• 1/2023 LÄNSIMETRON uusien asemien valaistus Senaatintorin uudistettu valaistus Casino Tampere tarjoaa elämyksiä aisteille
  • Kerralla kunnollista Laajasta Onnline-valaisinvalikoimasta vaihtoehto joka kohteeseen
  • 3 VALO 1/2023 AJANKOHTAISTA 34 Valon kaupunki kansainvälisessä valokeilassa SUUNNITTELU 30 Ledit muuttavat museoja näyttelyvalaistusta PROJEKTIT 6 Länsimetron uusien asemien valaistus 16 Senaatintorin uusi valaistus nostaa julkisivut hillitysti esiin 20 Casino Tampere tarjoaa elämyksiä kaikille aisteille 26 Kellokosken padon valaistuksesta vetovoimaa ruukille VAKIOPALSTAT 5 Valokeilassa 40 Valonvälähdyksiä 44 Projektiuutisia 50 Tuoteuutisia 6 34 20 1 /2 02 3 16
  • Laita valo töihin. Target Valkoinen ja musta Hyvä kohdevalaistus nostaa tärkemmän esille Target-kohdevalaisimien laadukas ja tehokas valo sekä erinomainen värintoistokyky toimivat hyvin Synsam-liikkeissä, jossa on tärkeää ohjata katsetta ja saada tuotteiden värit loistamaan ja näyttämään houkuttelevilta. Optikkoliikkeessä valon värisävyllä ja valon värintoistokyvyllä on suuri merkitys. Target-kohdevalaisimien erinomainen värintoistokyky (CRI > 90) ja PremiumWhite-ominaisuus (930 ja 940) on suunniteltu erityises ti myymälöiden kohdeja korostusvalaistukseen. Targetilla valoa on helppo suunnata ja fasetoitu alumiini heijastin toistaa valotehon optimaalisesti. Laa ja valikoima antaa paljon vaihtoehtoja erilaisten myymälä tilojen valaistukseen. Target on suunniteltu kohdeja korostusvalaistukseen. Erinomainen värintoistokyky! Airam on aito suomalainen valon asiantuntija sadan vuoden kokemuksella. Kivijalkana ratkaisuissamme ovat arjen oloihin suunnitellut, helppokäyttöiset ja helposti asennettavat valaisimet. www.airam.fi
  • 5 VALO 1/2023 joutuu koko ajan päivittämään, koska valaistus­ ala on varsinkin viime vuosina muuttunut val­ tavalla vauhdilla. Valaistussuunnittelun tehtäviä luetellaan esimerkiksi laajassa valaistussuun­ nittelun tehtäväluettelossa (VAL12, ST 41.06). Kyseessä on kuitenkin vain lista tehtävistä. Vas­ taava hieman kevyempi lista löytyy julkaisusta CEN/TS 17165:2018:en (Light and lighting. Lighting system design process). Näitä julkai­ suja katsellessa tulee tunne, että suunnittelua oppii vain suunnittelemalla. Suunnittelijan on kuitenkin aina hallittava valaistustekniikan ja havainnon syntymisen perusteet, jollei hänellä ole apunaan henkilöitä, jotka kertovat, mikä oikeasti on tarkoituksenmukaista ja mahdollista. Opettajankoulutusta suorittaessani unoh­ din kerran mennä yhteen koulutuspäivään. Sain siksi ylimääräiseksi tehtäväksi laatia lyhennel­ män kirjasta, jossa käsiteltiin luovaa ongelman­ ratkaisua. Lyhennelmää laatiessani huomasin, että olin käyttänyt kirjan menetelmiä omassa suunnittelutyössäni. Valaistussuunnittelu onkin usein juuri luovaa ongelmanratkaisua, koska toteutukseen ei ole olemassa yhtä ainutta oikeaa ratkaisua. Valoisaa kesää lukijoillemme! Tapio Kallasjoki, puheenjohtaja Suomen Valoteknillinen Seura ry VALOKEILASSA K un tarkastelee alalla toimivia valaistus­ suunnittelijoita, huomaa yhden erikoi­ sen asian verrattuna muihin suunnit­ telualoihin. Suunnittelijoiden taustat voivat olla hyvin erilaisia. Joku erikoistuu sähkö­ suunnittelusta valaistukseen. ”Valo on arkkiteh­ tuurin tärkein elementti” ­ilmaus on jäänyt mie­ leeni jostain lehtiartikkelista. Totta onkin, että arkkitehdit ovat yleensä hyvin kiinnostuneita valosta ja valaistuksesta. Valo liittyy kaikkeen tilasuunnitteluun, joten sisustus suunnittelija voi hyvin haluta keskittyä valaistuksen suunnit­ teluun. Valo on myös esitystaiteessa tärkeää, ja monilla tunnetuilla valaistus suunnittelijoilla on teatterialan koulutus. Näitä taustoja tar­ kastellessa tulee mieleen, että harva alalla toimiva suunnittelija on taustaltaan pelkästään valaistussuunnittelija. Useimmat ovat liuku­ neet valaistussuunnittelun pariin joltain toiselta alalta, enkä sitä yhtään ihmettele. Kerran eräs sähköurakoitsija totesi minulle: ”Miksi te sitä valaistusta suunnittelette? Ker­ tokaa vain meille, paljonko lukseja tarvitaan, niin me toimitamme ne teille.” Pelkän riit­ tävän horisontaalisen valaistusvoimakkuuden saavuttaminen onkin aika yksinkertaista. Kun taas katsoo esimerkiksi tämän lehden pro­ jektiesittelyjä, huomaa, miten monimuotoista valaistuksen suunnittelu voi olla. Monissa koh­ teissa vaaditaan erikoisosaamista, jota tuskin löytyy yhdeltä henkilöltä. Hyvän lopputuloksen aikaansaaminen on näissä tapauksissa vaatinut monien tahojen yhteistyötä ja innostusta kai­ kilta osapuolilta. Onneksi valosta on helppo innostua. Oppia valaistuksen suunnitteluun on vaikea