Voima 1/2016 - Lehtiluukku.fi

1/2016 Helmikuu | voima.fi mies murHien takana Pakkanen taPPaa • ziggy • Vankiladraamaa Poliittisen valokuvan Festivaali -liite
OHJAUS Paavo Westerberg ROOLEISSA Eero Aho, Pia Andersson, Kristiina Halttu, Leo Honkonen, Saara Kotkaniemi, Pirjo Luoma-aho, Markku Maalismaa, Jukka-Pekka Palo, Antti Pääkkönen, Seppo Pääkkönen, Esko Salminen ja Marja Salo KANTAESITYS SUURELLA NÄYTTÄMÖLLÄ 17.2.2016 TARINA VALINNOISTA KEVÄÄN MUUT ENSI-ILLAT Juha Hurme TÖPPÖHÖRÖ , Suurella näyttämöllä 28.1. Kirsi Porkka — Marina Meinander PAHA ÄITIPUOLI , Omapohjassa 18.2. Ann Heberlein — Emmi Pesonen — Jukka Rantanen TOINEN MINUSSA , VRH:ssa 3.3. Martin McDonagh HIRTTÄJÄT , Pienellä näyttämöllä 9.3. Ritva Siikala KAKSI MATKAA ISRAELIIN , Willensaunassa 11.3. Veera Salmi MAURI JA VÄHÄ-ÄLYPUHELIN , Willensaunassa 13.4. Eira Virekoski ja työryhmä KAIKKI EDESSÄ , Omapohjassa 18.5. LIPUT alk. 22 € Kansallis teatterin lippumyymälästä 010 733 1331 (0,083 €+pvm/mpm) Lippupisteestä 0600 900 900 (1,98 €/min+pvm) lippu.fi Pääyhteistyökumppani Yhteistyökumppani TARVITSEMME SUOMESSA TAIDETTA NYT ENEMMÄN KUIN KOSKAAN. TAIDE TEKEE TULEVAISUUDESTAMME PAREMMAN. Lahjoita Taideyliopistolle nyt ja varmista taiteen tulevaisuus Suomessa. Lahjoituksesi kartuttaa Taideyliopiston pääomaa. Valtio tukee varainhankintaa jokaista yksityistä lahjoitusta kohden jopa kolminkertaisesti. Lahjoita tekstiviestitse 20€: Kirjoita viestikenttään ARTS20 ja lähetä se numeroon 16499 tai verkkopankissa osoitteessa www.uniarts.fi/lahjoita TAIDEYLIOPISTO = KUVATAIDEAKATEMIA + SIBELIUS-AKATEMIA + TEATTERIKORKEAKOULU #taideonlahja Näyttelijä Tommi Korpela Musiikin tohtori, taiteilija Aija Puurtinen Koreografi, taiteellinen johtaja Sonya Lindfors Kuvataiteilija Anna Tuori Kuvataiteilija Oliver Kochta-Kalleinen
TARVITSEMME SUOMESSA TAIDETTA NYT ENEMMÄN KUIN KOSKAAN. TAIDE TEKEE TULEVAISUUDESTAMME PAREMMAN. Lahjoita Taideyliopistolle nyt ja varmista taiteen tulevaisuus Suomessa. Lahjoituksesi kartuttaa Taideyliopiston pääomaa. Valtio tukee varainhankintaa jokaista yksityistä lahjoitusta kohden jopa kolminkertaisesti. Lahjoita tekstiviestitse 20€: Kirjoita viestikenttään ARTS20 ja lähetä se numeroon 16499 tai verkkopankissa osoitteessa www.uniarts.fi/lahjoita TAIDEYLIOPISTO = KUVATAIDEAKATEMIA + SIBELIUS-AKATEMIA + TEATTERIKORKEAKOULU #taideonlahja Näyttelijä Tommi Korpela Musiikin tohtori, taiteilija Aija Puurtinen Koreografi, taiteellinen johtaja Sonya Lindfors Kuvataiteilija Anna Tuori Kuvataiteilija Oliver Kochta-Kalleinen
INTO K15
Tuhansia hienoja kirjoja ja elokuvia. www.rosebud.fi Rosebud Retro, Asematunneli, Makkaratalo Kaikki viidellä eurolla! Jatkuvasti vaihtuva valikoima. 5 € 5 € avoinna joka päivä ma-pe 10–20, la 10–18, su 12–17 Tarjoukset voimassa verkossa 15.2.2016 asti.
ilmoitus Helmikuun merkkituotteet Uusix-verstaat on käsityöpajojen yhteisö, jonka tehtävä on kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen työttömille helsinkiläisille. Uusix on osa Helsingin kaupungin sosiaalija terveysviraston työhönkuntoutusta. Vähäisillä resursseilla, kestävän kehityksen periaatetta vaalien, saadaan suuria vaikutuksia sekä yksittäisen kuntoutujan että koko yhteiskunnan mittakaavassa. Työpajoissa kierrätysmateriaaleista valmistettuja tuotteita, kuten koruja, puuesineitä, tekstiilejä, sisustustuotteita ja leluja on myytävänä Uusixin kaupassa, Kyläsaarenkatu 8 J:ssä. www.uusix.fi UUsix Vietnamilaisten Tan Minhin yksinhuoltajanaisten valmistamat mainiot makuupussit moneen käyttöön. 100% silkkiä. Näppärä lakana kyläilyyn ja kaikenlaisille retkille. Korvaa lakanat retkeilymajassa. Ihana iholla, ylelliset unet taattu. Paino vain 140 g ja mahtuu miniveskaan tai vaikka taskuun. Kulkee tavallisessa kirjekuoressa vaikka lahjaksi kaverille. Saatavilla eri väreissä. Rosebudin kirjakaupoista tai suoraan toimituksesta. Hinta 42 euroa kotiin postitettuna: tilaukset@voima.fi Voiman silkkimakUUpUssit tiEtoisEn lÄsnÄolon HaRJoitUksia tEinEillE Harjoitusohjelma mielenterveyden lisäämiseen CD-levyllä. Samalla tuetaan hyvinvointitaitojen opetusta peruskouluissa*. Tämän harjoitusohjelman on luonut psykologian tohtori Amy Saltzman. Tavoitteena on lisätä rauhaa, keskittymiskykyä ja hyvää fiilistä. Eli tukea voimakkaiden tunteiden kohtaamiseen, stressinhallintaan ja sisäiseen tasa painoon. Ostamalla CD:n tuet ainakin yhden teinin mielenterveyttä – samalla lahjoitat 10€ nuorten mielenterveyden tukemiseen! ”Ota chillisti, joka päivä. Tämän cd:n avulla se onnistuu”, Jukka poika. ”Tämä on juuri se levy, jonka olisin itse halunnut teininä.”, Mira Luoti. * Lue lisää ja toimi! www.perustaitojaperuskouluun.fi Ka nsi: Ve lda Pa rkk ine n
Katujen tilhet 42 8 34 Kun muu on mun sukupuoli Berser k line s. 13 Vastamai nos Tässä lehdessä muun muassa 1.2.–28.2.2016 1 / 2016 • 7 pääkirjoiTus VOIma Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744?3112, faksi (09) 773?2328, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköposti toimitus@voima.fi, fifi.voima.fi pääTOImITTaja Veera Järvenpää 044 980 5215 ULKOaSU Ninni Kairisalo & Antti Kukkonen (09) 7744?3113, mainosgraafikko Ninni Kairisalo mUU TOImITUS Ellen Eljaala, Velda Parkkinen, tuomas Rantanen, Kaisu tervonen, iida simes & Jari tamminen TOImITUSjOhTaja teemu matinpuro YhTeYSpääLLIKKö tuomas Korkiakangas (09) 7744 3112, 040 825 5804 KUSTaNNUSpääLLIKKö tuomas Rantanen 040 507?7165 aVUSTajINa TäSSä NUmerOSSa Jussi Ahokas, Kalle Erkkilä, Niko Hallikainen, Jenni Holma, Pertti Julkunen, sami Keto, marko laihinen, Jesse matilainen, Heidi mattila, mikko Niskasaari, syksy Räsänen, Atlas saarikoski, Johanna siik, Janne siironen, Anna-Reetta suhonen, Veera tegelberg, Jiipu uusitalo & Heli Yli-Räisänen jULKaISIja Voima Kustannus oy YhTIöN OSaKKaaT Rosebud Books oy, luonto-liitto, maan ystävät, suomen Rauhanpuolustajat, Heikki Hiilamo & tuomas Rantanen jaKeLU Jari tamminen 050 331 4057 TILaUKSeT tuomas Korkiakangas (09) 7744 3112 VOImaN VUOSITILaUS 10 numeroa 39 euroa paINO Alma manu oy, tampere paINOS 60 000 ISSN 1457-1005 Ka nsi: Ve lda Pa rkk ine n Perustuslaki, rakkaimpamme TampereeLLa raahataan pellet maijaan, jotta Rajat kiinni -mielenosoitus voisi marssia rauhassa. Kun tusina mellakka varusteisiin pukeutunutta poliisia piirittää tikkunekkuja ojentelevat Loldiers of Odin -joukot, kysyy väkisinkin, kuka tässä on pelle. Soldiers of Odinin pilottitakkisten partioiden ilmestyttyä eri paikkakuntien katukuvaan media täyttyi jutuista ulkomaita myöten. Kolumneissa kauluspaitaiset journalistit varoittelivat, miten katupartiot väkisinkin saavat ”toisen ääripään” hakeutumaan konfliktiin. Pellejen väkivallaton vastarinta on ollut lohdullista seurattavaa. Ryhmä näyttää toiminnallaan, että ihmisarvon kunnioittaminen ja väkivallan vastustaminen ovat paitsi tavoite myös keino. SUOmeN perUSTUSLaIN mUKa aN jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Perustuslaki turvaa myös kokoontumisvapauden. Kaikille on varmasti jo tullut selväksi SOO-joukkojen kytkökset kansallissosialistiseen Suomen Vastarintaliikkeeseen. Suurella osalla Soldiers of Odinin partiopojista on takanaan kirjava kokoelma huumeja väkivaltarikoksia. On selvää, että tällaisten kavereiden partiointi kaduilla heikentää muiden henkilökohtaista oikeutta vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Perusoikeudet voivat toteutua oikeusvaltiossa vain toisten perusoikeuksien ehdoilla. Selkeästi