TU E
RIIPPU M
fifi
10 l 2011 jou u-ta mmikuu
i .voima.f
A
TO
NTA JOURNAL
Tilaa!
voima .fi
MA
!
VALELÄÄKÄRI & POLIISI S. 8 KUNTOJUMPPAFILOSOFI S. 20
än s. 30 kiipeämä Opi
TOSIIR RE KA LOH CKS RO
10
Häkämies säteilee 9 Ylen astronominen vitutus 24 Sika 9, 34 & 44 Duunarit leffassa 50 Kuorojen sota 55
IS
M IA
. TIL A A V
OI
Suvilahden
KIRPPUTORI
Sunnuntaisin klo 9-15
11.12.
18.12.
8.1.
15.1.
22.1.
29.1.
Suvilahti, Kattilahalli, Sörnäisten rantatie 22 A/rak.1, 00540 Helsinki
Tervetuloa Suvilahden hulppeaan Kattilahalliin löytämään kivoja tavaroita ja vaatteita, joita et vielä edes tiennyt tarvitsevasi. Aarteenetsinnän lomassa voit nauttia virvokkeita edullisessa kahvilassa. Pihalla on satoja ilmaisia parkkipaikkoja.
TULE MYYMÄÄN
Myyntipaikka Suvilahden kirpputorilla maksaa 25 euroa, sisältäen myyntipöydän ja rekin. Myyjät pääsevät sisälle kello 8 alkaen ja ovet suljetaan kello 16. Myyntipaikoista ei tehdä ennakkovarauksia vaan ne jaetaan saapumisjärjestyksessä. Järjestäjä: Bewe Sport, www.bewesport.fi, 040 580 0831
Suvilahti on Kiinteistö Oy Kaapelitalon hallinnassa oleva entinen energiantuotantoalue, joka on nykyään kulttuurin ja sitä tukevan liiketoiminnan käytössä. Yhtiönä kannatamme kierrätystä kaikissa muodoissaan - kierrätämmehän me itsekin entisiä teollisuuskiinteistöjä, Kaapelitehdasta Ruoholahdessa ja Suvilahden energiantuotantoaluetta. Suvilahden alueen muuttuminen kulttuurikeskukseksi on osa Sörnäistenrannan ja Kalasataman laajaa kehitystyötä. www.suvilahti.fi
Kimmo Jylhämö & Klaus Welp (toim.)
Oivaltava ja räävitön vastamainoskirja tekee jäynää kaikkialle tunkevalle mainostulvalle ja avaa silmät visuaalisen markkinoinnin logiikalle. Virkistävä mielen saastumisen vastalääke!
Tähän kutkuttavaan opukseen on koottu Voima-lehdessä vuodesta 1999 ilmestyneitä vastamainoksia. Etusija on kuvilla, jotka tarjoavat ehtymättömiä oivalluksia ja löytämisen riemua jokaiselle nyky-yhteiskuntamme
visuaalisessa ympäristössä kasvaneelle. Kuvien ohessa valotetaan vastamainosten taustoja sekä tarjotaan eväitä omaehtoiseen mainosanalyysiin tai ideoita omien mainosparodioiden tekemiseen.
8
TEKSTI KOLLAASI
10
MIKKO NISKASAARI MIRKKA HIETANEN
2011
Poliisi ei viitsinyt tutkia valelääkäriä
Poliisi olisi saanut valelääkärin uran poikki jo kolme vuotta sitten, mutta se jätti rikosilmoituksen tutkimatta. Niin Suomessa käy kansalaisten ilmoituksille & kanteluille.
OIKEUTTA VAI UHKAPELIÄ? U teoksesta Kuvat teoksest Hyvä maine ansaitaan Poliisin viestintästrategia. http://bit.ly/ uMkwLf f
Ä N Ä S Y K S Y N Ä poliisi ulotti valelääkäritutkinnan Valviraan, jonka tehtävä on valvoa terveydenhuollon henkilökuntaa. Valvirassa tiettävästi jätettiin huomioimatta valelääkäri Esa Laihosta toukokuussa 2010 tehty kantelu, ja poliisilla on hyvä syy epäillä sitä virkarikokseksi. Tapauksen historiassa on kuitenkin muutakin epäselvää. Helsingin poliisilaitos sai jo 2. lokakuuta 2008 tutkintapyynnön Esa Laihosta. Poliisi jätti ilmoituksen kokonaan tutkimatta, perustein jotka ovat ilmeisen väärät ja siten myös lainvastaiset. Olisi siis loogista tutkia myös poliisin laiminlyönti. "Ai se vanha juttu? Ei minulla ole ajatusta sitä tutkia", selittää tutkinnanjohtaja Hannu Männikkö puhelimessa. Poliisin virkarikoksia ei ole tapana tutkia.
T
T U T K I N TA P Y Y N N Ö S S Ä kerrottiin Esa Laihon passittaneen pois hoivakodista 75-vuotiaan Alzheimer-potilaan, joka ei tullut kotona toimeen omin avuin. Laihoa epäiltiin heitteillepanosta. Rikosilmoituksia Helsingin poliisilaitoksella seulova rikoskomisario Mikko Masalin tuli kuitenkin siihen tulokseen, ettei tutkittavaa ollut. "Kyseisen [rikoksen] tunnusmerkistön täyttyminen edellyttää sitä, että henkilö saatetaan avuttomaan tilaan, jonka seurauksena hänelle aiheutuu konkreettinen (todellinen) henkilövahingon vaara", hän perusteli kantaansa tuolloin. Perustelu on virheellinen. Ilmoittaja ei väittänyt Esa Laihon olevan syypää vanhuksen huonoon kuntoon. Hän ilmoitti lääkärin jättäneen heitteille avuttoman vanhuksen, josta hän hoitosuhteen vuoksi olisi ollut velvollinen huolehtimaan. Päätös oli väärä myös siksi, ettei kansalaisen tarvitse tietää, mikä rikosnimike saattaa tulla kyseeseen. Riittää, kun selostaa, mitä on tapahtunut. Viranomaiset, viime kädessä tuomioistuimet, päättävät, onko kyseessä rikos ja jos, niin mikä. Tässä tapauksessa on ollut vahvat perusteet epäillä myös virkavelvollisuuksien rikkomista, mut-
ta siitä komisario ei lausunut mitään. "Päätös on tehty ja se on oikein", kommentoi Mikko Masalin ratkaisuaan.
