Voima 03/2017 - Lehtiluukku.fi

3/2017 HUHTIKUU | VOIMA.FI USKOMATON -LIITE LONDON UNDERGROUND • HUUHAA
Kamppi Rautatieasema Svenska Teatern Lu th eri n Pieni Roobertinkatu Uu de nm aa nk atu M an ne rh eim int ie ka tu Helsinki ihmefestival.fi #ihme2017 Theaster Gates & The Black Monks of Mississippi: The Black Charismatic 5.4. ELOKUVA Finnkino Tennispalatsi 6.4. KONSERTTI Temppeliaukion kirkko 6.–29.4. VIDEOINSTALLAATIO Pelastusarmeijan Temppeli 7.–8.4. PUHEJA ELOKUVAOHJELMA Kulttuuriareena Gloria Toimittaja Johanna Vehkoo sananvapaudesta, taiteilija Anna Tuori taiteen vapaudesta, taiteilijapuheenvuoroja kulttuurisesta omimisesta, kansainväliset puhujavieraat taiteen merkityksestä + paljon muuta VAPA A PÄÄS Y FUTURE FILM LAHJOITTAA 5 % ELOKUVALIPUN TUOTOSTA WWF:N ITÄMERI-TYÖLLE FUTURE FILM LAHJOITTAA 5 % DVD/BLU-RAY-LEVYN HINNASTA WWF:N ITÄMERI-TYÖLLE FUTURE FILM LAHJOITTAA 5 % ELOKUVALIPUN TUOTOSTA WWF:N ITÄMERI-TYÖLLE FUTURE FILM LAHJOITTAA 5 % DVD/BLU-RAY -LEVYN HINNASTA WWF:N ITÄMERI-TYÖLLE ARSVoima.indd 1 29.3.2017 11:59:33
Kamppi Rautatieasema Svenska Teatern Lu th eri n Pieni Roobertinkatu Uu de nm aa nk atu M an ne rh eim int ie ka tu Helsinki ihmefestival.fi #ihme2017 Theaster Gates & The Black Monks of Mississippi: The Black Charismatic 5.4. ELOKUVA Finnkino Tennispalatsi 6.4. KONSERTTI Temppeliaukion kirkko 6.–29.4. VIDEOINSTALLAATIO Pelastusarmeijan Temppeli 7.–8.4. PUHEJA ELOKUVAOHJELMA Kulttuuriareena Gloria Toimittaja Johanna Vehkoo sananvapaudesta, taiteilija Anna Tuori taiteen vapaudesta, taiteilijapuheenvuoroja kulttuurisesta omimisesta, kansainväliset puhujavieraat taiteen merkityksestä + paljon muuta VAPA A PÄÄS Y FUTURE FILM LAHJOITTAA 5 % ELOKUVALIPUN TUOTOSTA WWF:N ITÄMERI-TYÖLLE FUTURE FILM LAHJOITTAA 5 % DVD/BLU-RAY-LEVYN HINNASTA WWF:N ITÄMERI-TYÖLLE FUTURE FILM LAHJOITTAA 5 % ELOKUVALIPUN TUOTOSTA WWF:N ITÄMERI-TYÖLLE FUTURE FILM LAHJOITTAA 5 % DVD/BLU-RAY -LEVYN HINNASTA WWF:N ITÄMERI-TYÖLLE ARSVoima.indd 1 29.3.2017 11:59:33
ILMOITUS Vietnamilaisten Tan Minhin yksinhuoltajanaisten valmistamat mainiot makuupussit moneen käyttöön. 100% silkkiä. Näppärä lakana kyläilyyn ja kaikenlaisille retkille. Korvaa lakanat retkeilymajassa. Ihana iholla, ylelliset unet taattu. Paino vain 140 g ja mahtuu miniveskaan tai vaikka taskuun. Kulkee tavallisessa kirjekuoressa vaikka lahjaksi kaverille. Saatavilla eri väreissä. Rosebudin kirjakaupoista tai suoraan toimituksesta. Hinta 42 euroa kotiin postitettuna: tilaukset@voima.fi VOIMAN SILKKIMAKUUPUSSIT Saksasta alkunsa saaneen reformaation laineet löivät koko maailmaan. Vakaumuksellisen valkopesun ja mukisevan mustamaalauksen sijasta Reformaatio tarjoaa historiallisen kokonaiskatsauksen kulttuuria ja yhteiskuntaa syvään järistyttäneestä ilmiöstä. 29 euroa www.netn.fi PETER MARSHALL: REFORMAATIO SEPPO ZETTERBERG: UUSI VIRON HISTORIA Ilouutisia Virosta kiinnostuneille: nyt on saatavilla ajantasainen ja perusteellinen opus Viron historiasta, vieläpä mukana kulkevassa ke vyessä muodossa! Tämän luettuasi voit myhäillä tyytyväisenä seuraavalla Tallinnanreissulla: en ole tavisturisti vaan kunnioitan paikan kulttuuria ja menneisyyttä. www.finlit.fi/kirjat Syytös on ensimmäinen PohjoisKoreasta salakuljetettu kaunokirjallinen teos. Se on syvästi liikuttava novellikokoelma, joka ajoittuu 1990-luvulle ja kuvaa erityisesti Kim Jong-Ilin kautta. Se on silmät avaava kuvaus tavallisten ihmisten – miesten ja naisten, lasten ja aikuisten – elämästä suljetussa yhteiskunnassa, jonka arjesta ei juuri tiedetä. Kirjoittaja elää yhä Pohjois-Koreassa. kustantamo.sets.fi BANDI: SYYTÖS – 7 KERTOMUSTA POHJOIS-KOREASTA UUDET LUCKY LUKE & PIKO JA FANTASIO -ALBUMIT KOKO HUBARA: RUSKEAT TYTÖT 70-vuotiaan Lucky Luken tuorein pitkä seikkailu on hyvinkin ajankohtainen tarina siirtolaisista etsimässä Luvattua maata Villistä Lännestä. Uusi Piko ja Fantasio -albumi Mustien uhrien herra päättää vuonna 2014 ilmestyneessä Leopardinainenalbumissa alkaneen tarinan, mutta toimii itsenäisenä seikkailunakin. www.egmontkustannus.fi Koko Hubaran Ruskeat Tytöt on rohkea ja koskettava keskustelunavaus ruskeasta suomalaisuudesta. Sen vahvat tunneesseet käsittelevät mm. rasismia, identiteettiä, kauneutta, hip hopia ja äitiyttä. Samalla teos on ensimmäinen suomenkielinen kirja ruskealta tytöltä ruskealle tytölle. sivumäärä 260 Suositushinta 28 € www.like.fi Ajankohtainen uutuusteos käy käsiksi tuttujen suomalaispoliitikkojen viestintään. Se kertaa mediapelin säännöt ja tarkastelee median kasvanutta roolia sekä henkilökeskeisyyt tä politiikassa. Joukko viestinten valokeilassa yksityisestä tulee julkista puolisoja myöten. Poliitikko rakentaa imagoaan niin sanattomalla viestinnällä ja puhumalla kuin mediaesiintymisillä ja sosiaalisen me dian päivityksilläkin. gaudeamus.pikakirjakauppa.fi PEKKA ISOTALUS: MEDIAPOLIITIKKO Hyvällä pyörällä liikut nopeasti ja huolettomasti. Pelago on suomalainen yritys, joka valmistaa hyvin suunniteltuja, toimivia ja kestäviä pyöriä sekä varusteita paremman pyöräilykokemuksen mahdollistamiseksi. Kevään 2017 uutuus Hanko Commuter on suunniteltu jokaisen pyöräilijän luottokumppaniksi ympärivuotiseen käyttöön. Pyörän suunnittelussa on otettu huomioon ympärivuotiset olosuhteet ja se on monipuolinen kulkupeli erilaisiin yksilöllisiin pyöräilyn tarpeisiin. Pyörässä on vakiona huolettomat napavaihteet ja dynamovalot. www.pelagobicycles.com PELAGO-KAUPUNKIPYÖRÄT Ka nsi: Ve lda Pa rkk ine n HUHTIKUUN MERKKITUOTTEET
TÄSSÄ LEHDESSÄ MUUN MUASSA 3 / 2017 • 7 PÄÄKIRJOITUS Vietnamilaisten Tan Minhin yksinhuoltajanaisten valmistamat mainiot makuupussit moneen käyttöön. 100% silkkiä. Näppärä lakana kyläilyyn ja kaikenlaisille retkille. Korvaa lakanat retkeilymajassa. Ihana iholla, ylelliset unet taattu. Paino vain 140 g ja mahtuu miniveskaan tai vaikka taskuun. Kulkee tavallisessa kirjekuoressa vaikka lahjaksi kaverille. Saatavilla eri väreissä. Rosebudin kirjakaupoista tai suoraan toimituksesta. Hinta 42 euroa kotiin postitettuna: tilaukset@voima.fi VOIMAN SILKKIMAKUUPUSSIT Saksasta alkunsa saaneen reformaation laineet löivät koko maailmaan. Vakaumuksellisen valkopesun ja mukisevan mustamaalauksen sijasta Reformaatio tarjoaa historiallisen kokonaiskatsauksen kulttuuria ja yhteiskuntaa syvään järistyttäneestä ilmiöstä. 29 euroa www.netn.fi PETER MARSHALL: REFORMAATIO SEPPO ZETTERBERG: UUSI VIRON HISTORIA Ilouutisia Virosta kiinnostuneille: nyt on saatavilla ajantasainen ja perusteellinen opus Viron historiasta, vieläpä mukana kulkevassa ke vyessä muodossa! Tämän luettuasi voit myhäillä tyytyväisenä seuraavalla Tallinnanreissulla: en ole tavisturisti vaan kunnioitan paikan kulttuuria ja menneisyyttä. www.finlit.fi/kirjat Syytös on ensimmäinen PohjoisKoreasta salakuljetettu kaunokirjallinen teos. Se on syvästi liikuttava novellikokoelma, joka ajoittuu 1990-luvulle ja kuvaa erityisesti Kim Jong-Ilin kautta. Se on silmät avaava kuvaus tavallisten ihmisten – miesten ja naisten, lasten ja aikuisten – elämästä suljetussa yhteiskunnassa, jonka arjesta ei juuri tiedetä. Kirjoittaja elää yhä Pohjois-Koreassa. kustantamo.sets.fi BANDI: SYYTÖS – 7 KERTOMUSTA POHJOIS-KOREASTA UUDET LUCKY LUKE & PIKO JA FANTASIO -ALBUMIT KOKO HUBARA: RUSKEAT TYTÖT 70-vuotiaan Lucky Luken tuorein pitkä seikkailu on hyvinkin ajankohtainen tarina siirtolaisista etsimässä Luvattua maata Villistä Lännestä. Uusi Piko ja Fantasio -albumi Mustien uhrien herra päättää