LP P Circle LED Design: KHR Arkitekter A/S LP Circle on uusi laaja tuoteperhe johon kuuluu LED –valaisimia uppo-, puoliuppo-, pinta- ja ripustusasennukseen. Valaisimia on kahta kokoa, Ø260 mm ja Ø450 mm. LP Circle antaa miellyttävää ja samalla tehokasta hajavaloa. Valoteho on 80-95 lm/W ja Eco-versio antaa jopa 112 lm/W. Asennus hoituu täysin ilman työkaluja. LP Circle sopii mainiosti mitä erilaisimpiin valaistuskohteisiin kuten esim. toimistoihin, kouluihin, päiväkoteihin ja sairaaloihin. LP Circle on saatavana neljässä eri vakiovärissä. Kuva on Ørestad Skole –koulusta Tanskasta. 2 VALO 2/2013 www.louispoulsen.com
2/2013 10 ajankohtaista 6 Professional Lighting Design Convention 2013 22 Vuoden valaistuskohteet valittu 34 Guerrilla Lighting Mikkelissä suunnittelu 26 38 Tampereen kaupunkiseutu valaistaan uudella tavalla 40 Turvavalaistus koostuu monesta tekijästä projektit 34 10 Radisson Blu Plaza – hotellin valoisa konseptiuudistus 20 Joen varjot -valoteos lumosi katsojat 26 P-Hämppi – elämyksellistä pysäköintiä 30 Kunnonpaikan allasosaston valaistuksen saneeraus VAKIOpalstat 20 5 Valokeilassa 42 Valonvälähdyksiä 44 Projektiuutisia 48 Tuoteuutisia 58 Mielipide 59 Valotapahtumia
iGuzzini Finland & Baltic Oy – Lemuntie 3–5, Helsinki – T. 00358 207 289840 – F. 00358 9 8024566 – iguzzini.fi Archilede HP valaisee tehokkaasti ja säästää energiaa Archilede HP -valaisimet ovat markkinoiden tehokkaimpia LED-tie- ja katuvalaisimia (107 lm/W). Niillä voidaan säästää energiaa lähes 60 % verrattuna perinteisiin purkauslamppuvalaisimiin. Archilede HP -valaisimiin on saatavissa 6 erilaista optiikkaa. Suositeltava pylväskorkeus on 4–12 m ja asennus voidaan tehdä joko orteen tai suoraan pylvään päähän. Ledien värilämpötila on 4 000 K ja ledimoduulit on helposti uusittavissa. Kaikki mallit on ohjelmoitavissa halutun käyttöprofiilin mukaisesti ja niitä voidaan tarvittaessa ohjata 1-10V tai DALI-väylällä. Archilede HP -valaisimet on testattu toimimaan alhaisissa lämpötiloissa aina -40 °C asti. Lisätietoa: www.iguzzini.fi
2/2013 VALO on valaistusalan erikoisammattilehti sähkö- ja valaistussuunnittelijoille, arkkitehdeille, sisustusarkkitehdeille, sähköurakoitsijoille, sähkölaitosten sekä Liikenneviraston ja ELY-keskuksien valaistuksen hankinnasta ja käytöstä vastaaville henkilöille sekä muille valaistusalalla toimiville. VALOKEILASSA Tiedon tarve valaistusalalla kasvaa Lehti on luettavissa myös verkossa osoitteessa www.valosto.com sekä Lehtiluukku-sovelluksella (iPad, iPhone, Android). Julkaisija: Suomen Valoteknillinen Seura ry www.valosto.com Päätoimittaja: Tapio Kallasjoki tapio.kallasjoki@metropolia.fi Toimituspäällikkö: Markku Varsila Toimitussihteeri: Tiia-Maarit Loisa tiia.loisa@valosto.com Jakelu ja osoitteenmuutokset: Suomen Valoteknillinen Seura ry Särkiniementie 3 00210 Helsinki heikki.harkonen@valosto.com Toimitusneuvosto: Tapio Kallasjoki (pj), Pasi Jokinen, Riku Järvelä, Marjut Kauppinen, Risto Linnapuomi, Annukka Pokki, Erkki Rousku Ulkoasu: Petri Vuorio, Eteinen Visual Design Painopaikka: Lönnberg Painot Oy ISSN 1237-3907 2/2013 V alaistusala muuttuu nyt vauhdilla, mikä näkyy monella taholla. Markkinoille on tullut paljon uusia yrittäjiä ja uusia tuotteita. Useimmat näistä tuotteista perustuvat ledeihin. Tämä on osoitus siitä, mihin valaistusalan tuotekehitys ja tutkimus nyt keskittyvät. Uusien yrittäjien tieto saattaa joskus rajoittua pelkästään ledeihin, jolloin niiden vertailu perinteisiin valaistustuotteisiin on mahdotonta. Muutos näkyy myös tiedotusvälineissä. Televisiossa keskustellaan siitä, miten lampun ostamisesta on tullut vaikeaa tai miten valo vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen. Lehdistössä vertaillaan ledituotteita perinteisiin tuotteisiin. Valitettavasti nämä tarkastelut eivät aina ole tieteellisesti kestäviä. Valaistusalan terminologia ja valon mittaaminen näyttävät olevan monelle kirjoittajalle vieraita aiheita. Lamppuja vertaillaan kirkkauden tai valotehon perusteella, vaikka kirkkautta ei pysty mittareilla mittaamaan, ja valotehoa ei valaistustekniikassa ole edes määritelty. Jutuissa kerrotaan energiaa säästävistä lediratkaisuista, mutta ei kerrota, mihin verrattuna tuota säästöä tulee. Uutta tietoa siis tarvitaan. Valaistuksen ostajien, käyttäjien ja suunnittelijoiden on osattava etsiä parhaat tuotteet lisääntyvästä tarjonnasta. Valaistuksen toimittajien on puolestaan osattava tuottaa sellaista informaatiota, johon voidaan luottaa ja jonka perusteella kuhunkin kohteeseen osataan valita paras mahdollinen tuote. Entistä useammassa tapauksessa kyseessä on ledituote, mutta ei suinkaan aina. Myös perustutkimuksen puolella ledit ovat aiheuttaneet säpinää. Perinteistä värintoistoindeksiä yritetään muuttaa, jotta se sopisi paremmin ledien värintoiston arviointiin. Kiusahäikäisy indeksin uusimista ollaan myös aloittamassa. Valaistussuunnittelun pohjana olevissa standardeissa on aiemmin keskitytty hyvän näkötehokkuuden aikaansaamiseen. Nyt rinnalle nousee koko visuaalista ympäristöä koskevia uusia laatu vaatimuksia. Tapio Kallasjoki, puheenjohtaja Suomen Valoteknillinen Seura ry Suomen Valoteknillinen Seura jakaa missionsa mukaisesti puolueetonta tietoa. Tästä hyvänä esimerkkinä on vuoden 2014 alussa alkava Valoakatemia-koulutus, josta löytyy lisätietoa tästä lehdestä sekä osoitteesta www.valoakatemia.fi. Kannen kuva: Aihio Arkkitehdit Oy VALO 2/2013 5