E M M E V O I T I E TÄ Ä ,
olisiko valelääkäri paljastunut jo vuonna 2008, jos
isen ei ansala etää, K e ti tarvits snimike iko mikä r a tulla saatta een. kysees
ilmoitus olisi tutkittu siten kuin laki vaatii. Ainakin siihen olisi ollut mahdollisuus, koska lääkärin ammattitaito asetettiin kyseenalaiseksi hyvin perustein. Kansalaisten tekemät rikosilmoitukset jäävät kuitenkin Suomessa tutkimatta lähes säännönmukaisesti, varsinkin, jos ne koskevat virkarikoksia. Sisäministeriö hehkuttaa teettämiänsä poliisibarometreja, joissa suuri osa väestöstä antaa poliisin luotettavuudesta korkean arvosanan. Barometreista löytyy kuitenkin myös
lukuja, joita ministeriö ei mainosta: vuoden 2010 poliisibarometrin mukaan vain 18 prosenttia kansalaisten tekemistä rikosilmoituksista johtaa esitutkintaan. Luku on jatkuvasti laskenut, mutta oli edellisellä kerralla sentään vielä 27 prosenttia. Sekin on vähän. Toki kansalaisten rikosilmoituksista osa on aiheettomia. Osa koskee niin vähäisiä asioita, että ne voidaan jättää laillisin perustein tutkimatta. Ei kuitenkaan ole uskottavaa, että useampi kuin neljä viidestä kansalaisten tekemästä rikosilmoituksesta olisi väärä tai koskisi mitättömiä asioita. Myös poliisin ja muiden viranomaisten tekemistä rikosilmoituksista iso osa on aiheettomia, ja erityisen paljon he tekevät ilmoituksia pikkujutuista. Silti ne tutkitaan lähes aina. Kansalaisten rikosilmoituksia pidetään siis vähempiarvoisina kuin viranomaisten tekemiä. Tämä on vastoin esitutkintalakia ja rikkoo perustuslain takaamaa kansalaisten yhdenvertaisuutta lain edessä.
S A M A N T Y Y P P I N E N kohtalo on viranomaisille tehdyillä kanteluilla. Niihin suhtaudutaan yhtä yliolkaisesti kuin rikosilmoituksiin. Entinen oikeuskansleri Paavo Niku-
la kertoi aikoinaan ratkaisseensa kymmenessä vuodessa noin 8 000 kantelua ja joutuneensa määräämään vain kerran asian esitutkintaan. Hänen mielestään tulos oli hyvä. Ei ollut. Tulos on huono ja erittäin huolestuttava. Tiedämme varmasti, että merkittävässä osassa kanteluita on perää, sillä oikeuskanslerinvirastolle ja eduskunnan oikeusasiamiehelle jätetyistä kanteluista noin neljäsosa johtaa jonkinasteisiin toimenpiteisiin. Yleensä moitteet ovat riittävä seuraus. Kantelutie toimii silloin, kun kysytään, onko virkamies toiminut asiallisesti, hyvien hallintotapojen mukaan. Se ei toimi lainkaan silloin, kun kyseessä on ilmeinen rikos: sellaista koskee arviolta 510 prosenttia kanteluista. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 13. artikla edellyttää, että kansalaisilla on tehokas oikeussuoja myös silloin, kun oikeuksia on loukannut viranomainen. Käytännössä kansalaisen vaikuttamiskeinoihin kuuluvat rikosilmoitukset ja kantelut. Kun ne jätetään tutkimatta tai tutkitaan hutiloiden, Suomi rikkoo järjestelmällisesti ihmisoikeuksia. Lisäksi moni rikos, myös vakava, jää selvittämättä.
Kirjoittaja on vapaa oikeustoimittaja.
10
2011
9
SIKALOIDEN ARKIPÄIVÄÄ. Kuvan sikala täyttää lain vaatimukset. Onko laillinen aina oikein, kysyy Oikeutta Eläimille.
Aivokylpy Lasipalatsissa
Helsingin TEDx-seminaarissa jukuripäiseen kansaan ajettiin tietotalouden henkeä .
T Y K ÄT K Ä Ä T O V E R E I S TA N N E !
Laki suojelee sikatilallisia valitettavasti
Oikeutta Eläimille -yhdistyksen kuvat sikatiloilta ovat jälleen järkyttäviä. Eläinten pahoinvointi on arkipäivää.
-yhdistys paljasti marraskuun lopulla uusia, viimeisen puolen vuoden aikana kuvattuja järkyttäviä kuvia kotimaisilta sikatiloilta. Tähän mennessä elintarviketurvallisuusvirasto Eviran sikaloihin tekemissä tarkastuksissa on löytynyt vain vähän huomautettavaa. "Emme ole missään vaiheessa epäilleet eläinsuojelurikkomuksia kuvatuilla tiloilla, vaan yhdymme Sikayrittäjien näkemykseen siitä, että kuvissa näkyy sikaloiden tavallista arkipäivää",
Ohjelmoikaa aivonne! Mennään yhdessä kohti hyvää! Jee! Ongelmana on, että luovuustalouden näkökulmasta suomalaiset ovat tylyä kansaa. "Työskentelen mieluummin ryhmässä kuin yksin." N2-mainostoimiston roadmap director Kari Tervonen esitteli tilastoja, joiden mukaan vain 29 prosenttia suomalaisista on jokseenkin samaa mieltä väitteen kanssa. "Tää sosiaalinen kyvyttömyys on aika rajua", Tervonen kommentoi. Pahempaa seuraa. Suomalaiset käyttävät joka päivä telkkariin, tietokoneeseen ja harrasteisiin kuhunkin keskittyneesti 45 minuuttia, mutta kuuntelevat perheenjäseniään vain kuusi minuuttia. Koska tapahtumaan ei kutsuttu yhteiskuntatieteilijöitä, ilmeinen kysymys jäi esittämättä: mistä tilanne johtuu? Onko muita tapoja vaikuttaa kuin yksilöön kohdistettu moralismi?
