2/2018 Valaisinten vastaavuus Mitä kannattaa ottaa huomioon? AMOS REX JA HURMAAVA MASSLESS Vattimeren vierailukeskus Pohjoismaiden paras valaistuskohde
Ensto kohdevalaisimet Kotimaista laatua Play Arena Stage Club Diva Tehoa ja tyyliä kohdevalaistukseen Ensto lanseeraa viisi uutta ja tyylikästä tuoteperhettä kohdevalaistukseen. Kotimaista energiatehokkuutta myymäläja toimistovalaistukseen. Ensto edustaa myös Livalin tuotteistoa, kauttamme kattavasti koko Livalin tuotevalikoima.
Ensto kohdevalaisimet Kotimaista laatua Play Arena Stage Club Diva Tehoa ja tyyliä kohdevalaistukseen Ensto lanseeraa viisi uutta ja tyylikästä tuoteperhettä kohdevalaistukseen. Kotimaista energiatehokkuutta myymäläja toimistovalaistukseen. Ensto edustaa myös Livalin tuotteistoa, kauttamme kattavasti koko Livalin tuotevalikoima.
AURA ZEUS www.auralight..
5 VALO 2/2018 AJANKOHTAISTA 16 Vattimeren vierailukeskus – Pohjoismaiden paras valaistuskohde SUUNNITTELU 24 Valaisinten vastaavuuden arviointi 32 Ikääntyvä ihminen ja valaistus 36 Sisävalaistuksen energiatehokkuuden määrittely menetelmiä tarkennettu 38 Perusteet haltuun, osa 5: häikäisy ja sen arviointi sisävalaistuksessa PROJEKTIT 8 Ainutlaatuinen Amos Rex MIELIPIDE 22 Ei vastaavia valaisimia, vaan hyödyn uusjakoa VAKIOPALSTAT 7 Valokeilassa 40 Valonvälähdyksiä 44 Projektiuutisia 48 Tuoteuutisia 55 Valotapahtumia 32 8 16 2 /2 01 8
www.meanwell.fi more than components Movetec Oy | Suokalliontie 9, 01740 Vantaa | puh. 09 525 9230
www.meanwell.fi more than components Movetec Oy | Suokalliontie 9, 01740 Vantaa | puh. 09 525 9230 7 VALO 2/2018 risteilijään. Korostaessani valaistuksen laadun merkitystä Brandston totesi, ettei laatu välttä mättä ole aina niin tärkeää. Esimerkiksi myy mälävalaistusta suunniteltaessa valaistuksen pääasiallinen tehtävä on saada kassakone kili semään. Lähtiessämme eräänä aamuna taas uutta kohdetta katsomaan Brandston kertoi, että kyseessä on hotelli, jossa kaikki kuuluisuudet majoittuvat käydessään New Yorkissa. Innok kaana syöksyin hotellin aulaan ja yllätykseni oli suuri, koska aulassa oli niin pimeää, että en pystynyt erottamaan aulabaarissa istuvien hen kilöiden kasvoja. Hotellikäytävätkin olivat niin huonosti valaistuja, että ainoastaan huoneiden numerokilvet pystyi erottamaan. Eräänä päivänä Brandston mainitsi, että nyt mennään kohteeseen, josta varmasti pidän. Ihmettelin, mistä hän sen voi tietää. Yllätyksek seni kohde olikin minun mieleeni. Valaistus oli rauhallinen, tilassa oli paljon valaistuja vaaleita ehjiä seinäpintoja ja katsekentän luminanssi jakauma oli miellyttävä. Minkäänlaista häikäisyä tai jyrkkiä kontrasteja ei ollut. Syy hänen oikeaan osuneeseen arvaukseensakin selvisi – kohteen oli suunnitellut pohjoismainen valaistussuun nittelija. Antoisia lukuhetkiä! Tapio Kallasjoki, puheenjohtaja Suomen Valoteknillinen Seura ry VALOKEILASSA P ohjoismaisen valaistussuunnittelukil pailun voittaja valittiin syksyllä Hel singissä. Avauspuhetta miettiessäni pohdiskelin, olemmeko antamassa palkintoa pohjoismaisesta valaistus suunnittelusta vai yleensä valaistussuunnitte lusta, jonka kohteet on valittu Pohjoismaista. Onko pohjoismainen valaistussuunnittelu joten kin erilaista verrattuna muualla maailmassa teh tävään suunnitteluun ja toteutuksiin? Valaistussuunnittelun pohjana