• Oike us omaan Oike us omaan Litku Klem ent in JOULU–TAMMIKUU ?10/2021 TEEMA: LUOKKA | VOIMA.FI Kirjailija KATJA RAUNIO Suoraa puhetta köyhyydestä MUKA NA TEATT ERILIITE
• Eläinten auttaminen on usein vaikeaa. Ei tänään. Eläinten auttaminen on usein vaikeaa. Ei tänään. Anna jouluna aineeton lahja eläimille! Anna jouluna aineeton lahja eläimille! Lahjat alk. 5 €
• Eläinten auttaminen on usein vaikeaa. Ei tänään. Eläinten auttaminen on usein vaikeaa. Ei tänään. Anna jouluna aineeton lahja eläimille! Anna jouluna aineeton lahja eläimille! Lahjat alk. 5 € ADAM DRIVER MARION COTILLARD LEOS CARAX -ELOKUVA ALKUPERÄISTARINA JA MUSIIKKI SPARKS SIMON HELBERG TRAILERI & LIPUT "WILL TAKE YOUR BREATH AWAY" -INDIEWIRE
• Ole realisti, vaadi mahdottomia. Maailma ei ole valmis. Tarvitaan enemmän kirjoja. Kaisaniemenkatu 5, Kaisa-talo. Muut Rosebudin hienon valikoiman kaupat palvelevat vanhaan tapaan. Suuren valikoiman kauppa Citycenterin Asematunnelissa, kainalossaan lasten oma Rosebud Mini. Mariankadulla korttelikauppa. Tiedekulma yliopistolla on jälleen auki. Myös Kuopion Kauppa hallissa on tiivistunnelmainen Rosebud. Helsingin Kaisaniemessä elää Rosebud Sivullinen. Vanhanaikainen erittäin suuren valikoiman kirjakauppa. 1 300 neliön kirjahuone, jossa ylväästi leijuu sana. Sulassa sovussa tuoksuvat vanhan paperin pöly ja tuore painoväri. Kirjallinen tila, jossa huomista rakennetaan nyt. Sitä rakennetaan rehellisestä kauneudesta ja oikeellisesta, tutkitusta tiedosta. Muistoista ja tulevaisuuden uskosta. Kaksi hyllykilometriä uusia helmiä ja ajattomia klassikoita. Ohjelmaa syksyn jokaiselle päivälle. Sanan, kuvan ja äänen kauneutta. Julistusta, kriittistä sanomaa ja tieteellistä faktaa. Ympäristö, jossa sana, kynä ja paperi muuttuvat aseiksi.
• Paolo Giordano Jopa taivas on meidän Kaunis romaani ihmisestä ja pyrkimyksestä parantaa maailma. 33,90 € Ari Turunen Tuoksujen atlas Tuoksut ovat tärkeitä jokaiselle. Tuoksujen atlas on loistava lahjakirja. 36,90 € Richard Munson Tesla Tämän unohdetun neron keksintöjä käytämme yhä tänä päivänä. 33,90 € ... parannat maailmaa Romaaneja Dekkareita Lapsille ja nuorille Tietokirjoja Abigail Dean Tyttö A Fernanda Melchor Hurrikaanien aika Jenna Kostet Margaretan synti Lasse Nousiainen Rakkauden lähettiläs Voiman lukijoille erikoistarjous: Alekoodilla VOIMA saat 25 prosentin alennuksen verkkokaupastamme aulakustannus.fi*. Tilaa ennen 20.12. * Alekoodi on voimassa 31.12. saakka Markku Aalto Kaikki päivät maailman loppuun asti Jukka Laajarinne Mykistynyt mies Benedict Wells Yksinäisyyden jälkeen Natalia Ginzburg Kieli jota puhuimme Heather Morris Auschwitzin tatuoija Heino Falcke Valo pimeydessä Eddie Jaku Maailman onnellisin mies Matt Haig Syitä pysytellä hengissä Björn Natthiko Lindeblad Saatan olla väärässä Steve Mann Onnellisen pennun kasvatus Tuire Malmstedt Lasitarha Tove Alsterdal Juurakko Victoria Aveyard Maailmojen murtaja Leigh Bardugo Tuho ja roihu Matt Haig Poika nimeltä Joulu Matt Haig Hiiri nimeltä Miika Mikki Lish & Kelly Ngai Taikurin kartta
• JOU LU– TAM MIK UUN MER KKI TUO TTE ET ILMOITUS SINUN, MARGOT SATA NUORTA, SATA POLKUA AIKUISUUTEEN. Monitieteinen tutkija­ ryhmä on seuran­ nut nuoria eri puolilla Suomea peruskoulus­ ta toiselle asteelle ja aikuisuuden kyn­ nykselle. Pitkittäis­ tutkimuksen kei­ noin, tapaamalla ja haastattelemal­ la samoja nuoria säännöllisesti, tut­ kimus on tuotta­ nut kokonaisvaltaista tietoa nuorten elämänkuluista. 28 euroa www.nuorisotutkimusseura.fi/verkkokauppa Hampputofu, härkäpapu, kaurajogurtti ja nauris leipä. Suomessa on kerätty villivihanneksia ja juotu kaura­ maitoa vuosisatojen ajan. Perinnevegeä­kirja ammentaa entisaikojen ruokapöytien parhaim­ mistosta ja lähestyy yhteistä ruokaperintöämme ilmastolle ja eläimille lempeästä näkökulmasta. PERINNEVEGEÄ www.skskirjat.fi VARJOJEN VOIMA NUORUUS KUINKA PUUT KASVAVAT Meri Mortin uusin kir­ ja on kiehtova sukellus maagisiin rituaaleihin, joihin oppaina toimivat myyttien naiset. Muun muassa suden jäljillä kulkeva luunainen La Loba, kuoleman ja he­ delmällisyyden juma­ latar Kali sekä yön ja elämän risteyksien jumalatar Hekate viitoittavat tietä ali­ tajuntaan sukeltavalla polulla. Selkeät harjoituk­ set ja kiehtovat rituaalit johdattavat sinut psyykeä tasapainottavan varjotyöskentelyn pariin ja kohti maagisuuden rikastuttamaa arkea. www.like.fi Tove Ditlevsenin Kööpenhamina­ trilogian odotettu toinen osa Nuoruus on ilmestynyt. Autofiktiivisessä ro­ maanissa Tove aloit­ taa – ja lopettaa – ensimmäisissä työ­ paikoissaan, saa jul­ kaistua ensimmäisen runon, vuokraa en­ simmäisen oman huo­ neen, tapaa ensim­ mäisen aviomiehen ja jännittää, voidaanko ensimmäistä runokokoelmaa lopulta julkaista, sillä maailma on juuri ajautunut so­ taan. Kirjakaupoista ja kustantajan verkkokaupasta: kustantamo.sets.fi Saku Tuomisen oivaltava kirja kysyy, voisimmeko op­ pia luonnolta valtavasti enemmän. Luonto on täyn­ nä syvää viisautta ja upeita innovaatioita, joiden rooli voisi olla suurempi itsemme ymmärtämisessä ja yri­ tysmaailmassa. Voisivatko puut opettaa meille jotain olennaista kasvusta tai an­ tilooppi huolten kanssa toimeen tulemisesta? Kirja lähestyy maailmaa ja elämää, luon­ toa ja etenkin ih­ mismieltä monesta yllättävästä näkö­ kulmasta. www.otava.fi KUKA VALMISTI ADAM SMITHIN PÄIVÄLLISEN? Ensin totuttiin ajattelemaan, että ihmisen taloudelli­ nen toiminta pyrkii aina oman edun tavoittelemiseen. Ennen pitkää koko elämää alet­ tiin vähitellen tar­ kastella itsekkäiden intressien ja oman­ voitonpyynnin tem­ mellyskenttänä. Aikaan saatiin silmä­ puoli maailmankuva. Ruotsalainen Katrine Marçal selvittää teok­ sessaan, mitä kaikkea yksilön itsekkyyteen luottavalta ajattelulta jää huomaamatta. –30 % alessa joulukuun ajan eli nyt vain 20,30 euroa, Sähkökirja 13,95 euroa. www.netn.fi Meri Valkaman kiehto­ va esikoisromaani muis­ tin hauraudesta ja vai­ kenemisen voimasta. DDR:ään vahvasti us­ kova Markus muuttaa perheensä kanssa Itä­ Berliiniin ulkomaan­ kirjeenvaihtajaksi vuonna 1983. Pieni Vilja­tytär kasvaa itä­ saksalaisten ihantei­ den keskellä, kun­ nes muuri murtuu vuonna 1989, ja sen myötä hajoaa myös vanhem­ pien avioliitto. Vilja palaa Berliiniin vuonna 2011 sel­ vittääkseen, kuka isä todellisuudessa oli. www.wsoy.fi BRUTALISMIN YSTÄVÄLLE Arkkitehtuurimuseon museokaupasta löytyvät esi­ merkiksi japanilaisen Toyo Steel Companyn työ­ kalulaatikot (malli vuodelta 1969). Tool Box sopii pienesineiden säilytykseen piirustus­ ja ompelutarvik­ keista ruokailu välineisiin ja työkaluihin. Zupagrafikan koottavat paperimallit vievät ajatukset Itä­Euroopan sodan jälkeiseen arkkitehtuuriin. Saatavilla paljon muutakin joululahjaksi sopivaa. Kasarmikatu 24, Helsinki Avoinna ti–su klo 11–18, ke klo 11–20. www.mfa.fi
• 44 8 Kati Juurus Kari Eloranta 42 Sanna KajanderRuuth TÄSSÄ LEHDESSÄ MUUN MUASSA VOIMALLE UUSI PÄÄTOIMITTAJA 10 TYÖVÄENLUOKAN RAUNIOT 10 / 2021 • 7 13.12.2021–6.2.2022 LUOKKA ON YHÄ YKSI merkittävim­ piä todellisuuksia erottavia tekijöitä. Paitsi, että se määrittää koko arkea ja elämänkulkua, sillä on merkit­ täviä psykologisia vaikutuksia: on täysin eri asia elää tietäen pienim­ mänkin vastoinkäymisen voivan ro­ muttaa koko elämän, kuin niin, että voi luottaa jonkun – useimmiten vaka varaisten vanhempien – ottavan kopin. Monen kokemus paljon mai­ nostetusta yhteis kunnan turvaverkos­ ta muistuttaa enemmän kafkamaista labyrinttia. Köyhyys ja alaluokkaisuus ovat jo­ tain noloa, kartettavaa ja häpeällis­ tä – sanalla sanoen mautonta. Sosio­ logi Beverley Skeggsin mukaan juuri maun avulla keskiluokka tekee eroa työväenluokkaan ja kasaa arvoa it­ selleen. Tämä ei estä keskiluokkaa repimästä alaluokkien ja marginaa­ lien kulttuurisia ilmiöitä juuriltaan ja muuttamasta niitä sieluttomiksi siistit­ tyinä rahaksi. Ja toisinpäin: jos työväenluok­ ka harrastaa vaikkapa kirjallisuutta, keski luokan mielestä sillä on keski­ luokkainen harrastus, kuten kirjailija Katja Raunio haastattelussa kuvailee. Hyviksi mielletyt asiat ja ominaisuu­ det omitaan keskiluokkaisiksi, huonot ulkoistetaan ala­ ja työväenluokkaan. Ä ÄRIOIKEISTOAKIN on yritetty maa­ lata proleilmiöksi, vaikka historial­ lisesti – kuten nykyäänkin – fasismi on aina versonut siellä, missä keski­ luokka on alkanut pelätä asemansa puolesta. Keskiluokan alttius fasismil­ le perustuu muun muassa siihen, ettei se tunnista eikä tunnusta itseään luok­ kana. Siten yhteiskunnallisesta todel­ lisuudesta kirjoittaminen on, paitsi journalismin peruskauraa, myös anti­ fasistista työtä. KESKILUOKKA A ja fasismia yhdistä­ vät myös vahva auktoriteettiusko sekä kaiken näkeminen kaupantekona: ih­ missuhteet ja taide ovat ensisijaisesti sijoituksia, jotka palvelevat jotain tois­ ta tarkoitusta, kuten kansakuntaa tai statusta. Perifasismista kirjoittaneen Umberto Econ mukaan molemmil­ le niin ikään liiallinen kriittisyys ja toisin ajattelu edustavat petturuutta. Ehkä selkeimmin tällainen väli­ neellisyys näkyy suhtautumisessa maahanmuuttoon ja vähemmistöihin. Päätöksiä ja politiikkaa tehdään sen mukaan, kenestä ajatellaan olevan ”meille” hyötyä. TÄSSÄ VOIMASSA luokkaa käsitellään eri näkökulmista: valta suhteena sekä ihmisten kesken että lajien välillä. Luokka on eriarvoistamista, ei omi­ naisuus, eikä pysyvä ja tarkkarajainen laari. EMILIA KUKKALA Kirjoittaja on toimittaja ja kirjailija. Luokka on eriarvoiseksi tekemistä