UPM Metsän henki 3/2013 - Lehtiluukku.fi

Aki Jaskarin serti?oitu yhteismetsä Kihniössä tuottaa hyvin. sivu 22 ”MINULLE METSÄ ON SIJOITUS” w w w .m et sä m aa ilm a. ? NÄKÖKULMIA METSÄENERGIAN ETUIHIN S . 26 ONNISTUNUT METSÄTILAN SUKUPOLVENVAIHDOS S . 20 PIENIKIN METSÄ VOI TUODA TASAISEN TUOTON S . 30 UPM METSÄN LEHTI METSÄNOMISTAJILLE 3/2013
2 METSÄN HENKI 3/13 Katso video taimikonhoidosta lintuperspektiivistä. www.youtube.com/ user/upmmetsa KATSO VIDEO Tämä on QR-koodi, jonka avulla pääset suoraan oheiseen videolinkkiin. Lataa puhelimeesi ilmainen QR-koodien luku sovellus, avaa ohjelma ja skannaa koodi puhelimellasi.
METSÄN HENKI 3/13 3 TÄRKEÄ OSA TAIMIKONHOITOA ON RAIVATA ELINTILASTA, AURINGOSTA JA VEDESTÄ KILPAILEVAT KASVIT JA PUUT KASVAVIEN KUUSENTAIMIEN TIELTÄ. TAIMIKONHOITO PARANTAA METSÄN KASVUA JA KEHITYSTÄ METSURI JUKKA HAPULAHTI käynnistää raivaussahan kertanykäisyllä ja painuu pusikkoon. Hiiskulan tila Uudellamaalla on ollut UPM:n metsäpalveluasiakas vuodesta 1987. Hiiskulan 3000 hehtaarin metsissä Hapulahti on tehnyt töitä jo parikymmentä vuotta ja kokenut vuosien varrella monet metsänhoidon vaiheet. ”Vuonna 2001 Janika-myrsky tuhosi noin 80-vuotiaan kuusikon täysin. Vaikka näky olikin dramaattinen, on hyvä, että luonto näyttää välillä voimansa”, Hapulahti toteaa. Puut korjattiin seuraavan vuoden talvella ja jo keväällä 2003 tilalle istutettiin uudet kuusentaimet. Reikäperkaus tehtiin muutama vuosi myöhemmin ja nyt paraikaa – kuusien ollessa noin nelimetrisiä – taimikkoa hoidetaan jälleen. Taimikkoon jätetään kasvamaan kymmenisen prosenttia koivua sekapuuksi. Samoin säästetään metsän eläinten ravintokasvit sekä metsän monimuotoisuutta ylläpitävät puut ja pensaat. Lopullisen taimikonharvennuksen tavoiterunkoluku on noin 2000 runkoa hehtaarille. KUVA: MIKA RANTA TEKSTI: LOTTA VAIJA Kuva otettiin kuvaajan itsensä kokoaman Y-6-mallisen hexakopterin kyydissä lentävällä Canon EOS 600D:llä. Ohjausyksikkönä DJI Wookong M.
4 METSÄN HENKI 3/13 METSÄASIAKASVASTAAVA TERHI KARISALMI NAUTTII METSÄSTÄ VAPAAAJALLAANKIN. ”Ikinä en ole kyllästynyt metsässä oloon, vaikka siellä paljon aikaa vietänkin.” 34 3/2013 LÄMMIN KIITOS PALAUTTEESTA, jota te lukijat olette antaneet www.metsämaailma.?-verkkopalvelussamme Metsän henki -lehden edellisestä numerosta. Palautteen perusteella teemme lehteä, joka luetaan tarkkaan. Lehden sisältö koetaan kiinnostavaksi ja hyödylliseksi ja ulkoasu miellyttäväksi. Kysyimme, mikä oli teidän lukijoiden mielestä kiinnostavin, hyödyllisin ja turhin juttu. Koska teitä lukijoita on monenlaisia, äänet jakaantuivat eri juttujen kesken. Erityisesti kuitenkin viime numerossa kiinnostivat jutut metsänuudistamisesta ja puukaupasta. Painettu lehti on lukijapalautteen ja tutkimusten mukaan pitänyt pintansa tärkeänä metsäisen tiedon lähteenä. Metsän henki ilmestyy seuraavan kerran joulukuussa. KIITOS PALAUTTEESTA! Tässä välillä voitte kuitenkin seurata uutisiamme ja lukea lisää tuotteistamme ja palveluistamme jatkuvasti päivittyvästä verkkopalvelustamme osoitteesta www.metsämaailma.?. Olemme laajentaneet sähköistä kanavavalikoimaamme myös sosiaalisen median puolelle: UPM Metsä on nyt myös Facebookissa omalla UPM Metsämaailma -sivustollaan. Kannattaa tykätä meistä ja näin pysyä ajan tasalla ajankohtaisista asioista. NILLA HIETAMÄKI, päätoimittaja 2 METSÄKUVA 4 PÄÄTOIMITTAJALTA 5 PÄÄKIRJOITUS 6 LEDARE 8 UUTISET 13 LAKI – KALVILA 19 VIERASKYNÄ 29 KYSYMYS & VASTAUS 32 SÄÄSTÖPUUT 33 HISTORIA – PAKKANEN 34 TÖISSÄ METSÄSSÄ: TERHI KARISALMI Artisti Anna Puu Pienen puun popissa. 9 Onnistunut metsätilan sukupolvenvaihdos vaatii suunnitelmallisuutta ja ammattitaitoa. 20 Anna palautetta Metsän henki -lehdestä osoitteessa Arvoimme palkintoja palautetta antaneiden kesken. Voittajille on ilmoitettu henkilökohtaisesti.
PÄÄKIRJOITUS METSÄTEOLLISUUDEN OSTOT suomalaisista yksityismetsistä, jotka kattavat arviolta 80–85 % valtakunnan koko puukauppavolyymistä, ylsivät ensimmäisen vuosipuoliskon aikana noin 16,2 miljoonaan kuutiometriin. Voimmekin olla kohtuullisen tyytyväisiä tähänastiseen määräkehitykseen. UPM on ollut osaltaan aktiivinen ja hankkinut tavoitteensa mukaisen määrän markkinoilla tarjolla olleesta puusta. Toiveemme on, että puukaupan positiivinen vire jatkuu runsaana ja ennen kaikkea tasaisena myös loppuvuoden aikana. UPM:N METSÄPALVELUIDEN MYYNTI on kasvanut edellisvuotta selvästi paremmin. Hyvät saavutukset niin puukaupassa kuin metsäpalveluiden myynnissä osoittavat, että UPM:n kilpailukyky ja uskottavuus metsänomistajien keskuudessa markkinoilla on kunnossa. TÄSTÄ TILANTEESTA meidän on kiitettävä ennen kaikkea kanssamme asioineita metsänomistaja-asiakkaita. Halu hakeutua keskinäiseen liikesuhteeseen ja kestävään kumppanuuteen lähtee molemmista osapuolista. Ensimmäisen vuosipuoliskon puukaupoista valtaosa kertyi metsäpalvelusopimusasiakkailtamme, jotka viisaasti halusivat varmistaa hyvät puukauppaehdot ja hyödyntää hintatakuumme tarjoaman turvan, jos markkinahintataso myöhemmin puukauppasesongin aikana kohoaisi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että vierastaisimme kanssamme harvemmin asioivia metsänomistajia tai täysin uusia asiakaskontakteja. Jokainen asiakas on meille tärkeä, ja jokainen uusi puukauppa tai myyty metsäpalvelutuote avaa mahdollisuuden uuteen kumppanuuteen. ON VALITETTAVAA, että metsäteollisuus on joutunut vähentämään Suomessa erityisesti paperin tuotantoa sulkemalla tuotantolinjoja ja tehtaita. Myös sahaja vaneriteollisuuden tuotanto on tällä hetkellä merkittävästi takavuosia pienempi. Tuotantoa keskittämällä voidaan investoinnit kohdentaa tehdaslaitoksiin, joilla on hyvät liiketoiminnalliset edellytykset jatkaa ja kehittää toimintaansa. Ajamalla tätä kapasiteettia tehokkaasti ja korkealla käyntiasteella voidaan säilyttää kilpailukyky ja työpaikat. Kukaan ei hyödy siitä, jos lopetuslinja jatkuu, ei siis myöskään suomalainen metsänomistaja. Leipä kapenee kaikilta. PERINTEISTEN metsäteollisuustuotteiden lopputuotteiden markkinoiden supistuessa onkin tärkeää kehittää ja rakentaa uudentyyppistä metsäteollisuutta, jotta merkittävimmällä luonnonvarallamme olisi jatkossakin keskeinen merkitys kansantalouden, työllisyyden, yleisen hyvinvoinnin ja alueellisen elinvoimaisuuden näkökulmasta. Puun kaikkia mahdollisuuksia ei suinkaan ole vielä hyödynnetty, ja ainakin itse uskon tulevaisuuteen sekä ammattilaistemme kykyyn kehittää uusia tuoteinnovaatioita. strategiallaan tienraivaajaksi uusien tuoteinnovaatioiden saralla on myös selvä merkki puunjalostuksen tulevaisuuden puolesta. PUUKAUPASSA POSITIIVINEN VIRE ”TOIVOTAN KAIKILLE LEHDEN LUKIJOILLE HYVÄÄ JA VILKASTA PUUKAUPPASYKSYÄ!” PEKKA RAJALA johtaja Pohjois-Euroopan puunhankinta
SKOGSINDUSTRIN KÖPTE UNDER första halvåret ca 16,2 milj. m 3 virke ur Finlands privatägda skogar, som täcker 80-85 % av hela landets skogsvolym. Vi kan vara ganska nöjda med denna utveckling. UPM har också varit aktivt med och anskaffat önskad mängd av det totala utbudet på virkesmarknaden. Vår förhoppning är, att virkeshandelns positiva trend fortsätter i samma takt och framförallt med lika rikliga mängder året ut. FÖRSÄLJNINGEN AV UPM:S skogstjänster har ökat klart jämfört med föregående år. Skogsägarna verkar anse UPM:s koncept vara både konkurrenskraftigt och trovärdigt på basen av de goda resultaten inom virkeshandeln och skogstjänsterna. FRAMFÖRALLT BÖR VI ändå tacka de skogsägarkunder vi haft affärer med. Viljan att söka sig till ömsesidiga affärsförhållanden och hållbart partnerskap kommer från båda parter. Under det första halvåret har merparten av virkesaffärerna gjorts med våra skogsservicekunder. Dessa har klokt nog valt att säkerställa både goda villkor i virkesaffären och utnyttja vår prisgaranti, som ger säkerhet ifall marknadspris läget senare under säsongen stiger. Detta betyder inte att vi glömmer de skogsägare som mera sällan gör affärer med oss, och inte heller att vi är främmande för att knyta nya kontakter. Varje kund är viktig för oss och en ny virkesaffär eller såld skogstjänst öppnar möjligheter till nya partnerskap. DET ÄR BEKLAGLIGT att skogsindustrin varit tvungen att minska främst sin pappersproduktion i Finland genom stängning av produktionslinjer och fabriker. I nuläget är även sågvaruoch plywoodindustrins produktion betydligt mindre än tidigare år. Genom att koncentrera produktionen kan investeringarna inriktas på fabriksanläggningarna, vilket skapar goda förutsättningar för verksamheten och utvecklingen i fortsättningen. Detta ger effektiv kapacitetsökning och med en hög användargrad kan man bevara konkurrenskraft och arbetsplatser. Brödet krymper för alla, ifall nedläggningarna fortsätter och det vinner ingen på, inte heller NÄR MARKNADEN KRYMPER för traditionella skogsindustriprodukter är det också viktigt att utveckla och bygga upp en ny sorts skogsindustri, för att vår mest betydande naturprodukt också fortsättningsvis håller sin centrala betydelse för nationalekonomin och sysselsättninoch regional livskraft. Trädets alla möjligheter har inte utnyttjats ännu, och åtminstone tror jag själv på framtiden och våra professionellas förmåga att utveckla nya produktinnovationer. strategi som en vägröjare till nya produktinnovationer är också en klar modell för träförädlingen i framtiden. VIRKESHANDEL I MEDVIND “JAG ÖNSKAR ALLA VÅRA LÄSARE EN GOD OCH LIVLIG VIRKESHANDELSHÖST!” PEKKA RAJALA direktör Virkesanskaffning Norra Europa LEDARE LÄS MER OM VÅR SKOGSSERVICE
METSÄN HENKI 3/13 7 3/2013 JA MITEN METSÄNOMISTAJA VOI ITSE VAIKUTTAA ALAN MENESTYKSEEN? Mitä kuuluu kotimaiselle ja kansainväliselle paperiteollisuudelle? 14 Julkaisija: UPM Metsä, PL 32, 37601 Valkeakoski. Puh. 0204 16 121. www.metsämaailma.?, www.upm.?. Päätoimittaja: Nilla Hietamäki. Toimitusneuvosto: UPM: Jari Engström, Nilla Hietamäki, Tapani Juuti, Janne Kiiliäinen, Satu Kivioja, Sami Oksa, Aili Piironen, Matti Toivakainen. Zeeland/Maggie: Sirpa Alhava, Miikka Leinonen, Lotta Vaija. Repro: Aste Helsinki Oy. Paino: Hämeen kirjapaino Oy, Tampere. Paperi: UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m 2 . Painosmäärä: 50 000. 16. vuosikerta. ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu). Kannen kuva: Jarno Hänninen. Puuaiheiset piirroskuvitukset läpi lehden: Juha Ilkka. Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy joulukuussa. Metsän henki on UPM Metsän asiakasja sidosryhmälehti. UPM:n metsänomistaja-asiakkaille lehti postitetaan asiakasrekisterissä olevien tietojen perusteella. Osoitteenja tilausmuutokset: metsalehtitilaus@upm.com, www.metsämaailma.? > yhteystiedot > yhteydenottopyyntö tai puh. 0204 16 121. Metsänomistaja-asiakkaat voivat olla yhteydessä myös omaan metsäasiakasvastaavaansa. 14 METSÄNOMISTAJA KIHNIÖSTÄ Aki Jaskari perusti suvun sisäisen yhteismetsän ja liitti sen UPM:n ryhmäMETSÄ 360° Lämpöarvoltaan 9–10 kuutiota metsäenergiaa vastaa yhtä MILLAINEN ON METSÄ SIJOITUSKOHTEENA? Metsätilan omistamiseen tarvitaan pääomaa – ei Löydät Metsän henki -lehteen liittyviä aineistoja myös näistä kanavista: W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I Metsän henki painetaan UPM Kymin paperitehtaan paperille.
