UPM METSÄN LEHTI METSÄNOMISTAJILLE | WWW.UPMMETSÄ.FI 3/18 Ei ole erikseen tukkimetsiä, marjametsiä tai ulkoilumetsiä 12 Puukauppatulot töihin 28 Metsien moni käytön malliesimerkki 22 KALLE RIMPILÄN TILA JÄMSÄSSÄ
AAMUVARHAISELLA juhannuksen tienoilla tulee metsäpolulla vastaan siipirikkoa esittävä koppelo. Sen kuparinruskea rinta loistaa auringon valossa. Kun naaraslinnusta siirtää katseensa vähän etäämmälle, huomaa, että mustikanvarpujen seassa vipeltää parvi poikasia. Koppelo kaakattaa edessä ja vaatii kulkijaa siirtämään huomionsa siihen. Samalla untuvikot juoksevat nuorten kuusten tarjoamaan tiheään suojaan. Kun poikaset ovat poissa näkösältä, metsonaaras korjaa siipensä ja lähtee kaartaen lentoon kohti poikuettaan. Metsäkanalinnut viihtyvät kesällä maassa. Metsonaaraiden tapaan myös teeri-, pyyja riekkonaaraat kulkevat kuoriutuneiden poikasten kanssa mielellään mustikkavarvikoissa. Sieltä poikaset löytävät ensimmäisinä viikkoina hyödyntämäänsä hyönteisravintoa. Suojaa etsitään tiheämmistä puskista. Kylmän, sateisen yön jälkeen emolinnut johdattavat untuvikot aamuaurinkoon pienen suon laidalle lämmittelemään. Metsäkanalintujen toivemetsässä on niin mustikkavarvikkoa, pieniä tiheikköjä kuin monimuotoista puustoa. Pyypariskunnalle maistuvat talvella harmaalepän urvut. Teeret syövät mielellään koivun urpuja ja metsot männyn neulasia. KUVA ANTERO AALTONEN / VASTAVALO.FI TEKSTI TERHI PAAVOLA ASIANTUNTIJA JUHA-MATTI VALONEN, UPM Kohtaaminen koppelon kanssa METSÄKUVA 2 METSÄN HENKI 3/18
33 www.facebook.com/ metsamaailma Riistatiheikkö suojaa metsäkanalintuja Metsään säästetty riistatiheikkö on kaikkea muuta kuin huonosti tehtyä työtä. Noin 1–2 aarin kokoiset tiheiköt antavat sekä suojaa että ruokaa monille metsän eläimille, mutta erityisesti metsäkana linnuille ne ovat elintärkeitä. Riistatiheikön jättäminen tukee järkevää ja tehokasta metsän hoitoa, kun se jätetään esimerkiksi hankalasti hoi dettavaan paikkaan kuten vaikkapa suon ja kankaan vaihettumisvyöhykkeelle, märkään painanteeseen tai kivilouhikkoon. Riistatiheikön tarkoitus on tuoda metsään monimuotoisuutta ja suojaa riistalle, joten mäntymetsän tiheiköissä voi kasvaa kuusta, koivua, katajaa sekä pajuja ja kuusimetsän tiheikkö voi olla pihlajaa, leppää, koivua, mäntyä ja eri pensaita.
4 METSÄN HENKI 3/18 3/2018 2 Metsäkuva 5 Pääkirjoitus 6 Ledare 7 Päätoimittajalta 8 Uutiset 12 Metsien monikäyttö 17 VIERASKYNÄ : Anniina Kostilainen 18 INFOGRAFIIKKA: Puun matka metsästä tehtaalle 20 UPM METSÄTALOUDEN KEHITTÄJÄNÄ: Sähköiset palvelut 22 Kalle Rimpilä toivoo, että suomalaiset näkisivät metsänsä välillä ulkomaalaisten silmin 27 KYSYMYS & VASTAUS: Ensimmäistä kertaa puukaupoilla 28 METSÄN TUOTTO: Puukauppatulot töihin 30 METSÄPALVELUT: UPM Metsän puukauppabonukset 33 LAKI & ASIANTUNTIJA: Metsätalouden menot vero säästöiksi 34 METSÄINEN HARRASTUS: Esikouluryhmä Metsänhaltiat retkeilee metsässä päivittäin SISÄLTÖ HALUATKO TILATA TAI PERUUTTAA LEHDEN? Tilausmuutoksen voit lähettää osoitteeseen metsaviestinta@ upm.com tai soittamalla UPM metsäpalvelukeskukseen puh. 0204 16 5100. 17 Riistaa, luonnon antimia ja virkistystä FSC ® -sertifiointi vahvistaa metsien monimuotoisuutta. Anniina Kostilainen, Suomen FSC:n pääsihteeri ”Varttunut talous metsä, erityisesti uudistuskypsä metsä, on monen mielestä hieno ja virkistyskäyttöön kin paras.” Liisa Tyrväinen, Luke 12
5 LA U RA VE SA PÄÄKIRJOITUS Kestävyys on kilpailuetu KULUNEEN VUODEN AIKANA jopa äärimmäiset sääolosuhteet ovat haastaneet puunhankkijat monella tapaa. Toisaalta kuivan kesän aikana on voitu korjata normaalisti talvella korjattavia leimikoita, kuten turvepohjaisia leimikoita. Se on erinomainen asia ja hyvä toimintatapa jatkossakin. Sen sijaan puutavaran kuljetusmahdollisuudet ovat rajoittaneet tehtaiden puuhuoltoa. Etenkin rautatiekuljetuksiin tarvitaan sujuvuutta ja kapasiteettia lisääviä toimenpiteitä, jotta tehtaiden puuhuolto voidaan järjestää kustannustehokkaasti kaikissa olosuhteissa. Samalla voidaan turvata tasapainoinen kysyntä puulle myös seutukunnilla, joilla ei ole paikallista puunjalostusta. Puukauppa on käynyt alkuvuonna hyvin. On erityisen hienoa, että metsäteollisuuden investointien ansiosta kasvavia puumääriä on onnistuttu hankkimaan Suomesta ja siten on voitu kohdistaa merkittävä arvonlisä niin yksityiseen kuin julkiseenkin talouteen. Tuore valtakunnan metsien 12. inventointi osoittaa, että Suomen metsät kasvavat nyt jopa 109,9 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, mikä on miltei kaksinkertaisesti hakkuumääriin verrattuna. Puusto pääomaan ei siis kajota, vaan voimme edelleen jatkaa metsätalouttamme kestävästi. Kestävä metsätalous on tärkeä kilpailuetu. Metsien sertifiointi on tehokas tapa osoittaa myös kaukana Suomesta oleville asiakkaille ja sidosryhmille, että puu on hankittu kestävällä tavalla, luontoarvot huomioon ottaen aivan tavallisesta talousmetsästä. Osoitus onnistumisesta on esimerkiksi lahopuun ja säästöpuiden määrän kasvu. Niiden avulla lisätään monipuolisia elinympäristöjä eri lajeille. UPM:n kokemuksen perusteella Suomessa hyvin toimivia järjestelmiä ovat sekä PEFC™että FSC®-metsäsertifiointijärjestelmät (FSC®-C109750) – molemmissa toteutuvat niin ekologinen, sosiaalinen kuin taloudellinenkin näkökulma – ja niihin kannattaa sitoutua! UPM jatkaa aktiivista toimintaansa puumarkkinoilla syksyllä. Hyvin sujunut alkuvuosi puukaupassa osoittaa, että UPM:n puukauppa yhdessä metsä palveluiden kanssa muodostaa toimivan kokonaisuuden ja kiinnostaa metsänomistajia. Lisäksi laajennamme edelleen palveluitamme ja helpotamme asiointia kanssamme – sähköiseen kaupantekoon voi ryhtyä oman aikataulun mukaan, kellonajasta riippumatta! TERO NIEMINEN Keski-Suomen aluejohtaja UPM Metsä ”Puusto pääomaan ei siis kajota, vaan voimme edelleen jatkaa metsä talouttamme kestävästi.”
