TILANNEKARTOITUS PIENEMMILLE METSÄTILOILLE MITEN METSÄN SAA TUOTTAMAAN? 14 26 MITÄ PUUN VUOSIRENKAAT KERTOVAT? 20 UPM METSÄN LEHTI METSÄNOMISTAJILLE 3/2015 w w w .m et sä m aa ilm a. ? Metsä on sijoituskohde Hämeenlinnalle ja rakas henkireikä hämeenlinnalaisille. KAUPUNGIN KULTA-AARRE 22
2 METSÄN HENKI 3/15
METSÄN HENKI 3/15 3 SUOT OVAT TURVETTA kerryttäviä ekosysteemejä. Niissä eloperäinen aines ei hapen puuttuessa maadu vaan alkaa muodostaa turvetta, eloperäistä maa-ainesta. Soista on meille monenlaista hyötyä. Aikanaan niiltä on niitetty heinää karjalle. Karpalot ja lapin kulta, hilla, ovat soiden herkullisimpia antimia. Soilla on lisäksi merkittävä rooli tulvien torjunnassa. Niillä kasvaa myös huomattava puuvaranto – onhan Suomen pinta-alasta kolmasosa soita. Soiden kestävän käytön strategiassa soihin liittyvät arvot on tunnistettu. Viedään niitä yhdessä eteenpäin. Lue lisää blogista: www.metsämaailma.? KUVA: TARU RANTALA / VASTAVALO.FI | TEKSTI: SAMI OKSA METSÄN HENKI 3/15 3 SUO EI KASVA KIVIÄ EIKÄ KANGAS KARPALOITA METSÄKUVA
4 METSÄN HENKI 3/15 ”TÄYDEN KUORMAN AUTO PAINAA SEN 76 TONNIA.” Puutavarayhdistelmän kuljettaja Tomi Silvánin vinkit hyvään metsäautotiehen. 3/2015 METSÄN MONET ARVOT 2 METSÄKUVA 4 PÄÄTOIMITTAJALTA 5 PÄÄKIRJOITUS 6 LEDARE 8 UUTISET 13 LAKI – KALVILA 19 VIERASKYNÄ 22 METSÄNOMISTAJANA HÄMEENLINNA 29 Q&A: LEIMIKON HINNOITTELU 30 METSÄPALVELUT: UPM OIVA Valkoselkätikan elinoloja parantamassa. Lisää uutisia ja blogeja: www.metsämaailma.? TALOUSMETSISSÄ metsänkasvatuksen tavoite on kasvattaa järeitä ja laadukkaita puita, joita voidaan jalostaa monipuolisesti ja joista metsänomistaja saa parhaan tilin. Elintilan, veden, valon ja ravinteiden merkitys on tässä yhtälössä suuri ja hyvällä metsänhoidolla niihin pystytään vaikuttamaan. Metsäsuunnitelman ja sen mukaisesti tehtyjen hoitotoimenpiteiden merkitys korostuu. Metsän hyvä hoito tuottaa myös muita arvoja. Hakkuuaukolla menestyvät niin ahomansikat kuin metsävadelmat. Harvennettu kangas tuottaa hyvän mustikkaja puolukkasadon sienistä puhumattakaan. Nekin tarvitsevat vettä, valoa ja ravinteita. Tästä super food -sadosta pääsevät kaikki halukkaat nauttimaan, ja marjapaikka voi olla lähempänä kuin luuletkaan. Metsä on myös paikka, josta voi nauttia tekemättä mitään, istua kannon nokassa ja kuunnella lintujen laulua ja puiden huminaa. Mieli lepää ja arjen haasteista kiihtynyt pulssi rauhoittuu. Kaikki tämä yksissä ja samoissa talousmetsissä, jotka ovat monen meidän lähimetsiä. Lue lisää tämän lehden sivuilta ja www.metsämaailma.? -verkkopalvelusta Hyviä lukuhetkiä AILI PIIRONEN, päätoimittaja 34 8 METSÄN 30 Lisää uu www.m TALOUSMETSISSÄ ksen tavoite o aduk
PÄÄKIRJOITUS SUJUVA PUUHUOLTO VAATII TOIMIVAA INFRAA PUUN HINNALLA ON suuri merkitys metsänomistajalle, ja oikeasta hintatasosta keskustellaankin jokaisen puukaupan yhteydessä. Tehtaillemme on kuitenkin tärkeää, että puun tehdashinta on kilpailukykyinen. Siitä puhuessamme laskemme kantohinnan päälle kaikki kustannukset metsästä tehtaalle. Laskelmassa korostuu korjuuja kuljetuskustannusten osuus. Oleellinen osa tässä yhtälössä on myös toimiva puumarkkina ja se, että puuta voidaan toimittaa tehtaille tasaisesti, joka päivä, kelillä kuin kelillä. KORJUUJA KULJETUSYRITTÄJÄT toimivat harvoin asfalttiteiden varsilla. Useimmiten korjuukalusto on kuljetettava metsään kilometrien päähän valta-, kanta-, seutuyhdysja yksityisteitä pitkin. Samaa reittiä koneet siirretään uuteen kohteeseen ja puut haetaan palstalta suoraan tehtaalle tai lähimpään terminaaliin. Kalusto on raskasta, ja teiden on kannettava kuorma rikkoutumatta, jotta kuljetus sujuisi ilman ongelmia. Kokonaistehokkuutta voidaan siis parantaa pitämällä tiestö hyvässä kunnossa – koko logistisen ketjun matkalta. Jokainen lisätyö tai hidaste matkalla tai keskittyminen vain yhden tieluokan kunnossapitoon lisää kustannuksia. METSÄNOMISTAJALLE HYVÄN METSÄAUTOTIEN rakentaminen ja ylläpitäminen on investointi, joka maksaa itsensä takaisin. Kunnon kulkuyhteydellä on merkitystä leimikon hinnasta neuvoteltaessa, ja se helpottaa myös metsänhoitotöiden tekemistä. Uuden tien rakentamiseen ja vanhan tien kunnostukseen voi hakea Kemera-tukea. Myös paikalliselta ELYkeskukselta kannattaa kysyä rahoitusta. PUUN JALOSTAMISEEN PERUSTUVAN biotaloustuotannon lisääntyessä valta-, kanta-, seutuja yhdysteiden sekä myös muiden kuljetusreittien kunnon merkitys kasvaa. Tuotannon kasvu luo hyvinvointia, sillä se merkitsee lisää työpaikkoja sekä veroja vientituloja. Jotta tämä säilyisi, on teollisuutemme pärjättävä kansainvälisillä markkinoilla ja oltava kilpailukykyinen. Toimivaan infrastruktuuriin panostaminen on siten valtiolle ja kunnille investointi, joka maksaa itsensä takaisin. Painorajoituksien asettaminen huonokuntoisille teille ja silloille ei edistä teollisuuden kilpailukykyä. Jokainen ajettu lisäkilometri nostaa kustannuksia. METSÄTEOLLISUUS INVESTOI Suomeen. Perusteluina ovat puuvarojen riittävyys, toimiva puumarkkina ja osaavat työntekijät. Jotta pystymme hyödyntämään näitä voimavarojamme, tarvitsemme toimivan infrastruktuurin koko matkalle kannolta maailmalle, emme pelkästään investointeja pääteiden kunnostukseen. ”OLEELLISTA ON, ETTÄ PUUTA VOIDAAN TOIMITTAA TEHTAILLE TASAISESTI, JOKA PÄIVÄ, KELILLÄ KUIN KELILLÄ.” O LLI U RP EL A ERKKI METSOLA Johtaja Keskitetty hankinta ja metsänomistajapalvelut