Kuva: Helena Lundquist Professional Lighting Design Convention 2013 Ajankohtaista Teksti: Annukka Larsen A rkkitehtonisen valaistusalan tärkeimmäksi seminaariksi muodostunut PLDC järjestettiin loka-marraskuun vaihteessa Kööpen haminassa. Joka toinen vuosi alan osaajat kokoontuvat kuulemaan luentoja, keskustelemaan ja verkostoitumaan. Tänä vuonna erityishuomion sai sininen valo, kaupunkitilojen pimeys sekä suunnittelijoiden ja valaisintoimittajien välinen yhteistyömalli. Ensimmäinen PLDC järjestettiin Lontoossa syksyllä 2007, ja sen jälkeen valoala on kohdannut Berliinissä, Madridissa ja nyt Kööpenhaminassa. PLDC-seminaaria odotetaan, ja sen tuomia ajatuksia ja uusia tietoja makustellaan vielä pitkään seminaarin jälkeen. Luentojen korkea taso ja hyvät järjestelyt ovat yleensä taanneet loistavan ilmapiirin saada vaikutteita ja kehittyä oman alan osaajana. Kööpenhaminan seminaari järjestettiin tanskalaisen 3XN-arkkitehtitoimiston suunnittelemassa huikeassa luomuksessa Bella Sky Comwellissa. 23-kerroksinen Pohjoismaiden suurin hotelli ja kongressikeskus on itsessään jo nähtävyys. Osallistujia oli yli 60 maasta yhteensä 1490 (kasvua edelliseen 263), joista noin kolmannes oli valaistuksen suunnittelijoita, ja loput olivat tutkijoita, kouluttajia ja valaisintoimittajien edustajia. Monialainen osaaja joukko mahdollisti hedelmälliset keskustelut, ja niitä käytiinkin tauoilla, iltatilaisuuksissa ja nykyään myös verkossa. Vuoden 2013 seminaarin tunnuslause ”point of no return” (suom. ”josta ei ole paluuta”) kuvaa seminaarin teemaa ja valaistusalan nykytilaa. Kyseessä on nuori ammattiala, joka kehittyy ja tehostuu jatkuvasti sekä ammattimaistuu koulutuksen myötä. Valaistussuunnittelijoiden rinnalla on enenevässä 6 VALO 2/2013 määrin muita ammattilaisia – tutkijoita, valaisinvalmistajia, ohjausjärjestelmäsuunnittelijoita ja energiatehokkuusasiantuntijoita – jotka osaltaan varmistavat, että toteutuksen taso on laadukasta ja kestävää. Luentojen antia L uentoja oli seminaarissa yhteensä 77, joista kuusi oli erityisiä avauspuheenvuoroja. Tanskan ilmasto- ja energiaministeri Martin Lidegaard kertoi maan tavoitteista leikata kasvihuonepäästöjä (korkeimmat tavoitteet Euroopassa) ja korosti valaistuksen roolia ympäristötalkoissa. Hyppynä hieman toisaalle oli visuaalisten efektien tekijä Alessandro Gobbetti, joka valotti Avatar- ja Gravity-elokuvien valoefektien syntyprosessia erittäin havainnollisesti. Kuva: Helena Lundquist
Arkkitehtuurin ja tekniikan kansainväliset ykkösmessut Kuva: Helena Lundquist Suurimman vaikutuksen teki kuitenkin amerikkalainen arkkitehti ja taiteilija James Carpenter. Vuosien kokemus lasin ja valon yhdistämisestä näkyi hänen esittelemissään projekteissa: huikeita heijastusten ja valon taittumisen hyödyntämisiä silloissa, julkisivuissa ja sisätilojen aukotuksissa. Muun muassa Japanin Ginzassa sijaitsevan Guccin rakennuksen julkisivu on erityisen kaunis tai Hearstin (NY) pääkonttorin aulan teos Ice Falls on kuin toisesta todellisuudesta. Valaistussuunnittelu on parhaimmillaan juuri tätä, mitä Carpenter tekee – valon ja materiaalien yhteen saattamista ja parhaan lopputuloksen löytämistä yksinkertaisista, iättömistä ja toimivista ratkaisuista. PLDC-seminaarin ilona ovat aina olleet hyvät luentomateriaalit; osallistujille annetaan paksut opukset, joissa jokainen luento on referoituna. Pikaisella silmäyksellä voi valita itselleen sopivan aiheen ja suunnata kohti oikeaa luentosalia. Luentosarjoja oli neljällä eri teemalla: tutkimushankkeet, suunnitteluprojektit, kestävän kehityksen periaatteiden mukainen valaistus ja ammattikäytännöt. Ihminen ja sininen Colin Ball ja Lora Kaleva: Saturated colour: why the blues? Mikä sinisessä meitä viehättää? Väreillä on vaikutuksia ihmisen tunteisiin ja fysiikkaan. Kokeellisissa tutkimuksissa suosituimmaksi väriksi valikoituu usein sininen, jota on käytetty läpi ihmiskunnan historian. Väreillä on aiemmin ollut enemmänkin merkityksiä, nykyään sininen mielletään luotettavuuden väriksi (useat logot ovat sinisiä), ja se miellyttää silmää ja rauhoittaa mieltä. Punainen väri taas nostaa verenpainetta ja tekee keskittymisen hankalaksi. Vihreä on neutraali eikä herätä tunteita eikä vaikutuksia kehossa (luonto?). Mutta miksi sinistä valoa käytetään niin paljon valaistuksessa? Skotooppisen näkemisen alueella herkkyyskäyrä on lyhytaaltoisen sinertävän valon kohdalla korkeimmillaan, joten näemme