J O S L U O V U U S ja aivojen yhteistyö ovat tietotalouden kaksi pe-
rusosaa, etiikka on kolmas. Yleisölle näytettiin meritieteilijä Sylvia Earlin Kalifornian TEDissä pitämä puhe. Juontaja muistutti, että marraskuun aikana muutamat helsinkiläiset sushiravintolat ilmoittivat lopettavansa uhanalaisen tonnikalan käytön. Juontaja vetosi yleisöön Porkkanamafian hengessä: "Meidän toiveemme on, että jokainen täällä olevista kävisi sushilla seuraavan kuukauden aikana jossakin näistä ravintoloista, jotka ei tarjoa uhanalaisia lajeja." Toimittaja Riku Siivonen kertoi, miten tulla hyväksi ihmiseksi: tekemällä hyviä ja sitoutuneita tekoja. Jos on paha olo siitä, että tekee maailmaa tuhoavaa työtä, kannattaa mennä vapaaehtoistyöhön esimerkiksi säestämään vanhusten kuoroa. Se kannattaa jo itsekkäistä syistä. Siivonen oli kärrännyt oman vanhuskuoronsa Lasipalatsin aulaan laulamaan TED-yleisölle. Aplodien jälkeen tarjoiltiin kasviswrappeja ja suklaamuffinseja.
Pontus Purokuru
O
I K E U T TA E L Ä I M I L L E
Saila Kivelä Oikeutta Eläimille -yhdistyksestä sanoo. "Tuotanto-olot ovat lain sallimia, joten eläinsuojeluilmoitusten tekeminen ei johda mihinkään. Nyt tulisikin keskustella siitä, onko tällainen eläintenpito oikein."
J O U L U K I N K K U J A tilataan jo, vaikka tuotantoeläinten olot ovat jälleen herättäneet huolta. Oikeutta Eläimille -yhdistys on julkaissut materiaalia sikaloista osoitteessa tehotuotanto.net vuonna 2007. Sikatehtaat.fi-sivustolla on julkaistu kuvia ja videoita sikalois-
ta vuonna 2009. Nyt julkaistut kuvat mukaan lukien Oikeutta Eläimille on kuvannut yhteensä yli sadalla suomalaisella sikalalla. "Viranomaiset ja poliitikot ovat reagoineet ihmisten huoleen lupaamalla, että eläinten oloihin tiloilla tulisi muutos. Vuonna 2009 aktivistien julkaisemat kuvat osoittivat, että vuonna 2007 annetut lupaukset eivät olleet toteutuneet. Nyt, kun uudet videot on julkaistu, on selvää, ettei mikään ole vieläkään muuttunut."
Hannele Huhtala
fifin luetuimmat
1. Blogi
ajalta 2.11.1.12.2011
4. Heidi Merima-Halonen
Vastamainokset
Hengissä narsistin jäljiltä
Väkivaltaiseen parisuhteeseen ei kannata jäädä.
Häkämies säteili Japanissa
Suomalainen valtuuskunta lobbasi ydinvoiman puolesta Fukushimasta toipuvassa Japanissa.
Alexander Stubb (kok.) ja elinkeinoministeri Jyri Häkämies (kok.) kävivät marraskuun lopussa Japanissa edistämässä suomalaista energiatuotantoa ja ympäristöteknologiaa. Stubb kävi myös tutustumassa jälleenrakennustyöhön pohjoisella tuhoalueella. Stubbin seurueessa matkusti kuuro rap-muusikko Signmark, joka piti ilmaiskonsertin Sendaissa, viime maaliskuisen maanjäristyksen episentrin eli keskuspaikan lähellä. Häkämies taas osallistui Tokiossa japanilais-suomalaiseen energia- ja ympäristöteknologiaseminaariin, jossa tutkailtiin maiden välisen yhteistyön mahdollisuuksia tällä alalla. Pressitilaisuudessa Häkämies piti puheen otsikolla Finland will keep on promoting nuclear energy in the future. Vaikka on varma, että osa HäkäNISTERI
2. Hanna Kaisa Hellsten
Perussuomalaiset nuoret mainostavat muiden puolueiden kasvoilla.
"Ei meille tullut mieleenkään, että kuvasta joku olisi voinut loukkaantua."
3. Laura Haapala
5. Petter Nissinen
Muutaman biljoonan bisnes
Yhdysvaltojen sotateollisuus jatkaa kasvuaan veronmaksajien varoilla.
6. Veera Nikkilä
U
LKOMAANK AUPPAMI-
miehen isännistä Japanin talous- ja poliitikkopiireistä ilahtui puheesta, kalskahti se hieman oudolta.
ep on will ke ear d Finlan ing nucl t promo y in the energ e. futur
S A M A A N A I K A A N muut kansainväliset lähetystöt ja paikallinen Suomen lähetystö keräävät rahaa tuhoalueelle. Suomi on rekrytoinut avustustehtävään joulunalusaikana Muumimaailma-leikkipuistot ja Joulupukin kiertueineen. Saastuneella seudulla on edelleen
liki 100 000 ihmistä evakossa maaliskuisen ydinonnettomuuden seurauksena. He eivät tiedä, milloin pääsisivät kotiinsa, saati sitten sitä, onko se ikinä edes mahdollista. Ja kun 80 prosenttia japanilaisista toivoo ydinvoiman osuuden vähentämistä sähköntuotannossa, ei ole ehkä huono arvaus, että tämän alan teknologian kaupitteleminen Japaniin juuri nyt on vähintäänkin mautonta. olisi päästetty Suomesta ympäristöystävällisten energiamuotojen kehittelijöitä ja markkinoijia, kauppasaumarakoa ja yhteistyöhalukkuutta olisi varmasti löytynyt. Näistä ei kuitenkaan puhetta pidetty.
J O S TA A S P A I K A L L E
Huorasatu teki ohjaajasta vihaisen feministin
Teatterikorkeakoulun Huorasatu käsittelee naisia vimmaisesti. Se jätti jälkensä Sakari Hokkaseen.
Boheemi polkupyöräreissu
Tanskalainen taiteilija-muusikko Goodiepal matkustaa ekologisesti Snappidaggilla.
blogeissa marraskuussa
Veli Itäläinen Nina Sarell
Venäjä haluaa muutosta
Mutta vielä ei ole sen aika.
Kahdeksan kohtaa onnesta
On tehtävä asioita, joilla on oikeasti väliä.