löytää. Tietoa valaistustekniikasta ja valosta löytyy monista lähteistä, vaikka varsinaiset valaistustekniikan suomenkieliset käsikirjat ovat­ kin jo auttamatta vanhentuneita. Esimerkiksi Suomen Valoteknillinen Seura pitää vuosittain koulutuspäiviä valaistuksen perusteista ja ajan­ kohtaisista aiheista (ks. valoakatemia.fi). Tietoa AJATUKSIA VALAISTUSSUUNNITTELUSTA Kannen kuva: Sami Saastamoinen VALO on valaistusalan erikoisammattilehti sähkö­ ja valaistussuunnittelijoille, arkkitehdeille, sisustusarkkitehdeille, sähköurakoitsijoille, sähkö laitosten sekä Väyläviraston ja ELY­ keskuksien valaistuksen hankinnasta ja käytöstä vastaaville henkilöille sekä muille valaistusalalla toimiville. Lehti on luettavissa myös verkossa osoitteessa valosto.com sekä Lehtiluukku­sovelluksella (iPad, iPhone, Android). Julkaisija: Suomen Valoteknillinen Seura ry valosto.com Päätoimittaja: Tapio Kallasjoki tapio.kallasjoki@metropolia.fi Toimitussihteeri: Tiia­Maarit Loisa tiia.loisa@valosto.com Jakelu ja osoitteenmuutokset: Suomen Valoteknillinen Seura ry PL 102 00101 Helsinki heikki.harkonen@valosto.com Toimitusneuvosto: Tapio Kallasjoki (pj.), Heikki Härkönen, Pia Rantanen Lars Räihä, Markku Varsila, Mika Vehmas Ulkoasu: Petri Vuorio, Eteinen Visual Design Painopaikka: Grano Oy ISSN 1237­3907
  • 6 VALO 1/2023 Länsimetron toinen vaihe toi Espooseen viisi uutta metroasemaa. Kallioon louhitut asemat ovat samankokoisia, mutta ulkomuodoltaan ja valaistukseltaan omintakeisia. Valo tuo maan alle turvaa ja tunnelmaa. L änsimetron Matinkylän ja Kivenlah­ den välisen yhteysosuuden louhin­ nat alkoivat vuoden 2014 lopulla ja rakennus urakat valmistuivat touko­ kuussa 2022. Metron liikennöinti uudella seitsemän kilometrin rataosuudella alkoi joulu kuussa 2022. Projektinjohtourakka (PJU) ­mallilla toteu­ tetussa hankkeessa kullakin asemalla oli oma suunnitteluryhmänsä. Kaikilla asemilla on myös oma tunnistettava teemansa, jota tilojen arkki­ tehtuuri, valaistus ja taide ilmentävät ja tukevat. – Valon hallinnalla on valtava merkitys maanalaisissa tiloissa, joissa valaistus on kaikki kaikessa niin turvallisuuden tunteen, miellyttä­ vyyden kuin tilojen käytettävyydenkin kannalta. Metroasemat ovat arkkitehdille äärettömän kiin­ nostavia kohteita, sillä tiloina ne voivat tuoda hieman iloa tuhansien matkustajien elämään päivittäin, sanoo Arkkitehtitoimisto ALA Oy:n arkkitehti Juho Grönholm. Länsimetron ensimmäinen vaihe Ruoho­ lahdesta Matinkylään otettiin käyttöön marras­ kuussa 2017. Sitä suunniteltaessa ledit olivat vielä murrosvaiheessa ja asemien teknisten tilojen valaistukseen valittiin T5­loistelamput ja yleisötiloihin ledit. – Kakkosvaiheessa valonlähteiksi valittiin jo kättelyssä ledit. Leditekniikka kehittyi vielä huomattavasti pitkän projektin aikana, mikä helpotti valaistuksen toteutusta, sanoo Insi­ nööritoimisto Tauno Nissinen Oy:n sähkö­ ja valaistussuunnittelija Jarmo Jumppanen, joka vastasi asemien valaistusratkaisujen kehittämi­ sestä yhdessä arkkitehtien kanssa. Teksti: Marjukka Puolakka LÄNSIMETRON UUSIEN ASEMIEN VALAISTUS Länsimetron uudet asemat eroavat toisistaan sekä arkkitehtuu­ riltaan että valaistusilmeeltään. Kaikkien asemien yleisvalais­ tuksen värilämpötila on 4 000 kelviniä. Kuvassa on pääteasema Kivenlahti. Kuva: Sami Saastamoinen
  • 7 VALO 1/2023
  • 8 VALO 1/2023 VALOA VAATIMUSTEN MUKAAN Metro kulkee Matinkylän ja Kivenlahden välillä maan alla kahdessa rinnakkaisessa tunnelissa. Asemat ovat yksilaivaisia kallioholveja, joiden laituripituus on 90 metriä ja leveys noin 14 metriä. Valaistussuunnittelun lähtökohtia määritti länsimetron suunnittelukäsikirja, joka asetti vaatimukset muun muassa tilojen yleisvalaistus­ tasoille sekä valaisimien IP­luokitukselle (IP55), ilkivallan kestolle ja käyttöiälle. Laiturialueilla holvikattojen yhteiskanna­ kointijärjestelmän teräspalkkien alaosat tarjo­ avat paikkoja valaistusripustuksille ja yläosat talotekniikan johdotuksille ja laitteille. – Laiturien reuna­alueilla yleisvalaistusta täydentävät raidealueen reunan kattovalai­ simet, joilla laiturien reunoille saadaan vaa­ timusten mukainen keskialuetta korkeampi valaistusvoimakkuus. Laiturien reunoille tuovat valoa myös taustavalaistut opastekilvet, toteaa Jumppanen. Asemien valaistusta ohjataan reititinpoh­ jaisella DALI­järjestelmällä, joka on liitetty kiinteistönvalvontajärjestelmän (KIVA) ohjauk­ seen. Myös erikoisvalaistuksen DMX­järjestelmä toimii KIVAn alaisuudessa. Korkeissa maanalaisissa tiloissa valaistuk­ sen ja myös itse tilojen huollettavuuteen kiin­ nitettiin erityistä huomiota. – Finnoon ja Kaitaan asemien laitureilla