Muoto ja laatu säilyy – tekniikka muuttuu Uudet LED -pallovalaisimet Satiinimatta lasikupu ja metallirunko • 4 kokoluokkaa Ø 250 – 400 mm • 4 teholuokkaa LED 12,0W – 35,7W • 4 viimeistelyvaihtoehtoa, valkoinen, ruostumaton teräs, kromi ja messinki • putkitai johtoripustuksella • LED värivaihtoehdot 3000K ja 4000K • DALI ohjattavat Uusi PRIMA mallisto LED seinä – ja kattovalaisimet Satiinimatta lasikupu ja metallirunko • 2 kokoluokkaa Ø 250 ja 350 mm • 4 teholuokkaa LED 8,7W – 27,8W • 3 kehysrengasvaihtoehtoa, valkoinen, hopea ja palladium lisätarvikkeina • LED värivaihtoehdot 3000K ja 2700K • Valinnaisesti myös DALI ohjattavana tai liiketunnistimella varustettuna Vuosi 1965 150 W 2160 lm 1000 h Vuosi 1985 32 W 2400 lm 6000 h Vuosi 2015 LED 17,4 W 2320 lm 50 000 h
E ERCO on ajatellut toimistovalaistuksen uudella tavalla LEDillä varustettu Skim Downlight on parempi kuin lineaarivalaisin. Skim tuottaa epätavallisen häikäisemätöntä valoa ja antaa toimistoon normienmukaisen ja erittäin energiatehokkaan valaistuksen. Vain 182 mm:n halkaisijan ansiosta tämä edullinen valaisin on integroitavissa kattoon helposti ja tilaa säästävästi. Täydellinen valo taloudellisesti laskettuna. www.erco.com/skim
Monix Slim LED Europroof LED Erinomainen valotehokkuus. Neljä pituutta; 600, 900, 1200 ja 1500mm Häikäisyä estävä opaalikupu Valovirrat 2800-7600 lm Markkinoiden paras nyt LED -versiona! Kaksi pituutta; 1283 ja 1583mm Kaksi leveyttä; 111 ja 168mm Valovirrat 3400-8000 lm Vahva tekijä Suomen ammattilaismarkkinoille. Enston ja Alppiluxin valaistus myynti Suomessa keskitetään 1.6.2015 alkaen Ensto Lightingiin. Syntyy vahva valaistuksen ammattilainen, joka tarjoaa kumppaneilleen laajan ja uudistuvan tuotteiston, kattavan valaistuksen erityisosaamisen ja parhaan luotettavuuden. Me pidämme mitä lupaamme, oli kyse sitten tuotteista tai niiden toimituksista. Kesäkuusta alkaen Sinua palvelee Ensto Lighting. Tuoteja yhteystietomme löytyvät www.alppilux.fi Energiansäästöä uusilla valotehokkailla valaisimilla Viimeisin tekniikka, huippuluokan valotehokkuus ja erinomainen asennettavuus! Uusilla, monipuolisilla Alppilux LED -teollisuusvalaisimilla ratkaiset valaistustarpeet marketeista pysäköintihalleihin, kellaritiloista logistiikkakeskuksiin. IP44 IP65 Huippuluokan valotehokkuus, jopa 140 lm/W. Kattavat valovirtavaihtoehdot 5500-20 000 lm Yksittäisja ramppimallit Laajaja keskisäteilevä optiikka IP44 Tino G2 LED
ajankohtaista 12 Maantieja rautatiealueiden valaistuksen suunnitteluohje uudistettiin 20 valaistussuunnittelun tehtäväluettelo julkaistu rakennustiedon rt-korttina suunnittelu 26 valaistussuunnittelijan ammattikuvasta 34 jääkiekkohallien kenttävalaistuksen yhteiset pelisäännöt 36 Museovalaistus murroksessa – uusi tekniikka käyttöön taiteen ehdoilla projektit 8 strandlykkjan levähdyspaikkojen valaistus 40 didrichsenin taidemuseon valaistus uuteen aikakauteen kulttuuri ja tiede 30 led, oled ja laser – ovatko tässä huomisen valonlähteet? Vakiopalstat 7 valokeilassa 44 valonvälähdyksiä 48 projektiuutisia 54 tuoteuutisia 59 valotapahtumia 12 30 36 8 1/2 01 5
Aura Lunaria Pro Pendulum Lunaria tuoteperhe laajenee jälleen. Ripustusversio Lunaria Pro antaa häikäisemättömän valaistuksen. • UGR on < 19. • Valaisimen korkeus on vain 11,3 mm. Pituus 1195 mm ja leveys 295 mm. • Ripustusvalaisimen kehys on valkoinen. • Alavalon osuus on 40 % ja ylävalon 60 %. • Vaijereiden korkeus on helposti säädettävissä ja valaisin itsessään helppo asentaa. • Lunaria Pro toimitetaan aina DALI-liitäntälaitteella. AuraLightOy•+358(09)8553640•myynti@auralight.fi
Aura Lunaria Pro Pendulum Lunaria tuoteperhe laajenee jälleen. Ripustusversio Lunaria Pro antaa häikäisemättömän valaistuksen. • UGR on < 19. • Valaisimen korkeus on vain 11,3 mm. Pituus 1195 mm ja leveys 295 mm. • Ripustusvalaisimen kehys on valkoinen. • Alavalon osuus on 40 % ja ylävalon 60 %. • Vaijereiden korkeus on helposti säädettävissä ja valaisin itsessään helppo asentaa. • Lunaria Pro toimitetaan aina DALI-liitäntälaitteella. AuraLightOy•+358(09)8553640•myynti@auralight.fi 7 Valo 1/2015 kaksi puolta. Älykäs valaistuslaite näet kuluttaa energiaa myös silloin, kun se ei valaise mitään. tähän lepokulutukseen on jatkossa kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. hyvää kesää ja antoisia lukuhetkiä lehtemme parissa! tapio kallasjoki, puheenjohtaja suomen Valoteknillinen seura ry p.s. tykkään itse enemmän auringonpaisteesta kuin pilvipalveluista. valokeilassa Valonlähteiden valotehokkuus on parantunut nopeasti. Merkittävänä vaikuttajana tähän ovat olleet euroopan unionin toimenpiteet, joilla on poistettu energiatehokkuudeltaan huonoja tuotteita markkinoilta. Viimeisin kielto astui voimaan 13.4.2015, jolloin elohopealamppujen markkinoille saattaminen loppui. Vaikka asia on ollut tiedossa jo kuusi vuotta, näyttää se silti tulevan monelle liian äkkiä. seuraavaksi kielto koskee kirkkaita halogeenilamppuja. niiden osalta aikataulua ollaan kuitenkin siirtämässä myöhemmäksi, koska leditekniikalla ei ole vielä pystytty toteuttamaan riittävän hyviä korvaavia valonlähteitä. Valonlähteet ovat siis muuttuneet energiatehokkaiksi. siksi huomio onkin nyt kääntymässä siihen, miten niitä käytetään. seuraavat suuret säästöt ovat