Eija Niskanen, Tokio
10
2011
11
"Biokaasuautoilua halutaan lisätä eteläisessä Suomessa. Etelä-Suomessa tuotettu biokaasu voisi riittää jopa 170 000 auton vuoden ajoihin." Yle 30.11.
Mika-Pekka Markkanen
TAKAA-AJETTU. Mapucheaktiivi Mijael Carbone piilottelee Chilen viranomaisilta väkivallan pelossa.
This machine connects creators
på svenska, suomeksi, in English
http://kulturforum.fi
Maan alle
Mapuchejohtaja on väkivaltaisen ajojahdin kohteena Chilessä.
O K A K U U S S A Suomessa vieraillut Temucuicuin yhteisön mapuchejohtaja Mijael Carbone on joutunut Chilen poliisin ajojahdin kohteeksi. Carbonea haastateltiin Voimassa 11/2011. Allianza Territorial Mapuche -järjestön mukaan Chilen poliisin aikeena on saada 22-vuotias Carbone kiinni "elävänä tai kuolleena". Lauantaiaamuna 26. marraskuuta vahvasti aseistettu yli 200 poliisin joukko tunkeutui Temucuicuin yhteisön alueelle. Poliisit tulittivat kylää, heittivät kyynelkaasupommeja ja tunkeutuivat koteihin. Poliisit vaativat tietää Carbonen olinpaikan. Kyynelkaasu vahingoitti kolmea pikkulasta, joista nuorin oli 2-kuukautinen. "Lähdin pakoon, koska minua osoitettiin revolverilla", Carbone sanoi
L
maanantaina 28. marraskuuta G80nettisivuston haastattelussa. Mapuche-aktiivi pohtii jäämistä maan alle. Hänen mukaansa takaa-ajosta on tehty korkean tason poliittinen päätös. "Nyt etsitään epätoivoisesti mitä tahansa tekosyytä, josta meitä voidaan syyttää." 23. marraskuuta mapuchet järjestivät eri puolilla Chileä suuria mielenosoituksia, joissa puolustettiin mapuche-alueen perinteistä ekosysteemiä ja vastustettiin lentokentän rakentamista mapuche-kansalle perinteisesti kuuluneelle Kepen alueelle Temucuicuin lähelle. Carbone oli yksi protestin järjestäjistä. Poliisin mukaan Carbonen koti ratsattiin, koska hänestä oli annettu pidätysmääräys, kertoo maan valtamediaa edustava La Tercera -lehti. Lehden muKESK IVIIKKONA
kaan Carbonea epäiltäneen useasta eri rikoksesta, kuten hyökkäyksistä poliisia vastaan. Radioasema Bíobíon mukaan pidätysmääräys johtuu epäillystä tapon yrityksestä. Carbone kiistää syytteet ja sanoo kuulleensa pidätysmääräyksestä vain median kautta.
Kati Pietarinen
Mijael Carbone kävi Helsingissä lokakuussa 2011. Hän tapasi Helsingin yliopistossa kansalaisjärjestöjen & saamelaisten edustajia. "Chileläinen skitsofrenia", Kati Pietarisen Carbonehaastattelu, löytyy Voiman juttuarkistosta.
Su 22.1.2012 Lasipalatsin aukiolla
14-18 Lohikäärme- ja leijonatansseja · Kiinalaiset markkinat ja ruokatori · Taikuriesityksiä · Uudenvuoden show suorana lähetyksenä Pekingistä · Sekä paljon muuta! Suuri kiinalainen ilotulitus Töölönlahdella
18.20
Vapaa pääsy!
Järjestäjät: Tukijana: Yhteistyössä:
SUOMI-KIINA-SEURA KIINAN KANSANTASAVALLAN SUURLÄHETYSTÖ
libyan energiavarat
Agnès Stienne, Le Monde diplomatique
Libyan energiavarat VÄLIMERI TUNISIA Zawya wya Z Zin Zi n Zintan Roujbane Al-Aziziya Riyayna Jafran Gualich Jadu Jebel Nafusan Machachiya Sirt
Lähde : Yhdysvaltain energiaministeriön tietohallinto (EIA).
Misrata Taourgha Bani Walid
Tärkeimmät kaasuesiintymät Öljysatama Öljy- ja kaasuputkia
Ghadames
Tr ipolitania Al-Wafa ALGERIA Bergen Fezzan Ubari Sebha Brak Sammu
Waddan
Metriä 2 000 1 500
LIBYA
Hun Soukna
1 000 500 200 100 0 -100
Brian Kramer (USA) - laulu, kitara, Tomi Leino - huuliharppu, kitara, Eero Paalanen - basso ja Mikko Peltola - rummut to 12.1.2012 klo 19, alk. 10 Liput (09) 310 12000 ja Lippupalvelu, malmitalo.fi Ala-Malmin tori 1, Helsinki
Kramer
Brian
Tribute to Muddy Waters
Murzuk
Murzukin hiekka-aavikko
0
100
200 km
12
10
2011
"Suomen ilmastosijoituksessa ei juhlimista. Durbanin ilmastokokouksessa julkaistu vertailu maiden ilmastotoimista sijoittaa Suomen luokkaan "heikko" (poor) sijalle 37. Vuonna 2011 Suomen sijoitus oli 31." Luontoliitto 6.12.
Tyhjät lupaukset
Stora Enso & sen brasilialainen tytäryhtiö Veracel ovat viime vuosina panostaneet vihreään julkisuuteen niin paljon, että kriitikoita jo kiusaannuttaa, sanoo brasilialaisen MST-järjestön aluekoordinaattori Eliane Oliveira.
Hanna Nikkanen
Mitäs me panttivangit?
M I H I N E U R O O P A N unionin velkakriisi johtaa? Hajoaako unioni? Löystyykö se, jos osa jäsenistä irtautuu eurosta? Vai käykö päinvastoin, kuljetaanko kohti Euroopan yhdysvaltoja, jolla on yhteinen talouspolitiikka ja kovemmat keinot patistaa (osa)valtioitaan? Kävi miten kävi, tärkeintä on, minkä suunnan yhtenäinen tai hajanainen Eurooppa talouspolitiikassaan kriisin kautta valitsee. Rikkaimmille näyttää hyvältä. Ilmeisesti velkakriisi hoidetaan yksityistämällä valtionomaisuutta, heikentämällä sosiaaliturvaa ja veritankkaamalla yksityisiä pankkeja verorahoilla. Verotuskin kiristyy, sijoittajien turvaamiseksi. Voitot henkilökohtaisia, tappiot yhteisiä.