vuonna 2014 ilmestyneessä Leopardinainenalbumissa alkaneen tarinan, mutta toimii itsenäisenä seikkailunakin. www.egmontkustannus.fi Koko Hubaran Ruskeat Tytöt on rohkea ja koskettava keskustelunavaus ruskeasta suomalaisuudesta. Sen vahvat tunneesseet käsittelevät mm. rasismia, identiteettiä, kauneutta, hip hopia ja äitiyttä. Samalla teos on ensimmäinen suomenkielinen kirja ruskealta tytöltä ruskealle tytölle. sivumäärä 260 Suositushinta 28 € www.like.fi Ajankohtainen uutuusteos käy käsiksi tuttujen suomalaispoliitikkojen viestintään. Se kertaa mediapelin säännöt ja tarkastelee median kasvanutta roolia sekä henkilökeskeisyyt tä politiikassa. Joukko viestinten valokeilassa yksityisestä tulee julkista puolisoja myöten. Poliitikko rakentaa imagoaan niin sanattomalla viestinnällä ja puhumalla kuin mediaesiintymisillä ja sosiaalisen me dian päivityksilläkin. gaudeamus.pikakirjakauppa.fi PEKKA ISOTALUS: MEDIAPOLIITIKKO Hyvällä pyörällä liikut nopeasti ja huolettomasti. Pelago on suomalainen yritys, joka valmistaa hyvin suunniteltuja, toimivia ja kestäviä pyöriä sekä varusteita paremman pyöräilykokemuksen mahdollistamiseksi. Kevään 2017 uutuus Hanko Commuter on suunniteltu jokaisen pyöräilijän luottokumppaniksi ympärivuotiseen käyttöön. Pyörän suunnittelussa on otettu huomioon ympärivuotiset olosuhteet ja se on monipuolinen kulkupeli erilaisiin yksilöllisiin pyöräilyn tarpeisiin. Pyörässä on vakiona huolettomat napavaihteet ja dynamovalot. www.pelagobicycles.com PELAGO-KAUPUNKIPYÖRÄT VOIMA Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin 044 238 5109, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköposti toimitus@voima.fi, voima.fi | PÄÄTOIMITTAJA Veera Järvenpää 044 980 5215 | ULKOASU Ninni Kairisalo & Antti Kukkonen, mainosgraafikko Ninni Kairisalo | MUU TOIMITUS Suvi Auvinen, Elina Hiironniemi, Meri-Tuulia Mäkelä, Linda Nyholm, Ria Paljärvi, Velda Parkkinen, Annika Pitkänen, Tuomas Rantanen, Iida Simes, Jari Tamminen & Kaisu Tervonen | TOIMITUSJOHTAJA Teemu Matinpuro | YHTEYSPÄÄLLIKKÖ Tuomas Korkiakangas 040 825 5804 | KUSTANNUSPÄÄLLIKKÖ Tuomas Rantanen 040 507?7165 | AVUSTAJINA TÄSSÄ NUMEROSSA Warda Ahmed, Timo Kalevi Forss, Maija Karhunen, Lauri Punamäki, Pontus Purokuru, Sanna Raita-aho, Elisa Ruu, Milja Rämö, Henna Räsänen, Syksy Räsänen, Heli Yli-Räisänen, Johanna Siik, Jaana Tikkanen, Jouni Tilli, Emmi Valve, Taneli Viitahuhta & Jouni Väänänen | JULKAISIJA Voima Kustannus Oy | YHTIÖN OSAKKAAT Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Heikki Hiilamo & Tuomas Rantanen | JAKELU Jari Tamminen 050 331 4057 | TILAUKSET Tuomas Korkiakangas 044 238 5109 | VOIMAN VUOSITILAUS 10 numeroa 39 euroa | PAINO Sanomapaino, Vantaa | PAINOS 70 000 | ISSN 1457-1005 | Voima – hipit markkinataloudessa. Ka nsi: Ve lda Pa rkk ine n Tavaramerkkisuoja isonenäiselle homolle ELETÄÄN HERRAN VUOTTA 2017 , kun aikakauslehti Image julkaisee uuden numeron. Kannessa komeilee isonenäinen virtahepoa muistuttava otus, joka on pukeutunut pintaa anteliaasti paljastavaan nahka-asuun. Osassa kansista noita isonenäisiä homo-oletettuja on useampia. Kansiotsikko auttaa, jos omat mielleyhtymät eksyvät: ”Moomin of Finland – Miksi Tom of Finlandista tuli koko kansan maskotti, kysyy Antti Holma.” Sisäsivuilla Holma myös vastaa – ja ansiokkaasti vastaakin. Tuskin Imagen päätoimittaja Heikki Valkama yllättyi kohusta, jonka kansikuvat nostattivat Moomin Characters Oy Ltd:ssä. Taho valvoo muumien nauttimaa tavaramerkkisuojaa ja Tove Janssonin perintöä. Sama lafka on aikaisemmin ottanut yhteyttä porilaisiin insinööriopiskelijoihin ja saanut heidät muuttamaan Muumibileet Virta hepobileiksi. Onpa se moittinut Antti Raantaakin, joka pelasi NHL:ssä ruotsalaistaiteilijan maalaamassa muumikypärässä. Lisäksi Moomin Characters Oy Ltd pitää huolen siitä, ettei koulujen joulujuhlissa esitetä muuminäytelmiä. VALKAMA SAI NOPEASTI korvausvaadekirjeen Moomin Characters Oy Ltd:ltä, ja uutiskynnys paukkui. Imagen päätoimittaja pääsi selittelemään Helsingin Sanomissa, miksi ei ollut kysynyt lupaa Moomin Characters Oy Ltd:ltä siihen, että muumit esitetään Tom of Finland -henkisinä nahkahomoina. Tom of Finlandin tavaramerkistä kukaan ei ollut kiinnostunut. ”On mahdotonta tehdä satiiria vaikkapa pääministeristä, jos tältä joudutaan soittelemaan lupia”, Valkama sanoo jutussa. ”Ja jos satiiria ei saa tehdä, niin silloin ollaan kyllä ongelmissa.” LUVASSA OLISI MUITAKIN ONGELMIA kuin pääministerit ja satiiri ja soitteleminen. Jos kansi tehdään Imagessa kuten Voimassakin journalistisin perustein, lupien kysyminen kansiratkaisuissa miltään taholta olisi journalistisen päätäntävallan luovuttamista toimituksen ulkopuolelle. Se taas rikkoisi Julkisen sanan neuvoston ohjeita hyvästä journalistisesta tavasta. Jos taas kantta ei olisi tehty journalistisin perustein vaan yhteistyössä Tove Janssonin perillisten kanssa, se olisi aivan muuta kuin journalismia: mainos ja brändityötä. JSN:n ohjeiden mukaan lukijalle on tultava vaivatta selväksi, katsooko silmä mainosta vai journalismia. Jos mainos sekoittuu journalistiseen sisältöön, on kyse piilomainonnasta. VEERA JÄRVENPÄÄ 3 Normihomovoimaa! s. 33–34 3.4.–30.4.2017 Liite: Uskomaton-lehti, Helsingin seudun vapaa-ajattelijat ry. Valtio haluaa vallankumouksen REHELLISET VAALIMAINOKSET 26 8 12 36 Non-binary Galleria 30 s.?13 Vastamaino s Koulu on haja lla Purkutaide Erika Vik Tähtiportti 54 44 52
8 • 3 / 2017 MAAILMANLOPUN ETEINEN Olemme kaikki Israel ”HALLITUKSEN MUKAAN meidän pitäisi kunnioittaa juutalaisuutta, mutta juutalaisuus ei kunnioita meitä. Juutalaisuus haluaa hallita ja tähtää länsimaisen sivistyksen tuhoon. [– –] Meillä Saksassa ei ole enää varaa juutalaisuuteen. Haluan, että Talmud kielletään. Meidän täytyy lopettaa Saksan juutalaistuminen. Ei enää synagogia, ei enää juutalaisia kouluja, ei enää rabbeja.” Tässä yhdistetyt kaksi sitaattia eivät ole 1930-luvun Saksasta vaan 2000-luvun Alankomaista. Niissä on vaihdettu maa ja korvattu islam juutalaisuudella. Lausunnot eivät ole mitättömiltä nettihäiriköiltä vaan Geert Wildersiltä, jonka johtama Vapauspuolue nousi maaliskuussa Alankomaiden toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Hän ei ole yksin: kuumeiset teoriat muslimien tulvaan uppoavasta lännestä ovat osa Suomenkin eduskuntapolitiikkaa. WILDERS ON NÄYTTÄNYT , miten juutalaisvihan muottiin istutettu muslimivastaisuus kelpaa politiikan polttoaineeksi. Kaikilta vaihto ei ole onnistunut täydellisesti, kuten Ranskan Jean-Marie Le Penin antisemitistiset puheet osoittavat. Suomessa Jussi Halla-aho on kutsunut juutalaisten kansanmurhan muistamista ”holo-hölinäksi”, jonka taustalla on se, että juutalaiset ”omistavat Hollywoodin ja Yhdysvaltojen median”. Wilders on edelläkävijä myös muslimivihan ja Israelin apartheidin tukemisen yhdistämisessä. Hän on julistanut ulkoministeri Avigdor Liebermanin kutsumana virallisella vierailulla Israelissa, kuinka ”olemme kaikki Israel”. Oikeutuksen hakeminen rasismille Israelista onkin kätevää. Jos Eurooppa hyväksyy etnisen ylivallan Israelissa, niin miksi ei Euroopassa? KYSE EI OLE vain opportunismista vaan yhteisestä arvopohjasta. Israel on vuosia markkinoinut kuvitelmaa ”sivilisaatioiden kamppailusta” ja on maailman pakolaisvastaisimpia maita. Sisäministeri Eli Yishai valitti 2012 vainoa pakenevista afrikkalaisista, että ”tänne tulevat muslimit eivät usko, että tämä maa kuuluu meille, valkoiselle