• UPM METSÄN LEHTI METSÄNOMISTAJILLE | WWW.UPMMETSÄ.FI 4/19 Tarjolla erilaisia hakkuuvaihtoehtoja 12 Katkonta parhaan arvon mukaan 18 ”Metsäomaisuutta pitää hoitaa” 22 AKTIIVISTA METSÄNHOITOA JUHA VIIRIMÄEN TAPAAN:
  • PIENI POIKA HIIHTÄÄ pellonreunaan tehtyä latua koulupäivänsä jälkeen. Metsän ja pellon välissä kasvavassa lepikossa rapisee. Lunta putoilee leppäpusikoiden oksilta. Kun poika nostaa katseensa ladulta kohti puuta, hän näkee talvi-iltapäivän hämärässä kaksi pientä ruskeankirjavaa kanalintua. Pyypariskunta on talviruokailulla täyttämässä kupuaan lepän urvuilla. Kotona poika kuulee isoisältään, että pyy on arvokas metsästettävä laji. Pieni, noin 300 grammaa painava lintu on tuonut aikanaan monelle metsästäjälle hyvät tulot. Isoisä soittaa pojalle metson pyrstösulista tehtyä pyypilliä. Pillistä kuuluu kimeä, korkea vihellys. Pyy on Suomen pienin metsäkanalintu. Se on reviirija pariuskollinen. Pariskunta viihtyy muutaman hehtaarin reviirillään eivätkä linnut liiku pitkiä matkoja. Kesäisin lintu syö marjoja, hyönteisiä ja silmuja sekä lehtiä. Talviruokaa ovat erityisesti lepän ja koivun urvut ja silmut. Keväällä koiraspyyt viheltävät kirkasta reviirivihellystään kertoen naapurille, että tänne ei ole asiaa. Alkukesällä syntyvä poikue pysyttelee emolintujen lähellä kesän ja siirtyy omille reviireilleen myöhään syksyllä. KUVA JARI NISKANEN / VASTAVALO.FI TEKSTI TERHI PAAVOLA ASIANTUNTIJA JUHA-MATTI VALONEN, UPM Pyy oksalla METSÄKUVA 2 METSÄN HENKI 4/19
  • 33 www.facebook.com/ metsamaailma Metsänhoidollisesti kiitollinen laji Pyy viihtyy pienellä alueella, missä on tarjolla erityisesti talvea varten harmaaleppää ja koivua. Pyy ei tarvitse korpimetsää, mistä kertoo myös se, että sen kanta on Uudellamaalla korkein. Pyy on melko yleinen lintu lähes koko Suomessa, tunturiLappia lukuun ottamatta. Pyy arvostaa reuna-alueiden leppäpuskia, joista se saa talviruuan lisäksi suojaa sitä metsästävältä kanahaukalta. Samalla kun säästää leppää pyyn ruuaksi, tukee myös metsän monimuotoisuutta. Leppä tuottaa nopeasti lahopuuta, josta monet muutkin linnut, nisäkkäät, hyönteiset ja kasvit pitävät.
  • 4 METSÄN HENKI 4/19 4/2019 2 Metsäkuva 5 Pääkirjoitus 6 Ledare 7 Päätoimittajalta 8 Uutiset 12 Mikä hakkuutapa kannattaa valita 17 VIERASKYNÄ : UPM sahaliiketoiminnan johtaja Aki Temmes 18 INFOGRAFIIKKA: Oikea katkonta takaa puun arvon 20 UPM METSÄTALOUDEN KEHITTÄJÄNÄ: Metsäpurot vapaiksi vaelluskaloille 22 METSÄNOMISTAJA: Suunnitelmallinen kumppanuus on aktiivisen metsänomistajan mieleen 27 KYSYMYS & VASTAUS: Miksi kumppanuus kannattaa 28 METSÄN TUOTTO: Lannoitus on järkevä investointi 30 METSÄPALVELUT: Tutkimus kertoo, että metsänomistaja haluaa henkilökohtaista palvelua 33 LAKI & ASIANTUNTIJA: Hankintameno-olettama, mikä se onkaan? 34 METSÄHOMMISSA: Myrskytuhoja tarkastamassa SISÄLTÖ HALUATKO TILATA TAI PERUUTTAA LEHDEN? Tilausmuutoksen voit lähettää osoitteeseen metsalehtitilaus@ upm.com tai soittamalla UPM Metsän palvelukeskukseen puh. 0204 16 5100. 34 Miten toimia, kun myrsky on riehunut omassa metsässä? Lue metsäasiantuntija Mikko Pirilän vinkit. ”Viime aikoina on yleistynyt toisen harvennuksen kohdalla yläharvennus. Silloin poistetaan myös päävaltapuita eli s uurimpia tukkipuita. Näin uudistushakkuun ajankohta siirtyy kauemmas, mutta tukkipuuta saadaan kiertoajalta enemmän.” Nuutti Kiljunen Metsähallitus 12 Lintujen talviruokintaa tyylikkäästi.