PRISET PÅ VIRKE är av yttersta betydelse för skogsägaren och den rätta prisnivån diskuteras i samband med varje virkesaffär. För våra fabriker är det ändå viktigt med ett konkurrenskraftigt inköpspris för virke. Med detta avser vi att alla kostnader beräknat från skogen fram till fabriken läggs till rotpriset. I den beräkningen framhävs avverkningsoch transportkostnaderna. En väsentlig del i denna ekvation är en fungerande virkesmarknad, samt att virket kan levereras regelbundet till fabrikerna, varje dag i alla väder. AVVERKNINGSOCH transportföretagarna jobbar sällan invid asfalterade vägar. Oftast måste avverkningsfordonen transporteras kilometervis längs riks-, stam-, regional-, förbindelseoch privatvägar till skogen. Maskinerna transporteras sedan samma väg till nya objekt och virket avhämtas från skiftet direkt till fabriken eller närmsta terminal. Fordonen är tunga och vägarna bör klara av belastningen för att transporten ska förlöpa utan problem. Den totala effektiviteten kan alltså förbättras genom att hålla vägnätet i gott skick längs hela den logistiska kedjan. Vartenda tilläggsjobb, hinder på vägen eller fokus på att underhålla enbart en vägklass ökar kostnaderna. FÖR SKOGSÄGAREN ÄR anläggande och underhåll av goda skogsvägar en investering som återbetalar sig. En god transportförbindelse är viktig när man förhandlar om priset på en stämplingspost och den underlättar också utförandet av skogsvårdsarbeten. För att anlägga en ny väg och iståndsätta en gammal väg kan man anhålla om Kemera-stöd. Det lönar sig centralen. I TAKT MED att bioekonomiproduktionen som grundar sig på träförädling växer, blir det allt viktigare med välskötta riks-, stam-, regionaloch förbindelsevägar samt övriga transportrutter. En ökad produktion täkterna och skapar välfärd. För att upprätthålla denna utveckling måste vår industri vara konkurrenskraftig på den internationella marknaden. Investeringar i fungerande infrastruktur är på så sätt en investering som återbetalar sig för staten och kommunerna. Att införa viktbegränsningar för dåliga vägar och broar främjar inte industrins konkurrenskraft. Varenda extra körd kilometer ökar kostnaderna. SKOGSINDUSTRIN INVESTERAR i Finland. Premisserna är tillräckliga virkesresurser, en fungerande virkesmarknad och kunniga arbetstagare. För att vi ska kunna dra nytta av dessa resurser behöver vi en fungerande infrastruktur längs hela den logistiska kedjan, ända från stubben till våra kunder ute i världen. Investeringar enbart i underhåll av huvudvägarna räcker inte. BRA INFRASTRUKTUR, SMIDIG VIRKESFÖRSÖRJNING LEDARE LÄS MER OM VÅR SKOGSSERVICE ERKKI METSOLA Direktör Centraliserade virkesanskaffningen och skogsägartjänster O LL I U RP EL A ”VIRKET MÅSTE KUNNA LEVERERAS REGELBUNDET TILL FABRIKERNA, VARJE DAG I ALLA VÄDER.”
3/2015 MITEN METSÄN SAA TUOTTAMAAN? Julkaisija: UPM Metsä PL 85, 33101 Tampere. Puh. 0204 16 121. www.metsämaailma.?, www.upm.?. Päätoimittaja: Aili Piironen. Toimitusneuvosto: UPM: Janne Kiiliäinen, Panu Kärkkäinen, Sami Oksa, Aili Piironen, Pekka Rajala, Paula Savonen, Matti Varho, Zeeland: Sirpa Alhava, Miikka Leinonen, Lotta Vaija. Repro: Aste Helsinki Oy. Paino: Erweko Oy, Oulu. Paperi: UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m 2 . Painosmäärä: 55 000. 18. vuosikerta. ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu). Kannen kuva: Laura Vesa. Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy joulukuussa. Metsän henki on UPM Metsän asiakasja sidosryhmälehti. UPM:n metsänomistaja-asiakkaille lehti postitetaan asiakasrekisterissä olevien tietojen perusteella. Osoitteenja tilausmuutokset: metsalehtitilaus@upm.com, www.metsämaailma.? > yhteystiedot > yhteydenottopyyntö tai puh. 0204 16 121. Metsänomistaja-asiakkaat voivat olla yhteydessä myös omaan metsäasiakasvastaavaansa. 14 VUOSIRENKAAT KERTOVAT Vuosikasvua tutkimalla selviää paljon muutakin kuin puun ikä. METSÄN TILANNEKARTOITUS Pienen metsätilan asiat kuntoon päivässä. SELLUMARKKINOIDEN VALOISA TULEVAISUUS Selluloosakuitua käytetään myös ketsuppiin ja vaatteisiin. Löydät Metsän henki -lehteen liittyviä aineistoja myös näistä kanavista: W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I Metsän henki painetaan Suomessa valmistetulle UPM:n paperille. Suunnitelmallinen metsänhoito suojaa puita luonnon ja markkinoiden riskeiltä. PEFC/02-31-120 14 METSÄN HENKI 3/15 7 KERRO, MITÄ MIELTÄ OLET LEHDESTÄMME Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä lehdestämme osoitteeseen metsaviestinta@upm.com