saavutettavissa älykkäällä valaistuksen ohjauksella. uudisasennuksissa älykkäiden ohjausjärjestelmien toteuttaminen onnistuu, koska ohjauskaapelointi pystytään toteuttamaan rakentamisen yhteydessä. sen sijaan olemassa olevissa kohteissa tilanne on hankalampi. uudet langattomat ohjaustavat ovat kuitenkin tarjoamassa myös tähän ratkaisuja. hypetyskäyrän huipulla on tällä hetkellä esineiden internet – äly tulee valaisimiin ja lamppuihin. jatkossa ei puhelimesta enää etsitäkään musiikkia tai keskustelukanavaa vaan valonlähteitä. puhelimen tai muun langattoman ohjauslaitteen avulla valon määrää ja värisävyä voidaan muunnella tilanteeseen sopivaksi ja tarvittaessa myös säästää energiaa. kolikolla on kuitenkin aina älykästä valoa kannen kuva: tomasz Majewski Valo on valaistusalan erikoisammattilehti sähköja valaistussuunnittelijoille, arkkitehdeille, sisustusarkkitehdeille, sähköurakoitsijoille, sähkölaitosten sekä liikenneviraston ja elY-keskuksien valaistuksen hankinnasta ja käytöstä vastaaville henkilöille sekä muille valaistusalalla toimiville. lehti on luettavissa myös verkossa osoitteessa www.valosto.com sekä lehtiluukku-sovelluksella (ipad, iphone, android). julkaisija: suomen Valoteknillinen seura ry www.valosto.com päätoimittaja: tapio kallasjoki tapio.kallasjoki@metropolia.fi toimituspäällikkö: Markku Varsila toimitussihteeri: tiia-Maarit loisa tiia.loisa@valosto.com jakelu ja osoitteenmuutokset: suomen Valoteknillinen seura ry särkiniementie 3 00210 helsinki heikki.harkonen@valosto.com toimitusneuvosto: tapio kallasjoki (pj), pasi jokinen, riku järvelä, risto linnapuomi, Marjukka puolakka, erkki rousku ulkoasu: petri Vuorio, eteinen Visual design painopaikka: lönnberg painot oy issn 1237-3907
8 Valo 1/2015 Strandlykkjan levähdyspaikkojen valaistus teksti: ola Muttilainen, tehomet oy kuvat: tomasz Majewski dekoratiivisen valaistuksen rooli on kasvanut jo vuosikymmenten ajan kaupunki ympäristöissä, mutta myös infrahankkeiden viehättävyyteen on alettu panostaa entistä enemmän. yhtenä skandinaavisena esimerkkinä tästä ovat viime joulukuussa avatut, noin 70 km oslosta pohjoiseen e6-valtatien varrelle rakennetut levähdyspaikat, jotka saavat matkaajan ihastelemaan maisemia kenties hetken pidempään.
9 Valo 1/2015 tienkäyttäjä osuu usein toinen toistaan kauhtuneemmille levähdyspaikoille, joilta hyvällä onnella voi löytää parhaat päivänsä jo ohittaneen ulkovessan. strandlykkjassa tilanne on toisin. kirkkaanpunaiset, kuin tieteiselokuvan lavasteista poimitut, iglua muistuttavat möykyt paljastuvat siisteiksi ja viihtyisiksi mukavuuslaitoksiksi. levähdyspaikkojen ja tien välisen vallin päälle on asennettu massiiviset puupylväät, jotka muodostavat jo itsessään projektin tarkoituksena on tarjota tienkäyttäjälle paitsi mieltä virkeänä pitäviä virikkeitä oikeantaajuisina annoksina, myös parantaa liikenneturvallisuutta ja helpottaa tienkäyttäjän ennakointia tunneleiden, siltojen ja vuoristoisen maaston rytmittämällä Gardermoen–Biri-tieosuudella. sadan kilometrin tuntinopeudella optimaalisen virikevälin on arvioitu olevan viisi kilometriä. Virikkeiden ei tietenkään tarvitse, eivätkä ne voikaan, olla samaa tyyppiä tai keskenään täysin samanlaisia. ne voivat olla siltoja, tunneleita tai vaikkapa valotaideteoksia. kuljettajan vireystilan kannalta on edullista, että nämä virikkeet tulevat alitajuisesti tunnistetuiksi ja niiden rytmi pitää yllä vireystilaa. tämä tarve korostuu erityisesti pimeään vuodenaikaan. levähdysalueiden valaistussuunnittelussa kiinnitettiin erityistä huomiota väylien hyvään häikäisemättömään valaistukseen, viihtyisyyden korostamiseen houkuttelevan valaistuksen avulla sekä keski alueen raskaan liikenteen pysäköintialueen matalampaan valaistusintensiteettiin, jolla taataan ammattilaisille rauhallisempi lepohetki ilman ylenpalttista kirkkautta. valaistusratkaisut hallitsevimpina elementteinä levähdyspaikkojen reunoilla seisovat järeät 12-metriset puupylväät. näihin on asennettu levähdyspaikan valaistukseen tarkoitetut ledikohdevalaisimet sekä dMX-ohjatut ledimatriisivalaisimet, joilla toteutetaan yksinkertainen, mutta oivaltava efektivalaistus. koska valaisimet on asennettu käytännössä kokonaan poikkileikkaukseltaan 420 × 420 mm mittaisten puupylväiden sisään, tekninen ratkaisu oli varsin haasteellinen. Valaistussuunnittelijan visiona oli upottaa jokaiseen pylvääseen kymmenen peililasi-ikkunaa, jotka valaistaan taustapuolelta ledimatriisivalaisimilla. koska varsinainen valaistus haukkasi syvyyssuunnassa leijonanosan rungon poikkileikkauksesta, efektivalaistuksen etäisyys peililasipinnasta muodostui hyvin kriittiseksi, sillä valonjakoalueen tasaisuus diffuusorimuovin käytöstä huolimatta vaati riittävän etäisyyden peilipinnasta. lopulta monumentin, sillä jokainen niistä on kallistettu yksilölliseen kulmaan viuhkan muotoon. pylväiden muodostama kokonaisuus mukailee samalla vuonon ja vuoren välissä mutkittelevaa valtatietä. suunnittelun lähtökohdat strandlykkjan levähdyspaikat ovat osa norjan tiehallinnon laajempaa valaistusprojektia, jota ÅF lighting on työstänyt vuodesta 2008 alkaen. tarkkaan suunniteltu valaistus luo turvallisuutta kulkemiseen, rauhoittaa levähtäjän nokosilleen ja korostaa alueen arkkitehtonisia yksityiskohtia.
