Kulma Candeo Katriina Nuutinen Lisa Kulma L i s a J o h a n s Ls ios na PJ oa hp ae n s s o n - P a p e Muoto2 Lambada Samuli Naamanka Lokki Yki Nummi Ter vetuloa Habitare en! osa s to 6p109 Kubo Eero Aarnio Innolux tuo tunnelman ja hyvän, häikäisemättömän valon lähelle ihmistä – luotettavasti ja kohtuuhinnalla, suomalaiseen laatuun ja tekemiseen luottaen. www.innojok.fi
Kodin Uutta valoa koteihin Valaistusalalla on tapahtunut ja tapahtuu paljon muutoksia, jotka vaikuttavat myös kotien valaistukseen. Euroopan unionin toimeenpanosäädökset pakottavat siirtymään hehkulampuista energia tehokkaampiin valonlähteisiin. Halogeenilampuilla eli ns. ekohehkulampuilla voidaan vielä valaistus toteuttaa lähes hehkulampun kaltaisena, mutta todellista energiansäästöä syntyy vasta, kun siirrytään energiansäästö- ja ledilamppuihin. Vaikka ledilamput vaikuttavatkin kalliilta, pitkän ikänsä ja pienen energiankulutuksensa ansiosta ne kuitenkin tulevat kokonaiskustannuksiltaan hehkulamppuja halvemmiksi. Lehti on luettavissa myös verkossa osoitteessa www.valosto.com sekä Apple- ja Android-laitteilla (Lehtiluukku-sovellus). Julkaisija: Suomen Valoteknillinen Seura ry Päätoimittaja: Tapio Kallasjoki tapio.kallasjoki@metropolia.fi Toimitus: Tiia-Maarit Loisa, Annukka Pokki tiia.loisa@valosto.com Jakelu: Suomen Valoteknillinen Seura Särkiniementie 3 00210 Helsinki heikki.harkonen@valosto.com Lähivuosina myös monet käytössä olevat kohdelamput poistuvat markkinoilta. Onneksi periaatteena on, että poistuville lampuille löytyy aina jokin uusi energiatehokkaampi vaihtoehto. Näin kuluttajan ei tarvitse lähteä ostamaan uutta valaisinta vanhan tilalle. Ulkoasu: Petri Vuorio, Eteinen Visual Design Uusien valonlähteiden hankinta vaatii myös kuluttajalta valoteknistä osaamista. Kun halutaan saada selville, paljonko lamppu antaa valoa, tehon sijasta on tunnettava valovirta (lumen-määrä). Valon värisävy valitaan värilämpötilan (kelvin-asteet) perusteella. Painopaikka: Lönnberg Painot Oy ISSN 1237-3907 6 Kaikki uudet lamput eivät – toisin kuin hehku- ja halogeenilamput – ole himmennettäviä. Valon värisävy ei uusilla lampuilla, kuten hehkusäteilijällä yleensä, myöskään muutu lämpimämmäksi valoa himmennettäessä. Uudet valonlähteet ja niillä toteutetut valaisimet antavat kodin valaistukseen ja sisustukseen myös uusia mahdollisuuksia. Pienikokoiset ledit, jotka voidaan helposti piilottaa rakenteisiin, antavat entistä paremmat mahdollisuudet valolla sisustamiseen. Jos taas valaisin toimii sisustuselementtinä, antavat ledit myös uusia mahdollisuuksia valaisinmuotoiluun. Toivottavasti lukijat löytävät tästä lehdestä sekä tietoa valaistustekniikasta että uusia valaistusideoita. Tapio Kallasjoki, puheenjohtaja Suomen Valoteknillinen Seura ry 18 Kodin VALO 2013 sisällys 4 Hyvää ledivaloa kotiin 6 Asuntomessuilla mennään valoisaan suuntaan 14 Ikääntymisen ja silmäsairauksien vaikutus valaistussuunnitteluun 18 Ruistalon älykäs ledivalaistus 26 Valonvälähdyksiä 28 Tuoteuutisia Kannen kuva: Petri Vuorio Kodin VALO 2013 3
Hyvää ledivaloa kotiin Teksti: Motiva Oy V irkistävää aamulla, rauhoittavaa illalla. Eikä nyt puhuta aamun ensimmäisestä kahvikupillisesta tai illan yrttiteestä, vaan tilanteen mukaan säädettävästä dynaamisesta valaistuksesta. Lediteknologia kehittyy vauhdilla, joten laadukasta ja energiatehokasta valoa voi valita kaupan hyllystä joka kotiin. Vielä vuosi sitten ledilamppuja suositeltiin kotitalouskäytössä lähinnä kohdeja korostusvalaistukseen, mutta nyt tilanne on toinen. Uudet yleisvalaistukseen sopivat ympärisäteilevät ledilamput korvaavat vanhat 60 ja jopa 75 watin hehkulamput, ja uutuuksien hintakin on jo kääntynyt laskuun. Hehkulamppujen hintoihin ledit eivät tule laskemaan, sillä niissä on paljon elektroniikkaa, ja valmistus tästä johtuen kalliimpaa. Merkittävin ero muihin valonlähteisiin verrattuna on ledien monikäyttöisyys: niitä voidaan yhdistää monenlaisiin materiaaleihin, ja niistä voi toteuttaa valaisevia pintoja ja rakenteita. Kun lisäksi valaistusvoimakkuutta ja värisävyjä on helppo muunnella, valaisimia ja valaistusta voidaan suunnitella aivan uudella tavalla. Hyvinvointia valaistuksella Valon positiiviset vaikutukset ovat suomalaisille luonnostaan tuttuja valon määrän vaihdellessa vuodenaikojen mukaan. Valo vaikuttaa kehon vireystilaan, hyvinvointiin ja suorituskykyyn. Kesän jälkeen jäämme kaipaamaan valoa, ja sen puute tuntuu enemmän tai vähemmän uupumuksena ja aamuherätysten kankeutena. Kaamoksessa päivän potkaisee käyntiin