tämä johti kohtuuharvaan valaisinsijoitteluun, jotta esimerkiksi holvikaton ruiskubetoni­ pintaa päästään hoitamaan nostimilla valai­ simien välistä. Liukuporrasalueiden reuna­ valaisimien huolto puolestaan hoituu liikkuvasta huoltokelkasta käsin, kertoo arkkitehti Arttu Suomalainen PES­Arkkitehdit Oy:stä. SINISIÄ MEREN AALTOJA Finnoon aseman arkkitehtuuri sai vaikutteita Espoon merellisyydestä ja läheisestä lintual­ taasta. Julkisivujen lasipintoihin on painettu lintukosteikon kasvillisuudesta muistuttavia graafisia kuvioita. Sisätilojen betoniseinien puhdasvalupinnat on sävytetty lasyyrimaalilla hienovaraisen vihertäviksi. Laiturihallin eripituiset lineaarivalaisimien valoviivat synnyttävät kattoon aaltomuodon, kun taas hallin eteläpuoleisen seinän yläosan metalliverhous symboloi merta ja sen aaltoja. – Aaltoseinää valaisevat räätälöidyt valon­ heittimet, joissa staattisen värilämpötilan ledi­ moduulit on korvattu RGB­ledimoduuleilla niin, että sinisiä ledejä on kaksinkertaisesti punaisiin ja vihreisiin ledeihin verrattuna. Laiturin keski­ alueen kannatinkiskoon sijoitettujen laajakeilais­ ten valonheittimien valon väri vaihtelee sinisen ja violetin sävyissä valaisinkohtaisten säätöjen avulla, kertoo Granlund Oy:n valaistussuunnit­ telun asiantuntija Jukka Huttunen. Pohjoista seinää koristaa Leena Nion Haavekuvia­taide teos, jonka laserleikatut meriaiheiset taidekuvat valonheittimien kylmän valkoinen valo tuo kauniisti esiin. – Valaisimien erittäin hyvä värintoisto­ indeksi (R a ? 90) ja kylmä 5 000 kelvinin väri­ lämpötila takaavat sen, että teoksen keltavihre­ ästä punaiseen liukuvat värit näkyvät katsojalle parhaalla mahdollisella tavalla. Valonheittimien optiikka valittiin ovaalin muotoiseksi, eli leveäksi mutta korkeudeltaan kapeaksi, jotta teoksen monikerrokselliseen pintaan syntyy eloa ja syvyysvaikutelmaa varjonmuodostuksen avulla, Huttunen sanoo. Finnoonsillan sisäänkäynnin hissiaulan teräsverkkoseinää koristaa värivalaistus, jolla on oma teemansa eri juhlapäiville. RGB­valaisimien vaihteleva valo tuo matkustajille iloa myös perjantai­iltapäivisin. DMX­ohjatut profiilipalkki­ valaisimet sijaitsevat puolikaarteen muotoisen seinän takana lattiatasossa ja katonrajassa. VALO TUO LAITURITAITEEN ESIIN Finnoon metrotunnelista matkustajia kuljettavat maan pinnalle Suomen pisimmät liukuportaat. Liukuportaikon poimuilevan alakaton metalli­ verkkoon tehtiin lineaarivalaisimia varten eri­ pituisia mustaksi maalattuja uria, joiden päädyt jäävät paikoin näkyviin tuomaan kattoon eloa. YLINNÄ Finnoon laiturihallin yleisvalaistus on yhdistelmä downlight­valaisimia ja lineaarivalaisimia, joiden valoviivat synnyttävät kattoon aaltomuodon. Kuva: Kari Palsila KESKELLÄ Finnoon laiturihallin aaltoseinää valaisevien laajakeilaisten valonheittimien valon väri vaihtelee sinisen ja violetin sävyissä. Kuva: Kari Palsila YLLÄ Finnoon ja Kaitaan asemien liukuportaiden betoni­ seiniin tehtiin valun yhteydessä kiilamaiset syvennykset, joihin asennetut valaisimet tuovat seiniin eloa. Kuva: Granlund Oy
  • Yli 100 vuoden kokemuksella. 7 vuotta LEDVANCEnä. LED ON LEDVANCE LAMPUT AMMATTILAISILLE NYT TUTULLA NIMELLÄ OSRAMin yleisvalaistuksen liiketoiminnasta syntynyt LEDVANCE on vakiinnuttanut asemansa johtavana nimenä LED-ratkaisuissa jo seitsemässä vuodessa. Otamme nyt seuraavan askeleen Euroopassa tarjoamalla ammattilaisten lamppuvalikoimamme LEDVANCE-nimellä. Yli sadan vuoden aikana kertyneen tietotaitomme ansiosta, uudet LEDVANCE LED-lamppumme ovat vaikuttavampia kuin koskaan. Parhainta on, että nyt koko ammattilaistuotevalikoimamme on yhden tuotemerkin alla LED-lampuista, -valaisimista ja -nauhajärjestelmistä valonohjausja ihmiskeskeiseen valaistukseen. Tämä tekee tuestamme sinulle entistä yksinkertaisempaa, kattavampaa ja keskittyneempää kuin koskaan. LED ON LEDVANCE. Meihin voit luottaa. Olemme sitoutuneet kestävään kehitykseen. Lue lisää ledvance.com/sustainability