UNDER DET GÅNGNA ÅRET har de extrema väderförhållandena utmanat virkesanskaffarna på många sätt. Tack vare den torra sommaren har man å andra sidan kunnat driva stämplingsposter som normalt drivs vintertid, exempelvis stämplingsposter på torvmark. Detta är mycket positivt och en bra strategi även i fortsättningen. Däremot har fabrikernas virkesförsörjning begränsats av möjligheterna till virkestransport. Det skulle framför allt behövas åtgärder som ökar smidigheten och kapaciteten av järnvägstransporterna för att fabrikernas virkesförsörjning ska kunna organiseras kostnadseffektivt under alla förhållanden. Samtidigt kan man säkerställa en balanserad efterfrågan på virke även i regioner som saknar lokal träförädling. Under början av året har virkeshandeln varit livlig. Det är särskilt fint att man tack vare skogsindustrins investeringar kunnat köpa in allt större mängder virke i Finland och därigenom rikta ett betydande mervärde till såväl den privata som den offentliga ekonomin. Den nya 12:e inventeringen av landets skogar visar att skogarna i Finland nu växer med hela 109,9 miljoner kubikmeter om året, vilket är nästan dubbelt så mycket som avverkningsvolymen. Man rör alltså inte virkeskapitalet, utan vi kan fortfarande fortsätta med vårt skogsbruk på ett hållbart sätt. Hållbart skogsbruk är en viktig konkurrensfördel. Skogscertifiering är ett effektivt sätt att visa även för våra kunder och intressentgrupper långt utanför Finland att virket har skaffats på ett hållbart sätt, med hänsyn till naturvärden, från en helt vanlig ekonomiskog. Ett bevis på att man har lyckats med detta är till exempel ökningen av mängden rutten ved och naturvårdsträd som hjälper att erbjuda fler mångsidiga livsmiljöer för olika arter. Enligt UPM:s erfarenhet fungerar både PEFC™och FSC®skogscertifieringssystemen (FSC®-C109750) väl i Finland – inom båda förverkligas såväl det ekologiska, det sociala som det ekonomiska perspektivet – så det lönar sig att förbinda sig till dem! UPM fortsätter med sin aktiva verksamhet på virkesmarknaden under hösten. Att början av året förlöpt så väl inom virkeshandeln visar att UPM:s virkeshandel tillsammans med skogstjänsterna bildar en fungerande helhet och intresserar skogsägarna. Vi fortsätter dessutom att utöka våra tjänster och gör det enklare att sköta ärenden med oss – du kan börja med elektronisk virkeshandel när det passar dig, när som helst på dygnet! TERO NIEMINEN Regiondirektör, Mellersta Finland UPM Skog Hållbarhet är en konkurrensfördel LEDARE Läs mer om vår skogsservice upmskog.fi ”Man rör alltså inte virkeskapitalet, utan vi kan fortfarande fortsätta med vårt skogsbruk på ett hållbart sätt.” LA U RA VE SA
7 ”Metsässä voi tehdä ihan mitä vain” OTSIKON LAINAUS tulee hämeenlinnalaisesta Hirsimetsän päiväkodista (s. 34–35). Sen luontoesiopetusryhmä Metsähaltiat viihtyy metsässä päivittäin. Niin se on, metsästä on moneksi ja monille: siellä korjataan puuta, kerätään marjoja ja sieniä, metsästetään, virkistytään ja viihdytään. Ihmisen saamien hyötyjen lisäksi metsissämme elää yli 20 000 lajia. Tärkeää on, että eri lajien tarpeet huomioidaan, kun metsässä toimitaan. Tässä lehdessä kerromme, miten monikäyttöä käytännössä toteutetaan. Esittelemme metsänomistaja Kalle Rimpilän, jolle on täysin selvää yhdistää metsissään monimuotoisuuden vaaliminen, puuntuotanto ja virkistyskäyttö (s. 22–25). Lisäksi pureudumme metsätalouden innovaatioihin ja siihen, miten metsä jatkaa tuottoaan puukaupan jälkeen. Näin kesälomien jälkeen puukauppa jälleen vilkastuu. Kysymys & vastaus -jutussa (s. 27) kerromme ensimmäisen puukaupan tekemisestä. Uusiutuvasta luonnonvarasta tehtyjen tuotteiden menestys jatkuu maailmalla. Me Suomessa osaamme hoitaa metsiämme. Todisteena siitä on korkea sertifioidun puun määrä. Seftifikaatti kertoo metsänomistajalle ja lopputuotteiden ostajalle, että metsien hoidossa ja käytössä niin ympäristö kuin ympäröivän yhteiskunnan tarpeetkin huomioidaan. Metsissämme on tilaa kaikille. Nautinnollisia lukuhetkiä, SAMI OKSA, Johtaja, sidosryhmäsuhteet VERKOSSA KOKONAISVALTAISTA PALVELUA Puukauppa Metsäomaisuuden hoito Henkilökohtainen metsäasiakasvastaava www.upmmetsä.fi • puukauppa ja metsänhoitopalvelut • chat • yhteystiedot • yhteydenottopyyntö • tietopankki Metsänhoito Kestävyys Palvelukeskus 0204 16 5100: arkisin 8–18, la 9–14 chat: arkisin 8.15–17.45, la 9.15–13.45 palvelukeskus@upm.com Julkaisija: UPM Metsä PL 85, 33101 Tampere. Puh. 0204 16 121. Päätoimittaja: Sami Oksa. Toimitusneuvosto: UPM: Kaisa Järvisalo, Panu Kärkkäinen, Inka Musta, Tomi Simola, Matti Turkama, Matti Varho, Zeeland Family: Sirpa Alhava, Miikka Leinonen, Lotta Vaija. Repro: Aste Helsinki Oy. Paino: Erweko Oy, Oulu. Paperi: UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m 2 . Painosmäärä: 55 000. 