• w w w .m et sä m a a ilm a .? UPM METSÄN LEHTI METSÄNOMISTAJILLE 3/2016 OPERAATIOSUUNNITTELIJA ON PROJEKTIVELHO UPM METSÄNI ON KAIKILLE METSÄN OMISTAJILLE 28 34 FSC ® -RYHMÄSERTIFIOINNISSA KOROSTUU HELPPOUS 30 Ruissalon perheessä metsäomaisuutta hallinnoidaan pääosin sähköisillä työkaluilla. MUUTTAAKO DIGITALISAATIO METSÄALAN? 22
• KARUILLA SOILLA KULKIESSA saattaa äkkiseltään näyttää siltä, että suon pinnalla ei rahkasammaleiden lisäksi muuta kasva. Tarkkaavaisempi suolla liikkuja voi kuitenkin huomata ympäri vuoden sammalten pinnalla suikertavat karpalon varret marjoineen tai kesäisin muutaman sentin korkeudelle kohoavat vaalean punaiset karpalon kukinnot. Karpalon punaiset marjat kypsyvät vasta ensimmäisten yöpakkasten aikaan syys–lokakuussa. Kylmät ja lumiset talvet eivät suinkaan pilaa karpalosatoa, vaan talven aikana marjat makeutuvat. Monen mielestä karpalot ovatkin parhaimmillaan lumen alta poimittuina. Mikäli karpaloihin mieltyneet linnut ja myyrät eivät ole ehtineet ensin apajille, marjat säilyvät syötävinä aina kevääseen asti. Karpalolla on tutkitusti positiivisia terveysvaikutuksia, ja se onkin todellista superfoodia. KUVA: RISTO PURANEN / VASTAVALO.FI | TEKSTI: TUOMAS KARA KARPALO, KARUJEN SOIDEN HERKKU METSÄKUVA 2 METSÄN HENKI 3/16
• METSÄN HENKI 3/16 3 METSÄN HENKI 3/16 3 Karpalo(t) Vaccinium oxycoccos Vaccinium microcarpum Suomessa esiintyy kaksi karpalolajia, Isokarpalo (Vaccinium oxycoccos) ja Pikkukarpalo (Vaccinium microcarpum). Molemmat lajit esiintyvät lähes koko maassa. Pikkukarpalo on harvinaisempi Etelä-Suomessa ja Isokarpalo puuttuu kokonaan aivan pohjoisimmasta Lapista. Isokarpalo viihtyy usein hieman kosteammilla kasvupaikoilla kuin pikkukarpalo. Pikkukarpalo on vain noin puolet isokarpalon koosta, mutta marjastusreissulla lajien sekoittuminen ei haittaa, sillä ne ovat maultaan lähes identtiset. facebook.com/metsamaailma
• 4 METSÄN HENKI 3/16 3/2016 2 METSÄKUVA 5 PÄÄKIRJOITUS 6 LEDARE 7 PÄÄTOIMITTAJALTA 8 UUTISET 13 TULEVAISUUS: GROWDEX 19 VIERASKYNÄ: PETTERI JÄRVINEN 22 METSÄNOMISTAJA: ANTTI RUISSALO 27 KYSYMYS & VASTAUS: VIERAILU HAKKUUTYÖMAALLA 30 METSÄPALVELUT: FSC ® -RYHMÄSERTIFIOINTI 33 LAKI & ASIANTUNTIJA: KUOLINPESÄN METSÄNOMISTUS PALSTAT KERRO, MITÄ MIELTÄ OLET LEHDESTÄMME Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä lehdestämme osoitteeseen metsaviestinta@upm.com Löydät Metsän henki -lehteen liittyviä aineistoja myös näistä kanavista: W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I 20 METSÄALALLE ON MONTA ERI REITTIÄ Metsäsektori työllistää Suomessa 66 000 henkilöä. 28 UPM METSÄNI Mobiilisovelluksella saat suuntaa-antavan arvion metsästäsi muutamassa sekunnissa. 34 OPERAATIOSUUNNITTELIJA Projektinhallinnan velhon hyppysissä on koko logistiikkaketju metsästä tehtaalle. ARTIKKELIT DIGIHARPPAUS TUO METSÄNOMISTAJALLE PAREMPAA PALVELUA Digitalisaatio on metsäalan kilpailutekijä. 14
• PÄÄKIRJOITUS Metsässä kasvaa tulevaisuus UPM METSÄLLÄ MEITÄ on noin 650 hengen joukko noin 120 toimipisteessä huolehtimassa, että metsänomistaja-asiakkaidemme metsät pysyvät elinvoimaisina ja että tehtaamme saavat tarvitsemansa määrän raaka-ainetta jalostettavaksi joka päivä. Yksin emme tähän kuitenkaan pysty. 300 yrittäjämme noin 2 000 hengen ammattitaitoinen henkilöstö vastaa osaltaan siitä, että puut korjataan metsästä, kuljetetaan sieltä tehtaille ja metsät hoidetaan asiakkaidemme toiveiden mukaisesti. METSÄINEN OSAAMINEN KOROSTUU ja on perusvaatimus monissa tehtävissä. Tehtäviemme kirjo on kuitenkin laaja, ja esimerkiksi tietojärjestelmien kehittäminen, taloushallinnon tehtävistä suoriutuminen ja monet muut tehtävät edellyttävät jotain aivan muuta kuin syvällistä metsäistä osaamista. Niissäkin tehtävissä ripaus metsän dynamiikan tuntemusta on hyväksi ja tekee työstä mielekästä, mutta sen oppii perehdytyksessä ja työtä tehdessä muilta kyselemällä. Vastaavasti metsäammattilaistenkin töissä korostuvat metsäosaamisen rinnalla monet muut taidot. TYÖN VAATIMUKSIA VASTAAVA tutkinto on meille osoitus, että tehtävän vaatimusten mukainen perusosaaminen on kunnossa. Tutkinto ja siitä saatu arvosana eivät kuitenkaan ole ainoat valintaperusteet uusia henkilöitä palkattaessa. UPM:n arvot – luota ja ole luotettava, tuloksia yhdessä ja uudistu rohkeasti – kuvaavat tapaamme tehdä töitä. Arvostammekin kaikissa tehtävissä positiivista ja asiakaslähtöistä asennetta, verkostoitumistaitoja, oma-aloitteisuutta työnteossa sekä kykyä viedä asiat päätökseen. Samoja ominaisuuksia odotamme myös yrittäjiltämme ja heidän henkilöstöltään. ERILAISET SÄHKÖISET SOVELLUKSET ovat nykypäivää ja myös tulevaisuutta. Niin metsässä yksin työskentelevä metsuri, koneen ja puutavara-auton kuljettaja kuin toimistossa erilaisia operaatioita suunnitteleva henkilökin käyttävät työkseen monenlaisia järjestelmiä ja mobiililaitteita. Niiden monipuolinen käyttö edellyttää jatkuvaa halua ja taitoa omaksua ja hyödyntää uutta teknologiaa. Teknologia helpottaa työn tekoa ja sen käyttöön kannattaa panostaa. ITSE OLEN OPISKELLUT diplomi-insinööriksi Otaniemessä. Pääaineeni oli puunjalostustekniikka. Sivuaineena opiskelin työpsykologiaan ja henkilöstöhallintoon liittyviä aineita. Työt UPM:llä aloitin 1998 Pietarsaaressa Alholman sahalla tuotantoprossiin liittyvissä tehtävissä, minkä ohella paneuduin laatu-, turvallisuusja ympäristöasioiden kehittämiseen. 2001 siirryin henkilöstöhallinnon tehtäviin ja perehdyin sahaja vaneritehtaiden henkilöstöasioihin. 2010 siirryin UPM Metsän henkilöstöpäälliköksi. Nykyinen kolmen hengen tiimimme vastaa UPM Metsän henkilöstöhallinnon linjauksista ja kehitysohjelmista. UPM:LLÄ ON MAHDOLLISUUS tehdä monipuolisia tehtäviä ja siirtyä tehtävästä toiseen. Se onnistuu, kun on omaa kiinnostusta kehittyä ja kehittää itseään. METSÄALA ON TULEVAISUUDEN ala, joka muuttuu ja kehittyy koko ajan. Uudet investoinnit lisäävät vastuullisesti hoidetuista metsistä hankittavan puun käyttöä Suomessa, ja teknologia kehittyy. Se tarkoittaa, että tarvitsemme alalle jatkossakin erilaisia osaavia ja haasteita pelkäämättömiä ihmisiä kehittämään toimintaa koko ketjuun metsästä tehtaalle. ”TARVITSEMME ALALLE ERILAISIA OSAAVIA JA HAASTEITA PELKÄÄMÄTTÖMIÄ IHMISIÄ.” KATRI LÄNSILUOTO HR-päällikkö UPM Metsä O LLI U RP EL A
• PÅ UPM SKOGS ca 120 kontor jobbar vi, ett nästan 650 personer stort gäng, för att våra skogskunders skogar ska hållas livskraftiga och våra fabriker få den mängd råvara de behöver för förädling varje dag. DETTA KLARAR VI inte av ensamma, utan våra 300 företagare med yrkeskunnig personal, som omfattar 2000 personer, ansvarar för sin del för virkesdrivningen i skogen, transporterna till fabrikerna och för att skogarna sköts enligt våra kunders önskemål. DET SKOGLIGA KUNNANDET betonas och är grundförutsättningen inom många uppgifter. Vi har dock ett brett spektrum av olika uppgifter och till exempel utveckling av datasystem, ekonomiförvaltning och många, andra kräver kunskaper som är något helt annat än ett ingående skogskunnande. Också i andra uppgifter kan en smula kunskap om skogens dynamik vara bra och göra arbetet mer intressant, men man lär sig också med tiden via de egna uppgifterna, bli mera insatt och fråga av andra man arbetar med. På motsvarande sätt är också många övriga kunskaper betydelsefulla för de skogsprofessionella. EN EXAMEN SOM motsvarar arbetets krav är för oss tecken på att förutsättningarna för att utföra krävande uppgifter är i sin ordning. Examen och vitsordet man fått är ändå inte de enda valkriterierna vid anställningen av ny personal. UPM:s värden – visa förtroende och var pålitlig, nå resultat tillsammans och gå in för modig förnyelse – beskriver vårt sätt att arbeta. Vi sätter på alla arbetsområden värde på en positiv och kundnära attityd, förmåga att bilda nätverk, initiativkraft i arbetsutförandet samt förmåga att få saker gjorda. Samma egenskaper förväntar vi oss också av våra företagare och deras personal. OLIKA ELEKTRONISKA TILLÄMPNINGAR är både nutid och framtid. Såväl den ensamarbetande skogsarbetaren i skogen som maskineller virkesbilföraren eller personen som planerar olika operativa arbeten på kontoret använder sig av olika slags system och mobila anordningar. Dessa anordningars mångsidiga användning främjar en fortsatt vilja och skicklighet att tillägna sig och dra nytta av den nya tekniken. De underlättar arbetets utförande och deras användning lönar det sig att satsa på. SJÄLV HAR JAG studerat till diplomingenjör i Otaniemi. Mitt huvudämne var träförädlingsteknik. Som sidoämne studerade jag arbetspsykologi och ämnen som berör personaladministration. Jag började arbeta på UPM 1998 i Jakobstad med uppgifter inom produktionsprocessen på Alholmens såg. Vid sidan av detta satsade jag på utvecklingen av kvalitetssäkerhetsoch miljöärenden. 2001 övergick jag till uppgifter inom personaladministrationen och blev insatt i sågoch plywoodfabrikernas personalärenden. Som personalchef på UPM Skog har jag arbetat sedan 2010. Vårt nuvarande tre-personers team ansvarar för UPM Skogs personaladministrativa linjedragningar och utvecklingsprogram. PÅ UPM FINNS möjligheter att göra mångsidiga kräver ändå eget intresse för att utveckla och själv utvecklas. SKOGSBRANSCHEN ÄR EN framtidens bransch, som förnyas och utvecklas hela tiden. Nya investeringar ökar användningen av ansvarsfullt skötta skogar i Finland, och teknologin går framåt. Det betyder, att vi i vår bransch också i fortsättningen behöver olika kompetenta människor, orädda för utmaningar, för att utveckla vår verksamhet gällande hela kedjan från skogen till fabriken. Framtiden växer i skogen LEDARE LÄS MER OM VÅR SKOGSSERVICE KATRI LÄNSILUOTO HR-chef UPM Skog ”VÅR BRANSCH OCKSÅ I FORTSÄTTNINGEN BEHÖVER OLIKA KOMPETENTA MÄNNISKOR, ORÄDDA FÖR UTMANINGAR.” OLLI URPELA
• 3/2016 Julkaisija: UPM Metsä PL 85, 33101 Tampere. Puh. 0204 16 121. www.metsämaailma.?, www.uusimetsänomistaja.?, www.upm.?. Päätoimittaja: Aili Piironen. Toimitusneuvosto: UPM: Janne Kiiliäinen, Panu Kärkkäinen, Sami Oksa, Aili Piironen, Pekka Rajala, Paula Savonen, Matti Turkama, Matti Varho, Zeeland Family: Sirpa Alhava, Miikka Leinonen, Lotta Vaija. Repro: Aste Helsinki Oy. Paino: Erweko Oy, Oulu. Paperi: UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m 2 . Painosmäärä: 55 000. 19. vuosikerta. ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu). Kannen kuva: Laura Vesa. Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy joulukuussa. Metsän henki on UPM Metsän asiakasja sidosryhmälehti. UPM:n metsänomistaja-asiakkaille lehti postitetaan asiakasrekisterissä olevien tietojen perusteella. Osoitteenja tilausmuutokset: metsalehtitilaus@upm.com, www.metsämaailma.? > yhteystiedot > yhteydenottopyyntö tai puh. 020 416 121. Metsänomistaja-asiakkaat voivat olla yhteydessä myös omaan metsäasiakasvastaavaansa. Metsän henki painetaan Suomessa valmistetulle UPM:n paperille. PEFC/02-31-120 METSÄN HENKI 3/16 7 DIGITALISAATIO ON TÄTÄ PÄIVÄÄ SÄHKÖINEN ASIOINTI ja digitalisaatio ovat tänään arkipäivää. Yhä suurempia tietomääriä pystytään taltioimaan ja yhdistämään ja siten myös hyödyntämään. Uusia innovatiivisia sovelluksia niin hyötykuin viihdekäyttöön ilmestyy. Myös tieto metsiemme rakenteesta ja niiden erityispiirteistä tarkentuu jatkuvasti tekniikan kehittyessä. Metsänomistajalle se merkitsee entistä tarkempaa tietoa omasta metsäomaisuudesta sekä sen hyödyntämismahdollisuuksista ja hoitotarpeista. Puuta hankkivien ja metsänhoitotöitä tarjoavien yritysten henkilöstön toimintaan digitalisaatiolla on oma vaikutuksensa. Töiden suunnittelua pystytään suoraviivaistamaan sähköisen tiedon pohjalta. Metsään lähdettäessä monet yksityiskohdat ovat ennakkoon tiedossa, ja esimerkiksi kartoille jo merkityt luontokohteet pystytään ennakoimaan ja toimenpiteet suunnittelemaan niin, että vahinkoja ei synny. Digitalisaation myötä myös metsäalan opetusmenetelmät kehittyvät ja opiskelijoiden tutkintovaatimukset laajenevat. Me suomalaiset olemme edelläkävijöitä teknologian kehittäjinä ja metsäosaajina – myös kansainvälisillä markkinoiilla. Metsäistä perusosaamista ja henkilökohtaisen vuorovaikutuksen merkitystä teknologia ei kuitenkaan korvaa. Ihmiset tekevät päätökset myös tulevaisuudessa. Hyviä lukuhetkiä AILI PIIRONEN, päätoimittaja PÄÄTOIMITTAJALTA Tilaa uutiskirjeemme: www.metsämaailma.?/uutiskirje 30 FSC ® -SERTIFIOINTI Metsänomistaja Eija Heikkilän mielestä luonto ja metsän taloudellinen hyödyntäminen eivät kilpaile keskenään.
