10 2008 joulukuu joulukuu u
www.voima.fi
10
Eliitin puudelit 10 Stubb on ihq! 24 Kirvesmurhaajien Suomi 36 Oy Hoiva Ab 41
MERKKITU
JOULUTA
MMIKUUN
OTTEET
voima 10 / 2008
7
12.12.20081 .2.2009
rjoitus
sis
Oi, Alexander
Voiman toimittaja seurasi bondtyttöjen kanssa supersankari Alexander Stubbin jännittävää luentokeikkaa Lontoossa.
24
Kirje isoveljeltä
heikkeneminen murjoo ensimmäiseksi asunto- ja autokauppaa", muistuttaa Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen Talouselämässä joulukuun 10. päivä. Finanssikriisi on osunut erityisesti näihin kahteen talouden peruspilariin. Asuntojen hinnat nousivat maailmanlaajuisesti pilviin, ihmiset velkaantuivat ja samalla yhteiskunnan edistyksen mittariksi nousi autojen määrä. Autoja myydään Suomessa vuonna 2008 yli 140 000. Enemmän kuin vuonna 2007. Autokauppiaat ovat katsoneet kauhistuneina viime päivien romahtaneita myyntilukuja puhumattakaan ensi vuodesta. Valtio itkeä tihrustaa myös verotulojen pienentyessä. Autoteollisuus Ruotsissa ja usa:ssa on kuilun partaalla. Samalla pikku planeettamme kärvistelee ilmaston lämmetessä, osittain juuri autojen määrän monikertaistumisen vuoksi. Siksi onkin ironista, että löysimme toimituksemme nurkista avaamattoman kirjeen, joka oli päivätty 13. marraskuuta.
" TA L O U D E N S U H D A N T E I D E N
27&51
Joulun henget
Vainajat nousevat haudoistaan. Le Monde diplomatique julkaisi kokonaisen liitteen unohdetusta ihmisoikeussankarista Olympe de Gougesista. Päätön feministi katosi miesten sanelemasta historiasta, jota nyt kirjoitetaan uudelleen. Marx, vanha vieteriukko, taas putkahtaa esiin vähän väliä. Punainen joulupukki jakaa lahjoja kaikille maailman kapitalisteille. Hou hou hou.
Isoveljien Suomi
Mitä tässä maassa tapahtuu? Sananvapaudesta on tullut ruma sana, jota on rajoittamassa vuoronperään Kimmo Sasi & eduskunta, Julkisen sanan neuvosto & poliisi. Yhteistä on se, että heitä ei saisi valvoa kukaan.
8,10,16&54
asianajotoimistolta. Kirjeen mukaan Voima on julkaissut "Volvosta halventavia, hyvän tavan vastaisia ja paikkansapitämättömiä tietoja sekä käyttänyt Volvon tavaramerkkiä kyseisen merkin mainetta haittaavalla tavalla". Voiman 8/2008 vastamainoksessa ivailtiin Volvon mainokselle, jossa yritettiin viherpestä autoteollisuuden ilmastonmuutosvaikutuksia rinnastamalla autoilu purjehduskilpailuun. Volvon asiamies kirjoittaa: "Lehdessä olleessa ilmoituksessa on käytetty Volvon xc90 -mallia sekä Volvon tavaramerkkiä ja Volvon sponsoroiman kansainvälisen purjehduskilpailun nimeä siten, että ne ovat molemmat selkeästi tunnistettavissa."
K I R J E O L I O Y V O LV O A U T O A B : N V O LV O V Ä I T TÄ Ä E D E L L E E N , että Voima-lehteä julkaiseva Voima Kustannus Oy toimii sopimattomasti elinkeinotoiminnassa ja loukkaa toisen elinkeinonharjoittajan eli Volvon tavaramerkkiä. Kuitenkaan yhtään Volvon tavaramerkkiä ei vastamainoksesta löydy. Muistuttavuus ei täytä tavaramerkin kriteerejä. Volvo vaatii kirjallista lupausta, että Voima "pidättäytyy Volvon ja sen tavaramerkin mainetta halventavien ja totuudenvastaisten ilmoitusten julkaisemisesta jatkossa." "Vastamainos ei ole ilmoitus vaan toimituksellista aineistoa", sanoo Voima Kustannus Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Rantanen. "Vaikka kuvan muotokieli mukailee mainosta, vastamainoksen motivaatio on journalistinen, ei kaupallinen", Rantanen jatkaa. "Kyse on journalismista, ja siihen liittyvät ratkaisut kuuluvat päätoimittajalle. Lehden omistajien edustajana puolustan viimeiseen asti päätoimittajan oikeutta tehdä tällaisia journalistisia valintoja." V O LV O N R Ö Y H K E Y S O N K U V A A J A S TA .
Kuva: To
32
y g Democrac Controllin sal at our dispo 200 MPs
pi Lehto
Krimin tataarit
Maa vieras on ja vieras kansa sen... Ukrainalle kuuluvalla Krimin niemimaalla elelee islaminuskoinen, verenhurmeisen historian leimaama unohdettu vähemmistö. Nykyään Krimin tataarit uskovat pasifismiin. Toisin kuin heidän vanhat vastustajansa kasakat.
KolUMNIT
Joulukirjavalikoima 2008
10 2008 joulukuu joulukuu u
www.voima.fi
Yrityksille maine on toki tärkeää, mutta yritykset saavat valtaa itselleen vain sen verran kuin poliitikot sitä niille tuputtavat. Räikein esimerkki on niin sanottu Lex Nokia, jonka oikean nimen pitäisi olla Lex Sasi. Perustuslakivaliokunnan ima Vo puheenjohtajan Kimmo Sasin (kok.) johdolla halii, että ventavaat linnon ja yritysten oikeudet halutaan katsoa saVolvo äytyy "hal ksista. nanvapautta arvokkaammaksi. On turha piipittää idätt stamaino Voip ja va ja uikuttaa, että sananvapauden kaventaminen vista" lvon ukaasi stä. olisi marginaalista ja kohdistuisi lain säätämisen Vo Fifi Lue n vastaus jälkeen vain tiettyihin firmoihin. ma Perustuslaillisia oikeuksia ei pitäisi voida ohitma.fi Teppo Eskelinen s. 38 Teemu Mäki s. 12 fifi.voi taa näin kevyesti. Lex Sasia ei ole kuitenkaan vielä hyväksytty. Jos hyväksytään, se ei lisää eduskunnan ja politiikan arvostusta millään rintamalla. Eduskunta nähdään yhä useammin elimenä, joka haaK KANNEN KUVitus Ajassa ..................8-14 Luonto .................... 42 lii itselleen valtaa muilta instituutioilta, kuten kunnilta ja presiE Emil Bertell Musiikki ........... 4445 Poliittinen aktivisti ... 11 dentiltä. Samalla eduskunta luopuu vallastaan yritysten hyväksi liite l kansalaisten kustannuksella. Kirjallisuus .......4647 Kulttuurihäirintä ..... 14 JoulukirjavaliJ Elävä kuva ....... 4849 koima 2008 k Voimakalenteri ...1721 Kimmo jylhämö
ki volvo
tisee
Talous ..................... 38
10
Eliitin puudelit 10 Stubb on ihq! 24 Kirvesmurhaajien Suomi 36 Oy Hoiva Ab 41
Voima testaa .......... 51 Lukijaposti ........ 5253
Politiikka ................. 41
10
Voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744 3120, faksi (09) 773 2328, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköpostit etunimi.sukunimi@voima.fi, www.voima.fi Vastaava päätoimittaja Kimmo Jylhämö 044 568 1996 Toimitus Hannele Huhtala, Susanna Kuparinen, Hanna Nikkanen, (09) 7744 3112 Ulkoasu AD, valokuvaaja Klaus Welp (09) 7744 3113, graafikko Mirkka Hietanen (09) 7744 3113 & mainosgraafikko Ninni Kairisalo Kustannuspäällikkö & Toimitusjohtaja Tuomas Rantanen (09) 7744 3115, 040 507 7165 ensimmäinen lukija Anu Harju taloustoimitus Otto Bruun, Teppo Eskelinen, Matti Ylönen, Avustajina tässä numerossa Emil Bertell, Olivier Blanc, André Demony, Natalia Deviatkina, Jukka Haverinen, Janne Hukka, Markus Himanen, Ina Kallis, Teemu Keisteri, Kristiina Koivunen, Tuomas Kokko, Veli Koskinen, Hanna Kuusela, Kimmo Laakso, Pertti Laesmaa, Topi Lehto, Satu Linnapuomi, Jukka Könönen, Jorma Mäntylä, Teemu Mäki, Taneli Nordberg, Valtteri Närhi, Anna Pesonen, Kukka Ranta, Tiina Riutta, Ville Ropponen, Joose Siira, Ohto Syrjänen, Tero Tähtinen, Julkaisija Voima Kustannus Oy Yhtiön osakkaat Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat & Heikki Hiilamo Markkinointi & Jakelu Jari Tamminen (09) 7744 3114, 050 331 4357 Tilaukset Mirkka Hietanen (09) 7744 3113 Voiman vuositilaus 10 numeroa 33,64 euroa Paino Hämeen Paino Oy, Forssa Painos 60 000, Voima 1/09 ilmestyy 2. helmikuuta. ISSN 1457-1005
8
voima 10 / 2008
Iso paha Sasi...