VOIMA Vellamonkatu 30 b , 3. krs, 00550 Helsinki, puhelin 044 238 5109, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköposti toimitus@voima.fi, voima.fi | VT. PÄÄTOIMITTAJA Teemu Matinpuro 050 594 1499 | ULKOASU Ninni Kairisalo & Antti Kukkonen, mainosgraafikot Ninni Kairisalo & Pinja Nikki | MUU TOIMITUS Kukka-Maria Ahokas, Susanna Falenius, Julius Halme, Matti Ikonen, Emilia Kukkala, Antti Kurko, Maija Merilehto, Nauska, Pinja Nikki, Hanna Niittymäki, Annika Pitkänen, Tuomas Rantanen, Iida Simes, Jari Tamminen & Miia Vistilä | TOIMITUSJOHTAJA Teemu Matinpuro | YHTEYSPÄÄLLIKKÖ Antti Kurko 040 834 0286 | KUSTANNUSPÄÄLLIKKÖ Tuomas Rantanen 040 507?7165 | AVUSTAJINA TÄSSÄ NUMEROSSA Elisa Helenius, Esko Juhola, Jaana Kivi, Level 11 Crew, Mika Pekkola, Vilppu Rantanen, Kai Talvinen & Karstein Volle | JULKAISIJA Voima Kustannus Oy | YHTIÖN OSAKKAAT Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Tuomas Hiilamo, Vilppu Rantanen & Tuomas Rantanen | JAKELU Jari Tamminen 050 331 4357 ja Matti Ikonen | TILAUKSET Antti Kurko 040 834 0286 | VOIMAN VUOSITILAUS 10 numeroa 39 euroa | PAINO Sanoma Manu, Tampere | PAINOS 60?000 | ISSN 1457-1005 (painettu) 2737-3029 (verkkojulkaisu) | REKISTERISELOSTE voima.fi/rekisteriseloste 10 Ka ns i: N au sk a N au sk a Pääkirjoitus 13 KFZ 32 JOU LU– TAM MIK UUN MER KKI TUO TTE ET ILMOITUS SINUN, MARGOT SATA NUORTA, SATA POLKUA AIKUISUUTEEN. Monitieteinen tutkija­ ryhmä on seuran­ nut nuoria eri puolilla Suomea peruskoulus­ ta toiselle asteelle ja aikuisuuden kyn­ nykselle. Pitkittäis­ tutkimuksen kei­ noin, tapaamalla ja haastattelemal­ la samoja nuoria säännöllisesti, tut­ kimus on tuotta­ nut kokonaisvaltaista tietoa nuorten elämänkuluista. 28 euroa www.nuorisotutkimusseura.fi/verkkokauppa Hampputofu, härkäpapu, kaurajogurtti ja nauris leipä. Suomessa on kerätty villivihanneksia ja juotu kaura­ maitoa vuosisatojen ajan. Perinnevegeä­kirja ammentaa entisaikojen ruokapöytien parhaim­ mistosta ja lähestyy yhteistä ruokaperintöämme ilmastolle ja eläimille lempeästä näkökulmasta. PERINNEVEGEÄ www.skskirjat.fi VARJOJEN VOIMA NUORUUS KUINKA PUUT KASVAVAT Meri Mortin uusin kir­ ja on kiehtova sukellus maagisiin rituaaleihin, joihin oppaina toimivat myyttien naiset. Muun muassa suden jäljillä kulkeva luunainen La Loba, kuoleman ja he­ delmällisyyden juma­ latar Kali sekä yön ja elämän risteyksien jumalatar Hekate viitoittavat tietä ali­ tajuntaan sukeltavalla polulla. Selkeät harjoituk­ set ja kiehtovat rituaalit johdattavat sinut psyykeä tasapainottavan varjotyöskentelyn pariin ja kohti maagisuuden rikastuttamaa arkea. www.like.fi Tove Ditlevsenin Kööpenhamina­ trilogian odotettu toinen osa Nuoruus on ilmestynyt. Autofiktiivisessä ro­ maanissa Tove aloit­ taa – ja lopettaa – ensimmäisissä työ­ paikoissaan, saa jul­ kaistua ensimmäisen runon, vuokraa en­ simmäisen oman huo­ neen, tapaa ensim­ mäisen aviomiehen ja jännittää, voidaanko ensimmäistä runokokoelmaa lopulta julkaista, sillä maailma on juuri ajautunut so­ taan. Kirjakaupoista ja kustantajan verkkokaupasta: kustantamo.sets.fi Saku Tuomisen oivaltava kirja kysyy, voisimmeko op­ pia luonnolta valtavasti enemmän. Luonto on täyn­ nä syvää viisautta ja upeita innovaatioita, joiden rooli voisi olla suurempi itsemme ymmärtämisessä ja yri­ tysmaailmassa. Voisivatko puut opettaa meille jotain olennaista kasvusta tai an­ tilooppi huolten kanssa toimeen tulemisesta? Kirja lähestyy maailmaa ja elämää, luon­ toa ja etenkin ih­ mismieltä monesta yllättävästä näkö­ kulmasta. www.otava.fi KUKA VALMISTI ADAM SMITHIN PÄIVÄLLISEN? Ensin totuttiin ajattelemaan, että ihmisen taloudelli­ nen toiminta pyrkii aina oman edun tavoittelemiseen. Ennen pitkää koko elämää alet­ tiin vähitellen tar­ kastella itsekkäiden intressien ja oman­ voitonpyynnin tem­ mellyskenttänä. Aikaan saatiin silmä­ puoli maailmankuva. Ruotsalainen Katrine Marçal selvittää teok­ sessaan, mitä kaikkea yksilön itsekkyyteen luottavalta ajattelulta jää huomaamatta. –30 % alessa joulukuun ajan eli nyt vain 20,30 euroa, Sähkökirja 13,95 euroa. www.netn.fi Meri Valkaman kiehto­ va esikoisromaani muis­ tin hauraudesta ja vai­ kenemisen voimasta. DDR:ään vahvasti us­ kova Markus muuttaa perheensä kanssa Itä­ Berliiniin ulkomaan­ kirjeenvaihtajaksi vuonna 1983. Pieni Vilja­tytär kasvaa itä­ saksalaisten ihantei­ den keskellä, kun­ nes muuri murtuu vuonna 1989, ja sen myötä hajoaa myös vanhem­ pien avioliitto. Vilja palaa Berliiniin vuonna 2011 sel­ vittääkseen, kuka isä todellisuudessa oli. www.wsoy.fi BRUTALISMIN YSTÄVÄLLE Arkkitehtuurimuseon museokaupasta löytyvät esi­ merkiksi japanilaisen Toyo Steel Companyn työ­ kalulaatikot (malli vuodelta 1969). Tool Box sopii pienesineiden säilytykseen piirustus­ ja ompelutarvik­ keista ruokailu välineisiin ja työkaluihin. Zupagrafikan koottavat paperimallit vievät ajatukset Itä­Euroopan sodan jälkeiseen arkkitehtuuriin. Saatavilla paljon muutakin joululahjaksi sopivaa. Kasarmikatu 24, Helsinki Avoinna ti–su klo 11–18, ke klo 11–20. www.mfa.fi Tämän lehden liitelehtenä on teatterin erikoislehti. Sen päätoimittajana toimii Voimasta tuttu Iida Simes. Lehti käsittelee esittävien taiteiden jo elpyviä näkymiä ja puntaroidaan tulevan kevätkauden esityksiä. Tu om o M ann ine n
• 8 • 10 / 2021 Mihin luokkaan tunnet kuuluvasi ja miksi? Mielipide SATU KALLIOLA, 68, Tampere ”En osaa sanoa luokkaa, mutta olen eläkkeellä oleva professori. Sanoisin, että olen hyväosainen.” JERE KARILAINEN, 19, Kuusamo ”Olen vanhempieni luona asuva opiskelija, ja sanoisin vanhempieni kuuluvan keskiluokkaan.” JOSEF N. JOSEF, 55, Helsinki ”Keskiluokkaan. Koska tykkään olla kaikissa asioissa keskellä.” TANJA KURIKKA, 28, Helsinki ”Keskiluokkaan. Olen syntyisin duunariperheestä, mutta en ole kokenut, että olisin jäänyt mistään vaille taloudellisesti. Olen itse opiskellut lukiossa ja ammattikorkeakoulussa.” RIIKKA SIRENIUS, 41, Espoo ”Varmaan keskiluokkaan, koska tienaan sen verran. Mikään muukaan luokka ei tunnu sopivalta.” TEKSTI EMILIA KUKKALA KUVA PINJA NIKKI TEKSTI JA KUVAT ELISA HELENIUS SAK:n Eloranta toteaa, että viime kädessä kaikki uudistukset ja edut ovat kiinni riittävän korkeasta järjestäytymisasteesta ja joukkovoimasta, jota ollaan tiukan paikan tullen valmiita myös käyttämään. S AK EHDOTTI hiljattain yli 55­vuotiaille työntekijöil­ le subjektiivista oikeutta lyhentää työaikaa omal­ la kustannuksellaan. Puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo, ettei monenkaan SAK:laisen matalapalkka­alan työnte­ kijän olisi mahdollista oikeutta käyttää, mutta toteutuessaan oikeus veisi työ­ elämää kuitenkin oikeaan suuntaan. ”Se on yleisesti työelämässä niin tärkeä tavoite, että sitä kannattaa mie­ lestämme pitää esillä. Samalla esitim­ me, että vuorotteluvapaata voisi käyt­ tää osa­aikaisesti.” Eloranta pitää työaika­autonomiaa ajankohtaisempana vaatimuksena kuin työajan järjestelmällistä lyhen­ tämistä, josta myös on viime vuosina pääministeri Sanna Marinin (sd.) joh­ dolla puhuttu. ”Viimeksihän työaikaa lyhennet­ tiin, kun hävitettiin nämä kiky­tunnit. Luulen, että tällä hetkellä suurimmat työaikakysymykset liittyvät yksittäisen työntekijän autonomian lisäämiseen, johon kategoriaan tämä esitys menee myös.” ”Työaikakeskustelun typistäminen työajan lyhentämiseen ei ole kaikkein relevantein lähtökohta SAK:laisille aloille. Osalla on liian paljon töitä ja osalla liian vähän tunteja. Myös ttt­ eli nollatuntisopimukset ovat SAK:laisten ongelma.” ”Löytynee työnantajan kustannuksellakin tehtäviä” ”On vähän sellainen hytinä, että työ­ ehtosopimusneuvotteluissa varmaan käydään läpi erityyppisiä työaikajär­ jestelmiä ja niiden kehittämistä. Var­ maan uudistuksista löytyy työantajan kustannuksellakin tehtäviä.” ”Ehkä tälläkin kierroksella syn­ tyy yksittäisiä vapaapäiviä tai perhe­ vapaisiin liittyviä ratkaisuja ja mah­ dollisuuksia ottaa joustoja, jotka lisäävät työelämän huokoisuutta. Työ­ aikalain hiljattaisessa uudistuksessa ei työajan lyhennys ollut edes keskuste­ luissa, mutta syntyi kuitenkin jousto­ työaikamuoto ja työaikapankki lain­ säädäntöön.” Osa työelämän tutkijoista on esittä­ nyt työajan lyhentämistä mahdollisuu­ tena ay­liikkeelle vastata ympäristö­ kriisiin. Karkeasti ottaen, vähemmän työtä tarkoittaa pienempää kuormaa ympäristölle. ”Kannatamme vahvasti EU:n ilmas­ totavoitteita, mutta en näe suoranais­ ta tuotannon alasajoa ratkaisuna. Sen tyyppistä keskustelua ei ole käyty. Yk­ si näkökulma voisi olla liikkumiseen liittyvät päästöt ja etätyön rooli niiden vähentämisessä.” Työntekijät mukaan ympäristötiekarttojen tekoon ”Se on selvää, että toivottaisiin työn­ tekijöiden näkemyksen ottamista vah­ vemmin huomioon teollisuuden toi­ mialojen ympäristötiekartoissa. Aika vähän niissä on työntekijöitä kuul­ tu siitä, että miten työ organisoidaan tulevaisuudessa.” Esimerkiksi kuljetuksen ja logis­ tiikan parissa työntekijöillä on usein selkeitä näkemyksiä siitä, miten logistiikkaketjuja saataisiin järkevöi­ tettyä. ”Toiset alat ovat voimakkaam­ massa rakennemuutoksessa kuin toi­ set, kuten öljytuoteala, turve­ ja muu energiatuotanto. Se, että työnteki­ jöillä on suuremmat mahdollisuu­ det vaikuttaa omaan työhönsä, lisää ihmisten työhyvinvointia ja tuotta­ vuutta.” Jarkko Eloranta uumoilee parannuksia työaikajärjestelmiin Jarkko Eloranta toivoo, ettei työaikakeskustelua typistettäisi työajan lyhentämiseen.
