VALO 1/2017 - Lehtiluukku.fi

1/2017 Arvorakennusten valaistus vaatii malttia IhmIskeskeInen valaIstus vireyttä työpäivään
www.meanwell.fi more than components Movetec Oy | Suokalliontie 9, 01740 Vantaa | puh. 09 525 9230
www.meanwell.fi more than components Movetec Oy | Suokalliontie 9, 01740 Vantaa | puh. 09 525 9230 3 VALO 1/2017 AjAnkOhtAistA 6 valaistustietoa verkosta 40 ledistandardien ensimmäinen sukupolvi valmiina suunnitteLu 8 Ihmiskeskeisellä valaistuksella virtaa työpäivään 18 visualisointija virtuaalimallit valon kokemisen ja suunnittelun apuna 22 valaistus suunnittelua arkeologin asenteella 42 Perusteet haltuun, osa 2: valovirta, hyötysuhde ja valotehokkuus prOjektit 12 helsingin kaupungin teatteri uudessa valossa 36 kirkasvaloa kaupunkitilassa – valaisin osana kaupunki kalustetta kuLttuuri jA tiede 28 valo tuo taidetta ja tapahtumia kaupunkien kaduille VAkiOpALstAt 5 valokeilassa 44 valonvälähdyksiä 50 Projektiuutisia 54 tuoteuutisia 59 valotapahtumia 28 18 36 12 1 /2 01 7
Sagaa valmistetaan tehoversioina 42W ja 30W, jotka tuottavat 4500 lm ja 3000 lm. IP65 suojausluokka ja IK10 iskunkestävyysluokka takaavat Sagan sopivuuden kaikkiin julkisiin tiloihin. Symmetrinen ja asymmetrinen valonjako mahdollistavat energiatehokkaan valaistusratkaisun kohteen erityispiirteiden mukaisesti. Ensto SAGA The Story of Light Ensto Saga on ulkovalaisin, jossa huippuluokan valotekninen ratkaisu ja muotoilu kohtaavat. Saga on erinomainen vaihtoehto valaisemaan ympäristöä ja kulkureittejä.
Sagaa valmistetaan tehoversioina 42W ja 30W, jotka tuottavat 4500 lm ja 3000 lm. IP65 suojausluokka ja IK10 iskunkestävyysluokka takaavat Sagan sopivuuden kaikkiin julkisiin tiloihin. Symmetrinen ja asymmetrinen valonjako mahdollistavat energiatehokkaan valaistusratkaisun kohteen erityispiirteiden mukaisesti. Ensto SAGA The Story of Light Ensto Saga on ulkovalaisin, jossa huippuluokan valotekninen ratkaisu ja muotoilu kohtaavat. Saga on erinomainen vaihtoehto valaisemaan ympäristöä ja kulkureittejä. 5 VALO 1/2017 standardeissa annetut valaistusvoimak kuusarvot ovat ylläpidettäviä arvoja. tämä tarkoittaa sitä, että annetut arvot on voitava saavuttaa myös asennuksen eliniän lopussa. suunnittelussa on siis otettava huomioon valais tuksen alenemakerroin. Ledien eliniän määrit tely perustuu valovirran alenemaan. Yleensä sallittu valovirran alenema eliniän lopussa on enintään 30 %. jos siis halutaan ylläpitää esi merkiksi 500 luksin valaistusvoimakkuutta, olisi pelkän valonlähteen valovirran aleneman takia asennuksessa oltava uutena selvästi yli 700 luksia. kun lisäksi otetaan huomioon likaantu minen ja optiikan vanheneminen, arvon olisi oltava tätäkin suurempi. jos halutaan välttää alkuvaiheen ylimitoituksesta aiheutuva turha energiankulutus, laitetaan valaistukseen ns. vakiovalosäätö, jossa valaistustaso säädetään pysymään standardin antamassa arvossa. Askel ihmiskeskeisen valaistuksen suuntaan olisi, jos valaistus mitoitettaisiin niin, että myös ikäänty vän työntekijän ja vaativamman näkötehtävän edellyttämät tarpeet voitaisiin säädön avulla ottaa huomioon koko asennuksen eliniän ajan. Valaisevia lukuhetkiä! tapio kallasjoki, puheenjohtaja suomen Valoteknillinen seura ry valOkeIlassa h erakleitoksen mukaan vain muutos on pysyvää. tämä tuntuu pätevän ainakin valaistusalalla. Valitettavasti muutos kuitenkin näkyy huonosti työpaikkavalaistuksessa. Vaikka työpaikka valaistuksen valonlähteet ovat muuttumassa ledeiksi, itse valaistusratkaisut noudattelevat usein vanhoja perinteitä. ihmiskeskeinen valaistus on päivän muoti termi. sen mukaan valaistus tulisi suunnitella ihmistä eikä tilaa varten. ihmiset ovat erilaisia, joten valaistusta tulisi voida muuttaa kunkin omien tarpeiden mukaan. Valaistussuunnit telun lähtökohtana on usein riittävän valais tusvoimakkuuden saaminen työkohteeseen. suunnittelun lähtöarvot haetaan työpaikkojen valaistusstandardeista. standardien antamat arvot perustuvat normaalinäkökykyisten hen kilöiden yleisimpiin näkötehtäviin. Annettuihin arvoihin vaikuttaa ergonomiavaatimusten lisäksi myös valaistusratkaisujen taloudellisuus. ihmis ten viihtyvyydelle, terveydelle ja tuottavuudelle on kuitenkin vaikea määrittää hintaa. standardeissa on mainittu, että valaistus tasoa olisi voitava muuttaa, jos näköolosuhteet poikkeavat tavanomaisista. Valaistusvoimak kuuden arvoja tulisi kasvattaa, jos näkökohde on keskimääräistä vaikeampi tai työntekijän näkökyky on keskimääräistä huonompi. niinpä esimerkiksi iäkkäiden työntekijöiden työpai koilla valaistustasoa olisi voitava nostaa. Vas taavasti arvoja voidaan alentaa, jos näkötehtävä on helppo ja työtehtävä on poikkeuksellisen lyhytkestoinen. jos työpaikkavalaistus on sää dettävä, valaistustason pienentäminen onnistuu helposti. jos valaistus on suunniteltu standar din mukaan, valaistusvoimakkuuden lisääminen taas ei säätämällä onnistu, koska säätövaraa ylöspäin ei ole. mIkään eI Ole Pysyvää – aInakaan valaIstuksessa kannen kuva: Miia saastamoinen VALO on valaistusalan erikoisammattilehti sähkö ja valaistussuunnittelijoille, arkkiteh deille, sisustusarkkitehdeille, sähköurakoit sijoille, sähkölaitosten sekä Liikenneviraston ja eLYkeskuksien valaistuksen hankinnasta ja käytöstä vastaaville henkilöille sekä muille valaistusalalla toimiville. Lehti on luettavissa myös verkossa osoitteessa www.valosto.com sekä Lehtiluukkusovelluksella (ipad, iphone, Android). Julkaisija: suomen Valoteknillinen seura ry www.valosto.com Päätoimittaja: tapio kallasjoki tapio.kallasjoki@metropolia.fi toimituspäällikkö: Markku Varsila toimitussihteeri: tiiaMaarit Loisa tiia.loisa@valosto.com Jakelu ja osoitteenmuutokset: suomen Valoteknillinen seura ry särkiniementie 3 00210 helsinki heikki.harkonen@valosto.com toimitusneuvosto: tapio kallasjoki (pj.), totti helin, heikki härkönen, pia rantanen, samuli rasinmäki, Lars räihä, Markku Varsila, Mika Vehmas ulkoasu: petri Vuorio, eteinen Visual design Painopaikka: Lönnberg painot Oy issn 12373907