rasistisia ja väki vallalla fantasioivia liikkeitä ei pidä sallia missään olosuhteissa. Rasismi ja väkivalta eivät ole osa kokoontumisvapautta tai sananvapautta. mONIKULTTUUrISUUdeN IhaNNOINTI tai maahanmuuttajien rikosten vähättely eivät ole rasismin vastakohtia. Rasismin vastakohta on ymmärrys siitä, ettei ihmisiä kohdella eikä kohdata sen viiteryhmän mukaan, johon mieli yksilöt liittää. Tammikuun alussa sisäministeri Petteri Orpo totesi Suomen Kuvalehden haastattelussa, että Soldiers of Odinin katupartioinnissa on piirteitä, jotka eivät lisää turvallisuutta. Orpon mukaan kansalaisjärjestöt eivät voi ottaa viranomaistehtäviä hoidettavakseen. ”Suomessa järjestystä valvovat viranomaiset. Se on yksiselitteinen asia, ja siitä on pidettävä kiinni.” Kokoomuslaisen Orpon kantaan on helppo yhtyä myös punavihreän kuplan sisällä. Perustuslaillisten oikeuksien ja niiden tuoman suojan on oltava yhtäläinen kaikille. Jos niitä ei kunnioiteta ja puolusteta, oikeusvaltiosta ei jää mitään jäljelle. Veera järVeNpää 1 Normihomovoimaa! s. 32–33 Liite: poliittisen valokuvan festivaali poliisi puhuu pehmeitä Faktoilla pataan 46 14 humuismin aakkoset Ukkosenjumalan leivätön pöytä 48 Kaveria ei jätetä 52
8 • 1 / 2016 MaailManlopun eteinen Toivon portit Kun marssin yli miljoonan ihmisen kanssa Irakin sotaa vastaan Lontoossa helmikuussa 2003, tilanne oli synkkä. Pääministeri Tony Blairin asema oli vankkumaton, eikä kansalaisten vastustus pystynyt estämäänBritannian osallistumista Irakin tuhoamiseen, jonka katkeria hedelmiä ovat Isisin nousu ja al-Qaidan leviäminen. Eräs harvoista valopilkuista brittipolitiikassa oli parlamentaarikko nimeltä Jeremy Corbyn, yksi helmikuun suurmielenosoituksen järjestäjistä. Valloitussodan vastustaminen ei ollut Corbynin ainoa poikkeama Labour-puolueen valtavirrasta. Se oli osa yleistä oikeudenmukaisuuden ja rehellisyyden politiikkaa, joka piti hänet tiukasti syrjässä. nyt Jeremy Corbyn on Labourin johtaja ja veren tahrima Tony Blair on inhottu hahmo, joka ihmettelee, miksi hänen vetoomuksensa Corbyniä vastaan saavat ihmiset kannattamaan tätä entistä enemmän. Corbynin aikana Labourin jäsenmäärä on lähes kaksinkertaistunut. Britit janoavat muutosta, eivätkä he ole yksin. Radikaalin vasemmiston liittona aloittanut Syriza nousi tammikuussa 2015 Kreikan johtoon. Espanjassa joulun kynnyksellä alle kaksivuotias Podemos sai ensimmäisissä parlamenttivaaleissaan 21 prosenttia äänistä ja kohosi kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi parlamentissa – jäsenmäärältään se on toiseksi suurin. Yhdysvalloissa toivon politiikasta saatiin esimakua 2008, kun Barack Obama myytiin äänestäjille presidenttinä, joka muuttaisi Washingtonin. Se, että Obama on jatkanut imperialismin raiteilla on sivuseikka: markkinointi kertoo sen, mitä kohdeyleisö haluaa, ei sitä, millainen tuote on. Sama kaipuu näkyy sosialistina itseään mainostavan Bernie Sandersin suosiossa. Perussuomalaisten läPimurto näytti toisen puolen turhautumisen kanavoimisesta. Perussuomalaiset haastoi vanhat puolueet yhdistämällä oikeudenmukaisuuden retoriikan muukalaisvihaan. Kun puolue on hallituksessa toteuttanut kokoomuksen Kreikkaja kurjistuspolitiikkaa, sen kannatus on romahtanut ja tiivistynyt rasismin ympärille. Yhtä lailla Syrizalta kesti yksitoista vuotta nousta leikkausten vastustamisella valtaan, mutta vain kuusi kuukautta taipua EU:n kuristuksessa niiden toteuttajaksi. Corbynin politiikalle on paljon vastustusta, erityisesti Labourin huipulla ja tiedotusvälineissä, eikä Podemoksen tehokkuudesta ole vielä näyttöä. Mullistukset kuitenkin osoittavat, että oikeudenmukaisuuden edistämiseksi ei puoluepolitiikassakaan tarvitse myötäillä luutuneita rakenteita. On mahdollista raivata uusia polkuja, saada ääni kuuluviin ja takoa tyytymättömyys solidaarisuudeksi rasismin sijaan. Toivon portit ovat auki, eikä tulevaisuus ole vain nykyhetken toistoa. syKsy räsänen Ka isa Ka ng as u udenvuoden päivän valjetessa poliisilaitos lähetti leppoisan tiedotteen: ”Helsingin poliisin uudenvuoden yö on tänä vuonna ollut aiempia vuosia rauhallisempi.” Rauhallisuutta todistivat numerot: uutenavuonna poliisilla oli ollut 348 tehtävää. Edellisenä uutenavuonna niitä oli ollut 420 ja sitä edellisenä 444. Lasku on merkittävä. Yhtä hyväntuulinen oli toinen samana päivänä tullut tiedote: ”Uudenvuoden yö on ollut Helsingin poliisilla varsin tavanomainen, eivätkä yölliset tapahtumat ole poikenneet tavanomaisuudesta. Poliisi on ottanut rikosperusteisesti kiinni 17 henkilöä erilaisiin juttuihin liittyen, eikä kiinniotettujen määrä poikkea tavallisesta viikonloppuyöstä.” Saksan Kölnin tapahtumista ei vielä Suomessa paljoa tiedetty. Seuraavana päivänä keskusrikospoliisi (KRP) päästi vapaalle aattona pidätetyt kuusi irakilaismiestä, joiden oli ounasteltu suunnitelleen rettelöitä. Esitutkinta jatkuu, mutta tutkinnanjohtaja Thomas Elfgren kertoi, ettei ole syytä epäillä Suomessa suunnitellun Saksan toisintoa. Noin tuhannen ulkomaalaisen miehen Kölnin rautatieasemalla uutenavuonna harjoittamasta ryöstelystä ja seksuaalisesta ahdistelusta tuli päivä päivältä paisuva virta uutisia. Helsingin Poliisi tarjoili 7.1. uudestavuodesta aivan uuden version: ”Poliisi sai ennen uutta vuotta vihiä, että pääkaupunkiseudulla olevilla turvapaikanhakijoilla olisi ollut mahdollisesti samansuuntaisia suunnitelmia kuin mitä nyt on uutisoitu olleen Kölnin rautatieasemalla kokoontuneilla miehillä.” Helsingin asematunnelissa oli ollut tuhat irakilaista turvapaikanhakijaa, joita poliisi valvoi poikkeuksellisella miesvoimalla. Kymmeniä ilmoitettiin poistetun paikalta jo alkuillasta. ”Poliisille on ilmoitettu kolmesta ahdistelutapauksesta, joista kahdesta on tehty rikosilmoitus. Jälkikäteen on tullut tietoon, että tällaista olisi keskustan alueella tapahtunut laajemminkin”, tiedotti apulaispoliisipäällikkö Ilkka Koskimäki. Yksikään mainituista tapauksista ei ollut tapahtunut asematunnelissa, joten poliisin tiedotus alkoi hehkuttaa Senaatintorin juhlan ahdisteluja, vedoten juhlien järjestyksenvalvojien kertomuksiin. Helsingin ja Kölnin yhdistäminen huomattiin kautta Euroopan, ja seuraavana päivänä Ilkka Koskimäki selitti brittilehti The Telegraphissa Helsingissä esiintyneen laajaa seksuaalista ahdistelua, jonka kaltaista ei ole koskaan ennen nähty. Puskaraiskauksetkin ovat Koskimäen mukaan aivan uusi ilmiö. Nyt alkoi kohu. Epäuskoinen STT:n toimittaja kysyi 9.1. Koskimäeltä: ”Tosiaanko olette sitä mieltä, että ilmiö on uusi suomalaisessa seksuaalirikoshistoriassa, että naisia ahdistellaan puistoissa?” ”Puhun Helsingin puolesta ja kyllä”, vastasi Koskimäki. Apuun tuli Helsingin poliisipäällikkö Lasse Aapio, joka väitti sunnuntaina 10.1. eri medioissa julkaistussa haastattelussa: ”Iso porukka miehiä kulkee tuolla ryhmässä ja koskettelee naisia. Puhutaan 30–50 ihmisen ryhmistä.” Tämä ei kuitenkaan perustunut poliisin havaintoihin vaan lehtiuutiseen, mikä paljastui saman päivän Helsingin Sanomista. ”Teillähän se luki, 30–50 miestä siinä [Senaatintorin] lavan edessä.” Aapio viittaa HS:n lauantaiseen uutiseen. Lauantaina 9.1. HS oli haastatellut Senaatintorin uudenvuoden turvapäällikkö Ville Ketosta, joka kertoi: ”Senaatintorin lavan edessä oli heitä noin 30–50 miehen joukko, joka käyttäytyi levottomasti. Siinä oli vähän levotonta touhua, pientä tönimistä ja suunsoittoa, mutta ei mitään sellaista, mikä olisi antanut syyn poistaa heitä paikalta.”