10 Valo 1/2015 12-metriset puupylväät on asennettu kukin eri astekulmaan muodostaen valtavan, mutta ilmavan, viuhkan levähdyspaikan ja valtatien väliin.
11 Valo 1/2015 ratkaisevat viimeiset millit saatiin käyttöön asentamalla ledimatriisivalaisin räätälöityyn ohutlevyrakenteeseen, joka mahdollistaa samalla koko elementin vaihdon esimerkiksi vikatilanteessa. hämärän aikaan efektivalaistuksessa toistuu toisaalta tienkäyttäjien rytmi, toisaalta teosta matkan päästä havainnoiville tehostevalaistusikkunoihin luotu illuusio vuorten yllä kulkevasta yöttömän yön auringosta. päiväsaikaan kolmen metrin matkalle asennetut peililasit välkehtivät kilpaa viereisen vuonon laineiden kanssa. pylväsrakenteissa tähdättiin kohti pitkää elinkaarta ja maksimaalista huoltoväliä huomioiden asennuspaikan vaativat olosuhteet. tilaaja halusi materiaalivalinnoissaan ottaa huomioon muun muassa meriveden läheisyyden ja vilkkaasti liikennöidyn väylän aiheuttamat rasitukset. puupylväiden osalta pidemmän huoltovälin takaamiseksi raaka-aineeksi valikoitui vesilasikyllästeinen lujuuslajiteltu liimapuumateriaali. Myös pylväiden teräsosat kuumasinkittiin ja maalattiin rankimman standardissa määritellyn ympäristörasitusluokan vaatimusten mukaan. osa alueen yleisvalaistuksesta toteutettiin ledikohdevalaisimilla, jotka asennettiin kuusi metriä korkeisiin, harjatusta ruostumattomasta teräksestä valmistettuihin pylväisiin. osaan näistä pylväistä asennettiin myös punasävyiset ledivalaisimet korostamaan mukavuuslaitosten kirkkaanpunaista sävyä. asennus asennuspaikan sijainti vilkkaasti liikennöidyn, rakennusvaiheessa olevan valtatien varrella sekä puupylväiden lähes tonnin kappalepaino asettivat asennuksen helppoudelle lisävaatimuksia. Valaisimet esiasennettiin kaapelointeineen pylväsrakenteisiin jo tehtaalla suomessa strandlykkjan levähdyspaikat rakennuttaja: statens vegvesen valaistusja valaisinsuunnittelu: ÅF lighting, Morten jensen ja eli janne sauar perustussuunnittelu: høyer Finseth as efektivalaistuksen ohjelmointi: sun effects oy, riku sourama sähköurakointi: innlandet elektro as valaisimien esiasennukset ja kaapelointi: VVs-sähkö oy projektikoordinointi ja kokonaistoimitus: stolper as, henning holmøy valaisimet: erCo powercast led, erCo Beamer led, sill led projector 140rt, traxon dot Xl-9 rGB valaisinpylväät: tehomet oy:n rst-pylväät sekä erikoispuupylväät Q-treat-käsittelyllä alueja matriisivalaisimien asennus vaati lukuisia erikoisratkaisuja myös ilmankierron ja kondenssiveden huomioi miseksi. peililasit matriisivalaisimien edessä korostavat rakenteiden luonnetta myös päiväsaikaan. ja rakenteet lastattiin rekkaan asennusjärjestyksessä, jolloin kuljetuksen saapuessa perille urakoitsijan tarvitsi ainoastaan pystyttää pylväät perustuksiin, kytkeä virtasyötöt ja ohjaussignaalikaapelit sekä suorittaa valaisimien tarkempi suuntaus. itse asennus saatiin näin tehtyä kahdelle levähdyspaikalle runsaan kahden työpäivän aikana.
