VAIVATONTA JA VASTUULLISTA HUOLENPITOA. RAKKAUDESTA METSÄÄN – UPM. ”Täyden palvelun malli sopii kiireiseen elämän vaiheeseeni” 20 2/21 LAHTISET SUOJELIVAT OSAN METSÄSTÄÄN 12 SUOMALAINEN METSÄTEOLLISUUS ON VASTUULLISUUDESSA EDELLÄKÄVIJÄ 30
PINTAA SYVEMMÄLLÄ KULOTUS ”Metsäpalot voivat tuntua pelottavilta, mutta luonto hyötyy tulesta. Moni laji kukoistaa palamisen jälkeen.” K U V A RE IJ O TY V IÖ , VA S TA VA LO | TE K S TI JO N N A TA PA N A IN EN | A S IA N TU N TI JA JU H A -M A TT I VA LO N EN 2 – METSÄN HENKI 2/21
PINTAA SYVEMMÄLLÄ KULOTUS KULOTUKSEN JÄLKEEN METSÄSSÄ tuoksuu kuin saunanpesässä. Mukana on aavistus palaneen turpeen aromia. ”Metsäpalot voivat tuntua pelottavilta, mutta luonto hyötyy tulesta. Moni laji saa palamisen jälkeen taas mahdollisuuden kukoistaa”, sanoo UPM Metsän ympäristöasiantuntija JuhaMatti Valonen. Palaminen vähentää maaperän happamuutta, joka rajoittaa etenkin havumetsissä metsän kasvua. Palaneiden oksien ja havujen ravinteet vapautuvat tavallista nopeammin kiertoon. Lämpöolosuhteet muuttuvat, kun kangasmetsän kunttakerros palaa ja maaperä lämpenee. Esiin pääsee reliktejä eli lajeja, joiden levinneisyyttä muu kasvillisuus on tukahduttanut. Esimerkiksi paahteisilla harjurinteillä ovat täsmäpolttojen jälkeen alkaneet kukoistaa monet putkilokasvit, kuten idänkeulankärki tai kangasajuruoho. Ne ovat monelle uhanalaiselle hyönteiselle ja perhoselle tärkeitä ravintokasveja. Myös monet sienet ja jäkälät ovat riippuvaisia palaneesta puusta. ”Kulottamisessa tavoite on metsänhoidollinen, mutta siitä on myös ekologisesti hyötyä metsäluonnolle.” Onnistuakseen turvallisesti kulotus vaatii tarkat suunnitelmat sekä saumattoman yhteistyön pelastusviranomaisten kanssa. 3
2 Kulotus hoivaa metsää 5 Pääkirjoitus/Ledare 6 Ajankohtaista 11 Siihen aikaan 12 Anna Maija ja Hannu Lahtinen ovat suojelleet osan metsästään Tuupovaarassa 17 Näkemys: UPM Communication Papersin Stefanie Eichiner 18 Miten taimia istutetaan itse? 20 Puukauppa kannattaa aina, ja näin se onnistuu eri kanavissa 26 Hyvinvointivaltio pyörii verovaroin, joita metsäteollisuus tuottaa 28 UPM Metsän taloudellinen vastuullisuus numeroina 29 Pikainen myynti-into sukupolvenvaihdoksen jälkeen voi maksaa tuntuvasti 30 Suomi on globaalisti metsäteollisuuden vastuullisuuden kärkimaita 33 Talousmetsien laaja virkistyskäyttö on suomalainen erityispiirre 34 Tuomas Torniainen menee metsään aistimaan, koska on hyvä kalakeli Päätoimittajan poiminnat Anna Maija ja Hannu Lahtinen ovat monitavoitteisia metsänomistajia. Ei ole yhtä oikeaa tapaa omistaa metsää, vaan metsä voi samaan aikaan olla talous-, virkistysja suojelukäytössä. Sivut 12–16 Parhaat vinkit taimien istuttamiseen kertoo metsäasiantuntijamme Kati Seppänen. Sivut 18–19 Tiesitkö, että Suomen ympäristöpolitiikka on tiukin eurooppalaisiin vertailumaihin nähden? Lue lisää suomalaisen metsäteollisuuden vastuullisuudesta artikkelistamme. Sivut 30–32 UPM METSÄ UPM METSÄ + Puukauppa + Metsäomaisuuden hoito + Henkilökohtainen metsäasiakasvastaava + upmmetsa.fi • puukauppa ja metsänhoitopalvelut • chat • yhteystiedot • yhteydenottopyyntö • tietopankki + Metsänhoito + Kestävyys + Asiakaspalvelu • 0204 16 5100: arkisin 8–18, la 9–14 • chat: arkisin 8.15–17.45, la 9.15–13.45 • palvelukeskus@upm.com Julkaisija UPM Metsä PL 85, 33101 Tampere. Puh. 0204 16 121. Päätoimittaja Virpi Mäenanttila • Toimitusneuvosto UPM: Kaisa Järvisalo, Tuomas Kara, Panu Kärkkäinen, Sami Oksa, Tomi Simola ja Matti Varho • Tuotanto Genero: Mikko Hirvonen, Arja Kulmala, Anu Mäkelä ja Tiina Tuppurainen • Repro Aste Helsinki Oy • Paino PunaMusta Oy, Tampere • Paperi UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m 2 • Painosmäärä: 55 000. 23. vuosikerta • ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu) • Kannen kuva: Essi Lyytikäinen • Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy 10.9.2021. Metsän henki painetaan Suomessa valmistetulle UPM:n paperille. + Osoitteenja tilausmuutokset: metsalehtitilaus@upm.com upmmetsa.fi/ota-yhteytta tai puh. 0204 16 5100. + upmmetsa.fi + upmyhteismetsa.fi + upm.fi + uutiskirje.upmmetsa.fi Lataa UPM Metsä -mobiiliapplikaatio sovelluskaupastasi. Mitä mieltä olet lehdestämme? Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä lehdestämme osoitteeseen metsaviestinta@upm.com facebook.com/ metsamaailma youtube.com/ upmmetsa issuu.com/ upmmetsa instagram.com/ upm_metsa @upm_metsa METSÄN HENKI 12 18 30 SISÄLLYS 2/21 4 – METSÄN HENKI 2/21
Meillä suomalaiselle puulle riittää kysyntää UPM:N TEHTAIDEN PUUNKÄYTTÖ ON KASVANUT kolmella miljoonalla kuutiometrillä kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisilta metsäomistajilta ostettava puu onkin tehtaidemme tärkein raaka-aine. Sen hankintaa on vahvistettu laajentamalla hankinta-alueita sekä kehittämällä toimintatapoja ja palvelukanavia metsänomistajien näkemykset huomioiden. Kuluneen kymmenen vuoden aikana toteutetut satojen miljoonien eurojen hankkeet ovat kohdistuneet selluja vaneriteollisuuteen sekä Lappeenrannassa toimivaan biojalostamoon. Suomi on ollut ja tulee olemaan UPM:n tärkeä toiminta-alue, ja tavoitteenamme on yhteistyö metsänomistajien ja alan yritysten kanssa. Lopputuotemarkkinat ovat muutoksessa. Kuluttajakäyttäytymiseen vaikuttavat digitalisoituminen, keskustelu tuotteiden hiilijalanjäljestä, yleinen ympäristötietoisuuden lisääntyminen sekä valitettavasti myös koronapandemia. Luonnonvarakeskus kuitenkin arvioi metsäteollisuuden tuotteiden viennin elpyvän kuluvana vuonna, joten kaikille puutavaralajeille riittää kysyntää. Puujalosteiden tulevaisuus näyttääkin hyvältä, mikä ennakoi hyvää myös metsänomistajille. Fossiilisista raaka-aineista valmistettuja tuotteita korvataan puuhun perustuvilla tuotteilla niin sahaja vanerijalosteissa kuin sellussa ja nestemäisissä polttoaineissa. Pohjoisen hitaasti kasvanutta, tiukkasyistä mäntyä ja vaaleaa, helposti jalostettavaa kuusta arvostetaan rakennusja puusepänteollisuudessa. Erinomaisia tuoteominaisuuksia täydentävät metsien laadukas hoito, puun alkuperäketjujen läpinäkyvyys ja vastuullinen toiminta. Asiakaslupauksemme perustuu siihen, että huomioimme metsänomistajan ja hänen metsänsä tarpeet. Hyvin hoidetut metsät, tyytyväiset metsänomistajat ja kilpailukykyinen teollisuus ovat paras jatkuvuuden tae. ERKKI METSOLA Johtaja, toimituspuukaupat UPM Metsä LEDARE ”Puujalosteiden tulevaisuus näyttää hyvältä, mikä ennakoi hyvää myös