Voima 01/2017 - Lehtiluukku.fi

1/2017 HELMIKUU | VOIMA.FI KATI OUTINEN KENEN JOUKOISSA SEISOT? SAAMI 100 • ELÄINLAKI POLIITTISEN VALOKUVAN FESTIVAALI 2017 PVF
Nyt Jokaiselle-sarja saa odotetun neljännen tuotteensa, helppojen arkiruokien kuninkaan PASTA BOLOGNESEN. Verraton yhdistelmä maukasta makaronia ja sointuvaa soosia! Jauhelihan korvaavat proteiininlähteinä GMO-vapaa soija ja luomuhärkäpapu – vaikket maistaessasi heti uskoisikaan. Jokaiselle-valmisruuat löydät hyvinvarustetuista K-citymarketeista, K-supermarketeista ja K-marketeista sekä Prismoista, S-marketeista ja Alepoista kautta maan. Kysy kauppiaaltasi tai katso lähin kauppasi www.jokaiselle.fi HYVÄN VEGAANIRUOAN HELPPOAKIN HELPOMPI RESEPTI 1. Avaa pakkaus 2. Lämmitä 3. Nauti hyvällä omallatunnolla www.jokaiselle.fi Jokaiselle valmisruuat sopivat ensimmäisenä Suomessa nimensä mukaisesti ihan jokaiselle, myös vegaanille. Niissä on valmiina niin vastuullisuus kuin vastustamaton kotiruuan maku: kaikki Jokaiselle-ruuat valmistuvat tarkkana käsityönä Keravalla keittiömestarimme Jarin reseptin mukaan. UUTUUS ! KATHARSIS FILMS ESITTÄÄ JOUNI HILTUSEN ELOKUVAN MATKA MERELLE KUVAUS JOUNI HILTUNEN LISÄKUVAUKSET TIMO PELTONEN VILLE HILTUNEN KUVAUS VENÄJÄN SAARILLA AGITECO STUDIO LTD. LEIKKAUS JOUNI HILTUNEN ANNE LAKANEN ÄÄNITYS JA TUOTANTOASSISTENTTI VILLE HILTUNEN ÄÄNISUUNNITTELU JANNE JANKERI MUSIIKKI SIMO HELKALA MARKKU KOPISTO MUSIIKIN SOVITUS JA MIKSAUS ROBI DE GODZINSKY VEDENALAISKUVAUS TEEMU LIAKKA OLLI MUSTONEN PEKKA TUURI OHJAUS, KÄSIKIRJOITUS JA TUOTANTO JOUNI HILTUNEN
Nyt Jokaiselle-sarja saa odotetun neljännen tuotteensa, helppojen arkiruokien kuninkaan PASTA BOLOGNESEN. Verraton yhdistelmä maukasta makaronia ja sointuvaa soosia! Jauhelihan korvaavat proteiininlähteinä GMO-vapaa soija ja luomuhärkäpapu – vaikket maistaessasi heti uskoisikaan. Jokaiselle-valmisruuat löydät hyvinvarustetuista K-citymarketeista, K-supermarketeista ja K-marketeista sekä Prismoista, S-marketeista ja Alepoista kautta maan. Kysy kauppiaaltasi tai katso lähin kauppasi www.jokaiselle.fi HYVÄN VEGAANIRUOAN HELPPOAKIN HELPOMPI RESEPTI 1. Avaa pakkaus 2. Lämmitä 3. Nauti hyvällä omallatunnolla www.jokaiselle.fi Jokaiselle valmisruuat sopivat ensimmäisenä Suomessa nimensä mukaisesti ihan jokaiselle, myös vegaanille. Niissä on valmiina niin vastuullisuus kuin vastustamaton kotiruuan maku: kaikki Jokaiselle-ruuat valmistuvat tarkkana käsityönä Keravalla keittiömestarimme Jarin reseptin mukaan. UUTUUS ! KATHARSIS FILMS ESITTÄÄ JOUNI HILTUSEN ELOKUVAN MATKA MERELLE KUVAUS JOUNI HILTUNEN LISÄKUVAUKSET TIMO PELTONEN VILLE HILTUNEN KUVAUS VENÄJÄN SAARILLA AGITECO STUDIO LTD. LEIKKAUS JOUNI HILTUNEN ANNE LAKANEN ÄÄNITYS JA TUOTANTOASSISTENTTI VILLE HILTUNEN ÄÄNISUUNNITTELU JANNE JANKERI MUSIIKKI SIMO HELKALA MARKKU KOPISTO MUSIIKIN SOVITUS JA MIKSAUS ROBI DE GODZINSKY VEDENALAISKUVAUS TEEMU LIAKKA OLLI MUSTONEN PEKKA TUURI OHJAUS, KÄSIKIRJOITUS JA TUOTANTO JOUNI HILTUNEN
ILMOITUS Kirjaverstas on uusi kulttuuritila Teurastamolla: kirjakauppa, kirjallisuus-, kuvitusja sarjakuvatapahtumia sekä kursseja. Kirjaverstasta pyörittävät Sarjakuvakeskus, Kuvittajat ry, Toukka Lastenkirjakioski ja Nide Kirjakauppa. Työpajankatu 2 R4 (Kellohallia vastapäätä), Helsinki. Auki ti–pe 12–17 sekä la 12–16. Tykkää meistä:. facebook.com/kirjaverstas. KIRJAVERSTAS Club Mate blandiksena! RÄHINÄVIINAN vastakohta? Testaa onko näin! S-, Kja M-kaupoissa ja aikaansa seuraavissa klubeissa ja ravintoloissa CLUB MATE Gerald L. Posnerin ja John Waren elämäkerta Josef Mengelestä on rankka kuvaus yhdestä holokaustin pahimmista rikollisista. Auschwitzin kuoleman enkeli pakoili sodan jälkeen EteläAmerikassa, ja häntä etsittiin kiivaasti koko hänen loppuelämänsä. Mengele kuoli hukkumalla vuonna 1978 Sao Paulossa. Hänen rikoksensa eivät kuitenkaan unohdu koskaan. www.minervakustannus.fi JOSEF MENGELE Tarkastelussa kiistellyn vuosikymmenen marxilainen estetiikka. Koskettavia ja kutkuttavia muistoja, analyysiä aikakauden taideteoksista ja teorioista, elämäkerrallinen artikkeli Eino S. Revosta ja paljon muuta! Irtonumerot 9,60 euroa Akateemisesta Kirjakaupasta (Helsingin keskusta), Gaudeamus Kirja & Kahvista tai kotiinkannettuna Kulttuurivihkojen verkkokaupasta. Digilehdet verkkokaupasta vain 4,90 euroa. www.kulttuurivihkot.fi KULTTUURIVIHKOT ESITTÄÄ: TEEMANUMERO 70-LUVUSTA! Tunnettu slovenialainen filosofi tarjoaa katsonnan nykymaailman tilanteeseen. Pakolaisvirta ja terrorismin uhka ovat ajaneet lännen sotien jälkeisen ajan suurimpaan kriisiin, eikä sitä voiteta pelkällä myötätunnolla. Terrorismi ja hallitsematon muuttoliike eivät ole vain poliittisen päätöksenteon seurausta, vaan ne ovat Žižekin mukaan ensisijaisesti globaalin kapitalismin oire. Kaiken perustana on luokkataistelu. Slavoj Žižek: Uusi luokkataistelu – Terrorismin ja pakolaisuuden todelliset syyt 109 sivua, kirjakaupat kautta maan, www.intokustannus.fi SLAVOJ ŽIŽEK: UUSI LUOKKATAISTELU Tiina Airaksisen, Elina Sinkkosen ja Minna Valjakan teos Enemmän kuin puoli taivasta – kiinalainen nainen historiassa, yhteiskunnassa ja kulttuurissa on viime vuoden Kanavapalkinnon voittaja. ”Enemmän kuin puoli taivasta on poikkeuksellisen monipuolinen, asiantunteva ja hyvin kirjoitettu kirja, joka tuo suomalaisille lukijoille paljon uutta tietoa tärkeästä aiheesta” – Tuomo Lappalainen, Kanavapalkintoraadin puheenjohtaja Kustantajan verkkokaupassa 25 euroa (svh. 36,50 €), sis. toimituskulut, koodi KIINA. Tarjous voimassa 31.03.2017 asti. www.arthouse.fi ENEMMÄN KUIN PUOLI TAIVASTA KUOLEMAN TAPPANEET – PUNK ROCKIA PIENKUSTANTEILTA 1977–1983 Helmikuussa Svart Records julkaisee pitkäsoitollisen suomalaisen punkin ensimmäisen aallon salaisia aseita. Kokoelma-albumin 14 laulua ovat teini-ikäisten bändien itse äänittämiä ja kustantamia kiihkeitä punk rock -repäisyjä vuosilta 1977–1983. Laulut ovat aiemmin uudelleenjulkaisemattomia. LP-levyä täydentää 52-sivuinen liitevihko, joka esittelee yhtyeiden tarinat. www.svartrecords.com www.facebook.com/svartrecords TURVALLISUUSPOLITIIKAN TASKUKIRJA 2016 – VIHOLLISKUVIEN PALUU Raimo Pesosen kirja kertoo ja kommentoi kriittisesti viime aikojen suomalaista turvallisuuspolitiikasta käytyä julkista keskustelua. Ovatko poliitikot menneet sivuraiteille turvallisuuspolitiikan määrittelijöinä? Haetaanko meilläkin kansallista yhtenäisyyttä jälleen viholliskuvia luomalla? Teos haastaa lukijan pohtimaan kriittisesti yksipuolisia tulkintoja Pohjolan turvallisuustilanteesta ja Suomen vaihtoehdoista. www.rauhapuolustajat.org/kauppa Ka nsi: Ve lda Pa rkk ine n HELMIKUUN MERKKITUOTTEET