lempeästi herättelevä sarastuslamppu ja luontaista päivärytmiä ylläpitää kirkasvalolamppu. Työvirettä ja tarkkuutta vaativia askareita avittaa hyvin suunniteltu ja toteutettu, tehokas valaistus. Valon määrän ja laadun on todettu jopa vaikuttavan potilaiden paranemiseen sairaalaolosuhteissa. Viisi tapaa tunnistaa laadukas ledilamppu Lue pakkausmerkinnät ja valitse käyttökohteeseen sopiva lamppu, jonka: • energiatehokkuusluokka on A+ (tehokkuus merkitsee käytännössä pientä energiankulutusta eli alhaisia käyttökuluja = pienempää sähkölaskua) • käyttöikä 25 000 tuntia (noin 25 vuotta) • sytytys- ja sammutuskerrat ovat suhteessa käyttöikään eli 25 000 tuntia palavan lampun tulee kestää vähintään 25 000 sytytystä ja sammutusta. Tilaan, jossa lamppua sytytetään ja sammutetaan usein, lampun pitää kestää 50 000 sytytyskertaa. • värisävy on omien toiveiden ja käyttötarpeen mukainen. Lamppu tuottaa lämpimän valkoista valoa, kun sen värilämpötila on 2 700–3 200 kelviniä (K). • värintoistokyky eli Ra-indeksi on vähintään 80. Ledien värintoisto indeksi on pienempi kuin hehkulamppujen. Tämä johtuu siitä, että värintoistoindeksiä määriteltäessä vertailuvalonlähteenä on käytetty hehkusäteilijää, jollainen hehkulamppu juuri on. Parhaimmilla ledilampuilla värintoistokyky on jopa 95 Ra (hehkulampulla 100). Edellä mainitut kriteerit pohjautuvat eurooppalaisessa Premium Light -hankkeessa tehtyyn markkinaselvitykseen sekä eurooppalaisten laatuvaatimusten vertailuun. Hankkeessa testattujen lamppujen vertailutiedot ovat luettavissa www.premiumlight.eu -verkkosivustolta.
Seuraavana kotiin voi jo tulla lediteknologiaan perustuva dynaaminen valaistusjärjestelmä, jossa valon värilämpötilaa ja valaistusvoimakkuutta säädetään manuaalisesti tai ohjelmoimalla. Sen avulla kodin valaisimet vaikkapa tuottavat iltaisin lämmintä, nukahtamista jouduttavaa valoa ja aamulla virkistävää, vireystilaa nostavaa, kylmempää ja voimakkaampaa valoa. Energiapihi ledi Ledilamppujen osuus kaikista lampputuotteista kasvaa sekä kauppojen valikoimissa että kuluttajien ostoskoreissa. Nopeaa yleistymistä kotitalouksien valon lähteenä ennakoi esimerkiksi se, että IKEA on ilmoittanut luopuvansa kaikista muista lampputyypeistä vuoteen 2016 mennessä. Syitä ledien hehkutukseen on monia. Parhaat ledilamput ovat jopa 25–35 % energiatehokkaampia kuin energiansäästölamput. Ledit ovat käyttäjäystävällisiä, sillä valo syttyy välittömästi, ja lisäksi ne ovat pitkäikäisiä eivätkä sisällä lainkaan elohopeaa, kuten energiansäästölamput. Ledin hyvä energiatehokkuus yhdistettynä erittäin pitkään käyttöikään ilahduttaa kohdevalaistuksen ystäviä. Halogeenikohdelamppujen vaihto ledeihin kannattaa ehdottomasti, sillä kymmenen kertaa pitempi käyttöikä ja kolme kertaa parempi energiatehokkuus tuovat noin 50 euron säästön kymmenessä vuodessa. Jos kotona on kymmenen kohdevalaisinta, kertyy plussaa peräti 500 euroa. Löydä laadukas ledilamppu Kaupan ledilamppuhyllyllä kuluttajan on hyvä puntaroida ostopäätöstään. Hehkulamppuja on totuttu hankkimaan halpoina bulkkituotteina, joten ostoskoriin saattaa sujahtaa myös ledeistä hintahaitarin alalaidan tuote. Jos hintaa on painettu alas edullisilla komponenteilla, ei laatu ehkä ylläkään odotusten tasolle. Edullinen ostos ei ole se taloudellisin vaihtoehto, jos se merkitsee lyhyempää käyttöikää, heikompaa valon tuottoa ja huonompia teknisiä ominaisuuksia kuin kalliimmassa tuotteessa. Ostopäätös kannattaa aina tehdä pakkausmerkintöjen pohjalta. Hyvän ledilampun energiatehokkuusluokka on A+, käyttöikä 25 000 tuntia ja sytytysja sammutuskertojen määrä vähintään 25 000. Lampun värisävy on makuasia: lämpimän valkoista valoa tuottaa lamppu, jonka värilämpötila on 2 700–3 200 kelviniä (K), ja tätä korkeampi arvo merkitsee käytännössä viileämpää värisävyä. Lisäksi on hyvä tarkistaa luvattu värintoistokyky eli Ra-indeksi, jonka tulee olla vähintään 80. Valitse käyttökohteen mukaan Ledilamput ovat varsin monikäyttöisiä ja sopivat useimpiin kodin valaisimiin. Nopeasti syttyvinä ne soveltuvat energiansäästölamppuja paremmin liiketunnistimella ohjautuviin valaisimiin sekä tiloihin, joissa valon syttymiseen ei saa kulua aikaa. Ledin voi valita huoletta myös ulkokäyttöön, kun taas energiansäästölampun kohdalla on erikseen tarkistettava pakkauksesta, että se toimii myös ulkona alhaisissa lämpötiloissa. Sen sijaan saunaan suositellaan ekohalogeenilamppua, sillä ledit ovat herkkiä saunan lämpötilavaihteluille. Myös kristallikruunussa voi käyttää kynttilämallisia