ovat yleensä standardit, jotka määrittelevät minimiarvot valon määrälle ja valaistuksen laadulle. Stan dardit ovat kansainvälisiä, joten lähtöarvot ovat kaikkialla samat. Standardi ei kuitenkaan ole suunnitteluohje eikä se kerro, miten va laistus tulisi toteuttaa. Suomessa esimerkiksi työpaikkoja koskevat valaistusstandardit eivät ole velvoittavia, joten niiden noudattaminen ei ole pakollista. Itse olen aina lähtenyt siitä, että valaistuksen tulisi tuottaa hyvät näkemisolosuh teet. Toisaalta asiakas tietysti päättää, minkälai sen valaistuksen hän haluaa. Usein esimerkiksi valaistuksen tasaisuusvaatimuksista tingitään, kun halutaan tehdä tilasta ”jännittävämpi” tai mielenkiintoisempi. Värivalaistuksessa eivät tie tenkään värintoistovaatimukset täyty. Arkkitehti saattaa haluta tilaan harmaan katon, vaikka sen heijastuskerroin jääkin alle standardin asetta mien arvojen. Olin 80luvulla New Yorkissa, jossa valais tussuunnittelija Howard Brandston esitteli kaupungin valaistuskohteita. Monien kohtei den, esimerkiksi Trump Towerin, yltäkylläinen ja kimaltava valaistus ei sinänsä tullut minulle yllätyksenä, koska olin jo tutustunut omassa työssäni amerikkalaiseen tyyliin yrittäessäni saada kolme kilometriä värillistä neonputkea mahtumaan kolmesataa metriä pitkään loisto AJATUKSIA VALAISTUSSUUNNITTELUSTA Kannen kuva: Petri Vuorio VALO on valaistusalan erikoisammattilehti sähkö ja valaistussuunnittelijoille, arkkiteh deille, sisustusarkkitehdeille, sähköurakoit sijoille, sähkölaitosten sekä Liikenneviraston ja ELYkeskuksien valaistuksen hankinnasta ja käytöstä vastaaville henkilöille sekä muille valaistusalalla toimiville. Lehti on luettavissa myös verkossa osoitteessa valosto.com sekä Lehtiluukkusovelluksella (iPad, iPhone, Android). Julkaisija: Suomen Valoteknillinen Seura ry valosto.com Päätoimittaja: Tapio Kallasjoki tapio.kallasjoki@metropolia.fi Toimituspäällikkö: Markku Varsila Toimitussihteeri: TiiaMaarit Loisa tiia.loisa@valosto.com Jakelu ja osoitteenmuutokset: Suomen Valoteknillinen Seura ry Särkiniementie 3 00210 Helsinki heikki.harkonen@valosto.com Toimitusneuvosto: Tapio Kallasjoki (pj.), Totti Helin, Heikki Härkönen, Pia Rantanen, Lars Räihä, Markku Varsila, Mika Vehmas Ulkoasu: Petri Vuorio, Eteinen Visual Design Painopaikka: Grano Oy ISSN 12373907
8 VALO 2/2018 H elsingin Mannerheimintien kupeessa sijaitseva Amos Rex kokonaisuus yhdistää uudet maanalaiset näyttelytilat sekä vuonna 1936 valmistuneen Lasipalatsin ja Bio Rex elo kuvateatterin. Museotilojen rakentamisen yhteydessä koko Lasipalatsin funkkisrakennus peruskorjattiin sen alkuperäistä henkeä kunnioittaen. – Suojellun Lasipalatsin peruskorjaus ja maanalaisen taidemuseon suunnittelu oli ainut laatuinen, ”once in a lifetime” toimeksianto. Olen kiitollinen, että sain olla mukana rakenta massa tiloja, jotka sijaitsevat aivan kotikaupun kini Helsingin ydinkeskustassa, kertoo arkkitehti Asmo Jaaksi JKMM Arkkitehdit Oy:stä. Rakennusprojekti alkoi tammikuussa 2016, ja peruskorjattuja liiketiloja alettiin ottaa käyt töön maaliskuussa 2017. Näyttelytilat avattiin yleisölle elokuun lopussa. Rakentamiseen toivat omat haasteensa paikan sijainti keskellä vilkasta kaupunkikeskustaa sekä rakennuksen alla kul kevat metrotunnelit. Amos Rexin Masslessavajaisnäyttelyn installaatiot täyttävät