• VAIVATONTA JA VASTUULLISTA HUOLENPITOA. RAKKAUDESTA METSÄÄN – UPM. 4/20 PUUN MATKA TUKISTA TUOTTEEKSI 20 GLOBAALI KAUPUNGISTUMINEN LUO MAHDOLLISUUKSIA METSÄTEOLLISUUDELLE 30 ”Metsä luo turvallisuutta” 12
  • PINTAA SYVEMMÄLLÄ SUO Luonnontilainen suo säätelee kosteutta tulvien ja kuivuuden aikaan. K U V A VA S TA VA LO | TE K S TI JO N N A TA PA N A IN EN | A S IA N TU N TI JA JU H A -M A TT I VA LO N EN 2 – METSÄN HENKI 4/20
  • PINTAA SYVEMMÄLLÄ SUO TÄNÄ SYKSYNÄ SOILLA ON kypsynyt ennätysmäärä karpa­ loita. Niiden poimiminen nevalla ruskan aikaan on elämys, samoin rämesuolla vierailu suopursun kukkiessa. Suot ovat elintärkeä vesi varasto ja avainbiotooppi. ”Usein ei huomata ajatella, että luonnontilainen suo sääte­ lee kosteutta tulvien ja kuivuu­ den aikaan. Kosteutensa kautta suo tukee metsän monimuo­ toisuutta”, sanoo UPM Metsän ympäristöasiantuntija JuhaMatti Valonen. Jälkikäteen voidaan todeta, että virheitä on Suomessa tehty: muun muassa eteläisen Suomen soista suurin osa on käsitelty esi­ merkiksi ojittamalla. Hyönteiset ovat riippuvaisia soiden kosteu­ desta, linnut sekä marjasadot taas pölyttäjistä. Moni yleinen kahlaajalintu, kuten liro, on jo käytännössä kadonnut eteläisen Suomen soilta. Metsälaki turvaa etenkin reheviä ja harvinaisia suo­ tyyppejä, kuten korpia. Metsä­ taloudessa on myös huomioitava soiden reunamien vaihettumis­ vyöhyke. Se on usein arvokkain kohta suossa: kivennäismaan reunassa on monimuotoista kas­ villisuutta ja puustoa. ”On aina metsänomistajan etu, että metsässä on erilaisia elinympäristöjä.” 3
  • 2 Suot säätelevät kosteutta 5 Pääkirjoitus/Ledare 6 Ajankohtaista 11 Siihen aikaan 12 Anna-Liisa Heinsalmelle suunnitelmat ovat metsänhoidossa kaikki kaikessa 17 Näkemys: Tapio Oy:n innovaatiojohtaja Hannu Hervos 18 Metsän ennakkoraivaus kannattaa 20 Näin puu kulkee metsätyömaalta maailmalle 26 Miksi yhteismetsä on hyvä sijoitus? 28 Suomalainen sellu numeroina 29 UPM Yhteismetsällä tuoton järjestely käy ketterästi 30 Kehittyvät maat tarvitsevat yhä enemmän puupohjaisia tuotteita 33 UPM:n teknologiajohtaja Jyrki Ovaska: ”Mietin megatrendejä päivittäin” 34 Jyri Schildt on istuttanut puupuiston eläkepäiviensä iloksi Päätoimittajan poiminnat Tällä kertaa saamme Metsähommissa tutustua ennakkoraivaukseen. Poimi ammattimetsurin vinkit talteen ja katso myös video! Sivut 18–19 Näin puu kulkee. Tässä jutussa voit seurata puun matkaa metsätilalta lopputuotteeksi asti ja lukea matkan eri vaiheista. Sivut 20–25 Kun ihmisten kulutustottumukset muuttuvat ja käytettävissä oleva rahamäärä kasvaa, myös metsäsektorin tuotteille avautuu uusia markkinoita, kertovat tutkijat. Lue kiinnostavista näkymistä. Sivut 30–33 UPM METSÄ UPM METSÄ + Puukauppa + Metsäomaisuuden hoito + Henkilökohtainen metsäasiakasvastaava + upmmetsa.fi • puukauppa ja metsänhoitopalvelut • chat • yhteystiedot • yhteydenottopyyntö • tietopankki + Metsänhoito + Kestävyys + Asiakaspalvelu • 0204 16 5100: arkisin 8–18, la 9–14 • chat: arkisin 8.15–17.45, la 9.15–13.45 • palvelukeskus@upm.com Julkaisija UPM Metsä PL 85, 33101 Tampere. Puh. 0204 16 121. Päätoimittaja Virpi Mäenanttila • Toimitusneuvosto UPM: Kaisa Järvisalo, Tuomas Kara, Panu Kärkkäinen, Sami Oksa, Tomi Simola ja Matti Varho • Tuotanto Genero | A-lehdet: Mikko Hirvonen, Arja Kulmala, Anu Mäkelä ja Tiina Tuppurainen • Repro Aste Helsinki Oy • Paino PunaMusta Oy, Tampere • Paperi UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m 2 • Painosmäärä: 55 000. 22. vuosikerta • ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu) • Kannen kuva: Petri Mulari • Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy maaliskuussa 2021. Metsän henki painetaan Suomessa valmistetulle UPM:n paperille. + Osoitteenja tilausmuutokset: metsalehtitilaus@upm.com, upmmetsa.fi > ota yhteyttä tai puh. 0204 16 5100. + upmmetsa.fi + upmyhteismetsa.fi + upm.fi + uutiskirje.upmmetsa.fi Lataa UPM Metsä -mobiiliapplikaatio sovelluskaupastasi. Mitä mieltä olet lehdestämme? Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä lehdestämme osoitteeseen metsaviestinta@upm.com facebook.com/ metsamaailma youtube.com/ upmmetsa issuu.com/ upmmetsa instagram.com/ upm_metsa @upm_metsa METSÄN HENKI 18 20 30 SISÄLLYS 4/20 4 – METSÄN HENKI 4/20
