Kierrätysteollisuuden ammattilehti J Materiaalitehokkuuden ja jätehuollon tärkein tietolähde 8/2014 Jätehuoltoa Intiassa Saloon uusi jätevoimala Arktisen teollisuuden sivuvirrat käyttöön 3
25 vuotta pääkirjoitus 1.12.2014 Päätoimittaja Elina Saarinen 040 844 9208 toimitus@uusiouutiset.fi Uusiouutiset-lehti, PL 13, 40321 Jyväskylä Tähän numeroon kirjoittivat myös Irene Andersson, Laura Järvinen, Juhani Nieminen, Merja Saarikko ja Kerttu Vähänen. Kustantajat Suomen Ammattimedia SUOMA Oy Kempulssi Oy Puhelin 0400 578 901 Pohjantie 3, 8. krs, 02100 Espoo Toimitusneuvosto Roger Bagge, Suomen Pakkausyhdistys ry, Vesa Kärhä, Muoviteollisuus ry, Juha-Pekka Salmi, Suomen Kuluttajakuitu ry/ Suomen NP-kierrätys Oy, Markku Salo, JLY, Hannu Salonen, Hannu Salonen Ympäristöpalvelut Oy, Arto Silvennoinen, Autotuojat ry, Leena Laitinen, Kempulssi Oy. Ulkoasu Pirkko Rajamäki 0400 820 744, (09) 8797 672 kproy@dlc.fi tai pirkko.rajamaki@dlc.fi taitto@uusiouutiset.fi Julkaisusuunnittelu KPR Oy Kalkerinkuja 5 A, 01830 Lepsämä Ilmoitusmyynti Kalevi Sinisalmi, 044 539 0908 kalevi.sinisalmi@uusiouutiset.fi Irene Sillanpää, 040 827 9778, irene.sillanpaa@uusiouutiset.fi, ilmoitukset@uusiouutiset.fi Tilaukset Suomen Ammattimedia SUOMA Oy Puhelin 0400 578 901 tilaukset@uusiouutiset.fi Ilmestymistiheys 8 numeroa vuodessa Tilaushinta 89 euroa kestotilauksena, määräaikaisena vuositilauksena 99 euroa, UIL:n, FSES:n, TEK:n ja YKL:n jäsenille 58 euroa kestotilauksena, koulu- ja opiskelijatilauksena 50 euroa. ISSN 0787-0663, 25. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti European Environmental Press EEP:n jäsenlehti Paino: Forssa Print Sisuksen paperi: My Brite 80 g Kannen paperi: G-Print 150 g Sisällön kuvat (ellei toisin mainita): Scanstockphoto Kannen kuva: Scanstockphoto Jätehuolto- ja ympäristöongelmat kulminoituvat Intian saastuneisiin jokiin. Seuraava Uusiouutiset numero 1 ilmestyy 30.1.2015. Lehden teemat ovat Tuhkat ja kuonat, jätteen energiakäyttö, biojäte ja bioenergia, kaatopaikat, vaarallinen jäte, teolliset symbioosit. Korvenmäki, keskellä kaikkea Y mpärillä kasvaa suomalaista sekametsää koivuineen ja mäntyineen. Paikalle osoittaa nimikyltti: Korvenmäki. Se kertoo, ettei nyt olla metropolialueen sykkivässä ytimessä. Rouskis Oy:n jätekeskus Salon laitamilla on kuitenkin tällä hetkellä koko Suomen puhutuin alue. Jätekeskuksen toimistorakennuksen taakse on varattu tontti, jolle pitäisi neljän vuoden päästä nousta uusi jätevoimala. Ekokem sai lokakuun lopun hankintapäätöksellä tehtäväkseen rakentaa sinne energiakäyttökapasiteettia lounaisen Suomen jätelaitosten muodostaman hankintarenkaan jätteiden polttamiseen. Vain muutama viikko ennen päätöksen tekemistä entinen ympäristöministeri Ville Niinistö painotti julkisuudessa, että jätevoimaloita ei Suomeen enää tule. Jätelaitosten johto, siis yhtiöiden hallitukset ja liikelaitosten johto- ja lautakunnat olivat kuitenkin toista mieltä. Päätös käynnisti kovan keskustelun. Jäteyhtiöiden ja Salon kaupungin edustajat pitävät ratkaisua erinomaisena (s. 6). Turun Seudun Jätehuolto huokaisi helpotuksesta. Se on viime vuodet joutunut etsimään polttokapasiteettia välillä meren takaakin. Orikedon voimalan sulkeutuessa tämän vuoden lopussa laivattavaa olisi entistä enemmän. Ratkaisuja tarvitaan, sillä orgaanisen jätteen kaatopaikkaamiselle tulee valtakunnallinen stoppi runsaan vuoden kuluttua. Epäilijät ovat kyselleet, mitä järkeä on rakentaa lisää polttokapasiteettia tilanteessa, jossa EU on juuri nostamassa kierrätysvaatimusta 70 prosenttiin. Salon jätevoimala nostaa Suomen jätteenpolttokapasiteetin noin 1,4 miljoonaan tonniin. Jätelaitosyhdistys on laskenut, että tästä noin 1,1 miljoonaa tonnia käytetään yhdyskuntajätteen polttoon, loppuosassa kapasiteettia palaa muun muassa teollisuusjäte. Tätä kirjoitettaessa käytettävissä oli vielä vuoden 2012 tilasto, jonka mukaan Suomessa syntyi yhdyskuntajätettä 2,7 miljoonaa tonnia. Kaatopaikalle meni noin 900 000 tonnia. Vaikka kaatopaikalle ei vietäisi mitään, näillä luvuilla on vaikea päätyä yhdyskuntajätteen 70 %:n materiaalikierrätysasteeseen. Tilanne muuttuu, jos jätemäärät kasvavat, eikä Suomi onnistu katkaisemaan BKT:n ja jätemäärän kasvun välistä yhteyttä. Tämä merkitsisi, ettemme pääse etusijajärjestyksen ensimmäisen prioriteetin tehtävässä alkua pidemmälle vaan epäonnistumme jätteen synnyn ehkäisyssä. Kun pakkausjäteasetus vain pienentää tuottajien keräysverkostoa nykyisestä ja paperinkulutus jatkuvasti vähenee, kierrätysasteen nostamishaaveet nojaavat lähinnä biojätteen erilliskeräyksen ja kompostoinnin tai mädätyksen hurjaan tehostamiseen. Onnistuuko se? Ja jos, niin riittääkö se? Lassila & Tikanojan Jorma Mikkonen sanoo tässä lehdessä, että Suomen jätepolitiikka on epäonnistunut: nykyiset ohjauskeinot eivät johda etusijajärjestyksen toteutumiseen. On jätepolitiikasta mitä mieltä tahansa, lounaisen Suomen sekajätevirroilla on nyt osoite. Viitta näyttää Korvenmäelle. L Elina Saarinen Päätoimittaja Uusiouutiset 8 /2014 3
25 vuotta Fennia Espoolainen perheyritys Romu Keinänen Oy on palkittu valtakunnallisella yrittäjäpalkinnolla, s. 32. SISÄLTÖ 8/2014 Juhani Nieminen Suomalaiset oppilaitokset ratkovat ympäristöongelmia Intiassa, s. 23. 5 6 9 14 16 17 18 20 22 23 28 30 31 32 33 34 35 Työnsä taitajia: Timo Taalas Saloon uusi jätevoimala Ajankohtaista Romuautojen kierrätysvaatimuksista sitovia Sähköromukeräys pulloautomaatin luo Osaamisella metallit talteen kuonasta Pilaantuneet maat ja tuhka hyötykäyttöön kaatopaikkarakenteissa Lapista mallialue Kolumni, Laura Järvinen: Tieto resurssivirroista avaa uusia bisnesmahdollisuuksia Intia, mahdoton mahdollisuuksien maa Lähelle asiakasta, Aasiaan Tapahtumakalenteri Miten energiahyödyntäminen sopii kiertotaloustavoitteisiin? Palkittuja Nimityksiä Kiertolainen Mediakortti 2015 Elina Saarinen Suomalaiset jätealan osaajat näkyivät Hongkongin EcoExpoAsia-messuilla, s. 28. 4 Uusiouutiset 8/2014 ? Tämän numeron osateemat: teollisuusjätteet ja sivuvirrat, jätteen energiakäyttö, metalliromu, SER, akut ja paristot, ajoneuvot, vaaralliset jätteet, kaatopaikat ja pilaantuneet maat, materiaalitehokkuus ja teolliset symbioosit.
