• Metsätila siirtyi vanhemmilta tyttärille vaivattomasti 12 3/23 VAIVATONTA JA VASTUULLISTA HUOLENPITOA. RAKKAUDESTA METSÄÄN – UPM. 10 SYYTÄ, MIKSI PUUTA TARVITAAN VASTAKIN 20 UPM:N KUMPPANIMATKAT OVAT SUOSITTUJA 30
  • PINTAA SYVEMMÄLLÄ HALLA Hyväkuntoiset puut kestävät hallaa parhaiten. Hallavauriot korjaantuvat usein seuraavilla kasvukausilla. K U V A VA S TA VA LO | TE K S TI TI IN A K A TR II N A TI K K A N EN | A S IA N TU N TI JA A N N E IM M O N EN 2 – METSÄN HENKI 3/23
  • PINTAA SYVEMMÄLLÄ HALLA HALLA on sääilmiö, jossa lämpö­ tila laskee maan kasvillisuus­ kerroksessa lähelle nollaa tai sen alle. Metsässä halla voi olla pie­ nille puuntaimille kohtalokas, mutta isommat puut kestävät yleensä paremmin sen aiheutta­ mat vauriot. Joskus halla saattaa turmella puun uusia kasvuja, jolloin ne muuttuvat ruskeiksi. Parimetrisen taimen latvat voivat haarautua hallan vaiku­ tuksesta kahdeksi tai useam­ maksi latvaksi. Niitä ei kuiten­ kaan tarvitse saksia pois. ”Isompien puiden halla­ vaurioiden kanssa ei kannata hätäillä. Yleensä ne korjaantu­ vat seuraavilla kasvukausilla itsestään, ja lopulta puusta löy­ tyy vain yksi latva”, sanoo UPM Metsän taimitarhapäällikkö Anne Immonen. Korkealla mättään päällä kasvavat puut ja kasvit saattavat säästyä hallalta pitkälle syksyyn. Kovaan hallaan korkeammasta kasvupaikasta ei ole apua. Parhaiten puu selviää hal­ lasta silloin, kun se on hyvässä kunnossa. ”Halla kuuluu luonnonkier­ toon. Se on normaali asia, joten sen kanssa on vain elettävä”, Immonen muistuttaa. 3
  • 2 Halla kuuluu luonnonkiertoon 5 Pääkirjoitus/Ledare 6 Ajankohtaista 12 Lipsasten metsät siirtyivät vaivatta vanhemmilta tyttärille asiantuntijan avulla 17 Näkemys: FSC®* Suomen toiminnanjohtaja Anna Ylä-Anttila 18 Näin lisäät metsäsi monimuotoisuutta 20 10 syytä, miksi puuta tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa 26 Katsaus tämän hetken puumarkkinatilanteeseen 28 UPM on Suomessa suuri koivutukin ostaja ja koivuvanerin tuottaja 30 UPM kasvu -kumppanien suositut matkat viedään käsistä 33 Soiden ojittamisesta on siirrytty niiden ennallistamiseen 34 Miika Laihonen harrastaa putkilokasveja Päätoimittajan poiminnat Metsätilan suku­ polvenvaihdos askar­ ruttaa monia metsän­ omistajia. Lue, kuinka Lipsasten perhe onnis­ tui ja mitä he suosit­ televat. Sivu 12–16 Puun merkitys on val­ tava meidän kaikkien arjessa jo tänään, ja tulevaisuudessa puu­ pohjaisten tuotteiden merkitys vain kasvaa. Lue lisää! Sivu 20–25 Oletko kuullut UPM Metsän kumppani­ asiakkailleen järjestä­ mistä matkoista? Lue viime kesän matkoista ja siitä, miksi kannat­ taa lähteä mukaan. Sivu 30–32 UPM METSÄ UPM METSÄ + Puukauppa + Metsäomaisuuden hoito + Henkilökohtainen metsäasiakasvastaava + upmmetsa.fi • puukauppa ja metsänhoitopalvelut • chat • yhteystiedot • yhteydenottopyyntö • tietopankki + Metsänhoito + Kestävyys + Asiakaspalvelu • 0204 16 5100: arkisin 8–17 • chat: arkisin 8–17 • palvelukeskus@upm.com Julkaisija UPM Metsä PL 85, 33101 Tampere. Puh. 0204 16 121. Päätoimittaja Virpi Mäenanttila • Toimitusneuvosto UPM: Jarmo Hakala, Tuomas Kara, Panu Kärkkäinen, Sami Oksa, Tomi Simola ja Matti Varho • Tuotanto Genero: Mikko Hirvonen, Arja Kulmala ja Tiina Tuppurainen • Repro Aste Helsinki Oy • Paino PunaMusta Oy, Tampere • Paperi UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m 2 • Painosmäärä: 55 000. 23. vuosikerta • ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu) • Kannen kuva: Timo Villanen • Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy joulukuussa 2023. Metsän henki painetaan UPM:n paperille. + Osoitteenja tilausmuutokset: metsalehtitilaus@upm.com upmmetsa.fi/ota­yhteytta/yhteystietojenmuutos tai puh. 0204 16 5100. + upmmetsa.fi + upmyhteismetsa.fi + upm.fi + uutiskirje.upmmetsa.fi Lataa UPM Metsä -mobiiliapplikaatio sovelluskaupastasi. Mitä mieltä olet lehdestämme? Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä lehdestämme osoitteeseen metsaviestinta@upm.com facebook.com/ metsamaailma youtube.com/ upmmetsa issuu.com/ upmmetsa instagram.com/ upm_metsa @upm_metsa METSÄN HENKI 12 20 30 SISÄLLYS 3/22 *FSC® N003385 4 – METSÄN HENKI 3/23