• 10 / 2021 • 9 TEKSTI JARI TAMMINEN TEKSTI MIIA VISTILÄ KUVA SUSANNA FALENIUS Oikeustoimittajilta moitteita Itä-Uudenmaan poliisille Suomi sooloilee tekijänoikeuksissa Luovien alojen järjestöt vaativat lain palauttamista valmisteluun. Karstein Volle Oikeustoimittajat ry on jakanut vuoden 2021 Sumuverho­ ja Valokeila­palkinnot. O IKEUSTOIMITTA JAT RY on jakanut vuoden 2021 Sumuverho­ ja Valokei­ la­palkinnot. Salailu­ kulttuurin edistämisestä myönnetyn Sumuverho­palkinnon perusteissa to­ detaan palkitun Itä­Uudenmaan polii­ silaitoksen tehneen esitutkintamate­ riaaleihin perusteettomia salauksia. Poliisilaitos myös ilmoitti perivänsä versioista, joista salauksen syyt eli sa­ lausperusteet käyvät ilmi, huomatta­ van maksun. ”Poliisilaitos on esimerkiksi anta­ nut pyydetystä asiakirjasta tussattuja versioita, mutta niistä ovat puuttuneet tiedot siitä, mihin salaaminen perus­ tuu”, perustelee oikeustoimittajan Susanna Reinboth palkitsemista. ”Jos salausperusteita ei ole tiedos­ sa, ei salauspäätöksestä myöskään voi tehdä valitusta.” Tuntuvat maksut rajoittavat perus­ tuslaissa säädetyn julkisuuden toteu­ tumista ja näin heikentävät mahdolli­ suutta saada esitetyt salausperusteet tuomioistuimen tutkittaviksi. Esitut­ kintamateriaalin ohella poliisilaitos on myös salannut virkamiestensä ni­ mikirjaotteita, jotka ovat yksiselittei­ sen julkisia. Oikeustoimittajien mu­ kaan tällainen viranomaistoiminta on uhka vallan kolmijaolle ja jopa vaa­ rantaa demokraattisen oikeusvaltion toiminnan. Julkisuuden ja avoimuuden edis­ tämisestä myönnettävän Valokeila­ palkinnon saivat Koskelan murhan tutkinnanjohtaja Marko Forss sekä syyttäjät Satu Pomoell ja Yrjö Reeni­ läinen. Heidän avointa tiedottamista poikkeuksellisen arka luontoisessa tapauksessa pidettiin esimerkillisenä. L UOVIA ALOJA KOSKEVAA lain­ säädäntöä yhdenmukaistetaan EU:n alueella. Tekijänoikeus­ direktiiviin perustuvan uuden tekijänoikeuslain pitäisi parantaa luo­ van työn tekijöiden asemaa. Tekijänoikeusjärjestöjen, kuten Teoston ja Kuvaston, mukaan hallituk­ sen esitys ei vastaa direktiivin vaati­ muksia eikä tarkoitusta, vaan se loisi Suomeen aivan omanlaistaan tekijän­ oikeuslainsäädäntöä, joka heikentää luovien tekijöiden asemaa. Esityksen ongelmat koskevat esimerkiksi teosten sähköistä jakamista alustoilla, opetus­ käyttöä sekä tekijänoikeuden ja taide­ teoksen omistamisen yhteyttä. Alustoista ja opetus­ käytöstä kiistaa Direktiivi esimerkiksi määrää, että tekijänoikeudellista aineistoa levittä­ vät alustapalvelut, kuten Youtube ja Facebook, tuodaan tekijänoikeudellis­ ten velvoitteiden piiriin. Lainsäädän­ nön puutteita ja monopolistisia otteita hyödyntämällä palvelut ovat voineet hyötyä luovasta työstä maksamatta tekijöille. ”Hallituksen esitys tekijänoikeus­ laiksi on kuitenkin muotoiltu niin, et­ tä direktiivin tarkoitus ei selvästi to­ teudu. Lakiesityksessä on kaikenlaisia ehtoja ja varauksia, jotka käytännössä edelleen mahdollistavat tekijänoikeus­ maksujen väistämisen”, kertoo taiteili­ ja Jaakko Rustanius Kuvastolta. Järjestöt kritisoivat myös sidosryh­ mäkuulemisten ja vaikutusarvioinnin puutteita lain valmistelussa. ”Esitykseen on sidosryhmiä kuu­ lematta lisätty teosten niin sanottu pakko­ otto opetus­ ja tutkimuskäyt­ töön”, Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen toteaa. ”Suomessa on toi­ miva lisensointikäytäntö, jolla ope­ tusministeriön kanssa neuvotellen teosten käyttöä lisensoidaan näihin tarpeisiin. Esityksen mukaista pak­ ko­ottoa ei tarvita, vaan sopimukseen perustuvien mallien tulisi jatkossakin olla ensisijaisia, ja rajoituksia käytet­ täisiin vain mikäli saatavilla ei ole lisenssiä”. Tekijänoikeus ja teos menevät sekaisin Esityksen mukaan kokoelmien teoksil­ la olisi erilainen tekijänoikeudellinen asema sen mukaan, miten niitä on siir­ retty eteenpäin. Esimerkiksi lahjoituk­ sena annetut teokset olisivat ”poistu­ neet kaupallisesta jakelusta” ja siten tekijänoikeuskorvausten ulkopuolella. ”Lainsäätäjä tuntuu sekoittavan teos kappaleen ja teoksen tekijänoikeu­ den keskenään, vaikka tuo erottelu on ihan tekijänoikeuden perusasioita”, Kuvaston Rustanius ihmettelee. Rustanius toivoo, että lakiesityksen ongelmissa kyse on erheistä, jotka kor­ jataan, eikä luovien tekijöiden aseman tahallisesta heikentämisestä. ”Ihmettelen, että vasemmistolaisin hallitus pitkään aikaan saa aikaiseksi lakiesityksen, joka ajaa näin tiukasti kansainvälisten pääomasijoittajien ja miljardöörien asiaa luovan työn teki­ jöiden kustannuksella. Toivon, että ky­ se on kiireessä tapahtuneesta harhai­ lusta, jonka poliitikot tajuavat panna järjestykseen, kun se heidän pöydäl­ leen tulee.”
• 10 • 10 / 2021 TEKSTI MIKA PEKKOLA KUVA NAUSKA Journalismin kritiikistäkin tunnettu punk­ taustainen toimittaja haluaa lehteen taiteen ja kulttuurin rinnalle lisää ympäristöä ja perinteisiä yhteiskunnallisia aiheita. Emilia Kukkala on Voiman uusi päätoimittaja V OIMASSA on käsitelty perinteisesti aiheita ja näkökulmia, jotka ei­ vät ole päässeet esille muissa medioissa. Leh­ den uusi päätoimittaja Emilia Kukka­ la haluaa vahvistaa entisestään Voiman roolia vastamediana. Kukkalan tausta yhteiskunnallisena toimijana ja yhteiskunnallisista aiheista kirjoit­ taneena toimittajana näkyy myös leh­ den tässä numerossa, joka käsittelee luokkaa moninaisena ilmiönä. Voiman julkaisutoimintaa on aina luonnehtinut vahvan yhteiskunnalli­ suuden limittyminen taiteisiin ja kult­ tuuriin. Samat teemat ovat olleet esil­ lä myös uuden päätoimittajan työssä. Kukkala aloitti toimittajan työt opis­ kellessaan tiedotusoppia Tampereen yliopistossa, josta hän valmistui yh­ teiskuntatieteiden maisteriksi vuonna 2013. Hän on kirjoittanut niin kulttuu­ ri­ kuin ay­lehtiinkin ja työskennel­ lyt muun muassa Kansan Uutisissa. Takavuosina hän teki Yle Puheelle ohjelmasarjan, jossa käsiteltiin työn, asumisen, velan, vankilajärjestelmän ja eriarvoisuuden kaltaisia yhteis­ kunnallisia teemoja. Toimittajan­ töidensä lisäksi hän on vetänyt kirjoittamis­ ja mediakritiikkikoulu­ tuksia. ”Työntekoani ei ole ohjannut niin­ kään urakehityksen optimointi vaan halu käsitellä aiheita, jotka olen ko­ kenut tärkeiksi”, Kukkala kertoo. ”Olen kirjoittanut paljon työelämästä etenkin hoiva­, rakennus­ ja kuljetus­ aloilla. Työ, työttömyys ja toimeentu­ lo ovat olleet minulle aina keskeisiä teemoja.” Kukkala on kirjoittanut myös yh­ teiskunnallisista liikkeistä, vallasta ja vastarinnasta. Black Lives Matter ­liikettä hän on seurannut jo ennen kuin se sai nykyisen nimensä, ja anti­ fastistinen toiminta on hänelle tuttua. Hän on tutkinut muun muassa veron­ kiertoa, kaivosteollisuutta ja inves­ tointisopimuksia sekä seurannut eri­ laisia autonomisia projekteja ympäri maailman. Toinen jalka taiteen ja kulttuurin kentällä Yhteiskunnallisten teemojen rinnalla Kukkalan työssä ovat aina kulkeneet kulttuurijournalismi, taidekritiik­ ki ja kaunokirjallisuus. Kiinnostuk­ sesta jälkimmäiseen syntyi Into Kus­ tannuksen tänä syksynä julkaisema esikois romaani Kaiken jälkeen. Kirjan päähenkilö Laina päättää luopua kai­ kesta ja lähteä matkalle tietämättä itse­ kään mihin. Tie vie yllättäviin paikkoi­ hin, ja Laina havaitsee, että kaikkein
• 10 / 2021 • 11 Ensimmäinen Voimalehti ilmestyi marras kuussa 1999. Sarja pa laa aiheisiin ja teemoihin, joita Voima on käsi tellyt parin vuosi kymmenen aikana. TEKSTI IIDA SIMES JÄLJELLÄ KUIHTUNEET KASVIT P YÖRÄ KEKSITTIIN Mesopotamian (ny­ kyisin Irakin) alueella suunnilleen 3 500 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Ikävästi nuo ajattelemattomat kärrymaakarit tulivat sa­ malla keksineeksi organisoidun työnteon. Tä­ män loputtoman raatamisen huipentumana ihmiskunta oli vain 5 500 vuotta myöhemmin nauttiva Voima­lehdestä 10/2001. Otsikolla Takaisin työelämään kirjailija ja teatteriohjaaja Kari Kontio (1956–2006) rapor­ toi kokemuksistaan työllistämiskurssilta ja ana­ lysoi maailmansa kolhuja. ”Olen ollut täysipäiväinen pätkätyöläinen/ työtön elokuusta 1982, joten luulisin tietäväni mistä kirjoitan.” Kontion pitkä teksti oli armottoman itse­ ironian ja viiltävän yhteiskuntakritiikin sekoitusta. ”Voidaan sanoa, että minulla oli hetkeni. Kirjoja, näytelmiä, kuunnel­ mia, lehtiä. Viinaa ja kirjoitusta ja virheitä. Tässä sitä naputellaan ahtaas­ sa vuokraluukussa ilman nettiä tahi puhelinta, ainakaan omia. Kun elelee kädestä suuhun yllärituloilla ja vipeillä neljännesvuosisadan, menee toi luottokelpoisuus, mutta korvaukseksi lähtee masinasta ärhäkkää lauset­ ta. Suosittelen pettymystä, kauhua ja turhaa raatamista pelkäämättömil­ le! Aidon yhteiskuntakriitikon koulutus on pitkä ja tukien ulkopuolella.” KONTIO PÄÄSI TAI JOUTUI hoiva­alan kurssille työvoimatoimiston kautta: ”Saatiin isot mapit ja tuhteja luentoja. Kontion jutun lukeminen nyt tuntuu epätoivoiselta: Eikö mitään ole opittu? Edelleenkin monet työvoima­alan konsultit ajattelevat, että tie työelämään aukeaa, jos asiakas itse muuttaa pintapuolisesti asenteitaan. Iso osa työvoimakoulutuksen annista on tapana sälyttää opiskelijoiden harteille. ”Vähän väliä meitä kannustettiin itsenäiseen ajatteluun ja pyydettiin kritiikkiä ja kehotettiin keskustelemaan kuin yli­innokkaat AA­kerholai­ set. Itsekuvaa ja todellisuuden hahmotusta kokastiin. Kaikki tämä manna ja 30 markan korotus peruspäivärahaan kurssin ajalta ja ilmaiset kahvit ja keksit!” Hoiva­ala ei ollut Kontiota varten. Ilman syvempää koulutusta laitoksis­ sa ei juurikaan ollut töitä tarjolla. Hän kokeili alustatalouden aikaa edel­ täviä riistotöitä. ”Funtsasin, että koklaan sellaisia markkinahommia, joita lehdet tyrkyt­ tävät ihan kilvan. Te tiedätte: siisti sisätyö, puhelinmarkkinointia. Varmat 8 000–10 000 markan ansiot.” Kuin Aku Ankka konsanaan tavoin Kontio ”kiusasi ihmisiä lehtiä tyr­ kyttävällä puhelinterrorilla”, mutta ”mikään ei toiminut”. Kontio soitti päi­ vittäin 500–600 puhelua, joista ehkä kolmasosaan vastattiin. Alle kymme­ nen asiakasta tilasi yhtään mitään. Kontio ei tainnut saada palkkaa laisinkaan: ”Tämäkin firma oli kadonnut kartalta ja puhelinnumeroista, kun yri­ tin kysellä palkoistani. Kuihtuneet kasvit vain nököttivät äkkiä polkaistun tyhjän myyntikonttorin ikkunalla.” LUOKKA ON SUOMESSA EDELLEEN YKSI KESKEISIMMISTÄ TODELLISUUKSIA EROTTAVISTA ASIOISTA. vaikeinta on luopua pääkopan sisällä ja kehossa kannetuista päähänpintty­ mistä ja traumoista. Kukkalan toimittajantyölle keskei­ set teemat, kuten yhteiskunnallinen vallankäyttö ja vastarinta, ovat esillä myös romaanissa, vaikka kirja kuvaa­ kin maailmaa päähenkilö Lainan mie­ lenmaiseman kautta. ”Kaiken jälkeen on tietyssä mieles­ sä proleromaani”, hän toteaa. ”Kirjan henkilöt eivät ole tyypillisen keski­ luokkaisia. Luokka ei ole kuitenkaan romaanin aihe, vaan sen konteksti. Aiheet kirjassa ovat hirveän yleisinhi­ millisiä: luopuminen, tunteiden pakoi­ lu, suru, kiima, kuolema…” Tiukkaa yhteiskuntakritiikkiä on esitetty perinteisesti myös hard core ­punkissa, jonka Kukkala kokee kirjal­ lisuuden lisäksi itselleen erityisen lä­ heiseksi kulttuuriseksi ilmiöksi. Hän on laulanut ja soittanut