Ei-niin-hyvinvointivaltio 12 TÄSSÄ LEHDESSÄ MUUN MUASSA 1 / 2017 • 7 PÄÄKIRJOITUS Kirjaverstas on uusi kulttuuritila Teurastamolla: kirjakauppa, kirjallisuus-, kuvitusja sarjakuvatapahtumia sekä kursseja. Kirjaverstasta pyörittävät Sarjakuvakeskus, Kuvittajat ry, Toukka Lastenkirjakioski ja Nide Kirjakauppa. Työpajankatu 2 R4 (Kellohallia vastapäätä), Helsinki. Auki ti–pe 12–17 sekä la 12–16. Tykkää meistä:. facebook.com/kirjaverstas. KIRJAVERSTAS Club Mate blandiksena! RÄHINÄVIINAN vastakohta? Testaa onko näin! S-, Kja M-kaupoissa ja aikaansa seuraavissa klubeissa ja ravintoloissa CLUB MATE Gerald L. Posnerin ja John Waren elämäkerta Josef Mengelestä on rankka kuvaus yhdestä holokaustin pahimmista rikollisista. Auschwitzin kuoleman enkeli pakoili sodan jälkeen EteläAmerikassa, ja häntä etsittiin kiivaasti koko hänen loppuelämänsä. Mengele kuoli hukkumalla vuonna 1978 Sao Paulossa. Hänen rikoksensa eivät kuitenkaan unohdu koskaan. www.minervakustannus.fi JOSEF MENGELE Tarkastelussa kiistellyn vuosikymmenen marxilainen estetiikka. Koskettavia ja kutkuttavia muistoja, analyysiä aikakauden taideteoksista ja teorioista, elämäkerrallinen artikkeli Eino S. Revosta ja paljon muuta! Irtonumerot 9,60 euroa Akateemisesta Kirjakaupasta (Helsingin keskusta), Gaudeamus Kirja & Kahvista tai kotiinkannettuna Kulttuurivihkojen verkkokaupasta. Digilehdet verkkokaupasta vain 4,90 euroa. www.kulttuurivihkot.fi KULTTUURIVIHKOT ESITTÄÄ: TEEMANUMERO 70-LUVUSTA! Tunnettu slovenialainen filosofi tarjoaa katsonnan nykymaailman tilanteeseen. Pakolaisvirta ja terrorismin uhka ovat ajaneet lännen sotien jälkeisen ajan suurimpaan kriisiin, eikä sitä voiteta pelkällä myötätunnolla. Terrorismi ja hallitsematon muuttoliike eivät ole vain poliittisen päätöksenteon seurausta, vaan ne ovat Žižekin mukaan ensisijaisesti globaalin kapitalismin oire. Kaiken perustana on luokkataistelu. Slavoj Žižek: Uusi luokkataistelu – Terrorismin ja pakolaisuuden todelliset syyt 109 sivua, kirjakaupat kautta maan, www.intokustannus.fi SLAVOJ ŽIŽEK: UUSI LUOKKATAISTELU Tiina Airaksisen, Elina Sinkkosen ja Minna Valjakan teos Enemmän kuin puoli taivasta – kiinalainen nainen historiassa, yhteiskunnassa ja kulttuurissa on viime vuoden Kanavapalkinnon voittaja. ”Enemmän kuin puoli taivasta on poikkeuksellisen monipuolinen, asiantunteva ja hyvin kirjoitettu kirja, joka tuo suomalaisille lukijoille paljon uutta tietoa tärkeästä aiheesta” – Tuomo Lappalainen, Kanavapalkintoraadin puheenjohtaja Kustantajan verkkokaupassa 25 euroa (svh. 36,50 €), sis. toimituskulut, koodi KIINA. Tarjous voimassa 31.03.2017 asti. www.arthouse.fi ENEMMÄN KUIN PUOLI TAIVASTA KUOLEMAN TAPPANEET – PUNK ROCKIA PIENKUSTANTEILTA 1977–1983 Helmikuussa Svart Records julkaisee pitkäsoitollisen suomalaisen punkin ensimmäisen aallon salaisia aseita. Kokoelma-albumin 14 laulua ovat teini-ikäisten bändien itse äänittämiä ja kustantamia kiihkeitä punk rock -repäisyjä vuosilta 1977–1983. Laulut ovat aiemmin uudelleenjulkaisemattomia. LP-levyä täydentää 52-sivuinen liitevihko, joka esittelee yhtyeiden tarinat. www.svartrecords.com www.facebook.com/svartrecords TURVALLISUUSPOLITIIKAN TASKUKIRJA 2016 – VIHOLLISKUVIEN PALUU Raimo Pesosen kirja kertoo ja kommentoi kriittisesti viime aikojen suomalaista turvallisuuspolitiikasta käytyä julkista keskustelua. Ovatko poliitikot menneet sivuraiteille turvallisuuspolitiikan määrittelijöinä? Haetaanko meilläkin kansallista yhtenäisyyttä jälleen viholliskuvia luomalla? Teos haastaa lukijan pohtimaan kriittisesti yksipuolisia tulkintoja Pohjolan turvallisuustilanteesta ja Suomen vaihtoehdoista. www.rauhapuolustajat.org/kauppa VOIMA Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin 044 238 5109, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköposti toimitus@voima.fi, voima.fi | PÄÄTOIMITTAJA Veera Järvenpää 044 980 5215 | ULKOASU Ninni Kairisalo & Antti Kukkonen, mainosgraafikko Ninni Kairisalo | MUU TOIMITUS Elina Hiironniemi, Ria Paljärvi, Velda Parkkinen, Annika Pitkänen, Tuomas Rantanen, Iida Simes, Jari Tamminen & Kaisu Tervonen | TOIMITUSJOHTAJA Teemu Matinpuro | YHTEYSPÄÄLLIKKÖ Tuomas Korkiakangas 040 825 5804 | KUSTANNUSPÄÄLLIKKÖ Tuomas Rantanen 040 507?7165 | AVUSTAJINA TÄSSÄ NUMEROSSA Jussi Ahokas, Suvi Auvinen, Janica Brander, Scott Caris, Angela Djurfelter, Ellen Eljaala, Timo Kalevi Forss, Joris van Gennip, Juha Herkman, Jenni Holma, Maarja Kaabel, Silja Kanerva, Leona Kotilainen, Marko Laihinen, Apila Pepita Miettinen, Mike Pohjola, Lauri Punamäki, Pontus Purokuru, Sanna Raita-aho, Heli Yli-Räisänen, Henna Räsänen, Syksy Räsänen, Reetta Toivanen, & Miia Vistilä | JULKAISIJA Voima Kustannus Oy | YHTIÖN OSAKKAAT Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Heikki Hiilamo & Tuomas Rantanen | JAKELU Jari Tamminen 050 331 4057 | TILAUKSET Tuomas Korkiakangas 044 238 5109 | VOIMAN VUOSITILAUS 10 numeroa 39 euroa | PAINO Sanomapaino, Vantaa | PAINOS 70 000 | ISSN 1457-1005 | Voima – Propagandaa ja kiroitusvirheitä. Ka nsi: Ve lda Pa rkk ine n Kun lasken toivoni republikaanien järjen varaan MATKUSTIN KESÄLLÄ 2014 Detroitiin, jonka keskustaa täyttävät hylätyt pilvenpiirtäjät. Panimoravintolan vessassa juttelin noin 30-vuotiaan naisen kanssa. Puhe kääntyi nopeasti Yhdysvaltoihin. ”Mitä te ajattelette meistä Euroopassa?” No, meidän kuvamme maasta liittyy pitkälti Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaan. Leppoisasti alkanut jutustelu loppui lyheen: politiikka ei ole yhdysvaltalaisille aihe, josta uskaltaisi lähteä käymään lyhyttäkään keskustelua ventovieraan turistin kanssa. DONALD TRUMPIN VALINTA presidentiksi on muuttanut paitsi Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaa myös mielikuvaa koko maasta. Presidentti kirjoitti ensi istumaltaan asetuksen, joka koskee maahanmuuton rajoittamista ja pakolaispolitiikkaa. Oikeusministerin virkaa toimittanut Sally Yates kritisoi asetusta ja totesi, ettei ole vakuuttunut sen laillisuudesta. Seuraavana päivänä Trump antoi potkut Yatesille, jolla on takanaan 27 vuoden ura oikeusministeriössä. Ennen lähtöään Yates oli siis ehtinyt palvella niin demokraattikuin republikaanihallintojakin. Maineeltaan hän on tinkimätön virkamies. MIKSI SUOMALAISTEN pitäisi olla kiinnostuneita Yhdysvaltojen sisäpoliittisista kiemuroista? Kun Trump viittaa kintaalla kansainvälisille sopimuksille ja sulkee ovet pakolaisilta heidän kansallisuutensa perusteella, hän murentaa kansainvälisen yhteisön laillisuutta. Yhdysvalloissa perustuslaki on muutakin kuin kirjain – se on sopimus valtiosta. Kun presidentti allekirjoittaa perustuslain kanssa ristiriitaisia asetuksia ja siivoaa toimiaan kritisoivat tahot pois hallinnosta, kuljetaan polkua, joka voi johtaa käytännössä mihin tahansa. Demokraatit taistelevat alaja ylähuoneen vähemmistössä Trumpia vastaan. Toivonsa voi laittaa ainoastaan rebuplikaanien kunnioitukseen perustuslakia kohtaan. Republikaanien Richard Nixon on ainoa presidentti Yhdysvaltojen historiassa, joka on eronnut kesken kautensa. Nixonin entinen poliittinen neuvonantaja John Dean on jo ennustanut myös Trumpin tien päätyvän katastrofiin, mutta lausuntoaan hän ei sen enempää selittänyt. Ehkä kuitenkin merkittävin Trumpin kriitikko on republikaanien vuoden 2008 presidenttiehdokas John McCain, jonka spekuloidaan johtavan maltillista oppositiota puo lueensa sisällä. McCain on arvostellut maahanmuutto asetusta ja kutsunut tuontiveron asettamista Meksikolle järjettömäksi. LUULENPA , että nyt kukaan ei enää tulisi kysymään detroitilaisessa vessassa, mitä Yhdysvalloista ajatellaan Euroopassa. VEERA JÄRVENPÄÄ 1 Normihomovoimaa! s. 33–34 s.?13 Vastama inos 6.2.–5.3.2017 Pelkoa Turkissa LATUA PERKELE! Gambian vaalit Näkyväksi neulottu 41 26 30 Äiti nimeltä Kimmo 36 Matka merelle 52 54 56 Ekholm Julma Henri Liite: Poliittisen valokuvan festivaali 11