metsänomistajille.” PÄÄKIRJOITUS Tillräcklig efterfrågan på virke VIRKESÅTGÅNGEN VID UPM:S FABRIKER HAR ÖKAT MED tre miljoner kubikmeter under det senaste decenniet. Virket som inhandlas av finländska skogsägare är den viktigaste råvaran i våra fabriker. Virkesanskaffningen har stärkts genom att utvidga anskaffningsområdena samt genom att utveckla verksamhetssätten och servicekanalerna med hänsyn till skogsägarnas åsikter. De projekt för hundratals miljoner euro som förverkligats under de senaste tio åren har riktats till massaoch plywood industrin samt bioraffinaderiet i Villmanstrand. Finland har varit och kommer att vara ett viktigt verksamhetsområde för UPM och vårt mål är att samarbeta med skogsägare och företag inom branschen. Marknaden för slutprodukter är i förändring. Konsumentbeteendet påverkas av digitaliseringen, diskussionen om produkternas koldioxidavtryck, den allmänna ökningen av miljömedvetenheten och tyvärr även coronapandemin. Enligt Naturresursinstitutets bedömning kommer emellertid exporten av skogsindustrins produkter att återhämta sig under innevarande år och därför är efterfrågan tillräcklig på alla virkesslag. Framtiden för träförädlingsprodukter ser bra ut, vilket bådar gott även för skogsägarna. Produkter tillverkade av fossila råvaror ersätts med träbaserade produkter, såväl inom förädlade sågoch plywoodprodukter som inom cellulosa och flytande bränslen. Långsamt växande tätvuxen tall från norr och ljus lättförädlad gran uppskattas inom byggoch snickeriindustrin. Utmärkta produktegenskaper fulländas av kvalitativ skogsvård, transparent spårbarhet av virket och ansvarsfull verksamhet. Vårt kundlöfte bygger på att vi beaktar skogsägarens och skogens behov. Välskötta skogar, nöjda skogsägare och konkurrenskraftig industri är den bästa garantin för kontinuitet. ERKKI METSOLA Direktör för fabrikleveranser UPM Skog ”Framtiden för träförädlingspro dukter ser bra ut, vilket bådar gott även för skogs ägarna.” SISÄLLYS 5
METSÄNHOITO 1 Varhaisperkauksen aika? AIKA KESÄKUUN PUOLIVÄLIN JA ELOKUUN LOPUN välillä on otollisin taimikon varhaisperkaukselle. Työn ajoittaminen keskikesään hillitsee jatkossa poistettavan lehtipuun vesomista ja vähentää raivauksen tarvetta. Varhaisperkaus on hyvä tehdä ajoissa, sillä sen myötä taimikko kasvaa tuottavana kohti varsinaista taimikonperkausta. Muutaman vuoden viivästyminen aiheuttaa kasvutappioita, hidastaa työtä huomattavasti ja nostaa kustannuksia. Mäntytaimikoista poistetaan mäntyjen kehitystä haittaava lehtipuusto. Aukkopaikkoihin jätetään kasvamaan kuusia ja koivuja monimuotoisuuden varmistamiseksi. Kuusitaimikoissa varhaisperkaus tehdään normaalisti reikäperkauksena, jolloin työ on joutuisaa ja tuottavaa. Metsänomistaja voi tehdä taimikonhoidon itse, mutta jos oma aika tai kunto ei riitä, varhaisperkauksen voi teettää joko metsurityönä tai koneellisesti. Metsäasiakasvastaavamme antavat neuvoja taimikonhoidon erilaisista menetelmistä ja toteutustavoista. Sopimus töiden teettämisestä yrittäjillämme hoituu myös helposti heidän kanssaan. Vaivattominta on sopia niistä jo puukauppoja tehtäessä. upmmetsa.fi/taimikonhoito METSÄNHOITO 2 Syysistutus alkaa elokuussa TAIMET KANNATTAA TILATA AINA PUUKAUPAN yhteydessä. Silloin varmistat, että saat haluamasi määrän Avainlippu-taimiamme. Jos olet myöhässä taimitilauksen kanssa eikä taimia saa enää samalle keväälle, kannattaa kysyä syystaimia. Syysistutuksesta puhutaan, kun taimet istutetaan elo-syyskuussa. Kuusta voi istuttaa syyskuun, koivua elokuun loppuun asti. Tällä istutusajankohdalla on merkittäviä etuja. AJANKOHTAISTA 2/21 PERKAA VANHAA JA ISTUTA UUTTA K U V A U PM 6 – METSÄN HENKI 2/21
