upmmetsa.fi Metsän henki 2/26 Metsän tulevaisuuden tekijät – kasvu, monimuotoisuus, hyvinvointi Metsätien kunnostus kannattaa 18 Metsäasiakas vastaavan työpäivä sisältää yllätyksiä 20 Joonas Kielenniva palasi kesätöihin UPM:lle 30 Pirjo Kuusinen: ” Suvun mailla on erityinen rauha” 12
PINTAA SYVEMMÄLLÄ: SIITEPÖLY Kevät värjää metsän keltaiseksi puiden siitepölystä. 2 – METSÄN HENKI 2/26
Siitepölyn tuulinen taival PUIDEN lisääntyminen perustuu ristipölytykseen. Hedekukkien siitepöly irtoaa tuulen kuljetettavaksi. Kun se päätyy toiseen saman lajin emikukkaan, siemen alkaa kehittyä. Lisääntymismenetelmä on yksinkertainen mutta sattumanvarainen. ”Tuulipölytteisten puulajien täytyy vapauttaa valtavat määrät hedekukkien siitepölyä, jotta todennäköisyys löytää emikukka on riittävän suuri”, sanoo UPM Metsän luonnonhoidon asiantuntija Miika Laihonen. Erityisesti koivun, lepän ja pähkinä pensaan hienojakoinen siitepöly päätyy helposti ihmisen elimistöön keväisin. Siitepölyhiukkasten proteiinit voivat tällöin laukaista immuunijärjestelmän vastareaktion, jonka allergikot kokevat voimakkainakin oireina. Havupuiden siitepöly on suurempaa ja raskaampaa kuin lehtipuiden, ja se päätyy hengitysteihin vain harvoin. Kun immuunijärjestelmä ei tulkitse siitepölyn proteiineja virheellisesti uhaksi elimistölle, allergia oireita ei tule. Koivun kukinta on toukokuussa tavallisesti kiivaimmillaan etelässä, kun taas pohjoisessa siitepölykausi on vasta alkamassa. Siitepöly voi leijua ilmassa yllättävän pitkiä matkoja, jopa Keski-Euroopasta Suomeen asti. Kun näin käy, siitepölykausi alkaa täällä tavallista aikaisemmin. K U V A G E T T Y IM A G E S | T E K S T I JO U K O V U O R E L A 3
upmmetsa.fi/ yhteydenotto/ SISÄLLYS 2/2026 UPM METSÄ SOMESSA facebook.com/ metsamaailma instagram.com/ upm_metsa youtube.com/ upmmetsa lehtiluukku.fi/lehdet/ upm_metsan_henki UPM METSÄ + Puukauppa + Metsäomaisuuden hoito + Henkilökohtainen metsäasiakasvastaava + upmmetsa.fi • puukauppa ja metsänhoitopalvelut • chat • yhteystiedot • yhteydenottopyyntö • tietopankki + Metsänhoito + Kestävyys + Asiakaspalvelu • 0204 16 5100: arkisin 8–16 • chat: arkisin 8–16 • palvelukeskus@upm.com METSÄN HENKI Julkaisija UPM Metsä PL 85, 33101 Tampere Päätoimittaja Sanni Koivula Toimitusneuvosto UPM: Ella Kaivola, Tuomas Kara, Mikael Koskinen, Päivi Mönkkönen ja Jukka-Pekka Pitkäniemi Tuotanto Genero Paino PunaMusta, Tampere Paperi UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m 2 Painosmäärä: 55 000, 24. vuosikerta ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu) Kannen kuva: Mikko Vähäniitty Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy syyskuussa 2026. UPM METSÄ + upmmetsa.fi + upmyhteismetsa.fi + upm.fi • upmmetsa.fi/meista/tilaa-uutiskirje/ Mitä mieltä olet lehdestämme? Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä lehdestämme osoitteeseen metsaviestinta@upm.com Osoitteen ja tilausmuutokset: 28 20 34 2 Siitepöly on elintärkeää ravintoa pölyttäjille 5 Pääkirjoitus/Ledare 6 Ajankohtaista 12 Metsänomistaja Pirjo Kuusinen hoitaa metsiään luontoarvoja kunnioittaen 17 Tee maalatuista kivistä hauska pihapeli 18 Metsätien kunnostus nostaa puuston arvoa 20 Metsäasiakasvastaava Ilkka Koivu vierailee kumppanuus asiakkaiden metsissä ja kodeissa 26 Katsaus tämän hetken puumarkkinatilanteeseen 28 Laadukas taimi vauhdittaa puuston kasvua 29 3 kysymystä metsään jätettävistä säästöpuista 30 UPM:n kesätyöntekijä Joonas Kielenniva kiittää saamaansa perehdytystä 33 Taimien istuttaminen on muuttunut vuosikymmenten aikana 34 Ystäväkirjassa UPM:n metsäasiakasvastaava Kati Kohtakangas PÄÄTOIMITTAJAN POIMINTA Metsäasiakasvastaavilla on laaja työnkuva, josta asiakkaat näkevät vain pienen osan. Lue juttu ja selvitä, mitä kaikkea yhteen päivään voi mahtua. Sivut 20–25 4 – METSÄN HENKI 2/26