  • Metsistä on monta mielipidettä SUOMI on Euroopan metsäisin maa. Metsäteolli­ suuden osuus maamme tavaraviennistä on viiden­ nes, ja ala työllistää kokonaisuudessaan 74 000 ihmistä Suomessa. Metsät ovat merkittävä hiili­ nielu ja ­varasto. Ei ihme, että metsistä puhutaan ja väitellään Suomessa paljon. Yhteiskunnassamme metsien käyttöön koh­ distuu tarpeita, jotka voivat olla osin ristiriitaisia. Kun metsään tehdään uudistushakkuu, saattaa mustikka­ apajan tilalle joutua etsimään uuden. Joku haluaa suojella metsiä, toinen taas arvostaa niiden merkitystä tulonlähteenä. Näistä toisistaan eroavista tarpeista tulee keskustella yleisesti mutta myös osana päätöksentekoa. Kaiken pohjana on metsänomistajan oikeus päättää metsiensä käytöstä – tai niiden jättämisestä käytön ulkopuolelle. Meille UPM:ssä kes­ kustelu ympäröivän yhteiskunnan ja sidos­ ryhmien – myös niiden kaikkein kriittisempien – kanssa on osa jokapäi­ väistä tekemistämme. Kun Elokapina otti hakkuukohteemme viestin­ tänsä keskiöön, emme tänäkään vuonna kääntäneet selkäämme vaan ehdotimme keskustelua asioiden läpikäymiseksi. Niin tutkijat, poliittiset päättäjät, ympäristö­ järjestöt kuin naapurimme ovat kaikki arvokkaita sidosryhmiä, joiden kanssa pyrimme löytämään yhteisymmärryksen. Tämä vaatii kummaltakin keskustelun osapuo­ lelta rohkeutta ja halua ymmärtää se toinenkin näkökulma. Tuloksiin päästään, kun molemmat pystyvät käymään aitoa keskustelua. Metsistä puhuttaessa on hyvä muistaa myös se, että metsät muuttuvat jatkuvasti. Ei aikaa­ kaan, kun avohakkuuala luo jo uutta satoa tai kun hoitamaton metsä muuttuu läpipääsemättö­ mäksi. Parhaaseen lopputulokseen päästään, kun ymmärrämme päätöstemme merkityksen myös kauemmas tulevaisuuteen. SAMI OKSA Johtaja, sidosryhmäsuhteet UPM Metsä LEDARE ”Ei ihme, että metsistä puhutaan ja väitellään Suomessa paljon.” PÄÄKIRJOITUS Det finns många åsikter om skogarna FINLAND är Europas mest skogrika land. Skogsindu­ strin står för en femtedel av vår export och bran­ schen sysselsätter totalt 74 000 personer i Finland. Skogarna utgör en betydande kolsänka och ett viktigt kollager. Inte undra på att man i Finland dis­ kuterar och debatterar skogarna. I vårt samhälle är skogsanvändningen kopplat till många olika behov som delvis står i konflikt med varandra. När en förnyelseav­ verkning görs i skogen förlorar någon kanske sitt blåbärsställe. En del vill skydda skogarna, medan andra uppskattar deras betydelse som inkomstkälla. Vi behöver diskutera dessa olika behov i vårt samhälle, både rent allmänt och inom beslutsfattandet. Grunden till allt är skogsägarens rätt att besluta om hur hen använder sina skogar – eller låter bli att använda dem. För oss på UPM är diskussionen med samhället omkring oss, också de allra mest kritiska intressentgrupperna, en del av vårt dagliga arbete. När Elokapina fokuserar sin kommunikation på vårt avverkningsobjekt har vi inte heller i år vänt ryggen till utan föreslog en dialog för att gå igenom saken. Vi för en ständig dialog med olika intressent­ grupper. Såväl forskare, politiska beslutsfattare, miljöorganisationer som våra grannar är alla vär­ defulla intressentgrupper, med vilka vi försöker uppnå samförstånd. Detta kräver mod och vilja att förstå den andras perspektiv hos båda diskussionspar­ terna. Vi uppnår resultat när båda kan föra en äkta dialog. När vi talar om skog är det också viktigt att komma ihåg att skogarna ständigt för­ ändras. Det dröjer inte länge förrän nya träd växer upp på kalhygget, och en oskött skog blir småningom ogenomtränglig. Det bästa slutresultatet uppnås när vi inser följderna av våra beslut också på längre sikt. SAMI OKSA Direktör för intressentgrupperna UPM Skog ”Inte undra på att man i Finland diskuterar och debatterar skogarna.” 5
  • METSÄNHOITO 1 Syysistutuksen hyödyt SYKSY on hyvää aikaa istuttaa kuusen taimia. Syys­ istutuksessa on merkittäviä etuja: koska taimet ovat jämäkämpiä kuin keväällä, ne eivät ole yhtä herkkiä käsittelylle. Tämä helpottaa myös taimien istutta­ mista. Myös niiden vedentarve on pienempi, koska kasvu on jo pysähtynyt ja maaperässä on luontai­ sesti kosteutta. Kuusta voi istuttaa aina syyskuun puoleen väliin asti. Syysistutuksessa tulee huomioida kasvupaikka. Hyvin hienojakoisille ja routiville maille ei kannata istuttaa enää syyskuussa, koska taimen juuret eivät ehdi ankkuroitua maahan. Maan jäätyminen aiheuttaa hienojakoisessa maaperässä liikkumista eli roustetta, joka katkoo taimien juuria ja voi pullauttaa taimen kokonaan tai osittain pois istutuskuopasta. UPM:n Joroisten taimitarhalla kaikki syysistu­ tuksiin menevät taimet karaistaan kestämään syk­ syn ensimmäiset pakkaset vaurioitumattomina. upmmetsa.fi/metsanuudistaminen METSÄNHOITO 2 Aika heinätä taimikot TAIMIKKO on hyvä heinätä loppukesästä tai alkusyk­ systä. Heinät, vadelmat ja horsmat saattavat häiritä taimen kriittisten ensimmäisten vuosien kasvua. Heinäämisellä pyritään turvaamaan istutetun taimen tehokas kasvu ilman häiriötekijöitä. Kun metsän kasvumahdollisuudet varmistetaan, myös metsänomistajan kulut pienenevät. Paras aika työhön on alkusyksy, jolloin heinä on pisimmillään ja keväällä istutetut taimet ovat jo päässeet kasvuun. Jos taimikko heinätään liian aikaisin, heinä ehtii kasvaa uudelleen taimen päälle ja työ menee hukkaan. Syksyllä taimet ovat jämäkämpiä kuin keväällä. AJANKOHTAISTA 3/23 K U V A U PM • 6 – METSÄN HENKI 3/23