parhaiten kylmän valkoisessa valossa (kuu?). Sama valon aallonpituus pitää unihormonit loitolla ja aiheuttaa jopa unettomuutta (virkistävä!). Mutta väriltään sinisessä valossa on hankala tarkentaa katsetta, koska silmän verkkokalvon tarkan näön alueella ei ole sinisiä tappeja lainkaan, vain punaisia ja vihreitä. Kaiken lisäksi sinisen valon taitekerroin on isompi, joten sen ei ole edes mahdollista osua tarkasti verkkokalvolle. Sinisen valon tuottaminen on ledien myötä helppoa ja yhtä energia tehokasta kuin muidenkin värien. Tämä ei kuitenkaan taida olla syy sinisen värin käyttämiseen, vaan ihmisillä on siniseen väriin aivan erityinen suhde (luonto, historia, symboliikka). Design meets Technology. Kansainväliset designuutuudet ja tulevaisuuden energiatehokkaat ratkaisut ovat huomion keskipisteenä maailman suurimmilla valaistuksen, sähkötekniikan, talo- ja rakennusautomaation ja rakennusalan ohjelmistojen messuilla. Tule tutustumaan vaikuttaviin ekologisiin ja taloudellisiin energiansäästön tapoihin. Inspiraatiota tarjoavat messujen laaja oheisohjelma ja mm. arkkitehdeille suunnatut erityiset teemakierrokset. Frankfurt am Main 30. 3. – 4. 4. 2014 www.light-building.com info@finland.messefrankfurt.com Puh. 040 544 5577
Kestävän kehityksen valaistus Martin Klaasen: “How the LED cowboys and tzars have complicated the profession of lighting design” Australialaisen valaistussuunnittelijan erittäin lennokas otsikko houkutteli luentosaliin paljon yleisöä (tsaarit tarkoittavat tässä yhteydessä valaisinvalmistajia ja cowboyt myyntiosastoa). Ensi töikseen hän halusi muistuttaa, että kestävän kehityksen periaatteiden mukainen valaistus ei ole pelkkää energiansäästöä, johon useat valaisinmyyjät vetoavat. Kestävän kehityksen mukainen valaistus huomioi sosiologiset (valon määrä, tunnelma, näkömukavuus), ekologiset (watteja per neliö, energiansäästö, valosaaste) ja ekonomiset (kustannukset, investointi- ja huoltokulut) seikat, ja valaistussuunnittelija pyrkii näitä seikkoja punniten parhaaseen lopputulokseen. Laatuun, luotettavuuteen ja jatkuvuuteen on hankala vedota, kun cowboyt ovat jo käyneet asiakkaan luona visioimassa parempaa tulevaisuutta ja pienempiä energialaskuja. Tuotekehitys on niin nopeaa, että aikaa vieviä testejä ja laadunvalvontaa ei välttämättä ehditä suorittaa, koska on lähes helpompaa uusia rikkoutuneet valaisimet (ilman lisäkuluja, luonnollisesti). Valaistussuunnittelijan pitäisi pystyä luottamaan valaisinvalmistajaan, heidän tuotteisiinsa ja julkaistuihin tuotetietoihin. Kaikkien osapuolien tulisi rehellisesti puhua asiakkaalle ledin hyvistä ja huonoista puolista. Ledeissä on valaistusalan tulevaisuus, mutta ilman vastuullista toimintaa se tulee olemaan hyvin haasteellinen tie. Case-esittelyt Jesper Kongshaug, Franziska Bönecke Tanskalainen valaistussuunnittelija Jesper Kongshaug esitteli kaksi projektiaan Kööpenhaminasta: Blue Planet Aquarium ja Royal Theatre. Molemmissa oli omat arkkitehtuurin ja toimintojen asettamat haasteet, jotka hän ratkaisi alati havainnoivan valaistussuunnittelijan ammattitaidolla. Valon suunnat ja heijastukset olivat molemmissa kohteissa isossa roolissa, häiritseviä heijastuksia lasipinnoista oli vältettävä. Katsoja ei halua nähdä itseään akvaario- tai kaupunkipanoraamalasin pinnasta. Jesper muistutti luennollaan myös, miten asiapitoinen voi samalla olla viihdyttävä. Luennoitsijan läsnäolo, huumori ja näyttävät materiaalit saivat yleisön hykertelemään tyytyväisenä. Kuva: Helena Lundquist Kuva: Annukka Larsen Tanskassa työskentelevä nuori valaistussuunnittelija Franziska Bönecke esitteli pienen Ishøjn kunnan juna-asemalle ja sen ympäristöön tehdyn kokonaisvaltaisen valaistussuunnitelman teemalla ”The art of walking on water”. Toimeksiannon mukaisesti suunnitelma yhdisti toiminnallisen valaistuksen lavastukselliseen valomaailmaan. Meren rannalla oleva kunta tunnetaan modernin taiteen museosta Arkenista. Valolla haluttiin mahdollistaa aseman seudun käytettävyys, viihtyisyys ja samalla luoda kunnalle identiteettiä. Franziskan esitys oli napakka ja materiaali hyvin havainnollinen. Ammattikäytännöt Philip Rafael ja Chris Lowe: The Dark Art PLDC-seminaari päättyi kunnianhimoisesti rakennettuun pimeyttä käsittelevään luento- ja paneelisessioon, joka ei kuitenkaan ottanut tuulta alleen. Kaikki panelistit olivat samaa mieltä siitä, että pimeyttä tulisi vaalia ja jokainen suunnittelija on vastuussa sen säilyttämisessä. The Dark Art on kahden valaistussuunnittelijan käynnistämä liike, jonka tavoitteena on tutkia pimeyden käyttämistä luovan valaistussuunnittelun työkaluna ilman standardien tukahduttamaa säätelyä. Aihe on ehdottomasti käsittelyn arvoinen, joten pitäkää näitä kavereita silmällä! Seminaarin yhteydessä jaetut PLDRpalkinnot: • Christopher ”Kit” Cuttle, Uusi-Seelanti (elämäntyöpalkinto) • Abu Dhabin kaupunki (Award at large) • Säiliö 468, Helsinki (paras projekti) • San Floriano di Gavassa -kirkko, Italia (paras päivänvaloprojekti) • Wismarin korkeakoulu, Saksa (paras koulutus) • George Brainard, Yhdysvallat (paras tutkimushanke) • Xicato, Yhdysvallat (paras teollisuuden yhteistyökumppani) • Star Davis, Yhdysvallat (paras tulokas). 8 VALO 2/2013