arkkitehtuuriltaan poik keuksellisen museon suuret tilat. Näyttelyn on tuottanut tokiolainen taiteilijakollektiivi teamLab, jonka digitaalisiin teoksiin katsoja astuu sisään. Teksti: Marjukka Puolakka Amos Rex -taidemuseo tuo elämää ja elämyksiä Helsingin Lasipalatsinaukiolle. Maanalaisten uudistilojen aulan katto aukeaa kangasverhoilluksi valotaiteeksi, mutta itse näyttelytilat ovat lähes vailla kiinteää valaistusta. Avajais näyttelyssä katsoja imeytyy osaksi valolla ja äänellä leikkiviä digitaalisia installaatioita. AINUTLAATUINEN AMOS REX Amos Rex avautuu näyttelytilan yläpuoliselle tapahtumaaukiolle viiden ikkunallisen betoni kummun kautta. Kuva: Mika Huisman
10 VALO 2/2018 KUPOLEISTA KÄVELYKUMPUJA Taidemuseo halusi käyttöönsä mahdollisimman suuria ja muunneltavia näyttelytiloja, joihin voi daan tuoda monenlaisia näyttelyrakenteita ja huonejakoja. Tiloilla halutaan erottautua muista museoista ja mahdollistaa nykytaiteen esittämi nen sen muuntuvissa muodoissa. – Tilaajan tavoitteena oli rakentaa näyt telytilat, joita ei ole missään muualla tarjolla. Rakenneratkaisuna päädyttiin kupolimuotoihin, joilla saatiin toteutettua yhtenäisiä pilarittomia näyttelysaleja, Jaaksi sanoo. 2 200 neliömetrin näyttelytiloja kattaa paikallaan kaarevaan muotoon valettu betoni laatta. Museotilan katosta avautuu sen ylä puoliselle Lasipalatsinaukiolle viisi ikkunallista kupolia, joista suurin ulottuu sisällä kymmeneen metriin. Kupolien tötterömäiset kartiot päätty vät viistoihin ikkuna pintoihin. Kupolit avautu vat ulkoalueelle kumpuina, joiden päällä voi vapaasti kävellä. – Amos Rexin tyyppisissä museoissa luon nonvalo koetaan usein eitoivottuna. Avajais näyttelyn teoksia varten kaksi ison tilan katto ikkunaa peitettiin verhoilla, Jaaksi toteaa. Avaran näyttelytilan keskellä seisoo 1930luvulta peräisin olevan lämpövoimalan suojeltu savupiippu, josta on kelloineen tullut turilta. Yhteys toimii myös näyttelytarpeiden kuljetusreittinä, ja sen kautta hoituu niin ikään teknisten tilojen huolto. Tilojen muunneltavuuden ohella myös talo tekniikka taipuu museon erilaisiin tarpeisiin. Kupolirakenne saneli pitkälti sähkö ja muun tekniikan sijoituksia ja reitityksiä. – Näyttelysalin puupölkkylattiassa on noin 300 päätelaitetta sähkö ja telesyötöille. Näitä varten lattiassa on ruudukkomuodossa luukkuja 2,7 metrin välein. Osa niistä tuo myös tuloil maa ylös alakerran IVkonehuoneesta, Hakanen kertoo. Myös betoniseinien valkoinen levyverhous peittää alleen talotekniikkaa. Levyihin voi kiin nittää näyttelytarvikkeita, ja levyjen kuluessa niitä voi uusia. KATON LAAJUINEN KANGASVALAISIN Vieraat saapuvat Amos Rexiin Mannerheimin tien katutasolta, josta portaat ja hissit johtavat alas maanalaiseen aulatilaan. Aulan katossa on kaksi ikkunaaukollista kupolia, jotka avau tuvat betonikivin päällystettyinä kumpuina Lasi palatsin tapahtumaaukiolle. Ikkunoista on näkymät Bio Rexin porrastasolle sekä yllä olevalle aukiolle. yksi Helsingin maamerkeistä. Nyt piippu toimii maanalaisten tilojen ilmanvaihdon tulo ja poisto kanavana sekä hätäuloskäyntinä. – Näyttelytilojen yllä oleva julkinen tapah tumaaukio haluttiin pitää vapaana valaisinpyl väistä. Aukiota valaisevat valonheittimet on sijoitettu Lasipalatsin ja vanhan linjaautoase man katoille sekä vanhan savupiipun yläosaan, sanoo