Timo Taalas toimitusjohtajaksi teknologian eturintamaan Tietotekniikan ja tuotekehityksen konkari Timo Taalas johdattaa ZenRobotics Oy:tä ensi vuonna voimalla Euroopan-markkinoille. Tekoälyrobotiikkaan perustuva uuden sukupolven jätteiden lajittelujärjestelmä on tuplannut nopeutensa. lussa syyskuussa. Nyt meillä on tuote, jonka suorituskyky on melkein kaksinkertainen vuodentakaiseen. Nopeuden huomaa silminnähden. SITAlla Viikissä käyneiden asiakkaiden kommentit ovat olleet lähes pelkästään positiivisia. Meillä on hyvä tuote, ja myyntiodotukset ovat sen mukaiset.” Millä tavalla uusi tuote eroaa entisestä? ”Poimintanopeus on lähes kaksinkertaistunut. Robotti kykenee nostamaan jopa 20-kiloisia kappaleita mutta toimii silti nopeasti. Olemme leventäneet myös kouran tarttuman avautumaa. Nyt pystymme poimimaan puolen metrin levyisiä kappaleita, myös rakennusteollisuuden käyttämät levyt. Hihna poimitaan mahdollisimman tyhjäksi. Olemme monipuolistaneet tarjontaamme niin, asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin löytyy standardoituja optioita. Koska aiomme tehdä ensi vuonna enemmän toimituksia, pyrimme lyhentämään asentamis- ja käyttöönottoaikaa. Meidän pitää tarjota myös hyvä asiakaspalvelu.” ZenRobotics Oy M Marraskuussa toimitusjohtajaksi siirtynyt Timo Taalas johtaa ZenRoboticsin uuden tuoteversion kaupallistamista. L ELINA SAARINEN T ekoälyrobotiikan jätehuoltoon tuonut ZenRobotics Oy on pistänyt uuden vaihteen silmään. Yhtiö lanseeraa huomenna Lyonin Pollutecissä upouuden version ZenRoboticsRecycler (ZRR) -kierrätysjärjestelmästään. Lanseerausta johtaa mies, joka todella tuntee uuden tuotteen: Timo Taalas toimi aikaisemmin ZenRoboticsin tuotekehitysjohtajana. Hänellä on 15 vuoden kokemus tuotekehityksen johtotehtävistä mm. General Electricillä ja Instrumentariumilla. Aalto-yliopistolta valmistunut diplomi-insinööri on aina ollut kiinnostunut teknologiasta ja tietotekniikasta. Miksi tulit ZenRoboticsille? ”ZenRobotics Oy on yrityksenä hyvin mielenkiintoinen, koska se kulkee teknologian eturintamassa. Täällä tehdään asioita, jotka ovat teknisesti hyvin haastavia ja kiinnostavia. Minulle on myös tärkeää se, että olemme auttamassa ympäristöhaasteiden ratkaisemisessa.” Miksi ZRR:stä tarvittiin uuden sukupolven tuoteversio? ”Tuote, mikä meillä oli, oli teknisesti toimiva, mutta se ei täyttänyt asiakkaan kaikkia odotuksia. Olimme vastuullisia ja teimme tärkeän päätöksen päivittää robotiikkaa tasolle, joka täyttää ja ylittää kaikki asiakasodotukset. Se oli iso työ, mutta se kannatti. Saimme uuden version valmiiksi aikatau- Olette keskittyneet myynnin sijasta tuotekehitykseen tänä vuonna. Miten rahat riittävät? ”Asiat ovat kunnossa ja rahoitustilanteemme on vakaa. Invus on meidän suurin sijoittajamme, ja he ovat aktiivisesti mukana hallitustyössä ja seuraavat sitä kautta edistymistämme. Ensi vuonna lähdemme hakemaan liikevaihdon kasvua ja myyntiä erityisesti Euroopanmarkkinoilta. Ehkä vuonna 2016 rupeamme katsomaan Aasian, Lähi-idän ja Pohjois-Amerikankin markkinoita.” Millainen perhe sinulla on ja missä asut? ”Asun Helsingissä kahden pojan kanssa. Vanhempani ovat hämäläisiä.” Mitä harrastat? ”Sikäli kun aikaa jää, harrastan tietokoneita ja tykkään liikkua ulkona. Kesäisin harrastan suunnistusta. Siihen on pääkaupunkiseudulla hyvät mahdollisuudet. Helsingissä lempipaikkojani on Keskuspuisto. Metsässä kävely lasten kanssa on mukavaa puuhaa.” Terveiset lukijoille? ”Näen että teknologian kehittyminen tuo monenlaisia mahdollisuuksia uudelleenkäyttöpuolella ja liiketoiminnassa. Toivon, että yrityksiltä löytyy rohkeutta tarttua näihin mahdollisuuksiin.”L Työnsä taitajia -palsta esittelee ympäristötoimialan monimuotoisia töitä ja niiden osaavia tekijöitä. Uusiouutiset 8 /2014 5
Ajankohtaista L ELINA SAARINEN Norjan hyötykeräyspisteet uudistuvat suomalaiskalustolla T amperelainen Haba Group Oy on voittanut norjalaisen Bergenin kaupungin kilpailutuksen hyötykeräyspisteiden keräyskaluston uudistamisesta. Haba on toimittanut Bergeniin kaksi maanalaista jätepuristinkokonaisuutta syyskuussa. 16-kuutioinen puristin kerää pahvia ja 10-kuutioinen muovia. Kaksi puristinta korvaa jopa 40 perinteisen säiliön tarjoaman keräyskapasiteetin. Bergen suunnittelee laajemminkin hyötykeräyspisteidensä uudistamista. Syksyllä toteutettu toimitus oli pilottiprojekti. ”Jos norjalaiset toteavat tämän hyväksi, koko kaupunki saattaa siirtyä maanalaisiin keräysjärjestelmiin. Vuoden vaihteessa kilpailutetaan seuraava etappi”, kertoo Haba Groupin toimitusjohtaja Harri Salomaa. Norjan-markkinat ovat Haballe kiinnostavat, sillä maassa rakennetaan ja uudistetaan juuri nyt paljon hyötykeräyspisteitä. Toinen jätehuoltoonsa runsaasti investoiva maa on Sveitsi. Haba toimitti Zürichin SkyKey-toimistorakennuskompleksiin Sveitsin-yhteistyökumppaninsa Entsorgunstechnik.ch AG:n kanssa kesällä kaksi 23 kuution puristinta. Haba pääsi mukaan projektiin jo arkkitehdin kanssa suunnitteluvaiheessa ja sai räätälöityä täysin kohteeseen sopivan ratkaisun. Jätehuolto on saatu kokonaan piiloon niin, ettei maan pinnalle näy mitään. ”Tämä on meille hieno referenssi ja ensimmäinen laatuaan maailmassa. Mielenkiinto perinteiset jätehuoneet korvaaville uusille ratkaisuille on selvästi herännyt arkkitehtipiireissä Suomessakin”, Salomaa kertoo. L Haba Group Ekokem/ Matti Sulanto M Ekokem uskoo Saloon nousevan samankaltaisen jätevoimalaitoksen kuin minkä se toteutti jo Riihimäelle. Saloon uusi jätevoimala Ekokem Oyj sai ”kaksoisvoiton” lounaisen Suomen yhdyskuntajätteiden hyödyntämisratkaisua kilpailuttaneessa hankinnassa. Kierrätystä sisältänyt ekojalostamo-jätevoimala-konsepti jäi kisassa toiseksi. N yt saatiin paras mahdollinen lopputulos kuntalaisten, ympäristön ja talouden kannalta”, tiivistää Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n toimitusjohtaja Immo Sundholm lounaisen Suomen jätelaitosten hankintarenkaan ratkaisun. Ekokem Oyj voitti kilpailutuksen, joka koski yhdyskuntajätteiden hyötykäyttöä vuodesta 2018 alkaen. Viiden jätelaitoksen alueella syntyvä sekalainen jäte tullaan hyödyntämään pääosin Salon Korvenmäkeen rakennettavassa uudessa jätevoimalassa. Osa jätteistä kuljetetaan poltettavaksi Riihimäelle Ekokemin jätevoimaloihin. Turun Seudun Jätehuollolle (TSJ) ratkaisu oli helpotus.Yhtiö on joutunut viime vuosina viemään jätteitään jopa ulkomaille poltettavaksi. ”Suomessa ei ole riittävästi polttokapasiteettia. Vientiratkaisut ovat vain täydentäviä ratkaisuja. Kun Orikedon vanha voimala menee kiinni ensi vuoden alussa, jätemäärämme ovat niin suuret, että olisimme ” M Haba Group suunnitteli Zürichin SkyKey-toimistorakennukseen jätepuristimet, jotka eivät näy lainkaan maan pinnalle. Ne täytetään parkkihallista jäteastioiden kaatolaitteella ja nostetaan hydraulisesti maan tasolle ainoastaan tyhjennettäessä. Kuva on otettu asennusvaiheesta. 6 Uusiouutiset 8/2014 ?