  • Haasteiden vuosi VUOSI 2020 ON OLLUT POIKKEUKSELLINEN. Lämmin ja vähäluminen talvi, lakot ja työsulut sekä koronapan­ demia ovat aiheuttaneet haasteita metsäiseen toi­ mintaympäristöömme. Olemme kuitenkin yhdessä pitäneet pyörät pyörimässä. Kiitos siitä teille. Vuosien kehitystyö sähköisten työkalujen kanssa on auttanut meitä toimimaan poikkeuksellisessa ajassa. Olemme tehneet normaalin määrän puukaup­ paa, vaikka kasvokkaisia tapaamisia on ollut aikai­ sempaa vähemmän. Paikalliset metsäasiakasvastaa­ vat palvelevat teitä jatkossakin, mutta kannustan kokeilemaan UPM Metsä ­verkkopalvelua, jos ette ole sitä vielä tehneet. Metsäteollisuus luo Suomeen merkittävän arvon­ lisän. Pakkausmateriaalien, erikoispapereiden sekä hygienia­ ja tarra­ tuotteiden kysyntä on vahvistunut. Sen sijaan perintei­ sen paperiliiketoimin­ nan puunkäyttöä on jouduttu vähentämään. Katson kuitenkin posi­ tiivisesti tulevaisuu­ teen, sillä luopumalla vanhasta, voidaan luoda uutta. Ilmastonmuutosta torjutaan nopeimmin korvaa­ malla fossiilisia tuotteita puupohjaisilla, kierrätettä­ villä ja uusiutuvilla tuotteilla. Tässä te Metsänomis­ tajat olette avainroolissa. Hyvin hoidettu metsä sitoo parhaiten hiiltä ja tarjoaa erinomaisen raaka­aineen tulevaisuuden tuotteisiin. UPM:n rakenteilla oleva biomolekyyliteh­ das Saksan Leunassa on hieno esimerkki siitä, miten puuta raaka­aineenaan käyttävä tehdas korvaa fossiilisia raaka­aineita. UPM:n selluteh­ das Uruguayssa puolestaan takaa valmistuessaan erinomaisen tuoteportfolion, kun lyhytkuituinen eukalyptussellu ja pitkäkuituinen havusellu täydentävät toisiaan globaalissa markki­ nassa. Molempia tarvitaan. Arvoisat metsänomistajat, koneyrit­ täjät ja oma henkilökunta, lämmin kii­ tos vuodesta 2020. Olemme selvinneet poikkeuksellisista haasteista hyvällä yhteistyöllä ja pärjäämme yhdessä jat­ kossakin. Haluan toivottaa kaikille mitä parhainta joulua! SAULI BRANDER metsäjohtaja UPM LEDARE PÄÄKIRJOITUS Utmaningarnas år ÅRET 2020 HAR VARIT EXCEPTIONELLT. Den varma och snöfattiga vintern, strejker och lockouts samt coro­ napandemin har lett till utmaningar i vår skogliga verksamhetsmiljö. Tillsammans har vi ändå lyckats hålla hjulen igång. Tack till er alla. Många års utveckling av de digitala verktygen har hjälpt oss att hålla verksamheten i gång under denna exceptionella tid. Vi har gjort en normal mängd virkesaffärer, även om antalet personliga möten har minskat. De lokala skogskundansvariga betjänar er också i fort­ sättningen, men jag upp­ manar alla att pröva på UPM Skog webbtjänst om ni ännu inte har gjort det. Skogsindustrin ska­ par ett betydande mervärde för Finland. Efterfrågan på förpackningsmaterial, specialpapper samt hygien­ och etikettprodukter har stärkts. Å sin sida har man tvingats skära ner den traditio­ nella pappersverksamhetens virkesanvändning. Jag ser ändå positivt på framtiden: när man avstår från något gammalt, finns det utrymme att skapa nytt. Klimatförändringen motarbetas effektivare om man ersätter fossila produkter med träbaserade, återvin­ ningsbara och förnybara produkter. Här befinner ni Skogsägare er i en nyckelposition. En välskött skog binder kol på bästa möjliga sätt och erbjuder dess­ utom en utmärkt råvara för framtida produkter. UPM:s biomolekylfabrik som byggs i Leuna i Tysk­ land är ett fint exempel på hur en fabrik som använ­ der virke som råvara ersätter de fossila råvarorna. UPM:s massafabrik i Uruguay garanterar å sin sida en utmärkt produktportfölj när den står färdig, efter­ som den kortfibriga eukalyptuscellulosan och den långfibriga barrträdscellulosan kompletterar varandra på den globala marknaden. Båda behövs. Bästa skogsägare, maskinentreprenörer och egna anställda, ett varmt tack för år 2020! Vi har övervunnit de exceptionella utmaningarna med hjälp av gott samar­ bete och vi klarar oss tillsammans även i fortsättningen. Jag vill önska er alla en riktigt god jul! SAULI BRANDER skogschef UPM ”När man avstår från något gammalt, finns det utrymme att skapa nytt.” SISÄLLYS ”Katson kuitenkin positiivisesti tulevaisuuteen, sillä luopumalla vanhasta, voidaan luoda uutta.” 5