6 VALO 1/2017 valaIstustIetOa verkOsta viime vuosien aikana valaistusala ja erityisesti valaistusalan tuotteet ovat muuttuneet nopeasti. varsinkin ledituotteista tulee vauhdilla uusia päivityksiä. On selvää, että paperille painetut tiedot vanhenevat hetkessä. siksi ajan tasalla olevaa tietoa haetaan verkosta. siinä ongelmaksi muodostuu, mihin lähteisiin voi luottaa. teksti: tapio kallasjoki V anhin hyllystäni löytyvä suomenkielinen valaistustekniikan käsikirja on Martti paavolan laatima Valotekniikka vuodelta 1952. edelleenkin sitä selaillessani eteen tulee ahaaelämyk siä. Vuosina 1977–1998 suomen Valoteknillinen seura ry ja suomen sähkö ja teleurakoitsijaliitto ry julkaisivat useita valaistustekniikan käsikirjoja, joissa monet perusasiat ovat edelleen voimassa, mutta tuotteisiin liittyvät tiedot vanhentuneita. Otatietokin julkaisi vuonna 1992 oman valaistustekniikan käsikirjan lähinnä teknillisen korkeakoulun opetuksen tarpeisiin. Vaikka painokset näistä vanhoista käsikirjoista ovat loppuneet, niitä saattaa kuitenkin löytyä kirjastoista. tun netuin valaistusalan käsikirja, jota jatkuvasti päivitetään, on yli 1 300sivui nen the iesnA Lighting handbook. Viimeisin eli 10. painos kirjasta tuli markkinoille vuonna 2011 nimellä illuminating engineering society, the Lighting handbook, tenth edition: reference and Application. asIOIsta PItää Puhua nIIden OIkeIlla nImIllä Oikean terminologian käyttäminen osoittaa käyttäjältään asiantuntemusta. Valaistusalallakin on paljon omia termejä. perussuureiden ja yksiköiden määrittelyt löytyvät vanhoistakin käsikirjoista, mutta varsinkin lediteknolo gia on synnyttänyt paljon uusia termejä. Valaistustekniikan perussuureista ja määritelmistä on juuri valmistunut oma sähkötieto ry:n kortti st 57.40. Ledipuolella termeistä on oma standardi, josta on lisätietoa juha Vesan kirjoituksessa sivulla 40. Ledivalaisimien terminologiaa löytyy myös tekno logiateollisuus ry:n julkaisemasta oppaasta näin vertailet ledivalaisimia 2.0 [1]. kattavin englanninkielinen valaistussanasto määritelmineen on vapaasti käytettävissä kansainvälisen valaistuskomission Cie:n verkkosivuilla [2]. tutkImustIetOa vOI hyödyntää mOnessa kansainvälinen valaistuskomissio Cie yhdistää maailmanlaajuisesti valaistusalan tutkimusta. eri tutkimuslaitoksissa ja yliopistoissa tehtävät tutkimukset linkittyvät Cie:n teknisissä komiteoissa meneillään oleviin hankkeisiin. tällä hetkellä keskeisiä aiheita ovat valon eivisuaalisiin vai kutuksiin liittyvät tutkimukset, mesooppinen näkeminen ja värintoiston arviointimenetelmien kehittäminen. Monet hankkeet liittyvät läheisesti ledivalaistuksen erityispiirteisiin. tutkimustulokset julkaistaan lopuksi Cie:n raportteina ja kansainvälisinä standardeina. Cie:n julkaisuja voi hankkia sekä paperiversioina että sähköisessä muodossa Cie:n verkkosivujen kautta [3]. suomen Valoteknillisen seuran jäsenet saavat julkaisuista tuntuvan alennuksen. Opiskelijat valitsevat lopputyöaiheet usein yrityksistä, joissa kehi tellään jotain uutta. niinpä valaistusalalla näkyvä aktiivisuus poikii myös paljon opinnäyte töitä. Yliopistojen tietokannoista löytyy yleensä tiivistelmä tehdystä työstä ja joissain tapauksissa koko tekstikin, jos tekijä on antanut luvan työn julkaisemiseen [4,5]. Ammattikorkeakoulujen opinnäyte työt löytyvät nykyään kokonaisuudessaan verkosta theseuspalvelusta [6]. palvelusta voi hakea töitä useilla erilaisilla hakumenetelmillä, joiden ohje löytyy heti aloitussivulta. esimerkiksi hakusanalla ”Ledvalaistus” löytyi tätä juttua tehdessä 1 492 lopputyötä. energIatehOkkuusvaatImukset muOkkaavat valaIstusalaa JatkOssakIn energiatehokkuus on ollut merkittävin tekijä, kun viranomaispäätöksillä on vauhditettu ledituotteiden markkinoille saattamista. ecodesign direktiivin perusteella valonlähteille ja valaisimille on annettu suorituskyky vaatimuksia, joihin perinteisillä valonlähteillä ei ole päästy. tämän vuoksi ne ovat joutuneet väistymään markkinoilta. samaan aikaan teollisuus on kehittänyt ledien avulla korvaavia tuotteita, jotka ovat vallanneet markkinat. kuluttajan on vaikea pysyä tässä myllerryksessä mukana. tätä helpottamaan on kehitetty verkkopalveluja, joiden avulla kuluttajat voivat etsiä korvaavia tuotteita. tunnetuin esimerkki tästä lienee Motiva Oy:n Lampputietoverkkosivusto [7]. Motiva on myös julkaissut uuden Valaistus tietosivuston, josta löytyvät linkit kaikkiin Motivan tuottamiin valaistuspal veluihin [8]. uusimpia näistä ovat VALttielinkaarikustannuslaskurit, joiden avulla rakennuttajat voivat vertailla sisä ja ulkovalaistuksen kustannuksia. tavoitteena on saada yhteinen puolueeton tapa elinkaari kustannusten vertailuun sekä laitetoimittajille että laitteiden ostajille. ecodesigndirektiivin valaistustuotteita koskevat toimeenpano säädökset käsitellään euroopan komission sääntelykomiteassa. siellä suomea edustaa työ ja elinkeinoministeriö. Ministeriö voi omalta osaltaan vaikuttaa esimerkiksi siihen, milloin jokin