LEDARE PÄÄKIRJOITUS Parempia taimia KEVÄT on taimitarhalla kutkuttavaa aikaa. Auringon lämmittäessä kasvoja mielessä pyörii kysymyksiä. Sulaako tykitetty lumi liian aikaisin ja jättääkö se taimet polttavan auringon armoille? Ehditäänkö kaikki taimet pakata lähtökuntoon, jos takatalvi yllättää? Entä saadaanko kausityöntekijöitä riittävästi ja palaavatko edellisten vuosien osaajat töihin? Onneksi auringolla on ihmeellinen voima. Se saa hymyilemään ja luottamaan siihen, että tänäkin vuonna asiat järjestyvät. Viime vuosi oli Joroisten taimitarhalla ennätysten vuosi: tuotimme ja toimitimme enemmän taimia kuin koskaan aiemmin. Tänä vuonna määrä näyttää kasvavan vielä hieman lisää. Suomalaiset metsänomistajat ymmärtävät omia metsiään ja taloutta. Joroisten taimitarhan taimet kasvatetaan jalostetusta siemenestä. Jalostus lisää metsien kasvua 20–40 prosenttia puulajista ja jalostusasteesta riippuen. Lisäksi jalostetut taimet lähtevät nopeammin kasvuun, mikä vähentää heinäämisen tarvetta ja taimikuolleisuutta. Jalostetut istutustaimet rikastuttavat myös tietyn alueen metsien geneettistä perimää enemmän kuin luonnollinen uudistuminen. Metsän nopeampi kiertoaika auttaa torjumaan monipuolistuvaa tuholaiskantaa, ja suorempi runko sekä vähäoksaisuus parantavat puun jalostusarvoa. Metsänkasvatus on pitkäjänteistä työtä. Vielä pitkäjänteisempää on metsänjalostus, jossa seuraavaa kehitysaskelta odotetaan vuosikymmeniä. Periaate on yksinkertainen: luonnonvalintaa nopeutetaan tunnistamalla taimien parhaat ominaisuudet ja tuottamalla niistä yhä parempaa viljelymateriaalia. Tämä on reilua myös luonnon näkökulmasta. Ihminen on aiheuttanut ilmastonmuutoksen, ja velvollisuutemme on auttaa puita sopeutumaan kiihtyvään muutokseen. NINA MUSTONEN Taimitarhapäällikkö, UPM Joroisten taimitarha Bättre plantor VÅREN är en spännande tid på plantskolan. När solen värmer ansiktet börjar frågorna snurra i huvudet. Kommer den sprutade konstsnön att smälta för tidigt och lämna plantorna utlämnade åt den gassande solen? Kommer vi att hinna packa alla plantor för leverans om vintern återvänder och överraskar oss? Och kommer vi att få tillräckligt med säsongsarbetare, och kommer de duktiga medarbetarna från tidigare år tillbaka? Lyckligtvis har solen en underbar kraft. Den får en att le och lita på att allt kommer att ordna sig även i år. Förra året var ett rekordår för plantskolan i Jorois: vi producerade och levererade fler plantor än någonsin tidigare. I år ser antalet ut att öka ytterligare. Finländska skogsägare förstår sig på sina egna skogar och sin ekonomi. Plantorna på Jorois plantskola odlas från förädlat frö. Förädlingen ökar skogens tillväxt med 20–40 procent beroende på trädslag och förädlingsgrad. Dessutom kommer förädlade plantor igång snabbare i tillväxten, vilket minskar behovet av gräsröjning och sänker plantdödligheten. Förädlade plantor berikar också skogarnas genetiska arv i ett visst område mer än naturlig föryngring. Skogens kortare omloppstid hjälper till att bekämpa ett alltmer varierat bestånd av skadegörare, och en rakare stam samt klenare kvistsättning förbättrar virkets förädlingsvärde. Skogsodling är ett långsiktigt arbete. Ännu mer långsiktigt är skogsförädling, där man väntar i årtionden på nästa utvecklingssteg. Principen är enkel: naturligt urval påskyndas genom att man identifierar plantornas bästa egenskaper och producerar allt bättre odlingsmaterial av dem. Detta är rättvist även ur naturens perspektiv. Människan har orsakat klimatförändringen, och det är vår skyldighet att hjälpa träden att anpassa sig till den allt snabbare förändringen. NINA MUSTONEN Plantskolechef, UPM:s plantskola i Jorois Suorempi runko ja vähä oksaisuus parantavat puun jalostus arvoa. En rakare stam samt klenare kvistsättning förbättrar virkets för ädlingsvärde. 5
