• upmmetsa.fi Metsän henki 3/26 Metsän tulevaisuuden tekijät – kasvu, monimuotoisuus, hyvinvointi Surauta herkullinen puolukkasmoothie 17 Metsäteollisuus hyödyttää koko yhteiskuntaa 20 Tutustu säästöpuiden asukkaisiin 28 Olli ja Päivi Kuisma: ” Sekametsä sopii meille” 12
• PINTAA SYVEMMÄLLÄ KÄPY Käpyjen rakenne on nerokas. 2  –  METSÄN HENKI 3/26
• Kävyn anatomia MÄNNYNKÄVYT ovat säilyneet muuttumattomana lähes ikuisuuden. Niitä on kaivettu esiin samoista fossiilikerrostumista kuin dinosaurusten luita. ”Havupuiden käpyjen rakenne on nerokas. Se koostuu keskus rangasta eli lapakosta ja siihen matemaattisen tarkkoina spiraaleina kiinnittyneistä suomuista. Käpy on järjestäytynyt optimaalisesti niin, että käytettävissä olevalle pintaalalle mahtuu mahdollisimman monta suomua ja siementä”, sanoo UPM Metsän luonnonhoidon asiantuntija Miika Laihonen. Havupuiden siemenet kypsyvät suomujen eli emilehtien pinnalla limittäin toistensa suojassa. Kova ja pihkainen rakenne pitää siemenet turvassa useimmilta siemeniä syöviltä eläimiltä: orava ja tikat pääsevät niihin käsiksi mutta vasta kovan yrittämisen jälkeen. ”Katajanmarjakin on teknisesti käpy. Katajassa kävyn emilehdet ovat turvonneet ja kasvaneet yhteen, minkä takia niistä muodostuu pehmeä marja.” Käpy reagoi herkästi ilmankosteuteen, kun nestevirtaukset puusta käpyyn loppuvat. Märkänä käpy pysyy tiukasti kiinni oksassa. Kuivuessaan kävyn suomut alkavat käpristyä, jolloin käpy aukeaa ja vapauttaa siemeniä. Kosteuden vaihdellessa kävyn aukeamisja sulkeutumisliike saattaa jatkua kuukausia. Näin puu varmistaa, etteivät kaikki siemenet varise kerralla. K U V A G E T T Y IM A G E S | T E K S T I JO U K O V U O R E L A 3
• upmmetsa.fi/ yhteydenotto/ SISÄLLYS 3/2026 UPM METSÄ SOMESSA facebook.com/ metsamaailma instagram.com/ upm_metsa youtube.com/ upmmetsa lehtiluukku.fi/lehdet/ upm_metsan_henki UPM METSÄ + Puukauppa + Metsäomaisuuden hoito + Henkilökohtainen metsäasiakasvastaava + upmmetsa.fi • puukauppa ja metsänhoitopalvelut • chat • yhteystiedot • yhteydenottopyyntö   • tietopankki  + Metsänhoito + Kestävyys + Asiakaspalvelu • 0204 16 5100: arkisin 8–16 • chat: arkisin 8–16 • palvelukeskus@upm.com METSÄN HENKI Julkaisija UPM Metsä PL 85, 33101 Tampere Päätoimittaja Sanni Koivula Toimitusneuvosto UPM: Ella Kaivola, Tuomas Kara, Mikael Koskinen, Päivi Mönkkönen ja Jukka-Pekka Pitkäniemi  Tuotanto Genero Paino PunaMusta, Tampere Paperi UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m 2 Painosmäärä:  55 000, 24. vuosikerta  ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904  (verkkojulkaisu)  Kannen kuva:  Tommi Mattila Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa.  Seuraava numero ilmestyy joulukuussa 2026. UPM METSÄ + upmmetsa.fi + upmyhteismetsa.fi + upm.fi • upmmetsa.fi/meista/tilaa-uutiskirje/  Mitä mieltä olet lehdestämme? Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä lehdestämme osoitteeseen  metsaviestinta@upm.com Osoitteenja tilausmuutokset: 30 20 34 2 Kävyn anatomia 5 Pääkirjoitus/Ledare 6 Ajankohtaista 12 Metsänomistajat Päivi ja Olli Kuisma lisäsivät metsänsä sekapuustoisuutta metsäasiakastaavan neuvosta 17 Surauta raikas puolukkasmoothie 18 Näin tunnistat terveen metsän 20 Metsäteollisuus tuo monenlaista hyötyä yhteiskunnalle 26 Katsaus tämän hetken puumarkkinatilanteeseen 28 Tutustu säästöpuun asukkaisiin 29 3 kysymystä perikunnan omistamasta metsästä 30 UPM:n virtavesiohjelma on tuottanut merkittäviä tuloksia puroissa 33 Ennen vanhaan puukaupoista saatettiin sopia vain suullisesti pirtin pöydän ääressä 34 Ystäväkirjassa Anna-Mari Syrjäläinen PÄÄTOIMITTAJAN POIMINTA Metsäteollisuuden ansiosta  monella  pienelläkin paikkakunnalla on  töitä ja elinvoimaa. Lue artikkelista,   millä  tavoin ala vaikuttaa Suomen   talouteen ja  hyvinvointiin. Sivut 20–25 4  –  METSÄN HENKI 3/26