ledilamppuja, mutta etenkin jos valaisin on himmennettävä, on halogeenilamppu luotettavampi vaihtoehto. Ledilamput eivät välttämättä ole yhteensopivia himmennyslaitteiston kanssa, mikä voi aiheuttaa esimerkiksi lampun vilkkumista. Integroiduissa ledivalaisimissa ongelmaa ei ole, mikäli valaisin on tarkoitettu himmennettäväksi. Tieto lampun himmennettävyydestä löytyy pakkauksesta. Kohdevalaistuksessa ledi on ylivoimainen. Täytyy kuitenkin muistaa, että ledien värintoisto poikkeaa halogeenilampusta, jonka spektri on painottunut punaisiin lämpimiin sävyihin. Ledit taas yleensä toistavat erittäin hyvin viileät siniset sävyt. Ledien värisävy ei myöskään muutu himmennettäessä halogeenilamppujen tavoin punertavaksi. Lamppuhankinta sujuu vaivatta, kun valitsee teknisiltä ominaisuuksiltaan käyttökohteeseen sopivan hyvälaatuisen tuotteen. Lamppuvalikoiman uudistuessa tutut tuotteet katoavat hyllyiltä, mutta tilalle tulee entistä parempia, energiaa säästäviä vaihtoehtoja. n
Asuntomessuilla mennään valoisaan suuntaan Teksti: Markku Varsila, KT Interior Oy Kuvat: Petri Vuorio ja Markku Varsila L edit ovat vahvasti rantautumassa myös kotien valaistukseen, ja se näkyi selvästi Hyvinkään Asuntomessuilla. Perinteiset valonlähteet tuntuivat olevan jo altavastaajan asemassa. Messukohteiden valais- tusratkaisuihin tutustuttaessa vastaan tuli sekä onnistuneita että vähemmän onnistuneita toteutuksia. Kirjoituksessa keskitytään pääasiassa hyviin uusiin ideoihin messubongaajan kameran muistikortille tarttuneiden kuvien kautta. Kirjoituksen loppuun on koottu myös muutama varoituksen sana tyypillisimmistä virheratkaisuista. 6 Kodin VALO 2013
Pienikokoiset ledit tarjoavat runsaasti sijoitusmahdollisuuksia. Yksi hyvä käyttökohde ledinauhoille on hyllyvalaistus. Kuvan olohuoneen hallitseva sisustuselementti on seinän kokoinen, valaistu hyllystö. Tällaisissa ratkaisuissa on tärkeää, että nauhan edessä on jonkinlainen häikäisysuoja estämässä ledien suoraa näkymistä. Keittiön välitilan perinteisen laatoituksen asemesta voidaan käyttää lasilevyä, johon johdetaan valoa levyn ylä- ja alareunaan asennetuista ledinauhoista. Tuloksena on hillityn pehmeä ja arvokkaan oloinen ratkaisu, jonka toteuttaminen ei tule enää kohtuuttoman kalliiksi. Lasista kuultavan valon määrä riippuu ledinauhan tehosta ja lasin ominaisuuksista, mutta se ei todennäköisesti riitä työskentelyvalaistukseksi. Kuvan keittiössä työvalaistus on toteutettu omalla, erillisellä ledinauhalla. Tähän myös pieni varoituksen sana: tällaisessa rakenteessa yksittäisen ledin sammuminen näyttää todella häiritsevältä, pilaa kokonaistuloksen sekä on vaikea ja kallis korjattava. Vaikka ledit ovat kestäviä ja pitkäikäisiä, osuu joukkoon aina myös heikompia yksilöitä. Keittiöön on saatavilla enemmän kalustesarjoihin sisältyviä valaistusvaihtoehtoja. Yläkaapin pohja/alahylly voidaan korvata hyllymäisellä valaisimella, joka valaisee sekä työt asoa että kaapin sisäpuolta. Laaja valaiseva pinta antaa parhaan mahdollisen valaistuksen työtasolle. Tässä keittiössä pistorasiat on sijoitettu seinälle, jossa ne ovat käytön kannalta paremmassa paikassa kuin valaisimeen liitettynä. Epäsuora valaistus on yksi parhaista ratkaisuista makuuhuoneisiin, mutta sitä näkee toteutettuna edelleenkin liian harvoin. Markkinoille on tullut erilaisia rakenneprofiileita tällaisten valaistusratkaisuiden toteutukseen, ja ledien myötä profiilit ovat entistä sirompia. Kuvassa on yksi hyvä ja rauhallisen tyylikäs esimerkki. Kouruun sijoitetun valaisinelementin valonjako voisi olla leveämpi, jotta katto valottuisi laajemmalta alueelta. Kodin VALO 2013 7
Eteiseen tarvitaan paljon valoa. Opaalipintaiset valaisimet jakavat valoa tasaisesti eri suuntiin, ja mitä kookkaampi valaiseva pinta, sitä vähemmän varjoja kaappeihin syntyy. Peilin lähellä katossa oleva valaisin heijastaa peilin kautta valoa keholle niin, ettei erillistä peilivalaisinta tarvita. Huomaa kuvasta myös hienosti ledeillä toteutettu askelmavalaistus. Ledinauhat sopivat kaappien valaistukseen makuuhuoneessa, kodinhoitohuoneessa ja eteisessä. Nauhasta saadaan rakennettua aina halutun mittainen valoviiva kaapin eteen. Jos kaapissa on peiliovet, toimii valoviiva näppärästi lisäksi peilivalaisimena. Ratkaisussa on kiinnitettävä huomiota siihen, etteivät paljaat ledit ole suoraan nähtävissä. Peiliin integroidut valaisimet ovat olleet jo pitkään markkinoilla. Peilit ovat olleet syvyyssuunnassa isokokoisia ja peilin reunoille sijoitetut opaalipinnat leveitä. Ledit tuovat