2 Milloin on uudistushakkuun aika? SOPIVA ajankohta uudistushakkuulle määräytyy puuston iän, kasvun, arvonkehityksen ja metsänomistajan tavoitteiden perusteella. Uudistamista on syytä harkita, kun metsikön kasvu hidastuu ja runkojen järeytyminen ei enää merkittävästi lisää sen arvoa. Myös puun laatu, terveydentila ja mahdolliset tuhoriskit vaikuttavat päätökseen. Jos latvukset harvenevat, puiden kuolleisuus lisääntyy tai ne ovat saavuttaneet suositellun päätehakkuuiän, uudistushakkuu on ajankohtainen. Taloudellisesti optimaalinen hetki on usein ennen kasvun selvää hiipumista. Varmuuden asiasta saat asiantuntevalta metsä asiakasvastaavalta. K U V A U P M K U V A U P M 1 Taimien huolto TAIMIEN huolellinen käsittely ennen istutusta on onnistuneen metsänuudistamisen perusta. Puuntaimet ovat elävää materiaalia, joten niistä täytyy pitää hyvää huolta. Taimia kannattaa varastoida mahdollisimman lyhyen aikaa. Erityisesti kasvukaudella pimeä ja umpinainen pakkaus alkaa vaikuttaa taimen fysiologiaan jo vuorokaudessa. Siksi pakkaukset tulisi avata heti, kun ne on haettu taimiterminaalista, jotta ilma kiertää ja taimet saavat valoa. Kastelu on taimihuollon kriittisin vaihe. Paakun kuivuminen johtaa hienojuurien surkastumiseen, mikä hidastaa kasvun alkamista istutuksen jälkeen. Ennen istutusta onkin varmistettava, että taimet ovat kauttaaltaan kosteita ja että paakusta irtoaa vettä kevyesti puristaessa. Juuriston kasvu alkaa toukokuussa lämpimien säiden myötä ja kiihtyy keskikesällä. Jos taimet odottavat lähetyslaatikoissa liian pitkään, potit kasvavat helposti yhteen, mikä on merkki elinvoimaisesta mutta liian pitkään säilötystä taimesta. upmmetsa.fi/ metsanhoito upmmetsa.fi/ puukauppa METSÄNHOITO PUUKAUPPA VERKKOPALVELU 3 Käyttäjäystävällisyys keskiössä KEHITÄMME UPM Metsä -verkkopalvelun käytettävyyttä mobiililaitteella saamamme asiakaspalautteen pohjalta. Tavoitteena on, että palvelu toimii jatkossa sujuvammin niin maastossa kuin kotisohvalla. Keskitymme muun muassa karttojen hyvään käytettävyyteen ja tietosisällön rakenteen parantamiseen. Kehitystyö on parhaillaan käynnissä, ja sen on tarkoitus valmistua ensi syksynä. Työhön osallistetaan sekä asiakkaita että UPM Metsän työntekijöitä. AJANKOHTAISTA upmmetsa.fi/ verkkopalvelu 6 – METSÄN HENKI 2/26
Taimia ei kannata varastoida pitkään. K U V A U P M Kesä on kohta täällä. Nyt on hyvä hetki lähteä retkelle Mustilan Arboretumiin, osallistua UPM Metsän piirustuskilpailuun ja katsoa videoita puukaupoista. Muistathan turvallisuuden vesille lähtiessäsi. 7
Käytännön harjoit telu on metsäalan opiskelijoille tärkeää. UPM Metsä ja Savon ammattiopiston metsäalan koulutusohjelma Siilinjärven Toivalassa tekevät tiivistä yhteistyötä ammatillisessa koulutuksessa. Yhteistyö alkoi vuonna 2023, kun UPM ja opisto sopivat, että opiskelijat voivat harjoitella puunkorjuuta UPM:n mailla. Oppilaitos pitää tärkeänä, että työkohteita on saatavilla tasaisesti suhdanteista riippumatta mahdollisimman lähellä oppilaitosta. UPM:n omistamista metsistä Kuopion eteläpuolelta löytyi oppilaitokselle sopivia harjoitustyökohteita, mikä on helpottanut ja tehostanut opiskelua. Ennen työmaajaksoja opiskelijat suorittavat UPM:n koneenkuljettajille suunniteltuja verkkokursseja ja perehtyvät muun muassa FSC®-sertifioinnin (FSC-C105876) vaatimuksiin osana opintojaan. Näin varmistetaan opiskelijoiden hyvä teoriapohja, jota päästään kertaamaan käytännön harjoituksissa. ”Nämä harjoitukset ovat tärkeä osa metsäalan ammattiin opiskelua. Laatuvaatimukset harjoituskohteilla ovat samat kuin urakoitsijoiden hoitamissa kohteissa”, sanoo Savon ammattiopiston koulutuspäällikkö Ari Puustinen. Suurin ero on siinä, että uutta asiaa opiskellessa opiskelijalla ei saa olla työmaalla kiire. Työ opitaan huolellisesti tekemällä ja ammatti taitoisessa ohjauksessa. ”Kiitokset UPM Metsälle hyvästä yhteistyöstä usean vuoden ajalta.” Savon ammattiopiston opiskelijat pääsevät tekemään käytännön harjoituksia UPM:n mailla. Opiskelijat metsätöissä K U V A U P M YHTEISTYÖ Laatuvaatimukset harjoituskohteilla ovat samat kuin urakoitsijoiden hoitamissa kohteissa. Tärkein ero on se, ettei opiskelijalla saa olla työmaalla kiire. AJANKOHTAISTA 8 – METSÄN HENKI 2/26
