikki & luominen, kilpailussa on kaksi sarjaa, proosa & lyriikka, voittajat julkistetaan Työväenkirjallisuuden päivässä Werstaalla 28.8., kilpailuohjeet www.tyovaenmuseo.fi/kirjallisuudenpaiva. KOITON L AULU JÄRJESTÄ Ä SÄVELLYSK ILPA ILUN, tavoitteena on löytää kriittisiä sanoituksia & uutta musiikillista ilmaisua ­ lauluja, jotka edistävät ihmisarvoa & oikeudenmukaisuutta, kilpailuun voivat osallistua sekä säveltäjät että sanoittajat, myös työpareina & ryhminä, kilpailuaika päättyy 31.5. & tulokset julkistetaan elokuussa, www.koitonlaulu.fi/savellyskilpailun_2010_saannot.pdf. 6­13-vuotiaille keskiviikkoisin 12.5. asti Helsingin Sarjakuvakeskuksessa kello 15­16.30, mukaan voi tulla joko koko kurssille tai muutamalle kerralle, kurssi on sopiva kaikille. HELSINKI NUORTEN TORSTA IT YÖPAJAT, Sarjakuvakeskuksella tutustutaan sarjakuvien maailmaan ja harjoitellaan sarjakuvien tekemistä 12­19-vuotialle nuorille suunnatussa työpajassa joka torstai kello 14­18. PERJANTAIT YÖPAJAT, Sarjakuvakeskuksen avoin & maksuton työpaja, kaikki sarjakuvakeskuksen tekniikka on käytössä, joka viikon perjantai kello 14­19. LUENNOT & KESKUSTELUT 2.3. HOLOK AUSTI ISR AELIN ITSENÄ IST YMISEN TAUSTALL A, Antero Holmila luennoi Israel vuon- na 5770 -luentosarjassa Helsingin yliopiston päärakennuksessa, sali 13, kello 18.
• 20 MA ALISKUU 2 2010 Karstein Volle Taneli Karvinen Aiju Salminen Otso Höglund Euphoria Borealis esittää valikoiman turkkilaisia (mielen)maisemia mukana myös animaatio ja draqmusiikkivideo. Tekstitys tai puhe englanniksi. pe 19.3. klo 18­20 uneksijat -kasari-ilta Myllymäeltä. Nähdään mm. animoidun psykedeelinen Hyvää yötä Good Night (1978). Turkit Elokuvasta moneksi Vapaa pääsy päälle - lyhytelokuvia Turkista