• Metsässä on hyvä olla utelias 22 AHTI ENONKOSKI ETELÄ-SAVOSTA UPM METSÄN LEHTI METSÄNOMISTAJILLE | WWW.UPMMETSÄ.FI 4/17 Puun laatu mitataan markkinoilla 14 Pidä huolta metsätiestäsi – se kannattaa 28
  • KENGÄT UPPOAVAT ASKEL askeleelta syvemmälle koskemattomaan han­ keen. On kirkas talviaamu, jouluaat­ toon on enää muutama päivä aikaa. Ympärillä vallitsevan hiljaisuuden rikkoo innostunut hihkaisu, kun lap­ set löytävät lumesta eläimen jälkiä. Jäämme hetkeksi tutkimaan niitä. Tämä yhteinen kuusenhakureissu on yksi rakkaimmista jouluperinteistä. Sopivaa kuusta on käyty katso­ massa metsälenkeillä jo pitkin syk­ syä. Siellä se seisoo tutulla paikalla ojan varressa: parimetrinen, hieman vänkyräinen puu. Oksat ovat tuu­ heat, täynnä tummanvihreitä neula­ sia. Rungon pienet virheet tekevät kuusesta persoonallisen kauniin. Ennen kuin viemme uuden perheen­ jäsenen kotiin, paistamme vielä tik­ kupullat nuotiolla ja juomme glögiä. Metsän takaa vähitellen nouseva au­ rinko lämmittää mukavasti selkää. Kun tassuttelen varhain aattoaa­ muna laittamaan riisipuuron liedelle, olohuoneesta hehkuu lämmin valo. Voimakas kuusen tuoksu on levinnyt koko asuntoon. Joulukuusi odottaa jo malttamattomana koristelijoidensa heräämistä. KUVA LEENA PARTANEN / VASTAVALO.FI TEKSTI MAIJA VAARA Joulukuusi METSÄKUVA 2 METSÄN HENKI 4/17
  • 33 www.facebook.com/ metsamaailma Kuusi Picea abies Metsäkuusi eli kuusi on 20–40 metriä korkea iki vihreä havupuu. Kosteissa ja varjoisissa paikoissa viihtyvän puun lehdet ovat teräväkärkisiä neulasia. Näiden lisäksi kuuselle on tunnuksenomaista sen oksilla roikkuvat emikukinnot eli kävyt, joiden väri vaihtuu syksyyn mennessä purppuranpunaisesta ruskeaksi. Kuusi on tyypillinen paperija selluteollisuuden raaka-aine, mutta se soveltuu myös hyvin esimerkiksi akustisten soittimien rakennusmateriaaliksi.
  • 4 METSÄN HENKI 4/17 4/2017 2 Metsäkuva 5 Pääkirjoitus 6 Ledare 7 Päätoimittajalta 8 Uutiset 13 TULEVAISUUS: Metsäalan osaamista jaetaan Suomen ja Uruguayn välillä 19 VIERASKYNÄ: Antti Asikainen 27 KYSYMYS & VASTAUS: Joulukuusen hakijan muistilista 30 METSÄPALVELUT: Puukaupan tulot nopeasti käyttöön 33 LAKI & ASIANTUNTIJA: Monta tapaa metsätilan sukupolvenvaihdokseen PALSTAT KERRO, MITÄ MIELTÄ OLET LEHDESTÄMME Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä lehdestämme osoitteeseen metsaviestinta@upm.com 20 KASVUN VUODET JOROISILLA UPM:n omalla taimitarhalla on kasvatettu uuden metsän alkuja jo lähes 40 vuotta 22 UTELIAS METSÄNOMISTAJA Ahti Enonkosken toiveiden metsä on mukava kulkea ja miellyttää silmää 34 LAATUTYÖ NÄKYY JA TUNTUU Laatutiimi varmistaa, että lupaukset pidetään joka suuntaan ARTIKKELIT Hyvinvoivan ja tuottavan metsän kasvu alkaa laadukkaista siemenistä. ”TAIMIKOSTA NÄKEE JO VARHAIN, OVATKO RUNGOT HYVÄÄ LAATUA.” Matti Toivakainen, UPM Metsä 14
  • 5 LA U RA VE SA PÄÄKIRJOITUS Metsäalan seuraavat kehitysloikat SUOMEN ITSENÄISTYMISESTÄ ON kulunut sata vuotta. Metsäteollisuuden kehitys itsenäisyyden aikana on ollut huimaa – ei pelkästään tuotteiden kehittymisen osalta vaan myös metsänhoidon osaamisessa. Vastuullisuuden ja ympäristötietoisuuden saralla on otettu merkittäviä edistysaskeleita ja ympäristövaikutuksia on pienennetty huomattavasti. Parempi metsänhoito on nostanut vuotuisen metsänkasvun Suomessa jo noin 110 miljoonaan kuutioon vuodessa (VMI12) kun se sata vuotta sitten oli vajaat 60 miljoonaa kuutiota. Ihmisja hevosvetoisesta työstä on siirrytty moottorisahojen ja traktoreiden kautta moderneihin metsäkoneisiin. Koneellistaminen on nostanut tuottavuutta roppakaupalla viimeisen 40 vuoden aikana. 1970-luvulta alkanut metsäkoneiden harppauksittain edennyt kehitys on muuttunut yhä vahvemmin tiedon ja tietoverkkojen mahdollistamaksi edistykseksi. Digitalisaatiosta muodostuu metsäalan koneellistumista vastaava kehitysloikka, ellei jopa suurempi. Tarkempi metsävaratieto mahdollistaa aiempaa yksilöllisemmän lähestymisen metsänhoitoon ja korjuuseen, mistä hyötyvät niin metsänomistaja kuin teollisuuskin. Metsien kasvua voidaan oikea-aikaisella hoidolla vauhdittaa merkittävästi ja ennakkoon saatavaa tietoa puuraaka-aineen laadusta voidaan käyttää hyväksi tehtaidemme lopputuotteiden myynnissä asti. Asiakkaamme voivat luottaa siihen, että omissa metsissämme ja taimitarhallamme hiotut metsänhoitomallit ovat aina kehityksen kärjessä ja meillä on varmasti osaaminen myös asiakkaidemme metsäomaisuuden hoitoon – huolehdimmehan siitä kuten omastamme. Tarkempi metsävaratieto mahdollistaa myös erilaisten vaihtoehtojen laskennan ja visuaalisten mallien luomisen, jotka helpottavat metsänomistajien päätöksiä metsäomaisuutensa hoidosta. Meille on tärkeää, että asiakkaidemme on helppoa asioida kanssamme ja siksi panostamme vahvasti sähköisten palveluidemme kehittämiseen. Julkaisemme lähiaikoina oman sähköisen puukauppamme ja kehitämme palveluitamme niin, että asiakkaillamme on entistä parempi näkyvyys siihen mitä metsässä tapahtuu. En rohkene arvailla miten metsien kasvu tulee kiihtymään seuraavan sadan vuoden aikana, mutta myönteisistä näkymistä pääsevät nauttimaan metsänomistajat, teollisuus, luonto ja yhteiskunta kokonaisuudessaan. TOMI SIMOLA Kehitysjohtaja UPM Metsä ”Julkaisemme lähiaikoina oman sähköisen puukauppamme.”