  • METSÄNHOITO 1 Suunnitelmallinen metsänhoito palkitsee UPM METSÄN KUMPPANIASIAKKAANA TIEDÄT aina, miten metsäsi voi ja mitä siellä pitäisi seu­ raavaksi tehdä. Näet, kuinka metsäsi arvo kehit­ tyy ja kuinka voit vaikuttaa siihen laadukkaalla metsänhoidolla. Saat metsäomaisuutesi hoi­ toon vuosittain päivitettävän, selkeän toimen­ pidesuunnitelman. Vuosisuunnitelman näet verkkopalvelussasi. Metsäsuunnitelmasi avulla voimme huomioida metsäsi tarpeet puukaupasta metsän­ hoitoon. Näin metsäsi tuoton taloudellinen ennustettavuus paranee. Hinnantarkistusetu poistaa huolen puukaupan ajankohdasta. Sinun ei tarvitse huolehtia puun­ hinnasta, vaan voit ajoittaa puukauppasi metsän­ hoidollisesti tärkeimpään hetkeen. Hinnantarkistusetu on voimassa, kun teet puukaupat joulukuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana. Hinnantarkistusjakso alkaa kaupanteko­ päivästä ja jatkuu syyskuun loppuun asti. Jos leimikkosi arvo on noussut tarkastelu­ aikana, maksetaan sopimushinnan ja korkeim­ man hinnan erotus sinulle mittaustodistuksella. upmmetsa.fi/kumppanuus Nyt on hyvä aika valmistautua tulevaan kauteen ja sopia lannoi­ tuksista. AJANKOHTAISTA 4/20 HUOLEHDI JA HYÖDY METSÄSTÄSI K U V A VA S TA VA LO 6 – METSÄN HENKI 4/20
  • SÄHKÖISET PALVELUT 2 Tee metsävero­ ilmoitus vaivatta UPM METSÄ -VERKKOPALVELUN UUDISTUNEEN vero­osion avulla metsäveroilmoituksen tekemi­ nen on entistä helpompaa. Sen kautta metsävero­ ilmoitukset voi lähettää sähköisesti suoraan verohallinnolle. Esimerkiksi UPM Metsän puukauppamak­ sut ja metsänhoitotyökirjaukset löytyvät vero­ ohjelmasta automaattisesti. Voit kirjata ostot ja matkakustannukset palveluun mobiililaitteilla ja ottaa ostokuiteista puhelimella kuvan talteen. Sähköisen veropalvelun ajopäiväkirjaan kir­ jaat metsäajojen tiedot vaivattomasti. Pian ajan­ kohtainen metsätalouden veroilmoitus (2C) ja arvonlisäveroilmoitus muodostuvat palveluun syötetyistä ja sinne tuoduista tiedoista kätevästi. upmmetsa.fi/metsaveropalvelu METSÄNHOITO 3 Tuottoisa metsäpalvelu METSÄNLANNOITUS ON KANNATTAVA INVESTOINTI, kun metsän kasvua hidastaa ravinteiden puute tai kun kaipaat hoidetun metsän kasvuun lisä­ voimaa. Lannoituksen ansiosta hoidetun puuston lisäkasvu on 15–20 kuutiometriä hehtaarilta, jol­ loin voit saada sijoittamallesi pääomalle jopa 15 prosentin vuotuisen tuoton. Ravinteilla huonosti kasvavan metsän neu­ lasto tervehtyy selvästi jo seuraavan kasvukauden aikana. Ravinnetilanne korjaantuu 2–5 vuoden aikana. Terveyslannoitukselle on mahdollista saada Kemera­tukea. Nyt on oikea hetki sopia tulevan kauden lannoituksista. Selvitetään yhdessä mah­ dolliset kohteet ja lannoitevalinnat sinun metsäsi eduksi. Ota yhteyttä omaan metsä­ asiakasvastaavaasi ja varmista paikkasi edulli­ sissa yhteislannoituksissamme. upmmetsa.fi/metsanlannoitus ON AIKA SYTYTTÄÄ KYNTTILÄT. Nauti pimeistä illoista villasukat jalassa läheisten kanssa. Nyt kannattaa myös pohtia tulevan vuoden metsätöitä ja -verotusta, perehtyä metsän lannoitukseen ja osallistua verkkotapahtumiimme. 7
  • K U V A U PM AJANKOHTAISTA TALVI OSALLISTU AVOIMIIN ASIAKASTILAISUUKSIIN Joulukuussa on luvassa vielä kaksi verkossa järjestettävää asiakastapahtumaa. Tiistaina 8.12. klo 18–19 voit osallistua Kumppanina vaurastut metsästä vaivattomasti -tilaisuuteen. Torstaina 17.12. klo 18–19 järjestetään Kumppanina varmistat metsänhoidon vastuullisuuden -tilaisuus. Tarkemmat tiedot ja ilmoittautumis­ ohjeet: upmmetsa.fi > Tietoa ja tapahtumia > Tapahtumat. Verkossa järjestettävät tapahtumamme ovat turvallisia ja monipuolisia. VAIVATTOMASTI VERKOSSA Uusien virtuaalisten tapahtumiemme suosio ylitti odotukset. KULUVA VUOSI ON TUONUT MEIDÄT UUDEN äärelle myös tapahtumien suhteen. Olemme järjestäneet tänä syksynä kaikki UPM Metsän Kumppaniasiakkaille suunnatut kutsuvieras­ tapahtumat verkossa. Tapahtumat yllättivät meidät suosiollaan! Olemme saaneet mukaan paljon sellaisiakin asiakkaita, jotka eivät ole aiemmin osallistuneet tapahtumiimme. Saimme myös ilmoittautu­ misia ympäri Eurooppaa maista, joista paikan päälle saapuminen harvoin onnistuu. Syksyn tapahtumat olivat sisällöltään hyvin erityyppisiä. Kävimme tutustumassa taimitarhan arkeen paneelikeskustelun lomassa lokakuussa ja järjestimme toisaalla Kyösti Mäkimattilan tahdittamat tanssit jokaisen kotiin. Tutustuimme myös paremmin arvolupaus kappaleemme tekijään Eetuun ja hänen musiikkiinsa. Joka tapahtumassa oli oma asiateemansa, jolla toimme samalla esille uutta arvolupaustamme. Järjestämme jatkossakin virtuaalitapahtu­ mia ja lähetämme niihin kutsut vain sähköpos­ tilla. Varmistathan, että asiakastietosi ovat ajan tasalla, niin pääset mukaan. Tervetuloa! upmmetsa.fi/tapahtumat Anna meille palautetta! Lähetämme kaikista tapahtu­ mistamme palaute­ kyselyn. VERKKOTAPAHTUMAT 8 – METSÄN HENKI 4/20
