UPM Metsän lehti MetsänoMistajille 4/2014 Metsäkoneenkuljettajan kunnia-asia on hoitaa työnsä kunnolla. w w w .m et sä m aa ilm a. fi sivu 34 metsänomistajan asialla taiMien talviUni tUrvataan UPM:n taiMitarhalla s . 30 Menestyvän asiakassUhteen salaisUUs? s . 14 MetsätaloUden vaikUtUkset s . 20 MH_4_14_s1-19.indd 1 25/11/14 16:16
2 metsän henki 4/14 Puut, jotka odottavat kesää, tietävät varmasti, että se on tulossa. Ne kutsuvat tuulen lakaisemaan hartiansa kaikesta painosta ja sateen sulattamaan jään silmujen pinnalta. Ne puhuvat auringolle, joka nousee vaarojen takaa. Ja näyttää että se viipyy joka päivä yhä kauemmin puitten yllä. Eikä mikään ole niin varma kuin se, että jonakin hiljaisena kevätyönä parvi saapuvia lintuja istahtaa sen oksille kuin yhteinen sovittu merkki. Ja mitä on tapahtunut, kun maailma aamulla herää? Avautuneista lehdistä kimpoavat metsän laulut niin kuin sade peilityynestä vedestä. Ja koko metsän läpi käy väristys: auringon virrassa kaikki hetket. Kuva: Teemu TreTjakov / vasTavalo.fi runo: Niilo rauhala MH_4_14_s1-19.indd 2 25/11/14 16:16
metsän henki 4/14 3 metsän henki 4/14 3 MH_4_14_s1-19.indd 3 25/11/14 16:16
4 metsän henki 4/14 paluu sukujuurille Aktiivisena metsänomistajana Esko With arvostaa kumppanuutta UPM:n kanssa. 22 4/2014 AsiAkkuuden monet kAsvot 2 metsäkuva 4 päätoimittajalta 5 pääkirjoitus 6 ledare 8 uutiset 13 laki – kalvila 19 vieraskynä 29 kysymys & vastaus: sukupolvenvaihdos 33 enemmän puuta vähemmillä päästöillä 32 tulevaisuuden upm bioverno 34 töissä metsässä: metsäkoneenkuljettaja Soiden ennallistamista talkoovoimin 10 Vinkit talven varalle: www.metsämaailma.fi 11 metsäalalla eri osapuolten roolit menevät helposti päälaelleen. Onko metsäteollisuusyritys puun myyjälle asiakas vai onko puun myyjä asiakas yritykselle? Yhtä lailla voi myös pohtia, onko konetai kuljetusyrittäjä puuta hankkivan yrityksen asiakas vai miten päin ne roolit nyt menivätkään. Tai onko oikeastaan niin, että korjuuyrittäjän tai metsänhoitotöitä tekevän yrittäjän asiakas onkin metsänomistaja eikä hänelle urakointimaksut maksava metsäteollisuusyritys. Roolien pohtiminen ei hyödytä ketään. Tulosta syntyy vain, kun suhteet läpi koko ketjun toimivat. Pitkäjänteinen yhteistyö vie asioita eteenpäin. Se perustuu lupaukseen ja luottamukseen siitä, että asiat hoituvat. Puunhankinnassa hyvät ja toimivat suhteet metsänomistajien kanssa ovat kaiken A ja O. Ilman niitä tehtaidemme puuhuolto ontuisi pahasti. Toimiva asiakassuhde yrittäjäverkoston kanssa on toinen toimintamme onnistumiseen ratkaisevasti vaikuttava tekijä. Savotta on yhteinen, ja toiminnan jatkuva kehittäminen yhdessä hyödyttää molempia osapuolia. Te, hyvät lukijat, olette asiakkaitani. Toivon, että lehtemme on kiinnostava lukupaketti, jonka parissa viihdytte. Tästä vuodesta kiittäen ja hyvää joulua toivottaen aili piironen, päätoimittaja MH_4_14_s1-19.indd 4 25/11/14 16:16
Pääkirjoitus YksitYismetsät ovat puuhuollon perusta uPM solMii vuosittain yli 20 000 puukauppaa yksityisten metsänomistajien kanssa. Nämä sopimukset ovat tehtaidemme puuhuollon ja tehtaiden tuotannonsuunnittelun perusta ja antavat eväitä liiketoiminnan kannattavuuden arvioimiseen. luotettava Puuhuolto, vakaa tuotanto ja liiketoiminnan ennustettavuus ovat yhtiön toiminnan kulmakiviä joka päivä. Vakaa puuhuolto on myös tärkeä kriteeri uusia puunjalostukseen liittyviä investointeja suunniteltaessa. Jotta voimme luvata päättäjillemme kestävää puuvirtaa puunhankinnan puolesta jatkossakin, tarvitsemme hyvin toimivat, luotettavat asiakassuhteet yhteistyöhön sitoutuneiden metsänomistajaasiakkaidemme kanssa. Meille on tärkeää vahvistaa entisestään pitkäaikaisen yhteistyön perinnettä ja kehittää palveluamme niin, että olemme kärkitoimija pitkäjänteisenä ja monipuolisesti sitoutuneena yhteistyökumppanina. saaMaMMe Palautteen Perusteella pitkäjänteinen yhteistyö – sopimusasiakkuus – hyödyttää metsänomistajaa. Se turvaa puun menekin erilaisina aikoina ja luottamuksen siihen, että metsänomistaja ei jää yksin, vaikka hän itse ei olisikaan perillä kaikista metsänhoitoon tai esimerkiksi sukupolvenvaihdoksiin liittyvistä yksityiskohdista. Metsän kierron aikana eteen tulee monenlaisia tilanteita niin metsien käsittelyyn kuin metsien hallintaan liittyen. helPottaakseMMe MetsänoMistajan arkea olemme luoneet kattavan palveluvalikoiman, ratkaisuja kaikkiin tilanteisiin. Kuuntelemalla jatkuvasti asiakkaitamme ja kehittämällä uusia palveluja pyrimme kohti nykyistä kokonaisvaltaisempaa palvelutarjontaa. Uusista palveluista viimeisimpiä esimerkkejä ovat UPM:n FSC ® -metsäsertifiointipalvelu ja nyt uutena myös UPM:n perustama PEFC TM -sertifiointiryhmänykyisenalueellisen sertifioinninhallinnointimallinmuuttuessaensi vuonna. Ne ovat vaivaton tapa hoitaa yksityismetsien asianmukainensertifiointi. tehtaideMMe kilPailukyvyn ParantaMiseksi tavoitteenamme on minimoida puun kuljetuskustannuksia ja samalla pienentää kuljetusten hiilijalanjälkeä. Siksi tehtaiden lähiympäristöstä hankittu lähipuu on meille tärkeää. Samalla toimintamme hyödyttää konkreettisesti