8 • 1 / 2017 MAAILMANLOPUN ETEINEN Tarua toinen puoli VUOSI SITTEN joukko Suomen johtavia päätoimittajia te ki ”valemediaa” vastaan ja ”luotettavan median puolesta” kannanoton, jossa he juhlallisesti sitoutuivat ”oikeisiin tie toihin perustuvaan ja merkitykselliseen journalismiin”. On tärkeää tuomita vihaa parkuvat rasistioikeiston ää nitorvet ja perata niiden valheet, joita kuullaan eduskunnassa asti. Mutta samalla kan nanotto maalasi valtavirtatiedotusvälineistä tarunhoh toisen kuvan, jonka mukaan ne pohjaavat uutisointinsa faktoihin, eivät johda harhaan ja korjaavat virheensä. Valtavirtatoimittajien uutisoinnin kuitenkin määrittävät vallanpitäjien yleisesti hyväksytyt näkemykset ja muiden journalistien kirjoitukset; totuus ja merkitys ovat sivuseik koja. KESKUSTELU ”VALEUUTISISTA” kiihtyi Donald Trumpin voitettua presidentinvaalit, kun Hillary Clintonin tappio ta yritettiin Yhdysvalloissa pistää ”valeuutisten” piikkiin. On oireellista, että termin merkitys on jätetty epäselväk si ja sen alle on kasattu kaikenlaista, keksityistä uutisis ta kapitalismia arvosteleviin blogeihin ja Venäjän valtio mediaan. Sanojen ”valeuutiset” ja ”valemedia” epämääräisyys ei ole sattumaa. Niille voisi antaa selkeän määritelmän, mutta se ei pätisi kaikkeen, mihin sitä halutaan käyttää, tai vaihtoehtoisesti kattaisi asioita, joita sen piiriin ei ha luta. Tilanne on sama kuin ”terrorismin” kanssa: termiä ei määritellä, koska se ei ole analyysin työkalu vaan val lankäytön väline. Niinpä Yhdysvaltojen demokraattipuolueen lietsomia salaliittoteorioita Putinista Trumpin nukkemestarina ei ole leimattu ”valeuutisiksi”. Trumpin muslimivihalla ja militarismilla ryyditetyn kotikutoisen kauhukapitalis min esittäminen vieraan vallan juonena myös käteväs ti irrottaa sen Yhdysvaltojen politiikan historiallisesta jatkumosta. TÄMÄN SISÄPOLIITTISEN KAMPPAILUN myötä Putinista on piirretty karikatyyri arkkivihollisena, joka manipuloi maailmaa nerokkuudella, joka hakee vertaistaan super sankarisarjakuvista. Tämä vastaa köyhtyvän gangsteri valtion pomon todellisuutta suunnilleen yhtä hyvin kuin venäläiset tarinat Putinista tiikerin taltuttajana ja kurki auran esilentäjänä. Suomessa ollaan Yhdysvaltojen vaikutuspiirissä ja Pu tinlegendat ovat langenneet hedelmälliseen maaperään. Yksi esimerkki oli Helsingin Sanomien perätön juttu, jon ka mukaan Venäjä oli hakkeroinut Vermontin osavaltion sähköverkon. Juttu ei perustunut luotettaviin lähteisiin, ja sen alun perin julkaissut Washington Post perui sen kes keisen osan. Suomessa väitteet kuitenkin menivät kau paksi, koska ne sopivat ”merkitykselliseen” poliittiseen tarinaan, jonka perusteista ”oikeassa tiedossa” ei ole niin väliksi. SYKSY RÄSÄNEN Eläimellä ei ole itseisarvoa, eikä eläintä tarvitse pitää tuntevana yksilönä, jos Suomen lakia on uskominen. Lakia yritetään muuttaa, mutta tie ei ole helppo. Kuka suojelisi ?eläimiä? Ve er a Jä rv en pä ä ”E LÄINLAKI on vaa rassa mennä päin helvettiä”, toteaa Veikka Lahtinen. ”Vaikkei eläimillä ole omaa edustusta, niin päätöksiä eläinten asioista ei voi tehdä riippumatta normaalista par lamentaarisesta vastuusta tai vastuusta äänestäjille. Nyt tar vitaan laajaa julkista painetta, jotta kansanedustajat tajuavat tämän.” Suomessa on meneillään eläinsuojelulain uudistus. La kiuudistusten tie on usein pit kä ja kivinen, eikä eläinlaki ole tässä poikkeus. Veikka Lahtinen on eläin ten oikeuksia edistävän järjestön Animalian kam panjavastaava Lainsuojaton kampanjassa. Kampanja pyr kii vaikuttamaan eläinlain sisältöön ja edustamaan sitä äänetöntä tahoa, jonka asioi hin laki erityisesti vaikuttaa: tuotantoeläimiä. Eläinlain säätäminen on pitkittynyt poliittinen proses si, ja laki uusitaan harvoin: nykyinen eläinsuojelulaki on vuodelta 1996. Kahdessakym menessä vuodessa käsitys eläimistä on muuttunut ja tut kimustieto esimerkiksi eläin ten kognitiivisista kyvyistä on lisääntynyt. ”Ihmisten asenteet ovat muuttuneet nopeasti suhtees sa eläinten oloihin. Nykyään 90 prosenttia ihmisistä sanoo, että tuotantoeläimiä pitäisi suojella Suomessa paremmin. Nykyinen laki ei kuitenkaan suojele riittävällä tavalla mui ta eläinlajeja kuin ihmisiä”, to teaa Lahtinen. ”Kampanjamme keskittyy tuotantoeläimiin, koska nii hin kohdistuu Suomessa suu rinta väkivaltaa laajimmassa mittakaavassa. Argumentaa tiomme pohjalla on antispe sismi ja kehittynyt tutkimus tieto siitä, millaisia eläimiä on keskuudessamme.” Spesismi tarkoittaa olento jen arvon tai oikeuksien mää rittelemistä sen perusteella, mihin lajiin ne kuuluvat. Lah tinen haluaisi koko tästä mää rittelystä eroon. ”On spesististä säätää eläin laki erikseen. Se on toiseutta mista, ikään kuin kaikkia la jeja ei tarvitsisi suojella yhtä lailla.” LAINVALMISTELUPROSESSISSA yksi paljon puhuttanut aihe on eläinten itseisarvon kirjaa minen lakiin. Kuulostaa yksin kertaiselta, mutta sitä se ei ole. Muunlajisten eläinten hyväksi käyttöön pitkälti perustuvassa yhteiskunnassa on radikaalia vaatia oikeuksia tahoille, joi den systemaattisesta käytöstä moni hyötyy taloudellisesti. ”Eläintuotannolla on laajas ti verkostoitunut ja poliittisesti vaikutusvaltainen lobbausko neisto”, Lahtinen sanoo. ”Ani malia toimii eläinlakivalmis telun ohjausryhmässä. Kun siellä on puhuttu vaatimuk sista, että tuotantoeläimillä pitäisi olla jatkuva pääsy juo maveden äärelle ja eläinten itseisarvo tulisi tunnustaa, niin Maitovaltuuskunnan pu heenjohtaja sanoo, että nämä on täysin kohtuuttomia vaati muksia. Tuottajajärjestöt kat sovat, että eläinten olojen pa rantaminen on ongelma.” Kohtuuttomista vaatimuk sista Animaliaa syyttää myös Maa ja metsätaloustuottajain Keskusliitto eli MTK. ”Jotkut meitä kritisoivat sanovat, ettemme tajua, mitä vaadimme, koska emme ole tuottajia. Se kuulostaa älyttö mältä väitteeltä. Tuskin ku kaan menisi väittämään, että ainoa, joka voi ymmärtää van gin tarpeita, on vanginvartija”, Lahtinen toteaa. Keskustavetoisen hallituk sen aikana eläinlain uudista minen eläinten eduksi tuntuu suunnilleen yhtä todennäköi seltä kuin se, että persuhalli tus kirjaisi rasismin rikosla kiin. Myös Animalia on saanut huomata tämän. ”On ihan mahdollista, että laista tulee niin huono, ettei Animalia voi tukea sitä”, Lah tinen sanoo. ”Kaikki esitykset eivät varmasti tule menemään läpi, mutta jos mikään isoista vaatimuksista ei mene läpi, me vaadimme lain palautta mista valmisteluun.” Suomalaiset tuottajat ja muut eläintuotannon edus tajat toistelevat usein sitä, et tä Suomessa tuotantoeläinten olot ovat paremmat kuin mis sään muualla maailmassa. Se ei ole totta. Esimerkiksi Ruotsi ja Norja ovat jo kieltäneet uu sien parsinavettojen rakenta misen. Parsinavetassa lehmät ovat suuren osan vuodesta päästään paikoille kytkettynä. ”Muissa maissa on pa rempia eläinlakeja kuin Suo messa, ja nyt esittämämme vaatimukset ovat mal ”TUSKIN KUKAAN MENISI VÄITTÄMÄÄN, ETTÄ AINOA, JOKA VOI YMMÄRTÄÄ VANGIN TARPEITA, ON VANGINVARTIJA.” TEKSTI SUVI AUVINEN KUVA ANNIKA PITKÄNEN