  • 5 PÄÄKIRJOITUS Metsät keskiössä PUUKAUPPA ON SUJUNUT hyvin koko vuoden 2019, ja kiitos siitä kuuluu teille, metsänomistaja-asiakkaat. Aktiivinen metsänomistaja, joka myy puuta ja hoitaa metsiään, tuottaa yhteiskunnalle moninkertaisesti niin talouskuin ympäristöhyötyjä sekä varmistaa samalla tulevaisuuden tuottonsa itselleen ja metsän tuleville omistajille. Suurimpien puunkäyttäjiemme, sahojen ja sellutehtaiden tuotanto on tänä vuonna pyörinyt hyvin, ja tavoitteemme on jatkaa samaan malliin. Myös paperija vaneritehtaamme tarvitsevat jatkuvasti puuta. Suomalainen metsänomistaja, metsätalous ja teollisuus yhdessä pitävät yhteiskunnan rattaat pyörimässä. Metsänomistaja myy puuta, hakkuuyrittäjä korjaa ja puutavara-auton kuljettaja kuljettaa sen metsästä. Määränpäänä oleva tehdas työllistää paikallista väestöä ja tuo lisäarvoa jalostuksella. Koko tämä hankintaketju, jossa kestävästi hoidetusta metsästä jalostetaan tuotteita maailman markkinoille, tuottaa 3,9 miljardin euron verokertymän eli 5 prosenttia koko Suomen verokertymästä ja työllistää maakunnissa 140 000 henkilöä. Lisäksi metsäteollisuus tuo Suomen vientituloista yli 20 prosenttia. Puukauppa on siis meidän kaikkien etu. Tänä vuonna metsistä on puhuttu varmasti enemmän kuin koskaan – tiedotusvälineissä, politiikassa, EU:ssa, sosiaalisessa mediassa ja kahvipöydissä – eikä keskustelulle näy loppua. Se on luonnollista, koska metsät ovat tärkein luonnonvaramme, jolla korvataan fossiilisista raaka-aineista valmistettuja tuotteita sekä sidotaan ilmakehästä haitallista hiiltä. Lisäksi metsiin liittyy meillä suomalaisilla paljon tunteita. Hyvin hoidetut, kasvavat metsät sitovat parhaiten hiiltä, ja luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon nykyisessä metsätaloudessa monin keinoin. Meillä on siis kaikki syyt käyttää metsiämme aktiivisesti. Me UPM:llä haluamme olla teidän, metsänomistajien paras kumppani kaikissa metsäasioissa oli sitten kyse metsänhoidosta, puukaupasta, metsäomaisuuden hoitoon liittyvistä asioista tai asiantuntijaavusta. Asiakkainamme voitte luottaa siihen, että hoidamme teidän metsiänne kuin omiamme ja pidämme sekä teidät että metsänne rikkaana ja rakkaana. Kumppanimme saavat rahanarvoisia etuja mutta myös aitoa huolenpitoa. Keräämme jatkuvasti palautetta metsänomistaja-asiakkailtamme ja keskustelemme toimintamme kehittämistarpeista. Haluamme kuunnella teitä herkällä korvalla ja kehittää toimintaamme sen mukaisesti. Joulu lähestyy ja muutaman viikon kuluttua voimme rauhoittua nauttimaan joulun ajasta yhdessä läheistemme kanssa. Itse katson myös tulevaisuuteen rauhallisin mielin. Luotan metsiemme tuovan hyvinvointia meille suomalaisille jatkossakin. Yhteistyöstä vuonna 2019 kiittäen SAULI BRANDER Metsäjohtaja UPM Metsä ”Asiakkainamme voitte luottaa siihen, että hoi damme teidän metsiänne kuin omiamme.” O LLI U RP ELA
  • Skogen i fokus LEDARE Läs mer om vår skogsservice upmskog.fi ”Som vår kund kan ni lita på att vi sköter er skog som vår egen.” VIRKESHANDELN HAR GÅTT BRA under hela 2019 och det får vi tacka er skogsägarkunder för. En aktiv skogsägare som säljer virke och sköter sin skog ger flerfalt tillbaka till samhället såväl ekonomiskt som miljömässigt och säkerställer samtidigt framtida avkastning för sig själv och skogens kommande ägare. Produktionen hos våra största virkeskonsumenter, sågverken och massafabrikerna, har i år haft bra kapacitet och målet är att fortsätta på samma sätt. Även våra pappersoch plywoodfabriker behöver hela tiden virke. De finländska skogsägarna, skogsbruket och industrin håller tillsammans samhället rullandet. Skogsägarna säljer virke, entreprenörerna avverkar och virkesbilarnas förare transporterar virket ur skogen. Destinationsfabriken sysselsätter lokalbefolkningen och skapar mervärde genom förädling. Hela anskaffningskedjan, där produkter från hållbart skötta skogar förädlas för världsmarknaden, ger ett skatteutfall på 3,9 miljarder euro, det vill säga 5 procent av hela Finlands skatteutfall, och sysselsätter 140 000 personer i landskapen. Dessutom står skogsindustrin för 20 procent av Finlands exportintäkter. Virkeshandeln är alltså i allas vårt intresse. I år har skogen helt säkert diskuterats mer än någonsin – i massmedierna, inom politiken och EU, på sociala medier och vid kaffebordet – och diskussionen ser inte ut att ta slut. Detta är naturligt, eftersom skogen är vår viktigaste naturresurs som ersätter produkter tillverkade av fossila råvaror och binder skadligt kol från atmosfären. Dessutom har vi finländare många känslor för skogen. Välskötta, växande skogar binder kol bäst och naturens biologiska mångfald beaktas på många sätt inom det moderna skogsbruket. Vi har alltså all anledning att använda våra skogar aktivt. Vi på UPM vill vara er – skogsägarnas – bästa partner i alla ärenden som rör skogen, vare sig det handlar om skogsvård, virkeshandel, ärenden som gäller förvaltning av skogsegendom eller experthjälp. Som vår kund kan ni lita på att vi sköter er skog som vår egen och att vi tar hänsyn till både er och skogen som en rik och kär tillgång. Våra partner får värdefulla förmåner, men också äkta omtanke. Vi samlar kontinuerligt in respons från våra skogsägarkunder och diskuterar utvecklingsbehoven i vår verksamhet. Vi vill lyhört lyssna på er och utveckla verksamheten därefter. Julen närmar sig och efter några veckor får vi stilla oss för att njuta av julhelgen tillsammans med våra nära och kära. Själv ser jag framtiden an med lugn i sinnet. Jag litar på att skogarna ska ge oss finländare välbefinnande också i fortsättningen. Med tack för samarbetet under 2019 SAULI BRANDER Skogschef UPM Skog O LL I U RP EL A
