4/2018 TOUKOKUU | VOIMA.FI Ina Mikkola mediassa kasvanut
Lue lisää ja tee Eko Lumme -sähkösopimus osoitteessa lumme-energia.fi Eko Lumme -sähkösopimus on sinulle, jolle ympäristö on erityisen tärkeä. Voit valita joko Eko Lumme Puu tai Eko Lumme Vesi -sopimuksen. Ne takaavat, että sähkösi on tuotettu 100 % uusiutuvilla energialähteillä. Eko Lumme -sopimuksien kautta osallistut myös vaihtuviin ympäristöhankkeisiin, muun muassa Elinvoimainen järvilohi -hankkeen tukemiseen. Osastolla voit voittaa OLEMME MUKANA MAAILMA KYLÄSSÄ -FESTIVAALEILLA 26.–27.5. Tervetuloa Eko Lumme -osastolle! sähköauton vuodeksi tai sähköpyörän omaksi! Skeittikurssit, puistojumpat, kaupunkiviljelyt, porrasja ulkotreenit, peliohjelmoinnit, katukahvilat, vesijumpat, sirkuskoulut... Säpinää Stadin kesässä harrastushaku.fi hel.fi/liikuntakurssit
Lue lisää ja tee Eko Lumme -sähkösopimus osoitteessa lumme-energia.fi Eko Lumme -sähkösopimus on sinulle, jolle ympäristö on erityisen tärkeä. Voit valita joko Eko Lumme Puu tai Eko Lumme Vesi -sopimuksen. Ne takaavat, että sähkösi on tuotettu 100 % uusiutuvilla energialähteillä. Eko Lumme -sopimuksien kautta osallistut myös vaihtuviin ympäristöhankkeisiin, muun muassa Elinvoimainen järvilohi -hankkeen tukemiseen. Osastolla voit voittaa OLEMME MUKANA MAAILMA KYLÄSSÄ -FESTIVAALEILLA 26.–27.5. Tervetuloa Eko Lumme -osastolle! sähköauton vuodeksi tai sähköpyörän omaksi! Skeittikurssit, puistojumpat, kaupunkiviljelyt, porrasja ulkotreenit, peliohjelmoinnit, katukahvilat, vesijumpat, sirkuskoulut... Säpinää Stadin kesässä harrastushaku.fi hel.fi/liikuntakurssit
THE NATIONAL US MØ DK A PERFECT CIRCLE US RODRIGUEZ US WARPAINT US CIGARETTES AFTER SEX US PAPERI T SILVANA IMAM SE DEERHUNTER US APPARAT DJ-SET DE YOUNG FATHERS UK VESTA PARIISIN KEVÄT LITKU KLEMETTI EZRA FURMAN US ACTRESS A/V LIVE UK GASELLIT ORANSSI PAZUZU JAMES HOLDEN & THE ANIMAL SPIRITS UK MIREL WAGNER RÄTTÖ & LEHTISALO TEKSTI-TV 666 SLEAFORD MODS UK + KYMMENIÄ MUITA KAIKKI LIPPUTYYPIT NYT MYYNNISSÄ! S i d e w a y s HELSINKI, NORDIS THE NATIONAL US WARPAINT US A PERFECT CIRCLE US MØ DK P E 8 . 6 . S U 1 . 6 . S I D E W A Y S H E L S I N K I . FI
PROVINSSI THE NATIONAL US MØ DK A PERFECT CIRCLE US RODRIGUEZ US WARPAINT US CIGARETTES AFTER SEX US PAPERI T SILVANA IMAM SE DEERHUNTER US APPARAT DJ-SET DE YOUNG FATHERS UK VESTA PARIISIN KEVÄT LITKU KLEMETTI EZRA FURMAN US ACTRESS A/V LIVE UK GASELLIT ORANSSI PAZUZU JAMES HOLDEN & THE ANIMAL SPIRITS UK MIREL WAGNER RÄTTÖ & LEHTISALO TEKSTI-TV 666 SLEAFORD MODS UK + KYMMENIÄ MUITA KAIKKI LIPPUTYYPIT NYT MYYNNISSÄ! S i d e w a y s HELSINKI, NORDIS THE NATIONAL US WARPAINT US A PERFECT CIRCLE US MØ DK P E 8 . 6 . S U 1 . 6 . S I D E W A Y S H E L S I N K I . FI
TOU KOK UUN MER KKI TUO TTE ET Sananvapautta – samoin kuin julkisen keskustelun rajoja – määrittelevät kaikki yhteiskunnan jäsenet. Sensuuri, uusien ilmaisukanavien ja viestintävälineiden kehittyminen sekä nykynäkökulmasta jopa koomisilta vaikuttavat ilmaisun rajoitukset ovat esimerkkejä sananvapauteen liittyvistä ilmiöistä. Sananvapauden historia Suomessa kuljettaa lukijan vuosisatojen ja erilaisten kiistojen läpi nykypäivään valeuutisineen ja sosiaalisine medioineen. gaudeamus.pikakirjakauppa.fi RIKU NEUVONEN: SANANVAPAUDEN HISTORIA SUOMESSA IC-98:n viimeaikaisia teoksia yhdistävät pohdinnat ympäristötuhosta ja ihmisen jälkeisestä maailmasta. Helsingin Taidehalli 26.5.–5.8.2018 Nervanderinkatu 3, Helsinki 12 €/8 €/Museokortti www.taidehalli.fi IC-98: 2016–2018 MAKEALLA MAHAN TÄYTETTÄ KORPPIRADIO – VAPAA POSTKAPITALISTINEN ILMATILA HELSINKI LIT Kansainvälinen kirjallisuusfestivaali Helsinki Lit tuo jälleen kesän kynnyksellä joukon vuoden kiinnostavimpia kansainvälisiä kirjailijoita Suomeen. 25.26.5. Savoy-teatterissa järjestettävälle festivaalille saadaan vieraita niin Yhdysvalloista, Afrikasta, EteläAmerikasta kuin Euroopastakin. Keskustelupareina muun muassa Ayòbámi Adébáyò ja Laura Lindstedt, Ebba Witt-Brattström ja Koko Hubara, Golnaz Hashemzadeh Bonde ja Jani Toivola sekä Johannes Anyuru ja Kjell Westö. Liput, lippu.fi: 2 päivää: 35/25 €, 1 päivä: 25/15 € www.helsinki-lit.fi Johtavat asiantuntijat Suomessa esittelevät tulevaisuuksientutkimusta, sen yhteyksiä muihin tieteisiin sekä menetelmiä ja niiden sovelluksia. Kirjassa tutustutaan niin klassikkomenetelmiin kuten skenaariotyöskentelyyn ja tulevaisuusverstaisiin kuin myös uudempiin menetelmiin kuten Critical Layer Analysis -metodiin. Kirja on tarkoitettu kaikille tulevaisuudentutkimuksesta ja sen sovelluksista kiinnostuneille ja sopii myös alan oppikirjaksi. 35 € + postikulut / Tulevaisuuden tutkimuksen seuran jäsenille 5€ alennus. Määräalennus yli 5 kirjan kertatilauksille. www.tutuseura.fi ja tutuseura@gmail.com MITEN TUTKIMME TULEVAISUUKSIA? UMOn 16-henkinen kokoonpano tekee vuosittain lähes sata konserttia ympäri Suomen. Orkesterin ohjelmisto ulottuu aina jazzista souliin ja klassiseen. Toukokuun konserteissa mukana muun muassa basistiguru Lauri Porra (7. ja 8.5.), kanadalaiset jazzsiskokset Ingrid ja Christine Jensen sekä taiteilijajuhlavuottaan viettävä Jukka Eskola (29.5.). Katso myös kesän festarikeikat os. www.umo.fi UMON TOUKOKUUN KEIKAT VEGAANINEN LAKKI Jäikö improbaturit saamatta? Ei hätää! Helunalla nyt myynnissä Fredriksonin vegaaninen ylioppilaslakki. Tuotteen valmistuksessa ei ole käytetty mitään eläinperäisiä materiaaleja. Ylioppilaslakin hikinauha on tehty PVC:stä ja lippa PVC-laminoidusta selluloosasta. Lakin päällinen on Brilliant-samettia, vuori sinivalkoinen ja lyyra kullattu. Valmistettu Keiteleellä käsityönä, perinteisin työtavoin ja menetelmin. Tuotteella on Avainlippu-tunnus täyden kotimaisuutensa ansiosta. 59 euroa, Heluna Shop, Hämeentie 48, Helsinki www.helunanetti.com Taifuuni Haiyan tuhosi Mascobadon viljelijäin sokeritehtaan ja viljelmiä maan tasalle vuonna 2013 Filippiineillä. Eurooppalaisten maailmankauppojen rahoituksella rakennettiin uusi tehdas ja kunnostettiin viljelmät. Perheillä on jälleen toimeentuloa ja uskoa tulevaisuuteen. Mascobadoa saat Tampereen kehitysmaakaupasta ja jälleenmyyjiltä, mm. Ruohonjuuresta. Kysy lisää: 03 3446770 www.kehitysmaakauppa.org Korppiradio on vapaiden äänien anarkistinen yhteisömedia, johon sisältöä tekee korppien avoin tekijäkollektiivi. Uusille tekijöille järjestetään työpajoja tyyliin tee-se-yhdessä, tee-se-itse. Studiotila sijaitsee Helsingin Vallilassa, mutta lähetyksiä voi tehdä kaikkialta maailmassa. Ohjelmistossa on yhteiskuntakriittistä keskustelua sekä elävää epäkaupallista kulttuuria kuten jameja, radiotaidetta ja vapaata musiikkia. Tulossa kesällä 2018 muun muassa: pixelache.ac/projects/biosignals korppiradio.net ILMOITUS TÄSSÄ LEHDESSÄ MUUN MUASSA Ka nsi: Ve lda Pa rkk ine n SOTA VALEMEDIAA VASTAAN 15