SELLUN LÄHDE. Eukalyptusplantaasin reuna & selluyhtiö Veracelin kauhakuormaaja Ponto Centralin kylässä. Eukalyptuspuut kaatuvat 80 kappaleen tuntitahdilla.
yrittää ylläpitää talouskasvua lainarahalla ja kannattelee kotimaista tuotantoa ja kysyntää vaikka väkisin. Ja pankit puolestaan tietävät, että valtiolle kannattaa lainata aina, koska sillä on parhaat vakuudet ja vähiten intoa julistautua maksukyvyttömäksi konkkapotilaaksi ja lainamarkkinoilla spitaaliseksi. Eikä valtio uskalla laittaa pankkeja kriisin maksumieheksi, koska se romahduttaisi myös valtion omien sijoitusten, kuten eläkerahastojen, arvot. Näin kuljemme kriisistä kriisiin kasvupyrähdysten kautta. Pyrähdysten aikana valtioita vaaditaan kansainvälisen kilpailukyvyn ja talouskasvun nimissä karsimaan verotusta, palveluita ja sosiaaliturvaa. Kriisin sattuessa listaan lisätään turpaansa saaneiden pankkien ja suuryritysten elvytys verorahoilla. Uhkapeli voisi jotenkuten toimia, jos talous edelleen voisi kasvaa länsimaissa 1950- ja 1960-luvun vauhtia. Mutta kun ei voi, sillä kaikkea paitsi aikaa meillä on jo liikaa, ja kasvun ekologinen hinta on jo alkanut hidastaa myös itse kasvua, ei vain pilata tulevaisuutta. Eikä Eurooppa voi maailmankaupassa pärjätä alhaisimman palkkatason ja verotuksen ja olemattoman sosiaaliturvan maille. Paitsi jos onnistuu ajoissa viemään ja istuttamaan niihin verotuksen ja sosiaaliturvan idean. Ennen kuin USA juurruttaa niihin omansa.
Y H Ä U S E A M P I V A LT I O
Jokaisesta etusivun mainoksesta on syytä huolestua.
erityisesti virheistä oppimista ja arvostelijoiden kuuntelemista. Brasiliassa ja Kiinassa tämä virheistä oppiminen ei näytä toistaiseksi kanavoituneen konkreettisiksi muutoksiksi. Esimerkiksi Brasilian Bahian osavaltiossa sijaitsevan Veracelin sellutehtaan laajennus, joka on noussut kiistakysymyksistä keskeisimmäksi, näyttää saavan Stora Ensolta vihreää valoa päinvastaisista lupauksista huolimatta. Toisaalta monet positiiviset hankkeet, joita Stora Enso mainostaa ulospäin, ovat itse asiassa Brasilian ympäristölakien tai rikostuomioiden edellyttämiä pakollisia toimenpiteitä: esimerkiksi Brasilian atlanttisen sademetsän rippeiden suojelu ja asukkaiden kuulemiset eivät ole yhtiöltä vapaaehtoisia toimia, vaikka PR-materiaaleja lukiessa sellaisen käsityksen voi saada.
S U O M A L A I S K U L U T T A J I L L E Stora Enson Rethink-kampanja näkyy erityisesti Helsingin Sanomien etusivulla. Kun julkisuuteen nousee kritiikkiä yhtiötä kohtaan, se ostaa valtakunnan päälehden etusivun kertoakseen suojelevansa sademetsiä Brasiliassa tai raivaavansa miinoja Laosissa. Eliane Oliveiran mielestä jokaisesta etusivun mainoksesta on syytä huolestua, koska mainosrahaa käytetään juuri silloin, kun kritisoitu toiminta on laajentumassa. "Mitä enemmän plantaasit laajenevat, sitä aggressiivisemmin yhtiö käyttäytyy, ja sitä enemmän he panostavat esiintymiseen." Hanna Nikkanen
Eurooppa ei kuitenkaan pysty viemään poliittisia ideoita vaan alistuu omaksumaan niitä Atlantin toiselta puolen. Euroopan tulevaisuutta voi siis käydä ennakkoon katsomassa USA:ssa, jossa on nyt vauraiden maiden suurimmat tuloerot: vaurain prosentti kotitalouksista saa 25 prosenttia koko väestön tuloista. USA:ssa vauraimman neljäsosan tulot ovat vuoden 1979 jälkeen kasvaneet seitsemän kertaa nopeammin kuin pienituloisimman neljäsosan ja rikkaimman prosentin tulot 20 kertaa nopeammin. Vankien osuus väestöstä on maailman suurin, kolmetoistakertainen Suomeen verrattuna, joten esimerkiksi luovan talouden keitaana pidetty Kalifornia joutuu kuluttamaan vankeinhoitoon enemmän rahaa kuin korkeamman asteen koulutukseen. Entä mitä kaikella tällä vyönkiristyksellä, talouskasvun jumaloinnilla ja kilpailukyvyn trimmauksella on USA saavuttanut? Maailman suurimman valtionvelan ja isonumeroisimman ekologisen jalanjäljen. Euroopassa ei pyritä samaan, mutta ei näytetä pystyvän muuhunkaan, koska olemme jättäytyneet sijoitusmarkkinoiden ja talouskasvun panttivangeiksi.