8 METSÄN HENKI 3/15 UUTISET UPM:N, WWF SUOMEN, Suomen ympäristökeskuksen ja Metsähallituksen yhteistyöhanke tähtää siihen, että erittäin uhanalainen valkoselkätikka huomioitaisiin hyvin metsä taloudessa. Yksi hankkeen havainnoista on, että riittävän lehtija lehtilahopuumäärän varmistaminen talousmetsässä mahdollistaa hyvät elinolo suhteet valkoselkätikalle. Yhteistyön tuloksena on syntynyt metsänomistajille ja metsä ammattilaisille suunnattu Valkoselkätikka ja metsänkäsittely -ohje. www.metsämaailma.? OPAS VALKOSELKÄTIKAN ELINOLOJEN EDISTÄMISEEN Kaukaan sellutehdasta uudistetaan UPM INVESTOI 50 miljoonaa euroa Lappeenrannassa Kaukaan sellutehtaan uudistuksiin, joilla parannetaan tehokkuutta, kilpailukykyä ja mahdollisuuksia optimaaliseen ajoon. Molempien uudistettujen kuivauskoneiden ja uuden paalauslinjan käynnistys ajoittuu vuoden 2016 loppuun. www.upm.? Otepään vaneritehdasta laajennetaan UPM INVESTOI 40 miljoonaa euroa Otepään koivuvaneritehtaan laajennukseen Virossa. Tehtaalle rakennetaan uusi vanerin tuotantolinja. Tehdasalueelle rakennetaan myös uusi biovoimalaitos, joka korvaa vanhan, osin öljyä käyttävän voimalan. www.upm.? U PM
S H U TT ER S TO C K UPM:n ValChem-hankkeelle EU-rahoitusta EU ON MYÖNTÄNYT UPM:n ValChem-hankkeelle 13,1 miljoonan euron rahoituksen. Hankkeen tavoitteena on valmistaa puupohjaisia kemikaaleja, jotka ovat laadultaan ja tuotantokustannuksiltaan kilpailukykyisiä öljypohjaisten materiaalien kanssa. Hankkeessa käytetään vain kestävistä lähteistä hankittua PEFCja FSCserti?oitua puuta. www.upm.? • Puukauppa • Hakkuun suunnittelu ja valmistelu • Harvennushakkuut ja päätehakkuut • Korjuutyön valvonta • Viranomaisilmoitukset • Vuosi-ilmoitukset • Henkilökohtainen metsäasiakasvastaava • Metsäkäynti puukaupan yhteydessä • Palvelubonus • Ennakkomaksu • Menekkitakuu • Hintatakuu • Tuplabonus UPM Metsäsuunnitelma UPM Metsän tilannekartoitus UPM Sukupolvenvaihdos UPM Metsänuudistaminen UPM Taimikonhoito UPM Tuottotaimikko UPM Metsänlannoitus UPM Metsän vesitaloudenhoito UPM Metsätie Mitä metsäsi ja Sinä tarvitsette? Käteviä paketteja, joilla autamme ylläpitämään metsäsi kuntoa ja arvoa Räätälöimme puukaupan ja metsäpalvelut tarpeittesi ja mahdollisuuksiesi mukaan Saatavilla rajoitetusti. Kysy lisää UPM:n metsäasiakasvastaavaltasi. TEHDÄÄN YHDESSÄ TOIVEIDESI METSÄ Yhteystiedot www.metsämaailma.? tai p. 020 416 121 ava essä minen s lue lisää: W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I UPM METSÄPALVELUILLA VAIVATONTA TUOTTOA JA METSÄNHOITOA
10 METSÄN HENKI 3/15 KONEELLINEN METSÄNHOITO KIINNOSTAA ERI PUOLILLA SUOMEA järjestetyt koneistutusja konekitkentänäytökset ovat kiinnostaneet metsänomistajia ja mediaa. Monille koneellinen metsänhoito on uutta ja tulokset epäilyttävät. Näytöt menetelmien tehokkuudesta yhtiön metsien hoidossa kuitenkin vakuuttavat, ja näihin työlajeihin erikoistuneet yrittäjät ovat hyvin työllistettyjä. Syksyn aikana järjestämme vielä muutamia näytöksiä. Katso tiedot tapahtumista www.metsämaailma.? UUTISET Koneistutetun taimikon konekitkentä tekee taimikosta elinvoimaisen tehokkaasti. METSÄSUUNNITELMA ON HYVÄ perusta suun nitel malliselle metsänhoidolle. UPM inventoi myytävät tilat niiden arvon määritystä varten. Inventointi tarkoittaa sitä, että metsäasiantuntija kiertää kaikki tilan kuviot läpi ja kirjaa maastomikroon kuvioittain tekemänsä arviot. Työvälineinä ovat relaskooppi puuston pohjapinta-alan mittausta varten, hypsometri puun pituuden mittaukseen, talmeter puun läpimitan mittaukseen ja metsurinrullamitta kuvion runkoluvun määrittämiseen. ”Haluamme antaa luotettavaa tietoa yhtiöltä tiloja ostaville metsänomistajille ja sijoittajille”, yhtiön tilojen myynnistä vastaava johtaja Risto Laaksonen sanoo. ”Siksi olemme tehneet Otso metsäpalveluiden kanssa sopimuksen, että heidän metsäasiantuntijansa kontrolloivat oman henkilöstömme työtä.” Kontrolli tarkoittaa sitä, että jokaisen inventointia tekevän henkilön inventoimista tiloista arvotaan tietty määrä kuvioita tarkastukseen, jonka tekee Otson henkilöstö. Ulkopuolisen tahon tekemä kontrollimittaus on lisännyt tilanostajien luottamusta UPM:n tilainventointeihin. UPM:n ja Otson asiantuntijoiden tuloksissa ei ole merkittäviä eroja. Aimo Karioja kirjaamassa mittaustuloksia ja havaintoja maastomikrolle. U PM Kokemuksia Bonventureskesäkiertueelta Bonventures-kaksikko Johannes ja Joonas kiersivät kesän ympäri Suomea ja tutustuivat maan parhaisiin rantatontteihin ja metsätiloihin. Kiertueen tuloksena syntyi upeita kuvia ja kuvauksia poikien kokemuksista turuilla ja toreilla. www.bonventures.? UUTISET UUTISET Kokemuk Bonventur kesäkiertuee Bonventu k METSÄN ARVON MÄÄRITYS ALKAA INVENTOINNISTA
METSÄN HENKI 3/15 11 INVESTOINTIA VINKKEJÄ KYMIIN UPM:N 160 MILJOONAN euron investointi Kymin sellutehtaaseen on edennyt aikataulun mukaisesti. Ensimmäisenä uusista tuotantolinjoista tuotannon aloitti kuorimo kesäkuun alussa. Uudella linjalla kuoritaan ja haketetaan koivua. Myös muilta osin hanke on sujunut suunnitellusti: modernisoitu havukuitulinja ja uusi kuivauskone käynnistyvät syksyn aikana. Investoinnin valmistuttua tehdas käyttää puuta vajaan miljoona kuutiometriä nykyistä enemmän. Se lisää toimeliaisuutta lähialueiden eli Kymenlaakson, Uudenmaan, Hämeen ja Etelä-Savon metsissä. Puuntarpeesta karkeasti puolet on koivukuitua ja puolet havukuitua. www.upm.? Muutoksia toimistoverkostossamme Monet metsäpalvelutoimistomme ovat muuttaneet tai muuttavat uusiin tiloihin. Tarkista osoitetiedot ja Avoimet ovet -tilaisuuksien päivämäärät Metsämaailmasta. www.metsämaailma.? Tapahtumia Tapahtumatarjontamme syksyn aikana on laaja. Tapahtumapaikkakunnat ja -ajankohdat löydät Metsämaailman tapahtumakalenterista. www.metsämaailma.? Jos et ole jo ilmoittautunut Metsämatkalle Pärnuun 18.