1 / 2016 • 9 teKsti miKKo nisKasaari Kuva lissu leHtimaJa Uusivuosi oli Helsingissä rauhallisempi kuin vuosiin, kunnes poliisi halusi ottaa itselleen kunniaa Kölnin tapahtumien estämisestä Suomessa. Tiedotuksesta tuli fiasko, jota peitettiin paisuttelemalla rikoksia. Poliisin uusivuosi Poliisipäällikkö Aapio siis muutti lavan edessä hengailleen joukon monikkoon ja lähetti joukkiot kulkemaan pitkin kaupunkia. Turvapäällikkö Ketonen kaatoi jäävettä poliisin niskaan: ”Itse vähän hämmästyin siitä poliisin lausunnosta. Minun tietooni ei ole tullut laajamittaista ahdistelua. En voisi mennä oikeuteen sanomaan, että sellaista on ollut.” Ketonen kertoi myös, että yksi 14-vuotias tyttö oli poistettu ulkomaalaisten miesten joukosta, oman turvallisuutensa vuoksi ja vastoin tahtoaan. miten Ja miKsi tavanomaista rauhallisempi uusivuosi muuttui poikkeuksellisen uhkaavaksi? ”Heti uudenvuoden jälkeen todettiin, että tilannejohtaja tekee oman tiedotteensa. Päätettiin tehdä kaikessa rauhassa selvitys uudenvuoden tapahtumista. Tiedettiin Kölnissä tapahtuneen samantapaista. Tämä oli siis tietoinen valinta. Siinä vain tuli sitten loppiaispyhät väliin”, selittää poliisilaitoksen viestintäjohtaja Juha Hakola. Selitys ei vastaa tapahtumia. Poliisi muutti tarinansa 7.1. ja alkoi hartaasti vedota kansalaisiin, jotta kaikista ahdisteluista ilmoitettaisiin poliisille. Selvitys julkaistiin vasta melkein kaksi viikkoa kestäneen kohun jälkeen, 19.1., kun rikosilmoituksia oli saatu riittävästi. selvityKsen muKa an uudenvuoden seksuaalirikoksista oli kirjattu 15 rikosilmoitusta. Yksi raiskaus, kaksi yritystä ja 12 seksuaalista ahdistelua, kaikki julkisilla paikoilla. Poliisin mukaan Helsingin keskustan alueella oli liikkunut useita noin 10–20 ulkomaalaisen henkilön porukoita, jotka olivat ahdistelleet naisia. Vuotta aiemmin seksuaalirikoksia kirjattiin neljä, kaikki asunnoissa. Seksuaalirikokset olivat siis lisääntyneet, mutta rinnastus Kölniin ontuu silti. Kölnin rautatieasemalta on kirjattu 359 ilmoitusta seksuaali rikoksista ja kaikkiaan yli 800 rikosilmoitusta. Väkimäärään suhteuttaen Helsingissä olisi pitänyt olla yli 200 seksuaalirikosilmoitusta, jos meno olisi ollut kuin Kölnissä. Helsingin poliisi otti kiinni 101 ihmistä, joista turvapaikan hakijoita oli 23. Edellisistä uudenvuoden juhlista kiinniottoja tehtiin 82. Nousua on, mutta ei niin paljon kuin puheissa annettiin ymmärtää. Kummastusta herättää edelleen, miksi poliisilla ja Senaatintorin juhlien järjestyksenvalvojilla on tapahtumista niin erilainen käsitys. ”Ei minun tarvitse selittää, mitä vartijat ovat puhuneet. Helsingin Sanomissa esiintynyt turvapäällikkö on korjannut näkemyksiään, kysykää häneltä”, tuiskahtaa viestintäjohtaja Juha Hakola. Kysyn siis Senaatintorin turvajärjestelyistä vastanneen Local Crew -yhtiön turvapäällikkö Ville Ketoselta, onko hän yhä samaa mieltä kuin HS:n haastattelussa kaksi viikkoa aikaisemmin. ”En lähde enempää kommentoimaan, kuin ettei HS:n toimittaja onnistunut saamaan ihan kiinni mitä tarkoitin”, Ketonen vastaa. ”Kyseessä on vakava asia, uudenlainen ilmiö. Kun olemme saaneet lisätietoa ja omat näkemyksemme ovat täsmentyneet. Sitä mitä me nähtiin Senaatintorilla, eivät muut välttämättä nähneet samalla tavalla. On vaikea nähdä, kun on uusi ilmiö. Ei näe, ellei osaa katsoa, ellei tiedä mitä odottaa.” Ville Ketonen kertoo Senaatintorin juhlien johtokeskuksessa istuneen myös poliisin edustajan. Järjestyksenvalvojilla ja poliisilla piti siis alun perinkin olla samat tiedot. Silti kertomukset menivät pahasti ristiin. Myöhemmin niitä on tahdistettu. Onko poliisi painostanut järjestyksenvalvojia muuttamaan kertomustaan? ”Olen ollut koko ajan yhteydessä poliisiin, ja olen poliisin kanssa samaa mieltä.” Entä HS:ssa julkaistu kommentti, jossa Ketonen hämmästeli poliisin lausuntoa. Onko se edelleen voimassa? ”En ole toimittajalle näin sanonut. Kerroin, etten voi poliisin tietolähteistä vastata”, vastaa Ketonen. ”Haastatellessani turvapäällikköä tarkistin kahteen kertaan haastattelun olennaisimmat kohdat, kuten: Ette siis nähneet laajamittaista ahdistelua? Ette voisi mennä oikeuteen sanomaan, että sellaista oli? Hän vahvisti tämän. Haastattelun julkaisemisen jälkeen hän pyysi täsmentämään, ettei erästä tyttöä poistettu tapahtumasta, vaan hänet otettiin sivuun tuosta tilanteesta. Muita asiavirheitä hän ei jutusta löytänyt”, kuittaa Helsingin Sanomien toimittaja Satu Vasantola. Yleisötapahtumiin turvajärjestelyjä myyvässä firmassa on nähtävästi ymmärretty, kuinka tärkeää on pysyä poliisin narratiivissa, oli se totta tai ei. Helsingin uusivuosi oli tavallista rauhallisempi, vaikka ulkomaalaisten kokoontuminen keskustaan oli jossain määrin uutta. Uutta olivat myös muutamat kadulla tapahtuneet joukko ahdistelut. Vaikuttaa siltä, että Kölnin saadessa maailmanlaajuisen huomion Helsingin poliisilaitoksella heräsi halu ottaa siitä kunniaa itselleen tyyliin ”me estimme saman Helsingissä”. Rikosten vähäisyys teki tiedotus tempusta fiaskon ja johti häiriöiden paisuttelemiseen. Kaikki ei silti ole hyvin. Poliisihallituksen tilastot osoittavat turvapaikanhakijoihin liittyvän vakavia ongelmia, kertoo poliisitarkastaja Tommi Reen. ”Viime syksynä tulleesta 32 000 turvapaikanhakijasta runsaat 20 000 tuli Irakista. Vuoden 2015 alkupuolella irakilaisten tekemiä seksuaalirikoksia – mukana ovat kaikki seksuaalirikokset, myös ahdistelut – kirjattiin kuukausittain 1–7 kappaletta. Loppuvuonna kirjattiin 20–40 tapausta kuukaudessa. Ilmoituksiin ei merkitä turvapaikanhakija-statusta, vain kansallisuus. Luvuissa ovat siis mukana myös maassa ennestään asuneiden irakilaisten tekemät seksuaalirikokset. Muutosta eivät kuitenkaan selitä vanhat asukkaat.” onko poliisi painostanut järjestyksen valvojia MuuttaMaan kertoMustaan?