• 8 METSÄN HENKI 3/16 UUTISET UPM JA SHANGHAISSA sijaitsevan Tongjiyliopiston College of Design and Innovation ovat luoneet yhteistyössä modernin, biomateriaaleja hyödyntävän konseptin perinteiselle kiinalaiselle teehuoneelle. Hankkeen tulos Biofore Tea House -nimeä kantava teehuone esiteltiin toukokuussa Helsingissä osana Moi Helsinki -tapahtumaa. Kaikki Biofore Tea Housessa käytetyt UPM:n materiaalit, joiden raaka-aine on peräisin suomalaismetsistä, ovat kestävän kehityksen mukaisia ja kierrätettäviä. Rakenteissa ja koristepinnoissa on käytetty lujaa, jäykkää ja kestävää WISA ® -vaneria. Pääseinissä on käytetty kestävää ja ekologista, lämpömuovattavaa UPM Grada ® -puumateriaalia, jonka monipuolisuus käy hyvin ilmi rakennuksessa. Lattia on valmistettu korkealaatuisesta ja modernista UPM ProFi ® Design -komposiitista, joka on sekä kierrätettyä että kierrätettävää. Biofore Tea House on viimeistelty UPM:n tarrapaperilla. YHDISTÄÄ KIINALAISEN TEEKULTTUURIN JA UPM:N INNOVATIIVISET BIOMATERIAALIT UPM harkitsee vaihtoehtoja pitkän aikavälin kehitykselle Uruguayssa UPM ALOITTAA KESKUSTELUT Uruguayn hallituksen kanssa logistisen infrastruktuurin kehittämisestä. Rautatieja maantieyhteydet ovat tällä hetkellä keskeinen haaste merkittävän mittakaavan teollisen toiminnan perustamiselle Uruguayn sisäosiin sekä yhteyksille syväsatamaan. www.upm.? Metsätyöt kartalla SUOMEN METSÄKESKUKSEN Metsätyöt kartalla -tietotuotteesta löytyvät metsätyöt eri puolilla Suomea. Tieto perustuu yksityismetsistä kerättyyn metsävaratietoon, joka päivitetään kaksi kertaa vuodessa. Metsänhoitoja hakkuukohteet on esitetty tarkimmillaan 100 metrin ruutuina. Metsänomistajatietojen selvittäminen ei ole mahdollista kartan avulla. www.metsakeskus.? BIOFORE TEA HOUSE
• U PM • Puukauppa • Hakkuun suunnittelu ja valmistelu • Harvennushakkuut ja päätehakkuut • Korjuutyön valvonta • Viranomaisilmoitukset • Vuosi-ilmoitukset • Henkilökohtainen metsäasiakasvastaava • Metsäkäynti puukaupan yhteydessä • Palvelubonus • Ennakkomaksu • Menekkitakuu • Hintatakuu • Tuplabonus UPM Metsäsuunnitelma UPM Metsän tilannekartoitus UPM Sukupolvenvaihdos UPM Metsänuudistaminen UPM Taimikonhoito UPM Tuottotaimikko UPM Metsänlannoitus UPM Metsän vesitaloudenhoito UPM Metsätie Mitä metsäsi ja Sinä tarvitsette? Käteviä paketteja, joilla autamme ylläpitämään metsäsi kuntoa ja arvoa Räätälöimme puukaupan ja metsäpalvelut tarpeittesi ja mahdollisuuksiesi mukaan Saatavilla rajoitetusti. Kysy lisää UPM:n metsäasiakasvastaavaltasi. TEHDÄÄN YHDESSÄ TOIVEIDESI METSÄ Yhteystiedot www.metsämaailma.? tai p. 020 416 5100 ava essä minen s lue lisää: W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I UPM METSÄPALVELUILLA VAIVATONTA TUOTTOA JA METSÄNHOITOA Investointi Kymin sellutehtaalle UPM INVESTOI 98 miljoonaa euroa Kymin sellutehtaaseen ja uudistaa tehtaan puunkäsittelyä, koivukuitulinjaa, talteenottolaitosta ja jätevesien käsittelyä. Uudistustöiden toteutus alkaa välittömästi, ja uudet laitteet kytketään prosessiin syksyllä 2017. Tehtaan kapasiteetti kasvaa nykyisestä 700 000 tonnista 870 000 tonniin, minkä arvioidaan lisäävän tehtaan puun käyttöä puolella miljoonalla kuutiometrillä. www.upm.?
• 10 METSÄN HENKI 3/16 UUTISET SUURLEIRILLÄ LUOTIIN UUTTA NUORET LEIRILÄISET HAUTOIVAT uusia liikeideoita ja perustivat metsäalan yrityksiä Suomen suurimman nuorisotapahtuman, Roihu 2016 -partioleirin Metsälaaksossa. Tarpojavartiot olivat saaneet tehtäväkseen perustaa yrityksen ja kehittää tuotteen, jolla ratkaistaan alussa annettu ongelma, kuten esimerkiksi kävelemisestä väsyneet jalat. Raaka-aineena uudet yrittäjät voivat käyttää UPM:n leirille toimittamaa sahatavaraa ja muita tarjolla olevia raaka-aineita. Laaksossa valmistuikin jos jonkinlaisia vehkeitä: jakkaroita, paistinlastoja, linnunpönttöjä ja keinuja – puhumattakaan niin uusista keksinnöistä, että niillä ei vielä ole nimeä. Nimeäminen kuului myös yrityksen tehtäviin, kuten myös patenttihakemuksen ja muiden yrityksen perustamiseen liittyvien asiakirjojen tekeminen. www.upm.? www.metsämaailma.? ROIHU 2016 U PM HCT-LIIKENNETESTI KAPEALLA MAANTIELLÄ TOUKOKUUN LOPUSSA TESTATTIIN isojen HCT-ajoneuvojen liikennöintiä pääteitä kapeammalla ja mutkikkaammalla Jyrääntiellä. Orpen HCT-pöllirekan lisäksi testissä oli mukana Speed Oy:n HCT-konttirekka, ekorekka. Testiä seurasi joukko asiantuntijoita eri organisaatioista. Testipäivän aikana seurattiin muun liikenteen sekä HCT-autojen kohtaamista sekä HCT-autojen liikennöintiä läheisellä siltatyömaalla. HCTautoilla liikennöinti niin Jyrääntiellä kuin myös tietyömaalla sujuu kuten raskaalla kalustolla yleensä. Rekkojen kohtaamiset mutkapaikoissa eivät vaatineet tilaa normaaliyhdistelmiä enempää ja kohtaamiset henkilöliikenteen kanssa sujuivat yhtä lailla hyvin. www.metsämaailma.? UPM:n ja Suomen Partiolaisten yhteistyö on osa UPM:n ”Biofore Share and Care” -ohjelmaa.
• METSÄN HENKI 3/16 11 LISÄTIETOJA Blogit ja ajankohtaisuudet www.metsämaailma.? www.upm.? www.upmbiofore.? Tapahtumat Seuraa tapahtumatarjontaamme www.metsamaailma.?/tapahtumat W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I VUODEN 2015 ALUSSA aloitettu Biofore Boot Camp -innovaatiotoiminta tuo yhteen UPM:läisiä eri liiketoiminnoista, eri osastoilta ja funktioista. Yhden tai kahden päivän mittaisissa työpajoissa ryhmille annetaan työstettäviksi ajankohtaisia kehityskohteita. Ryhmä saa itse määritellä tavoitteensa ja metodinsa. Tapahtuman päätteeksi ryhmät esittävät ideansa ytimekkäästi tuomareille ja joukosta valitaan voittaja. Biofore Boot Campeja järjestetään muutaman kuukauden välein. Osaa työpajoissa syntyneistä ideoista jalostetaan parhaillaan eteenpäin niiden ympärille syntyneissä projekteissa ja osa on jo viety käytäntöön asti. www.upmbiofore.? UUSIA INNOVAATIOITA BIOFORE BOOT CAMPEILLA UPM-INNOVAATIOT ESILLÄ INTERNATIONAL WOOD BIOREFINING WEEK -MESSUILLA UPM:N BIOFORE-AUTO SEKÄ UPM BioVerno, maailman ensimmäinen puupohjainen uusiutuva diesel, kiinnostivat -messuilla. Messujen yhteydessä järjestetyssä konferenssissa esiteltiin myös muita UPM:n innovaatioita kuten UPM Growdex ® sekä UPM Biokemikaalien kehittämiä puupohjaisia yhdisteitä. www.upmbiofore.? U PM Metsäkoulutus ry kehittää metsäalan koulutusta METSÄALAN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEKSI koulutuksen järjestäjät, metsäalan organisaatiot sekä opiskelijajärjestöt ottivat toukokuussa uuden yhteistoiminnan askeleen perustamalla Metsäkoulutus ry:n. Yhdistys kokoaa kaikki koulutusasteet – yliopistot, ammattikorkeakoulut ja ammatillisen koulutuksen – sekä metsäalan keskeiset organisaatiot aikaisempaa laajempaan ja organisoidumpaan yhteistyöhön alan koulutuksen ja osaamisen kehittämiseksi. Joroisten taimitarhalle Nolla tapaturmaa -foorumin tasoluokitus 1 NOLLA TAPATURMAA -FOORUMIN uudet kunniakirjat turvallisuustason kehityksestä jaettiin toukokuussa. Joroisten taimitarha sai tasoluokituksen 1 – Maailman kärjessä. Taimitarhalla viimeisin poissaoloon johtanut tapaturma tapahtui yli kolme vuotta sitten. www.nollatapaturma-foorumi.? Tasoarvioinnin kriteereinä ovat muun muassa tapaturmataajuus ja tapaturmien vakavuus.