–20.8., kysy peruutuspaikkoja. Uutisia ja blogeja www.metsämaailma.?/ajankohtaista METSÄN ARVO TEEMANA METSÄHUOLTOASEMILLA KESÄN AIKANA UPM:N metsähuoltoasemat ovat olleet tuttu näky tapahtumissa eri puolilla Suomea. Metsän arvo sekä keinot korottaa sitä ja parantaa metsän tuottoa ovat herättäneet vilkasta keskustelua. Metsäsuunnitelman merkitys on avautunut monelle, jolla ei vielä suunnitelmaa ole ollut. www.metsämaailma.? U PM lue lisää: W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I Kymin sellutehtaan uusi kuorimo käynnistyi kesäkuussa. Se käsittelee koivua. Vanhalla kuorimolla kuoritaan havupuut. KEMERA-RAHOITUS HAETTAVA ENNEN TÖIDEN ALOITTAMISTA 1.6.2015 VOIMAAN TULLEEN kestävän metsänhoidon rahoituslain mukaan Kemera-rahoitushakemukset on jätettävä Metsäkeskukseen ennen töiden aloittamista. Metsäkeskuksen rahoituspäätöstä ei kuitenkaan tarvitse odottaa, jos tukea haetaan taimikon varhaishoitoon, nuoren metsän hoitoon ja juurikäävän torjuntaan, vaan työt voi aloittaa heti, kun anomus on jätetty. Metsätien tekemisen, suometsien hoidon ja terveyslannoituksen voi aloittaa vasta Metsäkeskuksen rahoituspäätöksen jälkeen. Rahoitushakemuksen mukana pitää näiden töiden osalta toimittaa hankkeen toteuttamissuunnitelma. UPM tekee rahoitushakemukset asiakkaidensa puolesta sopimuksen mukaisesti. www.metsakeskus.? Metsähuoltoasema Joensuussa. U PM
12 METSÄN HENKI 3/15 LEHTOMÄEN KÄMPPÄÄ EHOSTETTIIN PUNAMULLALLA LEHTOMÄEN METSÄKÄMPPÄ KEURUULLA on yksi UPM:n omistamista kämpistä. Lehtomäen päärakennus on vankka 1880-luvulla rakennettu hirsirakennus. Kesällä se sai uuden maalipinnan. Aito punamultamaali keitettiin paikan päällä. Kokkina oli kesällä eläkkeelle jäänyt monitaitoinen metsäasiantuntijamme Martti Keskinen. Sähkölinjojen raivaushanke etenee suunnitellusti CARUNAN JA UPM Silvestan hanke sähkönjakelun toimitusvarmuuden parantamiseksi etenee suunnitellusti. Reilu puolet noin 5 000 kilometrin raivausurakasta on jo tehty. Parhaimmillaan töissä on ollut noin 30 koneketjua ja noin 150 työntekijää samanaikaisesti. Kaikki työtä tekevät noin 400 henkilöä on koulutettu. Turvallisuutta, erityisesti sähköturvallisuutta, on painotettu. Hankkeen aikana projekti henkilöstö on yhteydessä kirjeitse ja puhelimitse noin 20 000 maanomistajaan, joiden mailla töitä tehdään. Tässä hankkeessa metsänomistajalla on mahdollisuus saada korvaus korjatuista puista valtuuttamalla UPM Silvesta hoitamaan ainespuun myynti. Työt jatkuvat elokuussa Etelä-Suomessa, Pohjanmaalla, Kuusamossa, Pudasjärvellä ja Ylikiimingissä. www.upm.? U PM UUTISET U PM Lehtomäen kämppä ja Martti Keskinen. Puukauppakatsaus SYKSYN AIKANA PUUN kysyntämme säilyy vakaana eikä eri puutavaralajien tarpeiden välillä ole suuria eroja. Oston painotus tosin vaihtelee eri alueilla tehtaiden sijainnin mukaan. Tavoitteemme on hankkia puuta mahdollisimman läheltä tehtaita. Tarjoamme metsänomistajille myös laadukkaita palveluja metsän tuoton parantamiseksi. Niistä on helppo sopia puukaupan yhteydessä. Metsänhoitotyökausi jatkuu syksyllä lumen tuloon saakka. www.metsämaailma.? Metsäenergian laatu ja energiatehokkuus uudelle tasolle EPÄPUHTAUKSIEN JA METSÄENERGIAN todellisen energiasisällön mittaamiseksi UPM:n Kaipolan voimalaitoksella on testattu röntgenteknologiaan perustuvaa jatkuvatoimista metsäenergian mittausta. Menetelmän ansiosta jokainen vastaanotettu metsäenergiakuorma voidaan analysoida kokonaisuudessaan vastaanottohetkellä ja laatupalaute saadaan kattavasti ja viiveettä kaikkien osapuolien käyttöön. Mittaamalla metsäenergian laatua eri menetelmin ja kehittämällä yhteistyötä yrittäjien kanssa voidaan nykyhankintamäärästä saada jopa 30 prosenttia nykyistä enemmän energiaa. www.upm.? U PM
LA U RA V ES A LAKI & ASIANTUNTIJA HEIKKI KALVILA Lakipalvelupäällikkö UPM Metsä 1 2 3 Meitä on kaksi sisarusta ja olemme valmistelemassa kuolleen isämme jälkeen tehtävää perunkirjoitusta. Olemme kuolinpesän ainoat osakkaat. Perittävän jäämistöön kuuluu muun muassa 25 hehtaarin puhdas metsätila, jonka käypä arvo on noin 80 000 euroa. Tilalla on uudistuskypsää metsää 6 hehtaaria, jonka puuston arvo on runsas 40 000 euroa. Peritty metsätila ei ole metsävähennyksen piirissä. Koko perittävän jäämistön arvo on 400 000 euroa. Suunnittelemme uudistuskypsän puuston myyntiä tai melko nopeasti koko tilan myyntiä vapaille markkinoille. Mitä eroja tässä tapauksessa olisi kuolinpesälle puun myynnin ja tilamyynnin verotuksessa? KALVILA: Totean ensin, että kummankin perinnönsaajan perintöosuus koko jäämistöstä (400 000 €) on puolet eli 200 000 €, josta molemmilta menee perintöveroa I-veroluokassa 23 500 euroa. Sekä puun myyntitulo että tilan myynnistä saatu luovutusvoitto verotetaan pääomatuloina, joista maksetaan 30 % veroa 30 000 euroon asti. Yli 30 000 euron pääomatuloista vero on 33 %. Ennen veron laskemista pääomatuloista vähennetään niiden hankkimisesta aiheutuneet kulut tuloverolain säännösten mukaan. Puun myyntituloista voidaan vähentää esimerkiksi metsän uudistamiskulut. Mikäli tila