reän ehkä pullikoidessa vastaan. Lain mukaan työnantajat saavat oikeuden tutkia työntekijöiden sähköpostien tunnistetietoja, jos työntekijä "todennäköisesti aiheuttaa yhteisötilaajalle merkittävää haittaa tai vahinkoa". Ongelma syntyy ristiriidasta perustuslain kanssa, jonka 10 § sanoo, että "kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton". "Merkittävä haitta" on laissa määritelty niin epämääräisesti, että työnantajan on helppo seurata työntekijöiden sähköpostia lähes milloin tahansa. Epäily ja ilmoitus riittävät. perusoikeuksiin voidaan puuttua vain perustuslain säätämisjärjestyksessä. Laki voidaan hyväksyä kiireellisenä 5/6:n enemmistöllä tai kaksilla valNORMA ALISTI K ANSALAISEN
...antaisi sananvapauden joululahjaksi yrityksille. Jos oikeustieteiden kandidaatti Kimmo Sasin ajama Lex Nokia oikeammin Lex Sasi toteutuu, tien päässä odottaa ajatusrikoksia vahtivien yrityspoliisien Suomi.
K
IMMO
Sasin johtama perustuslakivaliokunta päätti, että sähköisen viestinnän tietosuojalaki eli Lex Nokia voidaan säätää tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Se tarkoittaa, että noin 60:lle suuryritykselle räätälöity "urkintalaki" menee eduskunnassa läpi hallitusrintaman äänin muutaman vih-
Emil Bertell
tiopäivillä 2/3:n enemmistöllä. Suomessa ei kuitenkaan ole perustuslakituomioistuinta, kuten monissa muissa maissa, vaan eduskunnan perustuslakivaliokunta toimittaa sen tehtävää. Valiokunnassa poliitikot voivat itse ratkaista lakien säätämisjärjestyksen. Urkintalain kohdalla oikeustieteen kandidaatti Kimmo Sasin (kok.) johtama valiokunta käveli Suomen tunnettujen oikeusoppineiden yli päättäessään, että Lex Nokia voidaan säätää tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
TURUN TON YLIOPIS-
ia "Kaikk sia ikeuk peruso n toki voidaa a." rajoitta
valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen pitää perustuslakivaliokunnan ratkaisua sitovana, mutta kummastelee perusteluja. "Luottamuksellisen viestin salaisuudelle ei annettu sitä painoarvoa, joka sille perustuslain turvaamana perusoikeutena olisi kuulunut", Viljanen ihmettelee. "Säännökset yhteisötilaajan käsittelyoikeudesta yrityssalaisuuksien paljastamisen selvittämisek-
si ovat ongelmallisia perustuslain 10 §:ssä turvatun luottamuksellisen viestin salaisuuden kannalta. Pidin lausunnossani tavallisen lain säätämisjärjestyksen käyttämisen edellytyksenä, että sääntelyä tältä osin merkittävästi rajataan ja täsmennetään sekä oikeusturvajärjestelyjä parannetaan", Viljanen sanoo. Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen on samoilla linjoilla Viljasen kanssa. "Yrityssalaisuuden turvaamiselle toki voidaan tehdä jotain, mutta ehdotettu laki antaa yrityksille liian järeät oikeudet. Ne saavat itse asiassa laajemmat valtuudet kuin poliisi, jonka pitää pyytää tuomioistuimen lupa päästäkseen käsiksi teletunnistetietoihin", Ojanen toteaa. perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi puolustaa ratkaisuaan. Hänen mukaansa monissa yrityksissä on jo käytäntö, että kesälomien aikana työntekijälle tulevaa postia saa seuEDUSKUNNAN
rata ja avata. "Sähköiseen viestiin puuttuminen on laajimmillaan säännöksessä, joka antaa työnantajalle oikeuden työntekijän loma-aikana tietyin edellytyksin selvittää työntekijän sähköpostin tunnistetiedot ja myös jopa avata viestin, jos se on selvästi työnantajalle tarkoitettu. Tämä säännös on hyväksytty perustuslakiasiantuntijoiden ja perustuslakivaliokunnan tarkastuksen jälkeen", Sasi selvittää. "Kaikkia perusoikeuksia voidaan toki rajoittaa. Omistusoikeuskaan ei ole ehdoton oikeus, vaan sitäkin voidaan rajoittaa. Luottamuksellinen viesti voidaan avata tietyin edellytyksin muun muassa rikostutkinnassa." Professori Veli-Pekka Viljanen ei lämpene Sasin tulkinnalle loma-aikojen poikkeuksista. "Silloin kyse on työnantajalle tarkoitettujen viestien avaamisesta tilanteessa, jossa työantaja on viestinnän osapuoli", Viljanen kommentoi. "Nyt käsiteltävä laki koskee kaikkea yhteisötilaajan viestintäverkossa tapahtuvaa viestintää, siis myös muuta viestintää, jossa yhteisötilaaja ei ole viestinnän osapuoli. Samoin peruste on hyvin toisentyyppinen: viestintäverkon välityksellä tapahtuvan rikollisen toiminnan selvit-
voima 10 / 2008
9
lyhyesti
USA: aseistakieltäytyjälle 14
kuukautta linnaa
KUN USA:N ARMEIJASSA
palvellut 19-vuotias Tony Anderson sai tämän vuoden heinäkuussa määräyksen lähteä sotilaaksi Irakiin, alkoi Andersonin mielessä jo jonkin aikaa itänyt aseistakieltäytymisidea saada uutta pontta. Anderson sanoo, että hänen hänen esimiehensä olivat estäneet nämä aikeet. Anderson karkasi omille teilleen vain muutama tunti ennen sotilaita Irakiin kuljettaneen lentokoneen lähtöä. 22 päivää myöhemmin Anderson palasi varuskuntaan toivoen vapaaehtoisen palaamisen lieventävän karkaamisesta odottanutta rangaistusta. Anderson kuitenkin määrättiin lähtemään välittömästi Irakiin, jolloin sotilaasta aseistakieltäytyjäksi muuttunut Anderson ilmoitti kieltäytyvänsä lähtemästä. Tämän jälkeen Andersonia ei enää yritetty lähettää Irakiin, vaan hänelle määrättiin oikeudenkäynti. Nuorukainen tuomittiin 14 kuukaudeksi vankilaan "karkaamisesta vaarallisen tehtävän välttämiseksi" ja "niskoittelusta lainmukaista käskyä vastaan". Andersonin lakimies James Branaum kommentoi, että "huonomminkin olisi voinut mennä", ja oli tyytyväinen siihen, että Andersonin ylipäätään annettiin puhua oikeudenkäynnissä. USA:n armeijaan Anderson oli liittynyt isänsä käskystä. Palvelukseen astumisen jälkeen nuori mies tajusi kuitenkin tehneensä virheen. "Tiedän sydämessäni, että on väärin tahallisesti haavoittaa toista ihmistä tai tappaa hänet. En yksinkertaisesti pysty tekemään niin. En kadu sitä, että toimin omantuntoni mukaan", Anderson sanoo.