10 • 1 / 2016 Tekijät: Nallem, Jiipu Uusitalo & Heidi Mattila
1 / 2016 • 11 Tekijät: Nallem, Jiipu Uusitalo & Heidi Mattila i lma tuntuu niin kylmältä, että kasvoihin sattuu kun kävelen lähikauppaan. Jokainen helsinkiläinen on viime viikkoina kaivanut esiin lämpimämmät hanskat, pipon ja toppahousut. Lämpötila on useana yönä laskenut alle 20 pakkasasteen. Samaan aikaan kymmenet ihmiset Helsingissä ovat jääneet vaille minkäänlaista suojaa. Heille ei ole hätämajoituspaikkoja, sillä ne on varattu vain helsinkiläisille. Hietaniemenkadun hätämajoituskeskus ja yökahvila Kalkkers ovat täynnä joka yö. Itä-Euroopasta tulevat ihmiset, jotka etsivät toimeentuloa keräämällä pulloja tai kerjäämällä, ovat joutuneet yöpymään ulkona koko syksyn ja talven. Suuri osa heistä on romaneja ja kuuluu näin Euroopan syrjityimpään vähemmistöön. Pahimpien pakkasten tultua riski paleltua kuoliaaksi öisin on todellinen. romanit eivät pääse hätämajoitukseen myöskään siksi, että Helsinki soveltaa sosiaaliviraston elokuussa 2014 antamaa ohjetta. Viraston ohjeessa ulkomaalaisten hätämajoitus sidotaan maasta poistumiseen. Käytännössä kukaan, joka ei sitoudu lähtemään maasta, ei pääse hätämajoitukseen – edes kahdenkymmenen asteen pakkasessa. Ohjeessa sanotaan myös, että apua tarjotaan vain kerran. Jos ihminen ei poistu Helsingistä, vaan päättää jäädä, hän ei ohjeen mukaan ole enää oikeutettu kunnan hätämajoitukseen. Ohje nojaa sosiaalija terveysministeriön oppaaseen toimeentulolain soveltamisesta. Oppaassa käsitellään kiireellisiä tilanteita kappaleen verran. Ainoa esimerkki kiireellistä tukea tarvitsevasta ulkomaalaisesta on turisti, jolle myönnetään tukea välttämättömiin kustannuksiin ”ennen kuin henkilö ehtii kohtuudella palata kotimaahansa”. Vailla turvaa olevan vähemmistön edustajat rinnastetaan lompakkonsa ja passinsa kadottaneisiin turisteihin. Käytännössä ohjetta sovelletaan turistien sijaan äärimmäisen syrjittyyn etniseen vähemmistöön, joka etsii toimeentuloa kaduilta. Amnestyn mukaan Euroopassa romanien todellisuuteen kuuluvat pakkohäädöt, lasten syrjiminen koulutuksessa ja vakavat puutteet asumisoloissa ja vedensaannissa. Romaniassa ihmisiä on pakkomuutettu kaupungeista kaatopaikoille. PaKKasten ollessa pahimmillaan sosiaaliviraston päällikkö Päivi Männistö kirjoittaa sähköpostin alueellisille sosiaaliohjaajille. Siinä hän kehottaa noudattamaan ohjeistusta. ”Ulkomaalaisia koskevan ohjeen mukaisesti jokaisen henkilön tilanne pitäisi arvioida erikseen ja myöntää sitten toimeentulotukea a) kotimatkaan omaan kotimaahan, ja b) kunnes matka tulee toteutumaan, lyhytaikaiseen kriisimajoitukseen.” Ohjeessa ”hätä” rajataan koskemaan yhtä tai kahta yötä. Hietaniemen kadun palvelukeskuksen työntekijä vahvistaa tämän puhelimessa. Jos työntekijä poikkeuksellisesti tekisi päätöksen päästää ei-helsinkiläinen hätämajoitukseen, niin kolmantena päivänä hänet voitaisiin ajaa pakkaseen, mikäli tilaa ei ole. Eikä tilaa ole. Perustuslain 19. pykälä ja sitä heijastelevat toimeentulolaki ja sosiaalihuoltolaki antavat kaikille oikeuden välttämättömään turvaan. Lain esitöissä todetaan, että tämä on subjektiivinen oikeus, joka koskee kaikkia. Säännöksellä on läheinen yhteys oikeutta elämään turvaavaan pykälään. Ollaan siis todella perustavanlaatuisen oikeuden äärellä. PL pykälän 19 mukaan ”Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon”. Ihmisoikeusjuristi Martin Scheinin kommentoi asiaa Twitterissä: ”Lämmin yösija on perustuslain 19 §:n ydintä: subjektiivinen oikeus kotipaikkaan katsomatta + kuntien ja valtion velvollisuus.” Viranomaisilla on Suomessa yleinen velvollisuus turvata perusoikeuksien toteutuminen. Jos perusoikeuksia rajataan, syyn pitää olla hyväksyttävä ja sen pitää perustua lakiin. Käytännössä yhtä perusoikeutta voi rajoittaa esimerkiksi toisen perusoikeuden toteutuminen. Perustuslain esitöiden mukaan ”lailla säädettävältä perusoikeusrajoitukselta vaaditaan täsmällisyyttä ja tarkkarajaisuutta. Rajoituksen olennaisen sisällön tulee ilmetä suoraan laista.” Ihmisryhmän rajaaminen hätäavun ulkopuolelle ohjeella ei täytä mitään näistä kriteereistä. asia on yksinkertainen: Helsingissä on ihmisiä, jotka eivät pääse hätämajoitukseen. Perustuslaki turvaa kaikille oikeuden välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Tämä tarkoittaa esimerkiksi hätämajoitusta pakkasöinä. Helsingin sosiaaliviraston ohje sitoo perustuslain vastaisesti tämän oikeuden maasta poistumiseen. Perustuslaissa viranomaiset velvoitetaan jättämään soveltamatta säännöstä, joka on ristiriidassa lain tai perustuslain kanssa. Näistä tosiasioista huolimatta Helsinki ei järjestä tarpeeksi hätämajoituspaikkoja niitä tarvitseville. Silti apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty väittää, että ketään ei jätetä pakkaseen. Räty johtaa sosiaalija terveystointa ja vastaa sosiaalija terveyslautakunnasta sekä sosiaaliviraston toiminnasta. Kahden viikon aikana Räty antaa ymmärtää, että kaikki on järjestyksessä, ja vierittää samalla vastuuta sosiaalityöntekijöille. Kaupunginhallituksessa hän väittää, että kaikki ovat tervetulleita Hietaniemenkadulle. Yhden päivän ajan hän vastaa kyselyihin hätämajoituksesta twiittaamalla useaan otteeseen, että ihmisten tulee hakeutua sosiaalija kriisipäivystykseen. Muutamilla puhelinsoitoilla sel viää, että Rädyn puheet eivät pidä paikkaansa. Hietaniemenkadun palvelut ovat vain helsinkiläisille, eikä kriisipäivystyksen sosiaalityöntekijöillä ole paikteKsti atlas saariKosKi Kuvat ninni Kairisalo Piut paut perustuslaista Näin Helsinki jätti ihmiset pakkaseen.
12 • 1 / 2016 koja, mihin ihmisiä osoittaa. Saan vastaukset soittamalla numeroon, jonka Räty antaa Twitterissä. Sen sijaan jää mysteeriksi, miten romaninkieliset Helsingin katuja kulkevat hätämajoitusta todella tarvitsevat ihmiset pääsisivät lukemaan hänen neuvojaan Twitterissä. sosiaalityönteKiJöitä Rädyn vastuunsiirto ärsyttää pahan kerran. ”Ohjata nyt meille, kun meillä ei ole paikkoja, mihin majoittaa. Niitä majoituspaikkoja, mihin ihmisiä voisi ohjata, ei ole pyynnöistä huolimatta järjestetty. Ja toisaalta meitä sitoo ohje, joka kieltää majoittamasta, ellei poistu maasta. Viranomaisena kumminkin joutuu pääsääntöisesti noudattamaan ohjeita, niitä typeriäkin”, sosiaalija kriisipäivystyksessä työskentelevä sosiaalityöntekijä kertoo. Päivystyksen työntekijät ovat kauhuissaan tilanteesta. Heille tämä on ennen kaikkea vastuukysymys. ”En halua olla se jonka vuorossa joku kuolee, kun ei voida majoittaa.” Päivystyksen sosiaalityöntekijät kirjoittivat medialle ja kaupunginvaltuutetuille jo ennen kovia pakkasia. He varoittivat, ettei hätämajoituspaikkoja ole tarpeeksi, eikä heillä ole valtuuksia majoittaa kaikkia apua tarvitsevia, kuten romaneja. Myös päivystyksen esimiehet olivat laittaneet viestiä sosiaali virastolle. Sosiaalityöntekijän mukaan Räty ja sosiaaliviraston johto eivät reagoineet. ”Viimeksi duunissa sanoin, että romanit nukkuvat sitten tuossa meidän rappukäytävässä, jos ei muuta löydy”, sosiaalityöntekijä kuvaa epätoivoista tilannetta. matalan KynnyKsen sosiaalityötä tekevät muistuttavat Twitterissä, että romanien lisäksi myös monet muut jäävät vaille hätäpalveluita. Kalkkersin työntekijä kertoo, että Baltiasta tulleet EU-siirtolaiset, jotka ovat tulleet töihin ja eri syistä joutuneet kadulle, jäävät ilman apua. Myöskään ulkopaikkakuntalaiset eivät saa kattoa päänsä päälle hädän hetkellä. Yksi suuri ryhmä, joka tulevaisuudessa saattaa jäädä vaille hätäpalveluita, on oleskelulupaa vaille jäävät, joita ei voida käännyttää kriisialueille. Ihmisille hengenvaarallinen tilanne voidaan ratkaista kumoamalla lainvastaiset ohjeet sekä varmistamalla, että kaikille, joiden henki ja terveys ovat vaarassa, on