• LEDARE PÄÄKIRJOITUS Metsäpalojen paahteessa KULUNEEN kesän aikana kuumuus, kuivuus ja metsäpalot ovat olleet arkea erityisesti Etelä-Euroopassa. Pohjoisen sijaintimme ansiosta me suomalaiset saamme vielä toistaiseksi nauttia viileistä kesistä, ja metsäpalojen vaikutukset ovat – lukuisten tekijöiden yhteisvaikutuksesta – pysyneet meillä vielä pieninä. Mutta kuinka kauan? Metsäpalot ovat osa metsien luontaista dynamiikkaa, mutta niiden intensiteetti ja esiintymistiheys ovat lisääntyneet globaalisti ilmaston lämmetessä. Talousmetsässä metsäpalojen ja muiden metsätuhojen riskiä voidaan vähentää useilla toimilla: kun taimikonhoito ja harvennukset tehdään ajallaan, metsä kasvaa kohisten ja metsän palokuorma vähenee. Monimuotoisuuden kannalta suositeltava monipuulajisuus vähentää metsäpaloriskiä sekä hyönteisja sienituhoriskiä. Lisää siis tietoisesti lehtipuun määrää. Kuumuus ja kuivuus kasvattavat metsäpalojen todennäköisyyttä. Ilmatieteenlaitoksen skenaarioiden perusteella emme vielä tiedä, miten sademäärät Suomessa tulevaisuudessa jakautuvat. Vaikka skenaarioihin liittyykin suuria epävarmuuksia, tiedämme varmasti, että pintajuuria hyödyntävä kuusi on herkkä kuivuudelle. Ojitettujen turvemaiden metsät voivat siis jatkossa hyötyä hiukan korkeammasta vedenpinnasta eli matalammista ojista, jotta maaperä ei pääse kuivumaan. Metsäpalojen leviämisen estämisessä palojen havaitseminen ja nopea tukahduttaminen on äärimmäisen tärkeää. Metsänomistaja voi osaltaan vaikuttaa asiaan huolehtimalla metsäautoteiden riittävästä kunnossapidosta. Kattava metsätieverkosto edistää Suomessa merkittävästi sekä metsätaloutta että metsäpalojen torjuntaa. ELINA WARSTA Markkinointi-, vastuullisuus- ja  viestintäjohtaja, UPM Fibres  Suomi I skogsbrändernas glöd UNDER den gångna sommaren har hetta, torka och skogsbränder präglat vardagen, särskilt i Sydeuropa. Tack vare vårt nordliga läge kan vi finländare än så länge njuta av svala somrar, och skogsbrändernas effekter har – tack vare samverkan mellan många faktorer – hittills varit begränsade hos oss. Men hur länge till? Skogsbränder är en del av skogarnas naturliga dynamik, men deras intensitet och förekomstfrekvens har ökat globalt i takt med att klimatet blir varmare. I kommersiella skogar kan risken för skogsbränder och andra skogsskador minskas genom flera åtgärder: när skötsel av plantbestånd och gallringar utförs i rätt tid växer skogen frodigt och skogens brandbelastning minskar. En mångfald av trädslag, vilket är att rekommendera ur ett biologiskt mångfaldsperspektiv, minskar både risken för skogsbränder och risken för skador orsakade av insekter och svampar. Öka alltsåmedvetet andelen lövträd. Värme och torka ökar risken för skogsbränder. Utifrån de scenarier som Finlands meteorologiska institut har tagit fram vet vi ännu inte hur nederbörden kommer att fördelas i Finland i framtiden. Även om scenarierna är förknippade med stor osäkerhet, vet vi att granen med sitt ytliga rotsystem är känslig för torka. Skogar på dränerade torvmarker kan därför i framtiden gynnas av en något högre vattennivå, det vill säga grundare dräneringsdiken, så att marken inte torkar ut. För att förhindra att skogsbränder sprider sig är det ytterst viktigt att upptäcka dem och snabbt släcka dem. Skogsägaren kan påverka detta genom att hålla skogsvägarna i tillräckligt gott skick. I Finland är det omfattande skogsvägsnätet en faktor som i hög grad främjar både skogsbruket och bekämpningen av skogsbränder. ELINA WARSTA Marknads-, hållbarhets- och kommunikationschef, UPM Fibres Finland  Monipuulajisuus vähentää metsäpaloriskiä sekä hyönteis- ja  sienituhoriskiä. En mångfald av  trädslag minskar  både risken för  skogs bränder  och risken för  skador orsakade  av insekter och svampar. 5