olleet vaikeuksissa ilman nyt tehtyä päätöstä”, TSJ:n toimitusjohtaja Jukka Heikkilä kommentoi. Voittanut Ekokemin tarjoama jätteen energiakäyttövaihtoehto oli Sundholmin ja Heikkilän mukaan selvästi kokonaistaloudellisesti edullisin. Jätevoimala on arviolta sadan miljoonan euron investointi. Ekokemille ratkaisulla on iso merkitys. ”Tämä vahvistaa edelleen Ekokemin monipaikkakuntaisuutta. Pitkällä tähtäimellä ratkaisu asettaa paineita toimintaprosesseihimme ja on hyvä ponnahduslauta jatkaa jätteenkäsittelyn kehittämistä”, Ekokemin toimitusjohtaja Timo Piekkari näkee. Ekokem ei rakenna jätevoimalaa koko kilpailutetulle jätemäärälle, vaan aikoo kuljettaa noin 30 000 tonnia jätteistä Riihimäelle. Todennäköisesti sinne matkaavat lähellä Forssassa syntyvät LHJ:n jätteet. ”Ilman erillistä sopimusta tämä jäte ei mene ekojalostamoon. Mutta tämä jätemäärä antaa meille lisää järjestelyvaraa ohjailla jätevirtoja”, Piekkari tarkentaa. Salon jätevoimala on jo YVAttu, mutta aikataulu on silti tiukka. Ekokem pyrkii allekirjoittamaan lopulliset sopimukset jätteen hyödyntämispalveluista ja kaukolämmön toimittamisesta vielä tämän vuoden aikana. Toteuttaminen käynnistetään välittömästi sopimusten allekirjoittamisen jälkeen. Piekkarin mukaan voimalasta tulee samankaltainen kuin Riihimäen kakkosvoimalasta. Kokemus auttaa pysymään aikataulussa. Salon kaupunkikehityspäällikkö Mika Mannervesi kertoo kaupungin olevan erittäin iloinen nyt tehdystä ratkaisusta. ”Tällä hetkellä kaukolämpö ostetaan Vapon omistamalta Salon Energiatuotanto Oy:ltä. Nyt energia tuotetaan biopolttoaineella ja fossiilisilla polttoaineilla. Emme ole vielä laskeneet, paljonko kasvi- huonekaasupäästösäästöjä syntyy siirryttäessä jätevoimaan, mutta vaikutus tulee olemaan merkittävä”, Mannervesi arvioi. Kriteereille kritiikkiä Ekokem tarjosi myös kierrätystä sisältänyttä vaihtoehtoa, joka jäi kisassa toiselle sijalle. Siinä jäte olisi lajiteltu ensin ekojalostamon kaltaisessa lajittelulaitoksessa, ja osa jätteestä olisi saatu vielä tässä vaiheessa ohjattua kierrätykseen. Loppuosa olisi hyödynnetty energiana. Ekokemin tarjoama malli oli ainoa kisaan osallistunut ratkaisu, jossa tarjottiin myös materiaalikierrätystä. ”Uskomme sekajätteen kierrätykseen, minkä osoittaa se, että olemme tekemässä investointipäätöstä rakentaa ekojalostamo Riihimäelle. Tarjosimme asiakkaalle molemmat vaihtoehdot, mutta hankintarenkaan arviointikriteerit olivat sellaiset, että energiahyödyntäminen menestyi nyt paremmin kuin materiaalikierrätysvaihtoehto”, Piekkari toteaa. Hankinta toteutettiin kilpailullisena neuvottelumenettelynä annettujen indikatiivisten tarjousten ja käytyjen neuvottelujen perusteella. Tarjousten vertailuperusteena oli kokonaistaloudellinen edullisuus, jossa hankinnalla oli 80% painoarvo. Laatu- ja ympäristönäkökohdat arvioitiin kierrätysasteen ja energiatehokkuuden kriteereillä, joiden molempien painoarvo oli 10%. Hankintarengas sai kaikkiaan viisi tarjousta. Neljä painottui energiakäyttöön. Ekokemin lisäksi hyötykäyttöä tarjosivat Pori Energia Oy ja Turun Seudun Energiatuotanto Oy. Hankintamenettelyssä mukana olleet Lassila & Tikanoja Oyj ja SITA Finland Oy eivät antaneet tarjousta. L&T:n yhteiskuntasuhdejohtaja Jorma Mikkonen kritisoi valit- Uusiouutiset 8 /2014 7
Ajankohtaista L ELINA SAARINEN Ekokemin Riihimäen 2-voimalaitos on mallina Saloon rakennettavalle jätevoimalalle. Ekokem/ Matti Sulanto tuja tarjousten vertailuperusteita ja niiden painotusta. ”Ei sellaista hankintamenettelyä olekaan, jossa voi samalla kertaa tarjota kierrätystä ja polttoa. Jos kierrätystä lisää, polttoaineen lämpöarvo putoaa”, hän huomauttaa. ”Kriteeripainotukset tarkoittivat käytännössä, ettei meillä ollut muuta vaihtoehtoa kuin jättäytyä pois kisasta. Polttolaitoksen hankintaehtoihin ei voi vastata kuin tarjoamalla polttolaitosta”, Mikkonen näkee. LHJ:n Immo Sundholm kertoo, että tarjousten vertailuperusteita pohdittiin pitkään ja tarkkaan. Apuna oli myös kansainvälinen konsultti. ”Katsoimme, että tässä tasapaino oli oikein. On tärkeää, että ratkaisu on mahdollisimman edullinen kuntalaisille.” TSJ:n Jukka Heikkilä huomauttaa, että kierrätykselle, laatu- ja ympäristötekijöille annettiin nyt ensimmäistä kertaa kriteereissä näin suuri painoarvo. ”Tämä suosii kierrätysratkaisuja, mutta on mahdotonta valita ratkaisuja, joita ei edes tarjottu. Voittanut ratkaisu oli kokonaistaloudellisesti selkeästi paras.” Heikkilä huomauttaa, että hintavertailussa olivat mukana myös kuljetuskustannukset. ”Kaikki saivat tarjota omia ratkaisujaan. Ratkaisu olisi voitu tehdä myös lyhyemmäksi aikaa, jos sellaisia hyviä vaihtoehtoja olisi tarjottu”, Heikkilä jatkaa. ”Ympäristöpolitiikka on epäonnistunut” Sekä Heikkilä että Sundholm kertovat jätelaitosten pyrkivän lisäämään kierrätystä muun muassa tehokkaalla erilliskeräyksellä. Sundholm kuitenkin huomauttaa, että vesitetty pakkausjäteasetus merkitsee vain huononnusta pakkausjätteen keräysverkostoon. ”Meidän alueellamme on yli 200 keräyspistettä, mutta pakkausjätteen tuottajavastuun myötä on arvioitu, että tämä määrä tulisi supistumaan noin 30 keräyspisteeseen. Tälläkö me nostamme Suomen kierrätysasteita? Pelkään pahasti, että jos kunnat eivät lähde paikkaamaan tuottajien verkostoa, meillä tulee olemaan paljon lasia, metallia ja kartonkia sekalaisen yhdyskuntajätteen joukossa. Kehitystrendi tulee olemaan täysin päinvastainen kuin on tarkoitettu”, Sundholm kärjistää. L&T:n Jorma Mikkonen peräänkuuluttaa sitä, että vastuu pakkausjätteiden jätehuollosta ja kierrätyksestä todella siirtyisi aidosti tuottajille eikä jäisi kuntien harteille. 8 Uusiouutiset 8/2014 ? ”Kierrätystavoitteet kiristyvät koko ajan. Jätevoimaloissa palaa paljon sellaista, mikä voitaisiin ohjata kierrätykseen. Paljon ratkaisisi jo polttokielto biohajoaville ja kompostoitaville jätteille ja erittäin tehokas erilliskeräys biojätteille tai vaihtoehtoisesti kiinteistökohtainen kompostointi.” Mikkonen olisi kaivannut tilaisuutta toteuttaa Lounais-Suomeen joustavampi ja modulaarisempi ratkaisu, joka olisi mahdollistanut erilliskeräyksen tehostamisen ja kiertotalouden kierrätysvaatimuksiin pyrkimisen. ”Ei tässä voi syyllistää kuntia. Minusta tämä osoittaa enemmänkin, että meidän ympäristöpolitiikkamme on epäonnistunut. Nykyisillä ohjauskeinoilla jätteenpoltto on halvin tapa hävittää materiaalia, mutta se on räikeässä ristiriidassa sen kanssa, mihin olemme jätelain etusijajärjestyksessä ja kohta kiertotalouden kierrätystavoitteissa sitoutuneet.” Hän kertoo L&T:n käyvän nyt hankintapäätöksen tarkkaan läpi ja katsovan, onko se ristiriidassa jätelain etusijajärjestyksen kanssa. Aikooko L&T tehdä valituksen? ”Tutustumme nyt päätökseen tarkasti”, Mikkonen muotoilee. L Hankintarenkaan ratkaisu • Ekokem rakentaa Salon Korvenmäkeen 110 000 tonnin jätevoimalan, joka on teknisiltä ratkaisuiltaan samankaltainen kuin Ekokemin Riihimäen 2-voimala. 30 000 tonnia jätettä hyödynnetään Riihimäen voimalassa. • Sopimus alkaa vuonna 2018 ja kestää 25 vuotta. • Salon jätevoimala tuottaa sähköä ja kaukolämpöä Salon kaupungille. • Lounaisen Suomen hankintarenkaaseen kuuluneet jätelaitokset vastaavat jätevoimaloiden jätetoimituksista yhteisvastuullisesti. Jätemäärä jakautuu vuositasolla näin: – Turun Seudun Jätehuolto Oy 54,8% (n. 76 700 tonnia) – Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy 19% (n. 26 600 t) – Rouskis Oy 11,9% (n. 16 600 t) – Porin kaupunki 9,5% (n. 13 300 t) – Rauman Seudun Jätehuoltolaitos 4,8% (n. 6 700 t) • Hankintarengas on ratkaissut jo aiemmin vuosien 2015–2017 jätteen hyötykäytön. Hankinnan Porin-osuudesta on valitettu. Valitus on parhaillaan käsiteltävänä KHO:ssa. L