  • SYKSY ON AINA UUSI ALKU. Silloin on hyvä hetki istuttaa taimia, heinätä taimikkoa sekä petrata metsävierailujen turvallisuutta. Muistathan myös vetää välillä henkeä ja nauttia kuulaan vuodenajan kauneudesta. Heinäämistarpeen kartoitus tehdään heti istutusvuonna. Taimikot on hyvä kiertää neljänä vuonna istutuksen jälkeen. Käytännössä heinääminen tehdään yleisimmin joko polkemalla heinää tai leikkaamalla se viikat­ teella tai raivaussahalla. Metsänomistaja voi tehdä työn itse tai tilata sen palveluna UPM:ltä ottamalla yhteyttä oman paikka­ kuntansa metsäasiakasvastaavaan. upmmetsa.fi/taimikonhoito VERKKOPALVELU 3 UPM Metsä -verkkopalvelu kehittyy – ota nyt käyttöösi UPM tarjoaa verkkopalvelussaan metsänomistajien käyttöön nyt myös luonnon monimuotoisuusmit­ tarit, joiden avulla metsänomistaja näkee, miten monimuotoinen hänen metsänsä on. Monimuotoisuusmittareiden tieto saadaan UPM Metsän tietojärjestelmän kiinteistöjen sertifiointi­ tiedoista sekä kuvioittaisesta metsävaratiedosta. Lisäksi UPM Metsä ­verkkopalvelussa on sel­ keytetty sopimusosion muotoilua. Sopimusosio on jaettu aihealueisiin, ja jatkossa palvelusta löytyvät myös hinnantarkistusliitteet, sertifiointisopimuk­ set sekä kumppanuussopimus. Palvelun käytettävyyttä on parannettu myös siten, että keskeneräinen tarjouspyyntökori jää muistiin. Jos käyttäjä ei ole lähettänyt tarjouspyyntökorin kohteita kirjautuessaan ulos palvelusta, jäävät ne selaimen muistiin ja ne voidaan lähettää tarjous­ pyynnössä seuraavalla kirjautumiskerralla. Lisäksi verkkopalveluun on tehty lukuisia muita pieniä kehitystoimenpiteitä. upmmetsa.fi/verkkopalvelu • 7
  • KAUSILUONTOISISSA metsän­ hoitotöissä, kuten puiden istuttamisessa, on alan yrittä­ jien mukaan pulaa osaavista tekijöistä. Työvoimapulaa pyritään korjaamaan kausi­ työntekijöillä. Heistä monet ovat ulko­ maalaisia, ja Ukrainan sodan takia vaihtuvuus on ollut entistä suurempaa. UPM Metsä edellyttää, että UPM:n vaatimuksia eet­ tisestä työvoiman kohtelusta noudatetaan koko ketjussa. Ulkomaisen kausityövoi­ man palkkaamisen sääntely on monimutkaista, ja eri­ laisiin vaatimuksiin vaikut­ taa muun muassa se, mistä maasta työntekijä palkataan. ”Haluamme varmistaa, että hankintasopimuksen laatimisen yhteydessä tarkis­ tetut ja sovitut asiat toteu­ tuvat myös käytännössä. Samalla haluamme tukea hankintaketjumme yrityksiä vastuullisuusasioissa”, sanoo UPM:n metsänhoidon ope­ raatiopäällikkö Paavo Rasilainen. UPM Metsä on tehnyt men­ neinä vuosina metsänhoito­ työmaille maastotarkas­ tuksia, joissa on painotettu turvallisuus­, ympäristö­ ja laatuasioita. AJANKOHTAISTA SYKSY Kun työvoimapulaa korjataan ulkomaalaisilla kausityöntekijöillä, UPM haluaa varmistaa, että heitä kohdellaan oikeudenmukaisesti. Tarkastuksissa selvitetään mahdolliset aukot yrittäjien osaamisessa. Jos epäkohtia havaitaan, niihin puututaan aina. UPM TUKEE YRITTÄJIENSÄ VASTUULLISUUTTA VASTUULLISUUS K U V A H A N N ES PA A N A N EN ”Nyt sosiaalisen vastuun näkökulmia painotetaan entistä enemmän. Niihin kuuluvat työntekijöiden oikeudet ja työnantajien vel­ vollisuudet, kuten työehto­ sopimuksen noudattaminen sekä ulkomaisten työtekijöi­ den oleskelu­ ja työnteko­ oikeuden perusteet”, kertoo UPM Metsän kehitysasian­ tuntija Elina Pitko. Tarkastuksissa halutaan löytää mahdolliset aukot yrit­ täjien osaamisessa liittyen kausityövoiman hankkimi­ seen ja tarpeen vaatiessa kouluttaa heitä. Jos keskus­ teluissa havaitaan epäkohtia, niihin puututaan aina. UPM:llä on käytössään anonyymi UPM Report Misconduct ­ilmoituskanava, jonka kautta koko toimitus­ ketju voi ilmoittaa lain tai UPM:n käytäntöjen rikkomi­ sesta. Myös tämän kanavan käytöstä on kerrottu toimi­ tusketjun työntekijöille. upmmetsa.fi 8 – METSÄN HENKI 3/23
  • K U V A U PM REPOVEDEN KANSALLISPUISTO TÄYTTI 20 VUOTTA Kansallispuiston perustamisesta Repoveden jylhiin maisemiin on kulunut 20 vuotta. Metsähallitus on rakentanut alueelle monipuolisesti eripituisia ulkoilureittejä sekä kesäettä talvikaudelle. Kaikille avoimia taukopaikkoja tulisijoineen on runsaasti, ja ympärivuotiset varauskodat monipuolistavat retkeilymahdollisuuksia. Repovedellä on suojelualueen perustamisen jälkeen panostettu myös alueen luontoarvoihin. Alueen metsiin on lisätty luonnonmetsien piirteitä erilaisin ennallistamistoimin. Repoveden kansallispuiston perustaminen tuli mahdolliseksi, kun UPM lahjoitti Suomen valtiolle 560 hehtaaria maata. Tämän seurauksena kansallispuisto perustettiin 1.1.2003 pintaalaltaan noin 1500 hehtaarin suuruisena. Kansallispuiston yhteyteen perustettiin UPM:n omistama Suomen suurin yksityinen suojelu alue, Aarnikotkan metsä, jolle yhtiö haki korvauksetonta rauhoitusta ja jonka pinta-ala on noin 1400 hehtaaria. Repoveden kansallispuisto ja Aarnikotkan Metsä muodostavat Repovetenä tunnetun alueen, jonka hoidosta vastaa Metsähallitus. upm.fi UPM Metsä on vuonna 2025 järjestet­ tävien suunnistuksen MM­kilpailu­ jen (WOC2025) pääyhteistyökump­ pani. Kilpailu järjestetään Kuopiossa 7.