21. vuosikerta. ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu). Kannen kuva: Jaska Poikonen. Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy joulukuussa 2018. Metsän henki painetaan Suomessa valmistetulle UPM:n paperille. Osoitteenja tilausmuutokset: metsalehtitilaus@upm.com, www.upmmetsä.fi > ota yhteyttä tai puh. 0204 16 5100. Metsän omistaja-asiakkaat voivat olla yhteydessä myös omaan metsäasiakas vastaavaansa. METSÄN HENKI on UPM Metsän asiakasja sidosryhmälehti. UPM:n metsänomistaja-asiakkaille lehti postitetaan asiakasrekisterissä olevien tietojen perusteella. www.upmmetsä.fi www.uusimetsänomistaja.fi www.upm.fi www.upmbiofore.fi uutiskirje.upmmetsa.fi Mitä mieltä olet lehdestämme? Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä lehdestämme osoitteeseen metsaviestinta@upm.com www.facebook.com/ metsamaailma www.youtube.com/ upmmetsa www.issuu.com/ upmmetsa www.instagram.com/ upm_metsa @upm_metsa PÄÄTOIMITTA JALTA
8 METSÄN HENKI 3/18 UUTISET | lue lisää: W W W . U P M M E T S Ä . F I METSÄTEOLLISUUS RY:N jäsenyritykset, UPM mukaan lukien, ostivat tammi–kesä kuussa yksityismetsistä 21 miljoonaa kuutiota puuta, mikä oli 18 % enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana ja 59 % enemmän kuin vastaavan ajan kymmenen vuoden keskiarvo. Tukkien ostomäärä oli 9,6 miljoonaa kuutiota, mikä on 19 % enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Myös kuitu puun ostomäärä, 10,7 miljoonaa kuu tiota, oli 17 % enemmän viime vuoden vastaavana ajanjaksona. Avoin metsävaratieto on ollut osaltaan edistä mässä kotimaisen puun kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. www.metsateollisuus.fi 21 milj. m 3 puuta UPM JÄRJESTÄÄ SYKSYN aikana kuudesluokkalaisille metsäretkiä, joiden tavoitteena on tarjota myönteinen metsäkokemus monipuolisen metsäsuhteen rakentumiseksi. Metsäretkillä tutustutaan metsien talousja virkistyskäyttöön, luonnon monimuotoisuuden suojeluun ja puusta saataviin tuotteisiin. Oppilaat pääsevät myös istuttamaan omin käsin taimia tulevaisuuden metsäksi. Retket ovat osa UPM:n Biofore Share and Care -ohjelmaa ja järjestetään yhteistyössä Suomen Metsä yhdistyksen ja 4H-liiton kanssa Kouvolassa, Lappeenrannassa, Pietarsaaressa ja Raumalla. www.upm.fi Monipuolista metsäsuhdetta rakentamassa BIOFORE SHARE AND CARE LUONNONYSTÄVÄN RULLALAUTA! Lue lisää vai-ko.com 8 METSÄN HENKI 3/18 Uitto Boards on suomalainen lautamerkki. Lautojen materiaali on peräisin vastuullisesti hoidetuista pohjoismaisista havupuumetsistä. Toimitusjohtaja ja muotoilija Joel Raivion mukaan designiin on haettu vaikutteita muun muassa tukinuitosta ja vanhoista puusuksista. Uitto-laudat ovat joustavia, vedenkestäviä ja kaiken lisäksi täysin kierrätettäviä. Havukuidun sidosaineena käytetään polypropeenia. U ITT O BO A RD S Together for Sustainability UPM ON LIITTYNYT kemianteollisuuden Together for Sustainability hankkeeseen (TfS). Hankkeessa mukana olevat jäsen yritykset edistävät ja kehittävät kestävän kehityksen käytäntöjä hankintaketjuissaan. TfS on standardoinut tavan arvioida ja kehittää toimijoiden kestävän kehityksen mukaista toimintaa, ja arviointi kattaa mm. toiminnan ympäristövaikutukset, työterveyden ja turvallisuuden, työnteki jöiden oikeudet ja ihmisoikeudet yleisesti sekä yrityksen johtamisen ja hallinnoinnin. www.upm.fi
9 Parempaa kansan terveyttä metsä ympäristöjen avulla TAPIO, LÄÄKÄRISEURA DUODECIM, Helsingin yliopisto ja Luonnonvarakeskus (Luke) ovat aloittaneet kehitystyön, jonka tarkoituksena on lisätä metsäympäristöjen terveyshyötyjen saatavuutta ihmisten arjessa sekä sosiaalija terveyspalveluissa. Tutkimustiedon mukaan metsillä ja viherympäristöillä on myönteisiä vaikutuksia ihmisen henkiseen ja fyysiseen terveyteen sekä hyvinvointiin. www.tapio.fi Retkeilyalueiden puunkorjuuseen erityishuomiota METSÄHALLITUS ON PÄIVITTÄNYT metsänhoitoa ohjaavan ympäristöoppaansa. Päivitetyn oppaan mukaan Metsähallituksen talouskäytössä olevissa monikäyttömetsissä kuollutta puuta ei korjata enää lainkaan, eläviä säästöpuita jätetään aikaisempaa runsaammin eikä retkeilyalueilla tehdä suuria uudistusaloja. Tavoitteena on lisätä metsien monimuotoisuutta sekä suotuisia elinympäristöjä mm. riistalle kaikissa metsänkäsittelyn vaiheissa. www.metsa.fi METSÄTYÖMAAN EDISTYMISTÄ on mielenkiintoista seurata. Vieraile työmaalla kuitenkin aina turvallisesti. • Ilmoita ennakkoon tulostasi ja soita metsätyömaan kyltin kertomaan numeroon. • Käytä huomioliiviä tai -vaatetusta ja muista turvaetäisyydet. • Voit lähestyä työskentelevää metsuria tai konetta vasta, kun sinut on havaittu ja työskentely on keskeytetty. • Lue tarkat ohjeet: upmmetsa.fi/turvallisuusohjeet. Nopeasti apua hätätilanteessa, myös metsässä 112 Suomi -mobiilisovellus nopeuttaa avunsaantia hätä tilanteessa. Kun