UPM Metsän henki 3/2013 - Lehtiluukku.fi

Aki Jaskarin serti?oitu yhteismetsä Kihniössä tuottaa hyvin. sivu 22 ”MINULLE METSÄ ON SIJOITUS” w w w .m et sä m aa ilm a. ? NÄKÖKULMIA METSÄENERGIAN ETUIHIN S . 26 ONNISTUNUT METSÄTILAN SUKUPOLVENVAIHDOS S . 20 PIENIKIN METSÄ VOI TUODA TASAISEN TUOTON S . 30 UPM METSÄN LEHTI METSÄNOMISTAJILLE 3/2013
2 METSÄN HENKI 3/13 Katso video taimikonhoidosta lintuperspektiivistä. www.youtube.com/ user/upmmetsa KATSO VIDEO Tämä on QR-koodi, jonka avulla pääset suoraan oheiseen videolinkkiin. Lataa puhelimeesi ilmainen QR-koodien luku sovellus, avaa ohjelma ja skannaa koodi puhelimellasi.
METSÄN HENKI 3/13 3 TÄRKEÄ OSA TAIMIKONHOITOA ON RAIVATA ELINTILASTA, AURINGOSTA JA VEDESTÄ KILPAILEVAT KASVIT JA PUUT KASVAVIEN KUUSENTAIMIEN TIELTÄ. TAIMIKONHOITO PARANTAA METSÄN KASVUA JA KEHITYSTÄ METSURI JUKKA HAPULAHTI käynnistää raivaussahan kertanykäisyllä ja painuu pusikkoon. Hiiskulan tila Uudellamaalla on ollut UPM:n metsäpalveluasiakas vuodesta 1987. Hiiskulan 3000 hehtaarin metsissä Hapulahti on tehnyt töitä jo parikymmentä vuotta ja kokenut vuosien varrella monet metsänhoidon vaiheet. ”Vuonna 2001 Janika-myrsky tuhosi noin 80-vuotiaan kuusikon täysin. Vaikka näky olikin dramaattinen, on hyvä, että luonto näyttää välillä voimansa”, Hapulahti toteaa. Puut korjattiin seuraavan vuoden talvella ja jo keväällä 2003 tilalle istutettiin uudet kuusentaimet. Reikäperkaus tehtiin muutama vuosi myöhemmin ja nyt paraikaa – kuusien ollessa noin nelimetrisiä – taimikkoa hoidetaan jälleen. Taimikkoon jätetään kasvamaan kymmenisen prosenttia koivua sekapuuksi. Samoin säästetään metsän eläinten ravintokasvit sekä metsän monimuotoisuutta ylläpitävät puut ja pensaat. Lopullisen taimikonharvennuksen tavoiterunkoluku on noin 2000 runkoa hehtaarille. KUVA: MIKA RANTA TEKSTI: LOTTA VAIJA Kuva otettiin kuvaajan itsensä kokoaman Y-6-mallisen hexakopterin kyydissä lentävällä Canon EOS 600D:llä. Ohjausyksikkönä DJI Wookong M.
4 METSÄN HENKI 3/13 METSÄASIAKASVASTAAVA TERHI KARISALMI NAUTTII METSÄSTÄ VAPAAAJALLAANKIN. ”Ikinä en ole kyllästynyt metsässä oloon, vaikka siellä paljon aikaa vietänkin.” 34 3/2013 LÄMMIN KIITOS PALAUTTEESTA, jota te lukijat olette antaneet www.metsämaailma.?-verkkopalvelussamme Metsän henki -lehden edellisestä numerosta. Palautteen perusteella teemme lehteä, joka luetaan tarkkaan. Lehden sisältö koetaan kiinnostavaksi ja hyödylliseksi ja ulkoasu miellyttäväksi. Kysyimme, mikä oli teidän lukijoiden mielestä kiinnostavin, hyödyllisin ja turhin juttu. Koska teitä lukijoita on monenlaisia, äänet jakaantuivat eri juttujen kesken. Erityisesti kuitenkin viime numerossa kiinnostivat jutut metsänuudistamisesta ja puukaupasta. Painettu lehti on lukijapalautteen ja tutkimusten mukaan pitänyt pintansa tärkeänä metsäisen tiedon lähteenä. Metsän henki ilmestyy seuraavan kerran joulukuussa. KIITOS PALAUTTEESTA! Tässä välillä voitte kuitenkin seurata uutisiamme ja lukea lisää tuotteistamme ja palveluistamme jatkuvasti päivittyvästä verkkopalvelustamme osoitteesta www.metsämaailma.?. Olemme laajentaneet sähköistä kanavavalikoimaamme myös sosiaalisen median puolelle: UPM Metsä on nyt myös Facebookissa omalla UPM Metsämaailma -sivustollaan. Kannattaa tykätä meistä ja näin pysyä ajan tasalla ajankohtaisista asioista. NILLA HIETAMÄKI, päätoimittaja 2 METSÄKUVA 4 PÄÄTOIMITTAJALTA 5 PÄÄKIRJOITUS 6 LEDARE 8 UUTISET 13 LAKI – KALVILA 19 VIERASKYNÄ 29 KYSYMYS & VASTAUS 32 SÄÄSTÖPUUT 33 HISTORIA – PAKKANEN 34 TÖISSÄ METSÄSSÄ: TERHI KARISALMI Artisti Anna Puu Pienen puun popissa. 9 Onnistunut metsätilan sukupolvenvaihdos vaatii suunnitelmallisuutta ja ammattitaitoa. 20 Anna palautetta Metsän henki -lehdestä osoitteessa Arvoimme palkintoja palautetta antaneiden kesken. Voittajille on ilmoitettu henkilökohtaisesti.