  • DET HAR GÅTT hundra år sedan Finland blev självständigt. Skogsindustrin har upplevt en enorm utveckling under självständigheten – inte bara inom produktutveckling utan också genom förbättrade kunskaper om skogsvård. Betydande framsteg har gjorts inom ansvarsfullhet och miljömedvetenhet och skogsindustrins miljöpåverkan har minskats avsevärt. Med bättre skogsvård har den årliga skogstillväxten i Finland ökat till cirka 110 miljoner kubikmeter per år (VMI12), jämfört med knappt 60 miljoner kubikmeter för hundra år sedan. Från att ha utfört arbetet för hand och med hästar har utvecklingen gått via motorsågar och traktorer till moderna skogsmaskiner. Under de senaste 40 åren har produktiviteten ökat markant genom mekanisering. Sedan 1970-talet har det skett en enorm utveckling av skogsmaskiner och med ökade kunskaper och informationsnätverkens möjligheter fortgår den alltjämt. Digitaliseringen kommer att vara nästa utvecklingssprång för skogsindustrin, på samma nivå som mekaniseringen, om inte högre. Mer detaljerade uppgifter om skogstillgångar möjliggör en mer individualiserad förhållning till skogsvård och avverkning, vilket gagnar såväl skogsägare som industrin. Skogsvård i rätt tid kan skynda på skogstillväxten avsevärt och förhandsinformation om kvaliteten på virkesråvarorna kan utnyttjas hela vägen fram till försäljning av slutprodukterna från våra fabriker. Våra kunder kan lita på att skogsvårdsmodellerna som finslipats i våra egna skogar och plantskolan alltid är de främsta när det gäller utvecklingen och att vi verkligen har den nödvändiga kunskapen för att förvalta våra kunders skogsegendom. Vi förvaltar den ju precis som vår egen. Mer detaljerad information om skogstillgångar gör det också möjligt att räkna på olika alternativ och skapa visuella modeller som underlättar skogsägarnas beslut om förvaltning av sina skogsegendomar. För oss är det viktigt att det är enkelt för våra kunder att göra affärer med oss. Därför satsar vi stort på att utveckla våra elektroniska tjänster. Inom kort lanserar vi vår egen elektroniska virkeshandel och utvecklar våra tjänster så, att våra kunder får ännu bättre insyn i vad som sker i skogen. Jag vågar inte gissa hur skogstillväxten kommer att accelerera under de kommande hundra åren, men såväl skogsägarna, industrin, naturen som samhället i stort kommer att få njuta av de positiva framtidsutsikterna. TOMI SIMOLA Utvecklingsdirektör UPM Skog Skogsindustrins nästa höga språng i utvecklingen LEDARE Läs mer om vår skogsservice upmskog.fi ”Inom kort lanserar vi vår egen elektroniska virkeshandel.” LA U RA VE SA
  • 7 4/2017 Julkaisija: UPM Metsä PL 85, 33101 Tampere. Puh. 0204 16 121. www.upmmetsä.fi, www.uusimetsänomistaja.fi, www.upm.fi. Päätoimittaja: Mari Ruissalo. Toimitusneuvosto: UPM: Kaisa Järvisalo, Satu Kivioja, Panu Kärkkäinen, Sami Oksa, Mari Ruissalo, Matti Turkama, Matti Varho, Zeeland Family: Sirpa Alhava, Miikka Leinonen, Lotta Vaija. Repro: Aste Helsinki Oy. Paino: Erweko Oy, Oulu. Paperi: UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m 2 . Painosmäärä: 55 000. 20. vuosikerta. ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu). Kannen kuva: Laura Vesa. Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy maaliskuussa 2018. Metsän henki on UPM Metsän asiakasja sidosryhmälehti. UPM:n metsän omistaja-asiakkaille lehti postitetaan asiakasrekisterissä olevien tietojen perusteella. Osoitteenja tilausmuutokset: metsalehtitilaus@upm.com, www.upmmetsä.fi > ota yhteyttä tai puh. 0204 16 5100. Metsänomistaja-asiakkaat voivat olla yhteydessä myös omaan metsäasiakas vastaavaansa. Metsän henki painetaan Suomessa valmistetulle UPM:n paperille. PEFC/02-31-120 Metsä rikastuttaa elämääsi METSÄT JA NIIDEN kestävä käyttö ovat olleet yksi tämän vuoden isoista puheenaiheista niin kotimaassa kuin EU:ssa. Keskustelu on ollut moninaista ja paikoin kiivastakin, mikä osaltaan kertoo metsien tärkeydestä Suomelle ja suomalaisille. Meillä jokaisella on jonkinlainen metsäsuhde, elämmehän metsien keskellä ja metsistä. Metsän henki -lehdessä tavoitteemme on tuoda esiin metsän monia puolia metsänomistajia kiinnostavista näkökulmista. Tänä vuonna olemme käsitelleet muun muassa lahopuuta, metsien hiilensidontaa, kulottamista ja muita metsänhoitokeinoja