myydään, perintöverotuksessa metsätilalle vahvistettu verotusarvo katsotaan omaisuuden hankintamenoksi, joka luovutusvoittoa laskettaessa vähennetään tilan kauppahinnasta. Tällöin luovutusvoittoveron kohteeksi tulee vain perintösaannon jälkeen tapahtunut omaisuuden arvonnousu. Jos perintöverotuksessa vahvistettu arvo ja tilasta saatava kauppahinta olisivat mainittun arvon mukaisesti 80 000 euroa, tilan myynnistä ei koituisi verotettavaa luovutusvoittoa. On huomattava, että mainittu pelkistetty vastaus ei ole tyhjentävä ja arvioitavana on esimerkiksi kuolinpesän jakaminen ennen myyntitoimia, jolloin myynnit ja vähennykset verotettaisiin kuolinpesän sijaan osakkailla. Olen aikeissa ostaa isäni veljeltä noin 10 hehtaarin metsätilan. Tilan alue todennäköisesti sopisi maankäytöllisesti kunnalle yhdyskuntarakentamiseen. Voiko kunta käyttää etuosto-oikeutta tällaisessa lähisukulaisen kiinteistökaupassa, jossa ostaisin sedältäni mainitun tilan? KALVILA: Ei voi. Etuostolain mukaan etuosto-oikeutta ei ole, milloin ostajana on myyjän puoliso tai henkilö, joka perintökaaren (40/65) 2 luvun säännösten mukaan voisi periä myyjän, taikka tällaisen henkilön puoliso. Säännös ei edellytä, että perintökaaren 2 luvussa mainittu sukulainen olisi etuosto-oikeuden ajankohtaistuessa lähin perimään myyjän, vaan riittävää on, että ostajana on perintökaaren 2 luvussa tarkoitettuun sukulaispiiriin kuuluva henkilö. Jos perittävä ei kuollessaan ollut naimisissa eikä häneltä jäänyt rintaperillista, saavat perintökaaren 2 luvun mukaan hänen isänsä ja äitinsä kumpainenkin puolet perinnöstä. Jos perittävän isä tai äiti on kuollut, perittävän veljet ja sisaret jakavat hänen osuutensa. Siinä tapauksessa, että nämäkin ovat kuolleet, sijaan tulevat heidän jälkeläisensä. Eli ostajana kuulutte sukulaispiiriin, jossa voisitte tietyissä olosuhteissa periä myyjän. Suvussamme on metsiä runsas 500 hehtaaria ja suunnittelemme niistä suvun yhteismetsän perustamista. Miten yhteismetsästä jaetaan puun myyntituloja osakkaille? KALVILA: Osakkaille jaettavasta ylijäämästä kukin osakas saa omistamansa kiinteistön yhteismetsäosuutta vastaavan osan. Ylijäämä jaetaan sille, joka jakopäätöstä tehtäessä omistaa osakaskiinteistön, jollei saannon yhteydessä ole muuta sovittu tai määrätty. Ylijäämän käyttämisestä päätetään osakaskunnan kokouksessa. Hoitokunta tai toimitsija huolehtii osakaskunnan päätösten täytäntöönpanosta, kuten ylijäämän jakamisesta. Hoitokunta tai toimitsija voi kuitenkin päätöksellään jakaa myös ylijäämän ennakkoa, kun ylijäämän ennakon jakamista voidaan pitää tarkoituksenmukaisena. Ennen ylijäämän jakamista on suoritettava yhteismetsän hallinnosta, talouden hoidosta, metsänhoidollisista toimenpiteistä sekä muista tehtävistä ja velvoitteista johtuneet menot tai niiden suorittamista varten on varattava varat ennen ylijäämän jakamista. Myöskään ennakon maksamisella ei saa vaarantaa osakaskunnan kykyä vastata omista velvoitteistaan. METSÄN HENKI 3/15 13
14 metsän henki 3/15 S uomessa puuston määrä ja vuotuinen kasvu ovat hui kean hyvällä tasolla”, toteaa tutkija Saija Huuskonen Luonnonvarakeskuksesta eli Lukesta. Hänen mukaansa syitä menestykseen on lukuisia metsien ikärakenteesta ja soiden ojituksista alkaen. Kunnia kuuluu myös säntilli selle metsänhoidolle. Hoitotahtia on kuitenkin kiristettävä, jos metsien halutaan tuottavan hyvin myös tulevaisuudessa. Luken arvioiden mukaan taimikonhoito tai ensiharvennus on rästissä peräti 1,6 miljoonan hehtaarin alueella. ”Seuraavan viiden vuoden aikana taimikoita pitäisi hoitaa yhtä paljon kuin viimeisen 10 vuoden aikana yhteensä. Sama koskee ensiharvennusta”, Huuskonen toteaa. Hän korostaa, että taimikon ja nuoren metsän hoitaminen palkitaan puun järeydessä ja laadussa ja sitä kautta hinnassa. ”Perinteisesti tavoitteena on ollut tukkipuun tuottaminen, ja se on hyvä periaate jatkossakin. Kuitu ja energiapuuta tulee siinä sivussa joka tapauk sessa. Kaiken kaikkiaan hyvin hoidetussa metsässä on eniten pelivaraa eri vaihtoehdoille”, Huuskonen sanoo. saija huuskonen ”yleisesti ottaen hyvin hoidetut metsät ovat elinvoimaisimpia.” TeksTi: MARIANNA SALIN kuviTus: LAuRA yLIkAhRI miten saan metsän tuottamaan? Metsä kasvaa itsekseen, Mutta tuottaa hyvin vain hoidettuna. ParhaiMMillaan Metsänhoito suojaa Puita luonnon ja Markkinoiden riskeiltä. Lu ke / er kk i O ks a n en
METSÄN HENKI 3/15 15 METS METS METS ME MET MEE METS METS ME M MET METS ME METS M S E M METS M TS TS TS TS TS TTT ÄN H ÄN ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H ÄN ÄN Ä ÄN Ä Ä Ä ÄN H N N H ÄN H N H ÄN H N N H H N HENK ENKI EN ENK EN ENKI N EN ENK ENK KI KI KI ENK KI KI ENK KI ENK ENK EEN II ENK E KI K E 3/15 3/15 3/15 3/15 3/15 3/1 3/15 /15 3/15 3/15 /1 /1 1 3/15 15 15 3/15 /15 / 5 5 3/1 /15 3 15 15 15 15 15 5 5 5 15 1 15 1 15 5 5 5 5 5 5 15 15 1 NUORI METSÄ VAATII HUOMIOTA Rästityöt ja kiire vaikuttavat kummallisilta käsitteiltä metsissä, joiden kiertoaika on vähintään 70 vuotta. Vuosi sinne tai tänne, väliäkö sillä? ”Työn hinta nousee nopeasti, jos myöhästyy taimikonhoidosta tai ensiharvennuksesta”, varoittaa Luken tutkija Anssi Ahtikoski. Työmotivaatiota voi hakea vaikkapa Luken ilmaisesta