PÄÄKIRJOITUS METSÄTEOLLISUUDEN OSTOT suomalaisista yksityismetsistä, jotka kattavat arviolta 80–85 % valtakunnan koko puukauppavolyymistä, ylsivät ensimmäisen vuosipuoliskon aikana noin 16,2 miljoonaan kuutiometriin. Voimmekin olla kohtuullisen tyytyväisiä tähänastiseen määräkehitykseen. UPM on ollut osaltaan aktiivinen ja hankkinut tavoitteensa mukaisen määrän markkinoilla tarjolla olleesta puusta. Toiveemme on, että puukaupan positiivinen vire jatkuu runsaana ja ennen kaikkea tasaisena myös loppuvuoden aikana. UPM:N METSÄPALVELUIDEN MYYNTI on kasvanut edellisvuotta selvästi paremmin. Hyvät saavutukset niin puukaupassa kuin metsäpalveluiden myynnissä osoittavat, että UPM:n kilpailukyky ja uskottavuus metsänomistajien keskuudessa markkinoilla on kunnossa. TÄSTÄ TILANTEESTA meidän on kiitettävä ennen kaikkea kanssamme asioineita metsänomistaja-asiakkaita. Halu hakeutua keskinäiseen liikesuhteeseen ja kestävään kumppanuuteen lähtee molemmista osapuolista. Ensimmäisen vuosipuoliskon puukaupoista valtaosa kertyi metsäpalvelusopimusasiakkailtamme, jotka viisaasti halusivat varmistaa hyvät puukauppaehdot ja hyödyntää hintatakuumme tarjoaman turvan, jos markkinahintataso myöhemmin puukauppasesongin aikana kohoaisi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että vierastaisimme kanssamme harvemmin asioivia metsänomistajia tai täysin uusia asiakaskontakteja. Jokainen asiakas on meille tärkeä, ja jokainen uusi puukauppa tai myyty metsäpalvelutuote avaa mahdollisuuden uuteen kumppanuuteen. ON VALITETTAVAA, että metsäteollisuus on joutunut vähentämään Suomessa erityisesti paperin tuotantoa sulkemalla tuotantolinjoja ja tehtaita. Myös sahaja vaneriteollisuuden tuotanto on tällä hetkellä merkittävästi takavuosia pienempi. Tuotantoa keskittämällä voidaan investoinnit kohdentaa tehdaslaitoksiin, joilla on hyvät liiketoiminnalliset edellytykset jatkaa ja kehittää toimintaansa. Ajamalla tätä kapasiteettia tehokkaasti ja korkealla käyntiasteella voidaan säilyttää kilpailukyky ja työpaikat. Kukaan ei hyödy siitä, jos lopetuslinja jatkuu, ei siis myöskään suomalainen metsänomistaja. Leipä kapenee kaikilta. PERINTEISTEN metsäteollisuustuotteiden lopputuotteiden markkinoiden supistuessa onkin tärkeää kehittää ja rakentaa uudentyyppistä metsäteollisuutta, jotta merkittävimmällä luonnonvarallamme olisi jatkossakin keskeinen merkitys kansantalouden, työllisyyden, yleisen hyvinvoinnin ja alueellisen elinvoimaisuuden näkökulmasta. Puun kaikkia mahdollisuuksia ei suinkaan ole vielä hyödynnetty, ja ainakin itse uskon tulevaisuuteen sekä ammattilaistemme kykyyn kehittää uusia tuoteinnovaatioita. strategiallaan tienraivaajaksi uusien tuoteinnovaatioiden saralla on myös selvä merkki puunjalostuksen tulevaisuuden puolesta. PUUKAUPASSA POSITIIVINEN VIRE ”TOIVOTAN KAIKILLE LEHDEN LUKIJOILLE HYVÄÄ JA VILKASTA PUUKAUPPASYKSYÄ!” PEKKA RAJALA johtaja Pohjois-Euroopan puunhankinta
SKOGSINDUSTRIN KÖPTE UNDER första halvåret ca 16,2 milj. m 3 virke ur Finlands privatägda skogar, som täcker 80-85 % av hela landets skogsvolym. Vi kan vara ganska nöjda med denna utveckling. UPM har också varit aktivt med och anskaffat önskad mängd av det totala utbudet på virkesmarknaden. Vår förhoppning är, att virkeshandelns positiva trend fortsätter i samma takt och framförallt med lika rikliga mängder året ut. FÖRSÄLJNINGEN AV UPM:S skogstjänster har ökat klart jämfört med föregående år. Skogsägarna verkar anse UPM:s koncept vara både konkurrenskraftigt och trovärdigt på basen av de goda resultaten inom virkeshandeln och skogstjänsterna. FRAMFÖRALLT BÖR VI ändå tacka de skogsägarkunder vi haft affärer med. Viljan att söka sig till ömsesidiga affärsförhållanden och hållbart partnerskap kommer från båda parter. Under det första halvåret har merparten av virkesaffärerna gjorts med våra skogsservicekunder. Dessa har klokt nog valt att säkerställa både goda villkor i virkesaffären och utnyttja vår prisgaranti, som ger säkerhet ifall marknadspris läget senare under säsongen stiger. Detta betyder inte att vi glömmer de skogsägare som mera sällan gör affärer med oss, och inte heller att vi är främmande för att knyta nya kontakter. Varje kund är viktig för oss och en ny virkesaffär eller såld skogstjänst öppnar möjligheter till nya partnerskap. DET ÄR BEKLAGLIGT att skogsindustrin varit tvungen att minska främst sin pappersproduktion i Finland genom stängning av produktionslinjer och fabriker. I nuläget är även sågvaruoch plywoodindustrins produktion betydligt mindre än tidigare år. Genom att koncentrera produktionen kan investeringarna inriktas på fabriksanläggningarna, vilket skapar goda förutsättningar för verksamheten och utvecklingen i fortsättningen. Detta ger effektiv kapacitetsökning och med en hög användargrad kan man bevara konkurrenskraft och arbetsplatser. Brödet krymper för alla, ifall nedläggningarna fortsätter och det vinner ingen på, inte heller NÄR MARKNADEN KRYMPER för traditionella skogsindustriprodukter är det också viktigt att utveckla och bygga upp en ny sorts skogsindustri, för att vår mest betydande naturprodukt också fortsättningsvis håller sin centrala betydelse för nationalekonomin och sysselsättninoch regional livskraft. Trädets alla möjligheter har inte utnyttjats ännu, och åtminstone tror jag själv på framtiden och våra professionellas förmåga att utveckla nya produktinnovationer. strategi som en vägröjare till nya produktinnovationer är också en klar modell för träförädlingen i framtiden. VIRKESHANDEL I MEDVIND “JAG ÖNSKAR ALLA VÅRA LÄSARE EN GOD OCH LIVLIG VIRKESHANDELSHÖST!” PEKKA RAJALA direktör Virkesanskaffning Norra Europa LEDARE LÄS MER OM VÅR SKOGSSERVICE
METSÄN HENKI 3/13 7 3/2013 JA MITEN METSÄNOMISTAJA VOI ITSE VAIKUTTAA ALAN MENESTYKSEEN? Mitä kuuluu kotimaiselle ja kansainväliselle paperiteollisuudelle? 14 Julkaisija: UPM Metsä, PL 32, 37601 Valkeakoski. Puh. 0204 16 121. www.metsämaailma.?, www.upm.?. Päätoimittaja: Nilla Hietamäki. Toimitusneuvosto: UPM: Jari Engström, Nilla Hietamäki, Tapani Juuti, Janne Kiiliäinen, Satu Kivioja, Sami Oksa, Aili Piironen, Matti Toivakainen. Zeeland/Maggie: Sirpa Alhava, Miikka Leinonen, Lotta Vaija. Repro: Aste Helsinki Oy. Paino: Hämeen kirjapaino Oy, Tampere. Paperi: UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m 2 . Painosmäärä: 50 000. 16. vuosikerta. ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu). Kannen kuva: Jarno Hänninen. Puuaiheiset piirroskuvitukset läpi lehden: Juha Ilkka. Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy joulukuussa. Metsän henki on UPM Metsän asiakasja sidosryhmälehti. UPM:n metsänomistaja-asiakkaille lehti postitetaan asiakasrekisterissä olevien tietojen perusteella. Osoitteenja tilausmuutokset: metsalehtitilaus@upm.com, www.metsämaailma.? > yhteystiedot > yhteydenottopyyntö tai puh. 0204 16 121. Metsänomistaja-asiakkaat voivat olla yhteydessä myös omaan metsäasiakasvastaavaansa. 14 METSÄNOMISTAJA KIHNIÖSTÄ Aki Jaskari perusti suvun sisäisen yhteismetsän ja liitti sen UPM:n ryhmäMETSÄ 360° Lämpöarvoltaan 9–10 kuutiota metsäenergiaa vastaa yhtä MILLAINEN ON METSÄ SIJOITUSKOHTEENA? Metsätilan omistamiseen tarvitaan pääomaa – ei Löydät Metsän henki -lehteen liittyviä aineistoja myös näistä kanavista: W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I Metsän henki painetaan UPM Kymin paperitehtaan paperille.