tarjolla tarvittavat kriisipalvelut. Tämä tarkoittaa lisää hätämajoituspaikkoja. Odottaako Helsinki, että joku kuolee pakkaseen? Vai ajatteleeko poliittinen johto, että kun valtiovallat Euroopassa ovat syrjineet romaneja jo satoja vuosia, niin yksi talvi asunnottomana pakkasessa ei enää paljoa paina? Eikö Räty avustajineen osaa ottaa puhelinta käteen ja selvittää, saavatko ihmiset todella niitä hätäpalveluita, joita hän väittää kaikkien saavan? Eivätkö he osaa vai eivätkö he halua? Jos ohjeita ei muuteta ja hätämajoituspaikkoja järjestetä lisää, käy näin: Seuraavan pakkasen saapuessa minulle ja muille olohuoneen vuodesohvat auki kammenneille soitetaan taas, pystymmekö majoittamaan muutaman ihmisen luoksemme, edes pariksi yöksi, vaikka kaikista heikommat ja vanhimmat, ne joista ollaan eniten huolissaan. Tämän jälkeen Räty twiittaa, että Helsingin kaupunki on hoitanut asian yhteistyössä yksityismajoittajien kanssa. Loput jäävät pakkaseen. laura rädyn kootut selitykset Apulaiskaupunginjohtajan lausunnot ovat ristiriidassa kaupungin todellisuuden kanssa. teKsti atlas saariKosKi Räty väittää kahden viikon ajan, että ketään ei jätetä Helsingissä pakkaseen. Hän ei vastaa kysymyksiin hätämajoituksen lisäpaikoista tai sosiaaliviraston syrjivän ohjeen muuttamisesta. räty väittää: ”Saamani tiedon mukaan romanit majoitetaan Hirundon, HDL:n ja kaupungin yhteistyönä.” (8.1. Twitter) todellisuus: Tavalliset ihmiset, jotka haluavat auttaa pakkaseen jääneitä, lähettävät yhteystietojaan Itä-Euroopan liikkuvaa väestöä tukevalle Hirundolle. Hirundon työntekijät tuovat majoitusta tarvitsevat majoittajien luo. räty väittää: ”Helsingissä ketään ei jätetä pakkaseen. Ohjeet ovat aina yksinkertaistuksia elävästä elämästä.” (13.1. Twitter) todellisuus: Yli kahden viikon ajan tavalliset ihmiset majoittivat pakkaseen jääneet. Osa joutui yöpymään ulkona. Kaupunki ei tänä aikana tarjoa kenellekään yöpaikkaa. Sosiaaliohjaajia käsketään erikseen noudattamaan sosiaaliviraston ohjetta. räty väittää: ”Yhteistyössä kaupungin, yksityisten ihmisten ja järjestöjen kanssa kaikki on saatu pakkasellakin majoitettua.” (13.1. Twitter) todellisuus: Helsingin kaupunki järjestää poliittisen paineen johdosta viikonloppumajoituksen osalle hätämajoitusta tarvitsevista romaneista vasta 22.1. Majoituspalvelut ostetaan yksityiseltä Forenom/Luona Oy:ltä. Viikonlopun jälkeen tulevien öiden majoituksesta ei ole tietoa. 21 ihmistä jää maanantaina jälleen kadulle. räty väittää: ”Meidän ammattilaiset arvioivat tilanteen aina tapauskohtaisesti.” (13.1. Twitter) todellisuus: Jokaisella on oikeus saada asiansa arvioitavaksi. Sen jälkeen hätämajoituspaikan saannin kuitenkin määrittää helsinkiläisyys ja onni. Monet ohjataan yökahvila Kalkkersiin. Joinain kylminä öinä puolet kahvilan asiakkaista on romaneja, joilla ei ole muuta paikkaa minne mennä. räty väittää: ”Kaikille järjestyy yöpaikka.” (18.1. kaupunginhallitus) todellisuus: Kymmenet ihmiset ovat jääneet vaille hätämajoitusta tänä talvena. räty väittä ä: ”Kylmällä säällä on hyvä tietää, että sosiaalija kriisipäivystys päivystää osoitteessa Säästöpankinranta 2 A ja numerossa 020 696 006.” (22.1. Twitter) todellisuus: Kriisipäivystyksellä ei ole paikkoja, mihin ohjata ihmisiä. Heitä sitoo myös sosiaaliviraston ohje, jonka mukaan hätämajoitusta annetaan vain ulkomaalaisille, jotka sitoutuvat poistumaan maasta. räty väittää: ”Mistä hätämajoitusta pakkasella? [Linkki ohjaa kaupungin verkkosivuille. Sivulla neuvotaan hakeutumaan sosiaalityön palvelupisteeseen, sosiaalipäivystykseen tai Hietaniemenkadun palvelukeskukseen.]” (22.1. Twitter) todellisuus: Sosiaalityö ja -päivystys kykenevät vain rajallisesti auttamaan ilman yösijaa jääneitä helsinkiläisiä. Hätämajoitusta tarjoava Hietaniemenkatu on vain helsinkiläisille. Lisäksi se on ääriään myöten täynnä.
To im itu ks ell ist a ain eis to a Risteileminen on enemmän kuin matkailua. Se on elämäntapa. Siksi valtiokin on tukenut 2000-luvulla viihdemerenkulkua sadoilla miljoonilla euroilla. Omistajillemme olemme jakaneet kymmenien miljoonien osingot ja asiakkaillemme paljon verovapaata alkoholia sekä hyvää bunga bungaa. Sukella kanssamme pullomereen!
14 • 1 / 2016 14 • 1 / 2016 teKsti Ja Kuva anna-reetta suHonen K an sa K u n n an o lo h u o n e • K an sa K u n n an o lo h u o n e • K an sa Ku n n an o lo h u o n e • Ka n sa Ku n n an o lo h u o n e • ilmianna olohuone esi! ideat@vo ima.fi Hunajaa kulttuurin ?sisäreisille Humuismi saa Savossa monia muotoja. K uoPio . Tuo kalakukon, Puijon tornin ja lupsakan torikulttuurin luvattu kaupunki, jossa viime vuosina on keskitytty toriparkin rakentamiseen ja keskiluokkaista parempien asuinalueiden kaavoittamiseen. Äkkiseltään tuntuu, että tapahtuu hyvin vähän, jos ollenkaan, sillä Kuopio ei varsinaisesti ole tunnettu vaihtoehtotai kaupunkikulttuuristaan. Tapahtumajulisteetkin revitään kaupungin toimesta alas ennen kuin teippi on ehtinyt kunnolla sähkökaappiin tarttua. Pinnan alla kuitenkin kuplii ja porisee. Vuodesta 2012 toiminut Humu-Klubi on tuonut kaupunkiin aitoa tekemisen meininkiä ja tarjonnut esiintymisareenan monille bändeille, jotka vielä muutama vuosi sitten jättivät keikkapaikan puutteessa Kuopion väliin. Nettisivuillaan Humu-Klubi kuvailee olevansa ”lämmintä hunajaa kaupunkikulttuurimme sisäreisille”. Samassa yhtey dessä tavoitteeksi mainitaan ”humukulttuurin edistäminen Pohjois-Savossa”. Siis mitä? Tämä vaatii kyllä vähän selittämistä. Humu-Klubin ydintiimi Jaakko Ryynänen, Sari Hakala ja Jarkko Kumpulainen juovat kahvia Ryynäsen kodissa eli Humusanomatalossa, humuilun sykkivässä sydämessä ja keskipisteessä. ”Meillä on sellainen filosofia, että kaupunkikulttuuria voi ja pitää itse tehdä mukavaksi, miellyttäväksi ja eläväksi. Tehdään erilaisia asioita, mitä tulee mieleen. Keikkojen järjestämisestä se lähti, ja se on edelleen se pääasiallinen juttu”, kolmikko kuvailee. Humu-Klubi ei ole paikkasidonnainen, vaan pikemminkin henkinen tila. Ryynänen, Hakala ja Kumpulainen puhuvatkin humuismista, muotoaan muuttavasta nomadista, johon klubin lisäksi oleellisesti kuuluvat myös Hakalan toimittama Humu sanoma sekä viime syksynä perustettu Humu Records. Humuopistokin on ollut olemassa. Humuilijoiden polveilevassa puheessa pohdiskellaan humanismin ja humuismin yhdistämistä, lintujen ruokkimista sekä Kuopion kulttuurin tilaa. ”Kaupunkikulttuurin tekevät kaupunkilaiset, ja se on aina asukkaiden ja heidän aktiivisuutensa näköistä. Minulla ainakin on tässä tavoitteena myös tutkia, millaista siitä voisi tehdä. Järkytyin, kun paikallinen ylioppilasteatteri etsi aikanaan tekijöitä mainoslauseella 'oletko outo, tule tekemään teatteria'. Kulttuurin luomisen ja käyttämisenhän pitäisi olla yhtä tavallista kuin sauvakävely!” Kumpulainen tilittää. Humu-Klubi alkoi Ryynäsen ja Kumpulaisen yhteisestä illanvietosta, kun Ryynänen harmitteli Kuopion vaihtoehto mekkana tunnetun K-Klubin sulkeutumista. Pieni, hieman nukkavieru mutta kotoisa K-Klubi toimi aikoinaan keikkapaikkana bändeille laidasta laitaan, punkista kansanmusiikkiin. Baarin sulkeutuminen jätti ison loven Kuopion keikkatarjontaan. Kumpulainen puolestaan oli jo järjestänyt kaveriporukalla keikkoja Iisalmessa Kellbergin baarissa. Lisäksi molemmat tunsivat musiikkipiirit ennestään. Kumpulainen on muusikko, Ryynänen bändien mukana pyörinyt soitinrakentaja. Jossain vaiheessa iltaa keksittiin, että voisihan noita keikkoja itsekin järjestää. Ensimmäiset HumuKlubin keikat nähtiin Kellbergin baarissa, sitten Sampossa ja nyt paikaksi on vakiintunut Pannu huone Kuopiossa. ”Siellä on helppo järjestää keikkoja, koska baarin työntekijät ovat itsekin muusikoita. Lisäksi Pannuhuone on paikka, jossa tykkäämme käydä myös itse.” Pannuhuone on pieni, luolamainen pubi. Talvella asiakaspaikkoja on noin sata, kesällä terassin ollessa auki määrä tuplaantuu. Humuillat ovat yhtä, kahta poikkeusta lukuunottamatta olleet loppuunmyytyjä. Iisalmeakaan ei ole unohdettu. Humu-Klubi vierailee