• 12 METSÄN HENKI 3/16 PALVELUKESKUS HOITAA ASIOITASI MYÖS ILTAISIN JA LAUANTAISIN Puhelin 020 416 5100 palvelukeskus@upm.com Chat toimii metsämaailma.? ja uusimetsanomistaja.? -sivustojemme kautta Arkisin kello 8–20 Lauantaisin 9–14 UUTISET VUODEN 2016 TOISELLA neljänneksellä UPM:n kasvuhankkeet ja toimenpiteet kustannustehokkuuden parantamiseksi vaikuttivat myönteisesti ja vertailukelpoinen liikevoitto nousi 21 prosenttia viime vuodesta. Rahavirta vahvistui entisestään ja kumulatiivinen 12 kuukauden rahavirta ylsi ennätykselliseen 1,5 miljardiin euroon. UPM:n kannattavuus parani vuonna 2015, ja tämän kehityksen odotetaan jatkuvan vuonna 2016. Yhtiön kasvuhankkeet ja jatkuvat toimenpiteet kustannustehokkuuden parantamiseksi luovat perustan liiketoiminnan tuloskehitykselle. Dialogia metsästä metsässä UPM:n vertailukelpoinen liikevoitto nousi 21 prosenttia KESKI-SUOMESSA SIJAITSEVA UPM:N Rajalan metsäkämppä rakennettiin vuonna 1946. Kämppä oli hakkuuja ajomiesten majapaikka, kun sodan jälkeen tarvittiin paljon puuta Suomen jälleenrakennukseen. Nyt Rajalan kämppä on vuokrattu Sahalahti-Seuralle, joka kunnosti kämppää 2004– 2005 noin 150 talkoolaisen voimin. Talkoita riitti pariksikymmeneksi illaksi. Rajala toimii kulttuuritapahtumaja kokoontumispaikkana. RAJALAN KÄMPÄN 70-VUOTISJUHLAT TAMMIKUUSSA KÄYNNISTYNEESSÄ YMPÄRISTÖsekä maaja metsätalousministeriön koordinoimassa Roundtable-prosessissa haetaan käytännön ratkaisuja metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Pyöreän pöydän kokoonpano on laaja-alaisuudessaan ainutlaatuinen. Kokoontuminen UPM:n tilalla Janakkalassa kesäkuussa kokosi 32 osallistujaa, virkamiehiä, järjestöjen ja teollisuuden edustajia keskustelemaan maamme metsätalouden ekologisista reuna ehdoista. Tulevaisuuden suuntaviivoja oli suunniteltu jo kevään aikana eri pienryhmässä. Janakkalassa keskustelut saivat laajuutta ja syvyyttä. Puhe talousmetsien mahdollisuuksista monimuotoisuuden turvaamiseksi ja suojelualueverkoston kehittämiseksi sorisi vilkkaan avoimena maaja metsätalousministeri Kimmo Tiilikaisen johdolla. Ryhmä kokoontui elokuun lopulla työstämään teemoja eteenpäin. www.metsämaailma.? 750 000 hehtaaria taimikkoa odottaa hoitoa SUOMEN NUORIIN METSIIN on kertynyt valtava hoitotarve: taimikonhoitorästejä on jo 750 000 hehtaarin alalla. Lisäksi pienen läpimitan ainespuun ensiharvennuksia odottaa 800 000 hehtaaria. Kun varhaishoito viivästyy, osa kasvatettavista puista menehtyy ja ne korvautuvat taloudellisesti vähempiarvoisilla puulajeilla. Liian myöhään tehty taimikonhoito maksaa myös enemmän, lisää kasvamaan jätettyjen puiden latvavaurioita sekä vähentää puiden paksuuskasvua. Työtä ei kannata viivästyttää, vaikka Kemera-tukia ei taimikon raivaukseen olisikaan saatavilla. www.metsakeskus.? Heinäkuussa juhlittiin kämpän 70-vuotispäiviä parinsadan hengen voimin. U PM
• METSÄN HENKI 3/16 13 BAKTEERIJA HIIVASOLUJA kasvattamalla syntyy hapanleipää, ja viruksia kasvattamalla rokotteita. Ihmissoluja kasvattamalla voi syntyä vaikkapa minimaksa, jota tutkijat voivat käyttää lääkkeiden testaamiseen eläinkokeiden sijaan. ”Minimaksan aihion kasvattaminen on jo onnistunut Helsingin yliopiston biofarmasian laitoksella. Tutkijat ovat käyttäneet kasvatusalustana meidän selluloosapohjaista GrowDex ® -hydrogeeliämme”, kertoo tuotteesta vastaava Pia Nilsson UPM Biochemicalsista. Miksi tyytyä minimaksaan? Eikö laboratoriossa voisi kasvaa kokonainen varaosa? ”Kyllähän sitä tutkitaan jo kovasti, miten rikkinäisen elimen tilalle voisi kasvattaa ehjän”, Nilsson toteaa. UPM hoitaa osuutensa lähettämällä viiden millilitran GrowDex-näytteitä kiihtyvää tahtia tutkimusryhmille ympäri maailmaa. Tutkijat kasvattavat terveiden kudosten ohella syöpäkudoksia lääketestauksia varten. Suomessa on myös kehitteillä UPM:n nanoselluloosaa hyödyntävä haavanhoitotuote. Soluja on kasvatettu vuosikymmenten ajan ohuessa hyytelökerroksessa matalassa lasiastiassa. Biolääketieteen kunnianhimoisimmat tavoitteet edellyttävät kuitenkin kolmiulotteista tilaa, kuten koeputken lailla käytettävää kuoppalevyä. Siinä solut ja niistä muodostuva kudos saavat valita kasvusuuntansa vapaasti luontonsa mukaisesti. Samalla soluja ympäröivän hyytelön, siis kasvualustan, merkitys kasvaa. ”GrowDexin etuna on muun muassa se, että se on periaatteessa vain puhdasta selluloosakuitua ja vettä. Siihen ei ole lisätty mitään geeliyttäviä aineita, eikä siinä ole myöskään eläinproteiineja. Lisäksi, oikeankokoisten kuitujensa ansioista GrowDex muistuttaa ihmisen elimistössä olevaa soluväliainetta.” Selluloosan reitti suomalaisesta metsästä biolääketieteen laboratorioon kulkee aivan tavallisen sellutehtaan kautta. ”Valikoimme huolellisesti selluerän, jota sitten jatkojalostamme Lappeenrannassa”, Nilsson kertoo. Jalostamisen yksityiskohtia hän ei paljasta, koska juuri ne erottavat GrowDexin muista nanoselluloosatuotteista. Periaate on kuitenkin yksinkertainen. Otetaan parin millimetrin mittaisia, hieman hiusta ohuempia selluloosakuituja ja jauhetaan niitä, kunnes kuidut purkaurilleiksi. Samalla epätasainen sellupuuro muuttuu sileäksi geeliksi. Valmista. ”GROWDEX MUISTUTTAA IHMISEN ELIMISTÖSSÄ OLEVAA SOLUVÄLIAINETTA.” PIA NILSSON TEKSTI: MARIANNA SALIN | KUVA: UPM SOLUT KASVAVAT TULEVAISUUS UPM HURMAA BIOLÄÄKETIETEEN TUTKIJOITA NANOSELLULOOSAGEELILLÄ, GROWDEXILLÄ. AINE KUN SOPII OIVALLISESTI IHMISSOLUJEN KASVATTAMISEEN. NANOSELLUSSA
• 14 METSÄN HENKI 3/16 HELPPO, TARKKA, TEHOKAS DIGITALISAATIOLTA ODOTETAAN PALJON. METSÄNOMISTAJALLE DIGIHARPPAUS LUPAA PAREMPAA PALVELUA. TEKSTI: HEIKKI HAMUNEN KUVAT: JASKA POIKONEN
• METSÄN HENKI 3/16 15 I hmiskunnan suuria kauhukuvia on maailma, jossa koneet ottavat vallan ja alistavat ihmiset. Skenaariota ei lähivuosina tarvitse pelätä, ei ainakaan omalla metsäpalstalla. Vaikka robottiautot lähivuosina yleistyvätkin, ilman ihmistä pärjäävät metsäkoneet eivät ole realismia, sanoo muun muassa puun korjuuja kuljetustekniikkaa kehittävän Metsäteho Oy:n tutkimusjohtaja Jarmo Hämäläinen. ”Ilman kuljettajaa ei pärjätä. Metsäympäristössä on aivan eri tavalla muuttujia ja työhön liittyviä vaatimuksia hisseihin, metroihin ja tieliikenteeseenkin verrattuna – esimerkkeinä koko ajan vaihtuvat maasto-olosuhteet sekä runkojen käsittelyyn liittyvät tehtävät”, Hämäläinen sanoo. Hämäläinen arvioi digitalisaation hyötyjä myös omakohtaisesti metsänomistajana. Kotitilasta tehtyä metsäyhtymää Pohjois-Karjalan Valtimolla veljiensä kanssa hoitava tutkija lupailee digitalisaation tuovan metsänomistajalle helppoutta, tarkkuutta ja tehokkuutta. Hämäläinen korostaa nimenomaan metsäkoneiden roolia tulevaisuuden metsänomistajan ja koko metsäalan paremmassa palvelussa. ”ILMAN KULJETTAJAA EI PÄRJÄTÄ. METSÄYMPÄRISTÖSSÄ ON AIVAN ERI TAVALLA MUUTTUJIA JA TYÖHÖN LIITTYVIÄ VAATIMUKSIA.” Jarmo Hämäläinen 24 % METSÄTEOLLISUUDEN OSUUS KOKO MAAN TAVARAVIENNISTÄ ON M ET SÄ TE H O
• 16 METSÄN HENKI 3/16 1 16 16 1 16 1 16 16 6 16 1 16 16 16 6 16 6 6 6 6 6 6 16 6 6 6 6 16 6 6 16 6 1 16 1 1 16 16 6 16 16 16 16 16 6 6 6 6 6 6 6 6 16 6 16 16 16 16 6 1 1 1 16 16 6 6 6 6 6 16 6 6 16 6 6 6 1 1 16 16 16 16 6 6 6 6 6 16 16 16 6 6 16 6 6 1 1 1 16 16 16 6 6 6 6 6 1 16 16 6 6 6 6 16 6 16 6 16 6 6 6 16 6 16 16 1 16 6 16 6 6 1 1 16 16 16 6 6 6 6 6 16 16 6 16 6 6 6 16 6 6 6 6 16 16 6 16 16 16 6 16 1 16 6 6 6 16 6 6 6 6 16 6 6 6 16 1 1 16 6 6 6 6 16 6 6 6 16 6 6 6 6 6 6 1 1 1 1 16 6 6 6 1 16 1 16 M ME METS M MET METS METS M M METS MET MET METS METS M MET ME METS MET METS E ME MET METS METS METS METS METS METS METS METS METS ETS METS S S METS ETS MET M METS METS MET M MET MET METS ME MET ME METS ME METS ME METS MET MET METTS METS METS METS TS METS METS S TS ETS METS METS METS M M M METS M ME M MET MET MET E MET MET EE METS S METS S ETS METS S TS METS M M MET M M MET ME M M M M M METS MEE MEE MET METS TT METS T METS TS METS S TS S TS METS M ME M M M M M ME MET M M MET MET MET E METS T METS S METS S S S ME MET MET M ME METS M MEEETTTT METT ETS METS S S METS METS MET MET MET M M MET METTTTT METS S S S METS ETS M M M M MET M M M TTTTTTS S METS S ETS S METS M M M M M M M MET ETTTS TTS S S METS M ME M M METTS ETT ETTS TS S S S M MET M M M MEET ETTS S ETS S M ME MET METTTS MET ME M MET MET M M MET EEETS TS TTS S S S S S S S M M M M M M METS ETS ETS TTS S S TS S M M M M M MEETTTS S S M M M M M MET METT METTS S S S S M M MEETS S TS S METS TS S S M TS M M M TS S S M M M TS S S M M M MEEETS S SÄN H ÄN ÄN H ÄN H Ä ÄN H Ä ÄN ÄN H ÄN H ÄN H ÄN ÄN H ÄN H ÄN H ÄN Ä Ä ÄN H ÄN H ÄN ÄN H ÄN H ÄN ÄN H ÄN ÄN ÄN N H ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H ÄN ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H ÄN ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H H ÄN H ÄN H ÄN H N H H ÄN H N H ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H Ä Ä ÄN H Ä Ä Ä Ä ÄN H ÄN ÄN H Ä Ä ÄN H N ÄN H ÄN H ÄN ÄN H N H ÄN H ÄN H ÄN ÄN ÄN H ÄN ÄN H ÄN H ÄN H N H ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H ÄN ÄN H ÄN H ÄN H ÄN ÄN H Ä Ä Ä Ä Ä ÄN N ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H N H ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H N H ÄN H ÄN H ÄN H ÄN ÄN ÄN ÄN ÄN ÄN H ÄN H ÄN H H ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H ÄN Ä ÄN H ÄN H ÄN H ÄN ÄN H Ä ÄN ÄN ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H Ä ÄN H ÄN Ä ÄN N H ÄN H N H N H ÄN H Ä ÄN H ÄN ÄN H ÄN ÄN H N ÄN H N N H H ÄN H H ÄN H ÄN Ä ÄN H Ä ÄN Ä ÄN H N N N H N N H H H N H H Ä Ä ÄN N H N ÄN H H N H H H H H ÄN H Ä ÄN N H H H ÄN H Ä Ä Ä ÄN H ÄN H H H H H N N H ÄN H ÄN H Ä Ä ÄN H ÄN ÄN Ä Ä Ä ÄN N Ä ÄN H N H H H Ä Ä Ä Ä ÄN N N H ÄN H H H Ä Ä Ä ÄN H N ÄN N N H H H H H Ä Ä Ä Ä ÄN H H H H H Ä ÄN N N H H H H H H Ä ÄN ÄN N N H Ä Ä Ä Ä Ä ÄN N H Ä ÄN N N EN ENKI ENKI ENKI ENK ENK ENKI ENKI ENK ENKI ENKI ENK ENKI ENK ENK NK ENKI ENK N ENK ENK EN ENK ENKI ENK NKI ENKI ENKI NKI KI ENK NKI ENK ENKI ENK ENKI K K ENKI KI ENKI EN ENKI ENK ENK EN ENKI ENKI ENKI ENKI EN ENKI NK N ENKI NK ENK ENK ENK ENK EN ENKI NK K NK NK ENK K KI ENKI ENKI ENKI EN EN EEENKI EN ENKI ENKI N NKI NK NK NK NKI K K NK KI NK ENK K NK NK ENK K K ENKI NKI EEEEEEEEENK ENK EN ENK N N NKI N NKI N N NK EN ENK NK K K K ENK K NKI K K K KI ENKI EEEENKI N N NK ENKI ENK N N NK N EN N N NK K K NK ENK ENK ENK K NKI KII ENK ENK ENK ENKI ENK ENK N NKI ENK ENKI NKI NK NK K NK K K ENK EENK ENK N N N EN EN EN NK K ENK ENKI K KI KII ENKI N N N N NK NK NK KII ENKI ENKI EN EN NK K NK NK K KII KI