8 METSÄN HENKI 3/13 UPM JALOSTAA METSÄOMAISUUDESTAAN myyntiin korkealaatuisia UPM Bonvesta -metsätiloja ja -rantatontteja. Uusia kohteita tulee myyntiin viikoittain osoitteessa www.bonvesta.? KIINNOSTAAKO METSÄTILA TAI RANTATONTTI? U U T I S E T Metsälain käsittely etenee UUSI METSÄLAKI JÄTETTIIN eduskunnan käsiteltäväksi alkukesästä. Lain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta. Suurin muutos uudessa metsä laissa on metsänomistajan vapauksien lisääntyminen. Lue metsälain historiasta lisää sivulta 33. Metsälain tuomista muutoksista kerrotaan myös lain valmistelutyössä olleen UPM:n Jorma Saarimaan blogissa osoitteessa metsämaailma.? > blogit. Kerromme metsälaista lisää tulevissa Metsän hengen numeroissa. Joko olet tilannut sähköisen eMetsämaailmauutiskirjeemme? ELLET VIELÄ OLE tilannut UPM Metsän sähköistä eMetsämaailma-uutiskirjettä, se kannattaa käydä tilaamassa verkkopalvelussamme UPM Metsämaailmassa saman tien. www.metsämaailma.?
METSÄN HENKI 3/13 9 lue lisää: W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I Tykkää UPM Metsästä Facebookissa, niin pysyt ajan tasalla UPM Metsän tapahtumista ja metsän vuodenkiertoon liittyvistä asioista. www.facebook.com/metsamaailma Tule mukaan metsä matkalle Ruotsiin UPM Metsän, OP-Pohjolan, Atria Alkutuotannon ja Valtran yhteiselle metsämatkalle Ruotsiin 5.–7.11. mahtuu vielä mukaan. Lisätiedot www.metsämaailma.? > tapahtumat. Ruotsin metsäasioista voit lukea vieraskynäpalstalta sivulta 19. Tavataan Metsäja Sijoitusmessuilla UPM Metsä on mukana omalla osastollaan Metsämessuilla, jotka pidetään Helsingin Messukeskuksessa 22.–24.11. Tervetuloa keskustelemaan kanssamme metsäasioista! UPM on mukana myös Sijoitus-Invest-messuilla Helsingin Wanhassa Satamassa 13.–14.11. TAIMITARHA POPPASI SADAT IHMISET KOKOONTUIVAT UPM:n Joroisten taimitarhalle elokuun alussa järjestettyyn Pienen Puun Pop -konserttiin, jossa esiintyi asiaankuuluvalla nimellä varustettu artisti Anna Puu. Eikös sitä sanota, että kasveille pitäisi puhua. Näin ollen voisi olettaa, että ne pitävät myös musiikista. Ainakin konserttiyleisölle kokemus oli ainutlaatuinen. U PM Tykkää meistä Facebookissa U PM Testaa, mitä puulajia muistutat! Oletko kaikkien kaveri koivu, pirteä pihlaja, taipuisa tervaleppä vai muistutatko jotakin muuta puuta? Kiinnostaako sinua tietää, mitä puulajia muistutat? Käy tekemässä leikkimielinen, suuren suosion saavuttanut puulajitesti verkkopalvelussamme. www.metsämaailma.? me mett ee m m ee m -ta! UPM on mukana myös s ös ö yö y my m m a a na n an ka ka uk u mu m m n on o o M M M PM P U U U ! a a Sijoitus-Invest-messuilla Helsingin n in gi g ng n si s ls e He H H a la ll il ui u s ss es e me m m tst es e ve v n In -I s us tu it oi o jo ij Si S S Wanhassa Satamassa a 13.–14.11. 1 1 1 1 4. 4 4 14 –1 –– 3. 3 3 1 1 a sa s s as a ma m am a ta at a Sa S a a s ss as a ha h nh n a Wa W W W W , jossa esiintyi nimellä varustettu Eikös sitä ä sanota, si puhua. Näin ollen e pitävät myös konserttiyleisölle atuinen. Testaa, mitä ä ä ä tä t it i m m m m m , a, a a aa a a ta ta st s es es Te Te Te TT p lll p p
10 METSÄN HENKI 3/13 U U T I S E T UPM TESTASI KESÄLLÄ Lappeenrannan lentokentällä ensimmäistä kertaa Suomessa suurien hyötykuormien, yli 76 tonnia painavien ja yli 25,25 metriä pitkien HCT-ajoneuvoyhdistelmien (High Capacity Transport) kääntyvyyttä ja stabiliteettia yhteistyössä Orpe-Kuljetuksen kanssa. Tutkimus toteutettiin yhdessä Metsätehon sekä Oulun yliopiston kanssa. Valtioneuvoston keväällä antamassa asetuksessa annetaan tää yksittäisille ajoneuvoille tai ajoneuvoyhdistelmille poikkeus lupa säädöksistä uuden tekniikan testaukseen tai tuotekehitystarkoituksiin. UPM valmistelee poikkeuslupa-anomusta testatakseen suuren hyötykuorman puutavara-autoja rajatulla tieverkolla. Lupa-anomuksen käynnistäminen edellyttää, että ajoneuvoyhdistelmien tekniset ominaisuudet, kääntyvyydet sekä reitistö kartoitetaan ennen luvan jättämistä Liikenteen turvallisuusvirastolle. UPM on kartoittanut vuoden aikana reittejä sekä ideoinut yhdessä yrittäjien kanssa sopivia HCTajoneuvoyhdistelmiä. UPM TESTAA JOPA 100 TONNIA PAINAVIA AJONEUVOYHDISTELMIÄ METSÄÄ KULOTETTIIN ITÄJA KESKISUOMESSA UPM KULOTTI KEVÄÄLLÄ ja alkukesästä metsänviljelyyn tulevia uudistusaloja maillaan muun muassa Itäja KeskiSuomessa. Metsänhoidolliset kulotukset ovat osa luonnon monimuokulotusvaatimusta. Kulotuksella ylläpidetään uhanalaisten palolajien elinympäristöjä ja luodaan kasvatettaville puuntaimille suotuisat elämisen ja kasvamisen edellytykset.
METSÄN HENKI 3/13 11 Kaikki metsäpalvelut yhdestä paikasta Helpoin tapa hoitaa metsäomaisuuttaan on ottaa yhteyttä UPM:n metsäasiakasvastaavaan. Saat kaikki metsäpalvelut saman katon alta. UPM metsäpalveluihin kuuluvat metsäenergiapuun korjuu metsänomistajan painotusten mukaisesti nen, taimikonhoito ja metsänlannoitus rusparannus sekä kunnostusojitus roneuvonnassa ja yhteismetsään liittymisessä. haluttuun laajuuteen – se voi olla konaisuus ja hinnoittelu sovi taan asiakkaan kanssa aina etukäteen. Toteutamme metsäpalvelut asiakvarmasti. Omalta metsäasiakasvastaavaltasi saat vastaukset kaikkiin omaa metsääsi koskeviin kysymyksiin. Lähimmän metsäasiawww.metsämaailma.? tai soittamalla numeroon 0204 16121. METROPOLIA-AMMATTIKORKEAKOULU JA UPM ovat perustaneet hankkeen, jonka päämääränä on edistää materiaalija polttoainetietä myksen hyödyntämistä autoteknisissä sovelluksissa sekä lisätä alan kiinnostavuutta opiskelijoille. Biofore ConceptCar -hankkeessa luodaan tulevaisuuden auto, jossa hyödynnetään monipuolisesti UPM:n bio pohjaisia tuotteita. Metro polian autoja kuljetustekniikan sekä teollisen muotoilun opiskelijat vastaavat auton suunnittelusta, rakentamisesta ja testaamisesta. Valmistuessaan keväällä 2014 konseptiautosta tulee tie liikenteeseen laillistettu rekisteröity ajoneuvo. BIOFORE CONCEPT-CAR TESTAA BIOMATERIAALEJA AUTOTEOLLISUUDESSA lue lisää: W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I LAHDEN JA KUOPION METSÄ PALVELU TOIMISTOT UUSIIN OSOITTEISIIN LAHDEN JA KUOPION metsäpalvelutoimistot ovat muuttaneet uusiin UPM:n tiloihin. Lahden uusi metsäpalvelutoimisto sijaitsee osoitteessa Aleksanterinkatu 37. Siellä metsänomistajia palvelevat metsäasiakasvastaavat Ritva Paasonen ja Jaakko Rantanen. – Meitä voi tulla tapaamaan metsäisissä asioissa keskiviikkoisin Ritva vinkkaa. Myös Kuopiossa on muutettu uusiin tiloihin osoitteeseen Asemalaisen juttusille, on sinun varminta sopia tapaamisesta ennakkoon. Kuopiossa metsänomistajia palvelee muun muassa Veli-Matti Kavilo.
12 METSÄN HENKI 3/13 BELGIASSA JULKAISTIIN SUKLAAN MAKUISIA POSTIMERKKEJÄ BELGIAN POSTI ON julkaissut maailmankuulun belgialaisen suklaan kunniaksi rajoitetun erän suklaa-aiheisia postimerkkejä, joissa on sekä suklaan tuoksu että maku. Postimerkit on painettu -paperille. Suklaan tuoksu ja maku tulevat painoväreihin lisätystä aromista sekä postimerkin liimaan lisätystä kaakaoöljystä, joka maistuu postimerkkiä nuolaistaessa. U U T I S E T U PM UPM UUDISTAA LIIKETOIMINTARAKENTEENSA ja tavoittelee selvää käännettä yhtiön kannattavuuteen. Yhtiö pyrkii myös yksinkertaistamaan ja edelleen kehittämään liiketoimintaportfoliotaan. UPM:n uusi liiketoimintarakenne muodostuu seuraavista liiketoiminta-alueista ja raportointisegmenteispuunhankinta raportoidaan yhtiön Muissa toiminnoissa. Uusi rakenne astuu voimaan 1. marraskuuta 2013. ”Muutokset liiketoimintarakenteessa selkeyttävät tavoitteita ja tarvittavia toimenpiteitä kussakin liiketoiminnassa. Pyrimmarkkinoilla ja teemme tarkasti kohdennettuja kasvuhankkeita toimitusjohtaja Jussi Pesonen. yhteensä 200 miljoonan euron edestä olemassa olevissa liiketoiminnoissaan. Suunnitellut toimenpiteet eivät pidä sisällään uusia kapasiteetin sulkemisia tässä vaiheessa. ”Biopolttoaineet, puuvapaat erikoispaperit Kiinassa ja UPM don kasvulle tulevina vuosina. Tämän lisäksi näemme mahdollisuuksia laajentaa nykyisten sellutehtaittemme tuotantoa”, sanoo Pesonen. Lue lisää UPM:n liiketoiminnoista www.upm.? UPM UUDISTAA LIIKETOIMINTARAKENTEENSA Oikeisiin metsäalan töihin UPM Metsän kesätyöntekijänä HELSINGIN YLIOPISTOSSA METSÄTEKNOLOGIAA opiskeleva Jaana Viinikainen on ollut yksi UPM Metsän tämän kesän kesätyöntekijöistä. Jaanan työskentelypaikka sijaitsee Lappeenrannassa, UPM:n Kaukaan tehtaan läheisyydessä. Jaana tuuraa kesän ajan vakituisia korjuuja kuljetussuunnittelijoita. ”Työtehtäviini kuuluu esimerkiksi korjuujäljen laadun tarkistusta maastossa, korjuutilien tekoa, leimikoiden valmistelua korjuuyrittäjille ja korjuuyrittäjien ohjeistusta. Kesä on vastannut odotuksiani. Olen päässyt tekemään samoja metsäalan töitä, mitä vakituisetkin työntekijät tekevät. Samalla olen saanut uutta kokemusta ja näkemystä metsäalan työmahdollisuuksista. Tunnen olevani oikealla alalla”, Jaana kertoo.