K U V A JU K K A K O S K IN E N K U V A U P M VIDEO Annastiina opastaa puukauppaan UPM:N asiantuntijat ovat apunasi, kun metsäsi on hakkuuvaiheessa. Puukaupan vaiheiden tunteminen ennakkoon helpottaa päätöksentekoa ja tekee kaupanteosta sujuvampaa. UPM Metsän videoilla Savotta- sarjan ensimmäiseltä kaudelta tuttu Annas tiina Sydänmaanlakka käy läpi puukaupan keskeiset vaiheet. Lisäksi hän kertoo muun muassa, miten toimia kirjanpainajatuhojen ilmetessä. Videot tarjoavat käytännönläheistä tietoa puukaupan perusteista niin ensikertalaisille kuin kokeneille metsänomistajille. Uudet luonnonhoito palvelut kumppaneille UPM Metsä lanseeraa kaksi uutta luonnonhoitopalvelua: lehdon ja paahde- elinympäristöjen hoidon. UPM Kasvu -kumppaneille suunnattujen palveluiden tavoitteena on lisätä, säilyttää ja palauttaa metsien monimuotoisuutta. Palveluita pilotoidaan aluksi osassa Lahden, Hämeenlinnan ja Lappeenrannan metsäasiakasyksiköitä. Tutustu kaikkiin UPM Metsän tarjoamiin luonnonhoitopalveluihin. Annastiinan vinkit puukauppaan KESÄN alkamisen kunniaksi UPM Metsä järjestää kaikille avoimen piirustuskilpailun. Toivomme erityisesti perheen pienimpien innostuvan mukaan, mutta kilpailussa ei ole ikä rajaa. Kaikki saavat osallistua omalla tyylillään! Piirustusten aihe on vapaa, ja inspiraatiota voi ammentaa vaikkapa omasta lähimetsästä tai metsän eläimistä. Tärkeintä on luovuus ja tekemisen ilo. Kaikkien osallistuneiden kesken arvomme neljä Särkänniemi-ranneketta (arvo 51 e/ kpl) yhdelle onnekkaalle voittajalle. Huomioithan, että saatamme julkaista lähettämäsi piirustuksen kuvan sosiaalisen median kanavissamme sekä Metsän hengen seuraavassa numerossa. Kuvan yhteydessä mainitsemme piirtäjän etunimen ja kotipaikkakunnan. Lähetä valmis piirustuksesi viimeistään 18.6. joko postitse osoitteeseen UPM Metsä/Viestintä, PL 85, 33101 Tampere tai valokuvana sähköpostitse: metsaviestinta@upm.com. Arvomme voittajan 1.7. ja ilmoitamme siitä henkilökohtaisesti voittajalle. Laitathan siis mukaan yhteystietosi, jotta voimme olla sinuun yhteydessä. UPM Metsän piirustuskilpailu KILPAILU upmmetsa.fi/ luonnonhoitopalvelut 9
K U V A V A S TA V A LO SUOMEN metsälakiin ja luonnonsuojelulakiin ollaan säätämässä muutoksia, joiden tavoitteena on parantaa linnuston huomioimista metsänkäsittelyssä erityisesti lintujen pesimäaikana. Muutosten taustalla on EU:n lintudirektiivin tulkinta sekä EU-tuomioistuimen vuonna 2025 antama ratkaisu virolaisessa ennakkotapauksessa. Niiden seurauksena pesimäaikaisia hakkuita voidaan pitää linnustoltaan arvokkaissa kohteissa lintudirektiivin vastaisina. Uusi lainsäädäntö tulee voimaan keväällä 2026. Keskeisiä muutoksia on tulossa erityisesti metsä lakiin. Metsänhakkuiden ja muun metsänkäsittelyn toteuttajan on jatkossa arvioitava käsittelyalueen linnustoa ennen toimenpiteitä. Ennakkoarviossa otetaan huomioon erityisesti ennakko tiedot lajistosta, puustosta, metsän rakennepiirteistä ja metsätyypistä. Esityksessä puunkorjuuta rajoitetaan lintujen pesinnän kannalta merkittävinä aikoina rehevissä, lehtipuuvaltaisissa metsissä, korvissa ja rantametsissä. Rajoitukset vastaavat pääosin aiempia suosituksia ja käytäntöjä, mutta lakimuutoksen jälkeen ne muuttuvat oikeudellisesti velvoittaviksi. Lakiesityksessä listatuilla rajoitusalueilla lintuja pesii selvästi tiheämmin kuin muulla metsämaalla. Lisäksi kaikissa pesintäaikaisissa hakkuissa on jatkossa säästettävä järeät haavat, kolopuut sekä pystylahopuusto. Nämä ovat tyypillisesti linnuston kannalta tärkeitä pesäpaikkoja. Jos metsänkäsittelyalueella havaitaan käytössä oleva linnunpesä, toimenpiteet on toteutettava siten, ettei pesää vahingoiteta. Lakimuutoksen tavoitteena on varmistaa metsäalan vähimmäistaso, jossa linnusto huomioidaan kaikessa metsätaloudessa. Kokonaisuutena