Kimmo Ohtonen Karhu – voimaeläin Tällaisen kirjan voi kirjoittaa vain yhden ainoan kerran. Teos kertoo ainutlaatuisella tavalla sekä pojan että karhujen tositarinat. Lukija voi valita, lukeeko niitä yhdessä vai erikseen. Kirja on kaunis, surumielinen, mutta myös toiveikas. Kansalliseläin karhu nousee pelastajan rooliin. DOCENDO Vesa Heikkinen & Tapio Pajunen Kansalaistaito Miten politiikkaa voi ymmärtää, jos sitä voi ymmärtää? Tämä kirja pitäisi kaikkien lukea. Yksi sen onnistumisista on jo se, että vaikka aiheena on poliittisten puheiden hölynpöly, tekijät eivät itse lankea siihen samaan. Kirja on hauska mutta ei ilkeä. Se paljastaa kohteensa viat inhimillistäen. TEOS Toim. Marjo Kaartinen, Hannu Salmi, Marja Tuominen Maamme Itsenäisen Suomen kulttuurihistoria Tällaisen kirjan Suomi ansaitsee. Se käsittelee aihettaan laaja-alaisesti. Elämän eri alueet, politiikka, taiteen eri tasot, jopa terveysasiat kietoutuvat hyvin yhteen. Eikä siinä ole yhtään pönötystä. Aina, kun kirjan aukaisee, tekee heti mieli alkaa lukea. SKS Mari Manninen Yhden lapsen kansa Kiinan salavauvat, pikkukeisarit ja hylätyt tyttäret Tietokirja, joka on sekä näkemyksellinen että koskettava. Se tempaisi mukaan heti. Ja kouraisi syvältä. Teos näyttää, miten syvästi henkilökohtainen on myös yleispätevää ja historiallinen on yhä ajankohtaista. ATENA Heikki Aittokoski Kuolemantanssi Askeleita nationalismin Euroopassa Ajankohtainen kirja tästä hetkestä mutta eurooppalaisen perinnön ja vahvan kulttuurisen tradition kautta suodatettuna. Kaikki keinot ovat käytössä, niin reportaasi kuin esseekin. Pienillä tarinoilla saadaan isot linjat näkyviin. Kaikesta näkee, että kirjailija on liikkunut sekä henkisesti että fyysisesti laajalla alueella. HS KIRJAT Harri Kalha Rut Bryk – Elämän taide Kaunis, kuvallisesti aivan uskomaton kirja. Kertoo kasvutarinan sekä henkilöstä, ajan hengestä että taiteen kentästä. Keskiössä on taiteilijan tinkimättömyys, mutta myös leikkisyys pääsee näkyviin. EMMA – Espoon modernin taiteen museo
Kimmo Ohtonen Karhu – voimaeläin Tällaisen kirjan voi kirjoittaa vain yhden ainoan kerran. Teos kertoo ainutlaatuisella tavalla sekä pojan että karhujen tositarinat. Lukija voi valita, lukeeko niitä yhdessä vai erikseen. Kirja on kaunis, surumielinen, mutta myös toiveikas. Kansalliseläin karhu nousee pelastajan rooliin. DOCENDO Vesa Heikkinen & Tapio Pajunen Kansalaistaito Miten politiikkaa voi ymmärtää, jos sitä voi ymmärtää? Tämä kirja pitäisi kaikkien lukea. Yksi sen onnistumisista on jo se, että vaikka aiheena on poliittisten puheiden hölynpöly, tekijät eivät itse lankea siihen samaan. Kirja on hauska mutta ei ilkeä. Se paljastaa kohteensa viat inhimillistäen. TEOS Toim. Marjo Kaartinen, Hannu Salmi, Marja Tuominen Maamme Itsenäisen Suomen kulttuurihistoria Tällaisen kirjan Suomi ansaitsee. Se käsittelee aihettaan laaja-alaisesti. Elämän eri alueet, politiikka, taiteen eri tasot, jopa terveysasiat kietoutuvat hyvin yhteen. Eikä siinä ole yhtään pönötystä. Aina, kun kirjan aukaisee, tekee heti mieli alkaa lukea. SKS Mari Manninen Yhden lapsen kansa Kiinan salavauvat, pikkukeisarit ja hylätyt tyttäret Tietokirja, joka on sekä näkemyksellinen että koskettava. Se tempaisi mukaan heti. Ja kouraisi syvältä. Teos näyttää, miten syvästi henkilökohtainen on myös yleispätevää ja historiallinen on yhä ajankohtaista. ATENA Heikki Aittokoski Kuolemantanssi Askeleita nationalismin Euroopassa Ajankohtainen kirja tästä hetkestä mutta eurooppalaisen perinnön ja vahvan kulttuurisen tradition kautta suodatettuna. Kaikki keinot ovat käytössä, niin reportaasi kuin esseekin. Pienillä tarinoilla saadaan isot linjat näkyviin. Kaikesta näkee, että kirjailija on liikkunut sekä henkisesti että fyysisesti laajalla alueella. HS KIRJAT Harri Kalha Rut Bryk – Elämän taide Kaunis, kuvallisesti aivan uskomaton kirja. Kertoo kasvutarinan sekä henkilöstä, ajan hengestä että taiteen kentästä. Keskiössä on taiteilijan tinkimättömyys, mutta myös leikkisyys pääsee näkyviin. EMMA – Espoon modernin taiteen museo NÄMÄ JA 400 MUUTA KIRJAA WWW.INTOKUSTANNUS.FI VALMISTAUDU ISÄNPÄIVÄÄN! VALITSE SOPIVIN LAHJA ISÄLLE JA TILAA NETISTÄ. REKISTERÖIDY KANTA-ASIAKKAAKSI JA SAAT KIRJAT ALENNETTUUN HINTAAN! intokustannus.fi TARJOUKSET VOIMASSA 13.11. ASTI. MAAILMANPARANTAJALLE! VASTARANNAN KIISKELLE! Thomas Piketty PÄÄOMA 2000-LUVULLA 29,90 € Laura Gustafsson KORPISOTURI 24,90 € Esko Seppänen MISTÄ SUOMI VAIKENEE? 24,90 € Anneli Auer MURHALESKEN MUISTELMAT 24,90 € VANHOJEN MUISTELIJALLE! Martti Blåfield NORDENSKIÖLD 29,90 € Milla Peltonen PAPERILLA SEISOVA PERKELE 26,90 € SAAT NÄISTÄ HINNOISTA VIELÄ VIIDEN EURON ALENNUKSEN KUN LIITYT KANTA-ASIAKKAAKSI. Opetusalan valtakunnallinen koulutustapahtuma Messukeskus Helsinki 27.–28.1.2017 Kohti seuraavaa vuosisataa. Suomi 100 vuotta – Oppimista ja sivistystä. Educa 2017 -messuilla koet opetusja kasvatusalan uusimmat tuulet. Monipuolinen ohjelma sopii myös VESO-koulutuspäiväksi! Veloitukseton rekisteröinti sekä lisää ohjelmasta: educamessut.fi Opiskelu ja koulutus satavuotisessa Suomessa. Lataa Messukeskuksen mobiiliappi iOStai Android-laitteelle ja tutustu messuihin! Rekisteröidy kävijäksi veloituksetta ja lue lisää: educamessut.fi Avoinna pe 27.1. klo 10–18 ja la 28.1. klo 10–17 #educa2017 Alma Jantunen Maria Jutila Toni Kokkila Susanne Koskimäki Joonas Laakso Kaappo Lähdesmäki Johannes Rantasalo Kimmo Reinikka Helmi Remes Matti Vilppula THE FINNISH GLASS MUSEUM Tehtaankatu 23, 11910 Riihimäki. Open Tue-Sun 10-18. www.suomenlasimuseo.fi 10 FINNISH GLASS ARTISTS 20.5.–31.12.2016
ilmoitus Marraskuu n Merkkituotteet Telkänrannan edellinen kirja Millaista on olla eläin? sai tiedonjulkistamisen val tionpalkinnon ja Tieto-Finlandiaehdokkuuden. Uutuuskirja kertoo eläinten ihmismäisistä puolista: mustakarhu osaa laskea kymmeneen, talitiainen taitaa lauserakenteen alkeet ja preeriamyyrä lohduttaa kumppaniaan. Kirja avaa näkymiä myös siihen, mikä loppujen lopuksi erottaa ihmisen muista eläinlajeista. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura www.finlit.fi HELENA TELKÄNRANTA: ELÄIN JA IHMINEN STEvE TuRNER: KOKO BEATLES-TuOTANTO Ensimmäinen ja ainoa täydellinen Beatles-hakuteos sisältää kaikkien yhtyeen säveltämien, sanoittamien ja levyttämien laulujen sanat ja kertoo jokaisen laulun syntytarinan. www.minervakustannus.fi ELINA GRuNDSTRÖM: MALMINETSIJÄT Elina Grundströmin uutuuskirja on kansainvälisen tason narratiivinen tietokirja, jossa kuvataan ensimmäistä kertaa kuinka suomalaiset malmiesiintymät muuttuvat ensin tarinoiksi ja sitä kautta sijoitusrahaksi ja lopulta kaivosyhtiöiksi Kanadan pörssissä. Kaivosbuumin seurauksia on kuvailtu laajasti, mutta tarinan alku on kertomatta. Mistä ulkomaiset kaivosyhtiöt tulivat? Millaisia miehiä oli niiden takana? kustantamo.sets.fi Suomalaisen vaatemerkin topattu kääntötakki on valmistettu hampusta ja luomupuuvillasta. Takissa on tikattu kääntöpuoli ja käytännölliset taskut molemmin puolin. Tsekkaa kaikki ympäristöystävälliset hamppuvaatteet RCM -verkkokaupasta, paljon uutuuksia! RCM SHOP: Rauhankatu 12 a 20100 Turku WEBSHOP: www.rcm-clothing.com REvERSIBLE HEMP BOMBER Huippukokki Sami Tallberg luo jouluruuat uusiksi. Vegaaninen joulumenyy on maukas, leikkisä ja terveellinen. Kokeilemisen arvois ta! Upeassa ja kätevässä nelivärisessä keittokirjassa on kaksikymmentäviisi yksinkertaista vegaanireseptiä, joilla loihdit maukkaan ja ainutlaatuisen joulun. Ruokien raaka-aineet löytyvät tavallisista ruokakaupoista. Muutamat erikoisemmat ainekset tekevät joulusta ikimuistoisen. Halutessasi voit lisätä mukaan villivihanneksia, joista monet löytyvät kaupunkiluonnostakin. Sami Tallberg: Villi jouluvegaani www.intokustannus.fi vEGAANISET JOuLuRuuAT KOKEILIJOILLE Nuorten elinolot -vuosikirja 2016 pureutuu lasten ja nuorten kokemuksiin ja asemaan liikkumisen värittämässä maailmassa. Tarkastelussa ovat niin ylirajaisuus kuin syrjäseudutkin. Teos koostuu tilasto-osiosta ja kymmenestä tieteellisestä artikkelista. Julkaistu myös verkossa. 210 s., 28 euroa www.nuorisotutkimusseura.fi/verkkokauppa Kari Hukkilan huikea romaani Tu hat ja yksi on koskettava ja ankara teos maailmojen rajoista ja niille pystytettävistä vahtitorneista. Ja ehkä ajattelun voimasta vastustaa niitä. Ajattelun paikoiksi kelpaavat niin Uukuniemi kuin Rooma, sen kohteiksi niin Wittgensteinin mökki, Punaisen Ristin avustussaattue, koivunvartta kipittävät muurahaiset kuin ihmisten voima kulkea omia teitään. Hurja kerronta tuo mieleen eurooppalaiset mestarit Sebaldista Bernhardiin. 224, sivua www.teos.fi ANTTI KIvIJÄRvI & MARJA PELTOLA (TOIM.) LAPSET JA NuORET MuuTTOLIIKKEESSÄ HuKKILAN HuIKEA TuHAT JA yKSI nuorisotutkimusseura ry. nuorisotutkimusverkosto Kyyhkynmuotoinen heijastin ottaa kantaa rauhan puolesta. CE-hyväksytyssä pehmoheijastimessa on teksti molemmilla puolilla. Lankahakaneulakiinnitys. 5 e (+postikulut) www.rauhanpuolustajat.org/kauppa uNIIKKI KyyHKyHEIJASTIN Ka nsi: Ve lda Pa rkk ine n
Tässä lehdessä muun muassa 7.11.–11.12.2016 9 / 2016 • 7 pääkirjoiTus Voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin 044 238 5109, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköposti toimitus@voima.fi, fifi.voima.fi | päätoimittaja Veera Järvenpää 044 980 5215 | ULKoaSU Ninni Kairisalo & Antti Kukkonen, mainosgraafikko Ninni Kairisalo | mUU toimitUS Ria Paljärvi, Velda Parkkinen, Annika Pitkänen, tuomas Rantanen, iida simes, Jari tamminen & Kaisu tervonen | toimitUSjohtaja teemu matinpuro | YhteYSpääLLiKKö tuomas Korkiakangas 040 825 5804 | KUStannUSpääLLiKKö tuomas Rantanen 040 507?7165 | aVUStajina täSSä nUmeroSSa Jussi Ahokas, suvi Auvinen, scott Caris, Hannele Harjunen, Jenni Holma, saila Kivelä, Jaana Kivi, sunna Kokkonen, Verna Kuutti, Elisa Kärki, marko laihinen, Piia Nuorgam, mike Pohjola, milla Pystynen, Heli Yli-Räisänen, syksy Räsänen, Janne siironen, Aino sutinen, miia Vistilä, tärähtäneet Ämmät | jULKaiSija Voima Kustannus oy | Yhtiön oSaKKaat Rosebud Books oy, luonto-liitto, maan ystävät, suomen Rauhanpuolustajat, Heikki Hiilamo & tuomas Rantanen | jaKeLU Jari tamminen 050 331 4057 | tiLaUKSet tuomas Korkiakangas 044 238 5109 | Voiman VUoSitiLaUS 10 numeroa 39 euroa | paino Alma manu oy, tampere | painoS 70 000 | iSSn 1457-1005 Ka nsi: Ve lda Pa rkk ine n mitähän vittua Espanjassa tapahtui? VaLemedia MV-lehden perustaja Ilja Janitskin on ollut kuukauden karussa suomalaisilta viranomaisilta ja oikeus järjestelmältä. Helsingin käräjäoikeus vangitsi Janits kinin poissaolevana 6. lokakuuta, kun Espanjassa oleskelevaa trollia ei saatu oikeuden eteen. Samal la syyttäjä Heikki Wendorf haki eurooppalaista pidätysmääräystä. Lauantaina 29. lokakuuta Janitskin ker toi Facebookissa olleensa pidätettynä kolme vuorokautta, minkä jälkeen Espanjan poliisi oli vapauttanut hänet. Yle sai asialle vahvistuksen Wendorfilta ja uutisoi asiasta tuoreeltaan. Samassa uutisessa haastateltiin myös Janitskinin suomalaista asian ajajaa, joka uutisen mukaan vaikutti yllättyneeltä vapau tuksesta. Tapahtumista on vaikea saada selvyyttä. Wendorfin mu kaan asiasta odotetaan selvitystä Espanjan viranomaisilta. Janitskinia epäillään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, rahankeräys ja rahapelirikoksista, törkeästä kunnianloukkauksesta, laittomasta uhkauksesta, salassa pitorikoksesta ja tekijänoikeusrikoksista. neLjä päiVää myöhemmin tuli uusi käänne, josta uutisoi ensimmäisenä Yle. Janitskinin valemedia MV-lehti julkaisi etusivullaan tekstin, jossa todetaan murhan palaavan Suo men politiikan keinovalikoimaan. Välittömästi jutun otsikon alla kirjoitetaan, että Janitskinin entinen asianajaja näyttää todennäköisimmältä kohteelta, mutta rikostutkintaa johta va poliisi ja syyttäjä ovat hyviä kakkosia. Toisin sanoen neljä päivää espanjalaisesta putkasta va pautumisensa jälkeen Janitskinin asianajajasta on tullut hä nen entinen asianajajansa ja laittomien uhkausten kohde poliisin ja syyttäjän rinnalla. VaiKKa janitSKinin näkeminen leivättömän pöydän ää ressä lämmittäisi monen vihapuhetta ja rasismia vastusta van mieltä, on tässä eurooppalaisen poliisityön farssissa ky se suuremmastakin kysymyksestä. Miten on mahdollista, että Suomessa poissaolevana van gittu ja Euroopassa etsintäkuulutettu epäilty päästetään Espanjassa menemään? Miksi espanjalaiset poliisit eivät kunnioita Suomen oikeusjärjestelmän päätöksiä ja poliisin tekemiä pyyntöjä? Viranomaisten on saatava selvitys Espanjasta, vaikka pi täisi kulkea valtiojohdon korkeimpia reittejä pitkin. Jos Ja nitskin saa kiittää vapautumisestaan etevää espanjalaista asianajajaa eikä huhuttuja muita kansainvälisiä kontakte jaan, maa on oikeutta pakoilevien rikollisten turvasatama. Veera järVenpää 9 normihomovoimaa! s. 33–34 non-binary arktinen neuvosto Q 36 26 41 ninni 54 dr. Strange 57 Cheer up 56 Voihan muna! Liite: Kynnys ry Ydinvoimala Venäjältä GaLLeria: QUeer2017 20 12 s.?13 Vastamaino s 30