ja monipuolisesti paikallista yhteiskuntaa. Kantorahaja palkkatulojen lisäksi yhden puukuutiometrin hankinta tuottaa tehtaan pihaan kuljetettuna noin 14 euroa verotuloja. Siten esimerkiksi UPM:n investointien lähes miljoonan kuutiometrin puunkäytön lisäys vaikuttaa merkittävästi kansan talouteen. kaikkea tarvitseMaaMMe Puuta emme kuitenkaan saa aivan tehtaiden vierestä. Siksi meillä on eri paikkakunnilla noin 120 metsäpalvelutoimiston verkosto, joka tarjoaa metsänomistajille lähipalvelua ja -puukauppaa lähellä asuinpaikkaa tai tilan sijaintipaikkakuntaa. vuosi lähestyy loPPuaan ja haluan kiittää kaikkia metsänomistajia ja yhteistyökumppaneitamme hyvin sujuneesta vuodesta koko henkilöstömme puolesta. Toivon, että vuoden 2015 aikana voimme syventää yhteistyötä, joka tuottaa lisäarvoa kaikille osapuolille. ”hyvää joulun aikaa ja menestystä tulevalle vuodelle!” tero nieMinen aluejohtaja Länsi-Suomen integraattialue o lli u rp ela MH_4_14_s1-19.indd 5 25/11/14 16:16
UPM UPPgör årligen mer än 20 000 virkesavtal med privata skogsägare. De avtalen utgör bas för vår virkesförsörjning och fabrikernas produktionsplanering och ger oss en vink om lönsamhetsprognosen för affärsverksamheten. en tillförlitlig virkesförsörjning, stabil produktion och förutsägbarhet gällande affärsverksamheten är hörnstenar för verksamheten i bolaget varje dag. En stabil virkesförsörjning är också ett viktigt kriterium inför planeringen av virkesförädlingens nya investeringar. För att vår virkesanskaffning skall kunna lova våra beslutsfattare ett hållbart virkesflöde också i fortsättningen behöver vi bra fungerande och stabila kundrelationer och ett gott samarbete med engagerade skogsägarkunder. för oss är det viktigt att stärka traditionerna med långvarigt samarbete och utveckla våra tjänster så, att vi har en topposition som en långsiktig och mångsidigt engagerad samarbetspartner. På basen av den respons vi får är det till nytta också för skogsägaren med långvarigt samarbete och avtalskundförhållande. Detta säkerställer att virket har åtgång under olika tidsperioder och ger förtroende. Skogsägaren lämnas inte ensam, fastän han/hon inte själv alla gånger är insatt i all slags skogsvård eller detaljer när det gäller generationsväxling. Under skogens omloppstid stöter man på många olika situationer, ärenden som gäller både skogens hantering och skogens förvaltning. för att Underlätta skogsägarens vardag, har vi skapat ett täckande tjänsteurval, lösningar för alla situationer. Genom att ständigt lyssna på våra kunder och utveckla nya tjänster på basen av det vi hör strävar vi mot ännu mer heltäckande tjänsteutbud. Bland våra nyare tjänster finns t.ex. UPM:s FSC ® -skogscertifieringstjänst och UPM:s PEFC TM -certifieringsgrupp, då nuvarande regionala certifieringens förvaltningsmodell ändrar nästa år. De tjänsterna är enkla och lämpliga sätt att sköta i privatskogarnas certifiering. för att förbättra våra fabrikers konkurrensförmåga har vi som målsättning att minimera virkets transportkostnader och samtidigt minska transporternas kolavtryck. Därför är det närvirke som anskaffas i fabrikernas närområden viktigt för oss. Samtidigt ger vår verksamhet det lokala samhället konkret nytta och mångsidighet. Förutom rotprisoch löneinkomster ger anskaffningen av en kubikmeter virke transporterad till fabrikens plan ca 14€ i skatteinkomster. Därigenom har t.ex. UPM:s investeringar i ökad virkesanvändning med nära en miljon kubikmeter en märkbar inverkan på nationalekonomin. allt det virke vi behöver får vi förstås inte enbart helt nära fabrikerna. Därför har vi ett nätverk av ca 120 skogsservicekontor på olika orter, där skogsägarna erbjuds närtjänster och virkesaffärer antingen på bostadsorten eller på den ort där skogen finns. året närMar sig sitt slut och jag vill på hela personalens vägnar tacka alla skogsägare och samarbetspartners för ett gott och bra löpande år. Jag hoppas, att vi under året 2015 kan fördjupa det samarbete som ger tilläggsvärde för alla parter. virkesförsörjningen behöver De privata skogarna ”God jul och ett framGånGsrikt kommande år!” ledare läs mer om vår skoGsservice www.skogsvärld.fi tero nieMinen regiondirektör Västra Finlands integratregion o lli u rp ela MH_4_14_s1-19.indd 6 25/11/14 16:16
metsän henki 4/14 7 4/2014 ihminen hakee helppoutta ja luotettavuutta. 14 Julkaisija: UPM Metsä PL 85, 33101 Tampere. Puh. 0204 16 121. www.metsämaailma.fi, www.upm.fi. Päätoimittaja: Aili Piironen. Toimitusneuvosto: UPM: Janne Kiiliäinen, Panu Kärkkäinen, Jarkko Leppimäki, Sami Oksa, Aili Piironen, Pekka Rajala, Paula Savonen, Zeeland: Sirpa Alhava, Miikka Leinonen, Lotta Vaija. Repro: Aste Helsinki Oy. Paino: Erweko Oy, Oulu. Paperi: UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m 2 . Painosmäärä: 52 000. 17. vuosikerta. ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu). Kannen kuva: Petri Blomqvist Metsäaiheiset piirroskuvitukset läpi lehden: Juha Ilkka. Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy maaliskuussa. Metsän henki on UPM Metsän asiakasja sidosryhmälehti. UPM:n metsänomistaja-asiakkaille lehti postitetaan asiakasrekisterissä olevien tietojen perusteella. Osoitteenja tilausmuutokset: metsalehtitilaus@upm.com, www.metsämaailma.fi > yhteystiedot > yhteydenottopyyntö tai puh. 0204 16 121. Metsänomistaja-asiakkaat voivat olla yhteydessä myös omaan metsäasiakasvastaavaansa. 14 20 26 30 metsätalous säteilee moneen suuntaan Esimerkkejä UPM:n puuhankinnan vaikutuksista. metsäsuunnitelma Perusteellinen suunnitelma on metsänomistajan käytännön käsikirja. taimien talviuni UPM:n taimitarhalla kuusen taimien hyvinvoinnista huolehditaan ympäri vuoden. Löydät Metsän henki -lehteen liittyviä aineistoja myös näistä kanavista: W W W. M E T S Ä M A A I L M A . F I Metsän henki painetaan Suomessa valmistetulle UPM:n paperille. Uskollisessa asiakas suhteessa luottamus on kovaa valuuttaa. PEFC/02-31-120 MH_4_14_s1-19.indd 7 25/11/14 16:16
8 metsän henki 4/14 UPm on saavUttanUt kärkiaseman täysin pistein (100) CDP:n vuoden 2014 Climate Performance Leadership -indeksin A-listalla. UPM oli ainoa paperija metsäteollisuusyhtiö maailmassa, joka saavutti A100-tason. A-listalla on 187 yhtiötä, jotka ovat esimerkillisellä toiminnallaan pyrkineet hillitsemään ilmastonmuutosta. Nimetyt yritykset on valinnut kansainvälinen, kestävää taloutta edistävä kansalaisjärjestö CDP. Yritystiedot on koottu 767 sijoittajan pyynnöstä. Tämän ryhmän hallinnoimat varat muodostavat yhteensä yli kolmanneksen koko maailman sijoituspääomasta. Lue lisää www.upm.fi UPM niMitetty yhdeksi MaailMan johtavista ilmastonmUUtosta vastaan toimivista yhtiöistä U U t i s e t PEFC TM -ryhmäsertifiointi insPecta sertifiointi on auditoinut UPM:n metsien hoitoon ja käyttöön liittyvän toiminnan ja myöntänyt yhtiölle PEFC-ryhmäsertifikaatit, joista toinen on UPM:n omille metsille. Toiseen voidaan liittää metsänomistajaasiakkaidemme tiloja. Lisätietoja metsäasiakasvastaaviltamme. Metsänomistajaliittojen toiminnan lakatessa ensi vuoden alusta liittojen hallinnoimat alueelliset sertifikaatit lakkaavat. Metsäteollisuus ry, Suomen Sahat ja MTK perustavat Kestävän metsätalouden yhdistyksen, jonka hallinnoimiin alueellisiin PEFC-sertifiointiryhmiin metsänomistajat voivat tulevaisuudessa myös liittyä joko suoraan tai eri toimijoiden kautta. UPM suunnittelee painopaperikapasiteetin vähennystä Euroopassa UPm sUUnnittelee vähentävänsä Euroopan painopaperikapasiteettiaan pysyvästi noin 800 000 tonnilla Ranskassa, Suomessa ja Isossa-Britanniassa. Suunnitelman mukaan Suomessa suljetaan SC-paperikone Jämsänkoskella ja päällystettyä aikakauslehtipaperia valmistava kone Kaukaalla Lappeenrannassa. Suunniteltujen sulkemisten henkilöstövaikutukset tarkentuvat yhteistoimintaneuvottelujen päätyttyä. Koneiden suunniteltu sulkeminen ei vaikuta merkittävästi UPM:n puun käyttöön Suomessa. www.upm.fi MH_4_14_s1-19.indd 8 25/11/14 16:17
metsän henki 4/14 9 lue lisää: w w w . m e t s ä m a a i l m a . f i UPM Metsältä monipuoliset palvelut metsänomistajille PuukauPPaPalvelut • maksutonneuvottelu/tilakäynti • metsänomistajantarpeethuo mioivattoimenpideehdotukset • korjuunsuunnittelujatoteutus • tarvittavatmetsänkäyttöilmoi tukset • rahaliikenne • energiapuu metsäPalvelut • yksilöllinenmetsäsuunnitelma • metsänomistajanjametsän tarpeethuomioivattoimenpide ehdotukset • metsänhoitotoimenpiteiden suunnittelujatoteutus • metsänhoitotyöttaimitoimituk sistaistutukseenjataimikonhoi dostahakkuisiin • lakijaasiantuntijapalvelut veroneuvonnastasukupolven vaihdoksentoteuttamiseen • UPMYhteismetsät • luonnonhoitojavapaaehtoinen suojelu • sertifiointi muut edut • omametsäasiakasvastaava • metsämaailma.fiverkkopalvelu • asiakaslehtiMetsänhenki • metsäisettapahtumatympäri vuoden KysylisäälähimmältäUPM:n asiantuntijalta020416121 taiwww.metsä maailma.fi TEHDÄÄNYHDESSÄ TOIVEIDESIMETSÄ. saa kiitosta sijoittajilta uPm Bonvestan metsävara tiedon laatu U Pm suomalaismetsä sijoituskohteena kiinnostaa niin suomalaisia kuin myös ulkomaalaisia sijoittajia. UPM Bonvestan sijoittajakohteet ovat erityisen kiinnostavia, koska kauppaan liittyy pitkäaikainen puukauppaja metsäpalvelusopimus. Sijoittajilta kiitosta saa myös UPM Bonvestan suomalaisittainkin poikkeuksellisen korkealaatuinen metsävaratieto, joka on osa metsätilojen myyntimateriaalia. Tästä keskusteltiin vilkkaasti Oregonissa Yhdysvalloissa Who Will Own the Forest -konferenssissa sekä Lontoossa International Timberland and Agriland Investment -konferenssissa syyskuussa. Metsäkiinteistökaupassa Suomen ulkopuolella on melko harvinaista, että kohteen myyjä tarjoaa metsä varatiedot ostajaehdokkaan käyttöön. www.metsämaailma.fi Lue tuore puukauppakatsaus: sH U tt eR st o C k metsamobiili.fi Kokeile Metsämobiilia älypuhelimellasi: MH_4_14_s1-19.indd 9 25/11/14 16:17