  • 10 VALO 1/2023 – Teosta valaistaan katon keskilinjasta molemmin puolin valonheittimillä, jotka suun­ nattiin niin, että teoksen kuviointiin syntyy hieman varjoja. Valonheittimien suuntaus oli tarkkaa myös sen suhteen, etteivät ne häi­ käise junasta laiturille astuttaessa, Suomalainen toteaa. Sekä Kaitaan että Finnoon laiturien seinällä olevien taideteosten yksittäiset levyt ovat sara­ noiden avulla avattavissa, jotta teosten takana olevaa talotekniikkaa päästään huoltamaan. Finnoon aseman teokseen verrattuna Juurtumi­ nen on pintana umpinaisempi, joten akustoivia levyjä tuotiin Kaitaalla myös kattoon, jossa ne vuorottelevat katosta ripustettujen lineaari­ valaisimien kanssa. 1 300 VALAISIMEN AALLOKKO Soukan metroasema on saanut vaikutteita alueen 1960­luvun betonibrutalistisesta rakennuskannasta, joka yhdistyy lähiluontoon. Sisäänkäyntipaviljonkien julkisivut sekä aseman sisäseinät ja alakatot on verhottu metalli levyillä, joiden maalauskäsittely on suunniteltu erityi­ sesti Soukan asemaa varten. Maalipinnan ulompi kerros on antigraffitilakkaa, joka sisältää väriä vaihtavia hippuja. – Aseman julkisivun ja sisätilojen ohut ja terävä peltipinta tuo kontrastia Soukan raskaille pesubetonipinnoille. Maalattu kiiltävä pelti näyttäytyy eri kulmista ja eri valossa katsottuna eriväriseltä aina kellertävästä kirkkaan violettiin, Grönholm kuvailee. Laiturihalli on valaistu eri korkeuksiin ripus­ tetuilla 1 300 valaisimella, jotka synnyttävät mielikuvan liikkuvasta tai aaltoilevasta pinnasta. – Musta holvikatto ja valopisteet luovat kontrastia, jota ihmissilmä tietyllä tavalla tilasta hakee ja jonka se kokee miellyttäväksi. Laiturien sivuseinien maalatut peltipinnat peilaavat valai­ simista muodostuvan verkon ja saavat valon näyttämään erilaiselta eri suunnista katsottuna, sanoo Grönholm. Soukan aseman neliosainen Sfäärit­ tilataideteos on Taneli Rautiaisen käsialaa. Molempien sisäänkäyntirakennusten katossa on erikokoisilla lasisilla pallovalaisimilla teh­ tyjä tähtikuvioita. Hissikuilussa taas voi ihailla tähden lentoja, jotka on toteutettu kuilun nel­ jälle seinälle eripituisina valoviivoina. Hissiaulan katon keinovalopinta muodostaa kuvitteelli­ sen valkoisen pilviverhon, jonka takaa paistaa ”aurinko”. Valopinta kirkastuu keskipäivällä ja himmenee iltaa kohti. Hissiaulan taitteiset seinälevyt esittävät metrotunnelin louhittuja kallioleikkauspintoja. – Finnoon ja Kaitaan asemilla liukuportaita reunustaviin betoniseiniin tehtiin valun yhtey­ dessä kiilamaiset syvennykset valaistusta varten. Syvennysten ulokkeeseen asennetut valaisimet valaisevat syvennyksen vinoa betonipintaa ja tuovat sitä kautta portaikkoon ilmettä, kertoo arkkitehti Jyrki Lottonen PES­Arkkitehdit Oy:stä. Kaitaan aseman suunnittelua inspiroi veh­ reät korttelipihat ­teema, joka näkyy muun muassa asemarakennusten ulkovaipan ja ala­ kattopintojen puuston lehvästöä symboloivissa verkkolevyverhouksissa. Laiturihallin seiniä koristaa molemmin puolin Antti Tantun Juurtuminen­taideteos, joka kulkee graafisesti tyyliteltynä juurien verkostona lähes koko laiturialueen mitalla. Teoksen laser­ leikattujen alumiinilevyjen taustalla on taiteilijan sävytysten mukaan maalatut akustiset levyt. YLINNÄ Kaitaan asemalaiturin Juurtuminen­taideteosta valaistaan valonheittimillä, joiden suuntausten avulla teoksen värikkäisiin kuviointeihin syntyi varjoja. Kuva: Kari Palsila KESKELLÄ Soukan asemalaiturin katon aaltoileva valopinta koostuu eri korkeuksille ripustetuista 1 300 valaisimesta. Kuva: Sami Saastamoinen YLLÄ Soukan aseman sisäänkäyntien julkisivujen maalattu peltipinta vaihtaa väriä valon ja katsesuunnan mukaan. Aseman sisäseinät ja alakatot on verhottu samalla pellillä. Kuva: Sami Saastamoinen
  • Öisen eläimistön suojeluun BEGAn BugSaver ® teknologialla varustetut pylväsvalaisimet suojaavat öisin liikkuvia hyönteisiä alentamalla värilämpötilaa 3000 kelvinistä noin 1800 kelvinin amberin sävyyn, mikä vähentää valon hyönteisiä houkuttelevaa vaikutusta. Värilämpötilaa ja tehoa voidaan säätää dynaamisesti. bega.com/bugsaver Das gute Licht. hedengren.com/fi/hedtec valaistus@hedtec.fi Puh. 0207 638 000
  • 12 VALO 1/2023 kromipinnat matkivat veden väreilyä. Muut pinnat on verhoiltu uimahallista tutuilla vaaleilla kaakeleilla. Liukuportaiden keinovalo tukee leikittelevää ajatusta siitä, että olet matkalla viileään veteen, kertoo Grönholm. Laiturille tuovat valoa kattokiinnike­ palkeista ripustetut downlight­valaisimet. Lai­ turilla on Hans Rosenströmin valo­ ja ääniteos Varjot veden pinnalla, jossa aseman vesiteema on läsnä. Laiturin siniseksi maalattuun kattoon ilmestyy aika ajoin valokuvio, jonka liike herät­ tää louhitun kallion aaltoilevat muodot eloon. Osansa teosta ovat meditatiiviset äänimaise­ mat. Teoksen valot ja äänet näkyvät ja kuuluvat eri aikoina eri viikonpäivinä. Länsimetro päättyy Kivenlahden asemaan, joka on tyyliltään viileän rauhallinen ja sävyil­ tään vaalea. Sisätilojen pinnoissa vuorottelevat vaalea betoni, vaalea graniitti ja valkoinen rei’itetty pelti. Alakattojen vaihtelevan kokoisiin rei’ityksiin on integroitu valaisimien ohella myös muuta tekniikkaa. – Kivenlahden aseman yksi tilallisista ele­ menteistä ovat taustavalaistut opaalilasiseinät, joita valaisevat lineaariset valaisimet seinien ylä­ ja