METSÄN HENKI 3/13 13 Omistan 50 hehtaarin metsäkiinteistön ja minulla on kaksi poikaa. Olemme poikien kanssa keskustelleet metsäyhtymän perustamisesta. Miten perustetaan yhtymä metsätalouden harjoittamiseen? KALVILA: Yhtymä on itse asiassa vero-oikeudellinen termi, jolla tarkoitetaan veron laskentayksikköä. Verotusyhtymä syntyy, kun kaksi tai useampi henkilöä saa kiinteistön hallintaansa. Tyypillisesti perhepiirissä on kyse kiinteistökaupasta tai lahjasta taikka perinnönjaosta, joiden seurauksena metsäkiinteistö siirtyy yhteisomistukseen ja syntyy yhtymä. Yhtymä veron laskentayksikkönä merkitsee metsätaloudessa sitä, että se pitää metsäverotusta varten omat veromuistiinpanot ja antaa veroilmoituksen. Yhtymälle lasketaan verotettava pääomatulo, joka jaetaan verotettavaksi osakkaiden henkilökohtaiseen verotukseen niiden osuuksien mukaan, jotka heillä on yhtymään. Myös tappio jaetaan osakkaiden henkilökohtaiseen verotukseen. Arvonlisäverotuksessa yhtymä on verovelvollinen. Yhteisomistuksessa metsän käyttö edellyttää osakkaiden yksituumaisuutta. Olen ostamassa lähinaapuriltani määräalana lisää metsää. Tila on pantattu velan vakuu deksi ja rasitustodistuksesta ilmenee, että kiinteistö on kiinnitetty ”tappiin asti”. Luonnoskauppakirjaan on otettu ehto, jonka mukaan myyjä sitoutuu hakemaan kiinnityksen poistamista määräalasta muodostetta vasta kiinteistöstä. Mikä on määrä alan vastuu emätilaan kaupantekohetkellä kohdistuvista kiinteistöpanttioi keuksista? KALVILA: Määräala ja siitä muodostettava lohkokiinteistö on vastuussa emätilaan kaupantekohetkellä kohdistuvista kiinteistöpanttioikeuksista täysimääräisesti. Tarvittaessa se voidaan realisoida panttisaamisen suorittamiseksi. Panttivelkojan suoja edellyttää, ettei pantin arvoa voi heikentää myymällä määräaloja pantin kohteena olevasta omaisuudesta. Kiinnityksen poistamiseen määrä alasta tarvitaan panttivelkojan suostumus, eikä pelkkä myyjän vakuutus kauppakirjassa ole näin ollen tae kiinnitysten poistamisesta. Ehto on toki pätevä myyjän ja ostajan välillä, mutta ei sido panttivelkojaa. HEIKKI KALVILA Lakipalvelupäällikkö UPM Metsä Tarvittavat suostumukset kiinnitysten poistamiseen on syytä hankkia panttivelkojalta jo ennen kaupan tekoa. Panttivelkoja voi edellyttää suostumuksen antamiseksi esimerkiksi kauppa hinnan ohjaamista velkojalle myyjän velan maksamiseen. Perheenjäsenillämme on kaikilla osuuksia yhteismetsään. Äitini on kärsinyt jo jonkin aikaa muistisairaudesta, joka näyttää olevan pahenemaan päin. Vaikuttaako hänelle mahdollisesti heikentyvän toimintakelpoisuuden vuoksi määrättävä edunvalvoja yhteismetsän toimintaan? KALVILA: Ei vaikuta. Yhteismetsä on osakkaistaan erillinen oikeushenkilö ja harjoittaa metsätaloutta metsäsuunnitelmaan perustuen. Sen toimintaa ohjaavat yhteismetsälaki ja ohjesääntö. Yhteismetsän käytännön toiminnasta huolehtii osakkaiden puolesta hoitokunta tai toimitsija. Äitinne, kuten yhteismetsän muutkin osakkaat, saa yhteismetsän jakamaa tuloa osuuk siensa suhteessa. Henkilön edunvalvoja voi tarvit taessa edustaa päämiestään hänen yhteismetsäomistustaan koskevissa asioissa. Suunnittelemme sukupolvenvaihdosta, jossa myisin kiinteistön, johon kuuluu metsää ja rakennuksia, tyttärelleni. Jos kauppakirjalla sovimme, miten kauppahinta jakaantuu metsän ja rakennusten kesken, käytetäänkö tätä metsän osuudeksi sovittua kauppahintaa metsävähennys pohjan laskentaperusteena? KALVILA: Jos kiinteistökauppaan kuuluu metsän lisäksi myös muita omaisuuseriä, metsän osuus koko kiinteistön hankintamenosta arvioidaan omaisuuserien käypien arvojen suhteessa. Verottaja voi poiketa kauppakirjassa sovitusta kauppahinnan jaosta, ellei se vastaa käypien arvojen mukaista jakoa. Käyvän arvon osoittaminen on viime kädessä näyttökysymys. LA KI & A SI A N TU N TI JA H EI K K I K A LV IL A 4 3 2 1 LA U RA VE SA
14 METSÄN HENKI 3/13 TEKSTI: THOMAS FREUNDLICH KUVAT: SHUTTERSTOCK PAPERITEOLLISUUS HAKEE UUSIA SUUNTIA MUUTTUVILLA MAAILMANMARKKINOILLA. aperitehtaiden sulkemiset ovat viime aikoina puhuttaneet Suomessa. Euroopassa paperinkulutus vähenee, mutta Kiinassa se kasvaa, mikä puolestaan heijastuu Suomeen sellun kysyntänä. Mitä kuuluu kotimaiselle ja kansainväliselle paperiteollisuudelle? ”1800-luvulla laivanrakennuksessa tapahtui valtava mullistus, kun teräs syrjäytti puun rakennusmateriaalina. Esimerkiksi Kainuussa kokonainen teollisuudenala – tervantuotanto – loppui siihen paikkaan. Paperiteollisuus on tällä hetkellä voimakkaassa rakennemuutoksessa, mutta mistään tähän verrattavasta mullistuksesta ei ole kysymys. Paperia tarvitaan edelleen Arto Lampinen
METSÄN HENKI 3/13 15 ja sillä on jatkossakin tärkeä ja iso rooli UPM:n liiketoiminnan kokonaisuudessa”, toteaa UPM:n paperiliiketoiminnan tuotantojohtaja Arto Lampinen. Kotimaisen paperiteollisuuden haasteena on tällä hetkellä se, että tuotantokapasiteettia on reilusti enemmän kuin kysyntää. Markkinatilanne kuitenkin vaihtelee laajalti sen mukaan, keneltä – ja missä – asiaa kysyy. vähentynyt viimeisen viiden vuoden aikana noin neljänneksellä 45 miljoonasta tonnista 35 miljoonaan tonniin. Tällä hetkellä tuotantokapasiteettia on edelleen yli 10 miljoonaa tonnia enemmän kuin kysyntää. Pohjois-Amerikassa tilanne on pitkälti samankaltaikysyntä että tuotantokapasiteetti ovat tasaisessa reiden markkina kuin Eurooppa ja Pohjois-Amerikka yhteensä. Vaikka Euroopan kypsillä markkinoilla perinteisten niin sanottujen bulkkipaperilajien kysyntä vähenee, kyseessä ei ole yleistys, joka pätisi kaikkiin paperilajeihin. ”Esimerkiksi tarrapaperin ja muiden erikoispaperien kysyntä kasvaa edelleenkin”, Arto Lampinen kertoo. ”Yleensäkin pakkausmateriaaleissa markkinanäkyMetsäteollisuus ry:n tietojen mukaan paperin ja kartongin tuotanto oli Suomessa vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 2,7 miljoonaa tonnia, mikä on 2,8 prosenttia enemmän kuin edellisvuoden vastaaEuroopassa alkuvuonna 5,5 prosenttia, ja Suomessa niitä tuotettiin 3,4 prosenttia vähemmän kuin edellisvuoden tammi-maaliskuussa. Paperin vientihinnat ovat olleet laskussa viime syksystä lähtien. Sellun tuotantomäärät ja markkinahinta ovat sen sijaan nousussa. ENNUSTETTAVUUS TURVAA KILPAILUKYVYN Paperiteollisuus toimii ankarasti kilpailluilla markkinoilla, joilla on maailmanlaajuisesti menossa suuri rakennemuutos. Kilpailukykyinen paperiteollisuus palvelisi itsestään selvästi koko Suomea, mutta mitä yksittäisen metsänomistajan pitäisi tästä kaikesta ajatella? Miten omat ja kansantalouden intressit sopivat yhteen? Pärjääminen vaatii kustannustehokkuutta kaikilla alueilla, ja teollisuutta huolettaa tällä hetkellä erityisesti sopivan hintaisen puun riittävä saanti. UPM:n Arto Lampinen on itse myös metsänomistaja, joten hän näkee asian molemmista näkökulmista. ”Totta kai metsänomistajana usein kiinnittää eniten huomiota kantohintaan ja sen heilahteluihin. Paperiteollisuudelle kuitenkin tärkeintä on säilyttää nopeasti muuttuvilla markkinoilla mahdollisimman hyvä toiminnan ja puuvolyymien ennustettavuus. Tämä edellyttää sitä, että puukauppa käy aktiivisesti.” UPM:n Rauman paperitehtaan johtaja Kari Pasa nen kertoo, että paperitehtaiden puunhankinnassa ”PAPERITEOLLISUUDELLE ON TÄRKEINTÄ SÄILYTTÄÄ NOPEASTI MUUTTUVILLA MARKKINOILLA MAHDOLLISIMMAN HYVÄ TOIMINNAN JA PUUVOLYYMIEN ENNUSTETTAVUUS.” KARI PASANEN Kari Pasanen
16 METSÄN HENKI 3/13 suo sitaan aina niin sanottua lähipuuta sen sijaan, että raaka-aineet tuotaisiin muualta. UPM on maakunnissa merkittävä puun käyttäjä, ja tiukassa markkina tilanteessa kuljetuskustannusten säästöt ovat suuri etu. ”Toki myös kantohintojen on oltava realistisella puustamaksukyvyn mukaisella tasolla. Ylikapasiteetista kärsivillä markkinoilla kohonneiden kustannusten siirto lopputuotteiden hintaan ei valitettavasti ole mahdollista,” Pasanen toteaa. Metsäja paperiteollisuuden kannattavuuteen vaikuttaa suoraan myös koko logistiikkaketjun kilpailukyky. ”Metsänomistajien olisi hyvä omien organisaatioidensa kautta viedä päättäjille viestiä siitä, että rakennemuutoksen kanssa painiville teollisuudenaloille ei tuotaisi nykyistä enempää rasituksia”, Arto Lampinen lisää. SERTIFIOINNISSA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Paperiteollisuuden rakennemuutos on koskettanut Raumaa voimakkaasti. Tehtaan paperikone 3 suljettiin tämän vuoden huhtikuussa, mutta tehtaanjohtaja Kari Pasanen tähyää jo tulevaisuuteen. Kysyntää riittää edelleen ja koneet pyörivät korkealla käyttöasteella. ”Rauman kolme nykyistä paperikonetta kuuluvat Euroopan suurimpiin, moderneimpiin ja kilpailukykyisimpiin tuotantolinjoihin, ja myös niiden maantieteellinen sijainti on erinomainen.” Rauman paperitehdas käyttää raaka-aineena kuusikuitua. Metsänomistajalle mielenkiintoinen tieto on, että kotimaiselle, paikalliselle FSC ® puulle olisi tällä hetkellä tilausta vakiintuneen PEFC ™ nalla. Käytännössä kaikki Suomen talousmetsät ovat luokitus on muutamalla prosentilla, mutta sen kysyntä on selkeässä kasvussa tietyillä asiakkailla. ”Metsänomistajien kannattaisi kiinnostua tästä, koska yhä useammat asiakkaamme erityisesti asti olemme tuoneet tarvitsemaamme FSC-puuta ulkomailta, mutta kysyntään vastaaminen kotimaassa Tero Nieminen 12 11 10 09 08 07 06 05 04 03 150 120 90 60 30 MAINONTA EUROOPASSA MEDIOITTAIN *) USDbn Muut TV Internet Sanomaja aikakauslehdet Lähde: Zenith Optimedia *) pl. suoramainonta 12 000 9 600 7 200 4 800 2 400 Sh an do ng Ch en m in g N or sk e Sk og O ji Re so lut e Fo re st Pr od uc ts AP P/ Si na r M as Sa pp i N ip po n Pa pe r G ro up In ter na tio na l Pa pe r St or a En so UP M Kapasiteetti 1 000 t Lähde: Pöyry, UPM Maailman suurimmat graa?sten papereiden valmistajat Sanomalehdet Aikakauslehdet Kuvastot Suoramarkkinointi Kirjat ja hakemistot Lomakkeet ja kirjekuoret Kopiopaperi Lähde: Euro-Graph, RISI, UPM Graa?sten papereiden loppukäytöt euroopassa