–12.7.2025. Kumppanuuden perustana on yhtei­ nen toimintaympäristö, metsä, ja siitä huolehtiminen. Yhteistyöllä halutaan tukea niin ihmisten kuin metsien hyvin­ vointia sekä kertoa suomalaisista met­ sistä ja niiden hyvästä hoidosta. Kumppanuus, siihen liittyvät tapah­ tumat ja yhteistyö Suomen Suunnistus­ liiton kanssa alkoivat jo kesällä 2023. Kisojen tavoitteena on tapahtumien sarja (esikisa KuOpio 2023, Maailman Cup 2024 ja WOC2025), jossa luonto, teknologia ja huippuosaaminen yhdisty­ vät elämykselliseksi ja toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. ”UPM Metsän liiketoiminnalliset ja vastuullisuustavoitteet ovat yhteneväi­ set kisojen tavoitteiden kanssa. Asian­ tuntijamme toimivat metsässä ja hyö­ dyntävät teknologiaa sekä alan parasta tietotaitoa hankkiessaan uusiutuvaa raaka­ ainetta korvaamaan fossiilisista mate riaaleista valmistettuja tuotteita. Samalla he huolehtivat metsäluonnon hyvinvoinnista”, sanoo asiakaskokemus­ päällikkö Jarmo Hakala UPM Metsältä. UPM on mukana monissa yhteisö­ hankkeissa, jotka tukevat kestävää kehi­ tystä ja edistävät ympäröivien yhteisö­ jen hyvinvointia. Suunnistusliiton mukaan suunnis­ tuksen harrastajat pitävät tärkeänä ympäristönsuojelua, terveellisiä elä­ mäntapoja ja kotimaisten tuotteiden suosimista. ”Suunnistus on lajina perhekeskei­ nen, mikä sopii hyvin yhteen meidän perhestrategiamme kanssa. Haluamme, että metsänomistajat ovat perheineen kiinnostuneita metsistä, niiden hoita­ misesta ja tulevaisuuden mahdollisuuk­ sista”, Hakala jatkaa. upmmetsa.fi Metsä on yhteinen areenamme YHTEISTYÖ Yhteistyö Suomen Suunnistusliiton ja MM-kisaorganisaation kanssa pitää sisällään useita tapahtumia, joissa UPM Metsä tarjoaa erilaisia aktiviteetteja metsänomistajaasiakkailleen, henkilöstölleen ja muille sidosryhmilleen. KANSALLISPUISTO K U V A TE PP O S A LM IA 9
  • AJANKOHTAISTA SYKSY UPM METSÄ toteutti toukokuussa pelas­ tusharjoituksen puunkorjuutyömaalla Lohtajalla yhteistyössä Keski­Pohjan­ maan pelastuslaitoksen sekä ensihoidon kanssa. Pelastusharjoituksessa harjoiteltiin tilannetta, jossa henkilö oli jäänyt hak­ kuukoneen kaataman puun alle ja louk­ kaantunut vakavasti. Ensimmäinen haaste oli onnetto­ muuspaikalle löytäminen, sillä pelasta­ jille ei annettu tarkkaa osoitetta, johon saapua. Pelastajat hajaantuivat maas­ toon ja löysivät tapahtumapaikalle hak­ kuukoneen kuljettajan opastuksella. Samalla kun loukkaantunut henkilö sai ensihoitoa tapahtumapaikalla, osa pelastajista valmistautui loukkaantu­ neen siirtämiseen pois metsästä. Käytössä oli perävaunulla varustettu mönkijä, joka osoittautuikin harjoituk­ sessa hyvin maastokelpoiseksi kulkuvä­ lineeksi. Loukkaantunut saatiin siirrettyä maantien varteen, josta hänet olisi toi­ mitettu tositilanteessa pelastushelikop­ terilla jatkohoitoon. Harjoitus oli tarpeellinen ja onnis­ tui hyvin. Oikea tieto tapahtumasta sekä sujuva tiedonkulku eri toimijoiden välillä varmistaa nopean avun saamisen. Harjoitus vahvisti osallistujien koke­ musta ja heidän osaamistaan. UPM Metsä toteuttaa vastaavia pelastushar­ joituksia eri puolilla Suomea lisätäkseen puunkorjuun turvallisuutta. Harjoituksen loukkaantunut hen­ kilö ei ollut ilmoittanut hakkuukoneen kuljettajalle tulostaan puunkorjuutyö­ maalle, joten kuljettajalla ei ollut saapu­ misesta ennakkotietoa. Henkilöllä ei myöskään ollut yllään huomiovaatetusta, joten kuljettaja ei havainnut häntä riittävän etäältä. Har­ joituksessa toteutettu tilanne ei ole vaara tilanteena lainkaan poikkeukselli­ nen eikä tavaton. TURVALLISUUS Pelastusharjoitus puunkorjuutyömaalla K U V A U PM UPM:LLE PLATINAA ECOVADISISSA Kansainvälisten yritysten vastuullisuutta arvioiva EcoVadis sijoitti UPM:n korkeimmalle mahdolliselle platinum-tasolle neljässä kategoriassa: ympäristövastuu, työelämän käytännöt ja ihmisoikeudet, toiminnan eettisyys sekä kestävän kehityksen mukainen hankintaketju. Platinum-tasolle ylsi vain yksi prosentti yli 100 000 arvioidusta globaalista yrityksestä. 