Emilia Rautkylä: 1) Hyviä luennoitsijoita oli monia, mutta valaistuksen vaikutuksista lukihäiriön hoitoon luennoinut ruotsalainen Karl Ryberg jäi parhaiten mieleen omintakeisen tyylinsä ansiosta. Italialaisen Alessandro Gobbettin avauspuheenvuoro tarjosi parhaimman wow-efektin demollaan valaistuksen merkityksestä animaatioelokuvissa. 2) Lukihäiriön hoito valon avulla oli itselleni aivan uutta. Valo todellakin tarjoaa tärkeää aivojumppaa! 3) Ehkäpä hieman yllättäen projektiesittelyt toimivat itselläni lähinnä inspiraation lähteenä, mutta tutkimuksia käsittelevistä esityksistä uskon saaneeni eniten eväitä käytännön työhön. Esimerkiksi LEED-sertifikaatin analysointia valaistussuunnittelijan näkökulmasta pidin ennakkoon tylsähkönä aiheena ja ns. ”pakollisena pahana”, mutta hyvän esityksen ansiosta aiheesta tuli oikein mielenkiintoinen ja hyödyllinen tulevia projekteja ajatellen. Kuva: Annukka Larsen Osallistujien kommentteja S eminaariin osallistui SVS:n järjestämällä ryhmämatkalla Philipsin, Glamox Luxon ja Osramin tukemana joukko suomalaisia suunnittelijoita, joista osa vastaili seminaarin jälkeen muutamaan kysymykseen. Kysymykset: 1) Paras luento tai luennoitsija? 2) Havahduttavin uusi tieto tai ajatus? 3) Oliko seminaari suoraan hyödyllinen töidesi kannalta? Suvi Lapinvuo: 1) En pysty nimeämään yhtä ylitse muiden. Karl Ryberg oli hyvä, samoin Abhay Wadhwa ja James Carpenter. Näissä kaikissa yhdistyi mielenkiintoinen aihe ja helposti seurattava luennointityyli. 2) Lukihäiriön helpottaminen valon (Line Light) avulla oli aika yllättävä juttu, tästä odotan mielenkiinnolla lisätietoa. 3) Seminaari oli hyödyllinen töideni kannalta. Se tarjosi erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja valaistukseen. Seminaarin perusteella löysin projekteihini muutamia ihan konkreettisia ratkaisuja sekä uusia näkökulmia varsinkin yleis-/luonnossuunnitteluvaiheeseen. Heini Ylijoki: 1) Colin Ball ja Lora Kaleva – innostava, hauska luento ja mielenkiintoinen aihe; Franziska Bönecke – monipuolinen ja rohkea toteutus, sai miettimään pidemmälle ja leikkimään ajatuksella ”mitä jos?”; James Carpenter – upeaa päivänvalosuunnittelua suoraan huipulta; Jesper Kongshaug – hauska, yllättävä ja sympaattinen (saisi varmaan myytyä kuulijalle radikaalinkin ajatuksen), hienoja yhteisöllisiäkin suunnittelukokonaisuuksia ja uutta ajattelua. 2) Seminaarissa esiteltiin muutamia osallistavia ja valon ymmärtämiseen liittyviä ajatuksia ja työkaluaihioita, muun muassa nettisovellukset, joilla saadaan ihmiset tutkimaan tarkemmin ympäristönsä valaistusta ja arvioimaan sitä. Valotaiteilija Mischa Kuballilla oli monia hienoja ajatuksia, miten valo ja valotaide käsitteinä viedään suoraan ihmisille. 3) Seminaari on sosiaalisena kohtaamispaikkana erittäin hyödyllinen. Kaipaisin kuitenkin lisää kannanottoja, repäisevyyttä ja uutta ajattelua luentokokonaisuuteen. Taidevalaistuksen painotuksen nosto kiinnostaisi. Sain joitain uusia katsantokantoja sekä vahvistuksia joihinkin jo mielessä pyörineisiin ajatuksiin mm. ihmisiä osallistavista ja yhteisöllisistä aiheista. Irmeli Suikki: 1) Luennoista minulle parhaiten jäi mieleen Malcolm Innesin erinomainen ja selkeä esitys ”Is there a right white for gallery lighting?”. 2) Varsinaisesti minulle ei tullut esiin mitään erityisen havahduttavaa uutta tietoa, mutta minusta on merkittävää se, että valon laatu on vahvasti esillä, ja sitä pohditaan monelta näkökannalta. 3) Parasta seminaarin antia on kattava läpileikkaus juuri nyt ajankohtaisista aiheista. Pia Rantanen: 1) Pidin Enrique Peinigerin luennosta ”Enhancing lighting design quality using sustainable technologies”. Ei se ollut paras, mutta parasta ei mielestäni ollutkaan. Aika tasapaksua verrattuna Madridin antiin. 2) Uutta tietoa ei liiemmin tullut. Ehkä havahduin siihen, että valaistusalalla ollaan hyvinkin tietoisia siitä, missä mennään, mutta edelleenkään emme puhu samaa kieltä muiden suunnittelijoiden (maisema-arkkitehdit, arkkitehdit ja kaupunkisuunnittelijat ym.) kanssa puhumattakaan kuluttajista. Valistusta pitäisi lisätä ”tykkään / en tykkää” -asteikkoa pidemmälle. Luentojen annista jäi hieman ristiriitainen olo. Oli hyvä, että näkökulmia oli useita, mutta jotenkin kokonaisuus oli jäsentelemätöntä. Samaan aikaan räiskittiin valoa vuoren mitalla ja kritisoitiin valaistusta ylipäätään (että kaikki valo olisi valosaastetta). Ehkä aiheesta tulisi käynnistää JÄRKEVÄ keskustelu. 3) Seminaari oli hyödyllinen töiden kannalta totta kai. Vaikka varsinaista uutta antia ei juurikaan ollut, niin on hyvä nähdä, missä mennään. Valon laadusta keskustellaan enemmän kuin ennen, ja sitä aletaan osata myös vaatia. Jäin vielä kaipaamaan sitä ihan uusinta tietoa ja jotain uutta ennen näkemätöntä näkökulmaa. Jaakko Niemelä: 1) James Carpenter. 