sekä metsän tuottoa. Metsänomistajajuttujen kautta olemme tuoneet esiin niin lähikuin etämetsänomistajien, miesten ja naisten, nuorten ja varttuneiden uniikkeja tarinoita. Metsien käyttö ja hyvinvointi säilyvät varmasti asialistalla myös itsenäisyytemme seuraavat 100 vuotta. Syytä huoleen ei kuitenkaan ole, sillä metsämme kasvavat ennätystahtia ja maassamme on pitkät vastuullisen metsäntalouden perinteet. Kuten Luonnonvarakeskuksen professori Antti Asikainen vieraskynässä toteaa: ”Vielä sadan vuoden kuluttuakin hongat ja kuuset humisevat tuoden kansallemme aivan samoja asioita kuin esi-isillemmekin.” Rauhallista joulun aikaa ja onnea alkavaan vuoteen! Nautinnollisia lukuhetkiä MARI RUISSALO, päätoimittaja PÄÄTOIMITTAJALTA 28 ”KUN KERRAN TEKEE HYVÄN TIEN OJINEEN KAIKKINEEN, SE ON HUOLTOVAPAA PARHAIMMILLAAN SEURAAVAT 10 VUOTTA.” Pekka Valtonen, kuljetusyrittäjä
  • 8 METSÄN HENKI 4/17 UUTISET | lue lisää: W W W . U P M M E T S Ä . F I VALTAKUNNAN METSIEN 11. inventoinnista (VMI11) selviää, että metsäja kitumaalla kasvaa yhteensä 79 miljardia puuta. Isoja, vähintään 30 cm läpimitaltaan olevia puita on 500 miljoonaa. Yli 160-vuotiaita metsiä on lähes miljoona hehtaaria ja vanhin VMI11-aineiston puu on 522-vuotias. Tuoreimpien mittausten mukaan puuston vuotuinen kasvu on lähes 110 miljoonaa kuutiometriä. www.luke.fi 79 mrd UPM ON LISTATTU jo viidettä kertaa metsäja paperiteollisuussektorin parhaaksi yritykseksi Dow Jonesin eurooppalaisessa ja globaalissa kestävän kehityksen indeksissä (DJSI) vuosiksi 2017–2018. Dow Jonesin kestävän kehityksen indeksin vuosittaisen arvioinnin tekee vastuulliseen sijoittamiseen erikoistunut RobecoSAM. Se tarkastelee maailman johtavia yrityksiä laaja-alaisesti taloudellisesta, ekologisesta ja sosiaalisesta näkökulmasta. Indeksi arvioi mm. yritysten toimia ilmaston muutoksen hillitsemiseksi sekä yrityksen toimitusketjuun, työvoimaan ja riskienhallintaan liittyviä käytäntöjä. www.upm.fi Alansa paras kestävän kehityksen indeksissä KESTÄVÄ KEHITYS LAHJAVINKKI NUORILLE METSÄNKÄVIJÖILLE Lue lisää mokuru.com 8 METSÄN HENKI 4/17 Jos jäit koukkuun sormihyrrään, kokeile seuraavaksi japanilaista Mokuru-palikkaa! Mokuru on kaunis puinen stressilelu, joka parantaa keskittymistä ja koordinaatiokykyä. Voit treenata temppuja yksin tai yhdessä kaverin kanssa. M O KU RU ®
  • 9 Suomessa vain vähän vakavia metsätuhoja VALTAKUNNAN METSIEN 11. inventointi (VMI11) osoittaa, että Suomen metsien terveydentila on hyvä. Inventoinnin maastotyöt toteutettiin vuosina 2009–2013. Vakavia tuhoja esiintyy vain kolmella prosentilla puuntuotannon metsämaan alasta. Metsikön laatua alentavia tuhoja on 25 prosentilla puuntuotannon metsämaan alasta. Kuusivaltaisissa metsissä yleisimpiä tuhonaiheut tajia ovat tuuli ja lumi, mäntyvaltaisissa metsissä lumi ja hirvi, lehtipuuvaltaisissa metsissä lahottajasienet ja hirvi. www.luke.fi UPM Raflatacin toiminta Latinalaisessa Amerikassa laajenee UPM RAFLATAC AVAA uuden tarralaminaatin leikkuuja jakeluterminaalin Santiagoon, Chileen alkuvuodesta 2018. Uusi terminaali parantaa Raflatacin palvelua ja tuotetarjontaa chileläisille asiakkaille etenkin viinipullojen ja pienpanimotuotteiden etiketöinnissä. www.upm.fi Tervetuloa korjuutyömaalle – turvallisesti ILMOITA VIERAILUSTASI MOTOKUSKILLE puhelimitse. Numeron löydät kyltistä alueen laidalta. Käytä huomio liiviä. Sen olet saanut puukauppasopimuksen allekirjoituksen yhteydessä. Pysähdy vähintään 90 metrin päähän koneesta niin pitkäksi aikaa, että kuljettaja on huomannut sinut, sammuttanut koneen moottorin, laskenut kouran maahan ja avannut moton oven. Katso video: www.youtube.com/upmmetsa JA SK A PO IK O N EN U PM UPM:N TAVOITTEENA ON kasvaa uusissa biomolekyyliliiketoi­ minnoissa. Lappeenrannan bio­ jalostamo oli yhtiön ensimmäinen merkittävä investointi uusiin, inno­ vatiivisiin puupohjaisiin tuotteisiin. Nyt UPM on aloittanut esisuunnit­ teluvaiheen, jonka päämääränä on teollisen mittakaavan biokemikaali­ tuotanto Saksassa. Suunnitteilla oleva biojalostamo pystyisi tuot­ tamaan puupohjaisesta raaka­ai­ neesta vuosittain 150 000 tonnia bio­monoetyleeniglykolia (bMEG), bio­monopropyleeniglykolia (bMPG) sekä ligniiniä. Tuotanto perustuisi keskieurooppalaisista kestävästi hoidetuista metsistä saa­ tavaan lehtipuuhun. Lisäksi UPM laajentaa Venäjällä sijaitsevaa Chudovon vaneritehdas­ taan jatkona viime vuosina toteu­ tetuille Suomen ja Viron tehtaiden kasvuhankkeille. 50 miljoonan eu­ ron investointi kasvattaa Chudovon vaneritehtaan tuotantokapasitee­ tin 155 000 kuutiometriin vuodessa sekä laajentaa sen tuotevalikoimaa. Investointeja vanerija biokemikaalituotantoon UPM UUDISTUU