• K U V A U P M K U V A U P M 2 Avainlipputaimilla metsä kasvuun SYKSY on hyvää aikaa tehdä puukaupat ja sopia metsän uudistamisesta. Etenkin, jos ensi vuoden istutustyömaalta puuttuu vielä taimia, tilaus kannattaa tehdä mahdollisimman pian. UPM Metsän Joroisten taimitarhan ensiluokkaiset taimet ovat syntyneet pitkäjänteisen metsänjalostustutkimuksen tuloksena. Juuren ja verson suhde, paakun koko ja taimen tavoitepituus on sovitettu tarkasti yhteen, jotta uusi metsä pääsee hyvään alkuun. Jalostetut siemenet parantavat myös puiden kykyä kestää ilmastonmuutosta ja erilaisia tuhoja. Valikoimaan kuuluvat kuusen, männyn ja koivun ohella myös pieniä määriä tervaleppää ja tammea, joiden avulla voidaan lisätä monimuotoisuutta. 1 Taimikot kuntoon talveksi RUOHOUS eli heinääminen on keskeinen osa taimikon varhaishoitoa. Siinä poistetaan taimien ympäriltä kasvillisuus, joka varjostaa, painaa tai muuten haittaa nuorten puiden kasvua. Erityisesti korkea heinä ja muu pintakasvillisuus voivat hidastaa taimen kehitystä ja lisätä tuhoriskejä. Oikea-aikainen ruohous parantaa taimien elinvoimaa ja varmistaa tasaisen kasvun. Työ voidaan tehdä esimerkiksi polkemalla, repimällä tai niittämällä kasvusto taimien ympäriltä. Syksyllä havupuiden taimet erottuvat helposti kellastuneesta kasvustosta, mikä helpottaa työn tekemistä. Apuvälineenä voit käyttää esimerkiksi raivausveistä. Vaihtoehtoisesti voit polkea heinät kumoon. METSÄNHOITO METSÄNHOITO 3 UPM Metsä -verkkopalvelu uudistuu UPM Metsä -verkkopalvelu saa syksyllä 2026 uuden, selkeämmän version, joka toimii aiempaa paremmin puhelimella. Kartta avautuu nopeammin, ja palveluun voi jatkossa kirjautua myös kasvojentunnistuksella. Uudistus keventää palvelun rakennetta, mutta tietosisältö ja toiminnot säilyvät. Käyttö helpottuu erityisesti mobiililaitteilla. Nostimme kartan selvemmin esiin, jotta se avautuu jatkossa muutamalla napautuksella. Käyttöönotto ei vaadi uudelleenrekisteröitymistä. Uuden palvelun voi halutessaan asentaa puhelimen kotinäytölle, jolloin kirjautuminen onnistuu suoraan sovelluskuvakkeesta. Kerromme uudistuksesta lisää, kun julkaisuajankohta lähestyy. AJANKOHTAISTA upmmetsa.fi/ metsanuudistaminen upmmetsa.fi/ taimikonhoito upmmetsa.fi/ verkkopalvelu VERKKOPALVELU 6  –  METSÄN HENKI 3/26
• Ruohous voidaan tehdä polkemalla, repimällä tai niittämällä. K U V A U P M Sukella syksyiseen metsään. Nyt on hyvä hetki nauttia vuodenajan väriloistosta, poimia sieniä ja marjoja, ruohota taimikkoa ja tilata ensi kevääksi uusia taimia. 7
• UPM Metsä tekee joka vuosi tiivistä yhteistyötä opiskelijoiden kanssa opinnäytetöiden parissa. Aiheet määritellään aina käytännön tarpeista käsin. ”Keskeisin syy yhteistyölle on liiketoiminnan kehittäminen. Opinnäytetöistä on hyötyä aineiston keruussa, sen analysoinnissa ja prosessien kehittämisessä”, sanoo UPM Metsän tutkimusja kehityspäällikkö Janne Uuttera. UPM Metsä on vuosittain mukana noin kymmenessä opinnäytetyössä, joita tehdään sekä ammattikorkeakouluissa että yliopistoissa. Yhteistyö tuo organisaatiolle kaivattua aikaa pysähtyä tiedon äärelle. ”Parhaimmilla opinnäytetöillä on aidosti vaikutusta toimintamme kehittämiseen. Ulkopuolinen näkökulma yhdistettynä oppilaitoksen ohjaukseen voi paljastaa uusia parantamisen paikkoja.” Samalla yhteistyö hyödyttää opiskelijoita ja koko metsäalaa. UPM Metsä haluaa edistää valmistumista ja houkutella tulevaisuuden osaajia. Opinnäytetyö tarjoaa väylän tutustua yritykseen ja sitoutua siihen. Oppilaitosyhteistyötä pyritään jatkuvasti kehittämään, uusimpana esimerkkinä UPM Metsän oma tohtorikoulutusohjelma. Hyvä osoitus yhteistyön tuloksista on asiakassitoutuneisuutta tutkinut opinnäytetyö. Tutkimuksessa analysoitiin metsänomistaja-asiakkaiden sitoutumista kyselyaineiston avulla. Tulosten mukaan sitoutuneisuutta edistävät asian tuntevuus, henkilökohtaisuus ja palvelun hyödyllisyys. Erityisen kiinnostava oli havainto, että kumppanuusasiakkaiden kokema sitoutuneisuus oli korkea kaikilla asiointitasoilla. Tulokset osoittavat, että asiakassuhteiden kehittämisessä on keskeistä ymmärtää eri asiakasryhmien tarpeet ja että opinnäytetöillä voidaan tuottaa arvokasta tietoa liiketoiminnan tueksi. UPM Metsä on vuosittain mukana noin kymmenessä opinnäytetyössä, jotka edistävät parhaimmillaan liiketoimintaa. Hyötyä oppilaitosyhteistyöstä K U V A U P M YHTEISTYÖ ”Ulkopuolinen näkökulma yhdistettynä  oppilaitoksen ohjaukseen voi paljastaa uusia parantamisen paikkoja.” AJANKOHTAISTA 8  –  METSÄN HENKI 3/26