12 Valo 1/2015 liikenneviraston uudistettu julkaisu on neljäs painos tievalaistuksen uudenaikaisessa ohjesarjassa, joka alkoi vuonna 1983. kansallisia ohjeita on tarkistettu eurooppalaisten standardien tahdissa, joita on muutettu perusteellisesti noin kymmenen vuoden välein. uusitun ohjeen perusrakenne on samanlainen kuin vuoden 2006 painoksessa. yksityiskohtia on päivitetty ja lisätty, ja rautatiealueet on siirretty samaan teokseen. suomalainen ohje kestää kansainvälisen vertailun. Maantieja rautatiealueiden Valaistuksen suunnitteluohje uudistettiin teksti: pentti hautala, Mika saari ja aleksanteri ekrias, liCon-at oy
13 Valo 1/2015 tievalaistuksen tarve Maanteillä on osuuksia, jotka valaistaan aina sijaintinsa perusteella. perinteellinen käytäntö jatkuu, ja valaistus rakennetaan liikennemäärästä riippumatta tyypillisesti seuraavissa tapauksissa: maantiet taajamissa, tunnelit, raja-asemat, avattavat sillat, lossija lauttalaiturit. liikennetaloudellisesti kannattavan tievalaistuksen aikaansaamiseksi tarvitaan taulukon 1 mukaiset liikennemäärät. laskentaperusteet on tarkistettu. hyötykustannussuhde h/k = 1, onnettomuusasteet ovat entistä varmemmat, energian hintana on käytetty 0,13 €/kWh ja sen vuotuisena kasvuna 6 %. tievalaistuksen ajoittainen vähentäMinen ohjeessa tievalaistuksen ajoittaisen vähentämisen menetelmät, keinot ja ohjaustavat on tarkistettu. uudet menetelmät pohjautuvat päivityksessä olevan tievalaistuksen suunnittelua ohjaavan standardin en 13201 tuleviin muutoksiin sekä kansainvälisen valaistuskomission Cie:n tekniseen raporttiin Cie 115:2010 ”lighting of roads for motor and pedestrian traffic”. lähtökohtana on, että kaikkien uusien valaistusasennuksien tulee olla himmennettäviä. tämä vaatimus on ollut liikennevirastolla käytössä jo vuodesta 2009. ohjeessa tievalaistuksen himmentäminen suositellaan toteutettavaksi valaistusluokkien avulla 1tai 2-portaisena siten, että valaistusluokkaa pudotetaan korkeintaan kahdella. taulukossa 2 on esitetty esimerkit eri valaistusluokkien ohjausportaista. purkauslamppuvalaisimien ohjaus toteutetaan yleensä 1-portaisena. Maanteillä himmennys toteutetaan yleensä ennakkoon ohjatulla kello ajastimella arkipäivän keskimääräisen tuntiliikenteen vaihtelun mukaan, ks. kuva 1. ohjaus voidaan toteuttaa myös reaaliaikaisesti mitattujen liikennemäärätietojen perusteella. Älykäs ohjaus vaihtaa muuttuvan tievalaistuksen luminanssia automaattisesti ottaen huomioon vallitsevat liikenneja tieolot, tienpinnan ominaisuudet ja olotilan sekä valonlähteiden valovirran. prototyyppi asennettiin vuonna 2005, ja se toimii edelleen. tuotepaketiksi kehittynyt ratkaisu on nähtävissä uusimmilla moottoriteillä. ohjeessa on annettu suositukset myös esim. vakiovalovirran käytölle. tieluokka keskimääräinen vuorokausiliikenne (kvl), ajoneuvoa/d kaksiajorataiset valtaja kantatiet Moottoritie 40 000 nelikaistainen keskialueellinen tie tasoliittymin 20 000 nelikaistainen keskikaiteellinen tie 34 000 keskikaiteellinen ohituskaistatie 23 000 yksiajorataiset tiet liittymätiheys (kpl/km) * 2 5 Valtaja kantatie 7 000 3 000 seutuja yhdystie 2 500 1 500 * ei sisällä maatalousliittymiä. taulukko 1. liikennetaloudellisesti kannattavan tievalaistuksen liikennemäärät. liikennemääränä käytetään 10 vuoden kuluttua vallitsevaa ennustettua liikennemäärää. taulukko 2. Valaistuksen ajoittainen vähentäminen valaistusluokkien avulla 2-portaisella ohjaustavalla. 1-portaisessa himmennyksessä suluissa olevia väliportaita ei käytetä. valaistusluokka Muuttuva valaistus jäljelle jäävä keskimääräinen luminanssi % M1 (al1) M1 – (M2) – M3 – (M2) – M1 100 – (75) – 50 – (75) – 100 M2 (al2) M2 – (M3) – M4 – (M3) – M2 100 – (70) – 50 – (70) – 100 M3a (al3) M3 – (M4) – M5 – (M4) – M3 100 – (75) – 50 – (75) – 100 M3b (al4a) M3 – (M4) – M5 – (M4) – M3 100 – (75) – 50 – (75) – 100 M4 (al4b) M4 – (M5) – M6 – (M5) – M4 100 – (70) – 40 – (70) – 100 M5 (al5) M5 – (M6) – p5 – (M6) – M5 100 – (60) – 40 – (60) – 100 M6 M6 – p6 – M6 100 – 50 – 100 valaistusluokka Muuttuva valaistus jäljelle jäävä keskimääräinen valaistusvoimakkuus % p1 (k1) p1 – (p2) – p3 – (p2) – p1 100 – (70) – 50 – (70) – 100 p2 (k2) p2 – (p3) – p4 – (p3) – p2 100 – (75) – 50 – (75) – 100 p3 (k3) p3 – (p4) – p5 – (p4) – p3 100 – (70) – 40 – (70) – 100 p4 (k4) p4 – (p5) – p6 – (p5) – p4 100 – (60) – 40 – (60) – 100 kuva 1. esimerkki 2-portaisesta ohjaustavasta tuntiliikenteen vaihtelun mukaan Vt 1 palojärvi, 8.10.2013. himmennyksen rajat ovat 3 % (sininen katkoviiva) ja 1 % (punainen katkoviiva) keskimääräisestä vuorokausiliikenteestä. Muuttuva valaistus M3a – M4 – M5 – M4 – M3a. 11,0 % 10,0 % 9,0 % 8,0 % 7,0 % 6,0 % 5,0 % 4,0 % 3,0 % 2,0 % 1,0 % 0,0 % 00–01 01–02 02–03 03–04 04–05 05–06 06–07 07–08 08–09 09–10 10–11 11–12 12–13 13–14 14–15 15–16 16–17 17–18 18–19 19–20 20–21 21–22 22–23 23–00 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % % Osuus keskimääräisestä vuorokausiliikenteestä Sammutus klo 7.08 Sytytys klo 19.06 Keskimääräinen luminanssi
14 Valo 1/2015 uudet valaistusluokat ohjeen valaistusluokkien tunnukset ja arvot on tarkistettu päivityksessä olevan standardin en 13201-2 mukaisiksi. kaikille tutuksi tulleista al-, aeja k-luokista ollaan nyt luopumassa, ja tilalle tulevat MCja p-luokat, taulukot 3–5. ohjeen päivityksen yhteydessä valaistusluokkien tunnukset päätettiin muuttaa standardia vastaaviksi helpottamaan valaistusluokkien vertailtavuutta sekä vähentämään yleistä sekaannusta alalla. ohjeessa vanhat valaistusluokat on esitetty suluissa taulukoiden yhteydessä helpottamaan siirtymävaihetta. Valaistusluokkien valaistusteknillisten vaatimusten muutokset ovat melko vähäiset. nämä ovat • uusi valaistusluokka M6 • valaistusluokan M5 yleistasaisuuden pieneneminen arvoon 0,35 • ympäristön valaistuksen suhdeluvun sr muuttuminen vierialueen valaistuksen suhdeluvuksi rei ja samalla suhdeluvun laskentatavan ja vaatimusten muuttuminen • valaistusluokkien p1, p2 ja p6 minimiarvon pieneneminen arvoihin 3, 2 ja 0,4 lx. valaistusluokan valinta Valaistusluokan valintamenetelmää on täsmennetty teknillisen raportin Cen/tr 13201-1 perusteella. Valaistusluokka riippuu liikenteen, tien ja ympäristön ominaisuuksista sekä ajosuorituksen vaikeusasteesta. tavoitteena on oikea, tarvetta vastaava ja ylimitoitusta välttävä luokka. taulukossa 6 on esimerkkinä kokemukseen perustuvat tyypillisimmät maanteiden valaistusluokat. tarkempaa tarkastelua edellyttävissä tapauksissa apuna käytetään taulukkoa 7, jossa on esimerkkinä yksiajoratainen valtatie. Muut kohteet, kuten taajamatiet, liittymät, jalankulkuja pyörätiet sekä palvelualueet yms., löytyvät ohjeesta samalla tavalla esitettyinä. valaistusluokka kuivan ja märän ajoradan luminanssi esto häikäisy vierialueen valaistus kuiva Märkä kuiva lm cd/m2, min. uo min. ul min. uow min. fti %, maks. rei min. M1 (al1) 2,00 0,40 0,60 0,15 10 0,40 M2 (al2) 1,50 0,40 0,60 0,15 10 0,40 M3a (al3) 1,00 0,40 0,60 0,15 15 0,40 M3b (al4a) 1,00 0,40 0,40 0,15 15 0,40 M4 (al4b) 0,75 0,40 0,40 0,15 15 0,40 M5 (al5) 0,50 0,35 0,40 0,15 15 0,40 M6 0,30 0,35 0,40 0,15 15 0,40 taulukko 3. M-luokat. suluissa on esitetty vuoden 2006 valaistusohjeen vastaavat al-luokat. valaistusluokka vaakatason valaistusvoimakkuus ehm lx, min. uo min. C0 (ae0) 50 0,40 C1 (ae1) 30 0,40 C2 (ae2) 20,0 0,40 C3 (ae3) 15,0 0,40 C4 (ae4) 10,0 0,40 C5 (ae5) 7,50 0,40 taulukko 4. C-luokat. suluissa on esitetty vuoden 2006 valaistusohjeen vastaavat ae-luokat. valaistusluokka vaakatason valaistusvoimakkuus ehm 1) lx, min. eh lx, min. p1 (k1) 15,0 3,00 p2 (k2) 10,0 2,00 p3 (k3) 7,50 1,50 p4 (k4) 5,00 1,00 p5 (k5) 3,00 0,60 p6 (k6) 2,00 0,40 1) riittävän tasaisuuden takaamiseksi hankekohtainen keskiarvo ei saa ylittää 1,5-kertaista luokan edellyttämää keskiarvon minimiä. taulukko 5. p-luokat. suluissa on esitetty vuoden 2006 valaistusohjeen vastaavat k-luokat. tieluokka valaistusluokka kaksiajorataiset valtaja kantatiet nelikaistainen keskialueellinen tai keskikaiteellinen moottoritie taajamassa (ohitai läpikulkutie) M2 Maaseudulla M3a keskikaiteellinen ohituskaistatie Maaseudulla M3b nelikaistainen keskialueellinen tie taajamassa (ohitai läpikulkutie) M2 Maaseudulla M3a kaksikaistainen keskikaiteellinen tie Maaseudulla M3b yksiajorataiset tiet Valtaja kantatiet M3b seutuja yhdystiet M4 taulukko 6. Maanteiden valaistusluokat. parametri vaihtoehdot kuvaus painoarvo vw valittu suunnittelunopeus tai nopeus rajoitus hyvin suuri 120 km/h 2 suuri 80, 100 km/h 1 1 kohtalainen 60 km/h pieni 50 km/h –1 hyvin pieni 30, 40 km/h –2 liikennemäärä kohteen keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä (kVl) suuri kVl ? 