miehelle”. Lausunto on surullinen osoitus siitä, miten rotuidentiteettejä rakennetaan. Yishain vanhemmat muuttivat Israeliin Tunisiasta, joten Euroopassa häntä tuskin hyväksyttäisiin valkoiseksi. Hänet lokeroitaisiin toisen sukupolven arabimaahanmuuttajaksi, joita hänen eurooppalaiset aatetoverinsa vihaavat. Euroopan valtavirran kääntyminen yhä enemmän Israelin apartheidia vastaan houkuttelee maan päättäjiä tukeutumaan nousevaan rasistioikeistoon. Liittolaisuus kuitenkin näyttää Israelin politiikan ytimen paljaana ja kasvattaa kannatusta pakotteille niiden joukossa, jotka eivät halua palata synkkään menneisyyteen vaan torjua niin vanhan kuin uudenkin rasismin. SYKSY RÄSÄNEN 2000-luvun säädyt kokoontuvat Porvooseen Tulevai suuden valtiopäiville. Valtion rahoit tama vallankumous Ve er a Jä rv en pä ä TEKSTI SUVI AUVINEN KUVA ANNIKA PITKÄNEN ”N YKYISEN poliittisen järjestelmän sisällä radikaalien muutosten tekeminen on tosi vaikeaa. Ei pystytä tekemään suuria uudistuksia, kuten pitäisi, ja päätöksentekokyky on huono”, toteaa toimittaja ja viestintäyrittäjä Ville Blåfield. ”Edustuksellinen demokratia ei ole edustuksellista, jos mä en koe, että mikään puolueista kuvaa mun arvomaailmaa tai elämänpiiriä.” Blåfield ja aiemmin kokoomuksen puoluesihteerinä toiminut, sittemmin viestintätoimisto Ellun kanojen toimitusjohtajaksi siirtynyt Taru Tujunen ovat lähteneet etsimään keinoja tilanteen korjaamiseksi. ”Me esitämme kysymyksen, onko tämä systeemi edustava tai kuinka edustava puoluekartta on nykysuomalaisille. Ajatuksemme ei ehkä ole niin radikaali, että kansanedustajalaitos on heitettävä romukoppaan. Agendamme on ehkä aika nössökin, mutta meillä on mielestämme validi kysymys.” Tälle kysymykselle rakentuvat Tulevaisuuden valtiopäivät, jotka järjestetään Porvoon Taidetehtaalla 4. toukokuuta. Maaliskuussa 1809 Porvoossa järjestettiin valtiopäivät, joilla autonominen Suomi ”korotettiin kansakunnaksi kansakuntien joukkoon”. Tuolloin kansaa edustavat säädyt – aatelisto, papisto, porvaristo ja talonpoikaissääty – kokoontuivat miettimään, miten asioita voitaisiin hoitaa yhdessä. Säädyt edustivat kansaa lähes sata vuotta, kunnes vuonna 1907 pidettiin ensimmäiset eduskuntavaalit. Säätyvaltiopäivien lakkauttaminen ja sen korvaaminen eduskunnalla tapahtui tilanteessa, jossa todettiin, ettei entinen järjestelmä enää edustanut kansaa. Tulevaisuuden valtiopäivät haluaa jälleen kerran päivittää systeemin palaama. ”On kuin 2000-luvun älypuhelinta yritettäisiin pyörittää DOS-käyttöjärjestelmällä”, todetaan Tulevaisuuden valtiopäivien esittelytekstissä nykyjärjestelmästä. MIKÄ TULEVAISUUDEN valtiopäivät on? ”Tylsä vastaus on, että se on demokratian muutostarpeita ja uusia muotoja etsivä seminaaripäivä”, sanoo Ville Blåfield. ”Mutta tietysti, kuten kaikki seminaareja järjestävät haluavat ajatella, me ajattelemme, että se ei ole vain seminaari.” Blåfield uskoo puhujien substanssin tuovan ihmiset Porvooseen, mutta odottaa yhtä lailla monipuolista kattausta osallistujia. Tulevaisuuden valtiopäivillä on 580 istumapaikkaa. Osa on korvamerkitty kutsuvieraille, mutta suurin osa on varattu kenelle tahansa. Tapahtuma on maksuton, ja ilmoittautuminen verkossa oli kaikille avoin. ”Ajatuksena on, että korkeat virkamiehet kohtaisivat valtio-opin opiskelijoita ja tästä aiheesta kiinnostuneita kansalaisia, ja siellä olisi nykyiset poliittiset päättäjät ja kansalaiset, joilla ei välttämättä ole nyt mitään tekemistä poliittisen päätöksenteon kanssa mutta jotka ovat kiinnostuneita tämän järjestelmän fiksaamisesta. Toivon, että osallistujaporukka on oikeasti laaja. Pelkään, että siellä on ne muutama kansanedustaja ja demokratiatutkijoita.” TULEVAISUUDEN valtiopäivien rakennetta on pyritty miettimään kohtaamisten kautta. Työpajatyöskentelyä ja post-it-lappuja ei kuitenkaan ole luvassa. Sen sijaan heti alkuun nykyinen puoluekenttä päivitetään. Tapahtumaan ilmoittautuessaan kaikki täyttivät Hel singin Sanomien vaalikoneen arvokyselyn. Arvokyselyssä kysytään muun muassa mielipidettä samaa sukupuolta olevien parien adoptio-oikeudesta, julkisten palveluiden yksityistämisestä ja tuloerojen oikeutuksesta. Vastausten perusteella osallistujat jaetaan arvoryhmiin, joiden mukaan Tulevaisuuden valtiopäivien saliin istutaan. Arvoryhmäjako perustuu mallinnokseen, jonka Helsin gin Sanomien datadeski on luonut vaalikonedatan perusteella yhdessä Helsingin yliopiston tutkijoiden Teemu T. Kemppaisen ja Tuomas YläAnttilan kanssa. ”Halusimme tuoda tällaisen ’uudet puolueet’ -leikin heti päivän alkuun, Blåfield sanoo. ”Heti päivän aluksi pyritään irtautumaan siitä ajattelusta, että tää systeemi on se, joka edustaa suomalaisia parhaalla mahdollisella tavalla. Demokratia voi keksiä uusia muotoja joilla se voi toimia”, Blåfield jatkaa. Vuonna 1907 muodostetun eduskunnan puoluejako on pysynyt yllättävän muuttumattomana yli sata vuotta. Maalaisliitto ei ehkä kuitenkaan pelasta enää 2010luvun suomalaista. Tulevaisuuden valtiopäivillä nähdäänkin uusi kuuden puolueen malli, joihin kuuluvat esimerkiksi konservatiivinen oikeisto, euro kriittinen keskivasemmisto, liberaali oikeisto ja liberaalit vasemmisto vihreät. ”Ne uudet arvoryhmät on musta jollain tapaa tunnis
3 / 2017 • 9 2000-luvun säädyt kokoontuvat Porvooseen Tulevai suuden valtiopäiville. Valtion rahoit tama vallankumous tettavia”, toteaa Blåfield. ”Jokainen niistä kattaa yli kymmenen prosenttia suomalaisista, suurin kattaa yli kaksikymmentä prosenttia.” YLLÄTTÄEN päärahoittajatahona Tulevaisuuden valtiopäiville toimii valtioneuvoston kanslian Suomi 100 -ohjelma. Pienempänä rahoittajana on Porvoon kaupunki ja työpanoksellaan yhteistyössä ovat mukana myös Sitra ja Helsingin Sanomat. ”Halusimme, että tapahtuma on osallistujille ilmainen”, sanoo Blåfield. ”Se ei ole avoin, jos se on maksullinen, ja koko keskustelun idea on, että sinne voi tulla kuka vaan. Tapahtuma siis tarvitsi maksajan. Mietittiin erilaisia rahoitusmalleja, että kerätäänkö kolehti puolueilta vai mikä voisi olla sellainen taho. Olimme aika nopeasti sitä mieltä, että Suomen valtion pitää järjestää seminaari siitä, miten demokratiaa pitäisi päivittää.” Valtio on siis satavuotisjuhliensa kunniaksi rahoittamassa projektia, joka kyseenalaistaa koko nykyisen päätöksentekojärjestelmän. Halaako valtio kuoliaaksi yritykset muuttaa asioita? ”Meille ei ole valtioneuvostosta kohdistunut mitään painetta tai yritystä vaikuttaa tapahtuman sisältöön”, Blåfield va kuuttaa. ”Meillä ei ole mitään sisällöllistä agendaa tai mallia, me emme esitä mitään ratkaisua. Me kutsumme ihmisiä pohtimaan näitä kysymyksiä ja toivomme, että siellä syntyy jotain ajatuksia ja ituja.” Entä jos Tulevaisuuden valtiopäivistä alkaa kansannousu? ”Saa siellä kansannousu tapahtua. Siellä saa tapahtua mitä vaan”, Blåfield sanoo. ”Se on huono paikka osoittaa mieltään nykypoliittiselle johdolle, koska nekin on siellä vaan vieraana. Mutta olen iloinen, jos siellä on räyhäkkää debattia ja sanallisia yhteenottoja.” Blåfieldin mielestä kokonaisuutta voi katsoa kahdella tapaa: onko järjestelmä elinkelpoinen ja päivitettävissä vai pitääkö se vaihtaa kokonaan. ”Jos vaikka ajattelee, että meillä on tässä hyvät puitteet, jotka on pintakorjattava, niin onko anarkistisella keskustelulla mitään annettavaa? Ja sama pätee toisin päin. Itse toivoisin, että nämä molemmat näkökulmat olisivat läsnä siellä keskustelussa.” Tulevaisuuden valtiopäivät Porvoon T aidetehtaalla 4.5.