8 • 9 / 2016 MaailManlopun eteinen Kellot soivat sinulle Lokakuussa sDP hehkutti, että puolueeseen liittyi ”maailmankuulu lelusalakuljettaja” Rami Adham, jonka toimintaa Erkki Tuomioja kehui ”esimerkilliseksi”. Pian tuotiin esille, että Adham kannattaa al-Qaidaa ja etnistä puhdistusta Syyriassa. SDP:n Helsingin toiminnanjohtajan mukaan Adham oli oletusarvoisesti luotettava, koska suuret mediatalot ovat tehneet hänestä juttuja ja käyttäneet häntä asiantuntijana. Selitys on yhtä oireellinen kuin murheellinenkin. Adhamin näkemykset eivät olleet salaisuus, mutta media kruunasi hänet silti sädekehällä. Tämä ei ole poikkeuksellista: valtavirtatiedotusvälineet eivät heijasta maailmaa, vaan vallanpitäjien maailmankuvaa. Nyt Assadin hallitus ja Venäjä ovat Yhdysvaltojen virallisia vihollisia, mutta hallitusta vastustavien kapinallisten jihadismi ja julmuudet eivät käy kaupaksi länsimaissa. Tähän auttavat näennäisen epäpoliittiset tarinat (aivan todellisesta) humanitaarisesta hädästä ja (ei niin todellisista) puhtoisista auttajista, jotka vastustavat hallitusta, Rami Adhamista Valkoisiin kypäriin. Kun Syyria oli Yhdysvaltojen liittolainen, meille tarjottiin toista tarinaa, missä ihmisoikeuspresidentti Tarja Halonen toivotti Assadille menestystä ja antoi tälle Suomen korkeimman kunniamerkin. Lokakuussa kirkot vastasivat Syyrian hätään soittamalla kelloja sodan uhreille, erityisesti Venäjän ja Assadin hallituksen tappamille. Kellojen oli määrä antaa ääni suomalaisten surulle siitä, että he eivät voi vaikuttaa Syyrian tapahtumiin. Tavallaan tämä on solidaarisuuden osoitus, mutta oikeastaan kellot eivät soi syyrialaisille: mehän ne kuulemme. Niitä soittavat suomalaiset toisilleen voimattomuuttaan valittaakseen. Luomalla kuvaa kärsivästä maailmasta, joka on meidän ulottumattomissamme, kellot vapauttavat vastuusta: ne kutsuvat meitä tuntemaan, koska emme muka voi toimia. keLLojen viesti ei ole tosi: me emme ole osattomia. Suomi tekee asekauppoja Syyriassa sotivien ja jihadisteja tukevien Arabiemiraattien, Israelin, Saudi-Arabian ja Turkin kanssa ja haluaa nyt aseistaa myös Qataria. Lokakuussa Suomi myös allekirjoitti aiesopimuksen sotilasyhteistyöstä Yhdysvaltojen kanssa. Yhdysvaltojen keskeinen osa Syyrian sodassa ei ole salaisuus, mutta sitä ei katsottu tässä yhteydessä aiheelliseksi edes mainita. Yhtä lailla puheista puuttuu yhteistyön lopettaminen Venäjän joukkotuhoaseita valmistavan Rosatomin kanssa ja pakolaispolitiikan perusteellinen inhimillistäminen. Ensimmäinen askel epäoikeudenmukaisuuden edessä on oman osallisuuden lopettaminen. Ei anneta kellojen kumun peittää sitä, että meiltä ei puutu keinoja, vaan tahtoa. syksy räsänen Ve er a Jä rv en pä ä talousmyytti?en murtaja Ekonomisti Ha-Joon Chang pureutuu perustaviin kysymyksiin taloudesta: Onko taloustiede edes tiedettä? Millaisia arvoja siihen on latautunut? teksti jaana kivi B rittiLäinen Prospect-lehti on nimennyt ekonomisti Ha-Joon Changin yhdeksi maailman kahdestakymmenestä tärkeimmästä ajattelijasta. Ja syytä onkin, sillä Chang asettaa talousajattelussaan ihmiset samanarvoisiksi taloustieteen kanssa. Hän ohjeistaa ihmisiä siitä, miten ajatella, ei mitä ajatella. Samalla hän ruokkii lukijoiden kriittistä ajattelua taloustiedettä kohtaan – etenkin nykyistä uusklassisen taloustieteen tulkintaa kohtaan. Chang haluaa tehdä taloustieteen ymmärrettäväksi ja kaikkien saataville. Mutta vaikka hän haluaa tehdä taloustieteestä helppolukuista, se ei tarkoita, että hän kirjoittaisi siitä kuin tyhmille. Chang ei suostu antamaan ulkoa opeteltavaa litaniaa taloustieteen faktoista. ”Taloustiede nähdään nykyään ’kaiken tieteenä’. On hämmentävää, kuinka taloustieteen annetaan selittää kaikki. Mutta ehkä taloustiede onkin vain sarja suuruudenhulluutta, joka ei edes osaa selittää omia teorioitaan”, kyseenalaistaa Chang. Hänen mukaansa ilmiö selittyy uusklassisen talousteorian dominoivalla asemalla ja vallalla määrittää taloutta. vaikka Ha-Joon Changin suurin kritiikki kohdistuu uusklassista koulukuntaa kohtaan, häntä ei silti voida luokitella minkään talousmallin yksiselitteiseksi kannattajaksi. Chang onkin eräänlainen taloustieteen sekatyöläinen. ”Toimivin talousmalli saataisiin, jos kaikki talousteoriat heitettäisiin keskenään myllyyn ja katsottaisiin, millainen yhdistelmien lopputulema niistä on paras”, kertoo Chang nauraen. ”Talousteoriat täytyy yhdistää, jotta voidaan ymmärtää, mitä maailmassa todella tapahtuu, ja ymmärrystä taloustiedettä kohtaan tulee kasvattaa.” Ha-Joon Chang vieraili syyskuussa Helsingin yliopistolla luennoimassa bestseller-kirjastaan Taloustiede – käyttäjän opas, joka avaa selväjärkisesti globaalin talouden toimintaa. Kirjan pääväittämä on, että taloudelliset valinnat ovat poliittisia valintoja ja että meidän on korkea aika tunnustaa se. ”Taloustiede on poliittista, vaikka kuinka toisin väitetään. Etenkin uusliberaalien talousajattelijoiden piirissä vannotaan, että talouden linjaukset ovat uskollisia tieteelle.” Changin mielestä taloustieteen nimitys pitäisikin palauttaa sen alkuperäisille juurille: poliittiseksi taloustieteeksi. Edes Adam Smith ei klassikkoteoksessaan Kansojen varalli suus puhunut pelkästä taloustieteestä, vaan yhdisti siihen aina politiikan etuliitteeksi. ”Kaikki oli selvää siihen asti, kunnes joku keksi, että talous halutaan erottaa politiikasta, koska politiikka ei ole objektiivista, ja niin taloudesta tehtiin tiede. Mutta ihmiset olivatkin ennen tunnetusti rehellisempiä kuin nykyään – taloustiede on poliittista ja markkinatalous on poliittinen konstruktio.” eteL ä-koreassa syntynyt Chang opettaa tällä hetkellä taloustiedettä Cambridgen yliopistossa ja kirjoittaa suosittuja kolumneja Guardianlehteen. Hänen mukaansa jokaisella kansalaisella on oikeus haastaa taloustieteilijät, jotka luovat politiikkaan talousajattelua. ”Taloustiede ei voi koskaan olla eksaktia tiedettä, kuten kemia tai fysiikka, ja siksi se ennustaa jatkuvasti väärin tosimaailman muutoksia. Yksinkertaisesti siksi, koska ihmisillä on vapaa tahto, toisin kuin molekyyleilla tai kappaleilla.” Taloustieteen käsitteitä ei voida määritellä ja mitata samoin kuin fysiikassa tai kemiassa. Jo yksinkertaisten peruskäsitteiden, kuten tuotannon ja tulojen, määrittely ja mittaaminen vaatii paljon. Siksi taloustiede onkin erehtynyt historian saatossa kohtalokkaasti, kuten vuoden 2008 finanssikriisissä. Määrittelyt ovat myös arvo valintoja, joista Changin mukaan näkyvin on kotona tehtävän työn jättäminen pois tuotantotilastoista. Siksi talous tiede ei voi ikinä olla ”kaiken maailmasta selittävä tiede”. Taloustiedettä onkin hyvä tuntea sen verran, että voi tunnistaa erilaisia taloustieteellisiä väittämiä ja arvioida niitä kriittisesti: mikä väittämä on uskottava missäkin taloustilanteessa, millaisia arvoja siihen on latautunut ja millaiset poliittiset päämäärät vaikuttavat väittämän taustalla. Tällä hetkellä taloudessa ei olekaan kyse siitä, että ratkotaan mikä väittämä on oikeassa, vaan siitä, mikä väittämä tehdään oi kealta näyttäväksi. Siksi myöskään taloustieteen lukuihin ei Chang asettaa talous ajattelussaan ihMiset saMan arvoisiksi talous tieteen kanssa. ”ehkä talous tiede onkin vain sarja suuruuden hulluutta.”