Ajankohtaista L ELINA SAARINEN Rengaskierrätys uudelle tuhatluvulle V uodesta 1996 toiminut rengaskierrätysjärjestelmä on vastaanottanut käytöstä poistettuja renkaita yhteensä jo 700 000 tonnia. Suomen Rengaskierrätyksen keräysverkosto on vastaanottanut renkaita tämän vuoden tammi-kesäkuussa 20 533 tonnia eli 3,9 prosenttia vähemmän kuin edellisvuoden vastaavana aikana. Renkaita toimitettiin alkuvuonna hyötykäyttöön 21 244 tonnia lähinnä maanrakennustarpeisiin, energiakäyttöön ja muuhun hyödyntämiseen. Uusi asetus käytöstä poistettujen renkaiden kierrätyksestä nostaa hyödyntämisvelvoitteen vähintään 95 prosenttiin vuodesta 2015 lähtien. Tarvitaan siis uusia hyötykäyttötapoja. Suomen Rengaskierrätys Oy:n toimitusjohtaja Risto Tuominen kertoo, että esimerkiksi rengasrouheen käytöstä jätevesien puhdistuksessa on jo saatu lupaavia kokemuksia. L LHJ Group M Forssassa sijaitsevan kylmälaitekierrätykseen erikoistuneen Cool Finland Oy:n katolle on viime kesän aikana asennettu 196 aurinkopaneelia. Auringosta virtaa kierrätykseen F orssassa hyödynnetään aurinkoenergiaa tiettävästi ensimmäistä kertaa maailmassa kylmälaitekäsittelyssä. Kylmälaitekierrätykseen erikoistunut Cool Finland Oy käyttää katolleen asennetuilla aurinkopaneeleilla tuotettua sähköä laitoksensa käsittelytoiminnassa. Aurinkovoimalahankkeen taustalla on Cool Finlandin toinen omistaja ympäristöhuollon konserni LHJ Group. LHJ:n toimitusjohtajan Immo Sundholmin mukaan aurinkosähkö soveltuu hyvin kylmälaitekierrätykseen. Auringon säteilyä riittää kohtuullisen hyvin Suomeen. Koko vuoden säteilymäärä vastaa viime vuosina voimakkaasti aurinkoenergiaan panostaneen Saksan säteilymääriä. L Uusiouutiset 8 /2014 9
Ajankohtaista L ELINA SAARINEN, IRENE ANDERSSON Kuusakoski pohtii purkuliiketoiminnan lopettamista K M Rakennusalan lama ja purkukohteiden vähentyminen ovat saaneet Kuusakosken harkitsemaan vakavasti koko Suomen purkuliiketoiminnan lopettamista. uusakoski Oy on aloittanut purkuliiketoimintaansa koskevat yt-neuvottelut. Yhtiö harkitsee purkuliiketoiminnan lopettamista mahdollisesti kokonaan Suomessa. Jos tähän päädytään, vähentämistarve voisi tarkoittaa jopa 53 henkilön irtisanomista. Rakennusalan lama ja teollisuusinvestointien vähyys ovat jo usean vuoden ajan vaikuttaneet Kuusakosken purkuliiketoiminnan tulokseen tappiollisesti. Työkanta on supistunut jatkuvasti. Paperitehtaiden purkusuman hellitettyä suuria purettavia teollisuuskohteita ei juuri ole enää tiedossa. Kuusakosken yhteiskuntasuhteiden johtaja Risto Pohjanpalon mukaan mahdollinen alasajo ei vaikuttaisi Kuusakosken muuhun toimintaan muuten kuin niin, että purkukohteista on toimitettu materiaaleja ja metalleja Kuusakosken rakennusjäteliiketoiminnalle. Mahdolliset irtisanomiset ajoittuisivat loppuvuoteen ja ensi kevääseen. Tuoreen osavuosikatsauksen mukaan Kuusakoski Oy:n kierrätysliiketoiminnan liikevaihto on laskenut 14 miljoonaa euroa viime syksystä. Nyt se on 386 miljoonaa. Henkilöstöä Kuusakoski on vähentänyt vuodessa 99. Kuusakoski Oy työllistää silti yli 1 300 työntekijää. Koko Kuusakoski Group -konsernin tämän tilikauden tulos kääntyi 3,2 miljoonaa euroa voitolliseksi. L Ympäristöluvitukseen vauhtia Y mpäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen on nimittänyt arviointiryhmän arvioimaan keinoja siivittää ympäristöhallinnon lupaprosesseja. Tavoite on vauhdittaa pitkiä lupaprosesseja, jotta ne eivät hidasta uusiutuvan energian ja uusien ympäristöteknologioiden kaltaisia hankkeita. Nopeutuminen ei kuitenkaan saa tapahtua ympäristönsuojelun kustannuksella. Arviointiryhmän työtä johtaa ministeri Lauri Tarasti. Jäseninä ovat johtaja Mari Pantsar-Kallio Sitrasta ja lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn ympäristöministeriöstä. Asiantuntijana toimii oikeustieteen tohtori Kari Kuusiniemi. Työn perustana ovat olemassa olevat lupamenettelyselvitykset, viranomaistilastot sekä kansainväliset vertailut. Äänekosken biotuotetehtaan pilottihankkeen kokemukset ovat käytössä ensi vuoden alusta. Rönn olettaa arviointiryhmän pohtivan yhtenä sujuvoittamisvaihtoehtona myös vaativien ympäristölupien keskittämistä jatkossa yhteen aviin. ”Keskittämistä perustellaan riittävän asiantuntemuksen ja resurssien turvaamisella. Viime vuonna voimaan tullut aluehal- 10 Uusiouutiset 8/2014 ? M Ympäristölupaprosessien nopeuttamiseen tähtävään työn on määrä valmistua helmikuun lopussa. lintolain muutos mahdollistaa jo nyt asiantuntemuksen käytön aluehallintovirastojen välillä. Lisäksi esimerkiksi turvetuotannon ja metsäteollisuuden toimialaryhmät ovat yhtenäistäneet toimintatapoja”, Rönn toteaa. Myös mara-asetuksen uudistaminen on aloitettu. L
Ajankohtaista L MARJA SAARIKKO Laboratoriokäsineet kiertävät kalusteiksi O Kymmenen tuhatta suojahanskaa muuntuu vaikka tuoliksi Kimberly-Clarkin käsittelyssä. Kimberly-Clark M aailman laboratorioissa kulutetaan valtavia määriä kertakäyttöisiä hansikkaita ja muita henkilösuojaimia, joista vuoden mittaan muodostuu huima jätevuori. Vuorta on ryhtynyt pienentämään johtava laboratoriosuojainten valmistaja Kimberly-Clark, joka kerää asiakkailtaan käytettyjä nitriilipohjaisia käsineitä ja suojapukuja ja etsii niille uusiokäyttöä. Yhtiön Euroopan markkinointivastaavan Ruud Sleumerin mukaan kierrätysohjelma on Euroopassa vasta aluillaan, mutta Yhdysvalloissa suojaimia on saatu takaisin kahdessa vuodessa jo 60 tonnia. ”Nitriilihansikkaat ja suojapuvut voidaan kylmäkuivauksen avulla jauhaa jauheeksi, joka jalostetaan edelleen pelleteiksi. Pelleteistä puolestaan tehdään esimerkiksi tuoleja tai frisbeekiekkoja”, Sleumer kertoo. Yhden tuolin valmistukseen tarvitaan hänen mukaansa reilut 200 suojapukua ja runsaat 10 000 käsinettä. Käytettyjen suojainten keräys tapahtuu kierrätyslaatikkojen avulla. Asiakaslaboratorio voi tilata itselleen tyhjän laatikon ja lähettää sen täytenä takaisin. Keräys on osa Kimberly-Clarkin RightCycle-kierrätysohjelmaa ja jätteetön toiminta -periaatetta. Ohjelman puitteissa firma tekee asiakasyrityksissään myös neuvontatyötä, jonka avulla se varmistaa kerättyjen suojainten puhtauden. Niissä ei saa olla vaarallisten aineiden jäämiä. L Uusiouutiset 8 /2014 11
Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta. Toivotamme tunnelmallista joulun aikaa ja hyvää uutta vuotta. Alkuperäinen Molok® syväkeräys® on luotettava valinta jätehuoltoon www.stormossen.fi Iloista joulunaikaa ja menestystä vuodelle 2015! uusiouutiset.fi www.ytpliitto.fi Lämmin joulutervehdys PYRistä! Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy www.pyr.fi 12 Uusiouutiset 8/2014 ?