ON VIHDOIN KESÄ. Aika, jolloin saa nauttia valoisista illoista ja lämmön kosketuksesta iholla. Metsäsi saattaa kaivata taimikonhoitoa, ja kesäkorjuukelpoisille kohteille on nyt kysyntää. Kysy lisää metsäasiakasvastaavaltasi! Metsänomistajan kannattaa hyödyntää koko istutuskausi, myös syksy. Syksyllä taimien kastelutarve vähenee. Taimet ovat jo päättäneet pituuskasvunsa, eivätkä ne tarvitse yhtä paljon vettä kuin keväällä kasvukauden alussa. Yleensä myös ilmassa ja maaperässä on kosteutta. Syksyllä istutustyö on helpompaa, koska taimet ovat jämäköityneet talvea varten, eivätkä ne ole niin herkkiä käsittelylle kuin keväällä. UPM:n Joroisten taimitarhalla kaikki syysistutuksiin menevät taimet karaistaan kestämään vaurioitumattomina syksyn ensimmäisiä pakkasia. Tutkimusten mukaan syysistutus sopii hyvin kuuselle ja koivulle. Syysistutuksessa tulee huomioida kasvupaikka. Hyvin hienojakoisille ja routiville maille ei kannata istuttaa enää syyskuussa, koska taimen juuret eivät ehdi ankkuroitua maahan. Maan jäätyminen aiheuttaa hienojakoisissa maissa liikkumista eli roustetta, joka katkoo taimien juuria ja voi pullauttaa taimen kokonaan tai osittain pois istutuskuopasta. upmmetsa.fi/istutus PUUKAUPPA 3 Tee puukauppaa verkossa PUUKAUPPA ON MAHDOLLISTA TEHDÄ VAIVATTA, turvallisesti ja oman metsän tarpeita kunnioittaen myös verkossa. UPM Metsä -verkkopalvelussa näet ehdotukset hakkuista ja niiden ajankohdasta. Voit lähettää tarjouspyynnön, hyväksyä tarjouksen ja seurata puukaupan etenemistä. Puukauppa verkossa on aivan yhtä ainutlaatuinen tapahtuma kuin kasvokkain tehty puukauppa. Teit kaupat sitten sähköisesti, kasvokkain tai näiden yhdistelmänä, me pidämme huolta, että metsäsi hyväksi tehdään kaikki tarvittava aina ammattitaidolla. Tehdessäsi puukaupat verkossa sinulla on mahdollisuus hyödyntää metsäasiakasvastaavasi asiantuntemusta ja sopia esimerkiksi sopimuksen allekirjoittamisesta kasvokkain. Voit myös pyytää apua tarjouspyynnön tekemisessä ja käydä itse vain hyväksymässä tarjouksen verkkopalvelussa. upmmetsa.fi/verkkopalvelu 7
K U V A U PM AJANKOHTAISTA KESÄ UPM METSÄN LAATU HYVÄÄ Säännöllinen, vuosittain ulkopuolisen tekemä metsänja luonnonhoidon laadun arviointi on tärkeä osa UPM Metsän toiminnan laadun varmistamista ja kehittämistä. VIIME VUONNA UPM METSÄN OMISSA METSISSÄ ja metsänomistaja-asiakkaiden metsissä metsänja luonnonhoidon laatua arvioi Tapio Oy. Tarkasteltavina olivat uudistusalat, kasvatushakkuut, taimikonhoidot sekä HCV-käytönrajoituskohteet. Arvioinneissa tarkasteltiin FSC®(FSC-C105876)ja PEFC (PEFC/ 02-21-17)-metsäsertifioinnin vaatimusten sekä UPM Metsän ympäristöohjeiden toteutumista yli 300 eri metsänkäsittelykohteessa. Uudistusalojen maanmuokkaukset oli Tapion mukaan toteutettu