uusia tuulia myös tähän tuoteryhmään. Myynnissä on entistä ohuempia peilejä, joissa on viivamaisen ohuita valopintoja kiertämässä peiliä. Vaikutelma on elegantti, mutta isommilla tehoilla kannattaa muistaa häikäisyriski. Monissa ledeillä varustetuissa peileissä virtalähde on ulkoinen eli sille pitää löytää sijoituspaikka rakenteesta jostain peilin läheltä. Ripustetuilla ja upotetuilla valoviivoilla on tässä kohteessa toteutettu sekä keittiön yleisvalaistus että työtasojen ja ruokapöydän valaistus. Pienoisjännitteellä toteutettujen, ripustettavien ledivalaisimien sähkönsyöttö voidaan integroida ripustimiin, jolloin päästään eroon erillisistä kaapeleista. Valaisimien koon pieneneminen vaikuttaa koko sisustuksen esinemaailman mittasuhteisiin, ja vaikutukset voivat olla sekä positiivisia että negatiivisia. Huomaa myös, että kapeat valoviivat peilautuvat kiiltävästä kalvopinnoitetusta kaapistosta. Keittiön yläpuolella olevan katoksen päälle on sijoitettu korostusvalaistusta sekä valkokankaalle kuvaa heijastava projektorivalaisin. Näin tyhjälle valkokankaalle saadaan eloa silloinkin, kun videotykki ei ole päällä. 8 Kodin VALO 2013
Ohuiden ledivaloviivojen käyttö lisääntyy, ja sillä on sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia valaistuksen toimivuuteen. Pitkä valokappale tasoittaa valaistusta ja vähentää varjonmuodostusta. Toisaalta tehokas ja kapea valoviiva voi aiheuttaa entistä herkemmin häikäisyä. Toinen kasvava trendi on ollut mustien pintojen käyttö sisustuksessa. Harmillista on, että nämä sopivat huonosti yhteen. Tummaa taustaa katsottaessa silmän häikäisyherkkyys lisääntyy, jolloin tehokas valoviiva näyttää entistä häikäisevämmältä. Kodin VALO 2013 9
Valoviivoja voidaan upottaa myös seinään. Kuvan esimerkissä valoviiva yhdistää tyylikkäästi pesu- ja löylyhuoneen isommaksi tilakokonaisuudeksi. Ledejä saunassa käytettäessä kannattaa olla varovainen – korkea lämpötila lyhentää merkittävästi ledien elinikää ja pienentää valontuottoa. Katonrajassa oleva valotasku on hauska yksityiskohta, joskin tällä kertaa toteutuksen rakenne rajaa valoa hieman liian jyrkästi. 10 Kodin VALO 2013
Verhovalaistus on nykypäivää monissa tiiviisti rakennetuissa kaupunginosissa. Valoverhon ja ikkunan väliin sijoitettu valaisin valaisee osittain läpinäkyvän verhon etupinnan niin, ettei ulkoa näe pimeän aikaan valoverhon läpi sisälle. Näin päästään eroon tarpeesta käyttää sälekaihtimia näkösuojana. Perinteiset verhovalaistuksessa käytetyt loistelamppuratkaisut ovat edellyttäneet erillistä verhokappaa, jonka sisälle valaisin jää piiloon. Ledit helpottavat tilannetta, ja valaistus saadaan upotettua ikkunasyvennyksen yläpintaan, jolloin verhovalaistus voidaan toteuttaa myös vaijeriripusteisten verhojen tai verhotankojen kanssa. Rakenteiden korostaminen valolla on näyttävä tehokeino. Piilotettu valonlähde synnyttää mielikuvia päivänvalosta. Kuvan WC-tilassa valoa on käytetty oivaltavasti yhdessä yksilöllisen kattorakenteen kanssa. Huomaa myös peilin ja allastason omat valaistusratkaisut. Miten tunnistat hyvälaatuisen lampun? Tiedätkö, mikä lamppu sopii saunaan? Minne käytetyt energiansäästölamput voi palauttaa? Vastaukset löydät Lampputieto–palvelusta. www.lampputieto.fi
Asuntomessuilla on viime vuosina näkynyt muutamia tilaa kiertäviä tai seinustaa valaisevia valot askuja. Ne antavat ylellisen vaikutelman, korostavat seiniä ja pinnan tekstuuria sekä varjoon jäävän katon vuoksi madaltavat tilavaikutelmaa. Lisäksi ratkaisu auttaa hahmottamaan tilan geometriaa. Peilivalaistuksen näkökulmasta tila jää kuitenkin hämäräksi, joten erillinen peilivalaisin olisi paikallaan. Ledien myötä valo on piiloutunut rakenteisiin – kuvan keittiössä hyllynkannattimiin/ripustimiin ja seinän rimoitukseen. Tulos on positiivisen yllättävä ja uudenaikainen. Tässä kohteessa oli hyvin estetty ledien suora näkyminen. Ledejä rakenteisiin sijoitettaessa kannattaa muistaa, että syntyvän lämmön on päästävä johtumaan ledeistä pois, muutoin niiden elinikä lyhenee ja valontuotto pienenee tavallista nopeammin. Kiinnitä huomiota myös näihin asioihin • Kiiltävät pinnat peilaavat valoa, joten ne peilaavat myös pistemäiset ledit yksittäisinä valopisteinä. Peilautuvia pisterivejä voi esimerkiksi nähdä kiiltävissä työtasoissa, kalvopinnoitetuissa kaapin ovissa, lasipinnoissa ja kromatuissa vetimissä, eivätkä ne koskaan näytä hyviltä. • Yksittäiset pistemäiset ledit eivät saa häikäisyn vuoksi olla suoraan näkyvissä. Tämä tulee huomioida erityisesti makuu- ja