1 / 2016 • 15 KuoPio, Humu-Klubi yleensä PannuHuon e, KauPPaKatu 25, KuoPio tuoPPi: 3,50–4,90 €, riiPPuu PaiKasta biisi: a. aimo Ja dallaPé-orK esteri: soita Humu-PeKKa Hunajaa kulttuurin ?sisäreisille Humuismi saa Savossa monia muotoja. siellä säännöllisesti, ja mitä tahansa voi tapahtua. ”Viime vuonna järjestimme Iisalmen Seurahuoneella Peiderfestin eli Black Peiderin, siis sarjakuvataiteilija Petteri Tikkasen, 40-vuotissyntymäpäivät. Petteri on myös yksi Humun perustajista. Seurahuoneen yläkerrassa oli vielä silloin vastaanottokeskus, ja muutama turvapaikanhakija tuli sieltä alakertaan pogoamaan. Sehän oli ihan mahtavaa!” Hakalan, Ryynäsen ja Kumpulaisen työ ei ole jäänyt huomaamatta. Humu-Klubi nostettiin Savon Sanomissa viime vuoden savolaisten kulttuuritekojen joukkoon, ja bändeiltä sataa kiitosta. Salaisuus lienee siinä, ettei asioita varsinaisesti järjestetä, ne vain tapahtuvat. ”Jollakin on joku idea, että toi vois olla kiva”, Ryynänen sanoo. ”Me ollaan kyllä aika genretön”, Kumpulainen jatkaa. ”Joo mut onhan meillä joku linja kuitenkin”, Ryynänen toteaa. Seuraavaksi puhutaan hyvästä energiasta ja siitä, että musiikissa täytyy aina olla joku elementti, joka sytyttää järjestäjät. Humu-Klubin bändejä yhdistäviksi tekijöiksi nimetään intohimo ja elämänmakuisuus. ”Musiikin täytyy olla elävää ja lihallista ja tekstillistä ja kauniita miehiä ja loistavia soittajia, mutta huonoja välispiikkejä ei saa olla”, Hakala naurahtaa. Tällä hetkellä humuilussa on Kumpulaisen mukaan menossa jonkinlainen itsetutkiskeluvaihe. ”Ei pidä jäädä laakereillensa lepäilemään. Jotain uutta jännää muhistellaan taas.” Humuilijat pohtivat Humu Filmin tai radion mahdollisuutta. Kuka tietää, mihin humuismi vielä johtaa. Miten huijauksesta tehdään laillista Volkswagenin päästöhuijauksen paljastuttua vihreä ryhmä vaati, että tyyppihyväksyntäviranomaisten läheiset suhteet autoteollisuuteen on katkaistava. Autoteollisuus on kuitenkin jatkanut lobbaustaan Brysselissä menestyksekkäästi. Sen sijaan, että komissio ja neuvosto vaatisivat autonvalmistajia noudattamaan EU:ssa vuonna 2007 hyväksyttyä lainsäädäntöä, ne ehdottavatkin nykyisten, lakiin verrattuna viisinkertaisten päästöjen sallimista vielä lähivuodet ja päästörajojen ylitystä yli kaksinkertaisesti 2019 lähtien. Kun todellisuus ei vastaa lainsäädäntöä, lainsäädäntö muutetaan vastaamaan todellisuutta. Samalla komissio ja jäsenmaat tuntuvat hyväksyvän ilmansaasteiden aiheuttamat 75 000 ennenaikaista kuolemaa. Parlamentti äänestää ehdotuksen kumoamisesta 2. helmikuuta. Nähtäväksi jää silloin, ketkä mepeistä ovat kansalaisten terveyden, ketkä autoteollisuuden puolella. Tulisiko autoteollisuuden ja tarkastus viranomaisten läheisiin suhteisiin puuttua? Puolesta: Hautala Greens/Vihr Jaakonsaari S&D/SDP Kumpula-Natri S&D/SDP Kyllönen GUE/Vas Äänestys 27.10.2015 päätöslauselmasta koskien autoalan päästömittauksia, tarkistus 21: [...vaatii, että useassa jäsenvaltiossa vallitsevasta tilanteesta, jossa tyyppihyväksyntäviranomaiset eivät ole riippumattomia autoteollisuudesta, on päästävä eroon, jotta varmistetaan, että eturistiriitoja ei ole]. Hylättiin 305–351. Tyyppihyväksynnästä vastaavien viranomaisten riippuvuus autoteollisuudesta tulisi katkaista. Poissa: Halla-aho ECR/PS Pietikäinen EPP/Kok Jäätteenmäki ALDE/Kesk Vastaan: Sarvamaa EPP/Kok Ruohonen-Lerner ECR/PS Torvalds ALDE/RKP Virkkunen EPP/Kok Väyrynen ALDE/Kesk Takkula ALDE/Kesk www.mitenmeppiaanesti.fi ILMOITUS
16 • 1 / 2016 aKtivismi PolitiiKKaa baarissa 2.2. klo 18–20, Cafe Mascot, Helsinki Kaikille avoimen keskustelusarjan tämänkertaisina aiheina ovat rasismin nousu ja muukalaisviha. Tilaisuuden järjestää Kallion Vasemmisto. tuKiKeiKKa KurdiliiKKeelle 13.2. klo 17.30, Kupoli, Helsinki Muun muassa Ydinperhe soittaa kurdien vapautusliikkeen tukikeikalla, jota ennen syödään perinteistä kurdiruokaa ja kuullaan muun muassa Sinur Hosseinia, KJAR:n (Kurdistanin Vapaiden Naisten Yhteisö) Euroopan johtoryhmän jäsentä ja rauhanaktivistia. no Pasaran! 18.2. klo 14–17, Työväenliikkeen kirjasto, Helsinki Seminaarissa puhutaan Espanjan sisällissodasta, jonka alkamisesta tulee kuluneeksi 80 vuotta. Aihetta lähestytään niin kirjallisuuden kuin anarkistien osallistumisen kautta. www.facebook.com/events/1714914005419230/ PuHeenvuoro saKsalaisesta vanKilavastaisesta toiminnasta 22.2. klo 19–21, Kirjakahvila, Turku Vankilavastaisen berliiniläisryhmän Kiralinan edustaja tulee puhumaan ryhmän harjoittamasta käytännön solidaarisuudesta. Ryhmä on jo 20 vuoden ajan lähettänyt paketteja vankilatuomiota kärsiville. eloKuva Kavin näytös Tiistaisin, Studio, Oulu Kansallisen audiovisuaalisen instituutin esityssarjassa nähdään helmikuussa muun muassa Robert Bressonin Taskuvaras (9.2.) ja Ingmar Bergmanin Talven valoa (23.2.). suomalainen eloKuvatuotanto 5.2. klo 14.30, Orion, Helsinki Elokuvaryhmän järjestämän luentosarjan aiheena on keväällä kotimainen elokuvatuotanto. Ensimmäisellä kerralla puhumassa on Henry Bacon ja käsittelyssä elokuva Le Havre. www.facebook.com/events/1669654689949189/ oblivion – o bliF igen! 6.2. klo 17, Roihuvuoren kirjasto, Helsinki Marjo Levlinin dokumenttielokuvan jälkeen keskustellaan aiheesta suomalaiset maahanmuuttajina. voima suosittelee lyHyesti Kerran Kuussa 14.2. klo 15–17, Kino K-13, Helsinki Maksuton elokuvakimara tarjoaa ystävänpäivänä kotimaisia lyhytelokuvia teemalla ystävyys. Niiden joukossa nähdään muun muassa Hannaleena Haurun, Susanna Helken ja Jukka Kärkkäisen elokuvia. www.facebook.com/events/1950394718519674/ Kino loKaKuu 16.–21.2., Andorra, Helsinki Yhdeksäs venäläisen elokuvan festivaali esittää Andorran valkokankaan täydeltä nykyelokuvaa itänaapurista. Vieraiksi saapuvat ohjaajat Stanislav Govoruhin, Aleksandr Mindadze, Vladimir Hotinenko ja Aleksandr Proshkin. http://kinolokakuu.com/ visitors 20.–26.2., WHS Teatteri Union, Helsinki Philip Glassin musiikin säestämä, Godfrey Reggion ohjaama dokumentti (2013) kuvaa nykyihmisen suhdetta teknologiaan. Samoihin aikoihin WHS Teatteri Unionissa esitetään myös toista Reggion elokuvaa, Koyaanisqatsia (1982). www.teatteriunion.fi/ KirJallisuus laura lindstedt 10.2. klo 18–19.30, Sampolan kirjasto, Tampere Viime vuonna julkaistusta Oneiron-romaanistaan Finlandialla palkittu kirjailija puhuu kirjastaan ja kirjallisuudesta kaikille avoimessa kohtaamisessa. elFriede JelineK -seminaari 12.2. klo 14–17.30, Kiasma, Helsinki Nobel-palkittua kirjailijaa käsitellään eri kulmista. Seminaarin jälkeen Kiasma-teatterissa nähdään Jalostamo-kollektiivin esitys Rechnitz (Tuhon enkeli). www.facebook.com/events/1520688368260528/ Å-Fest 13.2., Porvoo Kaksikielisen ja kansainvälisen sarjakuvafestivaalin vieraiksi saapuvat muun muassa ruotsalaiset Sofia Olsson ja Kolbeinn Karlsson sekä suomalaiset Tiitu Takalo ja Tommi Musturi. www.