TÄ L L Ä H E T K E L L Ä
T O I V O T TAVA S T I en törmää naamaani seuraavan yritysvastuuraportin kannessa", mutisee Eliane Oliveira, brasilialaisen MST-järjestön aluekoordinaattori. Hän on osallistunut suomalais-ruotsalaisen Stora Enson kutsumana useisiin tilaisuuksiin, joissa on ollut tarkoitus käydä dialogia metsäyhtiön ja sitä vastustavien kansanliikkeiden välillä. Erityisesti eräs viime vuonna järjestetty tilaisuus oli Oliveiralle pettymys. Yhtiö esitteli brasilialaisaktivisteille suomalaisvieraansa, muun muassa kansanedustaja Pekka Haaviston ja toimitusjohtaja Jouko Karvisen. Lupauksia esitettiin, maljoja juotiin, kohteliaat mutta varautuneet maanvaltaajat esittelivät vieraille hökkeleitään mutta suunvuoroa oli vaikea saada. "Niin kauan kuin suomalaiset olivat täällä, kaikki olivat aurinkoisia ja lupailivat vaikka mitä. Suomalaiset tuntuivat luottavan todella vahvasti kaikkeen siihen PR-puheeseen." Oliveiran haastattelun aikaan vierailusta oli kulunut kuukausia, ja Veracelin tekemiin yhteistyölupauksiin liittyneet aikarajat olivat umpeutuneet. Yhtiöstä ei ollut kuulunut sanaakaan. O L I V E I R A N M U K A A N Stora Enso ja sen brasilialainen tytäryhtiö Veracel ovat viime vuosina panostaneet vihreään julkisuuteen niin paljon, että kriitikoita jo kiusaannuttaa. Dialogikutsuja esitetään paljon, mutta itse tilaisuuksissa keskitytään vain ottamaan valokuvia, jotta Euroopassa voitaisiin kertoa osakkeenomistajille ja tiedotusvälineille dialogin etenemisestä. Aktivisteille on vaikea paikka löytää kasvonsa Stora Enson yritysvastuuraportista, jonka sisältöä he eivät
allekirjoita. Toisaalta, jos MST lopettaisi yhtiön tilaisuuksissa käymisen, Stora Enso epäilemättä syyttäisi sitä dialogihaluttomuudesta. Stora Enso ryhtyi panostamaan aktiivisesti vihreään PR-työhön muutama vuosi sitten, kun uutiset konflikteista ja oikeuskiistoista Kiinassa ja Brasiliassa osuivat ikävästi samaan hetkeen, jolloin yhtiötä arvosteltiin Suomessa tehtaiden sulkemisesta. Yhtiö on sittemmin lanseerannut uuden yritysvastuustrategian käytännössä joka vuosi tämänhetkinen on nimeltään Rethink ja korostanut eurooppalaisille tiedotusvälineille suuntaamassaan julkisessa puheessa
Artikkelin kirjoittaja seuraa Stora Enson toimintaa Etelä-Amerikassa. Nikkanen sai lokakuussa Valtion tiedonjulkistamispalkinnon kirjastaan Viaton imperiumi (Into 2010), jossa hän tutkii suomalaisten yritysten yritysetiikkaa.
EETTISET YRITYSVASTUUMISSIKISAT?
Tänä vuonna Finnwatch osallistui yhtenä tuomareista suomalaisyritysten vastuullisuusraportointikilpailuun ja hämmensi valitsemalla parhaaksi Stora Enson. Olen tottunut pitämään Finnwatchia itsenäisenä ja tinkimättömänä tutkimusten ja tiedon tuottajana. Raporttikisan tuomarina Finnwatchin toiminta kuitenkin näyttäytyi oudon kritiikittömänä. Finnwatch palkitsi Stora Enson erityisesti siksi, että yhtiö toi Finnwatchin mukaan hyvin esiin järjestöjen kritiikin sekä sidosryhmäyhteistyön ja ihmisoikeushaasteet. Sujuvasti raportoitujen asioiden todenmukaisuutta tai yhteiskunnallista painoarvoa Finnwatch ei arvioinut, koska kyseessä oli valitsijaryhmän mukaan raportointikisa, ei yritysvastuukisa. Tämä muodostui uskottavuusongelmaksi Maan ystäville. Mitä järkeä on pitää kisaa vastuullisuusteemalla, jos sii-
nä mitataankin tiedon designia? Stora Enson viestintään olisi syytä suhtautua kriittisesti, sillä yhtiö ärsyttää monia kansalaisjärjestöjä massiivisilla mainoskampanjoilla. Ne ovat keskittyneet julistamaan yhtiön suuria ympäristötekoja ja sitä miten Stora Enson plantaasihankkeet tuovat etelässä maaseudulle vaurautta ja elinvoimaa. Nämä mainosten lupaukset ovat katteettomia, ja viime vuonna kansalaisjärjestöt pitivät Stora Enson yhtiökokouspäivänä mielenosoituksen, jonka johtava teema oli vaatimus viherpesun lopettamisesta.
Noora Ojala
Kirjoittaja toimii Finnwatchin hallituksen varajäsenenä Maan ystävien edustajana. Finnwatch on ay- & kansalaisjärjestöjen verkosto, joka tarkkailee suomalaisten & tänne vahvasti sidoksissa olevien yritysten toiminnan vaikutuksia kehitysmaissa.
Teemu Mäki
14
10
2011
"Effi ry riemuitsee EU-tuomioistuimen (ECJ) tänään julkaistusta päätöksestä, jossa Internet-operaattorille annettu sensurointimääräys todettiin EU-oikeuden vastaiseksi." Electronic Frontier Finland 24.11.
Alkuperäiskansat tien päällä tietä vastaan
B O L I V I A S S A O N vireillä valtatiehanke, joka on osa eteläamerikkalaista valtamerten välisen liikenteen tehostamisprojektia. Tie oli määrä vetää Isiboro Sécuren kan-
sallispuiston läpi. Alue on vuonna 1990 julistettu alkuperäiskansojen territorioksi. ja luonnonsuojelijat järjestivät alueen suojelemiseksi kaksi kuukautta kestäneen marssin, joka päättyi Bolivian pääkaupunkiin La Paziin 19. lokakuuta. Presidentti Evo Morales lupasi
A L K U P E R Ä I S K A N S AT
neuvottelujen jälkeen mielenosoittajille, ettei tietä vedettäisi kansallispuiston läpi. Laki aiheesta säädettiin heti seuraavan viikon alussa, mutta kiista ei loppunut tähän. Hallituksen mukaan alkuperäiskansat ovat hoitaneet aluetta huonosti ja tehneet esimerkiksi hakkuusopimuksia puutavarajättien kanssa. Syytökset lienevät osin oi-
keutettuja, mutta myös osa Bolivian hallituksen kampanjaa painostuksen alla laaditun lain kumoamiseksi. Toiset asiantuntijat väittävät, että alkuperäiskansojen taloudenhoito on ympäristöystävällistä. He huomauttavat myös, että YK:n kansainväliset sopimukset alkuperäiskansojen itsehallinnosta koskevat aluetta edelleen.