METSÄN HENKI 3/13 17 luo uusia mahdollisuuksia erityisesti metsänomistajille”, sanoo Kari Pasanen. luokitusta voi käyttää vain sen tehtaan tuotteissa, nen asia erityisesti lähialueen metsänomistajille ja Länsi-Suomen aluejohtaja Tero Nieminen. sanoo. HÄVIÄÄKÖ PAINETTU SANA? ton voittokulku ja lukutottumusten muutokset ovat muovanneet voimakkaasti näkymiä. Sanomalehti-, rien kulutus on vähentynyt tasaisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. PohjoisAmerikassa muutos on ollut kulutettiin siellä lähes 40 kg Juha Blomster joutuu kai kokonaisuus muotoutuu jatkossa enemmän moniter toteaa. ”MITÄ KAUEMMIN TIETTY TEKNOLOGIA ON OLLUT KÄYTÖSSÄ, SITÄ PIDEMPÄÄN SE TODENNÄKÖISESTI VIELÄ SÄILYY TULEVAISUUDESSA.” NASSIM TALEBIN UPM VALMISTAA SANOMALEHTIPAPERIA kierrätyspaperista Kaipolan tehtaallaan Jämsässä. Keräyspaperi ei kuitenkaan tulevaisuudessakaan korvaa puuta paperiteollisuuden raaka-aineena. ”Meiltä kysytään usein, miksi paperintuotannon raaka-aineena ei käytetä enemmän keräyspaperia. Vastaus on hyvin yksinkertainen – Suomessa paperin keräysaste on erittäin korkea, ja käytännössä kaikki talteen saatu paperi käytetään jo”, sanoo paperiliiketoiminnan tuotantojohtaja Arto Lampinen. Juha Blomster KERÄYSPAPERI HYÖDYNNETÄÄN TEHOKKAASTI Nassim Nicholas Talebin laatiman oivaltavan nyrkMitä kauemmin tietty teknologia on ollut käytössä, sitä pidempään se todennäköisesti vielä säilyy tulevaisuudessa. antaa hyvät eväät sen ennustamiseen, miltä maailma teknologiat säilyvät vuosikymmenestä ja -sadasta verran elinikää tulevaisuudessa. TIM O VIL LA N EN
18 METSÄN HENKI 3/13 Sanomaja aikakauslehtiä on luettu paperilta 1600-luvun alusta asti. Applen iPad esiteltiin kolme vuotta sitten. Kumpi näistä teknologioista on todennäköisemmin olemassa kymmenen, viidenkymmenen tai sadan vuoden päästä? Historiallinen perspektiivi häviää helposti uutuudenviehätyksen ja teknologiamarkkinoinnin myllytyksessä. MAAILMA MUUTTUU Entä mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Miltä Suomen – tai maailman – paperiteollisuus näyttää viiden tai kymmenen vuoden kuluttua? ”Aasian kysynnän kasvu jatkuu varmasti lähivuosina,” Arto Lampinen arvelee. ”Tosiasia kuitenkin on, että painopaperin osalta tämä kysyntä tullaan pitkälti kattamaan paikallisesti.” paperin kysyntää tyydytettäisiin Suomesta tai muualta Euroopasta, ei siis ole realistinen. Paperilla on jatkossakin tärkeä rooli UPM:n tuotannossa, mutta kasvu tulee lähivuosina suuntautumaan muihin tuotteisiin ja toisille markkina-alueille. ”Sellun osalta tilanne on aivan toinen, koska se on helpommin kuljetettavissa”, Lampinen toteaa. Tilastoja ja graafeja tutkiessa on hyvä muistaa, että vaikka eurooppalainen painopaperin kapasiteetti on kovan paineen alla, paperin valmistus ei lopu mihinkään. Myös UPM valmistaa Suomessa paperia usealla paikkakunnalla ja tarvitsee paperia varten jatkuvasti suuret määrät puuraaka-ainetta kotimaasta. Metsänomistajan kannalta ehkä tärkein asia, jonka voi tehdä sekä omaksi että koko kansantalouden eduksi, onkin siis huolehtia oman metsänsä hoidosta. Metsän elinkaareen sovitetut oikea-aikaiset hakkuuja hoitotoimenpiteet tuovat pitkällä aikavälillä paljon enemmän hyötyä kuin kantohinnan vaihtelut päivästä toiseen. metsien ylläpito kestävän kehityksen mukaisesti on elintärkeää koko teollisuudenalan tulevaisuuden kannalta, ja asia johon yksittäinenkin metsänomistaja voi suoraan vaikuttaa. ”Suomessa onneksi onkin tällä saralla hyvät perinteet, ja kansainväliset asiakkaamme ovat olleet erittäin tyytyväisiä kotimaisen metsänhoitomme kestävyyteen”, Kari Pasanen sanoo. ”AASIAN KYSYNNÄN KASVU JATKUU VARMASTI LÄHIVUOSINA. TOSIASIA KUITENKIN ON, ETTÄ PAINOPAPERIN OSALTA TÄMÄ KYSYNTÄ TULLAAN PITKÄLTI KATTAMAAN PAIKALLISESTI.” ARTO LAMPINEN
METSÄN HENKI 3/13 19 VI ER A SK YN Ä M O N IK A ST RI D SM A N KANSALLINEN METSÄOHJELMA VOISI lisätä vaikutusmahdollisuuksia ja ylpeyttä Ruotsin metsistä ja niiden hyödyntämisestä. Meillä on paljon opittavaa Suomesta. RUOTSIN METSÄHALLITUS LUOVUTTI toukokuun lopussa ensimmäisen osan hallituksen tilaamasta mietinnöstä, jossa hahmotellaan Ruotsille kansallista metsäohjelmaa. Läheisenä inspiraationlähteenä on toiminut kansallisten metsäohjelmien pitkä, jo 1950-luvulla alkanut perinne Suomessa. SUOMEN METSÄOHJELMAN VALMISTELU on ollut avoin prosessi, johon on osallistunut laajasti eri sidosryhmiä. Olemme havainneet, että avoimuus on ollut metsäohjelmanne menestyksen kannalta hyvin tärkeää, joten myös me Ruotsissa aiomme pyrkiä samaan. AIOMME MYÖS OTTAA vaarin ohjelman tavoitteista kehittää niin nykyisiä kuin uusiakin tuotteita ja palveluita koko arvoketjuun, sovittaa yhteen metsän erilaiset käyttömuodot sekä turvata sen ympäristöarvot. Metsien monipuolisella hoidolla ja käytöllä voimme lisätä maamme hyvinvointia. METSÄOHJELMAN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN edellyttää osallistamista ja pitkäjänteistä sitoutumista. Tätä korostetaan myös Ruotsin Metsähallituksen esiselvityksessä, joka on jätetty maamme hallitukselle. KESKEISTÄ MIETINNÖN VALMISTELUPROSESSISSA on laaja-alainen yhteistyö metsiin liittyvien ja metsistä kiinnostuneiden sidosryhmien kanssa. Kuten vuonna 2011 käynnistyneen Dialog om miljöhänsyn -projektin kokemukset osoittavat, tuloksen kannalta on ratkaisevaa, että sidosryhmille annetaan mahdollisuus osallistua valmistelutyöhön omien edellytystensä ja resurssiensa mukaisesti. Tämä meidänkin on otettava työssämme huomioon. Aiomme muun muassa järjestää kuulemistilaisuuden sekä tavata eri tahoja, joilta keräämme näkemyksiä Ruotsin kansallisen metsäohjelman laatimiseen. KANSALLINEN METSÄOHJELMA VOISI nähdäkseni tuottaa monenlaista lisäarvoa, erityisesti selkeämpää vastuunjakoa metsäpolitiikan toteuttamiseen sekä parempaa alakohtaista integrointia. Tärkeä edellytys lisäarvon luomiselle on pitäytyminen kansallisen metsäohjelman periaatteissa sekä se, että kaikki osapuolet sitoutuvat ohjelmaan pitkäkestoisesti. KANSALLINEN METSÄOHJELMA ON mukana esityksessä, jonka Ruotsi vastikään laati maan ympäristötavoitteista. Ohjelman tulee huomioida metsän taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristölliset arvot. Tärkeää metsäpolitiikan legitimiteetin kannalta on myös laaja yhteiskunnallinen keskustelu. MIETINNÖN VALMISTELUTYÖN JATKUESSA on suurena haasteenamme luoda aitoa osallisuutta. Se on ehdoton edellytys Ruotsin kansallisen metsäohjelman onnistumiselle. Läs texten på svenska www.skogsvärld.? MONIKA STRIDSMAN Pääjohtaja Ruotsin metsähallitus RUOTSISSA VALMISTELLAAN KANSALLISTA METSÄOHJELMAA ”SUURENA HAASTEENAMME ON LUODA AITOA OSALLISUUTTA VALMISTELUUN.” A N N A H Å LLA M S
20 METSÄN HENKI 3/13 ONNISTUNUT METSÄTILAN SUKUPOLVENVAIHDOS ALKAA SUUNNITTELULLA METSÄTILAN SUKUPOLVENVAIHDOS ON LUKUISISSA PERHEISSÄ AJANKOHTAINEN. SUKUPOLVENVAIHDOKSEN ONNISTUNUT TOTEUTTAMINEN ON SUUNNITELMALLISUUTTA JA AMMATTITAITOA VAATIVA PROSESSI. OIKEUDELLISTEN KYSYMYSTEN LISÄKSI sukupolvenvaihdokseen liittyy usein myös paljon tunteita herättävien asioiden hallintaa. Jokainen sukupolvenvaihdos on yksilöllinen, jolloin on tapauskohtaisesti mietittävä parhaiten sopivat menettelytavat. Sukupolvenvaihdoksessa kannattaa käyttää apuna asiantuntijaa sopivim pien ratkaisujen löytämiseksi ja myöhempien ongelmien välttämiseksi. TEKSTI: PÄIVI MÄKI KUVITUS: SHUTTERSTOCK VEROSEURAAMUKSET Eri luovutustapoihin liittyy kovin erilaiset veroseuraamukset. Jo suunnitteluvaiheessa selvitetään eri menettelytapoihin liittyvät veroseuraamukset. Tavallisesti tarkasteltavina ovat luovutusvoittoverotus, perintöja lahjaverotus, varainsiirtoverotus sekä mahdollisuus metsävähennykseen. Tarpeen mukaan veroseuraamuksista on mahdollista ennakkoon hakea verottajalta maksullinen ennakkoratkaisu tai -tieto. YKSINOMISTUS VAI YHTEISOMISTUS Yksinomistuksessa päätöksenteko on tietysti selkeää ja myös seuraava sukupolvenvaihdos on yleensä suoraviivainen toteuttaa. Kun luopujalla on kaksi tai useampia lapsia, eteen tulee sisarusten perintöoikeudellisen aseman ja jatkajan kanssasisarusten hyvitysvaateiden huomioiminen. Mikäli metsätila siirretään sisarusten yhteisomistukseen ns. yhtymäksi, yhteisomistajien sujuvan päätöksenteon varmistamiseksi yhtymälle on suositeltavaa laatia osakkaiden keskinäinen yhteishallintosopimus. On hyvä myös huomata, että sisarusten yhteisomistus on tavallaan välitilavaihe, ennen kuin yhteisomistus tulee myös tiensä päähän – viimeistään perinnönjaossa. Yhteisomistuksen lopettaminen ja perinnönjako ovat niitä kriittisiä paikkoja, joissa piilee riski myös tilojen pirstoutumisesta. YHTEISMETSÄ Yhteismetsä tarjoaa oivan vaihtoehdon myös sukupolvenvaihdokseen. Liittäessään metsätilansa yhteismetsään metsänomistaja saa tilan arvoa vastaavan määrän yhteismetsän osuuksia. Yhteismetsäosuuksia on helppo luovuttaa tasapuolisesti ja jakaa perinnönjaossa, eivätkä tilat pirstoudu pieniin osiin. UPM:n maakunnalliset yhteismetsät Itä-Suomessa, Keski-Suomessa, Länsi-Suomessa ja Pohjanmaalla tarjoavat vaivattoman ja tuottavan tavan hoitaa metsävarallisuutta. Lue lisää UPM Yhteismetsistä osoitteesta www.metsämaailma.?.