laadukkaasti. Maanmuokkauksen päämenetelmä arvioitiin oikeaksi kaikilla kohteilla. Kehitysehdotus oli, että ojitusmätästetyillä kohteilla tulee jatkossa kiinnittää enemmän huomiota ojien kokoon, jotta niistä ei tehdä yhtään tarkoituksenmukaisuuttaan suurempia. Varhaisperkauksessa toimenpiteiden ajoittaminen on parantunut edellisistä vuosista. Taimikoiden metsänhoidollinen laatu arviotiin hyväksi valtaosassa kohteista. Myös taimikonharvennuksissa toimenpiteiden ajoittaminen on parantunut ja kokonaislaatu on hyvällä tasolla. Suurin osa harvennushakkuista oli toteutettu niin, ettei niiden laadussa ollut huomautettavaa. Harvennusvoimakkuus todettiin suurimmalla osalla kohteista suositusten mukaiseksi. Tämä on hyvä tulos, sillä oikealla harvennustiheydellä varmistetaan metsikön hyvä tuotto, kasvu ja hiilensidonta. Hyvä kehitys uudistushakkuukohteiden luonnonhoidossa on jatkunut. METSÄNHOITO 8 – METSÄN HENKI 2/21
VALTIONEUVOSTO HYVÄKSYI 2.4.2020 asetuksen, jonka ansiosta metsien tuhkalannoitukseen voidaan myöntää tukea entistä useammille hankkeille. Maankäyttösektorin hiilinielua halutaan kasvattaa erityisesti metsien kasvua lisäämällä. Yksi keino on tuhkalannoituksen edistäminen. Asetus yksinkertaisti tuhkalannoituksen Kemera-tuen hakua, koska tuen edellytyksistä poistui vaatimus puuston ravinne-epätasapainon osoittamisesta neulasanalyysillä. Tuhkalannoitus sopii turvemaille, reheville ojitetuille soille sekä turvemaapeltojen metsityskohteille, joilla on fosforin, kaliumin ja hivenaineiden puutoksia. Parhaita kohteita ovat runsastyppiset ojitetut suometsät, joissa turvekerroksen paksuus on vähintään 30 cm. Tuhkalannoituksesta on hyötyä myös ilmastolle. Tuhkan käyttö vähentää tarvetta ojien kunnostukseen ja parantaa turvemaiden vesitasapainoa lisäämällä puuston kasvua ja haihdutuskykyä. Hyvin kasvavat suopuustot sitovat hiiltä. Tuhkalannoitus voi lisätä suometsien kasvua 2–6 m 3 / ha vuodessa jopa 30 vuoden ajan. upmmetsa.fi/ tuhkalannoituksen-kemeratuki K U V A U PM METSÄNHOITO Tuhkalannoituksen tuki laajeni Verkkopalvelut kehittyvät Kehitämme verkkopalveluamme arvokkaan palautteenne avulla. 1. TARJOUSPYYNNÖN TEKO Puukauppaan liittyvistä palautteista useimmat kohdistuivat tarjouspyynnön tekemiseen. Näiden perusteella olemme ensimmäisenä aloittaneet muutoksen, jonka jälkeen useasta kiinteistöstä koostuvasta kuviokokonaisuudesta voi pyytää yhden tarjouspyynnön. 2. METSÄNHOITOTYÖDOKUMENTIT Puukauppaan liittyvien dokumenttien latautumista palveluun on nopeutettu. Täydennämme Sopimus-osiota metsänhoitoon liittyvillä tiedoilla elokuussa. Muutoksen jälkeen metsänomistaja voi tarkastella metsänhoitotyösopimuksia ja -laskuja osiossa. Metsävarallisuus-osioon on toivottu mahdollisuutta lisätä kuvioille muistiinpanoja ja kuvia. Toiminto on tulossa. 3. VERO-OSION OHJEISTUS Lisäämme ohjeistusta verokirjausten tekemiseen, tuomme kirjausriveille yhteensä-summatiedot ja panostammme tositenumerointiin. Matkakirjausten teko koettiin turhan monivaiheiseksi. Osiota kehitetään paremmaksi. 4. KIRJAUTUMINEN Touko-kesäkuun aikana vaihtoehtoiseksi kirjautumistavaksi tuodaan verkkopankkitunnistautuminen. Annattehan palautetta jatkossakin! upmmetsa.fi/ verkkopalvelu VIETÄ KESÄPÄIVÄ MUSTILASSA Yli satavuotias Arboretum Mustila Kymenlaaksossa tarjoaa kokeneellekin luonnontuntijalle nähtävää. 