Kerttu Vähänen M Käytetty sairaalalakana muuntuu happo- tai entsyymikäsittelyssä uusiokuiduksi ja edelleen uudeksi kankaaksi. Uusi elämä sairaalalakanoille Aalto-yliopistossa on kehitetty uusi, kustannustehokas menetelmä käytettyjen puuvillakankaiden kierrättämiseen. L KERTTU VÄHÄNEN T utkijat ehdottavat menetelmän ensimmäiseksi käytännön sovellukseksi rikkinäisten sairaalalakanoiden puuvillakuidun talteenottoa ja jatkokäsittelyä uusiksi tuotteiksi. Näin hyödynnettäisiin sama raakamateriaali elinkaarensa aikana kaksi kertaa. Likaiset sairaalatekstiilit kerätään pesua ja sterilointia varten suuriin pesulalaitoksiin. Samalla rikkinäiset lakanat ja pyyhkeet kootaan hävittämistä varten yhteen paikkaan. Sieltä ne olisi helppo ottaa myös uusiokäyttöön. Aallon tutkijat ovat kokeilleet kankaan jauhamiseen ja langaksi jalostamiseen useita eri tekniikoita. Kokeilujen tulokset ovat olleet lupaavia. Esimerkiksi kuitujen liuotusmenetelmää sovelletaan käyttöön lähitulevaisuudessa, ja pitkien puuvillakuitujen kehruumenetelmä olisi käyttövalmis vaikka heti, kertoo Aalto-yliopiston tutkija Shirin Asaadi. Jätetekstiileistä kehrätyt kuidut ovat osoittautuneet erittäin sitkeiksi ja myös elastisiksi. Niitä voidaan hyödyntää paitsi uusissa kankaissa myös arvokkaiden biokomposiittien materiaalina. Kierrätyspuuvillakankaan ominaisuuksia voidaan vahvistaa entisestään lisäämällä siihen muita luonnonkuituja, esimerkiksi selluloosaa. Puuvillaan sekoitettavan selluloosan ei tarvitse olla pitkälle prosessoitua. ”Olemme valmistaneet kierrätyspuuvillasta ja selluloosakuiduista kankaita, joiden mekaaniset ominaisuudet ovat jo nyt yhtä hyvät tai jopa paremmat kuin markkinoilla käytössä olevien kuitujen, kuten viskoosin ja neitseellisen puuvillan”, Asaadi sanoo. Suomalaisen kierrätyspuuvillan suurimpia kilpailijoita ovat synteettiset kertakäyttötekstiilit ja kehitysmaissa halvalla tuotetut puuvillakankaat. Laadukkaan kierrätyskankaan etuna kuitenkin on, että se kestää hyvin teollisuuspesua ja sterilointia, mikä pidentää materiaalin elinkaarta entisestään. Shirin Asaadi kertoi tutkimushankkeesta marraskuisessa Designing Cellulose for the Future -seminaarissa, jonka järjestivät VTT, Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Fibic Oy. L Uusiouutiset 8 /2014 13
Romuautojen kierrätysvaatimuksista tulossa sitovia Kevytjakeen eli fluffin kierrättämiseen ja POP-yhdisteitä sisältävien materiaalien erotteluun kaivataan kipeästi uusia menetelmiä. Kuusakoski Oy L ELINA SAARINEN R omuajoneuvoja koskevat jätehuolto- ja tuottajavastuumääräykset ovat uudistumassa. Uusi lainsäädäntö yhdistäisi samaan pakettiin myös vaarallisten aineiden käytön rajoittamisen ajoneuvoissa. Uusi lainsäädäntö hyväksyttäneen loppuvuodesta tai heti alkuvuodesta. Loppukesästä lausuntokierroksella ollut asetusehdotus pitäisi romuajoneuvodirektiivissä ja vanhassa romuajoneuvoasetuksessa olleet, tutut uudelleenkäyttö- ja kierrätysvaatimukset ennallaan, mutta muuttaisi vaatimukset tuottajia sitoviksi. Tuottajien eli romuajoneuvojen valmistajien ja maahantuojien on uudelleenkäytettävä ja hyödynnettävä romuajoneuvoista vähintään 95 prosenttia ensi vuoteen mennessä, ja uudelleenkäytettävä ja kierrätettävä vähintään 85 prosenttia. Hyödyntämis- ja kierrätystavoitteisiin pääsemistä hankaloittaa se, ettei kevytjakeelle eli fluffille ole löytynyt kattavaa hyödyn- 14 Uusiouutiset 8/2014 ? tämismenetelmää. Fluffia syntyy romuajoneuvojen murskauksessa. Arviot sen määrästä vaihtelevat 50 000 tonnista 70 000 tonniin. Fluff sisältää muovi-, kumi-, tekstiili- ja kuitujakeita. Sitä pidetään vaarallisena jätteensä sen sisältämien sinkki- ja kupariyhdisteiden takia. Ongelmana on myös, että osa fluffista sisältää pysyviä orgaanisia yhdisteitä eli POP-yhdisteitä. Jos jätteen raja-arvot ylittyvät, jäte on hävitettävä tai muunnettava, eikä sitä saa päästää hyödyntämis-, kierrätys- tai uudelleenkäyttöketjuun. Vaatimukset ovat kuitenkin osin tulkinnanvaraisia. On myös epäselvyyttä siitä, tulisiko POP-yhdisteet erotella jätteestä ennen murskausta vai sen jälkeen. Osa fluffista on poltettu Ekokemin jätevoimalassa, osa on varastoitu odottamaan käsittelyratkaisuja. Eräs operaattori haki tänä vuonna aluehallintovirastolta fluffin jäteluokittelun muuttamista vaarallisesta jätteestä tavanomaiseksi, mutta avi ei nähnyt tähän edellytyksiä.