alaosissa. Matalammissa seinissä valai­ simia on vain yläosassa, sanoo Granlund Oy:n valaistussuunnittelija Sanna Forsman. VALOJA JA VARJOJA VEDEN PINNALLA Espoonlahden aseman ilme on saanut inspi­ raationsa läheisen uimahallin väri­, valo­ ja materiaalimaailmasta. Esimerkiksi laiturille joh­ tavia lasiovia reunustavat siniset, oranssit ja keltaiset pinnat. – Rohkeat värit assosioituvat uimahalliin ja muutenkin urheiluun, jonka harrastamiseen Espoonlahdessa on monipuoliset mahdol­ lisuudet. Alakattojen kiiltävät ja poimutetut YLLÄ Espoonlahden aseman ilme sai inspiraation läheisen uimahallin väri­, valo­ ja materiaalimaailmasta. Alakattojen poimutetut kromipinnat matkivat veden väreilyä. Kuva: Sami Saastamoinen ALLA Varjot veden pinnalla ­taideteoksen valokuvioiden liike herättää Espoonlahden asemalaiturin sinisen katon aika ajoin eloon. Kuva: Sami Saastamoinen
  • Stripline on korkealaatuinen ja pitkäikäinen IP54 LED nauha niin sisä-, kuin ulkokäyttöön. Stripline voidaan asentaa myös neljään eri profiilivaihtoehtoon: Pinta-, uppo-, kulma tai injektointiprofiililla laattojen väliin. Stripline voidaan katkaista 3,8 cm (9w/m) ja 3,3 cm (15w/m) välein ja varmistaa näin joustavat asennustavat kohteiden eri vaatimusten mukaan. StripLine www.sg-oy.fi SG Armaturen Oy www.sg-oy.fi 020 730 3960
  • 14 VALO 1/2023 Kivenlahden asemaa varten suunniteltujen akryylipuikkovalaisimien valo on hitaassa liikkeessä DMX­ohjauksen avulla. Kuva: Sami Saastamoinen
  • CITY CENTER CORTO ? ? ORNA Designer Manufacturer LÄNSIMETRON JATKE Tilaaja: Länsimetro Oy Pääurakoitsijat: Finnoon asema: Työyhteenliittymä GRK Infra Oy ja Aki Hyrkkönen Oy Kaitaan asema: Työyhteenliittymä YIT Suomi Oy ja Are Oy Soukan asema: Työyhteenliittymä YIT Suomi Oy ja Are Oy Espoonlahden asema: SRV Rakennus Oy Kivenlahden asema: Skanska Infra Oy Pääja arkkitehtisuunnittelu: Finnoon ja Kaitaan asemat: PES­Arkkitehdit Oy Soukan, Espoonlahden ja Kivenlahden asemat: Arkkitehtitoimisto ALA Oy Suunnittelun ohjaus ja ratalinjan pääsuunnittelu: Arkkitehtitoimisto CJN Oy Sähkösuunnittelu: Työyhteenliittymä NNG eli Insinööritoimisto Tauno Nissinen Oy, Sähköinsinööritoimisto Oy Niemistö ja Granlund Oy Laiturialueelle tuovat valoa ja tunnelmaa kohdetta varten suunnitellut ja valmistetut akryylipuikkovalaisimet, joita on laiturilla kol­ messa eri pituudessa. Eri korkeuksille ripus­ tettujen puikkovalaisimien molemmissa päissä on ledivalot. Mustan holvikaton alla olevat valaisimet tuovat tilaan kontrastia ja heijastuvat lattian vaaleasta graniitista. – Yksi valaisin koostuu kolmesta akryyli­ puikosta. Kattovalaistuksen valo on hitaassa liikkeessä, jossa erityisesti puikkojen alaosan valopisteet sammuvat ja kirkastuvat DMX­ ohjauksen mukaan, Forsman jatkaa. Kivenlahden aseman laiturilla on kahdesta puuhahmosta koostuva Kalle Mustosen veistos Kulkijat, joka tuo tilaan lämpöä ja kontrastia. Kaksi­ ja kolmemetriset kosketeltavat hahmot saivat nimikseen Alis ja Ylis Kivenlahden alu­ eiden lempinimien mukaan. Yksi Kivenlahden aseman tilallisista elementeistä ovat taustavalaistut opaalilasiseinät. Kuva: Sami Saastamoinen
  • 16 VALO 1/2023 S enaatintori on arvokas kaupunkitila ja keskeinen osa 1820–1830­luvuilla rakennettua Helsingin empirekeskus­ taa. Sitä ympäröivät Tuomiokirkko, Valtioneuvoston linna ja Helsingin yliopiston päärakennus sekä torin etelälaidan Torikorttelit. – Senaatintorilla ja sitä rajaavilla rakennuk­ silla on torin perustamisesta asti ollut keskeinen merkitys kansallisen historiamme tilana ja suo­ malaisen identiteetin välittäjänä. Uusi valaistus korostaa tilan alkuperäistä arvoa ja merkitystä arkkitehtuurin luomana ympäristönä, sanoo Helsingin kaupunginmuseon arkkitehti Mikko Lindqvist. Senaatintorin uudistettu valaistus korostaa alueen arvorakennuksia ja niiden empireajan arkkitehtuuria. Mittavassa ja pitkään kestäneessä hankkeessa oli mukana useita sidosryhmiä. Toria rajaavat nyt uudet ja modernit valaisinpylväät, joiden rakennetta hiottiin pienimpiä yksityiskohtia myöten. SENAATINTORIN UUSI VALAISTUS NOSTAA JULKISIVUT HILLITYSTI ESIIN Valaistushankkeen suunnittelu alkoi vuonna 2013. Senaatintorin lisäksi siihen kuuluu Torikorttelien ulkovalaistuksen uudistus. Myös Tuomiokirkko saa uuden julkisivuvalaistuksen, joka odottaa vielä toteutustaan. Torin uusi valaistus otettiin käyttöön keväällä 2023. – Valo tuo hillitysti esiin historiallisen arvoympäristön ja korostaa torin tilallisuutta. Valaistus itse ei ole pääroolissa, vaan se antaa toria ympäröivien rakennusten monumentaali­ arkkitehtuurille sille kuuluvan arvon, Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön suunnittelu­ vastaava Pia Rantanen toteaa. Teksti: Marjukka Puolakka VALAISTUKSELLA ON OMA HIERARKIA Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevan historial­ lisen toriympäristön valaistuksen suunnittelu ja toteutus oli mittava ja haastava hanke. Suun­ nittelu lähti liikkeelle yhteisen ymmärryksen luomisesta eri osapuolten ja sidosryhmien välille. Mukana oli valaistuksen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavien tahojen lisäksi toria reunustavia kiinteistöjä hallinnoivat ja käyttävät tahot, Helsingin kaupunginmuseo, Museo­ virasto sekä raitiotiesähköistyksestä vastaava Ratatek Oy.