120 hehtaarin arboretumissa puut ja kasvit ovat saaneet uudistua vuosikymmenien ajan. Monet puulajeista kasvavat jo kolmannessa sukupolvessa. Sadat puut, pensaat ja perennat edustavat laajasti pohjoisen pallonpuoliskon kasvillisuutta. Kasveja on kerätty Euroopasta, Pohjois-Amerikasta ja Kaukoidästä. Puulajipuisto on vehreimmillään heinä -elokuussa. Alueella on vapaiden polkujen lisäksi kolme 1,5–3 kilometrin mittaista viitoitettua retkeilyreittiä. Tarjolla on myös kysymysrastein varustettu luontopolku. Kesäsunnuntaisin arboretumissa on tarjolla yleisöopastuksia, joihin voi osallistua pääsymaksun hinnalla. upmmetsa.fi/kesapaiva-mustilassa KESÄ AJANKOHTAISTA K U V A RI S TO PU RA N EN , VA S TA VA LO 9
Metsänomistaja on tervetullut seuraamaan metsätöitämme, kunhan seuraavat asiat pidetään mielessä: 1. ILMOITA TULOSTASI Soita koneenkuljettajalle tai metsurille metsätyömaan kyltin osoittamaan numeroon. Konetyömaalla varoituskyltti on asetettu työmaalle johtavan tien tuntumaan ja metsuritöinä toteutettavissa töissä auton oveen. 2. PUE HUOMIOLIIVI PÄÄLLE Tai käytä huomiovaatetusta. Noudata metsätyömaaja toimenpidekohtaisia turvaetäisyyksiä. Motolla se on 90 m ja ajokoneella sekä puutavara-autolla 20 m. Erityisiä vaaranpaikkoja ovat metsävarastot, kun tukkiautonkuljettaja lastaa kuormaa. 3. ODOTA TYÖN KESKEYTYMISTÄ Voit lähestyä metsätyömaalla työskentelevää metsuria tai konetta vasta, kun sinut on havaittu turvaetäisyyden päästä ja työskentely on keskeytetty. upmmetsa.fi/ turvallisuusmetsassa AJANKOHTAISTA KESÄ TURVALLISUUS Konetyömaalla varoituskyltti on asetettu työmaalle johtavan tien tuntumaan. K U V A U PM ENTISTÄ TURVALLISEMPAA TYÖTÄ UPM Metsä on ottanut käyttöön ISO 45001 -turvallisuusstandardin. Sen hyväksyminen on vaatinut organisaation turvallisuusauditoinnin, jonka teki DNV marraskuussa 2020. UPM:llä jo aiemmin käytössä olleet turvallisuusstandardit antoivat uudelle standardille hyvän perustan. Uuden standardin esiin nostamia kehityskohteita olivat erityisesti riskinarvioinnit, turvallisuuden mahdollisuuksien huomioiminen sekä työntekijöiden ja muiden sidosryhmien osallistaminen turvallisuustoimintaan. ISO 45001 -turvallisuusstandardin onnistuneella käyttöönotolla organisaatio voi osoittaa henkilöstölle ja muille sidosryhmil leen, että sillä on käytössään toimiva Työterveysja työturvallisuusjärjestelmä (TTT-järjestelmä). Onnistuneen TTT-järjestelmän toteutuminen vaatii koko henkilöstön ja kaikkien sidosryhmien sitoutumisen turvallisuuteen. MEHTÄHERRA PALVELUKSESSA Kun UPM Metsän franchisingketju laajeni pohjoiseen, yrittäjän saappaisiin hyppäsi metsäammattilainen Jukka-Pekka Klemetti . Hän auttaa Kajaanin metsäpalvelutoimistossa tiimeineen asiakkaita kaikissa metsänhoitotöissä pohjoisen yksikön alueella. Siihen kuuluvat Kainuu, osa Pohjois-Pohjanmaata Oulun seudulta Koillismaalle Kuusamoon sekä Länsi-Lappi Kemistä Kolariin. Mehtäherra tarjoaa yhteistyössä UPM Metsän kanssa perinteisiä metsänhoitopalveluja sisältäen hakkuun jälkeiset uudistamisketjut ja nuorten metsien raivaustyöt metsurityönä. Metsät on hyvä hoitaa ajallaan, Klemetti