hätäilmoituksen tekee 112 Suomi -mobiili sovelluksen kautta, soittajan tarkka sijaintitieto välittyy hätäkeskukseen automaattisesti. Sovelluksesta on hyötyä erityisesti metsässä, missä ei ole antaa tarkkoja osoitteita. Sovelluksen voi ladata ilmaiseksi Windows-, Android-, iPhoneja Jolla-puhelimiin sovelluskaupoista. Lisätietoa sovelluksesta löytyy 112.fi-sivuilta. Muista punkkitarkastus Punkkitarkastus kannattaa tehdä vielä syksylläkin. Punkkeja esiintyy lähes koko Suomessa ja ne ovat aktiivisia usein jopa lokakuun loppuun asti. Punkit viihtyvät varjoisissa ja kosteissa paikoissa, joten niitä löytyy myös esimerkiksi mustikkamättäiltä ja samoista paikoista, missä on parhaat sieniaarteet. Metsässä liikkuessa kannattaa käyttää pitkähihaisia ja -lahkeisia vaatteita. Myös punkkeihin tehoava hyönteiskarkoite antaa lisäsuojaa. Jos punkki on tarttunut ihoon, se kannattaa poistaa pinseteillä tai punkkipihdeillä. Turvallisesti metsätyömaalla TURVALLISUUS JA SK A PO IK O N EN U PM
10 METSÄN HENKI 3/18 UUTISET | lue lisää: W W W . U P M M E T S Ä . F I Ohituskaista vähä hiiliseen liikenteeseen KEHITTYNEET BIOPOLTTOAINEET on nyt tunnustettu ohituskaistaksi vähähiiliseen liikenteeseen koko EU:n alueella. Euroo pan unionin päivitetyt uusiutuvan ener gian tavoitteet velvoittavat EUjäsenmaita nostamaan kehittyneiden biopolttoai neiden osuutta. EU:n päätökset lisäävät entisestään kiinnostusta kestäviin biopolt toaineisiin ja vahvistavat matalan ILUC:n (indirect land use change eli epäsuora maankäytön muutos) omaavien polttoai neiden, kuten UPM BioVernon, asemaa. BioVernodiesel soveltuu kaikille diesel moottoreille sellaisenaan, ja sen puhtaam pi palaminen aiheuttaa jopa 80% vähem män kasvihuonekaasupäästöjä verrattuna fossiiliseen dieseliin. www.upm.fi Metsävaratiedon ajantasaisuus paranee METSÄSEKTORIN TOIMIJAT ovat laatineet yhteisen suosituksen metsätöistä saata van toteutustiedon toimittamisesta metsä varatiedon ylläpitoa varten Suomen metsäkeskukselle vuodesta 2020 lähtien. Tavoitteena on saavuttaa ajantasainen ja kattava metsävaratieto, mikä tukisi hoito ja hakkuutoimien suunnittelua ja toteutusta hyödyttäen koko metsätalouden arvoket jua. Tietoja toimitetaan metsänhoito ja hakkuutöiden ajankohdasta, sijainnista ja työlajista. Siirrettävään tietoon ei kuiten kaan sisälly maanomistajaa, tilaa eikä työtä tehnyttä tahoa tai hen kilöä yksilöiviä tietoja, ja tietojen siirrolle tulee olla metsän omistajan hyväk syntä. www.mmm.fi LA ST EN LIIK E UPM TUKEE OLYMPIAKOMITEAN Lasten Liikettä, joka tarjoaa lapsille mahdollisuuden osallistua liikunnalliseen iltapäiväkerhoon tai iltapäivien harrastustoimintaan. Lasten Liike -kerhoissa liikutaan monipuolisesti ja yksi kerhojen suosituimmista lajeista onkin parkour. Parkourissa liikutaan hyödyntäen maaston esteitä. Yleensä parkouria tehdään kaupungeissa, mutta osana Lasten Liikkeen metsäretkikampanjaa lapsia ja aikuisia kannustetaan liikkumaan metsässä hyödyntäen parkourista tuttuja liikkeitä. Metsä liikuntapaikkana on monipuolinen, edullinen ja helposti saavutettavissa vuodenajasta riippumatta. Metsästä voidaankin puhua Suomen suurimpana parkour-puistona. www.upm.fi Metsä on Suomen suurin Parkourpuisto LASTEN LIIKE
11 PUUN KÄYTTÖÄ RAKENTAMISESSA pyritään edistämään Ympäristöministeriön hallinnoimalla Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelmalla, jolla kohdennetaan tukea tulevien vuosien aikana eri puurakentamisen teemoihin. Tukiohjelman ensimmäisenä hanketeemana on puurakentamisen digitalisaation edistäminen ja ratkaisuja hankkeen tulee tarjota kolmeen pääteemaan; Tietomallipohjainen (BIM) suunnittelu puurakentamisen tehostamiskeinona, Kestävää laatua ja tiedon rajapinnat sekä Vähähiilisen rakentamisen edistäminen digitalisaation ja tiedonlouhinnan keinoin. Tavoitteena on saavuttaa laaja vaikuttavuus puurakentamisen kasvun vauhdittamiseksi. www.ym.fi Puurakentamiseen vauhtia KASVUA JA KEHITYSTÄ PUUSTA 63, 3 Vuonna 2017 metsistä hakattiin metsä teollisuustuotteiden valmistukseen ja vientiin miljoonaa m 3 runkopuuta Riistakohteita Metsään.fi-palvelussa METSÄNOMISTAJAT JA METSÄALAN toimi jat pääsevät tarkastelemaan potentiaali sia riistakohteita Suomen metsäkeskuksen Metsään.fipalvelussa. Palvelun riistakoh teet on tuotettu Suomen riistakeskuksen ja Suomen metsäkeskuksen yhteishank keena, joka on osa METSOohjelmaa. Tuotettu aineisto kuvaa metsikön tai sen osan potentiaalia riistan elinympäristöksi. Tavoitteena on lisätä kiinnostusta riistamet sänhoidon menetelmiin ja siten parantaa talousmetsien laatua mm. metsäkanalintu jen elinympäristöinä. www.metsakeskus.fi Marjapaikat kartalla LUONNONVARAKESKUS (LUKE) on ottanut käyttöön karttapohjaisen marjahavain not.fipalvelun, johon kuka tahansa voi kirjata havaintoja mustikan, puolukan ja suomuuraimen eli lakan kukista, raa kileista ja kypsistä marjoista. Kirjatut havainnot näkyvät palvelussa 5x5 km:n alueen tarkkuudella korostamatta parhaita marjapaikkoja liikaa, joten salaisimpien marjapaikkojen paljastumista ei tarvitse pelätä. Palvelun periaatteena on, että luonnonmarjojen nykyiset poimijat voivat tuottaa toisilleen tietoa marjasatonäkymis tä, samalla kannustaen joukkoonsa uusia harrastajia. www.luke.fi SH U TT ER ST O C K www.luke.fi Suurin kestävä runkopuun hakkuumäärä on koko maassa on noin 85 miljoonaa m 3 vuodessa. U PM