vastaanottopistemäärää liian suurena, ja esittävät, että vähimmäismääräksi asetettaisiin 175 vastaanottopaikkaa. Ne perustelevat vähennystä sillä, että on odotettavissa monien autopurkamojen lopettavan lähivuosina toimintansa, eikä SAK voi vaikuttaa yksityisten yrittäjien operoimaan toimintaan. Lisäksi nykyinen liikkuva keräysjärjestelmä on riittävän tehokas ja sitä voidaan tarvittaessa vielä tehostaa nykyisestä. L Haamuajoneuvot kummittelevat M Romuautojen murskaamisessa syntyvälle kevytjakeelle pitäisi löytää uusia käsittelytapoja. Hyödyntämis- ja kierrätysvaatimukset ovat muuttumassa tuottajia sitoviksi. O Arvovaltainen omanilaisvaltuuskunta ympäristöpalveluyritys Beahista kävi loka-marraskuussa tutustumassa suomalaiseen jätehuoltoon. Delegaatio vieraili mm. Kuusakosken Heinolan tehtaalla ja Ekopark Lahdessa. Omanilaisia kiinnosti erityisesti sähkö- ja elektroniikkalaitteiden ja romuautojen kierrätys. Valtioneuvosto katsoo, että asetettujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta olisi tärkeää löytää fluffille ja POP-yhdisteille sopivat käsittelyratkaisut. Valvonta Trafille? Suurin asetusehdotuksen tuoma muutos entiseen olisi se, että ajoneuvojen ja niiden osien vaatimuksenmukaisuuden valvonta siirrettäisiin Liikenteen turvallisuusvirasto Trafille. Nykyisin tehtävä on kuulunut ELY-keskuksille ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille, mutta koska kyseiset valvontatehtävät poikkeavat huomattavasti näiden muista tehtävistä, mikään taho ei oikeastaan nykyisin valvo ajoneuvojen kierrätettävyysvaatimuksia. Jotta tehtävät voitaisiin siirtää Trafille, jätelakiin olisi tehtävä pieni, tämän mahdollistava muutos. Lausuntokierroksella sidosryhmät pitivät yleisesti valvontavastuun täsmentämistä hyvänä, mutta Trafi itse ja liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) epäilevät, toisiko tehtävien siirto Trafiin haettuja synergiahyötyjä. LVM:n mukaan Trafilla ei ole valvontaan sen parempia mahdollisuuksia tai kokemusta kuin jätelain yleisillä valvontaviranomaisillakaan. Trafin mukaan ehdotetut tehtävät eivät sovi sen nykyiseen tehtäväkenttään. Asetusehdotus säätäisi myös romuajoneuvojen ja osien alueellisten vastaanottopaikkojen vähimmäismäärästä. Pisteitä olisi oltava 250 ja lisäksi tuottajalla olisi velvollisuus täydentää verkostoa liikkuvalla keräyksellä tai noutopalvelulla niin, että vastaanotto ulottuisi jokaiseen kuntaan. Suomen Autokierrätys Oy (SAK Oy) ja Autotuojat ry pitävät V ain noin puolet Suomessa ajonsa päättävistä autoista päätyy tuottajan viralliseen vastaanottojärjestelmään ja saa romutustodistuksen. Esimerkiksi vuonna 2012 romutustodistuksia kirjoitettiin 65 154, vaikka romuajoneuvoja arvioidaan syntyneen 119 000. Romuajoneuvot katoavat harmaille markkinoille tai päätyvät salaa ulkomaille. Suurimmalle osalle tällaisista ajoneuvoista tehdään vain liikennekäytöstä poisto, jolloin ne jäävät roikkumaan ajoneuvoliikennerekisteriin niin sanottuina haamuajoneuvoina, vaikka ne olisi todellisuudessa jo romutettu. Tämä paisuttaa Suomen ajoneuvoliikennerekisteriä. Vuonna 2007 rekisterissä oli 89 000 liikennekäytöstä poistettua ajoneuvoa. Kuutta vuotta myöhemmin määrä oli räjähtänyt lähes 665 000:een. Asetuksen lausuntokierroksella sidosryhmät esittivät ratkaisuehdotuksia ongelmaan, koska sitä pidetään romuajoneuvojen tuottajavastuun kannalta olennaisena. Suomen Autopurkamoliitto ry esimerkiksi ehdotti kattavaa valvontaa ja palkkio-sanktio-järjestelmää. Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan epäviralliset romuttamot olisi saatava virallisen järjestelmän osaksi ja hoitamaan ympäristölupansa kuntoon vaikka sakon uhalla. Suomen Autokierrätys Oy ja Autotuojat ry sanovat ongelman edellyttävän lisäselvityksiä. Rekisterissäolomaksu voisi oikein toteutettuna olla hyvä keino ongelman hillitsemiseksi. Romutuspalkkio voisi toimia määräaikaisena kampanjana. Marraskuun loppupuolella hallitus esitti kolmen miljoonan euron määrärahaa romutuspalkkiokokeiluun. Mikäli eduskunta hyväksyy esityksen, kuluttaja saa 1 500 euron alennuksen uuden auton hankinnassa kierrättäessään vanhan autonsa. Tästä tuhat euroa on valtion ja 500 euroa autojen maahantuojien rahoittamaa. Autotuojat ja Suomen Autokierrätys arvioivatkin, että kierrätykseen saataisiin kampanjan ansiosta n. 6 000–10 000 autoa normaalia enemmän. Autokannan nuorentamisella on ympäristö- ja liikenneturvallisuusvaikutusten lisäksi myös myönteisiä työllisyys- ja elinkeinopoliittisia vaikutuksia. L Uusiouutiset 8 /2014 15
Repantin keräysastioita Citymarket Veturissa Kouvolassa. Etuseinän kuviot ja kerättävän jätteen nimi osoittavat kuluttajalle, mitä jätettä mihinkin luukkuun voi laittaa. Vihreä tai punainen valo kertoo henkilökunnalle astian täyttymisasteesta. Repant Sähköromukeräys pulloautomaatin luo Repant on kehittänyt kauppoihin kierrätysaseman, jolla voi kerätä vaikkapa sähköromulaitteet, paristot ja lamput – samassa tilassa, missä on kaupan pullonpalautusautomaatti. L ELINA SAARINEN N orjalais-suomalaisen Repantin työntekijät saivat muutama vuosi sitten idean: Miksei kauppojen keräämiä jätejakeita voisi kerätä asiakkailta samassa tilassa, missä nämä muutenkin palauttavat panttipullonsa? Yhtiö kehitti kierrätysyksikön, jossa voi kerätä juuri niitä jätejakeita, mitä kukin kauppa haluaa. Jokainen jätejae sai oman palautusluukkunsa ja keräysastiansa sekä tekniikan, joka hälyttää kaupan henkilökunnan, kun astia on täynnä. Kierrätysyksikön ulkoasu on visuaalisesti yhdenmukainen. Luukut ovat lukittavissa, joten niin sanotut data-SER-tuotteet kuten kännykät eivät lähde pitkäkyntisten matkaan. Kaikki Suomessa myytävät energiansäästölamput on ohjelmoitu laitteen tietokantaan. Kun kuluttaja palauttaa luukusta vaikkapa elohopealampun, kone tunnistaa sen ja lamppu ohjautuu astiaan, jossa se ei rikkoudu eikä ilmaan pääse myrkyllisiä elohopeakaasuja. Yli 50 kierrätysyksikköä Nyt yhtiö on toimittanut kierrätysasemia jo yli viisikymmentä suomalaisiin kauppakeskuksiin ympäri maata. Esimerkiksi Prisma Limingantullissa Oulussa pullonpalautusautomaattien yhteydessä on oma keräysyksikkönsä sähkö- ja elektroniikkaromulaitteille. Luukun yläpuolella lukee pienelektroniikka. Citymarket Veturissa Kouvolassa puolestaan kerätään neljän pullonpalautusautomaatin lähellä paristoja, pahvia ja energiajätettä. 