1 / 2017 • 9 Kuka suojelisi ?eläimiä? Lainsuojatonk ampanjan vaatimukset uuteen eläinlakiin: 1. Eläinten on saatava toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään. Liikkumista rajoittavat parsinavetat ja emakkohäkit on kiellettävä, ja turkistarhaus on lakkautettava kokonaan. 2. Kivuliaat toimenpiteet ilman asianmukaista kivunlievitystä ja kivun hoitoa on kiellettävä. Näitä toimenpiteitä ovat nupoutus eli sarven alkujen polttaminen vasikoilla ja kastrointi porsailla, lampailla ja poroilla. 3. Viranomaisille on määrättävä velvollisuus kieltää jalostus, joka aiheuttaa eläimille rakenteellisia tai muita terveysongelmia. 4. Eläintuotantotiloilla ja teurastamoilla on otettava käyttöön kansalaisille avoin, säännöllinen ja tehokas valvonta. 5. Koirien ja kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti tulee säätää pakolliseksi. 6. Luonnonvaraisten eläinten käyttö sirkuksissa ja delfinaarioissa on kiellettävä. tillisia. Animalia on eläinoike usjärjestö, mutta nyt on läh detty siitä, mitä vaatimuksia on mahdollista saada läpi. Me emme vaadi niin hyvää lakia kuin mikä olisi tarpeen vaan lakia, joka on strategisen ana lyysin pohjalta mahdollista saavuttaa. Nekin vaatimukset tuntuvat törmäävän seinään”, Lahtinen sanoo. VOIKO ELÄIMIÄ sitten auttaa riittävästi lakiteitse? Lahti nen ei panisi kaikkea toivoa lakimuutoksiin. ”Ei mitään asiaa voi ajaa riittävästi parlamentaarisia reittejä. Se on yksi keskeinen hallinnollinen rakenne, mut ta mitään meidän vaatimuk sistamme ei olisi mahdollista ajaa, ellei meillä olisi vahvaa ulkoparlamentaarista eläinoi keusliikettä. Se, että eläinoi keusliikkeessä muut tuottavat esimerkiksi kuvamateriaalia tuotantoeläintiloilta, vaikuttaa merkittävästi siihen, miten ih miset ajattelevat asioista. Kun on olemassa jokin vallan käyttöjärjestelmä, niin sitäkin kautta kannattaa yrittää pa rantaa eläinten oloja. Mutta ei minulla ole mitään illuusiota siitä, miten paljon eduskunta määrittää, mitä maailmassa tapahtuu.” On mahdollista, että Ani malia on käyttänyt vuosia eläinlain valmisteluun, mutta ei saa vaatimuksiaan läpi. Uu si eläinlaki ei välttämättä uu dista merkittävästi suomalais ten tuotantoeläinten oloja. Jos Animalia ei saa edes minimi vaatimuksiaan läpi lakiin, on ko aika lyödä hanskat tiskiin? ”Animalia tekee paljon muutakin kuin lobbaa la kia. Me teemme katukam panjointia, tuemme eläin suojelukeskus Tuulispäätä ja kampanjoimme useiden eri eläinteemojen ympärillä. Si tähän se duuni muutenkin on, että usein tulee turpaan.” Lahtinen näkee eläinlain muuttamisen kuitenkin tär keänä virstanpylväänä. ”Jos lakiin onnistuu saamaan tiettyjä minime jä, joihin kaikkien täytyy si toutua, niin niistä ei tarvitsisi enää vääntää. Kaikki suurim mat yhteiskunnalliset muu tokset muhivat kuitenkin käy tännöissä: siinä miten ihmiset elävät, miten ihmiset puhuvat keskenään, mitä he syövät, mi ten he toimivat. Niitä muutok sia on vaikea nähdä. Jokaisen pitäisi etsiä itselleen sopivim pia tapoja toimia, ne kaikki palvelevat samaa tarkoitusta. Politiikkaa ei tehdä vain yh dellä tavalla.” Eläinlakiprosessi on jatkunut useita vuosia. Lainsuojaton-kampanja alkoi elokuussa 2016. Lakiesitys eläinlaista tulee kevään 2017 aikana. Jos aikataulu pitää, uudesta eläinlaista äänestetään eduskunnassa syksyllä 2017.
10 • 1 / 2017
1 / 2017 • 11 Yliopistoväki on Turkissa ahtaalla. Tutkimuksen tekoa haittaavat pelko rikossyytteistä ja rahoitusongelmat. Jopa lännestä tulevan rahoituksen saaminen on vaikeutunut. TEKSTI SANNA RAITA-AHO KUVA JORIS VAN GENNIP Turkin tiedemaailma sulkee suunsa pelon takia I STANBULILAISEN Koçin yli opiston pihaalue on pramea korkeine rakennuksineen. Korkealla kukkulalla sijaitse vasta yliopistosta avautuu hui kea näköala kaupunkiin. Turkin parhaimpiin kuuluva yli opisto sijaitsee noin tunnin matkan päässä Istanbulin ydinkeskustasta. Kampusalueelle pääsee sisään vasta tiukan turvatarkastuksen jälkeen. Yli opisto on suljettu muusta kaupungista porttien taakse. Yliopistossa työskentelee myös rikoslain apulaisprofessori Murat Önok. Hän on erikoistunut korrup tion vastaiseen työhön ja ihmisoikeus lakiin. Aiheet eivät ole helppoja Tur kissa, jonka sananvapaustilanne on ollut tapetilla viime vuosina. Vaienta misyritykset ovat kohdistuneet myös tiedemaailmaan. Paineet ulottuvat myös Koçin yli opiston porttien sisälle. Apulaisprofes sori Önok sanoo, että akateemisen tut kimuksen teko ei ole Turkissa helppoa. Ensinnäkin, rahoituksen saaminen on vaikeutunut. ”Suurin osa rahoituksesta tulee län nestä. Olemme huomanneet, että esi merkiksi EUmaiden suurlähetystöt, jotka tapasivat rahoittaa meitä, näyt tävät olevan peloissaan. Ne näyttävät suuntaavan rahoitusta pois aiheista, jotka eivät ole hallituksen toiveiden mukaisia”. VALTAPUOLUE AKP on avannut Turk kiin myös useita uusia yliopistoja ja perus kouluja, mistä sitä on kiitelty. Kriitikkojen mukaan niissä ope tetaan kuitenkin lähinnä puolueelle myönteisiä asioita. ”Ne ovat enemmänkin ajatushauto moita”, sanoo nykyisin lännessä elävä, nimettömänä pysyttelevä turkkilais professori. Sananvapaustilanne on heikenty nyt. Osa tutkijoista on vaiennut tutki musaiheistaan pelon takia. Toisen turkkilaisen ylipiston tutkija sanoo, että ei kommentoi enää interne tiin ja sananvapauteen liittyviä tutki muksiaan julkisuudessa. ”Suoraan sanottuna minua pelottaa.” Julkisuudessa puhumisen hinta voi olla kallis. Viime vuonna joukko yli opistotutkijoita kirjoitti rauhanvetoo muksen kurdialueiden sotatoimien lopettamisen puolesta. Monet heistä saivat syytteet terrorismin tukemises ta ja joutuivat häirinnän kohteeksi. AKATEEMIKKOJEN TILANNE on tiu kentunut entisestään heinäkuun soti lasvallankaappausyrityksen jälkeen. Kaappausyrityksestä syytetään mus limisaarnaaja Fethullah Gülenin lii kettä. Gülenliike on presidentti Recep Tayyip Erdoganin entinen liittolainen ja nykyinen ykkösvihollinen. Liikkeen jäsenet on pyritty vallankaappausyri tyksen jälkeen puhdistamaan Turkin hallinnosta. Pidätettyjen ja erotettujen joukos sa on ollut myös useita akateemikkoja, joiden yhteyksiä vallankaappausyri tykseen ei ole voitu todistaa. Önokin mukaan onkin ongelma, et tä yliopistotyöntekijöihin voidaan hel posti soveltaa tiukkoja toimenpiteitä. ”Yliopiston työntekijöiden tulkitaan lain mukaan olevan valtion virkamie hiä. Silloin heidän rooliaan voidaan rajoittaa tiukemman lainsäädännön kautta.” Vallankaappausyritys oli traumaat tinen tapahtuma erityisesti valtapuo lueelle ja sen kannattajille, jotka ovat pelänneet valtakautensa ajan, että armeija voisi yrittää syrjäyttää kon servatiivisen, uskontoon nojaavan hallinnon. Näin on Turkissa käynyt aiemmin. ”Se ei oikeuta mitään, mutta voi aut taa ymmärtämään, miksi vastatoimet ovat olleet niin rajuja” L ÄNSIMAISSA Turkin demokratia ongelmat liitetään usein konservatii visen valtapuolue AKP:n aikakauteen. Önokin mukaan asia ei ole näin yksin kertainen. Demokratiaongelmat ulot tuvat vuosikymmenten taakse. Koulutusta on jo kauan yritetty val jastaa valtion tarpeisiin. Tämä johtuu siitä, että valtio ei ole koskaan kunnol la välittänyt kansalaisille demokratia käsitystä. Pikemminkin asiat on sanel tu kansalaisille aina ylhäältä päin. ”Hallitukset muuttuvat, mutta asen teet eivät. Poliittiset puolueet uskovat, että on vain yksi ainoa tapa katsoa maailmaa, ja sitä välitetään kansalai sille koulujärjestelmän kautta” Tämä välittyy myös oikeusjärjestel mään. Tuomarit katsovat asioita val tion näkökulmasta. ”Hallituksen katsotaan olevan sama asia kuin valtio. Esimerkiksi korrup tiosta kertominen voi aiheuttaa ongel mia poliitikolle, mutta aiheuttaako se todella ongelmia valtiolle, on eri kysy mys. Itse asiassahan korruptiosta ker tominen on palvelus kansalaisille.” Monet tutkijat ja toimittajat ovat joutuneet Turkissa keskelle oikeuspro sessia ja saaneet jopa vankilatuomioita arvosteltuaan yhteiskunnan epäkohtia tai poliitikkojen toimintaa. Önokin mielestä muutoksen tulisi kin lähteä jo peruskoulusta. ”Jos opetan oppilailleni – tulevil le tuomareille – pari tuntia viikossa ihmis oikeuslakeja, ei muutosta tule.” Rikoslain apulaisprofessori Murat Önokin tutkimutsala on valitettavan ajankohtainen: ihmisoikeuslaki.