  • 7 Sinun ja metsäsi kumppani METSÄNHOITOTÖIDEN ja puukaupan suunnitteluun metsänomistajat toivovat usein mukaan asiantuntevaa kumppania, jolta odotetaan erityisesti luotettavuutta ja asioinnin vaivattomuutta. Metsän kasvattaminen ja hoitaminen on pitkäjänteistä työtä samoin kuin aidon kumppanuuden vaaliminen. Me UPM:llä uskomme kumppanuuteen ja sen tarjoamiin molemminpuolisiin hyötyihin. Haluamme tarjota helppoa puukauppaa, laadukasta neuvontaa ja apua metsän ja metsäomaisuuden hoitoon, pitkäjänteistä yhteistyötä sekä asiantuntemusta ympäristöja vastuullisuuskysymyksissä. Mukana tässä lehdessä onkin tuhti paketti asiaa kumppanuudesta UPM Metsän kanssa sekä käytännön vinkkejä metsänomistajalle ajankohtaisiin asioihin. Tässä numerossa esitellään myös kattavasti metsän erilaisia hakkuumenetelmiä: mikä kaikki vaikuttaa hakkuumenetelmän valintaan, miksi erilaisia hakkuumenetelmiä on olemassa ja mikä sopii mihinkin tarpeeseen. Keskiaukeaman infografiikassa pureudutaan aina paljon keskustelua herättävään katkontaan. Siinä kuvaamme, miten katkonta toteutetaan ja mikä on toimintamallimme, jotta rungon arvo on maksimaalinen. Rauhallista joulunaikaa ja mukavia lukuhetkiä VIRPI MÄENANTTILA, Päätoimittaja VERKOSSA KOKONAISVALTAISTA PALVELUA Puukauppa Metsäomaisuuden hoito Henkilökohtainen metsäasiakasvastaava www.upmmetsä.fi • puukauppa ja metsänhoitopalvelut • chat • yhteystiedot • yhteydenottopyyntö • tietopankki Metsänhoito Kestävyys Palvelukeskus 0204 16 5100: arkisin 8–18, la 9–14 chat: arkisin 8.15–17.45, la 9.15–13.45 palvelukeskus@upm.com Julkaisija: UPM Metsä PL 85, 33101 Tampere. Puh. 0204 16 121. Päätoimittaja: Virpi Mäenanttila. Toimitusneuvosto: UPM: Kaisa Järvisalo, Eija Kuusisto, Panu Kärkkäinen, Inka Musta, Sami Oksa, Tomi Simola, Matti Varho, Avidly: Sirpa Alhava, Miikka Leinonen, Terhi Paavola. Repro: Aste Helsinki Oy. Paino: Erweko Oy, Oulu. Paperi: UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/ m 2 . Painosmäärä: 55 000. 22. vuosikerta. ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu). Kannen kuva: Laura Vesa. Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy maaliskuussa 2020. Metsän henki painetaan Suomessa valmistetulle UPM:n paperille. Osoitteenja tilausmuutokset: metsalehtitilaus@upm.com, www.upmmetsä.fi > ota yhteyttä tai puh. 0204 16 5100. www.upmmetsä.fi upmyhteismetsä.fi www.upm.fi uutiskirje.upmmetsa.fi Lataa UPM Metsä -mobiiliapplikaatio sovelluskaupastasi. Mitä mieltä olet lehdestämme? Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä lehdestämme osoitteeseen metsaviestinta@upm.com www.facebook.com/ metsamaailma www.youtube.com/ upmmetsa www.issuu.com/ upmmetsa www.instagram.com/ upm_metsa @upm_metsa PÄÄTOIMITTA JALTA METSÄN HENKI on UPM Metsän asiakasja sidosryhmälehti. UPM:n metsän omistaja-asiakkaille lehti postitetaan asiakasrekisterissä olevien tietojen perusteella.
  • 8 METSÄN HENKI 4/19 UUTISET | lue lisää: W W W . U P M M E T S Ä . F I LOPPUKEVÄÄLLÄ TULI käyttöön puunostajien avuksi kaikki Suomen metsät käsittävä kartta-aineisto, jossa näkyvät mahdolliset korkean suojeluarvon alueet. Syynä tällaisen aineiston tekemiseen on FSC®kontrolloidun (FSC®-C109750) puun kansallinen riskinarviointi. Korkean suojeluarvon metsiä voi sijaita kaikissa metsissä, joita ei ole FSC-sertifioitu. Korkean suojeluarvon alueet eli HCV-alueet (HCV=high conservation value) ovat poikkeuksellisen laajoja ja yhtenäisiä alueita, jotka voivat koostua useista erilaisista luontotyypeistä. Korkean suojeluarvon luontotyyppejä ovat esimerkiksi laajat ja yhtenäiset luonnontilaiset suot, luontoarvoiltaan erottuvat lehdot tai runsaslahopuustoiset metsät. Metsäteollisuus ry ja Sahateollisuus ry ovat teettäneet karttaaineiston, joka perustuu avoimen paikkatiedon pohjalta tuotettuun analyysiin, jonka lopputulos on varovainen ennuste. Siinä merkityt kohteet eivät siis välttämättä ole todellisia korkean suojeluarvon kohteita, vaan ne tulee erikseen tarkistaa maastossa. Korkean suojeluarvon alueilla voidaan jatkossakin harjoittaa metsätaloutta ja tehdä puukauppaa. Hakkuut toteutetaan niin, että ne turvaavat metsien korkeat suojeluarvot esimerkiksi peitteellisyyttä ylläpitävillä hakkuumenetelmillä tai jättämällä metsässä oleva lahopuu paikoilleen. Voit saada selville metsäsi potentiaaliset korkean suojeluarvon alueet ottamalla yhteyttä omaan metsäasiakasvastaavaasi. Kumppaniasiakkaamme voivat tulevaisuudessa nähdä aineiston myös verkkopalvelussamme. www.upmmetsä.fi Vaikuttaako metsän korkea suojeluarvo puukauppaan? METSIEN SUOJELUARVO 8 METSÄN HENKI 4/19 Miltä näyttää metsän kehitysennuste? JULKAISIMME UUSIA OMINAISUUKSIA UPM Metsä -verkkopalvelussamme. Nyt palveluun on mahdollista tutustua rekisteröitymättä ja siellä on helppo tarkastella, miltä näyttää sähköinen puukauppa, verkkometsäsuunnitelma ja uudet ominaisuudet. UUTTA: Metsän kehitysennuste. Metsänomistaja voi tarkastella taulukoiden ja kuvaajien avulla hakkuiden ja kasvun suhdetta sekä puuston määrän ja arvon kehittymistä. FSC ® -yhteenveto. Sertifioidun metsän osuus näkyy kartalla ja kuvaajissa. (FSC ® -C109750) Tulossa. Vaihtoehtoiset suunnitelmat -osio, josta näkee, minkälaisia vaikutuksia erilaisilla hakkuuvaihtoehdoilla on. UUTUUS! TALVIRUOKAA TYYLIKKÄÄSTI Joensuulaisen Kolo Designin ruokinta-automaatti täyttää linturuokinnan hygieniavaatimuksen. Lisäksi se on tyylikkään näköinen ja säänkestävä. Ruokinta-automaatti on tehty puuvahalla valmistetusta koivuvanerista. KOLO DESIGN