säädös astuu voimaan. Osittain suomen toiveen johdosta elohopealamppujen markkinoillesaattamis kieltoa siirrettiin alkuperäisestä ehdotuksesta kolmella vuodella eteenpäin vuoteen 2015. euroopan komission verkkosivuilta löytyvät linkit komission päätöksiin [9,10]. [1] teknologiateollisuus.fi/sites/default/files/file_attachments/ nain_vertailet_ledivalaisimia_2.0_2016_final.pdf [2] eilv.cie.co.at [3] cie.co.at/index.php/publications [4] melinda.kansalliskirjasto.fi [5] aaltodoc.aalto.fi [6] www.theseus.fi [7] lampputieto.fi [8] valaistustieto.fi [9] ec.europa.eu/energy/en/publicationsoverview [10] ec.europa.eu/energy/en/search/site/lighting [11] www.lightingeurope.org/positionpapers [12] www.ym.fi/fiFi/Maankaytto_ja_rakentaminen/ Lainsaadanto_ja_ohjeet/rakentamismaarayskokoelma [13] www.ym.fi/fiFi/Maankaytto_ja_rakentaminen/ Lainsaadanto_ja_ohjeet/rakentamismaarayskokoelma/energiatehokkuus [14] www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lo_201516_maantie_rautatiealueiden_web.pdf [15] www.severi.sahkoinfo.fi [16] www.rakennustietokauppa.fi [17] www.nssoy.fi/plaani [18] www.valosto.com/valolehti
Kun haluat toteuttaa kauniin ja pitkäikäisen valaistuksen, valitse Sauna Linear. Sauna linear valaistuksella toteutat tasaisen valon selkänojaan sekä ylälauteen eturenaan. Max. asennus korkeus 1,5 m lattiasta. Linear kalusteen valonlähteenä voidaan käyttää valokuitua tai lediä. Sauna linear valaistussarjat voidaan asentaa helposti myös jälkikäteen. Lisätiedot ja asennusLinjakas ja tasainen valo luo tunnelmaa Tunnelma joka rauhoittaa Niittyrinne 2 B, 02270 Espoo www.cariitti.com toteuttaa kauniin ja pitkäikäisen valitse Sauna Linear. Sauna linear toteutat tasaisen valon selkänojaan sekä ylälauteen eturenaan. Max. asennus korkeus Linear kalusteen valonlähteenä akas ja inen valo tunnelmaa Sääntelykomiteassa merkittävänä osapuolena on luonnollisesti valaistusteollisuus. Toimenpiteet yritetään suunnata niin, etteivät kulut tajat joudu siihen tilanteeseen, että markkinoilta poistuvalle tuotteelle ei löydy ominaisuuksiltaan yhtä laadukasta energiatehokasta vaihtoehtoa. Parhaiten tuote kehitystilanteen tuntevat tietysti laitetoimittajat, joiden ehdotuksia komiteassa kuunnellaan tarkasti. LightingEurope on euroop palaisten valaistusalan yritysten yhteistyöjärjestö, jolla on suuri painoarvo, kun käsitellään komission valaistusalaa koskevia määräyksiä. Järjestön verkkosivuilta löytyvät kannanotot ehdotettuihin valaistusalan energia tehokkuusvaatimuksiin [11]. Sieltä löytyy myös yksityiskohtaisia tietoja tuotteista, joita määräykset käytännössä koskevat. Järjestö ottaa kantaa myös uusiin alaan vaikuttaviin trendeihin ja antaa aiheista tutkittua tietoa. Rakentamisen kannalta keskeinen ministeriö Suomessa on ympäristö ministeriö, jonka verkkosivuilta pääsee voimassa oleviin valaistusta koske viin rakentamismääräyksiin [12]. Rakennusten energiatehokkuus direktiivin (EPBD) johdosta rakentamismääräykset ovat parhaillaan muuttumassa. Uudet määräysluonnokset olivat jo viime vuoden loppupuolella lausunto kierroksella. Vuonna 2012 rakentamismääräyskokoelmassa esitettyjä Eluvun laskennassa käytettäviä energiamuotokertoimia ollaan uudis tamassa. Vaikka Eluvun rajaarvot pienenevät, niin näyttää siltä, että valaistuksen painoarvo Eluvun laskennassa edelleen kasvaa. Valaistus suunnittelijat joutuvatkin jatkossa laatimaan valaistuksesta erillisselvityk siä, jos uusien energiatehokkaiden valaistuslaitteiden ja ohjaustapojen vaikutukset halutaan ottaa Eluvun laskennassa huomioon. Tähänkin löytyy onneksi opas ympäristöministeriön verkkosivuilta [13]. Liikennevirasto vastaa Suomen väyläverkosta. Valaistus on tärkeä turva tekijä myös väylien osalta. Valaistuksen suunnitteluun käytetään yhteisiä eurooppalaisia standardeja. Näiden pohjalta Liikennevirasto laati vuonna 2015 Maantie ja rautatiealueiden valaistuksen suunnittelu ohjeen. Suunnitteluohjeiden lisäksi julkaisu auttaa valaistustarpeen määrittelyssä ja antaa energiansäästökeinoja. Ohje on vapaasti saatavissa Liikenneviraston verkkosivuilta [14]. YhdistYkset ja seurat tiedon jakajina Valaistus, sähkö ja rakennusalalla olevat seurat ja yhdistykset ovat merkit täviä valaistustiedon jakajia. Sähkötieto ry ylläpitää kustantajansa Sähkö info Oy:n kautta laajaa STkortistoa, josta löytyy kymmenittäin kortteja valaistustekniikan eri alueille. Korteissa käsitellään valaistussuunnitteluun, standardeihin, suosituksiin, valaistuksen ohjaukseen, valaistuslaskentaan, huoltoon ja mittauksiin sekä valonlähteisiin, valaisimiin ja erikseen ledei hin liittyviä aihealueita. Lisäksi on tehty erillisiä suunnitteluohjekortteja eri kohteita varten. Kortit ovat saatavissa sähköisessä muodossa Sähköinfo Oy:n Severipalvelun kautta [15]. Rakennuspuolella vastaavaa palvelua ylläpitää Rakennustieto Oy, jolla on myös lukuisia valaistukseen liittyviä kortteja eri hakemistoissa [16]. Yksi yhteinen valaistusaiheinen kortti molempien listoilta löytyy: Valaistussuunnittelun tehtäväluettelo VAL12. Rakennus ja sähköalan lehdissä on usein valaistusaiheisia artikke leita. Esimerkiksi Sähkösuunnittelijat NSS ry:n Plaanilehden yksi numero vuodessa on kokonaan keskittynyt valaistukseen. Lehteen voi tutustua sähköisenä verkossa [17]. Levikiltään pohjoismaiden suurin ja ainoa suomenkielinen valaistus alan ammattilehti on sinulle varmaankin tuttu, koska luet tätä juttua. Suomen Valoteknillisen Seuran VALOlehti ilmestyy sekä painetussa muodossa että sähköisenä versiona [18].