  • 10 METSÄN HENKI 4/17 UUTISET | lue lisää: W W W . U P M M E T S Ä . F I UPM KÄYNNISTÄÄ TEHTAILLAAN maaliskuussa 2018 jälleen uuden koulutusohjelman, jonka aikana opiskelijat suorittavat prosessi­ teollisuuden ammattitutkinnon sellu­ tai paperiteollisuuden osaa­ misalalla. Kaksivuotiseen koulutuk­ seen valitaan 30 henkeä, joista 20 sijoittuu Kaukaan, Kymin ja Pietar­ saaren sellutehtaille sekä 10 Kymin paperitehtaalle. Tulevaisuuden ammattilaiset valmistuvat moni­ puolisiin tuotannon ja kunnossapi­ don tehtäviin. Oppisopimusjaksolla opitaan tehtailla työtä tekemällä ja teoriapainotteisemmilla koulutus­ päivillä. www.upm.fi Tulevaisuuden ammattilaisia tehtaille OPPISOPIMUS VINKIT UPM:n taimitarhat Suomessa ja Uruguayssa tuottavat vuosittain yhteensä yli 50 Drone-multikopterit testissä maastotyössä UPM:N METSÄASIANTUNTIJAT ovat havain­ neet kopterit hyödyllisiksi sekä pienten että varttuneiden taimikoiden tarkastuk­ sissa. Laajoilla tuulituhoalueilla kopterin käyttö tuhojen kartoituksessa nopeuttaa laajuuden hahmottamista ja edistää työ­ turvallisuutta, kun tuulenkaatojen keskellä ei tarvitse kulkea jalan ja tiet voivat olla tukossa kaatuneiden puiden vuoksi. Viidesosa Suomen tavaraviennistä on metsäteollisuustuotteita METSÄTEOLLISUUSTUOTTEIDEN VIENNIN arvo oli 11,4 miljardia euroa vuonna 2016, mikä oli 22 prosenttia koko Suomen tava­ raviennistä. Merkittävimmät vientituotteet olivat paperi (4,2 mrd. €), kartonki (2,4 mrd. €) ja massa (1,8 mrd. €). Sahatava­ raa vietin maailmalle 1,6 miljardin euron arvosta. Metsäteollisuustuotteiden vienti­ tuloista 66 prosenttia tulee Euroopasta. Tärkeimmät vientimaat olivat Saksa ja Britannia. Kolmanneksi tärkein kauppa­ kumppani on Kiina. Euroopan osuus metsäteollisuustuotteiden viennissä on laskenut ja Aasian osuus noussut viime vuosien aikana. www.luke.fi U PM miljoonaa puuntaimea. Nopeakasvuista eukalyptusta voidaan hakata jo 8–10 vuoden kuluttua istutuksesta. Uruguayn sellutehdashanke etenee UPM JA URUGUAYN hallitus ovat alle­ kirjoittaneet investointisopimuksen, joka luo edellytykset mahdollisen sellu­ tehdasinvestoinnin toteuttamiselle. Keski­ Uruguayhin sijoittuvan tehtaan vuosittai­ nen kapasiteetti olisi noin kaksi miljoonaa tonnia eukalyptussellua ja arvio rakenta­ misen investointikustannuksista noin kaksi miljardia euroa.
  • 11 Tutustu myös www.upmmetsä.fi www.upm.fi www.upmbiofore.fi FACEBOOK www.facebook.com/ metsamaailma YOUTUBE www.youtube.com/ upmmetsa ISSUU www.issuu.com/ upmmetsa Tilaa uutiskirjeemme: uutiskirje.upmmetsa.fi SISÄLLÄ SOMESSA Lisää luettavaa sähköisissä kanavissamme Löydät Metsän henkeen liittyviä aineistoja myös näistä kanavista: Minkä puun siemen kuvassa on? Esitä oma arvauksesi instagramissa. Tägää paras luontokuvasi #metsärikastaaelämää Tapahtumat Seuraa tapahtumatarjontaamme www.upmmetsä.fi/tapahtumat JA SK A PO IK O N EN JA LA U RA VE SA U PM INSTAGRAM www.instagram.com/ upm_metsa TWITTER @upm_metsa Rantatontteja myynnissä UPM BONVESTA myy rantatontteja Kuopiosta ja Pielavedeltä. Bonvestan nettisivuilla voit tutustua myös myytäviin metsätiloihin. www.bonvesta.fi UPM VANERILIIKETOIMINTA ottaa käyttöön uuden ympäristöystävällisen ligniiniin perustuvan WISA BioBond -liimausteknologian vanerinvalmistuksessa. Uudessa liimausteknologiassa 50 prosenttia vaneri liiman valmistukseen käytettävästä öljypohjaisesta fenolista on korvattu sellunvalmistuksen sivutuotteena syntyvällä ligniinillä. ”Nyt saavutettu teknologinen läpimurto on merkittävin innovaatio vanerin liimauksessa viiteen vuosikymmeneen”, sanoo UPM vaneriliiketoiminnan kehitysjohtaja Susanna Rinne. www.upm.fi Uusi liimateknologia vanerinvalmistukseen LIGNIINI IA AH O N EN / VA ST AV AL O .FI