• K U V A JU K K A K O S K IN E N K U V A M A T T I IM M O N E N / S M A K F IL M O Y Turvallinen liikkuminen ehkäisee onnettomuuksia TURVALLISUUS SYKSY on vilkasta aikaa metsätöissä. Samalla on hyvä muistaa, että työmailla tulee liikkua turvallisesti. Metsänomistajan tärkein perusohje on riittävä turvaetäisyys. Esimerkiksi hakkuukoneeseen on pidettävä vähintään 90 metriä etäisyyttä, sillä kaatuvat puut ja mahdolliset ketjuluodit voivat aiheuttaa vakavia vammoja. Ennen työmaan lähestymistä on otettava yhteyttä kuljettajaan soittamalla työmaakyltissä olevaan numeroon. Konetta tai metsuria saa lähestyä vasta, kun työ on keskeytetty ja kuljettaja on havainnut tulijan. Huomioliivi on etenkin syksyn hämärissä olosuhteissa tärkeä varuste, joka parantaa näkyvyyttä. Huomioliiviä kannattaa käyttää pimeällä aina ulkona liikkuessa. Lisäksi oma auto kannattaa pysäköidä niin, ettei se estä puutavaran kuljetuksia tai huoltoliikennettä. Varmista myös, että sinulla on jalassa tukevat kengät, joilla metsässä liikkuminen on mahdollisimman turvallista. Huolellisella toiminnalla ja muiden huomioimisella varmistat, että vierailusi metsätyömaalla sujuu turvallisesti ja kaikille osapuolille miellyttävästi. Savotan toinen kausi oli menestys KEVÄÄLLÄ esitettiin suuren suosion saa­ neen Savotta-sarjan toinen kausi. Kat­ sojaluvut olivat jälleen erittäin hyvät. Se  osoitti, että metsäala kiinnostaa suoma­ laisia laajasti.  Jos toisen kauden jaksot ovat kuiten­ kin menneet sinulta ohi, pääset näke­ mään ne Ruudusta. ruutu.fi/ohjelmat/savotta Massia metsästä -podcast UPM Metsä on julkaissut uuden metsä­ sijoittamista käsittelevän Massia met­ sästä -podcastin. Viiden lyhyen jakson  jälkeen ymmärrät hyvin, mistä metsän  tuotto syntyy, mitkä asiat siihen vaikut­ tavat ja miten metsäsijoittaminen ver­ tautuu muihin sijoitusmuotoihin. Jaksoissa on vieraina alan asiantun­ tijoita. Lisäksi tunnettu sijoittaja ja lii­ ketoimintavalmentaja Jari Sarasvuo kertoo podcastissa, miksi hän päätyi   sijoittamaan metsään. Juontajana toimii mediapersoona Ivan Puopolo, joka on kokenut keskus­ telija. Hänen suora ja selkeä tyylinsä auttaa tekemään myös monimutkai­ sista metsään ja talouteen liittyvistä   aiheista helposti ymmärrettäviä. Kuuntele Massia metsästä -podcast 9
• K U V A G E T T Y IM A G E S UPM Metsän ja Suomen Suunnistusliiton yhteistyö kisakaudella 2026 toi esiin, miten tärkeä hyvin hoidettu metsä on niin suunnistajille kuin metsänomistajille. Kauden aikana yhteistyö näkyi konkreettisina tekoina, kuten Espoossa sijaitsevana Suunnistajan metsänä, jonne istutettiin puuntaimia. Suunnistuskausi 2026 on osoittanut, kuinka monella tavalla metsä on osa suomalaisten arkea. UPM Metsän ja Suomen Suunnistusliiton yhteistyössä metsä on ollut paitsi kilpailuympäristö myös paikka liikkua, oppia ja pohtia sen merkitystä tulevaisuudelle. ”Haluamme tehdä näkyväksi, kuinka monella tavalla metsä on osa suomalaisten elämää: liikkumista ja maanomistamista. Suunnistus tarjoaa siihen luontevan näkökulman”, sanoo UPM Metsän viestintäja markkinointipäällikkö Virpi Mäenanttila. UPM Metsä lahjoitti valituissa kilpailuissa mitalisteille puuntaimia muistuttamaan siitä, että metsän hyvinvointi syntyy pitkäjänteisestä työstä. Sama määrä taimia istutettiin kesäkuussa Espoon Ämmässuolle Suunnistajan metsään. Tulevan Espoo-Jukola 2028 -suunnistuskilpailun kisamaastoihin