10 metsän henki 4/14 u u t i s e t suomenselän lintutieteellinen yhdistys ja Keurusseudun Luonnonystävät ovat tehneet UPM:n kanssa yhteistyötä soiden ennallistamisessa jo neljä vuotta. Elokuun viimeisen viikonlopun perinteeksi Keuruun Pihlajavedellä muodostuneet ennallistamistalkoot järjestettiin tällä kertaa Isonevalla. Päätalkoopäivä oli lauantai 30.8., jolloin vietettiin myös Suomen luonnon päivää. Isonevalla suomalaisen suoluonnon puolesta ahkeroi juhlapäivänä ennätykselliset 35 henkilöä ja sunnuntainakin suolla heilui vielä 17 hengen porukka. Lapioilla, kuokilla, moottorisahoilla, lekoilla ja lennokkailla jutuilla varustautunut talkoojoukko rakensi ojanSuota ennalleen suomen luonnon päivänä M at ti a a lt o tekSti: Matti aalto, SuoMen luonnonSuojeluliitto kuvat: hannu huovila / vaStavalo.fi ja Matti aalto penkkojen männyistä ja turpeesta yhteensä 14 jämäkkää patoa metsänkasvulle liian märän suon ojiin. Kuten kolmena edellisenäkin vuonna, talkookohde oli UPM:n mailla ja yhtiö maksoi tukea talkookuluihin. Maukkaita talkooruokia kokkaili tällä kertaa Reijo Lähteenmäen porukka soppatykkeineen. Suolla yhteisteltassa yöpyneet kiittelivät erityisesti iltapalan runsasta lettumäärää. Kun padot nostavat Isonevan vuosikymmeniä kuivana olleille rimmikoille jälleen vettä, odotetaan suolle ensi kesäksi pesimään erityisesti kahlaajalintuja. Myös monet muut valtakunnallisesti harvinaistuneet ja Isonevalta kadonneet suolajit, kuten riekko ja keltavästäräkki, mahdollisesti palaavat Isonevan lajistoon. Ennallistettu Isoneva osaltaan suodattaa turveliejustaan valtakunnallisessakin julkisuudessa olleeseen Martinjärveen laskevia vesiä ja tasaa virtaamia alapuolisissa vesistöissä. Lisäksi ennallistettu suo sitoo ilmastonmuutosta aiheuttavaa hiilidioksidia pois ilmakehästä, kun veden nousu pysäyttää turpeen lahoamisen ja rahkasammalten kasvu alkaa kerätä suurempaa hiilivarastoa suolle. Lauantain talkoiden päätteeksi osa porukasta retkeili elokuun 2012 talkookohteella Kuolemaistensuolla. Toimivien patojen lisäksi retkeläiset näkivät suolla riekkoparin, joka on yksi tärkeimmistä ennallistamalla autettavista kohdelajeista. Vaikka kahden vuoden takaiset padot toimivat Kuolemaistensuolla hyvin, olivat talkoolaiset varmoja, että Isonevan padoista tuli vielä parempia. Vedenpinnan nousua ja luonnon kehittymistä Isonevalla seurataan mielenkiinnolla. Upeasta luonnosta, mukavasta seurasta ja kauniista säästä nauttinut talkooväki jäi innolla odottamaan ensi kesän suotalkoita. MH_4_14_s1-19.indd 10 25/11/14 16:17
metsän henki 4/14 11 lue lisää: w w w . m e t s ä m a a i l m a . f i UPm silvestan vinkit talven varalle Veroillat Vuoden alussa järjestämme eri puolilla Suomea veroiltoja. Katso paikkakunnat ja ajankohdat www.metsämaailma.fi Lue Metsämaailmassa asiantuntijablogeja www.metsämaailma.fi esimerkiksi Johanna Haapalan ”Myrsky repii puita, taivas salamoi” ja Matti Maajärven ”Miksi lahopuut kannattaa säästää”. Testaa, mikä metsälintu olet www.metsämaailma.fi U Pm työhyvinvointihanke nuorensi metsureiden valtimoikää 4 vuotta hakkuuTyöMaaLLe TurVaL LisesTi huoMioasu pääLLä korjuuyrittäjämme ja -kuljettajamme ovat tehneet vuoden 2014 aikana enenevässä määrin vaaratilanneilmoituksia ja turvallisuushavaintoja. Yksi huomio useissa kirjauksissa on, että korjuutyömailla vierailevilla metsänomistajilla on valitettavasti vain harvoin yllään huomioliivi. Vaarallisen usein myös soitto kuljettajalle on jäänyt tekemättä, vaikka lähestytäänkin motoa tai ajokonetta. Korjuukoneen kuljettajilla on syystä aihetta huoleen. Maastonvärinen asu ei erotu metsässä, eikä työhönsä keskittynyt moton tai ajokoneen kuljettaja helposti huomaa kulkijaa. Lue lisää www.metsämaailma.fi uPm silvesta käynnisti vuonna 2012 pitkäjänteisen työhyvinvoinnin kehittämishankkeen yhteistyössä Pohjola Terveyden ja Työterveyslaitoksen kanssa. Hankkeen aikana tapaturmat vähenivät selkeästi. Vuonna 2012 tapaturmien määrä oli noin 60 prosenttia vuoden 2011 tasoa alhaisempi, ja vuonna 2013 määrä putosi edelleen 20 prosenttia edellisvuodesta. Osalla kohderyhmästä työkyvyn tukemistoimien vaikuttavuutta arvioitiin seurantakartoituksen ohella myös seuraamalla valtimoikää ja elimistön stressitilaa. ”Kohdennettu terveysvalmennus nuorensi metsureiden valtimoikää keskimäärin neljä vuotta”, iloitsee UPM:n johtava työterveyslääkäri Tero Kemppainen. ”Myös palautuminen parani. Muutokset ylläpitävät työkykyä, vähentävät monien sairauksien vaaraa ja tukevat metsureiden jaksamista.” Lue lisää www.upm.fi ja www.metsahyvinvointi.fi U Pm MH_4_14_s1-19.indd 11 25/11/14 16:17
12 metsän henki 4/14 UUsia toimistoja kesän ja syksyn aikana toimistomme ovat muuttaneet uusiin tiloihin Härmässä, Jalasjärvellä, Kouvolassa, Kotkassa, Nivalassa, Pyhäjärvellä ja Valkeakoskella. Kankaanpäässä uuden toimiston avajaiset ovat 11.12.2014. Ajantasaiset yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.metsämaailma.fi u u t i s e t u pm uPm on Päivittänyt Oulujärvessä sijaitsevan Ärjänsaaren hoitoja käyttösuunnitelman. Suunnitelma esiteltiin yleisölle 28.8.2014. Tilaisuuteen saarelle saapui noin 60:n asiasta kiinnostuneen joukko keskustelemaan suunnitelmasta. Suunnitelma sisältää uuden laiturin rakentamisen, yhteistyön Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa sekä metsäsuunnitelman. Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa on sovittu alueen vapaa-ajankäytön kehittämiseen liittyvästä hankkeesta, ja opiskelijat ovat jo aloittaneet siihen liittyvien opinnäytetöiden tekemisen. Metsäsuunnitelma sisältää suunnitelman pienaukkohakkuista ja yläharvennuksista saaren keskiosissa. Tällä pyrittäisiin muuttamaan nykyinen tasaikäisrakenteinen talousmetsäalue eri-ikäisrakenteiseksi metsäksi. Metsäsuunnitelman yksityiskohtainen suunnittelu jatkuu. Lue lisää www.upm.fi ÄrjÄnsaaren hoitoja käyttösuunnitelma Päivitetty UPm:n nettovelka alimmalla tasolla 15 vuoteen ”uPm:llä oli vahva kolmas vuosineljännes tuloksellisen kannattavuusohjelman ja kaikkien liiketoimintojen erittäin hyvän toiminnan tehokkuuden ansiosta. Olen erityisen tyytyväinen rahavirtamme kehitykseen sekä taseeseemme, sillä ne luovat edellytykset sekä osingon kasvattamiselle että kyvyllemme viedä yhtiön muutosta eteenpäin,” kommentoi toimitusjohtaja jussi Pesonen UPM:n tulosta. Vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä nousi 617 (476) miljoonaan euroon eli 8,4 (6,4) prosenttiin liikevaihdosta tuloksellisen kannattavuusohjelman ansiosta, ja kasvuhankkeet etenivät UPM Biorefining, UPM Paper Asia ja UPM Raflatac -liiketoiminta-alueilla. Pekka Korhonen esittelee Ärjänsaaren metsäsuunnitelmaa. u pm Nivalan toimiston avajaisia vietettiin 9.11. UPM Silvestan metsuri ahti mykkänen antoi metsänhoitovinkkejä metsänomistaja irma Laitiselle. UPM Raflatac -liiketoiminta vaikutti osaltaan yhtiön vahvaan kolmanteen vuosineljännekseen. MH_4_14_s1-19.indd 12 25/11/14 16:17
metsän henki 4/14 13 Omistan kaksi metsätilaa, jotka molemmat ovat kokonaan metsätalouskäytössä. Kuusikko-nimisen tilan ostin vuonna 2002, hankintameno 100 000 euroa. Männikkö-nimisen tilan ostin vuonna 2003, ja sen hankintameno oli 80 000 euroa. Hankintamenoista laskettu metsävähennyspohja oli yhteensä (0,6 x 180 000 €) siis 108 000 euroa. Olen käyttänyt siitä metsävähennystä ensimmäisen tilakaupan kautta tulleen määrän, 60 000 euroa. Tarkoitukseni on nyt myydä Kuusikko-tila tyttärelleni käypään hintaan. Voinko tilan myynnin jälkeen käyttää jäljellä olevan metsävähennykseni (48 000 €) Männikkötilalta kertyvistä puun myyntituloista? kalvila: Tässä tilanteessa käytettyä metsävähennystä jää teille Kuusikko-tilan myynnin jälkeen niin paljon ”varastoon”, että ette voi enää tehdä metsävähennystä Männikkö-tilan metsätuloista, vaikka tila kuuluu teidän metsänomistajakohtaisten metsävähennystilojenne piiriin. Tämä ”varastoitumisilmiö” johtuu siitä, että yli 10 vuotta omistamanne ja harjoittamaanne metsätalouteen kuuluvan metsäkiinteistön myynti omalle lapsellenne on luovutusvoiton osalta verovapaa eikä verovapaaseen luovutusvoittoon lisätä käytettyä metsävähennystä siten, että se samalla vähentäisi aiemmin tekemienne metsävähennysten yhteismäärää. Käytettävissä olevan metsävähennyksen määrä määräytyy siten, että verovelvollisen verovuonna ja aikaisempina verovuosina tekemien metsävähennysten yhteismäärä vähennettynä määrällä, joka on lisätty metsän veronalaiseen luovutusvoittoon, ei saa ylittää 60:ta prosenttia verovelvollisen verovuoden lopussa omistamien metsävähennykseen oikeuttavien metsien yhteenlaskettujen hankintamenojen määrästä. Kuusikko-tilan myynnin jälkeen teillä jäisi metsävähennykseen oikeuttavien metsien hankintamenoksi Männikkö-tilan 80 000 euroa, josta metsävähennyspohja on 60 prosenttia eli 48 000 euroa. Käytettyä metsävähennystä varastossa oli jo yli metsävähennyspohjan, 60 000 euroa. Todettakoon metsävähennyskiinteistöistä vielä se, että veronalaisissa myynneissä metsän luovutusvoiton määrää laskettaessa luovutusvoittoon lisätään tehdyn metsävähennyksen määrä, kuitenkin enintään määrä, joka vastaa 60:ta prosenttia luovutettavan metsän hankintamenosta. heikki kalvila Lakipalvelupäällikkö UPM Metsä Meitä on kaksi sisarusta ja olemme suunnittelemassa metsätilan sukupolvenvaihdosta, jossa isämme omistama metsätila siirrettäisiin lahjanluonteisella kaupalla yksinomistukseen minulle ja sisareni saisi kauppahinnasta niin sanotun sisarosuuskorvauksen. Miten sisarosuuskorvausta verotetaan? kalvila: Usein sukupolvenvaihdoksessa tilan ostajan sisarusten perintöoikeudellisten hyvitysvaateiden toteuttaminen edellyttää luovutuksen tekemistä osittain vastikkeellisena, jolloin ostaja suorittaa esimerkiksi osan kauppahinnasta sisaruksilleen niin sanottuna sisarosuuskorvauksena. Jos vanhemmat määräävät kauppakirjalla kaupan ehtona kauppahinnan tai osan siitä suoritettavaksi muille lapsilleen, myyjänä vanhemmat määräävät kauppahinnan tavalla, joka tarkoittaa sitä, että vanhemmat ottavat tulon vastaan. Tällainen ostajan, vanhempiensa kanssa tekemän tilakaupan perusteella, sisaruksilleen maksama sisarosuuskorvaus katsotaan verotuksessa myyjän saamaksi kauppahinnaksi, johon myyjälle sovelletaan luovutusvoittoverotusta koskevia säännöksiä. Ostajan sisaren saama sisarosuuskorvaus lahjaverotetaan hänen osuutensa myyjältä, tässä esimerkissä isältään, saamana lahjana. Todettakoon vielä, että tällaisessa lahjanluonteissa kaupassa ostaja saa (verotettavaa) lahjaa alihintaisuuden vuoksi ja myyjä huomioi sisarosuuskorvauksella (lahja ostajan kanssasisarille) sisarusten tasapuolisuutta kohtuusnäkökulmat huomioon ottaen. Kiinteistökaupassa ostaja maksaa kauppahinnasta 4 prosenttia varainsiirtoveroa. Suunnittelen metsätilan liittämistä yhteismetsään. Miten liitettävän metsätilan tieoikeudet ja tiekunnan tiemaksut järjestetään liitettäessä alue yhteismetsään? kalvila: Maanmittaustoimituksessa, jossa kiinteistön alue liitetään yhteismetsään, siirretään liitettävän kiinteistön tieoikeudet ja tierasitteet kohdistumaan yhteismetsään. Samalla tiekunnan tiemaksut siirtyvät yhteismetsän maksettavaksi sille tulevan tieosakkuuden mukaisesti. La ki & a si a n tu n ti ja H ei KK i K a lV il a 2 1 La u ra ve sa 3 MH_4_14_s1-19.indd 13 25/11/14 16:17