  • K U V A S U O M EN PA RT IO LA IS ET , A TT E K ES TI Huolehditaan yhteisestä turvallisuudes­ tamme Kesällä tuli kuluneeksi vuosi siitä, kun aloitimme huomioliivien lähettämisen UPM Metsän kanssa puukauppaa tehneille asiakkaille. Postitusten tavoitteena on, että asiakkaiden käyttäessä huomioliiviä sujuvat metsätyömaavierailut mahdollisimman turvallisesti. Käytäthän huomioliiviä metsätyömaavierailuilla ja muistathan ilmoittaa tulostasi etukäteen koneenkuljettajalle tai metsurille. On myös tärkeää, että odotat työskentelyn keskeytymistä! Näkyminen on ensiarvoisen tärkeää, ja pimeään aikaan huomioliivin merkitys korostuu entisestään. upmmetsa.fi Muutoksia puukauppa­ bonusten käyttöön Puukaupoista kumppanille kertyneet bonukset vahvistetaan mittaustodistuksella, ja ne ovat voimassa kaksi kokonaista kalenterivuotta vahvistuksesta eteenpäin. Kerätyn puukauppabonuksen voi käyttää vähennyksenä omassa metsässäsi tarpeellisiin metsänhoitotöihin, kuten vaikkapa maanmuokkaukseen, taimien istutukseen tai lannoitukseen. Verottaja on muuttanut ohjeistustaan koskien materiaalien ostamista bonuksilla, minkä vuoksi UPM Metsäkin on muuttanut bonuskäytäntöään. Puukauppabonuksia ei voi enää käyttää täysimääräisesti materiaalien, kuten taimien, siementen ja metsälannoitteiden, ostamiseen. UPM Metsältä ostetuista materiaaleista maksettava minimiveloitus on 20 euroa + alv. Tätä summaa ei voi maksaa bonuksilla. Summan ylittävältä osalta laskun voi maksaa kertyneillä bonuksilla. upmmetsa.fi VASTUULLISUUS UPM ja Suomen Partiolaiset yhteistyöhön UPM:N JA SUOMEN PARTIOLAISTEN YHTEISTYÖN TAVOITTEENA on lisätä vuoropuhelua ja tietämystä nuorten sekä yritysten ja päättäjien välillä erityisesti ilmastonmuutoksesta ja vastuulli­ suudesta. UPM:lle on tärkeää ymmärtää sidosryhmiensä odo­ tuksia ja kehittää toimintaansa yhä kestävämmäksi. ”Erityisesti nuorilla on kasvava huoli ilmastonmuutok­ sesta, ja siksi haluamme antaa oman panoksemme rakenta­ vaan keskusteluun ratkaisuista ja vaihtoehdoista. Pitkäjäntei­ sessä yhteistyössä on tarkoitus toteuttaa yhdessä tapahtumia ja rakentaa eri tavoin nuorten, asiantuntijoiden ja päättäjien dialogia”, kertoo UPM Biorefiningin sidosryhmäsuhdejohtaja Saara Tahvanainen. Alkavassa kumppanuudessa katse suunnataan yhdessä tulevaisuuteen. ”Uskomme, että yhteistyölle on hyvä perusta, sillä kestävä kehitys, ilmasto ja metsät ovat keskeinen osa sekä partion että UPM:n strategiaa ja arvopohjaa. Voimme näin myös olla mahdollistamassa partioharrastusta, joka tukee suomalaisten lasten ja nuorten aktiivisuutta sekä luontosuhteen kehitty­ mistä”, Tahvanainen jatkaa. upm.fi 9
  • JOTAIN ERIKOISTA KAULUSTEN ALTA pilkottaa. Se on rusetti, mutta materiaali on tavanomaista jämä­ kämpi. Kas – rusetti onkin valmis­ tettu koivun tuohesta. Tuohi Designin juuret ovat Pohjois­Karjalassa. Yrityksen tuot­ teet suunnitellaan ja valmistetaan käsityönä Joensuussa puuteol­ lisuuden ylijäämätuohesta, joka on peräisin PEFC­sertifioiduista metsistä. Valikoimissa on esimerkiksi pihla­ janlehtiä ja lumpeenkukkia muis­ tuttavia korvakoruja, taivutetusta tuohesta tehtyjä silmukkamaisia ja sykkyräisiä kaulakoruja sekä erilaisia rusetteja kaulaan ja hiuksiin. Tuotteissa ei käytetä väriaineita, vaan pinta on käsitelty kasviöljyllä. Siksi jokainen tuote on ainutlaatui­ nen. Pinta saattaa muistuttaa nahkaa tai silkkiä yksilöstä riippuen. tuohidesign.fi Tuohirusetissa on särmää Maanmuok­ kaus sitoo hiiltä pitkä­ kestoisesti Metsätaloudessa keskeistä on uuden puusukupolven synnyttäminen. Maanmuokkauksella varmistetaan nuoren puuston kasvu uudistushakkuun jälkeen. Se parantaa sekä siementen itämistä että istutustaimien kasvua. Maanmuokkauksen jälkeen taimien on helpompi kasvattaa juuriaan ja ottaa ravinteita maasta. Maan huokoisuus sekä vesija lämpö talous paranevat ja ravinteiden kierto nopeutuu. Pintakasvillisuuden vähenemisen myötä tukkimiehentäiden ja myyrien aiheuttamat tuhot vähenevät. Uudistushakkuun jälkeen aukiolle syntyy paljon kuollutta orgaanista materiaalia. Maanmuokkauksessa hiiltä