TOU KOK UUN MER KKI TUO TTE ET Sananvapautta – samoin kuin julkisen keskustelun rajoja – määrittelevät kaikki yhteiskunnan jäsenet. Sensuuri, uusien ilmaisukanavien ja viestintävälineiden kehittyminen sekä nykynäkökulmasta jopa koomisilta vaikuttavat ilmaisun rajoitukset ovat esimerkkejä sananvapauteen liittyvistä ilmiöistä. Sananvapauden historia Suomessa kuljettaa lukijan vuosisatojen ja erilaisten kiistojen läpi nykypäivään valeuutisineen ja sosiaalisine medioineen. gaudeamus.pikakirjakauppa.fi RIKU NEUVONEN: SANANVAPAUDEN HISTORIA SUOMESSA IC-98:n viimeaikaisia teoksia yhdistävät pohdinnat ympäristötuhosta ja ihmisen jälkeisestä maailmasta. Helsingin Taidehalli 26.5.–5.8.2018 Nervanderinkatu 3, Helsinki 12 €/8 €/Museokortti www.taidehalli.fi IC-98: 2016–2018 MAKEALLA MAHAN TÄYTETTÄ KORPPIRADIO – VAPAA POSTKAPITALISTINEN ILMATILA HELSINKI LIT Kansainvälinen kirjallisuusfestivaali Helsinki Lit tuo jälleen kesän kynnyksellä joukon vuoden kiinnostavimpia kansainvälisiä kirjailijoita Suomeen. 25.26.5. Savoy-teatterissa järjestettävälle festivaalille saadaan vieraita niin Yhdysvalloista, Afrikasta, EteläAmerikasta kuin Euroopastakin. Keskustelupareina muun muassa Ayòbámi Adébáyò ja Laura Lindstedt, Ebba Witt-Brattström ja Koko Hubara, Golnaz Hashemzadeh Bonde ja Jani Toivola sekä Johannes Anyuru ja Kjell Westö. Liput, lippu.fi: 2 päivää: 35/25 €, 1 päivä: 25/15 € www.helsinki-lit.fi Johtavat asiantuntijat Suomessa esittelevät tulevaisuuksientutkimusta, sen yhteyksiä muihin tieteisiin sekä menetelmiä ja niiden sovelluksia. Kirjassa tutustutaan niin klassikkomenetelmiin kuten skenaariotyöskentelyyn ja tulevaisuusverstaisiin kuin myös uudempiin menetelmiin kuten Critical Layer Analysis -metodiin. Kirja on tarkoitettu kaikille tulevaisuudentutkimuksesta ja sen sovelluksista kiinnostuneille ja sopii myös alan oppikirjaksi. 35 € + postikulut / Tulevaisuuden tutkimuksen seuran jäsenille 5€ alennus. Määräalennus yli 5 kirjan kertatilauksille. www.tutuseura.fi ja tutuseura@gmail.com MITEN TUTKIMME TULEVAISUUKSIA? UMOn 16-henkinen kokoonpano tekee vuosittain lähes sata konserttia ympäri Suomen. Orkesterin ohjelmisto ulottuu aina jazzista souliin ja klassiseen. Toukokuun konserteissa mukana muun muassa basistiguru Lauri Porra (7. ja 8.5.), kanadalaiset jazzsiskokset Ingrid ja Christine Jensen sekä taiteilijajuhlavuottaan viettävä Jukka Eskola (29.5.). Katso myös kesän festarikeikat os. www.umo.fi UMON TOUKOKUUN KEIKAT VEGAANINEN LAKKI Jäikö improbaturit saamatta? Ei hätää! Helunalla nyt myynnissä Fredriksonin vegaaninen ylioppilaslakki. Tuotteen valmistuksessa ei ole käytetty mitään eläinperäisiä materiaaleja. Ylioppilaslakin hikinauha on tehty PVC:stä ja lippa PVC-laminoidusta selluloosasta. Lakin päällinen on Brilliant-samettia, vuori sinivalkoinen ja lyyra kullattu. Valmistettu Keiteleellä käsityönä, perinteisin työtavoin ja menetelmin. Tuotteella on Avainlippu-tunnus täyden kotimaisuutensa ansiosta. 59 euroa, Heluna Shop, Hämeentie 48, Helsinki www.helunanetti.com Taifuuni Haiyan tuhosi Mascobadon viljelijäin sokeritehtaan ja viljelmiä maan tasalle vuonna 2013 Filippiineillä. Eurooppalaisten maailmankauppojen rahoituksella rakennettiin uusi tehdas ja kunnostettiin viljelmät. Perheillä on jälleen toimeentuloa ja uskoa tulevaisuuteen. Mascobadoa saat Tampereen kehitysmaakaupasta ja jälleenmyyjiltä, mm. Ruohonjuuresta. Kysy lisää: 03 3446770 www.kehitysmaakauppa.org Korppiradio on vapaiden äänien anarkistinen yhteisömedia, johon sisältöä tekee korppien avoin tekijäkollektiivi. Uusille tekijöille järjestetään työpajoja tyyliin tee-se-yhdessä, tee-se-itse. Studiotila sijaitsee Helsingin Vallilassa, mutta lähetyksiä voi tehdä kaikkialta maailmassa. Ohjelmistossa on yhteiskuntakriittistä keskustelua sekä elävää epäkaupallista kulttuuria kuten jameja, radiotaidetta ja vapaata musiikkia. Tulossa kesällä 2018 muun muassa: pixelache.ac/projects/biosignals korppiradio.net TÄSSÄ LEHDESSÄ MUUN MUASSA 4 / 2018 • 7 VOIMA Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin 044 238 5109, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköposti toimitus@voima.fi, voima.fi | VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Jari Tamminen 050 331 4357 | VIERAILEVA PÄÄTOIMITTAJA Ismo Kiesiläinen | ULKOASU Ninni Kairisalo & Antti Kukkonen, mainosgraafikko Ninni Kairisalo | MUU TOIMITUS Annika Pitkänen, Velda Parkkinen, Laura Railamaa, Tuomas Rantanen, Iida Simes, Kaisu Tervonen & Tatu Tissari | TOIMITUSJOHTAJA Teemu Matinpuro | YHTEYSPÄÄLLIKKÖ Antti Kurko 040 834 0286 | KUSTANNUSPÄÄLLIKKÖ Tuomas Rantanen 040 507?7165 | AVUSTAJINA TÄSSÄ NUMEROSSA Kukka-Maria Ahokas, Alma Alanko, Jonne Arioranta, Vilja Hakanen, Heikki Jokinen, Eeva Kemppainen, Marjo Kovanen, Marko Laihinen, Vertti Luoma, Siiri Matinpuro, Valentina Mäntylä, Elsa Piela, Pontus Purokuru, Maija Puska, Fiódor Ramírez, Antti Rautiainen, Susanna Ruotsalainen, Riitta Ryhtä, Saara Salomaa, Janne Siironen, Ari Turunen, Ilmari Turunen, Niina Uusitalo & Heli Yli-Räisänen sekä Nuorten Äänen toimitus Lila Ahnger, Katriina Kontuniemi & Eetu Vienonen | JULKAISIJA Voima Kustannus Oy | YHTIÖN OSAKKAAT Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Heikki Hiilamo & Tuomas Rantanen | JAKELU Jari Tamminen 050 331 4357 | TILAUKSET Antti Kurko 040 834 0286 | VOIMAN VUOSITILAUS 10 numeroa 39 euroa | PAINO Sanomapaino, Vantaa | PAINOS 70 000 | ISSN 1457-1005 | VOIMA – Toimii myös kärpäslätkänä. Ka nsi: Ve lda Pa rkk ine n 4 7.5.–3.6.2018 13 26 39 13, 44–45 Venäjän media Anarkofeministit Teatteri mediana 52 TARVITSEMME LISÄÄ medialukutaitoa! Tarvitsemme yleisön, joka erottaa valeuutiset vakavasti otettavasta journalismista. Tarvitsemme yleisön, joka suhtautuu kriittisesti lukemaansa ja näkemäänsä. Ennen kaikkea tarvitsemme yleisön! Mediakasvatuspuhe aaltoilee. Kukin aika tuo omat tarpeensa. Tällä aallonharjalla toivotaan kansalaisille kykyä erottaa tosi valheesta, fakta mielipiteestä ja luotettava lähde epäluotettavasta. Muutama vuosi sitten puhe oli vielä toisenlaista. Vuosituhannen alussa mediakasvatuksen suuri linja kääntyi suojelemisesta osallistamiseen. Media hahmotettiin julkiseksi tilaksi, joka ei enää voi jakautua valtaa käyttäviin tuottajiin ja suojeltavaan yleisöön. 2000-luvulla kasvatettaisiin kansalaisia, joilla on tasavertaiset mahdollisuudet toimia. Internet nähtiin tämän vallankumouksen välineenä. Jopa suurten mediatalojen kolumneissa rakennettiin aktiivista ja osallistuvaa kansalaista, vaikka talojen oma valta-asema alkoikin horjua. Vielä vuonna 2013 Helsingin Sanomat linjasi pääkirjoituksessaan, ettei ”kriittinen medialukutaito” riitä kansalaistaidoksi yhteiskunnassa, jossa ihmiset ovat itse aktiivisia toimijoita. Sitten tuuli jälleen kääntyi. Tuli Hommaforum, MV-lehti, Trumpin valinta ja Brexit. Mediakasvatuspuhe alkoi taas erotella kansalaisia tuottajiin ja yleisöön. ”Kriittinen medialukutaito” teki uuden tulemisen. Vuonna 2016 Hesarin päätoimittaja Kaius Niemi linjasi kolumnissaan toimivan kansalaisyhteiskunnan perusedellytykseksi suomalaisten kyvyn ”erottaa tarkistamattomat ja valheelliset tiedot vakavasti otettavasta journalismista”. Liikenneja viestintäministeriön – yhdessä media-alan toimijoiden kanssa – tänä vuonna julkaisemassa tutkimushankkeen loppuraportissa mediakasvatus on sijoitettu pääotsikon ”Kansalaisten ja yhteiskunnan suojelun” alle. MUUTOS ON YMMÄRRETTÄVÄ. Kun kansalaisista todella tuli edellisen vuosikymmenen vision mukaisia aktiivisia mediantuottajia, internet täyttyikin hölynpölystä. Uutisfiktio, jota aiemmin olivat viljelleet lähinnä rahantahtoiset mainostajat, sai pahantahtoisen poliittisen käyttötarkoituksen. Kansalaisia ja yhteiskuntaa on tarpeen suojella. Se ei kuitenkaan edellytä kansalaisuuden päivittämistä takaisin 90-luvulle, takaisin kuluttajuuteen. Valeuutisten tunnistamista korostavan mediakasvatuspuheen toinen vaara on siinä, että se suuntaa kriittisen katseen pois ”vakavasti otettavasta journalismista”. Valemedioiden heittämässä varjossa valtamedian rakenteissa piileviä ideologioita on yhä vaikeampi havaita. Mitä uutisia valitaan, mitä ei? Mitä pidetään tavallisena, mitä uutisena? Ketkä uutisissa ovat toimijoita, ketkä toiminnan kohteita? Ketkä uutisia tekevät, ketkä eivät? Kriittinen lukutaito on näiden rakenteiden tarkkailua. Julistautuminen vastuulliseksi vallankäyttäjäksi on politiikasta tuttu tapa brändätä itsensä markkinoilla. Kun päätoimittaja seuraavan kerran vaatii yleisöltä lisää kriittistä medialukutaitoa, tarkistakaamme, puhuuko hän silloin vain muista medioista. Todella vastuullinen media näyttäisi esimerkkiä problematisoimalla avoimesti myös oman kuvansa maailmasta. ISMO KIESILÄINEN TARVITSEMME YLEISÖN SOTA VALEMEDIAA VASTAAN 15 Tässä Voimassa vierailevana päätoimittajana on Ismo Kiesiläinen. Hän on mediapedagogi, nuorisotyöntekijä ja toimittaja, joka työskentelee tuottajana Nuorten Ääni -toimituksessa. Kiesiläinen harrastaa kaupunkikävelyä ja elokuvateoriaa. Pääkirjoitus Fi ód or Ra m íre z Barbie