muutos ei sisällä täysin uusia periaatteita, vaan se nostaa nykyiset metsäalan suositukset lakisääteiseksi vähimmäistasoksi. UPM:n toiminnassa linnusto on huomioitu jo aiemmin. Sitä ovat ohjanneet luonnonsuojelulain ja metsäsertifioinnin vaatimukset sekä vapaaehtoiset sitoumukset. UPM on tehnyt pitkään yhteistyötä esimerkiksi Sääksisäätiön kanssa ja laatinut säätiön tuella yhteisiä toiminta ohjeita. Uutta lainsäädäntöä sovelletaan jatkossa UPM:n puunkorjuussa. Metsänomistajan on hyvä tietää, että pesimäaikaisia hakkuita koskevat uudet rajoitukset on huomioitava myös omatoimisissa hakkuissa. Laki huomioi lintujen pesimisen jatkossa paremmin Palokärjen poikanen haapaan tehdyssä pesäkolossa. PESIMÄAIKAISET HAKKUUT AJANKOHTAISTA 10 – METSÄN HENKI 2/26
Kesäretki Mustilan Arboretumiin UPM Metsän kumppanuusasiakkaat pääsevät vierailemaan Arboretum Mustilassa maksutta. Mustila on Suomen suurin ja vanhin arboretum eli puulajipuisto, jossa riittää nähtävää niin kasvien ystäville kuin satunnaisille retkeilijöille. Arboretumin yli sata havupuulajia, lähes 200 lehtipuulajia sekä sadat pensaat ja perennat edustavat monipuolisesti pohjoisen pallonpuoliskon kasvillisuutta. Mustilan tavoitteena on löytää puuja kasvilajeja, jotka tuottavat iloa ja hyötyä pitkälle tulevaisuuteen. Heinä–elokuussa puulajisto on vehreimmillään ja maisema runsas. Touko–kesäkuussa kävijöitä ilahduttavat puolestaan Mustilan tunnetut, näyttävät alppiruusut. Arboretumin alueella voi retkeillä omatoimisesti tai opastettuja reittejä pitkin. Tarjolla on myös koko perheelle sopiva, kysymysrastein varustettu luonto polku sekä kymmeniä vapaasti kuljettavia pikkupolkuja. Uuden oppimisen jälkeen kannattaa pysähtyä nauttimaan kahvilan antimista. Tutustu Arboretum Mustilan tapahtumakalenteriin ja suunnittele koko perheelle kesäinen retki upeaan Kymenlaaksoon. mustila.fi K U V A A R B O R E T U M M U S T IL A K U V A G E T T Y I M A G E S TURVALLISUUS Veneile turvallisesti VENEILLESSÄ hyvä valmistautuminen on turvallisuuden takia tärkeää, koska apua ei ole aina helposti saatavilla. Ennen vesille lähtöä kannattaa opetella kokeneemman veneilijän kanssa varusteiden ja turvavälineiden käyttöä. Hyvä valmistautuminen myös ehkäisee suurimman osan vaaratilanteista. Veneen ja trailerin kunto tulee tarkistaa säännöllisesti, ja ennen jokaista lähtöä on varmistettava, että vene on ehjä, moottori on huollettu ja polttoainetta on riittävästi. Turvavarusteisiin kuuluvat sopivat kelluntapukineet, vedenpitävä pussi puhelimelle, sammutin, ensiapulaukku sekä navigointivälineet. Varmista myös, että veneessä on airot tai mela ja äyskäri. Sääolosuhteiden huomioiminen on olennainen osa turvallista veneilyä. Perehdy sääennusteeseen ennen matkaa ja kerro jollekin läheiselle suunnittelemasi reitti. Tämä helpottaa etsintöjä, jos sellaiset joudutaan käynnistämään. Kun veneilijä tuntee veneensä ja kalustonsa toiminta tavat, tarkistaa niiden kunnon säännöllisesti ja osaa ennakoida mahdollisia vaaratilanteita, hän luo vahvan perustan turvalliselle ja miellyttävälle veneretkelle. UPM Kasvu -kumppanuus YHTEISTYÖ 11
Jyväskyläläiset sisarukset Pirjo Kuusinen ja Juha Palander haluavat hoitaa metsiään luontoarvoja kunnioittaen. KUVAT MIKKO VÄHÄNIITTY | TEKSTI NINNI SANDELIUS Rakkaus lapsuuden maisemiin kantaa METSÄSSÄ Jyväskylä 12 – METSÄN HENKI 2/26
Sisarukset Pirjo Kuusinen ja Juha Palander viettävät mielellään aikaa suvun metsissä. Kävelyille Palanderia seuraa Maisa-koira. 13