  • 12 METSÄN HENKI 4/17 UUTISET | lue lisää: W W W . U P M M E T S Ä . F I KOKONAISVALTAISTA PALVELUA Puukauppa Metsänhoito Metsäomaisuuden hoito Kestävyys Henkilökohtainen metsäasiakasvastaava Palvelukeskus 0204 16 5100: arkisin 8–18 lauantaisin 9–14 chat: arkisin 8.15–17.45 lauantaisin 9.15–13.45 palvelukeskus@upm.com www.upmmetsä.fi • chat • yhteystiedot • yhteydenottopyyntö • tietopankki LUONNOSSA LIIKKUMINEN kannattaa myös sienestysja marjastuskauden jälkeen. Talvinen luonto tarjoaa hienoja elämyksiä lumen ja pakkasen keskellä esimerkiksi hiihtäen, lumi kenkäillen tai pilkkien. Lisäksi luonnossa liikkuminen hoitaa tutkitusti kehoa ja mieltä. Näin luonto elvyttää kehoa • Verenpaine alenee. • Syke alenee. • Stressihormoni kortisolin pitoisuus alenee. • Fyysinen oireilu, kuten päänsärky, lievittyy. • Lihasjännitys alenee. • Koettu terveys ja hyvinvointi kohenevat. Näin luonto elvyttää mieltä • Mieliala kohenee. • Kielteiset tunteet, kuten viha, turhautuminen ja ahdistus, vähenevät. • Itsetunto kohenee. • Ongelmanratkaisuja keskittymiskyky kohenevat. • Koettu psyykkinen hyvinvointi ja elämänlaatu paranevat. www.luontoon.fi Suomalainen toivoo asuinalueeltaan luonnonrauhaa KAUPUNKIMAISEN ASUMISEN SUOSIO kasvaa Suomessa, mutta asuinalueelta halutaan myös luonnonrauhaa. Tämä selviää viime vuonna toteutetusta Asukasbarometri-kyselystä. Sen mukaan suomalaisille kolme tärkeintä asuinalueiden viihtyvyystekijää ovat sijaintija liikenne yhteydet, luonnonympäristö ja rauhallisuus. Sijaintija liikenneyhteydet nousivat vuoden 2016 kyselyssä tärkeimmäksi viihtyvyystekijäksi. Edellisessä, vuoden 2010 kyselyssä tärkein viihtyvyystekijä oli rauhallisuus. Luonnonympäristö on säilyttänyt asemansa toiseksi tärkeimpänä viihtyvyystekijänä. www.syke.fi Luontoliikunta kannattaa myös talvella HYVINVOINTI OTA YHTEYTTÄ U PM
  • 13 ”VAIKKA OLOSUHTEET OVAT erilaiset, molemmilla on oppimista toisiltaan”, kertoo Uruguaysta palannut Janne Seilo, UPM Metsän Itä-Suomen aluejohtaja. Seilo vietti vuoden työkierrossa UPM Forestal Orientalissa tutustuen Uruguayn puunhankintaan. Hän kertoo kokemuksen olleen hyvin avartava, niin hänelle itselleen ammatillisesti kuin mukana olleelle perheelle. ”Emme ole ennen asuneet perheen kanssa ulkomailla, joten moni asia oli uutta.” Etelä-Amerikan itärannikolla sijaitsevassa Uruguayssa on puun kannalta hyvin erilaiset olosuhteet kuin Suomessa. Puu esimerkiksi kasvaa siellä korjuumittaansa paljon nopeammin, noin kymmenessä vuodessa. ”Koska Uruguayssa puun kasvamista voidaan seurata koko sen eliniän alusta loppuun, puun genetiikan ja metsänjalostamisen arvo nähdään suurempana kuin meillä.” Janne Seilon mielestä voisimme ottaa Uruguaysta oppia erityisesti raaka-aineen ja lopputuotteen yhteydestä toisiinsa. Jo istutusvaiheessa voidaan tehdä tiettyjä valintoja, jotka vaikuttavat siihen, mikä on puuraaka-aineen soveltuvuus tehtaan tuotantoprosessiin ja millainen lopputuloksesta, esimerkiksi sellusta, tulee. Suomesta voidaan puolestaan viedä osaamista puunhankinnan yrittäjäohjaukseen. Meillä on pitkä kokemus siitä, miten yhteistyö eri yrittäjien kanssa saadaan toimimaan hyvin ja tuloksellisesti. ”Uruguayssa koko metsätalous on hyvin nuorta. Koneellinen puunkorjuu on alkanut oikeastaan vasta sellutehtaiden myötä, joten metsätaloudessa on tapahtunut lyhyessä ajassa nopea kehitys.” Seilo näkee osaamisen jakamisen tärkeänä sekä yksilön että yrityksen toiminnan kehittämisen kannalta. Hän katsoo nyt työssään esimerkiksi juuri raaka-aineen ja lopputuotteen välistä yhteyttä uusin silmin ja miettii keinoja, joiden avulla tuotelaatua voidaan edelleen nostaa. Jatkossa on myös helppo olla yhteydessä Uruguayn kollegoihin, jos tulee tarvetta yhteistyölle tai vierailuille puolin ja toisin. Ehkä tulevaisuudessa jopa paikallisella kielellä. ”Espanjan opiskeluun jäi kipinä. Siellä työ sujui pääosin englanniksi, mutta haluaisin jatkaa espanjan kielen taitojen syventämistä täällä Suomessa”, Seilo suunnittelee. ”Uruguayssa koko metsä­ talous on hyvin nuorta.” JANNE SEILO kehittää sekä yksilöä että yritystä TULEVAISUUS Eri maille on kertynyt metsätaloudessa ainutlaatuista kokemusta, jonka jakaminen on alan kehittymisen kannalta tärkeää. Suomen ja Uruguayn välillä tietoa vaihdetaan muun muassa työkierroissa puolin ja toisin. OSAAMISEN JAKAMINEN TEKSTI MAIJA VAARA KUVA JANNE SEILO
  • puuaineen tiheys ja lujuus 14 METSÄN HENKI 3/17 rungon koko ja muoto oksien määrä, sijainti ja laatu viat, kuten laho, halkeamat sekä epäkeskeisesti kasvanut puuaines eli reaktiopuu TUKKIPUUN LAATUA MÄÄRITTÄVÄT