Motti-ohjelmistosta, josta myös Ahtikoski poimii esimerkin. Jos taimikosta poistettavien puiden keskimääräinen rungon paksuus kasvaa 4,5 senttimetristä 6,0 senttimetriin, kustannukset nousevat merkittävästi. ”Ammattilainen kaataa ohuemman rungon yhdellä heilautuksella, mutta paksua runkoa hänen pitää työstää molemmilta puolilta”, Ahtikoski perustelee. Rehevä kasvupaikka tekee taimikonhoidosta ja ensiharvennuksesta erityisen tärkeää mutta myös vaativaa. Huuskosen mukaan Suomessa kasvaa harmillisen paljon männiköitä turhan rehevillä paikoilla. Yhdistelmä oli suosittu 1980-luvulla, ja moni metsänomistaja kärsii nyt seurauksista, hyvin oksaisista puista. ”Ensiharvennusvaiheessa voi jopa miettiä, kannattaako männikön kasvatusta jatkaa, jos odotettavissa ei ole yhtään tukkia”, Huuskonen sanoo. METSÄNHOITO SUOJAA RISKEILTÄ Metsän varttuessa sen hoito helpottuu. Hakkuukypsä metsikkö voi tuntua muhkealta pankki tililtä, jolta voi nostaa rahoja silloin, kun tulee tarvetta uudelle sohvalle, lomamatkalle tai traktorille. Onhan niitäkin, jotka pitävät naapurin päätehakkuuta suorastaan rahapulan merkkinä. ”Laskelmamme kuitenkin osoittavat, että puuston kasvu alenee metsikön ikääntyessä, jolloin on METSÄN HENKI 3/15 15
taloudellisesti järkevämpää sijoittaa puustosta saatava raha muualle kuin seisottaa sitä metsässä”, Huuskonen toteaa. Hän myöntää, että ajallaan harvennetussa metsässä kasvu jatkuu kyllä tasaisesti useitakin vuosia, mutta tiheässä metsässä puita alkaa kuolla. Hakkuukypsät metsät ovat myös alttiita juurikäävän, kirjanpainajan ja myrskyn aiheuttamille tuhoille. ”Kovassa myrskyssä kaikki puut voivat kaatua metsän kunnosta riippumatta, mutta yleisesti ottaen hyvin hoidetut metsät ovat elinvoimaisimpia”, Huuskonen sanoo. OMISTAJA RAIVAUSSAHAN VARRESSA Vaikka asiantuntijat lyövät tiukkaa tahtia metsänhoidolle, hekin hyväksyvät sen, että koko metsäomaisuuden tilanne vaikuttaa yksittäisten metsiköiden hoitoon. Joku siirtää ensiharvennusta yhdellä kuviolla pari vuotta, jotta voi yhdistää sen viereisen kuvion harvennushakkuuseen. Toinen hoitaa pienimmät työt hissukseen itse. ”Helpointa työtä on istutus, ja aika nopeasti oppii myös taimikonhoidon raivaussahalla. Siihen järjestetään ANSSI AHTIKOSKI ”ENSILUOKKAISELLE PUULLE ON KYSYNTÄÄ, VAIKKA KILPAILU KIRISTYISI.” 16 METSÄN HENKI 3/15
METSÄN HENKI 3/15 17 myös kursseja”, Huuskonen sanoo. Hän kannustaa metsänomistajia kuitenkin rehelliseen itsetutkiskeluun. ”Onko oikeasti aikaa ja kiinnostusta? Huonoin vaihtoehto on se, että kuluu kolme vuotta suunnitellessa ja aikoessa, jolloin työ ehtii muuttua hankalammaksi ja sen teettäminen kalliimmaksi”, Huuskonen toteaa. Metsänomistajana hän arvioi, että kolmen hengen kokematon joukko pystyy istuttamaan noin hehtaarin verran päivässä. Taimikonhoidon työmäärä sen sijaan vaihtelee paljon. Kaiken kaikkiaan metsänhoidon kustannukset vievät keskimäärin 10–20 prosenttia metsän kiertoajan tuloista ja ne painottuvat kiertoajan alkuvaiheeseen. ”Kalleinta on metsän uudistaminen, mutta pakollisena se tulee kyllä hoidettua pian hakkuun jälkeen.” MALTILLINEN KORKO SIJOITUKSELLE Sijoittajan näkökulmasta metsä on ainutlaatuinen kohde. Tavallisesti omaisuudella on markkina-arvoa vielä senkin jälkeen, kun tuotot on nostettu, mutta tasaikäinen metsä lakkaa tuottamasta pitkäksi aikaa, kun tuotot päätehakataan pois. Toisaalta metsänomistaja voi omaisuuttaan hoitamalla vaikuttaa ratkaisevasti sen arMETSÄSTÄ SAATAVAN NETTOTULON NYKYARVO Tu lo t Nettotulon nykyarvon laskentamalli metsikön kiertoajan kuluessa, kun metsänhoitotoimenpiteet ja hakkuut ajoittuvat eri ajankohtiin. Tuloista ja kustannuksista on laskettu nykyarvot uudistamishetkeen 3 %:n korkokannalla. voon ja tuottoon. Metsänhoito vaikuttaa etenkin puiden kasvunopeuteen, järeytymiseen ja laadun kehittymiseen, vaikka sijainti ja kasvupaikka sanelevatkin reunaehdot. Puusta saatavaa hintaa määräävät lisäksi leimikon koko ja korjuukelpoisuus. ”Hoitamaton metsä, jossa on esimerkiksi 8 000 runkoa hehtaarilla, ei välttämättä mahdollista edes kannattavaa energiapuun korjuuta”, Ahtikoski huomauttaa. Hän pitää turvallisimpana ja kannattavimpana vaihtoehtona sitä, että metsänomistaja tavoittelee ensiluokkaista laatua. ”Sille on kysyntää, vaikka kilpailu kiristyisi.” Metsänomistajan ponnisteluista huolimatta puusta maksettava hinta määräytyy pitkälti yleisen markkinatilanteen mukaan. ”Suurin vaihtelun lähde metsäsijoituksen tuotossa on kantohintojen vaihtelu. Metsästä voi saada 2–4 prosentin reaalikorkoa, ja hyvissä kohteissa jopa 6 prosenttia, mutta se vaatii jo poikkeuksellista ammattitaitoa ja vähän tuuriakin”, Ahtikoski sanoo. OMISTAJAN ARVOT RATKAISEVAT Ahtikoski pitää metsää varsin turvallisena sijoituksena siitä huolimatta, että tänään istutetun metsän tuotosta K u st a n n u k se t 193 € 216 € 1 000 € 824 € 1 141 € 1 894 € vuotta Uudistaminen 5 v. Varhaisperkaus 15 v. Taimikonhoito 30 v. Ensiharvennus 50 v. Harvennushakkuu 70 v. Päätehakkuu 300 € 250 € 2 000 € 5 000 € 15 000 € Nykyarvot Kustannukset ja tulot eri ajanhetkillä v. Nykyhetki KUVAN LÄHDE: METSÄN KASVATUS, MENETELMÄT JA KANNATTAVUUS SAIJA HUUSKONEN, JARI HYNYNEN JA SAULI VALKONEN (TOIM.)