2) Martin Klaasen – ledeille on olemassa monia hyviä vaihtoehtoja. Ledit eivät olekaan paras valonlähde monessakaan suhteessa, vaikka cowboyt niin vakuuttavat. 3) Vaikka taso oli heikompi yleisesti (vrt. Madrid ja Berliini), kuulin kuitenkin useita kiinnostavia luentoja. Solmin suhteita Martinin porukoihin Århusiin ja sain hyvää tietoa tuleviin goboprojekteihin. n Seuraava PLDC järjestetään Roomassa lokakuussa 2015 teemalla ”An educated decision”, jolloin keskitytään jälleen tutkimustulosten ja uusien standardien esittelyyn sekä valon, taiteen ja kulttuurin yhdistämisen havainnollistaviin esittelyihin. VALO 2/2013 9
Radisson Blu Plaza – hotellin valoisa konseptiuudistus Teksti: Helena Aalto, SOK Käyttötavarakauppa Kuvat: Arno de la Chapelle H elsingin Rautatientorin nurkassa, Kansallisteatterin ja Fennia-korttelin välissä, sijaitsee vuonna 1921 valmistunut SOK:n entinen pääkonttori. Pääkonttoritoimintojen siirryttyä Vallilaan vuonna 1988 ryhdyttiin vanhan rakennuksen tiloja uudistamaan hotellitoiminnoille. Samalla sen kylkeen rakennettiin uudisrakennus. Nyt vuodesta 1999 toiminut hotelli on uudistettu täysin vastaamaan laadukkaan hotellikonseptin tarpeita. Tilauudistuksen arkkitehti-, sisustus- ja valaistussuunnittelusta ovat vastanneet oululaisen arkkitehtitoimisto Archeus Oy:n arkkitehdit Pave Mikkonen ja Sanna Pääkkönen, kokeneet majoitus- ja ravintolatilauudistusten toteuttajat. Sanna Pääkkönen kuvaa työtä kiehtovaksi prosessiksi, jonka tavoitteena oli luoda elämyksellistä hotelli ympäristöä hyödyntäen tarinoita rakennuksen värikkäästä historiasta, yhdistelemällä eri aikakausien tyylejä ja tuoden hotellikonseptiin näkyvästi suomalaista designia – ja valoa. Tiloja vaihteleviin tarpeisiin V alon vahvan roolin aistii heti sisäänkäynti aulassa, arkkitehti Ilmo Valjakan suunnit teleman uudisrakennuksen pelkistetyssä tilassa. Tämä aikakautensa modernia ja laadukasta hotelliarkkitehtuuria edustava sisäänkäyntitila jätettiin hienovaraisin uudistuksin lähes alkuperäiseen asuunsa. Vastaanottotiskeille sijoitettiin pienet, pehmeällä valolla asiakasta kutsuvat Foscarinin Gregg-valaisimet, ja tilaa arvokkaasti rajaava valokatto sai pinnalleen näyttävät, krominkimalteiset koristevalaisimet. Sisäänkäyntihallin valokattoa koristavat Artemiden Skydro-valaisimet. 10 VALO 2/2013
VALO 2/2013 11
Hotellihuoneiden sisustuskonseptissa on yhdistetty leikkisästi uutta ja vanhaa: vanhalla puolella sängyn yläpuolen puupanelointiin liittyy valaisin 1920-luvun henkeen. Uuden puolen huoneissa kattovalaisimena on Eero Aarnion Tuplakupla-valaisimesta valmistajan kanssa muokattu kattoon asennettava versio. Hotellin vanhan puolen galleriakäytävien valolaatikoihin on koostettu kuvia SOK:n historiasta, uudella puolella kuvat kertovat tarinoita arkisesta Helsingistä. 12 VALO 2/2013 Hotellin valaistujen tilojen sarja jatkuu ”galleriakäytävillä”, hämmentävän pimeiltä vaikuttavilla hotellihuoneisiin johdattelevilla käytävillä, joille valoa hohkaavat ainoastaan seinille sommitellut valotaulut. Lattiapinnan tarkkarajaiset valokiekot ohjaavat käytävillä eteenpäin ja tarjoavat täsmävaloa sitä tarvitseville. Vaikka käytävien hämäryys alussa jopa arveluttaa, on valoa riittävästi. Ennen kaikkea hämäryys herättelee aistit kohtaamaan useimmille asiakkaille tärkeimmän kohteen – hotellihuoneen. Valolla on toteutettu myös huoneiden numerointi. Ovien eteen sijoitettuihin ”valokynnyksiin” kehitettiin projektin yhteydessä tekniikka, jonka myötä huoneen numero viestii myös värillä: valkea numero kertoo huoneen olevan vapaana, punainen viestii ”älä häiritse” ja varattu, vihreä odottaa siivousta. Hotellihuoneiden sisustuksen suunnittelussa oli tavoitteena huomioida erilaiset asiakasryhmät mahdollisimman hyvin, hotelliketjun brändin henkeen. Eri huonetyyppien sisustuksissa on omat piirteensä, mutta niiden valaistuskonsepti on yhtenäinen: lempeää yleisvaloa epäsuorasti heijastaen, kotimainen design-valaisin katseenvangitsijana, tarkkaa pistemäistä valoa vuoteissa lukemiseen ja muuta valoa tilan toimintojen mukaisesti. Lähtökohtana hotellihuoneiden valaistuksen suunnittelussa on ollut energia tehokas, mahdollisimman huoltovapaa toteutus sekä leditekniikan hyödyntäminen. Huoneiden valaistusta testattiin mallihuoneissa, joissa aitojen värien ja materiaalien äärellä tutkittiin tiloihin parhaiten soveltuvaa valon määrää, värilämpötilaa, energiatehokkuutta ja valaisinmalleja. Lopullisiin valintoihin vaikuttivat myös mallihuoneiden asiakkailta pyydetyt palautteet. Sviittien ja business class -huonetyyppien valaistukseen määriteltiin myös neljä esiohjelmoitua, erilaisiin tarpeisiin ja tunnelmiin suunniteltua valaistustilannetta, joiden säätö tapahtuu eteis aulan ja sängynpäädyn ohjauspaneelien avulla.