Avoimeksi on edelleen jäänyt, mihin tie lopulta vedetään.
Juha Uski
Viiden tähden ekoilu
Vesikriisi voi odottaa Indonesian paratiisisaarta jo parin vuoden päästä. Turistit vievät balilaisten vedet.
Ekoturismin ongelma on, että sen nimellä voidaan myydä mitä tahansa.
Hyäryttömät?
opetus- ja kulttuuriministeriön aikeista lakkauttaa Lahden taideinstituutin toiminta. Olen toiminut opettajana lähes kaikissa Suomen taidekouluissa, Lahdessa 1990-luvun alusta lähtien, ja nähnyt taideinstituutin kehittyvän yhdeksi maamme johtavista opinahjoista. Vahva yhteistyö Lahden muotoiluinstituutin kanssa, galleriatoiminta kaupungilla ja ympäristötaiteen kehittäminen ovat selvästikin Lahden keskeisintä kulttuuritoimintaa visuaalisella alueella. Lopetuspäätös kuulostaa yhtä absurdilta kuin jos mäkihyppytornit purettaisiin tuottamattomina yksikköinä. Tornit ovat maamerkki ja symboli Lahdelle, kuten taideinstituuttikin on. Pikemminkin kuvittelisi satsattavan lisää juuri tällaiseen toimintaan ja hyödynnettävän sitä kaikin tavoin. Tulevaisuus muovautuu yhä visuaalisemmaksi ja sosiaalisemmaksi. Tieto on saatavissa koneilta. Mielikuvitusta ja tunneaivoja on koulutettava.
K AUHISTUIN P E R U S K O U L U T U K S E S S A pääpaino on valjastettu palvelemaan mekaanista teknistaloudellista kilpailuyhteiskuntaa, taiteita väheksytään. Nykytaide on kuitenkin laajentanut luovuuden käsitettä pelkästä kuvantekemisestä myös sosiaalisille alueille. Eräät Lahden taideinstituutista valmistuneet oppilaat antoivat ryhmänsä ja galleriansa nimeksi Hyäryttömät. Murrehauskuttelun takana oli vakava turhautuminen yhteiskunnan ennakkoluuloihin taiteen hyödyttömyydestä. On totta, että taiteilijat eivät vielä löydä koulutustaan vastaavia töitä, mutta tulevaisuudessa on toisin. Taideinstituutti on tuottanut monia merkittäviä taiteilijoita, kuten tämän vuoden Ars Fennicalla palkitun Anssi Kasitonnin. Muistan hänet hyvin instituutin oppilaana, joka hyödynsi koulun tiloja ja välineitä omaperäisiin ideoihinsa. Tällaiset menestystarinat ovat silti vain koulutuksen sivutuote. Pääasia ovat ne sadat nuoret, jotka ovat käyneet sen lävitse ja päässeet kehittämään sosiaalisia taitoja ja minävoimaisia tunneaivoja. Y H T E I S K U N T A ei paljoakaan piittaa taiteista ja jättää kouluttamansa taiteilijat heitteille. Taidehan perustuu tunteiden kehittämiselle, käden työlle ja vapauden kokemukselle. Yhteiskunta kärsii suunnattomasta tunneköyhyydestä; jo 15-vuotiaat ovat masentuneita ja tulevaisuus näyttää synkältä. Nuorilla on yhä vähemmän mahdollisuuksia löytää identiteettiään tässä maailmassa. Taidekeskukset ovat edelläkävijöitä, joista säteilevät esiin tulevaisuuden tervehdyttämisohjelmat. Jos Lahden taideinstituutin nykyinen rahoitusmuoto on lakkautettava, on välttämätöntä kehittää sille uusi esimerkiksi ottamalla taiteilijat ja kouluttajat mukaan yhteiskuntasuunnitteluun.
VIELÄ VIHERTÄÄ. Kasvava turismi pönkittää Balin taloutta, mutta ajaa paikalliset ahdinkoon. Saaren vesivarat eivät riitä sekä turismin että maanviljelyn tarpeisiin. Turistit kuvauttavat itsensä Tegallalangin riisiterasseilla Etelä-Balilla Indonesiassa.
harmistuneena nuupahtanutta ja kuivahtanutta riisipeltoa lähellä Ubudin kaupunkia Balin saarella Indonesiassa. "Sato pitäisi korjata kahden viikon päästä, mutta suurin osa jyvistä on tyhjiä. Ne täytyy heittää pois", hän murehtii. Deni on tullut työskentelemään pellolle viereiseltä Lombokin saarelta. Siellä riisinkorret uivat miltei parikymmentä senttiä korkeassa vedessä, mutta Balilla pelto näyttää hädin tuskin kostealta. Näky ei ole poikkeuksellinen. Indonesialaiset ympäristöjärjestöt ja asiantuntijat ovat varoittaneet, että Bali ajautuu vesikriisiin vuoteen 2015 mennessä. Nopeasti kasvava turismi on imenyt saaren luonnonvesivarat tiukille, ja tilanteeseen etsitään nyt kuumeisesti ratkaisua. "Ennen riisinviljelijät olivat tottuneet siihen, että vesi tuli pelloille suoraan vuorilta. Nyt vuorilla on putket, jotka johtavat suuriin hotelleihin. Viljelijät ihmettelevät, mihin vesi katosi", ympäristökonsultti ja paikallisen kansalaisjärjestö Wisnun vetäjä I Made Suarnatha kertoo.