9 / 2016 • 9 talousmyytti?en murtaja Ekonomisti Ha-Joon Chang pureutuu perustaviin kysymyksiin taloudesta: Onko taloustiede edes tiedettä? Millaisia arvoja siihen on latautunut? pidä suhtautua objektiivisina totuuksina. nykyPäivän taLoustieDe on luonut ympärilleen hierarkian, jolla on enää hyvin vähän tekemistä todellisen maailman kanssa. Chang haluaisi liittää taloustieteen takaisin käytäntöön, eikä määritellä sitä ainoastaan metodologian ja teorioiden kautta. Talouden pitäisi olla kokonaisvaltainen tutkimuskohde muiden joukossa. Siihen pitäisi suhtautua, kuten luonnontiede suhtautuu ympäroivään todellisuuteen, tutkimalla sitä yksittäisestä DNA:sta aina vuori gorillojen elintapoihin. Chang käyttää usein mallina niin kutsuttua Singaporeongelmaa. ”Ulospäin kuulemme vain Singaporen vapaakaupasta ja ulkomaan sijoituksista. Harvemmin kerrotaan, että 90 prosenttia Singaporen maasta on valtion omistuksessa, 85 prosenttia asunnoista tulee valtion asuntojärjestelyn kautta ja 22 prosenttia BKT:stä tulee valtioomisteisista yrityksistä. Anna yksi talousteoria, joka voi selittää Singaporen? Sellaista ei ole, ja kukaan ei osaa selittää sitä.” Siksi Chang mielellään sotkisi keskenään montaa eri talouden koulukuntaa. Talous tiede-kirjassaan hän esittelee yhdeksän eri talousteoriaa, joista mainittakoon klassinen, uusklassinen, marxilainen, keynesiläinen ja institutionaalinen koulukunta. yksiLö keskeiset talousteoriat, kuten uusklassismi, olettavat Changin mukaan, että yksilöt toimivat itsekkäästi ja rationaalisesti. Näihin oletuksiin liittyy ajatus, että yksilöiden tulisi antaa tehdä, mitä he itse haluavat, ja että he tietävät itse, mikä heille sopii parhaiten ja kuinka he pääsevät tavoitteisiinsa. Toisin sanoen jokainen voi rikastua yksinkertaisesti ottamalla itseään niskasta kiinni. Changin mukaan oman edun tavoittelu on jo käsitteenä määritelty liian yksipuoliseksi. Yksilöt eivät yksinkertaisesti voi aina ymmärtää tekojensa seurauksia pitkällä aikavälillä koko järjestelmän tasolla. Tällaiset talousväittämät ovatkin ilmiselvästi poliittisia. Changin mukaan ne perustuvat epäilyttäviin oletuksiin, jotka suosivat räikeästi yksiä toisten kustannuksella. Rikkaita hyödyttävä talous politiikka perustuukin usein ennen kaikkea yhteen oletukseen: jos rikkaat saavat kokonaistuotannosta entistä suuremman osuuden, he käyttävät tulojensa lisäyksen automaattisesti uusiin investointeihin. Tosiseikat eivät Changin mukaan kuitenkaan tue tätä oletusta. ”Yksilökeskeisten talousteorioiden kannattajat puolustavat rationaalisuutta usein väitteellä, ettei taustaoletuksilla ole väliä, jos talousteorian malli ennustaa tapahtumat oikein. Väite on kuitenkin kumissut tyhjyyttään vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen”, kirjoittaa Chang Taloustieteessä. Talouden ymmärtämistä auttaa sen hahmottaminen, ettei taloustieteessä ole kyse rahasta, sillä raha itsessään on pelkkä symboli. Raha symboloi yhteiskunnan jäsenten velkaa rahan näennäiselle omistajalle. Chang ohjeistaakin, että aina kun kuulet minkä tahansa taloutta koskevan väittämän, on aika esittää ikivanha kysymys: Cui bono? Kuka hyötyy? Kysymystä käytti jo Cicero aikoinaan, ja se pätee yhä. D isc ott/ CC
10 • 9 / 2016
9 / 2016 • 11 612-marssi on herättänyt kysymyksiä siitä, ketä poliisi suojelee ja keneltä. teksti kaisu tervonen kuva ninni kairisaLo joko soihdut sammuu? ”6 12-nimeä käyttävän tapahtuman organisoivat maahanmuuttovastaiset ja äärioikeistolaiset toimijat.” Näin kertoo Suojelupoliisi vuoden 2015 katsauksessaan. Ylen 15. toukokuuta haastattelema Esa Holappa, yksi Suomen Vastarintaliikkeen (SVL) perustajista ja sen entinen keulakuva, puolestaan kertoi SVL:n olleen aloitteellinen kulkueen järjestämisessä. Myös tälle vuodelle ollaan järjestämässä 612-marssia. Itsenäisyyspäivänä Helsingin Hietaniemen hautausmaalle suuntaava tapahtuma olisi kolmas laatuaan. Soihtumarssin järjestäjäksi ilmoittautuu 612.fi-yhdistys. Heidän mukaansa marssia järjestämässä on ollut ”laaja rintama kansallismielisiä ihmisiä”, joihin on yhdistyksen omien sivujen mukaan kuulunut myös Suomen Vastarintaliikkeen jäseniä. Suomen Vastarintaliike on tämän vuoden aikana ollut tapetilla muun muassa Rautatientorilla tapahtuneen, kuolemaan johtaneen pahoinpitelyn takia. Pahoinpitelijä oli SVL:n jäsen. viime vuoDen marssista ja siihen liittyneestä poliisin toiminnasta – tai toimimattomuudesta – on tehty ainakin yksi kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle. Sen on tehnyt soihtu kulkuetta sivusta seurannut keskiikäinen naishenkilö. Henkilö oli Töölössä Lemminkäisenkujan ja Mechelininkadun kulmassa, kun yksi marssin osallistujista lähestyi häntä soihtu kädessään. Mies ei ollut muiden marssijoiden rintamassa, hän oli noin 30 metrin päässä kulkueesta ja lähestyi naista uhkaavasti soihtua alaviistossa heiluttaen ja sillä naisen takin liepeitä osoittaen. Tapaus sattui poliisien selän takana. Kun nainen huusi ”Minua uhkaillaan”, yksi poliiseista – joka ei tosin avunhuutoa kertomansa mukaan kuullut – pyysi henkilöitä lopettamaan ja rauhoittumaan. Soihtua ei takavarikoitu eikä soihdun kantajan kulkua estetty. Kantelijan näkemys on, että poliisi suojasi lähinnä soihtukulkuetta. IltaSanomien toimittaja Katariina Karjalainen kirjoitti itsenäisyyspäivän iltana julkaistussa nettiuutisessa Poliisi esti 612-soihtukulkueen ja vastamielenosoittajien yhteenoton Helsingissä, että ”Ilta-Sanomien toimittaja havaitsi matkan varrella, että myös soihtukulkueessa marssineet heristelivät marssin edetessä soihtujaan kohti kulkueen etenemistä katsovia ihmisiä”. oikeusasiamies pyysi poliisilta vastineen kanteluun. Vastineen mukaan kantelijan ”esittämä käsitys, että poliisin velvollisuus olisi ollut suojella häntä mielenosoittajilta, tuntuu lähtökohtaisesti oudolta ottaen huomioon” kantelijan ”oleskelu aivan JOUHAjoukkojen välittömässä läheisyydessä”. Vastineessa jatketaan, että joukkojen läheisyydessä oleskelua voidaan pitää jonkinasteisena tarkoitushakuisena provosointina, etenkin kun kantelijalla ”on ollut kuvausryhmä valmiina mukanaan”. Poliisi katsoo aiheelliseksi myös todeta ”kuvausryhmän olleen mitä ilmeisimmin sama, joka kantelija Kai Sadinmaalla oli ollut mukanaan Narinkkatorilla aiemmin päivällä”. Vastineen allekirjoittajana on muun muassa poliisikomentaja Lasse Aapio. Hän tarkentaa puhelimitse, mitä kommentti tarkoittaa. ”Me pyritään tuomaan tässä selvityksessä esiin se, millainen tilanne ja olosuhteet siellä on ollut, ja myös se, ettei kyse ole satunnaisesta ohikulkijasta, vaan henkilöstä, joka on ollut erittäin lähellä sitä tapahtumaa.” Kantelun tehnyt henkilö ei heitellyt kiviä eikä huudellut soihtukulkueelle. Hän oli kymmenien metrien päässä niin vastamielenosoittajista kuin soihtukulkueestakin. Herää kysymys, missä tilanteessa poliisin velvollisuus suojella sivullisia pätee ja missä ei. taPahtumia oli tosiaan todistamassa myös kuvausryhmä, vaikka se ei kantelijan mukana ollutkaan, ja tilanne tallentui videoklipille. IltaSa nomat julkaisi klipin samana iltana nettisivuillaan toimittaja Miikka Hujasen jutun ”Poliisi oli Helsingin rähinöissä tosissaan – jälkipyykkiä seuraa yhteydessä”. Poliisipäällikkö Aapio kommentoi kysymystä siitä, vähentääkö kuvausryhmän mukana olo poliisin velvollisuutta suojata sivullista. ”Kyllä me tietenkin suojellaan kaikkia tilanteen mukaan. Toivomme vaan, ettei kukaan tulisi kovin lähelle toimintaa. Meillä on kuitenkin perustehtävänä turvata se, että soihtukulkue pääsee sujuvasti eteenpäin. Samaan aikaan meidän täytyy nähdä kuitenkin myös kovasti vaivaa liian lähelle tulleiden ihmisten turvaamiseksi.” Siihen Aapio ei ota kantaa, olisiko 612-marssijan soihtu pitänyt poistaa. Poliisin vastineessa ylikomisario Seppo Kujala kirjoittaa: ”Nyt puheena olevassa tapauksessa on ollut arvioitavana se, onko soihtu sellainen esine, että sitä on voitu perustellusti epäillä käytettävän toiseen kohdistuvan rikoksen tekemiseen. Sama arviointi tulee poliisille usein eteen mielenosoituksissa, sillä monia sinänsä tavanomaisia esineitä voidaan tällaiseen vahingoittamiseen käyttää niin haluttaessa. Epäilemättä myös soihtu tällaiseen soveltuu.” Se toimii myös astalona. Vuonna 2014 vappumarssilla poliisi otti kiinni anarkisteja ja vasemmistonuoria ja takavarikoi molemmilta ryhmiltä potentiaalisesti vaarallisina pitämiään lippukeppejä. Vasemmistonuorten koh dalla poliisi pahoitteli tapahtunutta myöhemmin. ”sekä yLioPPiLaiDen soihtukulkue että nyt puheena oleva 612-soihtukulkue-mielenosoitus järjestettiin isänmaan suuremmaksi kunniaksi”, lukee poliisin vastineessa. Tämän ovat allekirjoittaneet poliisikomentaja Aapio ja rikostarkastaja Anneli Mattson. Aapio kommentoi: ”Itsenäisyyspäivä on sen tyyppinen juhlatilaisuus, että meidän on vaikea ottaa kantaa siihen, onko joku semmoinen taho, jonka itsenäisyyden juhlimiseen pitäisi poliisin puuttua.” Ylioppilaiden soihtukulkue ei herättänyt vastustusta, eikä Suojelupoliisi katsonut aiheelliseksi lausua siitä kommenttia. Poliisi pidätti 612-kulkueen vastamielenosoittajia mutta poisti myös soihtukulkueen osallistujia, jotka olivat vasta mielenosoittajien ”hyökkäyksistä provosoituneita”. Vastineessaan Helsingin poliisilaitos kuitenkin katsoo, ettei poliisilla olisi ollut mitään perusteita kieltää soihtujen käyttöä 612-mielenosoituksessa. Ei, vaikka Suojelupoliisin mukaan 612-marssin järjestäjinä toimivat ”ääri oikeistolaiset toimijat”. oikeusasiamiehen kansliasta kerrotaan, että päätös on odotettavissa tämän vuoden puolella. Ei ole kuitenkaan varmaa, ehtiikö se valmistua ennen itsenäisyyspäivää ja 612-marssia. Aapio kertoi lokakuun lopussa poliisin nyt pohtivan tämän vuoden marssia ja sen reunaehtoja. ”Tämän vuoden tapahtumia arvioidaan tulevan kuukauden aikana. Arvoimme sitä, että miten me tähän reagoidaan ja minkälaisia tilanteita tapahtuu ja miten poliisin tulee reagoida eri tilanteissa. Joka vuosi tuntuu olevan erilainen.”