EN EN EN ENKI EEN ENK NK N N N NKI K K K NK KI KII N ENK NKI NK K ENK EN NK K K KI EEEN N ENK K ENK NK K K NK KI ENKI ENKI EEN N N N N N NK K NKIII ENK EN N N N ENK K KII EEEN N N N NK K K NKI NK EN N NK K K K EN ENK KI EEN N N NKII EN N NK K K K K KII 3/16 3/1 3/16 3/1 3/16 3/ 3/ 3/16 3/16 /1 /1 / /16 / / / 3/16 3/16 3/16 3/ / 3/16 / 3/16 3/16 3/1 3/1 /1 3/16 3/16 3/16 3/16 3/16 3/16 3/16 6 6 16 /16 3/16 6 6 3/16 /1 3/ 3/1 3/ 3/16 3/16 /1 /16 /1 / / / 3/1 / / 3/1 3/16 3/1 / /1 /16 /16 3/16 /16 3/1 3/1 /16 /1 3/16 6 3/16 3/16 /16 6 16 3/16 3/16 3/1 3/1 3/16 3/ 3/1 3/1 3/16 3/ /16 3/1 3/16 /16 3/16 3/16 /1 / / 3/1 16 1 1 3/16 3/16 3/16 3/16 6 6 6 3/1 3/ 3/ / /16 3/ 3/ /1 3/1 3/1 1 1 /16 3/16 3/16 6 6 3 3 3/16 3/1 /16 / / / 3/16 /16 / 3/1 /16 6 6 3 3 3 3/ 3/ / / /1 /1 3/16 3/16 6 6 6 3/16 /16 3 3 3/ /1 /1 3/1 /1 3/16 16 3/16 6 6 6 6 3 3 3 3 3 3/1 3/1 3/ 3/16 / /1 3/16 3/ 3/1 16 16 16 6 /16 /16 6 6 /16 6 3 3 3 3/ 3/ / / /1 / 3/1 3/16 6 6 /16 6 6 16 6 3/16 3/ 3/1 3/ 3/ /1 / /1 /16 6 6 6 6 6 6 3/16 6 3/1 3/1 3/1 3/ 3/ 3/ / / /1 3/ /1 1 16 6 3/16 6 3 3/16 /1 /16 6 6 3/16 3/ / 3/16 6 3/16 6 3/16 / 3/ / 6 6 6 3/ 3/1 3/16 / / / 3/1 1 1 16 6 6 6 6 6 3 3 3 3/ 3 3/ /1 16 /16 6 6 3/ 3 3 3 3/16 6 3 3/ / / 6 6 3 3 6 6 3/16 6 6 6 / / / / / / / / tiedot ovat sähköisessä tietokannassa. Näin puukaupan osapuolet voivat tehdä täsmäkauppoja – tulevaisuudessa sähköisen puukauppapaikan kautta – aiempaa joustavammin, Hämäläinen arvioi. Tarkempaa tietoa voi hyödyntää myös metsänhoitotöissä ja laadun tarkkailussa. ”Järjestelmiin voi tallettaa tarkemmin tietoja esimerkiksi hienojakoisen maa-aineksen alueista, jotka on syytä käsitellä metsänhoidossa toisella tavalla kuin muut”, Hämäläinen sanoo. Kun tuhannet koneet Suomessa keräävät antureillaan tietoja puustosta, maapohjasta ja työjäljestä, voi koko maan tietoja myös verrata keskenään aiempaa paremmin. Hämäläinen arvioi, että lähivuosina metsänomistaja voi esimerkiksi saada standardimuotoisen laaturaportin välittömästi hakkuiden jälkeen, samaan tapaan kuin mittaustodistuksen nykyään. ”Raportin rakenne olisi yhtenäinen, eri toimijoiden sopima. Siitä näkisi saman tien harvennushakkuissa poistetun ja pystyyn jääneen puuston sekä vaurioiden määrät. Standardimuotoinen valtakunnallinen tarkkailu parantaisi työnjälkeä, poistaisi ketjusta yhden erillisen työvaiheen ja vähentäisi kustannuksia.” SIPILÄN HALLITUKSEN KÄRJESSÄ Palvelualat ovat tuottaneet 2000-luvulla Suomen talouden kasvusta 60 prosenttia. Palvelualoilla digitalisaation merkitys yrityksen menestyksessä korostuu. DigitalisaaJatkossa metsäkoneet mittaavat koko ajan liikkuessaan tarkempaa tietoa maastosta ja pystyyn jäävän puuston laadusta. Niiden keräämä tieto korvaa jatkossa metsäsuunnittelijan tai leimikon tekijän työtä. Kumisaapasvaihe jää entistä useammin pois, Hämäläinen laskee. ”Kun tilojen metsävaratieto hankitaan ensin kaukokartoituksella, seuraavaksi metsään meneekin kone, joka varsinaisen työnsä ohessa mittaa ja päivittää tilan metsävaratietoja. Tämä on pitkän aikavälin visio.” Kone voi myös lähettää tiedot käsitellyistä alueista automaattisesti sähköiseen metsävaratietokantaan, jolloin metsänomistajan yksi työvaihe, tietojen päivittäminen metsäkeskukselle, jää pois. ERIKOISTARJOUKSIA OMASTA METSÄSTÄ Hämäläinen puhuu dynaamisesta metsäsuunnittelusta. Perinteisesti metsäsuunnitelma on laadittu noin 10 vuoden jaksolle. Periaatteessa sen tiedot ovat jo ensimmäisten toimenpiteiden jälkeen vanhentuneita. Dynaamisuus tarkoittaa sitä, että kullekin metsätilalle voi koska tahansa laskea uuden suunnitelman. Kun inventoinnin ja päivityksen tuottamat metsävaratiedot ovat tarkat, metsäsuunnitelman voi helposti päivittää laskentaohjelmalla. Tämän voi tehdä vaikka oman taloustilanteen arviointia varten, esimerkiksi vuosittain. Tarkempi tieto antaa mahdollisuuden vastata puumarkkinoiden tarpeeseen nopeasti. Jos markkinoilla nousee kysyntäpiikki tietylle puulaadulle, löytävät puunmyyjä ja ostaja toisensa helpommin, kun tarkat 16 METSÄN HENKI 3/16
• METSÄN HENKI 3/16 17 MET METS METS METS ME ME MET METS ME MET ME M ME ME METS MET MET METS METS ETS METS METS METS METS METS METS MET ME MET METS METS METS ETS M MET METS METT ME M ME ME M MEET MET METTS METS METS METS ME M ME MET METS ETS TS METS M M ME METS MET METS T METS METS METS M METS MEEETS M M TS METS METS TS T METS M M METS M METS M M METS METS TS METS S METS M ME METS M ME ME METS E S METS METS ETS TTS M T M M TTS S S TS S METTT METS S METTTTTTTTSÄN ÄN ÄN Ä Ä ÄN ÄN ÄN ÄN H ÄN ÄN H ÄN ÄN ÄN ÄN H ÄN H ÄN H ÄN ÄN H ÄN H ÄN ÄN H ÄN H N H N H N ÄN H H N H N H H H H H H H H N H H H Ä Ä Ä ÄN H Ä ÄN ÄN ÄN H ÄN ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H N N N H N H N H H ÄN Ä Ä ÄN ÄN ÄN ÄN N H ÄN H N H N H H H H H H H Ä Ä ÄN H ÄN N H N H H H Ä H H H H ÄN H N Ä Ä H H H Ä ÄN N ÄN N H N H H H H H H H N ÄN H N H ÄN H H H H H H Ä ÄN ÄN H ÄN H N N H H H H H H N H H N H H H H Ä ÄN H H H N N H H Ä ÄN N H H Ä Ä H N N H H H ÄN HEENK ENKI ENK EN ENK EN ENK ENKI ENK NKI NKI ENKI NK NKI ENKI EN EN NKI NKI NK ENKI NK ENK NK ENK NKI NKI NKI NKI NKI ENKI NK NK NKI KI NKI EEENK ENK EENK EN NK NK NK NKI NKI ENKI ENKI ENK ENKI NKI ENK NK NKI EEEEEEN N NK NKI NK NK K K KI NK K KI ENK NKI EEEN EENK EN NK N N EN N EN EN NK NK NK K K NKI K K NK NK K K K NKII KII EN EENKI ENK NK N ENK NK N N NK ENK K K KI K K K K ENK ENK K K K K NKI ENKI EEEN NKI N NK NK N N NKI N N NK NKI K NK K KI NK K K K KII KI EEEENK ENK ENK N EN N N NKI N NK K K NK K K NKIII EN EEEENK ENKI N NK NK KI K NK K KI EEEN NK N NK NKI K K K KI EEN N NK N NK N NK NK K K K K ENK EN EN N NKI EEEEEN NK N N NK K EEN N N EN N N NK N N ENK NK K K K K KI NKII EN N N N EN N N N N N NK K K NKII EEEEEEEN N N N NKI N N N NK K K K K K KII EEEEEEENK K K NK KII EENK K K NK KII EEN NK K K K K K EEN NK NK K K K N NK K EEEN N N NK K K K K K K KI EEEN N NK K K K KI 3/1 3/16 3/1 3/16 3/16 / 3/16 3/16 3/1 3/16 / /16 3/1 3/16 / /16 /16 3/16 / 3/16 /16 3/16 /16 3/16 3/16 16 /16 /1 /16 16 16 /16 3/16 3/16 /16 16 6 /16 3/16 16 16 3/16 3/1 3/16 3/1 3 3/16 / 3/ /16 3/16 /16 /16 /16 /1 3/16 /16 /16 3/16 16 6 6 1 16 6 6 16 3/16 3/16 /16 /16 3/16 3/16 3/ 3/16 3 3/16 3/16 3 3 3/16 3/1 3/16 3/1 / 3/16 3/16 3/16 / 3/16 1 /1 3/16 /16 16 /16 6 3/16 /16 6 6 6 /16 3/16 3/16 3/16 3 3/16 /16 3/16 3/ / / / 3/16 3/16 1 3/16 3/16 /16 6 /16 6 16 3/16 3/ 3/1 3/16 / /16 /16 3/ /16 /16 /16 3/16 /16 /16 6 6 6 3/16 3/16 3/1 3/16 3/16 3/ 3/ 3/16 / / /16 /16 /16 3/1 3/16 /16 /16 3 3/16 /16 / 3/16 /16 1 16 3/16 /16 3 3 3/1 3/1 3 3/ 3/ / / /16 / / / /1 1 1 16 6 6 6 6 6 6 3/1 3/16 3 3/ 3/ 3 3 3/16 /1 / /16 3/1 / /16 3/ 3/16 16 6 6 6 /16 3 3 3 3/1 3/ 3/16 / 3/16 /1 16 3/16 6 6 6 /16 6 3/16 3 3 3/1 /16 / / 3/16 1 /16 6 6 6 6 3/16 3 3/ / / 6 6 6 3 3/ /1 / 3/ 6 6 3 3 1 1 1 16 3 3/1 1 1 16 3 3 3/ /16 /16 16 1 /16 6 3 3 3/1 3/ /1 / / /1 3/16 6 3 3/1 3 3 3 3 3/16 6 6 3/ 3 3 3 3 3/ 3/ / /1 3/16 6 6 6 3/1 1 3/16 6 /16 6 6 / / / / / / / / / / / 17 7 17 17 7 7 17 17 7 7 17 17 17 7 7 17 7 7 7 17 7 7 7 17 17 1 1 17 17 17 17 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 17 17 7 7 7 7 17 17 17 7 17 17 1 1 17 1 17 1 17 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 17 17 1 1 17 17 7 7 17 7 7 7 17 7 7 17 7 17 17 7 17 7 7 7 17 1 1 17 7 7 17 7 7 7 17 7 7 7 17 7 7 7 7 7 7 17 1 17 1 1 17 7 17 1 17 17 7 7 7 7 17 7 17 17 17 7 7 17 17 17 17 17 7 7 7 17 17 17 7 7 7 7 1 17 7 7 7 7 7 17 7 17 17 17 17 17 7 7 7 7 17 7 7 17 1 17 1 17 7 7 7 1 17 7 7 7 7 7 7 7 7 7 1 1 1 1 17 7 7 7 7 7 7 7 17 7 7 7 1 17 7 7 17 7 7 1 17 7 7 7 1 17 7 7 7 7 7 17 7 1 1 1 17 7 7 7 7 7 7 17 7 7 7 1 1 1 1 1 1 17 7 7 7 7 7 7 17 1 1 1 1 17 17 7 7 7 7 7 7 7 7 1 1 1 17 7 7 7 7 7 7 7 1 17 7 17 7 7 7 7 17 7 1 17 17 7 7 17 7 7 17 7 1 17 7 7 7 17 7 17 7 7 7 7 1 17 7 1 1 17 7 7 7 7 7 7 7 1 1 1 1 1 ILMAISTA KAIKILLE METSÄNOMISTAJILLE likkö Jorma Jyrkilä Marja Kokkonen Marja Kokkonen ”JOS METSÄALA EI KULJE DIGITALISAATION KÄRJESSÄ, NIIN MUUTEN HYVIN EDISTYKSELLINEN ALA LÄHTEE TAANTUMAAN.” METSÄN HENKI 3/16 17 60 % M M M PALVELUALAT OVAT TUOTTANEET 2000LUVULLA SUOMEN TALOUDEN KASVUSTA
• ohjelmaan, jossa kaikkien metsätilojen tiedot kerätään yhteiseen metsävaratietokantaan. Tulevaisuudessa metsänomistaja voi hoitaa kaiken viranomaisasioinnin samalta sähköiseltä voisi esimerkiksi tarjota metsiään vapaaehtoi seen metsiensuojeluohjelmaan, tallentaa metsä veroilmoituksen muistiinpanot verottajalle tai lähettää maisematyölupahakemuksen. ”Yhdestä julkisesta palvelusta hyötyvät kaikki: Metsänomistaja voi asioida sähköisesti. Tieto voi siirtyä automaattisesti esimerkiksi toimijoiden sähköisen puukauppapaikan pohjatiedoksi. Kaupalliset toimijat voivat tarjota palvelujaan tähän tietoon pohjau tuen”, Jyrkilä listaa. PALVELUT TULEVAT, KUN DATA ON TARJOLLA Jarmo Hämäläinen sanoo, että kattavaa tilannekuvaa di gitalisaatiosta ei voi saada. Tekniikka muuttuu nopeasti ja uutta keksitään jatkuvasti. Yhdellä sektorilla tehty keksintö otetaan nopeasti käyttöön jossakin toisaalla. tusti ympäri maailman. ”Olennaista on, että käytössä on paljon eri lähteistä koostuvaa dataa. Jos datan käytöllä voi tehdä bisnestä, silloin löytyy myös uusia sovelluksia”, Hämäläinen sanoo. Hän kertoo esimerkin, kuinka julkisesti kerätyn datan ”Kun Maanmittauslaitos avasi digitaaliset maastotie tonsa kaikille käytettäväksi, muuan näppärä ohjelmoija väänsi nopeasti palvelun, josta saattoi ladata aiemmin satoja euroja maksaneita sähköisiä karttoja paikannus laitteisiin ilmaiseksi.” 18 METSÄN HENKI 3/16 Jorma Jyrkilä ”YHDESTÄ JULKISESTA PALVELUSTA HYÖTYVÄT KAIKKI: SEKÄ METSÄNOMISTAJA ETTÄ METSÄALAN ERI TOIMIJAT.” kehittämään uusia karttasovelluksia ja palkkasi lisää väkeä. Datapalvelun maksuttomuus oli joillekin yrityk sille ratkaiseva tekijä, jotta se lähti palkkaamaan uutta työvoimaa. tajien maailmassa. Jos dataa on käytettävissä, voidaan rakentaa palveluja. Helppojen kännykkäsovellusten tarve korostuu, kun etämetsänomistajien osuus kasvaa, Hämäläinen uskoo. ”Metsänomistajille voi esimerkiksi tarjota visuaali sempaa ja käyttäjäystävällisempää näkökulmaa metsä varatietojen havainnollistamiseen. Joissakin yhteyksissä, esimerkiksi opetuksessa tai tutkimuksessa, voisi olla visualisoidaan metsämaiseman muuttumista erilaisten metsänhoitotöiden jälkeen.” Hämäläinen luottaa, että sähköisten tietokantojen tulisi myös lisätä yhteydenottoja metsänomistajiin. ”Luvassa on enemmän työtarjouksia, kauppatarjouk sia ja yhteydenottoja palveluntarjoajilta.” 75 % METSÄÄN.FIPALVELUN TIETOKANTA KATTAA YLI SU O M EN M ET SÄ KE SK U S SUOMEN METSIEN PINTA-ALASTA