rumpuja ja bassoa useissa bändeissä. ”En todellakaan ole mikään muu­ sikko, mutta onneksi punkissa ei tar­ vitse olla. Haluaisin kuitenkin oikaista sellaisen laajalle levinneen harhaluu­ lon, etteikö punkin parista löytyisi myös helvetin taitavia ja lahjakkaita soittajia. Nimittäin löytyy, ja lukuisia.” ”Luokkavallan vahtikoirat oli kritiikkiosuus” Journalistisen vallankäytön kritiikki on ollut Kukkalalle tärkeää jo pitkään. Hän kirjoitti yhdessä Pontus Puro­ kurun kanssa mediakriittisen kirjan Luokkavallan vahtikoirat, joka julkais­ tiin vuonna 2016. Kukkalan mukaan hän ja Purokuru ”osoittelivat kirjassa kaikkea sitä, mikä journalismissa on pielessä”. Astuminen Voiman päätoi­ mittajan saappaisiin muuttaa kiinnos­ tavasti asetelmaa: Kukkala käyttää nyt itsekin entistä selvemmin journalistis­ ta valtaa. Tilanne innostaa häntä poh­ timaan omaa rooliaan ja Voiman mah­ dollisuuksia vastamediana. ”Voima on monella tapaa erityi­ nen media, vaikka se toimii samal­ la kentällä ja samojen lainalaisuuk­ sien alaisena kuin muutkin mediat. Päätoimittajuus antaa yhdenlaisen mahdollisuuden osoittaa, vaikka ra­ jatulta osin, miten asioita tulisi teh­ dä ja millaisia asioita tulisi käsitellä. Luokkavallan vahtikoirat oli siis kri­ tiikkiosuus, ja nyt tehtävänäni on to­ teuttaa käytännössä kirjassa esitetty­ jä ihanteita.” Mediakentän kaventuminen ja keskittyminen huolettaa Kukkalaa. Luokka vallan vahtikoirat ­kirjassa Kukkala ja Purokuru osoittivat, kuin­ ka luokka ja valtasuhteet usein sivuu­ tetaan journalistisessa työssä. Kukka­ la toteaakin turhautuneena, etteivät asiat ole juuri muuttuneet viidessä vuodessa. Vallankäyttäjien kannal­ ta suotuisat asenteet ja näkökulmat pääsevät ohjaamaan sitä, kenen ääni nousee esiin ja millaiset asiat koetaan tärkeiksi. Journalistit kirjoittavat jut­ tujaan myötäkarvaan, ja media käyt­ tää edelleen luokkavaltaa. ”Radikaalisti valtakriittistä journa­ lismia ei ole liikaa. Kentällä on tilaa”, Kukkala sanoo. ”Voimalla on isot saap­ paat täytettävänään.” Puoluepoliittisesti sitoutumaton Kukkala korostaa erityisesti Voiman roolia puoluepoliittisesti sitoutumat­ tomana mediana. ”Politiikka typistyy Suomessa usein järjestelmän sisäiseksi. Poliittisen kes­ kustelun ei tarvitsisi pyöriä hallitus­ oppositio ­akselin ympärillä. Voimalla on siinäkin mielessä tärkeä tehtävä, etteivät kuviteltavissa olevat poliitti­ set vaihtoehdot typistyisi siihen, mitä puoluetta kannatat.” Kukkala huomauttaa, että vaikka 60 000 kappaleen painoksellaan Voima on Suomen suurin kulttuurilehti, se on saavutettavuutensa vuoksi vielä koko­ aan isompi. Lehteä saa metroasemilta ja tuulikaapeista, nettijutut ovat kenen tahansa luettavissa. Lisäksi monet Voiman aiheista ja näkökulmista ei­ vät pääse muualla esiin. Tätä piirrettä Kukkala toivoo päätoimittajana edel­ leen vahvistavansa. Mullistuksia leh­ den linjaan ei siis ole luvassa, vaikka tulevaisuudessa tietyt teemat saatta­ vatkin korostua. ”Työelämässä en ole ihminen, jo­ ka tulee paikalle ja räjäyttää kaiken”, hän naurahtaa. ”Voimalla on kunnia­ kas historia, ja lehdessä on tehty hy­ vää duunia pienillä resursseilla. Aion tuoda lehteen lisää perinteisiä yh­ teiskunnallisia aiheita, väheksymättä yhtään kulttuuria ja taidetta. Haluan nostaa esiin ennen kaikkea ympäris­ töä käsitteleviä juttuja. Ympäristö on tällä hetkellä äärimmäisen tärkeä ai­ he, painavampi kuin talous.” Yhteiskuntakriittinen painotus nä­ kyy myös käsillä olevassa numerossa, joka käsittelee luokkaa. Luokkateema kertoo Kukkalan mukaan hieman sii­ tä, millaisia aiheita lehdessä tullaan jatkossa näkemään. ”Luokka on juuri nyt ajankohtai­ sempi teema kuin pitkään aikaan, vaikka toki se on aina ollut merkittä­ vä. Luokka on Suomessa edelleen yksi keskeisimmistä todellisuuksia erotta­ vista asioista. Silti luokkaa käsitellään mediassa yhä ihan järjettömän vä­ hän. Siihen liittyy häpäisemistä, mo­ ralisointia ja paljon asioita, joita ei tunnisteta.” Emilia Kukkala aloittaa Voiman vastaavana päätoimittajana 1.1.2022
• 12 • 10 / 2021 TEKSTI JARI TAMMINEN KUVA HÄIRIKÖT-PÄÄMAJA Samalla, kun ihmiskunta kiirehtii kohti seuraavaa pandemiaa, toiset maksavat tästä nykyisestäkin korkeampaa hintaa kuin toiset. Luokkarajoja löytyy niin ihmisten kuin lajienkin väliltä. Pandemia luokkakysymyksenä KANAN LUUT MERKKAAVAT ANTROPOSEENIA. K ORONAPANDEMIA ei iskenyt odottamat­ ta, vaikka pääsikin yllättämään. Muista eläimistä ihmisiin ja ihmisistä uudestaan muihin eläimiin tarttuvat taudit eli zoonoosit ovat tunnettu riski. Vaikka koronaviruksen leviämistä edeltäviä olosuhteita ei tunneta tarkasti, tutki­ jat pitävät todennäköisenä, että se on siirtynyt ihmisiin syötäväksi tarkoitet­ tujen eläinten kautta. Koronan ohella muita tunnettuja zoonooseja ovat esimerkiksi bakteeri­ peräinen salmonella ja virusperäinen lintuinfluenssa. Vuosina 2009 ja 2010 sikainfluenssa tarttui ihmisiin ja muo­ dostui pandemiaksi, mutta se saatiin lopulta taltutettua. Vaikka tautien siirtymistä lajien vä­ lillä ei voi estää, voi tuon siirtymän ja tautien leviämisen todennäköisyyk­ siin vaikuttaa. Esimerkiksi eläinteolli­ suuden suosimat suuret tuotantoyksi­ köt tarjoavat viruksille ja bakteereille turbo ahdetun kasvualustan, jossa ne voivat siirtyä lukuisista yksilöistä toi­ siin ja kehittyä nopeasti – ja tilaisuuden tarjouduttua pompata myös ihmisiin. Moni ei koskaan etäillyt Koronapandemia on tehnyt näkyväm­ mäksi luokkaeroja ihmisten välillä. Esimerkiksi niiden, jotka voivat valita etätyön, on ollut mahdollista ulkoistaa riskejä ja suojautua tartunnalta. Suo­ rittavaa työtä tuotannon ja asiakas­ palvelun parissa tekevillä puolestaan ei ole ollut vastaavaa mahdollisuutta. Luokkaerot näkyvät myös valtioi­ den välillä. Samalla, kun länsimaissa aloitellaan jo kolmatta rokotuskier­ rosta, monet kehittyvät maat eivät ole saaneet vielä edes ensimmäistä kier­ rosta kunnolla käyntiin. Suomessa aloitetaan jopa turkiseläinten rokotuk­ set tilanteessa, jossa monet maat kärsi­ vät rokotteiden puutteesta. Tätä eri asemiin asettuvien ih­ misten välistä eroa voisi halutessaan hahmottaa myös marxilaisen luokka­ teorian kautta. Karl Marx tunnetusti lähti analyysissaan siitä, että tuotanto­ välineet hallitseva vähemmistö pystyy riistämään, sortamaan ja asettamaan vaaralle alttiiksi työtä tekevää väestöä. Eläimet orjien asemassa Pandemia­termi viittaa ihmiskuntaan: pan, ”kaikki” ja demos, ”ihmiset”. Silti pandemiat vaikuttavat myös muihin lajeihin. Ihmisten ohella koronavirus on iskenyt muun muassa turkistarhoil­ le, ja Euroopassa on tapettu kymmeniä miljoonia turkiseläimiä tartuntaketju­ jen katkaisemiseksi. Jo valmiiksi aliste­ tussa asemassa olevien turkiseläinten arvo yksilöinä ei ole painanut näitä päätöksiä tehdessä. Erityisesti minkit ovat olleet alttiita tartunnoille, ja tarhaminkkien kohte­ lu muistuttaakin siitä, kuinka samoin kuten ihmisten, myös muunlajisten eläinten asemat vaihtelevat suures­ ti. Yksilön oikeudet riippuvat hyvin paljon siitä, puhutaanko esimerkik­ si villieläimestä, lemmikkieläimestä, tuotantoeläimestä tai vaikkapa koe­ eläimestä. Nämä luokittelut eivät aina noudata lajirajoja, esimerkiksi koira voi olla niin lemmikki kuin koe­eläin­ kin, toisinaan myös tuotantoeläin. Sami Torssonen Turun yliopistolta toteaa, että marxilainen luokkakäsitys soveltuu eläinten aseman arvioimi­ seen vain epäsuorasti. Vaikka suoraa analogiaa ihmisten ja muun lajisten eläinten välillä ei voi tehdä, vertailu Torssosen mukaan on silti kiinnostava ja paljastava. ”Olennaisin ero ihmisten ja mui­ den eläinten välillä on, että vain ih­ misillä on pääsy niihin yhteiskun­ nallisiin asemiin, joita marxilainen luokka­analyysi käsittelee. Palkkatyö­ läisiä, omistavaa luokkaa tai vapau­ tunutta proletariaattia eläimet eivät voi olla juridisesti eivätkä käytännöl­ lisesti, minkä vuoksi tällaisiin asemiin kytkeytyvät riiston, sorron ja vallan­ kumouksen analyysit eivät päde.” Torssonen hakisi verrokkia muun lajisille eläimille ennemminkin orjien asemasta. ”Orjat ja eläimet ovat sekä juri­ disesti että käytännöllisesti toisen omistuksessa, ja usein tuotantoväli­ neiden asemassa. Marx totesikin, et­ tä ’orjanomistaja ostaa työntekijänsä kuin hevosensa’. Orjienpidosta haet­ tava etu on tosin koskenut tyypilli­ simmin työpanosta, kun taas eläimiä sekä eläineritteitä usein syödään ja hyödynnetään muin tavoin, jotka ei­ vät ole yhtä laajalle levinneitä ihmis­ orjien tapauksessa.” Torssonen kuitenkin muistuttaa, että orjuuden ja eläinten kohtelun saman kaltaisuuksia ei pidä ylikoros­ taa, ja sikälikin tarvitsemme uusia ta­ poja luokitella toisiamme ja hahmot­ taa toistemme asemia yhteiskunnassa. Hänen mukaansa se on ”välttämätön osa eläintuotannon kehittämistä ja lo­ pulta alasajoa”. Viheliäiset broilerihallit Myös tuotantoeläinten keskenäises­ sä asemassa ja kohtelussaan on ero­ ja. Kenties viheliäisin lihantuotan­ non innovaatioista on broilerihalli. 1950­ luvulla lihantuotantoa varten isoksi jalostettuja kanoja alettiin kut­ sua broilereiksi. Sittemmin lajin ke­ hitystä on ohjattu voimakkaasti: vielä 1960­luvulla broilerin kasvatusaika oli yli 60 vuorokautta, kun se on nykyisin noin 35 vuorokautta. Yksilöä kohden tuotetun lihan mää­ rä on tuona aikana kasvanut noin 700– 900 grammasta lähes kahteen kiloon. Jalostuksen myötä lintujen kyky liik­ kua on rajoittunut niin voimakkaas­ ti, ettei yksilö selälleen kaaduttuaan edes pääse ylös ja usein kuolee niille sijoilleen. Broilereita kasvatetaan kymmenien tuhansien, jopa yli sadan tuhannen yksilön halleissa, joissa yhtä broile­ ria kohti on alle A4­arkin verran tilaa. Yhdysvalloissa näitä tuotantolaitok­ sia kutsutaan nimellä Concentrated Animal Feeding Operation, Suomessa puhutaan perhetiloista. Yksistään Suomessa teurastetaan vuosittain noin 80 miljoonaa kanaa. Mikäli tulevaisuuden arkeologit tut­ kivat aikakautemme maakerrostu­ mia, ne tunnistaa kananluista. Kanan luut merkkaavat antroposeenia, eli aikakautta jolloin ihmisten vaikutus maapalloon muuttui pysyväksi. Perin­ tömme kertoo kuolemasta, mutta se näyttää myös aikanamme vallinneita luokkarakenteita. Kentucky Fried Zoonosis S AMA AN AIKA AN koronapandemian kanssa Euroopassa on levinnyt lintuinfluenssa tavalla, jota esi merkiksi Ruokavirasto kuvailee huolestuttavaksi. Pääosin lintuinfluenssa on tarttunut nimensä mukaisesti lintuihin ja tappanut lintuja, mutta helmikuussa 2021 Venäjän viranomaiset ilmoittivat myös ihmisten saaneen tartuntoja. Vaikka Venäjällä ihmisiin tarttuneet virukset onnistuttiin pysäyttämään, tämä muistuttaa alati läsnä olevasta riskistä, joka liittyy vahvasti eläinteollisuuteen. Tuottajajärjestöt ja tuottajat ovat reagoineet lintuinfluenssan leviämiseen odotetulla tavalla ja miljoonia tuotantoeläimiä on jälleen hätäteurastettu. Tämä ei ole ongelmaan puuttumista, tämä on ainoas taan reagoimista. Suomeen rantautunut Kentucky Fried Chicken hankkii kanansa Puolasta. Vuonna 2020 lintuinfluenssa iski pahasti myös Puolaan, jossa on satsattu voimakkaasti siipikarjantuotantoon. Satsaukset ovat tuoneet kasvaneen myynnin ohella myös salmonellaa.