12 • 9 / 2016 reaktori Putinin ohjauksessa Pyhäjoen ydinvoimala on myös ulkopoliittinen riski. teksti iiDa simes kuva annika Pitkänen v enäLäinen Rosatom ja Fennovoima aikovat rakentaa 1 200 megawatin ydinvoimalan Pyhäjoen Hanhikivelle. Hanhikivi 1:stä suunnitellaan päivitettyä versiota muinaisesta neuvostosuunnittelun kärkituotteesta, VVER-painevesireaktorista. Teholtaan se olisi suurempi kuin Loviisa 1 ja 2 -reaktorit yhteensä. Venäjän presidentti Vladimir Putin nimitti hiljattain valtio-omisteisen Rosatomin pääjohtajaksi Venäjän varatalousministerin Aleksei Lihatšovin. Edellinen johtaja siirtyi lähelle presidenttiä ensimmäiseksi varakansliapäälliköksi. Lihatšovin työhistoria kertoo hänen olleen aktiivinen Venäjän vientihankkeiden ajaja. Siitä voimalahankkeessa on kyse, Venäjän innokkuudesta avata maailmanlaajuinen ydinvoimalavienti Suomen avulla. Jos Venäjälle on tärkeää esitellä erinomaisuuttaan, silloin voisi ajatella Rosatomin pyrkivän toteuttamaan reak torin sovituissa kustannuksissa ja aikataulussa pysyen. Kun taustalla on kriiseissään painiskeleva, kansainvälisten pakotteiden kuristama entinen suurvalta, mikään ei ole yksinkertaista. Viime kesänä uutistoimisto Reutersin taloustoimitus julkaisi artikkelin otsikolla ”Venäjän maailmanlaajuinen ydinvoimainnostus kompastuu Kremlin politikointiin”. Juttu antoi ymmärtää, että hankkeet etenevät Venäjän johdon ailahtelevien mielihalujen mukaan. Rosatomin hankkeet muualla kuin Suomessa, kuten Unkarissa, Iranissa ja Intiassa, ovat pysähdyksissä. Ydinvoimaintoilijoista Rosatomin satsaaminen Suomeen voi vaikuttaa hyvältä, mutta tässä piilee riskinsä: toisten maiden miljardiprojekteissa tuuli kääntyi äkisti, ja samoin kansainvälisen tai vain Venäjän sisäisen poliittisen todellisuuden muuttuessa Suomenkin hanke voi heilahtaa. tänä syksynä julkaistu Ulkopoliittisen instituutin UPI:n raportti Venäjän muuttuva rooli Suomen lähialueilla käsitteli myös Venäjän ja Suomen ydinvoimadiiliä. Hanketta tukeneille poliitikoille ja lobbareille UPI:n raportti on paikoin noloa luettavaa. ”Pitkän neuvotteluvaiheen, sisäpoliittisesti jakavien päätösten ja venäläiseksi bulvaaniksi paljastuneen Migrit Solana Energija -yhtiöön liittyneen omituisen ja kömpelön episodin jälkeen hanke on hyväksytty Suomessa sekä eduskunnan että hallituksen toimesta”, kiteyttää UPI skandaalia, jossa pelastuksen tarjonnut rahoittaja paljastui poliittiseksi huijaukseksi. Raportti kommentoi omistusrakennetta suorasukaisesti: ”Pyhäjoen hankkeen on mahdollistanut Rosatomin 34 prosentin omistusosuus voimalayhtiö Fennovoimassa – josta yksityinen rahoitus on pitkälti vetäytynyt – sekä Venäjän hankkeelle takaama 2,4 miljardin euron rahoitus kansallisesta hyvinvointirahastostaan, joka on tarkoitettu venäläisten eläkkeiden rahoittamiseen, ei niinkään strategisiin vientisijoituksiin.” Raportissa hanke on pääosin ”eikaupallinen”. Tätä ilmausta ei varsinkaan Fennovoima tapaa käyttää. Ulkopolitiikan tutkijat pohtivat, millä keinoilla Venäjä ajaa hankkeen toteutumista. Poliittinen painostaminen on kuulunut valikoimiin. Vuonna 2015, kun Suomesta ei löytynyt sovitun suuruista rahoitusta, ”Pyhäjoen hanke politisoitiin ja Venäjä vaikutti suomalaiseen päätöksentekoon niin, että valtio-omisteinen energiayhtiö Fortum lähti mukaan hankkeeseen tahtonsa vastaisesti”. UPI muistuttaa myös, että Pyhäjoen projekti on ”presidentti Putinin käsiohjauksessa”. jo PaLjon ennen UPI:n raporttia Suomessa ymmärrettin kritisoida Hanhikiveä ulkopoliittiseksi riskisijoitukseksi. Kun eduskunnan talousvaliokunta vuonna 2014 puolsi valtioneuvoston periaatepäätöstä Fennovoiman voimalasta, vastaan äänestäneet Johanna Karimäki (vihr.) ja Antti Kaikkonen (kesk.) jättivät eriävän mielipiteen. He kiinnittivät huomiota Rosatomiin näin: ”Fennovoimassa Rosatom on suurin yksittäinen osakas, reaktorin toimittaja, teknologinen asiantuntija ja kierrätetyn polttoaineen toimittaja sekä rahoituksen järjestäjä. Rosatom on Venäjän valtionhallinnon alainen liikelaitos, jonka alle on keskitetty ydinvoimalat ja ydinaseet. Asetelma ei ole ongelmaton. Vastapainona Rosatomille on joukko suomalaisia osakkaita, joista suurimmalla osalla ei ole ydinvoima-alan kokemusta. Useat teollisuuden ja kaupan alan yhtiöt ovat jättäneet hankkeen. Jäljellä on lähinnä kunnallisia energiayhtiöitä ja valtionyhtiöitä.” toinen rakennusvaiheessa oleva ydinvoimala, Olkiluoto 3, tunnetaan maailman kalleimpana rakennuksena. Loppulasku saattaa olla jopa yhdeksän miljardia tai enemmän, kun luvattu summa oli kolme miljardia. Hanhikivi on vasta alkuvaiheessa. Rakennusluvan se voi saada vuonna 2018. Sitä ennen saattaa tapahtua vielä paljon. Sähköä reaktori alkaisi tuottaa vasta 2024, jos se valmistuisi aikataulussa. Silloin alkaisivat ne kaikkein suurimmat ongelmat – katastrofaaliset ympäristöriskit – olla mahdollisia.