sitovat maalahopuut voivat vahingoittua. Myös metsän monimuotoisuus voi heiketä. Nykyisin tavoitteena on rikkoa maanpintaa maanmuokkauksessa mahdollisimman vähän. Maanmuokkauksen ohjeistuksessa edellytetään lahojen maapuiden kiertämistä, mikäli mahdollista. Hiilensidontaan maanmuokkaus vaikuttaa siten, että puuston kasvu nopeutuu. Mikrobiologinen hajotustoiminta vilkastuu ja ravinteita vapautuu taimien käyttöön. Kun on tutkittu maanmuokkauksen pitkäaikaisia vaikutuksia maaperän hiilen määrään, on havaittu, että 10–25 vuotta erilaisten muokkausten jälkeen puuston kasvu ja hiilivarastot ovat lisääntyneet. Maaperän ylimmässä 30 senttimetrissä hiilivarasto ei kuitenkaan ole muuttunut. Maanmuokkaus siis edistää hiilensidontaa pitkäkestoisesti. upmmetsa.fi AJANKOHTAISTA TALVI Meillä UPM:llä asiakkaiden ja työntekijöiden terveys ja turvallisuus on ensisijaisen tärkeää. Siksi teemme kaikkemme estääksemme koronaviruksen leviämisen. Kanssamme asiointi onnistuu erinomaisesti sähköisissä kanavissamme. Kasvokkain tapahtuvista kohtaamisista sovitaan aina harkintaa käyttäen, ja niiden ajaksi asiakkaamme saa meiltä kasvosuojaimen käyttöönsä. Myös henkilökuntamme käyttää niitä. UPM on luovuttanut kasvosuojaimia myös useiden eri tahojen käyttöön, esimerkiksi syöpäjärjestön jäsen yhdistyksille, useiden paikkakuntien kotihoitoon, urheilutapahtumiin sekä muille niitä tarvitseville tahoille. VERKKOKAUPPA Tuohirusetti on tyylikäs vaihtoehto juhla ­asun somis­ teeksi kelle tahansa. MEILTÄ SAAT KASVOSUOJAIMEN TAPAAMISESSA K U V A H EN N A LI IM A TA IN EN 10 – METSÄN HENKI 4/20
  • 1961 SIIHEN AIKAAN KUVASSA NOSTETAAN PAPERIPUUTA AUTON kyytiin ja valmistaudutaan kuljettamaan kuormaa tehtaalle. Puunkuljetus oli otta­ nut 1950–60­lukujen vaihteessa jo aimo harppauksen eteenpäin. Autojen ja tiestön kehittymisen myötä myös UPM:ssä alettiin käyttää pääosin rekkoja. 1800­luvulta lähtien puuta oli kuljetettu uittamalla. Uittamisen aikaan metsä oli arvokasta vain siellä, missä se oli vesireit­ tien varrella. Autojen ansiosta sisämaan metsät tulivat saavutettaviksi. Nykyisin lähes kaikki puu kulkee auton kyydissä joko rautatieasemalle, satamaan tai suo­ raan tehtaalle. Kuvan kaltaisia, noin 10 tonnin puu­ kuormia mahtuisi nykyrekkoihin useampi. Pölli rekat ovat 76 tonnin painoisia kuorma­ autoja ja ajoneuvoyhdistelmiä – onpa liikenteessä poikkeusluvalla muu­ tama satatonninenkin. ”Ison auton ajaminen pienellä metsä­ tiellä vaatii taitoa. Pölliautopuoli on rekka­ autoilun kuningaslaji,” sanoo UPM Metsän logistiikkapäällikkö Esa Korhonen. Kun puunkuljetus vaati ennen satojen­ tuhansien työntekijöiden panosta, nykyi­ sin heitä tarvitaan murto­osa. Kuski kau­ hoo puut hydraulikuormaimella kolmessa vartissa kokoon ja hurauttaa matkaan. Koville ottaa, mutta kohoaa kuitenkin. Vaihtolava kuormineen nousemassa auton päälle. Kuva on Työtä ja toimintaa ­lehden toisesta numerosta vuodelta 1961. TE K S TI JO N N A TA PA N A IN EN K U V A U PM 11
  • 12 – METSÄN HENKI 4/20
  • Vuosisuunnitelma helpottaa metsänhoitoa ja pitää metsänomistajan ajan tasalla. Anna-Liisa Heinsalmelle ammattilaisten kanssa tehty yhteistyö on tärkeää. TEKSTI EMMI LAUKKANEN | KUVAT PETRI MULARI ”Haluan olla aktiivinen metsänomistaja” 13
  • Soinin metsäpalvelutoimistolla, lähellä Heinsalmen omistamia metsiä. Hän on vieraillut niissä hiljattain. ”Anna-Liisa on hoitanut asioita hyvin, joten metsässä on hyvä tilanne. Toimenpiteitä tehdään ja metsää hoidetaan. Se on iso plussa”, Tuohimäki sanoo. HEINSALMEN METSÄT SIJAITSEVAT ALAJÄRVELLÄ Etelä-Pohjanmaalla. Vanha sukutila päätyi Heinsalmelle ja hänen sisaruksilleen 27 vuotta sitten vanhempien perintönä. Isä vietti metsässä paljon aikaa, ja hän oli kova tekemään metsätöitä itse. Kun hänellä ei ollut enää voimassa olevaa ajokorttia, hän kulki metsään suksilla tai traktorilla. ”Kerran talvella isä halusi lähteä näyttämään paikkaa, jossa oli tehty puukauppaa. Menimme suksilla, ja isä kaatui isoon ojaan suksineen. Siinä olikin vähän työtä saada pappa ylös”, Heinsalmi naurahtaa. Hänelle metsän omistaminen ei ole ollut stressin aihe vaan mukava asia. Hän meni heti perinnön saatuaan metsäkurssille, jotta oppisi metsänhoidosta enemmän ja pysyisi kärryillä omistuksistaan. ”Haluan olla aktiivinen metsänomistaja, vaikka en pysty tekemään metsässä