12 • 1 / 2017 To im itu ks ell ist a ain eis to a Hankalia kysymyksiä hyvinvointivaltiosta Suomi täyttää sata vuotta, ja juhlapuhujat ryömivät valtion helmoissa kieli ruskeana. Kannattaisiko harkita hetki? TEKSTI LAURI PUNAMÄKI JA PONTUS PUROKURU KUVA ANNIKA PITKÄNEN ”J OS PUOLUE tai polii tikko irtisanoutuisi Suomessa avoimesti hyvinvointivaltiosta, se olisi lähes poliitti nen itsemurha”, kir joittaa Tommi Uschanov kirjassaan Miksi Suomi on Suomi. Pelkoa irtisanoutumisesta ei ole. Päinvastoin: loppusyksystä Face bookissa ja mediassa levisi #EnOlisi Tässäkampanja, jonka idea oli osoittaa rakkautta valtiota kohtaan kertomalla tuesta, jota yhteiskunta tarjoaa. Suomi 100 juhlavuoden ohjelmistoon kuulu van kampanjan mukaan kukaan meis tä ei olisi ”tässä” ilman hyvinvointi valtiota. Kampanja on oire laajemmasta ajat telutavasta, jossa valtio nähdään huo lenpidon ja hyvinvoinnin alkulähteenä. Näkemys on kiinnostava, jos palaute taan mieleen, että yhteiskuntatieteis sä vakiintuneen määritelmän mukaan valtio on alueellista hallinnan monopo lia ylläpitävä väkivalta koneisto. Kun valtion pohjana on ihmisten pakottaminen oikeusjärjestykseen po liisilla ja armeijalla, miten valtio voi ol la hyvinvoinnin lähde? Jos #EnOlisiTässäkampanjan kor vaisi hieman tarkemmin ajatellulla kampanjalla, siinä voisi kiittää valtion sijaan esimerkiksi hoivatyötä ilmai seksi tai huonolla palkalla tekeviä nai sia. Sankareiksi tulisi ”valtiomiesten” sijaan nostaa ne työläiset ja työttö mät, jotka kamppailivat myöhemmin hyvinvointivaltion muodostaneista uudistuksista osoittamalla mieltään, järjestäytymällä ja lakkoilemalla. Työväenliike ajoi korkeampia palk koja ja sosiaaliturvaa, samalla kun valtiollinen poliisi hakkasi heitä pam puilla. Vuoden 1956 yleislakon ai kaan työläisten puuhia kuvailtiinkin medias sa ”valtion vastaisiksi”. LAKKOILEMALLA , marssimalla ja ää nestämällä on saavutettu työläisille, työttömille, sairaille ja monille vähem mistöille tärkeitä tulonsiirtoja ja pal veluita. Kehityksen hintana on kuiten kin ollut sitoutuminen projektiin, jota voi laajemmassa mittakaavassa pitää tuhoisana. Koko olemassaolonsa ajan Hyvin vointivaltio on ollut rasistinen linna ke. Se vartioi rajojaan tiukasti ja ja lostaa väestöään terveydellisten ja moraalisten normien mukaan. Projek tin on mahdollistanut ajatus kansalli sesta yhteisöstä: ”Koska olemme kaik ki suomalaisia, meidän pitää huolehtia toisistamme.” Hyvinvointivaltion tarina kertoo yhteisvastuusta ja solidaarisuudes ta. Sen tarinan välttämätön perusta oli yhtenäinen ja rajattu kansakunta: yhteinen suomalaisuus yhdisti moraa liseen vastuuseen naapurista ja antoi solidaarisuudelle syyn, vaikka pie nenkin. Samalla hyvinvointivaltion tarinan perusta oli ulossulkeva natio nalismi. Eikä tilanne ole muuttunut: vaihtoehtoisia tarinoita ei ole. Hyvinvointivaltion taustalla ole van nationalismin elinvoiman näkee rasistisista nettikeskusteluista. Niissä toistuu ajatus, jota hyvinvointivaltion kannattajat eivät yleensä kehtaa sanoa ääneen: ”Emme vihaa ulkomaalaisia, mutta meidän pitää keskittyä huoleh timaan suomalaisista. Siksi emme voi ottaa tänne pakolaisia.” Koko hyvinvointivaltion projek ti hajoaa, jos ei suostu kannattamaan väkivaltaisella rajapolitiikalla aidattua yhteisöä. Yhteisön jäseniksi hyväksytyt saavat (tietyin ehdoin) sosiaaliturvaa ja muita oikeuksia. Ulossuljetut eivät saa. Niin yksinkertainen on hyvinvoin tivaltion pohja. Vasemmisto ei koskaan kyennyt yh teensovittamaan hyvinvointi valtion nationalistista projektia ja työväen liikkeen rajat ylittävää internationa lismia. Solidaarisuuden piiriksi tuli kansakunta, ei kansainvälinen prole tariaatti. Valtio ja nationalismi voitti vat, työväenliike hävisi. Vasemmisto ei voi vieläkään luopua nationalismista, koska se on sekä hy vinvointivaltion tarinan että sen rahoi tuksen perusta. ONKO HYVINVOINTIVALTIO yhdistet tävissä yhteiskuntaan, joka ei ole rasis tinen? Tämä ei ole ainoa kysymys, jon ka pitäisi tuntua häiritsevältä kaikista hyvinvoinnin puolustajista. Valtion yhteiskuntarauha ja rahoi tus on sidottu talouskasvuun, joka kuu mentaa ilmakehää, hävittää eliölajeja ja pilaa ympäristöä muutenkin. Voiko hyvinvointivaltiota olla ilman jatku van talouskasvun aiheuttamaa tuhoa? Hyvinvointivaltion vauraus perus tuu myös siihen, että työkykyiset elä vät tehokkaiden palkkatyömarkkinoi den ehdoilla. Järjestelmän ehtona on, että työkykyiset vapautetaan (tai pa kotetaan irti) niistä, jotka ovat vähem män työkykyisiä ja tarvitsevat paljon huolenpitoa. Seurauksena palkkatyöläiset ovat työpäivänsä ajan demokratian ulko puolella työnantajiensa komennetta vana, kun taas hoivaa tarvitsevat ih miset jäävät usein yksin tai laitoksiin. Kun katsoo, miten laitokset kont rolloivat esimerkiksi vankeja, kou lulaisia, vanhuksia, säilöön otettuja siirtolaisia, työttömiä ja päihdekun toutujia, tulee mieleen kysyä, eikö po liittinen mielikuvituksemme riitä tä män enempään.
To im itu ks ell ist a ain eis to a
14 • 1 / 2017 14 • 1 / 2017 TEKSTI KAISU TERVONEN KUVAT ELINA HIIRONNIEMI K AN SA K U N N AN O LO H U O N E • K AN SA K U N N AN O LO H U O N E • K AN SA KU N N AN O LO H U O N E • KA N SA KU N N AN O LO H U O N E • PISPALAN KIRJASTO OSOITE: TAHMELANKA TU 14, TAMPERE KIRJAN HINTA: POISTOMYYN NISSÄ ALKAEN 2 € KIRJA: KRISTIINA HARJULA: UNELMA PISPALASTA (1992/2015) Kirjahyllyjen keskellä Pispalan kirjastosta kuoriutui avoin kansalaistalo. P ISPAL AN KIRJASTON seinällä lepattaa kirjo ja Windowsoppaasta Raamattuun. Kirjat kir jaimellisesti lepattavat, sillä niitä kohti asetettu tuuletin saa sivut heilumaan. Kyseessä on Eikä yksikään pelastunut installaa tio, joka on rakennettu poistokirjoista kirjaston gallerianurkkaukseen. Poistokirjoja kirjastolla on riit tänytkin. Kun uusi hallitus otti yksi tyisen kirjastoyhdistyksen toiminnan hoitaakseen syyskuun lopulla, tilaan kuuluva autotalli oli lattiasta kattoon täynnä lajittelemattomia kirjoja. Sit temmin niitä on luetteloitu, lisätty ko koelmiin, lähetetty palvelutaloihin, laitettu poistomyyntiin – ja käytetty taiteen raakaaineena. ”Ei niitä kirjarovioitakaan missään tapauksessa haluta pitää, vaikka aina se kirjan pois heittäminen tuntuu hir vittävän väärältä”, sanoo kirjastoyh distyksen hallituksen puheenjohtaja Jesse Karhu. Karhun lisäksi haastatteluun ovat ehtineet kirjastossa työskentelevä Tero Huhtinen ja yksi installaation teki jöistä, kirjaston näyttelyvastaava Päivi Viinikainen, joka on myös 18henki sen hallituksen jäsen. ”Tehtiin aika laajaalainen hallitus, kaikista Pispalan aktiivisista yhdis tyksistä tuli tavallaan edustajisto sii hen. Nyt hallituksen kokouksen kaut ta lähteekin kaikille muille toimijoille helposti ja suoraan tietoa. Se on myös mahdollistanut sen, että ollaan saatu tämä yhdistysten ja toimijoiden yhtei seksi taloksi”, Karhu kertoo. Hallituksessa ovat edustettuina tien toisella puolella sijaitseva Pis palan nykytaiteen keskus Hirvitalo, Rajaportin sauna, Pispalan musiikki yhdistys, Tahmelan Kkauppa, Kur pitsatalo, perinnerakennusyhdistys Piiru, Pispalan vapaat taiteilijat, Vas tavirran taustalla toimiva Tahdonvoi maosuuskunta ja Maailmantango festivaali. ”Ja tietenkin on muita kansalaisak tiiveja, jotka ei varsinaisesti edusta yh distyksiä mutta jotka järjestävät myös tapahtumia”, Viinikainen lisää. Hallituksen kokoukset ovat avoimia kaikille muillekin halukkaille. AVOIMUUS ONKIN kirjaston keskei siä periaatteita. Tilaisuudet pyritään pitämään maksuttomina, ja niitä saa vat