8 METSÄN HENKI 3/13 UPM JALOSTAA METSÄOMAISUUDESTAAN myyntiin korkealaatuisia UPM Bonvesta -metsätiloja ja -rantatontteja. Uusia kohteita tulee myyntiin viikoittain osoitteessa www.bonvesta.? KIINNOSTAAKO METSÄTILA TAI RANTATONTTI? U U T I S E T Metsälain käsittely etenee UUSI METSÄLAKI JÄTETTIIN eduskunnan käsiteltäväksi alkukesästä. Lain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta. Suurin muutos uudessa metsä laissa on metsänomistajan vapauksien lisääntyminen. Lue metsälain historiasta lisää sivulta 33. Metsälain tuomista muutoksista kerrotaan myös lain valmistelutyössä olleen UPM:n Jorma Saarimaan blogissa osoitteessa metsämaailma.? > blogit. Kerromme metsälaista lisää tulevissa Metsän hengen numeroissa. Joko olet tilannut sähköisen eMetsämaailmauutiskirjeemme? ELLET VIELÄ OLE tilannut UPM Metsän sähköistä eMetsämaailma-uutiskirjettä, se kannattaa käydä tilaamassa verkkopalvelussamme UPM Metsämaailmassa saman tien. www.metsämaailma.?
METSÄN HENKI 3/13 9 lue lisää: W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I Tykkää UPM Metsästä Facebookissa, niin pysyt ajan tasalla UPM Metsän tapahtumista ja metsän vuodenkiertoon liittyvistä asioista. www.facebook.com/metsamaailma Tule mukaan metsä matkalle Ruotsiin UPM Metsän, OP-Pohjolan, Atria Alkutuotannon ja Valtran yhteiselle metsämatkalle Ruotsiin 5.–7.11. mahtuu vielä mukaan. Lisätiedot www.metsämaailma.? > tapahtumat. Ruotsin metsäasioista voit lukea vieraskynäpalstalta sivulta 19. Tavataan Metsäja Sijoitusmessuilla UPM Metsä on mukana omalla osastollaan Metsämessuilla, jotka pidetään Helsingin Messukeskuksessa 22.–24.11. Tervetuloa keskustelemaan kanssamme metsäasioista! UPM on mukana myös Sijoitus-Invest-messuilla Helsingin Wanhassa Satamassa 13.–14.11. TAIMITARHA POPPASI SADAT IHMISET KOKOONTUIVAT UPM:n Joroisten taimitarhalle elokuun alussa järjestettyyn Pienen Puun Pop -konserttiin, jossa esiintyi asiaankuuluvalla nimellä varustettu artisti Anna Puu. Eikös sitä sanota, että kasveille pitäisi puhua. Näin ollen voisi olettaa, että ne pitävät myös musiikista. Ainakin konserttiyleisölle kokemus oli ainutlaatuinen. U PM Tykkää meistä Facebookissa U PM Testaa, mitä puulajia muistutat! Oletko kaikkien kaveri koivu, pirteä pihlaja, taipuisa tervaleppä vai muistutatko jotakin muuta puuta? Kiinnostaako sinua tietää, mitä puulajia muistutat? Käy tekemässä leikkimielinen, suuren suosion saavuttanut puulajitesti verkkopalvelussamme. www.metsämaailma.? me mett ee m m ee m -ta! UPM on mukana myös s ös ö yö y my m m a a na n an ka ka uk u mu m m n on o o M M M PM P U U U ! a a Sijoitus-Invest-messuilla Helsingin n in gi g ng n si s ls e He H H a la ll il ui u s ss es e me m m tst es e ve v n In -I s us tu it oi o jo ij Si S S Wanhassa Satamassa a 13.–14.11. 1 1 1 1 4. 4 4 14 –1 –– 3. 3 3 1 1 a sa s s as a ma m am a ta at a Sa S a a s ss as a ha h nh n a Wa W W W W , jossa esiintyi nimellä varustettu Eikös sitä ä sanota, si puhua. Näin ollen e pitävät myös konserttiyleisölle atuinen. Testaa, mitä ä ä ä tä t it i m m m m m , a, a a aa a a ta ta st s es es Te Te Te TT p lll p p
10 METSÄN HENKI 3/13 U U T I S E T UPM TESTASI KESÄLLÄ Lappeenrannan lentokentällä ensimmäistä kertaa Suomessa suurien hyötykuormien, yli 76 tonnia painavien ja yli 25,25 metriä pitkien HCT-ajoneuvoyhdistelmien (High Capacity Transport) kääntyvyyttä ja stabiliteettia yhteistyössä Orpe-Kuljetuksen kanssa. Tutkimus toteutettiin yhdessä Metsätehon sekä Oulun yliopiston kanssa. Valtioneuvoston keväällä antamassa asetuksessa annetaan tää yksittäisille ajoneuvoille tai ajoneuvoyhdistelmille poikkeus lupa säädöksistä uuden tekniikan testaukseen tai tuotekehitystarkoituksiin. UPM valmistelee poikkeuslupa-anomusta testatakseen suuren hyötykuorman puutavara-autoja rajatulla tieverkolla. Lupa-anomuksen käynnistäminen edellyttää, että ajoneuvoyhdistelmien tekniset ominaisuudet, kääntyvyydet sekä reitistö kartoitetaan ennen luvan jättämistä Liikenteen turvallisuusvirastolle. UPM on kartoittanut vuoden aikana reittejä sekä ideoinut yhdessä yrittäjien kanssa sopivia HCTajoneuvoyhdistelmiä. UPM TESTAA JOPA 100 TONNIA PAINAVIA AJONEUVOYHDISTELMIÄ METSÄÄ KULOTETTIIN ITÄJA KESKISUOMESSA UPM KULOTTI KEVÄÄLLÄ ja alkukesästä metsänviljelyyn tulevia uudistusaloja maillaan muun muassa Itäja KeskiSuomessa. Metsänhoidolliset kulotukset ovat osa luonnon monimuokulotusvaatimusta. Kulotuksella ylläpidetään uhanalaisten palolajien elinympäristöjä ja luodaan kasvatettaville puuntaimille suotuisat elämisen ja kasvamisen edellytykset.