• VIERASKYNÄ PETTERI JÄRVINEN rehtori Jämsän ammattiopisto Tulevaisuuden koneenkuljettaja DIGITALISAATION JA TEKNOLOGIAN kehitys muuttaa kuljettajien työnkuvaa, ja robotiikka ottanee huiman harppauksen myös metsäkoneiden kehityksessä. Koneiden etäohjaus ja useiden koneiden samanaikainen hallinta ovat tulevaisuutta, ja kuljettajan työnkuva muuttuu enemmän operaattorin työksi vahvaa perinteistä osaamista unohtamatta. MYÖS KULJETUSLOGISTIIKKA METSÄSTÄ jalostuslaitokseen mullistuu. 10–15 vuoden kuluttua biomassaa kuljettavat valtateillä robottikuljettajat. Alemmalla tieverkostolla ja metsäautoteillä rekan ohjaamoon tarvitaan kuitenkin ihminen. Metsäkoneenkuljettajilta odotetaan perinteisen osaamisen lisäksi enenevässä määrin kykyä suunnitella työtä ja työmaita sekä myös sosiaalisia taitoja. Metsässä ja metsätyömaiden läheisyydessä liikkuu entistä enemmän erilaisia, eri tavoin ajattelevia ihmisiä. Koneenkuljettaja tai operaattori on työmaalla ensimmäinen kontakti sinne poikkeaville ihmisille, joten kuljettaja on tärkeä lenkki laatuja yrityskuvan luojana ja rakentajana. ALA KONEELLISTUU ENTISTÄ enemmän, mutta koneellisen korjuun ohella korostuvat myös metsänhoito-osaaminen ja manuaalityökalujen käyttö. Kaikki eivät halua koneellistaa korjuuta. METSÄLLÄ ON YHÄ laajemmin eriytyviä arvoja ja käyttötarkoituksia. Jollekin se on sijoituskohde ja toiselle mielen rauhoittumispaikka. Koneoperaattorin työssä ympäristöasiat ja luonnon monimuotoisuuden ymmärtäminen korostuvat. Ammattilaisen on osattava tunnistaa tärkeät luontokohteet ja neuvoa hyvät marjaja sienimaat metsässä kulkijoille. Hänen pitää osata operoida metsässä huomioiden metsän omat asukit. METSÄTEOLLISUUS/BIOTEOLLISUUS ELÄÄ UUTTA nousua Suomessa. Metsän biomassaa hyödynnetään kestävästi ja tehokkaasti entistä enemmän. Alan näkymät ovatkin houkutelleet opiskelijoita alan koulutukseen. Jämsän ammattiopistossa metsäalan koulutusvolyymi on lähes tuplaantunut parin viimeisen vuoden aikana. Varsinkin aikuiskoulutus on kasvanut huomattavasti. VALITETTAVASTI METSÄKONEASENTAJIEN KOULUTUS ei vedä riittävästi, ja Suomessa on krooninen pula raskaskoneasennusta hallitsevista asentajista. Heitä tarvitaan raskaan liikenteen, maanrakennuksen, maatalouden, kaivosteollisuuden ja metsäalan tarpeisiin. Ala on erittäin haastava koulutuksen järjestäjälle ja tietysti myös opiskelijalle. Koulutuksen rahoituskin on jäänyt selkeästi jälkeen koulutuksen kustannusrakenteesta. Alaa ei pysty kouluttamaan henkilöautomekaanikon rahoituksella. JÄMSÄN AMMATTIOPISTOSSA ON hyvä ja monipuolinen koneellisen puunkorjuun konekanta. Rahoituksen murenemisen vuoksi joutunemme siirtymään halvempaan ja pienempään konekantaan, niin sanottuihin minimetsäkoneisiin. Koulutusvolyymin kasvun vuoksi yksi pullonkaula on koulun käytössä olevien ensiopetukseen tarkoitettujen metsien määrä. Onneksi meillä on hyvät suhteet esimerkiksi UPM:ään, ja olemme saaneet harjoitteluympäristöjä jo pidemmälle edenneiden opiskelijoiden opetukseen. YHTEISKUNNAN KIREÄ TALOUSTILANNE ja uudet säädökset opintojen henkilökohtaistamisesta ja siirtymisestä osaamisperusteiseen työssäoppimispaikoissa tapahtuvaan arviointiin ovat muuttaneet ja muuttavat rajusti ammatillisen koulutuksen toimintatapoja. Koulutuksen kustannustehokkuutta on nostettava oleellisesti. Etenkin kalliissa koneellisen puunkorjuun koulutuksessa on entistä enemmän hyödynnettävä simulaattori-opetusta. Teknologian avulla voidaan luoda lähes autenttisia virtuaaliympäristöjä ja -koneita. Maailmalla on jo virtuaalisia hologrammitekniikkaa hyödyntäviä henkilöautoja autotekniikan opetukseen. Opetus ja yhteydenpito opiskelijoihin mullistuu myös: kehitteillä on live-kuvaopetusta ja ohjausta maasto-olosuhteissa. METSÄN HENKI 3/16 19
• 20 METSÄN HENKI 3/16 TYÖLLISTÄÄ METSÄALALLE VOI PÄÄTYÄ MONTA ERI REITTIÄ. KOULUTUS KANNATTAA AINA, MUTTA TYÖN JA KOKEMUKSEN MYÖTÄ METSÄALA TARJOAA ALATI UUTTA OPITTAVAA JA TUOREITA NÄKÖALOJA. LÄHTEET: LUKE: METSÄSEKTORIN AVAINTILASTOJA 2015 JA UPM PIIRROSKUVAT: SHUTTERSTOCK METSÄALAN KOULUTUS Korkeakoulututkinnon suorittaneissa on Tohtoreita Lisensiaatteja Maistereita Kandidaatteja Muun yliopistotutkinnon suorittaneissa on Oikeustieteilijöitä Kasvatustieteilijöitä Tietojenkäsittelyn maistereita Filoso?an maistereita Humanisteja Kauppatieteilijöitä Diplomi-insinöörejä Muita koulutustaustoja ovat muun muassa Automaatioasentaja Kirvesmies Koneasentaja Laborantti Maatalousteknikko Markkinointiviestintä Viestintä KORJUUYRITTÄJÄT tarvitsevat ammattitaitoisia koneenkuljettajia. KULJETUSYRITTÄJÄT tarvitsevat osaavia puutavaraauton kuljettajia. Suurimmalla osalla metsäalalla työskentelevistä on metsäalan koulutus ja monella perustutkinnon suorittaneista on lisäksi joku lisätai erikois tutkinto PUUNHANKINTA JA METSÄTALOUS, UPM 75 % Ammattikorkeakoulu tai opisto, metsäala 25 % Muu koulutus HENKILÖSTÖN KOULUTUSTAUSTA 20 % Suomen vientituloista tulee metsästä
• METSÄN HENKI 3/16 21 Tehtävänimikkeitä ovat muun muassa Johtaja Kehitysasiantuntija Laatupäällikkö Lakiasiantuntija Laskutusasiantuntija Metsuri Metsäasiakasvastaava Metsäasiakaspäällikkö Metsäasiantuntija Metsäjohtaja Metsälaskenta-asiantuntija Metsäpalvelupäällikkö Metsäsuunnitteluasiantuntija Markkinoinnin suunnittelija Markkinointiasiantuntija Operaatioasiantuntija Operaatioesimies Operaatiosuunnittelija Operaattori Paikkatietoasiantuntija Projektipäällikkö Puumarkkina-asiantuntija Taimitarhapäällikkö Taimitarhatyöntekijä Terminaalipäällikkö Tutkija Viestintäpäällikkö Ympäristöasiantuntija Aluejohtaja Assistentti Business Controller Geologi Henkilöstöpäällikkö ICT-asiantuntija Inventointipäällikkö 66 000 henkilöä Suomessa Vuonna 2015 metsäteollisuus ja metsätalous työllistivät METSÄNHOITOTYÖYRITTÄJÄT tarvitsevat sekä päteviä koneenkuljettajia että metsureita. 68 % Toimihenkilö 17 % Työntekijä 15 % Päällikkö tai johtaja HENKILÖSTÖ PUUNHANKINTA JA METSÄTALOUS, UPM 26 000 (40 %) työskenteli metsätaloudessa Heistä Metsäalalle voi päätyä myös muita reittejä, esimerkiksi talouden, oikeustieteen, kasvatustieteen tai henkilöstöhallinnon aloilta.
• 22 METSÄN HENKI 3/16 M etsänomistaja Antti Ruissalon työpöydällä eivät paperit enää juurikaan kahise, sillä hän hoitaa metsäomaisuutensa hallinnoinnin lähes kokonaan sähköisten palvelujen ja kanavien avulla. Ruissalo arvioi, että niiden ansiosta oma toiminta metsäasioissa on tehokkaampaa ja tarkempaa kuin perinteisin menetelmin. ”Metsän tuotto olisi heikompi ilman sähköisiä palveluja, se on ihan fakta. Lisäksi ne säästävät aikaa, joka muuten olisi pois perheeltä ja muista töistä”, Ruissalo toteaa. Ruissalo ja hänen metsäasiakasvastaavansa Lauri Lähteenmäki ovat metsäasioiden tiimoilta yhteyksissä useamman kerran kuukaudessa, usein lähes viikoittain. Nyt istutaan Ruissaloilla Oriveden Voitilassa pohtimassa metsänomistajan sähköisiä palveluja – saman katon alla Antti seuraili jo lapsena, kun Eero-vaari setvi metsäasioita Yhtyneitten ostomiehen kanssa. ”Voi tosiaan sanoa, että metsä on kiinnostanut minua pienestä pitäen. Noin 5–6 viime vuoden aikana olen sitten päässyt ihan todella tutkimaan ja oppimaan, miten metsän kanssa pitää toimia”, Ruissalo kertoo. TEKSTI: PÄIVI STENROOS | KUVAT: LAURA VESA ORIVESILÄINEN ANTTI RUISSALO LUOTTAA METSÄNOMISTAJAN SÄHKÖISIIN PALVELUIHIN. NE TUOVAT TYÖHÖN TEHOKKUUTTA JA TUOTTOA. ORIVESI DIGITAALISESTI OMAAN METSÄÄN
• METSÄN HENKI 3/16 23 Nyt tulee hieno kuva satavuotiaasta kuusesta! Perheen pojat Matias ja Emil ovat sonnustautuneet mielihyvin isä-Antin mukaan pienelle metsäretkelle, sillä jo aivan lähitienoillakin on paljon nähtävää ja koettavaa.
• 24 METSÄN HENKI 3/16 AKTIIVINEN METSÄNOMISTAJA Ruissalo on koulutukseltaan metsätalousinsinööri. Hän on viljellyt tilaa vuodesta 2011 lähtien ja pystyy sovittamaan kalenteriinsa myös työn Skaala Oy:n myyntiedustajana. Metsäomaisuuden hallinnointia riittää niin tilan omissa metsissä kuin äidin kanssa yhteisen metsäyhtymän kuvioissa. Metsänomistajana hän luonnehtii itseään aktiiviseksi, tuottohakuiseksi ja pitkälle tulevaisuuteen katsovaksi. ”Aktiivisuus ilmenee siten, että pyrin hoitamaan kaiken oikeaan aikaan, teen metsäkäyntejä sekä omatoimisesti että Laurin kanssa ja hyödynnän sähköisiä palveluja niin paljon kuin mahdollista, jotta saan toiminnan pyörimään tehokkaasti”, Ruissalo sanoo. ”Antin kanssa on mukava tehdä yhteistyötä juuri tuon aktiivisuuden takia: hän käyttää sähköisiä kanavia, mutta pitää arvossa myös henkilökohtaista kontaktia – ja tykkää selvästi käydä metsässä”, vahvistaa metsäasiakasvastaava Lähteenmäki. PUHELIN TASKUSSA METSÄÄN Ruissalo tekee omissa metsissään itsekin jonkin verran istutusta ja raivausta, mutta työllistää myös muita yrittäjiä. Ennen toimenpiteistä päättämistä hän käy joka tapauksessa tarkistamassa kuvioiden tilanteen omin silmin, ja siinä UPM MetsäSoppi on käytännöllinen työkalu. Ei tarvita kuin puhelin mukaan metsään, GPS päälle, kirjautuminen MetsäSoppiin ja kartalla ollaan. ”Kun kävelen kuviota läpi, tiedän koko ajan riittävän tarkasti sijaintini. Sitä kautta tulee se tehokkuus ja varmuus: tiedän millä kuviolla olen, näen metsäsuunnitelman ja voin miettiä paikan päällä tarvittavia toimenpiteitä”, Ruissalo kertoo. Kuviolta voi myös esimerkiksi ottaa valokuvia liitettäväksi sen tietoihin tai tallentaa tuoreita havaintoja päivitystä varten, mikäli se on tarpeen. Kun Ruissalo on käynyt kuviot läpi, hän hakee vahvistuksen toimenpiteille UPM:n metsäasiantuntijalta. ”Niin, sitten Late tulee metsään puhelin taskussa, ja hänellä on sen kautta kaikki tarpeelliset tiedot ajantasaisina mukana”, Ruissalo naurahtaa. ”Onhan se tietysti tarkkuudeltaan ihan eri luokkaa kuin paperikartalle lyijykynällä raapustettuna”, Lähteenmäki jatkaa. HYÖTYÄ JA HUVIA Erityisen tärkeää sähköisissä palveluissa on niiden selkeys, toimivuus ja luotettavuus. Myös tietoturvan pitää ehdottomasti olla kunnossa. UPM MetsäSoppi täyttää Ruissalon mielestä nämä vaatimukset. Hän muistelee rekisteröityneensä palveluun heti, kun se tuli tarjolle, ja sen kehityssuunta näyttää hyvältä. Metsäretkellä ehtii pysähtyä myös pienten asioiden äärelle. Menikö tuolla muurahainen? Antti Ruissalo ja Lauri Lähteenmäki rohkaisevat kaikkia metsänomistajia lähtemään GPS:n kanssa metsään. Eksymisen vaaraa ei ole, kun huolehtii että niin akussa kuin kulkijoissakin riittää virtaa.