  • 17 VALO 1/2023 – Aluksi ei puhuttu lainkaan valaistustek­ niikasta tai ­pylväistä, vaan siitä, mitä eri tahot valaistukselta haluavat. Tämä pohjatyö oli isossa roolissa eri osapuolten sitouttamisessa ja osal­ listamisessa hankkeeseen, sanoo Rantanen. Lähtökohtana oli ajatus siitä, että ei valaista niinkään toripintaa, vaan valoa tuodaan ympä­ röiville kaduille, ja toria ympäröivät rakennukset nostetaan valolla esiin. – Teimme Senaatintorista ja sitä ympä­ röivistä rakennuksista 3D­mallin, jonka avulla esitimme valaistukselle eri vaihtoehtoja. Usei­ den keskustelujen avulla valaistustavoista löytyi yhteinen näkemys, kertoo VALOA design Oy:n valaistussuunnittelija Roope Siiroinen. Valaistuksen yleissuunnitelma valmistui vuonna 2014 ja tarkempi alueen valaistussuun­ nitelma 2017. Osana valaistussuunnittelijan vastuuta oli eri sidosryhmien kanssa tehty jat­ kuva yhteistyö, kommunikaatio ja koordinaatio. Lähtökohtana oli, että torin itä­ ja länsi­ laidan monu mentaali rakennukset, vuonna 1822 valmistunut Valtioneuvoston linna ja vuonna 1832 valmistunut Helsingin yliopiston pää­ rakennus, nostetaan näyttävän hillitysti esiin valon avulla. Eteläisen torikorttelin julkisivun valaistus on himmeämpänä hierarkkisesti näille alisteinen. Valaistuksen värilämpötila on kaut­ taaltaan 3 000 kelviniä. MINIMALISTISEN MODERNIT VALAISINPYLVÄÄT Senaatintorilla ei ole ollut historiallisesti vakiin­ tunutta valaistustapaa, vaan valaistus on kulloin­ kin toteutettu aikakaudelle ominaiseen tyyliin. – Ensimmäiset valaisinpylväät torille asen­ nettiin 1860­luvulla, kun tori sai kaasuvalais­ tuksen. Valaistusta on sen jälkeen uudistettu noin kolmenkymmenen vuoden välein, sanoo Lindqvist. Vuodesta 1986 Senaatintoria olivat valais­ seet arkkitehti Antero Markelinin suunnittele­ mat pallovalaisimet, jotka liittyivät valaisinpyl­ vään runkoon kaarevin tukivarsin. 2010­luvulle tultaessa sekä valaisimet että pylväät olivat teknisesti tiensä päässä, eikä loppuun pala­ neille elohopealampuille ollut enää saatavissa korvaajia. Nyt tehdyn uudistuksen valaistussuunni­ telma sisälsi innovatiivisen pylväskonseptin, jossa katu­ ja julkisivuvalaistus, tapahtuma­ sähköt ja muu tekniikka voitiin integroida yhteen pylvääseen. Konsepti oli lähtötieto avoimessa muotoilukilpailussa, jolla Helsingin kaupunki haki Senaatintorin ympäristöön sopivia valaisin­ pylväitä. Kilpailun voitti Futudesign Oy. – Pylväiden muotoilu on hillittyä ja minima­ listista. Niiden muotokieli pysyy hienovaraisesti Engelin uusklassisen arkkitehtuurin taustalla, mutta on vahvasti tätä päivää. Pylvään rungon ristipoikkileikkaus muodostaa katuvalaisimen kanssa kokonaisuuden, jossa katuvalaisin on ikään kuin osa pylvästä, kertoo Futudesign Oy:n muotoilija Iikka Airas. Yhteiskäyttöpylväät toimivat myös raitio­ tien ajolankojen kannatinvaijereiden kiinnik­ keinä. Pylväistä valmistettiin tehtaalla yksi yhteen protomalli, jolla varmistettiin rakenteiden yksityiskohtien toimivuus aina pylvään nostoa myöten. Pylväsmaalin värisävyä tutkittiin VR­ mallilla ja torille tuotuja suunnittelumalleja katselmoimalla. – Myös pylväiden liittyminen historialli­ seen, 1930­luvulta peräisin olevaan torikive­ tykseen suunniteltiin pieteetillä aina teräspeite­ levyjen ruuvin kannan valintoja myöten, Airas muistelee. Pylväitä on kaikkiaan 14. Isojen tapahtu­ mien järjestelyjä varten ne ovat irrotettavissa. EI HÄIKÄISYÄ SISÄTILOIHIN Torin itä­ ja länsilaitojen pylväiden määrä lisät­ tiin kolmesta neljään, koska nyt haluttiin, että yliopistorakennuksen ja Valtioneuvoston linnan keskirisaliittien edustat jäävät avoimiksi. Kussa­ kin itä­ ja länsilaidan pylväässä on kuusi julki­ sivuvalonheitintä, jotka ovat valaisintyypiltään samoja, mutta erilaisilla optiikoilla varustettuja. – Suunnittelimme erilaisten optiikoiden avulla valaisinjärjestelmän, jolla valo saadaan suunnattua ja muotoiltua julkisivuun suunni­ telmien mukaisesti. Tässä auttoi myös se, että jokaista valaisinta voidaan himmentää yksilöl­ lisesti, Siiroinen kuvailee. Torin eteläosan pylväissä on katuva­ laisimien ja kevyen liikenteen väylän valai­ simien lisäksi julkisivuvalaistuksen projektorit. Torikorttelien projektorivalaistuksessa kiinnitet­ tiin erityistä huomiota siihen, ettei valo aiheuta sisätiloihin häikäisyä. Projektorit varustettiin maskeilla, jotka estävät valon pääsyn ikkunoista sisään. Maskit rajaavat pois myös projektoreista rakennusten ohi poikkikaduille ja katolle suun­ tautuvan valon sekä jalankulkijoiden häikäisty­ mistä aiheuttavan valon. YLLÄ Senaatintorin itä­ ja länsilaidan pylväissä on katu­ valaisimen lisäksi kuusi julkisivuvalonheitintä. Pylväisiin on integroitu myös tapahtumasähköistys. Kuva: Marc Goodwin / Archmospheres ALLA Valtioneuvoston linnan julkisivun valaistus saa­ tiin sovitettua halutunlaiseksi valonheittimien erilaisten optiikoiden ja valaisinkohtaisten ohjausten avulla. Kuva: Kuvatoimisto Kuvio Oy VIEREINEN SIVU Senaatintorin valaistusuudistuksen lähtö kohtana oli tuoda toria ympäröivien arvorakennus­ ten julkisivut esiin valolla. Valaisinpylväät toimivat myös raitiotien ajolankojen kannatinvaijereiden kiinnikkeinä. Kuva: Kuvatoimisto Kuvio Oy
  • TIEDOSTA – ENNAKOI– VAIKUTA Osallistumalla standardointiin komiteoissa SK 34 Valaisimet ja SK CEN 169 Valaistustekniikka pääsee vaikuttamaan standardien sisältöön ja saa etukäteen tietoa muutoksista. Valaistusvaatimukset • Suunnitteluprosessi • Sisäja ulkotyöalueet • Tiet ja tieliikennetunnelit • Urheilualueet • Turvaja poistumistievalaistus Rakenne ja ominaisuudet • Valaisimet ja valonlähteet • Lampunpitimet ja liitäntälaitteet • Turvallisuus, EMC, häiriönsieto • Suorituskyky ja mittausmenetelmät • Ohjausperiaatteet (DALI, 1-10V) • Valaisimien BIM-ominaisuudet Yleiset • Sanastot • Energiatehokkuus sesko.fi M yynti: sales.sfs.fi LinkedIn: SESKO Electrotechnical Standardization in Finland Twitter: @EtechSESKO VALO 1/2023 18 Torin keskellä olevan Aleksanteri II:n pat­ saan valaistus uusittiin yhteistyössä Helsingin taidemuseon kanssa, jonka julkisen taiteen kokoelmiin teos kuuluu. Patsasta neljästä suunnasta valaisseet valonheittimet vaihdettiin uusiin kapeampikeilaisiin valaisimiin. – Valo tuo patsaan kolmiulotteisuuden aiempaa korostetummin esiin ja jättää jalustan hämärämmäksi. Nyt itse patsashahmot ovat valon avulla pääroolissa, Siiroinen iloitsee. Senaatintorilta Kauppatorille johtavien Katariinankadun ja Sofiankadun sekä Tori­ kortteleiden Aleksanterinkadun puoleisten kiinteistöjen historialliset seinälyhtyvalaisimet päivitettiin uudella leditekniikalla. Senaatintorin valaistusta ohjataan yhte­ näisesti ja langattomasti pylväissä olevien ohjauslaitteiden avulla. Arki­iltoina valaistus himmenee iltayhdentoista jälkeen, ja aamuyön tunteina julkisivuvalaistus sammutetaan ja vain katuvalaistus on päällä. Juhlapäiviä varten on ohjelmoitu arkea hieman kirkkaampi valaistus. ASENNUKSET RAITIOLIIKENTEEN EHDOILLA Koska torin valaisinpylväiden sijoituksia muu­ tettiin, suoritti Museovirasto torin itä­ ja länsi­ laidalla arkeologisia kaivauksia historiallisten kerrostumien tutkimiseksi. Torialueella on aikoi­ naan sijainnut muun muassa puinen Ulrika Eleonoran kirkko sekä hautausmaa. – Arkeologiset kaivaukset alkoivat torin kahdella sivulla jo vuonna 2020. Varsinaisen pylväsasennuksen aikana ne jatkuivat kaapeli­ suojaputkilinjojen kohdilla. Torin alta löytyi paljon muinaisjäänteitä, mikä luonnollisesti hidasti rakentamista. Pyrimme huomioimaan vii­ västykset jo rakentamisen suunnitteluvaiheessa, sanoo Helsingin kaupungin ulkovalaistuksen projektinjohtaja Christian Hovilainen. Suurin osa valaisinpylväistä kannattelee valaisimien lisäksi raitiotien ajolankojen kan­ natinvaijereiden kiinnikkeitä. Kannatinvaijerit aiheuttavat suuren kuormituksen. – Pylvään ristikko­osuus on umpiterästä, ja sen keskellä kulkeva johtoreitti on varsin ahdas. Asentajat tekivät kaapeloinnit ja muut asennukset pylvästehtaalla, jotta pylväät saatiin kohteeseen mahdollisimman valmiina. Raitio­ vaunuliikenne toimi normaalisti koko urakan ajan. Pylväät tuotiin paikalle parin kappaleen erissä myöhään illalla tai yöllä, ja asennukset suoritettiin heti niiden saavuttua. Isokokoisten ja raskasrakenteisten pylväiden asentaminen oli haastavaa, Hovilainen toteaa. YLLÄ Aleksanteri II:n patsasta valaistaan neljästä suun­ nasta kapeakeilaisilla valonheittimillä. Valaistus korostaa patsashahmojen kolmiulotteisuutta. Sivun kuvat: Kuva­ toimisto Kuvio Oy ALLA Eteläisen torikorttelin julkisivun valaistus on Senaatin­ torin itä­ ja länsilaidan julkisivuja hieman himmeämpi. Valaistus on kauttaaltaan lämminsävyistä.