å-fest.fi Herman Hesse -luKuPiiri 15.2. klo 18–19, Kirjakahvila, Turku Hesse-lukupiiri kokoontuu neljä kertaa ja aloittaa teoksesta Demian. Seuraavilla kerroilla vuorossa ovat romaanit Siddhartha, Arosusi ja Narkissos ja Kultasuu. luKuPultti 24.2. klo 19–21, Kirjakahvila, Turku Uuden kirjallisuusklubin ensimmäisinä vieraina tekstejään lukevat Iida Rauma ja Anu Kaaja. Turkulaiskirjailijat vastaavat myös haastattelijan kysymyksiin. musiiKKi 1900-luvun ransKalaissäveltäJiä 4.2.,11.2. ja 18.2. klo 18–19, Turun kaupunginkirjasto Robert Storm esitelmöi peräkkäisinä torstaina kolmesta ranskalaissäveltäjästä: Erik Satiesta, Maurice Ravelista ja Lili Boulangerista. sÁPmiKlubba 6.2. klo 18, Teatteri Forum, Helsinki Saamelaisten kansallispäivän kunniaksi järjestettävään klubiin kuuluu perinneillallinen sekä musiikkia, josta vastaavat norjansaamelainen Arvvas, pohjoissaamelainen Irdon ja kolmea eri kansakuntaa edustava Ylva. aiKoJa, KorKeita säveliä 7.2. klo 15, Balderin sali, Helsinki Koiton Laulu -kuoron konsertin teemana on solidaarisuus. Konsertin nimi on napattu Kaapo Ijaksen säveltämästä ja Hanna Weseliuksen sanoittamasta kantaatista Turvapaikka, jonka kuoro myös esittää. tmH-Klubi 11.2. Lepakkomies, Helsinki Kova ajo ja Nykyaika julkaisevat seiskatuumaiset helmikuun 10. päivä, ja seuraavana iltana levytyksiä juhlitaan Sörnäisten kulmilla. Iltamissa soittaa myös Juice Normaali. PeKKo KäPPi & KHHl 26.2., On the Rocks, Helsinki Kansanperinne herää eloon, kun jouhikkoa soittava Pekko Käppi saapuu yhtyeineen musisoimaan rock-klubille. Illan avaa yhtä erinomainen Janne Westerlund. Hervanta must deatH metal 27.2., Varjobaari, Tampere Kotimaisen death metalin saloihin voi tutustua Tampereella alan tekijöiden Purtenancen, Lubricantin ja Galvanizerin yhteiskeikalla. www.facebook.com/events/1276241335734968/ luova-Klubi 27.2., Katse, Jyväskylä Helmikuun lopussa Luova-klubilla nautitaan kokoonpanon Litku Klemetti & Tuntematon numero ja sooloartisti Pekka Tuomen musisoinnista. lydia lunCH retrovirus 1.3., Kuudes linja, Helsinki 1970-luvulta saakka vaikuttanut taidepunkkari saapuu kokoonpanoineen Helsinkiin, jossa illan avaa tuore kotimainen bändi Flaming Skull of the Eagle. ruoKa Ja talous elvyttävä KansalaisosinKo (Qe4PeoPle) 6.2. klo 14–16, Helsingin yliopiston päärakennus Tilaisuudessa keskustellaan Euroopan keskuspankin määrällisen elvytyksen (QE) suuntaamisesta finanssimarkkinoiden sijaan suoraan kansalaisille elvyttävän kansalaisosingon muodossa. Puhujina Teppo Eskelinen, Eetu Viren ja Patrizio Lainà. www.facebook.com/events/1532643317048245/ taiteen raHoitus 10.2. klo 17–19, Pikkuparlamentti, Helsinki Taiteen rahoituksen tulevaisuudesta ovat puhumassa muun muassa Suomen Elokuvasäätiön toimitusjohtaja Irina Krohn sekä valtiovarainvaliokunnan sivistysjaoston edustaja, kokoomuspoliitikko Juhana Vartiainen. Ilmoittautumisohjeet linkistä. www.facebook.com/events/922328924510854/ auta sutta syömällä PiZZaa! 13.2. klo 14, Kupoli, Helsinki Uuden ylioppilastalon ullakolla on tarjolla vegaanista pitsaa, josta saatavat tuotot menevät Luontoliiton susiryhmän tekemään työhön. työPaJa solidaarisuustaloudesta 13.2. klo 13–18, Elimäenkatu 25–17, Helsinki Eettisen kaupan puolesta ry järjestää työpajan, joka johdattaa aikapankkien, ruokaosuuskuntien, vaihtopiirien ja muun solidaarisuustalouden toimintaan. Ilmoittautumisohjeet löytyvät linkistä. www.kepa.fi/tapahtumakalenteri/17020 ystävänPäivän brunssi 14.2. klo 11–17, Vastavirta, Tampere Anarkistinen Mansen musta risti järjestää ystävänpäivänä brunssin, jonka tuotot menevät vankitukitoimintaan. Brunssille kannattaa ilmoittautua etukäteen 11.2. mennessä linkin ohjeiden mukaan. www.facebook.com/events/582185475262856/ taide Ja teatteri reiJo KärKKäinen 11.2.–6.3., Ratamo, Jyväskylä Kuopiolaistaiteilijan repertuaariin kuuluu sarja kuvia, grafiikkaa, piirroksia ja maalauksia, ja hänen teoksensa ovat usein rajankäyntiä populaarikulttuurin ja perinteisen taideilmaisun välillä. Cruising For art 12.2. klo 20, Kaapelitehdas, Helsinki Yhdysvaltalaisen mutta Britanniassa vaikuttavan Brian Lobelin luoma klubi on sekoitus tanssitaidetta – kotimaisten tanssitaiteilijoiden sooloja – sekä dj-kollektiivi La Perseen tarjoilemaa musiikkia. Le Havre 5.2. Laura Lindstadt 10.2. Pasi Was Here 22.2–14.5. Jump in Diorama 28.2. saakka Pekko Käppi & KHHL 26.2.
1 / 2016 • 17 voima suosittelee Koonnut Kaisu Tervonen babelissa soi Pakolaismuusikkojen klubi haluaa yhdistää ihmisiä. Helsingin Vallilassa alkaa helmikuun alussa säännöllinen Babel-klubi. Sture 21 -ravintolan tiloissa pidettävä klubi esittelee pakolaisina maahan saapuneita muusikoita, joista osa on ammattilaisia ja osa harjaantuneita amatöörejä. Artistivalinnoista vastaa Hakunilan kansainvälisen yhdistyksen toiminnanjohtaja Burhan Hamdon, muusikko itsekin. ”Olen vieraillut esimerkiksi täällä Vantaalla vastaanottokeskuksissa. Olen huomannut, että siellä on taitavia muusikoita joukossa.” Hamdon järjesti jo joulukuussa Savoy-teatterissa itämaisen illan, jonka tuotto meni instrumenttien ostamiseen. Joka kuun ensimmäisenä tiistaina pidettävän Babel-klubin tarkoitus on Sture 21 -klubin johtajan Nauri Nykäsen sanoin”tarjota pakolaismuusikoille mahdollisuus esiintyä sekä kertoa omat elämäntarinansa ja näin luoda kontakteja kantaväestön kanssa”. Ensimmäisellä klubilla kuullaan irakilaismuusikoita: oud-virtuoosi Ali Al-Abbasia ja perkussionisti Mohammed Raheemia, jotka soittavat perinteistä arabialaismusiikkia, ja modernimpaa tulkintaa edustavia kitaristeja Aj Muradia ja Munther Al Ania. Hamdonin mukaan klubin muusikoiden taustat vaihtelevat. ”On mietitty, että klubit olisivat teemoittain. On afgaaneja ja on syyrialaisia.” Kaisu tervonen Babel-klubi 2.2. klo 19 Sture 21 (Sturenkatu 21) Liput 7 € Lukupultti 15.2. Reijo Kärkkäinen 15.2. universumi 19.–21.2., Vapaan taiteen tila, Helsinki Markku Esselin ja Kati Raatikaisen installaatio tutkii havaitsemista ja aistihavaintoja. Pimeään huoneeseen asetetut aurinkokennot muuttavat valoa ääniksi, joita osallistujatkin voivat luoda taskulamppujen avulla. www.facebook.com/events/426872400853058/ esitys – a PerFormanCe 19.–27.2., Valve, Oulu Tanssija-koreografi Valtteri Raekallion ja runoilija Eino Santasen yhteistyötä jatkava teos tutkii esityksen ja koko esitystaiteen konventioita. www.kulttuurivalve.fi/ JumP in diorama 28.2. saakka, Galleria Joella, Turku Annika Dahlstenin ja Markku Laakson näyttely koostuu valokuvista ja videotöistä, joiden taustalla on tositarina ihmisnäyttelyitä saamelaiskaravaanissa kiertäneistä Laakson isän isovanhemmista. www.facebook.com/events/220527381614109/ Pasi Was Here 22.2.–14.5., Kom-teatteri, Helsinki Lauri Maijalan ohjaaman Veikko Nuutisen näytelmän alaotsikko kuuluu ”Aikamatka 80-luvun Suomeen ja lapsuuteen”, ja se kertoo kahden lapsuudenystävän kohtaamisesta. www.kom-teatteri.fi/pasi-was-here.html
Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokumpu Lammenkatu 18, 83500 Outokumpu 013 244 3910 | amo.outokumpu@pkky.fi Media-assistentti • radioja TV-tuotanto • teatterija esitystekniikka • valokuvaus ja graafinen suunnittelu • pelikoulutus • 3D-tuotanto • äänituotanto Kuva-artesaani, kuvaja mediataide Tanssija Opiskele ammattiin www.pkky.fi/amoo Yhteishaku 23.2.–15.3. | Erillishaku 23.2.–31.3. A COURSE IN CONTEMPORARY ART 1.2.2016 – 26.4.2016 PIIRUSTUS ILMAISUMUOTONA # 2 12.3.2016 – 16.4.2016 Hae myös Taidekoulu MAAn kolmivuotiselle nykytaiteen päivälinjalle. TAIDEKOULU MAA ILTAKURSSIT / EVENING SCHOOL COURSES: Talvi – Kevät / Winter – Spring 2016: Katso lisätiedot ja ilmoittaudu: See more information and sign up: W W W . T A I D E K O U L U M A A . F I ? WWW.LAMK.FI/MUOTOILUJATAIDE yhteishaku 16.3.–6.4.2016 Nuorisobarometri 2015 on arjen jäljillä (28 €) www.nuorisotutkimusseura.fi/verkkokauppa HAAVEENA VALKOLAKKI? JÄIVÄTKÖ OPINNOT KESKEN? EI AIKAA KOKOPÄIVÄOPISKELUUN? TULE EIRAAN! EIRASSA OPISKELU SUJUU. EIRASSA ON JOKAISELLE JOTAKIN Voit suorittaa lukion, korottaa vanhoja arvosanojasi tai opiskella kursseja oman mielenkiintosi mukaan. Tarjolla on myös työpajoja, kurssitonta opiskelua sekä syventäviä ja erikoiskursseja. KOTONA TAI KOULULLA, OMAAN TAHTIIN Voit opiskella joustavasti kahdessa toimipisteessämme aamusta iltaan klo 8.30-20.10. Koko lukion voit suorittaa myös verkossa tai lähija verkko-opiskelua yhdistäen. TULE MUKAAN! Opiskelijaksi voit ilmoittautua ympäri vuoden. Tutkintoopiskelu on maksutonta (materiaalimaksu 10 euroa) ja aineopiskelukin vain 150 euroa vuodessa. Katso lisätietoa kotisivuiltamme www.eira.fi TERVETULOA opiskelemaan! AJANKOHTAISTA JUURI NYT Ilmoittautuminen 4. jakson kursseille 28.1.-9.2. Jakson opetus alkaa 15.2. POLITIIKKA.NYT! 4. jakson Reaaliaineiden integraatiokurssi (RIK1). Ja vierailevina luennoitsijoina liuta nimekkäitä asiantuntijoita. Studia Generalia -luennot. Lisätietoa www.eira.fi Laivurinkatu 3 00150 Helsinki Iso Roobertinkatu 20-22 00120 Helsinki