8 VALO 1/2017 teksti: Mikael Lukka, esYLuX suomi Oy ja Markku järvinen, Vahanen talotekniikka Oy Ihmiskeskeistä valaistusta voidaan pitää valaistusalan tämän hetken kuumimpana trendinä. sen tavoitteena on edistää hyvinvointia ja terveyttä vaihtelemalla valon värilämpötilaa, voimakkuutta ja ajoitusta loppukäyttäjän tarpeiden mukaisesti. merimieseläkekassan uusissa toimitiloissa valaistuksella haluttiin ensisijaisesti tukea ihmisten työssäjaksamista. IhmIskeskeIsellä valaIstuksella virtaa työpäivään
9 VALO 1/2017 V alon eivisuaaliset vaikutukset ihmisen hyvinvointiin ovat laa jentamassa käsitystä valaistuk sen hyödyistä. 2000luvun alussa ihmisen silmästä löytyi tappi ja sauvasolujen rinnalle ns. kolmas valoherkkä solu, melanopsiinia sisältävä gangliosolu, jonka on todettu osallistuvan muun muassa kehon sisäisen kellon ja hormonitoiminnan säätelyyn. Gangliosolujen herkkyyskäyrä on painottunut sinisen valon alueelle. esimer kiksi aamulla kylmäsävyisen sinertävän valon ollessa voimakkaimmillaan kehon melatoniinin tuotanto pysähtyy ja vireystila kasvaa. toisin sanoen ihminen herää nopeammin ja tuntee itsensä virkeäksi työpäivän alkaessa. kun iltaa kohden valon määrä vähenee ja sen värilämpö tila muuttuu lämpimämmäksi, lisääntyy kehon melato niinin tuotanto, mikä taas vaikuttaa nopeampaan nukahtamiseen ja parempaan unenlaatuun. ihmiset viettävät usein ison osan työpäiväs tään vaihtelemattomassa valaistuksessa, mikä ei ole luonnollista. toimistoissa ihmiskeskeisellä valaistuksella pyritään valon määrää ja väriläm pötilaa säätämällä tukemaan työntekijöiden luonnollista vuorokausirytmiä sekä nostamaan vireystilaa ja keskittymiskykyä silloin, kun sille on tarvetta. dynaamisessa valaistuksessa säätö tapahtuu automaattisesti esimerkiksi kelloon tai erilaisiin antureihin perustuen – edistyksellisem missä ratkaisuissa jopa vuodenajan ja käyttäjän sijainnin mukaan. ennusteet POvaavat merkIttävIä vaIkutuksIa Valaistusteollisuutta edustava Lightingeurope ja saksalainen sähkö ja elektroniikkavalmis tajien yhdistys ZVei julkaisivat yhdessä kon sulttiyritys A.t. kearneyn kanssa vuonna 2015 tutkimusraportin (Quantified benefits of human Centric Lighting), jonka mukaan ihmiskeskeisen valaistuksen hyödyt hyvinvoinnin ja sitä kautta tuottavuuden kannalta voivat olla merkittäviä. esimerkiksi terveyden ja vanhustenhuollossa potilaat ja asiakkaat voivat paremmin, hoitoajat lyhenevät ja työntekijöiden sairaspoissaolot vähenevät. toimistoissa ja oppilaitoksissa kes kittymiskyvyn ja vireystilan parantuminen näkyy oppimistuloksissa ja tuottavuudessa. raportti ennustaa, että vuonna 2020 terveydenhuollosta 20, kouluista 10 ja toimistoista 13 prosenttia toteutetaan ihmiskeskeisellä valaistuksella. Case: merImIeseläkekassa Merimieseläkekassan uudistetut toimitilat suun niteltiin tukemaan nykyaikaista monimuotoista toimistotyötä. erilaisten yksilö ja yhteistyö tilojen lisäksi toimistolle toteutettiin työnteon mahdollistava taukotila henkilöstölle. sanee rauksessa uusittiin myös aula ja asiakaspal velutilat. toimitiloihin suunniteltiin asiakkaan toiveiden mukaisesti lähes koko tilan kattava joustava dynaaminen valaistus, jonka tavoit teena oli parantaa työhyvinvointia valaistuksen laadusta tinkimättä. – haasteena oli löytää tarpeeksi laaduk kaat ja hyvillä ominaisuuksilla varustetut tunable white tuotteet, joilla dynaaminen valaistus voi tiin toteuttaa näin laajalti. perusajatuksena oli saada valaistus ensisijaisesti tukemaan ihmisten työ, tauko ja aulatilojen dynaaminen yleisvalaistus suunniteltiin tukemaan työssäjaksamista. toimitilojen sisustukseen otettiin suuntaviivoja Merimieseläkekassan uusitusta graafisesta ilmeestä, jota hyödynnettiin teip pauksissa ja värimaailmassa. Asiakkaiden odotustilaan luodaan tunnelmaa näyttävillä riippuvalaisimilla ja toimi tilojen kulkureittejä korostetaan valoviivoilla. kuva: Miia saastamoinen Merimieseläkekassan toimitiloja koristavat meriaihei set arvotaulut ja erilaiset sisustusvalaisimet. kuva: Maria putaansuu
10 VALO 1/2017 työssäjaksamista. Merimieseläkekassan toimi tiloissa tämä toteutettiin automaatiolla, joka muuttaa valon voimakkuutta ja värilämpötilaa päivän aikana lähes huomaamattomasti, koh teen valaistussuunnittelusta vastannut Markku järvinen kertoo. vIreyttä työPäIvään Avotoimiston, toimistohuoneiden, taukotilan sekä aula ja asiakaspalvelutilojen dynaamista yleisvalaistusta ohjataan kellosyklillä varuste tulla dALijärjestelmällä. Valaistus syttyy paino napeista tai läsnäolotunnistimien reagoidessa liikkeeseen, jolloin valon voimakkuus ja väriläm pötila asettuvat ohjauksen sillä hetkellä mää rittelemälle tasolle. toimistohuoneissa ohjaus voidaan ohittaa järjestelmään integroiduilla pai nikkeilla henkilökohtaisten tarpeiden mukaan. Automaatio ohjaa valaistuksen aamulla täydelle teholle ja valon värilämpötilan 6 500 kelviniin. Aamun jälkeen värilämpötilaa laske taan vähitellen 4 000 kelviniin ja teho putoaa 75 prosenttiin. keskipäivällä, ruokataukojen aikana, valon määrä pysyy ennallaan, mutta värilämpötilaa nostetaan 5 000 kelviniin. iltapäivällä palataan takaisin 6 500 kelviniin ja valon tuotto nostetaan takaisin ylimmälle tasolleen. – suunnittelemallani syklillä pyritään nos tamaan työntekijöiden vireystaso heti aamusta korkealle ja ylläpitämään riittävä taso myös ruokatauon jälkeen. ennen kotiinlähtöä vireys tasoa pyritään jälleen nostamaan, jotta töistä lähteminen olisi mielekästä eikä olo tuntuisi väsyneeltä, järvinen jatkaa. älyä neuvOtteluhuOneeseen erilaisista käyttötarpeista johtuen suuren neu votteluhuoneen valaistuksen ohjaukseksi valit tiin muista tiloista poikkeava ratkaisu. – suuren neuvotteluhuoneen valaistuksen suunnittelu oli merkittävä haaste. huone on jaettavissa osiin, ja se sisältää monipuolisen AVesitystekniikan, joten siellä päädyttiin käyt tämään tilakohtaista dynaamista valaistusta, järvinen toteaa. Valaistusratkaisu koostuu neljän valaisimen seteistä, joiden mastervalaisimissa on slave valaistusta ohjaavien läsnäolo ja vakiovalo tunnistimien lisäksi integroituna astrologinen kello, joka tietää vuodenajan ja sijainnin. Valon värilämpötila säätyy automaattisesti välillä 2 700–6 500 k vireystilan ja hyvinvoinnin kan nalta ihanteelliselle tasolle valmistajan kehit tämän profiilin mukaisesti. Vakiovaloohjaus optimoi energiankulutusta ja huolehtii sisä työpaikkojen valaistusstandardin mukaisista valaistusvoimakkuuksista. koska kaikki äly on itse valaisimessa, ulkoi sia komponentteja tai keskusohjausta ei tar vittu. dynaaminen valaistus voidaan tarvittaessa ohittaa ja himmentää ovenpieliin asennetuilla painonapeilla. ratkaisussa ainoastaan mastervalaisimet kytkettiin verkkovirtaan. slavevalaisimille teh tiin pienois jännitteinen välikaapelointi CAt kaapelein ja rj45pikaliittimin, mikä teki asen nuksesta nopeaa ja yksinkertaista. ratkaisulla saavutettiin saneerauskohteessa aikataulun kannalta merkittäviä etuja. merImIeseläkekassa, helsInkI sisustussuunnittelu: Workspace Oy valaistussuunnittelu: Markku järvinen, Vahanen talotekniikka Oy neuvotteluhuoneen dynaaminen valaistus: esYLuX tW Quadro set, esYLuX eLsA muiden tilojen dynaaminen valaistus: Fagerhult Multilume Flat delta, Fagerhult Combilume, helvar digidim 910 dALireititin toimistohuoneissa dynaaminen valaistus on toteutettu suoraa ja epäsuoraa valoa tuottavilla riippuvalaisimilla, joiden ohjaus voidaan ohittaa järjestelmään integroiduilla painikkeilla henkilökohtaisten tarpeiden mukaan. kuva: Maria putaansuu Avotoimistossa työpisteille tuotetaan yleisvalaistuksen lisäksi suoraa ja epäsuoraa valoa lattiavalaisimilla, joihin on integroituna läsnäolo ja vakiovalotunnistimet. käyttäjät voivat myös halutessaan himmentää valaisimia. kuva: Maria putaansuu
11 VALO 1/2017 suuressa neuvotteluhuoneessa on tilakohtainen dynaa minen valaistus. kaikki valaistuksen ohjaukseen tarvittava tekniikka löytyy mastervalaisimista, jotka ohjaavat tilan valaistusta läsnäolo ja vakiovalotunnistimien sekä astro logisen kellon avulla. kuva: Miia saastamoinen
VALO 1/2017 12 Helsingin Kaupungin teatteri uudessa valossa teksti: Marjukka puolakka kuvat: petri Vuorio mittavassa peruskorjauksessa helsingin kaupunginteatterin talotekniikka koki täyden päivityksen samalla kun suojellun rakennuksen ulkoasu säilyi ennallaan. monimuotoisten tilojen valaistussuunnittelussa tietomalli oli ehdoton työkalu. helsingin kaupunginmuseon suojelemat valaisimet kunnostettiin ja päivitettiin leditekniikkaan. helsingin kaupunginteatterin peruskorjaus oli myös valais tuksen osalta mittava urakka, johon kuului 4 300 uutta valaisinta sekä 1 450 suojeltua ja kunnostettua valaisinta.