8 • 4 / 2018 Toimittaja Ansbert Ngurumo odottaa aikaa, kun koulutus murskaa korruption. TEKSTI IIDA SIMES KUVA LAURA RAILAMAA Tansanian presidentti puskee pois toimittajia J OURNALISTI Ansbert Ngurumo kirjoitti paljon Tansanian hallintoon kohdistuneista korruptioepäilyistä. Vuoden 2017 lokakuussa hän lähti juttukeikalle Pohjois-Tansanian Mwanzaan, hieman Helsinkiä pienempään kaupunkiin, ja esiintyi siellä televisiossakin. Moisesta eivät valtaapitävät pitäneet. Ngurumo oli tottunut uhkauksiin ja panetteluun, mutta Mwanzassa alkoi liikkua huhu, että jotkut etsivät Ngurumoa. Hän tajusi olevansa hengenvaarassa. ”Salamurhaajat jahtaavat minua, koska olen arvostellut hallitusta sanomalehtien lakkauttamisen takia”, twittasi Ngurumo ja pakeni Dar es Salaamiin, yli viiden miljoonan asukkaan suurkaupunkiin. Parin viikon ajan Ngurumo vaihtoi hotellista toiseen, kunnes erään majapaikan johtaja lähestyi häntä: Virkamiehet olivat kuulemma käyneet kyselemässä Ngurumoa. Tai ehkä nuuskijat olivat poliiseja. Johtaja ei ollut ihan varma. Viime vuosina Tansaniassa on kadonnut ja murhattu toimittajia. Sanomalehtiä on lakkautettu ja nettisivustoja suljettu. Toimittajia on myös pidätetty ilman syytä tai tuomittu vankilaan epämääräisten oikeudenkäyntien tuloksena. Opposition poliitikkoja on murhattu. Tansania sijaitsee Itä-Afrikassa Intian valtameren rannalla Kenian ja Mosambikin välissä. 54 miljoonaa asukasta. Suurimmat kaupungit ovat Dar es Salaam (yli viisi miljoonaa asukasta) ja Mwanza (840?000 asukasta). Pääkaupunki on Dodoma. Valtio tunnetaan Afrikan korkeimmasta vuoresta, Kilimanjarosta (5?895 m). Tansanian rajoilla sijaitsevat Afrikan suurimmat järvet Victoriajärvi ja Tanganjikajärvi. Kuuluisan Leijonakuningas-elokuvan juoni perustuu löyhästi tansanialaisiin kansantarinoihin. Ansbert Ngurumon täytyi lähteä kauemmaksi. Hän sai apua kansainvälisiltä ihmisoikeusjärjestöiltä ja oli pian matkalla Eurooppaan. Monien vaiheiden jälkeen hän päätyi Suomeen. TANSANIAN SANANVAPAUSja demokratiapyrkimyksien suurimpana esteenä pidetään presidentti John Magufulia. Tansaniassa presidentillä on paljon valtaa. Tämä nimittää pääministerin ja pystyy estämään lakien voimaantulon veto-oikeudellaan. Eikä Magufuli salli häntä tai hänen poliittisia toimiaan arvostelevia ääniä. Pari viikkoa Ngurumon lähdön jälkeen toimittaja Azory Gwanda katosi. Gwandan vaimon mukaan tämä oli ollut autossa vieraiden ihmisten kanssa ja huutanut palaavansa huomenna. Sen jälkeen hänestä ei ole kuulunut mitään. Väkivalta lisää onnettomuuksia: helmikuussa 2018 parikymppinen nainen, Akwilina Akwilin, kuoli harhaluotiin oikaistessaan kävellen protestimarssin läpi. Kun Voima pari vuotta sitten tapasi maailmankuulun tansanialaisen journalistin ja ihmisoikeusaktivistin Rose Haji Mwalimun, tämä näki pieniä toivon pilkahduksia. ”Hän on sanonut kitkevänsä korruption. Ainakin ensimmäinen vuosi on mennyt ihan hyvin”, kommentoi Mwalimu uutta presidenttiä. (Ks. ”Mama Rose rankaisi pahoja”, Voima 7/2016.) ”Ensimmäinen vuosi menikin kohtalaisen hyvin”, vahvistaa Ngurumo keväällä 2018 Helsingissä. ”Mutta pian sen jälkeen alkoi paljastua, minkälainen Magufuli todella on.” John ”Tingatinga” Magufulin lempinimi tarkoittaa puskutraktoria. Nimen hän sai vaalikampanjan aikana, kun hän kertoi aggressiiviseen tyyliinsä, miten rötösherrat pitää saada kuriin. PUSKUTRAKTORI-MAGUFULIN uudistukset, kuten asetus kyberrikollisuuden vähentämiseksi ja lukuisat tiedotusvälineitä kontrolloivat lait, eivät kuitenkaan edistäneet korruption kitkemistä. Niillä alettiinkin kitkeä korruption vastustajia. Presidenttiä kritisoivia kansalaisia saatetaan syyttää ”kyberrikollisiksi”, kuten kävi ihmisoikeusaktivisteille Isaac Habakukille ja Bob Wang welle. Molemmat kirjoittivat Facebookiin presidenttiä arvostelevia postauksia. Habakuki sai nettikirjoittelusta kolmen vuoden vankeustuomion, mutta vältti tämän maksamalla yli 3 000 dollarin sakot. Wangwe selvisi 2 200 dollarilla. Ansbert Ngurumo on erityisen huolissaan presidentin uudistuksista, jotka heikentävät lasten oikeuksia. Monet poliitikot yli puolueja sukupuolirajojen ovat sen sijaan yrittäneet parantaa raskaana olevien koululaisten ja hyvin nuorten äitien asemaa. Tansanian parlamentin jäsenistä kolmasosa on naisia. Maan lakien mukaan naisten osuuden on oltava suuri, ja siksi naisia valitaan erityisiltä naisten vaalilistoilta. Tansanian terveysja tasa-arvoministeri on nainen. Tansaniassa oli jo säädetty lainmuutos, jonka mukaan kouluikäiset tytöt saavat jatkaa koulunkäyntiä synnyttämisen jälkeen. Presidentti kieltäytyi hyväksymästä lakia. ”Hän sanoi, että ’äidit eivät voi käydä koulua!’” kertoo Ngurumo tuohtuneena. ”Hän käveli tässäkin asiassa kaikkien yli, hallituksenkin.” MORA ALIN ja terveyden vaaliminen tuskin on poliittisten johtajien suurin motiivi nousta valtaan. Mitä tansanialaiset johtajat haluavat, mistä maassa taistellaan? ”Kaiken takana on kaivostoiminta”, väittää Ngurumo. ”Tansanialla on timantteja, kultaa ja muita arvokkaita mineraaleja. Ja myös turismissa pyörivät isot rahat.” Presidentin epäillään neuvotelleen salassa kaivosalan sopimuksia ulkomaisten, ehkä etenkin kiinalaisten yhtiöiden kanssa. Korruptoituneiden poliitikkojen huolena eivät ole vain toimittajat: kanadalaiset ja eurooppalaiset kaivosyhtiöt ovat suuttuneet Tansanian hallitukselle siitä, että se päästää kiinalaisia firmoja vyörymään apajille. Oppositiopoliitikko Tundu Lissu on puhunut julkisuudessa paljon presidentin hämäristä diileistä ja vaatinut häntä kertomaan, mitä on sopinut. Syksyllä 2017 Lissu yritettiin raivata lopullisesti pois Tansanian poliittiselta kartalta. Ihme kyllä Lissuun ammutut kahdeksan luotia eivät tappaneet häntä – nyt Lissu taistelee hengestään eurooppalaisessa sairaalassa. IHMISOIKEUSja sananvapausjärjestöt ympäri maailmaa tuomitsevat presidentti Magufulin toiminnan. Riippumattoman ja maailmanlaajuisen korruptiota mittaavan järjestön Transparency Internationalin tekemässä 180 valtion korruptiolistauksessa Tansania on erittäin huonolla sijalla 103. ”Pelkään, että todellisuudessa tilanne on huonompi”, sanoo Ngurumo päätään pudistellen. ”Tilanne on huonontunut niin paljon.” Ngurumo kaipaa kotiin. Hän on suurperheen vanhin poika. Hänen olisi kyettävä huolehtimaan leskiäidistään, omista lapsistaan puhumattakaan. Miten Tansanialla olisi parempi tulevaisuus? ”Avain on hyvä koulutus”, vastaa Ngurumo epäröimättä. ”Se olisi paras investointi.” Ngurumon mukaan koulutuksella murskataan populistisen politiikan ja korruption rakentamat valheet. ”Ei riitä, että lapset osaavat lukea, vaan heidän on ymmärrettävä, mitä he lukevat. Kaikkien täytyy oppia ajattelemaan itse.” Artikkeli
Toimittaja Ansbert Ngurumo odottaa aikaa, kun koulutus murskaa korruption. Tansanian presidentti puskee pois toimittajia Ansbert Ngurumo s. 1969 Mulebassa, Kageran alueella Tansaniassa. Kirjoittaa kiswahiliksi (swahiliksi) ja englanniksi. Hän on työskennellyt journalistina vuodesta 1997 ja ollut monen julkaisun päätoimittaja. Ngurumo on opiskellut filosofiaa Hullin yliopistossa Britanniassa ja journalismia British College of Journalism -korkeakoulussa. Suorittanut journalismin ja filosofian tutkinnot myös Tansaniassa. Vuonna 2003 hän sai Panos / Global Knowledge Partnership -palkinnon Genevessä.