18 METSÄN HENKI 3/15 18 METSÄN HENKI 3/15 UPM SAA METSÄT TUOTTAMAAN HYVÄN METSÄNHOIDON SUOSITUKSET tarjoavat raamit sille, miten UPM kasvattaa metsiään. Tarkat linjat UPM vetää omien periaatteidensa mukaan. ”Haemme kohtuullisen korkeaa tuottoa sekä korkeaa puuntuotosta”, UPM:n metsänhoitopäällikkö Jyri Schildt kiteyttää. Rehevillä kasvupaikoilla UPM pyrkii hyvään tuottoon panostamalla metsänviljelyyn sekä oikeaaikaisiin taimikonhoitotöihin. Karummilla mailla kalliit uudistamistoimenpiteet eivät Schildtin mukaan kannata, koska kiertoajat venyvät jopa yli sataan vuoteen. Metsänviljelyssä UPM käyttää jalostettuja siemeniä ja taimia, mikä voi johtaa Schildtin mukaan jopa 25 prosentin lisäkasvuun verrattuna alkuperäiseen metsikköön. ”Tavoitteena ei ole pelkästään lisäkasvu, vaan parempi laatu.” Schildt korostaa, että UPM hoitaa asiakkaittensa metsiä samalla tavoin kuin omiaan sillä erotuksella, että asiakas päättää tavoitteistaan sekä jokaisesta toimenpiteestä. Asiakas päättää muun muassa siitä, missä tähdätään korkeaan tuottoon ja missä panostetaan maisemaan. ”Sovimme aina myös siitä, mitä töitä metsänomistaja haluaa tehdä itse. Voimme esimerkiksi muokata maan ja toimittaa taimet, jotka omistaja istuttaa itse.” Parhaimpaan tulokseen päästään Schildtin mukaan silloin, kun metsänomistajan metsävaratiedot ovat UPM:n tietojärjestelmässä. ”Silloin voimme suunnitella metsänhoitoa pitkäjänteisesti, suositella töitä oikea-aikaisesti ja toteuttaa ne tehokkaasti.” pääosa saadaan vasta vuosikymmenten päästä ja markkinat ehtivät muuttua moneen kertaan. Samaan aikaan, kun sellutehtaista kehitetään biojalostamoja, EU:ssa pohditaan, mikä on metsän arvo hiilen sitojana ja voivatko metsänomistajat saada siitä rahallisen korvauksen. Ahtikoski pitää tärkeänä, että laskelmissa huomioidaan puun koko elinkaari. ”Metsä sitoo hiiltä, mutta toisaalta kakkosnelosena se korvaa betonia ja rautaa. Ja siinä vaiheessa, kun hoitamaton metsä vanhenee ja puusto alkaa lahota, se ei enää sidokaan hiiltä vaan kääntyy päästölähteeksi. Toki silloin taas lisääntyy metsän monimuotoisuus. Sillä ei ole vielä hintalappua”, Ahtikoski toteaa. Jokainen metsänomistaja kirjoittaa myös omat hintalappunsa. Osa arvostaa ennen kaikkea maisemia ja mustikkamättäitä. Moni metsänomistaja varmistaa virkisJYRI SCHILDT ”TAVOITTEENA EI OLE PELKÄSTÄÄN LISÄKASVU, VAAN PAREMPI LAATU.” tyskäytön jättämällä rannoille ja muille reuna-alueille eri-ikäisiä, puustoisia metsikkökuvioita. Osa valitsee eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen laajemmallekin alueelle. Puuta hakataan sieltä täältä silloin tällöin – mutta suunnitelmallisesti. ”Tuotto riippuu pitkälti sijainnista. Yleensä hehtaarikohtainen tuotos jää eri-ikäisrakenteisessa metsässä pienemmäksi kuin tasaikäisessä, mutta se jakautuu tasaisemmin koko kiertoajalle. Haaste on se, että meillä ei ole tästä vielä pitkäaikaista mitattua tietoa”, Huuskonen sanoo. Ahtikoski kannustaa metsänomistajia miettimään etenkin sitä, millaisen metsän he haluavat jättää seuraaville sukupolville. ”Metsäsijoitus sopii ihmiselle, joka on valmis hoitamaan omaisuuttaan pitkäjänteisesti.”