METSÄN HENKI 3/13 21 ALKUKARTOITUS JA SUKUPOLVENVAIHDOKSEN suunnittelu on hyvä tehdä asiantuntijan kanssa hyvissä ajoin ja harkitusti. Selvitettäviä asioita ovat muun muassa: talouden harjoittamiseen niiden vaikutukset huomioiminen käyminen ennakointi. A B LUOPUJAN JA JATKAJAN että metsätalouden harjoittaminen säilyy aktiivisena ja kannattavana. Tavoitteena sel keää ja tehokasta ennakoituja jatkamiselle säilyvät C PERHEPIIRISSÄ SUKUPOLVENVAIHDOS VOIDAAN tehdä monin eri doksen ajoitus ja menettelytavat vaihdosluovutus voidaan tehdä vastikkeellisena tai vastikkeetto mana taikka ns. lahjanluontei testamentilla. hallintaoikeus on mahdollista omistusoikeuden saajalle. suutta kuin metsää voidaan esimerkiksi metsätilan jatkajan kanssasisarukset saavat muuta omaisuutta.
22 METSÄN HENKI 3/13 Katso metsänomistaja Aki Jaskarin haastattelu kesäisessä koivumetsässä. www.youtube.com/ user/upmmetsa KATSO VIDEO
höyläämökin. Metsien omistusmuodoksi päätettiin perustaa yhteismetsä. ”Olin lukenut yhteismetsästä ja se kuulosti hyvältä, juuri meidän tilanteeseemme sopivalta omistusmuodolta, koska siinä metsä on eräänlainen yhtiömuoto, jossa asiat hoituvat sujuvasti. UPM:n lakipalvelun asiantuntijat Heikki Kalvila ja Osku Eskelinen hoitivat yhteismetsän perustamiseen liittyvän paperityön”, Aki Jaskari kertoo. Samoihin aikoihin Nerkoon yhteismetsä liittyi UPM:n yksityismetsänomistajille tarjoamaan FSC ® hyvä asia. ”FSC:hen liittymistä en ollut vielä ehtinyt ajatella, mutta kun UPM-yhteyshenkilöni ehdottivat sitä, innosN erkoon Höyläämön toimitusjohtaja Aki Jaskari on kiireinen mies. Aika menee 40 henkeä työllistävän höyläämön pyörittämiseen, joten metsäasioissa Jaskari luottaa UPM:n ammattilaisiin. Aki Jaskari omistaa yhdessä sisarensa kanssa metsää useamman sata hehtaaria Kihniössä ja Parkanossa Pohjois-Pirkanmaalla. Metsät ovat sisarusten vanhempien vuosien saatossa hankkimia, mutta ne ovat nyt siirtyneet seuraavan sukupolven haltuun samoin kuin Kihniössä sijaitseva TUOTTOA HAKEMASSA NERKOON YHTEISMETSÄSSÄ ON VIIMEISEN VUODEN AIKANA TAPAHTUNUT PALJON. MUTTA NIIN SAA TAPAHTUAKIN, SILLÄ METSÄ ON SIJOITUSKOHDE, JOSTA HAETAAN TUOTTOA SUUNNITELMALLISESTI JA VAIVATTOMASTI. TEKSTI: NILLA HIETAMÄKI KUVAT: JARNO HÄMÄLÄINEN METSÄN HENKI 3/13 23
24 METSÄN HENKI 3/13 Kesä on Nerkoon höyläämöllä kaikkein kiireisintä aikaa. ”Vilkas puurakentaminen on kaikkien alan toimijoiden etu, sillä kun yhdellä on vipinää, niin on muillakin. Monet alan yritykset toimivat yhteistyössä keskenään, ja kukin on erikoistunut tiettyihin asioihin”, Aki Jaskari kertoo. ”ON SEKÄ METSÄNOMISTAJAN ETTÄ UPM:N ETU, ETTÄ SAAMME SUOMALAISTA FSCPUUTA MARKKINOILLE.” METSÄNOMISTAJA AKI JASKARI tuin heti. FSC-puu on Euroopassa kysyttyä ja haluttua, joten on sekä metsänomistajan että UPM:n etu, että saamme suomalaista FSC-puuta markkinoille. FSC:n suojeluvaatimuksetkaan eivät olleet ongelma, sillä samat alueet olisimme suojelleet joka tapauksessa”, Jaskari kertoo. Jaskarin yhteyshenkilöinä metsäasioissa on reilun vuoden ollut metsäasiakasvastaava Olli Kukkanen. Hänen työparinaan toimii metsäasiantuntija Mikko Kauppila, joka tekee toimenpide-ehdotukset metsien hoitoon. Olli Kukkasen kanssa taas hoidetaan puukaupat ja metsissä toteutettavat työt. ”Laitoimme metsäsuunnitelman ajan tasalle yhteisliittymisen yhteydessä. Olen kiertänyt Nerkoon yhteismetsän palstat varsin tarkkaan, joten minulla on metsien tilanteesta erittäin hyvä käsitys”, metsäasiantuntija Mikko Kauppila kertoo. METSÄ ON VAKAA JA VARMA SIJOITUS Aki Jaskari on tyytyväinen malliin, jossa hän saa valmiit toimenpidesuositukset metsänhoitotöistä ja hakkuista. Oma aika ja osaaminen eivät riitä metsäasioiden omatoimiseen hoitamiseen. ”Metsä on minulle sijoitusmuoto siinä kuin mikä tahansa sijoitus. Pitkässä juoksussa metsä on melko vakaa ja varma sijoitus, jossa tehtäviä toimenpiteitä myös kannattaa miettiä pitkällä aikavälillä ja suunnitelmallisesti. Meidän metsässämme saa kirves käydä.” PERHEYHTIÖN JUURET ULOTTUVAT 1960-LUVULLE Nerkoon höyläämö on perheyhtiö. Sen juuret ulottuvat 1960-luvulle, jolloin Aki Jaskarin isä aloitti puutavarakaupan. Nykyisellä paikallaan höyläys alkoi 1974, ja Nerkoon höyläämö perustettiin 1976.
METSÄN HENKI 3/13 25 Jaskari itse on ollut mukana yhtiössä 1980-luvun puolivälistä, toimitusjohtajana viitisentoista vuotta. Höyläämössä on toteutettu sukupolvenvaihdos, ja nykyään höyläämön omistavat Jaskari sekä hänen poikansa ja sisarensa. Pohjois-Pirkanmaan Kihniössä 40 henkeä työllistävä höyläämö tekee sahatavaran jatkojalostusta eli höyläystä ja pintakäsittelyä. Päätuotteita ovat ulkoverhouslaudat, sisustuspaneelit ja listat, joita myydään puutavaraliikkeiden kautta. Tuotteiden käyttäjiä ovat yksityishenkilöiden lisäksi esimerkiksi taloteollisuus ja rakennusliikkeet sekä teollisuus yleensä. ”Tampereen Hakametsän jäähalli on rakennettu Nerkoon puutavarasta”, Jaskari mainitsee monien tunteman referenssin. ”Sahojen ja sahatavaran jatkojalostuksen kannalta olisi tärkeää, että rakennettaisiin. Yleinen talousja työllisyystilanne luonnollisesti vaikuttavat siihen, miten paljon rakennetaan. Puurakentamisen lisääntyminen on hyvä asia, mutta sen toteutumiseksi vaaditaan ammattitaitoa, erityisesti ammattitaitoa osata suunnitella suuria puurakennuksia, joita vasta nyt on alkanut nousta maahamme. Rakentamisen laatu kiinnostaa myös suurta yleisöä, joka on pelästynyt julkisuudessa raportoituja homeja muita ongelmia. Ammattitaitoon liittyy ammattiylpeys hyvin tehdystä työstä. Entisajan timpureista kannattaa rakennusalankin ottaa oppia ammattiylpeydessä, siinä mitä käsistään päästää”, Jaskari toteaa. FSC ® -serti?ointi Serti?oinnilla pystytään osoittamaan, että metsiä hoidetaan kestävästi. FSC ® (Forest Stewardship Council ® ) on kansainvälinen järjestelmä, jonka tavoitteena on edistää kestävää metsänkäyttöä. Metsänomistaja voi saada metsilleen FSC-serti?kaatin liittymällä UPM:n ryhmäserti?ointiin. Metsänomistajalle tämä on helppo tapa varmistaa metsänsä vastuullinen ja taloudellisesti kannattava hoito ja käyttö. Metsäserti?ointi on tärkeä osa UPM:n ympäristöstrategiaa. Yhtiö pyrkii jatkuvasti lisäämään serti?oidun puun osuutta tuotteidensa raakaaineena ja käyttää luotettavia serti?ointijärjestelmiä kuten FSC ja PEFC™. Metsäserti?ointi on tärkeä väline luonnonvarojen kestävän käytön edistämisessä. FSC-serti?oiduille tuotteille on kysyntää. Vanerija sahateollisuudessa FSC-serti?oitu puu on haluttu raaka-aine, ja Euroopan suuret painotalot vaativat käyttämiltään papereilta FSC-serti?kaattia. Esimerkiksi H&M ja Ikea pyrkivät käyttämään sertifioituja tuotteita aina kun mahdollista ja painavat kuvastonsa FSC-serti?oidulle paperille. Yhteismetsä Yhteismetsä on yksityisten metsätilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsälain mukaan yhteismetsää on käytettävä ensisijaisesti kestävän metsätalouden harjoittamiseen. Yhteismetsän ylin päättävä elin on osakaskiinteistöjen omistajista koostuvan osakaskunnan kokous. Yhteismetsän osakkaina voi olla yksityishenkilöitä, kuolinpesiä, yhtymiä ja yhteisöjä. Osakkaan äänivalta ja oikeudet riippuvat osuuden koosta. Päätökset tehdään enemmistöpäätöksinä. Yhteismetsä on vaivaton ja tuottava tapa hoitaa metsävarallisuutta. Yhteismetsiä hoidetaan ja käytetään metsäsuunnitelmaan perustuen ja niiden saamaa puun myyntituloa jaetaan osakkaille säännöllisesti. Yhteismetsä sopii esimerkiksi omistusjärjestelyihin perikunnille ja sukupolvenvaihdostilanteisiin, kun tilaa ei haluta pilkkoa pieniin osiin. Metsänomistaja voi muodostaa omista metsistään yhteismetsän tai liittyä olemassa olevaan yhteismetsään. UPM on perustanut neljä maakunnallista yhteismetsää, jotka sijaitsevat Itä-Suomessa, Keski-Suomessa, Länsi-Suomessa ja Pohjanmaalla. Yksityiset metsänomistajat ovat jo liittäneet niihin metsiään, ja uusia liittymisneuvotteluja on parhaillaan käynnissä. Metsänomistaja Aki Jaskari (vasemmalla), metsäasiantuntija Mikko Kauppila (oikealla) ja metsäasiakasvastaava Olli Kukkanen (keskellä). FSC ® C109750 FSC FSC FSC FS FSC F FSC FSC FS FSC FSC SC S S S FSC C C SC FSC FSC F FSC FSC FSC FSC FS S S SC SC SC SC C C FSC C FSC FSC FS FS FSC SC FSC SC S FS SC SC C FSC C C SC FS FS FS S SC SC C SC C FS S FSC SC FSC FSC SC FSC S S S S FSC SC C C FSC C F F F FSC FS FS S S SC C F F F F FSC S S SC C C F F FSC S SC F FS SC C SC SC SC C C C FS SC C FS S S SC ® ® ® ® ® ® ® ® ® ® ® ® ® ® ® ® ® ® ® ® ® ® ® ® ® ® ® C10 C10 C10 C10 C10 C C10 C10 C1 C10 C10 C1000 C10 C C10 C10 C10 C10 C10 C1 C10 C10 C11 C100 C1000 C10 C C1 C C10 C10 C C10 C C C10 10 10 100 C10 C10 C C10 C10 C C110 C10 C10 C10 C10 C C C C C1 C100 C10 C10 C10 C10 C C C1111000 C10 1100 C10 C10 100 C10 C10 1100000 C C C 00 C C C10000 C C1 C 9750 9750 7 9750 750 975 9750 99750 9750 9750 975 9750 5 975 9750 99750 9750 9750 99750 9750 9750 977 975 75 977 9750 975 7555 750 9750 9750 9975 9750 9750 97 975 775 750 75 7 9750 7555 97500 9750 9750 9750 750 750 77 9750 750 50 9750 99750 97550 50 975 975 750 975 975550 99750 9975 975 99999 55 775 9750 97 977 99750 77500000 7755550 5 ® ® ®
26 METSÄN HENKI 3/13 ENERGIAPUUKSI VOIDAAN PÄÄTEHAKKUUSSA KERÄTÄ HAKKUUTÄHTEITÄ JA KANTOJA TAI NUOREN METSÄN HOIDON YHTEYDESSÄ RANKOJA TAI KOKOPUUTA. TEKSTI: LOTTA VAIJA KUVAT: UPM ON KOTIMAISTA UUSIUTUVAA LÄHIENERGIAA METSÄENERGIA ”METSÄENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN ON meille suomalaisille kansallinen etu”, sanoo UPM:n metsäenergia-asiantuntija Auvo Kontinen ja vertaa energia puuta valuutalla ostettuun fossiiliseen tuontipolttoaineeseen. Metsähakkeen käyttömäärät ovat yli kaksinkertaistumassa seuraavan kymmenen vuoden aikana.