M etsäpuro virtaa vuolaana ja solisee niin, että ääni kantautuu metsän siimeksestä läheiselle metsätielle. Jyväskylässä, Saarenmaan kylässä sijaitsee yksi neljän serkuksen muodostaman metsäyhtymän metsätiloista. Sisarukset Pirjo Kuusinen ja Juha Palander ovat tulleet katsomaan puroa. Kävelyllä on mukana myös Palanderin Maisa-koira, kuusivuotias bernhardilainen. Se on tottunut kulkemaan isäntänsä mukana metsäkävelyillä. Maisa hörppää vettä purosta. ”Taitaa olla parempaa kuin kotivesi”, Palander sanoo. Isänisä Veikon omistamat metsät tulivat sisaruksille tutuiksi jo lapsena. ”Tämä suojeltu puronvarsimetsä on ihana paikka, koska puro virtaa aina. Isä ja äiti olivat kovia marjastamaan. Emme meinanneet pysyä isän kannoilla, kun hän harppoi niin nopeasti”, Kuusinen sanoo ja naurahtaa. ”Koko suvun joulukuusetkin haettiin omista metsistä”, Palander jatkaa. SISAR ja veli sekä kaksi Ruotsissa asuvaa serkkua perivät Kalevi-sedältään 15 vuotta sitten useita metsätiloja. Metsäomaisuuden laajuus selvisi lopullisesti vasta perunkirjoituksissa. Runsaiden perintöverojen vuoksi perheen silloinen metsäasiakasvastaava Seppo Liikanen UPM:ltä kertoi serkuksille, että heidän olisi järkevää perustaa metsäyhtymä. Sisarusten mukaan Liikanen oli kullanarvoinen asiantuntija jo Kalevi-sedän aikaan ja tärkeä tuki myös seuraavalle sukupolvelle. ”Seppo oli hoitanut Kalevin metsäasioita ja samoillut sukumme metsissä jo 30 vuotta. Hän tunsi jokaisen kiven ja kannon, ja perimme metsät hienossa kunnossa. Oli itsestään selvää, että pidämme kaikki metsät”, Kuusinen kertoo. Pitkän ja onnistuneen yhteistyön vuoksi serkukset eivät kilpailuttaneet metsäyhtiöitä vaan jatkoivat yhteistyötä UPM:n kanssa. ”Metsäasiakasvastaavalla on paljon tietoa, ja me tukeudumme ammattilaisiin”, Palander sanoo. Metsien säilyttämispäätökseen vaikutti myös rakkaus lapsuuden maisemia sekä isän, tädin ja sedän kotipaikkaa kohtaan. ”Kaikki serkukset ovat pysyneet näillä mailla. Minulla ja Juhalla on vanhemmilta peritty kesämökki järven rannassa, ja Ruotsin-serkut ovat perineet äidiltään mökin ja rantasaunan järven tuntumasta”, Kuusinen sanoo. Tahdomme omalta osaltamme auttaa ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunnassa. METSÄSSÄ Pirjo Kuusiselle suvun metsät tarjoavat ympäristön, jossa ulkoilla, marjastaa ja sienestää. 14 – METSÄN HENKI 2/26
Metsäyhtymän metsää halkova puro laskee vauhdikkaasti läheiseen järveen. Seuraavat sukupolvet saavat tuotot näistä taimista, ja sen vuoksi me näistä metsistä huolehdimme. Serkuksille lankesivat mittavat perintöverot, joten suurilta uudistushakkuilta ei voitu välttyä. Kalevi oli säästänyt alueen, joka oli täysin uudistuskypsä. Sen avulla metsästä saatiin tuottoa, joten tilat pystyttiin säilyttämään yhtymän hallussa ja veroistakin selvittiin. ”Kalevi oli vanhan kansan jäärä ja nuuka, eikä hän olisi halunnut kaataa metsää. Seppo Liikasen ohjeita hän kuitenkin kuunteli, kun oli aika uudishakkuille tai harvennuksille”, Kuusinen sanoo. ”Kalevi ei ollut kovin perehtynyt metsiensuojeluun, mutta jokaisen puun kaataminen oli hänelle vaikeaa”, Palander muistelee. Sisarukset ovat löytäneet tasapainon metsätalouden ja metsiensuojelun välillä. ”Kun UPM:n metsäasiakasvastaavat ovat asian selittäneet, olen oivaltanut, mitä metsän monimuotoisuus tarkoittaa ja miksi se on tärkeää. Aikanaan kaatuneet puut saatettiin hakea metsästä polttopuuksi, mutta nyt tiedän, ettei se ole järkevää”, Palander sanoo. Myös Kuusiselle monimuotoisuuden vaaliminen omissa metsissä on tärkeää. ”Haluamme hoitaa metsiämme suunnitelmallisesti luontoarvoja kunnioittaen, koska tahdomme omalta osaltamme auttaa ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunnassa.” ”Ennen en kaupunkilaispoikana kiinnittänyt ilmastonmuutoksen vaikutuksiin huomiota, mutta nyt olen huomannut, että perhoset, pörriäiset ja siilit ovat vähentyneet. Luonto on muuttunut”, Palander jatkaa. YHTYMÄN metsäasiakasvastaava Seppo Liikanen jäi eläkkeelle 2020-luvun alussa. Tällä hetkellä metsäasiakasvastaavana toimii Hannu Nyrhilä. Hän huolehtii sisarusten mukaan mallikkaasti metsänhoitotöiden suunnittelusta ja tilaamisesta, kuten uudishakkuista, harvennuksista ja istutuksista. Kesällä on taas tiedossa jokavuotinen, metsäasiakasvastaavan johdolla tehtävä katselmus tuoreimpien metsätöiden tuloksista, kuten hakkuujäljestä ja taimien