  • TIEDOSTA – ENNAKOI– VAIKUTA Osallistumalla standardointiin komiteoissa SK 34 Valaisimet ja SK CEN 169 Valaistustekniikka pääsee vaikuttamaan standardien sisältöön ja saa etukäteen tietoa muutoksista. Valaistusvaatimukset • Suunnitteluprosessi • Sisäja ulkotyöalueet • Tiet ja tieliikennetunnelit • Urheilualueet • Turvaja poistumistievalaistus Rakenne ja ominaisuudet • Valaisimet ja valonlähteet • Lampunpitimet ja liitäntälaitteet • Turvallisuus, EMC, häiriönsieto • Suorituskyky ja mittausmenetelmät • Ohjausperiaatteet (DALI, 1-10V) • Valaisimien BIM-ominaisuudet Yleiset • Sanastot • Energiatehokkuus sesko.fi M yynti: sales.sfs.fi LinkedIn: SESKO Electrotechnical Standardization in Finland Twitter: @EtechSESKO Valaistuksen sähkönjakelu toteutettiin rengas verkkona, jolloin mahdollinen kaapeli­ vika ei aiheuta pitkiä sähkökatkoja. – Valaistusurakan yhteydessä Senaatin­ torille rakennettiin uusi tapahtumasähköverkko. Jokaiseen pylvääseen asennettiin pistorasia­ keskukset pienempien tapahtumien sähkön­ tarpeita varten, sanoo Hovilainen. Pylväiden alaosassa on luukku tapahtuma­ sähkölle ja sen yllä huoltoluukku valaisimien liitäntälaitteille ja valaistuksen ohjaustekniikalle. ”ILLALLA KAIKKI ON KAUNIIMPAA!” Senaatintori välittyy maailmalle lukuisissa somekuvissa. Vanhassa elohopealamppu­ valaistuksessa torirakennusten julkisivut saivat valokuvissa usein vihreän sävyn. – Nyt tori on saanut arvoisensa tyylikkään ja vähäeleisen valaistuksen. Kun saavut illalla torille, olet tilassa, jossa kaikki rauhoittuu ja näet ympärilläsi rakennusten kauniit julkisivut, Siiroinen kuvailee. SENAATINTORIN VALAISTUSUUDISTUS Tilaaja: Helsingin kaupunki, Senaatti­ kiinteistöt, Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy Valaistussuunnittelu: VALOA design Oy Pylvässuunnittelu: Futudesign Oy Sähkösuunnittelu: Sitowise Group Oyj Sähköurakointi: Eltel Networks Oy Pylvään rakenneja geosuunnittelu: Sitowise Group Oyj Valaistustuotteita: Valaisimet: WE­EF, Opticalight, iGuzzini, Meyer, Targetti Valaisinpylväät: Tehomet Oy Ohjausjärjestelmä: C2 SmartLight Oy Siiroinen on viettänyt tiiminsä kanssa torilla nosturiauton korissa yhden jos toisenkin yön, kun julkisivuvalaistuksille on pala kerrallaan haettu oikeaa ilmettä valaisimien optiikoiden, suuntausten ja säätöjen avulla. – Yhtenä talvi­iltana olimme paikalla, kun kuulin takanani lapsen huudahtavan: ”Äiti, illalla kaikki on kauniimpaa!” Pienen lapsen sanoitus asialle osui naulan kantaan. Hän ei puhunut hienoista valoista tai valaistuksesta, vaan siitä, miten valo luo kauneutta, Siiroinen sanoo. Valaistushankkeessa myös Torikorttelien seinälyhtyvalaisimet päivitettiin uudella leditekniikalla. Kuva: Kuvatoimisto Kuvio Oy
  • 20 VALO 1/2023 CASINO TAMPERE TARJOAA ELÄMYKSIÄ KAIKILLE AISTEILLE Teksti: Marjukka Puolakka Kuvat: MUUAN Oy / Suunnittelutoimisto Amerikka Oy, Ville Vappula ja Iiro Muttilainen Casino Tampereella valo, kuva, ääni ja tuoksu yhdistyvät moniaistilliseksi kokemukseksi. Virtaelämysalueen keskiössä on 250 metrin pituinen vaihtuvasisältöinen valoseinä. Sisustusvalaistus luo ihmisen kokoista tunnelmaa. Pöytäpelihuoneissa taas tarvitaan varjotonta valoa, joka ei heijastu pelikorteista ja -merkeistä, eikä häiritse kameroita.