To im itu ks ell ist a ain eis to a
14 • 9 / 2016 14 • 9 / 2016 teksti ja kuvat suvi auvinen K an sa K u n n an o lo h u o n e • K an sa K u n n an o lo h u o n e • K an sa Ku n n an o lo h u o n e • Ka n sa Ku n n an o lo h u o n e • valtausliikkeen peri lliset k ivijaLkatiLa erottuu hyvän matkan päähän Pengerkadulla. Rakkaudella maalattu sähkökaappi, ikkunoissa kiipeilevät köynnökset ja pehmeä valo pysäyttävät ohi kiirehtivät ihmiset. Ikkunan takana Kolossa yksi ihminen lukee nojatuoliin käpertyneenä kirjaa, toinen tuijottaa intensiivisesti mäkkinsä näyttöä, kolmannessa seurueessa vauva istuu lattialla syömässä leipää. Osuuskuntaan kuuluva ja Kolossa alusta asti mukana ollut Vesa Kuosmanen keittää kahvia aeropressillä ja ottaa oven vieressä olevasta korista villasukat, jotka vetää jalkaansa. Jokainen asiakas saa teestä ja kahvista tietoa: tämän haudutusaika on neljä minuuttia, tämä kahvi tulee Keniasta. Oven päälle on rakennettu tyynyillä täytetty pieni parvi. Kupit ovat eriparisia, kuin taideopiskelijan ensikämpässä. Huonekalut on muutamaa tuolia lukuunottamatta pelastettu alueen roskalavoilta, eikä kahvilassa ole ostopakkoa. Kolon meno on niin sympaattista, että heikompaa hirvittää. ”Monilla tuntui olevan tarve tilalle, jonne voisi tulla vaan makoilemaan, viettämään aikaa ja olemaan yhdessä ilman, että tarvitsisi välttämättä ostaa mitään”, avaa Kuosmanen syitä siihen, miksi Kolo perustettiin. ”Moni freelancer tekee nykyään töitä yksin keittiön pöydän äärellä. Se on pidemmän päälle aika raskasta. Haluttiin luoda tila, jonne voi tulla tekemään myös töitä ilman, että menee sitä kymppiä kahviin päivässä. Olisi myös tosi tärkeää, että mainosten täyttämässä kaupunkitilassa on paikkoja, joissa ihmisen arvo ei määräydy sen mukaan miten käytät rahaa.” koLo sai aLkunsa Made in Kallion tiloissa järjestetystä Ystävien tammikahvilasta. Sama kaveriporukka on monen muunkin takana. Kuosmasen puheessa vilahtavat pop-up-kahvilat, bileet, salakino, joukkorahoitus, nintendoklubi ja Vaasankatu. Kuulostaa epäilyttävästi kaupunkikulttuurilta? ”Sanotaanko näin, että me ollaan kivuusaktiiveja”, Kuosmanen nauraa. ”Meistä on kiva tehdä asioita, jotka on kivoja. Kaupunkikulttuuriasiat ovat kyllä tosi kivoja, mutta usein ne ovat myös eksklusiivisia. Kolossa ei tarvitse olla nuori cool kaupunkilainen osallistuakseen, mikä ehkä hieman leimaa kaupunkikulttuuria terminä.” Työtilan ja kahvilan lisäksi Kolossa järjestetään paljon erilaisia tapahtumia. Kolon ohjelmassa on nähty tai odotettavissa ainakin keikkoja, kirjanjulkkareita, päiväkirjakerho, valokuvanäyttely, vegaaninen brunssi, piirustusiltoja, leffoja, runonlausuntaa, zinetyöpaja ja filosofinen kissavideoilta. Tavoitteena on ollut luoda tila, jossa kuka tahansa voisi järjestää tapahtumia. Erotuksena Kallion yleiseen tarjontaan Kolo on päihteetön tila. ”Kalliossa on jo paljon mestoja, joista saa bisseä”, Kuosmanen sanoo. ”Osa ihmisistä koki, että päihteettömyys olisi viihtyvyyden kannalta hyvä suunta. Meistä oli arvokasta tarjota tila, jossa myös nämä ihmiset kokevat olonsa mukavaksi.” trenDikkyyDen kannalta optimaaliseen aikaan avattu Kolo on tarjonnaltaan vegaaninen. Kyse on Kuosmasen mukaan arvovalinnasta eikä markkinointikikasta. ”Itse ajattelen, että veganismi on tämän maailman puolesta suurin yksittäinen valinta, jonka yksilö voi tehdä. Haluamme tukea veganismia ja tehdä sen helpoksi. Kolo ei mitenkään erityisesti mainosta olevansa vegaaninen. Joku voi tulla tänne, syödä kakkua ja pitää siitä ilman, että edes tietää syöneensä vahingossa jotain vegaanista. Sitten kun sen tajuaa, niin se voi ehkä laittaa ajatusprosessin liikkeelle – ei se veganismi olekaan niin vaikeaa!” Muitakin arvoja Kolon taustalta löytyy. ”Haluamme sanoutua irti syrjinnästä ja vihapuheesta, ja meistä on tärKengät vaihtuvat villasukkiin ja kiire hitaaseen kahviin Kallion Kolossa.
9 / 2016 • 15 koLo Pengerkatu 9, heLsinki Bisse: ei aLkohoLia, ginger Beer 2 € / 0,33L Biisi: armi ja Danny: tahDon oLLa suLLe hyvin heLLä / CLash: janie jones -sPLitti. ilmianna olohuoneesi! ideat@voima.fi valtausliikkeen peri lliset keää sanoa se ääneen. Kuka tahansa on tänne terve tullut, paitsi jos kantaa jotain uusnatsijärjestön tunnuksia. Siinä vaiheessa vedettäisiin peli poikki.” Vegaanisuus, turvalliset tilat, epäkaupallisuus, inklusiivisuus, avoimuus. Kolo kuulostaa pitkälti siltä, mitä 2000-luvun alkupuolen autonomisten tilojen talonvaltausliike Suomessa tavoitteli. Onko Kolo astunut talonvaltausliikkeen saappaisiin? ”Kolo pantiin pystyyn aikalailla ilman mitään lupia”, Kuosmanen sanoo. ”Helsingin kaupungille kiitos siitä, että täällä pystyy niin helposti aloittamaan juttuja. Tuntuu, että täällä saa helpommin anteeksi kuin luvan, kun aloittaa jotain uutta.” ”Autonomisten tilojen liike on avannut paljon mahdollisuuksia tehdä juttuja kaupunkitilassa. Sille epäoikeudenmukaisuudelle on avattu silmät, miten hankala tiloja on ollut saada käyttöön. Siitä kiitos kuuluu aktivisteille, jotka on jaksaneet tehdä juttuja. Kymmenen vuotta sitten elettiin ihan erilaisessa kaupungissa, jossa oli paljon vaikeampi tehdä omannäköistä kaupunkia.”
16 • 9 / 2016 aktivismi häiriöitä 6.11. klo 16 Kupoli, Helsinki Tämänkertaisen luennon nimi on Kunnes Helsingissä on tuhat sosiaalikeskusta. Toimittaja Mikael Brunila on puhumassa pääkaupungin vuoden 2007 talonvaltausaallosta, sen synnystä ja opetuksista. PyöräiLytaLvi 7.–11.11. Tampere Pyöräretkiä, kypärän tuunausta ja aamiaisia. Pyöräilyn teemaviikkoon mahtuu monenlaista. Tapahtuma on myös valtakunnallinen, linkistä löytyy lisää tietoa. pyorailytalvi.fi LePo! 10.11. klo 18–20 Pirkanmaan rauhanpuolustajat, Tampere Aseistakieltäytyjäliiton järjestämissä ”lepokutsunnoissa” esitellään siviilipalveluksen, totaalikieltäytymisen ja palveluksesta vapauttamisen vaihtoehtoja. Fem2016 12.11. klo 10–16 Arbis, Helsinki Feministisen foorumin teemana on tänä vuonna tilat. Kysymystä käsitellään muun muassa sateenkaarinuorten ja koulun näkökulmasta sekä urheilevan naisen ja urheilumedian näkökulmasta. www.femf.net taLLinn anarChist Book Fair 14.11. klo 10–18.30 Kultuuriklubi Kelm, Tallinna Anarkistisen kirjatapahtuman lähtökohtana on tarjota keskustelualusta anarkismin ideoille ja antiautoritaarinen ja epäkaupallinen paikka kirjallisuudelle. www.a-bookfair.org/english transheLsinki 14.–20.11. Helsinki Jo vuodesta 1993 järjestetyn tapahtuman ohjelmaan kuuluu niin esityksiä, keskusteluita kuin illanviettojakin. transtukipiste.fi/transhelsinki äLä osta mitään -Päivä 25.11. kaikkialla Kuluttaminen on sairautta. Parane. Älä osta mitään. eLokuva China sCreen heLsinki 4.–6.11. WHS Teatteri Union, Helsinki Useassa eri maassa järjestettävä elokuvatapahtuma keskittyy kiinalaiseen riippumattomaan dokumenttiin. Ensimmäistä kertaa Helsinkiin rantautuvassa tapahtumassa esitetään neljä pitkää ja neljä lyhyttä dokkaria. www.chinascreenhelsinki.com Lyhyesti kerran kuussa 6.11. klo 15–17, Kino K-13, Helsinki Marraskuun näytös on omistettu pohjoismaisen voima suositteLee lyhytelokuvan viime vuosien huipputöille. Niiden joukossa esitetään muun muassa Gunhild Engerin ja Jenni Toivoniemen yhteinen Komitea sekä Ása Hjörleifsdóttirin You and Me. www.facebook.com/events/1873943412836623 maXimum haLLoWeen 3016 9.–13.11. Helsinki Night Visions -elokuvatapahtuman vuotuisessa Halloween-tapahtumassa esitetään muun muassa Evil Dead -putki ja 39 muuta pitkää elokuvaa. www.nightvisions.info torstaiLeFFasarja 10.11. klo 19.30 Kirjakahvila, Turku Sarjan 15. elokuva on romanialaisen Cristian Mungiun Kultaisen palmun voittanut aborttidraama 4 kuukautta, 3 viikkoa, 2 päivää. FiLmi Pyörii sPeCiaL 10.11. klo 18 WHS Teatteri Union, Helsinki Puolalaisen elokuvaohjaaja Andrzej Wajdan muistoa kunnioitetaan elokuvanäytöksellä, joka koostuu ohjaajan henkilökuvasta sekä hänen elokuvastaan Orkesterinjohtaja. www.facebook.com/events/1662480690709205 kansainväLinen Lastenja nuorteneLokuvien FestivaaLi 13.