• ”Palvelun runko on pysynyt samana koko ajan, mutta sisältöä on tullut lisää, ja se pysyy ajan tasalla niin toiminnan kuin tietojenkin suhteen”, hän kertoo. Ruissalon isä saattoi aikanaan hiukan pyöritellä silmiään poikansa MetsäSoppi-innostukselle, mutta seuraavalla sukupolvella tietotekniikka on jo tukevasti hallussa. Kun perheen pojat, 7-vuotias Matias ja 3-vuotias Emil pelmahtavat paikalle, heitä ei tarvitse kahta kertaa pyytää esittelemään omia sähköisiä metsäharrastuksiaan. Matiaksesta on lyhyessä ajassa tullut Suomen Partiolaisten ja UPM:n julkaiseman MobiMetsä-pelin asiantuntija, ja pikkuveli säestää innokkaasti. Matiaksella pyörii pelissä oma paperitehdas, joka vaatii hoitoa ja vie myös pelaajansa säännöllisesti ulos tunnistamaan ja kuvaamaan puita. ”Tätä saa pelata enemmän kuin muita pelejä, koska tämä on kehittävä”, Matias toteaa. ”Ja hauska ja koukuttava, myös aikuiselle”, isä myöntää. TULEVIEN SUKUPOLVIEN METSÄ Matiaksen virtuaalitehdas tarvitsee puuta, joten isot ja pienet metsämiehet laittautuvat tilan lähimetsiin puhelimineen ja pädeineen. Perheen nuorimmainen, puolivuotias Liisi jää vielä Kiti-äidin kanssa pihahommiin. Polulle käännyttäessä Antti Ruissalo muistuttaa, että maatilapohjainen metsätalous perustuu juuri ajatukseen jatkumosta. Metsää hoidetaan tulevia sukupolvia ajatellen – ja kunhan jälkikasvu hiukan varttuu, yhteisiä metsäreissuja tulee huomattavasti lisää. ”Ajatuksena on, että hoitotoimia tehtäisiin lasten kanssa yhteisenä harrastuksena. Kiinnostusta heillä selvästi on”, Ruissalo pohtii. ”AJATUKSENA ON, ETTÄ HOITOTOIMIA TEHTÄISIIN LASTEN KANSSA YHTEISENÄ HARRASTUKSENA. KIINNOSTUSTA HEILLÄ SELVÄSTI ON.” ANTTI RUISSALO MobiMetsä – kerrankin peli, jota saa pelata sydämensä kyllyydestä! METSÄN HENKI 3/16 25
• 26 METSÄN HENKI 3/16 26 26 26 2 2 2 2 2 2 2 26 2 26 2 2 2 2 2 26 2 26 26 26 26 26 6 26 26 26 26 26 26 26 26 6 26 6 6 2 26 26 2 2 2 2 26 26 26 2 2 2 2 2 2 26 26 6 26 6 6 6 6 6 6 6 6 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 26 26 26 26 6 6 2 26 26 26 26 6 6 6 6 2 26 2 2 2 2 2 26 26 2 2 2 2 2 2 26 2 26 26 26 6 26 26 26 6 6 6 6 26 2 2 2 2 2 2 26 2 2 2 2 2 2 2 26 26 26 26 26 26 6 6 2 26 2 2 2 26 26 2 2 2 2 26 2 26 6 6 26 6 2 2 2 2 26 2 2 2 2 26 26 26 2 2 26 6 26 6 6 26 26 26 26 2 26 2 2 26 2 2 26 2 2 2 26 26 26 6 26 26 6 6 6 26 6 26 2 2 2 2 2 2 2 26 26 26 6 6 6 6 6 6 26 2 2 2 2 26 2 26 26 6 6 6 6 6 6 6 6 2 2 26 26 26 26 6 6 6 6 6 6 2 2 26 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 2 2 2 2 26 6 26 6 6 6 6 6 2 26 6 6 6 6 6 2 2 2 2 2 26 6 6 6 6 6 26 2 26 6 6 6 6 6 6 6 2 26 6 6 2 2 2 2 2 2 26 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 26 26 2 2 26 6 26 6 6 6 6 6 6 2 2 26 6 6 26 6 6 26 6 26 6 6 6 6 6 6 2 2 26 6 6 6 6 6 6 6 2 26 6 6 6 6 6 6 6 2 2 2 2 26 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 M M ME ME METS M ME MET MET METS ME MET ME MET MET METS M MEEET MET MET METS ETTS METS METS METS ETS METS METS METS MET M METS ME ME METS METS ET ET METS METS EETS ME MET MET ET METS MET METS MET ETS METS METS ETS METS METS METS M M MET M ME MET METS MET M METS M M M M M MET M M METS M METS METS MEEEEETS EEE METT METS MET METS METTS METS TS S S METS S METS S METS METS METS S METS METS METS M M M M M METS M MET M MET ME M METS M M M M M MEETS MEEETS EEETS ME ME METS METS MET METT METT ETTTT ETTS METS ETS S S S TS S METS S TS S TS MET M M METS M M M M M M M M M M M MEETS ETS EETS E METS MET ETS ETTS METT MET ETS T ET ET MET ETS S TS TS S S ETS METS METS TS ETS METS M ME ME M M M M M M M M M M M M M M M M M METS MEETS E MEETS ETT METTTTTTTS METS ETS S METS ETS S S TS TS METS M M M M M M M MET M METS MET ME M M M ME MET E MET EE MEETT MET MET METTTS S METS S S TS S S S S M M M M M M MET M MET METS M M MEETS MEET EET METTTS METS S S S S S METS TS S M M ME M M M M M M M ME M M MEEEEEEETTT MET ETTT ETS S S S S S S S S S S S TS M METS MET M M METS M M M M M M M M METS MET ME METS EEET ET ETT ET METTTS S S S S S S S M M M M METS M M M M M METS ME M METS E MET EETTTTTTTS S S S S S S S S S S S M METS M METS M M ME ME MEEEEETTTTTTTTTTS S S S TS S S S S S S S S M METS MET M M M M ME MEEET EETTTTTTTTTS S S S S S S S S S S S S S M ME MET M M METS EEET ETTTTTTS TS TS TS S S S TS ETS TS S S S S S M M M M M M M M ME M M ME MET ETTTTS TTTTS METS METS METS S S S S S M M M M M M M M M M M MEEEEETTTT ETT METTTS S S S S TS M M M M M M M M M METS EEEETT METTTTTS S M M M M M M M M METS EETS ETS EEETTT METS TS S M M M M M M ME MEEEEETTTTTTS S S M M M ME M M M M M M MEEET EEEE METTTTTS S S S S S S M M M M M M M M M M M M M MEEEEEEEETTTTTTS TTTS TS S S S S S S M M M M M M M M M MEEEEEETTTTTTTTTTS S SÄN H ÄN ÄN H ÄN Ä Ä ÄN H Ä ÄN ÄN ÄN H Ä Ä Ä Ä Ä ÄN H ÄN H ÄN H ÄN ÄN H N N H ÄN H N ÄN H N H ÄN ÄN H ÄN ÄN H Ä ÄN H ÄN ÄN H ÄN N ÄN H ÄN H ÄN H N H H N H ÄN H ÄN H ÄN H ÄN ÄN Ä Ä Ä Ä Ä ÄN Ä ÄN ÄN ÄN Ä ÄN ÄN ÄN Ä Ä Ä ÄN N N H ÄN H N H N H ÄN N H ÄN ÄN ÄN N H ÄN H N H N H ÄN ÄN H N H H ÄN H H N H ÄN H Ä ÄN Ä ÄN Ä Ä ÄN ÄN ÄN H ÄN ÄN H Ä Ä Ä Ä Ä ÄN H N H ÄN H ÄN ÄN H ÄN H ÄN H H ÄN H N H ÄN H ÄN H Ä ÄN H ÄN H N H ÄN H ÄN H ÄN H N H N H Ä Ä Ä ÄN Ä Ä Ä ÄN ÄN Ä ÄN N H ÄN H ÄN ÄN N ÄN ÄN H ÄN H H ÄN H Ä ÄN Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä ÄN H ÄN H ÄN N ÄN H ÄN H H ÄN H ÄN H H ÄN H H ÄN H N H N H ÄN H Ä Ä Ä Ä Ä Ä ÄN H Ä Ä Ä Ä ÄN ÄN N H N N H ÄN H N H N H H H H Ä ÄN H ÄN Ä Ä Ä Ä ÄN H Ä ÄN ÄN N N N ÄN ÄN ÄN H N ÄN H N H N ÄN H H H ÄN Ä ÄN Ä ÄN Ä Ä Ä Ä ÄN H Ä ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H N H N N H N N ÄN H N H ÄN H N ÄN H ÄN ÄN H H N H ÄN H H H H ÄN H ÄN H Ä Ä Ä Ä ÄN ÄN ÄN H N ÄN N N N N H N H N ÄN N ÄN H ÄN H ÄN H N H H H H Ä ÄN ÄN H Ä Ä Ä ÄN ÄN H Ä Ä Ä ÄN H N N N N H ÄN ÄN N ÄN H H N H H ÄN H H Ä ÄN Ä Ä Ä Ä ÄN N H N H N N N N ÄN ÄN H H N H H H H ÄN H ÄN H ÄN Ä Ä ÄN Ä Ä Ä ÄN ÄN N N H N N N N H N N H N H N N ÄN ÄN H H ÄN H N H ÄN Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä ÄN ÄN Ä ÄN N N ÄN N N N N N H H ÄN ÄN H ÄN H H ÄN H H H H H ÄN H H N H ÄN H N H ÄN H ÄN Ä Ä Ä Ä ÄN Ä Ä ÄN N N N N N N N N ÄN ÄN ÄN H H H H H H H H ÄN H H H ÄN H ÄN Ä Ä ÄN ÄN ÄN Ä ÄN N N N N N N ÄN N H H H Ä Ä ÄN H Ä Ä Ä ÄN N N H N N N N N ÄN ÄN H H ÄN H H N H H ÄN H Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä ÄN N N N N N N N H H H H ÄN H H H H Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä ÄN N N H H H H H H ÄN H H H Ä Ä Ä ÄN Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä ÄN N N N N N H N H N N N N N N N N H ÄN H H H H H H H H H H ÄN H H Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä ÄN N N N N N N H H H H H H H ÄN H Ä Ä Ä Ä Ä Ä ÄN H Ä Ä Ä ÄN N ÄN ÄN N H N N N N H H H H H H N H Ä Ä Ä Ä Ä Ä ÄN Ä Ä Ä ÄN N N N N N H H H H H Ä Ä Ä Ä Ä ÄN Ä ÄN N H H H H H H Ä Ä ÄN N N N N N N N N N N N N N N N H H H H Ä Ä Ä Ä Ä ÄN H ÄN N N N N N N N N N N H H H H Ä Ä Ä Ä Ä ÄN N N N N N HENK EN EN ENK ENK EN ENK EN ENK NK NK NK EN NK ENKI ENKI EN NK ENK ENK ENKI NKI K ENK ENKI ENKI NKI ENKI EN EN ENK N ENK NK N N NK N EN EN NKI K ENK ENK NK K NK K ENK ENK ENK KI KI ENKI NKI EEENKI EEEEEN N N NK N EN N N EN N N N N N ENK K ENK NK ENK K NK K K ENK ENK K NK KI ENKIIII ENKI EN EEEEEENK EEEN N N EN NK N N N EN N NK K K K ENK K K K K K K ENK KI KI ENKIII NKI EEEEEEEEN N NK N N N N N N EN NKI N NK NK K ENK K K K K ENK K K K K KI NKIII EEEEEEEEN NKI EN N N N EN ENKI N N N N N EN N NK N NKI ENKI K K K ENK NK K K K ENK ENK K K K K K KIIIIII EEENKI EN EEN NK ENK NKI N N N N N NK N N N NK ENKI NK NK ENK ENK K NK NK NK KI ENKI NKIII EEEEEEENKI N NK N NK EN N N N N N ENKI ENK K K NK K NK NK K ENKIIIIII EN EEEN EEEEEN NK N N N N NK N N ENKI N N N N N ENK NK K ENK K ENK K K K ENKI K K NK KI NKIII KI NKI EEEEEEEEEN N N N N N N N N NK N NK N NK N NKI K K ENKI ENKI K K K K NK KI NK K KIIII EEN EEEEEEEN N N EN N N N N NKI N N N N N NK K KI NK K ENKI K NK K ENKIIII ENK EEEEEEEN N N N EN ENK ENK NK NK N N N ENK NK K ENK K K KI NKII ENKI EEEEEEEEEEN N N NK N N N N N N EEEEEN EEN N N NKI N N N N N N N N N N EN ENK K NK K KI ENKI EEENK EEEEEN N N N N N N N N N N N N N NK KII EEEEEN ENKI EEEEN N N N N N N N N N N N N N N ENK K NK K NK K NK K KIIIIII EEEEEEEN N N N N EN N N N EN NK K K K KI K K K K K KI NKIII EEEEEN N N N N N N N N N N N NK K NK K K K K K K ENKIII EEEEN N N N N N NK K K K NK ENK ENK K K K K KIIII EN EEEEEN N N N N N NK K K NK K K K K K K K K K K ENKI EEN N N N N N N N N N NK K K KI K K K K K K K K KIIII EEEN N N NK K K K K K K K K K K KIII 3/ 3/ 3/16 3/ 3/ / / / /1 / / / / / / / / /1 /1 /16 3/16 3/16 /16 3 3/ 3/ 3/1 3 3/ / / /16 / / / /16 / / /1 / 3/ / /1 /16 / /1 /1 /1 /16 6 3/16 3/16 3/16 3/ 3 3/ 3/16 3 3/16 3 3 3/ / / / 3/ 3/ / / 3/ /1 /16 /1 /16 /1 / 3/ /1 /16 16 1 1 /16 3/16 /16 6 6 3/16 6 6 /16 3/16 6 6 /16 6 6 3 3 3 3 3 3/ 3 3/ 3 3/ / / 3/ / / / 3/ / 3/ / /16 3/ / /1 /1 3/1 1 16 3/16 /16 1 /1 /16 6 6 6 /16 6 6 6 /16 6 6 6 3/ 3/ 3/1 3 3 3 3 3/ 3/1 3/ / / / / / / /16 /16 3/ 3/1 1 1 /16 3/16 6 6 6 6 6 6 6 3 3 3/ 3/ 3 3 3/ 3/ / / / / / /1 3/ / 3/1 1 1 16 6 6 6 6 16 16 6 6 /16 16 /16 6 / 3/ 3 3/ 3/16 3/1 3 3/ /16 / / 3/ / / 3/ /1 / / / / 3/16 /1 1 /1 1 1 /16 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 /16 6 6 3/1 3 3 3/ 3 3/1 3/1 3 3/ / / / 3/16 / / / / 3/ 3/ 3/ 3/ / /1 /1 3/1 16 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 /16 6 6 3 3/16 3 3/1 3/ /16 /16 / / / / / / / / / / /1 1 16 6 6 16 6 6 6 6 6 6 6 6 3/ 3 3 3 3 3/ 3/ / /16 / / /16 / / /1 /1 1 16 6 6 6 6 6 6 16 6 6 6 6 6 16 6 3 3 3 3 3 3 3/ 3 3 3/16 / / / / /1 1 1 1 1 1 3/16 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 3 3 3 3 3 3 3/ 3/1 / / 3/ / / / / /1 1 16 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 3 3 3 3 3/ 3/ / / / / / / 3/1 /1 1 1 16 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 /16 6 3 3/ 3 3 3 3/ 3/16 3/ / / / / / / / /1 1 1 1 16 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 /16 16 3 3 3 3 3 3 3 3 3/16 / / / /16 1 16 6 6 6 6 6 6 6 6 6 /16 6 3 3 3 3 3 3 3 3/ / /16 16 1 1 16 6 6 6 6 6 6 6 6 6 /16 6 3 3 3 3 3 3/ / / / / /1 1 1 1 1 1 16 6 6 6 6 /16 6 6 3/ 3 3 3 3 3 3 3/ / / / /1 1 1 1 /16 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 3 3 3 3 3/ / /1 1 16 1 16 6 /16 3/16 6 6 6 6 6 6 6 6 3 3 3 3/ / / / /1 1 1 1 16 6 6 6 6 6 6 6 6 3 3 3 3 3 3/ / / / / / /1 1 1 1 16 6 6 6 6 6 6 6 6 16 16 6 6 6 / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / Metsätalouden yhtenä perustana on tarkka ja yhä tarkentuva sähköinen tieto omista metsistä. Tulevaisuuden sähköiset palvelutkin kiinnostavat, esimerkiksi UPM:n ProMetsän suhteen odotukset ovat korkealla. Ruissalo käyttäisi mielellään sovellusta, joka antaa tarkkaa tietoa metsän tuottomahdollisuuksista. ”Olisi kätevä saada suoraan sovelluksesta arvio siitä, miten tietty kuvio tuottaa, miten sitä kannattaa hoitaa ja miten eri käsittelytavat vaikuttavat tuottoon”, Ruissalo sanoo. ”Kaikki tämä pohjautuu tietysti siihen, että järjestelmässä on tarkat ja oikeat taustatiedot kuviosta eli että metsäsuunnitelma on kunnossa”, Lähteenmäki muistuttaa. Ruissalo ja Lähteemäki ovatkin yhtä mieltä siitä, että lopulta kaikki saa sysäyksensä kuitenkin metsästä: sähköiset palvelut tehostavat metsätaloutta, mutta lähtötiedot täytyy ensin saada kuntoon maastokäynnillä, ja aika ajoin tilannetta on hyvä käydä päivittämässä. Tekeekö sen metsänomistaja, metsäasiantuntija vai molemmat yhdessä – siitä päättää metsänomistaja omien taitojensa ja tarpeidensa pohjalta. UPM MetsäSoppi on kaiken A ja O. Kun se on auki ja kännykän GPS päällä, kuviolla kulkiessa tietää koko ajan missä on ja näkee kuvion tiedot. UPM Metsämaailman Minun Metsäni -palvelussa hoitoja kauppasopimukset ovat ajantasaisina tallessa ja ne löytää sieltä tarvittaessa helposti. Kotitoimistolla sähköposti on paras tapa liikutella tietoa, ja esimerkiksi veroilmoitus ja Kemera-hakemukset lähtevät sähköisesti. Tuore MobiMetsä-peli tutustuttaa lapset hauskalla ja hyödyllisellä tavalla metsän monipuoliseen käyttöön. Sopii myös aikuisille! 1 2 3 4 Antti Ruissalon sähköiset työkalut Ruissalon perheen näköalaja nuotiopaikalle on talon pihapiiristä lyhyt ja jyrkkä kävelymatka. Metsätalousmaat alkavat aivan vierestä, mutta tätä paikkaa varjellaan virkistysarvojen takia. 26 METSÄN HENKI 3/16 Hyvä keskusteluyhteys – näin kuvaavat yhteistyötään metsänomistaja Antti Ruissalo ja metsäasiakasvastaava Lauri Lähteenmäki.