METSÄN HENKI 3/13 11 Kaikki metsäpalvelut yhdestä paikasta Helpoin tapa hoitaa metsäomaisuuttaan on ottaa yhteyttä UPM:n metsäasiakasvastaavaan. Saat kaikki metsäpalvelut saman katon alta. UPM metsäpalveluihin kuuluvat metsäenergiapuun korjuu metsänomistajan painotusten mukaisesti nen, taimikonhoito ja metsänlannoitus rusparannus sekä kunnostusojitus roneuvonnassa ja yhteismetsään liittymisessä. haluttuun laajuuteen – se voi olla konaisuus ja hinnoittelu sovi taan asiakkaan kanssa aina etukäteen. Toteutamme metsäpalvelut asiakvarmasti. Omalta metsäasiakasvastaavaltasi saat vastaukset kaikkiin omaa metsääsi koskeviin kysymyksiin. Lähimmän metsäasiawww.metsämaailma.? tai soittamalla numeroon 0204 16121. METROPOLIA-AMMATTIKORKEAKOULU JA UPM ovat perustaneet hankkeen, jonka päämääränä on edistää materiaalija polttoainetietä myksen hyödyntämistä autoteknisissä sovelluksissa sekä lisätä alan kiinnostavuutta opiskelijoille. Biofore ConceptCar -hankkeessa luodaan tulevaisuuden auto, jossa hyödynnetään monipuolisesti UPM:n bio pohjaisia tuotteita. Metro polian autoja kuljetustekniikan sekä teollisen muotoilun opiskelijat vastaavat auton suunnittelusta, rakentamisesta ja testaamisesta. Valmistuessaan keväällä 2014 konseptiautosta tulee tie liikenteeseen laillistettu rekisteröity ajoneuvo. BIOFORE CONCEPT-CAR TESTAA BIOMATERIAALEJA AUTOTEOLLISUUDESSA lue lisää: W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I LAHDEN JA KUOPION METSÄ PALVELU TOIMISTOT UUSIIN OSOITTEISIIN LAHDEN JA KUOPION metsäpalvelutoimistot ovat muuttaneet uusiin UPM:n tiloihin. Lahden uusi metsäpalvelutoimisto sijaitsee osoitteessa Aleksanterinkatu 37. Siellä metsänomistajia palvelevat metsäasiakasvastaavat Ritva Paasonen ja Jaakko Rantanen. – Meitä voi tulla tapaamaan metsäisissä asioissa keskiviikkoisin Ritva vinkkaa. Myös Kuopiossa on muutettu uusiin tiloihin osoitteeseen Asemalaisen juttusille, on sinun varminta sopia tapaamisesta ennakkoon. Kuopiossa metsänomistajia palvelee muun muassa Veli-Matti Kavilo.
12 METSÄN HENKI 3/13 BELGIASSA JULKAISTIIN SUKLAAN MAKUISIA POSTIMERKKEJÄ BELGIAN POSTI ON julkaissut maailmankuulun belgialaisen suklaan kunniaksi rajoitetun erän suklaa-aiheisia postimerkkejä, joissa on sekä suklaan tuoksu että maku. Postimerkit on painettu -paperille. Suklaan tuoksu ja maku tulevat painoväreihin lisätystä aromista sekä postimerkin liimaan lisätystä kaakaoöljystä, joka maistuu postimerkkiä nuolaistaessa. U U T I S E T U PM UPM UUDISTAA LIIKETOIMINTARAKENTEENSA ja tavoittelee selvää käännettä yhtiön kannattavuuteen. Yhtiö pyrkii myös yksinkertaistamaan ja edelleen kehittämään liiketoimintaportfoliotaan. UPM:n uusi liiketoimintarakenne muodostuu seuraavista liiketoiminta-alueista ja raportointisegmenteispuunhankinta raportoidaan yhtiön Muissa toiminnoissa. Uusi rakenne astuu voimaan 1. marraskuuta 2013. ”Muutokset liiketoimintarakenteessa selkeyttävät tavoitteita ja tarvittavia toimenpiteitä kussakin liiketoiminnassa. Pyrimmarkkinoilla ja teemme tarkasti kohdennettuja kasvuhankkeita toimitusjohtaja Jussi Pesonen. yhteensä 200 miljoonan euron edestä olemassa olevissa liiketoiminnoissaan. Suunnitellut toimenpiteet eivät pidä sisällään uusia kapasiteetin sulkemisia tässä vaiheessa. ”Biopolttoaineet, puuvapaat erikoispaperit Kiinassa ja UPM don kasvulle tulevina vuosina. Tämän lisäksi näemme mahdollisuuksia laajentaa nykyisten sellutehtaittemme tuotantoa”, sanoo Pesonen. Lue lisää UPM:n liiketoiminnoista www.upm.? UPM UUDISTAA LIIKETOIMINTARAKENTEENSA Oikeisiin metsäalan töihin UPM Metsän kesätyöntekijänä HELSINGIN YLIOPISTOSSA METSÄTEKNOLOGIAA opiskeleva Jaana Viinikainen on ollut yksi UPM Metsän tämän kesän kesätyöntekijöistä. Jaanan työskentelypaikka sijaitsee Lappeenrannassa, UPM:n Kaukaan tehtaan läheisyydessä. Jaana tuuraa kesän ajan vakituisia korjuuja kuljetussuunnittelijoita. ”Työtehtäviini kuuluu esimerkiksi korjuujäljen laadun tarkistusta maastossa, korjuutilien tekoa, leimikoiden valmistelua korjuuyrittäjille ja korjuuyrittäjien ohjeistusta. Kesä on vastannut odotuksiani. Olen päässyt tekemään samoja metsäalan töitä, mitä vakituisetkin työntekijät tekevät. Samalla olen saanut uutta kokemusta ja näkemystä metsäalan työmahdollisuuksista. Tunnen olevani oikealla alalla”, Jaana kertoo.