noususta. Samalla suunnitellaan tulevia töitä. Kalevi-sedän aikana istutetut kuusentaimet metsätien toisella puolella ovat jo kohonneet hyvään mittaan. ”Seuraavat sukupolvet saavat tuotot näistä taimista, ja sen vuoksi me näistä metsistä huolehdimme”, Palander sanoo. Yhtymä tilasi UPM:ltä muutama vuosi sitten metsäsuunnitelman. UPM Metsä -verkkopalvelu on ollut sisaruksista erittäin hyödyllinen. ”Kun siihen pääsee kärryille, se on todella kätevä. Siitä näkee jokaisen metsäkuvion viisija kymmenenvuotissuunnitelman, ja sieltä on helppo seurata, milloin on aika uudistaa metsää tai tehdä muita metsänhoitotöitä. Lisäksi metsäveroilmoituksen teko on todella helppoa”, Palander sanoo. Sisarukset luottavat siihen, mitä metsäasiakasvastaava suosittelee ja neuvoo. Myös heidän omat toiveensa toteutetaan. Palander halusi esimerkiksi säilyttää pienen koivikon, koska hän ajatteli, että se olisi kaunis lisä kuusi voittoiseen metsään autotien varressa. Suojellun kuusimetsän tunnelma on jylhä ja rauhallinen. 15
Metsänomistajien arvot 1 JUURET. ”Samoilu suvun monimuotoisissa maisemissa antaa hyvän lähtökohdan rauhoittumiselle.” 2 TALOUS JA TUOTTO. ”Haluamme huolehtia metsien tuottokyvystä ja puustopääoman pitkäjänteisestä kasvattamisesta.” 3 SITOUTUMINEN JA YHTEISTYÖ. ”Pitkä suhde metsäyhtiöön luo hyvän pohjan metsäomaisuuden hallinnalle.” Sertifioinnista saa puun hintaan lisän, ja metsiä tulee hoidettua suunnitelmallisesti. Yhtymän metsissä kasvaa eniten kuusta, ja lehtipuiden osuus on noin 20 prosenttia runko tilavuudesta. ”Välillä pelottaa, iskeekö metsiin kirjanpainaja, mutta siltä on vältytty”, Palander jatkaa. NOIN kilometrin päästä purosta sijaitsee sisarusten mummola. Tila ja sen viereiset pellot myytiin sedän kuoleman jälkeen. Kivenheiton päästä talosta alkaa serkusten omistama komea metsä, joka on suojeltu. Vanha kuusikko nousee mäenrinnettä tuuheana seinämänä kuin tummanvihreä muuri. Pellonlaidalta näkee metsätalouden ja metsänsuojelun tasapainon. Kuusikkoa vasta päätä kohoaa toinen kukkula, jossa kasvaa uutta metsää. Kaikki yhtymän metsät on FSC®ja PEFC-sertifioitu (FSC-C109750, PEFC/02-21-17). ”UPM sitä ehdotti, ja olemme olleet tyytyväisiä. Puun hintaan saa lisän, ja metsiä tulee hoidettua suunnitelmallisesti”, Palander sanoo. Yhtymän metsätilojen pinta-alasta noin 13 prosenttia on FSC-suojelukohteita tai muuten luonnon näkökulmasta arvokkaita alueita. Kuusikko on Suomen metsäkeskuksen vapaaehtoisen suojeluohjelman Metson piirissä, eli alue jätetään metsätalouden ulkopuolelle. Suojelun perusteena on kalliojyrkänne, noro, luonnontilainen suo sekä vanha kangasmetsä, jossa on paljon lahopuuta. Suojelluilla alueilla on vanhojen havumetsien lisäksi muun muassa korpea ja rämettä. Kymmenen vuoden määräaikainen suojelusopimus uusittiin muutama vuosi sitten. Valtio maksaa siitä korvauksen. ”Se on hyvä kannustin”, Kuusinen arvioi. Mummolan tienoo on sisaruksille tärkeä paikka. ”Leikin serkkuni ja naapurin lasten kanssa metsissä, kiipeilimme ja laskimme mäkeä”, Palander sanoo. ”Vietän paljon aikaa mökillä. Täällä on erityinen rauha. Suvun juuret luovat paikkaan omanlaisensa hengen”, Kuusinen jatkaa. Rinteessä on kaatuneita puita, jotka saavat jäädä paikoilleen. Suojelluista metsistä löytää kauniita yksityiskohtia. Yksi niistä on ainutlaatuinen kuusi. ”Siinä on erivärisiä ja -kokoisia kääpiä. Se on kuin taideteos”, Kuusinen sanoo. Metsä rajautuu kapeaan ja syvään järveen Pirttilampeen, jossa on perheen kesken kalastettu, ravustettu, soudeltu ja uitu. ”Täällä on niin hiljaista, että tunnen olevani kaukana kaupungista”, Kuusinen sanoo. Pirjo Kuusinen ihastelee kuusta, josta on tullut monen käävän koti. Katso video Pirjo Kuusisen ajatuksista metsästään. 16 – METSÄN HENKI 2/26