METSÄN HENKI 3/13 27 METSÄNHOIDOLLISET EDUT Sen lisäksi, että metsänomistaja saa konkreettisesti lisää tuloa metsäenergian myynnillä, on energiapuun keräämisellä myös metsänhoidollisia etuja. Metsänuudistaminen halpenee, kun maanmuokkaus ja liikkuminen metsässä helpottuvat. Kun hakkuutähteistä enin osa on kerätty polttoaineeksi, metsänhoidon työnjälki on parempi. Koneellinen istutus on näin mahdollista entistä useammassa kohteessa. ”Kuusen maannousemasienen ja männyn tyvitervastaudin vaivaamilla alueilla kantojen poistaminen maaperästä vähentää riskiä, että tuho leviää uuteen puusukupolveen. Samoin tukkimiehentäin tuhot istutetuissa taimissa näyttäisivät jo tehtyjen tutkimusten mukaan vähenevän”, kertoo Kontinen ja lisää, että metsän kasvuun ja terveyteen liittyviä kysymyksiä tutkitaan edelleen. ONKO METSÄENERGIAN HYÖDYNTÄMISESTÄ HAITTAA? ”Lehtipuun osuus voi maaperästä riippuen lisääntyä taimikoissa, mutta on myös havaintoja päinvastaisesta ilmiöstä”, Kontinen sanoo. SAVONLINNAN KAUPUNGISSA SIJAITSEVALLA UPM:n Vääräjärven tilalla toteutettiin vuonna 1975 suurehko avohakkuu, jossa noin 20 hehtaaria metsää hakattiin aukeaksi. ”Silloisen metsurin muistin mukaan hakattu puusto oli hyvin mäntyvaltainen. Vuonna 1976 hakatuilta kuvioilta nostettiin käytännössä kaikki havupuiden kannot, osaa ei jätetty nykytyylin mukaisesti nostamatta. Lisäksi hakkuutähteet korjattiin metsurin mukaan hyvin tarkkaan metsästä pois”, kertoo metsäasiantuntija Ari Mikkonen UPM:ltä. Kannot ja havut ajettiin perimätiedon mukaan jollekin tehtaalle mäntyöljyn raakaaineeksi. Seuraavana vuonna hakkuuaukoille istutettiin männyntaimet. Maastoa ei enää erikseen muokattu. 2000-luvun alkuvuosina kuvioilla toteutettiin koneelliset männikön ensiharvennukset. ”Tällä hetkellä kuvioilla on täysi metsikkö, noin 200 m 3 /ha. Asta-myrsky kesällä 2010 teki pieniä aukkoja muutamaan paikkaan, mutta metsä on edelleen hyvässä kasvussa. Poistuma lienee ollut noin 50 m 3 /ha. Käytännössä tuo kaikki oli mäntykuitua.” ENNEN JA JÄLKEEN KANNONNOSTON Jonkin verran ravinteita poistuu metsäenergian korjuussa hakkuutähteen mukana. Tappiota ei kuitenkaan pääse syntymäänm kun noudatetaan valtakunnallisia korjuuohjeita. Kontisen mukaan on laskettu, että metsäenergiasta maksettu korvaus kattaa pienen mahdollisen kasvutappion puun kiertoaikana. Kaikkia kantoja ei korjata, vaan osa kannoista jää suojavyöhykkeille ja säästökannoiksi. ”Metsäenergian korjuun kohdevalinnalla vähennetään haittavaikutusten mahdollisuutta hyvin merkittävästi”, Kontinen korostaa. POSITIIVINEN VAIKUTUS TYÖLLISYYTEEN Metsäenergian korjuulla on maaseudulla merkittävä työllistävä vaikutus. Hankintaketju metsästä käyttöpaikalle työllistää muun muassa yrittäjiä, työnjohtoa sekä metsäkoneiden, hakkurien ja murskauskoneiden kuljettajia. Lisäksi ala on synnyttänyt aivan uutta konepajateollisuutta laitteiden ja koneiden valmistuksessa. ”Huomattavaa on myös pienja suurvoimalaitosten investoinnit alaan, jonka innovaatiot näkyvät jo vientiteollisuudessakin”, Kontinen kertoo. ”Lisäksi metsäenergian korjuun kiihkein vaihe on kesäaikaan, jolloin ainespuun korjuussa vedetään hieman henkeä. Näin se osittain täydentää ainespuun korjuun avainyrittäjiemme henkilöstön koko vuoden työllisyyttä ja koneiden käyttöastetta.” ERI JAKEIDEN POTENTIAALI ”Meillä UPM:ssä käytetyimmät jakeet ovat päätehakkuiden hakkuutähteet sekä kannot. Valtakunnallisesti pienpuun eli rankojen käyttö on suurin metsäenergialaji. Kun huomioidaan kokonaiskustannukset ja lämpöarvo, paras hyötysuhde saavutetaan talviaikaan kannoilla ja sulan maan aikaan hakkuutähteellä”, Kontinen sanoo. Puhdas kanto säilyttää talvellakin erinomaisesti melko tasaisena pysyvän lämpöarvon, eli kosteus ei sanottavasti muutu puuaineksessa syksynkään sateissa. Hakkuutähde sitä vastoin kerää sateissa kosteutta, joka huonontaa lämpöarvoa. EU-TAVOITE VUODELLE 2020 EU:n vuodelle 2020 asettamissa tavoitteissa nostetaan uusiutuvien energialähteiden osuus keskimäärin 20 prosenttiin EU:n energian loppukulutuksesta. Lisäksi energiatehokkuutta lisätään keskimäärin 20 prosenttia perusuran mukaiseen kehitykseen verrattuna vuoteen 2020 mennessä. Liikenteen biopolttoaineiden osuus nostetaan 10 prosenttiin. Tavoitteiden saavuttamisessa metsäenergialla on merkittävä rooli.
28 METSÄN HENKI 3/13 P uu on materiaalina hyvin ilmastomyönteinen. Sillä voidaan korvata esimerkiksi pakkausja rakennusteollisuudessa monia uusiutumattomampia materiaaleja, kuten betonia tai muovia. Tukkipuun ja kuitupuun ohella syntyy energiapuuta vähän kuin sivutuotteena, joten sen hyödyntäminen on tehokasta ja järkevää maankäyttöä. Metsäenergia on tärkeä osa Suomen siirtymistä biotalouteen. Kun tarve tuoda fossiilisia polttoaineita ulkomailta vähenee, otamme itse suuremman so siaalisen ja ekologisen vastuun tuotannon kestävyydestä. Puu on poliittisesti luokiteltu hiilineutraaliksi polttoaineeksi. Onnenavain on se, että kyse on uusiutuvasta luonnonMETSÄTEOLLISUUS RY:N ENERGIAJA ILMASTOPÄÄLLIKKÖ AHTI FAGERBLOMIN MUKAAN METSÄENERGIAN SYVIN OLEMUS ON SEN YMPÄRISTÖMYÖNTEISYYDESSÄ, ILMASTOJA KESTÄVYYSNÄKÖKULMISSA SEKÄ MERKITYKSESSÄ UUSIUTUVALLE ENERGIALLE SUOMESSA. varasta. Suomessa metsävarat ovat olleet voimakkaassa kasvussa 1950-luvulta lähtien, ja Suomen metsät sitovat tulevaisuudessa yhä enemmän hiilidioksidia, vaikka puunkäyttöä lisättäisiinkin. Tässä tapauksessa voidaan sekä kasvattaa kakkua että syödä sitä entistä enemmän, mikä on harvinaista. Alati uusiutuvana luonnonvarana metsäenergian ero fossiilisiin polttoaineisiin on suuri. Oleellista on, ettei energiapuun korjuun yhteydessä metsästä viedä ravinteita pois. Energiapuuksi kerättävän materiaalin vihreä aines tulee jättää korjuupaikalle, jolloin tutkimusten valossa vältytään kasvua haittaavalta ravinnekadolta. Mylläyksen vaikutus maanpintaan vähenee, kun koneet ja kuskien taidot kehittyvät. Korjuun myötä metsänuudistaminen helpottuu. Makuasia puolestaan on, kumpi on suurempi paha: energiapuukasat tien poskessa vai risut metsässä vaikeuttamassa kulkua. Suomessa toteutetaan jo nyt vähähiilistä politiikkaa, ja Suomi onkin Euroopan unionin kärkimaita puuenergian hyödyntämisessä. Suomessa uusiutuvan energian tavoitteen täyttyminen on riippuvainen puupolttoaineiden käytön lisäämisestä. Yksityismetsienkin energiapuupotentiaalia hyödynnetään yhä enemmän. Jos jatkamme nykyisellä kehityspolulla, Suomen vuodelle 2020 asetettu tavoite metsähakkeen vuotuiselle 13,5 miljoonan kuutiometrin käytölle on täysin mahdollista saavuttaa.” ” 28 28 28 28 8 28 28 8 28 28 8 8 28 8 28 28 8 28 28 2 28 28 28 2 28 28 28 2 2 28 28 28 28 2 2 28 28 8 8 2 28 8 2 28 8 8 8 8 8 2 2 2 2 2 2 METS METS METS METS METS M METS MET M METS TSS TS TS TS TS TSS TS TS TS TS TS TS TS TS TSS TSSS TTSS M M ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H H N ÄN N ÄN H ÄN ÄN ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H N N N N ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H ÄN ÄN H ÄN H H N N Ä Ä ÄN H Ä ÄN H Ä Ä Ä Ä Ä Ä ENKI ENKI ENKI ENKI ENKI ENKI ENKI NK ENKI ENKI ENKI ENKI ENK ENKI ENK ENKI EENKI ENKI NK EENK NK EENK ENKI ENKI EN N ENK ENK NK N ENKII NK NK NK N N N N 3/13 3/13 3/13 3/13 3/13 3/13 3/13 3/13 3/13 3/13 3/13 3/1 3/13 /1 3/13 13 1 3/1 3/1 3/1 3/13 3/13 3/13 3/13 / / / 3/ / / / 3/13 Metsäenergia on tärkeä osa Suom tymistä biotalouteen. Kun tuoda fossiilisia poltto ulkomailta vähenee, itse suuremman sos ekologisen vastuun kestävyydestä. Puu tisesti luokiteltu hii liksi polttoaineeksi. Onnenavain on se on uusiutuvasta luo ”ALATI UUSIUTUVANA LUONNONVARANA METSÄENERGIAN ERO FOSSIILISIIN POLTTOAINEISIIN ON SUURI.” AHTI FAGERBLOM UPM:n laitoksissa öljyn käyttö on pudonnut 1–2 prosentin osuudeksi, kun metsäenergian käyttö on noin 35 prosentin luokkaa kaikesta energiasta. VE IK KO SO M ER PU RO LÄMPÖARVOLTAAN 1 TONNI ENERGIAPUUTA = 0,7 BARRELIA ÖLJYÄ (n.111 LITRAA.) ENERGIAPUU VASTAAN ÖLJY
METSÄN HENKI 3/13 29 KY SY M YS & VA ST A U S A SI A N TU N TI JA N A M A RK O N EV A LA IN EN MITEN LAATUA MITATAAN METSÄSSÄ? UPM Metsällä on ISO 9001ja ISO 14001 -laatuja UPM METSÄLLÄ ON KÄYTÖSSÄ KOLMIPORTAINEN LAADUNVARMISTUSJÄRJESTELMÄ. MITÄ TÄMÄ TARKOITTAA JA MITÄ TÄSTÄ SEURAA? MITEN LAATUA MITATAAN PUUN KORJUUSSA JA METSÄNHOITOTÖISSÄ? ja eliömaailman tarpeet MITÄ ENERGIAPUUN LAADUNSEURANTAAN KUULUU? MITEN TULOKSIA HYÖDYNNETÄÄN? MARKO NEVALAINEN laatu päällikkö UPM Metsä