Amos Rexin sähkösuunnittelusta vastan nut projektinjohtaja Erkki Hakanen Ramboll Finland Oy:stä. TUHANSIEN PALJETTIEN KATTOPINTA Näyttelytilan kaareva katto on peitetty tuhan silla rei’itetyillä metallilevyillä, jotka on hupu tettu valkoisella kankaalla. Yhtenäisen paljetti pinnan taakse jää piiloon iso määrä tekniikkaa, kuten 2,7 metrin välein ruudukkona toistuva kaarevaksi muotoiltu virtakisko. – Kiskoihin voidaan liittää kunkin näyttelyn tarpeet täyttävä valaistus sekä muuta tekniikkaa. Ainoat kiinteät valaisimet näyttelytiloissa ovat katon turvavalaisimet, Hakanen kertoo. Näyttelytilojen alla ovat museon konser vointi ja tekniset tilat sekä teosvarastot. Tek nisiin tiloihin on suora kulkuyhteys viereisen Kampin keskuksen Matkahuollon lastauslai VASEMMALLA Maanalaisiin näyttelytiloihin käydään vaa lean sisääntuloaulan kautta. Tummat vaatesäilytystilat luovat aulaan kontrastia. Aukeaman kuvat: Tuomas Uusheimo ALLA Lasipalatsin aukion 1930luvulta peräisin oleva suo jeltu savupiippu toimii nyt näyttelytilojen ilmanvaihdon kanavana. VIEREINEN SIVU Kaareva katto on peitetty valkoisella verhoilukankaalla huputetuilla metallilevyillä. Tuhannet valkoiset paljetit muodostavat yhtenäisen katto pinnan, jonka taakse jää paljon tekniikkaa.
VALO 2/2018 11
12 VALO 2/2018 – Yksi haaste oli tehdä maanalaisesta tilasta viihtyisä ja välttää ajatusta maan alla olemisesta. Kattoikkunoiden lisäksi aulaan tuo keveyttä ja valoisuutta koko sen katon kokoinen valaisin, joka on jo itsessään taideteos, Jaaksi huomauttaa. Valaisimen suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi sisustusarkkitehti Petri Vainio Doctor Design Oy:stä. Katon valkoisessa metalliristi kossa on yli 300 ledivalopistettä, joita ympä röivät puolimetriset valkoiset kangaskiehkurat. – Pehmeänä ja kevyenä materiaalina kangas päästää valoa lävitseen. Valonlähtei den ohjelmoitavan himmennyksen myötä koko katto elää ja liikkuu pilvien lailla. Valkoisesta aulasta haluttiin tehdä tila, jossa rauhoitutaan ja annetaan aistien levätä ennen näyttelyyn astumista, Jaaksi toteaa. Aulan ledien värilämpötila on 4 000 kelvi niä, kun se Lasipalatsin vanhan puolen tiloissa on 3 000 kelviniä. Näyttelytilojen aulan valaistus on myös hieman Lasipalatsin vanhan puolen tiloja kirkkaampi. Avajaisnäyttelyssä näyttelytilojen valaistus hoituu pitkälti teosten videoprojektoreilla. Teos ten välisiä kulkuväyliä valaisevat katon kosketin kiskojen spottivalaisimet, joita on myös Sigurd Frosteruksen taidekokoelmaa esittelevässä Frosterussalissa. VIIDAKOSTA YLÖS VIRTAAVAAN VETEEN Amos Rexin avajaisnäyttelyn tuottava 500jäse ninen teamLabtaiteilijakollektiivi koostuu muun muassa taiteilijoista, koodareista, insinööreistä, tietokoneanimaattoreista, matemaatikoista ja arkkitehdeista. Taiteilijakollektiivi on tuonut näyttelyyn viisi digitaalista teosta, joista kaksi on vuorovaikutteisia. Näyttelytilaa on rajattu teoksia varten väliseinillä pienempiin osiin. – Teosten etukäteissuunnittelua varten teamLab sai tilojen arkkitehtipiirustukset ja 3Dmallit. Paikan päällä he rakensivat näyt telyä kahden kuukauden ajan. Kyseessä on teamLabin ensimmäinen näyttely Pohjois maissa, ja tässä mittakaavassa se on kaiken kaikkiaan ainutlaatuinen, kertoo Amos Rexin tiedottaja Sara Järvi. Masslessnäyttelyn jokainen teos, aulan