METSÄN HENKI 3/13 13 Omistan 50 hehtaarin metsäkiinteistön ja minulla on kaksi poikaa. Olemme poikien kanssa keskustelleet metsäyhtymän perustamisesta. Miten perustetaan yhtymä metsätalouden harjoittamiseen? KALVILA: Yhtymä on itse asiassa vero-oikeudellinen termi, jolla tarkoitetaan veron laskentayksikköä. Verotusyhtymä syntyy, kun kaksi tai useampi henkilöä saa kiinteistön hallintaansa. Tyypillisesti perhepiirissä on kyse kiinteistökaupasta tai lahjasta taikka perinnönjaosta, joiden seurauksena metsäkiinteistö siirtyy yhteisomistukseen ja syntyy yhtymä. Yhtymä veron laskentayksikkönä merkitsee metsätaloudessa sitä, että se pitää metsäverotusta varten omat veromuistiinpanot ja antaa veroilmoituksen. Yhtymälle lasketaan verotettava pääomatulo, joka jaetaan verotettavaksi osakkaiden henkilökohtaiseen verotukseen niiden osuuksien mukaan, jotka heillä on yhtymään. Myös tappio jaetaan osakkaiden henkilökohtaiseen verotukseen. Arvonlisäverotuksessa yhtymä on verovelvollinen. Yhteisomistuksessa metsän käyttö edellyttää osakkaiden yksituumaisuutta. Olen ostamassa lähinaapuriltani määräalana lisää metsää. Tila on pantattu velan vakuu deksi ja rasitustodistuksesta ilmenee, että kiinteistö on kiinnitetty ”tappiin asti”. Luonnoskauppakirjaan on otettu ehto, jonka mukaan myyjä sitoutuu hakemaan kiinnityksen poistamista määräalasta muodostetta vasta kiinteistöstä. Mikä on määrä alan vastuu emätilaan kaupantekohetkellä kohdistuvista kiinteistöpanttioi keuksista? KALVILA: Määräala ja siitä muodostettava lohkokiinteistö on vastuussa emätilaan kaupantekohetkellä kohdistuvista kiinteistöpanttioikeuksista täysimääräisesti. Tarvittaessa se voidaan realisoida panttisaamisen suorittamiseksi. Panttivelkojan suoja edellyttää, ettei pantin arvoa voi heikentää myymällä määräaloja pantin kohteena olevasta omaisuudesta. Kiinnityksen poistamiseen määrä alasta tarvitaan panttivelkojan suostumus, eikä pelkkä myyjän vakuutus kauppakirjassa ole näin ollen tae kiinnitysten poistamisesta. Ehto on toki pätevä myyjän ja ostajan välillä, mutta ei sido panttivelkojaa. HEIKKI KALVILA Lakipalvelupäällikkö UPM Metsä Tarvittavat suostumukset kiinnitysten poistamiseen on syytä hankkia panttivelkojalta jo ennen kaupan tekoa. Panttivelkoja voi edellyttää suostumuksen antamiseksi esimerkiksi kauppa hinnan ohjaamista velkojalle myyjän velan maksamiseen. Perheenjäsenillämme on kaikilla osuuksia yhteismetsään. Äitini on kärsinyt jo jonkin aikaa muistisairaudesta, joka näyttää olevan pahenemaan päin. Vaikuttaako hänelle mahdollisesti heikentyvän toimintakelpoisuuden vuoksi määrättävä edunvalvoja yhteismetsän toimintaan? KALVILA: Ei vaikuta. Yhteismetsä on osakkaistaan erillinen oikeushenkilö ja harjoittaa metsätaloutta metsäsuunnitelmaan perustuen. Sen toimintaa ohjaavat yhteismetsälaki ja ohjesääntö. Yhteismetsän käytännön toiminnasta huolehtii osakkaiden puolesta hoitokunta tai toimitsija. Äitinne, kuten yhteismetsän muutkin osakkaat, saa yhteismetsän jakamaa tuloa osuuk siensa suhteessa. Henkilön edunvalvoja voi tarvit taessa edustaa päämiestään hänen yhteismetsäomistustaan koskevissa asioissa. Suunnittelemme sukupolvenvaihdosta, jossa myisin kiinteistön, johon kuuluu metsää ja rakennuksia, tyttärelleni. Jos kauppakirjalla sovimme, miten kauppahinta jakaantuu metsän ja rakennusten kesken, käytetäänkö tätä metsän osuudeksi sovittua kauppahintaa metsävähennys pohjan laskentaperusteena? KALVILA: Jos kiinteistökauppaan kuuluu metsän lisäksi myös muita omaisuuseriä, metsän osuus koko kiinteistön hankintamenosta arvioidaan omaisuuserien käypien arvojen suhteessa. Verottaja voi poiketa kauppakirjassa sovitusta kauppahinnan jaosta, ellei se vastaa käypien arvojen mukaista jakoa. Käyvän arvon osoittaminen on viime kädessä näyttökysymys. LA KI & A SI A N TU N TI JA H EI K K I K A LV IL A 4 3 2 1 LA U RA VE SA
14 METSÄN HENKI 3/13 TEKSTI: THOMAS FREUNDLICH KUVAT: SHUTTERSTOCK PAPERITEOLLISUUS HAKEE UUSIA SUUNTIA MUUTTUVILLA MAAILMANMARKKINOILLA. aperitehtaiden sulkemiset ovat viime aikoina puhuttaneet Suomessa. Euroopassa paperinkulutus vähenee, mutta Kiinassa se kasvaa, mikä puolestaan heijastuu Suomeen sellun kysyntänä. Mitä kuuluu kotimaiselle ja kansainväliselle paperiteollisuudelle? ”1800-luvulla laivanrakennuksessa tapahtui valtava mullistus, kun teräs syrjäytti puun rakennusmateriaalina. Esimerkiksi Kainuussa kokonainen teollisuudenala – tervantuotanto – loppui siihen paikkaan. Paperiteollisuus on tällä hetkellä voimakkaassa rakennemuutoksessa, mutta mistään tähän verrattavasta mullistuksesta ei ole kysymys. Paperia tarvitaan edelleen Arto Lampinen