13 VALO 1/2017 h elsingin teatterisäätiön ylläpitä män kaupunginteatterin perus korjaus alkoi kesällä 2015 ja uusi tut tilat avataan yleisölle syksyllä 2017. Arkkitehti timo penttilän tokoinrantaan suunnittelema rakennus valmistui 1967 ja laajennusosa studio elsa 1989. teat teri puistoalueineen on Museoviraston arvot tama valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuri ympäristö, jonka suojelutavoitteet määrittää helsingin kaupunginmuseo. peruskorjauksessa suojellut tilat entisöitiin, rakennuksen talotekniikka nykyaikaistettiin ja taloon rakennettiin kaksi pientä laajennusosaa. samalla tilojen esteettömyyttä parannettiin, yleisötilojen kalusteet kunnostettiin, katsomoi den penkit verhoiltiin, matot uusittiin ja mar morilattiat kiillotettiin ja vahattiin. Myös kaikki seinä ja kattopinnat uudistettiin ja esitysten teatteritekniikka päivitettiin huippuunsa. suureen teatterirakennukseen mahtuu monenlaista tilaa, joista yleisö näkee vain aulat, lämpiöt ja teatterisalit näyttämöineen. kulis sien takaa löytyvät muun muassa lavastamo, tanssisali, pukuhuoneet, pesutilat, värjäämö, ompelimo, maskeeraamo, keittiö, ruokala sekä iso määrä toimisto ja neuvottelutilaa. peruskor jaushankkeen bruttopintaala oli 27 260 neliötä ja tilavuus 134 000 kuutiota. 630 kIlOmetrIä kaaPelIa teatterin suojelluissa yleisö ja henkilökunnan tiloissa säilytettiin pääosin vanhat valaisimet, jotka asennettiin kunnostuksen jälkeen van hoille paikoilleen. – Leditekniikkaan päivittäminen nosti valo tasoja ja paransi yleisvalaistuksen tasaisuutta, mutta ei kuitenkaan samalla tavoin kuin, jos valaistus olisi suunniteltu täysin uudestaan, sanoo rejlers Finland Oy:n sähkösuunnittelija anna degerlund. henkilökunnan tiloissa valaistus toteutettiin kunkin tilatyypin nykytarpeiden mukaan ja uusia valaisimia asennettiin reilu 4 300 kappaletta. turva ja poistumistievalaisimia on 902. rakennuksen koko sähköjärjestelmä muun tajista eteenpäin uusittiin. tekniikan piilottami nen teetti paljon töitä, kun esimerkiksi suojeltuja alakattoja ei voitu madaltaa. kaiken kaikkiaan kiinteistön sähköistykseen kului 630 kilometriä kaapelia. – isoin haaste olivat kaapelointien hylly reitit. esitystekniikan suunnitteluvaiheessa ei vielä osattu arvioida tarvittavaa kaapelimää rää, ja paikoin jouduimme rakentamaan uusia hyllyjä toisten viereen. tilojen ahtaus tuotti ongelmia ja tekniikan mahduttaminen edellytti tiivistä yhteistyötä eri suunnitteluosapuolten ja urakoitsijoiden kesken. esimerkiksi suuren näyt tämön nostimien ja mekaniikan sekä esitysten ääni, video ja valotekniikan kanssa teimme hyvin paljon yhteensovittamista, kertoo rejlers Finland Oy:n projektipäällikkö Jorma Finnberg. vanhOJen valaIsImIen muuttuneet valOnJaOt suunnittelukohteena teatterirakennus oli poik keuksellisen monimuotoinen lukuisine erityyp pisine tiloineen. – ilman tietomallin käyttöä sähkö ja valais tussuunnittelu olisi ollut huomattavasti hanka lampaa, sillä tilat ovat hyvin vaihtelevia ja kor keuseroja on paljon. talosta aikanaan tehty malli piti suhteellisen hyvin paikkansa, sanoo degerlund. – haasteita valaistussuunnitteluun toivat yleisötilojen suojellut valaisimet. Vanhan valai sintekniikan valonjaoista ei ollut tietoja, ja toi saalta valonjaot muuttuivat hehku ja loistelamp pujen vaihtuessa ledilampuiksi ja moduuleiksi, degerlund jatkaa. Valtaosalla kunnostettavista valaisintyy peistä tehtiin koevalaistukset. Yleisötiloissa on paikoin myös uusia valaisimia, ja myös nämä tilat koevalaistiin. sekä yleisö että henkilökunnan tiloja valai sevat remontin jälkeen ledit muutamia poikke uksia lukuun ottamatta. Lavastamossa valolta vaaditaan erittäin hyvää värintoistoa (r a > 90) ja siellä tehdään nyt töitä loistelamppujen valossa, sillä suunnitteluvaiheessa ei vielä löytynyt värin toistovaatimukset täyttäviä ledivalonlähteitä. näyttelijöiden pukuhuoneiden työpöytävalaisimien (130 kappaletta) kuupat maalattiin uudestaan. koboltinsinisen maalin löytäminen teetti töitä. Lämpiöissä, katsomoissa sekä pihalla valon värilämpötila on 3 000 kelviniä, muualla 4 000 kelviniä. näyttelijöiden pukuhuoneissa on sekä 3 000 että 4 000 kelvinin peili ja työpöytä valaisimia. Ledien myötä valaisintehot laskivat, mutta valaistuksen energiankulutusta nostavat osal taan uudet valopisteet. täysin uutta valaistusta ovat muun muassa näyttämöiden työvalot. pihalla valonheittimet vaihtuivat pollari valaisimiin, joiden ledit ovat kaupunkikuva arkkitehdin toivomuksesta himmennettäviä. teatterin henkilökunta pääsi muuttamaan uusittuihin toimistotiloihin toukokuussa. Vaaleat pinnat lisäävät tilojen valoisuutta.