• METSÄN HENKI 3/16 27 Onko mielessäsi aihe, johon haluaisit saada vastauksia? Lähetä meille vinkki metsaviestinta@upm.com KYSYMYS & VASTAUS JUKKA VALTOAHO metsäkoneen kuljettaja Metsäkoneet Valtoaho Ay MITEN USEIN HAKKUUTYÖMAALLA KÄY VIERAITA? Kerran tai pari joka työmaalla. Kesällä useammin. Talvella on ymmärrettävästi hiljaisempaa. KETÄ VIERAAT OVAT? Useimmiten vierailija on metsänomistaja, joka haluaa seurata hakkuun edistymistä tai keskustella joistain yksityiskohdista kuten säästettävistä kohteista tai muista huomioitavista asioista. Naapuritilan omistajakin saattaa joskus piipahtaa, ja kesällä ja syksyllä työmaan läheisyyteen saattaa ilmestyä marjastajia tai sienestäjiä. MITEN SUHTAUDUT VIERAISIIN? Vieraat ovat tervetulleita. Homma on enimmäkseen yksinäistä puurtamista. Metsänomistajan kanssa keskusteltaessa selviää usein myös asioita, joita ei muuten tulisi huomattua. Toiveet ja odotukset selviävät parhaiten, kun niistä puhutaan kasvokkain. Metsänomistaja on kulkenut tilallaan vuosikausia ja tuntee sen joka kolkan. Minä olen alueella yleensä ensimmäistä kertaa. Mielelläni kerron työstäni myös muille kulkijoille. MITÄ TOIVOT VIERAILIJOILTA? Ilmoittakaa tulostanne ennakkoon ja pukekaa päällenne kirkkaat vaatteet. Huomioliivi on hyvä valinta. TOIMIVATKO VIERAILIJAT NÄIN? Arviolta noin puolet vierailijoista ilmoittaa tulostaan ennakkoon. Siihen pitäisi saada selkeää parannusta. Kännykkänumeroni löytyy metsätien varresta hakkuutyömaakyltistä. Soitto varmistaa, että osaan seurata tulijan saapumista ja sammuttaa koneen sopivasti, jotta lähestyminen on turvallista. Huomioliivien käyttö on yleistynyt, mikä on hyvä asia. Moni marjastajakin käyttää nykyisin huomioliivejä, jotka osuvat silmäkulmaan helposti. Työtä tehdessä keskityn kaadettaviin puihin ja koneen laitteisiin. MILLAISIA VAARATILANTEITA HAKKUUTYÖMAALLA VOI SATTUA? Koneen käydessä vierailijan on pysyttävä vähintään 60–90 metrin etäisyydellä koneesta. Lähemmäs voi tulla vasta, kun olen pysäyttänyt koneen. Kaadettavat puut ovat monta kymmentä metriä pitkiä ja voivat kaatuessaan kaataa myös kaatolinjalla kasvavia muita puita, mikä voi pahimmassa tapauksessa aiheuttaa dominoefektin. Myös puita karsittaessa ja sahattaessa niiden latvat ulottuvat pitkälle. Hakkuutyömaata ja konetta lähestyvän pitää osata ottaa tämä huomioon, jotta ei vahingossa jää kaatuvan puun alle. Toinen kuolemanvaaran aiheuttava riski on ketjuluoti eli jos sahaketju menee poikki sahan ollessa käynnissä, ketjun kappaleet lentävät ympäristöön arvaamattomalla voimalla. Ne ovat onneksi harvinaisia, mutta mahdollisia. Itsellenikin on sattunut tällainen tilanne. Onneksi ketjuluoti ei osunut moton ikkunaan, mutta konepeltiin tuli kunnon lommo. METSÄN HENKI 3/16 27 SHUTTERSTOCK
• TEKSTI: LOTTA VAIJA | KUVAT: JASKA POIKONEN U PM Metsäni yhdistää Maanmittauslaitoksen, Luonnonvarakeskuksen ja Metsäteollisuus ry:n avoimet metsävaratiedot sovellukseksi, joka palvelee kaikkia metsänomistajia. Sovellus kertoo metsänomistajan oman metsätilan yleistiedot ja ehdottaa arvion perusteella, mitä metsälle voisi tehdä. Se kertoo metsän sijainnin kartalla ja auttaa hahmottamaan tilan rajat myös maastossa kulkiessa. Lisäksi se toimii kompassina. Metsäopasosio tarjoaa metsänomistajalle hyödyllistä tietoa esimerkiksi puukaupasta tai lakija verotusasioista. Sovelluksen avulla voi keskustella reaaliaikaisesti UPM Metsän asiantuntijoiden kanssa ja lähettää kuvia ja videoita UPM:lle. UPM METSÄNI -SOVELLUS TARJOAA KAIKILLE METSÄNOMISTAJILLE MAKSUTTOMAN, NOPEAN JA HELPON TAVAN ARVIOIDA OMAN METSÄTILAN PUUSTON ARVO, PUULAJIJAKAUMA SEKÄ PUUSTON TILAVUUS JA IKÄ-JAKAUMA. METSÄSSÄ YHDISTYVÄT JÄRKI JA TUNNE Sovelluksen on suunnitellut kehittänyt ja toteuttanut suomalainen Taiste Oy yhteistyössä UPM Metsän kanssa. Projektiryhmään koottiin eri alojen asiantuntijoita ja metsänomistajia. Karkeasti jaettuna Taiste on tuonut projektiin digiosaamisen ja palvelumuotoilun, UPM substanssin ja tavoitteet. Mutta ovat roolit toki sekoittuneetkin. Sovelluksen perimmäinen tarkoitus on tehdä metsänomistamisesta helpompaa. ”Suunnittelun lähtökohtana on ollut, että metsä sijoituskohteena yhdistää tunteen ja järjen. Tämä toivottavasti näkyy palvelun ulkoasussa ja sisällössä”, kertoo Oscar Salonaho Taisteelta. Kun palvelumuotoilijat, jotka ovat metsäasioiden suhteen lähes noviiseja, suunnittelevat applikaation metsänomistajien hyödyksi, syntyy sovellus, jota on todella helppo käyttää. Kehitystyön myötä suunnittelujohtaja Kaislaa ja toimitusjohtaja Salonahoa rupesi kutkuttamaan oman metsätilan hankkiminen Taisteelle. 28 METSÄN HENKI 3/16
• METSÄN HENKI 3/16 29 ”On ollut äärimmäisen mielenkiintoista opiskella metsänomistajan arkea. Koska meillä ei aluksi ollut juurikaan ymmärrystä näistä asioista, oli helppo kuvitella uuden metsänomistajan tilanne. Mahdollisuus katsoa kokonaisuutta ulkopäin antoi hyvän alkusysäyksen projektille”, kertoo Taisteen Ville Kaisla. Myös UPM Metsän markkinointija asiakkuuspäällikkö Paula Savonen kiittelee sujuvaa yhteistyötä. ”Tavoitteenamme on ollut tehdä kiinnostava ja helppo työkalu. Olemme tyytyväisiä alkuvaiheen vastaanottoon. Sovellusta on pidetty nopeana ja hyödyllisenä. Lisäksi ihmiset ovat oivaltaneet, että avointa metsävaratietoa on olemassa ja sitä voi hyödyntää monella tavalla. Vain mielikuvitus on rajana”, sanoo Savonen. ENEMMÄN HOIDETTUJA METSIÄ UPM Metsäni rohkaisee ja toivottavasti myös motivoi metsänomistajia metsänhoitoon ja puukauppaan. Sen kautta saa myös helposti ja nopeasti yhteyden UPM:n metsäammattilaisiin. ”Sovellus antaa metsänomistajalle arvion perusteella muutaman suuntaa-antavan toimenpideehdotuksen. Näitä ehdotuksia voi tarkentaa UPM:n asiantuntijoiden kanssa”, Savonen kannustaa. UPM Metsäni -sovelluksen käyttö ei vaadi mitään erityistaitoja tai -tietoja. Metsäarvion saadakseen on sovellukseen rekisteröitävä oma nimi ja sähköpostiosoite. Henkilötietoja ja tilatunnusta ei sovelluksessa kuitenkaan yhdistetä. Palvelun antama arvio on suuntaa-antava ja toki sellaisenaan käyttökelpoinen moneen tarkoitukseen. Tarkempi metsänhoidollinen ja puukauppaan liittyvä arviointi vaatii kuitenkin aina asiantuntijan yksityiskohtaisemman perehtymisen. PALJON PALAUTETTA, KIITOS Salonaho korostaa, että digipalvelut ovat luonteeltaan jatkuvasti kehittyviä. Palaute sekä ohjaa että motivoi suunnittelua ja mahdollista jatkokehitystä. ”Miltä sovellus tuntuu ja mitä lisäominaisuuksia metsänomistajat siihen kaipaavat? Toivomme mahdollisimman paljon palautetta. Jokainen niistä on meille tärkeä, ja kaikki palaute huomataan.” Myös UPM:n Paula Savonen seuraa kehitystä innostuneena. ”Työ on ollut todella mielenkiintoista, ja avoimen metsävaratiedon käsittelyä halutaan UPM:llä edelleen edistää. Haluamme oppia enemmän ja kehittyä, jotta voimme tarjota lisää palveluja metsänomistajille. Mutta ehdottomasti niin, että palvelu pysyy yksinkertaisena ja helppona”, Savonen sanoo. MOBIILISOVELLUKSEN VOIT LADATA NIIN TABLETTIISI KUIN PUHELIMEESIKIN GOOGLEN PLAY -KAUPASTA TAI APPLEN APP STORESTA. UPM Metsäni on äly puhelimella ja tabletilla toimiva sovellus Sen avulla saat: • Tiedon puustostasi helposti ja nopeasti, muutamassa sekunnissa. • Puustosi suuntaaantavan arvon. • Asiakaspalvelua – voit olla missä tahansa metsäasiassa reaaliaikaisesti yhteydessä metsäasiakasvastaavaan. • Sovellus on ilmainen ja kaikkien metsänomistajien käytettävissä. Sovelluksen lisäksi tarvitset vain tilasi kiinteistötunnuksen, jonka saat esimerkiksi Maanmittauslaitokselta. Lue lisää ja lataa sovellus osoitteesta www.upmmetsani.? Sovellus näyttää, missä tila sijaitsee ja sen avulla pystyy hahmottamaan tilan rajat maastossa kulkiessa. 2 Päävalikon kautta pääsee sovelluksen osiin, kuten oman metsän tietoihin, metsäoppaaseen ja asiakaspalveluun. 1 UPM Metsäni tekee suuntaa-antavan arvion metsästä muutamassa sekunnissa. Sovellus kertoo muun muassa arvon puu laji kohtaisesti, sekä puuston jakauman iän mukaan. 3
• 30 METSÄN HENKI 3/16 KERTOO METSIEN VASTUULLISESTA HOIDOSTA FSC ® -SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ METSIEN YMPÄRISTÖARVOT JA TALOUSKÄYTÖN KESTÄVÄLLÄ TAVALLA. UPM:N FSC-RYHMÄSERTIFIKAATTI (FSC-C109750) TARJOAA METSÄNOMISTAJALLE LUOTETTAVAN TAVAN OSOITTAA, ETTÄ HÄNEN METSÄÄNSÄ HOIDETAAN VASTUULLISESTI. TEKSTI: PÄIVI STENROOS | KUVAT: ARI MÄKELÄ EIJA JA JUKKA HEIKKILÄLLE TULOJEN LÄHDE JA SYDÄMENASIA Eija Kuusisto FSC ® FSC ® -serti?ointi METSÄPALVELUT Erityisesti kansainväliset markkinat vaativat nykyään serti?oituja tuotteita, joten serti?oidun puun kysyntä on varmaa, sanoo UPM:n avainasiakaspäällikkö Eija Kuusisto. U PM
• lue lisää: W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I ”Luonto ja metsän taloudellinen hyödyntäminen eivät antaa tietysti itsellekin varmuutta siitä, että on tehnyt kaikkensa ja käyttänyt uusimmat keinot näiden sovittamiseksi mahdollisimman hyvin yhteen”, Heikkilä pohtii. puukaupassa. UPM asettaa aina puunhankinnassaan sertifoidun puun etusijalle. Lopputuotemarkkinat edelFSC-puun menekki tulee olemaan hyvä ja markkinahinta kilpailukykyinen. SUUNNITELMAT TAVOITTEIDEN MUKAAN 2012, ja siihen on tähän mennessä liitetty jo noin 200 000 hehtaaria yksityismetsiä. Ryhmästä on pyritty tekemään mahdollisimman käyttökelpoinen ja osapuolten keskinäistä yhteistyötä tukeva. ”Siinä on haluttu ottaa huomioon, että jokainen metsä on erilainen ja kaikilla metsänomistajilla on omat tavoitteensa”, Kuusisto sanoo. ”Meillä on käyty yhdessä metsäasiakasvastaavan kanssa läpi suojeltavat alueet, ja erityishakkuitakin on tehty. Olemme ihan käytännössä huomanneet senkin, että kun on useammat silmät katsomassa metsää, sieltä huomaa helpommin uusia ja erilaisia kohteita”, Heikkilä kertoo. Metsänomistaja Eija Heikkilän mukaan FSC-serti?ointi auttaa sovittamaan yhteen luontoarvot ja metsän taloudellisen hyödyntämisen. Heikkilä esittelee mielellään Vanhankosken lehtoaluetta, jonka useat maanomistajat ovat halunneet säilyttää luonnontilaisena. METSÄN HENKI 3/16 31 ”USEIMMILLA METSÄNOMISTAJILLA ON KOHTEITA, JOIDEN HALUTAANKIN SÄILYVÄN TALOUSKÄYTÖN ULKOPUOLELLA.” EIJA HEIKKILÄ