12 000 1 kohtalainen 4 000 ? kVl < 12 000 pieni kVl < 4 000 –1 liikenteen koostumus sekaliikenne, suuri osa kevytliikennettä pyöräilijät, jalankulkijat, pysäköidyt ajoneuvot 2 sekaliikenne 1 1 Vain moottoriajoneuvoja erilliset ajoradat ei 1 1 kyllä liittymätiheys tasoliittymiä/km a) eritasoliittymät, risteyssiltojen välimatka, km suuri 5 < 3 1 kohtalainen 2 ? 3 ympäristön b) valoisuus Valoisa taajama 1 pimeä Maaseutu ajosuoritus c) Vaikea 1 normaali ? 3 a) ei sisällä maatalousliittymiä. b) Ympäristö on valoisa, jos tien ulkopuolelta tulee häiriövaloa esim. liikkeiden ikkunoista, toisista tietai katuvalaistuksista, huoltoasemilta, pysäköintialueilta, urheilukentiltä, julkisivuvalaistuksista, mainosvaloista, valotaideteoksista yms., katujen tapauksessa esim. keskusta-alueet. c) ajosuoritus pitää sisällään seuraavat toiminnot: ajoneuvon laitteiden hallinta, turvallisen nopeuden ja ajolinjan hallinta sekä reitin suunnittelu ja opastuksen hyväksikäyttö. taulukko 7. M-valaistusluokan valintaparametrit. esimerkkinä yksiajoratainen valtatie. M = 6 – 3 = M3 (M3b)
Downlightit myös vaativiin kohteisiin Philipsin downlight-tuoteperheet tarjoavat energiatehokkaan ratkaisun kaikkiin kohteisiin. Mallistossa on monipuolinen valikoima tehoja, optiikoita ja lisävarusteita sekä kiinteitä ja suunnattavia valaisinmalleja valon säädöllä tai ilman. LuxSpace www.philips.fi/lighting GreenSpace Shield_White_2013 Version 1.1 – 25 October 2013
MELTRON TIEJA KATUVALAISINJÄRJESTELMÄ Valaistuksen edistyksellisintä poikkitieteellistä teknologiaa ja tekniikkaa – sinun turvallisuutesi tähden! meltron.fi autoliikennetunnelit tunnelit ovat tulleet pysyvästi tien osaksi. niiden valaistus poikkeaa avoimen tien käsittelystä. turvallisuuden vähimmäisvaatimukset on säädetty euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/54/eY. nämä sitovat määräykset koskevat ten-tieverkon yli 500 m pitkiä tunneleita. Muihin tunneleihin menettelyä käytetään liikenneviraston määrittelemällä tavalla. pitkän tunnelin valaistuksen pääosat on määritelty entistä tarkemmin. nämä ovat: normaalivalaistus • päivävalaistus, jolla on ulkopuolisesta luonnonvalosta riippuvat korkeat luminanssiarvot sisäänajo-osuudella (kynnysja siirtymäalueet). • Yövalaistus hiljaisen liikenteen aikana tunnelin koko pituudella. turvavalaistus • Varavalaistus on osa päivävalaistuksesta, jolla tuotetaan vähimmäisluminanssi sähkökatkoksen aikana niin, että normaaliliikenne voi jatkua. • evakuointivalaistuksella autetaan onnettomuustilanteissa – esimerkiksi tulipalon aikana savun peittäessä päävalaisimet – tunnelin käyttäjiä poistumaan jalkaisin. Vuoden 2006 tievalaistuksen suunnitteluohjeessa mainittua tunneliputkessa olevaa poistumiskäytävää ei tarvita. normaalija varavalaistuksen vallitessa pientareilla on riittävästi valoa esimerkiksi hätäpuhelimeen menevälle jalankulkijalle. evakuointivalaistuksen aikana koko ajorata muuttuu jalankulkualueeksi. tähän mennessä rakennettujen tunneleiden evakuointivalaistus ei täytä uuden ohjeen vaatimuksia. poistumisopasteiden lisävalaisimia on kehitettävä. L20 Tunnelin pituus Suuaukko Ulostulo Luminanssi Lähestymisalue Siirtymäalue Kynnysalue Sisäalue Ulostuloalue Poistumisalue Ajosuunta Lth Ltr Lin Lout pitkän tunnelin valaistuksen alueet ovat kuvan 2 mukaiset. lyhyen tunnelin valaistusta koskeva kohta on uusittu kokonaan. tunneli on lyhyt, kun sen ulostuloaukko on osittain näkyvissä ennen sisäänajosuuaukkoa. Valaistustarve riippuu siitä, kuinka suuren osan ulostuloaukko muodostaa mustan kehyksen määrittelemästä alueesta. Mitä suurempi osuus, sitä useammin kohteet erottuvat ulkopuolella olevaa vaaleampaa tienpintaa vasten. Valaistuksen päätehtävä on mahdollistaa edellä menevän ajoneuvon ja ajosuoritustilanteen havaitseminen – ei pienten kohteiden – jolloin puolet pitkän tunnelin päivävalaistuksesta on perusteltua. lähes kaikissa tähän mennessä rakennetuissa lyhyissä tunneleissa poltetaan turhan takia valoja päivällä. kuva 2. tunnelivalaistuksen alueet. pimeällä, kun kynnysja siirtymäaluetta ei tarvita, sisäalue kattaa koko tunnelin osuuden.