Ensoa lukuun ottamatta, vaatii oman kone huoneensa, jossa on teoksesta riippuen useita superprosessoreilla ja tehokkailla graafiikkakor teilla varustettuja tietokoneita. Teokset tuote taan yhteensä 137 videoprojektorilla. – Avajaisnäyttely koettelee toden teolla Amos Rexin muunneltavuuden rajoja, kun koko näyttelytila on otettu teosten käyttöön. Pääsali on ikään kuin käännetty ylösalaisin, ja sen kaareva kattopinta on projisoitu täyteen vesikuvioita, jotka muodostavat kattoikkunaa kohti kohoavan pyörteen, Jaaksi kertoo. Vortex of Light Particles teos on varta vasten Amos Rexin pääsalia varten suunniteltu. Teoksen 51 projektoria on sijoitettu lattialle rakennettuihin koteloihin. Graffiti Nature: Lost, Immersed and Reborn teos on unenomainen labyrintti, jonka värik käät kukka ja eläinhahmot ovat jatkuvassa VASEMMALLA Aulan katossa on metalliristikko, jonka valopisteitä ympäröivät valkoiset varjostimet muodosta vat katosta yhtenäisen valaisinpinnan. Aukeaman kuvat: Petri Vuorio VASEMMALLA ALLA Taidekeräilijä ja kulttuurivaikuttaja Sigurd Frosteruksen taidekokoelma on saanut Amos Rexin näyttelytiloihin oman salin. Tälläkin tavoin museo haluaa tuoda esiin taiteen erilaisia ilmentymiä halki aikojen. ALLA Enso, teamLab 2017
YLINNÄ Black Waves, teamLab 2016 VASEMMALLA Vortex of Light Particles, teamLab 2018 YLLÄ Crows are Chased and the Chasing Crows are Destined to be Chased as well, Transcending Space, teamLab 2017
AUTOMAATIO SÄHKÖ TELE HELPOIN PAIKKA ASIOIDA Koko sähkötarvikevalikoima kaikkien saatavilla mobiilissa. Sovelluksessa on helppo tuotehaku, jolla voit hakea sähköalan tuotteita missä vain, milloin vain. Sovelluksella voit myös lukea viivakoodit SLO:n tuote-esitteistä ja tuoteluetteloista. Kirjautumalla näet tuotteiden myymäläkohtaisen saatavuuden, asiakaskohtaiset hinnat ja tilaat tuotteita. – nopein tie tuotteisiin SLO Oy | Ritakuja 2, PL 88, 01740 VANTAA | p. 010 283 11 | www.slo.fi App Lataa LATAA rekisteröitymättä! liikkeessä. Katsoja saa värittää digitaaliseen viidakkoon hahmoja, jotka skannauksen jälkeen alkavat elää omaa elämäänsä tilan seinillä, lat tialla ja peilipinnoilla. Tekniikkaan nojaava näyttely lukuisine video, AV ja muine laitteineen vaatii jatkuvaa teknistä valvontaa. Perushuoltoa tehdään koko ajan ja suurempia huoltotoimenpiteitä tiistaisin näyttelyn ollessa yleisöltä suljettu. – Avajaisvuoden kävijätavoitteemme oli alun perin 100 000. Se rikkoutui jo ensimmäisen puolentoista kuukauden aikana lokakuun puoli välissä. Kaikenikäisiin vetoava näyttely tarjoaa jotain sellaista, mitä Suomessa ei ole koskaan ennen nähty, Järvi iloitsee. AMOS REX Rakennuttaja: Föreningen Konstsamfundet r.f. Pääja arkkitehtisuunnittelu: JKMM Arkkitehdit Oy Rakennuttajakonsultti: Haahtelarakennuttaminen Oy LVIAS-suunnittelu: Ramboll Finland Oy Rakennesuunnittelu: Sipti Oy Sähköurakointi: Saipu Oy ja PKS Talotekniikka Oy Graffiti Nature: Lost, Immersed and Reborn, teamLab 2018. Kuva: Petri Vuorio
airam.? Airam valaisee myös työpäiväsi. Keravalla kaikki kummasti kirkastuu. Meillä on halua ja kykyä auttaa sekä lupa ratkaista. Kilauta Keravalle. Ville, Kalle, Carola ja kollegat palvelevat sinua kaikissa ammattivalaistukseen liittyvissä asioissa numerossa: 020 7545 604. Katso, mitä on jo tehty: airam.? – Referenssikohteet VALOILMIÖ.