• NYT SAATAVILLA: PANDEMIC WINGS BUCKET Tiesitkö, että tehokanaloissa leviää lintuinfluenssa? Lintuinfluenssa on niin sanottu zoonoosi ja voi tarttua myös ihmiseen. Se voi synnyttää pandemian, mutta pieni jännityshän on elämän suola! Pandemia on meidän ainutlaatuinen lisämausteemme – se on Finger Lickin’ Good. KENTUCKY FRIED ZOONOSIS
• MUSEO MUSEO tarjoaa viihtymistä, aikaa ajatuk­ sille ja oivalluksen iloa – arjen luksusta. Lehdessä kurkistetaan museoiden kulissien taakse, tutustutaan näyttelyihin, taiteilijoi­ hin sekä museoiden työntekijöihin. 4 numeroa vuodessa, kestotilaus 34?€, ma?a?ra?aikaisena 38 €. Tee tilaus 31.12.2021 mennessa? tarjouskoodilla VOIMA niin saat joulukuun numeron kaupan pa?a?lle! museoliitto.fi/tilaa-lehti LAPSEN MAAILMA Tilaa Lastensuojelun Keskusliiton mainio lehti! Saat ennakkoluulotonta ja painavaa tietoa lasten & perheiden arjesta. Koko lehden tuotto menee liiton toimintaan. Saatavana nyt myös digina? huippuedulliseen hintaan! Digitilaukseen sisa?ltyy lehtien lukuoikeus nrosta 12/2016 alkaen. Hinnat 55 € (12 kk) ja 35 € (6 kk) www.lapsenmaailma.fi 11/2021 8 € www.tiedonantaja.fi Kutsumus ei ole palkkaa 10-11 Uusi hävittäjäkauppa kansallinen katastrofi? 12-13 Valtiota murennetaan 16-17 Kaivostoiminnalle rajat! 24-25 Yleisesitys filosofian naishistoriasta 22-23 Kutsumus ei ole palkkaa, sanoo Vuoden lastenhoitaja Mervi Grönfors. TIEDONANTAJA Systeemi on rikki ja se vaatii vaihdoksen! Vahvasti marxilainen Tiedonantaja toimii kanssasi yhteiskuntaa muuttaen, työväen, sorrettujen, rauhan ja ympäristön puolesta. Tilaajana voit valita lukutavaksi paperi­ lehden, digilehden tai kummatkin. 12 numeroa vuodessa 100 €/75 € (opiskelijat ja työttöma?t), 3kk 38 €/33?€ Tilaukset www.tiedonantaja.fi/tilaa, toimisto@tiedonantaja.fi ja (09) 774 3810 Puheenvuoroja rauhasta Kriisinhallinnan opetuksia Asevarustelu militarisoi turvallisuutta 55. vuosikerta / 4 l? ? 2021 / www.ydinlehti.fi / 9 euroa Aku Louhimies ei pidä viihteellisistä pyssyleikeistä. SODANVASTAISUUS TAITEESSA IHMISELLE, JOLLE VÄKIVALLATTOMUUS JA VASTUU MAAILMASTA OVAT INTOHIMO. YDIN Kun haluat syventyä ja saada ajattele­ misen aihetta, tartu Ydin­lehteen. Kun haluat ymmärtää ja vaikuttaa, tilaa Ydin. Ydin on niille, joille väkivallattomuus ja vastuu maailmasta ovat intohimo. Ydin on medialukutaitoa. Ilmestyy nelja?sti vuodessa. Kestotilaus 28 €, alennettuna 20 € opiskelijoille ja työttömille. www.ydinlehti.fi SUOMEN LUONTO Lehti kaikille luonnonystäville. Ajankoh­ taista ja luotettavaa luontotietoa sekä perusteellisesti taustoitettuja vastauksia kysymyksiin luonnon ja ympäristön tilasta, painettuna ja verkossa. Tuotot käytetään Luonnonsuojeluliiton työhön. Joulutarjous: 10 nroa+digi 58,50 € Tilaukset: suomenluonto.fi/joulu DIPLO&NG Le Monde diplomatique & Novaja Gazeta on Maailmanpoliittinen aikakauslehti, jonka selkäranka on 30 kielellä ja 47 eri painoksena ilmestyvä Le Monde diplomatiquen lehtiperhe Kuusi numeroa vuodessa. Kestotilaus 29,90 € sisa?lta?a? myös digilehden (pelkka? digi 25 €/vuosi). Tilaukset: mondediplo.fi/tilaa www.mondediplo.fi VAPAA AJATTELIJA Sekulaarin kulttuurin, ihmisten yhden vertai­ suuden, uskonnon ja katsomuksen vapauden, tiedepohjaisen maailmankuvan, kriittisen ja rationaalisen ajattelun sekä humanismin äänenkannattaja. Julkaisija Vapaa­ajattelijain Liitto ry on uskonnottomien edunvalvonta­, ihmisoikeus­ ja kulttuurijärjestö. Ilmestyy nelja? numeroa vuodessa; vapaa-ajattelijat.fi/va-lehti tilaushinta 30 €, val@vapaa-ajattelijat.fi NIIN & NÄIN niin & näin on vuodesta 1994 ilmes­ tynyt filosofinen aikakauslehti, jossa julkaistaan monialaisesti ja ­teemaisesti kaiken tyyppisiä kirjoituksia runois­ ta ja kolumneista vertaisarvioituihin artikkeleihin. Kestotilaus (4 numeroa) 48 € Ma?a?ra?aikaistilaus (4 numeroa) 52 € Tilaukset ulkomaille + 4 € Tilaukset: www.netn.fi/lehti KULTTUURIVIHKOT Vasemmistolainen aikakauslehti taiteiden, sivistyksen ja solidaarisuuden asialla. 6 numeroa vuodessa. Kestotilaus 45 € / vuosi, ma?a?ra?aikainen 52 € / vuosi. Tarjous: Ensimma?iset puoli vuotta vain 16,90 € (kesto), kaupan pa?a?lle uusin numero (kuvassa). tilaus@kulttuurivihkot.fi / (09) 4114 5369 www.kulttuurivihkot.fi FUTURA Kiinnostavatko monitieteiset ja ­näkö­ kulmaiset keskustelut tulevaisuudesta? Tutustu Futuraan – ainoaan suomen­ kieliseen tulevaisuuksientutkimukseen keskittyvään tieteelliseen lehteen. Artik­ keleiden lisäksi myös katsauksia, puheen­ vuoroja, kirja­arvioita ym. 4 painettua numeroa vuodessa 51,50 € www.tutuseura.fi/julkaisut/futura Sa?hköiset irtonumerot: www.lehtiluukku.fi/lehdet/futura 93 4/21 Futura Futura 4/2021 Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry. 4/ 20 21 4/ 20 21 KRIISITIETOISUUS JA TULEVAISUUSRESILIENSSI Joululahjaksi kulttuuria, mielipiteitä tai tiedettä? KRISTOSOFI Aseettomuudesta, jälleensyntymisestä, karmasta ja ihmisyysmoraalista kiinnostuneille. Tarjous uusille tilaajille 12 numeroa 15 €! anja.kesavuori@gmail.com puh. 050 369 7534 Kristosofinen aikakauslehti Nro 10 • 2021 Tässä numerossa: Pohjolan valkoinen valtakunta, Pekka Ervast ...............289 Järjen, tunteen ja tahdon enkelikuoro, J. R. Hannula ...291 Joulu lähestyy, Väinö Lehtonen ....................................293 Toimittajalta, Hilkka Lampinen ....................................295 Tietäjät itäisiltä mailta, Sinikka Savolainen ..................296 Puhutteleva Johanneksen evankeliumi, Raija Kiiski ....298 Elämä on pysähtynyt paikalleen, runo, Pirta ...............302 Tietäjät lahjoineen, Annikki Kumpulainen ..................303 Kuin pieni joulun kynttilä, runo, Kulkija ......................305 Pahan tilalle hyvä, runo, Pihla ......................................306 Joulun tunnelma, Sinikka Savolainen ...........................307 Uskonnon perustajan ymmärtäminen, Raija Kiiski ......308 Hyvää joulua myös sille sisässämme olevalle lapselle, runo, -kka ...................................................................... 311 Kirjallisuutta: J. R. Hannula, Jos Kristusta seuraisin? Hilkka Lampinen ....................312 Kristosofin sisällysluettelo v. 2021 ..............................316 Tien ohesta ....................................................................318 Luomakunta kaikkineen, runo, Kulkija ........................318 Kristosofisia esitelmiä joulukuussa ..............................319 Tihenevä hämärä, runo, Estelle .....................................319 Ihminen Auringossa, runo, Estelle ................................320 ULKOPOLITIIKKA Ulkopolitiikka on Suomen ainoa kansain­ välisiin suhteisiin erikoistunut sitoutumaton aikakauslehti. Neljä kertaa vuodessa tuhtina pakettina ilmestyvää UP­lehteä julkaisee Ulkopoliittinen instituutti. 2022 alkaen vuosikerta 44 € (opiskelijoille 28€), sis. digilehden ja arkiston. Pelkka? digilehti 32 €/vuosi tai 10 €/kk. Tilaukset: www.ulkopolitiikka.fi tai 09 432 7721 . ELONKEHÄ Elonkehä on syväekologinen kulttuurilehti, joka keskittyy ekologisesti kestävän yhteis­ kunnan ja elämäntavan edistämiseen. Lehdessä julkaistaan mm. ympäristö ­ filosofisia esseitä, talouskasvuyhteis kunnan kritiikkiä, omavaraisuuspohdintoja, haastat­ teluja ja tee­se­itse ­ohjeita. Kestotilaus (4 nroa / v.) 35 €. Tilaukset: elonkeha.com TEATTERI&TANSSI+SIRKUS Utelias esittävien taiteiden erikoislehti, alansa ainoa Suomessa. Lehden avulla tiedät enemmän esityksistä, tekijöistä, alan ilmiöistä ja uusista tuulista. Arvioita löytyy lähes sadasta esityksestä vuoden aikana, muualtakin kuin Helsingistä. Lisäksi koko maan esityskalenteri. Tutustumistilaus 3 lehtea? 25 € Kestotilaus (6 numeroa vuodessa) 59 € www.teatteritanssi.fii TEATTERI&TANSSI+SIRKUS ONKO TAITEILIJA SUOMELLA TÖISSÄ? KUN UNI JA TOSI KOHTAAVAT DRAAMASSA MILLAISTA TANSSIA TALOT TARJOAVAT LAPSILLE? Dramaturgien uudet visiot Nuoret näyttelijät nousevat pandemian varjosta 8 | 2021 | 9€ Mikä aihe ikinä kiinnostaa, lähes 200 lehden joukosta löytyy varmasti sopiva tyydyttämään lukemisen nälkää. NUORI VOIMA Nuori Voima on 113­vuotias, ajaton ja ajankohtainen kirjallisen kulttuurin lehti. Sitä kannattaa ajattelevan ja kirjoittavan ihmisen lukea. Tilaukset: 50/25 €, tilaukset@nvl.fi tai nuorivoima.fi/tilaa NY TID Den finlandssvenska samhällsoch kultur tidskriften Ny Tid firar 76 år. Beställ tidningen för att ta del av intervjuer, reportage, essäer och recensioner, ur ett radikalt rödgrönt perspektiv! Fortlöpande 12 nr/år 72 € 12 mån. tidsbunden 83 € 6 mån. 43 € / 3 mån 24 € * 33% studeranderabatt nytid.fi/pren, pren@nytid.fi Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto median moniäänisyyden puolesta jo vuodesta 1991. Kaikki lehdet löytyvät osoitteesta WWW.KULTTILEHDET.FI. Tutustu ja tilaa.