30 METSÄN HENKI 3/13 METSÄ ON IKUINEN SIJOITUS M etsä vaatii pitkäjänteisyyttä. Se ei tuota nopeita voittoja ensimmäisen kahden kuukauden tai edes kahden vuoden aikana. Pitkällä tähtäimellä metsä on kuitenkin ainutlaatuisen hyvä sijoitus. Metsän tuotto lisääntyy talouden suhdanteista riippumatta. Silloin kun biologinen kasvukausi käynnistyy keväällä, sijoitus kasvaa”, myyntipäällikkö Riitta Väisänen UPM:n metsäliiketoiminnasta kertoo. Väisänen on metsäsijoittamisen erityisosaaja. Hän myy työkseen suurtiloja. Kun keskimääräinen metsätilakauppa on Suomessa noin 30 hehtaaria, Väisänen myy tiloja 500 hehtaarista 5000 hehtaariin saakka. Mitä suurempi tila, sitä vakaammat tuotot, Väisänen myöntää, mutta hyvään ja tasaiseen tuottoon pääsee paljon Väisäsen kauppaamia tiloja pienemmälläkin sijoituksella. ”Pienikin pinta-ala voi tuoda tasaista tuottoa, jos on eri vaiheessa olevaa metsää ja metsää hoidetaan hyvin. Lisäksi pitää muistaa, että tasainen tuotto ei ole kaikilla päällimmäisenä mielessä. Joillakin on pienempi pesämuna, mutta sitäkin enemmän aikaa. TEKSTI: JOANNA SINCLAIR PUUKUVA: PETRI JUNTUNEN METSÄ ON EETTINEN, EKOLOGINEN, SUOMALAINEN SIJOITUS, JOSTA OMISTAJA SAA VUOSITTAIN NOIN 3–4 PROSENTIN TASAISEN NETTOTUOTON JA PAREMMANKIN, JOS JAKSAA PITÄÄ METSÄSTÄÄN HYVÄÄ HUOLTA. ”
METSÄN HENKI 3/13 31 Suomalainen sijoitus Suomalaismetsät kiinnostavat monia ulkomaalaissijoittajia. Pääsyynä kiinnostukseen on Väisäsen mukaan yhteiskunnan vakaus ja metsäsektorin ammattimaisuus. ”Sijoitus Suomeen on aina mahdollista hyvällä omallatunnolla. Täällä sijoitus on kestävällä pohjalla: metsä on serti?oitu, luontoarvot kartoitettu ja sijoittaja voi olla täysin varma siitä, että kaikessa toimitaan lakien ja asetusten mukaan. Lisäksi tuotto on taattu: vaikka kasvukausi on meillä kalenterikuukausina lyhyt, se on valoisassa pohjolan kesässä erityisen tehokas.” Samat perusteet houkuttelevat myös suomalaissijoittajia, mutta Väisäsen mukaan heillä painaa vaakakupissa usein moni muukin syy, kuten rakas luontoharrastus tai tahto luoda siteet uudelleen suvun synnyinmaille. ”Suomessa on yli 700 000 metsänomistajaa, joista jokainen on metsäsijoittaja. Metsän omistaminen on syvällä meissä jokaisessa. Sijoituskohteena metsä soveltuu sellaisille, jotka eivät halua ottaa hurjia riskejä. Metsä on hyvin turvallinen ja pysyvä sijoitus – sukupolvelta toiselle.” Esimerkiksi lapsen syntyessä on erinomainen sijoitus ostaa nuori metsä, joka tuottaa ensimmäisen kerran kunnolla siinä vaiheessa, kun jälkikasvu lähtee aikanaan pesästä. Nelikymppiselle metsä on erinomainen eläkevakuutus”, Väisänen kertoo. METSÄTILAN OMISTAMISEEN TARVITAAN PÄÄOMAA – EI MUUTA Metsäsijoitukset on joskus aiemmin koettu hankaliksi, sillä metsän omistamiseen liittyvät velvoitteet mietityttävät. Lisäksi alan sanasto on monille vierasta. Kumpikaan huoli ei ole Väisäsen mukaan enää ajankohtainen asia. ”Totta on, että me metsäammattilaiset olemme huonoja puhumaan muuta kuin metsää. UPM:llä kuitenkin pyrimme opettelemaan uuden kielen, jotta emme puhuisi pelkästään moteista ja motoista”, Väisänen naurahtaa ja tähdentää, että metsäsijoittaminen ei oikeastaan vaadi mitään muuta kuin pääomaa. Kaikki muu hoituu helposti UPM:n kautta. Metsätilan uuden omistajan ei todellakaan tarvitse olla metsänhoidon ammattilainen. ”Niihin suurmetsätiloihin, joita minä myyn, sisältyy aina hoitosopimus. Pienempiin tiloihin sellainen järjestyy tarvittaessa. UPM pystyy tarjoamaan sisällöltään ja kestoltaan erilaisia sopimuksia, joista varmasti löytyy jokaiselle sopiva vaihtoehto”, Väisänen kertoo. Toki metsänomistaja saa halutessaan hoitaa vaikka kaikki metsänhoitoon liittyvät työt, omahan se metsä on. Väisänen kuitenkin neuvoo jättämään isommat työt ammattilaiselle. ”Hoitosopimus on kustannustehokas ja taloudellisesti järkevä vaihtoehto, joka takaa sijoituksen pitkäkestoisen tuoton. Käytännössä sopimuskumppani hoitaa tilaa ja tekee hakkuut. Suosittelen sellaista, sillä omistaja voi nauttia metsästään monella muullakin tapaa. Metsä on ehtymätön elämys. Sieltä voi hakea syksyllä sienet ja jouluksi kuusen. Itse olen tarjonnut talven kynnyksellä ystäväporukalle metsäillallisen, jossa kaikki tarjottava oli omasta metsästä”, Väisänen hymyilee ja kertaa itäsavolaisista metsistä loihditun houkuttelevan menyyn ulkomuistista: omasta metsästä kaadettua hirveä oman metsän katajanmarjoilla maustettuna, lisukkeena suppilovahveroita ja puolukoita ja jälkiruokana karpalokiisseliä. KAUPPA KÄY Metsätilamarkkinat eivät aina ole olleet yhtä avoimet kuin nyt. Suomessa tehtiin hyvin pitkään metsätilakauppoja pääsääntöisesti sukulaisten ja perheen kesken ja ulkopuolisten oli melkein turha haaveilla omasta metsästä. Väisänen kertoo tilanteen muuttuneen merkittävästi viime vuosina, eritoten UPM:n ryhdyttyä metsätilakauppaan. UPM tuo viikoittain markkinoille ammattimaisesti hoidettuja UPM Bonvesta -metsätiloja, joiden metsävaratieto on ajan tasalla. Valtaosa myyntiin “Oma metsä on paljon muutakin kuin tuottoisa sijoitus: se on ikioma pala luontoa, mahdollisuus hakea marjat, sienet, polttopuut ja joulukuusi omilta mailta”, UPM:n metsäliiketoiminan myyntipäällikkö Riitta Väisänen sanoo. asetetuista tiloista myydään kiinteällä hinnalla. Tämä on asia, jota ostajat arvostavat. Nyt metsänomistaja voi olla aivan yhtä hyvin neljännen polven stadilainen ja omistaja ensimmäisessä polvessa kuin sukumetsissä pienestä pitäen käyskennellyt pohjanmaalainen, jonka omistus on peruja isojaon ajoilta. Metsäsijoittaminen on kasvattanut suosiotaan nopeasti. UPM Bonvesta -sivustolla riittää kävijöitä katsomassa itselleen sopivaa metsäsijoitusta, ja sivuston uutiskirjeen tilaajien kasvava määrä kielii siitä, että yhä useampi haaveilee omasta metsästä. Väisänen myöntää, että halutuimmista tiloista käydään tiukkaa kisaa. ”Tiedän tapauksen, jossa meni ihan juoksuksi. Viiden minuutin aikaerolla ratkesi se, kuka ehti ensin ottaa välittäjään yhteyttä ja siirtää varausmaksun kaupan varmistamiseksi. Kyllä tiloja on ja halukkaat saavat varmasti mieluisan ajan kanssa ostettua, mutta markkinoita kannattaa seurata, jottei toivemetsä mene sivu suun. Bonvestan nettisivut ovat mainio aloituspaikka”, Väisänen vinkkaa. KATSO MYYNNISSÄ OLEVAT UPM:n metsätilat ja rantatontit: www.bonvesta.?
32 METSÄN HENKI 3/13 SÄÄSTÖPUUT MONIPUOLISTAVAT METSÄLUONTOA SÄÄSTÖPUUT OVAT KUULUNEET TALOUS METSIEN LUONNONHOIDON KEINOVALIKOIMAAN 1990-LUVULTA. NIMI ON TUONA AIKANA VAIHTUNUT JÄTTÖPUISTA SÄÄSTÖPUIKSI. SÄÄSTÖPUUT OVAT HAKKUISSA säästettäviä puita, joiden annetaan jäädä metsään pysyvästi. Selvimmin ne ovat havaittavissa avohakkuun jälkeen uudistusalalla pystyyn jätettyinä puina ja puuryhminä ja taimikoissa vanhoina ylispuina. Tulevaisuuden säästöpuuryhmiä voidaan rajata myös kasvatettavien metsiköiden sisään harvennushakkuiden yhteydessä, jos niille sopiva paikka tunnistetaan jo tällöin. Säästöpuiden historia Suomen metsissä on jo niin pitkä, että niiden merkitys metsäluonnolle on ehditty tunnistaa tutkimuksissakin. Päätehakkuissa pystyyn jätetyt puut monipuolistavat metsien rakennetta, ja mahdollistavat vanhoja puuyksilöitä elinympäristönä käyttävien lajien esiintymisen nuorissakin metsiköissä. Säästöpuiden kuollessa metsiin syntyy järeää ja eri-ikäistä runkolahopuuta. Lahopuujatkumo tarjoaa elinympäristöjä suurelle joukolle metsälajeja. Tämä onkin säästöpuiden keskeisin tarkoitus, sillä metsälajeista noin neljännes on jossain elinkiertonsa vaiheessa riippuvainen lahopuusta. Uhanalaisten metsälajien linkki lahopuuhun on vielä selvempi. Säästöpuuvalinnassa taloudellisuus ja luontoarvot on helppo sovittaa yhteen. Ekologisesti ajatellen parhaat säästöpuut ovat usein taloudellisesti vähempiarvoisia puita. Hyviä säästöpuita ovat esimerkiksi kolopuut ja harvalukuiset lehtipuut, joilla ei ole suurta taloudellista arvoa. Haapa ja raita ovat monimuotoisuuden kannalta tärkeitä niille erikoistuneen eliölajiston runsaan lajimäärän vuoksi. UPM:n maillaan toteuttamassa tekopökkelöhankkeessa on ensimmäisten kymmenen vuoden aikana havaittu, että tekopökkelöihin on sitoutunut noin viidennes maamme tunnetuista kovakuoriaislajeista. Paitsi puulajivalinnassa myös säästöpuiden sijoittamisessa metsänhoidollisesti järkevä ratkaisu on usein sellainen myös luonnonhoidollisesta näkökulmasta. Hyviä säästöpuuryhmän paikkoja ovat vesistöjen suojavyöhykkeiden tai arvokkaiden elinympäristöjen reunat, soistuneet painanteet tai lahopuukeskittymät. Säästöpuiden sijoittelulla voidaan tukea muidenkin luonnonhoidollisten näkökulmien toteutumista ja samalla hyödyntää esimerkiksi metsänuudistamisen kannalta hankalat paikat. METSÄSERTIFIOINTI JA METSÄNHOITOSUOSITUKSET ottavat teerien mukaan säästöpuiksi jätetään 5-10 elävää tai kuollutta, rinnankorkeusläpimitaltaan yli 10 sentin puuta. Suomen FSC-standardissa säästöpuuvaatimus on vähintään 10 elävää, rinnankorkeusläpimitaltaan yli 20 sentin puuta. tullut yleisin talousmetsien luonnonhoidon keinoista – onhan lähes kaikki Suomen Säästöpuiden myönteiset vaikutukset näkyvät jo konkreettisina monimuotoisuushyötyinä. 2010 julkaistun Suomen lajien uhanalaisuus -raportin mukaan vaikkapa säästöpuuhaapojen jättäminen on vaikuttanut niin, että eräät aiemmin uhanalaiset lajit on voitu luokitella elinvoimaisiksi. Lahopuu on yksi metsäluonnon monimuotoisuuden keskeisiä rakennepiirteitä, ja voidaan perustellusti olettaa, että säästöpuiden kautta lisääntyvä lahopuu vaikuttaa jatkossakin positiivisesti monimuotoisuuteen. MATTI MAAJÄRVI ON UPM Metsän ympäristöasiantuntija TEKSTI: MATTI MAAJÄRVI KUVAT: UPM SÄÄSTÖPUIDEN KUOLLESSA METSIIN SYNTYY LAHO PUUTA, JOKA TARJOAA ELINYMPÄRISTÖJÄ SUURELLE JOUKOLLE METSÄ LAJEJA.