Andersonin puolesta voi lähettää vastalauseviestin vielä virassa olevalle presidentille George W. Bushille. http://wri-irg.org/co/alerts/20081121a.html
Haseb on nyt televisiotoimittaja
V O I M A N TÄ M Ä N V U O D E N kesäkuun numerossa kerrottiin entisestä kurdisissistä Haseb H. Hamzasta, joka opiskeli Kirkukissa toimittajaksi. Kurssi päättyi syksyllä, ja useimmat sen opiskelijoista työskentelevät nyt toimittajina. Haseb on Kirkuk-television uutisreportteri. Tilanne Irakin tärkeimmässä öljykaupungissa Kirkukissa on kiristynyt paljon viime keväästä. Kaupungissa räjähtää pommeja lähes joka päivä. Heinäkuussa itsemurhapommittaja laukaisi panoksensa mielenosoituksessa ja ääriturkomaanipuolue Jabhat Turkmanin vartijat tulittivat paniikkiin joutunutta väkijoukkoa. 25 ihmistä kuoli. Tammikuussa Irakissa on paikallisvaalit, mutta niitä ei järjestetä maan kurdialueella. Toimittajille Kirkuk on yksi maailman vaarallisimmista kaupungeista. Heinäkuussa 23-vuotias kirkukilaistoimittaja Soran Mama Hama ammuttiin kotiovensa edessä ja lokakuussa murhattiin 28-vuotias toimittaja Diyar Abbas Ahmed. Vietin syksyllä kuusi päivää Kirkukissa. Vaikka siellä oli paljon kiinnostavia uutisaiheita, toimittajia kaduilla ei näkynyt. Näin vain yhden televisiokuvaajan kuvaamassa liikennettä. Hänellä oli kaksi vahvasti aseistettua, luotiliivejä käyttävää turvamiestä. KOMAKin koulussa järjestetty toimittajakurssi, johon Haseb osallistui, rahoitettiin Ruotsin ulkoministeriön kehitysyhteistyöosaston SIDA:n tuella. Se ei myöntänyt varoja uuden kurssin järjestämiseen, joten toimittajakoulutus Kirkukissa on päättynyt. Muu KOMAKin toiminta jatkuu entiseen tapaan.
ja ei ole viestinnän osapuoli. Samoin peruste on hyvin toisentyyppinen: viestintäverkon välityksellä tapahtuvan rikollisen toiminnan selvittämisintressi. Kyse on luonteeltaan normaalisti viranomaisille kuuluvasta tehtävästä." ovat varoitelleet Lex Nokian paitsi rajoittavan perusoikeuksiin kuuluvaa viestin salaisuutta, myös antavan yksityisille liikeyrityksille poliisille kuuluvia valtuuksia. Kansanedustaja Jyrki Kasvi (vihr.) ihmettelee, miksi yrityksille ei kelpaa, että poliisi tutkii mahdolliset rikokset. "Eikö ennemmin pitäisi rukata poliisin valtuuksia kuin antaa työnantajille ja muille yhteisötilaajille valtuuksia, jotka oikeusvaltiossa kuuluvat viranomaisille? Poliisilla on laissa määritellyt toimivaltuudet ja kansalaiset voivat valittaa poliisin toiminnasta", Kasvi ihmettelee. "Työnantaja olisi tutkittavissa rikoksissa yleensä myös asianosainen." Kasvi pohtii, miten asianosainen voi tehdä puolueettoman esitutkinnan. Arvostelijat ovat lisäksi pitäneet lakia ilmeisen tehottomana. Tietovuodot eivät lopu, vaikka Lex Nokia säädettäisiin. Työpaikallaan kiusattu ja alistettu
L A I N V A S T U S TA J AT
ihminen keksii loputtomasti keinoja, jos haluaa vuodattaa tietoja yrityksestä. Tällöin ajatusrikoksia tutkiva yksityinen nettipoliisi joutuu kierteeseen ja haluaa lisää valtuuksia, vaikkapa päästä avaamaan viestien sisällöt. Lex Nokia on ehkä vain ensiaskel, ja 60 suuryritystä osaavat vaatia lisää, jos laki on tehoton. tilanteeseen, missä yksityiset pysäköintiyhtiöt ovat nykyään. Ne katsovat olevansa oikeutettuja määräämään autoilijoille rangaistusluonteisia maksuja. Vallitsevan tulkinnan mukaan sakkoja
L O P U LTA T U L L A A N
voi määrätä vain kunnan tai valtion viranomainen. Tuomioistuimissa on vireillä useita juttuja, joissa ratkotaan, voiko yksityinen voittoa tavoitteleva yritys määrätä rangaistusluonteisen maksun. Kuluttajavirasto ja kuluttaja-asiamies vaativat lainsäädännön tarkentamista. Tien päässä näkyy Isoveli-yhteiskunta, jossa yksityiset yritykset tutkivat ajatusrikoksia ja määräävät syyllisiksi todetuille rangaistuksia.
K Kristiina Koivunen
Öljyn päällä Kirkuk -artikkeli p pää julkaistiin julkaistiin Voimassa 5/2008. Se k löy löy- tyy V Voiman juttuarkistosta w www.voima.fi
Jorma Mäntylä
aktivisti
voima 10 / 2008
11
Mitä tehdä eläimille?
Salla Tuomivaaran jouluterveiset Voiman lukijoille: yhteiskunta vegaaniseksi & maassa rauha sikojen kesken.
L Ä I N T E N hyvää kohtelua kannattavat kaikki. Netissä kiertää monenlaisia adresseja, joissa vaaditaan milloin mitäkin parannuksia eläinten oloihin. Televisiossa esitetään silloin tällöin dokumentteja tehotuotantoeläinten elämästä ja kuolemasta, ja dokumenttien ansiosta kansalaiset lähettävät tuohtuneina lehtien tekstaripalstoille kommentteja, joissa vaativat asioihin muutosta. Eläinaktivistien ja eläinyksilöiden kannalta eläinten aseman parantaminen edistyy kuitenkin hitaasti tai ei ollenkaan. Tutkija Salla Tuomivaara, 33, on toiminut eläinoikeusasioiden parissa jo 1990-luvun alkupuolelta saakka. Tuomivaara julkaisi lokakuussa kirjan Mitä tehdä eläimille?, jossa tutkija pohtii eläinsuhdettamme ja sen parantamista. "Eläinsuhteemme suurin ongelma on siinä, että vaikka kaikki kannattavat eläinten hyvää kohtelua, ei eläimiä todellakaan kohdella hyvin. Kun eläintuotannon todellisuus on poissa kuluttajien katseilta, ei tuota vaikeuksia valita kaupassa jauhelihapakettia. Utopistisena toiveenani olisikin, että kauppoihin saataisiin tuotteiden viereen video tai kuvasto esittämään tuotteen koko elinkaari", Tuomivaara sanoo. "Talouden logiikka toimii kuitenkin niin, että eläintuotantotalouteen on todella haastavaa tehdä olennaisia muutoksia." Kolmena suurimpana eläinten kohtelun ongelmana pidetään lihateollisuutta, turkistarhausta ja eläinkokeita. Eläinaktivistit esittävät usein helppona kokonaisvaltaisena ratkaisuna ongelmiin vegaaniksi ryhtymistä. "Loogisesti ajatellen yhteiskunnan vegaaniksi muuttaminen olisi eläinyksilöiden kannalta paras ratkaisu. Mutta jos liikutaan reaalipuolella, niin eihän tätä meidän elinaikanamme tule varmaan tapahtumaan. Toisaalta, onhan kymmenen viime vuoden aikana kasvissyönti ja keskustelu eläinten oikeuksista edistynyt huomattavasti. Kuluttajille tulisi tarjota silti entistä laajemmin eettisiä vaihtoehtoja", Tuomivaara, vegaani itsekin, sanoo.