olohuoneissa, joissa oleskellaan makuuasennossa ja katsotaan kohti kattoa. • Muista huolehtia eri osasuunnitelmien koordinoinnista. Edelleen näkee suihkusyvennyksiä, joiden katossa on keskellä upotettava ledi- tai halogeenivalaisin ja sen alla kattilankannen kokoinen sadettajatyyppinen suihkusuutin estämässä valon pääsyä alas. • Leditkin voivat palaa loppuun ennenaikaisesti – tuotannosta tulee uudellakin tekniikalla ”maanantaikappaleita”. Ledinauhojen, -valaisimien ja virtalähteiden sijoituksessa ja kiinnityksessä kannattaa varautua huollettavuuteen. Vaikka vioittumisen todennäköisyys on pieni, se on silti olemassa. • Ledit on tarkoitettu käytettäväksi korkeintaan huoneenlämpötilassa. Kuuma sauna lyhentää ledien elinikää ja pienentää valontuottoa. • Ledien värilämpötilojen kirjo on erittäin laaja. Muista vertailla rinnakkain samaan tilaan tulevien ledivalaisimien valon sävyjä ennen hankintaa. Koska kiinteästi valaisimeen asennettuja ledejä ei voi vaihtaa, on kirjavaksi todetun valaistuksen korjaaminen jälkikäteen sekä hankalaa että kallista. Ennakkoluulottomasti sijoitetun saunavalaisimen valo tulee lauteen takareunasta ja valaisee seinän kautta epäsuorasti tilaa. Tulos on graafisen pelkistetty, mutta siihen sisältyy myös lauteille noustaessa häikäisyriski. Sijoituspaikka voi lisäksi olla ledeille liian kuuma. Yläreunassa oleva ikkuna on mukava yksityiskohta, joka yhdistää löylyhuoneen oleskelu tiloihin. 12 Kodin VALO 2013 • Musta pinta syö kaiken valon ja saa tilan näyttämään pimeältä. Vaikutelman korjaamiseksi valoa usein lisätään, vaikkei siitä ole apua. Lopputuloksena on vain kasvanut energiankulutus. n
Ikääntymisen ja silmäsairauksien vaikutus valaistussuunnitteluun Teksti: Jukka Jokiniemi ja Mikael Vilpponen, Innojok Oy Kuvat: Petri Vuorio ja Innojok Oy N äön heikentymisen myötä on tärkeä hyödyntää jäljellä oleva näkö mahdollisimman hyvin. Hyvässä ympäristössä kaikki aistit saadaan käyttöön. Jotta tila koetaan miellyttävänä, yksikään aisti ei saa ärsyttää. Jos tila on väreiltään tumma, hyväkään valaistus ei auta. Hyvin suunniteltu, vaalea tila, jossa on tarpeeksi kontrasteja, on selkeä, vaikka sen valaisisi huonomminkin. 14 Kodin VALO 2013
Keittiö Ruokailutila Keittiön yleisvalaistuksen on oltava tehokas. Lisävaloa tarvitaan kaapistoille, tiskipöydälle, liedelle ja muille työskentelytiloille. Valaistuksen tulee olla tasainen, eikä työtasoille saa jäädä hämäriä nurkkauksia. Hyvä keittiövalaistus myös ennaltaehkäisee tapaturmia. Pitkänomainen keittiötila valaistaan suorakaiteen muotoisilla ledi- tai loistelamppuvalaisimilla tai usealla pyöreällä opaalikupuvalaisimella. Kun valoteho on riittävä, saadaan keittiötilaan suoran valon lisäksi myös kaappien ovista heijastuvaa epäsuoraa valoa. Valoa riittää hyvin myös kaappien sisään, ja työvälineet löytyvät helposti. Sopiva keittiön ja ruokapöydän valaistusvoimakkuus on 300–500 luksia ja työtasoilla 500–750 luksia. Tämä saavutetaan, kun tilassa on ledi- tai loistelampputehoa 10–15 W/m². Keittiön ruokapöytää valaistaessa sisustuksellisesti parhaita vaihtoehtoja ovat ripustettavat valaisimet. Valaisin voi olla suoraa valoa tai suoraa ja epäsuoraa valoa tuottava. Valaisimen tulee olla hyvin häikäisysuojattu, jotta valo ei paista ikävästi ruokailijoiden silmiin. Ruokailutilan hyvä yleisvalaistus voidaan toteuttaa myös epäsuoralla valolla, jolloin valo suunnataan ylös kattoon. Ruokailun kannalta on kuitenkin hyvä, jos pöydälle saadaan varjonmuodostusta varten myös suoraa valoa. Varjot ruokapöydällä helpottavat astioiden ja ruokailuvälineiden havaitsemista. Valaisinta ei tule ripustaa niin alas, että se haittaa ruokailijoiden katsekontaktia ja kommunikointia. Kuulovammaisten kannalta häikäisemätön valaistus ja riittävä varjonmuodostus ovat tärkeitä, sillä optimaalinen kasvojen ja eleiden näkeminen on kommunikoinnin perusedellytys. Työtasot Työtasot valaistaan loistelamppu- tai ledivalaisimilla. Valaisinten sijaintivaihtoehtoja on useita, mutta ihanteellisin paikka on yläkaapiston alapinnassa häikäisysuojalistan takana, josta valo kohdistuu takaseinään ja työtasolle ilman kiiltokuvastumia. Jos valaisin on sijoitettava kaapiston ja seinän nurkka pintaan, sen tulee olla mahdollisimman korkealla, jottei se häikäise. Häikäisyn estoon voi käyttää valaisimen eteen asennettavaa häikäisysuojalistaa. 