MELTRON TIEJA KATUVALAISINJÄRJESTELMÄ Valaistuksen edistyksellisintä poikkitieteellistä teknologiaa ja tekniikkaa – sinun turvallisuutesi tähden! meltron.fi VALAISEE KOTISI Cariitti Shop Kauppakeskus Viisari Martinkyläntie 47, Vantaa (09) 2219 040, myynti@cariitti.com www.cariitti.com 5 10 15 20 25 30 vuotta € Rakennuskustannukset Energiakustannukset Kunnossapitokustannukset 5 10 15 20 25 30 vuotta € Rakennuskustannukset Energiakustannukset Kunnossapitokustannukset valaistuksen suunnittelu julkaisussa valaistuksen suunnittelua on pyritty ohjeistamaan ja helpottamaan niin, että liikennevirastolle tuotettujen valaistussuunnitelmien laatu sekä sisältö olisivat mahdollisimman yhtenäiset. ohjeen suunnitelmia koskevaa lukua on laajennettu ja päivitetty vastaamaan yleisiä tien suunnittelun ohjeita. lisäksi ohjeen liitteiksi on lisätty mallisuunnitelmat. ohjeessa on myös opastettu valaistusratkaisun valintaa sekä päivitetty esimerkit eriluokkaisilla teillä tyypillisesti käytettävistä valaistustyypeistä ja asennuskorkeuksista. lisäksi on selkeytetty ja täydennetty yleisiä valaistusperiaatteita mm. liittymien, suojateiden, satama-alueiden ja laitureiden sekä erikoiskuljetusreittien osalta. Valaistuslaitteiden valintaa on selkeytetty ja täydennetty. Valaistustekniikan osalta päivitysten painopisteenä on ollut ledivalaistus. pylväsja jalustatyyppien valintamenetelmä on uusittu, ja siihen liittyen on julkaistu excel-työkalu: ”pylväiden ja jalustojen yhteensovitustaulukko”. Valaistusteknillisiä laskentoja ja valaistuksen kunnossapitoa helpottamaan on tehty oma erillinen lukunsa alenemakertoimen valinnasta. taloudellisuuslaskelMat ja kustannusvertailut eräs ohjeen päivityksen painopisteistä on ollut taloudellisuuslaskelmien selkeyttäminen ja päivittäminen vastaamaan paremmin valaistusalan kehitystä. ulkovalaistuksessa valaistusratkaisujen valinnasta on tullut monimutkaisempaa, koska ledituotteiden elinkaaret ainakin osittain poikkeavat purkauslamppuvalaisimien elinkaarista (kuvat 3 ja 4). suunnittelijan vastuu on lisääntynyt, ja suunnittelijan tulee keskittyä entistä enemmän parhaiten kohteeseen soveltuvien kokonaistaloudellisten ratkaisujen etsimiseen. tämän takia ohjeessa olevia menetelmiä kustannusten laskentaan ja vertailuun on pyritty ohjeistamaan tehokkaammin. lisäksi sähkön kokonaishinta, tarkasteluajanjakson pituus sekä kasvuennusteet ja laskentakorot on päivitetty. lopuksi ohjeeseen on lisätty kattava esimerkki rakennus-, hoitoja elinkaarikustannusten laskennasta suurpainenatriumja ledivalaistukselle. kuva 3. esimerkki suurpainenatriumvalaisimilla toteutetun tievalaistushankkeen rahavirroista. Vuosittaisia yksittäisvaihtoja ei ole otettu huomioon. kuva 4. esimerkki ledivalaisimilla toteutetun tievalaistushankkeen rahavirroista. Vuosittaisia yksittäisvaihtoja ei ole otettu huomioon.
18 Valo 1/2015 rautatiealueiden valaistus asemalaitureilla ja asemilla valaistuksen päätehtävänä on taata turvallinen ympäristö alueella liikkuville ihmisille. lisäksi valaistus parantaa alueen palvelutasoa, sujuvuutta, viihtyvyyttä sekä lisää yleistä turvallisuutta. rautatiealueella on myös paljon muita valaistavia kohteita, kuten huoltoraiteet, järjestelyratapihat, muut kuormausalueet ja raiteet, rautatietunnelit, seisontaraiteet, vaihtotyöalueet jne. näillä alueilla valaistuksen päätarkoituksena on mahdollistaa alueella tehtävän työn suorittaminen sekä taata turvallinen liikkuminen. ohjeessa rautatiealueen valaistusvaatimuksia on tarkennettu ja täydennetty. Muutokset perustuvat standardien sFs-en 12464-2 ja sFs-en 12464-1 päivitettyihin versioihin sekä uuteen euroopan komission asetukseen vammaisten ja liikkumisesteisten henkilöiden esteetöntä pääsyä euroopan unionin rautatiejärjestelmään koskevista yhteentoimivuuden teknisistä eritelmistä (2014/1300/eu). ohjeeseen on myös lisätty kokonaan uutena asiana rautatietunnelit ja niiden valaistusvaatimukset. Matkustaja-alueet Matkustaja-alueen valaistuksen tarkastelu aloitetaan alueen jakamisella osiin sekä määrittelemällä liikennepaikan vilkkaus. näitä osia ovat avolaiturit, tasonvaihtotunnelit, portaikot, katosalueet jne. eri osilla on erilaiset valaistusteknilliset vaatimukset, ja niiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon kokonaisuudet ja eri alueiden valaistuksien yhteensovittaminen. laiturivalaistuksessa on lisäksi otettava huomioon laiturin reunan pystytason valaistusvoimakkuudet, jotta junan ja laiturin reunan väliin jäävä tila on riittävän hyvin valaistu. rautatietunnelit rautatietunnelit luokitellaan kahteen ryhmään: tunnelit, joissa on matkustajaliikennettä ja tunnelit, joissa on ainoastaan tavaraliikennettä. kummassakin ryhmässä on omat vaatimuksensa. rautatietunneleiden valaistus on pääsääntöisesti huoltoja turva valaistusta. turvavalaistusta käytetään, kun normaalin valaistuksen sähkön syöttö häiriintyy. energiatehokkuus ohjeessa rautatiealueille on annettu valaistuksen hyötysuhteeseen perustuvat tavoitearvot, joilla valaistuksen energiatehokkuutta voidaan tarkastella. tavoitearvolla tarkastellaan valaistavan alueen pinta-alan ja alueelle vaaditun valaistusvoimakkuuden tulon suhdetta alueelle suunniteltuun valonlähteiden yhteenlaskettuun valovirtaan. tavoitearvolle on annettu nelitasoinen arvoasteikko minimitasosta erinomaiseen. Valaisinja valonlähdevalinnoissa painoarvot ovat samat kuin maantiealueilla – suunnittelijan tulee pyrkiä valitsemaan parhaiten kohteeseen soveltuva kokonaistaloudellinen ratkaisu. asennukset ja suunnittelu ohjeessa on annettu selkeitä esimerkkejä ja ohjeita suunnitteluun ja valaisimien sijoittamiseen rata-alueella. esimerkeissä on annettu arvoja pylväsetäisyyksille asennuskorkeuteen nähden, jotta vaunujen väliin voidaan taata riittävä valaistus. ohjeessa on myös määritelty paikat, joihin valaisimien sijoittamista tulee välttää. suunnittelijoille on annettu myös työkaluja laskentapisteverkkojen mitoittamiseen monimuotoisilla alueilla sekä häikäisyarvojen laskemiseen rG-menettelyllä. Valaisimien ja valonheittimien suuntaamiseen on annettu raja-arvoja, joita ei saa ylittää. Valaistuslaitteille on annettu myös tiettyjä minimivaatimuksia, jotka perustuvat pitkään käyttökokemukseen rautatiealueella. lisäksi sähkökeskuksille on asetettu erityisvaatimuksia maadoitusten sekä kaapelijakokaapin perustamisen ja materiaalien osalta. lisätietoja: uudistettu ”Maantieja rautatiealueiden valaistuksen suunnittelu” -ohje julkaistaan liikenneviraston verkkosivuilla: www.liikennevirasto.fi/ohjeluettelo > Väyläsuunnittelu, rakenteet ja varusteet > tiet.