  • Puun laatu MITATAAN MARKKINOILLA Puu paljastaa käyttäjilleen aina, mitä metsässä on tapahtunut. Onneksi useimpiin tapahtumiin voi vaikuttaa. TEKSTI MARIANNA SALIN KUVAT JASKA POIKONEN, HEIKKI RÄISÄNEN 15 K eskieurooppalaisessa kerrostalossa on erityisen tärkeää, että ikkunalasi pysyy kiinni puitteessa ja puite karmissa. On nimittäin tavallista, että ikkunat avautuvat ulospäin, kävelijöiden ylle. ”Jos on oikein höttöistä puuta, ruuvit korkkaavat ja lasi irtoaa”, toteaa Jaakko Kurikka. Hän johtaa Kurikka Timberiä, joka valmistaa mäntyisiä puuaihioita eurooppalaiselle ikkunateollisuudelle. Koska puun kasvunopeus vaikuttaa puun tiheyteen ja tiheys lujuuteen, se kiinnostaa Kurikka Timberin asiakkaita. Osa haluaa, että vuosiluston leveys on 2 mm, joillekin riittää 6 mm. Entä jos ikkunanvalmistaja ei välitä lujuudesta lainkaan? ”Silloin kilpailukykymme on huomattavasti heikompi. Baltiasta saa halvemmalla. Me haemme asiakkaiksemme laatuikkunantekijöitä, joilla on kovat vaatimukset”, Kurikka sanoo. Samalla hän tulee kertoneeksi, millä suomalainen puu kilpailee maailmanmarkkinoilla. Laadulla. Järeää ja riittävän tiheää Jotkut väittävät, että Suomessa ei kasva enää puuta, joka olisi riittävän tiheää ikkunapuuksi tai vaativiin puusepäntöihin. Puuthan järeytyvät nopeammin kuin ennen, mikä syö tiheyttä. ”Olen itsekin metsänomistaja ja ajattelen vain volyymin kasvua”, Kurikka myöntää nauraen. Hän vakuuttaa kuitenkin, että suomalainen puu riittää varsin hyvin vaativallekin ikkunatehtailijalle. Lähes 90-vuotiaassa Kurikka Timberissä on valmistettu ikkuna-aihioita 20 vuoden ajan, ja Kurikan mukaan lopputuotteen laatuvaatimukset ovat tuona aikana jopa kiristyneet. Siitä huolimatta arvokkaat tyvitukit ovat vaihtuneet edullisemmiksi välitukeiksi. Selitykseksi Kurikka tarjoaa sormijatkosta. ”Haluamme ja haemme asiakkaita, joilla on kovat laatuvaatimukset.” JAAKKO KURIKKA
  • 16 METSÄN HENKI 4/17 ”Poistamme halkeamat ja oksat ja liitämme parhaat palat yhteen. Ennen oli etsittävä huippulaatuisia tyvitukkeja, joista sahattiin oksattomia pintoja.” Yhtä sahurille, toista sorvarille Tiheyden ohella Kurikkaa kiinnostaa tukissa sydänpuun määrä, ja hän pitää sitä Suomessa riittävänä. Sydänpuu on puun vanhin osa, joka on kuollut jo vuosia ennen hakkuuta ja jota pihkat suojaavat lahoa ja tuhohyönteisiä vastaan. ”Käytämme sitä erityisesti ulkoilmaan jäävissä osissa.” Kurikka luonnehtii keskisuomalaista Kurikka Timberiä krantuksi ostajaksi, joka hakee kullekin asiakkaalle sopivia tukkeja eri sahoilta Oulu–Kuusamo-linjan eteläpuolelta. Asiakkaasta riippumatta hän pitää itsestään selvänä lähtökohtana puun suoruutta, kuten kuka tahansa sahaaja, jotta puu ei kuivuisi kieroon. Metsänomistajan onneksi puulle on muitakin käyttökohteita kuin lankut, laudat ja ikkunanpokat. ”Sahaajalle kelpaamaton koivikko voi sopia hyvinkin vanerin sorvaajalle, koska sorvaamiseen hyödynnetään lyhyempiä rungonosia. Vanerin sorvaajalle voi sopia myös erittäin järeä kuusitukki, jollaisia suomalaiset sahat eivät oikein pysty käyttämään”, sanoo UPM Metsän Etelä-Suomen aluejohtaja Matti Toivakainen. Hake ja puru selluksi Selluja paperitehtaalle lähtee puu, joka ei sovi sahaan eikä sorviin. Ostajaa kiinnostaa silloinkin puun koko ja tiheys sekä lisäksi kuidun koko, jonka määrää muun muassa kasvunopeus. Korjuun jälkeen laatuun alkaa vaikuttaa nopeasti myös se, miten puuta säilytetään ja kuinka pitkään. ”Raaka-aineen laatueroja voi paikata jonkin verran sellun keitto-olosuhteilla, mutta se vaikuttaa aina kustannuksiin”, sanoo Kotkamillsin tuotantojohtaja Filip Sundholm. Kotkamillsin tuotantoketju alkaa kuusitukeista, joista sahataan lankkuja pääasiassa Keski-Euroopan markkinoille. Sundholmin ”Sahaajalle kelpaamaton koivikko voi sopia hyvinkin vanerin sorvaajalle.” MATTI TOIVAKAINEN