14 metsän henki 4/14 TeksTi: Thomas Freundlich kuviTus: laura Ylikahri kultainen kumppanuus asiakassuhTeiden menesTYksekkäässä Ylläpidossa ikuiseT ToTuudeT kohTaavaT digiTalisoiTuneen maailman mahdollisuudeT. MH_4_14_s1-19.indd 14 25/11/14 16:17
metsän henki 4/14 15 I hminen hakee helppoutta ja luotettavuutta. Asioiden pitää hoitua. Ei sitä voi koko ajan juosta jonkun perässä vahtimassa”, Kari Siitari kiteyttää onnistuneen asiakassuhteen perusolemuksen. Siitari on pitkän uran logistiikan suunnittelussa tehnyt yrittäjä ja etä metsänomistaja 40 vuoden ajalta. Niin omassa työssään kuin metsänomistajan roolissa hän on joutunut pohtimaan paljon sitä, miten asiakassuhteita rakennetaan ja ylläpidetään. ”Ei asiakassuhteiden perusluonne ole nykymaailmassa muuttunut miksikään. Ihmiset tekevät töitä paineen alla ja omat kiireet painavat päälle. Jos kontaktiverkostosta löytyy joku, jonka kohdalla voi luottaa siihen, että kaikki hoituu, niin kyllä hän saa homman hoitaakseen. Tällainen asiakkuussuhde myös säilyy”, Siitari sanoo. Tekemisen ylpeys ”Sitä kunnioittaa, jos näkee, että ihminen tekee tosissaan työtä. Hieno esimerkki on, jos metsänkorjuuyrittäjä soittaa, että käypä katsomassa, nyt tuli kyllä hieno. Ei tämä kuulu hänen velvollisuuksiinsa, mutta hän kokee ammattiylpeyttä työstään ja olettaa, että saa hyvää palautetta. Jos olisi kolhinut puita, niin pikemminkin olisi hiljaa ja toivoisi, että asiakas ei huomaa.” MH_4_14_s1-19.indd 15 25/11/14 16:17
16 metsän henki 4/14 Toisenlaisiakin esimerkkejä löytyy, jopa koomisia. Siitari kertoo muutostaan vastarakennettuun paritaloon. ”Vaatehuoneessa vaatetanko oli liian lyhyt, mutta asentaja oli asetellut sen täsmälleen keskelle kiinnikkeitä niin, että se pysyi paikallaan, jos siihen ei koskenut. Siinä oli tiedetty ihan tarkkaan, että homma ei toimi, ja luikittu karkuun. Jotenkin monesti oletetaan, että jos asiakas ei tajua valittaa, niin tämä menee läpi.” Putoilevat vaatetangot ja väärään suuntaan kylpyhuoneissa valuvat suihkuvedet liittyvätkin kenties isompaan rakenteelliseen haasteeseen, joka nivoutuu koko globalisoituvaan maailmantalouteen. Kun toimitusketjut pilkotaan entistä pidemmiksi, yksittäiseltä ammattilaiselta edellytetään yhä harvemmin sitä, että tämä ottaa henkilökohtaisesti vastuun työnsä jäljestä. ”Ennen tekijä joutui seisomaan työnsä edessä ja toteamaan, että minä olen tämän tehnyt”, Siitari sanoo. ”Kun homma on ulkoistettu alihankkijan alihankkijalle, pahimmillaan kukaan ei tunnusta edes olleensa paikalla. Kuitenkin suorittavassa ketjussa laadukkaille tekijöille löytyy aina kysyntää. Hyvät pärjäävät varmasti.” UUsi maailmanjärjestys ”Markkinasta on tullut enemmän ostajan ehdoilla toimiva ja tavallaan myyjälle raadollisempi”, sanoo Petri Parvinen, Aalto-yliopiston myynnin johtamisen professori ja Suomen Metsäyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja. ”Saatavissa oleva hintavertailutieto on aiempaa läpinäkyvämpää, ja toimiva maailmanlaajuinen logistiikka tarjoaa enemmän vaihtoehtoja jopa isompien teollisten toimitusten niin sanottuun massakustomointiin. Tämä ei sinänsä ole paha asia eikä kenenkään vika, mutta asiakkailla ei välttämättä ole enää samanlaista tarvetta kiinnittyä yksittäiseen tavarantoimittajaan kuin aiemmin”, Parvinen jatkaa. Kuitenkin samaan aikaan tutkimuksissa on huomattu, että sellaiset yritykset menestyvät, jotka pystyvät tarjoamaan asiakkailleen enemmän kuin pelkästään halvimman listahinnan. ”Tämä lisäarvo asiakkaalle voi olla pitkän tähtäimen kumppanuutta, toimitusten elinkaaren hallintaa, fiksusti räätälöityjä tuoteja palvelupaketteja tai kykyä koota ja hallita usean toimittajan konsortioita asiakkaan tarpeiden täyttämiseksi”, Parvinen sanoo. ”Ostajienkin päätöksenteossa on hirmuinen paine siihen, että aina pitäisi valita se halvin vaihtoehto,” Kari Siitari toteaa. ”Ei halvinta kannata ostaa, vaan se, joka on lopputuloksen kannalta paras. Tämä arvo pitää vain osata selittää oikein.” Vaihtamalla parempi? Maailmassa, jossa kasvava kansantalous ei tuo loputtomasti lisää kakkua jaettavaksi, keksinnöt ja informaatio nousevat arvoon kari siitari hyvän yhteys henkilön kanssa asioi mielellään vuodesta toiseen, kun tietää, että homma hoituu varmasti.” MH_4_14_s1-19.indd 16 25/11/14 16:17