Light in perfect form Siteco DL® 50 LED www.osram.fi Sitecon uuden katuvalaisinsarjan linjakas muotoilu ja laadukas optiikka takaavat loistavan lopputuloksen. Muotoilu on jatkumoa perinteikkäälle DL500-valaisinsarjalle. Uusi DL50 tarjoaa hyvän valotehokkuuden ja monipuoliset ohjausmahdollisuudet. Käyttökohteina mm. kadut, puistot, aukiot, pyörätiet sekä perinteiset tievalaistuksen sovellukset.
20 Valo 1/2015 valaistussuunnittelun tehtäväluettelo julkaistu rakennustiedon rt-korttina teksti: sanna Forsman, Granlund oy kuvat: Marjut kauppinen val12-tehtäväluettelohanke on ollut jo useamman vuoden ajan osa suomen valoteknillisen seuran kehitystoimintaa, jolla pyritään parantamaan valaistussuunnittelualan yleisiä toimintaedellytyksiä. hanke huipentui helmikuussa valon päivänä, kun tehtäväluettelon virallinen versio julkaistiin rakennustiedon rt net -palvelussa. Mitä valaistussuunnittelija tekee? Miten tehtäväluettelot liittyvät suunnitteluun ja rakentamiseen? rakennusalan yhteisiin tehtäväluetteloihin saumattomasti nivoutuva Val12 on valaistussuunnittelun toimialalla hyvin harvinainen euroopan ja koko maailmankin mittakaavassa. Val12 määrittelee valaistussuunnittelualan tehtävänkuvaa ja selventää näin koko ammattikunnan roolia rakennussuunnittelun prosessissa. tehtäväluetteloa voidaan käyttää konkreettisena työkaluna tarjousja sopimusvaiheissa talonrakennushankkeissa rakennuttajien, suunnittelijoiden sekä urakoitsijoiden välisessä toiminnassa. Val12-tehtäväluettelo on nyt kaikkien saatavilla rakennustiedon rt net -palvelussa. rakennusalan tehtäväluetteloiden yleisessä kehitystyössä ovat olleet mukana kaikki alan keskeiset järjestöt (atl, nss, rakli, rt, rtl, sio, skol, stul ja sVs). tehtäväluetteloiden periaatteet ja sisältö olivat lausunnoilla ja julkistettuina vuonna 2012, jonka jälkeen niiden viralliset käyttöversiot on hiottu julkaistavaan muotoon yhteistyössä raklin ja rakennustiedon kanssa. suomen Valoteknillisen seuran Valaistussuunnittelijoiden toimintaryhmä on ollut keskeisessä roolissa Val12-tehtäväluettelon laatimisessa. tehtäväluettelot sisältävät talonrakennushankkeen yleiset suunnittelutehtävät ja niiden ohjeelliset tulokset. tehtäväluetteloita voidaan käyttää talonrakennushankkeiden johtamisen tärppejä valaistussuunnittelu sopiMuksen laadintaan • Valaistussuunnittelijan kytkeminen mukaan hankkeeseen mahdollisimman aikaisin varmistaa sen, että kaikki nykyaikaiseen rakentamiseen liittyvät asiat, kuten ympäristöluokituksiin liittyvät selvitykset, rakennuslupaan liittyvät asiat ja kustannusarviot, tulevat huomioitua riittävässä laajuudessa ja oikeassa aikataulussa. • Valaistussuunnittelija halutaan usein hankkeeseen siksi, että kohteessa on erityistä valaistusosaamista vaativia tiloja tai käyttötarpeita. siksi sopimusvaiheessa on syytä huolellisesti valita, mitkä erikseen tilattavat tehtävät kannattaa tilata kyseiseen hankkeeseen. • suunnittelurajaliite olisi paras keino rajata, mitkä tehtävät kuuluvat arkkitehdille, valaistussuunnittelijalle tai sähkösuunnittelijalle. Myös huolellinen perustehtävien ja erikseen tilattavien tehtävien läpikäynti helpottaa sopimista ja hankkeen sujuvaa etenemistä. • erikoisvalaistuskohteiden valaistuksen suuntaus ja ohjelmointi ovat erittäin tärkeitä työvaiheita onnistuneen valaistuskokonaisuuden kannalta. Valaistussuunnittelija kannattaa pitää mukana vielä tässä työvaiheessa ohjaamassa ja valvomassa urakoitsijoiden työtä. ja rakennuttamisen sekä eri alojen suunnittelutehtävien sisällön ja laajuuden määrittelyyn. uudet tehtäväluettelot mahdollistavat tehtävien ja niiden suorittajien määrittelyn hankekohtaisesti. tehtävät on ryhmitelty suunnittelualoittain suunnittelun hankinnan kannalta luonteviin kokonaisuuksiin. kaikki julkaistut tehtäväluettelot noudattavat samaa rakennetta, jossa rakentamishankkeen vaiheet on nimetty uusitulla tavalla: tarveselvitys, hankesuunnittelu, suunnittelun valmistelu, ehdotussuunnittelu, yleissuunnittelu, rakennuslupatehtävät, toteutussuunnittelu, rakentamisen valmistelu, rakentaminen, käyttöönotto, takuuaika. kaikki vaiheet on jaettu perustehtäviin ja erikseen tilattaviin lisätehtäviin. perustehtävillä varmistetaan laadukas lopputulos, mutta monissa hankkeissa tarvitaan erikseen tilattavia lisätehtäviä kohteen erityisestä luonteesta johtuen.