Medialukutaidolla on valtaa tehdä meistä ”oikeita” osallistujia. TEKSTI NIINA UUSITALO KUVA ANNIKA PITKÄNEN Käsite kuin purukumi Artikkeli K EVÄTTALVELLA satuin autoillessani Ylen Kansanradion äärelle. Siellä nais puolinen ikäihminen valitteli, että haluaisi vain kaikessa rauhassa nauttia eläkepäivistä sen sijaan, että koko ajan painostetaan oppimaan uutta. Lakatkaa yrittämästä opettaa meille uusia asioita, hän suurin piirtein vetosi. Toisessa miltei meemiksi muotoutuneessa Kansanradion pätkässä mummo valittaa, miten netti on vihoviimeinen keksintö. Rauhassa on mökinjuuressa ilman nettiä pärjätty. Mitä varten meidät mentiin pakottamaan tähän? kysyy mummo. Nämä kaksi soittajaa osuvat siihen kansanosaan, johon mediakasvatustoimia on viime vuosina haluttu suunnata yhä enemmän. Puhutaan aikuisten mediakasvatuksesta ja senioreiden nettitaidoista. MEDIAK ASVATUKSESTA on tullut 2000-luvulla suomalaisen kasvatuspolitiikan valtavirtaa. Medialukutaito ymmärretään mediakasvatuksen tuottamaksi positiiviseksi kansalaistaidoksi. Kansalaistaitojen määrittely ei kuitenkaan ole koskaan vapaata valtasuhteista. Kasvatusjärjestelmän korostamat taidot liittyvät olennaisesti siihen, millaisia kansalaisia valtio tarvitsee. Hallinnan tutkijat Michel Foucault’sta lähtien ovat tunnistaneet koulutusjärjestelmien vallan tuottaa meille rooleja ja toimintatapoja. Suomalaisissa opetussuunnitelmissa medialukutaito on muuttunut monilukutaidoksi, joka kattaa kaikki elämän osa-alueet ja kaikki mahdolliset tekstit ja tilanteet. Herää kysymys, onko medialukutaito niin venyvä käsite, että siihen voidaan kiinnittää kulloinkin tärkeitä poliittisia ja kasvatuksellisia tavoitteita. Alkuajoista lähtien medialukutaitoon on liittynyt vahva suojelun näkökulma, joka on edelleen painavana läsnä julkisessa keskustelussa. Huolet ruutuajasta, väkivaltaisista sisällöistä ja nettipornosta, Instagramin luomista ulkonäköpaineista tai WhatsApp-ryhmissä tapahtuvasta kiusaamisesta kuuluvat suojelun puhetapaan, jossa media usein nähdään kasvualustana ongelmille. Tuore mediapolitiikan nykytilaa kartoittava liikenneja viestintäministeriön tutkimuskin sijoittaa mediakasvatuksen ”Kansalaisten ja yhteiskunnan suojelu” -otsikon alle ja esittää mediakasvatuksen pääosin kilpenä ongelmallisille mediasisällöille ja häirinnälle. Suojelu kuulostaa päällisin puolin hienolta päämäärältä, mutta tavoitteen taustalla on myös kansalaisia ohjaavaa vallankäyttöä. LUKUTAITO hallinnan työkaluna ei ole uusi ajatus. Lukutaidon avulla on voitu ohjata kansaa, kun vallanpitäjien ohjeet voitiin välittää kirjoitetussa muodossa. Kansalaisia on myös aina kannustettu ”oikeanlaisen” ja ”hyödyllisen” lukemisen pariin. Vuoden alussa julkaistussa Nuorten media-arki ja lukutaito -tutkimuksessa havaittiin, että nimenomaan kaunokirjallisuuden lukeminen tukee monipuolista lukutaitoa. Perinteinen lukutaito on siis edelleen merkittävä mittari, jolla kasvatettavia arvioidaan. Toisaalta tutkijat puhuvat myös ”lukutaitomyytistä”, sillä lukutaidon oppiminen on nähty taianomaisena ratkaisuna monenkirjaviin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Medialukutaito on esitetty ratkaisuna peliriippuvuuteen, nettikiusaamiseen ja työttömyyteen. Lukutaidon hallinnallisesta voimasta johtuen sen määrittely on aina ollut kamppailujen kohteena. Kansalaisten mahdollisuus osallistua politiikanteon valmisteluun on kuitenkin vähäistä. Valmiiksi vallakkaat pääsevät osallistumaan mediakasvatuspolitiikan valmisteluun, mutta heidänkin valtansa on rajattua. Tutkijat ja kasvattajat voivat istua pitkiä kokousrupeamia työstämässä selvitystä mediakasvatuksesta, mutta huolella valmistelulla asiakirjalla ei välttämättä ole mitään merkitystä lainvalmistelussa tai poliittisten ohjelmien tekemisessä. Kulloinenkin ministeri käyttää valtaa ja päättää, mitkä selvitykset johtavat jatkotoimiin ja mihin raha virtaa. Myös ylikansallisilla toimijoilla on valtaa kasvatuspolitiikan määrittelyssä. Esimerkiksi EU ja OECD ovat ajaneet yhtenäisiä mittareita, joilla oppimistuloksia ja kansallisia koulutusjärjestelmiä voidaan mitata ja verrata toisiinsa. Samanlaista mitattavuutta on pyritty kehittämään Euroopassa medialukutaidolle, mutta venyvän käsitteen mittaaminen on vaikeaa. Vuoroin nouseva innostus PISA-tuloksista ja järkytys tason laskusta ovatkin siis ylikansallisten toimijoiden vallankäytöstä johtuva oireyhtymä, jota ei tarvitse kritiikittömästi hyväksyä. MEDIALUKUTAITO on osoittautunut siis joustavaksi purukumikäsitteeksi. Medialukutaitoon on sisällytetty kyky käyttää erilaisia sähköisiä palveluita, taito torjua vihamielistä puhetta verkossa sekä kyky tunnistaa valeuutisia tai piilomainontaa. Kaikki nämä aihepiirit ovat myös valtion kasvatusjärjestelmän intresseissä. Itse asiassa suomalaiseen kasvatuspolitiikkaan on sisältynyt 1990-luvulta lähtien monia ristiriitaisia käsityksiä medialukutaidon merkityksestä kansalaisuudelle. Medialukutaidon on nähty edistävän lasten suojelua sekä kansalaisten työllistymistä, kansainvälistymistä, joustavuutta ja kriittisyyttä. Yleisesti medialukutaidon tavoitteena on yksilöiden osallistaminen yhteiskuntaan. Kasvatusjärjestelmä ei kuitenkaan voi määrätä, mihin ihminen taitojaan käyttää. Medialukutaito soveltuu periaatteessa yhtä hyvin viihtymiseen, trollaamiseen ja hakkerointiin kuin ylevämpiin osallistumisen muotoihin, kuten demokraattiseen keskusteluun. Medialukutaitoinen voi käyttää taitojaan myös radikaaliin valtarakenteita vastustavaan toimintaan. Osallistuminen onkin sosiaa lisen median ja moninaisten verkkojulkisuuk sien aikakaudella melko riskialtis päämäärä. Maahanmuuttokriittiselle ja isänmaalliselle keskustelufoorumille osallistuvat osaavat luoda ja muokata sisältöjä etevästi sekä kritisoivat perinteisen median valtajulkisuutta. He hallitsevat kyllä oman kuplansa keskustelukulttuurin, mutta eivät sinänsä edistä kokonaisvaltaista demokraattista keskustelua. Instagramiin päivittäisiä selfietä julkaisevalla nuorella voi olla tuhansia tykkääjäseuraajia, mutta mikä on tämän näennäisesti aktiivisen osallistumisen yhteiskunnallinen merkitys? MEDIALUKUTAIDON korostamisen ongelmana voi myös olla yksilölle annettu painava vastuu selviytyä mediaympäristössä itsekseen. Medialukutaito on kuin maaginen työkalu, jonka avulla kaikki mediankäytön uhat saadaan torjuttua ja mahdollisuudet hyödynnettyä. Tämä käsitys jättää varjoonsa median materiaalisena ja taloudellisena toimintaympäristönä. Miten medialukutaidolla esimerkiksi vastataan verkkoalustoja ja hakukoneita tuottavien jättiMEDIALUKUTAITOINEN VOI KÄYTTÄÄ TAITOJAAN MYÖS RADIKAALIIN VALTARAKENTEITA VASTUSTAVAAN TOIMINTAAN. 10
4 / 2018 • 11 Käsite kuin purukumi Ju ha -P ek ka Va nh at alo Medialukutaidon opetusta, mutta millä koulutuksella? MEDIALUKUTAITO JA DIGIOSA AMINEN ovat nykyään kansalaistaitoja. Niitä tarvitaan, jotta arki rullaa, työt hoituvat, ääneensä saa kuuluviin eikä pieni ihminen tulisi joka käänteessä vedätetyksi. Opettajankoulutuksesta kumpaakin sisältöä saa silti usein hakemalla hakea. Mediakasvatusta on opinnoissa liian vähän tai aivan liian vähän, sanoi yli 70 prosenttia opettajaopiskelijoista viimevuotisessa selvityksessä. Alle puolet 448 opiskelijasta arveli tutkintoonsa kuuluvan pakollisena mitään mediakasvatusta, -laitteita taikka -sisältöjä. Työelämässä vastavalmistuneella on edessä hikinen urakka. TVTeli tietoja viestintäteknologisten taitojen sekä medialukutaidon opetusta pitää olla kaikilla koulutusasteilla ja joka aineessa. Milläs opetat, jos et itse osaa? Vastoin yleistä luuloa nuoret aikuiset eivät ole mediataitureita luonnostaan. Mitä pidemmällä opinnot ovat, sitä tyytymättömämpiä ovat opiskelijat. Luultavasti harjoittelut opettavat, miten paljon osaamiselle olisi tarvetta. OPETUSSUUNNITELMIEN PERUSTEELLA opettajankoulutuksissa on jonkin verran mediakasvatusta kaikille. Usein se on niin vähäistä, ettei ole ihme, jos suurin osa opiskelijoista ei muista siitä kuullensa. Esimerkiksi TVTopettaminen on voitu kuitata omien ATK-taitojen osoittamisella. Samalla logiikalla jokainen sisälukutaitoinen olisi äikänmaikka. Sivuaineeksi mediakasvatus valitaan harvoin. Etenkin aineenopettajien työllisyystilanne on huono, joten kannattaa valita sivuaine, joka pätevöittää toiseenkin oppiaineeseen. Mitä vähäiset kurssit sitten käsittelevät? Opiskelijoiden mielestä tärkeimpiä olisivat informaation hakuja lukutaitojen opettaminen, kriittinen ja tutkiva asenne me diaan sekä turvallinen mediankäyttö. Tällaiset kurssit olivat harvassa. Jos mediakasvatuskursseja oli, yleisimpiä aiheita olivat TVT, digitaaliset oppimisympäristöt tai pelit. Sopii epäillä, kestävätkö teknologiaan keskittyvät opinnot aikaa, jos niihin ei kuulu opiskelijoiden kaipaamia laajempia näkökulmia. EIVÄTKÖ ASIAT OLE kuitenkin menneet eteenpäin? Miten sen nyt ottaa. Kymmenen vuotta vanhat kyselyt ja analyysit kertovat samanlaisia tuloksia kuin vuoden 2017 selvitys. Luultavasti myös yliopistosäästöt iskevät mediakasvatuksen opetukseen, kun tuntiopettajista karsitaan. Kaiken lisäksi mediakasvatus tuli opetussuunnitelmiin jo yli 40 vuotta sitten. Sukupolvi mediakasvatusopintoja kaivanneita opiskelijoita on ehtinyt muutosta odotellessa eläköityä. Jo 60-luvulla taidekasvattajat kutsuivat ”pilapiirrosmaiseksi” senhetkistä tilannetta, jossa opettajien täytyi opettaa uusia audiovisuaalisen alan aiheita, joihin he itse eivät olleet saaneet koulutusta. Viidessäkymmenessä vuodessa vitsi on päässyt pahasti väljähtymään. SAARA SALOMAA Opettajaopiskelijat ja mediakasvatus 2017 -selvitys: mediataitokoulu.fi/opettajaopiskelijat.pdf Kolumni Osallistuminen onkin sosiaa lisen median ja moninaisten verkkojulkisuuk sien aikakaudella melko riskialtis päämäärä. Maahanmuuttokriittiselle ja isänmaalliselle keskustelufoorumille osallistuvat osaavat luoda ja muokata sisältöjä etevästi sekä kritisoivat perinteisen median valtajulkisuutta. He hallitsevat kyllä oman kuplansa keskustelukulttuurin, mutta eivät sinänsä edistä kokonaisvaltaista demokraattista keskustelua. Instagramiin päivittäisiä selfietä julkaisevalla nuorella voi olla tuhansia tykkääjäseuraajia, mutta mikä on tämän näennäisesti aktiivisen