87 pisteellä sadasta yhtiö oli yksi alansa parhaista toimijoista. ”Viime vuoteen verrattuna paransimme eniten ilmastoasioissa. Olemme ylpeitä siitä, että ilmastonmuutosta hidastavat toimemme ja siihen liittyvä johtaminen sekä tieteen vahvistamat, kunnianhimoiset päästövähennystavoitteemme nostivat meidät parhaaseen mahdolliseen Leader-luokkaan”, sanoo UPM:n vastuullisuusjohtaja Sami Lundgren. ”Platinum-taso kertoo toimistamme vastuullisuuden edistämiseksi koko toimitusketjussa ja antaa tunnustusta työllemme, jolla luodaan fossiilisista raaka-aineista riippumatonta tulevaisuutta.” EcoVadis arvioi globaaleja yrityksiä yli 200 ostokategoriassa yli 175 maassa. Arviointi perustuu kattavaan selvitykseen yrityksen vastuullisuustoimista sekä mediasta ja muista julkisista lähteistä hankittuun varmennettuun tietoon. upm.fi VASTUULLISUUS Tärkeitä havaintoja: • Ole omasta sijainnistasi niin tietoinen kuin mahdollista. • Jos hälytät apua, pidä puhelin vapaana pelastajien soitolle. • Ilmoita hakkuukoneen kuljettajalle tulostasi soittamalla. • Käytä huomiovaatetusta. 10 – METSÄN HENKI 3/23
  • UUSIA NIMITYKSIÄ UPM:SSÄ DI Antti Koulumies (kuvassa) on nimitetty UPM Timberin lisäksi UPM Metsän johtajaksi. UPM Metsän nykyinen johtaja, metsätalous insinööri, eMBA Sauli Brander on nimitetty globaaleista metsäasioista vastaavaksi johtajaksi. Hän keskittyy globaaleihin metsäasioihin liittyvään edunvalvontaan sekä kansainvälisiin metsäkysymyksiin, kuten ilmastopositiiviseen metsänhoitoon ja luonnon monimuotoisuuteen. Molemmat nimitykset tulivat voimaan 1.9.2023. ”Suomen puumarkkinat ovat uudessa tilanteessa. UPM Metsä ja UPM Timber muodostavat kokonaisuuden, joka mahdollistaa kilpailukykyisen puunhankinnan tehtaillemme. Johtajarotaation avulla pyrimme tiivistämään entisestään UPM Timberin ja UPM Metsän välistä yhteistyötä sekä tukemaan Suomen-toimintojemme kehittämistä”, sanoo Bernd Eikens, UPM Fibresliiketoimintaalueen johtaja. ”Samaan aikaan globaalit metsäasiat ovat UPM:lle yhä tärkeämpiä, sillä 60 prosenttia yhtiön sellukapasiteetista on nyt Uruguayssa ja puunhankinta Suomen ulkopuolella on kasvussa. Meillä on kansainvälisesti kasvava tarve asiantuntemukselle, joka liittyy viimeisimpään tieteelliseen tietoon ja säätelyyn koskien kestävään metsätaloutta”, Eikens jatkaa. upm.fi K U V A FA Z ER K U V A U PM HILLITTY, vaaleanruskea väri, pehmoisen näköinen pinta ja tuttu etiketti. Riisi­ piirakkapakkaus on tunnistettava, mutta siinä näyttää olevan jotain uutta. Aivan: Fazerin Kaurainen riisipii­ rakka ­pakkaus on tehty kokonaan puu­ pohjaisesta materiaalista, eikä se sisällä lainkaan muovilaminaattikerrosta. Innovaatio valittiin yleisön suosi­ kiksi Uusi puu ­kilpailussa, ja se sijoittui kilpailussa toiselle sijalle. Perusteluissa keksintöä kuvattiin esimerkiksi näin: ”Hieno innovaatio muovin vähentä­ miseen arjessa. Pakkaus näyttää myös hyvältä.” ”Meillä tykätään paperiin paka­ tuista leipätuotteista. Puoliso väittää maistavansa, jos tuote säilytetty muo­ vissa. Tämä pussi ei aidosti sisällä muo­ via, mikä on luonnonkin kannalta hyvä asia.” Riisipiirakat on pakattu UPM Specialty Papersin valmistamaan kuumasaumattavaan UPM Confidio ­suojakääre paperiin, jossa on itsessään rasvan­ ja kosteudenesto­ ominaisuudet. Tuote voidaan kierrättää kartonkikier­ rätyksessä. ”Palkittava uudenlainen paperipoh­ jainen pakkaus tarjoaa suojaa ja säilyttää korkealaatuisena tuotteen, joka on tuttu jokaisen suomalaisen ruokapöydästä. Pakkausmateriaali tukee tuotteen brän­ diä hienolla tavalla”, sanoo Uusi puun puheenjohtaja Johanna Lahti VTT:ltä. uusipuu.fi Puupohjainen piirakkapakkaus oli yleisösuosikki TUOTE Fazerin piirakkapussi ei sisällä lainkaan muovia, mutta piirakat säilyvät silti hyvässä kunnossa. NIMITYKSIÄ 11
  • Atte ja Heli Lipsanen hoitivat maaja metsätilaansa Juvalla yli 30 vuotta, kunnes ryhtyivät keskustelemaan tilan jatkosta kolmen tyttärensä kanssa. UPM:n asiantuntijan avulla sukupolvenvaihdos saatiin toteutettua sujuvasti. TEKSTI SAILA AARNIO | KUVAT TIMO VILLANEN Asiantuntijalta ratkaisevat neuvot sukupolven­ vaihdokseen L ipsasten kodista avautuu tyypillinen eteläsavolainen maisema: toisella puolella taloa kimaltaa järvi ja toisella puolella kohoaa mäkinen metsä. Mustikanja puolukanvarpujen verhoama rinne nousee jyrkästi ja tarjoaa suotuisan kasvualustan korkeiksi ehtineille kuusille, männyille ja koivuille. Atte Lipsanen astelee jyrkässä maastossa tottuneesti. Hänestä tuli vaimonsa Heli Lipsasen kanssa metsänomistaja vuonna 1985, kun Helin vanhemmat tekivät maaja metsätilallaan sukupolvenvaihdoksen, eikä Helin sisaruksilla ollut halua jatkaa toimintaa. Kauppaan kuului kolmesta tilasta koostuva kokonaisuus, karjatila, peltoja ja noin sata hehtaaria metsää. Heli ja Atte muuttivat tilan päätaloon Helin vanhempien kanssa ja ryhtyivät pitämään maatilaa. Merkonomiksi kouluttautunut Heli vastasi tilan paperitöistä ja karjasta. Rakennustyöt ja metsien hoitaminen taas sopivat luontevasti mekaanikoksi valmistuneelle Atelle. Hankintahakkuut alkoivat joka vuosi marraskuussa ja kestivät helmikuulle asti. Parhaina talvina Atte hakkasi 800 mottia puuta ja ajoi ne pois traktorilla sekä metsäperäkärry-yhdistelmällä. Hankintahakkuut toivat heille pitkään merkittäviä myyntituloja. 2000-luvun alkupuolella Lipsaset ryhtyivät ajamaan karjaja maataloutta alas. Kun viimeiset lehmät olivat lähteneet, pellot vuokrattiin ulkopuoliselle viljelijälle. Atte jatkoi metsän hoitamista ja teki asennustehtäviä teollisuudessa. Heli siirtyi puolestaan töihin tilitoimistoon. ATEN lähestyessä eläkeikää perheessä alettiin pohtia, mitä tilalle tehdään. Tyttäret Henna Suikki, Emmi Lipsanen ja Anni Nenonen työskentelivät sosiaalija terveysalalla. 12 – METSÄN HENKI 3/23