• 10 / 2021 • 15 MUSEO MUSEO tarjoaa viihtymistä, aikaa ajatuk­ sille ja oivalluksen iloa – arjen luksusta. Lehdessä kurkistetaan museoiden kulissien taakse, tutustutaan näyttelyihin, taiteilijoi­ hin sekä museoiden työntekijöihin. 4 numeroa vuodessa, kestotilaus 34?€, ma?a?ra?aikaisena 38 €. Tee tilaus 31.12.2021 mennessa? tarjouskoodilla VOIMA niin saat joulukuun numeron kaupan pa?a?lle! museoliitto.fi/tilaa-lehti LAPSEN MAAILMA Tilaa Lastensuojelun Keskusliiton mainio lehti! Saat ennakkoluulotonta ja painavaa tietoa lasten & perheiden arjesta. Koko lehden tuotto menee liiton toimintaan. Saatavana nyt myös digina? huippuedulliseen hintaan! Digitilaukseen sisa?ltyy lehtien lukuoikeus nrosta 12/2016 alkaen. Hinnat 55 € (12 kk) ja 35 € (6 kk) www.lapsenmaailma.fi 11/2021 8 € www.tiedonantaja.fi Kutsumus ei ole palkkaa 10-11 Uusi hävittäjäkauppa kansallinen katastrofi? 12-13 Valtiota murennetaan 16-17 Kaivostoiminnalle rajat! 24-25 Yleisesitys filosofian naishistoriasta 22-23 Kutsumus ei ole palkkaa, sanoo Vuoden lastenhoitaja Mervi Grönfors. TIEDONANTAJA Systeemi on rikki ja se vaatii vaihdoksen! Vahvasti marxilainen Tiedonantaja toimii kanssasi yhteiskuntaa muuttaen, työväen, sorrettujen, rauhan ja ympäristön puolesta. Tilaajana voit valita lukutavaksi paperi­ lehden, digilehden tai kummatkin. 12 numeroa vuodessa 100 €/75 € (opiskelijat ja työttöma?t), 3kk 38 €/33?€ Tilaukset www.tiedonantaja.fi/tilaa, toimisto@tiedonantaja.fi ja (09) 774 3810 Puheenvuoroja rauhasta Kriisinhallinnan opetuksia Asevarustelu militarisoi turvallisuutta 55. vuosikerta / 4 l? ? 2021 / www.ydinlehti.fi / 9 euroa Aku Louhimies ei pidä viihteellisistä pyssyleikeistä. SODANVASTAISUUS TAITEESSA IHMISELLE, JOLLE VÄKIVALLATTOMUUS JA VASTUU MAAILMASTA OVAT INTOHIMO. YDIN Kun haluat syventyä ja saada ajattele­ misen aihetta, tartu Ydin­lehteen. Kun haluat ymmärtää ja vaikuttaa, tilaa Ydin. Ydin on niille, joille väkivallattomuus ja vastuu maailmasta ovat intohimo. Ydin on medialukutaitoa. Ilmestyy nelja?sti vuodessa. Kestotilaus 28 €, alennettuna 20 € opiskelijoille ja työttömille. www.ydinlehti.fi SUOMEN LUONTO Lehti kaikille luonnonystäville. Ajankoh­ taista ja luotettavaa luontotietoa sekä perusteellisesti taustoitettuja vastauksia kysymyksiin luonnon ja ympäristön tilasta, painettuna ja verkossa. Tuotot käytetään Luonnonsuojeluliiton työhön. Joulutarjous: 10 nroa+digi 58,50 € Tilaukset: suomenluonto.fi/joulu DIPLO&NG Le Monde diplomatique & Novaja Gazeta on Maailmanpoliittinen aikakauslehti, jonka selkäranka on 30 kielellä ja 47 eri painoksena ilmestyvä Le Monde diplomatiquen lehtiperhe Kuusi numeroa vuodessa. Kestotilaus 29,90 € sisa?lta?a? myös digilehden (pelkka? digi 25 €/vuosi). Tilaukset: mondediplo.fi/tilaa www.mondediplo.fi VAPAA AJATTELIJA Sekulaarin kulttuurin, ihmisten yhden vertai­ suuden, uskonnon ja katsomuksen vapauden, tiedepohjaisen maailmankuvan, kriittisen ja rationaalisen ajattelun sekä humanismin äänenkannattaja. Julkaisija Vapaa­ajattelijain Liitto ry on uskonnottomien edunvalvonta­, ihmisoikeus­ ja kulttuurijärjestö. Ilmestyy nelja? numeroa vuodessa; vapaa-ajattelijat.fi/va-lehti tilaushinta 30 €, val@vapaa-ajattelijat.fi NIIN & NÄIN niin & näin on vuodesta 1994 ilmes­ tynyt filosofinen aikakauslehti, jossa julkaistaan monialaisesti ja ­teemaisesti kaiken tyyppisiä kirjoituksia runois­ ta ja kolumneista vertaisarvioituihin artikkeleihin. Kestotilaus (4 numeroa) 48 € Ma?a?ra?aikaistilaus (4 numeroa) 52 € Tilaukset ulkomaille + 4 € Tilaukset: www.netn.fi/lehti KULTTUURIVIHKOT Vasemmistolainen aikakauslehti taiteiden, sivistyksen ja solidaarisuuden asialla. 6 numeroa vuodessa. Kestotilaus 45 € / vuosi, ma?a?ra?aikainen 52 € / vuosi. Tarjous: Ensimma?iset puoli vuotta vain 16,90 € (kesto), kaupan pa?a?lle uusin numero (kuvassa). tilaus@kulttuurivihkot.fi / (09) 4114 5369 www.kulttuurivihkot.fi FUTURA Kiinnostavatko monitieteiset ja ­näkö­ kulmaiset keskustelut tulevaisuudesta? Tutustu Futuraan – ainoaan suomen­ kieliseen tulevaisuuksientutkimukseen keskittyvään tieteelliseen lehteen. Artik­ keleiden lisäksi myös katsauksia, puheen­ vuoroja, kirja­arvioita ym. 4 painettua numeroa vuodessa 51,50 € www.tutuseura.fi/julkaisut/futura Sa?hköiset irtonumerot: www.lehtiluukku.fi/lehdet/futura 93 4/21 Futura Futura 4/2021 Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry. 4/ 20 21 4/ 20 21 KRIISITIETOISUUS JA TULEVAISUUSRESILIENSSI Joululahjaksi kulttuuria, mielipiteitä tai tiedettä? KRISTOSOFI Aseettomuudesta, jälleensyntymisestä, karmasta ja ihmisyysmoraalista kiinnostuneille. Tarjous uusille tilaajille 12 numeroa 15 €! anja.kesavuori@gmail.com puh. 050 369 7534 Kristosofinen aikakauslehti Nro 10 • 2021 Tässä numerossa: Pohjolan valkoinen valtakunta, Pekka Ervast ...............289 Järjen, tunteen ja tahdon enkelikuoro, J. R. Hannula ...291 Joulu lähestyy, Väinö Lehtonen ....................................293 Toimittajalta, Hilkka Lampinen ....................................295 Tietäjät itäisiltä mailta, Sinikka Savolainen ..................296 Puhutteleva Johanneksen evankeliumi, Raija Kiiski ....298 Elämä on pysähtynyt paikalleen, runo, Pirta ...............302 Tietäjät lahjoineen, Annikki Kumpulainen ..................303 Kuin pieni joulun kynttilä, runo, Kulkija ......................305 Pahan tilalle hyvä, runo, Pihla ......................................306 Joulun tunnelma, Sinikka Savolainen ...........................307 Uskonnon perustajan ymmärtäminen, Raija Kiiski ......308 Hyvää joulua myös sille sisässämme olevalle lapselle, runo, -kka ...................................................................... 311 Kirjallisuutta: J. R. Hannula, Jos Kristusta seuraisin? Hilkka Lampinen ....................312 Kristosofin sisällysluettelo v. 2021 ..............................316 Tien ohesta ....................................................................318 Luomakunta kaikkineen, runo, Kulkija ........................318 Kristosofisia esitelmiä joulukuussa ..............................319 Tihenevä hämärä, runo, Estelle .....................................319 Ihminen Auringossa, runo, Estelle ................................320 ULKOPOLITIIKKA Ulkopolitiikka on Suomen ainoa kansain­ välisiin suhteisiin erikoistunut sitoutumaton aikakauslehti. Neljä kertaa vuodessa tuhtina pakettina ilmestyvää UP­lehteä julkaisee Ulkopoliittinen instituutti. 2022 alkaen vuosikerta 44 € (opiskelijoille 28€), sis. digilehden ja arkiston. Pelkka? digilehti 32 €/vuosi tai 10 €/kk. Tilaukset: www.ulkopolitiikka.fi tai 09 432 7721 . ELONKEHÄ Elonkehä on syväekologinen kulttuurilehti, joka keskittyy ekologisesti kestävän yhteis­ kunnan ja elämäntavan edistämiseen. Lehdessä julkaistaan mm. ympäristö ­ filosofisia esseitä, talouskasvuyhteis kunnan kritiikkiä, omavaraisuuspohdintoja, haastat­ teluja ja tee­se­itse ­ohjeita. Kestotilaus (4 nroa / v.) 35 €. Tilaukset: elonkeha.com TEATTERI&TANSSI+SIRKUS Utelias esittävien taiteiden erikoislehti, alansa ainoa Suomessa. Lehden avulla tiedät enemmän esityksistä, tekijöistä, alan ilmiöistä ja uusista tuulista. Arvioita löytyy lähes sadasta esityksestä vuoden aikana, muualtakin kuin Helsingistä. Lisäksi koko maan esityskalenteri. Tutustumistilaus 3 lehtea? 25 € Kestotilaus (6 numeroa vuodessa) 59 € www.teatteritanssi.fii TEATTERI&TANSSI+SIRKUS ONKO TAITEILIJA SUOMELLA TÖISSÄ? KUN UNI JA TOSI KOHTAAVAT DRAAMASSA MILLAISTA TANSSIA TALOT TARJOAVAT LAPSILLE? Dramaturgien uudet visiot Nuoret näyttelijät nousevat pandemian varjosta 8 | 2021 | 9€ Mikä aihe ikinä kiinnostaa, lähes 200 lehden joukosta löytyy varmasti sopiva tyydyttämään lukemisen nälkää. NUORI VOIMA Nuori Voima on 113­vuotias, ajaton ja ajankohtainen kirjallisen kulttuurin lehti. Sitä kannattaa ajattelevan ja kirjoittavan ihmisen lukea. Tilaukset: 50/25 €, tilaukset@nvl.fi tai nuorivoima.fi/tilaa NY TID Den finlandssvenska samhällsoch kultur tidskriften Ny Tid firar 76 år. Beställ tidningen för att ta del av intervjuer, reportage, essäer och recensioner, ur ett radikalt rödgrönt perspektiv! Fortlöpande 12 nr/år 72 € 12 mån. tidsbunden 83 € 6 mån. 43 € / 3 mån 24 € * 33% studeranderabatt nytid.fi/pren, pren@nytid.fi Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto median moniäänisyyden puolesta jo vuodesta 1991. Kaikki lehdet löytyvät osoitteesta WWW.KULTTILEHDET.FI. Tutustu ja tilaa.
• 16 • 10 / 2021 Kun työ ei elätä Suuria voittoja tahkoavat firmat eivät aina maksa työntekijöilleen kunnon palkkoja. Valtion on tultava apuun, jotta työntekijöillä olisi ruokaa ja heidän lapsillaan vaatteita. Prosessi on varainsiirtoa valtiolta pörssiyhtiöille. T YÖSSÄKÄYVIÄ köyhiä on viime vuosikymme­ ninä alettu tutkia kor­ kean elintason maissa. Työntekijöilleen huo­ noja palkkoja maksa­ vat ja kehnoja työsopimuksia solmivat yritykset tahkoavat sijoittajille yleen­ sä isoja voittoja. Suomessa huonot työ­ ehdot nousivat keskusteluun, kun lä­ hettifirma Wolt myi itsensä suurelle DoorDash­yhtiölle hintanaan seitse­ män miljardin arvosta osakkeita. Suomessa on innostuttu kehumaan kauppaa sen valtavien verotuottojen takia, eli oletettavasti Woltin kaupasta valtiolle kilahtavat yli 600 miljoonan euron verotulot. Mutta firman työn­ tekijät eivät ole kyenneet maksamaan massiivisia veroja pienistä palkoistaan. Elinpalkka on ihmis oikeus Yritystoiminnan globaaleja vaiku­ tuksia tutkiva kansalaisjärjestö Finn­ watch on määritellyt elinpalkan TEKSTI IIDA SIMES KUVA SUSANNA FALENIUS on yksin asuvalla nettona noin 1 200 euroa kuukaudessa, ja kahden lapsen yksinhuoltajalla raja menee 2 000 eu­ ron paikkeilla. Pienituloisia suomalai­ sia on vähän yli kymmenen prosenttia väestöstä. Noin 50 000 suomalaista työssäkäy­ vää joutuu turvautumaan toimeen­ tulotukeen. Tämän voidaan ajatel­ le olevan varainsiirtoa julkiselta taloudelta yksityiselle sektorille: kun firma ei maksa kunnollista palkkaa, veron maksajat auttavat avustuksil­ laan. Mummoa hoitaa köyhä ihminen Huolimatta siitä, että käy töissä, kor­ kean elintason maissa suurin riski va­ jota köyhyyteen on itsensä työllistäjillä ja matalasti koulutetuilla ihmisillä. Suomessa köyhiä on jopa hoitajina aloilla, joita työvoimapula vaivaa. Muutama vuosi sitten nelikymp­ pinen Maija (nimi muutettu) alkoi saada osakseen outoa kohtelua työ­ paikallaan vanhusten hoivakodissa Etelä­Suomessa. Työpaikan omisti iso pörssiyhtiö. Vastoin Maijan tahtoa esihenkilöt karsivat häneltä työtunteja. ”Sellaisia työntekijöitä, joilla oli ikä­ lisiä, niin kuin minulla, sijoitettiin vain muutaman tunnin työvuoroon”, Maija kertoo. Maija ja hänen kollegansa kek­ sivät pian mistä oli kyse: kalleimmille työntekijöille ei haluttu maksaa enem­ pää palkkaa. ”Kun iltavuorossa oli kaksi työnte­ kijää, halvempi meistä tuli aikaisem­ min ja sai ovensuussa kuulla aamu­ vuoron raportin. Kalliimpi henkilö tuli myöhemmin ja myös lähti aikai­ semmin. Hän ei ollut enää viimeisinä tienestiksi, joka mahdollistaa työnte­ kijälle riittävän elintason ylläpidon. Elinpalkan täytyy kattaa perustarpeet kuten ruokaa, vaatetusta, matkalippu­ ja tai muita kulkemisen kuluja, terve­ ydenhoitoa ja koulutusta. Elinpalkkaa pidetään ihmisoikeutena. Kaiken lisäksi elinpalkan pitäisi tehdä mahdolliseksi työntekijän ja tä­ män perheen osallistumisen kulttuu­ rielämään, harrastaa jotakin ja pienet säästötkin, jotta olisi rahaa yllättä­ viin menoihin. Kotitalouden ei pitäisi joutua turvautumaan pikavippeihin, jos pesukone hajoaa tai polkupyörä varastetaan. Pienituloisuusrajan alapuolella elävien ihmisten tulot ovat usein niin pienet, etteivät rahat riitä perustar­ peisiin. Suomessa pienituloisuusraja