16 VALO 2/2018 Vattimeren vierailukeskus Tanskassa kertoo muuttolintujen tarinaa ja tekee sen vahvasti valon avulla. Keskusta varten räätälöidyt valaisimet saivat innoituksen orrella istuvista linnuista. Älykäs valaistuksen ohjaus hoituu langattomasti Bluetoothilla. VATTIMEREN VIERAILUKESKUS POHJOISMAIDEN PARAS VALAISTUSKOHDE Teksti: Marjukka Puolakka Kattoikkunoilla ja päivänvalolla oli Vattimeren vierailukeskuksen suun nittelussa ja tarinankerronnassa iso rooli. Kuva: Adam Mørk
17 VALO 2/2018 Nordic Lighting Design Awards on joka toinen vuosi järjestettävä kilpailu, johon kutsutaan kymmenen kansallisesti palkittua valaistuskoh detta, kaksi kustakin Pohjoismaasta. Kilpailu järjestettiin nyt kymmenettä kertaa, ensim mäisen kerran palkinto jaettiin vuonna 2000. Tuomaristo Tapio Kallasjoki, Suomi, puheenjohtaja Rune Bugge Jensen, Tanska Rósa Dögg Thorsteinsdóttir, Islanti Are Røysamb, Norja Lars Fredén, Ruotsi Lisätietoja: www.nordisklyspris.com S uomen Valoteknillisen Seuran järjes tämä Nordic Lighting Design Awards 2018 kokosi syyskuussa Helsingin Katajanokalle Pohjoismaiden par haat ja palkitut valaistussuunnitteli jat. Pohjoismaiden parhaaksi valaistuskohteeksi valittiin tanskalainen Vattimeren vierailukeskus (Wadden Sea Centre). Helmikuussa 2017 yleisölle avattu rakennus esittelee Unescon maailmanperintökohteeksi valitun Vattimeren alueen luontoa ja muutto lintuja. – Halusimme toteuttaa vierailukeskuksen, joka ei museon tavoin esittele kokoelmia, vaan kertoo tarinaa ja antaa kokemuksia. Valaistus on keskeinen osa näyttelyn ja sisätilojen tarinan kerrontaa. Valo ohjaa vieraiden kulkua sekä tuo esille näyttelykohteita ja tilojen arkkitehtuuria, sanoo näyttelyn arkkitehti Johan Carlsson JAC studiosista. Aukealla alueella seisovan rakennuksen katto ja julkisivut ovat paikalliseen tapaan ruoko peitteisiä. Kattoikkunat tuovat päivän valon ohella taivaan lintuineen myös sisätiloihin. – Ympäristön luonnonvalo ja rakennuksen sisätilojen valo yhdistyvät hienosti toisiinsa. Ulkona taivas ja maa sulautuvat toisiinsa. Samaa tunnelmaa on tuotu sisälle sekä käytetyn valais tustavan että valon koostumuksen avulla. Vie raat pääsevät kokemaan muuttolintujen ”fly high and fly far” tunnetta, toteaa kilpailun tuo mariston sekä Suomen Valoteknillisen Seuran puheenjohtaja Tapio Kallasjoki. MILJOONIEN MUUTTOLINTUJEN TARINA Vierailukeskus sijaitsee keskellä Tanskan suu rinta kansallispuistoa LounaisJyllannissa. Poh janmerta reunustavan vuorovesirannikon ainut laatuinen luonto on biologisesti äärimmäisen monimuotoista. Vattimeren alueella viivähtää vuosittain 15 miljoonaa lintua, kun ne matkaavat Afrikasta ja LänsiEuroopasta arktisen alueen tundralle ja taas takaisin. Keskuksen noin tuhannen neliön näyttely alue on jaettu viiteen tilaan, joilla on kullakin omanlaisensa valaistus. Tilat kuljettavat vierai lijaa lintujen mukana niiden Vattimerelle saa pumisesta, ravinnon etsimisestä ja oleilusta alueella aina siihen, kun ne jatkavat matkaansa pohjoiseen, palatakseen taas syksyllä takaisin. – Näyttely juhlistaa taivasta ja maata sekä niiden yhdistymistä horisontissa. Se kutsuu valon ja pimeän sekä päivänvalon ja keinovalon vuoropuheluun, sanoo Carlsson. Vierailukeskuksen suunnittelussa oli mukana iso joukko eri alojen edustajia, kuten arkkitehteja, maisemaarkkitehteja, valaistus ja