www.airam.fi/ammattilaiset Tekniikkaa ja taitoa Airamin kodin yleisvalaisimien sarja tarjoaa toimivia ja kilpailukykyisiä vaihtoehtoja. Valikoima kattaa kaikki tarpeet perusvalaistuksesta laadukkaisiin valaistustilanteisiin. Valon tuotto on toteutettu pitkäikäisillä ja energiaa säästävillä ledeillä. Tuotetiedot löytyvät kätevästi nettisivuiltamme. Kannattaa tutustua! SONO LED PLANEX LED SLIM LED GALAXY LED Yleiskäyttöinen ja edullinen IP44 perusvalaisin LED 15 W. Kätevä LEDvalaisin moneen paikkaan, esimerkiksi kodinhoitotiloihin, varastoihin ja autokatoksiin. Syttyy ja tuottaa täyden valovoiman heti. Alasvalo varustettuna LED 5 W lampulla. Pienestä tehostaan huolimatta antaa runsaasti valoa. Sopii erinomaisesti käytäviin ja eteisiin. Syttyy heti ilman viivettä. Alasvalo varustettuna LED 10 W tai 20 W lampulla. Valaisimesta löytyy myös himmennettävät mallit. Sopii erinomaisesti esimerkiksi keittiöihin, auloihin ja olohuoneisiin – paikkoihin, joissa kaivataan enemmän valotehoa tai himmennystä. Ledilista 300/500 mm, joista yhdistelemällä voidaan helposti rakentaa eri mittaisia listavalaisimia. Runko alumiinia ja tehot 4 W ja 7 W. Esimerkiksi epäsuoraan valaistukseen, keittiökaappien alle tai vitriineihin.
Toiminnallisuutta tukevaa ja tunnelmallista valoa M yös entisen ravintola Pääkonttorin tiloihin rakennetuissa uusissa ravintoloissa haluttiin valolle antaa vahva rooli. Koska ravintoloissa on useita tiloja, jotka on määritelty suojeltaviksi niiden kansallisesti merkittävän rakennushistoriallisen arvon vuoksi, kaivattiin näiden tilojen uudistuksen valaistussuunnittelun osuuteen tavallista syvempää näkemystä ja teknistä osaamista. Suojeltujen tilojen valaistussuunnittelutyöhön kutsuttiin mukaan ruotsalainen Ljusarkitektur Ab. Ravintola Kitzensin ikkunaseinän pöytien valon ja varjon leikittelyn äärellä voi aistia itämaista tunnelmaa. Kuva: Aki Rask, Akifoto Oy Yksi ravintolan kiehtovimmista valo-oivalluksista on Sanna Pääkkösen suunnittelema ravintolapöydän pintaan projisoituva pitsiliina. Kuviossa on tavoiteltu ”mummon virkkaamaa pitsipöytäliinaa”. Ravintolan Takkahuone-kabinetin tilojen suunnittelu oli haasteellista tilan keskelle sijoittuvan pilariparin vuoksi. Lopullisessa toteutuksessa tilaa reunustavat seinät maalattiin tummanharmaiksi ja tilan keskiöksi luotiin näyttävä katseenvangitsija valkean tekstiilin ja valon avulla. 14 VALO 2/2013 Ravintola Kitzens koostuu useista erilaisiin kohtaamisiin suunnitelluista tiloista, joista löytyy paljon yksityiskohtia, oivalluksia ja sekoitusta uudesta ja vanhasta. Suurin tiloista on Museoviraston suojelema, ravintolan klassisen juhlava pääsali. Tätä pelkistetysti kalustettua, avaraa tilaa käsiteltiin valolla aiempaa tiiviimmäksi ja tunnelmallisemmaksi. Seinustojen joonialaistyyppiset pilarit nostettiin esiin alaosasta hienovaraisesti valottamalla, ja suureen lasikattoon integroitiin dynaaminen valaistus, jonka myötä katto hehkuu nyt päivisin lämpimän valoisana. Iltaisin sävy vaihtuu kuvaamaan sinertävämpää kuutamon loistetta.