16 Uusiouutiset 8/2014 ? ”Suomessa asenneilmapiiri on ollut otollinen kierrätysyksikön lanseeraamiselle. Tuote on selvästi tullut tarpeeseen”, kuvailee Repantin Suomen myynnistä vastaava Ilkka Immonen. Pullonpalautusautomaatti on yhä Repantin päätuote, mutta kierrätysyksikkö syntyi, koska kaupat ovat pohtineet keinoja palautuspullojen ohella muiden kauppakeräysjätteiden kuten paristojen, pien-SERin ja niiden mukana tulevan pahvin ja muovin siistiin ja turvalliseen keräämiseen. Repant toimittaa pullonpalautusautomaatteja ympäri Eurooppaa. Ne valmistetaan Kouvolassa. Alihankkijaverkosto toimittaa osat valmistukseen sitä mukaa, kun niitä tarvitaan Kouvolassa. Alihankkijoihin kuuluu paljon suomalaisyrityksiä, mm. pohjalaisia ohutlevytuotantofirmoja. Repant hoitaa Kouvolasta myös varaosapalvelun ja asennukset. ”Tuotantotapamme on nyt hyvin kustannustehokas. Myös laatuun satsataan. Saimme viime vuoden lopussa ISO 90001-laatusertifikaatin”, Immonen kertoo. ”Olemme miettineet, menisimmekö Suomessa yhä enemmän kierrätysyksikköjen myyntiin. Juomapakkauspuolelta tutut ydinosaamisalueemme sopivat siihen. Hallitsemme tunnistamiseen ja ilmaisemiseen liittyvät tekniikat.” Suomi on otollinen kierrätysyksiköiden koemarkkina, sillä kauppakeräyksessä on tapahtumassa lähiaikoina paljon muutoksia muun muassa pakkausten tuottajavastuun myötä. ”Odotukset kierrätysyksiköiden myynnille ovat kovat. Uskon, että yksiköiden määrä tuplaantuu ensi vuoden aikana”, Immonen ennustaa. L
Osaamisella metallit talteen kuonasta Pohjakuonien hyödyntämisestä on tulossa Suomen Erityisjäte Oy:lle tärkeä tukijalka pilaantuneiden maiden ja vaarallisten jätteiden käsittelyn ohella. L ELINA SAARINEN LHJ Group M Suomen Erityisjäte Oy toimii Forssan Kiimassuon jätekeskuksessa kolmessa käsittelypisteessä. Lisäksi Erityisjäte tekee nyt kuonan käsittelytutkimusta HSY:llä Ämmässuolla ja Lakeuden Etapilla Ilmajoella. 10 -vuotias Suomen Erityisjäte Oy on aina kasvattanut osaamistaan tutkimus- ja kehitysprojekteilla ja verkostomaisella kumppanuusrakenteella. Verkostorakenne on yrityksen erityispiirre: yrityksellä on pitkät sopimussuhteet esimerkiksi laadunvalvontaa, laboratoriopalveluja ja urakointia hoitavien kumppaneiden kanssa. LHJ Group ja Niska & Nyyssönen perustivat Suomen Erityisjäte Oy:n vuonna 2004 Forssaan käsittelemään pilaantuneita maita, joiden kunnostamisessa olivat tuolloin alkamassa ensimmäiset isot projektit. Alkuvaiheessa Erityisjäte käsitteli 30 000 – 50 000 tonnia pilaantuneita maita, muutaman kohteen vuodessa. Nykyisin yritys vastaanottaa jo noin 170 000 tonnia pilaantuneita maita, ja kohdemäärä on räjähtänyt kolmeensataan. ”Kohteiden koko on pienentynyt huomattavasti mutta kokonaismäärä on kasvanut. Myös menetelmät ovat vaihtuneet alkuajoista, jolloin stabilointi oli kustannustehokasta. Nykyisin pilaantuneita maita loppusijoitetaan tai kompostoidaan”, kertoo Suomen Erityisjäte Oy:n kehitysjohtaja, yrityksessä lähes perustamisesta lähtien työskennellyt Riina Rantsi. Rantsin mukaan ei ole nähtävissä, että pilaantuneiden maiden massamäärät olisivat merkittävästi putoamassa. Entisten teollisuuslaitosten ja sahojen tontteja on kunnostettava muuhun käyttöön. ”Maiden laatu on entistä huonompaa hyödyntämiselle ja käyttämiselle.Monessa kohteessa maiden seassa on jätettä”,Rantsi sanoo. Yrityksen noin 3,7 miljoonan euron liikevaihdosta puolet tulee pilaantuneista maista, puolet vaarallisista jätteistä. Yritys ottaa vastaan rakennus- ja purkujätteitä, joiden joukossa on usein vaarallisia haitta-aineita tai asbestia. ”Vielä ensi vuodellekin on tulossa isoja asbestipurkuja. Aina tulee vastaan myös uusia rakennusmateriaaleja, joiden haitallisia vaikutuksia ei ole rakennusvaiheessa ymmärretty, kuten nyt kreosoottibetoni. Se sisältää runsaasti PAH-yhdisteitä. Tietämys haitoista lisääntyy, mikä lisää materiaalivirtaa meille.” Metallialan verkosto käyttöön Juuri nyt yritys kehittää tapoja hyödyntää jätteenpolton pohjakuonat yhä tarkemmin. Syyskuun lopussa kuonankäsittelyosaaminen sai vahvistusta, kun Kuusakoski Oy lähti mukaan Suomen Erityisjäte Oy:n toimintaan toisena omistajana LHJ Groupin ohella. Skanska Infra Oy myi Kuusakoskelle 49% osuuden yrityksestä. ”Kuonankäsittely on uusi bisnesalue, joka kiinnostaa Kuusakoskea ja jossa haluamme olla mukana. Omistusosuus Suomen Erityisjätteessä sopii ajatuksiimme, koska Erityisjäte on hyvin hoidettu ja erittäin osaava yhtiö”, Kuusakosken yhteiskuntasuhteiden johtaja Risto Pohjanpalo perustelee. Kuusakoski täydentää kuonien käsittelyn kokonaisuutta. ”Kuusakosken kautta kokonaisuuteen saadaan metalliosaaminen sekä Suomessa ja Pohjoismaissa toimiva verkosto”, Rantsi summaa. Polttolaitoksille päätyvään jätteeseen jää suuri määrä metalleja. Kuonista ne on mahdollista saada talteen ja hyötykäyttöön. Kun jätteenpolttoverkosto on valmis, Suomessa syntyy noin 300 000 tonnia pohjakuonia. Niistä on saatavissa kolmisen tuhatta tonnia alumiinia ja kuparia ja 30 000 tonnia rautametalleja. L Uusiouutiset 8 /2014 17
Pilaantuneet maat ja tuhka hyötykäyttöön kaatopaikkarakenteissa Pilaantuneille maille ja polttolaitosten seostuhkille on löytynyt Salossa hyötykäyttökohde: niillä rakennetaan Korvenmäen kaatopaikan pintakerroksia. L ELINA SAARINEN, KUVAT SUVI PULLIAINEN / ROUSKIS K ahdeksan tuhatta tonnia pilaantuneita maita, 2 000 tonnia tuhkia ja mahdollisesti kuonia. Arviolta tämän verran jätejakeita löytää hyötykäyttökohteensa Salossa Korvenmäen kaatopaikan pintarakenneurakassa. 15 vuotta sitten rakennetulta Salon Korvenmäen kuuden hehtaarin kaatopaikalta ensimmäinen hehtaarin osio on saavuttanut ympäristöluvan mukaisen korkeutensa. Se on palvellut tavanomaisen sekajätteen kaatopaikkana vuodesta 1999 lähtien. Nyt kaatopaikkaluiska on painunut tarpeeksi, ja sen sulkutyöt on voitu aloittaa. Kaatopaikan sulkeminen ja maisemointityö käynnistyi syys-lokakuussa. Rouskis Oy valitsi pintarakennetyön urakoitsijaksi EkokemPalvelu Oy:n, joka hyötykäyttää rakenteissa käsittelemiään pilaantuneita maita sekä voimalaitosten seostuhkia. Niillä korvataan esimerkiksi neitseellisen kiven käyttöä. ”Emme kilpailutuksessa lyöneet käytettäviä materiaaleja lukkoon, vaan jätimme sen tarjoajan omalle harkinnalle. Olikin tosi hienoa, että Ekokem-Palvelu hoitaa rakentamista jätteillä ja löytää näin niille hyötykäyttökohteen”, Rouskis Oy:n käyttöpäällikkö Jyri Metsänranta toteaa. 18 Uusiouutiset 8/2014 ? Pintarakenneurakan kokonaiskustannusarvio on noin 200 000 euroa. Turusta Saloon Ekokem-Palvelu Oy aloitti työt kaivamalla esiin altaan, reunavallit ja pystyeristeseinät sekä muotoilemalla jätetäyttöä ja muuttamalla hieman reunavallia. Pilaantuneita maita on käytetty jätetäytön muotoiluun. Ekokem-Palvelu Oy:n Marco Consiglio kertoo, että pilaantuneita maita on saatu käyttöön Varsinais-Suomen rakennusurakoista, myös Ekokemin omista maaperän kunnostustyömaista. ”Ajamme esimerkiksi Turun Kakolanmäen maaperänkunnostusprojektista lievästi pilaantuneita maita meidän käsittelykeskukseemme, jossa maat seulotaan ja käsitellään mekaanisesti. Tutkimme, että ne ovat pilaantuneisuudeltaan alle ylemmän ohjearvon maita, jolloin ne soveltuvat Rouskiksen alueelle. Hyväksytämme niiden käytön tilaajalla ja ELY-keskuksella. Hyväksynnän käsittelyaika on kolme kuukautta”, Consiglio kertoo. Jätemuotoilun jälkeen alueelle rakennetaan noin 30 sentin paksuinen esipeitto. Sen tekemisessä hyödynnetään mm. Va-