16 Kodin VALO 2013 Aula- ja oleskelutilat Olohuoneen valaistuksen tulee muuntua helposti moniin eri tarpeisiin. Olohuoneessa katsellaan televisiota, siellä saattaa olla tietokone ja joskus tarvitaan tunnelmavalaistusta. Toiset toivovat olohuoneeseen sisustuksellisesti näyttävää valaistusta, toiset taas haluavat näkemisen kannalta hyvää valoa. Nämä kaksi tarvetta ovat yhdistettävissä. Olohuoneessa käytettäviin yleis- tai koriste valaisimiin liittyy usein tunne- ja designarvoa. Näitä valaisimia on syytä kunnioittaa asunnon valaistusmuutostöissä, ja ottaa ne mahdollisuuksien mukaan osaksi uutta valaistusratkaisua. Jos valaisin on häikäisevä, ongelma vähenee, kun tilaan luodaan uusi, aiempaa tehokkaampi valaistus. Vanhaan valaisimeen voi olla myös syytä vaihtaa pienempitehoiset, vähemmän häikäisevät lamput. Olohuoneissa ja aulatiloissa tilan hahmottaminen on erityisen tärkeää. Valaistuksella kannattaa korostaa huoneen vastapäistä nurkkaa, joka on tilan mittasuhteiden hahmottamisen kannalta keskeisin. Valoa tarvitaan runsaasti myös sisäänkäyntien kohdalla, jolloin huoneessa olijat hahmottavat helposti ulosmenotiet ja myös huoneeseen tulijat havaitaan helpommin. Oleskelutilojen yleisvalaistuksen valaistusvoimakkuudeksi riittää 200–300 luksia, tarkempaan työskentelyyn ja lukemiseen tarvitaan 300–500 luksia. Riittävä yleisvalaistus saavutetaan, kun tilassa on ledi- tai loistelampputehoa 5–10 W/m². Makuuhuone Makuuhuoneisiin saadaan miellyttävä valaistus kohdemaisilla lukuvaloilla tai vuoteen päätyyn epäsuoraa valoa tuottavilla valaisimilla. Kohdevalot tai epäsymmetriset perusrunkovalaisimet vaatekaappien edessä antavat miellyttävän yleisvalaistuksen. Kaap-
pien ollessa suljettuina valo heijastuu ovipintojen kautta huoneeseen epäsuoraksi yleisvaloksi. Kun vaatekaappi avataan, saadaan valoa myös kaapin sisälle ja tavarat löytyvät helpommin. Makuuhuoneen kattovalaisinpisteessä voi olla myös kattoa valaiseva yleisvalaisin, jolloin valo ei häikäise vuoteessa levättäessä. Lisäksi parivuoteessa on voitava esimerkiksi lukea niin, ettei toinen häikäisty valosta. Makuuhuoneessa saattaa olla työpöytä, jolla on esimerkiksi tietokone tai lukutelevisio. Tällöin on suositeltavaa käyttää epäsuoran yleisvalon ja työpöydälle kohdistetun valaistuksen yhdistelmää. Makuuhuoneen yleisvalaistuksen ei tarvitse olla voimakas. Riittää, että lukuvalo vuoteen päädyssä ja kohdemaiset valot vaatekaapeilla ovat tehokkaat. Makuuhuoneiden valaistusvoimakkuussuositus on 200–300 luksia. Tämä saavutetaan, kun tilassa on ledi- tai loistelampputehoa 5–10 W/m². Yleisvalaistus Verholautavalaistus on hyvä perusratkaisu oleskeluja aulatilojen yleisvalaistukseen. Verholaudan tulee olla rakenteeltaan sellainen, että valo kohdistuu ylöspäin kattoon ja alas seinään tai verhoihin, josta se heijastuu huoneeseen. Verholautavalaistuksen avulla saadaan aikaan viihtyisä ja häikäisemätön valaistus, eikä se kilpaile visuaalisesti sisustusvalaisinten kanssa. Yleisvalaistukseen soveltuvat myös kattoon asennettavat, epäsuorasti seinäpintoja valaisevat valorampit. Valaistut vaaleat seinäpinnat saavat tilan vaikuttamaan hyvin valoisalta ja mahdollistavat näin hyvinkin heikkonäköisen itsenäisen selviytymisen. Ikkunoihin ja lasiseiniin ei kannata suunnata valoa, koska lasipinta aiheuttaa kiiltokuvastumia eikä heijasta riittävästi valoa takaisin tilaan. On hyvä käyttää valaisimia, jotka suuntaavat valon siten, ettei lasipintaa valaista tarpeettomasti. Valaisimia ei ole aina tarpeen sijoittaa symmetrisesti. Eri osissa huonetta valaistus voidaan hoitaa erityyppisillä ja -tehoisilla valaisimilla. Valaisinten täytyy kuitenkin antaa riittävästi häikäisemätöntä valoa kaikkiin tärkeisiin kohtiin huonetta. Jalka- ja pöytävalaisimet ovat hyvä lisä oleskelu- ja aulatilojen valaistuksessa. Niiden pistorasiat voidaan kytkeä myös seinäkatkaisijoilla toimiviksi. Valaistuksen määrää ja laatua on voitava muunnella tarpeen mukaan. Sen voi tehdä edullisemmin tai helpommin käyttämällä tilassa useita erityyppisiä valaisimia kuin käyttämällä himmentämistä. Kohdevalaistus Kohdevalaisimilla kannattaa valaista tauluseinät, kirjahyllyt ja muut vastaavat kohteet. Valaisimien tulee olla ulkonäöltään mahdollisimman huomaamattomia, jotta ne eivät kilpaile sisustusvalaisinten kanssa. Kodinohjaus. Helposti. Talomatilla onnistuu Hälytysjärjestelmä Lukitus Vedenkatkaisu Valaistus Lämmitys Ilmanvaihto Pistorasiaohjaus Autonlämmitys Aula- ja oleskelutilat voidaan valaista joustavasti virtakiskoon asennettavilla, helposti siirrettävillä kohdevaloilla, joilla voidaan korostaa huonekaluja, koriste-esineitä ja tauluja. Korostusvalaistuksen avulla luodaan tilaan mielenkiintoista tunnelmaa. Valo