14 VALO 1/2017 kaikkiaan Fasetin työpajalla hollolassa kunnostettiin noin 1 450 valaisinta ja mukana oli vajaa 30 eri valaisintyyppiä. kaikki kunnos tettavat valaisimet olivat käyttöikänsä päässä, ja vanhoista valaisimista hyödynnettiin ainoastaan niiden rungot. sähköosat johtoineen ja valon lähteineen uusittiin, valaisimet huoltomaalat tiin ja niiden pintoja ehostettiin. kattovalojen ja portaiden käsinojavalojen huonokuntoisia opaali ja akryylipintoja uusittiin. – haastavuutta työhön toivat valaisimien isot lukumäärät ja paikalleen rakennettujen valaisimien purkaminen. Vanhoina valonlähteinä kunnostettavissa valaisimissa oli hehku ja lois telamppuja. kaikki vaihdettiin ledeihin, Ylönen toteaa. – huonokuntoisimpia olivat ulkovalaisimet, jotka teettivät suunniteltua enemmän työtä. studio elsan ulkolipan metalliset valaisimet olivat hurjassa kunnossa. Myös teatterin pää sisäänkäynnin kuparivalaisimien maalit olivat iän myötä irtoilleet, ja valaisimet vaativat uuden maalipinnan. sisäänkäyntien ulkolippojen valai sinmäärä oli reilu 300 kappaletta, Ylönen sanoo. aJan PatInOIma messInkI Lähes kaikki suojellut valaisimet on aikanaan suunniteltu ja mitoitettu yksilöidysti paikoilleen. Valaisimien rakenteesta ja materiaaleista ei ollut dokumentaatioita, joten iso osa kunnostustöistä kului materiaalien ja sopivien pintakäsittely menetelmien selvittämiseen. – entisöinnissä mitään ei voi mennä teke mään suin päin, ettei tapahdu mitään peruut tamatonta. kokeilut on tehtävä maltillisesti pienillä alueilla; mikä kestää vettä, mikä lämmi tystä ja kuinka maali saadaan pois. esimerkiksi ajan patinoiman messinkiritilän lakkapinta ei kestä kiillotusta tai edes märällä puhdistamista, Ylönen huomauttaa. paikoin valaisimet varustettiin vanhoja vas taavilla lampunkannoilla ja hehkulamppujen tilalle kierrettiin ledilamput. Osaan kunnos tetuista valaisimista asennettiin ledimoduulit, joiden liitäntälaitteiden tilatarpeet vaativat tapauskohtaisia ratkaisuja. kaikista valaisintyy peistä tehtiin mallityöt arkkitehdille ja muille osapuolille hyväksyttäviksi. suuren näyttämön lämpiön portaiden käsijohteiden alla oli kaikkiaan 750 yksittäistä kierrekantaista hehkulamppupolttimoa. näiden tilalle valaisinrunkoon asennettiin ledilamput ja valaisimien akryylipleksit vaihdettiin uusiin. Museovirasto kiinnitti erityistä huomiota siihen, etteivät ikkunan viertä kulkevien käsinojien ledit ole liian kirkkaita ja häikäise ulkona liikkujia. Myös henkilökunnan ruokalan seinävalaisimet vietiin kunnostettaviksi Fasetti Oy:n työpajalle hollolaan. suuren näyttämön lämpiön portaiden käsijohteista purettiin 750 hehkulamppua. nyt portaita astellaan 3 000 kelvinin ledivalossa. varOvaIsIn askelIn, vanhaa kunnIOIttaen teatterin suojellut valaisimet kunnosti ja moder nisoi antiikki ja entisöintialan yritys Fasetti Oy. urakkaan kuului valaisimien purkaminen, kun nostaminen ja vanhoille paikoilleen kiinnittä minen. Valaisimet haluttiin rakennustyömaalta mahdollisimman pian turvaan, joten purkutyöt tehtiin kesällä 2015, jolloin työmaata vasta perustettiin. – purkutöissä varovaisuus oli valttia ja kaikki piti tehdä suojeltua rakennusta ja valai simia kunnioittaen. isoon urakkaan mahtui muu tama valaisin, joiden purkuun kului useampi kin työpäivä. Valaisin oli saattanut jäädä valun sisään, ja se piti piikata auki, toteaa yrittäjä samuli ylönen Fasetti Oy:stä.
VALO 1/2017 15 suuren näyttämön lämpiön katon loistelamput vaihtuivat lediprofiileihin. Valaisimien messinkilamellien purku vaati erityistä varovaisuutta.
16 VALO 1/2017 ja tietyissä käyttäjien toivomissa tiloissa dALi ohjattujen valojen himmennyskäskyt antaa knXväylä. Lämpiöiden ja neuvottelutilojen valoja ohjataan tilanteen mukaisesti esiohjel moiduilla painikkeilla. henkilökunnan yleisissä tiloissa valaistusta ohjaavat läsnäolo ja vakio valotunnistimet. – näyttämöillä ja katsomoissa valoja ohjaa järjestelmä, johon kuuluu noin sata ohjauspai niketta sekä kymmenkunta liiketunnistinta. pääasiallinen valaistuksen ohjaus tehdään järjestelmän neljältätoista kosketusnäytöltä. järjestelmä ohjaa yleisvalojen lisäksi esitystek niikan releitä ja osalla näyttämöistä myös esi tystekniikan himmentimiä. Ohjaukset hoituvat dMXprotokollalla tai verkossa sACnproto kollalla. Valaistuksen dMXväyliä on yhteensä noin 300, toteaa jorma Finnberg. sekä suuren että pienen näyttämön penk kirivien takana olevat valoohjaamot saivat remontin myötä suuremmat tilat. näyttämöillä esitysvaloja ohjataan valopöytäjärjestelmillä, jotka myös ohjaavat kaikkia katsomovaloja sekä osaa yleisvaloista. Ohjaus tapahtuu samassa ohjausverkossa sACnprotokollalla. Valopöytä järjestelmästä lähtevät lisäksi omat dMXsyötöt esitysteknisille valonheittimille ja himmenti mille. katsomovalojen himmennyksen laatuun kiinnitettiin erityistä huomiota etenkin him mennyksen loppupäässä, jotta syksyn esitysten koittaessa valot himmenevät tasaisesti esityk sen alussa, lopussa sekä väliajalla. teatteri rakennuksen 50vuotisjuhlaesityksenä nähdään elokuussa Myrskyluodon Maija. helsIngIn kauPungInteatterIn PeruskOrJaus rakennuttaja: helsingin kaupungin kiinteistövirasto, tilakeskus rakennusurakointi: srV rakennus Oy arkkitehtisuunnittelu: Lprarkkitehdit Oy sähkösuunnittelu: rejlers Finland Oy Julkisivuvalaistuksen sähkösuunnittelu: Granlund Oy sähköurakointi: esasähkö Oy esitystekniikan vahvavirtaurakointi: Quattroservices Oy telejärjestelmien ja esitystekniikan heikkovirtakaapelointien urakointi: dt systems Oy esitystekniikan heikkovirtakytkentöjen urakointi ja laitetoimittaja: studiotec Oy huIPPutasOn esItysteknIIkka Liki tuhatpaikkaisen suuren näyttämön lavan katto ulottuu 24 metrin korkeuteen. Lavan valonheittimet on kiinnitetty viiteen uusittuun valoansaaseen, jotka saavat sähkönsyöttönsä köysiullakolta. kuhunkin ansaaseen tulee kymmeniä himmennin ja releohjattuja linjoja. Ansaissa on liikkuvien valojen ohella myös perinteisiä valonheittimiä, joita on myös näyt tämöä eri tasoissa kiertävillä kiinteillä sillastoilla sekä nostettavissa trusseissa. – suurella näyttämöllä uusittiin koko alako neisto pyörön, renkaan ja lattianostimien osalta. Yläkoneiston nostinjärjestelmää laajennettiin, vanhat käsinostimet korvattiin sähköisillä ja niiden määrää lisättiin. suuren näyttämön tek niikka on nyt aivan kansainvälistä huipputasoa, kertoo helsingin kaupunginteatterin projekti johtaja keijo koli. pienellä näyttämöllä purettiin kaikki näyt tämötekniikka ja rakenteet. sen pyörönäyttämö ja koko yläkoneisto, eli piste ja tankonostimet sekä valaisinansaat, uusittiin tietokoneohjatuiksi. samalla näyttämön kaikki valo, ääni ja kuva järjestelmät uusittiin nykytekniikan vaatimuksia vastaaviksi ja kaapelointien osalta varauduttiin uusiin järjestelmiin. valOJen OhJaus tärkeässä rOOlIssa ennen peruskorjausta helsingin kaupungin teatterissa himmennettiin valoja vain näyttä mötiloissa. nyt lämpiöissä, neuvottelutiloissa pienen näyttämön lämpiön kattovalaisimien hehkulam put korvattiin e27kantaisilla ledilampuilla. suuren näyttämön esitystekniikka viritettiin huippuunsa. peruskorjauksessa katsomon lähes tuhat penkkiä sai uuden verhoilun ja katsomon betonirakenteisiin upotetut valaisimet varustettiin lediprofiileilla.