osallistumisen yhteiskunnallinen merkitys? MEDIALUKUTAIDON korostamisen ongelmana voi myös olla yksilölle annettu painava vastuu selviytyä mediaympäristössä itsekseen. Medialukutaito on kuin maaginen työkalu, jonka avulla kaikki mediankäytön uhat saadaan torjuttua ja mahdollisuudet hyödynnettyä. Tämä käsitys jättää varjoonsa median materiaalisena ja taloudellisena toimintaympäristönä. Miten medialukutaidolla esimerkiksi vastataan verkkoalustoja ja hakukoneita tuottavien jättiyritysten valtaan? Tähdellistä olisikin pohtia, millainen medialukutaito edistää solidaarisuutta, hyvinvointia ja vuorovaikutusta. Verkkoympäristössä osallistumattomuus on toisinaan arvokkaampaa kuin provokaatioihin tai moraalipaniikkeihin osallistuminen. Samalla medialukutaito merkitsee epämukavuuden sietämistä ja jopa siihen hakeutumista. Tämä tarkoittaa joskus kitkaisia kohtaamisia, vaivalloisten faktojen vastaanottamista ja oman toiminnan kyseenalaistamista. Jos mediankäyttö tuntuu yksinomaan luonnolliselta ja hyvältä, emme kenties ole riittävän kriittisessä tilassa. Osallistuvia ja taidokkaita mediakansalaisia määritellessään kasvatusjärjestelmä tuottaa samalla kuvaa vääränlaisista kansalaisista ja heidän puutteellisista taidoistaan. Tästä oli kyse myös Kansanradioon soittaneiden mökinmummojen purkauksissa. He eivät kokeneet olevansa riittäviä kansalaisia ilman nettisurffailua ja digiosallistumista. Näille soittajille sanoisin kuitenkin, että totaalinen netistä kieltäytyminenkin on riittävää medialukutaitoa ja puhelimella radioon soittaminen lasketaan edelleen aktiiviseksi kansalaistoiminnaksi. Kirjoittaja tutkijatohtori Tampereen yliopistossa. Hän on väitöskirjassaan tutkinut suomalaista mediakasvatuspolitiikkaa. Kir joit taja on Ka nsa llise n au dio visu aali sen ins titu utin erit yisa sia ntu ntij a. 11
12 • 4 / 2018 Mainonnan ja journalismin välinen harmaa alue kiteytyy iltapäivälehtien lööpeissä ja kansissa. TEKSTI TUOMAS RANTANEN KUVA VOIMA Journalismin vinot peilit To im itu ks ell ist a ain eis to a M EDIAN VIRRASSA räpiköi erilaisia tiedon lajityyppejä. Tiedottamisessa yleensä pyritään ainakin näennäisen neutraaliin faktojen kertomiseen. Mainonnan puolelle siirrytään, kun mukaan tulee mielikuvien rakennusta ja – ellei olla radiossa – visuaalista juonittelua. Mainospaikoista myös yleensä maksetaan. Journalismilla tarkoitetaan faktoiltaan tarkistettuun, toimittajan riippumattomaan tulkintaan perustuvaa tiedonvälitystä. Journalismin ja mainonnan välisen rajan määrityksessä törmätään usein piilomainontaan. Siinä ulkopuolisen vaikuttamisen pyrkimys on onnistunut hiipimään toimituksellisen aineiston sisälle. Toisaalta sisällöllisestä ristiinmarkkinoinnista puhutaan silloin, kun esimerkiksi iltapäivälehdessä puffataan uutisena saman mediakonsernin televisiokanavalla esillä olevan reality-ohjelman käänteitä. Juha Herkman kuvaa väitöskirjassaan Kaupallisen television ja iltapäivälehtien avoliitto (2005) vielä vakavampia tapauksia, joissa oman mediakonsernin etu on saattanut – jopa toimittajien itsensä huomaamatta – heijastua toimituksellisen aineiston painotuksissa. JOURNALISMI JA MAINONTA törmäävät erityisen tunnistettavalla tavalla nimenomaan lööpeissä ja kansissa, jotka on suunniteltu edistämään lehtien irtonumeroiden myyntiä. Sama faktan ja mielikuva liioittelun koh taaminen näyttäytyy nettilehtien sivuille kävijöitä houkuttelevissa klikkiotsikoissa. Kaikissa näissä kyse on yhtä aikaa toimituksen tekemästä journalistisesta sisällöstä ja sen mainonnasta. Näiden tiedonlajien väliseen jännitteeseen puututaan myös Journalistin ohjeissa: ”Otsikoille, ingresseille, kansija kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.” Tabloidien historiasta tiedetään, että irtonumeromyynnin kannalta lööppiotsikoiden tehokkaimpia koukkuja ovat julkisuuden henkilöiden yllättävät kuolemat, kansallisesti merkittäviksi tulkitut urheiluvoitot sekä yleisön mielissä lähelle sattuviksi koetut suuronnettomuudet ja -tuhotyöt. Pasi Kivioja havaitsi Alaston lööppi -gradusssaan (2004), että tämä päti hyvin myös vuoden 2002 IltaSanomien lööppien ja etusivujen pääaiheiden valintoihin. Niistä yli puolet käsitteli julkisuuden henkilöitä, melkein kolmannes rikoksia ja niiden seuraamuksia sekä noin joka kymmenes onnettomuuksia. Samaan aineistoon kuuluneet otsikot olivat sävyltään enimmäkseen kielteisiä, ja niissä kerrotuista rikoksista suurin osa koski väkivallantekoja. Pistokoe lähimmälle lehtikioskille osoittaa, että ainakaan kovin suuria muutoksia ei iltapäivälehtien mainonnassa ole tämän jälkeen tapahtunut. MITEN LÖÖPIT KOETA AN? Lööppien psykologiasta väitellyt Sini Setälä puntaroi Psykologia-lehdessä (3/2015), miten ihmiset – vahvaksi kokemastaan mediakriittisyydestä huolimatta – jäsentävät lööppien kautta todellista ympäristöään. Negatiiviset uutiset herättävät pelkoa ja muita omaan elämään peilautuvia tunteita, vaikka vastaavien tapahtumien osuminen omalle kohdalle olisi kuinka epätodennäköistä. Olennainen kysymys onkin, minkä verran väkivallan näkyminen jatkuvasti lööpeissä osaltaan normalisoi väkivallan roolia kulttuurissamme. Vaikeasti tutkittava kysymys puolestaan on se, voiko joku väkivaltaan taipuvainen tämän takia päätyä helpommin sitä myös käyttämään. Lööppiväkivallan tunnistettujen kielteisten oheisvaikutusten takia jopa mainostajien oma Mainonnan eettinen neuvosto (MEN) on puuttunut etenkin lapsiin kohdistuvan väkivallan käyttämiseen iltapäivälehtien myynninedistämisessä. Sylttytehtaalla tätä ei helposti niellä. Vuonna 2006 Iltalehti vastasikin kritiikkiin katumainoskampanjalla. Siinä käytetty slogan ”Jos sinä lyöt lasta, me iskemme takaisin. Perheväkivalta ei ole yksityinen asia” antoi ymmärtää, että lapsiin kohdistuvasta väkivallasta kertovat lööpit ovat pikemminkin taistelua väkivaltaa vastaan. Voima kommentoi heti tuoreeltaan kampanjan ilmeistä tekopyhyyttä vastamainoksen muodossa. Siinä slogan mestaroitiin satiiriseen muotoon: ”Kun sinä lyöt lasta, me lyömme sillä rahoiksi. Hyvä lööppi rikastuttaa katukuvaa, lapsen mieltä ja meitä.” TÄLLAISIA VASTAMAINOKSIA on julkaistu Voimassa lehden perustamisvuodesta 1999 alkaen. Niiden idea ei ole myydä mitään, vaan mainoksia imitoivan muodon kautta niissä kommentoidaan kohteena olevaan viestintään kätkettyjä manipulaatiopyrkimyksiä. Viereisellä sinulla julkaistu vastamainos on tehty yhteistyössä Nuorten Ääni -toimituksen nuorten kanssa. Työryhmässä tutkittiin ensin lööppejä ja niistä etsittiin usein toistuvia ryhmiä. Perinteisten julkkisten ohella huomio kiinnittyi siihen minkä laisissa rooleissa esiintyvät esimerkiksi nuoret. vanhemmat ja pomot. Analyysinäkökulmaksi valikoitui taas ajatus siitä, miten otsikoissa pyritään vetoamaan samaan aikaan sekä ihmisten turvallisuuden tunteeseen että luomaan kuvia turvallisuutta horjuttavista uhkista. Parodian pääkärki jalostui tätä kautta siihen, miten lapset, nuoret ja työntekijät voivat näyttäytyä jopa yhtä aikaa uhkana ja uhreina. Samassa vastamainoksessa ihmisille uhkaa edustaviksi onnettomuuksiksi ovat kääntyneet myös normaali luonnonilmiö, enemmän auton kuin kuljettajan syyksi määrittyvä kolari ja viihdejulkkiksen keksityn oloinen vastoinkäyminen. Lisää Voiman vastamainoksia täällä: www.voima.fi/vastamainokset Artikkeli Vo im a 10 /2 00 6
4 / 2018 • 13 To im itu ks ell ist a ain eis to a
M AALISKUUSTA alkaen mediakuluttaja on saattanut havaita lehdessään tai televisiouutisissa sinisen V-merkin. Kyse on Julkisen sanan neuvoston eli JSN:n vastuullisen journalismin kampanjasta. Sen tarkoituksena on kertoa, mitkä mediat haluavat liputtaa alan yhteisten eettisten toimintakäytäntöjen puolesta. Mutta eikö hyveelliseksi julistautuminen ole hiukan epäilyttävää, kukas nyt puutteitaan julistaisi? ”Tämä ei tietenkään tarkoita, että nämä mediat lupaisivat, että heidän uutisointinsa olisi aina virheetöntä. Kyseessä on ilmoitus sitoutumisesta siihen, että kaikki tiedot tarkistetaan lähdekriittisesti ja että kun virheitä sattuu, ne korjataan”, vastaa JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström. JSN on joukkoviestinnän kustantajien ja toimittajien vuonna 1968 perustama vapaaehtoinen itsesääntelyelin. Neuvostoon valitut tiedotusvälineiden ja yleisön edustajat tulkitsevat Journalistin ohjeita ja antavat lausuntoja sananvapauteen liittyvissä asioissa. VAIKKA KAMPANJASTA saatu palaute on ollut pääosin myönteistä, sosiaalisessa mediassa on kuplinut kapinahenkeäkin. ”On tietenkin tahoja, jotka haluavat hämärtää aidon journalismin eroa muihin julkaiJäsenetuna Libero! vasemmistonuoret.fi Takuutulo mukana tapahtumissa: PARANTAMISEKSI Allekirjoita aloite: takuutulo.fi PERUSTURVAN TAKUUTULOSTA KANSALA ISALOITE 26.-27.5. Maailma Kylässä -festivaali Suomi ilman köyhyyttä -keskustelutilaisuus 26.5. klo 13:10 Paikka: Taiga-lava, Kansallisteatterin Lavaklubi Keskustelemassa mm. presidentti Tarja Halonen, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen sekä köyhyystutkija Maria Ohisalo. Keskustelua johtaa Robert Sundman. Lisäksi esittelypöytä Rautatientorin Kestävä kehitys teemaosastolla. 7.6. Seminaari köyhyyden vähentämisestä ja Takuutulo -kansalaisaloitteesta klo 12-16 Helsingissä Keskustelemassa järjestöjen edustajia. 13.-16.6. European Minimum Income Journey -bussikiertue 13.6. Helsinki, Senaatintori klo 10-18 14.6. Tampere, Keskustori klo 11-18 sekä Kaupungin köyhyystyöryhmän ja Kuka kuuntelee köyhää -verkoston keskustelutilaisuus Valtuustosalissa klo 14-16.30 15.6. Turku, Kävelykatu klo 11-15 Lisätietoja: www.eapn.fi tilaukset@kansanuutiset.fi | p. 09 7596 0208 www.kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu TuTusTumisTarjous Kiitos, tilaan Kansan Uutiset Valitsen tilaajalahjaksi Sukat, koko 36–39 Sukat, koko 40–43 Sukat, koko 44–47 Kangaskassi En halua tilaajalahjaa Määräaikainen 5 kk/49 € Kestotilaus 6 kk/81 € Kestotilaus 12 kk/159 € Näköislehti kestotilaus 12 kk/87 € Nimi Osoite Puhelin/sähköposti Maksajan nimi, jos eri kuin tilaaja Osoite Kansan Uutiset Tunnus 5005075 00003 vastauslähetys 5?kk?LEHDET + tilaajalahja VAIN 49 € POSTiMaKSu MaKSETTu Tilaushinnat sis. painetun lehden alv 10 % sekä näköislehden alv 24%. Hinnat voimassa kotimaassa.