järjestää kaikki halukkaat. Yhdis tykset pitävät talossa kokouksiaan, minkä lisäksi siellä järjestetään kirjai lijatapaamisia, luentoja ja lukupiirejä. Viikoittaisessa Lauantaikerhossa vuo rottelevat Ääneenlukupiiri, erilaiset luennot ja VHSklubi, jonka ”taiteel liset linjaukset perustuvat vapaisiin päähänpistoihin”. Yhteistyö muiden yhdistysten kans sa näkyy myös tapahtumissa. Helmi kuun lopussa järjestetään Hirvitalon kanssa yhteinen vegaanibrunssi. ”Hirvitalossa ei ole mitään yhte näistä tilaa, se on yleistapahtumille vähän hankala, kun keikkaakin mah tuu kuuntelemaan kerralla vain 15 ih mistä. Tämä kirjastotalo tarjoaa hyvän tapahtumapaikan sellaiselle”, Viinikai nen toteaa. ”Hirvitalossa taas on tosi hyvä pi ha. Nämä talot täydentävät hyvin toi siaan”, Karhu jatkaa. Kirjastotalossa on käynyt esiin tymässä muun muassa musikantti Jukka Nousiainen, joka on nauhoit tanut esiintymisensä, tehnyt siitä ka setin, myynyt sitä ja lahjoittanut varat kirjastotalolle. ”Heti kun on jotain tapahtumaa, musiikkiiltaa, runoiltaa tai vastaavaa, niin ihmisiä on sata illassa, helposti”, Karhu kertoo. Normaalisti sata kävijää tulee täy teen viikossa. ”Kävijöiden ikäskaala on kahdeksasta kuukaudesta 80 vuoteen. Saattaa olla nuorempaakin – ja van hempaa. Sanotaan sittenkin se nollas ta sataan”, Huhtinen naurahtaa. SUOMESSA ON kourallinen yksityisiä kirjastoja. Osa toimii kaupunginkirjas tojen jatkeina, osa koulujen yhteydes sä. Vuonna 1997 perustettu Pispalan kirjasto erottuu Tampereen kaupun ginkirjastosta tarjonnallaan. Talon kokoelmiin kuuluu erityisesti Pispala aiheista ja Tampereen työväenkirjalli suutta sekä anarkistisen kirjallisuuden Tyrnikokoelma, jota on koottu vuodes ta 2006. Yhdistyksen jäsenyys maksaa viisi euroa vuodessa. Lainaaja saa oman numeronsa, eikä varsinaisia kirjasto kortteja koodeineen ole. ”Meillä luetaan kirjoja, ei koodeja”, kuten Huhtinen toteaa. Uudelle teknologialle on kuitenkin tarvetta. Tällä hetkellä kirjastotalolla on kaksi tietokonetta, printteri, skan neri ja kopiokone. Kaikki ovat melkoi sen vanhoja ja lahjoituksina saatuja. Pispalan kirjastoyhdistys keräsi tammikuussa Mesenaattikampanjalla noin 2 400 euroa. ”Varainkeruuta varmasti jatketaan eri muodoissa, mutta on hyvä saada jo
1 / 2017 • 15 PISPALAN KIRJASTO OSOITE: TAHMELANKA TU 14, TAMPERE KIRJAN HINTA: POISTOMYYN NISSÄ ALKAEN 2 € KIRJA: KRISTIINA HARJULA: UNELMA PISPALASTA (1992/2015) Ilmianna olohuoneesi! ideat@voima.fi ku semmoinen potti, että voi edes vähän alkaa suunnittelemaan, mitkä hankinnat hyödyttäisivät mahdollisimman monia mui takin yhdistyksiä”, Viinikainen toteaa. ”Syksystä eteenpäin mei dän talous on ollut kädestä suuhun touhua: aina alkukuusta on mietitty, miten saadaan ensi kuun vuokra, pu helin ja nettilaskut maksettua. Kau pungin avustus ei riitä kattamaan kaikkia käyttökuluja. Kaupunki onkin käyttöohjeissaan linjannut, että mak simissaan 80 prosenttia toiminnan tu loista voi tulla kaupungin avustukses ta”, Karhu kertoo. SUOMI TÄYTTÄ Ä tänä vuonna 100 vuotta, Pispala 80 ja Pispalan kirjas to 20. Karhu toteaa lyhyesti, ettei val tion juhlakelkkaan ole haluttu lähteä mukaan. Lyhytsanainen toteamus ja anarkistinen kirjakokoelma siivittävät miettimään, onko kirjastolla ideologi nen tausta. ”Ei ole. Mei dän toimintasuunnitelmaan on kirjoitettu tälle vuodelle se, mitä uusi kirjastolakikin sanoo, että kir jaston tehtävänä on demokratian, si vistyksen ja kulttuurin vaaliminen ja ylläpitäminen. Sillä mennään. Muita meidän arvoja ovat avoimuus ja tasa arvoisuus”, Karhu summaa. Toistaiseksi arvot näyttävät toteu tuneen. Kävijämäärätkin ovat syksys tä kasvaneet. ”Ja toissapäivänä kun katsoin pa lautelaatikkoa, niin siellä oli paperi lennokki”, Huhtinen sanoo. ”Ilmeisesti on tehty jotain oikein”, Karhu vastaa. Tero Huhtinen, Päivi Viinikainen, Jesse Karhu ja seinän täydeltä kirjallisuutta.
16 • 1 / 2017 AKTIVISMI POLIITTISEN VALOKUVAN FESTIVAALI 2.2.–29.4., Valokuvataiteen museo, Helsinki Tämänkertaisen festivaalin teemana on ruoka. Kuvat puhuvat yhtä lailla ruoantuotannon ekologisista, yhteiskunnallista kuin poliittisistakin vaikutuksista. pvf.fi PELASTA PIMPPI 8.2. klo 17–19, Apollo, Helsinki Naisten ympärileikkausta vastustavassa kampanjatapahtumassa ovat puhumassa muun muassa kehitysyhteistyöjärjestö World Visionin ohjelmajohtaja Anette Gothóni, silpomista dokumentoinut valokuvaaja Meeri Koutaniemi ja Kätilöliiton puheenjohtaja Millariikka Rytkönen. PUNKKIA RAUHIKSELLA 11.2. klo 19, Rauhanasema, Helsinki Aseistakieltäytyjäliiton tukitapahtuman liput maksavat viisi euroa. Sillä hinnalla kuulee neljää bändiä, muun muassa Pakkosyöttöä ja Last Daysia. HYVÄNTEKEVÄISYYSKÄSITYÖT 20.2. klo 16.30–18, Tiedekulma, Helsinki Kaikille avoimessa käsityötapahtumassa neulotaan sukkia – tai opetellaan sitä. Villasukkatoiminta tähtää sukkaparin lahjoittamiseen kaikille Suomessa tänä vuonna syntyville vauvoille. ELOKUVA SPAGHETTIPÄIVÄ 4.2. klo 12–00, WHS Teatteri Union, Helsinki Lauantaipäivässä vuorottelevat spaghettiwesternit ja spagettilautaset. Valkokangastarjoilu päättyy klo 22 alkavaan, Enzo G. Castellarin lännenelokuvaan 7 Winchester per un massacro. www.facebook.com/events/564965393689347 KAVIN TAMPEREEN SARJA 6.2., 13.2., 20.2. ja 27.2., Kino K-13 Niagara, Tampere, Kansallisen audiovisuaalisen arkiston esityssarjassa nähdään helmikuussa klassikkoja Philip Kaufmanista Douglas Sirkiin ja Marilyn Monroesta Tamara Dobsoniin. www.elokuvakeskus.fi/niagara/niagara.htm MY WINNIPEG 10.2. klo 18, WHS Teatteri Union, Helsinki Kanadalainen surrealisti Guy Maddin on kuvannut 2007 valmistunutta elokuvaansa ”dokufantasiaksi”. Elokuvan aiheena on Maddinin kotikaupunki Winnipeg. www.facebook.com/events/1787908794568251/ LYHYESTI KERRAN KUUSSA 12.2. klo 15–17 Helmikuussa lyhärikoosteen teemana on rakkaus. Maksuttomassa iltapäivämatineassa esitetään muun muassa Jenni Kangasniemen Lasten juhlat ja PV Lehtisen Sirkka. www.facebook.com/events/237627703358510 VOIMA SUOSITTELEE ARKTISEN UPEETA 14.–19.2., Jyväskylä Järjestyksessä 18. pohjoismaisen elokuvan festivaalin avaa Aki Kaurismäen elokuva Toivon tuolla puolen, mutta ohjelmistoon mahtuu myös saamelaista räppiä ja grönlantilaista progea. www.arktisenupeeta.net KINO LOKAKUU 14.–19.2., Andorra, Helsinki Jo kymmenennen kerran järjestettävä venäläisen elokuvan festivaali käsittelee tänä vuonna muun muassa Venäjää naisohjaajien silmin. Festivaalilla esitetäänkin Vera Storozhevan, Natalia Kudrjashovan, Jelena Demidovan ja Oksana Bytshkovan elokuvia. www.kinolokakuu.com NT LIVE: SAINT JOAN 20.2. klo 18, Plevna, Tampere Brittiläisen National Theatren versio Bernard Shawn näytelmästä nähdään tuoreeltaan Tampereella. Nelituntisen esityksen nimiosaa näyttelee Gemma Arterton. KIRJALLISUUS RUNO VIE 9.2. klo 18–19.30, Rikhardinkadun kirjasto, Helsinki Helsingin kaupunginkirjaston ja runoyhdistys Nihil Interitin yhteisessä nykyrunouden lukupiirissä käsitellään kevään ensimmäisenä julkaisuna Pirkko Soinisen kirjaa Avataan siiven alta. Keskustelua vetävät Veera Antsalo ja Tuija Lassila. www.facebook.com/events/1302292653167753 Å-FEST 11.–12.2., Porvoo Satavuotiasta Suomea omalla tavallaan juhlivan sarjakuvafestivaalin teemana ovat rajat. Tapahtuma on kaksikielinen ja maksuton, ja sen vieraisiin kuuluu muun muassa hiljattain Puupäähattu-palkittu Tiitu Takalo. 