METSÄ Ei ole erikseen tukkimetsiä, marjametsiä tai ulkoilumetsiä. Eikä hyönteismetsiä tai vettä puhdistavia ja hiiltä sitovia metsiä. Kestävästi hoidettu talousmetsä tarjoaa kaikki palvelut. Metsän kestävää monikäyttöä edistää kasvava vuoropuhelu eri elinkeinojen välillä. TEKSTI MARIANNA SALIN KUVAT SHUTTERSTOCK JA ADOBE STOCK 12 METSÄN HENKI 3/18 – iloa ja hyötyä kaikille
S eikkailua, mielenrauhaa, in nostusta, yhdessäoloa, päte vyyttä ja turvaa. Metsä herät tää suomalaisissa monenlaisia tunteita, joita ei voi päätellä suoraan henkilön iästä tai asuinpai kasta, eikä edes siitä omistaako tämä metsää vai ei. Tähän tulokseen tuli Kantar TNS, joka selvitti yli 1 200 suomalaisen suhdetta metsään Suomen Metsä yhdistyksen ja Suomen Metsä museo Luston tilauksesta. Valtaosa tutkimukseen osallistu neista piti metsää itselleen tärkeä nä. Yli puolet myös kertoi käyvän sä metsässä vähintään muutaman kerran kuussa. Eniten he nauttivat kävelystä, kuntoilusta sekä marjo jen ja sienten keräämisestä. Mutta millaisessa metsässä? Tätä kannattaa kysyä Luonnonvarakeskuksen eli Luken tutkimusprofessorilta, Liisa Tyrväiseltä, joka on tutkinut suomalaisten metsien virkistyskäyttöä jo parinkymmenen vuoden ajan. ”Varttunut talousmetsä, erityisesti uudistus kypsä metsä, on monen mielestä hieno ja virkis tyskäyttöönkin paras. Sellaisessa on helppo liik kua ja näkyvyys on hyvä. Ja mustikkakin hyötyy hoidosta”, Tyrväinen sanoo. Sykähdyttävä maisema – pystyyn vai pinoon? Varttunut talousmetsä ei hou kuttele vain ulkoilijoita vaan myös päätehakkuuta harkitse vaa metsänomistajaa. Naapurei ta harmittaa ja matkailuyrittäjiä huolestuttaa, kun ulkoilurei tin taukopaikalle näkyvä jylhä kuusikko uhkaa kadota. Tyrväi sen tutkimusryhmä on perehty nyt tällaisiin tilanteisiin Rukan alueella, Kuusamossa, jossa valtion metsät eivät yksin riitä kasvavan, kauniita maisemia hyödyntävän luontomatkailun kohteiksi. ”Kehitteillä on toimintamalleja yksityismet sien monikäyttöön. Niiden avulla voidaan korva ta metsänomistajalle taloudellisesti esimerkiksi se, että hän siirtää vapaaehtoisesti hakkuuta ”Varttunut talousmetsä, erityisesti uudistuskypsä metsä, on monen mielestä hieno ja virkistyskäyttöönkin paras.” LIISA TYRVÄINEN 13
14 METSÄN HENKI 3/18 PAKURIKÄÄPÄ KUUSENKERKKIÄ JA KOIVUNLEHTIÄ kymmenellä vuodella eteenpäin. Yksi mahdollisuus tähän on, että matkailuyrittäjät maksavat tai keräävät matkailijoilta ympäristönhoitomaksun. Moni metsänomistaja on kiinnostunut lähtemään mukaan, jos rahoitus järjestyy.” Tyrväisen mukaan pienelläkin maisemanhoidon kohteella voi olla suuri merkitys erityisesti kesällä, jolloin lumi ei pehmennä maisemaa. ”Matkailukohteiden ympärivuotinen toiminta toisi lisää työtä ja toimeentuloa alueelle”, Tyrväinen toteaa. Hän huomauttaa, että panostus maisemanhoitoon vaikuttaa tyytyväisten matkailijoiden kautta myös suomalaisen metsätalouden maineeseen puun ja paperin maailmanmarkkinoilla. Metsä tarjoaa elintärkeitä palveluja Matkailuyrittäjän ja metsänomistajan väliset sopimukset vaikuttavat suorastaan helpoilta, kun niitä vertaa kysymyksiin, joita Suomen ympäristökeskus SYKEn tutkija Minna Pekkonen heittää. ”Mitä tarkoittaisi ja mitä maksaisi, jos meidän pitäisi suodattaa pohjavesi itse tai pölyttää vaikkapa kaikki METSÄNOMISTAJA voi kerätä ja myydä metsästään myös sellaisia luonnontuotteita, jotka eivät kuulu jokamiehenoikeuksien piiriin. ItäSuomen yliopiston mukaan monista tuotteista on suuri kysyntä ja jopa pula maailmanmarkkinoilla. Tällaisia ovat esimerkiksi pakuri, mahla, kuusenkerkkä, koivunlehti, mustikanlehti ja mustikanverso. KOIVUNLEHTI JA -MAHLA omenapuut käsin luonnon pölyttäjien puuttuessa”, Pekkonen sanoo. Hän viittaa metsän tarjoa miin säätelyja ylläpitopalveluihin, joihin kuuluvat myös muun muassa hiilen sitominen ja ravinteiden kierto. Puu, sienet, marjat ja riista luetaan metsän tuotantopalveluihin, kun taas maisemat ja ulkoilumaastot ovat kulttuuripalveluja. Yhdessä palvelut muodostavat ekosysteemipalvelujen kokonaisuuden, joilla tarkoitetaan kaikkia ihmisten luonnosta saamia hyötyjä. Luonto ei niistä laskuta, mutta yhä useampi tutkija laskee niiden arvoa. ”Tavoite on tehdä näkyväksi, mitä kaikkea ekosysteemi tarjoaa ja miten palvelujen käyttö vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen ja miten palvelut vaikuttavat toisiinsa”, Pekkonen sanoo. Hän odottaa, että avoin vertailu tarjoaisi esimerkiksi metsänomistajille vaihtoehtoisia tapoja saada tuloja metsästä ja vaalia samalla metsien monimuotoisuutta. ”Eihän kaikkia metsiä voi museoida, jos tarkoituksena on tuottaa puuta, mutta joskus silläkin voi olla suuri merkitys, että jättää jonkun pajukon tai lahopuun paikoilleen. On myös hyvä, jos ihmiset uskaltavat lähteä kokeilemaan jatkuvaa kasvatusta. Ekologi