äänisuunnittelijoita, tutkijoita, taiteilijoita, käsikirjoittajia ja graafikoita. Jo yksin näyttelyn suunnittelutiimiin kuului 60 henkilöä. – Yhteistyö kaikkien osapuolten välillä oli todella tiivistä ja johti lopputulokseen, jota emme osanneet projektin alussa nähdä, jatkaa Carlsson. Monissa tiloissa niiden viistoon kattoon on puhkottu pieniä kattoikkunoita, jotka tuovat sisään sekä suoraa että diffuusia päivänvaloa ja tarjoavat vilauksia ylös taivaalle. Kattoikkunoilla oli valaistussuunnittelussa ja vierailukeskuksen tarinankerronnassa iso rooli. – Diffuusi päivänvalo pehmentää paikoin dramaattisestikin käytettyä keinovaloa. Päi vänvalo luo tiloihin myös jatkuvasti vaihtuvaa tunnelmaa, toteaa Carlsson. Vierailukeskus sijaitsee Tanskan suurimmassa kansallispuis tossa LounaisJyllannissa. Se esittelee alueen ainutlaatuista luontoa ja kertoo sen lukuisten muuttolintujen tarinaa. Kuva: Adam Mørk Vattimeren vierailukeskus valittiin Pohjoismaiden parhaaksi valaistuskohteeksi. Vasemmalta: Nikolaj Birkelund, Forthe loveoflight ja Johan Carlsson, JAC studios. Kuva: Petri Vuorio
18 VALO 2/2018 nen ja ympäristöönsä sulautuva valaisinpuomi. Birdbeamerkohdevalaisimet ja niiden ripuste tut alumiinipuomit ovat kromattuja. Korkean värintoiston valaisimet ledeineen on sijoitettu kytkentäpuomin yläpuolelle, josta ne katso vat alaspäin orrella istuvien lintujen lailla. 48 voltin tasajännitteellä toimivaa Birdbeamer valaistusta ohjataan langattomasti Bluetoothin avulla (Bluetooth Low Energy). – Langaton BLEohjaus vähentää johdo tukset ja kytkimet minimiin. Valaistuksen käyt töönotto, älykäs ohjaus sekä päivitys hoituvat langattomasti, ja valaistusta voidaan valvoa etänä Kööpenhaminan toimistolta, Birkelund kertoo. Valaistuksen hallintaa varten ohjausjär jestelmä välittää reaaliaikaista tietoa kunkin valaisimen valontuotosta, lämpötilasta, tehosta, syöttöjännitteestä sekä polttotunneista. VALON VAIHTUVAT PASTELLISÄVYT Valaistussuunnitteluun haettiin inspiraatiota taivaasta, jossa linnut lentävät korkealla valon jatkuvassa muutoksessa. – Linnut kohtaavat vuorokauden aikana valtavan määrän valon värisävyjä kuunpais teesta auringonnousuun ja laskuun. Halusimme RÄÄTÄLÖITYJÄ JA ETÄOHJATTAVIA VALAISIMIA Valaistussuunnittelu kulki rinta rinnan muun suunnittelun kanssa. – Saimme olla mukana projektissa heti sen alkumetreiltä. Tämä oli ehdoton etu hank keessa, jossa kaikki suunniteltiin ensimmäistä kertaa toteutettavaa ja ainutkertaista näytte lyä varten. Valaistusasiat olivat esillä jokaviik koisissa tapaamisissa, mikä johti usein visu alisoinnin ja pienoismallien käyttöön, sanoo Fortheloveoflightin valaistussuunnittelija Nikolaj Birkelund. Suunnittelun aikana rakennettiin useita 1:1malleja, jotka auttoivat valon laadun, pinta materiaalien sekä valaistuksen toteutustapojen testaamisessa ja kehittämisessä. – Valaistuksen asentaminen puhtaan valkoiseen kattopintaan on aina haastavaa. Koska näyttelyä suunniteltiin rinnakkain tilan arkkitehtuurin kanssa, pääsimme kokeilemaan erilaisia kiinnitysmahdollisuuksia ennen niiden toteuttamista, Carlsson kiittelee. Näyttelyä varten räätälöity Birdbeamer valaisinjärjestelmä sai inspiraationsa linnuista ja ympäröivän luonnon horisontin heijastuksista. Järjestelmän kehityksen lähtökohta oli esteetti Näyttelyä varten räätälöity Birdbeamervalaisinjärjestelmä