2016.a-fest.fi/fi/etusivu VARJOKLASSIKOT 18.2. klo 17–18.30, Opistotalon Viipurinsali, Helsinki Nuoren Voiman Liiton ja kansalaisopiston järjestämässä luentosarjassa esitellään kaanonin ulkopuolelle unohdettuja kirjoja. Ensimmäisellä luennolla Maria Säkö kertoo Jean Rhysin romaanista Siintää Sargassomeri ja Raija Siekkisen teoksesta Kalliisti ostetut päivät. VIRGINIA WOOLF JA AIKA 21.2. klo 18–19, Kirjakahvila, Turku Eurooppalaisen kirjallisen modernismin kärkihahmoa käsittelevässä lukupiirissä on helmikuussa käsittelyssä teos Orlando. MUSIIKKI MUSICA NOVA 1.–12.2., Helsinki Joka toinen vuosi järjestettävä nykymusiikkifestivaali saa päävieraikseen muun muassa hollantilaisen Michel van der Aan ja Tyondai Braxtonin, joka on säveltänyt musiikkia esimerkiksi Kronos Quartetille mutta joka tunnetaan myös intiimeistä sooloteoksistaan. musicanova.fi JANNE WESTERLUND 24.2. klo 18, Temppeliaukion kirkko, Helsinki Soolouransa lisäksi muun muassa bändeistä Sweetheart, Circle ja Plain Ride tunnettu hahmo julkaisee kolmannen soololevynsä ja juhlistaa sitä konsertilla arvokkaassa ympäristössä. www.facebook.com/events/379999102372807/ JUURILLA 6.2. klo 18, Kanneltalo, Helsinki Juki Välipakan ja The Rooty Toot Toot Bandin klubi erikoistuu juurimusiikkkiin bluesista bluegrassiin. Helmikuussa vieraana on saksofonisti, huuliharpisti ja musiikin monitoimipersoona Harri Saksala. PRINCESS NOKIA 8.2., Tavastia, Helsinki Yhdysvaltalainen räppärin ja tuottajan duo saapuu Suomeen jo toistamiseen. Illan avaavat amerikkalaistuottaja Lsdxoxo sekä kotimaiset Sofa, AK ja Anna Palmu. www.princessnokia.org REAL TEARS 15.–19.2., Helsinki, Tampere, Joensuu, Kuopio, Turku Ruotsalaisyhtye tekee debyyttikeikkansa Suomessa. Kuvailujen mukaan kokoonpano on kuin ”Undertones vauhtiviivojen jälkeen”. Hyvä. www.facebook.com/events/675244619317102/ RASHAD BECKER 23.2., G Livelab, Helsinki Berliiniläinen tuottaja tuo kaoottisen ja kollaasimaisen äänimaisemansa helsinkiläisten hämmästeltäväksi. Illan avaa kokeellinen kokoonpano Airaksinen / Tanner / Pekkola. FROM DEVIL’S CRADLE 25.2., Elmun baari, Helsinki Klubilla juhlitaan Tero Ikäheimosen viime vuonna ilmestynyttä, kotimaisesta black metallista kertovaa kirjaa Pirunkehto, joka saa pian englanninkielisen version. Lavalla riehuvat muun muassa pitkältä keikkatauolta palaavat Urn ja Warloghe. www.facebook.com/events/1788077944763687/ OMAR SOULEYMAN 2.3., Tavastia, Helsinki Syyrialainen dabke-guru saapuu jälleen Helsinkiin tanssittamaan kansaa folkin ja elektron sekaisella menollaan. soundcloud.com/omar-souleyman RUOKA JA TALOUS YHTEISKUNNAN TALOUSASIAT TUTUIKSI 2.2., 9.2. ja 16.2. klo 18.15–19.45, Opistotalon Helsinginsali, Helsinki Talouteen porautuvassa luentosarjassa käsitellään taloudellista kasvua ja suhdannevaihteluita (2.2.), talouspolitiikkaa ja kansainvälistä taloutta (9.2.) ja tulevaisuudennäkymät Suomen taloudessa (16.2.). Luennoitsijana toimii Minna Lehtinen. MITEN SUOMI SYNTYI? 13.2. klo 17–18.30, Opistotalon Viipurinsali, Helsinki Tammikuusta maaliskuuhun kestävä luentosarja perehdyttää helmikuussa muun muassa Työväen nousuun ja kansakunnan syntyyn Tapio Bergholmin johdolla. TAIDE JA TEATTERI KULTAKAUSI Helmi–maaliskuussa, Kajaani, Kemi ja Oulu Yhteistyössä useamman kaupunginteatterin kanssa toteutettu komedia kertoo Suomibrändin väsäämisestä. Brändityöryhmä hakee inspiraatiota kansalliseen projektiinsa ruotsinlaivalta. KAARLO STAUFFER 3.–26.2., Titanik, Turku Titanikin kevään toisessa näyttelyssä töitään esittelee maalaustaiteen saralla kunnostautunut Kaarlo Stauffer. www.titanik.fi PUNAINEN HELMI 8.–11.2., Tanssiteatteri Hurjaruuth, Helsinki Viidennen kerran järjestettävä, kansainvälinen naisklovnifestivaali esittää muun muassa sooloteokset Taina Mäki-Isolta ja Hanna Terävältä sekä yhteisteoksen ranskalaiselta Colette Gomettelta (Hélène Gustin) ja itävaltalaiselta Anna de Liriumilta (Tanja Simma). Festivaalilla vierailee myös venäläisryhmä Clown Trio Klavy. www.hurjaruuth.fi/naisklovnifestivaalipunainen-helmi PAINIA & PORNOA 11.2. saakka, Tukkateatteri, Tampere Liisa Mustosen käsikirjoittaman ja Sanni Lehdon ohjaaman näytelmän alaotsikko kuuluu Näytelmä parisuhteen absurdiudesta. LOOPIT 4.2.–6.4., Hällä-näyttämö, Tampere Tanssiteatteri MD juhlii 20-vuotista taivaltaan Tero Saarisen koreografialla. Esitys on tutkielma yleisön ja esiintyjän suhteesta ja myös itse esitystilasta, mikä tarkoittaa erikoisia näyttämöratkaisuja ja tavallista pienempää, 50 hengen yleisökapasiteettia. www.tanssiteatterimd.fi SIVUASKEL 6.–12.2., Helsinki Nykytanssifestivaaleilla nähdään kuuden eri taiteellisen työryhmän esitykset, joista jokainen pakenee nopeaa yksinkertaistamista. Sen sijaan esitykset vaativat pysähtymään ja punnitsemaa. www.zodiak.fi/sivuaskel PVF 2.2.–29.4. Arktisen upeeta 14.–19.2. Punainen helmi 8.–11.2. Ti m Fr an co Su sa nn a Ko sk im aa
1 / 2017 • 17 VOIMA SUOSITTELEE Koonnut Kaisu Tervonen Runous edellä Elävän kirjallisuuden festivaali syntyi vaihtoehdoksi kaupallisuudelle. JOUKKO TAMPERELAISOPISKELIJOITA kyllästyi kirjallisuustapahtumien henki lökeskeisyyteen ja kaupallisuuteen. He halusivat tehdä jotain, johon kaikki voisi vat osallistua ja jossa käsiteltäisiin asioita laajemmin. He halusivat vaihtoehdon ruuhkaisille ja markkinakeskeisille messutapahtumille. Ensimmäiset Elävän kirjallisuuden festivaalit järjestettiin vuonna 2009. Kun kävijämäärä ylittyi tuhannella, todettiin, että tämänkaltaiselle tapahtumalle on kysyntää. Tapahtuman teemat ovat vaihdelleet vuosien aikana kriittisyydestä ja kritiikis tä satuihin ja myytteihin, rajoista luontoon ja luomiseen. Elävän kirjallisuuden festivaalit järjestetään aina talkoolaisten voimin, ja niitä hallinnoi voittoa tavoit telematon Elävän kirjallisuuden yhdistys, joka perustettiin vähän ensimmäisten festivaalien jälkeen. OPISKELIJAT LOIVAT omat kirjallisuusfestivaalinsa täydentämään Tampereen kulttuuritarjontaa ja kirjamessuviikonloppua. Vastakkainasettelulta on kuitenkin vaikea välttyä. Perinteisillä kirjamessuilla Suomen suosituimmat kirjailijat pää sevät mainostamaan uutuusteoksiaan ja kävijät täyttämään kassinsa joululahja kirjoilla. Elävän kirjallisuuden painopiste on muualla. Ennen kaikkea tapahtuma on jokaiselle avoin. Tänä vuonna Elävän kirjallisuuden festivaali järjestetään yhdeksännen kerran. Festivaalien teemana on ”Sivulla”. Teema on monitulkintainen, mutta ainakin lu vassa on pohdintaa sivullisuudesta yhteiskunnassa, kulttuurisesta omimisesta, syrjäytymisestä ja siitä, kenen äänet oikein pääsevät kuuluviin kirjallisuudessa ja ketkä jäävät sivuun. Tämänkin vuoden ohjelmistoon kuuluu musiikkia, performansseja, työpajoja ja erilaisia haastatteluja ja paneelikeskusteluja. Runous on mukana vahvemmin kuin ennen, ja sitä nähdään eri muodoissa, niin spoken wordina kuin improvi saation keinoin esitettynä. Esiintyjiin kuuluvat muun muassa ”pienen ihmisen” Legioonateatteri ja sana taiteilijat Harri Hertell ja Dxxxa D. Sami Liuhdon taudinkuva kokoonpano esittää Liuhdon vinosti hauskoja tekstejä Mikael Öhmanin säveltämän musiikin säestämänä. Ja kun ilta pimenee, Tiiliskiviklubilla on luvassa vaihtoehtofestarikansan jatkot. ELLEN ELJAALA Elävän kirjallisuuden festivaali 18.2.2017 Työväenmuseo Werstas, Tampere Loopit 4.2.–6.4. Musica Nova 1.–12.2. Su sa nn a Ko sk im aa Sarjakuvia maahan muutosta! Mitä sä täällä teet? 23€. Ajankohtainen sarjakuvakirja maahanmuuttajista ja heidän tarinoistaan. Jo 17 vuotta murrosia¨ssa¨ Kaikki hinnat sisältävät postimaksut. Tilaukset: kauppa.voima.fi tai soittamalla: 044 238 5109 Häiriköt, Kulttuurihäirinnän aakkoset 20€ 23€ Muista myös aiemmin ilmestyneet suositut: Louserit Vuittuun ja muita Voiman vastamainoksia 15€