10 • 3 / 2017
L IBANONIN pääkaupunkia Beirutia on usein tituleerattu Lähi-idän Pariisiksi. Kaupungin kaduilla kävelee trendikkäästi pukeutuneita nuoria. Se on täynnä kahviloita, tori kauppiaita – ja autoja, jotka usein ruuhkauttavat kapeat kadut. Kaupungissa vallitsee nyt pintapuolinen rauha, mutta Beirut on nähnyt viime vuosikymmeninä paljon raakuuksia – kuten 15 vuotta kestäneen sisällissodan. Lisäksi kaupunki on kantanut useiden muiden maiden sotien seuraukset. Maahan on saapunut suuri määrä pakolaisia naapurimaista. Libanon on pinta-alaltaan vain 1/33 Suomesta, ja pienessä maassa arvioidaan olevan yli miljoona syyrialaista. Määrä on noin neljännesosa koko maan asukasluvusta. Vertauksena voi sanoa, että koko Euroopan unionin alueelle hakeutui vuonna 2015 suunnilleen saman verran pakolaisia. Lisäksi Libanonissa elää jo valmiiksi runsaasti palestiinalaisia pakolaisia. Pakolaisten vastaanotto ei ole sujunut ongelmitta. Sisällissodasta toipuvalla Libanonilla ei ole ollut resursseja huolehtia pakolaisista. Monet syyrialaiset ovat ajautuneet elämään pimeästi maassa. He ovat sekä koulutuksen että luvallisten työmarkkinoiden ulkopuolella. Monet kansalaisjärjestöt ovat varoittaneet, että etenkin pakolaislapsista ja -nuorista on vaarassa kasvaa kadotettu sukupolvi. Tilanteesta on huolissaan myös beirutilainen tohtori Guita Hourani. Libanonin siirtolaistutkimuskeskuksen johtajana työskentelevä Hourani on saapunut puhumaan Beirutiin Suomen Lähi-idän instituutin järjestämään seminaariin, jonka teemana on pakolaisuus. Tauolla hän kertoo, että pakolaistilanne on luonut paljon haasteita Libanoniin. ”Painotan, että tilanne ei ole pakolaisten syytä. Libanonilla ei vain ole resursseja huolehtia yksin pakolaisista”, minttuteetä siemaileva Hourani sanoo. ”Esimerkiksi libanonilaisten nuorten on ollut jo pitkään vaikea löytää töitä. Nyt se on vielä vaikeampaa, kun syyrialaiset tekevät samat työt pimeillä työmarkkinoilla halvemmalla”, hän lisää. LIBANONIN tilanne on ollut jo valmiiksi jännitteinen naapurimaan konfliktin takia. Syyriassa presidentti Bashar alAssadin tukena taistelee libanonilaisen shiiajärjestö Hizbollahin jäseniä. Vuoden 2015 lopussa Etelä-Beirutissa tehtiin kaksoispommi-isku, jossa kuoli yli 40 ihmistä ja haavoittui yli 230. Shiiamuslimien asuinalueelle tehty isku oli pahin terroriteko kaupungissa sitten sisällissodan, ja äärijärjestö ?sis väitti tehneensä iskun. Jo ennen tätä Beirutin eteläosassa oli tehty sarja itsemurhaiskuja. Äärijärjestö al-Qaidaan linkittyvät ryhmät väittivät iskun olevan kosto Hizbollahin tuesta al-Assadille. Iskujen on pelätty lietsovan jännitteitä eri ryhmien välillä, koska sisällissodan haamut kummittelevat yhä maassa. Sisällissodan jälkeen valta on jaettu tasan shiiojen, sunnien ja kristittyjen kesken. Käytännössä tilanne on ollut vaikea. Päätöksen tekoa hidastaa valtava korruptio ja se, että sisällissodan traumoja ei ole saatu kunnolla käsiteltyä. Esimerkiksi maan tuoreen presidentin valinta kesti kaksi vuotta. JÄNNITTYNYT tilanne on johtanut kovempiin otteisiin. Viime syksynä Libanonin turvallisuusviranomaiset tekivät ratsioita pakolaisleireille, ja satoja pakolaisia pidätettiin. Lisäksi syyrialaisille on asetettu ulkonaliikkumiskieltoja. Nyt moni pakolainen joutuukin elämään entistä enemmän maan alla ja pelossa. Ratsioita perusteltiin ääriryhmiä tukevien ihmisten seulomisella. Ratsiat saivat kritiikkiä kansainvälisesti muun muassa kansalaisjärjestöiltä. Hourani pitää kuitenkin toimia osin ymmärrettävinä. Hän penää kritiikin sijasta lisää tukea. ”Samat tahot, jotka kritisoivat toimia, ovat hiljattain leikanneet rahoitusta ja tukea pakolaisten auttamiseen. Muun muassa pakolaisille annettavaa päivärahaa on leikattu.” Vaikka pakolaiskriisi on Euroopassa lakaistu osin pöydän alle Turkin ja EU:n pakolaissopimuksen myötä, kriisi jatkuu yhä. Houranin mukaan kansainvälisen yhteisön tulisi herätä ymmärtämään, että niin pakolaisia kuin vastaanottajamaitakin tulisi tukea enemmän. Syyrian sota on kaikkea muuta kuin ohi ja läikkyy vielä pitkään maan rajojen yli. ”Niin haavoittuvassa asemassa olevat pakolaiset kuin paikallisyhteisötkin ovat vaarassa radikalisoitua, jos heitä ei tueta. Tarvitsemme välittömästi kansainvälisen suunnitelman tilanteen parantamiseksi”, hän sanoo. Pakolaisia majoittanut Libanon jäi yksin Libanonilaistutkija penää länneltä lisää tukea pakolaisista huolehtiville köyhille maille. Hänen mukaansa uhkana on muuten radikalisaatio. Libanonin turvallisuusviranomaisten otteet pakolaisia kohtaan ovat herättäneet kritiikkiä. TEKSTI SANNA RAITA-AHO KUVA MILJA RÄMÖ 3 / 2017 • 11
K OKO 2000-luvun ajan mediassa ja kasvatuspiireissä on juhlittu koululaitoksen menestymistä kansainvälisessä kilpailussa. Esimerkiksi Pasi Sahlberg vyöryttää kirjassaan Suoma laisen koulun menestystari na (2015) valtavan määrän tilastoaineistoa PISA-tuloksista ja oppilaiden korkeasta osaamistasosta. Tilastovetoinen juhliminen on tuntunut erikoiselta. Sillä ei ole ollut mitään tekemistä koulukokemusten kanssa; kyselyiden mukaan kouluviihtyvyys on Suomessa matalalla tasolla muuhun Eurooppaan verrattuna. Myös Sahlberg mainitsee kirjassaan ohimennen, että TIMSSja PISAtutkimusten mukaan ”suomalaisten oppilaiden motivaatio ja sitoutuminen koulunkäyntiin ovat huolestuttavan alhaisia”. Suomen Akatemian rahoittama Mind the Gap -tutkimushanke on selvittänyt viime vuosina, että lähes puolet Helsingin 12-vuotiaista on kyllästynyt tai väsynyt kouluun. Tutkimusta johtanut professori Katariina Salmela-Aro on kulkenut haastatteluissa kertomassa, että koululaiset ”kokevat merkityskatoa”. Julkisessa keskustelussa huono kouluviihtyvyys on leimattu kulttuuriseksi piirteeksi, ikään kuin oppilaat pitäisivät koulua vastenmielisenä vain, koska niin on Suomessa tapana. Pääasiana on pidetty, että oppilaista löytyy kilpailukykyä, jolla voitetaan muut maat. KOULUAMPUMISET ja pahoinpitelyt ovat jäävuoren äärimmäinen huippu, kun puhutaan pahoinvoinnista, jota kouluun liittyy. Suurin osa kouluun liittyvän väkivallan seurauksista ilmenee näkymättömillä tavoilla, kuten masennuksena, syömishäiriöinä, yksinäisyytenä ja vetäytymisenä. Olemme itse nähneet ja kokeneet koulussa väkivaltaa aikuisten seisoessa vieressä, ulos sulkemista, kiusaamista, nolaamista, lasten ja nuorten kilpailuttamista toisiaan vastaan, ulkonäöstä ja elintavoista moralisoimista, käskyttämistä kurin vuoksi, pahoinvoinnin ohittamista ja vähitellen murenevia elämiä. Keskustelu kouluviihtyvyydestä ei tavoita tätä todellisuutta. Vangit ovat esimerkki ihmisryhmästä, jonka alamäki alkaa koulussa. Tanja Äärelä haastatteli 2012 valmistuneessa väitöskirjassaan nuoria vankeja, jotka kertoivat, että erityisesti yläkoulussa koulupäivät muuttuivat rangaistuskeskeisiksi. He kokivat, että opettajat luokittelivat oppilaita hyviin ja huonoihin, minkä jälkeen oppilaita kohdeltiin tämän hierarkian mukaan. Koululaitos pystyy käsittelemään ongelmia edelleen lähinnä yksilöpsykologisoinnin kautta. Puhutaan herkästä oppilaasta, epäsopivasta opettajasta ja yksittäistapauksista. Esimerkiksi koulukiusaamista ei juuri käsitellä koulujärjestelmän sisäsyntyisenä ilmiönä. On julmuuden resepti