15 sen kompensaation yleistyessä oma metsä voi sopia myös hyvityskohteeksi.” Paahdekasvit kukoistavat hotellissaan Ekologiseksi kompensaatioksi kutsutaan sitä, että luonnolle aiheutettu haitta hyvitetään parantamalla luonnon tilaa toisaalla. ”Jos esimerkiksi joku laajentaa turvetuotanto aluettaan, hän voisi maksaa toiselle siitä, että tämä ennallistaa puuntuotannossa käyttämänsä suon luonnontilaiseksi”, Pekkonen sanoo. Hän pitää tär keänä, että kohteet ovat samanarvoisia eikä menetel mällä kuitata harvinaisen luontokohteen tuhoamis ta. Lakia ekologisesta kompensaatiosta ei Suomessa toistaiseksi ole, mutta Pekkonen kannustaa yrityksiä ja kuntia tutustumaan kompensaatioihin ja lähte mään mukaan kokeiluhankkeisiin vapaaehtoisesti. Haittojen hyvittäminen on kuitenkin äärimmäinen keino, jota Pekkonen suosittelee vain, jos haittoja ei pystytä välttämään ja lieventämään muilla keinoin. Lieventämiskeinoja Pekkonen kollegoineen testaa Raaseporissa ekosysteemihotellilla, johon vanhan tienpientareen paahdekasveja on viety turvaan tien levennysurakan alta. Hän kertoo, että hietaneilikat ja kangasajuruohot kukoistavat nyt käytöstä poistetulla soranottoalueella ja ovat houkutelleet mukaansa myös niistä riippuvaisia hyönteisiä. ”Jos rakennetaan uutta tietä, ensisi jainen kysymys on kuitenkin, onko pakko rakentaa juuri siihen, jossa kasvaa uhan alaisia kasveja. On kuitenkin hienoa, että kokeilu on herättänyt kiinnostusta ja innostusta.” Metsä rentouttaa ja liikuttaa Rakennetun ympäristön ja luonnon rajaalueet kiinnostavat myös Liisa Tyrväistä. Hän muistuttaa lähimetsien merkityksestä ihmisten terveydelle. ”Tavoite on tehdä näkyväksi, mitä kaikkea ekosysteemi tarjoaa ja miten palvelujen käyttö vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen.” MINNA PEKKONEN KUUSENKERKKÄ MUSTIKANVERSOT JA -LEHDET
Kukapa metsänkävijä ei tietäisi, että metsässä mieli ja keho virkistyvät, ja todistusaineistoa tarjoavat myös tutkijat. Mittaukset osoittavat, että lyhytkin oleskelu metsässä laskee verenpainetta, sykettä sekä stressihormonin määrää enemmän kuin kaupungis sa huilailu. ”Jonkin verran näyttöä on myös siitä, että kontakti maaperän mikrobeihin parantaa ihmisen immuuni vastetta”, Tyrväinen sanoo. Metsät ja puistot kan nustavat suomalaisia myös kuntoilemaan erityisesti esikaupunkialueilla ja lunastamaan sitäkin kautta metsän terveysvaikutuksia. ”Luonto on suomalaisille matalan kynnyksen liikuntaympäristö, kun taas sisäliikunta voi merkitä monel le turhan vaativaa suorittamista tai kilpailua. Liikuntapaikkoja suun niteltaessa olisikin tärkeää katsoa kokonaisuutta ja varmistaa maan käyttösuunnittelussa, että mahdolli simman monilla on luonto lähellä.” On toki myös suomalaisia, joille metsään lähtö ei ole helppoa. Tyrväi nen on törmännyt tutkimuksissaan muun muassa nuoriin kaupunkilaisiin, jotka haluaisivat metsäret kelle pienten lasten kanssa, mutta eivät oikein tiedä, mitä metsässä voisi tehdä. Yhä useammassa koh teessa onkin saatavilla vinkkejä ja ohjausta. On myös reittejä, joilla opastetaan rentoutumista. Tyrväisen mukaan japanilaisten tuotteistama, mieltä rauhoit tava ja aisteja herättelevä metsäkylpy sertifioidussa terveysmetsässä on leviämässä Eurooppaankin. ”Suomalaiselle ohjattu polulla kävely voi tuntua keinotekoiselta, mutta monelle ulkomaiselle matkai lijalle se voi olla elämys.” Tieto vaikuttaa elämyksiin Millainen metsä sitten sopii terveysmetsäksi? Tyr väisen ryhmällä on juuri loppusuoralla tutkimus, jossa verrataan metsätyypin vaikutusta elpymiseen. Testihenkilöt kävivät työpäivänsä päätteeksi Hel singin keskuspuistossa sekä maaseudulla nuoressa kasvatusmetsässä, uudistuskypsässä talousmetsässä ja lähes luonnontilaisessa kuusikossa. Vanhimmat metsät nousivat suosi keiksi. ”Yksilöllisiä eroja tuli esille. Erityi sesti luonnon tilainen metsä koettiin eri tavoin”, Tyrväinen kertoo. Hänen mukaansa luonnontilaista metsää arvostavat esimerkiksi ne, joilla on tietoa luonnon monimuotoisuudesta tai jotka ovat kiinnostuneita lajistosta. Kokenut marjastaja puolestaan saat taa hakea reittiä mättäältä mättäälle eikä välttämättä ilahdu luonnontilaisesta ryteiköstä. ”Koehenkilön tiedot ja kokemukset vaikuttavat metsän elämyksellisyyteen, mutta emme vielä tiedä, miten ne vaikuttavat terveyteen. Koulutus vaikuttaa, joten varmuuden vuoksi emme ota koehenkilöiksi metsänhoitajia tai ekologeja”, Tyrväinen naurahtaa, metsänhoitaja itsekin. 16 METSÄN HENKI 3/18 ”Luonto on suomalaisille matalan kynnyksen liikuntaympäristö.” LIISA TYRVÄINEN