METSÄN HENKI 3/13 15 ja sillä on jatkossakin tärkeä ja iso rooli UPM:n liiketoiminnan kokonaisuudessa”, toteaa UPM:n paperiliiketoiminnan tuotantojohtaja Arto Lampinen. Kotimaisen paperiteollisuuden haasteena on tällä hetkellä se, että tuotantokapasiteettia on reilusti enemmän kuin kysyntää. Markkinatilanne kuitenkin vaihtelee laajalti sen mukaan, keneltä – ja missä – asiaa kysyy. vähentynyt viimeisen viiden vuoden aikana noin neljänneksellä 45 miljoonasta tonnista 35 miljoonaan tonniin. Tällä hetkellä tuotantokapasiteettia on edelleen yli 10 miljoonaa tonnia enemmän kuin kysyntää. Pohjois-Amerikassa tilanne on pitkälti samankaltaikysyntä että tuotantokapasiteetti ovat tasaisessa reiden markkina kuin Eurooppa ja Pohjois-Amerikka yhteensä. Vaikka Euroopan kypsillä markkinoilla perinteisten niin sanottujen bulkkipaperilajien kysyntä vähenee, kyseessä ei ole yleistys, joka pätisi kaikkiin paperilajeihin. ”Esimerkiksi tarrapaperin ja muiden erikoispaperien kysyntä kasvaa edelleenkin”, Arto Lampinen kertoo. ”Yleensäkin pakkausmateriaaleissa markkinanäkyMetsäteollisuus ry:n tietojen mukaan paperin ja kartongin tuotanto oli Suomessa vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 2,7 miljoonaa tonnia, mikä on 2,8 prosenttia enemmän kuin edellisvuoden vastaaEuroopassa alkuvuonna 5,5 prosenttia, ja Suomessa niitä tuotettiin 3,4 prosenttia vähemmän kuin edellisvuoden tammi-maaliskuussa. Paperin vientihinnat ovat olleet laskussa viime syksystä lähtien. Sellun tuotantomäärät ja markkinahinta ovat sen sijaan nousussa. ENNUSTETTAVUUS TURVAA KILPAILUKYVYN Paperiteollisuus toimii ankarasti kilpailluilla markkinoilla, joilla on maailmanlaajuisesti menossa suuri rakennemuutos. Kilpailukykyinen paperiteollisuus palvelisi itsestään selvästi koko Suomea, mutta mitä yksittäisen metsänomistajan pitäisi tästä kaikesta ajatella? Miten omat ja kansantalouden intressit sopivat yhteen? Pärjääminen vaatii kustannustehokkuutta kaikilla alueilla, ja teollisuutta huolettaa tällä hetkellä erityisesti sopivan hintaisen puun riittävä saanti. UPM:n Arto Lampinen on itse myös metsänomistaja, joten hän näkee asian molemmista näkökulmista. ”Totta kai metsänomistajana usein kiinnittää eniten huomiota kantohintaan ja sen heilahteluihin. Paperiteollisuudelle kuitenkin tärkeintä on säilyttää nopeasti muuttuvilla markkinoilla mahdollisimman hyvä toiminnan ja puuvolyymien ennustettavuus. Tämä edellyttää sitä, että puukauppa käy aktiivisesti.” UPM:n Rauman paperitehtaan johtaja Kari Pasa nen kertoo, että paperitehtaiden puunhankinnassa ”PAPERITEOLLISUUDELLE ON TÄRKEINTÄ SÄILYTTÄÄ NOPEASTI MUUTTUVILLA MARKKINOILLA MAHDOLLISIMMAN HYVÄ TOIMINNAN JA PUUVOLYYMIEN ENNUSTETTAVUUS.” KARI PASANEN Kari Pasanen
16 METSÄN HENKI 3/13 suo sitaan aina niin sanottua lähipuuta sen sijaan, että raaka-aineet tuotaisiin muualta. UPM on maakunnissa merkittävä puun käyttäjä, ja tiukassa markkina tilanteessa kuljetuskustannusten säästöt ovat suuri etu. ”Toki myös kantohintojen on oltava realistisella puustamaksukyvyn mukaisella tasolla. Ylikapasiteetista kärsivillä markkinoilla kohonneiden kustannusten siirto lopputuotteiden hintaan ei valitettavasti ole mahdollista,” Pasanen toteaa. Metsäja paperiteollisuuden kannattavuuteen vaikuttaa suoraan myös koko logistiikkaketjun kilpailukyky. ”Metsänomistajien olisi hyvä omien organisaatioidensa kautta viedä päättäjille viestiä siitä, että rakennemuutoksen kanssa painiville teollisuudenaloille ei tuotaisi nykyistä enempää rasituksia”, Arto Lampinen lisää. SERTIFIOINNISSA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Paperiteollisuuden rakennemuutos on koskettanut Raumaa voimakkaasti. Tehtaan paperikone 3 suljettiin tämän vuoden huhtikuussa, mutta tehtaanjohtaja Kari Pasanen tähyää jo tulevaisuuteen. Kysyntää riittää edelleen ja koneet pyörivät korkealla käyttöasteella. ”Rauman kolme nykyistä paperikonetta kuuluvat Euroopan suurimpiin, moderneimpiin ja kilpailukykyisimpiin tuotantolinjoihin, ja myös niiden maantieteellinen sijainti on erinomainen.” Rauman paperitehdas käyttää raaka-aineena kuusikuitua. Metsänomistajalle mielenkiintoinen tieto on, että kotimaiselle, paikalliselle FSC ® puulle olisi tällä hetkellä tilausta vakiintuneen PEFC ™ nalla. Käytännössä kaikki Suomen talousmetsät ovat luokitus on muutamalla prosentilla, mutta sen kysyntä on selkeässä kasvussa tietyillä asiakkailla. ”Metsänomistajien kannattaisi kiinnostua tästä, koska yhä useammat asiakkaamme erityisesti asti olemme tuoneet tarvitsemaamme FSC-puuta ulkomailta, mutta kysyntään vastaaminen kotimaassa Tero Nieminen 12 11 10 09 08 07 06 05 04 03 150 120 90 60 30 MAINONTA EUROOPASSA MEDIOITTAIN *) USDbn Muut TV Internet Sanomaja aikakauslehdet Lähde: Zenith Optimedia *) pl. suoramainonta 12 000 9 600 7 200 4 800 2 400 Sh an do ng Ch en m in g N or sk e Sk og O ji Re so lut e Fo re st Pr od uc ts AP P/ Si na r M as Sa pp i N ip po n Pa pe r G ro up In ter na tio na l Pa pe r St or a En so UP M Kapasiteetti 1 000 t Lähde: Pöyry, UPM Maailman suurimmat graa?sten papereiden valmistajat Sanomalehdet Aikakauslehdet Kuvastot Suoramarkkinointi Kirjat ja hakemistot Lomakkeet ja kirjekuoret Kopiopaperi Lähde: Euro-Graph, RISI, UPM Graa?sten papereiden loppukäytöt euroopassa