laittaa päivästä toiseen suuri joukko samanikäisiä lapsia tai nuoria hierarkkiseen laitokseen muutaman aikuisen kontrolloitavaksi. Koulussa traumatisoituvatkin oppilaiden lisäksi opettajat, joiden työ on jatkuvaa taiteilua hermoromahduksen partaalla. Koululaisten kielteisiä kokemuksia ei välttämättä kielletä, mutta ne latistetaan yksilötarinoiksi. VIIME VUONNA otettiin käyttöön uusi opetussuunnitelma, jonka tarkoitus on ”vahvistaa oppilaan aktiivisuutta, lisätä opiskelun merkityksellisyyttä ja mahdollistaa onnistumisen kokemukset”. Vaikka vastaavia arvoja on korostettu suunnitelmissa jo vuosikymmenten ajan, voi kysyä, kuinka paljon koulun perustavat, arkiset käytännöt ovat muuttuneet. Riikka Hohti kuvaa luokkahuonetta käsittelevässä etnografiassaan Valta ja tieto koulun todellisuuksissa, kuinka koulun arkitilanteissa oppilailta vaaditut tehtävät ovat sellaisia, ettei niitä voi lukea opetussuunnitelmasta. Koulussa selviäminen edellyttää ennen kaikkea tottelevaisuutta, tunteiden hallintaa ja mukautumista. On oltava aktiivinen oikealla tavalla oikeaan aikaan ja muuten kärsivällisen passiivinen. Kauniista arvopuheista huolimatta koulun peruskäytäntö on oppilaiden kontrolloiminen. Kontrolloimisen tavat luonnollisesti muuttuvat aikojen myötä. Karttakepillä kuria pitävästä kersanttiopettajasta on siirrytty yrittäjyyskasvatusta toteuttavaan konsulttiopettajaan. Tavoite on edelleen oppilaiden muokkaaminen taloudellisesti tuottaviksi ja hallinnan sisäistäviksi kansalaisiksi. Koulun prioriteetteina eivät ole oppilaiden kokemukset, lasten hyvinvointi tai väkivallan estäminen, vaan oikeanlaisen käytöksen ja kovien ”oppimistulosten” tuotanto. Seuraukset ovat nähtävillä. ICCSja Mind the Gap -tutkimusten perusteella näyttää siltä, että suomalainen koulujärjestelmä kasvattaa olosuhteisiin kyynisesti alistuvia nuoria. To im itu ks ell ist a ain eis to a Juhlittu koulu on julmuuden resepti Jos koululaisten ja opiskelijoiden omat halut, tunteet ja tarpeet otettaisiin vakavasti, koko järjestelmä luhistuisi. TEKSTI LAURI PUNAMÄKI & PONTUS PUROKURU KUVA ANNIKA PITKÄNEN 12 • 3 / 2017
To im itu ks ell ist a ain eis to a
14 • 3 / 2017 K AN SA K U N N AN O LO H U O N E • K AN SA K U N N AN O LO H U O N E • K AN SA KU N N AN O LO H U O N E • KA N SA KU N N AN O LO H U O N E • 14 • 3 / 2017 Undergroundkulttuuria vallan linnakkeilla ICA kiehtoo heitä, joilla ei ole asiaa eliitin edustusklubeille. TEKSTI IIDA SIMES KUVAT IIDA SIMES & ARKISTOKUVIA L ONTOON KESKUSTA A halkoo viistoon The Mall -katu. Entisen siirtomaavallan jähmeimmät peruspilarit ovat sen kulmilla. The Mallin lounaispäässä on Buckinghamin palatsi, jossa Englannin hallitsijat ovat asuneet kuningatar Viktoriasta lähtien. Kadun eteläpuolella St. James Parkin takana sijaitsevat parlamentin alaja ylähuoneet, Winston Churchillin päämaja ja pääministereiden kuuluisa kotiosoite Downing Street 10. Koillispäässä ovat Kansallisgalleria, sotasankari Nelsonin patsas ja Trafalgarin aukio – sillä on radikaalikin menneisyytensä, sillä vuonna 1961 siellä vangittiin ydinaseita vastaan mieltä osoittanut 89-vuotias filosofi Bertrand Russell. Vielä viime vuosisadalla myös Britannian suurimpien sanomalehtien toimitusten talot sijaitsivat The Mallin pohjoispuolella Regent Streetillä. Onkin hyvin erikoista, että keskellä valtakatua on vuodesta 1947 sijainnut ICA, Institute of Contemporary Arts, radikaali kulttuurikeskus taidehalleineen ja elokuvateattereineen. Se on perustamisestaan asti ravisuttanut Lontoon kulttuurielämää. ICASSA ON MYÖS BAARI , hauska hengailupaikka. Kuten koko talo, se on avoinna tiistaista sunnuntaihin kello 11–23. Keväisenä iltana siellä istuskelevat kaverukset Hannah, Tanya ja Jimme. Pr-toimistossa työskentelevä Hannah on järjestänyt yläkerrassa Wikipedian tukiverkon hyväntekeväisyystilaisuuden. Nyt hommat ovat ohi, ja on koittanut aika napostella suolapaloja ja juoda viiniä. ”Me olemme aina täällä”, kaverukset hihkuvat. ”Muutin Lontooseen Pohjois-Englannista 12 vuotta sitten, ja siitä lähtien olen käynyt aika ajoin katsomassa, että mitäs uutta nyt on tullut”, tarkentaa Hannah. Paikan sijainti on hämmästyttävän keskeinen. Olisiko lähistöllä jotain samantapaista? ”Ei todellakaan”, vastaavat kaverukset yksissä tuumin. ”Englannin hienoimmat yksityisklubit ovat juuri näillä main. Ei meillä olisi varaa käydä niissä. Paitsi että emme me pääsisi jäseniksikään”, jatkaa Hannah. Yksityisklubista tulevat mieleen brittiläiset tv-sarjat, joissa eliitin edustajamiehet polttelevat sikareita nahkatuolien kätköissä ja joihin tylyt hovimestarit estävät rahvaan pääsyn. ICA:n baari on kaukana moisesta. Näyttelyihin pääsee jokainen, jolla on pulittaa yhden punnan pääsymaksu. Baariin ja kirjakauppaan pääsee ilmaiseksi. Baarin sisustus on pelkistetyn tyylikästä, lähinnä valkoista metallia ja lasia. Tila alkaa tyhjentyä elokuvan alkaessa, mutta nopeatempoinen jazzmusiikki ja henkilökunnan heiluminen tiskin takana tekevät tilasta elävän. Seurueen juttelu kaikuu näyttelytilojenkin käytäville. HAASTATTELUA VAIKEUTTAA hieman se, että usein kokoontuva kolmikko haluaa enemmän kysellä eksoottiselta toimittajalta kuin avautua omista asioistaan. ”Millaista on suomen kieli? Puhu vähän suomea! Mitä mieltä olet Venäjästä? Eikö meidän brexitimme olekin kauhea tapaus?” Britannian eroaminen Euroopan unionista on kuuma aihe. ”Brexit on niin masentava juttu”, sanoo Hannah ja muut säestävät huokaillen. Pöydän ilmapiiri ennustaa Britannian erkanemista saareksi, jossa eletään aikaa ennen muinaisten roomalaisten saapumista. ”Kauheinta ei ollut pelkkä päätös erota EU:sta vaan se, miten päätös tehtiin.” Keskustelemme Britanniassa masinoiduista yltiörasistisista kampanjoista, joita nämä toverit arvostelevat kovin sanoin. Jimme on virkamies – ei kuitenkaan paljasta missä laitoksessa – ja opiskelee venäjän kieltä. ”Brittien pitäisi perehtyä Venäjään paremmin. Se maa vaan on niin valtava, ja meidän näkökulmastamme aivan outo.” Brittinuorukaisesta on ihmeellistä, että Suomi on Venäjän vieressä. ”Te suomalaiset tunnette Venäjän hyvin?” kysyy Jimme. ”Varmaan reissaatte siellä usein?” Kyllä, toki. Oletko muuten vakooja? ”Tottakai!” Seurue remahtaa nauruun. Totta puhuen, tyylikkäästi pukeutunut ja hieman sliipatun oloinen Jimme vaikuttaa James Bond -materiaalilta. ICASSA ON TÄNÄ KEVÄ ÄNÄ esillä australialaisen kuvataiteilijan Helen Johnsonin provokatiivinen ja humoICA, INSTITUTE OF CONTEMPORA RY ARTS THE MALL, CARLTON HOUSE TERRACE, LONTOO TUOPPI: £4,80 ELOKUVA: TONI ERDMANN, LIPPU £6