sijoittuva istutus viestii metsien kestävästä monikäytöstä ja säästämisestä tuleville sukupolville. Yhteistyö näkyi kauden aikana myös Metsäareena 2026 -tapahtumassa, jossa UPM Metsän yksityispuukaupan johtaja Maarit Sallinen osallistui Metsänomistajuus 2030-luvulla -paneeliin. ”Hyvinvoiva metsä on suunnistukselle aivan keskeinen asia. Kun maastot ovat elinvoimaisia ja niitä käytetään vastuullisesti, myös laji voi säilyä ja kehittyä tulevaisuudessa”, sanoo Suomen Suunnistusliiton toimitusjohtaja Mika Ilomäki. Yhteistyö onkin kauden aikana nostanut esiin myös laajemman viestin metsän merkityksestä. Suunnistus tarvitsee elinvoimaisia ja vaihtelevia maastoja, joita käytetään ja hoidetaan vastuullisesti. Suunnistustapahtumat osoittavat, miten tärkeää on kunnioittaa metsiä ja metsänomistajia: kilpailut edellyttävät huolellista suunnittelua, yhteistyötä ja yhteisiä pelisääntöjä. Metsä voi olla omistajilleen yhtä aikaa elinkeino, virkistyspaikka ja perintö tuleville sukupolville. Hyvinvoiva metsä on suunnistuksen perusta UPM Metsä on tuonut Suomen Suunnistusliiton kanssa näkyväksi metsän merkitystä suomalaisten arjessa. YHTEISTYÖ AJANKOHTAISTA 10  –  METSÄN HENKI 3/26
• K U V A U P M UPM Specialty Materials ja hollantilainen Royal Vaassen ovat kehittäneet uuden kuituihin pohjautuvan pakkausratkaisun lemmikkien herkuille ja välipaloille. Ratkaisu yhdistää UPM Solide Lucent -pakkaus paperin ja Royal Vaassenin Barrywrap Everest -barriäärikerroksen. Pakkausratkaisu on kierrätettävä * , eikä siinä ole käytetty PFAS-yhdisteitä rasvankestävyyden saavuttamiseksi. Herkkujen tuoreus ja maku säilyvät koko säilyvyysajan ilman perinteisiä alumiinilaminaatteja. UPM Solide Lucent -paperin tasainen pinta ja korkea tiheys mahdollistavat laadukkaan painojäljen, joka tukee brändinäkyvyyttä hyllyllä. ”Paperilta näyttävä ulkoasu parantaa pakkauksen kokonaisvaikutelmaa ja auttaa brändejä viestimään vastuullisuudesta tavalla, joka resonoi vastuullisuustietoisille kuluttajille”, sanoo johtaja, pakkaukset Heli Borgström UPM Specialty Materialsista. EU:n uusi pakkausja pakkausjäteasetus (PPWR) tiukentaa vaatimuksia fluorattujen yhdisteiden osalta, ja kuitupohjaiset ratkaisut vastaavat suoraan tähän tarpeeseen. Pakkausratkaisu esiteltiin Interpack-messuilla Düsseldorfissa toukokuussa 2026. Hyvää lemmikeille TUOTE UPM Metsän piirustuskilpailu innosti Kesän alussa järjestetty UPM Metsän  piirustuskilpailu keräsi runsaasti osallis­ tujia eri puolilta Suomea. Saimme ilok­ semme suuren määrän värikkäitä ja mielikuvituksellisia töitä. Kaikkien osallistujien kesken arvo­ tuista palkinnoista yksi onnekas  voittaja  on nyt selvillä. Lämpimät onnittelut!  Olemme jo olleet häneen henkilökohtai­ sesti yhteydessä.  Kiitos kaikille osallistumisesta ja  mukavaa syksyä!  Oppia ja elämyksiä metsäretkillä UPM järjestää elo­syyskuun aikana ala­ koulujen kuudennen luokan oppilaille metsäretkiä viidellä tehdaspaikka­ kunnallaan Raumalla, Kouvolassa,   Jämsässä, Pietarsaaressa ja Lappeen­ rannassa. Syksyiset retket toteutetaan jo kymmenettä vuotta peräkkäin yhteis­ työssä Suomen Metsäyhdistyksen ja 4H­yhdistysten kanssa. Retket tarjoavat oppilaille käytän­ nönläheisen ja innostavan tavan tutus­ tua metsien merkitykseen ja talousmet­ sien kestävään käyttöön toiminnallisten  rastien kautta. Samalla ne tuovat virkis­ tävää vaihtelua koulupäivään yhdistä­ mällä luonnossa liikkumisen ja elämyk­ sellisen oppimisen. *Kierrätettävyys arvioidaan CEPI/4EG:n teknisen kierrätettävyyspisteytyksen  (v. 2.0, tammikuu 2025) ja PTS RH 021/97 Cat II -standardin perusteella.  K U V A U P M 11
• Loppi METSÄSSÄ 12  –  METSÄN HENKI 3/26
• Sisarukset Olli ja Päivi Kuisma ovat istuttaneet pelloilleen sekametsää. Sisarukset Olli ja Päivi Kuisma ovat istuttaneet metsiinsä kuusta ja koivua. Lehtipuuosuuden lisääminen tasaa metsätalouden riskejä, kertoo metsäasiakasvastaava Ilkka Koivisto. KUVAT TOMMI MATTILA | TEKSTI NINNI SANDELIUS ”Sekametsä sopii meille” 13