polta ja Fotumilta kertyviä polttolaitosten seostuhkia. Myös kuonien käyttö on mahdollista. Tämän jälkeen rakennetaan kaasunkeräyskerros, jonne vedetään viisi linjaa salaojaputkistoja. Bentoniittimatolla tehdään tiivistyskerros, jolla saadaan suljettua alapuoliset rakenteet ja pidätettyä kaasu. Kuivatuskerros rakennetaan ohuesta salaojamatosta. Matot toimittaa Kaitos Oy. Sen jälkeen rakennetaan pintakerrokset, jotka koostuvat 20-senttisestä suojakerroksesta, 60-senttisestä välikerroksesta ja viimeiseksi kasvukerroksesta, johon tulee multaa ja lietettä. Tämä kylvetään ruohikolle ja maisemoidaan. O Pääurakoitsijana toimivan Ekokem-Palvelu Oy:n Hannu Valtonen, rakennuskonsulttina toimivan Ramboll CM Oy:n Jouni Äikäs ja kaivinkoneurakoitsija Terho Lehtonen Terho Lehtonen Oy:stä pitivät lokakuussa Korvenmäellä työmaakatselmusta. N Tapio Strandberg Oy:n Tapio Stranberg toimii kaatopaikan pintarakenneurakan riippumattomana laadunvalvojana. Lopulta ensi syksynä noin hehtaarin suljetulla alueella kasvaa tasainen ruohokenttä. Kaatopaikan elinkaari on pitkä. Rouskis varautuu joka vuosi budjetissaan kaatopaikan jälkihoito- ja maisemointitöihin sekä monenlaisten tarkkailuvelvoitteiden sekä veden ja kaasunhallinnan hoitoon. Korvenmäki on kärsinyt viimeisten kolmen vuoden aikana lisääntyneistä hajuhaitoista. Kaatopaikan alueelle asennettiin vuonna 2009 kaasunkeräysjärjestelmä. Sen keräämät kaatopaikkakaasut ohjataan alueen mikroturbiinilaitokselle, joka tekee kaasusta sähköä jätekeskuksen tarpeisiin. Rouskis myy sähköä myös valtakunnan verkkoon. ”Emme ole saaneet nykyisellä kaasunkeräysjärjestelmällä toivottuja tuloksia, mikä on aiheuttanut hajuhaittoja”, Metsänranta myöntää. Rouskis haluaa saada hajuhaitat kuriin. Siksi yhtiö tilasi Lappeenrannan teknilliseltä yliopistolta diplomityön hajuhaittojen hallinnasta ja kaasunkeräyksen tehostamisesta. Diplomityö valmistui juuri. Se suosittelee pystykaasukaivojen toteuttamista. Korvenmäellä on nyt kaasunkeräyksessä vaakakeruujärjestelmä. ”Pystykaasukaivojen rakentaminen maksaa noin 20 000– 30 000 euroa per kaivo. Isolle kaatopaikalle tarvittaisiin useita kaivoja, jotta ne pystyisivät imemään kaiken kaasun koko alueelta”, Metsänranta laskee. Nyt toteutettava pintarakenneurakka on yksi askel kaasunkeräysjärjestelmän tehostamisessa. Pintarakenneurakan yhteydessä tullaan asentamaan yksi pystykaasukaivo. ”Ensi vuoden aikana rakennamme enemmänkin kaasukaivoja. Mutta kartoitamme parhaillaan tarkemmin, miten voisimme täydentää nykyistä järjestelmää hallitusti ja vaiheittain.” Jätevoimalalle tontti Kaatopaikan loppuosan käyttö jatkuu aktiivisena, mutta Metsänrannan mukaan sen tarkka käyttötapa on vielä auki. Korvenmäen jätekeskus tulee näkemään monta mullistusta lähivuosina. Vuonna 2016 orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto rajoittaa biohajoavien jätteiden kaatopaikkasijoitusta, mutta Rouskis pyrkii muutenkin hyödyntämään jätteensä kaatopaikkasijoittamisen sijasta. Tänä vuonna noin kolmannes Rouskiksen jätemäärästä on kuljetettu energiakäyttöön. Vuonna 2016 yhtiö hyödyntää energiana jo kaiken sen, mikä ennen vanhaan meni kaatopaikalle: noin 16 000 tonnia syntypaikkalajiteltua sekajätettä. Lokakuun lopussa kuultiin, että Korvenmäen jätekeskukseen aiotaan rakentaa myös uusi jätevoimala. Ekokemin kanssa on tehty esisopimus Rouskiksen toimiston ja Seututie 110:n välisestä tontista, joka on YVAttu ja kaavoitettu jätteen energiakäyttötarkoituksiin jo aiemmin. Jätevoimala polttaisi lounaisen Suomen jäteyhtiöiden muodostaman hankintarenkaan sekajätteitä 110 000 tonnia vuodessa näillä näkymin vuodesta 2018 alkaen. Ehkäpä Korvenmäen kaatopaikka ottaakin tulevaisuudessa vastaan uuden jätevoimalan tuhkat ja kuonat? ”Meillä on sellaiset ympäristöluvat, että voimme käsitellä teollisuusjätteitä, tuhkia ja kuonia, joten se olisi ihan mahdollista. Sekin olisi hienoa, että tuhkien hyötykäyttöhankkeet lähtisivät etenemään”, Metsänranta visioi. L Uusiouutiset 8 /2014 19
Outokumpu Lapista mallialue Kemi-Tornion teollisuusalue ja Lapin kaivokset kehittävät kestäviä tapoja jalostaa arktisia luonnonvaroja yhtenä EU:n kuudesta mallialueesta. Meri-Lapissa on hyödynnettävissä 1,3 miljoonaa tonnia teollisuuden jätteitä ja sivuvirtoja. S L ELINA SAARINEN uodatinpölyä ja kalsiittia Torniossa. Kuitusavea Kemissä. Ferrokromi- ja rosterikuonaa Torniossa. Arktisen teollisuuden sivuvirtoja kartoittava hankeporukka on koonnut niin sanotun myyntilistan. Siihen on listattu tarkat määrät, ominaisuudet ja muut hyödyntämisen kannalta tärkeät seikat noin kolmestakymmenestä erilaisesta teollisuuden jäte- tai sivuvirrasta. Listalla on yhteensä 1,3 miljoonaa tonnia materiaaleja, jotka oikealla tavalla yhdisteltyinä voisivat olla vielä nykyistä parempaa raaka-ainetta tai jalostettavissa jopa uusiksi kaupallisiksi tuotteiksi. Kaikki jäte- ja sivuvirtavirrat löytyvät ainutlaatuisen kompaktilta alueelta: 25 kilometrin säteeltä Perämeren kaaren alueelta. 20 Uusiouutiset 8/2014 ? Tarvitaan vain hyödyntäjä, palveluyritys innovoimaan sekä välittäjäorganisaatio, joka antaa foorumin tietojenvaihtoon ja auttaa purkamaan hyödyntämiseen liittyviä esteitä. Kemin teknologiakylä Digipolis Oy käynnisti vuosi sitten tähän tähtäävän Arktisen teollisuuden sivuvirrat -hankkeen, joka on jo saanut tarjoajat ja tarvitsijat kohtaamaan toisensa. ”Seuraava vaihe on katsoa, mitä uutta pystymme tekemään tunnistamistamme materiaalivirroista. Tietokannan ja kohtaamisfoorumin avulla toimijoilla on mahdollisuus saada tietoa, mitä materiaaleja alueella syntyy jatkuvana prosessina tai aina välillä. Olemme miettineet jo hyödyntämiskategorioita eri virroille ja pohtineet, mitkä sopisivat vaikkapa jätealueiden peit-