3 / 2017 • 15 Ilmianna olohuoneesi! ideat@voima.fi Undergroundkulttuuria vallan linnakkeilla ICA kiehtoo heitä, joilla ei ole asiaa eliitin edustusklubeille. ristinen näyttely Warm Ties eli Lämpimät siteet. Se purkaa brittiläisen siirtomaavallan likaisimpia yksityiskohtia. Yhdessä maalauksista mies masturboi samalla, kun hänen korvaansa kuiskutellaan Australian kansallislaulua. Johnsonin työt eivät palvo tai ehkä edes kunnioita imperialistista kuningaskuntaa, ne pitävät valkoista miestä brutaalina sortajana. Sopii paikan perinteisiin: ICAn perustajista taidemesenaatti Roland Penrose rakasti afrikkalaisia kuvataidesuuntauksia ja kubismia. Alusta asti ICAn ohjelmistoon kuuluivat myös jazzkonsertit ja kokeelliset elokuvat. ICAssa tilaa ovat saaneet monet sellaiset taiteilijat, joita Trafalgarin aukion Kansallisgalleriaan ei huolittaisi, kuten ajan henkeä puhkuvat hipit, feministit, AIDS-valistajat ja poliittista vakaumusta uhoavat taiteilijat. Uudet kyvyt pääsevät arvokkaaseen jatkumoon. ICAssa taidettaan on esitellyt esimerkiksi suoraan lattialle maalia roiskinut Jackson Pollock vuonna 1953. Kuvataidetta rakastanut antropologi ja eläintieteilijä Desmond Morris kuratoi paikkaan Paintings by Chimpazees eli Simpanssien maalauksia -näyttelyn vuonna 1957. Hän toimi myös ICAn ICA, INSTITUTE OF CONTEMPORA RY ARTS THE MALL, CARLTON HOUSE TERRACE, LONTOO TUOPPI: £4,80 ELOKUVA: TONI ERDMANN, LIPPU £6 johtajana 1967–1968. Yoko Ono esitteli töitään Destruc tion in Art eli Tuhoa taiteessa -symposiumissa 1966–1968, ja juuri tällöin hän tapasi suuren rakkautensa John Lennonin. 1976 paikassa konsertoi upouusi englantilaisbändi the Clash. Vaclav Havel luki näytelmiä ICAssa 1990. Tilaisuudessa lienee puhuttu politiikkaa, sillä Havel johti Tšekkoslovakiassa samettivallankumousta vuonna 1989, ja kun hän astui johtoon 1990 valtio oli vapaa Tšekinmaa. Radikalismi näkyy ICAssa myös valkokankaalla. Sen kaksi pientä teatteri salia keskittyvät art house -ohjelmistoon eli ylikaupallisia valtavirtatuotantoja uskaliaampiin, usein eurooppalaisiin elokuviin. Ilta on vaihtumassa yöksi, ja Voiman on edettävä kohti Sohoa kirjailijoiden ja kääntäjien tapaamiseen. The Mall -kadulta on hetken kävelymatka taiteilijoiden ja alamaailman vanhoihin sokkeloihin. ICAn sulkeuduttua vallan ja hallinnon monumenttien äärellä on hiljaista ja pimeää. www.ica.art
16 • 3 / 2017 AKTIVISMI KOLONIALISMIN PERINTÖ KEHITYSYHTEISTYÖSSÄ 7.4. klo 14–16 Helsinki Seminaarissa keskustellaan siitä, miten kolonialismin perintö vaikuttaa edelleen entisissä siirtomaissa ja miten tämä pitäisi huomioida kehitysyhteistyössä. Puhumassa ovat muun muassa entinen kehitysministeri Pekka Haavisto ja ulkoasiainministeriön kehityspoliittinen neuvonantaja Leena Akatama. Paikka tarkentuu myöhemmin. www.facebook.com/ events/371416539910652/ VAPAUS JA VASTUU 12.4. klo 18 Tavastia, Helsinki Helsingin Setan tukikonserttiin osallistuu niin artisteja kuin aktivisteja. Samalla lanseerataan ensi kesän Priden teemat: vapaus ja vastuu. www.facebook.com/ events/108917646268115/ MIES, NAINEN, MUU, MIKÄ? 20.–21.4. Helsinki ja Turku Trasek ja Seta järjestävät keskustelutilaisuudet juridisesta sukupuolesta ja itsemäärittelyoikeudesta. Ajatuksena on, että translain uudistuksen yhteydessä tulisi myös kyseenalaistaa juridinen sukupuolimerkintä, joka jakaa ihmiset joko miehiin tai naisiin. www.facebook.com/events/250487438731264 TATTOO CIRCUS HELSINKI 21.4. Oranssi Toista kertaa Helsingissä järjestettävä solidaarisuustapahtuma kerää tukea sortoa ja vankiloita vastaan. Kamppailua tukee joukko tatuointiartisteja. tattoocircushki.noblogs.org ASIAILTAMAT 25.4. klo 19 Lavaklubi, Helsinki Asiailtamiin kuuluu aina keskustelu ajankohtaisesta aiheesta: huhtikuussa aiheena on oikeus ja politiikka. Ohjelmassa on myös taideosuus ja uuden taidon opettelu. Sisäänpääsy maksaa viisi euroa, mutta työttömille ja opiskelijoille iltama on ilmainen. ELOKUVA KIEHUMISPISTE NONSTOP 3.–7.4. Unioninkatu 25, Helsinki Elina Hirvosen dokumenttielokuva Kiehumispiste pyörii Bassoradion pop-up Shoutboxissa ilmaiseksi maanantaista perjantaihin. www.facebook.com/ events/1214895881880748 MUISTIKUVIA 5.4. klo 18–20 Kino K-13, Helsinki Reetta Neittaanmäen ja Erika Weisten ohjaaman animaatiodokumentin Muistikuvia ensi-iltaa juhlitaan Katajanokalla. www.facebook.com/ events/265012203949529 CINEMADROME 7.–8.4. Niagara, Tampere Genre-elokuvan festivaali esittää roskaa ja VOIMA SUOSITTELEE splatteria Meksikosta Japaniin. Ohjelmistoon kuuluvat muun muassa Joe D’Amaton Anthropo phagous vuodelta 1980, Lee Frostin The Black Gestapo vuodelta 1975 ja Mario Bavan Black Sabbath vuodelta 1963. www.cinemadrome.com LYHYESTI KERRAN KUUSSA 9.4. klo 15–17 Kino K-13, Helsinki Ilmaisessa elokuvamatineassa esitetään tällä kertaa satsi Risto Jarva -palkinnon saaneita lyhytelokuvia. Ohjelmistoon kuuluu muun muassa PV Lehtisen Hyppääjä (2000). www.facebook.com/ events/1287760981302661 VALOTUS-ELOKUVASARJA 10.4. klo 18 ja 20.30 Ilokivi, Jyväskylä Elokuvasarjassa esitetään samana iltana kaksi elokuvaa: ensin Jean Renoirin Suuri Illuusio ja sitten Asghar Farhadin The Salesman. AELITA – KINOKONSERTTI 13.4. klo 18 WHS Teatteri Union, Helsinki Jakov Protazanovin vuonna 1924 ohjaamaa mykkää scifi-elokuvaa säestää kokoonpano Cleaning Women, joka soittaa itse tekemillään soittimilla. TORSTAILEFFASARJA 20.4. klo 19.30 Kirjakahvila, Turku Leffasarjassa esitetään sittemmin La La Landin ohjanneen Damien Chazellen esikoiselokuva Whiplash. KIRJALLISUUS TEEMAKESKUSTELU: KUOLEMA VENETSIASSA 4.4. klo 17 Lavaklubi, Helsinki Thomas Mannin klassikko nähdään 5. huhtikuuta alkaen Kansallisteatterin lavalla, mutta Lavaklubilla se käsitellään jo ennakkoon. Esityksen teemoista ovat puhumassa sen dramatisoinut ja ohjannut Michael Baran ja näyttelijät JukkaPekka Palo ja Jukka Puotila. Keskustelun vetää Taina West. LUKUPIIRI: VIRGINIA WOOLF JA AIKA 18.4. klo 18 Kirjakahvila, Turku Virginia Woolf ja aika -lukupiirissä teemaa käsitellään neljällä kokoontumiskerralla, joka kerta eri teoksen kautta. Kolmannella kokoontumiskerralla käsittelyssä on Majakka (1927). LUMOTUT SANAT 22.4.–16.7. Oulu Lasten ja nuorten sanataideviikot starttaavat huhtikuussa. Ohjelmistoon kuuluu muun muassa näyttely Unikudelmia, joka kertoo ”suomalaisen kirjallisuuden unista ja unelmista”. www.lumotutsanat.fi MUSIIKKI FRIDA HYVÖNEN 11.4. Korjaamo, Helsinki Ruotsalaisartisti julkaisi marraskuussa neljännen levynsä Kvinnor och Barn, joka on samalla hänen ensimmäinen ruotsinkielinen albuminsa. Sen biisejä kuullaan Korjaamolla. GYPSY JAZZ CONNECTION 21.4. Telakka, Tampere Jazzkitaristi Tomi Kettusen isännöimä klubi saa vieraakseen ranskalaiskitaristi Adrien Raratagin. HOPEAJÄRVI, ITÄ-HOLLOLA INSTALLAATIO 21.4. Kuudes Linja, Helsinki Keikalla juhlitaan Hopeajärven uuden albumin Mahdotonta julkaisua. Yleisön lämmittää ItäHollola installaatio. JYROCK 21.–22.4. Ilokivi, Jyväskylä Kahteen päivään mahtuu liudoittain vaihtoehtoartisteja Rainbowlickeristä Huoratroniin ja Töölön Ketterästä Echo is Your Loveen. www.jyrock.fi KONTULA ELECTRONIC 21.–23.4. Kontulan ostoskeskus, Helsinki Mediataiteen ja elektronisen musiikin yhdistävä tapahtuma järjestetään nyt toista kertaa. Esiintymässä on muun muassa saksalainen Felix Kubin ja kotimainen Kauriinmetsästäjät. www.facebook.com/ events/1708037846173460 KING DUDE 27.–29.4. Tampere, Jyväskylä, Helsinki Synkkää folkia soittava artisti saapuu tällä kertaa Suomeen bändin kanssa. Keikoilla kuullaan mitä luultavimmin materiaalia artistin viime vuonna ilmestyneeltä Sex-levyltä. MUMMOROCK 3 27.4. klo 15 Kustaankartanon vanhusten keskus, Helsinki Börje Hiltunen ja Mara Balls Duo soittavat kaikille avoimen keikan, jonka tarkoituksena on tarjota paitsi nautinnollisia musiikkikokemuksia myös tila kaikenikäisten kohtaamiselle. HIMERA-FESTIVAALI 2017 28.