17 VALO 1/2017 iso osa suuren näyttämön esitysvaloista asen netaan viiteen alaslaskettavaan ansaaseen. näyttämöillä ja katsomoissa valoja ohjaa etC:n paradigmjärjestelmä. esitysvaloja ohjataan MA Lightingin grandMAvalopöytäjärjestelmillä, jotka myös ohjaavat kaikkia katsomovaloja sekä osaa yleisvaloista.
18 V alon ja materiaalien simulointi auttaa valaistussuunnittelijaa ymmärtämään valon käyttäytymistä. Visualisointi mallissa on helppo tehdä kokeiluja siitä, miltä valaistus loppupeleissä näyttää. – suurin hyöty on kuitenkin asiakkaan puo lella. Valo on niin immateriaalinen asia, että sitä on asiaan perehtymättömälle hankala kuvata teknisillä piirustuksilla, sanoo rambollin pro jektipäällikkö Juha hälikkä. helsingin kaupungin rakennusviraston suunnitteluvastaava Pia rantanen kokee, että valaistuksen visualisoinnin suurimmat hyödyt tulevat esille monialaisen suunnittelutyöryh män työssä. – esimerkiksi ison aukion valaistuksesta keskusteltaessa visualisointikuvat ovat ehdoton etu. niistä näkyy valon lankeaminen julkisivuille ja muille pinnoille, jolloin kaikki ymmärtävät, mistä on kyse, ja eri vaihtoehdoista on hel pompi keskustella, rantanen toteaa. rantanen kuitenkin korostaa, että niin havainne kuin visualisointikuvienkin tarkka tulkitseminen vaatii ymmärrystä: ihmissilmien näkemää todellisuutta ei koskaan voida esittää yksi yhteen. sama pätee myös valokuviin. – Vielä muutama vuosi sitten teknisten suunnittelukuvien rinnalla käytettiin usein havain nekuvia, jotka ovat aina taiteellisia näkemyksiä. tällöin jää paljon mielikuvituksen varaan. Visu alisointi tuo suunnitelmat konkreettisesti esille ja auttaa vuorovaikutuksessa eri sidosryhmien kesken, huomauttaa Wsp design studion yksi könpäällikkö Pia salmi. vIsualIsOIntIJa vIrtuaalImallIt valon KoKemisen ja suunnittelun apuna teksti: Marjukka puolakka valaistussuunnitteluun visualisointija virtuaalimallit tulevat pelija elokuvateollisuudesta, joissa valoa on simuloitu 1980-luvulta lähtien. suomessa visualisointi otettiin ammattimaiseen valaistussuunnitteluun 1990-luvun puolessa välissä. virtuaaliteknologia on uusimpana työkaluna tuonut mukaan valon kokemisen muuttuvassa tilassa. valaistustiimeissä tarvitaan yhä enemmän digiosaajia. franz12/Shutterstock
19 VALO 1/2017 tIetOmalleIsta IsO hyöty Valaistuksen visualisointia voidaan tehdä monella tasolla. – karkeimmassa päässä ovat diALuxkuvat. photoshopohjelmaa käytetään paljon. itse olen panostanut fotorealistisuuteen pyrkivään 3ds Maxiin, joka on yksi yleisimmistä valaistuksen visualisointiohjelmista, kertoo hälikkä. Vuoden 2009 tienoilla 3ds Max mallinnus ja renderöintiohjelmaan lisättiin ensimmäiset kehittyneet suunnittelutyöhön soveltuvat valais tuksen analysointityökalut. työkalut mahdollisti vat fotometristen arvojen määrittämisen visuali sointikuvista sekä tarkat päivänvalosimuloinnit. Myös päivänvalon visualisointiin soveltuvan rhinoohjelman lisäosien kehitykseen on viime vuosina panostettu reippaasti. Visualisointi alkaa tilan tai ympäristön mallintamisesta eli geometrian luomisesta. tietomallipohjaisen suunnittelun yleistyttyä liikkeelle ei enää tarvitse lähteä tyhjästä, kun valmista materiaalia alkaa olla yhä enemmän käytettävissä. seuraava vaihe on teksturointi, jolla pintojen materiaalit pyritään simuloimaan mahdollisimman tarkasti. – pinnoilla on lukuisia ominaisuuksia, kuten valon heijastuminen ja taittuminen, hienostruk tuuri ja väri. kaikkea voidaan säätää hyvinkin tar kasti. Likainen lasipinta on aivan eri asia mallintaa kuin tasainen maalipinta, huomauttaa hälikkä. hälikkä kyseenalaistaa valaistusvoimak kuusperusteisen suunnittelun, joka ei huomioi materiaalien ominaisuuksia. Visualisointi antaa valaistuksesta huomattavasti realistisemman kuvan ja havainnollistaa sisätilojen tai ulko ympäristön lopullista ilmettä. – teksturoinnin jälkeen malliin sijoitetaan valaisimet. itse teen visualisoinnin rinnalla kar keita laskelmia diALuxilla, koska eri valaisimien kokeileminen on visualisointiohjelmilla usein hidasta, etenkin jos pyritään tiettyihin luksitasoi hin. Valitsen valaisimet diALuxilla, jonka jälkeen sijoitan ne 3ds Max malliin, hälikkä toteaa. renderöinti eli lopullisten visualisointi kuvien laskeminen on hidas työvaihe, jossa tasapainoillaan lopputuloksen laadun ja käy tettävissä olevan ajan suhteen. jos asiat tehdään liian tarkoilla asetuksilla, voi laskenta viedä vuo rokausia. renderöinti vaatii kokeilun ohella koke musta siitä, mitä voi yksinkertaistaa ja mitä ei. – jälkikäsittelyn avulla kuvia vielä sää detään niin, että ne vastaavat mahdollisim man tarkasti todellisuutta. kokemuksen avulla suunnittelija pyrkii mahdollisimman realistiseen lopputulokseen, jotta asiakas tietää, mitä on saamassa, hälikkä sanoo. varJOanalyysIstä valOn värIIn Visualisointi on koevalaistuksiin verrattuna nopea ja edullinen tapa kokeilla vaihtoehtoisia ratkaisuja. Aina koevalaistukset eivät myöskään ole mahdollisia. – Visualisointi oli ehdoton työkalu esimer kiksi veistosvalaistuksen suunnittelussa, kun käytettävissä olivat vain taiteilijan tekemät pie noismallit ja rakentamattomiin rakennuksiin piti määritellä kiinnityspaikat korostusvalaisimille, hälikkä kertoo. ulkotiloissa visualisointi pääsee oikeuk siinsa juuri korostusvalaistuksessa sekä