  • 9 Käytäthän huomioliiviä metsätyömaavierailuilla HALUAMME PITÄÄ HUOLTA myös asiakkaidemme turvallisuudesta. Olemme lähettäneet kesän alusta kaikille vuonna 2019 puukaupan tehneille huomioliivin postissa ja samalla haluamme muistuttaa hakkuutyömaalla vierailun turvallisuudesta. Muistathan ilmoittaa tulostasi etukäteen koneenkuljettajalle tai metsurille, pitää ylläsi huomioliiviä ja odottaa työskentelyn keskeytymistä! Näkyminen on ensiarvoisen tärkeää, ja pimeän aikaan huomioliivin käyttö korostuu entisestään. Naiset innostuneita metsänhoitoon – raivaussahan käyttökurssi tuli hyvään tarpeeseen KYMMENKUNTA NAISTA JA muutama mies innostui mukaan, kun pohjoiskarjalainen pieni marttayhdistys keksi kesällä tarjota naisille suunnatun raivaussahakurssin. Ve­ täjiksi lupautuivat UPM:n metsäasiakasvas­ taavat Markku Nuutinen ja Tero Koivisto. Monella oli oma raivaussaha mukana. Raivaussahan teknisestä puolesta kertoi pienkoneiden asiantuntija Jouni Heikura . Taimikossa kerrattiin sahan ominaisuuksia, varusteita ja työturvallisuutta. Käytiin läpi kaksitahtikoneen polttoaineen sekoitussuh­ detta, työasentoa ja kahvojen asennon säätöä, ilmansuodattimen ja terän vaihtoa, terän teroitusta ja kulmavaihteen rasvausta. Ennen sahan käynnistystä saivat naiset vielä henkilökohtaisia neuvoja ammatti­ laisilta. Anja Turunen kaipasi opastusta itselleen sopivaan sahan asentoon. Pirjo Matikainen halusi oppia vaihtamaan sahan terän. Tienvarsien pajukoita oli moni kurssi­ laisista raivaussahan kanssa jo kesyttänyt. Kurssilla taitoja hiottiin taimikon harvennuk­ sessa. Myös Markku Nuutinen oli kurssiin tyyty­ väinen. Hän arvioi viime vuosina metsä­ hommissa näkyneen entistä enemmän naisia. ”Moni on opetellut sahan käytön itsekseen. Raivaussahan käytön peruskurssi olisi kyllä ehdottoman tärkeä. Turvallisuu­ den, työskentelyn miellyttävyyden ja sahan kestävyydenkin kannalta.” Kurssista saatu palaute ilahdutti Nuutista. ”Toiveita kuuntelimme ja niiden pohjalta vastaavia kursseja voisi kehittää. Niille olisi selkeästi tarvetta”, Nuutinen pohti. Sirpa Sutinen SIR PA SU TIN EN UPM:N UUSI FOREST LIFE tarjoaa ainutlaatuisen tavan tutustua suomalaisiin metsiin ja niiden moniin arvoihin. Uutta teknologiaa hyödyntävä teos vie käyttäjänsä metsään ja kertoo samalla metsien kestävästä käytöstä. Kestävästi hoidetut metsät ovat tulevaisuutemme. Ne ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta ja sitovat hiiltä. Lisäksi metsät tarjoavat toimeentulon sadoille tuhansille suomalaisille, ja kestävästi hoidetuista metsistä hankitulla puulla korvataan fossiilisista raaka-aineista tehtyjä tuotteita. UPM Forest Life johdattaa kävijänsä virtuaaliselle metsäretkelle, jonka aikana voi saada tietoa niin metsien monimuotoisuudesta kuin metsänhoidon nykykäytännöistä Suomessa. Sivusto toimii parhaiten seuraavilla internetselaimilla: Edge, Chrome ja Safari. Teos avautuu käyttäjilleen suomeksi osoitteessa upmforestlife.com/fi Uusi, virtuaalinen metsäkokemus UPM FOREST LIFE U PM Metsäpolulla on mahdollisuus nähdä vaikkapa ilves luonnollisessa elinympäristössään.
  • 10 METSÄN HENKI 4/19 UUTISET | lue lisää: W W W . U P M M E T S Ä . F I HELPPOA PUUKAUPPAA HYVÄÄN hintaan, neuvonta-apua ja pitkäjänteistä yhteistyötä – bonuksena tapahtumia eri puolilla Suomea. UPM:n kumppanuusasiakkaille järjestetään vuosittain tapahtumia, joissa pääsee tutustumaan muihin metsänomistajiin sekä hyödyntämään metsäammattilaisten osaamista. Syyskuussa kumppanuusasiakkaat kokoontuivat Vierumäelle pelaamaan golfia. Helsinkiläinen Merja Peltonen on siskojensa kanssa tuore metsänomistaja, mutta Peltosen 90-vuotias äiti on ollut UPM:n kumppanuusasiakas vuosikymmenien ajan. ”Kumppanuudessa parasta on oma, paikallinen luottohenkilö, joka auttaa monissa käytännön asioissa veroasioita myöden.” Peltoselle metsänhoito on vielä uutta, ja siksi hän arvostaakin kumppanuusasiakkaille tarjottavaa neuvontaapua. Orivedeltä saapunutta Antti Ruissaloa kiinnostavat myös UPM:n kuulumiset ja suunnitelmat. Ruissalon mielestä kumppanuudessa parasta on kokonaisvaltainen palvelu ja asioiden pitkäjänteinen hoitaminen. Kehuja saavat myös sähköiset palvelut, joita Ruissalo on käyttänyt alusta alkaen. Jyväskyläläiselle Hanna Hauvalalle sisaruksineen siirtyi viime keväänä sukupolvenvaihdoksella metsää ja maatila – ja luonnollisesti myös UPM:n kumppanuusasiakkuus. ”Kumppanuusasiakkaille on hyvä hinnoittelu ja puukauppaa on helppo tehdä. Mutta toki myös kumppaniasiakkaalla pitää olla tunne, että hän saa enemmän kuin tavallinen asiakas”, Hauvala miettii. www.upmmetsä.fi 3 + 1 syytä olla kumppanuusasiakas UPM:N KUMPPANUUSASIAKKUUS JO H A N N ES W IE H N 40 Taimillemme on myönnetty Avainlippumerkki. Joroisten taimit arha täyttää ensi vuonna www.upmmetsä.fi Puukauppa­ bonusta voi käyttää metsänhoitotöihin HALUAMME TARJOTA KUMPPANEILLEMME parhaat edut. Sen vuoksi puukaupat kerryttävät kumppaneillamme puukauppabonusta, jonka voi käyttää metsänhoitotöihin – vaikkapa maanmuokkaukseen, taimien istutukseen tai lannoitukseen. Kaupan koko m 3 500–2 000 2 001–4 000 4001 > Puukauppa­ bonus €/m 3 0,7 1,4 1,5 vuotta. Bonustaso määräytyy kahden edellisen vuoden puukauppamäärien perusteella. Kertyneet bonukset vahvistetaan mittaustodistuksella, ja ne ovat voimassa kaksi kokonaista kalenterivuotta eteenpäin. Yllä oleva esimerkki ei ota huomioon kahden edellisen vuoden kauppahistoriaa. Huom! Etu on voimassa UPM Kumppanuussopimuksen tehneille. Kysy lisää omalta metsäasiakasvastaavaltasi. www.upmmetsä.fi Syyskuussa kumppanuus asiakkaat kokoontuivat Vierumäelle golfaamaan. VIP-kumppaneiden kutsuvierastapahtuma järjestettiin elo kuun lopussa Hämeenlinnan Vanajanlinnassa.