E
ELÄINTEN OIKEUKSIEN GRAND OLD LADY. Salla Tuomivaara on vegaani ja 1990-luvun eläinoikeusliikkeen veteraani. Kymmenen vuoden aikana keskustelu eläinten oikeuksista on edennyt huomattavasti, Tuomivaara sanoo, mutta suuria kulutusmuutoksia vielä odotellaan.
"Kalkkunoilla menee a tehotuotannoss in vielä huonomm kuin possuilla."
S U O M A L A I S E T S Ö I V ÄT
vuonna 2007
henkeä kohden keskimäärin 35 kiloa sianlihaa. 35 kiloa ei kuulosta lukuna kovinkaan suurelta. Mutta käytännössä se tarkoittaa vuodessa 17 500 000 kiloa sianlihaa. Joulu, hyvän tahdon juhla, aiheuttaa suoraan noin 300 000 sian kuoleman. "Monet kuluttajat ovat saaneet tietoa sikojen huonoista elinoloista, ja possun tappaminenkin tuntuu ajatuksena vähän ikävältä. Siksi moni vaihtaa joulukinkun kalkkunaan, mutta todellisuudessa kalkkunoilla menee tehotuotannossa vielä huonommin kuin possuilla. Jos joulupöydässä on jostain syystä pakko olla lihaa, olisi eettisin valinta poro. Vaikka olihan juuri uutisissa, että tilojen ahtauden takia poroja kuoli teurastamon aitaukseen. Eettisesti ongelmatonta ei toki ole poronlihakaan", Tuomivaara sanoo. Syyskuussa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus mtt kertoi, että vain kymmenisen prosenttia turkistarhaajista on alle 35-vuotiaita. Samaan aikaan monet tarhaajat ovat jäämässä eläkkeelle, ja alalla on pulaa jatkajista. "Tässä olisi nyt erittäin hyvä tilanne tehdä sellainen laki, että uusia turkistarhoja ei saisi enää perustaa. Silloin tarhausta ei tarvitsisi kieltää, mutta se vähitellen loppuisi joka tapauksessa", Tuomivaara miettii. Kotimaiset turkistuottajat ovat useaan otteeseen puolustaneet elinkeinoaan väittämällä, että jos suoma-
lainen tarhaus lopetetaan, lisääntyy venäläinen ja kiinalainen turkistarhaus. Suomalaisten tarhaajien mielestä eläinten on parempi olla suomalaisilla tarhoilla, sillä täällä kettujen ja minkkien suojana on edes jonkinlainen eläinsuojelulaki. "Mitkään yhteiskunnalliset uudistukset eivät tapahdu, ellei joku toteuta niitä ensin. Lapsityöläisilläkin olisi varmaan Suomessa paremmat olot kuin Aasiassa, mutta eihän kukaan ole vaatimassa niitä tänne. Toiseksi turkistuottajilla on melkoisesti tekopyhyyttä mukana tuossa väitteessä, sillä he ovat itse olleet edistämässä kiinalaista turkistuotantoa myymällä sinne siitoseläimiä", Tuomivaara kommentoi. ilmastonmuutoksesta on säännöllisesti nostanut esille myös lihantuotannon ilmastonmuutosta edistävän vaikutuksen. Tieteelliset tutkimukset tuntuvat olevan monelle parempi peruste vähentää lihansyöntiä kuin omaantuntoon perustuvat syyt. "Tietyssä mielessä ilmastonmuutos on ollut eläinten kohtelun kannalta hyvä asia, sillä se on lisännyt tietoisuutta eläinperäisen ruuan ekologisesta taakasta. Eläinperäisten tuotteiden kulutus pitäisi saada jokaisen kohdalla niin alas kuin mahdollista, ja tietysti kulutus ylipäätään. Tällä hetkellä kulutus kuitenkin yhä kasvaa, sekä Suomessa että globaalisti", Tuomivaara kertoo.
JULKINEN KESKUSTELU
Jukka Vuorio
Salla Tuomivaara: Mitä tehdä eläimille? Vihreä Lanka 2008. 80 s.
12 voima 10 /2008
PARAS. Töhryraadin voittaja on klassista tyyliä.
Antityyli burnaa!
Graffitin politiikka
TA I D E O N TA I S E N
pitäisi olla kriittistä ajattelua. Kriittinen ajattelu ei hyväksy olemassa olevia arvoja ja tottumuksia sellaisenaan, vaan testaa niitä saadakseen selville, ovatko ne hyviä tässä ja nyt. Kun huonoja arvoja ja tottumuksia löytyy, se luo ja ehdottaa tilalle uusia. Taiteessa kriittinen ajattelu on monipuolisimmillaan: sanallinen järkeily saa rinnalleen esimerkiksi maalauksen, musiikin, tanssin ja runouden keinot. Ja joskus taide on vertauskuvallisia tekoja, joissa niin sanottu aktivismi ja performanssi yhdistyvät. Graffititaide on eräs kriittisen taiteen muoto. Jotkut graffitit ovat kuvinakin oivaltavia, radikaaleja ja haastavia, mutta lähes kaikki graffitit ovat poliittisesti haastavia vertauskuvallisina tekoina myös ne graffitit, jotka kuvina ovat harmitonta hömppää, katu-uskottavaksi naamioitu versio äärikaupallisen kulttuurin ja mainonnan kuvastosta sillä graffiti on aina yhteiskunnallinen kannanotto, jos se on maalattu laittomaan paikkaan.
Viisihenkinen töhryraati innostaa tarkastelemaan graffitia taiteena.