heijastuu esineistä ja tuottaa näin myös epäsuoraa hajavaloa. Korostusvalaisimet täydentävät huoneen yleisvalaistusta, joka usein painottuu huoneen keskiosaan. n Tätäkin kotia ohjataan Talomat-järjestelmällä. Talomat-taloautomaatiojärjestelmä on helppo asentaa normaalin sähköurakan yhteydessä. Talomat sopii omakotitalojen lisäksi hyvin myös kerros- ja rivitalorakentamiseen. Ohjaa mistä haluat Selainpohjaisen käyttöliittymän ansiosta voit ohjata ja tarkastella asunnon toimintoja etänä laitteesta, jossa on internet-yhteys. Ohjauspaneelia voidaan hallita myös kosketusnäytöllisellä tablettitietokoneella (PC tai Apple). Käyttöliittymä ei vaadi erillisten sovellusten lataamista päätelaitteeseen. Talomat Oy Teknologiantie 12 B, 90590 OULU Puh. 0201 558 500, www.talomat.fi
Ruistalon älykäs ledivalaistus Teksti: Jukka Asp, KVS Kodin Valaistussuunnittelu Kuvat: Antti Ilvesoksa ja Jukka Asp S einäjoelle vuonna 2012 valmistunut Ruistalo on Lakan Kivitalo, jota suunniteltaessa päämäärät olivat selkeät: tehdään näyttävästi ja laadukkaasti. Tällaista jälkeä syntyi, kun valaistussuunnittelija teki itselleen kodin – yli 200 spottia, reilut 200 metriä epäsuoraa valoa ja useita seinävalaisimia. Ruistalon valaistus perustuu pääosin aurinkoenergialla toimivaan 12 V -järjestelmään ja 18 Kodin VALO 2013 leditekniikkaan, ja kokonaisuuden sieluna toimii kotimainen Talomat-taloautomaatiojärjestelmä. Ledit ovat kehittyneet hurjaa vauhtia, ja kehitys on yhä käynnissä, mutta lienee hiljalleen tasaantumassa. Vielä muutama vuosi sitten leditekniikalla ei voitu toteuttaa koko talon valaistusta. Nyt se kuitenkin onnistuu ja on Ruistalossa toteutettu. Kivitalo tuo omia haasteitaan jo suunnitteluvaiheessa, sillä valaistuksen putkitukset tehdään jo seiniä pystytettäessä. Tämän vuoksi myös Ruistalon valaistussuunnittelu aloitettiin hyvissä ajoin. Kun uuteen kotiin aletaan suunnitella valaistusta, on se syytä tehdä heti ensimmäisten arkkitehtikuvien valmistuttua. Tällöin voidaan vielä vaikuttaa arkkitehtonisiin ratkaisuihin, ja lopputuloksesta
saadaan hallittu ja tasapainoinen. Myös monet rakenteelliset ratkaisut voidaan tässä vaiheessa suunnitella valaistusta palveleviksi. Koska valaistus on enemmän kuin puoli sisustusta, ja sillä voidaan saada ulkonäöllisesti vaatimattomastakin upea ja uljas, tulee asiaan vihkiytyä hyvissä ajoin. Ruistalossa valoryhmät on rakennettu siten, että valokerroksia löytyy useasta tasosta, ja jokaiseen toimintaan on löydettävissä toimiva valaistus. Valoryhmiä on kaikkiaan noin 75 kappaletta, ja niistä lähes kaikki ovat himmennettäviä. Ryhmistä ainoastaan viisi on verkkojännitteisiä – kolme talousrakennuksessa ja kaksi ulkovaloryhmissä. Verkkojännitteisiä valoryhmiä käytettiin, koska niihin ei haluttu himmennystoimintoa. Silloin ne eivät myöskään tarvinneet ohjausyksiköstä isoa lähtöä, vaan ohjaus toteutettiin ohjausyksikön pienlähdöllä ja releellä. Ruistalossa on katolla aurinkopaneelit, jotka lataavat akustoa. Valaistus ja taloautomaatiojärjestelmä toimivat pääosin aurinkoenergialla. Mikäli aurinkoa ei ole saatavilla ja akun jännitetaso laskee tiettyyn lukemaan, siirtyy Talomat nk. kovalle sähkölle. Laturi lataa akuston jälleen täyteen, ja kun tietty taso on ylitetty, siirtyy Talomat takaisin akun varaan. Valot eivät välkähdä eikä siirtoa huomaa. Kivitalot ovat usein hyvin valkoisia sisustuksiltaan, ja puutaloistakin pyritään tekemään kivitalon kaltaisia sisustustekniikalla. Ruistalossa on tavoiteltu lämpöistä tunnelmaa, ja kaikki pintamateriaalit on pyritty miettimään valaistuksen näkökulmasta. Tummat pinnat imevät armottomasti valoa, mikä tuo oman haasteensa valaistuksen suunnittelulle. Ruistaloon luonnonvaloa tulee isohkoista ikkunoista paljon, joten myös päivisin sisällä on hyvin tunnelmallista. mon runkoja, jotka ovat kallistettavissa akselinsa ympärillä. Keittiössä on käytetty myös valaisinrunkoja, joihin on laitettu kaksi MR16-runkoista GU5.3-kannalla olevaa polttimoa. Näissä rungoissa kallistus onnistuu sekä X- että Y-suunnassa. Neliskanttisessa valaisinrungossa on huomioitavaa, että ne ovat usein ainoastaan yhden akselin ympärillä kääntyviä. Eli jos kohdistettava paikka on hieman sivussa, ei sitä kyseisellä rungolla voida valaista. Pyöreät rungot ovatkin tässä mielessä helpompia, sillä niitä voidaan kohdistaa miten vain. Valaisinrunkoja etsittäessä tulee siis aina miettiä saavuttavatko ne niille määritellyt tavoitteet ja tarpeet. Lisäksi kannattaa muistaa, että ledipolttimot eivät ole ikuisia, vaikka