ASKARTELUVINKKI Askartele veikeä pihapeli Maalaa puusta ja kivistä hymyilyttävä ristinolla-peli. Peli kestää hyvin pihalla, kun suihkautat päälle spray-lakkaa. KUVA ESSI LY YTIK ÄINEN | TEKSTI JASMIN RAITAK ARI TARVIKKEET • puukiekko (Ø noin 35 cm) • 10 sileää kiveä • akryylimaaleja (punainen, valkoinen, keltainen, musta, violetti, vihreä ja ruskea) • ohuita siveltimiä • spray-lakkaa OHJE → Etsi kymmenen sileää kiveä. Pese kivet vedellä ja harjalla, jotta maali tarttuisi niihin mahdollisimman hyvin. Anna kuivua. → Akryylimaalit kuivuvat nopeasti ja ovat peittäviä ja kestäviä. Voit käyttää myös öljy värejä, mutta ne kuivuvat hitaasti. Maalaa viisi kukka- aiheista (risti) ja viisi sieniaiheista kiveä (nolla). Anna niiden kuivua hetki. → Jotta kivet kestäisivät sään vaihtelua, suihkuta niihin ohut kerros säänkestävää spraylakkaa ja anna kuivua. → Sahaa puunrungosta pyöreä kiekko ja hio sen pinta tasaiseksi ensin karkealla ja sitten hienolla hiomapaperilla. Maalaa kiekkoon tummalla akryylimaalilla ristikko, jossa on kolme pystyviivaa ja kolme vaakaviivaa. → Pelissä kaksi pelaajaa yrittää saada kolme omaa merkkiä samalle pysty-, vaakatai vinoriville. Pelin voittaa se, joka onnistuu edellä mainitussa aiemmin. Jos kumpikaan ei saa kolmea merkkiä pysty-, vaakatai vinoriville, peli päättyy tasapeliin. Vinkki! Saat pelistä haastavamman, kun sudit puuhun nelitai viisikenttäisen ristikon. Muista maalata myös tarpeeksi kiviä: nelikenttään tarvitset 8 kumpaakin merkkiä ja viisikenttään 13 kumpaakin merkkiä. Maalaamisen sijaan voit myös sahata tai kaivertaa ristikon rajat puuhun. 17
Hyväkuntoinen metsätie lisää puun arvoa. 1. Kunnosta ajoissa Kunnostustarpeen merkit näkyvät usein tien reunoilla ja ojissa. Jos puusto ulottuu tiealueelle, kuormaautojen peilit osuvat oksiin ja ajaminen vaikeutuu. Seisova vesi ojissa on selvä hälytysmerkki, sillä jos tien runko on kostea, se pehmenee, ja routa nostaa pintaan kiviä. Myös pitkäaikaiset vesikuopat ja epätasaisuus kertovat, ettei tien rakenne ole enää kunnossa. Vanhat metsätiet voivat olla alimittaisia nykykalustolle: kääntöpaikat saattavat olla liian pieniä, ohituspaikkoja puuttuu, ja liittymien näkyvyys voi olla heikko. Tällöin tien turvallisuus ja käytettävyys kärsivät. 2. Hyödy hinnasta Metsätie on arvokasta omaisuutta, ja sen kunto vaikuttaa sekä tien käyttöikään että kustannuksiin. Ennakoiva hoito on edullisin vaihtoehto: pienet raivaukset ja vesakkojen poisto ovat halpoja keinoja, mutta vuosiksi hoitamatta jätetty pusikko vaatii raskaampaa ja kalliimpaa työtä. Hyväkuntoinen metsätie lisää myös puun arvoa. Kun puu saadaan kuljeEnnakointi säästää metsätietä Puun arvo nousee, kun sen saa metsästä pois ympäri vuoden. TEKSTI JOUKO VUORELA KUVAT UPM METSÄHOMMISSA METSÄTIEN HOITO tettua metsästä pois ympäri vuoden, kohde on ostajalle houkuttelevampi ja puusta maksetaan parempi hinta. Tehtaat tarvitsevat tuoretta puuta kaikkina vuodenaikoina. Siksi on hyvä, että metsätie on kantava talvellakin. 3. Arvioi työn vaativuus Metsänomistaja voi itse pitää ojat kunnossa sekä poistaa puustoa tiealueelta omalla maallaan. Myös pienet kuopat kannattaa täyttää varhaisessa vaiheessa. Ojien ja siltarumpujen auki pitäminen on yksinkertaisimmillaan lapiotai kuokkatyötä, ja pienet tukokset on helppo poistaa heti niiden synnyttyä. Vaativat kunnostustyöt – kuten tien kantavuuden parantaminen, kääntöja ohituspaikkojen rakentaminen sekä siltarumpujen uusiminen – on syytä jättää ammattilaisille, jotta tie täyttää nykyiset kaluston ja turvallisuuden vaatimukset. Jutun asiantuntija: yritysvastaava Jukka Hirvonen, UPM Metsä. 18 – METSÄN HENKI 2/26
Metsätien vaativat kunnostustyöt kannattaa jättää ammattilaisille. Siltarumpujen auki pitäminen on yksinkertaisimmillaan lapiotyötä. Metsänomistaja voi poistaa puustoa tiealueelta omalla maallaan. 3 × kunnosta metsätie 19
Kymenlaaksolaisen metsäasiakasvastaavan Ilkka Koivun työpäivään mahtuu niin metsäkäynti, toimistotöitä kuin tapaaminen kumppanuusasiakkaiden kanssa. KUVAT TOMMI MATTILA | TEKSTI NINNI SANDELIUS Töissä UPM Metsällä 20 – METSÄN HENKI 2/26