Vieraskynä ANNIINA KOSTILAINEN Pääsihteeri FSC Suomi Riistaa, luonnonantimia ja virkistystä S yksyisellä metsäkävelyllä pysähdytään maistamaan puolukoita, ihastellaan syksyn värejä ja täytetään kori sienillä. Toiset pysähtyvät kuuntelemaan puiden huminaa, ja joku innokas taipuu metsäjoogaan. Metsät ovat tärkeä virkistyksen, terveyden ja elämysten lähde. FSC®-sertifiointi (FSC®-C109750) vahvistaa metsien monipuolisen hyödyntämisen mahdollisuuksia. FSC-serti fioinnin yhtenä tavoitteena on vahvistaa talousmetsien monimuotoisuutta. Vaikka monimuotoisuutta usein tarkastellaan vain ekologisesta näkökulmasta, hyödyttää monimuotoisuus tosiasiassa kaikkea metsien käyttöä. Esimerkiksi vesistöjen ympärille jätettävillä suojakaistoilla on metsäluonnon monimuotoisuutta vahvistava vaikutus, mutta ne ovat myös vesistöjen kunnon kannalta tärkeitä. Suojakaistojen avulla vaikutetaan myös kalojen elinmahdollisuuksiin. Suojavyöhykkeiden myötä vesistöihin saadaan esimerkiksi lehtikariketta, joka on tärkeää monille pien eliöille ja kaloille. ”Tulevaisuudessa metsänomistajalla voi sertifioidun puuraaka-aineen tuotannon ohella olla mahdollisuus myös muiden metsänsä tuotteiden sertifiointiin.” Metsien virkistyskäyttö kiinnostaa suurta osaa suomalaisista. FSC:n jäsenistöön kuuluvat esimerkiksi Suomen Latu ja Suomen Partiolaiset, joille virkistyskäyttö on oleellinen osa toimintaa. FSC-sertifioinnissa virkistyskäytön mahdollistamista tuetaan esimerkiksi tiedon avoimuudella. Avoimuus auttaa metsien lähellä asuvia ihmisiä, luontomatkailua harjoittavia yrityksiä, metsästäjiä ja luontoharrastajia ymmärtämään FSCsertifioidun metsän hoidon eri puolia. Metsästyksen harrastajat hyötyvät FSC-sertifioinnista. FSC-sertifioiduissa metsissä metsänhoidolliset toimenpiteet voidaan suunnitella myös riistan kannalta parhaalla tavalla. Tämä tarkoittaa esimerkiksi säästöpuiden jättämistä taimikkoon. Säästöpuut tarjoavat suojaa sitä tarvitseville eläimille, ja erilaisista lehtipuista hyötyvät myös monet linnut. Puuntuotanto on metsänomistajalle tärkeä tulonlähde, mutta kaupallinen kiinnostus myös muita metsän tuotteita kohtaan on kasvavaa. Suomessakin luonnontuotealan valtaviin mahdollisuuksiin on vasta herätty. Kääpien ja sienten viljelyyn liittyvät tutkimustulokset viittaavat siihen, että varsin pian meillä on käytettävissä keinoja ja osaamista, joilla voidaan tuottaa lähes varmoja sienisatoja harvennusja päätehakkuilla. Jo nyt pakurikääpä on haluttu tuote Japanissa, ja suomalaisissa metsissä sitä voitaisiin tuottaa hienossa ympäristössä. Tulevaisuudessa metsänomistajalla voi sertifioidun puuraaka-aineen tuotannon ohella olla mahdollisuus myös muiden metsänsä tuotteiden sertifiointiin. FSCsertifioitu mahlavalmiste, FSC-logolla varustettu mustikkajaloste ja FSC-pakuri saattavat kuulostaa hassulta suomalaisen metsänomistajan korvissa, mutta useilla merkittävillä vientimarkkinoilla FSC-merkki on tärkein vastuullisuuden tae ja lisää myös luonnontuotteiden kysyntää. JA SK A PO IK O N EN 17
Leimikon suunnittelu ja hakkuut LEIMIKON HAKKUUN TOTEUTUS Puutavaran toimitus tehtaalle PUUKAUPAN MITTAUSASIAKIRJAT Puutavaran mittaustiedot siirtyvät sähköisesti hakkuukoneelta, kuormainvaa'alta tai tehtaalta UPM:n tietojärjestelmään ja siitä edelleen mittaustodistukselle. PUUERIEN KOHDISTAMINEN KULJETUSYRITTÄJILLE Puuerien kuljetus tapahtuu kuljetuskelpoisuuden ja tehtaiden kuljetusaikataulun mukaan. Varastopaikat sijoitetaan turvallisille paikoille kantavampien teiden varteen. Puuerien suuntaus ja kuljetusmenetelmän valinta tehdään kokonaisuus optimoiden. KORJUUN RESURSOINTI KORJUUYRITTÄJÄLLE Leimikon ajoitus hakkuuohjelmaan korjuukelpoisuuden ja tehtaan puutilauksen perusteella Yhdessä kumppaniyrittäjien kanssa UPM Metsä toimittaa yhtiön tehtaille Hakkuut toteutetaan hakkuusopimuksen mukaisesti kahden vuoden kuluessa puukaupasta. UPM:n kanssa tehdyt metsänhakkuusopimukset toteuttaa avainyrittäjäverkosto. Verkoston yrittäjillä on ajanmukainen kalusto ja hyvä metsäinen osaaminen. Mikäli kyseessä on serti?oitu metsä, noudatetaan hakkuussa serti?oinnin kriteerejä mm. säästöpuuryhmien ja suojavyöhykkeiden osalta. Puunkorjuun laatuvaatimukset ovat erittäin tiukkoja. Metsäkoneen kuljettaja tarkkailee jatkuvasti omaa työtään, jotta korjuujälki on moitteetonta ja metsien kestävä käyttö turvataan. Korjuujälkeä ja -laatua valvoo myös työn tilaaja. Hyvä kuljetusten suunnittelu sekä oikean kuljetusmuodon valinta säästävät sekä kustannuksia että ympäristöä. PUIDEN VASTAANOTTO TEHTAILLA Tehtaalle saapuva puumäärä mitataan. Kaikilla tehtailla on tavoitteena saada puu mahdollisimman