niille povataankin hyvin pitkiä paloaikoja. Kun huoneesta joskus yksi polttimo hajoaa, on se helppo vain irrottaa rungosta ja laittaa uusi tilalle. Kiinteärunkoisissa ledivalaisimissa asia ei ole yhtä yksinkertainen. Valaistus on pääosin toteutettu 3 W ja 4 W MR16runkoisilla ledispoteilla, joiden värilämpötila on 3 200 K eli lämpimän valkoinen. Ulkona samoja spotteja on käytetty kylmemmällä sävyllä (n. 5 500 K). Epäsuora valaistus on toteutettu kahdella eri nauhamallilla: SMD3528-ledinauhalla, joka lähentelee päivänvalon valkoista sävyä (n. 4 500–5 000 K) sekä SMD5050 RGB -nauhalla, jolla voidaan tehdä tarvittaessa hyvinkin dramaattisia tehosteita. SMD3528nauhasta on käytetty sekä kuivan- että kosteantilan mallia. Seinä- ja pöytävalaisimet on toteutettu pääosin E27-kantaisilla 6 W tai 12 W ja 12 VDC -polttimoilla. Tehokkaaseen yleisvaloon on käytetty 20 W ja 12 VDC -ledipaneeleita. Läpi talon linjauksena on ollut tunnelman luominen lämpimän valkoisilla spottivaloilla. Epäsuoraksi valoksi valittiin päivänvaloa vastaava sävy, joka toimii huomattavasti paremmin epäsuorana valona kuin lämmin valkoinen. Seinävalaisimiin haettiin puhtaan valkoinen sävy, joka lähentelee päivänvaloa. Kaikki ledituotteet ovat yrityksen omaa maahantuontia. Ruistalossa spottien sijoitukseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Niitä on laitettu tiloihin paljon siten, että saadaan tasaista kohdevaloa pienistä pisteistä. Yleinen virhe on asettaa spotit keskelle oleskelutilaa, jolloin ne häikäisevät ja niiden valoteho katoaa olemattomiin. Tällaisessa tilanteessa spotit vain heijastavat lattiaan valoläiskiä. Ruistalossa spotit on sijoitettu valmiista seinäpinnasta katsottuna noin 22 cm sisäänpäin. Tällöin valo maalaa seinäpinnat näyttävästi ”vuoristomaisemaan”, ja huoneeseen saadaan myös epäsuoraa valoa. Tapetissa olevat kuviot nousevat esille huomattavasti paremmin, eivätkä valot häikäise. Kun spotit tuodaan lähelle seiniä, on hyvissä ajoin huomioitava kalusteiden sijoittelu. Epäsuoraa valoa Ruistalossa on vähintäänkin runsaasti. Talon kaikki väliseinät ovat kiveä, ja tästä syystä yksityiskohdat on suunniteltu valmiiksi hyvissä ajoin. Olohuoneen ja keittiön erottavaan seinään on tehty syvennykset, jotka on verhoiltu kivilaatoilla. Syvennyksien ympärille on rakennettu puusta valkoiset kehykset. Kehysten sisäpuolella yläreunoissa on ledinauha, joka valaisee kauniisti koko syvennyksessä olevan kivipinnan. Olohuoneen takaseinässä on noudatettu samaa kaavaa, mutta isommassa koossa ja ilman kehyksiä. Itse syvennyksen valaistus on toteutettu tekemällä kattoon syvennys lipalla, jonka alla ledinauha on piilossa. Nauha on kohdistettu niin, että sillä voidaan maalata koko seinämä tuomatta valoa muualle. Koska Ruistalo on moderni kivitalo suoraviivaisine linjoineen, valittiin spottirungoiksi neliskanttiset MR16-rungot, joiden sävy sisätiloissa on harjattu alumiini. Spottirungot ovat pääosin yhden poltti- Kodin VALO 2013 19
Ruistalon olohuone on suunniteltu elokuvien katseluun. Toki paljon on jouduttu tekemään kompromisseja, koska huone toimii myös normaalina olohuoneena. Olohuoneessa on viisi valoryhmää sekä erilaisia jalka- ja pöytävalaisimia. Koska kivitalossa pinnat ovat kovia, on koko olohuoneen matkalla alas laskettu akustoitu katto, jonka reunat on tehty lipaksi. Lipan päällä kiertää ledinauha tuoden olohuoneeseen epäsuoraa valoa. Alas lasketun katon ansiosta myös spotit ovat reunoilla piilossa niin, ettei niiden olinpaikkaa helposti huomaa. Kattoon on myös asennettu moottoroitu valkokangas, joka rullautuu aina käytön jälkeen pois näkyvistä. Keittiössä välitilat on valaistu ledinauhalla. Välitilojen valaistuksen kohdistuksessa tulisi olla tarkkana, sillä se ei saisi häikäistä käyttäjää ja samalla valon tulisi rajautua hallitusti työtason etureunaan. Myös keittiön yläkaappien päälle on asennettu ledinauhat, joilla saadaan aikaan tunnelmallista epäsuoraa valoa, tietynlaista keveyttä ja ilmavaa olemusta. Keittiön ja rappusten välinen seinä on verhoiltu koko Ruistalon värimaailman yhdistävällä kivilaattajäljitelmällä. Seinän ja katon rajaan on rakennettu olohuoneen seinää mukaileva lipallinen syvennys, jossa on RGB-ledinauha. Sillä voidaan tuottaa maailman kaikki värit. Eli jos halutaan esimerkiksi juhlia järjestettäessä tuoda keittiöön tiettyä värimaailmaa, voidaan samaa väriä tuoda myös seinäpintaan tehosteeksi. Keittiön pöydän päällä on pitkähkö pöydän suuntainen valaisin, joka kahlitsee mukaansa koko pöytäryhmän. 20 Kodin VALO 2013