www.osram.fi ARKTIKA-P LED – erittäin ohut led-riippuvalaisin Vain 8 mm korkea valaisin sopii esimerkiksi toimistovalaistukseen. Valaisin tuottaa suoraa ja epäsuoraa valoa suhteessa 75 % / 25 %, kokonaisvalovirta on 4000 lm. Hunajakennoheijastin rajoittaa tehokkaasti häikäisyä (UGR <19). Saatavilla värilämpötilat 3000 K ja 4000 K sekä DALI-ohjattavat versiot. Light is OSRAM
Avaraa pääsalia reunustavan toisen kerroksen parven lounge-tilat ovat lämpimin sävyin sisustetut ja tunnelmalliset. Katoissa hehkuvat näyttävät Disco d'Oro -valaisimet (Catellani & Smith). Parvelle johtava portaikko ”elää” ympäri vuorokauden liikkuvan loimukuvion elävöittäessä sen seinäpintaa. Pääsalin valaistus muuntuu luontevasti vuorokauden aikaa myötäillen, lämpimästä viileään. Uusi valaistus nostaa valon ja varjon avulla esiin kattorakenteen ainutlaatuisen vohvelikoristelun. 16 VALO 2/2013 Pääsalin parvi on sisustettu design-kalustein ja -valaisimin tyylikkääksi ja tunnelmalliseksi lounge-tilaksi sviittien ja business class -huoneiden varanneille – oleskeluun, työntekoon, aamiaisen nauttimiseen. Parven sisäänkäynnin ilme on vahva: kattoon kiinnitetyt projektori valaisimet työstävät seinälle alati vaihtuvaa liikettä. Kuvion väritys on vaihdettavissa tukemaan kauden tunnelmaa.
Rakennuksen ylväin tila sijaitsee Vilhonkadun puoleisella reunustalla, rakennuksen entisessä eteishallissa. Tilaa hallitsevat taiteilija Juho Rissasen kolme kookasta, vuonna 1929 valmistunutta, lasimaalausta. Uudessa hotellikonseptissa tilaan suunniteltu 7 Blings -baari on luotu pidempään viihtymiseen ja hotellin tapahtumien keskiöksi. Baari koostuu ison salin lisäksi useista pienemmistä tiloista, ja tilakokonaisuus joustaakin muunneltavan valaistuksensa avulla hyvin erilaisiin tilanteisiin. Valaistussuunnitelman luonnosvaiheen mallinnuskuvan mukainen tumma, tilan muita puurakenteita mukaillen suunniteltu baaritiskin taustakaluste tuli toteuttaa Museoviraston ohjeistamana lasimaalauksille alisteisena. Nyt kaapisto sulautuukin taustaseinään valkeana, mutta muuntuva valo saa sen elämään. Kalusteen eri kokoisten lokeroiden taustat on valaistu ja ohjelmoitu syttymään ja sammumaan hitaasti ja sattumanvaraisesti. Salin yleisvalaistus on toteutettu epäsuorasti. Kattopintaa valottaa valoramppien yläpinnan kautta heijastettu valo, kalusteryhmille valoa tarjoavat ramppien alapinnoille asennetut kohdevalot. Salin keskelle on jätetty yksi kolmesta tilassa aiemmin olleesta kristallikruunusta. 7 Blings -baarin tilassa riittää silmäiltävää: valaistuksen avulla on nostettu esiin tilan rakenteiden näyttäviä yksityiskohtia, ja pöydiltä löytyy ihailtavaksi useita design-valaisimia. Tila vaikuttaa mittasuhteistaan huolimatta varsin intiimiltä. Luonnosvaiheen mallinnos 7 Blings -baarista (Archeus Oy ja Ljusarkitektur Ab). 7 Blings -baarin takahuoneeseen luotiin valaistuksen kanssa yhteensopivia kiiltoja ja heijastuksia peilien, maalipintojen ja tekstiilivalintojen avulla. Tilan katossa on Luceplanin Hope-valaisin ja sivupöydillä romanttisen humoristiset Flosin Mini Teca -valaisimet. Kuva: Aki Rask, Akifoto Oy VALO 2/2013 17
Julkisivuvalaistuksella osaksi rautatientorin kaupunkikuvaa Uudistettu julkisivuvalaistus. Kuva: Petri Vuorio N oin vuosi hotellin sisustusuudistusten jälkeen saatettiin valmiiksi myös julkisivun uudistettu valaistus. Julkisivuvalaistuksen suunnitteluprosessi oli muuta valaistussuunnittelua monivaiheisempi: suuntaviivoja sille olivat luomassa Archeus Oy yhdessä Ljusarkitektur Ab:n kanssa, lopulliset suunnitelmat mainosvalolaitteineen ja lupakuvineen saattoi valmiiksi Arkkitehtitoimisto SARC Oy. Yksi julkisivuvalaistuksen lähtökohdista oli saada rakennus paremmin valaistuna esiin torin laidalla, osaksi valaistua ympäristöä. Rakennusmassan kokonaisuutta ja arkkitehtuurin ominaispiirteitä haluttiin nostaa esiin muun muassa korostamalla vahvemmin rakennuksen kulmatornin yläosan niin sanottua kruunukoristetta ja valottamalla aiemmin varjoon jäänyttä kattopintaa näkyväksi. Julkisivun vanhat valaisimet uudistettiin hiomalla valaisimien linssit pehmeämmän valon aikaansaamiseksi, polttimot vaihdettiin ledeiksi ja valon värilämpötila sopeutettiin korostamaan seinän luonnollista sävyä. Rakennuksen julkisivuun tuotiin kaivattua kaupallisesti erottuvaa ilmettä uusilla, rakennuksen eri palveluista kertovilla mainosvaloilla ja ravintolan sisäänkäynnin yhteyteen sijoitetuilla ajankohtaisista tapahtumista viestivillä LCD-näytöillä. Samassa yhteydessä uusi ja vanha rakennus ”liitettiin yhteen” 122 metriä pitkällä vaakasuoralla valojuovalla. Valoisan vaativa sisustusprojekti S anna Pääkkönen kuvaa yhdistelmärooliaan arkkitehtinä sekä sisustuksen ja valaistuksen suunnittelijana luontevaksi. Radisson