  • Atte Lipsanen sekä hänen tyttärensä Emmi Lipsanen ja Henna Suikki olivat tyytyväisiä suku­ polvenvaihdoksen vaivattomuuteen. 13
  • Henna Suikki asuu lastensa kanssa suvun kantatilalla ja pyörit­ tää kahta hyvinvoin­ tialan yritystä. ”Minna teki suku­ polven­ vaihdoksen meille helpoksi.” Perheen esikoinen Henna päätti ostaa päätalon, joka lohkottiin tässä vaiheessa erilleen metsätilasta. Hän ei halunnut ottaa koko tilaa hoitaakseen. Tilakokonaisuuteen kuuluvat pellot oli vuokrattu ulkopuolisille jo aiemmin. Heli ja Atte rakensivat itselleen uuden talon tilaan kuuluneelle rantatontille. Sopiva paikka löytyi tutkimalla metsän maapohjaa. ”Istuimme kuusikossa ja totesimme, että tässä on meidän paikkamme. Se vain tuntui oikealta”, Atte sanoo. Varsinaisesta sukupolvenvaihdoksesta alettiin puhua ensimmäisen kerran vuonna 2019. Asia ei tullut tyttärille yllätyksenä. ”Olemme kasvaneet ajatukseen jo nuorena ja asuneet aina metsän vieressä”, Henna kertoo. Lipsaset olivat tehneet yhteistyötä UPM:n kanssa jo pitkään. Kun he kuulivat UPM:n tarjoamasta sukupolvenvaihdospalvelusta, he ottivat yhteyttä lakipalveluasiantuntija Minna Ikoseen. Perhe tapasi Ikosen ensimmäistä kertaa alkuvuodesta 2020, ja vuotta myöhemmin allekirjoitettiin kauppasopimus. Käytännössä sukupolvenvaihdos aloitettiin neuvottelemalla asiasta pankissa. Siellä arvioitiin Lipsasten edellytyksiä ja mahdollisuuksia sukupolvenvaihdokselle. ”Ehdotimme, että tekisimme metsätalousyhtymän, jos tyttäret suostuisivat siihen. Halusimme siirtää kokonaisvastuun tilasta heille”, Atte kertoo. SEURAAVAKSI pidettiin suunnittelupalaveri Ikosen kanssa UPM:n Juvan-konttorilla. Hän oli tutustunut tilatietoihin ja kartoitti perheenjäsenten tarpeita ja toiveita. Näiden tietojen perusteella hän esitteli perheelle erilaisia vaihtoehtoja ja laskelmia. Lipsasten kolmesta tilasta kahdelle oli kaavoitettu rantatontteja. Ikosen suosituksesta he pyysivät kuntaa muuttamaan osan niistä tavalliseksi metsätalousmaaksi. Kaavamuutoksen saamiseen meni kuukausia, mutta kun ylimääräiset rantatontit poistettiin, kauppahinta pieneni merkittävästi. Tyttäret päätyivät maksamaan vanhemmilleen alle 75 prosenttia tilan käyvästä arvosta. Loppuosan he ottivat lahjana, josta maksoivat lahjaveron. Ennen lopullista kauppaa verottajalta pyydettiin ennakkoratkaisu lahjaverotuksesta. Tähän meni eniten aikaa koko prosessissa. ”Kun saimme päätöksen, tiesimme lopulliset laina summat ja lahjaverojen määrät. Näiden perusteella neuvottelimme lainoista pankin kanssa”, Emmi sanoo. Vanhemmat halusivat antaa tyttärilleen päätäntävallan kauppahinnasta. 14 – METSÄN HENKI 3/23
  • METSÄN­ OMISTAJIEN ARVOT 1 TALOUDELLINEN TURVA. ”Maksamme tilan kauppahinnan metsänhoidosta saatavilla myyntituloilla. Se taas on vanhemmillemme turva tuleviksi vuosiksi.” 2 JATKUVUUS. ”Pidämme metsästä huolta kestävästi, jotta siitä on iloa ja turvaa myös seuraavalle polvelle. Haluamme pitää maaseudun elinvoimaisena.” 3 METSÄN HYVINVOINTI. ”Valitsemme hoitotoimenpiteet sillä perusteella, mikä on järkevää. Hoidamme metsää tarpeen mukaan ja suojelemme tarvittavat kohteet.” ”Minna teki sukupolvenvaihdoksen meille äärimmäisen helpoksi. Hänellä oli tarvittava tieto ja oikeat lomakkeet eri tahoille. Hän piti ohjia käsissään”, Henna jatkaa. Tyttäret omistavat tilan tasaosuuksin. He ovat sopineet, että Emmi organisoi pääasiassa metsäyhtymän metsäsuunnitelmia ja puukauppoja, mutta asioista päätetään yhdessä. Emmi aikoo tehdä metsästä itselleen uuden ammatin: hän aloittaa syksyllä metsätalousinsinöörin opinnot. SISARUKSET tekevät metsässä isänsä kanssa pieniä hoitotoimenpiteitä, kuten istutusta ja raivausta. Uudet omistajat arvioivat, että toiminnassa ei tapahdu suuria muutoksia, mutta jatkossa palveluita ostetaan enemmän ulkopuolisilta toimijoilta. Atte ja Helikään eivät näe tilanteessa mitään mullistavaa. Maaja metsätalouden verotukseen erikoistunut Heli pystyy auttamaan tyttäriään metsäyhtymän veroilmoituksen tekemisessä, ja Atte jatkaa metsänhoitotöitä kuten