–20.11. Oulu Jo 35. kerran järjestettävä festivaali juhlii lastenkulttuuria. Festivaalissa on useita kilpasarjoja, joista kotimaisessa kisaavat muun muassa pitkä elokuva Annelin ja Onnelin talvi ja lyhytelokuva Muistikuva. vinokino 16.–20.11. Helsinki 25-vuotisjuhlaansa viettävä elokuvafestivaali keskittyy queer-elokuvaan sen lukuisissa muodoissa. Tämän vuoden ohjelmistoa edustaa muun muassa espanjalaisdokumentti Yes, We Fuck ja amerikkalaiskomedia Women Who Kill. vinokino.fi/fin/helsinki haLF oF a yeLLoW sun 29.11. klo 20 Korjaamo, Helsinki Helsinki African Film Festivalin ja Korjaamo Kinon yhteisessä leffaillassa esitetään Nigerian sisällissotaan 1960-luvulle sijoittuva elokuva. Näytöksen jälkeen käydään keskustelua. kirjaLLisuus sananvaPausgaaLa 11.11. klo 19–22 Q-teatteri, Helsinki Puheen, luennan ja tanssin voimalla juhlitaan sananvapautta ja tuetaan kirjailijoiden sananvapausjärjestön Suomen Penin toimintaa. www.facebook.com/events/121975164936170 Prosak-kLuBi 15.11. klo 19.30 Lava-klubi, Helsinki Marraskuun klubille tekstejään tulevat lukemaan kirjailijat Joni Pyysalo ja Anja Snellman. Myös yleisöllä on mahdollisuus osallistua keskusteluun. LukuPuLtti 15.11. klo 19–20.30 Kirjakahvila, Turku Kirjallisuusklubilla vierailevat kirjailijat Inkeri Markkula ja Jussi Seppänen, jotka lukevat otteita kirjoistaan Kaksi ihmistä minuutissa (2016) ja Kymmenottelu (2015). musiikki anna järvinen 7.–10.11. Helsinki, Oulu, Tampere, Turku Suomenkielisen levyn Annan, en anna julkaissut, Suomessa syntynyt ruotsalaisartisti saapuu henkiseen kotimaahansa neljän keikan kiertueelle. m. a. numminen + DeFunensemBLe 11.11. klo 19 WHS Teatteri Union, Helsinki Nummisen 50-vuotistaiteilijajuhla jatkuu konsertilla yhdessä elektroakustinen nykymusiikkiyhtyeen kanssa. CLuB v 12.11. Sir Oliver, Helsinki Karaoke ja kova rokkimeno ovat uuden klubin vetonauloja. Ensimmäisellä klubilla esiintymässä ovat Jukka Nousiainen ja Harmaa Hurtta. the neCks 14.11. klo 19 G-livelab, Helsinki Australialaistrio poikkeaa Suomeen 30-vuotiskiertueellaan. Kokoonpanon improvisoitu jazzin ja klasarin läpitunkema avantgarde on puheiden mukaan parhaimmillaan keikoilla. www.facebook.com/events/277691862607795 PsyChiC iLLs 19.11. Kuudes linja, Helsinki Newyorkilainen psykedeliabändi julkaisi kesällä viimeisimmän pitkäsoittonsa Inner Journey Out ja saapuu nyt ensimmäistä kertaa Suomeen. Bändin lämppärinä toimii paikallinen suuruus Lazards. ruoka ja taLous iLmastonmuutos vs. inhimiLLisyys 7.11. klo 16–18 Rikhardinkadun kirjasto, Helsinki Tutkijatohtori Tuuli Hirvilammi ja filosofi, tietokirjailija Ville Lähde alustavat keskustelua siitä, viekö ilmastonmuutoksen eteneminen ja ilmastopakolaisuuden kasvu huomion kehitysyhteistyöltä. arktinen tuLevaisuus 29.–30.11. Tiedekulma, Helsinki Helsingin yliopiston ja ulkoministeriön kolmatta kertaa järjestettävässä tapahtumassa keskustellaan otsikoilla Pariisin ilmastosopimus ja arktisen alueen tulevaisuus ja Suomi, suurvallat ja arktinen alue. www.helsinki.fi/fi/ajankohtaista/tiedekulma taiDe ja teatteri ei voi auttaa, sori 1.11.–8.3.2017 Teatteri Telakka, Tampere Antti Mikkolan kirjoittama ja ohjaama näytelmä kertoo komedian keinoin ruuhkavuosista, suurista päätöksistä ja muuttumisen vaikeudesta. www.teatteritelakka.fi Poe & jenni roPe 5.–30.11. Make Your Mark Gallery, Helsinki Helsinkiläiset graffitija kuvataiteilija ovat synnyttäneet joukon yhteisiä töitä osin spraylla ja osin pensselillä maalaten ja ennen kaikkea keskustellen. www.facebook.com/events/695415030634566 ovet auki! 12.11. klo 12–17, Roihupellon teollisuusalue, Helsinki Kymmenvuotisjuhlaansa viettävä Roihupellon taidekortteli kutsuu kaikki tutustumaan tiloihinsa ja toimintaansa. Kortteliin mahtuu yhteensä viisi taideyhteisöä, joissa toimii yhteensä 60 eri alojen taiteilijaa. taidekortteli.fi What the Cirk? 15.–19.11. Cirko, Helsinki Ensimmäistä kertaa järjestettävän nykysirkusfestivaalin ohjelmistossa nähdään kolme teosta: Lehmuskallion ja työryhmän Sivuhenkilöt, Salla Hakanpään Dive ja ruotsalaisen Svalbardryhmän All Genius All Idiot. www.facebook.com/events/870957233004129 BaLtiC CirCLe 15.–20.11. Helsinki Kansainvälinen teatterin ja esitystaiteen festivaali tuo lavalle muun muassa Hype-ryhmän Father Fucker -mielikuvitusleikin ja Noora Dadun teoksen Fail. balticcircle.fi so Long, raCheL! 16.–19.11 klo 19 Tanssiteatteri Hurjaruuth, Helsinki Wannabe Ballerinasin uusi teos on Henna Riikosen koreografioima ja ohjaama. Näytöksen 25 tanssijaa vievät katsojan avaruusmatkalle kosmisiin sfääreihin. www.facebook.com/events/114606478991074 mao – jumaLa on kaikkiaLLa 19.11.–4.1. Tampereen ylioppilasteatteri Lauri Antti Mattilan ohjaaman esityksen ovat valmistaneet ylioppilasteatterin uudet jäsenet. Teos tarjoaa ja etsii vaihtoehtoa kovalle maailmalle ja politiikalle. Vinokino 16.–20.11. China Screen Helsinki 4.–6.11. Prosakklubi 15.11. Poe & Jenni Rope 5.–30.11. Anna Järvinen 7.–10.11.
9 / 2016 • 17 voima suositteLee Koonnut Kaisu Tervonen Fanien kokoonajo Hoth-con-tapahtuman teemana on Star Wars. yhDysvaLLoissa tieteisviihteen ympärille kehittyneellä fanikulttuurilla on vuosikymmenien historia ja alan tapahtumat ovat massiivisia. Myös bisnes pyörii, ja voisi puhua jopa omasta teollisuudenalasta. Suomessa tullaan kaukana perässä, mutta suunta on ylöspäin. Ensi vuonna Helsingissä järjestetään järjestyksessä 75. kansainvälinen Worldcon, joka on yksi alan merkittävimmistä tapahtumista maailmanlaajuisesti. Tilaisuudessa muun muassa jaetaan vuotuiset Hugo-kirjallisuuspalkinnot, jotka ovat arvostetuimpia tieteiskirjallisuuden palkintoja. Worldconia odotellessa tunnelmaan voi virittäytyä numeroa tai paria pienemmässä Hoth-con-tapahtumassa, joka järjestetään marraskuussa toista kertaa. Star Wars -teemainen tapahtuma kokoaa aiheesta kiinnostuneet yhden katon alle Helsingin Gloriaan, panee paneelikeskustelut käyntiin, lautapelit riviin ja Star Wars -tuotteet myyntitiskille. Tuskin kannattaa yllättyä, mikäli tilaisuudessa kohtaa myös aidonnäköisiin rooliasuihin pukeutuneita Star Wars -hahmoja. Viime vuonna Hoth-conissa vierailivat muun muassa suomalaisin voimin syntyneen The Twelve Parsec Stare -fanifilmin tekijät. Tuon fanifilmin pääosassa on Boba Fett, ja tämänvuotisen tapahtuman kunniavieraana puolestaan on Boba Fettin aito ja alkuperäinen näyttelijä Jeremy Bulloch – mies jonka kasvoja elokuvassa ei nähty ja joka ei puhunut yhtään vuorosanaa. samoin kuin messut yleensäkin, scifiin, fantasiaan, sarjakuviin ja vastaaviin yhdistettävät con-tapahtumat ovat monille sosiaalisia tilaisuuksia, joissa tavataan samanmielisiä harrastajia ja päivitetään tiedot alan viimeisimmistä virtauksista. Irma Hirsjärvi väitteli vuonna 2009 suomalaisista scifi-fandomin verkostoista, ja hänen mukaansa Suomessa tapahtumat ovat poikkeuksellisen avoimia ja kaikki toivotetaan niihin tervetulleiksi. Tapahtumavieraan ei siis tarvitse olla taisteluvelho tai jedimestari, eikä jatkoilla tarvitse tilata olutta klingoniksi. Ja kotiin viemiseksi voi ottaa vaikka Jabba the Hutt -tatuoinnin takamukseensa, kuten viime vuonna eräs Hoth-con-kävijä teki. jari tamminen Hoth-con Helsingin Gloriassa 26.–27.11. Irma Hirsjärvi: Faniuden siirtymiä – suomalaisen science fiction -fandomin verkostot (bit.ly/2eVd9aj) Eric Raunio: The Twelve Parsec Stare (bit.ly/2fosFj9) Gareth Edwards: Rogue One – A Star Wars Story, ensi-ilta 14.12. Psychic Ills 19.11. Ei voi auttaa, sori 1.11.–8.3.