• K ahden pellon keskellä kulkee itse tehty hiekkatie. Sisarukset Päivi ja Olli Kuisma kulkevat hämäläisessä maalaismaisemassa Lopen Launosissa. Entinen kotitalo pellon laidalla on vielä jäljellä, mutta sisarukset eivät ole omistaneet sitä enää vuosiin. Metsäja peltomaata Kuismilla kuitenkin on. Sitä varten Olli ja Päivi sekä heidän kolme sisarustaan muodostivat metsäyhtymän viisi vuotta sitten. Aiemmin pelloilla viljeltiin viljaa ja heinää, mutta sen jälkeen ne olivat pitkään joutokäytöllä. Sitten Olli ja Päivi keksivät, että pelloille voisi istuttaa metsää. Tässä heitä neuvoi UPM:n metsäasiakasvastaava Ilkka Koivisto. Kaksi vuotta sitten puolelle peltoalasta istutettiin kuusta ja puolelle koivua. Koivu sopii etenkin rehevään maaperään. ”Haimme Metsäkeskukselta metsitystukea ja saimme myös hoitotukea kahdessa erässä, jotta voimme tehdä heinäystä ja taimikonhoitoa”, Koivisto kertoo. Vielä tuolloin voimassa olleen metsitystuen tarkoitus oli kannustaa metsänomistajia muuttamaan joutoalueita metsiksi, jotta metsä pinta-alaa saataisiin lisättyä. Metsitystuki on tällä tietoa palaamassa takaisin käyttöön vuonna 2027, Koivisto vinkkaa. Sekapuuston suosimiseen on monta syytä. Kun puulajeissa on vaihtelua, hyönteiset ja linnut saavat ravintoa ja pesäpaikkoja. Myös taloudellinen näkökulma on tärkeä. ”Kun kesät kuumenevat ilmastonmuutoksen vuoksi, kuusikot ovat kovilla. Lehtipuiden lisääminen hajauttaa metsätalouden riskejä. Lehtipuut vähentävät myös maaperän happamuutta ja parantavat siten puuston elinvoimaa ja kasvua.” KOIVUN istuttamisen valitettava riski on se, että hirvieläimet syövät mielellään niiden taimia. Myös näille pelloille piti viime kesänä tehdä täydennysistutus. ”Kun tulin tänne katsomaan taimikkoa, usein oli peuralauma odottamassa”, Päivi Kuisma sanoo. Niityllä on runsaasti kukkia ja heiniä, ja perhoset liihottelevat ympäriinsä. Hentoisia koivuntaimia saa vielä etsiä tarkalla silmällä. Kasvun alkutaival on taimien tulevaisuuden kannalta erityisen tärkeä. Sisarusten on pian tarkoitus tehdä heinäystä omin käsin, jotta taimet saavat tilaa ja aurinkoa kasvaakseen. ”Viime kesänä muu kasvusto oli aivan mahdotonta”, Olli Kuisma päivittelee kuuman kesän seurauksia. On aivan erityinen tunne kulkea ikiomassa metsässä. METSÄSSÄ Päivi Kuisma viihtyy metsissään aiempaa enemmän, koska eläkkeellä on aikaa. Myös metsän hoito kiinnostaa häntä. 14  –  METSÄN HENKI 3/26
• Olemme kuunnelleet Ilkan ohjeita ja päätyneet uutta  istuttaessamme  monipuolisempaan puustoon. Kuismilla on vastikään uudistettujen metsien lisäksi myös varttunutta metsää. Ilkka Koivisto ja Olli Kuisma katsovat lähes 60-vuotiaita puita. ”Minäkin kun tulin tänne heinäkuussa viikatteen kanssa, heinä oli paikoin minun mittaistani”, Päivi jatkaa. ”Se ottaa vuoden tai pari, että taimet nousevat esiin, mutta sitten ne kasvavat nopeasti. Kyllä tänne metsä syntyy”, Koivisto sanoo. KUISMIEN isä osti Lopelta siirtolaistilan 1960luvun alussa, ja mukana tuli hieman metsää. Sen jälkeen hän osti vielä lisää metsää. ”Isällä oli täällä pieni saha, josta saatiin puuta kotitarpeiksi ja vieraillekin. Isä teki puukauppaa hankintahakkuina, jossa tukit toimitettiin tienvarteen ostajan noudettavaksi. Olin monesti metsähommissa mukana”, Olli Kuisma muistelee. Pienen matkan päästä pelloilta nousee sadunomainen, kivikkoinen kuusirinne, joka hehkuu havujen, sammaleiden ja mustikanvarpujen sävyissä. Vanhalle kuusimetsälle tien toisella puolella tehtiin pari vuotta sitten uudistushakkuu. Nyt kauniisti haalistuneet jykevät kannot erottuvat heinikon, kesäkukkien ja vadelmapensaiden seasta. Linnut vislaavat ja visertävät, eikä hyttysiä näy. Tännekin Koivisto suositteli koivun ja kuusen yhdistelmää. ”Tässä kasvoi ennen tyypillinen vanha kuusikko, jossa oli