  • 11 AJANKOHTAISET VINKIT METSÄNOMISTAJALLE METSÄNHOITO UPM PUUKAUPAN RAHOITUSPALVELU Metsäpalveluista tuottoisin METSÄNLANNOITUS ON KANNATTAVA INVESTOINTI, kun metsän kasvua rajoittaa ravinteiden puute tai kun kai­ paat hoidetun kasvatusmetsän kasvuun lisävoimaa. Hoi­ detun puuston lisäkasvu on 15–20 kuutiometriä hehtaa­ rille, jolloin voit saada sijoittamallesi pääomalle jopa 15 prosentin vuotuisen tuoton. Nyt on oikea hetki sopia tulevan kauden lannoituksista. Selvitetään yhdessä mah­ dolliset kohteet ja lannoitevalinta sinun metsäsi eduksi. Ota yhteyttä omaan metsäasiakasvastaavaasi ja varmis­ ta paikkasi edullisissa yhteislannoituksissamme. Nopeus on valttia UPM PUUKAUPAN RAHOITUSPALVELU on ollut puukau­ passa asiakkaidemme käytössä reilut kolme vuotta. Käyttämällä puukaupan rahoituspalvelua, metsänomis­ taja saa viikossa valtaosan puukaupparahasta tililleen. Rahoitettava osuus voi olla 55–80 % pystykaupan puun myynti saatavasta. Rahoitusjärjestely on paitsi nopea, myös vaivaton, sillä puukaupan rahoituspalvelusta voi helposti sopia osana puukauppaa ilman erillisiä laina­ neuvotteluja. Rahoituspalvelun kustannukset koostuvat 200 euron järjestelymaksusta (+alv) ja korkokuluista. Korkokulu on 3 kk Euribor + 1,75 %. Viitekoron noteeraus on kuitenkin aina vähintään %. Käytetty Euriborkorko on rahoituspalvelun käyttöönoton jälkeen ollut tähän asti koko ajan miinuksella, jolloin rahoituspalvelun korko­ kustannus on toteutunut 1,75 % tasoisena. Toteutuneet rahoitusajan korkopäivät määräytyvät puukaupassa to­ teutuvan loppumaksun mukaisesti. Sekä järjestelymaksu että korkokustannus ovat puun myyjälle metsäverotukses­ sa vähennyskelpoisia kustannuksia. Esimerkiksi yhden vuoden (12 kk) rahoitusajalta 37 200 euron suuruisen arvonlisäveron sisältävän rahoitusmäärän kustannuksek­ si on tähän mennessä toteutuneilla korkokustannuksilla verovähennyksen jälkeen jäänyt 444 euroa. Talven vinkit 11 METSÄVEROTUS Verovuoden luovutustappio vähennyskelpoinen myös metsäverotuksessa OMAISUUDEN LUOVUTUKSESTA SYNTYNYT tappio vähenne­ tään omaisuuden luovutuksesta saadusta voitosta vero­ vuonna ja viitenä sitä seuraavana vuotena sitä mukaan kuin voittoa kertyy. Luonnollisen henkilön ja kotimaisen kuolinpesän verotuksessa vähennyskelpoinen luovutustap­ pio, joka jää vähentämättä omaisuuden luovutuksesta saa­ dusta voitosta, vähennetään puhtaasta pääomatulosta en­ nen muita pääomatuloista tehtäviä vähennyksiä. Tällaista pääomatuloa on esimerkiksi metsätalouden pääomatulo, josta on ensin vähennetty luonnolliset vähennykset. Omai­ suuden luovutuksesta syntynyttä tappiota ei kuitenkaan oteta huomioon pääomatulojen alijäämää vahvistettaessa. Myrskytuhojen kartoitus MYRSKYT KUULUVAT SUOMEN SÄÄHÄN, ja valitettavasti ne aiheuttavat aika ajoin merkittäviä paikallisia vahin­ koja metsissämme. Rajuille tuulenpuuskille emme voi mitään, mutta metsässä voimme niihin varautua. On selvää, että hyvin hoidettu metsä kestää paremmin tuulta ja myrskyä. Kannattaa myös harkita metsävakuutuksen ottamista, joka korvaa myrskyvahinkoja. Tuulenkaatoja on syytä seurata ja poistaa ne tarvittaessa metsästä. Myrskyjä esiintyy etenkin syksyllä ja alkutalvesta. Voit hoitaa tarkistukset itse tai pyytää apuun asiantuntijam­ me, jolloin sinulla on yksi huoli vähemmän. Tämä palvelu ei ole saatavilla Pohjois-Suomessa. Tarkista saatavuus oman alueesi metsä asiakasvastaavalta. LANNOITUS
  • 12 METSÄN HENKI 4/19 HakkuuON USEITA TEKSTI MARIANNA SALIN KUVAT UPM METSÄ Valtaosa suomalaisista puukaupoista tehdään harvennusja päätehakkuissa, mutta kokemusta on myös poimintaja pienaukkohakkuista, ja sitä kertyy jatkuvasti lisää. vaihtoehtoja
  • S uomalainen metsänomistaja saa valita vapaasti tapansa kasvattaa ja hakata metsiään, kunhan metsä uudistuu. Valitako siis linjaksi jaksollinen vai jatkuva kasvatus? Harva selviää tästä kysymyksestä yhdellä vastauksella. ”Metsänkäsittelyn menetelmä kannattaa valita erikseen kullekin kuviolle. Valinnoissa painavat metsänomistajan omat tavoitteet, mutta myös kuvion kasvuolosuhteet, puuston rakenne ja kasvun vaihe”, toteaa UPM:n metsänhoidon kehityspäällikkö Heli Viiri. Tämän vuoksi jatkuvaa eli peitteistä metsänkasvatusta on harjoitettu myös ennen vuotta 2014, vaikka se vaatikin silloin erityislupaa. ”Moni on esimerkiksi säästänyt metsäisen maiseman maatilan tai kesämökin vieressä, mutta harventanut sitä kuitenkin hieman saadakseen hakkuutuloja tai hyvän mustikkasadon”, Viiri sanoo. Peitteisinä säilytetään myös talousmetsien keskellä sijaitsevia erityisen arvokkaita elinympäristöjä, kuten ojittamattomia soita, korpinotkoja ja puronvarsia, jotka on suojeltu metsälain perusteella. ”Sovellamme peitteistä metsänkäsittelyä myös silloin, kun alueet ovat tärkeitä vaikkapa luontoarvojen, poronhoidon tai matkailun kannalta tai ne ovat tietyn tyyppisiä sotilasalueita”, kertoo projektipäällikkö Nuutti Kiljunen valtion maita hallinnoivasta Metsähallituksesta. 13