mitään. Seuraan keskustelua, luen metsälehdet kannesta kanteen ja opiskelen itsekseni metsänhoitoa. Haluan ymmärtää asioita.” Heinsalmen metsille on tehty jo aiemmin perinteinen metsäsuunnitelma, mutta vuosisuunnitelmaan ja verkkopalveluihin hän tutustuu nyt ensimmäistä kertaa. Hän arvostaa sitä, että ammattilaiset esittävät näkemyksiään metsän tulevaisuudesta. ”Suunnitelmat ovat minulle ehdottomia ihan kaikessa metsänhoidossa.” Perinteinen metsäsuunnitelma tehdään yleensä kymmeneksi vuodeksi kerrallaan. Sitä tehtäessä metsä asiakasvastaava käy usein maastossa esimerkiksi mittaamassa puiden pituuksia ja paksuuksia. Vuosisuunnitelmaa tehdessä metsistä ja metsänomistajan toiveista on jo tietoa. Vuosisuunnitelma on kumppanuusasiakkaille maksuton palvelu. Ehdotus tulevista toimenpiteistä tehdään kerran vuodessa. Vuosisuunnitelma auttaa hahmottamaan, mikä on metsänhoidossa juuri nyt oleellista. Kymmenvuotiskaudelle tehtävät suunnitelmat voivat tuntua kaukaisilta. ”Vuosisuunnitelma tiivistää yhteistyötä ja helpottaa metsäasioiden hoitoa. Metsänomistaja tietää, mitä hoitoja hakkuutöitä metsässä pitäisi lähitulevaisuudessa tehdä”, Tuohimäki sanoo. Työt kasaantuvat helposti, jos metsää on paljon ja harvennuksia ja hoitotöitä jää tekemättä. ”Jos metsä jää hoitamatta, sen tuotto kärsii huomattavasti ja pian on iso rysä töitä kerralla hoidettavana. On järkevämpää hoitaa asioita vuosittain.” ANNA-LIISA HEINSALMI KÄY METSISSÄÄN PARI KOLME kertaa vuodessa. Hän yöpyy silloin vanhalla koti tilallaan Suokonmäellä. Se on Etelä-Pohjanmaan korkeimpia paikkoja. Viereisessä näkötornissa käy usein turisteja ihailemassa maisemia. Heinsalmen mielestä metsän omistamisessa parasta on mahdollisuus osallistua metsien hoitamiseen ammattilaisten kanssa. ”Suunnitelmat ovat minulle ehdottomia ihan kaikessa metsän­ hoidossa.” M etsäasiakasvastaava Ville Sorsa heijastaa seinälle kartan. Siinä näkyy kappale Anna-Liisa Heinsalmen, 74, omistamaa metsää. Sorsa on valinnut UPM Metsän verkkopalvelusta alueen, jolle suunnitellaan taimikonhoitoa. ”Verkkopalvelusta näet menoarvion ja vuoden, jolle toimenpide on ajateltu. Ovatko nämä kuviot sinulle ihan selvät?” Sorsa kysyy. ”Juu. Minä tunnen nämä alueet”, Anna-Liisa Heinsalmi sanoo. Hän on tullut UPM Metsän Helsingin-metsäpalvelutoimistolle käymään läpi metsilleen tehtyä vuosisuunnitelmaa. Se on UPM Metsän kumppanuusasiakkaille tarjottava palvelu, jossa ammattilaiset esittelevät ehdotuksensa tulevista hoitoja hakkuutoimenpiteistä. Heinsalmi ja Sorsa ovat käyneet tapaamisessa läpi ajankohtaiset metsänhoitotyöt. Lähitulevaisuudessa luvassa on ainakin harvennusta ja taimikonhoitoa. Sorsa esittelee Heinsalmelle verkkopalvelua, jonka kautta vuosisuunnitelmaa pystyy katselemaan helposti myös itse. Etäyhteyden päässä on metsäasiakasvastaava Jouni Tuohimäki, joka työskentelee Pohjanmaalla 14 – METSÄN HENKI 4/20
  • METSÄNOMISTAJAN ARVOT 1 HUOLENPITO. ”Ajattelen, että metsä täytyy pitää kunnossa, tavalla tai toisella.” 2 TALOUDELLISUUS. ”Metsä on ollut minulle taloudellinen apu. Olen ollut yksinhuoltaja mutta pystynyt metsän ansiosta aikanaan esimerkiksi tukemaan vähän poikieni opiskeluja. Se luo turvallisuutta.” 3 LUONNONLÄHEISYYS. ”Tykkään marjastaa ja sienestää. Mikään ei rentouta enemmän kuin se, että voin kävellä metsässä ja kuunnella sen hiljaisuutta ja rauhaa.” Anna-Liisa Heinsalmi kiittelee UPM:ää hyvistä koulutuksista. ”On ollut antoisaa tavata muita metsänomistajia. Olen käynyt monta kertaa hyviä keskusteluja kotimatkalla ja saanut jopa vinkkejä.” 15
  • ”Omistaminen luo myös turvallisuutta. Metsä on tällä hetkellä taloudellisesti aika varma sijoitus. Se kasvaa koko ajan eikä heilu, kuten muut sijoitukset.” Vaikeinta metsänomistamisessa on Heinsalmelle pitkä välimatka. Hän asuu Helsingissä eikä pääse käymään tilallaan niin usein kuin haluaisi. Hän ei ole ongelmineen yksin. Metsäasiakasvastaava Ville Sorsan mukaan noin kymmenen prosenttia Suomen metsänomistajista asuu pääkaupunkiseudulla. Heinsalmi ryhtyi UPM:n asiakkaaksi noin kuusi vuotta sitten. Hän oli käynyt UPM:n koulutustilaisuuksissa, ja ne olivat tehneet häneen vaikutuksen. Aiemmin metsistä huolehti paikallinen metsänhoitoyhdistys. ”Koen, että UPM on turvallinen ja luotettava kumppani. He ottavat aktiivisesti yhteyttä. Pohjanmaalla on oma