juurikääpää. Se voi tarttua vielä uusiin taimiin, mutta nyt riski on tasoittunut koivun ansiosta”, hän sanoo. ”Olemme kuunnelleet Ilkan ohjeita ja päätyneet uutta istuttaessamme monipuolisempaan puustoon”, Olli sanoo. ”Ilkka suositteli sekametsää, ja se sopii meille. Tuholaiset voivat viedä kuusen, joten ei ole hyvä olla pelkän havupuun varassa”, Päivi jatkaa. KOLMEN hehtaarin alalle tuotiin 5 000 UPM:ltä tilattua tainta. Kuismat käyttävät metsänhoitokustannuksiin puukaupoista saatuja bonuksia ja tuottoja. ”Metsätöiden teettäminen UPM:llä on vaivatonta. Meiltä ei istutus olisi onnistunut omin voimin”, Päivi sanoo. Koivisto harmittelee, että tällä lohkolla joka kolmas koivu on hirvieläinten syömä. Hän näyttää, kuinka syödyn taimen tunnistaa haaroittuneesta varresta. ”Onneksi tänne on kasvanut luontaista lehtipuuta tasapainottamaan tilannetta”, Koivisto huomauttaa ja osoittaa sinne tänne ilmestyneitä leppiä, raitoja ja koivuja. Taimet ovat kaikesta huolimatta nousseet maasta terhakkaasti. ”Katsokaa, miten kaunis”, Päivi ihastelee. Pian kaikki kolme katselevat kuusentainta, jolla on heleänvihreä kerkkä. ”Onhan täällä jo komeaa kuusta, vuosi sitten niitä ei meinannut löytää”, Olli ilahtuu. Koivisto laskeskelee, että taimet ovat kasvaneet 40 senttiä parissa vuodessa. ”Yleisnäkymä on hyvä, ei huolen häivää siitä, etteivät ne nousisi”, Koivisto lupaa. ”Koivu tulee kyllä läpi, kun kasvun saa alkuun”, Olli jatkaa. Taimikonperkausta suunnitellaan parin kolmen vuoden päähän, kun puut ovat alle kolmimetrisiä. Heinäystä on sisaruksille Uudistushakkuun jälkeen istutetut kuusentaimet nousevat jo terhakkaasti esiin. 15
• ”Kun kesät kuumenevat ilmastonmuutoksen vuoksi, lehti puiden  lisääminen hajauttaa  metsätalouden riskejä.” Ilkka Koivisto Metsäasiakas vastaava, UPM upmmetsa.fi/ ota-yhteytta Metsän omistajien arvot 1 TALOUS.  On tärkeää, että  hyvin  hoidetusta metsästä on myös  taloudellista hyötyä. 2 HYVINVOINTI. Metsä on henkisen hyvinvoinnin kannalta tärkeä paikka. Jos jokin asia painaa, metsäkävelyllä mieli rauhoittuu.  3 PERINTÖ.  Toivomme, että metsä  säilyy hyvänä seuraaville sukupolville ja että suvun nuoretkin viihtyvät metsissä. Katso video Päivi Kuisman ajatuksista metsästään Päivi ja Olli Kuisma suunnittelevat metsänhoitoa yhteisillä metsäkävelyillä, joille otetaan mukaan eväät ja termospullo. luvassa tässäkin kohteessa. Päivi toivoo viileitä ilmoja töitä ajatellen. ”Kun mennään kuumaan rinteeseen, siinä kyllä ukko kypsyy äkkiä”, Olli toteaa. KOIVISTO on tehnyt Kuismien kanssa yhteistyötä reilut kolme vuotta, aina siitä asti, kun hän aloitti työt UPM:llä. Kuismien ei olisi ollut mahdollista ottaa metsänhoitoa kokonaan omalle kontolleen, ja siksi yhteistyö UPM:n kanssa on heille tärkeää. ”Ilkka on reilu ja rehellinen. Hän ottaa aina yhteyttä ja ehdottaa, mikä kohde tarvitsisi hoitoa”, Päivi sanoo. Myös Ollista metsäasiakasvastaavajärjestelmä toimii hyvin. ”Saamme neuvoja, ja Ilkka pitää meidät ajan hermolla.” Koivisto ja Kuismat käyvät yhdessä maastokävelyillä. Toissa keväänä kierrettiin kaikki metsät ja päivitettiin metsäsuunnitelma. UPM Metsä -verkkopalvelu on Kuismien mielestä hyödyllinen, koska kuviokohtaisista tiedoista voi tarkistaa yksityiskohtia ja esimerkiksi seurata lehtipuuosuuden kehitystä. Päivi Kuisma kävelee metsässä mielellään, sillä eläkkeellä on aikaa. Myös kiinnostus metsänhoitoa kohtaan on vähitellen kasvanut, kun hän on oppinut siitä lisää. ”On aivan erityinen tunne kulkea ikiomassa metsässä. Haaveilen, että tekisimme sinne lenkkipolun”, hän sanoo. Sisarukset kävelevät metsässä myös yhdessä. ”Olemme pitäneet pieniä palavereita metsäasioista ja ottaneet kahvit ja evästä mukaan”, Päivi kertoo. Olli Kuisma käy metsissään usein, sillä hän asuu samassa kylässä, jossa ne sijaitsevat. ”Liikun paljon maastossa, se on hyvää liikuntaa. Minulla on metsissä tulisijoja, joiden