  • 14 METSÄN HENKI 4/19 Taimikonhoito ja harvennukset ajallaan Jaksollisuus on hallinnut suomalaista metsänkasvatusta 1950-luvulta lähtien. Jaksollinen kasvatus johtaa tuttua ja tutkittua reittiä istuttamisesta tai kylvämisestä uudistushakkuuseen. Matkan varrella poistetaan alaja laatuharvennuksina pienet, heikot ja vialliset puut. ”Ihan viime aikoina on yleistynyt toisen harvennuksen kohdalla yläharvennus. Silloin poistetaan myös päävaltapuita eli suurimpia tukkipuita. Näin uudistushakkuun ajankohta siirtyy kauemmas, mutta tukkipuuta saadaan kiertoajalta enemmän”, Kiljunen kertoo. Viiri korostaa, että harvennusmenetelmästä riippumatta tärkeintä on harventaa metsää ajallaan. ”Suomessa on paljon taimikonhoitoja harvennusrästejä, joiden vuoksi puun kasvu hidastuu ja laatu heikkenee. Myöhässä tehty harvennus lisää myös tuulija lumituhojen riskiä, koska puut jäävät hennoiksi”, Viiri toteaa. Hän muistuttaa, että hyvinvoiva metsä myös sitoo hiiltä paremmin kuin kituliaasti kasvava. Hiilensidonta paremmaksi turvemailla Suometsät saateltiin aikoinaan ojittamalla hyvään kasvuvauhtiin ja ennen näkemättömään tiheyteen. Kasvavat puut sitoivat hiiltä hyvin, mutta sittemmin huomattiin, että kuivahko turvemaa vapauttaa hiilidioksidia enemmän kuin märkä maa. Todettiin myös, että ojat johtavat ravinteita ja humusta vesistöihin. Jos taas vedenpinnan annetaan nousta, puiden kasvu hidastuu ja turpeen metaanipäästöt lisääntyvät. Löytyisikö vedenpinnalle ihannetaso? Tämä on ajankohtainen kysymys turvemailla. Luonnonvarakeskuksen tutkimukset viittaavat siihen, että puut itsessään voisivat haihduttaa vettä riittävästi ja pitää vedenpinnan sopivalla tasolla, jolloin ainakin osassa metsistä kannattaisi luopua vanhojen ojien kunnostamisesta – ja uudistushakkuista. ”Tutkimukset eivät vielä kerro, mitkä olisivat parhaita kohteita jatkuvaan kasvatukseen, mutta nyt on aika selvittää. Aloitamme UPM:ssä jatkuvan kasvatuksen järjestelmälliset kokeilut. Olemme myös kouluttaneet kaikki metsäasiantuntijamme jatkuvaan kasvatukseen. Osalla oli kokemusta entuudestaankin”, Viiri kertoo. Metsähallitus on valinnut jatkuvan kasvatuksen kokeisiinsa kolme noin 5 000 hehtaarin aluetta. ”Peitteisen metsänkasvatuksen laajamittaiseen soveltamiseen liittyy paljon epävarmuuksia, ja niitä lähdemme nyt tarkastelemaan”, Kiljunen sanoo. Kaistalehakkuu on yksi jatkuvan kasvatuksen menetelmistä. Kaistaleet voivat olla erimuotoisia ja -levyisiä.
  • 15 Metsänkasvatuksen päälinjat: Jatkuva = peitteinen = eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus • poiminta-, pienaukkoja kaistalehakkuita Poimitaan tukkipuita ja säästetään siemenpuita Vielä viime vuosisadan alkupuoliskolla oli tavallista kasvattaa metsiä peitteisinä. Jotkut muistavat yhä, kuinka puita haettiin Pollen tai Pokun kanssa rehevästä metsästä silloin tällöin tarpeen mukaan. Synkemmissä tarinoissa kuvaillaan kuitenkin rajuja harsintahakkuita. Parhaat puut kaadettiin, ja jäljelle jäi kitukasvuisia käppyröitä, honteloita riukuja eikä juurikaan taimia. Kumpikaan tarina ei kerro siitä, mitä jatkuvalla metsänkasvatuksella tarkoitetaan nykyään. ”Olennaista on huolehtia metsän uudistumisesta”, Kiljunen painottaa. Jatkuvan kasvatuksen peruslinja on, että eri ikäisten puiden joukosta valitaan noin 15 vuoden välein suurimmat tukkipuut, joista osa jätetään siemenpuiksi ja loput hakataan. ”Tällöin taimet kasvavat muiden puiden varjossa, ja riskinä on, että valoa vaativat mäntyja sekametsät kuusettuvat”, Kiljunen toteaa. Niinpä hakkuutapojen valikoimaan kuuluvat poimintahakkuiden ohella myös kaistaleja pienaukkohakkuut. Pienaukot ovat Kiljusen mukaan korkeintaan 0,3 hehtaarin kokoisia ”Olennaista on huolehtia metsän uudistumisesta." NUUTTI KILJUNEN ja kaistaleet muodoiltaan vaihtelevia ja leveydeltään parin puun pituuden verran. ”Olemme tehneet pienaukkoja myös jaksollisesti kasvatettaviin metsiin pahimmille lumituhoalueille ja harventaneet metsiä niiden ympäriltä.” Suunnittelu ja korjuu vaativampaa Vaikka jatkuvasti peitteiseen metsään tulisi valoa ja taimet saisivat tilaa juurilleen, luontaisesti itäneiden taimien kasvuvauhti muokkaamattomassa maassa jää Viirin mukaan väistämättä jälkeen istutustaimien vauhdista. ”Jatkuvassa kasvatuksessa on myös varauduttava siihen, että menetetään jalostettujen taimien ja maanmuokkauksen hyödyt. Esimerkiksi männyn kasvu on nopeutunut jalostuksen ansiosta neljänneksen ja nopeutuu varmasti edelleen”, Viiri sanoo. Jatkuvan kasvatuksen taloudellisena etuna on tulojen ja menojen jakautuminen ajallisesti tasaisemmin kuin jaksollisessa kasvatuksessa. ”Korjuukustannuksista ei ole vielä riittävästi tietoa. Luke on tutkinut jatkuvaa kasvatusta 1990-luvulta alkaen, mutta näissä kokeissa puut on korjattu Jaksollinen = tasaikäisrakenteinen metsänkasvatus • harvennusja päätehakkuita