tuoreena suoraan prosessiin. Tehdasvarastoja käytetään kuljetusmäärien vaihteluiden tasaamiseen. Osassa tehtaita suoraan prosessiin Osassa tehtaita tehdasvarastoon Valtaosa puutavarasta kuljetetaan maanteitse suoraan tehtaalle. Autokuljetuksissa pyritään tehokkuuteen monipistekuljetuksilla, joissa tyhjällä autolla ajo minimoidaan. METSÄSUUNNITELMAN POHJALTA TEHTY HAKKUIDEN JA METSÄNHOITOTÖIDEN VUOSISUUNNITELMA Metsän kunnostusojitusja metsätietarpeet huomioiden PUUKAUPAN TEKO Järkevä hakkuukokonaisuus – keskitetään hakkuut tietyille alueille, ei joka vuosi koko metsätilan alueelle ripoteltuina Tarvittaessa hakkuun ennakkoraivaus LEIMIKON MAASTOSUUNNITTELU JA KORJUUVALMIUS Korjuutekninen suunnittelu Luontokohteiden käsittely Leimikon työturvallisuuden suunnittelu 19 milj.m 3 kuituja tukkipuuta vuodessa . Puun matka Puunkorjuuseen kuuluu puiden kaato, karsinta, laadutus, katkonta, mittaaminen ja metsäkuljetus tien varteen. Puutavara kuljetetaan tehtaalle useimmiten maanteitse. METSÄSTÄ TEHTAALLE INFOGRAFIIKKA TERO HARSUNEN / ZEELAND FAMILY TEKSTIT UPM 18 METSÄN HENKI 3/18
Leimikon suunnittelu ja hakkuut LEIMIKON HAKKUUN TOTEUTUS Puutavaran toimitus tehtaalle PUUKAUPAN MITTAUSASIAKIRJAT Puutavaran mittaustiedot siirtyvät sähköisesti hakkuukoneelta, kuormainvaa'alta tai tehtaalta UPM:n tietojärjestelmään ja siitä edelleen mittaustodistukselle. PUUERIEN KOHDISTAMINEN KULJETUSYRITTÄJILLE Puuerien kuljetus tapahtuu kuljetuskelpoisuuden ja tehtaiden kuljetusaikataulun mukaan. Varastopaikat sijoitetaan turvallisille paikoille kantavampien teiden varteen. Puuerien suuntaus ja kuljetusmenetelmän valinta tehdään kokonaisuus optimoiden. KORJUUN RESURSOINTI KORJUUYRITTÄJÄLLE Leimikon ajoitus hakkuuohjelmaan korjuukelpoisuuden ja tehtaan puutilauksen perusteella Yhdessä kumppaniyrittäjien kanssa UPM Metsä toimittaa yhtiön tehtaille Hakkuut toteutetaan hakkuusopimuksen mukaisesti kahden vuoden kuluessa puukaupasta. UPM:n kanssa tehdyt metsänhakkuusopimukset toteuttaa avainyrittäjäverkosto. Verkoston yrittäjillä on ajanmukainen kalusto ja hyvä metsäinen osaaminen. Mikäli kyseessä on serti?oitu metsä, noudatetaan hakkuussa serti?oinnin kriteerejä mm. säästöpuuryhmien ja suojavyöhykkeiden osalta. Puunkorjuun laatuvaatimukset ovat erittäin tiukkoja. Metsäkoneen kuljettaja tarkkailee jatkuvasti omaa työtään, jotta korjuujälki on moitteetonta ja metsien kestävä käyttö turvataan. Korjuujälkeä ja -laatua valvoo myös työn tilaaja. Hyvä kuljetusten suunnittelu sekä oikean kuljetusmuodon valinta säästävät sekä kustannuksia että ympäristöä. PUIDEN VASTAANOTTO TEHTAILLA Tehtaalle saapuva puumäärä mitataan. Kaikilla tehtailla on tavoitteena saada puu mahdollisimman tuoreena suoraan prosessiin. Tehdasvarastoja käytetään kuljetusmäärien vaihteluiden tasaamiseen. Osassa tehtaita suoraan prosessiin Osassa tehtaita tehdasvarastoon Valtaosa puutavarasta kuljetetaan maanteitse suoraan tehtaalle. Autokuljetuksissa pyritään tehokkuuteen monipistekuljetuksilla, joissa tyhjällä autolla ajo minimoidaan. METSÄSUUNNITELMAN POHJALTA TEHTY HAKKUIDEN JA METSÄNHOITOTÖIDEN VUOSISUUNNITELMA Metsän kunnostusojitusja metsätietarpeet huomioiden PUUKAUPAN TEKO Järkevä hakkuukokonaisuus – keskitetään hakkuut tietyille alueille, ei joka vuosi koko metsätilan alueelle ripoteltuina Tarvittaessa hakkuun ennakkoraivaus LEIMIKON MAASTOSUUNNITTELU JA KORJUUVALMIUS Korjuutekninen suunnittelu Luontokohteiden käsittely Leimikon työturvallisuuden suunnittelu 19 milj.m 3 kuituja tukkipuuta vuodessa . Korjuun ajoitus Korjuun ajoitukseen vaikuttavat muun muassa tehtaiden puuntarve ja se, onko kyseessä kesä-, talvivai kelirikkoleimikko. Saat lisätietoa puunkorjuun suunnittelusta metsäasiakasvastaavaltamme. 19
UPM METSÄTALOUDEN KEHITTÄJÄNÄ | Sähköiset palvelut SÄHKÖISIÄ PALVELUJA Uudet kanavat ja työkalut helpottavat ja nopeuttavat metsäasiointia. UPM on kehittänyt useita digipalveluita, jotka syntyvät aina metsänomistajien tarpeista. TEKSTI PÄIVI MÄKI KUVAT UPM JO VUONNA 2003 käyttöön otettu UPM:n MetsäSoppi oli ensimmäisiä sähköisiä metsäsuunnitelmapalveluja. Vuosien varrella sitä on viritelty muun muassa karttatoimintojen, hakkuulaskelmien sekä FSC®-sertifioinnin (FSC®-C109750) vaatimusten osalta. ”MetsäSoppi on kestänyt hyvin aikaa. Se on koko olemassaolonsa ajan saanut hyvää palautetta metsänomistajilta. Keskeiset ominaisuudet ovat hyvät ja palvelu on selkeä ja yksinkertainen käyttää”, kertoo UPM:n puumarkkinapäällikkö Panu Kärkkäinen. ”Lähiaikoina sähköinen metsäsuunnitelma ottaa taas pitkän askeleen eteenpäin. Ytimessä säilyy metsäsuunnitelma, jonka rinnalle lisätään metsäomaisuuden hoitoon ja ennustelaskentaan liittyviä toimetsänomistajan avuksi PANU KÄRKKÄINEN ”Metsänomistajalla on nyt mahdollisuus tehdä puukaupat verkossa.” 20 METSÄN HENKI 3/18