• 32 METSÄN HENKI 3/16 METSÄPALVELUT FSC ® -serti?ointi Heikkilä pitää tärkeänä myös palvelun helppoutta. Kun nelilapsisen perheen aikuiset ovat kumpikin töissään kodin ulkopuolella, ylimääräistä aikaa ei liiemmälti jää. Heikkilä kertoo hoitavansa metsäasioita sähköpostitse ja puhelimitse, henkilökohtaiset tapaamiset säästetään tärkeimpiin päätöksiin. ”Niitä on jokusen kerran vuodessa. Se on hienoa, että metsäasiakasvastaavamme Mika Järri tuntee meidän metsät, ja esityksiä tulevista toimenpiteistä tehdään molemmin puolin, sekä hän että me.” LEMPIPAIKOILLE SUOJELUMERKINTÄ tutummaksi. Kuusistoa ilahduttaa se, että nykyään moni on valmis miettimään, mitä se tarkoittaisi omissa on tavallinen, keskivertosuomalainen metsänomistaja. nen FSC:hen tuo siihen verrattuna mitään dramaattisen suuria muutoksia. ”FSC:n viiden prosentin suojeluvaade on ihan turhaan tiksi. Vaatimuksissa on kuitenkin aivan yhtä vahvasti sanottuna myös se, että metsiä tulee käyttää ja hoitaa”, Kuusisto huomauttaa. Ä • Ota yhteys omaan metsäasiakasvastaavaasi tai yhteyshenkilöön, jonka löydät metsamaailma.?-sivustolta tai soittamalla UPM:n vaihteeseen. Voit asioida asuinpaikkakunnallasi tai jos metsäsi ovat kauempana, niiden sijaintipaikkakunnalla. • UPM:n yhteyshenkilö kartoittaa kanssasi lähtötilanteen ja omat tavoitteesi sekä kertoo, mitä FSC-ryhmään liittyminen sinun metsissäsi tarkoittaisi. Jos sinulla on jo metsäsuunnitelma, käytte yhdessä läpi, millaista päivityksiä se vaatisi. • Aloitusauditoinnissa käydään läpi FSC-standardin ehdot ja peilataan niitä omaan metsään. Kun lähtötilanne on käyty huolellisesti läpi, allekirjoitetaan 5-vuotinen sopimus UPM:n FSC-ryhmäserti?kaattiin liittymisestä. • Metsäsuunnitelma päivitetään FSC-kriteerien mukaisesti vuoden kuluessa liittymisestä eli serti?oidulle metsälle tehdään vastuulliset, taloudellisesti tuottavat hoitoja hakkuuehdotukset sekä rajataan suojeluja erityiskohteet serti?ointikriteerien mukaisesti. UPM ylläpitää metsäsuunnitelmaa sopimuksen voimassa ollessa. • Liittyminen FSC-ryhmäserti?kaattiin perustuu vapaaehtoisuuteen. Metsänomistaja voi halutessaan pitää molemmat serpoissulkevia. Heikkilä korostaa, että moni metsänomistaja haluaatakaa sen, että tällaisille kohteille saadaan metsäsuunnitelmaan suojelumerkintä. ”Kun ensin on miettinyt tarkkaan, mitä jätetään käytön ulkopuolelle, on myös helpompi päättää hakkuista siellä missä se on metsätaloudellisesti järkevin ratkaisu. Avohakkuut kun voivat olla myös tunnekysymys”, Heikkilä sanoo. Käy katsomassa FSC-aiheisia videoita www.youtube.com/upmmetsa KATSO VIDEO UPM:N FSC-RYHMÄSERTIFIKAATTI – NÄIN PÄÄSET ALKUUN
• LAKI & ASIANTUNTIJA METSÄN HENKI 3/16 33 Kuolinpesän metsänomistus siirrettiin yhdelle perilliselle LA U RA VE SA HEIKKI KALVILA Lakipalvelupäällikkö UPM Metsä ENSIN PERINNÖNJAKO SITTEN KIINTEISTÖKAUPPA – OIKEUSKÄYTÄNTÖ OHJASI VALITTUJA TOIMIA SISARUKSET OTTO JA MAIJA olivat heidän isänsä kuolemasta, vuodesta 2002, lähtien kuolinpesän osakkaina harjoittaneet metsätaloutta kuolinpesän lukuun kuolinpesän 70 hehtaarin metsätilalla. Viime vuonna Otto ja Maija päättivät tehdä perinnönjaon ja lopettaa metsätilan yhteisomistuksen. Muut kuolinpesän varat olivat jaettu jo aiemmin. Maijan ja Oton isä oli perinyt tilan 1970-luvulla. ENSISIJAISESTI OTTO OLI kiinnostunut saamaan tilan nimiinsä. Toisena vaihtoehtona oli myös tilan myynti vapaille markkinoille. Metsätilan arvostuksen pohjaksi laadittiin UPM:n järjestelmässä ylläpidetyistä metsäsuunnitelmatiedoista arviolaskelma metsämaan arvosta summa-arvomenetelmällä, johon otettiin näkemystä myös tuottoarvomenetelmällä. Näin metsätilan arvoksi arvioitiin 220 000 euroa. Hintanäkemyksen muodostuttua sisarukset päätyivät järjestelyyn, jossa perinnönjaon jälkeen Maija myy metsätilan puoliosuutensa veljelleen Otolle 100 000 eurolla – siis pienellä alennuksella. (Alennus ei johda ostajalle lahjaverotukseen, kun kauppahinta on enemmän kuin kolme neljännestä käyvästä hinnasta.) JÄRJESTELY TOTEUTETTIIN TEKEMÄLLÄ ensin sopimus perinnönjaosta, jossa Otto ja Maija saivat omistukseensa puolisosuudet (½ ja ½) kuolinpesään kuuluneesta metsätilasta perintöosuuksiaan vastaavasti. Tämän jälkeen samana päivänä Maija myi perinnönjaossa saamansa metsätilan puolisosuuden veljelleen 100 000 eurolla. Kauppahinnan maksua varten Otto oli ottanut pankista lainaa ja metsätila saatiin suunnitellusti yksin Oton omistukseen. METSÄKIINTEISTÖN MÄÄRÄOSAN (½) kauppahinnasta Otto maksoi varainsiirtoveroa neljä prosenttia, eli 4 000 euroa. Metsästä maksetun kauppahinnan (100 000 €) ja varainsiirtoveron (4 000 €), yhteensä 104 000 euroa, perusteella metsävähennyspohjaa Otolle muodostui (0,6 x 104 000 €) 62 400 euroa. TULOVEROLAIN 48 §:N 1. momentin 3. kohdan mukaan luovutusvoitto on verovapaa, jos verovelvollinen luovuttaa harjoittamaansa maatalouteen tai metsätalouteen kuuluvaa kiinteää omaisuutta ja saajana on joko yksin tai yhdessä puolisonsa kanssa hänen lapsensa tai tämän rintaperillinen taikka hänen sisarensa, veljensä, sisarpuolensa tai velipuolensa ja jos omaisuus on ollut yhteensä yli 10 vuotta verovelvollisen tai hänen ja sellaisen henkilön omistuksessa, jolta hän on saanut sen vastikkeettomasti. HALLITUN VEROTUKSEN KANNALTA toteutettuun menettelytapaan; ensin perinnönjako ja sitten samana päivänä kiinteistökauppa, päädyttiin verotusta koskevan oikeuskäytännön myötä. Maijan tapauksessa metsä taloutta harjoitettiin kuolinpesänä, joka on osakkaistaan erillinen verovelvollinen, ja perinnönjaon jälkeen Maija myi metsätilan puoliosuuden veljelleen. Tähän Maijan tekemään metsäkiinteistön määräosan myyntiin soveltui korkeimman hallinto-oikeuden ennakkoratkaisu KHO: 2010:24, jossa vastaavassa tapauksessa korkein hallintooikeus katsoi, että kuolinpesän lukuun harjoitettu metsätalous katsotaan myös osakkaan harjoittamaksi toiminnaksi. Näin ollen edellä mainitun tulovero lain säännöksen mukaista luovutusvoiton verovapautta sovellettiin Maijan saamaan luovutusvoittoon, koska 1) luovutuksen kohteena oli perinnönjaon jälkeen metsäkiinteistön määräosa, 2) Maija oli kuolin pesän osakkaana harjoittanut metsätaloutta TVL 48.1 §:n 3 kohdan edellyttämällä tavalla 3) ostajana oli Maijan veli ja 4) myydyn omaisuuden yli 10 vuoden omistusaikavaatimus täyttyi. Myös metsätilan määräosan ostajan oikeus metsävähennykseen oli valitussa menettelytavassa selvä. SH U TT ER ST O C K
• OPERAATIOSUUNNITTELIJA ON VARSINAINEN PROJEKTINHALLINNAN VELHO, JOKA PITÄÄ HYPPYSISSÄÄN LOGISTIIKKAKETJUA METSÄSTÄ TEHTAALLE. KETJU HYPPYSISSÄ OPERAATIOSUUNNITTELIJA Tommi Pihlajan työhuoneen seinällä on iso kartta Päijät-Hämeen alueesta ja siinä merkinnät kaikista UPM:n metsistä. Seinällä on myös kaavioita kuljetusten reiteistä sekä lehtileike, jonka otsikko julistaa Hakkuualueen eksotiikkaa. Operaatiosuunnittelijan keskeinen työväline on kuitenkin tietokone ja sen ohjelmat. Hän toimii linkkinä UPM:n tehtaiden ja puunkorjuusekä kuljetusyrittäjien välillä. Ilman digitaalisia välineitä ja reaaliaikaisuutta työ olisi hankalaa. Kun esimerkiksi Pelloksen vaneritehdas tilaa sorvitukkia, tieto välittyy korjuita hoitaville yrittäjille. He katkovat ja siirtävät tukit tienvarteen, josta kuljetusyritykset vievät ne tehtaalle. ”Tehtaille menee puita laajalta alueelta. Operaatiotiimin ja puunkorjuusekä kuljetusyrittäjien välisen yhteistyön on toimittava hyvin.” Pihlaja kertoo, että hyvä yhteistyö perustuu vankkaan luottamukseen. Kun jostakin sovitaan, sen mukaan toimitaan. Jos jotakin yllättävää tapahtuu, siitä kerrotaan eteenpäin välittömästi. Sujuvaan ja luottamukseen perustuvaan yhteistyöhön kuuluvat myös yhteinen reaaliaikainen tieto. Hakkuuja ajokoneisiin menee sähköisesti leimikkokohtaiset tiedot. Hakkuukoneenkuljettaja lähettää päivittäin tiedot katkotuista puista tietojärjestelmään. Metsätraktorin kuljettaja syöttää puolestaan tiedot varastopisteelle ajamistaan kuormista, jolloin puutavara-autojen kuljettajat näkevät varaston tilanteen. Pihlaja tekee myös kuljetusyritysten viikoittaiset kuljetusohjelmat. Kuljetusmatkat optimoidaan ja puut pyritään ohjaamaan lähimmälle tehtaalle. Korjuuyrittäjät saavat tietoonsa korjuutarpeet noin kuukaudeksi eteenpäin. ”Puu pyritään saamaan tehtaalle mahdollisimman tuoreena, sillä mitä tuoreempaa se on, sen parempi on sen jalostusarvo.” Operaatiosuunnittelijan työhön kuuluu myös laadunvalvontaa. Ainakin päivä viikosta menee maastossa tai tehtaalla. Maastopäivinä yrittäjiä tavatessa ei ole lainkaan pahitteeksi, että metsätalousinsinöörin koulutuksen hankkinut Pihlaja ehti nuorempana ajaa itsekin metsäkoneita. TEKSTI: KIRSI RIIPINEN | KUVA: JUNNU LUSA 34 METSÄN HENKI 3/16 METSÄSTÄ TEHTAALLE ”OHJAAN PUUNKORJUUJA KULJETUSYRITTÄJIEN TOIMINTAA SITEN, ETTÄ TEHTAAT SAAVAT TILAAMANSA PUUT JA YRITTÄJIEN TAVOITTEET TOTEUTUVAT.” TOMMI PIHLAJA
• METSÄN HENKI 3/16 35 Ohjaa puunkorjuuja kuljetusyrittäjien toimintaa määräja laatutavoitteilla. Pitää yhteyttä paikallisiin metsäasiakasvastaaviin sekä metsäasiantuntijoihin, jotka puolestaan ovat yhteydessä maanomistajiin. Valvoo toiminnan ja puutavaran laatua. 1 2 3 Operaatiosuunnittelija Päädyin sattumien kautta opiskelemaan monitoimikoneenkuljettajaksi. Muutaman työvuoden jälkeen oli luontevaa siirtyä jatko-opiskelemaan nykyiseen ammattiini, operaatio suunnittelijaksi.
• UPM METSÄ Metsä rikastuttaa elämääsi Metsän monet käyttötarpeet ja metsänhoito kohtaavat Suomessa luontaisesti. Metsäsertifiointi on tällä hetkellä vahvin tapa osoittaa kansainvälisesti, että meillä Suomessa kasvanut puu on vastuullisesti tuotettua. Sertifioimalla metsäsi pystymme osoittamaan puun vastuullisen alkuperän ja siten takaamaan puun menekin kansainvälisille markkinoille valmistettavien tuotteiden raaka-aineena. Hyvin hoidettu metsä rikastuttaa elämää. Asioimalla kanssamme varmistat, että myös jälkipolvet nauttivat vastuullisista valinnoista ja metsäsi tuotosta. www.metsämaailma.fi Ota yhteyttä ja kysy lisää Metsäpalvelukeskus 0204 16 5100 Avoinna arkisin klo 8–20 ja lauantaisin klo 9–14 palvelukeskus@upm.com UPM_Metsä_Metsä_lehden_ilmoitus_215x297_160831.indd 1 31/08/16 14:36