metsäasiakasvastaava, joka voi mennä katsastamaan metsääni esimerkiksi silloin, kun neuvottelemme metsän hoidosta tai puukaupoista.” Heinsalmi pitää verkkopalveluita hyvänä lisänä UPM Metsän palveluihin, vaikka ne vaativatkin hieman opettelua papereiden plaraamiseen tottuneelle. Verkossa voi tarkastella esimerkiksi vuosisuunnitelmaa, puukauppasopimuksia, oman puuston ikää ja tulevien töiden kustannusarvioita. Heinsalmi toivoo, ettei digitaalisuus syrjäytä kasvokkaisia tapaamisia ja sitä, että paikallinen metsäasiakasvastaava voi käydä tutkimassa tilannetta ”On ihana tunne, että minulla on oma metsä­ palsta. En haluaisi luopua siitä.” Metsäasiakasvastaava Ville Sorsa näyttää AnnaLiisa Heinsalmelle, kuinka UPM Metsä -verkkopalvelussa pääsee katsomaan oman metsän vuosisuunnitelmaa. MIKÄ VUOSISUUNNITELMA? 1. MAKSUTON PALVELU Vuosisuunnitelma on UPM Metsän ammattilaisten tekemä ehdotus seuraavan vuoden ajankohtaisista metsänhoitotöistä ja hakkuista. Se tehdään kumppanuusasiakkaille automaattisesti joka vuosi ilmaiseksi. 2. ASIAKAS PÄÄTTÄÄ Perinteinen metsäsuunnitelma tehdään kymmeneksi vuodeksi kerrallaan, vuosisuunnitelmassa käydään läpi ensisijaisesti seuraavan vuoden asioita. Se helpottaa metsäasioiden hoitamista ja pitää asiakkaan ajan tasalla.Vuosisuunnitelma käydään läpi yhdessä toimistolla, puhelimessa, verkkopalvelun kautta tai sähköpostitse. Asiakas päättää, mitkä suunnitelman ehdotuksista toteutetaan. 3. SEURAA VERKOSSA Omaa vuosisuunnitelmaansa voi tarkastella helposti UPM Metsä -verkko palvelussa. Siellä näkyvät esimerkiksi tulevat toimenpiteet, suunnitellut toteutusajankohdat sekä tuloja menoarviot. upmmetsa.fi/verkkopalvelu paikan päällä. Jouni Tuohimäen mukaan pelko on turha. ”Olen luvannut asiakkaille, että tapaamme edelleen kasvotusten ja käymme yhdessä metsässä. Jotkut haluavat tietysti toimia pelkästään verkossa.” HEINSALMEN JUURET OVAT SYVÄLLÄ SUKUTILAN metsissä. Hän on viettänyt niissä lapsesta asti paljon aikaa: marjastanut, rakentanut majoja ja ollut mukana kuusien istutuksessa. Alakouluikäisenä Heinsalmi teki parhaan ystävänsä kanssa metsään viltistä ja matosta juhannusmajan, jossa oli tarkoitus nukkua koko yö. ”Yöllä kuulimme ääniä, aloimme pelätä ja lähdimme pois. Vähän vanhempina kiersimme usein kuusikkoa ja juttelimme omiamme.” Metsätilan tulevaisuus on vielä avoinna. Heinsalmi tietää, että sukupolvenvaihdos tai tilan myyminen on lähivuosina väistämättä edessä. Hänen poikansa eivät ole toistaiseksi olleet kiinnostuneita metsätilan jatkamisesta. Keskusteluja on kyllä käyty. ”Minä olen lapsesta asti ollut ihan metsäläinen. Suhteeni metsään on ihan erilainen kuin kaupungissa syntyneillä lapsillani ja lapsenlapsillani.” Heinsalmi uskoo tarvitsevansa tulevaisuuden puntarointiin paljon UPM Metsän apua. ”On ihana tunne, että minulla on oma metsäpalsta. En missään nimessä haluaisi luopua siitä.” KATSO VIDEOLTA HEINSALMEN AJATUKSIA KUMPPANUUDESTA. youtube.com/upmmetsa 16 – METSÄN HENKI 4/20
  • NÄKEMYS HANNU HERVOS Innovaatiojohtaja, Tapio Oy Toimitusjohtaja, DigiTapio Oy Yrittäjä-konsultti, AVIXON Services Finland Digitaaliset työkalut pureksivat metsädataa ymmärrettäväksi METSÄNOMISTAJA JA METSÄAMMATTILAINEN VOIVAT simuloida eri menetelmiä ja arvioida vaikutuksia eri kasvatusvaiheissa vaikka mobiilisti metsässä. Metsän omistaja voi pelillistää metsän päätökset ja vertailla tuloksia. Parhaimmillaan metsänomistajan ja asiantuntijan välille syntyy rikastava keskustelu täysin uusista, omaan metsään sopivista vaihtoehtoista. Tulevaisuuden metsäsuunnittelu on reaaliaikaista, ja se perustuu useasta lähteestä kerättyyn dataan sekä omistajan antamiin tavoitteisiin. Metsänomistajalla on paljon valtaa, mutta eri vaihtoehtojen välinen vertailu ei vaadi enää metsäteorian syvällistä tuntemusta. Uskon, että hyvin pian myös tulevat metsänomistajasukupolvet saadaan osallistumaan päätöksentekoon, kun vaikutuksia ennustetaan sekä luvuin että visuaalisin keinoin uusissa digitaalisissa alustoissa. YHTEISKUNNALLINEN KESKUSTELU METSÄSTÄ KESKITTYY usein ilmastonmuutokseen. Metsä sitoo hiiltä, eikä luonnon monimuotoisuuden kannalta ole merkityksetöntä, miten omistamaansa metsää käyttää. Metsä on samalla talouden turva, sijoituskohde, sukupolvien perintöaarre ja usein myös marjatai metsästyskohde. Metsänomistajan päätösten vaikutukset