  • 17 mukaan sahan vaatimukset ovat varsin perinteiset tukkien minimihalkaisijasta ja suoruudesta alkaen. Omista ja ostetuista sahanpuruista keitetään sellua, joka käytetään omalla tehtaalla laminaattipaperien valmistamiseen. Sahalta tulee myös osa hakkeesta, joka hierretään kemihierteeksi eli CTMP-massaksi. Sitä käytetään kartongin jäykkänä keskikerroksena, kun taas pintakerroksia lujittaa ja silottaa UPM:n tuottama koivusellu. Sertifioitua puuta kartonkiin Kartongin valmistus alkoi Kotkamillsin tehtaalla viime vuonna taivekartongilla, jota käytetään muun muassa lääkeja suklaapakkauksissa. Tänä vuonna rinnalle tuli tehtaan tuore keksintö, kierrätettävä suojakerroskartonki, joka sopii muun muassa kahvikuppeihin ja pikaruokapakkauksiin. Kartonki on avannut Kotkamillsille maailmanlaajuiset elintarvikepakkausten markkinat, joilla myös metsän alkuperä kiinnostaa tuotteen teknisen laadun ohella. ”Meille on tärkeää, että CTMP-massa ja koivusellu valmistetaan puusta, joka on peräisin sertifioidusta metsästä”, Sundholm sanoo. Hän huomauttaa, että pintakerrosten koivusellulta vaaditaan elintarvikepakkauksissa myös puhtautta. Lait rajoittavat erityisesti raskasmetallien, mikrobien sekä hajuja ja makuja aiheuttavien aineiden määriä. Laadun merkit taimesta alkaen Tulevaisuudessa puusta valmistetaan tuotteita, joita ei ole vielä keksittykään. Millaista puuta silloin tarvitaan? Järeintä vai tiheintä vai suorinta? Mihin metsänomistajan kannattaisi tähdätä? Toivakainen, metsänomistaja itsekin, ei lähtisi hienosäätämään. Hän uskoo, että nykyiset metsänhoidon suositukset ohjaavat kannattavaan kompromissiin. ”Kun hoitaa taimikon ja harvennukset ajallaan suositusten mukaan, voi luottaa siihen, että kasvu keskittyy metsikön parhaisiin runkoihin. Sehän on se suomalaisen metsänkasvatuksen perusidea ja sillä optimoidaan metsän tuotto”, hän kiteyttää. Lähtökohdat sanelee kasvupaikka, lähinnä maaperä ja valo, mutta metsänhoidolla pääsee vaikuttamaan puun laatuun metsän uudistamisesta alkaen. Toivakainen kannustaa metsänomistajia muokkaamaan maansa ”Raaka-aineen laatueroja voi paikata jonkin verran sellun keitto-olosuhteilla, mutta se vaikuttaa aina kustannuksiin.” FILIP SUNDHOLM MÄNNYNSIEMEN KUUSENSIEMEN KOIVUNSIEMEN puuaineen tiheys ja tuoreus kuitujen mitat ja tiheys KUITUPUUN LAATUA MÄÄRITTÄVÄT Vihreät neulaset, suora ranka ja elävä juuristo ovat laadukkaan taimen merkki. LAADUKAS TAIMI
  • 18 METSÄN HENKI 4/17 VALTAOSA SUOMALAISISTA puukaupoista tehdään pystykauppoina, jolloin metsänomistaja myy metsäyhtiölle hakkuuoikeuden sovitulle alueelle ja saa puutavarasta sovitun kuutiohinnan puutavaralajin mukaan. Kukaan ei tiedä kauppoja tehtäessä aivan tarkalleen, mitä leimikko lopulta tuottaa, koska puun laatu paljastuu vasta korjuun jälkeen. Tulevaisuudessa laatu voidaan selvittää kenties jo etukäteen, jolloin voidaan myös sopia leimikon kokonaishinnasta. ”Parhaimmillaan runkojen laadun analysoiva laite voisi kertoa metsänomistajalle, milloin metsä RÖNTGENKATSE VUOSIEN PÄÄHÄN kannattaa laittaa rahaksi”, visioi UPM Metsän Etelä-Suomen aluejohtaja Matti Toivakainen . Hän odottaa uusia, laadun optimointia helpottavia ratkaisuja ennen kaikkea puiden käsittelyyn metsissä. Tehtaissahan sellaisia jo on. ”20 vuotta sitten kun aloitimme, katsoimme vielä ihmissilmin, missä on oksia, halkeamia ja muita vikoja ja miten puu kannattaa katkoa eri osiin. Nyt on konenäkölaitteet, lasermittaukset ja vaikka minkälaista teknologiaa, jota saa päivittää parin vuoden välein, jotta pysyy mukana kehityksessä”, kertoo Kurikka Timberin toimitusjohtaja Jaakko Kurikka. hyvin, hankkimaan laadukkaat siemenet tai taimet ja käsittelemään niitä huolella. ”Taimikosta näkee jo varhain, ovatko rungot hyvää laatua.” Korjuukin vaikuttaa laatuun Niin kauan kuin puu on metsässä, sen laatu on vaarassa. Kuivuneet oksantyngät kyllä kylestyvät eli peittyvät puun sisään, jolloin laatuvirhe lievenee, mutta varsinaiset tuhot jättävät pysyviä jälkiä, joita sahuri ja sorvari eivät katso hyvällä. Myrsky katkoo latvoja, lumi painaa rungon mutkalle, hirvi nappaa taimesta latvan tai sieni lahottaa tyven. ”Kannattaa käydä kurkkaamassa aika ajoin, miten puut voivat. Silloin voi reagoida esimerkiksi hyönteistuhovaaraan riittävän nopeasti.” Toivakainen huomauttaa, että puun laatuun vaikuttavat myös korjuuolosuhteet. Hyvän tien ja ennakkoraivauk sen ohella hän pitää tärkeänä, että puita voisi korjata myös kesällä. ”Koneen puikoissa on ihminen, joka käsittelee puita koneen kopista käsin silmävaraisesti. On aivan eri asia katkoa puita pimeässä metsässä räntä sateessa tai paksussa hangessa kuin kesällä kirkkaassa valossa.”