  • 16 METSÄN HENKI 4/19 metsurityönä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että jatkuvan kasvatuksen tuotto jää jaksollista heikommaksi ainakin kangasmailla”, Viiri sanoo. Kiljunen ennustaa, että hakkuiden suunnittelusta tulee nykyistä vaativampaa ja lisäksi uudistuminen voi edellyttää taimikonperkausta tai täydennysistutuksia. ”Tavoitteena on, että metsätöitä tehtäisiin vain kerran 15 vuodessa, kun kaadetaan tukkipuita”, Viiri toteaa. Lisää kokemusta metsänomistajien tueksi Viiri ja Kiljunen pitävät tärkeänä, että suuret metsänomistajat keräävät lisää kokemusta etenkin leimikoiden suunnittelusta sekä koneellisesta korjuusta poimintaja pienaukkoalueilla. ”Kun meille kertyy lisää kokemusta jatkuvasta kasvatuksesta, metsänomistajat voivat puolestaan hyödyntää sitä”, Viiri sanoo. Hän korostaa korjuukonekuljettajien merkitystä metsäasiantuntijoiden rinnalla. ”Koneenkuljettajat viime kädessä päättävät, minkä puun he poistavat ja minkä he jättävät esimerkiksi siemenpuuksi. Työ on hyvin erilaista verrattuna harvennukseen, ja on tärkeää, että hekin saavat kokemusta.” Suuri haaste on turvemaametsien kantavuus. ”Hakkuiden aiheuttamat juurivauriot lisäävät juurikäävän riskiä, ja joskus juurikäävästä päästään vain puulajia vaihtamalla. Jatkuvassa kasvatuksessa puulajia ei voida kuitenkaan vaihtaa”, Viiri sanoo. Maastoa on tapana suojata levittämällä hakkuutähteitä hakkuukoneen eteen ajouralle, mutta poimintaja pienaukkohakkuissa tähteitä tulee niukemmin ja vapaata tilaa jää vähemmän kuin harvennuksissa. Viiri odottaakin jatkuvan kasvatuksen lisäävän talvikorjuita ja haastavan siten korjuukapasiteettia entisestään. Monimuotoisuus vaatii aina erityishuomiota Jos jatkuva kasvatus kiinnostaa, Kiljunen kannustaa aloittamaan turvemaalta, jolla kasvaa eri-ikäisiä puita. ”Tasaikäisessä metsässä voi selvittää toisen harvennuksen kohdalla, miten peitteisyyttä saisi kohteessa ylläpidettyä. Nuorissa metsissä on hoidettava taimikot ja tehtävä ensiharvennukset ennen kuin käsittelytapaa voidaan vaihtaa”, Kiljunen sanoo. Myös monimuotoisuus vaatii kärsivällisyyttä. ”Jos halutaan lahopuuta, sitä on yksinkertaisesti jätettävä lahoamaan kasvatustavasta riippumatta”, Viiri toteaa. Ja jos halutaan laho valopuu, kuten haapa, sille on tarjottava valoa taimettumisesta alkaen. ”Koneenkuljettajat viime kädessä päättävät, minkä puun he poistavat.” HELI VIIRI Poimintahakkuussa metsästä poistetaan vain suurimmat puut, näin ylläpidetään metsän eri-ikäisyyttä.
  • Vieraskynä AKI TEMMES Johtaja UPM sahaliiketoiminta Sahateollisuudella merkittävä rooli Suomessa Esimerkiksi puusta rakennettu omakotitalo varastoi hiiltä jopa 50 tonnia, mikä vastaa keskivertoeurooppalaisen viiden vuoden hiilidioksidipäästöjä. Puurakentaminen jos mikä, on siis ilmastoteko. Sahaliiketoiminnassa voimme nähdä konkreettisesti, kuinka suomalaisten metsänomistajien metsissä jopa 80 vuotta kasvaneet tukit muuttuvat kestäviksi ja laadukkaiksi puutuotteiksi. Puulla on suuri merkitys yrityksille ja Suomen taloudelle, ja sitä kautta meille kaikille suomalaisille. UPM:n sahaliiketoiminnan tavoitteena on, että näin on myös tulevaisuudessa. O LL I U RP EL A 17 S ahateollisuudella on tärkeä rooli Suomessa. Se toimii puukaupan käynnistäjänä, tuottaa raakaainetta useisiin loppukäyttöihin sekä ennen kaikkea luo arvoa pitkän elinkaaren kestävillä puutuotteilla. Metsänomistajilla on myös tärkeä rooli laadukkaan raaka-aineen tuottamisessa, josta suomalainen sahatavara tunnetaan. Hyvä metsänhoito onkin tuplannut Suomen metsien kasvun viimeisen 50 vuoden aikana. Sahateollisuudella on pitkät perinteet Suomessa, ja sillä on edelleen merkittävä rooli kansantaloudellemme. Sahatavara oli vuonna 2018 Suomen viidenneksi tärkein vientiartikkeli yli 1,8 miljardilla eurolla. Maamme sahat käyttävät vuosittain kolmanneksen Suomessa korjatusta raakapuusta ja maksavat kaksi kolmannesta metsänomistajien kantorahatuloista. Sahateollisuuden toimintaympäristö on globaali, joten kilpailukyvyn ylläpitäminen on erittäin tärkeätä. Sahatavara on monipuolinen ja ympäristöystävällinen tuote. Meillä onkin vahva usko sen valoisaan tulevaisuuteen. UPM:n sahaliiketoiminnan tuotanto on kotimaassa, ja strategianamme on käydä täydellä kapasiteetilla ympäri vuoden. Suomi on meille myös tärkeä markkina-alue, vaikka suurin osa sahatavarastamme lähteekin vientiin. UPM tunnetaan sahatavaransa vastuullisuudesta ja korkeasta laadusta, ja panostamme toimitusvarmuuteen. Näitä piirteitä myös asiakkaamme arvostavat. UPM:n sahojen pyörittämiseen tarvitaan vuosittain yli kolme miljoonaa kuutiometriä puuta, mikä tekee yhtiöstä yhden suurimmista sahureista Suomessa. Reilu puolet sahoille tulevista tukkipuista ostetaan yksityisiltä metsänomistajilta. Vastuullinen metsien käyttö yhdistää UPM:ää ja yksityisiä metsänomistajia. Metsäteollisuuden tuotteiden merkitys ilmastonmuutoksen torjumisessa onkin tärkeä. UPM:n sahoilla uusiutuva puuraaka-aine hyödynnetään mahdollisimman tarkasti, eikä mitään heitetä hukkaan. Sahauksen sivutuotteina syntyvät hakkeet ja purut käytetään esimerkiksi yhtiön selluja paperitehtailla. Sahatavara itsessään on erittäin ekologinen tuote, sillä se toimii hiilivarastona sitoen ilmakehästä hiilidioksidia itseensä koko elinkaarensa, jopa satojen vuosien ajan. ”UPM:n sahoilla uusiutuva puu­ raaka­aine hyödynnetään mahdollisimman tarkasti, eikä mitään heitetä hukkaan.”