metsän henki 4/14 17 arvaamattomaan. ”Asiakkaillekin nälkäinen oppiminen on tätä päivää. Moni ajattelee, että toimittajaa vaihtamalla voi oppia jotakin tai saada uusia virikkeitä omaan toimintaan”, Parvinen jatkaa. Toisaalta asiakassuhteissa on myös opittu huomaamaan, että netin ja globalisaation aikakaudella kehen tahansa ei voikaan luottaa. ”Savuverho on jo hälventynyt. Strategisissa kumppanuuksissa ja vaikkapa lähimaihin tapahtuvissa ulkoistuksissa on erittäin tärkeää, että osapuolet ovat aidosti samalla aaltopituudella”, Parvinen toteaa. ”Tuntuu, että nuorempi sukupolvi on aiempaa herkempi vaihtamaan ja kokeilemaan,” Kari Siitari sanoo. ”Esimerkiksi telealalla taistellaan nuorten kohderyhmästä. Ehkä tapahtuu niin, että nämä vaihtavat helpommin palveluntarjoajaa sitten myös vanhempina. Vai mahtavatko kuitenkin laiskistua?” Jatkuvuutta yli sukupolvien Henkilökohtaisilla suhteilla on suuri merkitys asiakassuhteen yllä pidossa. ”Kun oman ikäpolven edustajat ja tutut yhteyshenkilöt jäävät eläkkeelle yrityksessä, jonka asiakkaana on ollut vuosikaudet, siinä on mahdollinen epäjatkuvuuskohta”, Siitari sanoo. ”Yrityksille tässä kohtaa on vahdin paikka, koska sukupolvenvaihdoksissa pitkäaikainenkin asiakas helposti hakeutuu muualle, jos ei tulekaan uuden yhteyshenkilönsä kanssa yhtä hyvin toimeen.” Siitarin mukaan ihminen on ensisijaisesti lojaali toiselle ihmiselleennemminkuinfirmalle.”Josomakontaktihenkilö lähtee, ei siinä välttämättä koe samaa sitoutumista. Hyvän yhteys henkilön kanssa sen sijaan asioi mielellään vuodesta toiseen, kun tietää, että homma hoituu varmasti.” tieto = menestys? Digitalisoituminen kaikissa muodoissaan on mullistanut maailmantalouden parin viime vuosikymmenen aikana. Yritykset haravoivat valtavia datamääriä asiakasja liiketoimintatiedoistaan. Mutta luoko data lisäarvoa? Auttaako se ymmärtämään asiakkaan tarpeita paremmin? Lisääntynyt tietomäärä edellyttää ainakin sen aktiivisempaa hyödyntämistä. ”Kyllä nykyään pitäisi olla itsestään selvää, että myyjän on syytä edes googlailla asiakas huolellisesti ennen yhteydenottoa. Yleistiedon pitää olla hallussa ennen asiakkaan kohtaamista.” Toisaalta tietomassat sinänsä eivät ole avain liike-elämässä menestymiseen. ”Se, mitä kaiken tämän keskellä kaipaisin enemmän, on systemaattinen kyky reagoida markkinoilta tuleviin signaaleihin”, Parvinen sanoo. ”Big datasta puhutaan paljon, MH_4_14_s1-19.indd 17 25/11/14 16:17
ja valtavista tietokannoista rutistellaan informaatiota. Paljon tärkeämpää on kyky toimia reaktiivisesti – se, että on hyvä myyntitai asiakaspalvelukontakti, jolla pystytään reagoimaan johonkin heikkoon signaaliin. Tähän kannattaa satsata enemmän kuin tiedon ongintaan.” Parvinen toivoo myös laajempaa kykyä tehdä arvolaskentaa asiakkaan puolesta. ”Ei kyse ole siitä, kuka pystyy vokottelemaan asiakasta paremmin, vaan kuka osaa luoda yhteisen järjestelyn, jolla on todellista tuottavuusarvoa. Lisäksi tämä pitää pystyä käymään konkreettisina numeroina läpi asiakkaan kanssa. Tuottavuusarvon laskemiseen pitäisi olla työkalut, ja on sellaisia kehitettykin.” Parvisen mukaan pohjimmiltaan johtamisessa on digiaikanakin kyse kahdesta asiasta: päätöksistä ja viestinnästä. ”Päätösten tekeminen ei ole muuttunut miksikään. Viestintä sen sijaan on muuttunut melko lailla erilaisten digitaalisten kanavien myötä. Kaikki ajattelevat, että päätöksenteko ja sen pohjalla oleva analyysi jotenkin muuttuvat perustavasti. Aivan samasta asiasta on kyse kuin ennenkin – siitä, että joudutaan tekemään vaikeita valintoja epätäydellisen tiedon perusteella.” Metsä ja puut Jokainen on törmännyt toiseen suureen asiakaspalvelun ikuisuuskysymykseen ravintolassa tai viimeistään viallista kenkäparia vaihtaessaan: myyjä tai asiakaspalvelija ei ymmärrä liiketaloudellista kokonaisuutta, jonka osana toimii. ”Usein ruvetaan vänkäämään taloudellisesti täysin merkityksettömistä pikkuasioista. Ei myyjän tehtävä ole myydä asiakkaalle kahden euron kahvikupillista, vaan tarjota sellainen asiointikokemus, että asiakas tulee ravintolaan vuodesta toiseen,” Siitari sanoo. Harjoittelijan kohdalla tämän vielä ymmärtää, mutta asiakasta voi hämmästyttää se, miten kaikki kokeneetkaan yrittäjät eivät välttämättä hahmota asiaa – saati, että osaisivat kouluttaa oman henkilöstönsä sen mukaisesti. Menestyvimmät palveluyritykset sen sijaan vaalivat järjestelmällisesti tekemisen kulttuuria, joka paitsi ylläpitää välitöntä asiakastyytyväisyyttä myös tukee yrityksen omaa menestystä vuodesta toiseen. Verkossa ja lähellä Entä mihin tulevaisuus vie? Muuttuuko kaikki, ei mikään, vai jotain siltä väliltä? ”Iso tulevaisuuden haaste on varmasti se, miten luoda netin yli hoidettavassa asiakassuhteessa ihmistä tyydyttävä inhimillinen vuorovaikutus. Verkossa osataan kyllä hoitaa hommia nytkin, mutta siellä ei osata olla niin inhimillisiä kuin livenä. Tässä on vielä paljon psykologiaa kehitettävänä, että miten se onnistunut verkkoasiakaspalvelu oikeasti tehdään,” sanoo Petri Parvinen. Muualla kuin netissä kyse saattaa yhä olla sangen yksinkertaisista inhimillisistä perusasioista. ”Myynnissä ja asiakaspalvelussa pitää olla ihmisiä, jotka osaavat ottaa kontaktia ihmiseen. Tätä ei välttämättä pysty edes opettamaan. Pitää tulla ihmisten kanssa toimeen. On hienoa, kun asiakkaana voi luottaa siihen, että homma vain toimii”, Kari Siitari tiivistää. petri parvinen ei kyse ole siitä, kuka pystyy vokottelemaan asiakasta paremmin, vaan kuka osaa luoda yhteisen järjestelyn, jolla on todellista tuottavuusarvoa.” 18 metsän henki 4/14 MH_4_14_s1-19.indd 18 25/11/14 16:17