ennenkin. Eikä se tunnu hänestä erilaiselta, vaikka metsän omistavatkin hänen lapsensa. ”Ajattelimme, että hinnan täytyy olla sellainen, että se tuntuu heistä hyvältä. Ei ole kenenkään etu, jos hinnasta ruvetaan vääntämään viimeiseen euroon asti. Siitä tulee helposti katkeruutta, josta kärsitään loppuelämä”, Atte toteaa. KAIKKI olivat tyytyväisiä lopputulokseen, mutta Emmin mukaan asian pohtiminen ei ollut helppoa. ”Kaikilla on ollut pelko takaraivossa. Onhan tämä hirveän iso kauppa! Jokainen joutui ottamaan henkilökohtaista lainaa verojen maksuun.” Epäröinnin hetkillä Ikosen panos oli ratkaiseva. ”Hän vakuutti, että tämä on ainut järkevä tapa toimia. Jos olisimme miettineet asiaa vain keskenämme, emme olisi varmaankaan uskaltaneet viedä tätä loppuun”, Emmi korostaa. Lipsasten mielestä yhteistyö Ikosen kanssa sujui erinomaisesti. ”Hänen kanssaan oli todella mukava toimia. Kaikki meni luontevasti ja kivuttomasti. Papereita tehdessä naurettiinkin paljon. Tuntuu helpottavalta, että vetovastuu saatiin siirrettyä tytöille näin jouhevasti”, Atte kiittelee. Emmi Lipsanen on rakentanut miehensä kanssa metsään laa­ vun, jolla he käyvät usein lasten ja koirien kanssa rentoutu­ massa. 15
  • Atte nauttii metsästä erityisesti kuulaina syysaamuina. ”Ei ole sen ihanampaa tunnetta kuin se, kun astelee harvennustöihin ensimmäisillä pikkupakkasilla. Silloin mieli lepää. Päivän jälkeen on hienoa katsoa, minkälaiset rivit on saanut aikaiseksi.” Sisarusten metsänhoitoa ohjaa UPM:n kanssa tehty metsäsuunnitelma ja isän päässä oleva hiljainen tieto, jota hän on jakanut tyttärilleen, kun he ovat kiertäneet palstoja yhdessä. Lipsasen perheessä lapset eivät ole juurikaan osallistuneet metsätöihin nuoruudessaan, koska niitä tehtiin silloin, kun he olivat koulussa. ”Vanhemmat olivat aamuin illoin navetassa, ja päivällä iskä lähti metsään. Muistan sen tuoksun, kun hän tuli kotiin: sekoitus tuoretta puuta, bensaa, hikeä ja kahvia. Hänellä oli aina punainen termospullo villasukassa mukana metsässä”, Emmi muistelee. Maatilan töitä sisarukset ovat tehneet pienestä pitäen. Erityisesti polttopuiden kantaminen pinoihin on ollut heidän tehtävänsä. Nyt tämä perinne on siirtynyt jo seuraavalle sukupolvelle. ”Ei ole ihanampaa tunnetta kuin se, kun astelee har­ vennustöihin ensimmäisillä pikkupakka­ silla.” Metsän omistuksesta luopuminen ei tun­ tunut Atte Lipsasesta vaikealta, sillä hän luottaa tyttäriinsä. Hänelle on tärkeää, että hän saa jatkaa metsän hoitamista. MITEN SUKU­ POLVENVAIHDOS TOTEUTETAAN? UPM Metsän asiakkaat voivat toteuttaa sukupolvenvaihdoksen alusta loppuun asti asiantuntijan avulla. Ensimmäisessä tapaamisessa kartoitetaan metsänomistajan ja hänen perheensä tarpeet ja toiveet. Tämän jälkeen asiantuntija esittelee heille erilaisia vaihtoehtoja. Seuraavaksi asiantuntija selvittää omaisuuden arvon. Tilakokonaisuuksissa tähän sisältyy usein metsän lisäksi erilaisia rakennuksia ja peltoa. Kun omaisuuden arvo on selvillä, asiantuntija tekee laskelmat eri vaihtoehtojen kauppahinnasta ja veroista. Kun paras ratkaisu on valittu, asiantuntija valmistelee asiakirjat, hoitaa lainhuudot sekä ohjaa osapuolia tekemään hakemukset ja ilmoitukset, joita omistusjärjestelyihin liittyy. Hän voi järjestellä UPM:n metsäasiakasvastaavan kanssa myös puukaupan, joka on usein tarpeen verojen tai kauppahinnan maksussa. Tilaa sukupolvenvaihdospalvelu UPM:n verkkosivuilta: upmmetsa.fi/metsanhoito/ metsaomaisuus/sukupolvenvaihdos tai ottamalla yhteyttä paikalliseen metsä­ asiakasvastaavaasi. Neuvot antoi UPM Metsän lakipalveluasiantuntija Minna Ikonen. 16 – METSÄN HENKI 3/23
  • NÄKEMYS ANNA YLÄ­ANTTILA Toiminnanjohtaja Vastuullisen metsänhoidon yhdistys – FSC Suomi FSC auttaa varautumaan tulevaisuuden haasteisiin FSC-metsän tulee tuottaa myös pitkällä aikavälillä ja ilmaston muuttuessa. FSC:n visio on saada metsän todellinen arvo tunnustetuksi yhteiskunnassa. Yhtäältä se tarkoittaa metsän monien arvojen yhtäaikaista näkemistä. Toisaalta se tarkoittaa markkina-arvon luomista metsän tuottamille palveluille. Tällaisia voivat olla esimerkiksi puhdas vesi, virkistysarvot tai maaperän ja puuston sitoma hiili. FSC-metsäsertifiointiin liitettävä ekosysteemipalvelusertiointi on mekanismi, jonka kautta nämä arvot voivat realisoitua myös markkinoilla. FSC:n tulee olla saatavilla myös pienmetsänomistajille. Tätä varten on kehitetty välineitä, kuten ryhmäsertifiointi, jossa kulut jaetaan ja ryhmänvetäjä kantaa vastuuta jäsenten vaatimusten täyttämisestä. FSC-sertifiointi on helppo tapa toteuttaa vastuullista metsätaloutta. ILMASTONMUUTOS: pysäyttäminen ja sopeutuminen? Luontokato: oman metsän monimuotoisuudesta huolehtiminen? Talous: pääsy markkinoille ja metsän arvon säilyttäminen tuleville sukupolville? Ihmisoikeudet: turvaaminen tuotantoketjun läpi? Entä uusi kansainvälinen sääntely? Metsänomistaja kohtaa tulevaisuudessa monia haasteita – mutta myös mahdollisuuksia. FSC®* tarjoaa välineitä niiden käsittelyyn. 