  • Vieraskynä ANTTI ASIKAINEN Tutkimusprofessori Luonnonvarakeskus Suomen metsien seuraavat 100 vuotta – kurkistus tulevaisuuteen I tsenäisyytemme ajan metsien kehityshistoria on dokumentoitu monipuolisesti ja tarkasti. Kun seu­ raavassa arvioin tulevaa kehitystä, käytän melko vapaamielisesti menneestä maailmasta johdettuja arvioita, joihin on yhdistetty maailmanlaajuisten mega­ trendien vaikutuksia, ja joita on maustettu monialaisten tutkimusten tuloksilla ja johtopäätöksillä. Seuraavan sadan vuoden aikana metsiemme puula­ jisto pysyy melko lailla entisellään. Puulajien osuudet muuttuvat ja ehkä viljelymetsätalous tuo uusiakin lajeja intensiivisen kasvatuksen alueille tai kohteisiin, joissa nykyiset lajit eivät enää menesty. Metsien kasvu alkaa Vilvoittelu­ turismi on maailman­ laajuinen ilmiö. 19 lähestyä 200 miljoonaa kuutiota vuodessa suotuisan ilmaston ja genomiltaan kasvutekijöitä tehokkaam­ min hyödyntävän taimimateriaalin vuoksi. Merkittävä osa seuraavan vuosisadan vaihteen kypsästä puustosta aloittelee kasvuaan jo nyt tai parin seuraavan vuosi­ kymmenen aikana. Siten jalojen lehtipuiden marssi maamme eteläosiin ei vaikuta todennäköiseltä. Eteläisessä Suomessa maanviljelyksestä on tullut 2100­luvulle siirryttäessä erittäin kannattavaa liiketoi­ mintaa ja 1960­ ja ­70­luvuilla paketoidut pellot on rai­ vattu uudelleen palvelemaan rajusti kasvaneen väestön ruuantuotantoa. Metsätalouden painopiste onkin siir­ tynyt Keski­ ja Pohjois­Suomeen, jossa metsäteollisuus kukoistaa ja vientituotteet lähtevät maailmanmarkki­ noille myös Jäämeren satamien kautta. Metsissämme työskentelevät hiljaiset sähkötoimiset koneet, joiden käyttämiseen ei enää tarvita kuljettajia vaan paimenia, jotka valvovat ja huoltavat kymmenien koneiden laumoja, joita kutsutaan konetokiksi. Siirto­ laveteilla kuljetetaan hyperakustoja, joista metsäko­ neet lataavat tyhjentyneet akut alueilla, joilta ei löydy kiinteitä latausasemia. Etenkin pohjoisen Suomen teillä liikkuu puutavara­autoja, joiden kopeissa nuok­ kuu kuljetusvalvojia, sillä osalla reiteistä ohjaus hoituu täysin automaattisesti. Ajoittain kuormausvaiheissa ja ajossakin joudutaan siirtymään käsiohjaukseen, kun arvaamattomat sääolosuhteet eivät mahdollista kone­ näön ja sensoreiden turvallista käyttöä. Vilvoitteluturismi on maailmanlaajuinen ilmiö. Kuu­ muuden piinaamat kansat käyvät virkistäytymässä sateisten ja sumuisten kesien vuoksi viileinä pysyvissä järvissämme. Jokamiehenoikeuksia on jouduttu rajoit­ tamaan: marjojen, sienten ja muiden luonnontuottei­ den keräilyyn tarvitaan lupa ja monille metsäalueille on pääsy kielletty. Suomessa viljellään suuria määriä eri sienilajeja niin kannoissa kuin hakkuutähteissäkin. Puu sisustus­ ja huonekaluteollisuuden raaka­ainee­ na on muuttunut ylellisyysmateriaaliksi, sillä kevyen ja vaalean pohjolan puumateriaalin hinta on noussut pil­ viin. Intensiivisen jalostusohjelman ja puun genomin hyödyntämisellä on kyetty venyttämään puun selviä­ miskykyä niin, että vielä sadan vuoden kuluttuakin hongat ja kuusetkin humisevat tuoden kansallemme aivan niitä samoja asioita, kuin esi­isillemmekin, jotka tälle soiselle ja metsäiselle niemelle tiensä löysivät. H A RR I M Ä EN PÄ Ä
  • 1980 1990 2000 Joroinen 20 METSÄN HENKI 4/17 Kasvun vuodet UPM:n taimitarhalla Joroisissa on aina uskottu laatuun, rohkeuteen ja uudistumiseen. Sitoutunut henkilöstö on kasvattanut uuden metsän alkuja hellyydellä ja hiotulla ammatti­ taidolla jo lähes 40 vuotta. Tuoreimpia tuoteuutuuksia ovat pikkolomänty ja koivun pikkutaimi. TAIMITARHALLA INFOGRAFIIKKA TERO HARSUNEN / ZEELAND FAMILY TEKSTIT UPM Alkuvuosina tuotanto keskittyi avojuuriseen mäntyyn ja ns. Enso-kennossa kasvatettuun isoon koivuun. 1980-luvun lopulla siirryttiin pois avojuurisista ja ryhdyttiin tuottamaan taimia ns. paperipoteissa. Puulajivalikoimaan tuli 1980-luvun puolivälissä mukaan kuusi. Vuonna 1995 siirryttiin kovakennotaimituotantoon. Käyttöön otettiin muoviset kennostot, joissa voidaan optimoida juuriston hyvyys. UPM Joroisten taimitarha on perustettu vuonna 1980. Ensimmäinen taimitarhan johtaja Olli Aronen valitsi taimitarhan paikan viisaasti: Joroinen on lämmin paikka (perustuen Suomen lämpösummakarttoihin), ja taimitarhan alla on entistä järvenpohjaa. Tälle maapohjalle on ollut helppo kasvattaa toimintaa. Taimia tuotettiin aluksi vain yhtiön omaan käyttöön ja Joroinen sijaitsi sopivasti keskellä yhtiön metsiä. Kulkuyhteydet pohjois–eteläja itä–länsisuunnassa ovat hyvät, ja paikkakunnalla toimi myös lentokenttä. UPM JOROISTEN TAIMITARHA LYHYESTI • Perustettu vuonna 1980 • Suomen ainoa metsäteollisuuden omistama taimitarha; koko puuntuotantoketju on omissa käsissä • Tavoitteena hyvä metsänviljelymateriaali niin metsänomistaja-asiakkaiden kuin yhtiön omiin metsiin • Lisäksi siemenhuolto ja taimilogistiikka • Toimitusalue koko Suomi (pl. Lappi) • Työntekijöitä 30–35 riippuen tuotantokaudesta, toimihenkilöitä 4 Vuosituhannen vaihteen molemmin puolin taimitarhan tuotanto on laajentunut jatkuvasti. Säännöllisen muotoinen kasvatuskennosto mahdollisti koneellistumisen monissa työvaiheissa.