kerran viikossa kokoontuva töhryraati tarkastelee Voiman verkkolehdessä Fifissä graffitia taiteena. Vaikka graffitista voivat nauttia kaikki, tyylillisesti maalausten hienoakin hienommat eroavaisuudet ymmärtää parhaiten alan tekijä. Pienikin muutos voi olla mullistavaa
V
IISIHENKINEN,
G R A F F I T I N P Ä Ä L L I M M Ä I N E N poliittinen pointti on tietysti kysymys julkisen kaupunkitilan käytöstä. Onko hyvä myydä kaupunkitila mainosalustaksi yrityksille, jos siten saadaan verotuloja ja jonkun mielestä kivaa vilinää harmaaseen kaupunkikuvaan? Vai olisiko järkevämpää ajatella, että koska me kuluttajina joka tapauksessa kuluttamiemme tuotteiden hinnassa maksamme kaiken mainonnan, on mainostilan myynnistä saatu verotulo näennäistä tuloa? Pitäisikö sen vuoksi julkinen tila ainakin puolittain palauttaa yhteiseen, epäkaupalliseen käyttöön, esimerkiksi taiteellisen itseilmaisun areenaksi? Kun kaupungilla kävelee, bussissa istuu ja metrossa seisoo, pitää siis kysyä: "Kaikki nämä plakaatit, kaikki nämä videoklipit minä olen maksanut. Olenko tyytyväinen?" Helsingin kaupunki on osallistunut tähän keskusteluun vuodesta 1998 lähinnä katutaiteen vastaisella Stop töhryille -kampanjalla ja sen jatko-osilla. Kampanja on ollut kallis, eikä sitä ole edes yritetty perustella sellaisilla filosofispoliittisilla argumenteilla, jotka ottaisivat toisinajattelijat huomioon. Se on kampanja pääoman puolesta ihmisiä vastaan, sillä se ei suostu edes keskustelemaan kaupunkitilasta yhteisenä tilana, joka voisi olla aidosti yhteisessä käytössä. Kampanja on työllistänyt vartiointiliikkeitä, mutta muiden kannalta se on ollut rahanhukkaa. M I T E N H E L P O S T I K A I K K I olisi voinut mennä toisin. Vieläkin voisi. Joka toinen metrovaunu, ratikka, bussi, junanvaunu, pysäkkikatos ja mainospaikka kadun varrella voitaisiin helposti ottaa mainoskäytöstä taidekäyttöön. Päätös olisi taloudellisestikin kannattava, jos laskelmia laatisi vaihteeksi joku sellainen, joka muistaa mistä yritysten rahat ovat peräisin. São Paolossa katumainonta kiellettiin 2007 tai oikeastaan hillittiin ihmisenkokoiselle tasolle, sillä päätöksellä vain määrättiin maksimikoot kauppojen nimikylteille ja plakaateille. Päätös oli siellä helpompi tehdä kuin täällä, sillä São Paolossa jättimainokset eivät tuoneet verotuloja kaupungille: plakaatit oli asetettu paikoilleen ilman lupaa tai maksaen tilasta vain yksityisille. Toisaalta Suomi on niin paljon Brasiliaa vauraampi ja tuloerot täällä niin paljon pienemmät, että meillä moiseen päätökseen olisi enemmän varaa. Kyseessä on tietysti myös esteettinen riita. Ratikan kyljessä viekoitteleva rintaliivimainos ilahduttaa epäilemättä monia enemmän kuin särmikäs graffiti tai muu nykytaide ilahduttaisi. Tämä onkin eräs peruste, jolla mainosten kaupunkitilahegemoniaa perustellaan. Varsinkin mainosväki itse. T Y Y L I L A J I E R I M I E L I S Y Y K S I Ä ratkaisevampi on mielestäni kuitenkin päämäärä: onko hyvä suosia kuvia, joiden ainoa tarkoitus on myynnin edistäminen, ja sorsia niitä kuvia, joita ihmiset tekevät itseilmaisun ilosta, maailman tilasta ja elämän tarkoituksesta keskustellakseen? Teemu Mäki
NOLLATOLE OHI
H E L S I N G I N kaupunginvaltuustossa tehtiin tiistaina 26.11. historiallinen päätös, kun valtuusto päätti luopua graffitin vastaisesta nollatoleranssista. Kaupungilta on palanut 23,5 miljoonaa euroa nollatoleranssin ylläpitoon. Rahoista iso osa on mennyt Suomen suurimmaksi paisuneen yksityisen FPS Security -vartijayhtiön pussiin. Vaikka kyseisen yhtiön vartijat ovat lukuisia kertoja jääneet kiinni liiallisesta voimankäytöstä, apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri ei ole tehnyt asialle mitään lupauksistaan huolimatta. Jatkuuko väkivalta?
Vapaa Helsinki -verkosto
Lue koko juttu Valtamedia.netistä. Lisätietoa: http://nollatoleranssi.info
graffititaidetta uudistettaessa. muuta olla laillisia paikkoja mihin Ensimmäisessä raati-istunnossa maalata. Porvoossa on laillinen maatarkasteltiin kuutta tyylillisesti hyvin lauspaikka, ja siellä asukkaat ovat erilaista maalausta, joista eniten pis- ottaneet graffitin iloisesti vastaan pitäen sitä terveteitä saivat klassinen tyyli sekä raatia erihenkisenä harrastyisesti ihastuttanut tuksena. "antityyli". Samoin ulkoä yttä mailla ohikulkiPerinteinen grafAntityyli "sävä jat ovat antaneet fiti pohjautuu tyyenemmän kuin pelkästään posilillisesti New Yorkin nnella tuha metrotaiteeseen, ja tiivista palautetta, rillä se perustuu kirjainsukupolvesta riipsateenkaarenvä ten ja aakkosten leipumatta. illa nuolilla ja sado kittelevään muo"Suomessa kyaalaus". hätessä voi vietoon. Arvostetuimsommiteltu m reinen henkilö mat maalarit vetävät vetää vartijakorgraffitin suuntauktin esiin ja sitten sia uusille urille luomalla tuoreita tyylejä. Tämänhetki- sinut onkin jo piiritetty. Helsingissä nen Euroopan yli pyyhkäissyt anti- usein iltaa viettäessä huomaat, kuintyylin aalto on lähtöisin Belgiasta. ka hopeinen auto seuraa ja jopa kotiovellasi voit nähdä videokameran T Ö H R Y R A A D I N J Ä S E N E N Ludvigin mupilkistävän auton ikkunan takaa", kaan 1980-luku oli pitkään vallitse- Arnold kertoo. Hänestä on tärkeää, että kaupunvaa, mutta nyt ollaan siirtymässä naivistisen hauskaan, yksinkertaisuutta ki elää ja siellä on vaihtuvuutta. "Maalarilla ei välttämättä ole posuosivaan 1970-lukuun. Ilmassa on paluuta graffitin juurille New Yorkin liittista agendaa, mutta mitä tahansa julkisella paikalla tekeekin, on se junanvaunujen hengessä. Raatilaisten mielestä tyylillises- aina poliittinen teko." ti mielenkiintoista on niin sanottu antityyli, eli mahdollisimman miniKukka Ranta maalisesti tai vain muutamalla värillä tehty graffiti, "joka säväyttää Töhryraadin jäsenet ovat maalanneet enemmän kuin tuhannella sateen- yli kymmenen vuotta ja toimivat taikaarenvärillä ja sadoilla nuolilla dealalla. sommiteltu maalaus", töhryraadin Kuvat on valittu Suomen suurimman Arnold kuvailee. graffititaidetta dokumentoivan Kromin arkistosta, www.krmi.net. S U O M A L A I N E N G R A F F I T I TA I D E on hyVoimassa 8/2008 julkaistiin laaja artikvin arvostettua kansainvälisissä pii- keli graffiteista, Kymmenen harmaata reissä. Helsingin katukuvassa nähty vuotta. Sen voi lukea Voiman juttuargraffiti on laadullisesti huonoa. Juuri kistosta, www.voima.fi. lakkautettu nollatoleranssi on vuosien aikana johtanut siihen, että maalaukset on tehtävä nopeasti. Arnoldin mielestä pitäisi ilman
TOINEN. "Karvajalka" edustaa antityyliä. Töhryraati arvioi maalauksen hopeasijalle.
Voiman verkkolehdessä Fifissä kokoontuu viikoittain töhryraati. www. fifi.voima.fi. Lue juttu ohessa.
14 voima 10 /2008
kulttuuri häirintä
Paras maailma...
...on mahdollinen. Aamulla 11.11. New Yorkin työmatkalaiset hieraisivat silmiään.
S
O TA R E T K I
IRAKIIN
on osoittautunut tiedotusvälineille ongelmalliseksi aiheeksi. Vallankäyttäjien mielistely on vieraannuttanut median tavallisista kaduntallaajista. Irakin sotaan on kansalaisten keskuudessa suhtauduttu ristiriitaisesti ja viime vuoden aikana kannatus on romahtanut. Ristiriitaa havainnollistaakseen ryhmä aktivisteja teki New York Timesista (nyt) ja sen nettisivusta näköiskappaleet, joihin he kirjoittivat artikkeleita kuvitteellisesta tulevaisuudesta. 1,2 miljoonan kappaleen painoksella levinnyt 14-sivuinen New York Times Special Edition päivättiin ensi vuoden heinäkuun neljänneksi, usa:n itsenäisyyspäiväksi. Voiman haastattelussa hankkeen taustapirut, Steve Lambert Anti Advertising Agencystä ja Yes Men -ryhmän Andy Bichlbaum, valottavat kampanjan motiiveja ja tavoitteita. Mistä kaikki sai alkunsa? Steve: "Pyörittelin ideaa parin kaverin kanssa baarissa jo muutama vuosi sitten. Andy: "Puolisen vuotta sitten laitoimme pallon pyörimään. Toisin kuin normaalit Yes Men -jäynät tämä tarjosi minulle mahdollisuuden työskennellä laajemmalla porukalla. Ei tarvinnut julistaa kaksistaan Miken (Bonanno) kanssa." Steve: "Juttelimme kavereiden kanssa projektista ja hiljalleen porukka kasvoi. Hoidimme Andyn kanssa koordinoinnin, lopulta mukana oli reilu 30 kirjoittajaa sekä 50 kuvittajaa ja avustajaa. Kaduilla oli satoja vapaaehtoisia jakamassa lehtiä." New York Timesilla on USA:ssa samanlainen kanonisoitu asema kuin Helsingin Sanomilla Suomessa. HS on joutunut muuttamaan suhtautumistaan Irakin sotaan samalla tavalla kuin NYT.