4 / 2018 • 15 Kolumni JSN:n puheenjohtaja Elina Grundströmin mielestä vastuullisen journalismin tunnistaa lähdekriittisyydestä. TEKSTI TUOMAS RANTANEN KUVA ELSA PIELA M AALISKUUSTA alkaen mediakuluttaja on saattanut havaita lehdessään tai televisiouutisissa sinisen V-merkin. Kyse on Julkisen sanan neuvoston eli JSN:n vastuullisen journalismin kampanjasta. Sen tarkoituksena on kertoa, mitkä mediat haluavat liputtaa alan yhteisten eettisten toimintakäytäntöjen puolesta. Mutta eikö hyveelliseksi julistautuminen ole hiukan epäilyttävää, kukas nyt puutteitaan julistaisi? ”Tämä ei tietenkään tarkoita, että nämä mediat lupaisivat, että heidän uutisointinsa olisi aina virheetöntä. Kyseessä on ilmoitus sitoutumisesta siihen, että kaikki tiedot tarkistetaan lähdekriittisesti ja että kun virheitä sattuu, ne korjataan”, vastaa JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström. JSN on joukkoviestinnän kustantajien ja toimittajien vuonna 1968 perustama vapaaehtoinen itsesääntelyelin. Neuvostoon valitut tiedotusvälineiden ja yleisön edustajat tulkitsevat Journalistin ohjeita ja antavat lausuntoja sananvapauteen liittyvissä asioissa. VAIKKA KAMPANJASTA saatu palaute on ollut pääosin myönteistä, sosiaalisessa mediassa on kuplinut kapinahenkeäkin. ”On tietenkin tahoja, jotka haluavat hämärtää aidon journalismin eroa muihin julkaisemisen muotoihin. Silloin on usein tarkoitus levittää omia mielipiteitä eikä tosiasioihin perustuvaa informaatiota”, huokaa Grundström. Miten journalismin ja valejournalismin erottaminen ylipäänsä onnistuu? ”Puhtaan motiivin mediat toimivat journalististen pelisääntöjen mukaan, ja niille on yleensä tärkeää tuoda se esiin. Netissä on myös paljon itsenäistä mielipidekirjoittelua, joka ei ole journalismia. Esimerkiksi hyvät bloggaajat kertovat kuitenkin henkilöllisyytensä, taustansa ja juttuihin liittyvät sidonnaisuutensa. Silloin kun tiedon alkuperä on epäselvempi, jokaisen oma lähdekriittisyys on erityisen tärkeää.” Grundström tähdentää myös, ettei media ole yhtenäinen monoliitti, joka puuhaa porukalla salaliittoa. ”Tiedotusvälineillä on erilaisia toimituksellisia linjoja silloinkin, kun ne sitoutuvat yhteisiin pelisääntöihin. Mediatalojen välillä on myös niin kova skuuppikilpailu, että on vaikea uskoa niiden piilottelevan yhdessä suurta väärinkäytöstä.” VASTUULLISELLA medialla on muitakin uhkia kuin valemedia. Vaikka eletään nousukautta, mediassa toistuvat tavan takaa uutiset uusista toimittajien irtisanomisista. ”Netissä tarjolla oleva ilmainen sisältö on vienyt tuloja perinteiseltä medialta. Silti on myös sellaista kehitystä, että luotettavaa media arvostetaan ja siitä halutaan jopa maksaa”, tuumii Grundström. Onko eettisyys siis taloudellisestikin kannattavaa brändin rakennusta? ”Valehtelu on ilmaista ja tarkistamattomien juttujen tekeminen halpaa. Minusta on oikein, että ne mediat, jotka tekevät valtavasti töitä pyrkies sään luotettavan tiedon välittämiseen, saavat siitä taloudellistakin hyötyä.” Grundström kantaa huolta myös toimittajiin kohdistuvasta vihapuheesta. Se voi aiheuttaa itsesensuuria, jolloin tärkeitä asioita jää käsittelemättä. ”Lisäksi lehdistönvapaus on heikentynyt myös demokraattisissa maissa ja jopa Euroopassa, kuten Unkarissa. Kun vaalikampanjoissaan valeuutisia käyttävät tahot pääsevät valtaan, he usein ryhtyvät toteuttamaan vanhanaikaista valtiototalitarismia ja rajoittamaan sananvapautta.” Silti Open Society Instituten tuoreen tutkimuksen mukaan Suomessa vastustuskyky valeuutisia kohtaan on Euroopan vahvinta. ”Täällä ollaan pärjätty hyvin, mutta on oltava valppaana. Vastuullisen journalismin kampanja tukee juuri tätä.” www.vastuullistajournalismia.fi Sota valemediaa vastaan Jäsenetuna Libero! vasemmistonuoret.fi Takuutulo mukana tapahtumissa: PARANTAMISEKSI Allekirjoita aloite: takuutulo.fi PERUSTURVAN TAKUUTULOSTA KANSALA ISALOITE 26.-27.5. Maailma Kylässä -festivaali Suomi ilman köyhyyttä -keskustelutilaisuus 26.5. klo 13:10 Paikka: Taiga-lava, Kansallisteatterin Lavaklubi Keskustelemassa mm. presidentti Tarja Halonen, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen sekä köyhyystutkija Maria Ohisalo. Keskustelua johtaa Robert Sundman. Lisäksi esittelypöytä Rautatientorin Kestävä kehitys teemaosastolla. 7.6. Seminaari köyhyyden vähentämisestä ja Takuutulo -kansalaisaloitteesta klo 12-16 Helsingissä Keskustelemassa järjestöjen edustajia. 13.-16.6. European Minimum Income Journey -bussikiertue 13.6. Helsinki, Senaatintori klo 10-18 14.6. Tampere, Keskustori klo 11-18 sekä Kaupungin köyhyystyöryhmän ja Kuka kuuntelee köyhää -verkoston keskustelutilaisuus Valtuustosalissa klo 14-16.30 15.6. Turku, Kävelykatu klo 11-15 Lisätietoja: www.eapn.fi Mitä yhteistä on journalistilla ja mediakasvattajalla? ISTUIN JOKIN AIKA sitten keskisuuren yläkoulun opettajainhuoneessa sivistyneesti teetä siemaillen. Ympärilläni pieni joukko opettajia keskusteli journalismista. ”Nykyajan journalistit ovat sielunsa myyneitä hempukoita”, esitti eräs kokenut kansan kynttilä. ”Luotettavatkin mediat sortuvat jo klikkiotsikoihin ja kirjoittavat hakukoneoptimointi edellä.” ”Sosiaalinen media on herkkuluu, jota vallan vahtikoira nuoleskelee”, jatkoi toinen. ”Se ei vain vielä tiedä, että luu on myrkytetty.” Kesken kaiken koulun kello soi ja opettajat hajaantuivat luokkiinsa mediakasvattamaan z-sukupolven teinejä. Jäin pohtimaan herkkuluun tematiikkaa. Sosiaalisesta mediasta on vähitellen muotoutunut medioiden media, jossa perinteiset tiedotusvälineet kilpailevat huomiosta. Yksityishenkilöiden keskustelut siirtyvät pienempiin samanhenkisten piireihin. Kohta vain ammattitrollaajat jaksavat enää räksyttää. MEDIAN MURROKSESSA on pohjimmiltaan kyse siitä, että perinteiset mediat menettävät mainostuloja suurille verkossa toimiville teknologiayrityksille. Ikävästi tilanne on jo nyt kärjistynyt sellaiseksi, että yleisö vastaanottaa journalistien huolella kokoamat uutiset vanhaan tapaan passiivisesti. Kun ihminen haluaa aktiivisesti hakea tietoa, hän etsii netistä ja antautuu huolettomasti algoritmien vietäväksi. On surullista, että myös aktiivinen mediankäyttö ajaa meidät mediakupliin. Jos vain jotenkin saisimme ohjattua tiedon etsijät yli kaiken roskan, luotettavien medialähteiden äärelle. Se olisi media-alan lottovoitto. Mediakasvatuksella tämä tietysti onnistuisi. Mediakasvatuksen tavoitteena on tuottaa aktiivisia ja medialukutaitoisia kansalaisia, joille tiedon alkuperällä on merkitystä. Aidosti medialukutaitoinen yleisö on jokaisen journalistin märkä päiväuni. LASTEN JA NUORTEN mediakasvatus ei voi olla sitä, että kouluissa mollataan nykyajan journalisteja tai veistellään herkkuluuvitsejä. Media-alan on itse perusteltava roolinsa, selitettävä valintojaan ja avattava tuotantojensa ja digitaalisten palveluidensa rakenteet yleisön tarkasteltaviksi. Mitä yhteistä on tulevaisuuden journalistilla ja mediakasvattajalla? Kaikki vai ei mitään? On tyhmää sysätä mediakasvatustyö vain koulujen vastuulle, mutta yksittäisen rivitoimittajan kädet ovat nykyisellään sidotut. Tarvitaan uskaliaita ja persoonallisia mediakasvatusstrategioita ja täydennyskoulutusta. Journalismin tulisi aina olla medialukutaidon kohde ja väline. Ihannemaailmassa tiedotusvälineiden mediakasvatustyö olisi itsellistä ja moniäänistä. Jos media-alan toimijat tekevät mediakasvatustyötä aina vain yhteisissä hankkeissa ”yhteisen asian puolesta”, se muuttuu niljakkaaksi promootiotyöksi. Sellainen ärsyttää opettajia, jotka tällä hetkellä hoitavat mediakasvatustyön myös journalistien puolesta. MAIJA PUSKA Kir joit taja on toim itta ja ja m ed iak asv atu kse n asia ntu ntij a.