METSÄN HENKI 3/13 33 RUOTSIN VALLAN AIKANA annettiin kuusi metsien käyttöä rajoittavaa asetusta. ”Oma” metsälaki saatiin vuonna 1886. Sen 14 § alkoi näin: ”Metsämaata älköön aukeaksi hävitettäkö.” Mikäli näin kuitenkin tehtiin, metsänomistajan oli ryhdyttävä toimenpiteisiin ”metsän uudesti kasvamisen edistämiseksi”. Vaikka laki oli aiempia edistyksellisempi, ei se estänyt metsien hävittämistä, niin paikalliseksi kuin ”hävitys” useimmiten jäikin. Metsälakia pyrittiin tiukentamaan ja säätämään erityinen ”metsänhoitolaki”. Se onnistui vuonna 1912, kun eduskunta hyväksyi asetuksen ”toimenpiteistä metsän hävittämisen ehkäisemiseksi”, jolla korvattiin metsälain 14 §. Asetus tuli voimaan vuonna 1918. Sen ohella, että siinä oli metsien hävitystä koskevia tiukennuksia (muun muassa kiellettiin hakkaamasta nuoria havumetsiä vastoin järkiperäistä harventamista) ja myös seuraamuksia (metsän rauhoittaminen), siinä määrättiin perustettavaksi lääninmetsälautakunnat. Niiden ensisijaisena tehtävänä oli valvoa metsälain ja -asetuksen noudattamista. Lainvalvontatehtävä oli kuitenkin vaikea, sillä määrämittaeli niin sanotut harsintahakkuut olivat vielä 1920-luvulla yleisiä. Vuonna 1928 tuli voimaan uusi yksityismetsälaki, jonka myötä lääninmetsälautakunnat korvattiin metsänhoitolautakuntalaitoksella. Siihen kuului 16 lautakuntaa sekä kaksi keskusmetsäseuraa, Tapio ja Skogskultur. Se oli eräänlainen METSÄÄ ÄLKÖÖN HÄVITETTÄKÖ! PELKO METSIEN LOPPUMISESTA ON RAJOITTANUT METSIEN KÄYTTÖÄ SUOMESSA SATOJEN VUOSIEN AJAN. METSÄLAKIA UUDISTETAAN JÄLLEEN, MUTTA MITEN METSÄLAIT OVAT HISTORIAN SAATOSSA MUUTTUNEET? valtion viraston ja yksityisen järjestön välimuoto, sillä sen tehtäviin kuului niin lainvalvonta kuin myös yksityismetsissä tehtävä neuvontaja edistämistyö. Myös yksityismetsälaki tähtäsi ensisijaisesti metsien hävityksen estämiseen, ja niinpä lain 1 § alkoi: ”Metsää älköön hävitettäkö.” Eikä metsiä saanut niin hakata, että ”metsän luonnollinen uudistuminen sen kautta joutuu vaaraan”. Mikäli metsä haluttiin uudistaa voimaperäisemmin eli avohakkuun ja metsänviljelyn tietä, siitä oli annettava rahallinen vakuus metsälautakuntaan. Myös nuoren metsän – muunkin kuin havumetsän – ”järkiperätön” hakkaaminen luettiin metsänhävitykseksi. Uudistamisvelvoitteen ohella yksityismetsälaki ei antanut ohjeita tai määräyksiä metsien hoitamiseen. Harsintahakkuut eli suurimpien puiden poiminta hakkuut olivat yleisiä samoin kuin luontainen uudistaminen, kunnes sotien jälkeen alettiin siirtyä niin sanotun viljelymetsätalouden aikaan eli avohakkuisiin ja metsänviljelyyn. Metsälautakuntalaitos, ennen kaikkea Tapio, ottikin tehtäväkseen myös metsänhoidollisen ohjauksen yksityismetsissä. Se alkoi julkaista metsänhoidollisia ohjeita, jotka saivat vähitellen – lainvalvojan ja -tulkitsijan roolin myötä – ”virallisen”, mutta sinänsä lakiin perustumattoman statuksen. Tapion tiukka ”tehometsätalous” ja kaavamainen linja saivat lisääntyvää kritiikkiä 1980-luvulla. Kun vielä ympäristötietous lisääntyi vauhdilla, metsälainsäädäntö uudistettiin kokonaan 1990-luvulla. Vuonna 1997 voimaan tulleen metsälain suurin muutos oli siinä, että metsien monimuotoisuus asetettiin metsien talouskäytön ohella yhtä tärkeäksi tavoitteeksi; se toi lakiin kuuluisan 10 §:n. Näin siitäkin huolimatta, että samaan aikaan tuli voimaan myös metsiä koskeva uusi luonnonsuojelulaki. Vaikka uusi metsälaki pehmenikin, siinä ei tingitty hakkuun jälkeisestä uudistamisvelvoitteesta. Lait johtivat metsänhoidollisten ohjeiden uudistamiseen eri metsäorganisaatioissa; lakivelvoitetta ei sellaisiin kuitenkaan ollut. Jälleen ollaan säätämässä uutta metsälakia. Metsän henki seuraa lain etenemistä ja muutosta seuraavissa numeroissa. Lue uutispalstalta sivulta 8, mikä metsälain uudistuksen tilanne on nyt. ”METSÄN LUONNOLLINEN UUDISTUMINEN EI SAA JOUTUA VAARAAN.” YKSITYISMETSÄLAKI 1928 TEKSTI: ESKO PAKKANEN KUVA: T. ARO/LUSTO/SUOMEN METSÄYHDISTYKSEN KOKOELMA, METSÄTALOUDELLINEN VALISTUSTOIMISTO M ET SÄ & H IS TO RI A ES KO PA K K A N EN
”MOLEMMIN PUOLIN ONNISTUNEESTA PUUKAUPASTA TULEE AINA YHTÄ HYVÄ OLO.” METSÄASIAKASVASTAAVA TERHI KARISALMI, JÄMSÄ 34 METSÄN HENKI 3/13
”JOSKUS KIELTÄMÄTTÄ TULEE SUUNNISTAESSAKIN KATSOTTUA METSÄÄ METSÄNHOITONÄKÖKULMASTA JA MIETITTYÄ, MILLAISIA TOIMENPITEITÄ METSÄSSÄ KANNATTAISI TEHDÄ. SUUNNISTUS ON KUITENKIN LAJI, JOKA VAATII KESKITTYMISTÄ, JOTEN KUN SUUNNISTAN, KESKITYN SIIHEN,” TERHI KARISALMI HYMYILEE. METSÄASIAKASVASTAAVA TERHI KARISALMI ON METSÄSSÄ TÖISSÄ JA VAPAALLA UPM:N METSÄASIAKASVASTAAVANA JÄMSÄSSÄ työskentelevä Terhi Karisalmi on harrastanut suunnistusta pikkutytöstä asti. Ykköslajiksi vaihtui nuoruusvuosina kilpahiihto, mutta sen jäätyä rastit kutsuivat jälleen. Nyt suunnistusta harrastaa koko perhe, ja suunnistuskisoissa Karisalmet kiertävät sen minkä tilanpidolta ehtivät. Terhi Karisalmi liikkuu metsässä myös työssään. Noin puolet viikosta kuluu toimistolla, loppuviikko menee maastohommissa suunnitellen metsänhoitotöitä ja puukauppoja metsänomistaja-asiakkaiden metsissä. ”Ikinä en ole kyllästynyt metsässä oloon, vaikka siellä paljon aikaa vietänkin. Olen muutenkin viihtynyt metsäalalla. Työ on monipuolista, ja minulla on aina ollut hyvä työporukka ympärilläni.” Metsätalousinsinööriksi valmistunut Karisalmi on työskennellyt UPM:llä vakituisesti reilun kymmenen vuoden ajan. Sinä aikana hän on kekeillut eri tehtäviä Längelmäeltä Jämsänkosken kautta Korpilahdelle. Nyt Karisalmi on metsäasiakasvastaavana Jämsässä. Hänen asiakaskuntaansa ovat etenkin etämetsänomistajat, jotka omistavat metsää Keski-Suomessa, mutta asuvat muualla, monesti Helsingin, Tampereen tai Lahden suunnalla. Näiden metsänomistajien asioita hoidetaan asiakkaan valitsemassa paikassa. Niin halutessaan metsänomistaja voi asioida vaikkapa UPM:n Helsingin TEKSTI: NILLA HIETAMÄKI KUVA: PETRI BLOMQVIST METSÄN HENKI 3/13 35 metsäpalvelutoimistossa, josta käsin hoituvat yhteydet muualle Suomeen. ”Moni täällä metsää omistava on kuitenkin halunnut sopia tapaamisen paikan päälle omaan metsäänsä. Minulla oli paljon tapaamisia kesällä, kun ihmiset tulivat kotikonnuilleen ja kesämökeilleen ja halusivat samalla käydä asiantuntijan kanssa metsässään.” Tuottoisa tapaaminen metsänomistajan kanssa onkin Karisalmen työn parasta antia. ”Molemmin puolin onnistuneesta puukaupasta tulee aina yhtä hyvä olo. Metsänomistajat ovat myös yhä enenevästi kiinnostuneita ostamaan metsäpalveluita, ja on mukavaa, kun he ovat tyytyväisinä tarttuneet heille tekemiini metsänhoitotyötarjouksiin.” Ä TYÖPAIKKANA METSÄ: KATSO KAIKKI UPM:N metsäasiakasvastaavat www.metsämaailma.?
Olemme nyt myös Facebookissa www.facebook.com/metsamaailma UPM METSÄ Metsänhoidon ja hakkuiden oikea ajoitus vaikuttaa metsäomaisuutesi tuottoon enemmän kuin puun hinnan vaihtelut. Tarjoamme kaikki palvelut joita tarvitset parantaaksesi metsäsi hyvinvointia ja tuottoa – aina uudistushakkuista istutuksiin sekä muihin metsänhoitotoimenpiteisiin. Löydät tarkempaa tietoa palveluistamme sekä metsälaskurin, jolla voit arvioida parhaan hakkuuajankohdan, verkkopalvelustamme www.metsämaailma.? Tavoitat yhteyshenkilösi myös numerosta: 020 416 121 Älä päästä tuottoa hiipumaan. TEHDÄÄN YHDESSÄ TOIVEIDESI METSÄ. AVULLAMME MÄNNYTKIN TUOTTAVAT TUOHTA