• 10 / 2021 • 17 Kun työ ei elätä iltavuoron tunteina, jolloin hän olisi saanut iltalisiä”, Maija kertoo. ”Tottakai systeemi oli aivan idiootti­ mainen ja tuntui epäreilulta.” Työntekijöiden annettiin ymmär­ tää, että hoitoalalle on koko ajan jonos­ sa uusia työntekijöitä, joten valittami­ nen ei kannata. Maija pitää pahimpana sitä, että hoi­ dettavat asiakkaat kärsivät systeemis­ tä: heihin ei ehtinyt tutustua kunnolla, ja tilanteessa oli riskinsä. Raporttiin pi­ tää keskittyä, jotta hoitajat tietävät, on­ ko lääkäri muuttanut jonkun lääkitystä tai onko joku kaatunut, niin että hän­ tä pitäisi tarkkailla. Koska työntekijöi­ den tuntimäärää supistettiin, raportin omaksuminen jäi pinnalliseksi. Paperit olivat hoitajien huoneessa, ja esihenki­ löt sanoivat vain, että lukekaa siitä, kun ehditte. Monena päivänä Maijalle oli tar­ jolla kolmesta viiteen työtuntia. Vii­ konloppuvuoroja ja yötöitä hänelle ei tarjottu ollenkaan, ellei joku kollega TEKSTI MIIA VISTILÄ KUVA SUSANNA FALENIUS Amazon köyhdyttää M AAILMAN rikkain mies, Amazon­postimyynti­ yrityksen omistava Jeff Bezos lennättää miljardöörejä avaruudessa. Palkan­ maksajana hän on kehno. Atlantic­lehden toimittaja Alana Samuels kirjoitti vuonna 2018, mi­ ten Amazon oli perustanut isoja varastokeskuksiaan nimenomaan alueille, joilla jo valmiiksi asuu pienituloisia ihmisiä. Kalifornian osavaltiossa San Bernardinon kau­ pungissa iloittiin 10 vuotta sitten Amazonin päätöksestä rakentaa sinne varastokeskus. Työllisyysvai­ kutusten piti olla valtavat. Kun varasto rakennettiin, tilan­ ne näytti aluksi hyvältä. Alueella työttömyysaste putosi 12 prosen­ tista viiteen prosenttiin. Pian alkoi kuulua soraääniä, ja paikalliset al­ koivat pohtia, onko mikä tahan­ sa uusi työpaikka hyvä työpaikka. Vaikka Amazon työllisti seudulla tuhat ihmistä, verotulot eivät juu­ ri kasvaneet työtekijöiden pienten palkkojen ja pätkätyösuhteiden ta­ kia. Ennen Amazonin tuloa San Bernardinoon asukkaista köyhiä oli viidennes, mutta Amazonin ra­ kennettua varastonsa joka kolman­ nesta tuli köyhä. Esihenkilöt vaativat alaisiltaan kiivasta työtahtia. Jos hidastelee, ei saa pisteitä, ja palkka voi laskea. Työtekijät kertoivat Atlanticille kut­ suvansa Amazonia ”Nälkäpeliksi” dystooppisen kirja­ ja elokuvasar­ jan mukaan. Ohion osavaltiossa on isompi ja vanhempi Amazonin varasto. Siellä joka kymmenes työntekijä tarvitsee valtion ruoka­apua, eli ympäri Yh­ dysvaltoja valtio on joutunut kom­ pensoimaan laihaa tilipussia. IIDA SIMES sairastunut, jolloin Maijaa pyydettiin jäämään ylitöihin. Maijan palkka saattoi kuukaudessa olla alle tuhat euroa. ”Joskus hoitaja jäi tulematta, koska hänellä ei ollut varaa poikittaisliiken­ teen bussimaksuun”, Maija kertoo. ”Ei kolmen tunnin vuoron takia kukaan viitsi lähteä kauas kotoaan.” Maija kyllästyi huonoon kohteluun ja vaihtoi hommiin pienempään fir­ maan, jossa työntekijöitä kohdeltiin paremmin. Suomen suurimman sosiaali­, ter­ veys­ ja kasvatusalan ammattijärjes­ tön Tehyn johtava edunvalvontajuristi Vappu Okkeri kommentoi, että hänel­ le tulevien valitusten perusteella täl­ laista tapahtuu edelleen hoiva­alalla. Okkeri toivoisi, että Suomessa alettai­ siin keskustella siitä, onko edes oikein, että hoivakodit tuottavat voittoa. Hen­ kilöstövaltaisella alalla voittoja ei saa­ da aikaiseksi muuten kuin supistamal­ la palkkoja minimiin. Ruokalähettien ankea arki Ruokalähetit kantavat yrittäjyyden riskit, mutta kovallakaan työllä ei tahdo tulla toimeen. A LUSTATALOUS on kasvava työn tekemisen ja tuotan­ non muoto, jonka käytännöt voivat viitoittaa työelämän yleistä suuntaa. Siksi on tärkeä yhteis­ kunnallinen kysymys, millaisin ehdoin työtä voi teettää. Kaksi Foodoralle ja Woltille työskentelevää lähettiä kertoo alan arjesta. Alustapalveluiden kautta työskentelevät lähetit kuljettavat ravin­ toloista annoksia asiakkaille. Englantia äidinkielenään puhuval­ la Ramilla on suomalainen IT­alan tut­ kinto. Hän on tehnyt ruokalähetin työtä kolme vuotta, välillä opiskelun ohessa viikonloppuisin, välillä kokopäiväisesti. Suomalainen Jaska työskentelee alalla osa­aikaisesti. Rami tekee keikkoja au­ tolla, Jaska polkupyörällä. Kumpikin haluaa esiintyä tunnis tamattomana. Rami pelkää, ettei tunnistamisen jälkeen saisi enää keikkoja lähettinä. ”Sopimukseni voidaan purkaa mil­ loin vain ilman perusteita.” Ruokalähetti toimii yrittäjänä eli omistaa ja huoltaa työvälineensä ja vastaa itse yrittäjän eläkevakuutuk­ sesta eli YEListä ja liikennevakuutuk­ sistaan, lomakorvauksistaan ja eläke­ maksuistaan. Wolt tarjoaa läheteilleen tapatur­ mavakuutuksen työajalle. Varsinkin polkupyörälähetti kohtaa työssään vaaratilanteita. "Kaksi kertaa on tullut auto päin. Kerran eteen ja kerran kylkeen, on­ neksi ei käynyt pahasti kummallakaan kerralla”, Jaska kertoo. Etelä­Suomen aluehallintoviras­ to linjasi, että Woltin lähettikump­ panit toimivat työntekijöiden tavoin ja yrityksen pitäisi seurata heidän työaikaansa. Muihin AVIn valvo­ miin työnantajavastuisiin kuten työ­ terveyshuoltoon, työturvallisuuteen ja vuosilomalain noudattamiseen päätös ei ottanut kantaa. Wolt on valittanut päätöksestä hallinto­oikeu­ teen. ”Seuraamme uusia työn muoto­ ja ja halusimme lähteä ihan oikeus­ asteiden kautta selvittämään niiden asemaa. Kaipaamme ennakkopäätös­ tä ja haluamme samalla saada aikaan painetta työ­ ja elinkeinoministeri­ ön suuntaan, jotta pelisääntöjä sel­ keytettäisiin lainsäädännön kautta”, kertoo Eerik Tarnaala aluehallinto­ virastosta. Kellon ympäri, kädestä suuhun Rami ja Jaska pitävät lähetin työn ikä­ vimpinä puolina lähettien huonoa kohtelua ja tulojen epävarmuutta. Joskus on keikkoja paremmin, joskus huonommin. Silti kevytyrittäjänäkin pitää maksaa YEL­maksut ja muun elä­ män kulut. Voi olla niin, että joutuu tekemään koko ajan työtä, jotta saa pakolliset menot katettua, mutta pakollisten elä­ misen kulujen jälkeen mitään ei jää käteen, molemmat kertovat. Enimmillään Rami teki töitä yli 220 tuntia kuukaudessa eli yli 50 tuntia vii­ kossa, useina päivinä kellon ympäri tai ylikin. Bruttotuloa hän sai alle kolme­ tuhatta euroa, josta työn kulut kuten YEL­maksut, verot, auton kulut (huol­ lot, bensiini, parkkimaksut), puhelin ja muut kulut veivät yli 2 100 euroa. 220 työtunnista jäi käteen noin 800 euroa, alle neljä euroa tunnilta. ”Toiminta perustuu siihen, että ai­ na löytyy ihmisiä, jotka ovat valmiita tekemään työtä huonoissakin oloissa”, Jaska kertoo. Jaska saa asumistukea ja työmark­ kinatukea. ”En voisi tehdä tätä työtä, jos en saisi myös tukia.” Läheteistä suurin osa on ulkomaa­ laistaustaisia, joilla ei ole suomalaista sosiaaliturvaa. Jaska veikkaa, että suo­ malaisia on kuskeista 10 prosenttia. Rami arvioi, että ”valkoisia eurooppa­ laisia on ehkä pari prosenttia, 95 pro­ senttia on Aasian tai Afrikan maista”. ”Läheteillä ei ole ihmisarvoa” Monissa ravintoloissa kohdellaan lä­ hettejä tylysti. Jotkut ravintolat eivät anna lähettien käydä vessassa, eikä heillä ole muita taukotiloja. Lähettejä palkkaavien yritysten työkulttuureissa on eroja, haastatellut pitävät Woltia Foodoraa inhimillisem­ pänä. ”Foodoralla läheteillä ei ole ihmis­ arvoa. Heitä kilpailutetaan toisiaan vastaan ja jaetaan eri luokkiin, ylem­ mässä luokassa olevat saavat valita työvuoronsa ensin ja siten parhaat mahdollisuudet saada keikkoja. Jos kysyy jotain henkilöstöpuolelta, me­ nee viikkoja ja tulla standardi vastaus, josta käy ilmi, ettei kysymystä ole edes
• 18 • 10 / 2021 TEKSTI EMILIA KUKKALA KUVA SUSANNA FALENIUS kunnolla luettu. Esimerkiksi kun il­ moitin Foodoralle, että pidän taukoa parin kuukauden kuluttua, ja pyysin että saisin sitä ennen mahdollisim­ man paljon työvuoroja, mutta profii­ lini siirrettiinkin heti epäaktiiviseksi enkä saanut varata heiltä enää yhtään vuoroja”, Rami harmittelee. ”Woltilla toimeksiannosta näkee heti mistä mihin se on, ja voi valita minkä keikan ottaa. Foodoralta ehdo­ tetaan tilausta, jossa näkyy vain ravin­ tola ja aika milloin se on valmis. Foo­ dorallakin yhdessä vaiheessa näkyi asiakkaan summittainen sijainti kar­ talla ennen hyväksyntää, mutta toi­ minto on poistettu, luultavasti koska joitain tilauksia kukaan ei olisi halun­ nut ottaa esimerkiksi vaikean matkan takia tai siksi, että ravintolasta on huo­ noja kokemuksia. Nykyään, jos tilauk­ sia hylkää, tulee nopeasti viestejä Foo­ doralta, että hyväksy jokainen tilaus”, Jaska kertoo. Jaska on ehdottanut usein toimitus­ ketjuun parannuksia, mutta kahden vuoden aikana mikään ei ole muuttu­ nut. Hän on yrittänyt myös järjestää lakkoja lähettien työolojen parantami­ seksi, tuloksetta. ”Aina on ollut ihmisiä, jotka ovat ottaneet keikkoja, koska he tarvitsevat työtä, tehtiin sitä millaisissa olosuh­ teissa hyvänsä”, Jaska harmittelee. Kumpikaan ei usko työskentelevän­ sä lähettinä pitkäaikaisesti. Työ vaatii fyysisesti paljon, eikä vakuutus korvaa kulumia. ”Minulla on ollut rasitusvammoja polvessa ja nilkassa, olen niitä joutu­ nut kuntouttamaan tukisiteiden avul­ la. En usko, että jatkan tätä työtä pit­ kään, kun vanhenen ja raihnaistun”, 33­vuotias Jaska jatkaa. ”Kun palaan Suomeen, hankin muuta työtä. Opiskelen lisää, jotta saan koodaushommaa. Myyn auton, ja jatkan ehkä satunnaisesti Woltilla pyörälähettinä”, Rami kertoo. Ruotsalainen Kavall Suomeen E LINTARVIKKEIDEN ja muiden päivittäistavaroiden verkko­ kauppa kasvaa ja tarjottavat palvelut kehittyvät. Maaliskuussa 2021 perustettu ruotsalainen Kavall­ ketju lupaa appinsa kautta tilatut ostokset kotiin kymmenessä minuu­ tissa niiden maksamisesta. Ketju laajentaa Suomeen, mutta aluksi palvelu toimii vain tietyllä alueella Helsinginssä. Tilaukset toimitetaan sähköpyörillä, joilla kymmenessä minuutissa ehtii muutaman kilo­ metrin päähän yrityksen varastolta. Tilaukset toimittavat työsuhtees­ sa olevat pyörälähetit. Toisin kuin kevytyrittäjinä toimivilla läheteillä, työsuhteessa olevien lähettien työn­ antaja huolehtii esimerkiksi lähet­ tien työvälineistä. Ketju korostaa lähettien asemaa työtekijöinä ja toi­ voo työntekijöiden aseman kannus­ tavan asiakkaita käyttämään palve­ lua kevyt yrittäjyydestä tunnettujen lähettipalvelujen sijaan. Täysin samoista asiakkaista Kavall ei Woltin ja Foodoran kans­ sa kilpaile, sillä se toimittaa elin­ tarvikkeita ja päivittäistavaroita eikä ravintola­annoksia. Palvelun­ sa puolesta se vertautuukin mar­ kettien verkkokauppoihin, joiden yleensä autolla liikkuvat tavaran­ toimittajat ovat myös työsuhteessa, mutta toimitusajat huomattavasti pidempiä. MIIA VISTILÄ Hoitajat pakenevat päivähoidosta Varhaiskasvatuksen valtavat ongelmat ovat vuosia jatkuneen aliresursoinnin seurausta. aiem paa