200 lehteä maailman avartamiseen. Tutustu ja tilaa omasi! KULTTUURI-, MIELIPIDEJA TIEDELEHTIEN LIITTO KULTTI RY. WWW.KULTTIKISKA.FI • KULTTI@KULTTI.NET • 044 755 5158 KULTTIKISKA.FI Uteliaiden ihmisten digitaalinen lehtikioski YDIN Ydin on niille, joille väkivallattomuus ja vastuu maailmasta ovat intohimo.Tilaa oma lehtesi printtinä tai digitaalisena. Tee meille myös palvelus, kysy Ydin-lehteä kirjastostasi. Mielipideja kulttuurilehtiä tarvitaan. 4 numeroa vuodessa. Vuositilaushinta 35/28 (kesto)/20 e (opiskelijat/työttömät). Irtonumero 9 euroa Tilaukset: ydin@ydinlehti.fi www.ydinlehti.fi HISTORIALLINEN AIKAKAUSKIRJA Historiallinen Aikakauskirja on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä tieteellinen aikakauslehti, jonka parissa viihtyvät sekä ammattitutkijat että historian harrastajat. Lehti syventää ajankohtaisten ilmiöiden taustoja ja tarjoaa uusia näkökulmia menneisyyden tapahtumiin. Tilaukset: www.historiallinenaikakauskirja.fi/tilaukset KULTTUURIVIHKOT Yhteiskunnallinen kulttuurilehti. Työväki ja sivistyneistö – yhdessä edistyksen puolesta! 6 numeroa vuodessa. Kestotilaus 44 e / vuosi, määräaikainen 51 e / vuosi. Tarjous: Ensimmäiset puoli vuotta vain 16,90 e (kesto). tilaus@kulttuurivihkot.fi / (09) 4114 5369 www.kulttuurivihkot.fi KANSANMUSIIKKI-LEHTI Kansanmusiikissa rikotaan rajoja. Paljon uutta ja hieman vanhaa kansanmusiikkia maailmanmusiikkia unohtamatta. Neljä numeroa vuodessa ja joulukuussa liite-cd. Suomen Kansanmusiikkiliiton jäsenille jäsenetu. Vanhat ilmaiseksi: lehtiluukku.com. kansanmusiikki-lehti.fi lehti@kansanmusiikkiliitto.fi puh. 045 671 1868 YLIOPISTO-LEHTI Yliopisto-lehti esittelee viimeisimmät tutkimukset, ajattomimmat analyysit, tietävimmät tutkijat ja ihastuttavimmat ilmiöt. Tiedettä rakkaudella Helsingin yliopistosta. Kaikille. Kestotilaus (10 numeroa) 45 e Opiskelijan kestotilaus (10 numeroa) 22 e Tutustumistilaus (5 numeroa) 15 e Tilaukset: helsinki.fi/fi/tilaa-yliopisto-lehti VAPAA AJATTELIJA Sekulaarin kulttuurin, yhdenvertaisuuden, katsomusvapauden, tiedepohjaisen maailmankuvan, kriittisen ja rationaalisen ajattelun sekä humanismin äänenkannattaja. Julkaisija Vapaa-ajattelijain Liitto ry on uskonnottomien edunvalvonta-, ihmisoikeusja kulttuurijärjestö. Ilmestyy neljä numeroa vuodessa; http://vapaa-ajattelijat.fi/va-lehti; tilaushinta 30 euroa, val@vapaa-ajattelijat.fi SKROLLI Skrolli on suomalainen tietokonekulttuurin erikoislehti tee-se-itsetekijälle, koodaajalle, elektroniikan rakentelijalle, pelaajalle. Paperisena tai digitaalisena. Vuositilaus 38 €: tilaaskrolli.fi LAPSEN MAAILMA Tilaa Lastensuojelun Keskusliiton mainio kuukausilehti! Saat ennakkoluulotonta ja painavaa tietoa (viihdyttävässä muodossa) lasten ja perheiden arjesta. Pysyt ajan tasalla myös liittymällä Lapsen Maailman uutiskirjeen lukijoiden joukkoon. 11 numeroa vuodessa. 74 euroa (kesto), 86 euroa (12 kk), 58 euroa (6 kk), 57 euroa (12 kk opiskelijat) www.lapsenmaailma.fi TIEDONANTAJA Yhdistää teorian ja taistelun. Uudistunut, 52-sivuinen Tiedonantaja ilmestyy kerran kuukaudessa paperilla ja verkossa. Tilaushinta 12kk 95 / 70 eur (työttömät ja opiskelijat), irtonumero 8 eur. Tilaukset www.tiedonantaja.fi ja (09) 774 3810 PERUSTE Peruste on verkkolehti, joka edistää kriittistä ja perusteltua yhteiskunnallista keskustelua. Lehteä julkaisee ajatuspaja Vasemmistofoorumi. Lue maksutta: perustelehti.fi Seuraa Facebookissa: facebook.com/perustelehti KIRJASTOLEHTI Kirjastolehti on raikas kulttuurilehti ja kirjastojen ääni. Tutustu sisältöön www.kirjastolehti.fi SOLIDAARISUUS Solidaarisuus rakentaa maailmaa, jossa yksikään nainen ei kärsi väkivallasta eikä kukaan elä köyhyydessä. Lue laatujuttuja globaaleista teemoista ja ihmisten arjesta. Ilmestyy kerran vuodessa. Ilmainen. solidaarisuus@solidaarisuus.fi www.solidaarisuus.fi TÄHTIVAELTAJA Suomen paras scifi-, fantasiaja kauhukulttuurilehti. Käsittelyssä kirjallisuus, elokuvat, sarjakuvat ja tv-sarjat. Mukana artikkelit, haastattelut, novellit ja arvostelut. Neljä 100-sivuista numeroa vuodessa. Ilman on paha elää! Vuosikerta 29 e www.tahtivaeltaja.com www.tahtivaeltajablogi.com ANANDA Suomen luetuin joogalehti on uudistunut! Entistä kätevämmän kokoisen lehden sivuilla puhutaan kevyttä ja raskasta asiaa joogasta ja meditaatiosta sekä tutustutaan mielenkiintoisiin joogeihin Suomessa ja ulkomailla. 4 numeroa vuodessa 25/30 euroa. toimitus@anandalehti.fi www.anandalehti.fi ANTIMILITARISTI Sota on rikos ihmiskuntaa vastaan, siksi Antimilitaristi! Lehti julkaisee kiinnostavimmat raportit militarismin vastaisesta toiminnasta ja parhaat pohdinnat väkivallattoman maailman rakentamisesta. Vuositilaus (4 numeroa) 15 euroa. Tilaukset toimisto@akl-web.fi. Aseistakieltäytyjäliiton jäsenille ilmaiseksi kotiinkannettuna. Verkkoversio antimilitaristi.fi. LIBERO Nuortenlehti politiikasta, aktivismista ja kulttuurista. Vuositilaus (4 numeroa) 20 euroa. Maksutta Vasemmistonuorten jäsenille ja vuodeksi myös alle 30-vuotiaille koululaisille/opiskelijoille/työttömille. >> liberolehti.fi & facebook.com/liberolehti
200 lehteä maailman avartamiseen. Tutustu ja tilaa omasi! KULTTUURI-, MIELIPIDEJA TIEDELEHTIEN LIITTO KULTTI RY. WWW.KULTTIKISKA.FI • KULTTI@KULTTI.NET • 044 755 5158 KULTTIKISKA.FI Uteliaiden ihmisten digitaalinen lehtikioski YDIN Ydin on niille, joille väkivallattomuus ja vastuu maailmasta ovat intohimo.Tilaa oma lehtesi printtinä tai digitaalisena. Tee meille myös palvelus, kysy Ydin-lehteä kirjastostasi. Mielipideja kulttuurilehtiä tarvitaan. 4 numeroa vuodessa. Vuositilaushinta 35/28 (kesto)/20 e (opiskelijat/työttömät). Irtonumero 9 euroa Tilaukset: ydin@ydinlehti.fi www.ydinlehti.fi HISTORIALLINEN AIKAKAUSKIRJA Historiallinen Aikakauskirja on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä tieteellinen aikakauslehti, jonka parissa viihtyvät sekä ammattitutkijat että historian harrastajat. Lehti syventää ajankohtaisten ilmiöiden taustoja ja tarjoaa uusia näkökulmia menneisyyden tapahtumiin. Tilaukset: www.historiallinenaikakauskirja.fi/tilaukset KULTTUURIVIHKOT Yhteiskunnallinen kulttuurilehti. Työväki ja sivistyneistö – yhdessä edistyksen puolesta! 6 numeroa vuodessa. Kestotilaus 44 e / vuosi, määräaikainen 51 e / vuosi. Tarjous: Ensimmäiset puoli vuotta vain 16,90 e (kesto). tilaus@kulttuurivihkot.fi / (09) 4114 5369 www.kulttuurivihkot.fi KANSANMUSIIKKI-LEHTI Kansanmusiikissa rikotaan rajoja. Paljon uutta ja hieman vanhaa kansanmusiikkia maailmanmusiikkia unohtamatta. Neljä numeroa vuodessa ja joulukuussa liite-cd. Suomen Kansanmusiikkiliiton jäsenille jäsenetu. Vanhat ilmaiseksi: lehtiluukku.com. kansanmusiikki-lehti.fi lehti@kansanmusiikkiliitto.fi puh. 045 671 1868 YLIOPISTO-LEHTI Yliopisto-lehti esittelee viimeisimmät tutkimukset, ajattomimmat analyysit, tietävimmät tutkijat ja ihastuttavimmat ilmiöt. Tiedettä rakkaudella Helsingin yliopistosta. Kaikille. Kestotilaus (10 numeroa) 45 e Opiskelijan kestotilaus (10 numeroa) 22 e Tutustumistilaus (5 numeroa) 15 e Tilaukset: helsinki.fi/fi/tilaa-yliopisto-lehti VAPAA AJATTELIJA Sekulaarin kulttuurin, yhdenvertaisuuden, katsomusvapauden, tiedepohjaisen maailmankuvan, kriittisen ja rationaalisen ajattelun sekä humanismin äänenkannattaja. Julkaisija Vapaa-ajattelijain Liitto ry on uskonnottomien edunvalvonta-, ihmisoikeusja kulttuurijärjestö. Ilmestyy neljä numeroa vuodessa; http://vapaa-ajattelijat.fi/va-lehti; tilaushinta 30 euroa, val@vapaa-ajattelijat.fi SKROLLI Skrolli on suomalainen tietokonekulttuurin erikoislehti tee-se-itsetekijälle, koodaajalle, elektroniikan rakentelijalle, pelaajalle. Paperisena tai digitaalisena. Vuositilaus 38 €: tilaaskrolli.fi LAPSEN MAAILMA Tilaa Lastensuojelun Keskusliiton mainio kuukausilehti! Saat ennakkoluulotonta ja painavaa tietoa (viihdyttävässä muodossa) lasten ja perheiden arjesta. Pysyt ajan tasalla myös liittymällä Lapsen Maailman uutiskirjeen lukijoiden joukkoon. 11 numeroa vuodessa. 74 euroa (kesto), 86 euroa (12 kk), 58 euroa (6 kk), 57 euroa (12 kk opiskelijat) www.lapsenmaailma.fi TIEDONANTAJA Yhdistää teorian ja taistelun. Uudistunut, 52-sivuinen Tiedonantaja ilmestyy kerran kuukaudessa paperilla ja verkossa. Tilaushinta 12kk 95 / 70 eur (työttömät ja opiskelijat), irtonumero 8 eur. Tilaukset www.tiedonantaja.fi ja (09) 774 3810 PERUSTE Peruste on verkkolehti, joka edistää kriittistä ja perusteltua yhteiskunnallista keskustelua. Lehteä julkaisee ajatuspaja Vasemmistofoorumi. Lue maksutta: perustelehti.fi Seuraa Facebookissa: facebook.com/perustelehti KIRJASTOLEHTI Kirjastolehti on raikas kulttuurilehti ja kirjastojen ääni. Tutustu sisältöön www.kirjastolehti.fi SOLIDAARISUUS Solidaarisuus rakentaa maailmaa, jossa yksikään nainen ei kärsi väkivallasta eikä kukaan elä köyhyydessä. Lue laatujuttuja globaaleista teemoista ja ihmisten arjesta. Ilmestyy kerran vuodessa. Ilmainen. solidaarisuus@solidaarisuus.fi www.solidaarisuus.fi TÄHTIVAELTAJA Suomen paras scifi-, fantasiaja kauhukulttuurilehti. Käsittelyssä kirjallisuus, elokuvat, sarjakuvat ja tv-sarjat. Mukana artikkelit, haastattelut, novellit ja arvostelut. Neljä 100-sivuista numeroa vuodessa. Ilman on paha elää! Vuosikerta 29 e www.tahtivaeltaja.com www.tahtivaeltajablogi.com ANANDA Suomen luetuin joogalehti on uudistunut! Entistä kätevämmän kokoisen lehden sivuilla puhutaan kevyttä ja raskasta asiaa joogasta ja meditaatiosta sekä tutustutaan mielenkiintoisiin joogeihin Suomessa ja ulkomailla. 4 numeroa vuodessa 25/30 euroa. toimitus@anandalehti.fi www.anandalehti.fi ANTIMILITARISTI Sota on rikos ihmiskuntaa vastaan, siksi Antimilitaristi! Lehti julkaisee kiinnostavimmat raportit militarismin vastaisesta toiminnasta ja parhaat pohdinnat väkivallattoman maailman rakentamisesta. Vuositilaus (4 numeroa) 15 euroa. Tilaukset toimisto@akl-web.fi. Aseistakieltäytyjäliiton jäsenille ilmaiseksi kotiinkannettuna. Verkkoversio antimilitaristi.fi. LIBERO Nuortenlehti politiikasta, aktivismista ja kulttuurista. Vuositilaus (4 numeroa) 20 euroa. Maksutta Vasemmistonuorten jäsenille ja vuodeksi myös alle 30-vuotiaille koululaisille/opiskelijoille/työttömille. >> liberolehti.fi & facebook.com/liberolehti