Blu Plaza Arkkitehti-, sisustus- ja valaistussuunnittelu: Archeus Oy, Pave Mikkonen ja Sanna Pääkkönen Suojeltujen tilojen valaistussuunnittelu: Archeus Oy, Ljusarkitektur Ab Sähkösuunnittelu: Projectus Team Oy Sähköurakointi: Sähkö-Aro Oy Valaistuksen ohjaus: Electro Waves Oy ”Asiakkaat ovat nykyään tietoisia valaistuksen merkityksestä ja haluavat, että siihen panostetaan. Ja kun valoideat ovat mukana kokonaisuuden osina jo ideavaiheessa, ovat valaistuksen tekniset vaatimukset mielessä myös silloin, kun suunnitellaan vaikkapa lattiarakenteita, alakatto ratkaisuja, kiintokalusteiden asennusvarjoa, pintojen värejä ja heijastavuutta tai tekstiili valintoja”, kuvailee Sanna sisustus- ja valaistussuunnittelun jouhevaa etenemistä. Myös hotelliuudistuksen toteutuksesta vastanneen Sokotel Oy:n projektipäällikkö Kimmo Niittymäki kertoo hotellin uudistusprojektin onnistuneen hyvin. 18 ”Olemme lopputulokseen erittäin tyytyväisiä. Hienoa, että näin upeisiin tiloihin oli mahdollista panostaa valaistukseen ja valaistussuunnitteluun aikaisempia projekteja enemmän. Budjetti oli tiukka, ja valaisimien hankinnan yhteydessä tuli varmistua muun muassa varaosien saatavuudesta ja huollon nopeudesta, sillä hotellin taso lupaa asiakkailleen laadukkaat tilat, vuorokauden ympäri.” VALO 2/2013 ”Valaistuksen vahva rooli tiloissa, parhaan budjettiin soveltuvan valaisintekniikan ja -sovellusten löytäminen sekä projektin myötä syntyneet valaistuksen erikoisratkaisut tekivät kuitenkin uudistusprojektista positiivisella tavalla poikkeavan.” Hotelliuudistuksen laadukas toteutus puhuttelee kävijää monella tasolla. Hotelli on ehditty jo palkita World Travel Awards -kilpailussa Suomen parhaaksi liikematkahotelliksi vuonna 2013. Uudistetun hotellikonseptin slogan ”design for you” toteutuu hienosti myös taidokkaan valaistussuunnittelun kautta, elämyksellisinä, muuntuvasti valaistuina tiloina sekä näyttävinä ja tuttuina klassikkovalaisimina. n Sisustusvalaisinhankinnat: Sokotel Oy Muita toimittajia: ”valokynnykset” SAAS Instruments, ”pitsipöytäliina” Valaistus MK Oy Julkisivu: Valaistuksen suunnittelu Ljusarkitektur Ab ja Arkkitehtitoimisto SARC Oy, valaisimet ja LCD-näytöt Ideafix Oy, mainosvalot Imagon Oy
Energiatehokkaita led-ratkaisuja Conledo-pylväsvalaisin luo uuden näkökulman ledvalaistukseen ja tarjoaa pehmeämpää ja inhimillisempää valaistusta nykyaikaisen energiatehokkuuden ehdoilla. Fagerhultin valaisinmallisto tarjoaa luotettavia ledratkaisuja erilaisiin sisätiloihin, liiketiloihin ja ulkotiloihin. Kokemus ja uusi ajattelutapa ovat auttaneet meitä luomaan tasapainon valotehokkuuden ja valaistusergonomian välille. Silloin valaisin palvelee arkkitehtuuria, valoa ja suunnittelua aivan uudella tavalla. www.fagerhult.fi
Kuva: Jiri Halttunen Joen varjot -valoteos lumosi katsojat Projektit Teksti: Minnamaria Koskela S yksyisenä perjantai-iltana Jyväskylässä tapahtui kummia. Tuntui kuin kaupungin keskustaa rajaava joenvarsimaisema olisi illan kuluessa muuttunut outoja ääniä huokailevaksi trooppiseksi metsäksi, joka kätki suojiinsa salaisuuksia. Joesta nousi usvaa, tiheä kasvillisuus huojui tuulessa, tummana virtaava vesi muuttui hetkessä tummanpunaiseksi… maakunnallisen taidepalkinnon. Kolan suunnitteleman Joen varjot -valoteoksen myötä Tourujokilaakso muuttui kolmen päivän ajaksi taianomaiseksi näyttämöksi: samaan aikaan järjestetyssä toisessa tapahtumassa lasten askartelemat laivat soihtuineen lipuivat pitkin jokea kohti Jyväsjärveä, akrobaatit kieppuivat siltakaiteilla ja lapsikuoro lauloi. Kyseessä oli Jyväskylässä 26.–28.9.2013 järjestetyn Valon kaupunki -tapahtuman pääteos. Kahdeksannen kerran järjestettyyn tapahtumaan oli kutsuttu kansallisesti ja kansainvälisesti arvostettu valotaiteilija Kari Kola. Pohjois-Karjalan taidetoimikunta on vastikään myöntänyt Joensuussa asuvalle ja työskentelevälle taiteilijalle Uinuva laakso heräsi valoihin ja ääniin Teoksen lähtökohtana oli tila: keskellä kaupunkia sijaitseva jokilaakso, luonnonsuojelualue, jota rajaavat teollisuuskiinteistöt ja hautausmaa. ”Paikka oli ideaali, hiljaisuudessa uinuva laakso, jossa oli paljon puita, erilaisia muotoja, lähes pimeää. Ei hajavaloa häiritsemässä”, hän jatkaa. J Teos eteni draaman kaarta noudattaen. Alussa oltiin luonnontilassa, joten ympäristössä kuului vain luonnonääniä, kuten tuulen suhinaa. Teoksen edetessä mukaan tuli ihmisen tuottamia 20 VALO 2/2013 oen varjot -valoteoksessa laaksoon luotiin ainutlaatuinen illuusio, jonka osaksi katsojat pääsivät joen varrella kävellessään. ”Halusin tehdä suuren mittakaavan teoksen, saada ihmiset ikään kuin sen sisään. Vaikutelma onnistui, sillä joka suuntaan näkyi vain ympäröivää teosta, peräti 600 metrin pituudelta”, Kola kertoo.