METSÄN HENKI 3/13 17 luo uusia mahdollisuuksia erityisesti metsänomistajille”, sanoo Kari Pasanen. luokitusta voi käyttää vain sen tehtaan tuotteissa, nen asia erityisesti lähialueen metsänomistajille ja Länsi-Suomen aluejohtaja Tero Nieminen. sanoo. HÄVIÄÄKÖ PAINETTU SANA? ton voittokulku ja lukutottumusten muutokset ovat muovanneet voimakkaasti näkymiä. Sanomalehti-, rien kulutus on vähentynyt tasaisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. PohjoisAmerikassa muutos on ollut kulutettiin siellä lähes 40 kg Juha Blomster joutuu kai kokonaisuus muotoutuu jatkossa enemmän moniter toteaa. ”MITÄ KAUEMMIN TIETTY TEKNOLOGIA ON OLLUT KÄYTÖSSÄ, SITÄ PIDEMPÄÄN SE TODENNÄKÖISESTI VIELÄ SÄILYY TULEVAISUUDESSA.” NASSIM TALEBIN UPM VALMISTAA SANOMALEHTIPAPERIA kierrätyspaperista Kaipolan tehtaallaan Jämsässä. Keräyspaperi ei kuitenkaan tulevaisuudessakaan korvaa puuta paperiteollisuuden raaka-aineena. ”Meiltä kysytään usein, miksi paperintuotannon raaka-aineena ei käytetä enemmän keräyspaperia. Vastaus on hyvin yksinkertainen – Suomessa paperin keräysaste on erittäin korkea, ja käytännössä kaikki talteen saatu paperi käytetään jo”, sanoo paperiliiketoiminnan tuotantojohtaja Arto Lampinen. Juha Blomster KERÄYSPAPERI HYÖDYNNETÄÄN TEHOKKAASTI Nassim Nicholas Talebin laatiman oivaltavan nyrkMitä kauemmin tietty teknologia on ollut käytössä, sitä pidempään se todennäköisesti vielä säilyy tulevaisuudessa. antaa hyvät eväät sen ennustamiseen, miltä maailma teknologiat säilyvät vuosikymmenestä ja -sadasta verran elinikää tulevaisuudessa. TIM O VIL LA N EN
18 METSÄN HENKI 3/13 Sanomaja aikakauslehtiä on luettu paperilta 1600-luvun alusta asti. Applen iPad esiteltiin kolme vuotta sitten. Kumpi näistä teknologioista on todennäköisemmin olemassa kymmenen, viidenkymmenen tai sadan vuoden päästä? Historiallinen perspektiivi häviää helposti uutuudenviehätyksen ja teknologiamarkkinoinnin myllytyksessä. MAAILMA MUUTTUU Entä mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Miltä Suomen – tai maailman – paperiteollisuus näyttää viiden tai kymmenen vuoden kuluttua? ”Aasian kysynnän kasvu jatkuu varmasti lähivuosina,” Arto Lampinen arvelee. ”Tosiasia kuitenkin on, että painopaperin osalta tämä kysyntä tullaan pitkälti kattamaan paikallisesti.” paperin kysyntää tyydytettäisiin Suomesta tai muualta Euroopasta, ei siis ole realistinen. Paperilla on jatkossakin tärkeä rooli UPM:n tuotannossa, mutta kasvu tulee lähivuosina suuntautumaan muihin tuotteisiin ja toisille markkina-alueille. ”Sellun osalta tilanne on aivan toinen, koska se on helpommin kuljetettavissa”, Lampinen toteaa. Tilastoja ja graafeja tutkiessa on hyvä muistaa, että vaikka eurooppalainen painopaperin kapasiteetti on kovan paineen alla, paperin valmistus ei lopu mihinkään. Myös UPM valmistaa Suomessa paperia usealla paikkakunnalla ja tarvitsee paperia varten jatkuvasti suuret määrät puuraaka-ainetta kotimaasta. Metsänomistajan kannalta ehkä tärkein asia, jonka voi tehdä sekä omaksi että koko kansantalouden eduksi, onkin siis huolehtia oman metsänsä hoidosta. Metsän elinkaareen sovitetut oikea-aikaiset hakkuuja hoitotoimenpiteet tuovat pitkällä aikavälillä paljon enemmän hyötyä kuin kantohinnan vaihtelut päivästä toiseen. metsien ylläpito kestävän kehityksen mukaisesti on elintärkeää koko teollisuudenalan tulevaisuuden kannalta, ja asia johon yksittäinenkin metsänomistaja voi suoraan vaikuttaa. ”Suomessa onneksi onkin tällä saralla hyvät perinteet, ja kansainväliset asiakkaamme ovat olleet erittäin tyytyväisiä kotimaisen metsänhoitomme kestävyyteen”, Kari Pasanen sanoo. ”AASIAN KYSYNNÄN KASVU JATKUU VARMASTI LÄHIVUOSINA. TOSIASIA KUITENKIN ON, ETTÄ PAINOPAPERIN OSALTA TÄMÄ KYSYNTÄ TULLAAN PITKÄLTI KATTAMAAN PAIKALLISESTI.” ARTO LAMPINEN