metsän henki 4/14 19 vi er a sk yn ä m a tt i pe lt o la kyllä voi ja vieläpä hyvä sellainen. Metsäalalla asiakassuhteet ovat jopa poikkeuksellisen monimuotoisia. Puunmyyjä palvelee teollisuutta asiakkaanaan, mutta vastaavasti hän itse on usein teollisuuden asiakkaana ostaessaan metsänhoitopalveluita. kummassakin tapauksessa käytetään koneyrittäjien tuottamia palveluita, joissa palvelun saajana on vuoroin teollisuus, vuoroin metsänomistaja. vaikka puunkorjuupalveluissa koneyrittäjien asiakkaana on teollisuus, kuten UPM, niin toimittaessa pääasiassa muiden kuin asiakkaan mailla on olennaista korjuun laadukas toteutus niin katkonnan kuin korjuun jäljenkin osalta. Näin luodaan pohjaa puukaupan sujuvuudelle tulevaisuudessa. perinteisesti metsätalouden toimijat ovat ottaneet varsin hyvin toistensa ja ympäröivän yhteiskunnan intressit huomioon. Näin he ovat panostaneet siihen, että heidän toimintansa on yleisesti hyväksyttävää ja sille on pitkäaikaiset toimintaedellytykset. teollisuus on sekä osaava että vaativa asiakas, ja sanonnan mukaanhan asiakas on aina oikeassa. Tällöin asiakas saa mitä tilaa, mutta vain sen, jolloin palveluntuottajan kehittämisja kehittymismahdol lisuudet jäävät hyödyntämättä. Puunkorjuupalveluiden kehittäminen vaatiikin toteutuakseen koneyrittäjien ja asiakkaiden hyvää yhteistyötä.Tulevaisuudessa moniasiakkuuksien yleistyessä myös koneyrittäjien mahdollisuudet palveluidensa kehittämiseen paranevat. voidaan kysyä, miten näitä asiakkuuksien ja kumppanuuksien kehittämistä johdetaan. Kun toimitaan suuressa organisaatiossa, tämä vaatii selkeää yrittäjäpolitiikkaa tuekseen. Muuten on vaarana, että lyhytnäköisyys ja osaoptimointi valtaavat alaa, jolloin oman tuloksen teossa unohdetaan kumppanille aiheutuvat kulut ja omatkin pitemmän aikavälin edut. Puunkorjuussa tämä tarkoittaa toimia, joilla hillitään esimerkiksi korjuun kausivaihtelua ja koneiden siirtokustannuksia, ja toimia, joilla ala säilyy nuorison mielessä varteenotettavana uravaihtoehtona. yhtä selvää on, että aika ajoin kumppaneiden kilpailukykyisyys joudutaan varmistamaan. Hyvän yrittäjäpolitiikan mukaista on tehdä se selkein ja reiluin pelisäännöin, joita noudatetaan ja joita ei muuteta prosessin kuluessa. Pääomavaltaisessa toiminnassa aikahorisontin tulee olla riittävä, sillä ajantasaisen kaluston ylläpito vaatii investointeja, joita epävakaa toimintaympäristö ei mahdollista. Muutoinkin ennustettavuus on tärkeää, jotta kumppanille jää riittävä sopeutumisaika lopputulokseen varautumiseen. Myöskään tiedonkulun avoimuutta kumppaneiden kesken ei voine liikaa korostaa. puunkorjuu lienee kilpailukykyisin osa metsätalouttamme, mikä vuosikymmenten yhteistyöllä on saavutettu. Tästä on hyvä pitää kiinni, mutta se ei tule itsestään. Saavutetun kilpailukyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen vaatii elinvoimaista ja kannattavaa yritystoimintaa. Vain kannattava koneyritys voi kehittää toimintaansa sekä palvella asiakkaitaan paremmin ja monipuolisemmin. Voiko asiakas olla myös yhteistyökumppani? ”Puunkorjuu lienee kilPailukykyisin osa metsätalouttamme.” matti peltola toimitusjohtaja koneyrittäjien liitto MH_4_14_s1-19.indd 19 25/11/14 16:17
kestävä metsätalous lukuina UPM:n PUUnhankinta ja metsätalous vaikuttavat Suomessa moneen asiaan. Kaiken perustana ovat yhtiön omat ja yksityisten metsän omistajien kestävästi hoidetut metsät. Sosiaalisesta, talou dellisesta ja ympäristönäkökulmasta tarkasteltuna UPM:n toiminta tuottaa vuosittain merkittäviä määriä työtä, sopimuksia, euroja ja verotuloja sekä monimuotoista metsää. Mutta kuinka paljon? 20 Metsän henki 4/14 infografiikka: tero harsunen kuvat: uPM 14 m 3 /h a la ho pu uta U PM :n uu dis tus ky ps iss ä m ets iss äa 870 milj. euroa puu n käy ttö 201 3 UPM :n tehta iden 18 milj. m³ TALOU DELLINEN NÄKÖKU LMA 1000 pu uka upp aa joka työtunti 10 puutava ra-autolastia puuta tehtaille päivittäin 14 €/ m³ 30 000 ha raiv aus sah atö itä vuo de ssa S O SI A A LI N EN N ÄK ÖK UL MA 120 70 UP M me tsä am ma ttilai sta 3000 metsäp alveluto imistoa YM PÄ RIS TÖ N ÄK Ö K U LM A 25 milj. UPM:n toimittamaa puuntainta vuodessa istutu sta UPM :n toim esta vuod essa 10 000 ha 22 000 arvokasta elinympäristöä ja suojelukohdetta yhtiön mailla Vuosittain 300 000 säästöpuuta jää metsiin UPM:n hakkuualueille 820 000 ha PEFC-serti?oitua metsä yhtiön omistuksessa 1 milj.ha yksityismetsiä yhtiön hoidossa 460 000 ha FSC-serti?oitua metsää yhtiön omistuksessa ja hoidossa Sopimusta metsästysoikeuksista yhtiön mailla 1410 metsästysseuran kanssa 200 yrittä jän verkosto 370 koulutuspäivää omalle ja yrittäjien henkilöstölle MH_4_14_s20-36.indd 20 25/11/14 16:18