Steve: "Erityisesti toimittaja Judith Millerin ennen sotaa kirjoittamat artikkelit Irakin joukkotuhoaseista aiheuttivat närää. Ne kaikki paljastuivat tekaistuiksi. nyt ei ole missään vaiheessa pahoitellut niitä ja sotarummun paukuttamista, joten meillä todellakin on sanottavaa heidän journalistisesta linjastaan."
J U D I T H M I L L E R N O U S I otsikoihin uutisoituaan että Saddam on tiedustelulähteiden mukaan hankkinut alumiiniputkia, joita käytetään ydinaseiden valmistamiseen. Condoleezza Rice, Colin Powell ja Donald Rumsfeld käyttivät virheelliseksi osoitettua artikkelia yhtenä perusteena Irakin valloitukselle. Miller uutisoi myös joukkotuhoaseita löytyneen Irakista, jälleen väite, joka osoittautui virheelliseksi. Lisäksi Miller seikkaili liikkuvien joukkotuhoaselaboratorioiden fantasiamaailmassa. Special Editionin sivuilla entinen ulkoministeri Condoleezza Rice pahoittelee valehtelua Irakin joukkotuhoaseista. Senaattori John McCain puolestaan vaatii kovia otteita yritysrikoksien kitkemiseksi ja vankeustuomioita yhtiöiden osakkeenomistajille. Artikkelien lomassa sivuja koristavat mainokset, joissa muun muassa öljyjätti ExxonMobil hehkuttaa tuulivoimaa, ja 40 prosenttia maailman timanteista myyvä De Beers pahoittelee timanttien ruokkineen lukuisia Afrikan sisällissotia.
imme "Halus isille, ihm kertoa odella voi ta t että so pua." lop
suhteen. Ei sen enempää yksityiskohdista, eff:n tyypit ovat käskeneet minua pitämään suuni tukossa."
Entä sitten lehdessä "mainostaneet" firmat? Steve: "De Beers ahdisteli nettisivujamme ylläpitävää firmaa. Eivät he edes yrittäneet lyödä meitä lakikirjalla, koska siihen ei ole perusteita. Niljakkaasti yrittävät pelotella ja katsoa, josko säikähtäisimme." Mediatalot pyörivät melkoisilla budjeteilla, teillä sellaista ei ole takananne. Tuliko kalliiksi? Steve: "Kokonaisbudjettia emme kerro, mutta kyllä se oli yllättävän edukas. Sanomalehtien painaminen on halpaa huvia eikä kukaan saanut palkkaa. Rahat menivät lehtipainoon, pakettiautojen vuokraan, parkkisakkoihin ja muihin juokseviin kuluihin. Keräsimme rahat lahjoituksin tutuilta ja kylänmiehiltä ilman, että pystyimme edes kertomaan etukäteen mitä olimme tekemässä." Kuinka saitte homman pysymään salaisuutena? Steve: "Ei tämä nyt niin iso salaisuus ollut. Pyysimme vain kaikkia osallistujia olemaan puhumatta siitä. Emme myöskään kertoneet etukäteen lehden julkaisemisen tarkkaa päivämäärää. Vitsailimme myös, että koko homma on niin massiivinen, että se kuitenkin kaatuisi omaan mahdottomuuteensa ennen toteutumistaan. Ei kaatunut."
Loukkaantuivatko lukijat turhien toiveiden herättämisestä? Steve: "Palaute on ollut aivan holtittoman positiivista, ihmiset ovat ymmärtäneet mistä on kysymys. Tarkoituksemme ei ollut vitsailla lukijoiden kustannuksella vaan kutsua heidät mukaan vitsailemaan." "Halusimme kertoa ihmisille, että sota todellakin voisi loppua. Presidentinvaalien aikana ehdokkailta kysyttiin toistuvasti, kuinka he tulevat johtamaan sotaa. Heiltä ei kysytty sodan lopettamisesta, vaikka sitä kansan suuri enemmistö haluaa."
Jari Tamminen
Andy: "Olin erityisen innostunut tämän tempauksen mahdollisuudesta puhutella laajaa yleisöä. Lisäksi median kautta tavoittamme moninkertaisen yleisön, kiitos vaan." Jos yleisö tykkäsi, niin NYT ei varmaan huutanut hurraata? Steve: "Lehden edustajat halusivat keskustella meidän kanssamme, mutta kieltäydyimme kunniasta. En usko, että ne edustajat olivat toimittajia. He pistivät perään cease and desist -kirjeen, jossa vaaditaan joko sulkemaan lehden nettisivut tai vastaamaan tekosistamme oikeudessa. Tietenkään emme sulkeneet. Pähkäilemme parhaillaan Electronic Frontier Foundation -järjestön kanssa, mitä teemme vaatimuksen
New York Times Special Editionin voi lukea ja ladata Voiman verkkolehdessä Fifissä. www.nytms-se.com, www.nytimes-se. com
Ei mitään uutta
usa:n Keskilännen lakotaintiaanit julistivat alueensa itsenäiseksi. Lakotahin valtiota koetteleva köyhyys ei ole sittemmin hellittänyt. Talven tulo on katkonut sähköjä ja saartanut vanhuksia koteihinsa reservaateissa, joissa eletään äärimmäisessä köyhyydessä. Lakotojen suhde liittovaltioon kiristyy. Useat sadat Keskilännen lakotaintiaanit ovat olleet lumen saartamina asunnoissaan jo yli kaksi viikkoa. Pine Ridge -reservaattia koetelleet lumimyrskyt ovat katkoneet tuhansia sähkötolppia ja sulkeneet
V
UOSI SITTEN
teitä. Sadat ihmiset ovat ilman sähköä tai vettä. Voima kirjoitti siouxeihin kuuluvista lakotaintiaaneista tammikuussa heidän julistettuaan asuinalueensa Lakotahin itsenäiseksi valtioksi. Lakotaintiaanit ilmoittivat viime vuoden joulukuussa sanoutuvansa irti kaikista sopimuksista usa:n hallituksen kanssa ja luopuvansa Yhdysvaltain kansalaisuudesta. Aluetta koettelevat ongelmat eivät ole sen jälkeen helpottaneet. "Meiltä on petoksella viety maamme, joten sopimukset raukeavat", kommentoi lakota-aktivisti Phyl-
lis Young Voimalle lähettämässään sähköpostissa. Lakotat asuvat viidessä eri reservaatissa köyhyyden partaalla. Lakotamiesten odotettavissa oleva elinikä on alle 44 vuotta. Vaikka vain kaksi prosenttia Etelä-Dakotan asukkaista kuuluu alkuperäiskansoihin, 21 prosenttia osavaltion vangeista on intiaaneja. Intiaaninuoren todennäköisyys joutua vankilaan on 40 prosenttia korkeampi kuin valkoihoisen ikätoverin.