  • INFOGRAFIIKKA JA TEKSTIT AVIDLY 18 METSÄN HENKI 4/19 OIKEA KATKONTA Puiden oikein tehty katkonta eri puutavaralajeihin on edellytys sille, että puu pystytään jalostamaan mahdollisimman arvokkaiksi tuotteiksi. Mittaja laatuvaatimusten mukaan puun runko jaetaan eri puutavaralajeiksi. Oikea katkonta on monen tekijän summa. UPM ostaa sellaisia puita, joita asiakastehtaat tuotannossaan tarvitsevat ja kykenevät käsittelemään. Puukaupan sopimusehtojen yleiset puutavaran mittaja laatuvaatimukset on laadittu toteuttamaan näitä tarpeita. Puukaupassa sovitaan hakkuutavan ja -alueen lisäksi siitä, millaisia pöllejä kohteella tehdään. Mittaja laatuvaatimukset ovat puukauppasopimuksen liitteitä. 1 3 2 4 Asiakastehtailta saadaan kunkin ajankohdan katkontatoiveet, joiden perusteella laaditaan matriisit. Matriisit ovat sopusoinnussa puukaupan ehtojen kanssa. Niissä kerrotaan katkonnan painotukset ja esimerkiksi pölkkyjen tarkat pituus-paksuus-yhdistelmien mitat. Runkojen katkonta tehdään puukaupassa sovittujen mittaja laatuvaatimusten mukaan. Tuotemarkkinoiden suhdanteet eivät muuta sovittujen kauppojen ehtoja. Matriisit voidaan painottaa ajankohdan tarpeiden mukaisiksi sopimusehtojen sisällä. TYVITUKKI TUKKIPUUN VIKAISUUDET VÄLITUKKI Korkealaatuiset puusepäntuotteet Ovet Ovet ja ikkunat Runkorakenteet Huonekalut Sisustuspaneelit Mutkat ja monivääryys (Lehtipuut) Lenkous: tasaista käyryyttä tukin pituudelta Repeämät Liimapuu Listat Pituudet 4,3–5,5 m Pituuden mittaus takaa puiden parhaan mahdollisen arvon
  • 19 5 6 7 Monitoimikoneen optimointi ehdottaa kuljettajalle optimaalista katkaisukohtaa kaikkien käytössä olevien matriisien sallimien pituusja läpimittavaihtoehtojen mukaisesti. Kuljettaja huomio katkonnassa puutavaran laadun ja tarvittaessa muuttaa katkontakohtaa. Heikkolaatuisesta tukkiläpimittaisesta rungonosasta voidaan myös joutua tekemään hylkyleikko tai kuitupuu. Katkonnassa rungon arvo maksimoidaan. Se tarkoittaa, että haetaan sellaiset katkontakohdat ja puutavaralajit, joiden avulla metsänomistajan tili saadaan suurimmaksi. Jos ajankohdan puutarpeissa on erikoistoivomuksia, katkonnassa voidaan tehdä myös sellaisia lisäpituuksia, -paksuuksia ja -laatuja, joita ei puukaupassa ole sovittu ja joilla saadaan puiden myyjän kannalta parempi tulos. Kaupan sopimusehtoja tiukemmasta katkonnasta sovitaan erikseen myyjän kanssa. TYVITUKKI VÄLITUKKI VÄLITUKKI LATVATUKKI LATVATUKKI Terveoksaiset puusepäntuotteet Energiapuu Kuitupuu Huonekalut Lattiat Digitaalinen tiedonsiirto Pintahalkeilu Voimakas kierteisyys (ei puusepän käyttöön) Koro (kovatai lahopohjainen) Tyvipoimut Liimapuu Lattiapinnat LATVAN LÄPIMITTA Pakkaukset Sisustuspaneelit 15 cm Aidat Liimalevyt Paksuuden mittaus Pituuden mittaus HARVESTERI
  • UPM METSÄTALOUDEN KEHITTÄJÄNÄ | Vaellusesteiden poisto Kalat vaeltavat kutu­ paikoilleen myös metsä­ puroissa. UPM onkin mukana hankkeessa, jossa puroista poistetaan vesieliöiden vaelluses­ teitä. Myös metsän­ omistajat voivat auttaa vaeltavia kaloja hyvällä suunnittelulla metsä­ autoteiden rakennus­ ja kunnostustöissä. TEKSTI SUVI VESTERINEN KUVAT SAMI SÄILY/VASTAVALO.FI JA KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS UPM HALUAA VÄHENTÄÄ metsätalouden vaikutuksia vesistöön ja oppia uusia ta­ poja, joilla pystytään pitämään yllä pien­ vesien ekosysteemejä ja niiden monimuo­ toisuutta. ”Oppiaksemme lisää lahjoitimme viime vuonna Keski­Suomen ELY­keskukselle 60 000 euroa vaellusesteiden poisto­ hankkeisiin. Heillä on vahvaa osaa mista vastaavien hankkeiden hoitamisesta. Tavoitteena on lisätä tietoutta erilais­ ten ylitysrakenteiden toimivuudesta pien vesikohteissa”, sanoo UPM Metsän ympäristöasiantuntija Johanna Haa­ pala. Viime syksyn ja kevään aikana vaellus­ esteitä purettiin Multian Myllypurosta, Viitasaaren Huopananpurosta, Petäjä­ veden Lihajoesta ja Viitasaaren Mylly­ purosta. Hankkeen avulla kalat ja muut METSÄPUROT vapaiksi vaellusesteistä 20 METSÄN HENKI 4/19 vesieliöt kuten äyriäiset, nilviäiset ja hyönteiset pääsevät kulkemaan vesistöis­ sä vapaammin ja vesistöjen monimuotoi­ suus paranee. ”Haluamme auttaa kaloja ja muita ve­ sieliöitä vaeltamaan vapaammin: puram­ me vaellusesteitä ja kokeilemme uusia innovaatioita kalakantojen elvyttämi­ seksi. Toimenpiteet ovat osa vaelluskala­ ohjelmaamme”, Haapala sanoo. Tavallisesti vaelluskalakantojen elvyt­ tämiseen tähtäävät toimenpiteet koh­ distuvat jokien alajuoksuille ja suurten vesivoimalaitosten yhteyteen. Haapalan mukaan hyötyä saadaan myös latvavesis­ töjen pienemmissä kohteissa, kuten pu­ roissa ja noroissa. Esimerkiksi Multian Myllypurossa asuu istutettu taimenkanta, jonka luontaista menestymistä vaelluses­ teen poisto edistää merkittävästi.