–29.4. Kutomo, Turku Kokeellisen musiikin festivaalilla esiintyvät muun muassa italialaiset Valerio Tricoli ja Francesco Cavaliere sekä tanskalais-yhdysvaltalainen saksofonisti Louise D. E. Jensen. himera.fi RUOKA JA TALOUS VEGAANINEN SUNNUNTAIBRUNSSI 9.4. klo 11–15 Kirjakahvila, Turku Kirjakahvilan vegaaniselle brunssille ovat tervetulleita kaikki – muutkin kuin turkulaiset. HELSINKI COFFEE FESTIVAL 21.–23.4. Kaapelitehdas Toista kertaa järjestettävä kahvifestivaalilla maistellaan eri kahvilaatuja, huolletaan kahvivälineitä ja kisataan kahvinlaittotaidoissa. TAIDE JA TEATTERI TAITEILIJATAPAAMINEN: ANSSI KASITONNI 6.4. klo 17–19 Kimmo Pyykkö -taidemuseo, Kangasala Maaliskuun lopussa avautunut Ilmassa itekkin -näyttely esittelee Anssi Kasitonnin ja Kimmo Pyykön taidetta. Ensimmäisessä taiteilijatapaamisessa kuullaan Kasitonnin ajatuksia, 27. huhtikuuta ääneen pääsee Pyykkö. www.kangasala-talo.fi/tapahtumat/ilmassaitekkin-kimmo-pyykko-ja-anssi-kasitonni/69 WALDEN 16.4. asti Titanik, Turku Turun Taideakatemiasta valmistuva Lauri Tujula työskentelee uusmediataiteen kentällä. Multimediallinen Walden-näyttely on taiteilijan omakuva ja kuva hänen koko elämästään. www.titanik.fi VUODEN LUONTOKUVA 2016 22.4. asti Malmitalo, Helsinki Malmitalon aulassa on esillä Suomen Luonnonvalokuvaajien kilpailun parhaimmistoa, muun muassa voittajakuva, Juha-Pekka Paanasen ”Kiiruna maailman laidalla”. KABAREE KALEVALA 29.4. saakka Valvenäyttömä, Oulu Oulun Ylioppilasteatterin ja Kinky Carnival Burlesquen yhteistyössä toteuttama versio Kalevalasta on alkuperäistä lihallisempi ja poliittisempi. KEUHKOT 25.4. ja 26.4. Kuopion kaupunginteatteri Juha Jokelan suomentama ja ohjaama, Duncan McMillanin kirjoittama näytelmä kertoo pariskunnasta, joka heijastaa elämänkysymyksensä globaaliin mittakaavaan. HORIZONTAL 27.4. ja 5.5. Kutomo, Turku Hanna Ahdin soolotanssiteos tutkailee Gilles Deleuzen ja Félix Guattarin teoksen A Thousand Plateaus: Capitalism and Schizophrenia avaamia mahdollisuuksia tasa-arvoisempaan maailmanjärjestykseen. Anssi Kasitonni 6.4. Huoratron Jyrockissa 22.4.– 16.7. Kiehumispiste 3.–7.4. The Salesman 10.4.
3 / 2017 • 17 VOIMA SUOSITTELEE Koonnut Kaisu Tervonen Lerssi on murhaa Miksi himoittu ruoka muuttuu valokuvassa ällöttäväksi? KOLME VUOTTA SITTEN Marko Ylitalo aloitti projektin työpaikkansa ruokalassa, Helsingin Sanomatalossa. Hän on siitä alkaen kuvannut monien työkaveriensa himoitsemia makkara-annoksia. Teossarja erilaisista rasvassa lilluvista makkaroista sai nimen Visvalerssi. Kuvat ovat saaneet Instagramissa seurakseen lennokkaita saatesanoja: ”Silvottu murhalerssi visvasmegmassa”, ”Murhakimara”, ”Eläin viaton lahdattiin, tehtiin visvasyöpää”. Meno on samaan aikaan hieman osoittelevaa, syyllistävää ja humoristista. Ylitalo itse ei visvalersseihin koske, hän on kasvissyöjä. Sen lisäksi, että valokuvat viestivät ottajansa maailmankuvaa, ne myös venyttävät hänen rooliaan maailmassa. Graafikkona ja toimittajana elantonsa ansaitseva Ylitalo on tuottanut kuvistaan taidenäyttelyn. ”Itse ehkä näkisin nämä kuvat ensisijaisesti aktivismina. Mutta tietenkin ne muuttuvat määritelmällisesti taiteeksi gallerianäyttelyn ja vedostuksen myötä. En kuitenkaan koe itseäni taiteilijaksi.” SIINÄ MISSÄ JOIDENKIN mielestä taiteen pitäisi olla esteettisesti kaunista, Ylitalon kuvat ovat lähinnä luotaantyöntäviä, mutta eivät keinotekoisen sellaisia. ”En ole näissä kuvissa tavoitellut kauneutta, mutta en myöskään rakentanut lisää rumuutta. En ole koskenut kuvaamiini annoksiin. Suora salamavalo toki lisää efektiä, ja näyttelyn vedoksia varten kuvia on hieman värisäädetty, mutta kuvat ovat dokumentaarisia.” OSA YLITALON TYÖKAVEREISTA on tunnustanut hänelle vähentäneensä lihan syömistä kuvien myötä. Samalla monet ovat mahdollisesti ensimmäistä kertaa huomanneet ruoan alkuperään liittyvät kysymykset omalla lautasellaan. ”Miksi se makkara näyttää valokuvassa ällöttävämmältä kuin lautasella? Ehkä valokuva muistuttaa tehokkaammin siitä epäeettisyydestä, mikä eläinperäiseen ravintoon liittyy.” Ehkä ruoka lautasella on vain ruokaa, mutta valokuva ruoasta on ajatus ruoasta. Ja silloin, kun käsitellään ajatuksia, on katsojan kohdattava myös taustalla kyyhöttävä arvoasetelma ja tapahtumien ketju. Ajatuksia ei voi lapioida kurkusta alas sen enempää miettimättä eikä kolata biorodeen mahan täytyttyä. Ajatusten kanssa pitää elää. JARI TAMMINEN Marko Ylitalo: Visvalerssi Creat Space -galleriassa, Helsingissä 11.4. asti Lers22 – Eltaantuneessa visvassa marinoitu lerssikimaralaari lähes tyhjilleen lutkutettuna (digitaalinen valokuvavedos alumiinilla, 2017)
www.kuvataide.fi TAIDEOPETUSTA LAPSILLE JA NUORILLE VUODESTA 1978 HAKU SYKSYN RYHMIIN N Y T ! : Helsingin.Kuvataidekoulu www.kesayliopistohki.fi Avointa yliopistollista opetusta Alueja kulttuurintutkimus • Arkeologia • Design Management ja palvelumuotoilu • Egyptologia Filosofi a • Historia • Hoitotiede • Informaatiotutkimus Kasvatuspsykologia • Laskentatoimi ja rahoitus Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi • Liikuntalääketiede • Lääketiede • Monikulttuurisuus • Musiikki Inspiroiva kesä. kesäyliopistossa. Yli 750 innostavaa ja ajatusta herättävää kurssia. Löydä omasi. Ohjelmassa myös Avointa ammattikorkeakouluopetusta • Abiturienttikursseja • Avoimia yleisötilaisuuksia • Eritasoisia kielikursseja 30 eri kielessä • Suomi toisena/vieraana kielenä • Taideaineita • Tietoja viestintätekniikkaa • Täydennyskoulutusta Haluaisitko laulaa jazzia tai tanssia argentiinalaista tangoa? Opettelisitko uutta kieltä, vaikkapa espanjaa, koreaa, kymriä tai tiibetiä? Pohtisitko peliteorian haasteita? Vai haluaisitko tutustua keskiajan fi losofi aan, muinaisen Egyptin taiteeseen tai japanilaiseen populaarimusiikkiin? Perehtyisitkö työoikeuteen, verotukseen tai monikulttuurisuuteen? Kiinnostaisiko Sinua biisipaja, mindfulness tai tähtitiede Ohjelma kirjastoissa, kirjakaupoissa ja verkossa. Ilmoittautuminen: www.kesayliopistohki.fi , alkaa 19.4. Kesäyliopisto on avoin sinulle, minulle, meille kaikille. Musiikkiterapia • Politiikan ja talouden tutkimus Puutarhatiede • Taiteen johtaminen ja yrittäjyys Tanssi ja kehonhuolto • Tanssipedagogiikka Teatteri ja kasvatus • Teatterija näyttämötaide Tulevaisuudentutkimus • Tuotantotalous • Työja organisaatiopyskologia • Uskontotiede • Viestintä Tanssitaide Teatteri ja Draama Liikuntaseikkailu Tehobreikki -suuntana hyvinvointialat Valokuvauksen perusteet+ Vintage-valokuvaus 28.8.2017 – 31.5.2018 Haku juuri nyt! p. 040 8085 035 info.kansanopisto@kpedu.fi kpedu.fi/kansanopisto VIETÄ ELÄMÄSI VUOSI KANSANAOPISTOSSA TIETOA, LUOVUUTTA JA KOKEMUKSIA KANSANOPISTOLINJOILTA! Kansanopistovuosi antaa ammatilliseen peruskoulutukseen hakeutuvalle yhteishaussa 6 lisäpistettä! KUTSU KASVATUSJA TAIDEALALLE www.snellman-korkeakoulu.fi Hakemukset 30.4. mennessä Ajatt elun rohkeutt a, sielun syvävenytt elyä, tekemisen iloa ja tukevia eväitä elämään. Steinerpedagogisia yleissivistäviä ja tutkintoon johtavia kasvatusja taideopintoja merellisessä ympäristössä Helsingin Jollaksessa. KUTSU KASVATUSJA TAIDEALALLE Luova ja elävä koulutusti e Ajatella, se on mahdollista! Väri ja muoto-kuvataidekurssi 5.-9.6.2017 Sisäinen tasapaino ja terveys -kurssi 9.-11.6.2017 Tim o Aar nia la: Ku olem anla iva Maailma ei ole valmis. Tarvitaan enemmän kirjoja. CityCenterin Asematunnelissa on upea jättimäinen 600-neliöinen kirjakauppa. Katso koko valikoima osoitteesta rosebud.? /citycenter Rosebudin hyllystä nämä ja 14 000 muuta kirjaa, pokkaria ja DVD:tä. Tietoa ja kaunoa, uutuuksia ja ajattomia klassikoita. Tarjoukset ovat voimassa huhtikuun loppuun asti. 23 € 23 € 10 € 24 € 20 € 25 € 23 50