ulottuvat aina sukupolvien yli. Esimerkiksi KeskiSuomessa talousmetsän metsäbiologinen kierto on noin 75 vuotta. Metsä on omistajallaan tilastollisesti noin 10–15 vuotta, mikä tarkoittaa noin 20 prosenttia koko kiertoajasta. Suomessa metsänkartoitusta on tehty 1920luvulta lähtien, ja metsävarantomme on inventoitu toistuvasti. Kartoitusta tehdään lidartutkilla ja lentokuvauksin 3–6 vuoden välein. Myös droneavusteisia menetelmiä on saatavilla täsmäratkaisuina. Metsä on täynnä dataa, eikä sen kattava analysointi ole helppoa ammattilaisellekaan. METSÄNOMISTAJA VOI VALITA METSÄNKÄSITTELYYN ERI vaihtoehdoista itselleen sopivan. Metsä on nähty yhteiskunnan rakennusaineena, ja kansallisia Metsänhoidon suosituksia on koottu Suomessa moniammatillisen asiantuntijajoukon yhteistyönä jo vuosikymmeniä. Biologinen fakta on, ettei kaikkia kasvatusmenetelmiä voi soveltaa kaikissa kohteissa. Luonnon hoidon, metsätalouden tai hiilensidonnan kannalta jotkut menetelmät ovat tietyllä kasvupaikalla parempia kuin toiset. Korkeatasoinen metsätieto on perusta oikeille päätöksille. Suomessa yksityishenkilöt omistavat metsämaasta 60 prosenttia, puuston kasvusta 70 prosenttia ja myytävästä markkinapuusta jopa 80 prosenttia. Metsänomistajan päätösympäristö on laaja ja vaativa. Suuresta tietomassasta olennaisen tarjoileva digitaalinen palvelu on erinomainen apu niin metsätalouden kuin luonnonhoidon hallinnassa. Metsänomistajan tavoitteet huomioivien digitaalisten työkalujen (esim. Etapio) avulla voidaan käsitellä metsädataa ymmärrettävässä muodossa ja valjastaa se parhaan käsittelytavan valintaan. ”Metsän­ omistajan päätösten vaikutukset ulottuvat aina suku­ polvien yli.” K U V A V IL LE H ER V O S 17
  • Metsuri Tuomo Rissanen UPM Metsän franchisingyrityksestä ennakkoraivaa ensi vuonna ensiharvennettavaksi tulevaa sekametsää Suonenjoella. Metsurinkypärä on välttämätön turvavaruste myös omatoimiselle raivaajalle. 1 Poista alikasvos Puukaupan ehtona on usein hakattavan alueen ennakkoraivaus. Se nopeuttaa monitoimikoneen työtä ja vähentää konerikkojen vaaraa. Kun lehtipuiden vesat ja muu alikasvos on raivattu pois, harvesterin kuljettaja näkee paremmin kaadettavien puiden tyveen, jolloin hakkuujälki on parempi. 2 Tyhjennä tyven ympärys Alikasvos poistetaan noin metrin säteeltä ainespuun ympäriltä. Ainespuuksi katsotaan puut, joiden läpimitta on rinnan korkeudella yli kahdeksan senttiä. Alikasvospuut sahataan matalaan kantoon, jotta harvesterin koura pääsee tarttumaan kaadettavaan puuhun läheltä maan pintaa. Yli metrin etäisyydellä ainespuun rungosta olevia vesoja ei tarvitse poistaa, jos ne eivät haittaa kuljettajan näkyvyyttä. Sinne tänne on hyvä jättää raivaamattomia tiheikköjä riistan suojapaikoiksi. Arvokkaiden luontokohteiden, purojen, ojien ja lähteiden reunat jätetään raivaamatta. 3 Tee itse tai teetä Metsänomistaja voi tehdä ennakkoraivauksen itse, jolloin hän saa puustaan hieman paremman hinnan. Ennakkoraivaus on normaalia raivaussahatyötä, joka onnistuu useimmilta metsänomistajilta. Raivaussahan terä kannattaa teroittaa päivittäin, ja työssä pitää käyttää metsurin kypärää, jossa on silmikko ja kuulonsuojaimet. Työn voi teettää myös puun ostajalla tai muulla ulkopuolisella ammattilaisella. Ennakkoraivaus kannattaa tehdä viimeistään heti puukauppasopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Eduksi on, jos raivaus tehdään jo hakkuuta edeltävänä vuonna, jolloin raivattu kasvusto ehtii painua lähemmäs maan pintaa. Tyvi esiin Ennen pääteja harvennushakkuita toteutettava ennakkoraivaus on metsänomistajan ja puun ostajan etu. TEKSTI JA KUVAT MARKKU PULKKINEN METSÄHOMMISSA ENNAKKORAIVAUS 18 – METSÄN HENKI 4/20
  • METSÄHOMMISSA ENNAKKORAIVAUS Arvokkaiden tai muuten kauniiden luontokohteiden ympäristö jätetään raivaamatta. Raivaussaha puree parhaiten, kun sahaa terän vasemmalla reunalla kello yhdeksän kohdalla. Alikasvos poistetaan noin metrin säteeltä ainespuun ympäriltä. Kannot jätetään mataliksi. 3 × ENNAKKORAIVAUS KATSO VIDEOLTA, MITEN ENNAKKO RAIVAUS TEHDÄÄN. youtube.com/upmmetsa 19
  • Metsästä maailmalle Kun puu kaadetaan, minne se päätyy? No esimerkiksi englantilaisen talon komeaksi portaikoksi. Seurasimme puun monivaiheista reittiä Suomesta ulkomaille asti. TEKSTI MINNA KALAJOKI | KUVAT RIINA PEUHU 20 – METSÄN HENKI 4/20