suuremman osan on oltava korkea koulutettuja, vaikka tiedettiin, ettei varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikkojakaan ole tarpeeksi. ”Ja kun lastenhoitajat tekevät opet­ tajien sijaisuuksia, ei ole myöskään päteviä lastenhoitajia. Moniammatil­ linen tiimi ei voi toimia kovin hyvin, kun ihmiset eivät ole tekemässä sitä, mitä ovat tulleet tekemään.” Hoitaja jää usein yksin lasten kanssa Sijaistamisketjut sotkevat systeemin ja vähentävät työhön sitoutumista. ”On tutkimustietoa siitä, että ihmi­ set pysyvät töissä paremmin, jos he saavat tehdä sitä mitä ovat tulleet te­ kemäänkin. Se sitouttaa paljon enem­ män kuin että joutuu sijaistamaan vaikka sitä opettajaa tai eri paikoissa.” ”Toivomme, että laki avattaisiin. Ei niin, että opettajia vähennetään, vaan että lastenhoitajia lisätään ryhmiin. Ettei tulisi niitä tilanteita, että ollaan yksin lasten kanssa, kun opettajilla on omia tehtäviään.” ”Niitä henkilöitä, jotka ovat lasten kanssa, täytyy olla tarpeeksi. Ollen­ kaan väheksymättä suunnittelua, ar­ viointia ynnä muuta.” Lisää palkkaa, autonomiaa ja sijaisia Varsinkin Helsingissä päiväkodit ovat kärsineet työvoimapulasta. JHL tiedot­ ti aiemmin syksyllä hoitajien joukko­ paon alkaneen. Millä työntekijät saa­ taisiin pysymään alalla? ”Palkka on ensimmäinen, toinen se, kuinka paljon itse pystyy vaikutta­ maan työhön. Sijaisia palkataan liian lyhyeksi aikaa. Ennen niitä on ollut enemmän.” ”Nythän niitä taas palkataan ja suunnitellaan myös nopean toiminnan joukkoja, että palkattaisiin parikym­ mentä henkilöä, jotka menisivät sinne, missä tilanne on pahin. Toinen asia on, ketä siihen saadaan palkattua.” Lopuksi Kesänen esittää, että ongel­ mista huolimatta muistettaisiin, miten paljon hyvää työtä päiväkodeissa joka päivä tehdään. V ARSINKIN pääkaupunki­ seudun päivähoidon kaoot­ tisesta tilanteesta on jälleen uutisoitu pitkin syksyä. Hel­ singin varhaiskasvatuksen ja esiope­ tuksen JHL:läisen pääluottamusmie­ hen Jaana Kesäsen mukaan ongelmat ovat olleet tiedossa vuosikausia. ”Suurin ongelma on henkilöstöpula varhaiskasvatuksessa. Ihmiset äänes­ tävät jaloillaan: Työolosuhteet ovat niin vaikeat, kun väkeä puuttuu.” ”Siellä ollaan laittomassa tilassa eli suhdeluvut eivät toteudu. Ihmiset joutuvat muokkaamaan työvuorojaan kauheasti ja venymään, mikä lisää väsymystä. Vanhemmat joutuvat ha­ kemaan lapsiaan kesken päivän pois, kun ei ole riittävästi henkilökuntaa.” Varhaiskasvatus­ suunnitelma ei toteudu ”Tämä johtaa siihen, ettei varhaiskas­ vatussuunnitelmaa pystytä toteutta­ maan. Retkiä ja pienryhmätoimintaa peruuntuu. Arki menee sellaiseksi, että yritetään vain selviytyä.” Kesänen toteaa, ettei pedagogiikka toteudu, jos lastenhoitaja jää päivän aikan usein yksin koko ryhmän kans­ sa. Alle kolmevuotiaita ryhmässä on 12, yli kolmevuotiaita 21. ”Kaikki työntekijät johtajasta alas­ päin uupuvat, hänkin kun aamulla sel­ vittää ensimmäisenä sijaisasiaa. Hoi­ taja ei voi aamulla luottaa siihen, että pääsee tekemään töitä suunnitellusti. Ei edes siihen, että pääseekö töistä läh­ temään suunnitellusti.” Kesänen huomauttaa, että työ­ päivän jälkeen monella on omatkin lap­ set haettavana toisesta päiväkodista. Koko henkilöstöllä huono omatunto ”Päiväkodeissa, joissa henkilöstöä ei ole riittävästi, kaikki kokevat kau hean huonoa omatuntoa siitä, etteivät pysty toteuttamaan varhaiskasvatusta kun­ nolla.” Kesänen jäljittää ongelmat osal­ taan vuoden 2018 varhaiskasvatus­ lain muutokseen. Silloin määrättiin, että päiväkotien henkilökunnasta
• 10 / 2021 • 19 Huonoon johtamiseen on joskus mahdotonta puuttua Voiko työnantaja kieltää tauot? Mitä tehdä, jos työpaikalla joku laukoo asiattomia kommentteja? Mikä on laitonta, mikä huonoa johtamista, mikä epäsopivaa henkilökemiaa? Työelämässä on paljon ongelmia, joiden ratkomiseen virallisia väyliä ei edes ole. K OKENUT kolmikymppi­ nen myyjä Laura, joka ei halua tulla tunnistetuk­ si, haki vuosi sitten osa­ai­ kaiseksi myyjäksi koulutustaan vas­ taavalle erikoisalalle myymäläketjuun, joka oli palkittu muutama vuosi aiem­ min hyvästä työilmapiiristä. Hän luu­ li saaneensa unelmiensa työpaikan, mutta työn arki osoittautui niin ah­ distavaksi, että hän joutui jäämään sairauslomalle. Palvelualojen ammattiliiton työ­ ympäristöasiantuntija Erika Kähä­ rä ei ota kantaa yksittäistapaukseen, mutta kommentoi yleisellä tasolla eri osapuolten velvoitteita ja hyviä työn käytäntöjä. Laki turvaa tauon, muttei henkilöstöä Laura palkattiin työhön osa­aikaisel­ le viidentoista viikon tuntimäärälle omasta toiveestaan. Hänellä oli toinen työ ja burnout takana. Työnantaja vai­ kutti ymmärtäväiseltä, ja pyysi sano­ maan, jos tuntuu raskaalta, mutta kun jostain sanoi, pomo pohti ääneen, so­ piiko Laura työhön. Työssä taukoja ei saanut pitää. Lau­ ra työskenteli yksin myymälässä, eikä myymälää saanut sulkea esimerkiksi siksi aikaa, että käy vessassa. Lounas piti syödä tiskin ääressä jos tai kun ei ole asiakkaita. ”Vessaan täytyy aina päästä, jos on tarve, työnantajan pitää se jotenkin mahdollistaa. Mutta muuten palvelu­ alojen työehtosopimuksen mukaista on, että ei ole ennalta määrättyjä tau­ koaikoja, vaan tauot pidetään, kun on hiljaisempaa. Tämä on tarkoitettu juu­ ri erikoiskauppaa varten. Niissä myyjä on usein yksin työssä. Mutta silloinkin täytyy tulla niitä hiljaisempia hetkiä, jolloin taukoa voi pitää. Jos hiljaisem­ pia hetkiä ei tule, täytyy järjestää ai­ kaa tauoille esimerkiksi päällekkäi­ sillä työvuoroilla. Niin ei saa olla, että taukoja ei voi pitää lainkaan”, Kähärä kertoo. Työtä oli enemmän kuin työajalla ehtii tehdä. Myymälän sulkemisajan jälkeen ei ollut aikaa siivoamiselle vaikka se kuului työtehtäviin. Jos te­ ki ylitöitä, moitittiin, tai jos ei tehnyt kaikkea, moitittiin myös. Työntekijät olivat ratkaisseet asian niin, että mer­ kitsivät työajan loppuneeksi ja tekivät loput työt omalla ajallaan. ”Resurssipula on palvelualoilla yleinen ongelma, josta pitää antaa pa­ lautetta työnjohdolle. Työn oikea mi­ toitus on työnantajan vastuulla. Töitä ei pidä tehdä palkatta omalla ajalla, sillä se vain mahdollistaa ongelman jatkumisen. Työnantajan ei tarvitse kohdata seurauksia, ja samalla vie jon­ kun muun työpaikan.” Sairausloman syy ei kuulu pomolle Laura teki hyvää myyntitulosta, mut­ ta ilmapiiri töissä tuntui rankalta. Mis­ tään ei kiitetty, vaikka teki huipputu­ losta. Seuraavalla viikolla piti tehdä paremmin. Samoin ahdistavalta tun­ tui, että vaadittiin muuttamaan myyn­ nin tapaa aggressiivisemmaksi, vaikka Lauran tyylillä tulos oli hyvää. ”On tietysti huonoa johtamista, jos ihmistä ei kiitetä hyvästä työsuorituk­ sesta. Ihmisiä motivoidaan myöntei­ sen kautta. Se, että tehdään koko ajan parempaa tulosta, on normaalia bis­ nesajattelua. Samoin työnantajalle myös kuuluu päätösvalta siitä mi­ ten, missä ja milloin työtä tehdään, ja työn tekemisen tapa sisältyy siihen. Silloin jää työnteki­ jän vastuulle vakuuttaa työnantaja, että olisi pa­ rempikin tapa”, Kähärä linjaa. Ahdistavalta tuntui­ vat myös kommentit sairauslomista. Pomo maanitteli Lauraa sai­ rausloman aikana töi­ hin ja muistutti että sen jälkeen pitää olla terä­ kunnossa. Flunssaisenakin olisi TEKSTI MIIA VISTILÄ KUVA SUSANNA FALENIUS pitänyt tulla, kun ei ollut vielä korona­ testin tulosta. ”Sairauslomia ei pitäisi työnantajan kommentoida ollenkaan, ellei ole puhe jostain yleisestä toimintatavasta niihin liittyen!” Esihenkilö halusi Laurasta vastuu­ myyjän, joka tekisi suurempia tun­ timääriä tai Lauran työsopimusta ei ehkä jatkettaisi. Laura koki toistuvat kyselyt todella ahdistavina. Hän kiel­ täytyi, eikä työsopimusta jatkettu. Työelämän pelisäännöt on raken­ nettu yritysten ja työkykyisten ihmis­ ten tarpeista lähtien. ”Meillä on yhä enemmän vajaatyö­ kykyisiä ihmisiä, jotka voivat kokea nämä säännöt omalla kohdallaan epä­ reiluiksi. Tarvittaisiin valmiiksi mie­ tityt pelisäännöt, miten otetaan huo­ mioon erilaisia rajoitteita”, Kähärä pohtii. Kommentteja mielenterveydestä Pomosta ei yleisesti pidetty. Muut työntekijät saivat kuulla ikäviä kom­ mentteja esimerkiksi seksuaalisuudes­ taan tai mielenterveydestään. Tiettyyn etniseen ryhmään kuuluvia asiakkaita vaadittiin erityisesti seuraamaan. ”Ensimmäinen askel asiattomuuk­ sia kohdatessa on aina sanoa suoraan, miten tilanteen koki, jotta ihminen saa mahdollisuuden ymmärtää toisen nä­ kökulman ja muuttaa toimintaansa. Jos asia ei muutu, on syytä ottaa yh­ teyttä esihenkilöön, tai jos tämä on se kiusaaja, niin tämän esihenkilöön”, Kähärä neuvoo. Yhteydenottoja varten on työsuojelu .fi-sivulla erillinen lomak­ keensa, joka toimii dokumenttina ti­ lanteesta ja johon kirjataan myös toi­ met asian hoitamiseksi. Lomakkeen mukaan: ”Työturvallisuuslaissa kielle­ tään häirintä, joka aiheuttaa työnteki­ jän terveydelle haittaa tai vaaraa. Häi­ rintänä pidetään esimerkiksi toistuvaa uhkailua, pelottelua, ilkeitä ja vihjaile­ via viestejä, väheksyviä ja pilkkaavia puheita, työnteon jatkuvaa perustele­ matonta arvostelua ja vaikeuttamista, maineen tai aseman kyseenalaistamis­ ta, työyhteisöstä eristämistä ja seksuaa­ lista häirintää.” Lauran työpaikalla kukaan ei uskal­ tanut sanoa pomolle suoraan. Alaiset kertoivat asiasta porukalla työsuojelu­ valtuutetulle. Työsuojeluvaltuutetun, jonka työntekijät ovat keskuudestaan valinneet, tehtävänä on saattaa työnte­ kijöiden huolet esihenkilöiden tietoon. ”Jos esihenkilö sanoo, että ’ei pidä paikkaansa’, niin työsuojeluvaltuute­ tun tehtävä on pitää työntekijöiden puolia, että kun he nyt kokevat näin, mitä sille kokemukselle voisi tehdä. Työntekijöiden kokemuksella on vä­ liä”, Kähärä muistuttaa. Lauran työpaikalla asiat eivät muuttuneet paremmaksi. Esihenkilö ja tämän pomo moittivat työntekijöitä valittamisesta, mutta valituksen aihei­ siin ei puututtu. Liittoon tai viranomaisille valitta­ minen on raskas tie, helpompaa on lähteä. Laura ja moni Lauran entisel­ lä työpaikalla etsii muuta työtä. Enää Laura ei nojaa vain firmojen sivui­ hin tai mainoslauseisiin, vaan katsoo myös Tunto­sivuston kommentit paik­ kojen ilmapiiristä.
• viulu venäjä puutyöt markkinointikommunikaatio liikkuva grafiikka ja animaatio gyrokinesis 1000+ kurssia helao.fi Runeberginkatu 22–24 itsellesi ota aikaa HELSINGIN AIKUISOPISTO OPPIMISEN JA HYVINVOINNIN KESKUS Villiä sivistystä ! Kevään 2022 ohjelma julkaistu www.kriittinenkorkeakoulu.fi T i r k i s t y s re i k ä u n i ve r s u m i i n www. .info Esittävän taiteen ja musiikin AMK-tutkinnot, päivätoteutus, 4 vuotta • Musiikkipedagogi • Sirkus • Tanssinopettaja • Teatteri-ilmaisun ohjaaja Esittävän taiteen ja musiikin AMK-tutkinnot, monimuotototeutus, 2 vuotta • Musiikkipedagogi • Teatteri-ilmaisun ohjaaja (sirkus ja teatteri) Saat pedagogisen pätevyyden kaikissa näissä koulutuksissa Master School – Taideakatemian YAMK-koulutukset • Creative Design Management (hakuaika 5.1. 19.1.2022) • Musiikkipedagogi • Taiteen uudet kontekstit Yhteishaku 16.3.–30.3.2022 Ennakkotehtävät julkaistaan 9.3.2022 turkuamk.fi/haku | #TurkuAMK #Taideakatemia Lisätiedot: eero.linjama@turkuamk.fi Ole osa taiteen tulevaisuutta – Hae Turun AMK:n Taideakatemiaan m uo to ilu