METSÄN HENKI 3/13 19 VI ER A SK YN Ä M O N IK A ST RI D SM A N KANSALLINEN METSÄOHJELMA VOISI lisätä vaikutusmahdollisuuksia ja ylpeyttä Ruotsin metsistä ja niiden hyödyntämisestä. Meillä on paljon opittavaa Suomesta. RUOTSIN METSÄHALLITUS LUOVUTTI toukokuun lopussa ensimmäisen osan hallituksen tilaamasta mietinnöstä, jossa hahmotellaan Ruotsille kansallista metsäohjelmaa. Läheisenä inspiraationlähteenä on toiminut kansallisten metsäohjelmien pitkä, jo 1950-luvulla alkanut perinne Suomessa. SUOMEN METSÄOHJELMAN VALMISTELU on ollut avoin prosessi, johon on osallistunut laajasti eri sidosryhmiä. Olemme havainneet, että avoimuus on ollut metsäohjelmanne menestyksen kannalta hyvin tärkeää, joten myös me Ruotsissa aiomme pyrkiä samaan. AIOMME MYÖS OTTAA vaarin ohjelman tavoitteista kehittää niin nykyisiä kuin uusiakin tuotteita ja palveluita koko arvoketjuun, sovittaa yhteen metsän erilaiset käyttömuodot sekä turvata sen ympäristöarvot. Metsien monipuolisella hoidolla ja käytöllä voimme lisätä maamme hyvinvointia. METSÄOHJELMAN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN edellyttää osallistamista ja pitkäjänteistä sitoutumista. Tätä korostetaan myös Ruotsin Metsähallituksen esiselvityksessä, joka on jätetty maamme hallitukselle. KESKEISTÄ MIETINNÖN VALMISTELUPROSESSISSA on laaja-alainen yhteistyö metsiin liittyvien ja metsistä kiinnostuneiden sidosryhmien kanssa. Kuten vuonna 2011 käynnistyneen Dialog om miljöhänsyn -projektin kokemukset osoittavat, tuloksen kannalta on ratkaisevaa, että sidosryhmille annetaan mahdollisuus osallistua valmistelutyöhön omien edellytystensä ja resurssiensa mukaisesti. Tämä meidänkin on otettava työssämme huomioon. Aiomme muun muassa järjestää kuulemistilaisuuden sekä tavata eri tahoja, joilta keräämme näkemyksiä Ruotsin kansallisen metsäohjelman laatimiseen. KANSALLINEN METSÄOHJELMA VOISI nähdäkseni tuottaa monenlaista lisäarvoa, erityisesti selkeämpää vastuunjakoa metsäpolitiikan toteuttamiseen sekä parempaa alakohtaista integrointia. Tärkeä edellytys lisäarvon luomiselle on pitäytyminen kansallisen metsäohjelman periaatteissa sekä se, että kaikki osapuolet sitoutuvat ohjelmaan pitkäkestoisesti. KANSALLINEN METSÄOHJELMA ON mukana esityksessä, jonka Ruotsi vastikään laati maan ympäristötavoitteista. Ohjelman tulee huomioida metsän taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristölliset arvot. Tärkeää metsäpolitiikan legitimiteetin kannalta on myös laaja yhteiskunnallinen keskustelu. MIETINNÖN VALMISTELUTYÖN JATKUESSA on suurena haasteenamme luoda aitoa osallisuutta. Se on ehdoton edellytys Ruotsin kansallisen metsäohjelman onnistumiselle. Läs texten på svenska www.skogsvärld.? MONIKA STRIDSMAN Pääjohtaja Ruotsin metsähallitus RUOTSISSA VALMISTELLAAN KANSALLISTA METSÄOHJELMAA ”SUURENA HAASTEENAMME ON LUODA AITOA OSALLISUUTTA VALMISTELUUN.” A N N A H Å LLA M S
20 METSÄN HENKI 3/13 ONNISTUNUT METSÄTILAN SUKUPOLVENVAIHDOS ALKAA SUUNNITTELULLA METSÄTILAN SUKUPOLVENVAIHDOS ON LUKUISISSA PERHEISSÄ AJANKOHTAINEN. SUKUPOLVENVAIHDOKSEN ONNISTUNUT TOTEUTTAMINEN ON SUUNNITELMALLISUUTTA JA AMMATTITAITOA VAATIVA PROSESSI. OIKEUDELLISTEN KYSYMYSTEN LISÄKSI sukupolvenvaihdokseen liittyy usein myös paljon tunteita herättävien asioiden hallintaa. Jokainen sukupolvenvaihdos on yksilöllinen, jolloin on tapauskohtaisesti mietittävä parhaiten sopivat menettelytavat. Sukupolvenvaihdoksessa kannattaa käyttää apuna asiantuntijaa sopivim pien ratkaisujen löytämiseksi ja myöhempien ongelmien välttämiseksi. TEKSTI: PÄIVI MÄKI KUVITUS: SHUTTERSTOCK VEROSEURAAMUKSET Eri luovutustapoihin liittyy kovin erilaiset veroseuraamukset. Jo suunnitteluvaiheessa selvitetään eri menettelytapoihin liittyvät veroseuraamukset. Tavallisesti tarkasteltavina ovat luovutusvoittoverotus, perintöja lahjaverotus, varainsiirtoverotus sekä mahdollisuus metsävähennykseen. Tarpeen mukaan veroseuraamuksista on mahdollista ennakkoon hakea verottajalta maksullinen ennakkoratkaisu tai -tieto. YKSINOMISTUS VAI YHTEISOMISTUS Yksinomistuksessa päätöksenteko on tietysti selkeää ja myös seuraava sukupolvenvaihdos on yleensä suoraviivainen toteuttaa. Kun luopujalla on kaksi tai useampia lapsia, eteen tulee sisarusten perintöoikeudellisen aseman ja jatkajan kanssasisarusten hyvitysvaateiden huomioiminen. Mikäli metsätila siirretään sisarusten yhteisomistukseen ns. yhtymäksi, yhteisomistajien sujuvan päätöksenteon varmistamiseksi yhtymälle on suositeltavaa laatia osakkaiden keskinäinen yhteishallintosopimus. On hyvä myös huomata, että sisarusten yhteisomistus on tavallaan välitilavaihe, ennen kuin yhteisomistus tulee myös tiensä päähän – viimeistään perinnönjaossa. Yhteisomistuksen lopettaminen ja perinnönjako ovat niitä kriittisiä paikkoja, joissa piilee riski myös tilojen pirstoutumisesta. YHTEISMETSÄ Yhteismetsä tarjoaa oivan vaihtoehdon myös sukupolvenvaihdokseen. Liittäessään metsätilansa yhteismetsään metsänomistaja saa tilan arvoa vastaavan määrän yhteismetsän osuuksia. Yhteismetsäosuuksia on helppo luovuttaa tasapuolisesti ja jakaa perinnönjaossa, eivätkä tilat pirstoudu pieniin osiin. UPM:n maakunnalliset yhteismetsät Itä-Suomessa, Keski-Suomessa, Länsi-Suomessa ja Pohjanmaalla tarjoavat vaivattoman ja tuottavan tavan hoitaa metsävarallisuutta. Lue lisää UPM Yhteismetsistä osoitteesta www.metsämaailma.?.