kansainvälistäjournalismiasuomeksi. tilaaDiploalkaen30 € / vuosi (sisältää myös digilehden) mondediplo.fi TULE TEKEMÄÄN TIEDETTÄ KÄYTÄNNÖSSÄ! Tarjoamme humanistista kulttuurialan perusja jatkotutkintokoulutusta. Koulutusohjelmamme oppiaineet ovat Suomessa ainutlaatuisia ja monitieteellisiä. Painotamme tieteellisyyden lisäksi käytännönläheisyyttä ja tiedon soveltamista. Jatkotutkinto on mahdollista suorittaa myös työn ohessa. KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMA • Maisemantutkimus • Kulttuuriperinnön tutkimus • Digitaalinen kulttuuri Turun yliopisto, Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma (Porin yliopistokeskus) Kiinnostaako maisemantu tkimus, digikulttuuri tai kulttuuriperi ntö? Opiskele filosofian maisteriksi Porissa! • Yhteisvalinta 17.3.–9.4.2015 • Erillisvalinta korkeakoulu tutkinnon suorittaneille 12.1.–2.3.2015 Ei pääsykokeita! www.utu.fi/ktmt Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry AJAN HERMOLLA Aktiivista kansalaisuutta tukemassa ja kouluttamassa Tutustu materiaaleihin: www.ksl. /julkaisut MITÄ UUTTA OPPISIN ENSI KEVÄÄNÄ? Kansalaisja työväenopistojen kurssiilmoittautumiset ovat nyt meneillään. Päivitä sinäkin tietosi ja taitosi uuden harrastuksen parissa! Etsi lähin opistosi www.kansalaisopistot.fi ja ilmoittaudu kurssille suoraan opiston nettisivujen kautta. Toimi nopeasti, sillä kurssit täyttyvät pian! Tajunnan räjäyttävää kirjallisuutta helsingin kalliossa Kurvin Kirja hämeentie 48, helsinki avoinna: ma--pe 11--18, la 11--15, 040 179 5297 inTOKuSTannuS.fi • rosebud.fi Tajunnan räjäyttävää kirjallisuutta helsingin kalliossa Kurvin Kirja hämeentie 48, helsinki avoinna: ma--pe 11--18, la 11--15, 040 179 5297 inTOKuSTannuS.fi • rosebud.fi
20 • 1 / 2016 Kirj oitt aja on eko no m isti ja rah ata lou de n tutk ija. Paluu keynesiläiseen epävarmuuteen vuodenvaiHteessa Lontoon Cityssä toiminut sijoitusyhtiö Nevsky Capital ilmoitti asiakkaidensa yllätykseksi lopettavansa sijoitusrahastonsa. Syynä ei ollut epäonnistuminen sijoitustoiminnassa: 2000-luvulla Nevskyn tuottoprosentit ovat olleet hurjia. Sen sijaan yhtiön johtaja Martin Taylor perusteli lopettamista tulevaisuutta koskevan epävarmuuden merkittävällä lisääntymisellä. Nykyisissä markkinaolosuhteissa sijoittaja ei voi Taylorin mukaan tehdä perusteltuja sijoituspäätöksiä. Ongelmia aiheuttavat epäluotettavan datan lisäksi epävakaa poliittinen tilanne monissa maissa sekä uudenlaiset – usein automatisoidut – sijoituskäytännöt, joiden vuoksi muiden sijoittajien käyttäytymistä on erittäin vaikea ennakoida. Siksi on parempi pistää pillit pussiin, ennen kuin asiakkaiden rahoille käy huonosti. on Hämmästyttävä ä, että menestynyt sijoitus yhtiö lopettaa vedoten ylitsepääsemättömään epävarmuuteen. Yleensähän rahoitusmarkkinatoimijat vakuuttelevat malliensa sekä asiantuntemuksensa riittävän kaikkien riskien hallintaan ja menestyksekkääseen sijoitustoimintaan. Vakavasti epävarmuuteen sen sijaan suhtautui investointiteoriassaan itsekin menestyneenä sijoittajana kunnostautunut taloustieteilijä John Maynard Keynes. Toisin kuin taloustieteilijät yleensä, Keynes näki, ettei tulevaisuutta ole mahdollista ennustaa tieteellisellä varmuudella. Emme voi laskea todennäköisyyttä esimerkiksi kuparin hinnalle 20 vuoden päästä tai ennustaa tulevaisuudessa tapahtuvia poliittisen järjestelmän kriisejä. ”Emme yksinkertaisesti tiedä”, kuvasi Keynes sijoittajan tilannetta pitkäaikaista reaalitaloudellista investointipäätöstä tehtäessä. liKvideillä rahoitusmarkkinoilla epävarmuuden hallinta on helpompaa, sillä huonoista sijoituksista saattaa ehtiä irtautumaan ajoissa. Silti tätäkin sijoitustoimintaa määrittelee aina epävarmuus, joka saattaa saada yliotteen sijoittajasta milloin hyvänsä. Koska sijoittajat eivät tiedä, on sijoitustoiminta – sekä lyhyttempoinen että pitkätähtäiminen – välttämättä osittain niin sanottujen eläimellisten vaistojen ohjaamaa. Toisin sanoen sijoittajien henkilökohtaisissa tuntemuksissa ja joukkopsykologisissa tiloissa tapahtuvat muutokset heiluttelevat myös rahoitusmarkkinoita. Siinä samassa heilahtelut välittyvät investointikysynnän kautta myös reaalitalouteen ja työllisyyteen. Onko Nevsky Capitalin julkilausuttu pessimismi merkki uudesta rahoitusmarkkinoiden kriisistä vai ainoastaan hetkellinen heilahdus eläimellisissä vaistoissa? Sitä on mahdotonta tietää. Se on kuitenkin hyvä muistutus taloudellisen todellisuutemme perusluonteesta. Jussi aHoKas Havaintoja raHataloudesta teKsti sami Keto Kuva ninni Kairisalo t ammiKuu ja vegaani alkavat olla jo aika tuttu sanapari. Vegaanihaaste on näkynyt perinteisen median puolella lähes päivittäin, ja sosiaalinen media täyttyy vegaanisten aterioiden kuvatulvalla. Huomion takaavat haasteessa mukana olevat julkisuuden henkilöt. Tänä vuonna mukana oli myös monia kansanedustajia, vihreiden eduskuntaryhmästä jopa puolet. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki osallistui haasteeseen viime vuoden tammikuussa ja vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö tänä vuonna. Haasteen nettisivujen julkkislistasta voi tulla mieleen, ettei Vegaanihaaste ehkä ole ihan koko kansan juttu. Kansanedustajatkin tulevat vain niistä kahdesta ilmeisimmästä puolueesta, vasemmistoliitosta ja vihreistä. Jos pitäisi valita veganismista kauim pana oleva puolue, keskusta saattaisi tulla ensimmäisenä mieleen. Keskustalaiset päättäjät ovat usein julkisuudessa ottaneet yhteen eläin oikeusja eläinsuojelujärjestöjen kanssa joko vähätellen eläintuotannon rakenteellisia ongelmia tai vastustaen eläinsuojelulainsäädännön kehittämistä. Vaikka keskusta ja sille läheinen maatalousyrittäjien etujärjestö MTK sanovat puolustavansa suomalaista ruoantuotantoa, voi niiden nähdä ajavan erityisesti eläintuotannon asiaa. Maatalouden tuotantotukien lisäksi keskustalaiset vaikuttajat ovat päättämässä maataloustuotteiden menekinedistämistuesta, josta suurimmat summat ovat menneet vuodesta toiseen juuri eläintuotannolle. ainaKin yKsi keskustapoliitikko otti kuitenkin tämän vuoden Vegaanihaasteen vastaan. Elina Lappalainen, 28, toimii aktiivisesti keskustanuorissa ja on ollut myös eurovaaliehdokkaana sekä valtuutettuna keskipohjalaisessa Toholammin kunnassa. Lappalainen lähti mukaan haasteeseen ennen kaikkea ekologisista syistä. ”Vegaanisempaan ruokaan siirtyminen on aikaisemminkin ollut mielessä, ja nyt tämä haaste tutoreineen, uutiskirjeineen ja resepteineen tuntui antavan hyvän mahdollisuuden siihen.” Lappalainen haluaa pienentää omaa ja perheensä hiilijalanjälkeä kaikilla elämän osa-alueilla. Häntä kiinnostaa myös ruokavalion monipuolistaminen terveydellisistä syistä, ja hän toivookin, että vegaanisen kuukauden myötä perheessä opittaisiin hyödyntämään kasviksia entistä kattavammin ja vaihtelevammin. Eläinetiikka ei ollut päällimmäisenä Lappalaisen mielessä. Hän ei suhtaudu kielteisesti eläintuotantoon sinällään, vaikka näkeekin eläinten tehotuotannossa ongelmia. ”Erityisesti broilerintuotanto, jossa kasvatetaan niin sanottuja hybridikanoja, jotka ovat pelkkää kasvatettua rintalihasta liikkumisongelmineen, Vegaanihaaste haalii lisää jäseniä ”maailman pienimpään kerhoon”. eettisiä ?ensiaskeleita