30 vuotta sitten kehitetyllä FSC (Forest Stewardship Council) -järjestöllä ja sertifiointijärjestelmällä on vankka kokemus ympäristöhaasteiden, sosiaalisten kysymysten ja taloudellisesti kestävän metsänhoidon pohtimisesta ja eri näkökulmien yhdistämisestä. FSC-metsissä käytetään tehokkaimpia tunnettuja keinoja monimuotoisuuden suojaamiseksi. Lintujen pesintää ei häiritä. Vesistöille taataan riittävät suojavyöhykkeet ja lahopuuta jätetään metsään lain puitteissa. Ilmastonmuutoksen seurauksilta suojaa vähintään 10 prosentin lehtipuuosuus. FSC-metsäsuunnitelma auttaa tunnistamaan tärkeät kohteet omassa metsässä. Toimenpiteet perustuvat uusimpaan tieteelliseen tietoon ja perusteelliseen keskusteluun laajan asiantuntijaja sidosryhmäjoukon kesken. FSC-standardia ovat tekemässä niin ympäristöjärjestöt, virkistysjärjestöt, ay-liike, alkuperäiskansat kuin metsäalan erilaiset taloudelliset toimijatkin. Yhteisen näkemyksen löytäminen vie aikaa; Suomen uusi metsänhoidon FSC-standardi julkaistiin monivuotisten neuvottelujen seurauksena toukokuussa 2023. Vaivannäkö kannatti! Uusi standardi antaa entistä paremmat eväät metsän monien arvojen vaalimiseen. FSC saa luotettavuutensa myös kuluttajan silmissä kestävyyden ulottuvuuksien tasapainoisesta huomioimisesta. Merkin tunnettuus on hyvä etenkin nuoren polven keskuudessa, ja se kasvaa vauhdilla. FSC takaa puun hyväksyttävyyden ja pääsyn markkinoille myös tulevaisuudessa. FSC ei ole metsänsuojelua vaan talousmetsän kestävän käytön markkinaehtoinen sertifikaatti. FSC­serti­ fiointi on helppo tapa toteuttaa vastuullista metsä­ taloutta. Kirjoittaja on entinen Reilun kaupan aktivisti, museo­opas ja globaalikasvattaja, joka on työskennellyt muun muassa ihmisoikeuskysymysten ja eettisen kuluttamisen parissa. Nykyisin hän johtaa FSC Suomea eli Vastuullisen metsänhoidon yhdistystä, joka edistää FSC­sertifiointia Suomessa ja hallinnoi Suomen metsänhoidon FSC­standardia. *FSC® N003385 17
  • Hömötiainen on Suomen metsissä uhan alainen lintulaji. Se pesii lahoissa pökkeloissä, yleensä koivuissa tai muissa lehtipuissa. 1. JÄTÄ SUOJATIHEIKKÖJÄ Suojatiheiköt tarjoavat suojaa ja ravintoa metsäkanalinnuille ja jäniksille. Hyvässä suojatiheikössä on kasvatettavien puiden lisäksi alikasvoskuusia, monipuolista lehtipuustoa ja pensaita. Hyviä paikkoja suojatiheiköille ovat notkot ja ojien reunat, joihin on raivaussahan kanssa muutenkin hankala päästä. ”Sopiva koko suojatiheikölle on noin aari, kymmenen kertaa kymmenen metriä. Niitä kannattaa jättää ainakin yksi hehtaarille”, sanoo tuotepäällikkö Ella Kaivola UPM Metsältä. 2. SUOSI LEHTIPUITA Monilajisuus parantaa metsien riskinsietokykyä. Taimikonhoidossa havupuiden sekaan kannattaa jättää rauduskoivua mutta myös haapaa ja pihlajaa. Lisäksi on syytä säästää aina jalot lehtipuut, kuten tammi ja metsälehmus. Rauduskoivun jättäminen metsään on myös taloudellisesti kannattavaa. Paju on puolestaan tärkeä kasvi pölyttäjille. Kaikki lehtipuut ovat hyviä tulevia säästöpuita, jotka kelpaavat lintujen pesäpuiksi ja myöhemmin lahopuiksi. Kaivola suosittelee tavoittelemaan metsiin noin viidenneksen lehtipuuosuutta. 3. SÄÄSTÄ ARVOKKAAT KOHTEET Erityisiä luontoarvoja sisältävät kohteet, kuten lähteiden ja vesistöjen vierusmetsät, kannattaa jättää käsittelemättä. Helpoin tapa varmistaa luontoarvojen säilyminen on liittää metsät UPM:n FSC® (FSC-C109750) -ryhmäsertifiointiin. UPM:n asiantuntija kartoittaa silloin metsän kaikki luontoarvot, ja viisi prosenttia pinta-alasta jätetään kokonaan käsittelyn ulkopuolelle. Metsäsertifiointi on konkreettinen keino varmistaa metsän monimuotoisuus. Vaali metsäsi hyvinvointia Monimuotoisuus parantaa metsän kykyä sopeutua muuttuviin olosuhteisiin. Sitä voi onneksi vaalia yksinkertaisilla keinoilla. TEKSTI MARKKU PULKKINEN | KUVA VASTAVALO METSÄHOMMISSA MONIMUOTOISUUS ELLA KAIVOLA Tuotepäällikkö, UPM Metsä 18 – METSÄN HENKI 3/23
  • METSÄHOMMISSA MONIMUOTOISUUS Lähteiden ja vesistöjen vierus­ metsät kannattaa jättää kokonaan käsittelemättä. Havupuiden sekaan kannattaa raivatessa jättää rauduskoivua, haapaa ja pihlajaa. Suojatiheiköt tarjoavat suojaa metsäkanalinnuille ja jäniksille. Sopiva koko on aari hehtaarilla. 3 × MONIMUOTOISUUS 19
  • Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi kertoo, mikä on puun merkitys Suomelle ja mihin kaikkeen puuta käytetään nyt ja tulevaisuudessa. TEKSTI SAILA AARNIO | KUVAT GETTY IMAGES 10 SYYTÄ, MIKSI PUUTA TARVITAAN 20 – METSÄN HENKI 3/23