Toteuta unelmasi OPISKELE AMMATTIIN kulttuuriala tekniikan ja liikenteen ala MEDIAPALVELUJEN TOTEUTTAJA • Audiovisuaalisen viestinnän osaamisala: Radioja TV-tuotanto Äänituotanto Teatterija esitystekniikka 3D-tuotanto Peliala • Julkaisutuotannon osaamisala: Valokuvaus ja graafinen suunnittelu TANSSIJA ARTESAANI lavasterakennus KUVA-ARTESAANI maalaus Lue lisää www.pkky.fi/amoo Yhteishaku 21.2.-14.3. Erillishaku 21.2.-31.3. KUTSU KASVATUSJA TAIDEALALLE www.snellman-korkeakoulu.fi Avoimet ovet 10.-11.2.2017 Hakemukset 30.4. mennessä Ajatt elun rohkeutt a, sielun syvävenytt elyä, tekemisen iloa ja tukevia eväitä elämään. Steinerpedagogisia yleissivistäviä ja tutkintoon johtavia kasvatusja taideopintoja merellisessä ympäristössä Helsingin Jollaksessa. KUTSU KASVATUSJA TAIDEALALLE Luova ja elävä koulutusti e Ajatella, se on mahdollista! Tanssitaide Teatteri ja Draama Liikuntaseikkailu Valokuvauksen perusteet+ Vintage-valokuvaus Vietä elämäsi vuosi kansanopistossa 28.8.2017 – 31.5.2018 Kysyttävää? p. 040 8085 035 info.kansanopisto£@kpedu.fi kpedu.fi/kansanopisto tietoa, luovuutta ja kokemuksia kansanopistolinjoilta! TULE TEKEMÄÄN TIEDETTÄ KÄYTÄNNÖSSÄ! Tarjoamme humanistista kulttuurialan perusja jatkotutkintokoulutusta. Koulutusohjelmamme oppiaineet ovat Suomessa ainutlaatuisia ja monitieteellisiä. Painotamme tieteellisyyden lisäksi käytännönläheisyyttä ja tiedon soveltamista. Jatkotutkinto on mahdollista suorittaa myös työn ohessa. KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMA • Maisemantutkimus • Kulttuuriperinnön tutkimus • Digitaalinen kulttuuri Turun yliopisto, Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma (Porin yliopistokeskus) Kiinnostaako maisemantu tkimus, digikulttuuri tai kulttuuriperi ntö? Opiskele filosofian maisteriksi Porissa! • Yhteisvalinta 17.3.–9.4.2015 • Erillisvalinta korkeakoulu tutkinnon suorittaneille 12.1.–2.3.2015 Ei pääsykokeita! www.utu.fi/ktmt
Keskellä ruuhkaa juoksee nainen ensi ilta 7.2.2017 Lipunmyynti (09) 4342 510 ti–pe klo 11–14 Erottajankatu 5 00130 Helsinki aulakustannus.fi @aulakustannus Aula & Co
20 • 1 / 2017 Kirj oitt aja on eko no m isti ja rah ata lou de n tutk ija. Great Moderation sittenkin GREAT MODERATION ON KÄSITE , jolla on kuvattu kehit tyneiden maiden taloudellista taivalta 1980luvun puoli välistä eteenpäin. Leimallista tälle aikakaudelle on ollut suurten makrotaloudellisten heilahtelujen puuttuminen. Käsite liitetään usein Yhdysvaltojen keskuspankin edel liseen puheenjohtajaan Ben Bernankeen, joka vuon na 2004 pitämässään puheessa esitti oikeanlaisen raha politiikan olleen keskeinen tekijä vakauden aikakauden taustalla. Ajatus keskuspankkien kaikkivoipaisuudesta taloudel listen heilahtelujen hillitsijänä sai kovan kolauksen vuon na 2009, kun finanssikriisin aallot pyyhkivät yli globaalin talouden. Kävi ilmeiseksi, että tyynen pinnan alla oli kup linut jo pitkään: rahoitusmarkkinoiden velka ja varalli suusrakenteet olivat kehittyneet pisteeseen, josta ei ollut enää markkinaehtoista ulospääsyä. Lopulta mikään ei voinut estää reaalitalouden su kellusta, joka johtui rahoituskanavien tukkeutumisesta, luottolamasta ja sitä seuranneesta investointilamasta. Keskuspankit eivät kuitenkaan jääneet kriisin edessä toimettomiksi, vaan ne alkoivat etsiä uudenlaisia kei noja rahoitusmarkkinoiden ja reaalitalouden vakautta miseksi. KUN VUODEN 2009 JÄLKEEN finanssipoliittiseen elvy tykseen alettiin jälleen suhtautua epäluuloisesti, raha politiikalle syntyi uusi näytön paikka. Negatiiviset korot, valtavat arvopapereiden ostoohjelmat ja keskuspankkii rien roh keat lupaukset ”hoitaa homma” nousivat keskus pankkien uusiksi aseiksi talouden vakauttamisessa ja kas vun maanittelussa. Vaikka lähtötilanne oli erittäin haastava, keskuspank kien kamppailua voidaan nyt pitää tuloksekkaana. Kehit tyneissä talouksissa on saavutettu tila, jossa talous kasvaa kituliaasti, työttömyys vähenee hitaasti ja jossa rahoitus markkinoiden kehitys näyttää vakaalta. KÄYTÄNNÖSSÄ TILANNE on saavutettu siten, että kes kuspankit ovat pumpanneet markkinoille niin paljon lik viditeettiä, että edes vakavat poliittiset kriisit eivät ole saaneet merkittäviä heilahteluja aikaan rahoitusmark kinoilla. Kun elvyttävää finanssipolitiikkaa ei ole harjoi tettu, reaalitaloudessa ei ole syntynyt ylikuumentumista. Jos niin uhkaisi käydä, keskuspankit voisivat kiristää rahapolitiikkaansa ja lisätä sitä kautta rahoitusmarkki noiden epävarmuutta, mikä puolestaan hillitsisi yksityi siä reaalitaloudellisia investointeja. Uudet kriisit taas rat kaistaisiin likviditeettiä lisäämällä. Finanssikriisi on opettanut keskuspankeille uusia temppuja, joilla ne pystyvät nyt aidosti vakauttamaan ta louden ja torjumaan rahoituskriisit. Keskuspankkien tuo ma Great Moderation on sittenkin täällä. JUSSI AHOKAS HAVAINTOJA RAHATALOUDESTA TEKSTI JANICA BRANDER KUVA NINNI KAIRISALO Tankkaa puhtia proteiinista Proteiini on kasvuainetta lihaksille. Listasimme vinkit, jotka auttavat lisäämään ruokaan helposti kasviproteiinia. A TERIASSA pitäisi olla aina proteiinia. Pro teiinin puute voi ajaa naposteluun ja ma keal la herkutteluun – jos joku sellaista haluaa väittää – koska kylläisyyden tunne katoaa nopeasti ja verensokeri laskee. Proteiinia kannattaa lisätä tasai sesti jokaiseen ateriaan, jotta et joudu syömään kerralla valtavaa papuka saa. Kun nautit proteiinia pitkin päi vää, vatsasi ei kurni eikä vireystasosi notkahtele. Näiden vinkkien avulla ruoasta pi täisi saada tarpeeksi proteiinia lihasten ravinnonsaannin turvaamiseksi. 1. LEVITÄ LEIVÄLLE PAPUTAHNAA Rasvoissa ja vegaanisissa juustoissa on niukas ti proteiinia. Leivälle kannattaakin levit tää paksu kerros kik herneistä tehtyä hum musta. Kun viimeistelet leivän soijasuikaleilla tai puolitetuilla falafelpyöry köillä, se vastaa pientä ateriaa. Muistakin keitetyistä herneistä, pavuista ja linsseistä sekä liotetuista pähkinöistä voi tehdä proteiinipitois ta levitettä. Soseuta palkokasvit tai pähkinät tehosekoittimessa ja lorauta joukkoon öljyä. Mausta tahna yrteillä, sitruunalla, chilillä tai valkosipulilla. Voit tehdä myös valmiista maapäh kinä tai mantelivoista täyttävämpää ja terveellisempää. Soseuta kaupan pähkinävoin joukkoon keitettyjä kik herneitä tai vaaleita papuja. Mausta levite makusi mukaan, tai lisää maus tamatonta voita smoothieen. 2. KORVAA VEHNÄLEIPÄ SIEMENNÄKKÄRILLÄ Kiinnitä päällysteiden lisäksi huomio ta leivän laatuun. Valitse vaalean veh näleivän sijaan kuitu ja proteiinipi toista leipää, joka on täyttävämpää ja hellii vatsaa. Kaupoista löytyy proteiinipitoi sia leipiä, joihin on lisätty pähkinöi tä, siemeniä ja hernejauho ja. Lisää myös leipätaikinaan siemeniä tai pähkinöitä. Siemen näkkilei pään lisätään usein kanan munaa, jo ten vegaanin kannattaa tarkis taa kaupan leivän valmistusaineet. 3. SEKOITA SMOOTHIEEN PÄHKINÖITÄ Juotava smoothie on help po tapa nauttia proteiinia lähes huomaamatta. Smoothieen voi soseuttaa esimer kiksi pistaasi tai cashewpähkinöitä. Pehmeät pähkinät sekoittuvat pirte löön helposti ja ovat proteiinipomme ja. 100 grammassa pistaaseja on yli 24 grammaa proteiinia, cashewpähki nöissä 20 grammaa. Smoothieen voi soseuttaa myös maustamatonta pehmeää tofua. Markkinoilla on myös kasvipohjai sia proteiinijauheita, jotka on tehty soijasta, herneestä tai hampusta. Li sää jauhetta palautusjuomaan, jon ka nautit liikunnan jälkeen. Myös ju gurtti, puuro ja mehukeitto kannattaa