D
E N I K AT S O O
hoaa koko saaren", ympäristöystävällistä Udayana Ecolodges -majataloa Jimbaranin kylässä pyörittävä australialainen Alan Wilson sanoo. Jos keskiluokkainen balilainen perhe kuluttaa 100 litraa vettä päivässä, luksushotellin vastaava kulutus voi olla yli 50 000 litraa. Pienimmissä kylissä perheen naiset joutuvat pahimmillaan kulkemaan joka päivä kolmen kilometrin matkan hakeakseen sangollisen vettä lähimmästä purosta perheelleen. Pullotettua vettä tuodaan jo nyt saaren ulkopuolelta. ratkaisu on suuri kysymysmerkki. Hallitus on ehdottanut, etta Balin itäosassa juoksevan Undajoen vettä ohjattaisiin myos eteläiseen Baliin prosessoitavaksi ja ihmisten käytettaväksi. Ympäristöjärjestöt pitävät ehdotusta järkevänä, sillä suurin vedenkulutus on nimenomaan Balin eteläosien suurissa turistikeskuksissa, kun taas saaren luonnonvesivarat ovat pääasiassa pohjoisen vuorilla. Ehdotus silti tuskin yksin ratkaisee ongelmaa. "Taloudellisia resursseja tehdä mitään on vähän, joten meidän on oltava luovia", I Made Suarnatha sanoo. Kummastusta on herättänyt se, miksi saaren pääkaupungin Denpasarin halki kulkevia Badung- ja Ayung-jokia ei ole hyödynnetty. Syynä on niiden saasteisuus. Ongelma on tiedostettu turistibisneksen puolella. Balin hotellinomistajia edustava järjestö houkuttelee parhaillaan ulkomaisia sijoittajia projektiin, jonka tarkoituksena on mahdollistaa meriveden puhdistaminen juomakelpoiseksi.
VESIKRIISIN
Y H T E N Ä P E L A S T U K S E N A pidetään ekoturismia, jonka pyrkimys on saada turismin hyödyt paikalliselle ympäristölle ja yhteisölle suuremmiksi kuin haitat. Adam Wilsonin majatalo esimerkiksi kierrättää jätevetensä ja roskansa, kompostoi puutarhajätteet ja käyttää etikkaa kemiallisten pesuaineiden korvikkeena. Osa pesuvedestä on aurinkovoimalla lämmitettyä, kerättyä sadevettä. Majatalon tavoitteena on täysin neutraali hiilijalanjälki. Ekoturismin ongelmana on, että sen nimellä on mahdollista myydä mitä tahansa. "Ei ole olemassa mitään tähtijärjestelmää, joka mittaisi kuinka ekoja palvelut ovat", Wilson muistuttaa. "Mutta viiden tähden ekokokemuksen voi periaatteessa saada kahden tähden hotellissa."
Kalle Heino
BALI IN MY EYES
· Bali on yksi Indonesian saarista. Sen koko on noin 5 600 neliökilometriä · Balin turismi sai alkunsa 1970-luvulla, kun taiteilijat ja lainelautailijat alkoivat vyöryä saarelle etenkin Australiasta. · Vuonna 2010 Indonesiassa vieraili seitsemän miljoonaa turistia. Näistä reilu kolmasosa kävi Balilla. · Asukkaita Balilla on hieman päälle 3,5miljoonaa. Kaiken kaikkiaan Indonesiassa on noin 240 miljoonaa asukasta.
Erkki Pirtola
Lue Voiman sivulta 52 juttu Anssi Kasitonnista.
saari oli maatalousvaltainen, mutta nykyään se on täysin riippuvainen turismista. Arvioiden mukaan jopa neljä viidesosaa Balin taloudesta perustuu matkailuun. Indonesian hallitus on tähdännyt turismin kasvuun, ja viime vuonna Balilla saavutettiin 2,5 miljoonan kävijän raja. Balilla on tällä hetkellä noin 3,5 miljoonaa asukasta. "Tilanne on hankala. Balilaiset tarvitsevat turismia, mutta samalla se tuV IEL Ä 1970-LUVULL A
PUNAISEN
MIKA KOSKISEN ELOKUVA
¿KATSO VIDEO?
SÍ, CHE! KATSO OHJEET VIERESTÄ.
"For those who appreciate fine wine, fanatical soccer fans, steamy Latin lovers and the tango." - A LISSA S IMON , V ARIETY
METSÄN HOTELLI
OLE CHRISTIAN MADSENIN ELOKUVA
Matkalippusi Buenos Airesiin!
KATSO TRAILERI KÄNNYKÄLLÄ!
ENSI-ILTA 13.1.2012
WWW.REDFORESTHOTELTHEMOVIE.COM
(Epä)romanttinen komedia avioerosta, Buenos Airesin helteestä ja vuoden futismatsista.
ELOKUVATEATTEREISSA 16.12.2011
Tämä ei ole painovirhe
Kokeile!
AA LAT
1 2 3
N SKA NA A
Skannaa koodi Tutustu sisältöön
Lataa puhelimeesi ilmainen QR-lukuohjelma puhelimesi sovellukaupasta
e ol ei os ä n m ai Tä m
Energiajuomakriisi
2 0 1 0 - L U K U TA R J O A A L A P S I L L E
TEKSTI & KUVAT
NIKITA GAVRILENKO
& vitality, For women, Vitabiotics, low calorie, RC cola, Kick, virkistävä Vita Nova, Guru, 100% natural, WellMan, Just for men, high performance, Lipovitan-D, 200% enemmän kofeiinia!, SEXergy, Chillo, Energel, Quickshot, For use during exercise, Starter 1l, Weisse Dose, Sniper, Hitman, Monster, Rockstar, Rodeo, Juissi redenergy, ED schizzo, Strong Hustler Energizer, TeH2O, energiavesi, ED GRL, Burn, Blue energy, high caffeine, Pitbull, Brainssstarter, Red Rain, natural health product, Elixir of fashion, F88, I love fashion, Designed to play & win, Luxury energy drink, Austrian water, R20, Longlife, Xact, Xtreme, alla 18 ei soovitata - voib pohjustada seksuaalset erutust!
ja nuorille hermostuttavia juomia, joiden nimet ja sloganit kiteyttävät aikamme arvot: miXXed up, Superfruit, Energy shot, Sixtynine, Action, Effect, Metal Pump, The Real Energy Drink, vita-
lizes body and mind, Thunder, Burn, Schwarze Dose, Russian Power, Dark Dog, Hype, organic, Dynamite, 10% extra energy, Big energy Shock, Bitter, For (wo)man, Enlite, Drivers Energy, Original, XL, LX, WellWoman, Health
20
LIIKUNNAN PUOLESTA, ASIALLISESTI. "Ylenmääräinenkään liikunta ei tee ajattelustamme arvoiltaan parempaa vaan siihen tarvitaan jotain muuta keskusteluja toisten ihmisten kanssa, kohtaamisia, kokemuksia, taidetta & ajattelua", liikunnanohjaaja-filosofi Marianne Airisniemi sanoo.
10
2011