äärellä aika kuluu mukavasti. Kyllä se aina kotiolot voittaa”, hän sanoo ja naurahtaa. Olli kävelee mielellään etenkin metsäisellä kalliolla, josta on hienot näkymät kantatielle. Molempien lempipaikkoja on eräs männikkö. ”Mäntymetsä on ihana. Maasto on erilaista kuin rehevimmissä kuusikoissa”, Päivi sanoo. ”Siellä on kyllä komeat, isot männyt. Pitäisi rauhoittaa koko paikka”, Olli jatkaa. Kuismat toivovat metsilleen jatkuvuutta. ”Toivon, että metsä voi hyvin ja että osaamme huolehtia siitä niin, että se tuottaa. On tärkeää jättää se tuleville sukupolville terveenä ja hyvin hoidettuna”, Pirjo sanoo. ”Kun tulee lisää ikää, pitää alkaa miettiä, onko seuraavalla sukupolvella kiinnostusta metsänhoitoon”, Olli pohtii. 16  –  METSÄN HENKI 3/26
• RESEPTI METSÄN ANTIMISTA Välipala puolukasta Kesytä puolukat raikkaaksi smoothieksi. Voit tuplata annoksen ja säilyttää lopun juoman jääkaapissa valmiina hörpättäväksi. KUVA SATU NYSTRÖM | TEKSTI JASMIN RAITAK ARI Jos haluat koristella lasin, kostuta sen reuna kevyesti sitruuna viipaleella ja kasta sitten puolukkatai kuusenkerkkäjauheeseen. Vegaanisen smoothien saat, kun vaihdat jogurtin vegaaniseen ja hunajan siirappiin. PIRTEÄ PUOLUKKA­ SMOOTHIE 2–4 lasia •  2 dl puolukoita • 2 dl maustamatonta   jogurttia • 2 dl omenasosetta • 2–3 rkl hunajaa • 2 rkl kauraleseitä • 1 tl kuusenkerkkäjauhetta (halutessasi) OHJE → Mittaa kaikki ainekset tehosekoittimeen  tai sauvasekoittimen  kulhoon. → Soseuta tasaiseksi. 17
• ”Puuston kuntoa voi tutkia pysähtymällä puiden äärelle katsomaan, miltä ne näyttävät”, Heli Viiri sanoo. Heli Viiri Metsänhoidon  kehityspäällikkö,  UPM Metsä 1. Neulasten väri SYVÄNVIHREÄ väri kertoo, että havupuu kasvaa hyvin. Jos neulaset ovat vaaleanvihreitä, kellastuneita, punertavia tai rusehtavia, se on merkki taudeista tai muista ongelmista. Syynä voi olla kuivuudesta tai ravinnepuutteesta johtuva kasvuhäiriö. Puustossa voi olla sienitauteja tai ahavatuhoja eli kevätkuivuutta. Myös hyönteisten iskeymät, kuten kaarnakuoriaisten tai pistiäisten aiheuttamat tuhot, saattavat kuivattaa puuta. Pyydä oireiden tunnistamiseen tarvittaessa apua metsäammattilaiselta. 2. Latvuksen kunto ja muoto LATVUSTEN muodosta voi päätellä paljon metsän terveydestä ja kasvukyvystä. Kuinka tuuhea latvus on? Miten paljon siinä on versoja ja kuinka hyvin ne ovat kasvaneet? Jos oksat eivät kasva hyvin kaikkiin suuntiin, metsässä voi olla harvennusja taimikonhoitotarvetta. Elävän latvuksen osuutta puun kokonaispituudesta on hyvä seurata. Elävä latvus tarkoittaa puun vihreää osaa, jossa puun kasvu tapahtuu. Männyllä elävän latvuksen osuus tulisi olla vähintään 40, rauduskoivulla 50 ja kuusella 60 prosenttia. Tunnista terve metsä Alkusyksystä on hyvä tehdä puuston terveystarkastus. Pienet asiat kertovat paljon metsän tilasta. TEKSTI JA KUVAT JUSSI ESKOLA METSÄHOMMISSA METSÄN TERVEYS 3. Taimien tai puiden lukumäärä Taimikossa tulee olla tietty määrä taimia, jotta siitä voi kasvaa hyvä ja terve metsä. Esimerkiksi rauduskoivulle sopiva määrä on 1 600 taimea hehtaarilla. Viljelyn onnistumisen näkee siitä, onko metsässä taimikonhoitotarvetta tai onko se aukkoinen. Jos taimia on tuhoutunut, kuolleiden tilalle voi istuttaa uusia. Jos kuviolla on liikaa puustoa, ylimääräisiä puita on hyvä poistaa, jotta muilla on tilaa kasvaa. Katso video millainen on terve metsä 18  –  METSÄN HENKI 3/26
• Jos latvus supistuu liikaa, on aika harventaa ja tehdä puille kasvutilaa. Koivuilla sopiva etäisyys muihin puihin on vähintään 1,5–2 metriä. Hyvin kasvava latvus ei ole toispuoleinen tai epämuodostunut. Mänty ei kestä hyvin lähellä kasvavien koivujen latvusten piiskausta. Mitä syvänvihreämpiä neulaset ovat, sitä paremmin puu kasvaa. Jos puustossa on laajaa värivikaa, syy kannattaa aina selvittää. 3 × tutki puustoa 19
• Metsäteollisuus hyödyttää koko yhteiskuntaa 20  –  METSÄN HENKI 3/26