Tim o Aar nia la: Ku olem anla iva Maailma ei ole valmis. Tarvitaan enemmän kirjoja. CityCenterin Asematunnelissa on upea jättimäinen 600-neliöinen kirjakauppa. Katso koko valikoima osoitteesta rosebud.? /citycenter Rosebudin hyllystä nämä ja 14 000 muuta kirjaa, pokkaria ja DVD:tä. Tietoa ja kaunoa, uutuuksia ja ajattomia klassikoita. Tarjoukset ovat voimassa huhtikuun loppuun asti. 23 € 23 € 10 € 24 € 20 € 25 € 23 50
20 • 3 / 2017 Tan eli Viit ah uh ta on he lsin kilä ine n kirjo itta ja, m usii kin tek ijä ja kult tuu rip olit iika n väit öst utk ija. Taidetyö on prekaaria työtä MAALISKUUSSA julkaistussa Taiteen ja kulttuurin baro metrissa suomalaiset taiteilijajärjestöt vaativat yksimielisesti lisää apurahoja taiteilijoille. Kyselyyn vastanneet taiteilijajärjestöjen hallitusten jäsenet lähettävät viestinsä Taiken kautta valtion suuntaan, mikä selittää painotuksen. Julkaisuun nostetuissa anonyymeissä avovastauksissa näkyy kuitenkin myös toisenlaista ajattelua: ”Perustulo ratkaisisi huomattavan ongelmavyyhdin. Mutta se, että taide käsitetään edelleen muusta työstä erillisenä viihdykkeenä, on iso ongelma.” Juuri näin. Taiteen hyvinvointivaikutuksia koskevan puheen yleistyttyä sen yhteiskunnallisen autonomian vaatimisesta on tullut vaikeaa. Nyt käytössä on kiertotie, joka painottaa taidetyön erityisyyttä, ja tämän kontrollimekanismina toimii ”korkea laatu”. Asiaa voi kuitenkin katsoa toisinkin. TAITEILIJOIDEN kokemat ongelmat ovat todellisia, mutta prekarisaation vaikutukset ovat samankaltaisia muuallakin. Palkaton työ on riesa taidealoilla. Taiteilijalle, joka ei pane tuntipalkkaa työlleen, vertailuasema kuukausipalkkalaiseen voi olla katkera paikka. Korvaukseton työ ja apurahat kulkevat yhdessä myös yliopistolla. Väitöstutkijoille on tuttu laulu: ”Rahaa ei ole, mutta näyttää hyvältä CV:ssä.” Hoivaja siivoustöissä sekä muilla matalapalkkaisilla ja naisvaltaisilla aloilla taas kärsitään pätkien ketjutuksesta ja surkeasta neuvotteluasemasta tavalla, joka muistuttaa taiteilijan tilannetta. Taiteilija voi tipahtaa työttömyyteen koska vain, ja ilman perusteluja. LÄHESKÄ ÄN riittävästi ei tuoda esiin psyykkistä kuormitusta, joka liittyy siihen, ettei apurahoista voi lainkaan neuvotella: taiteilijan työtarjouksiin reagoi tavanomaisesti eräänlainen musta laatikko, joka vain myöntää tai hylkää, antaa rahaa tai sitten ei. Eläkejärjestelyissä kaikilla edellä mainituilla on taiteilijan tapaan huono asema. MYEL-eläkemaksujen käyttöönoton jälkeenkin apurahakausia tulee nauttia monta kymmentä vuotta peräkkäin päästäkseen yli minimi eläkkeen. ERINOMAISEEN Art Workers julkaisuun sisältyvässä haastattelussa Lotta Tenhunen ja Airi Triisberg tuovat esiin paradoksin: taiteilijat ovat monin tavoin selvillä apurahajärjestelmän ongelmista, mutta koska sen piiriin pääseminen koetaan saavutetuksi eduksi, protesti jää kentän sisälle. Nyt olisi jo aika unohtaa ajatus taiteen yhteiskunnal lisesta erityisasemasta ja kehittää alistetussa asemassa olevien yhteisiä vaatimuksia yli palkkatyö/apuraha-jakolinjan. TANELI VIITAHUHTA TUTKIJALIITOSTA TEKSTI SUVI AUVINEN KUVA NINNI KAIRISALO Huutia huuha alle Ammattilaiset selvittivät faktoja ruokamyyttien takana. ”G EENIMUUNTELUKESKUSTELU ihan koko naisuu des saan on täynnä uskomuksia”, kertoo Leena Putkonen. Hän on laillistettu ravitsemusterapeutti, joka on kirjoittanut yhdessä Mari Koistisen kanssa kirjan Ruoka mysteerit. Koistinen on kuluttajuuteen erikoistunut maatalous-metsätieteiden maisteri. ”Minä muutin ihan täysin kantani geenimuuntelusta tutkittuani aihetta. Mari yritti sanoa, että et kyllä todellakaan kirjoita tästä, että sitä mehiläispesää ei kannata sohaista”, Putkonen jatkaa. Ruokamysteerejä pohditaan paitsi kirjassa myös kirjoittajakaksikon samannimisessä blogissa, ja geenimuuntelu on yksi aiheista, joihin Putkonen ja Koistinen törmäävät usein. ”Keskustelussa geenimuuntelusta pitäisi eritellä, mistä puhutaan. Sieltä pitäisi nostaa erikseen teknologia, suuryritykset ja terveysvaikutukset”, Putkonen toteaa. ”Se on vaikea aihe”, sanoo Koistinen ja jatkaa: ”Geenimuunneltu ruoka on syöjälleen, ihmiselle, todella turvallista. Mitään ruokaa ei ole tutkittu niin paljon kuin geenimuunneltua.” Kaksikon mukaan geenimuuntelun huono maine tulee siitä, miten tietyt yhtiöt ovat käyttäneet sitä. Länsimaissa aihetta on heidän mukaansa myös helppo kritisoida, etenkin kun geenimuuntelun edut välittyvät lähinnä köyhille maille: sen avulla saadaan suurempia satoja ja ravinteikkaampaa ruokaa, joka kestää paremmin. ”Mutta me halutaan mielikuvissamme sitä jotakin ’puhdasta’, alkuperäistä ruokaa, ikään kuin viljoja ei olisi jalostettu iät kaiket, kuten kaikkea ruokaa”, Koistinen kertoo. Putkosen mukaan geenimuuntelu on suuryritysten käsissä niin kauan kuin länsimaat ja varsinkin eurooppalaiset ovat siitä paniikissa. ”Julkisella puolella ei lähdetä avoimin mielin tutkimaan ja tekemään koeviljelyjä. Samat ihmiset, jotka kritisoivat geenimuuntelua sen suuryrityskuvion takia, luovuttavat sen vallan suoraan sinne suuryrityksille.” Koistisen mukaan viime vuosina on ollut yleistä, että mitä tahansa voi panna geenimuuntelun syyksi – ja ihmiset uskovat sen. ”Otsikoidaan esimerkiksi huolettomasti, että geenimuuntelu tappoi mehiläiset. Kun sitä juttua lähtee lukemaan, niin syynä olikin esimerkiksi viljelytekniikka tai torjunta-aineet, mutta otsikosta saa paljon raflaavamman, kun laitetaan, että geenimuuntelu tappoi.” RUOKAKESKUSTELU on täynnä turhaa panikointia, mutulle perustuvia uskomuksia ja pelottelua. Geenimuuntelu on tästä vain yksi esimerkki. Etenkin internetissä vellovaan villiin ruokakeskusteluun Putkonen ja Koistinen haluavat tuoda tiedepohjaisen, faktoihin perustuvan näkökulman. Tiedepohjaisuus tuodaan Ruoka mysteereissä arkiselle tasolle, koska tiedekeskustelun akateeminen retoriikka ei puhuttele ihmisiä. ”Ruokakeskustelu pyörii hirveästi sen minä-keskisen terveysajattelun ympärillä”, Putkonen sanoo. ”Ruoka on kuitenkin muutakin kuin yksilön kysymys, eli siihen liittyy paljon ympäristöja ilmastonmuutosasioita. Samoin eettisiä kysymyksiä, niin eläinten kuin ihmistenkin hyvinvointiin liittyen, kun mietitään orjuutta ja pakkotyötä.” Ruokamysteereissä ei yritetä lajitella asioita hyvä–huono-akselilla vaan keskustella ja pohtia asioita eri kanteilta. ”Ihmiset eivät ole yksioikoisia tai tyhmiä, eivätkä he tarvitse listoja hyvistä tai huonoista asioista, joiden mukaan elää. Elämä on paljon monimuotoisempaa. Ruoka mysteereissä puhutaan kuitenkin paljon arjen eettisistä valinnoista”, Putkonen sanoo. Putkonen ja Koistinen eivät etäännytä itseään keskustelusta. ”Me kommentoimme asioita myös kuluttajina: miten