puis tojen, aukioiden ja julkisivujen valaisemisessa. Valon värin havainnollistamisessa siitä on suuri apu. kaupunkitilassa visualisointiohjelmilla voi daan simuloida auringonvaloa sekä havainnol listaa kasvillisuudesta syntyviä varjoja ja puiden kasvua. katuvalaistus sen sijaan edellyttää tarkko jen valaistusvaatimusten huomioimista, jolloin visualisointi ei tuo vastaavaa hyötyä. Visuali sointikuviin voi renderöidä valaistusvoimakkuus tai luminanssiarvoja, mutta yksityiskohtaisten valaistusteknisten raporttien tuottaminen on esimerkiksi 3ds Maxilla vielä hankalaa. sisätiloissa visualisointi auttaa rakenteil taan monimutkaisten tilojen, kuten kauppakes taiteilija Olli Mantereen kilpailutöinä tehdyt pienoismallit laserskannattiin ja skaalattiin lopulliseen kokoon, jotta alustava valaistussuunnitelma pystyttiin laatimaan ennen kuin veistoksia tai rakennuksia, joihin valaisinrakenteet kiinnitettiin, oli olemassa. Visualisointikuva: juha hälikkä kusten aula ja käytävätilojen suunnittelussa. Myymälätilojen suunnittelussa sen sijaan pitää usein huomioida muuntojoustavuus ja kalus teiden vaihtuminen, jolloin valaistuksen tarkka visualisointi ei onnistu. pitkälle viety valaistuksen visualisointi vaatii syvällistä ohjelmistoosaamista, mistä johtuen osaajia on suomessa vielä suhteellisen vähän. – nykyiset korkealaatuiset visualisointi ohjelmat ovat mammutteja, joiden monipuo lisuus tekee niistä hankalia käyttää. Ohjelmien opiskelu on todella työlästä. tulevaisuudessa ohjelmistojen käytettävyys varmasti paranee ja niiden käyttö myös sitä myötä lisääntyy, hälikkä sanoo. vIrtuaalImallIssa käyttäJä kOkee elävän valOn Virtuaaliteknologian avulla valaistuksen voi näkemisen lisäksi myös kokea. unitypelimoot tori tuo valaistuksen simulointiin interaktiivisuu den: valaisinten sijaintia tai pintamateriaaleja voi vaihtaa ja esimerkiksi valon värilämpötilaa ja voimakkuutta säätää dynaamisesti. unity mallissa voi myös liikkua vapaasti ja tarkastella vaikkapa aukion valaistusta rakennusten ikku noista käsin. Myös sää ja vuorokaudenaikojen muuttuminen voidaan huomioida.
20 VALO 1/2017 – Valaisimien valonjako tuodaan unityyn iestiedostoilla. Laskennassa huomioidaan eri materiaalien heijastusominaisuudet. unity soveltuu sekä valaistuksen visualisointiin että sen kokemiseen virtuaalilasien avulla. Lopputu los on hyvinkin realistinen, kertoo tiimipäällikkö Olli Poutanen Wsp:ltä. – Virtuaalimallien käytön pullonkaula on näyttöteknologia. Äärimmäisen yksityiskohtai nen simulointi on vielä turhaa, sillä nykyisten näyttöjen valoenergian ja kontrastin toisto ominaisuudet ovat rajalliset. esimerkiksi häi käisyn todentaminen ei onnistu, kun näyttöihin ei pystytä toteuttamaan riittävän suuria kontras teja. Myös virtuaalilasit ovat vielä kömpelöitä, mutta viiden vuoden kuluttua ollaan jo aivan eri tilanteessa, poutanen jatkaa. uudet suunnittelumenetelmät muuttavat valaistussuunnittelutiimien osaamisvaatimuksia. – Valaistusasiantuntijoiden täytyy osata sisäistää ohjelmoinnin tuomat mahdollisuudet, esittää toiveita sekä työskennellä koodarien kanssa. Meidän 11 hengen tiimissä on viisi koodaria, poutanen valottaa. uutta POtkua suunnIttelukOkOuksIIn helsingin Laajasaloon johtavan raitiotieyhtey den, kruunusiltojen, suunnittelussa hyödyn netään unitypelimoottorilla rakennettua vir tuaalimallia. – kruunuvuorensilta on kohteena haas tava: suojellussa luonnonmaisemassa kulkeva 1,2 kilometriä pitkä silta, jolla pikaraitiovaunujen lisäksi kulkevat kävelijät ja pyöräilijät. Virtuaali malli on oiva työkalu suunnitteluvalintojen teke misessä, kun kehitämme sillan kaiteisiin integ roitua valaistusta. haluamme myös kunnioittaa pimeyttä liikenteen mukaan säätyvän valaistuk sen avulla, jolloin virtuaalimalli on paras tapa tuoda esille valon eläminen, sanoo pia salmi. unitymallissa kruunusiltojen valaistuksen voi kokea Oculus rift lasien ja peliohjaimen avulla ja ympäristöä pääsee tarkastelemaan mereltä käsin, kävellen tai vaikkapa liikkuvassa raitiovaunussa istuen. Malli toimii myös esittely materiaalina internetissä ilman virtuaalilaseja. kruunusillathankkeessa katu ja siltasuunni kruunusillathankkeessa hyödynnetään unitypelimoot torilla rakennettua mallia, joka soveltuu sekä valaistuksen visualisointiin että sen kokemiseen virtuaalilasien avulla. Visualisointikuva: kruunusillat, helsingin kaupunki, Wsp, knight Architects telmien ajantasainen tietomalliaineisto siirtyy automaattisesti virtuaalimalliin. Virtuaalimallit palvelevat niin suunnittelun ideointia, ongelmanratkaisua, vuorovaikutusta ja esittelyä kuin käyttäjäkokemusten keräämistä. salmi uskoo, että niistä on suuri apu myös alli anssihankkeiden Big room työskentelyssä. – Vantaan Aviapoliksen aukion suunnitte lussa koko alue ympäristöineen mallinnettiin. kokouksissa liikuimme virtuaalisesti suunnittelu kohteessa ja pystyimme katsomaan aluetta eri suunnista. se teki asioista hyvin konkreettisia, salmi toteaa. tamPereen taIvaan yllä kaupunkisuunnittelu omaksuu väistämättä yhä enemmän asioita pelimaailmasta, jossa liikkuvat isot rahat. edelläkävijä suomessa on tampere, jonka kaikki rakennukset on tuotu unitypelimoottoriin. – Lähtötietoina oli iso rakennusmassa, johon olemme saaneet päivityksiä arkkitehti toimistoilta. tarkennamme mallia kantakar