Valtteri Närhi
Artkkelin pitkä versio Voiman verkkolehdessä www.fifi.voima.fi. Voiman juttuarkistossa artikkelit Lakota, USA (Voima 1/2008), Oikeutta inkkareille (Voima 3/2008). www.voima.fi Lakotojen puolesta voi allekirjoittaa adressin osoitteessa www.adressit. com/lakotah
30.1.-1.2.2009 Mikkelissä Katso lisää
www.tnp.fi
PE 9.1. KLO 19 (ENSI-ILTA) LA 10.1. KLO 19
ROJO
- PUNAINEN
Flamencoa. 14 tanssijan ryhmä 6 muusikon livebändi La Pandilla Koreografia Maija Lepistö Musiikki Joonas Widenius LIPUT 12/10 www.maijalepisto.com
LA 31.1. KLO 14
MIMMIT
Uutta, tarttuvaa maailmanmusiikkia lapsille! Pauliina Lerche laulu, harmonikka, kantele Hannamari Luukkanen laulu, viulu, miniflyygeli Tuomas Logrèn kitara, dobro, mandoliini, taustalaulu Jukka Kyllönen kitara, lyömäsoittimet Timo Pekonen basso LIPUT 4 www.mimmit.com
Kanneltalo, Klaneettitie 5, www.kanneltalo.fi Liput puh. (09) 310 12000 tai www.lippupalvelu.fi
· TULOSSA 2009 TAMMIKUUSSA
(Så enkel är kärleken)
Avioliittodraama, joka ei suostu jäämään näyttämölle Suomenkielinen kantaesitys 16.1.2009
ttt-teatteri.fi
Lippumyymälä (03) 21 78 222, Ryhmät (03) 2178 333, Liput 22/20/18 Lippupiste 0600 900 900 (1,75 /min + pvm.), Tapahtumanro 17687
Controlling Democracy 200 MPs at our disposal
Anarkismin musta aalto
ANARK I A & MUSIIKK I
Jyväskylän anarkopunkkarit järjestävät keikkoja antaakseen pääsylipputulot muille.
J Y VÄ S K Y L Ä Ä N P E R U S T E T T U
anarkistinen toimintaryhmä Musta Aalto on ehtinyt lyhyen historiansa aikana kunnostautua erityisesti punk-alakulttuurin tuottajana ja esiintuojana. Toimintaryhmä on ollut mukana myös erilaisissa mielenosoituksissa ympäristön, eläinten ja ihmisten oikeuksien parantamiseksi. Kolmessa punkbändissä soittava Juuso Lahtinen, 28, kertoi puhelimessa miksi Musta Aalto on olemassa. Terve Juuso Lahtinen. Olet pyörinyt jo kymmenisen vuotta Jyväskylän anarkisti- ja aktivistiporukoissa, ja olit mukana perustamassa uutta toimintaryhmää Mustaa Aaltoa. Miksi? "Mun mielestä ei niinkään ole olennaista mitä tekee pysyäkseen järjissään tässä paskamaailmassa, tärkeintä on, että sulla on jotain positiivista mihin tarttua. Että vaikka tiedät vajoavasi, et vajoa polvillasi. Ja viimeinen asia mikä susta näkyy, ennen kuin vajoat pinnan alle, on keskisormi. Siitä tässä mun mielestä on kysymys." Miten te toteutatte vallankumousta? "Vallankumous ei ala tällä meidän toiminnalla. Mutta moni muu hyvä homma on alkanut. Tässä meidän toiminnassa pääsee itse vaikuttamaan elämäänsä, ja hyvällä tuurilla myös joihinkin poliittisiin epäkohtiin. Mitään ismejä mä en halua tyrkyttää, mutta ollakseen mukana muuttamassa asioita ei parlamentaarisen vallan pönkittäminen kerran neljässä vuodessa ole ainoa vaihtoehto. On turha vaihtaa kuskia, jos mopo on paskana. Kun järjestätte tukikeikkoja eri kampanjoille, niin ohjelmassa on aina punkmusaa. Voiko anarkistien asioi-
ta edistää vaikka humppakeikoilla? "Varmasti voisi. Humppaa voi kuitenkin käydä kuuntelemassa melkein joka päivä tai ilta jossain kuppilassa, punkia ei. Omasta mielestäni kaikissa musatyyleissä on hienoja juttuja, mutta punk nyt sattuu olemaan meidän sydäntä lähellä. Emme syrji kuitenkaan mitään musiikkia, ja jos joku porukastamme haluaisi tosissaan järjestää humppakeikan, niin sitten sellainen järjestettäisiin." Minne tukikeikoilta saadut rahat käytetään? "Ensin maksetaan esiintyjien bensarahat. Loput annetaan tuen kohteelle, kuten eläinoikeusliikkeelle tai Aseistakieltäytyjäliitolle. Pieni summa menee seuraavien keikkojen mainostamiseen. Mielenosoitusten banderolleja väsäil-
lään näillä pienillä tuotoilla myös." Oletko sinä ryhmänne johtaja? Anarkistijohtaja? "Kaikenlaiset hierarkiat ja kyseenalaistamattomat auktoriteetit löytyvät kokoustilamme takapihan roskalaatikosta. Jos puolue- ja seurakuntanuoret eivät ole niitä sieltä jo hakeneet." Miten yksittäinen maan matonen, vaikka Voiman lukija, voisi edistää näitä anarkohommeleita tai vallankumouksellisuutta? "Lähimpänä oleva tapa, mutta samalla myös vaikein, on katsoa itseään peilistä. Jokaisella on ennakkoluuloja ja asenteita, käsityksiä mitkä on muka aina tiennyt oikeaksi viitsimättä niitä kuitenkaan koskaan ajatella. Jos pystyy kyseenalaista-
maan sen, mitä on aina ajatellut oikeaksi tavaksi tehdä ja ajatella, pystyy myös todennäköisemmin kyseenalaistamaan yhteiskunnan sanelemat normit. Eikä enää välttämättä niele ihan kaikkea." "Ihmisiä kuitenkin kusetetaan jatkuvasti. Mitkään valtiot ei pysyisi kasassa olemalla kohtuullisia, avoimia ja rehellisiä. Ja juuri siksi meidän pitäisi olla sellaisia. Tosta maan matosesta tuli muuten mieleen, että siten ihmistä kohdellaan miten se elää. Eli jos elää niin kuin maan matonen, silloin myös kohdellaan sellaisena." Miksi punkkarit on niin usein kännissä? "Hei, harhaluulo johtuu vain yhteiskunnan ja sovinnaisuuden kahleissa ryömivien konservatiivien tavasta tulkita kaikenlainen vapautunut käytös humalaksi. Heidän mielestään alastomuus, tanssiminen ja nauru kuuluvat ainoastaan juhannusaamuun, jolloin tä-
tä paheksuttavaa käytöstä on luvallista harjoittaa matkalla saunasta järveen." "Perkele, jos mä en voi tanssia sitä, se ei ole mun vallankumous."
Jukka Vuorio Mustan Aallon kokoukset Jyväskylän Sepänkeskuksella, Kyllikinkatu 1, joka toinen torstai kello 17. Mustan Aallon Anarkopunksessionskeikat Jyväskylän Ilokivessä, Keskusairaalantie 2, ja Rentukassa, Taitoniekantie 9. Liput kaikille keikoille 4 euroa. Ilokivessä 19.12. Delta Force 2, Khatarina, Osasto 11 & Selfish. Ilokivessä 9.1. Mojakka, Hasta la Vista Social Club, Presley Bastards & Lighthouse Project & Rentukassa 24.1. Polttoitsemurha, Igni et Ferro & Kohu-63.
ihtaa urha va opo on "T jos m kuskia, ana." pask
RALLIT ON PERSEESTÄ. Onhan ne. Musta Aalto ei ole mitään akateemista anarkomeininkiä. Juuso Lahtinen kantaa banderollia mustassa irokeesitukassa.
Toimittanut Hannele Huhtala voima@voima.fi
TOIMINTA
13.12. ELOKUVA- & KESKUSTELUTIL AISUUS, Oulun anarkistit järjestävät tilaisuuden kulttuuritalo Valveen kokoushuoneessa kello 1618, seuraava tapahtuma 20.12.
1018, vuokraamme myös myyntipöytiä käsityöläisille, p. 046 646 5251 tai 041 530 5252, www.galleriakeidas.com.