Jyväskylän yliopiston Kultturipolitiikan kansainvälinen maisteriohjelma. Hakuaika 15.11.2016–5.1.2017 www.jyu.fi/culturalpolicy Etsi vastauksia, löydä vaihtoehtoja, hanki kriittistä asiantuntijuutta Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus, Kansanopisto,Opistontie 1, Kälviä, puh. 040 808 5035 www.kpedu.fi/kansanopisto Tanssitaide • Kehitä taitojasi tanssijana ja syvennä tietämystäsi tanssin kentästä. Teatteri ja Draama • Intensiivinen, innostava ja monipuolinen syväsukellus teatterin maailmaan. Hae 9.12. mennessä. Opiskeluaika 9.1.201731.5.2017 I was here TÄMÄ JA 400 MUUTA KIRJAA: WWW.INTOKUSTANNUS.FI intokustannus.fi SYKSYN PUHUTUIMMAT MUISTELMAT! ANNELI AUER MURHALESKEN MUISTELMAT 24,90 € 118x156mm_Voima_nrot_789.indd 1 27.6.2016 10:34:20 Laivurinkatu 3, 00150 Helsinki Iso Roobertinkatu 20-22, 00120 Helsinki eir a.fi Mietitkö opintoja yliopistossa? Tarvitsetko ylioppilastutkinnosta saatavia lähtöpisteitä? Tule Eiraan, me räätälöimme sinulle sopivat eväät tulevaisuutta varten. LUKIO-OPINNOT voit aloittaa aikataulusi mukaan vuoden ympäri. Study BILINGUALLY. At Eira you can complete High School by studying in English and Finnish. Apply now: applications@eira.fi Aloita UUSI KIELI! Opiskele Eirassa ranskaa, saksaa, ruotsia, venäjää ja espanjaa ja selviydy arjen tilanteista. Aloita alkeista tai syvennä kielitaitoasi. Opiskele SUOMEA. Suomen kielen kursseilta saat hyvät valmiudet työhön ja opintoihin. Hakuaika 3.10.11.11. AINA ON HYVÄ HETKI ALOITTAA OPISKELU! ILMOITTAUDU NYT! WWW.EIRA.FI TAI KÄY TOIMISTOLLA LUKIO | HIGH SCHOOL | PERUSKOULU | FIRST STEPS IN FINLAND | AINEOPINNOT Työ, perhe ja...OPISKELU? Ota kaikki irti opiskelusta Eirassa. Opiskele lukio VERKOSSA ajasta ja paikasta riippumatta, suorita opintoja joustavasti OMAAN TAHTIIN -kursseilla ja valitse kursseja monipuolisesta PÄIVÄJA ILTATARJONNASTA. EIRASSA ON VARAA VALITA!
Maailma ei ole valmis. Tarvitaan enemmän kirjoja. Makkaratalon Asematunnelitasossa avautuu 15. marraskuuta jättimäinen 600-neliöinen uusien kirjojen joulukauppa. Katso koko valikoima: www.rosebud.? /joulukauppa Nämä ja 10 000 muuta uutuuskirjaa, pokkaria ja DVD:tä! Tietoa ja kaunoa, uusia ja vanhoja klassikoita. T im o A ar nia la: K uo lem an la iv a Nämä ja 10 000 muuta uutuuskirjaa, pokkaria ja DVD:tä!
20 • 9 / 2016 Kirj oitt aja on eko no m isti ja rah ata lou de n tutk ija. Bengt H. ja Maynard K. Bengt hoLmström palkittiin lokakuussa taloustieteen Nobelilla. Menestyksekäs tieteellinen ura sai näin sille kuuluvan tunnustuksen. Paljon onnea! Valinta nosti Holmström ehdottomasti merkittävimmäksi suomalaiseksi taloustieteilijäksi kautta aikojen. Eri listauksissa kaikkien aikojen tai ainakin 1900-luvun merkittävämmäksi taloustieteilijäksi maailmassa on nostettu John Maynard Keynes. Vertailen seuraavassa Holmströmin ja Keynesin talousajattelua. sekä hoLmström että keynes ovat edistäneet omalla työllään merkittävästi taloustieteen kehitystä. Kun Holmström on meritoitunut sopimusteorian kehittäjänä, Keynesiä pidetään modernin makrotaloustieteen isänä. Holmströmin tutkimus on keskittynyt taloudellisten toimijoiden päätöksenteon analysointiin, minkä pohjalta voidaan selittää myös laajempia makrotaloudellisia tapahtumia. Myös Keynesin lähtökohtana oli ymmärtää taloudellisten toimijoiden päätöksenteon kautta, miten rahatalousjärjestelmämme toimii: mikä selittää pysyvän työttömyyden, mikä suhdannevaihtelut ja mikä syvät taloudelliset kriisit. Holmströmin talousajattelun lähtökohtana on tasapainohakuinen talousjärjestelmä, jossa kuitenkin esiintyy erilaisia jäykkyyksiä ja kitkaa. Markkinat eivät ole täydelliset, vaan esimerkiksi taloudellisten toimijoiden käytössä oleva informaatio voi olla puutteellista. Siksi hinnat eivät reagoi välittömästi talouden kohtaamiin shokkeihin ja tasa painottuminen häiriintyy. Keynes hylkäsi tämänkaltaisen tasapainoajattelun ja esitti omassa teoriassaan talouden jatkuvasti muutoksessa olevana järjestelmänä, jota kuitenkin erilaiset institutionaaliset rakenteet vakauttavat. Taloudelliset toimijat tekevät tärkeitä päätöksiä, kuten investointipäätöksiä, epävarmuudessa, jolloin fiilikset ja helposti muuttuva ”optimismin tila” määrittävät lopputuloksia. esimerkiksi Finanssikriisi on Holmströmin mukaan seurausta siitä, että arvopapereita koskeva informaatio on epätäydellistä. Kun sijoittajilla ei ole täydellistä tietoa arvopapereiden tuotoista, he voivat sijoittaa roskapapereihin. Kun selviää, että arvopaperit todella ovat roskaa, seuraa paniikki, kun kaikki pyrkivät niistä yhtä aikaa eroon. Keynesin mukaan finanssikriisi on seurausta tulevaisuuden odotusten muutoksesta. Kun optimismi vallitsee ja velanotto kirittää rahoitusmarkkinoita, sijoittajat ovat valmiita ottamaan jatkuvasti suurempia riskejä. Kun odotukset muuttuvat, velanotto pysähtyy, tuotot romahtavat ja sijoittajat pyrkivät muuttamaan epälikvidit sijoituksensa rahaksi. Kaksi merkittävää taloustieteilijää, kaksi erilaista selitystä. jussi ahokas havaintoja rahataloudesta teksti saiLa kiveLä kuva ninni kairisaLo reilun munan metsästys Lasereita, robotteja ja hiivaa – eettisempi kananmuna on elintarviketeollisuuden kuuma projekti. r uuantuotantomme on erilaisin mielikuvin häivytetty niin kauas tuotannon biologisista edellytyksistä, että joskus itsestäänselvyyksiä on hankala nähdä. Harvemmin tulee ajatelleeksi esimerkiksi niitä maailman kolmea miljardia vuosittain tapettavaa kukonpoikaa, jotka ovat munantuotannolle jätettä. Koska ruoantuotantomme nojaa naaraseläinten kyvylle tuottaa munia, maitoa ja lihaksi tapettavia uusia poikassukupolvia, ovat koiraspuoliset eläimet tuotannolle usein turha taakka, josta pitää päästä eroon mahdollisimman kustannustehokkaasti. Teollisuus on ratkaissut asian kukonpoikien silppuamisella ja kaasuttamisella. Nyt munayritykset ja poliitikot haluavat kuitenkin päästä eroon tipujätteestä. Lähivuosiksi luvataan tekniikoita, joilla alkioiden sukupuoli voidaan määritellä jo munavaiheessa. Olisi paljon mukavampaa, jos kukonpoikien ei tarvitsisi syntyä ennen kuin ne tuhotaan. Vaikka ruokateollisuus pilkkoo surutta osiin jättimäisen määrän eläimiä, vastasyntyneiden untuvikkojen tappamisen tarpeettomuus on jopa teollisuudelle tikku silmässä. Liukuhihnalla pyöriskelevien keltaisten piipittäjien johtaminen sammion pohjalle kaasutettavaksi tai suoraan silppuriin on liikaa. kananmuna on osoitus siitä, että ihmisen saa syömään mitä tahansa, kunhan ruoka tarpeeksi kauan tarjoillaan normaalina. Monille ensikosketus pehmeään tofuun on järkyttynyttä kakomista, mutta rikinhajuisia, hyytelömäisiä ja kalvoisia linnun yhteissuolesta pullahtaneita hedelmöittymättömiä munasoluja syödään kaikissa muodoissa silmää räpäyttämättä. Kananmunan maku on juurtunut syvälle makunystyröihin. Onko munan makuun mahdollista päästä järkevämmin? Helsingin Sanomat raportoi lokakuussa erikoisista tieteellisistä kokeiluista. Tipun sukupuolen selvittämistä varten lukuisten yliopistojen ja yritysten fyysikot ja kemistit kehittelevät robotteja, jotka halkovat munankuorta lasersäteillä. Halkeamaan suunnattu laser siroutuu alkion verisuonista, ja algoritmi ja analyysiohjelma tulkitsevat sukupuolen. Lisäksi harkinnassa on keino, jolla jokaisesta munasta otetaan neulalla näyte, joka analysoidaan. Edellä mainittujen tekniikoiden ongelmana on munankuoren hajottaminen. Naarasmunien paikkaaminen kirurgisella teipillä ei vastaa ehjää munankuorta. Kehitteillä on tekniikkaa, jossa munaa ei hajoteta. Hyperspektrikamerat mittaavat halogeenivaloilla valaistuja munia, ja analyysiohjelmat tulkitsevat sukupuolen untuvien väristä. Myös geenitutkijat voivat auttaa alkion sukupuolen määrittelyssä, mikäli untuvien värierot eivät ole tarpeeksi voimakkaat. Kukkoihin voidaan lisätä muunneltu geeni, joka saa kukkoalkion tuottamaan vihreää loisteproteiinia. Uutista lukiessa olisi tehnyt mieli nostaa hattua kaikelle sille mielikuvitukselle ja viitseliäisyydelle – ellei se olisi niin auttamattoman kömpelöä ja vanhentuneena syntynyttä. Kuka vinkkaisi ihmiskunnalle, että mikäli kukonpoikien kohtalo surettaa, kananmuna on oikeastaan todella helppo jättää vain pois. Ei maksa kuluttajalle mitään, ja harvoin munan puuttumista edes huomaa. Allergisoivasta