18 • 4 / 2018
4 / 2018 • 19 TEKSTI HELI YLI-RÄISÄNEN KUVAT VELDA PARKKINEN Media hyvän palveluksessa Ina Mikkola pyrkii kohti parempaa maailmaa journalististen valintojen kautta. T OIMITTAJA Ina Mikkolan dokumenttisarja Ina <3 porno alkoi televisiossa tänä keväänä. Sarjassa Mikkola vuoroin nauraa ihastuksesta ja vuoroin itkee liikutuksesta. Tästä hän on saanut palautetta – hyvässä ja pahassa. ”Ajatus objektiivisesta toimittajasta on paradoksi. Mä ajattelen, että jos toimittaja ottaa kantaa ja on rohkeasti oma itsensä, silloin hänen tekemänsä journalismi on ainakin läpinäkyvää. Vaarallisempaa on sellainen näennäinen objektiivisuus, kun vaikuttaminen ja toimittajan valinnat ovat piilossa. Jos sanoo suoraan, että mä olen tällainen ja olen tätä mieltä, katsoja tietää, mistä näkökulmasta asiaa käsitellään.” Mikkola tähdentää, että hänkin tekee valintoja ja rajaa, mitä ohjelmassa näytetään ja mitä leikataan pois. ”Toimittaja käyttää aina valtaa.” Mikkolaa ajaa yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuus. Tärkeitä asioita hänelle ovat tasa-arvo, moniäänisyys ja oikeudenmukaisuus. Ina <3 porno -ohjelmassaan Mikkola on laajentanut pornon tekijäkuvaa valkoisista cis-heteromiehistä ja päästänyt ääneen muita tekijöitä: rodullistettuja, naisia, queereja, transsukupuolisia. ”Toimittajana mulle on tärkeää se viesti tai ideologia, jota ajan, se miten käytän valtaa. En halua edistää mielestäni huonompaa maailmaa. Enkä halua jutuillani lietsoa vahingollisia ajatuksia ja stereotypioita.” Mikkola muistuttaa, että jokaisen yksilön tarina on erilainen. Mitä tahansa aihetta käsitellessä on olennaista kuunnella niitä, joita asia todellisuudessa koskee. ”Esimerkiksi nuorten, vanhusten tai maahanmuuttajien kohdalla asianosaisten sijaan ääneen päästetään usein joku muu. Liian usein ihmisryhmät nähdään kapeasti, ei nähdä, että esimerkiksi jokaisen asunnottoman tilanne on yksilöllinen. Ja vaikka mä toimittajana haluan tuoda esiin erilaisten ihmisten tarinoita, niin pyrin siihen, etten puhu heidän puolestaan vaan heidän kanssaan.” Vastuulliseen tekemiseen kuuluu myös vastuullisuus yhteistyötahoista. ”On tahoja ja brändejä, joiden kanssa en halua olla yhteistyössä, mutta näissäkin pitää joskus miettiä, et voiko rajaa venyttää. Mikään ei ole mustavalkoista, mutta joissain asioissa olen ehdottomampi.” VANTA ALLA SYNTYNYT ja kasvanut Mikkola sanoo olleensa aina luova. Jo nuorena hän ohjasi, käsikirjoitti ja leikkasi omia leffojaan. Toimittajan ammattia kin hän päätyi kokeilemaan ensimmäistä kertaa jo lukioiässä. ”Mulla oli kaikenlaisia projekteja: tein lännenelokuvia, animaatio-actionelokuvia ja toimitin omaa noitakirjaa. Kallion ilmaisutaidon lukiossa puheilmaisun opettaja kertoi, että Helsingin nuorisoasiainkeskus on nuorten aloitteesta perustamassa Nuorten ääni -toimitusta, jossa olisi potentiaalisesti mahdollisuus tehdä juttuja eri medioihin. Koska halusin kehittää kuvausja leikkaustaitojani, päätin mennä perustamiskokoukseen, vaikka jännitti. Se on ollut elämäni suurimpia päätöksiä.” Nuorten ääni -toimitus imaisi Mikkolan mukaansa. Hän vietti toimituksessa kaiken vapaa-aikansa. ”Siellä kasvoin ajattelijaksi ja mulle kirkastui, että medialla voi vaikuttaa ja että jokainen toimituksellinen valinta on vallankäyttöä: kuka jutut tekee, ketä haastatellaan, mistä näkökulmasta juttu on ja mitä jätetään pois. Mua ei varsinaisesti kasvatettu kotona aktiiviseksi vaikuttajaksi, sen teki Nuorten ääni -toimitus. Mun isä on poliisi ja äiti lehtori. En tule sellaisesta kulttuurikodista, jossa opetettaisiin tällaisia asioita. Perhe on kyllä tukenut mua kaikessa, mutta sieltä ei ole tullut esimerkkiä aktivismiin ja vaikuttamiseen.” LUKION JÄLKEEN Mikkola pääsi Metropolia-ammattikorkeakouluun elokuvan ja television koulutusohjelmaan opiskelemaan tvja radiotyötä. Hänelle oli selvää, että asioita pitää päästä tekemään konkreettisesti eikä tyytyä pelkkään pohdiskeluun ja kirjojen pänttäämiseen. ”Olen saanut yleissivistykseni pitkälti tekemällä juttuja, koska juttuja tehdessä pitää oikeasti sisäistää käsittelemänsä aihe monipuolises
20 • 4 / 2018 ti. Pitää olla varma, että faktat ovat kohdillaan.” Opiskelua oli kestänyt vasta pari vuotta, kun Mikkola bongasi, että Ylen Hullu juttu -asiaohjelmaan haettiin toimittajaa. ”Olin ajatellut, että se olisi unelmaduuni valmistuttuani. Koulu oli vielä kesken, mutta päätin kuitenkin hakea hommaa – olihan mulla 16-vuotiaasta saakka kokemusta Nuorten ääni -toimituksesta. Omaksikin yllätyksekseni tulin valituksi. Olin ihan et apua, nyt mun pitää tehdä ihan oikeasti, tässä ei ole tilaa harjoittelulle, nämä tulee televisiosta ulos!” Seuraavaksi tie vei Nuorten ääni -toimitukseen tv-tuottajan sijaisuuteen ja sen jälkeen Bassoradioon aamujuontajaksi. ”En ollut ajatellut radiota työkseni, koska liikkuva kuva on enemmän mun juttu, mutta sinne kuitenkin menin. Radiossa työskennellessä tajusin, miten suuri vaikutus sillä voi olla, että ihmiset herää joka aamu sun juttujen äärelle. Jotkut on tulleet sanomaan, että alkoivat vegaaneiksi, kun puhuin siitä joskus lähetyksessä. Onhan se iso vaikuttavuus, ja mä en ole koskaan halunnut paasata vaan jakaa tietoa faktapohjalta ja ilon kautta.” Mikkola työskenteli Bassoradiossa kaksi vuotta, mutta sitten tuli loppuun palaminen. Työ oli liian kuormittavaa. ”Duunia oli liika, eikä työtunnit riittäneet. Mun piti olla tosi tarkka, etten olisi jatkuvasti tehnyt ylitöitä – ja silti tein. Mua myös korpesi, että aamuradio on niin kevyt. Aamu on sellainen aika, että hevimpää kamaa on vaikea heittää, ja mä kuitenkin tykkään pureutua asioihin syvälle. En ollut enää onnellinen. Päätin, että vaikka jäisin tyhjän päälle, on pakko lähteä.” VUONNA 2015 Mikkola marssi muun muassa Madventuresia ja Sound Trackeria tuottavan GimmeYaWallettuotanto yhtiön juttusille. Hänellä oli valtava määrä ideoita tv-ohjelmiksi. ”Esittelin ekana ideani Ina <3 porno -ohjelmasta, ja toimitusjohtaja Elisa Pietarila sanoi, että tehdään se.” Meni vuosi ennen kuin kanava teki ostopäätöksen ohjelmasta. ”En osaa kuvitella, että mikään muu suomalainen tv-kanava kuin Sub olisi lopulta suostunut julkaisemaan ohjelman. Porno on sen verran tabuluontoinen aihe, vaikka mun ohjelma ei ole pornoa vaan käsittelee pornoa.” Mikkola tiedostaa, että ohjelmaideoiden ja aiheiden julkaisuun vaikuttavat monenlaiset tekijät. ”Kaupallisilla kanavilla on intressinsä mainostajien suhteen. Yleisradio kohtaa taas painetta veronmaksajien ja päättäjien suunnalta. On läppä, että vaikka meillä on näennäisesti vapaa systeemi julkaisemaan melkein mitä vaan, niin silti systeemillä on rajansa sille, mitä julkaistaan, tai ainakin sille, minkälaisella tyylillä tehtyjä ohjelmia julkaistaan. Mulla oli omasta ohjelmasta tietty visio. Oli upeaa, että se meni läpi. Se ei ole itsestään selvää tässä mediakentässä.” MIKKOLALLE suoraan tuleva palaute ohjelmasta on pää asiassa positiivista. ”Positiivisessa palautteessa kiitellään sitä, että heittäydyn ja olen oma itseni, toimittajana empaattinen ja haastateltavia kunnioittava. Ohjelma on ollut ihmisille voimaannuttava ja vaikuttanut positiivisesti itsetuntoon ja seksuaalisuuteen. Ohjelma on saanut ihmiset todella ajattelemaan ja arvioimaan myös omaa avoimuuttaan uudelleen.” Negatiiviset, henkilöön menevät palautteet lienevät enimmäkseen internetin syövereissä – niitä hän ei kaivele – mutta jotain Mikkola on saanut suoraankin. ”Negatiivisessa palautteessa eniten musta käytetty adjektiivi on ’ärsyttävä’. Mietin, että mitä sillä tarkoitetaan. Joillekin ärsyttävää on se, että olen oma itseni ja kerron mielipiteeni. Jonkun mielestä puhun ärsyttävästi, änkytän ja kimitän, joitakin ärsyttää kiroilu. Rusetti mun päässä on ruma, mun tatuoinnit on rumia. Joidenkin mielestä olen naiivi tyttönen, joka ei ymmärrä ihmiskauppaa pornon takana, ja mun perseeseen pitäisi työntää viisi dildoa, jotta tajuai sin, mitä se ala on. Sellainen palaute liittyy selvästi mun sukupuoleen, etenkin ulkonäön kommentointi. Ei miestoimittajalle sanottaisi moniakaan samoja asioita.” Mikkola ei vaivaudu vastaamaan haukkuviin kommentteihin ulkonäöstään, ja älykäs kritiikki on valitettavan vähissä. ”Negatiivisella palautteella on kuitenkin tavallaan paikkansa: positiivinen palaute kannustaa jatkamaan, mutta mun sukupuoleen ja ulkonäköön liittyvä nihkeä kommentointi tekee oikeastaan saman, koska siitä tulee fiilis, että pitää nähtävästi jatkaa normien rikkomista esimerkiksi sen suhteen, millainen naistoimittajan oletetaan olevan.” PORNOTUOTANNOSSA on paljon epäkohtia, hyväksikäyttöä ja epäeettisyyttä – siitä Mikkola on hyvin tietoinen. Ina <3 pornon näkökulma on kuitenkin ratkaisukeskeinen: miten tehdä pornoa eettisesti ja millaisia hyviä vaihtoehtoja on olemassa. ”Ohjelmassa on tarkoitus analysoida pornoa ja avata sen moninaisuutta. Pornohan on maailman kulutetuimpia mediasisältöjä, mutta sitä ei sisällytetä medialukutaitoon. Kun joku kritisoi