KUVATAIDEAK ATEMIAN OPPIL ASKUNNAN JOULU-
TAPAHTUMAT & MYYJÄISET
13.12. ANNIK IN JOULUMARKK INAT, eettisiä lahjaideoita & ohjelmaa koko perheelle Tampereen Annikinkadun puukorttelin sisäpihalla, Annikinkatu 11, kello 1117, www.annikinkatu.net. 25.1. SUURI K IINAL AINEN RUOK ATORI, kiinalaisen uuden vuoden tapahtuma Helsingin Lasipalatsin aukiolla kello 1418 & suuri kiinalainen ilotulitus Töölönlahdella kello 18.15, www. kiinalainenvuosi.fi. HELSINKI JOU LUM Y Y JÄ ISE T, taidekäsitöitä, luomuruokaa & hyvää tunnelmaa 24.12. asti Galleria Keitaassa, Helsinginkatu 2, avoinna
12.14.12., myynnissä kaikenlaista erilaista & eri kokoista taidetta, kortteja, joulukoristeita, t-paitoja & paljon muuta! Kuvataideakatemialla, Kaikukatu 4, pe kello 1418, lasu kello 1017. HELSINK I BURLESQUE FESTIVAL 2009, 30.1.8.2. työpajoja, kursseja & piirustusta, pääjuhla "It happened on the silver screen" 7.2. Gloriassa, www.helsinkiburlesque.com. TURKU JOULUMÜSSÜ, Turun AMK:n Taideakatemian taideopiskelijoiden joulumyyjäiset 12.14.12. kello 1218 Taideakatemian Köysiratagalleriassa.
MY YJÄISET
sopiviin jouluherkkuihin & niiden valmistamiseen tutustutaan kasvisruoka-asiantuntija Tiina Rissasen opastuksella ekokauppa Ruohonjuuren myymälöissä, 12.12. kello 1218, Tampereen Ruohonjuuressa, 13.12. kello 1117 Turun Ruohonjuuressa, 17. & 18.12. kello 12-18 Helsingin Ruohonjuuressa. 13.12. HILJA ISUUS, Johanna Iivanainen, Sami Saari, Eero Koivistoinen & Olli Ahvenlahti jazzmuusikoiden joulukonsertissa Helsingin Kallion kirkossa.
17. 12.
YO-TALON PERINTEINEN JOULUPAKET TI
Tampereen Yo-talolla.
19.12. JOULUKONSERTTI, Obotti-yhtye soittaa & laulattaa Helsingin Forum Boxissa, konsertit kuvataidenäyttelyiden keskellä kello 19. 24. 12. PUNA INEN JOULU, Kauheimmat joululaulut, bändi & Punchin savikiekot Tampereen Vastavirralla. 25.12. JOULUREGGAE, Jere D & Kaverit Tampereen Vastavirralla.
JOULU
12. 12. K ASVISK INKKUPÄIVÄT,
kasvissyöjillekin
26. 12. WAHOO! TAPANINTANSSIT, Anna Collina, dj:t Sampsa Vilhunen, Vesa Yli-Pelkonen & Sonny T Helsingin 6. linjalla. TOP BILLIN PRESENTS "WE STOLE CHRISTMAS", dj:t Fiskars, Sir Nenis, Flipperi & Pataässä Helsingin Redrumissa. TAPANINTANSSIT, dj Slim Mike & Simppu Tampereen Yo-talolla. HELSINKI L ASTEN JOULUPUU Kasvitieteellisessä puutarhassa 6.1. asti, kuuden erikielisen päiväkodin lapset koristelivat omat joulupuunsa Helsingin yliopiston Kasvitieteelliseen puutarhaan, tule tutustumaan, miten espanjalaiset perinteet eroavat yhdysvaltalaisista tai suomalaiset saksalaisista & MISSÄ PIPPURI K A SVA A? Kaisaniemen Kasvitieteellisen puutarhan joulupolku 6.1. asti, joulupipareiden kardemumma ja inkivääri, lasimestarin sillin maustepippuri & Itämaan tietäjien mirhami ovat kaikki joulun tuttuja makuja, Kasvitieteellisen puutarhan joulupolku kertoo millaisista kasveista nämä maut saadaan, lisäksi saat tietää,
miltä riisi näyttää ennen kuin se päätyy joulupuuroksi & voit kokeilla tuoksuuko kahvipensas kahvilta, tisu kello 1015.
HÄMEENLINNA JOULUTUNNELMA A VUOSISADAN TAK A A, kotimuseo Palanderin talossa, Hämeenlinnassa joulun ajan juhla-asussa 5.12. 6.1., lauantaina 13.12. museoon saa tutustua omatoimisesti kello 1216, muina päivinä jouluaiheiset opastuskierrokset puolen tunnin välein, ensimmäinen alkaa klo 12 & viimeinen kello 15, Palanderin talo, Linnankatu 16, lasu klo 12-15, avoinna 2. joulupäivänä & loppiaisena, suljettu 24.25.12. & 1.1.
UUSIVUOSI
27. 12. HIM, K YPCK & 45 DEGREE WOMAN, uudenvuoden Helldone-festivaali Helsingin Nosturissa (ikärajaton keikka), 29.12. Oulun Teatriassa, 30.12. Tampereen Klubilla & Pakkahuoneella & 31.12. Helsingin Tavastialla.
Aiju Salminen
Hyvästi runous!
TA P A H T U M A Barack Obaman mukana Valkoiseen taloon vyöryy uusi hallinto ja alkaa uusi aikakausi. Bye bye vaan Dick, George ja loput kauhugallerian hahmot. Mutta aina kun järki voittaa, myös jotakin menetetään. Valkoisesta talosta tulee aavistuksen kuivempi, hivenen tylsempi paikka. George W. Bushin raivopäiset sloganit jäävät hyväksi kakkoseksi puolustusministeri Donald Rumsfeldin maailmalla mainetta niittäneen runouden rinnalla. Mikä tahansa Donaldin suusta päässyt lause voisi olla Tuli ja savu -lehden sivulta tai Savukeitaan runoantologiasta tämä siis Rumsfeldin ansioksi. Hänen ongelmansa ei ole runojen huonous, vaan se, että runoilija on ollut väärässä
tehtävässä, väärän yleisön edessä. Rumsfeldin runoudesta oivallisena esimerkkinä käy loppusoinnuton, sivullisen mielenmaisemaa ja fragmentaarisia lapsuuden muistikuvia yhdistelevä dadaistinen tunnelmaruno "Lasilaatikko", jonka Rumsfeld lausui 6. joulukuuta 2001 puolustusministeriön selonteossa tiedotusvälineille, Afganistanin sodan riehuessa. Obama: voisiko Tommy Taberman olla USA:n seuraava puolustusministeri?
Susanna Kuparinen Barack Obama vannoo presidentinvalansa 20. tammikuuta. Lisää runoja Voiman juttuarkistossa www.voima.fi.
Lasilaatikko
Tiedätkö, se on se vanha lasilaatikko Huoltoasemalla, Johon käytät niitä pikku juttuja Yrittääksesi saada sen palkinnon. Ja sinä et löydä sitä. Ja kaikki nämä aseet ovat laskeutumassa Siellä, Ja niin sinä jatkat sen pudottamista Ja poimimista ja liikuttamista, Mutta Jotkut teistä ovat todennäköisesti liian nuoria muistamaan Nuo Nuo lasilaatikot, Mutta Mutta heillä tapasi olla niitä Kaikilla huoltoasemilla Kun minä olin lapsi. (Suom. Ohto Syrjänen)
· TULOSSA 2009 HELMIKUUSSA
Sirkku Peltola
sovitus ja ohjaus
ensi-ilta 4.2.2009
ttt-teatteri.fi
Lippumyymälä (03) 21 78 222, Ryhmät (03) 2178 333, Liput 26/24/20 Lippupiste 0600 900 900 (1,75 /min + pvm.), Tapahtumanro 17686