VIERASKYNÄ METSÄNOMISTAMISEN ARVOISTA MIKKO R. SALMINEN metsänomistaja, hallintojohtaja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu KUULEN USEIN KYSYMYKSEN, onko metsä hyvä sijoitus. Jos siihen pitäisi vastata suoralta kädeltä, vastaukseni olisi kielteinen. Perusteluni on se, että metsä ei ole pääsääntöisesti hyvä tuottokohde, jos investointia ajatellaan vain rahan sijoittamiskohteena. Metsä kun vaatii hoitamista ja sitä kautta omanlaistaan sitoutumista. Metsä ei siis ole ”laiskan rahan” sijoituskohde. TOISAALTA METSÄN HYÖDYNTÄMISEEN liittyy paljon erilaisia mahdollisuuksia. Pelkkä metsässä oleminen vie ihmisen lähemmäksi luontoa ja parhaimmillaan jopa osaksi sitä. Muita jokamiehen oikeuksiin kuuluvia asioita ovat esimerkiksi sienestäminen ja marjastus. METSÄNOMISTAJALLE METSÄ ANTAA mahdollisuuden tehdä metsätöitä. Etupäässä metsätyöt ainakin omalla kohdallani ovat raivausta ja kaatuneiden puiden korjaamista. Tässä kohdassa metsän omistaminen laajenee sijoituksesta työksi. Työtä voi ajatella menetetyksi vapaa-ajaksi, mutta sen voi ajatella myös tavaksi tuottaa henkistä ja ruumiillista hyvinvointia. Metsätyöt ovat monipuolista ja pitkäkestoista liikuntaa. Monille kaupunkilaismetsäomistajille se on siis oiva vaihtoehtoinen liikuntamuoto. Toinen merkittävä tekijä metsätöissä on se, että työn tulokset ovat heti nähtävissä toisin kuin monessa toimistotyössä. Tämä jos mikä antaa kerta toisensa jälkeen mielihyvää, kun istahtaa tauolle tai töiden jälkeen katsoo ympärilleen kotiin lähtiessään. METSÄSTYSOIKEUS ON SIDOTTU maanomistukseen. Se oli minullakin alkuperäinen syy hankkia ensimmäinen metsäpalsta. Metsästys on hyvä tapa tutustua alueen metsämiehiin ja päästä siten mukaan paikalliseen yhteisöön, ainakin osittain. Samalla metsällä liikkuessa tulee tarkkailtua omaa metsää ja sen hoitotarpeita aivan automaattisesti. PALATAKSENI ALUSSA ESITETTYYN kysymykseen, onko metsä hyvä sijoitus, jatkaisin vastaustani pitkän kaavan mukaan seuraavasti. Jos metsänomistusta ajatellaan niin, että metsässä voi kuntoilla metsätöissä ja harrastaa metsästystä, väitän metsän omistamisen tuottavan sekä henkistä ja ruumiillista hyvinvointia omistajalleen että hyvin hoidettuna myös taloudellista tuloa. Kun nämä laskee yhteen, aktiivisen metsäomistajan näkökulmasta parempaa investointia ei olekaan. JOILLEKIN MEISTÄ MYÖS itse metsän ja maan omistamiseen liittyy arvoja. Tätä ei ehkä huomaa, jos itse tai oma perhe on aina omistanut metsää. Silloin se voi tuntua itsestäänselvyydeltä. Monelle meistä kuitenkin on oma arvonsa sillä, että voi kävellä omassa metsässä ja päättää itse, mitä siellä tehdään tai ollaan tekemättä. OSTIN ENSIMMÄISEN METSÄPALSTANI vuonna 2000. Niin sen ostoon kuin itse palstaan liittyy paljon tarinoita. Metsäpalstasta ei siten tullutkaan pelkkä omaisuuserä tai pääsylippu metsästysseuraan, vaan jotain paljon muutakin. Kun sain hankittua toisen metsäpalstani, teetin sinne muutaman ojan ja tietä. Lähdin sitten kävelemään silloin alle kouluikäisen poikani kanssa teistä muodostuvaa ympyrää. Vasta kaivettu, pehmeä tiepohja oli pienelle raskas kävellä, ja loppumatkasta mentiin jo hiljaisina eteenpäin. Yhtäkkiä poikani nosti katseensa ylös minua kohti ja kysyi: ”Isä, ollaanko vielä omalla maalla?” Sillä hetkellä velatkin tuntuivat saatavilta ja metsä entistä arvokkaammalta. METSÄN HENKI 3/15 19
20 METSÄN HENKI 3/15 5 4 3 1 2 3 Jälsikerroksessa tapahtuu puun paksuuskasvu: sisäänpäin syntyy puuainesta ja ulospäin nilaa. Nilasolukko kuljettaa yhteyttämistuotteet oksista puun käyttöön. KAARNA JA TUOHI Puun hyvän kasvun perusta on laadukas kasvupaikalle sopiva jalostettua alkuperää oleva metsänuudistamismateriaali. Muokattuun maaperään istutetut laatutaimet tai kylvetyt siemenet, joiden alkuperä tunnetaan, ovat hyvä alku puun kasvulle. METSÄNUUDISTAMISMATERIAALI NILASOLUKKO JÄLSIKERROS Oikein ajoitetulla taimikon varhaishoidolla ja nuoren metsän hoidolla vähennetään kilpailua ravinteista, valosta ja elintilasta. Toimenpiteillä parannetaan kasvatettavan taimikon elinolosuhteita ja nopeutetaan puiden kasvua. TAIMIKONHOITO Harventamalla 20–40-vuotias metsä parannetaan jäljelle jäävän puuston elintilaa ja valon saantia. Ensiharvennuksen jälkeen metsän kasvua voidaan parantaa lannoittamalla. Harvennusten vaikutus näkyy seuraavat 10–20 vuotta kasvupyrähdyksenä, jolloin vuosirenkaat voivat olla parhaimmillaan yli puolen sentin vahvuisia. Vuosien mittaan vaikutus häviää ja puun kasvu hiipuu pikku hiljaa ja lustot ohenevat. ENSIHARVENNUS 4 Noin 40–50-vuotiaana metsä harvennetaan uudestaan. Tavoitteena on keskittää maapohjan kasvuvoima ja latvusten tarvitsema kasvutila niihin puuyksilöihin, joilla on parhaat mahdollisuudet tuottaa runsaasti tukkipuuta uudistushakkuuvaiheessa. Harvennus näkyy jälleen puun vuosirenkaissa. Myös toiseen harvennukseen voidaan yhdistää kasvatuslannoitus. Toimenpiteiden jälkeisinä vuosina lustot paksunevat, mutta vaikutus hiipuu vähitellen vuosien kuluessa. HARVENNUS 1 2 Havupuiden kaarna ja koivun tuohi suojaavat puun sisäosia. VUOSIRENKAAT KERTOVAT INFOGRAFIIKKA: TERO HARSUNEN PUUN VUOSIRENGAS ON PUUN YHDEN VUODEN KASVU. IÄN JA SYNTYMÄVUODEN LISÄKSI VUOSI RENKAISTA VOI PÄÄTELLÄ MYÖS PUUN ELIN YMPÄRISTÖSSÄ TAPAHTUNEITA MUUTOKSIA, PUUN KASVUOLOSUHTEITA SEKÄ SEN SAAMIEN RAVINTEIDEN JA VALON MÄÄRÄÄ.