haki inspiraatiota linnuista. Langattomasti ohjattavat lediva laisimet on sijoitettu valaisinpuomin ylle. Kuva: Adam Mørk VATTIMEREN VIERAILUKESKUS, TANSKA Arkkitehti: Dorte Mandrup A/S Valaistussuunnittelu: Fortheloveoflight Näyttelysuunnittelu: JAC studios Sähköurakointi: BlueTech A/S Mediasuunnittelu: No Parking Production Digital Ornithology -teoksen mediasuunnittelu: Jason Bruges Studio Graafinen suunnittelu: All the way to Paris Kalusteet: CPH Steel A/S Valaistustekniikka: Mike Stoane Lighting (BBX.70 Birdbeamer), iGuzzini (Laser, iSign), eldoLED, ERCO (Lightgap), Ljusdesign (Gimmick CC + R), Reggiani, Buschfeld, SORAA, SpektraLED, Artistic Licence (RailDMXDALI), Xicato (XIG), Medialon
20 VALO 2/2018 luoda kokemuksen pilvien sisällä lentämisestä. Suunnittelutyöpajoissa haimme tätä kokemusta sävyttämällä valoa eri värisävyihin, Birkelund sanoo. Lukuisien koeasennuksien avulla valaisimiin löydettiin huolellisesti valitut pastellisävyiset dikroidisuodattimet. – Eräässä tilassa on paljon diffuusia valoa antavia valaisimia, jotka luovat ilmavan tunnel man – aivan kuin sinua ympäröisi hellä varainen ja sävytetty pilvimassa, Birkelund jatkaa. Käytävillä kulkua ohjaavat alasvalot tuovat selkeän kontrastin näyttelytilojen valaistukseen. Alasvalojen DMXohjaus on yhdistetty keskitet tyyn ohjauskeskukseen, joka hallitsee kaikkien tilojen valaistus, ääni ja videoohjausta. Näyttelykohteiden erityiseen korostami seen on käytetty paikoin voimakasta kohde valoa, jota kuitenkin pehmentää diffuusi yleis valaistus. Birdbeamervalaisimet vastaavat näyttely tilojen pääasiallisesta valaistuksesta. Poikke uksen tekee Digital Ornithology tila, jonka katosta ripustetut sadat LCDnäytöt lepattavat taivaalla lentävän lintuparven lailla. – Vierailijaa ympäröi LCDnäyttöjen, äänen ja lintuanimaation muodostama installaatio. Tilan kattoa ja seiniä valaistaan viileän valkoi sella valolla, joka lähes hävittää tilan rajat ja korostaa itse teosta. Valaistus, ääni ja video esitys elävät DMXohjaimen kontrolloimana ja ajastamana, kertoo Birkelund. Cabinet of Curiosity tilassa pääsee tutki maan hyvinkin tarkasti esimerkiksi linnun ana tomiaa. Suhteellisen lähelle näyttelykohteita tuotu tilaan räätälöity valaisinkisko orsineen muistuttaa linnun luustoa. Sirojen kohdevalai simien ledien värintoistoon kiinnitettiin erityistä huomiota, jotta muun muassa taiteilija Carl Christian Toften vesivärimaalausten hienova raiset värit pääsevät oikeuksiinsa. – Vattimeren vierailukeskus osoitti, kuten muutkin NLDAkilpailuehdotukset, kuinka suuri merkitys valaistuksella on kohteen kokonais vaikutelmalle ja toiminnalle. Hyvä valaistus syntyy yhteistyöllä, jonka tuloksena valaistus integroituu kohteen arkkitehtuuriin ja palvelee parhaalla mahdollisella tavalla tilan toimintoja ja näkötehtäviä, päättää Kallasjoki. 1 Digital Ornithology tilassa vierailijaa ympäröi satojen LCDnäyttöjen, äänen ja animaation installaatio. Katon ja seinien viileän valkoinen valo jättää tilaa itse teokselle. Kuva: James Medcraft 2 Cabinet of Curiosity tilan rauhallinen tunnelma kutsuu vierailijaa tutkimaan tarkemmin lintujen anatomiaa. Tilaan räätälöity valaisinkisko orsineen hakee muotoa linnun luus tosta. Kuva: James Medcraft 3 Näyttelytiloja yhdistävien käytävien DMXohjatut alas valot ohjaavat vierailijoiden kulkua. Kuva: Adam Mørk 1 2 3