vinkkaa. Siten saadaan kestäviä tuotteita ja taloudellista turvaa koko yhteiskunnalle. upmmetsa.fi UUSI FSC-STANDARDI TULOSSA SUOMEEN Suomen FSC ® -standardin* kriteerit uusitaan määrävälein. Ensin työryhmä neuvottelee kansallisessa prosessissa standardin sisällön, sitten se hyväksytetään kansainvälisellä FSC:llä Bonnissa. Uusi standardi tulee käyttöön näillä näkymin vuonna 2022. Se ei tuo muutoksia käytönrajoitustai erityishakkuupinta-aloihin. Luontokohteiden rajausperusteita täsmennetään ja erityishakkuukohteiden valintakriteereitä tarkennetaan. Tiukentuneet kriteerit vastaavat monissa tapauksissa nykykäytäntöjä. Hyvällä suunnittelulla ja oikeilla kohdennuksilla metsänomistajalle ei aiheudu tästä merkittäviä muutoksia. Kerromme asiasta lisää ennen kuin uusi standardi tulee voimaan. Seuraa metsätöitä turvallisesti *FSC N003385 10 – METSÄN HENKI 2/21
1930 SIIHEN AIKAAN TE K S TI JO N N A TA PA N A IN EN K U V A V. H Y TÖ N EN , U PM V ER LA N TE H D A S M U S EO KUVASSA NÄKYY PAHVINKÄSITTELYN viimeinen vaihe Verlan tehtaalla 1930-luvulla. Työntekijät lajittelevat kiillotuskoneeseen pahviarkkeja. Vesihöyryllä kuumennetut terässylinterit kiillottavat arkkien pinnan. Verlan puuhiomo perustettiin vuonna 1872. Kun tehdas myöhemmin toimi myös pahvitehtaana, se työllisti jopa 150 ihmistä. Verlassa kuusipuu katkottiin pölleiksi ja hiottiin hiomakiveä vasten. Irronnut puukuitu siirtyi virtaavan veden mukana kokoojakoneille eli pahvikoneille. Verlan läpi virtaava koski oli pieni, eikä tehtaalla ollut kasvun edellytyksiä. Siksi sitä ei juuri modernisoitu, vaan se pyöri vanhaan malliin vuoteen 1964 saakka. ”Talvi-, jatkoja sisällisota aiheuttivat monenlaista häiriötä tehtaalle ja sen toimituksille, mutta toiminta jatkui lähes keskeytyksettä läpi sotavuosienkin”, sanoo Verlan museon johtaja Ville Majuri. Verla on nykyisin Unescon maailmanperintökohde, jossa sijaitseva tehdas toimii museona. Jos Verlaan poikkeaa kesälomareissulla, tehtaan arkista elämänmenoa pääsee aistimaan myös työntekijöiden asunnoissa. Verlassa voi nähdä myös esihistoriallisia kalliomaalauksia vuosilta 5000–7000 ennen ajanlaskun alkua. Naiset hoitivat Verlan tehtaalla pahvin valmistuksen loppuvaiheet. Tässä työnnetään pahviarkkeja kiillotuskoneeseen 1930-luvun puolivälissä. 11
Anna Maija ja Hannu Lahtinen haluavat huolehtia paitsi metsän tuottavuudesta, myös sen monimuotoisuudesta. He ovat suojelleet kymmenen hehtaaria metsästään. TEKSTI EMMI LAUKKANEN | KUVAT MATIAS HONKAMAA ”Jokaisella pitäisi olla puumerkki tässä elämässä” T umma kuusiaita humisi jännittävästi. Elettiin 1950-luvun alkua, ja Anna Maija Lahtinen oli yökylässä mummolassaan Tuupovaarassa. Talo sijaitsi metsän laidalla, ja pihan suuret kuuset näkyivät tuvan ikkunasta. Anna Maijan oman kodin lähellä ei ollut metsää, ja siksi jylhät vanhat kuuset näyttivät hänestä pelottavilta. ”Päivällä juoksimme metsän läpi uimarannalle. Oli sielläkin isoja kuusia, mutta ne eivät olleet pelottavia, koska polku johti hiekkarannalle”, Anna Maija sanoo. Nykyään Anna Maija ja hänen puolisonsa Hannu asuttavat tuota samaa tuupovaaralaista tilaa, Anna Maijan äidin lapsuudenkotia, ja he omistavat sitä ympäröivät metsät. Metsä on pääosin kuusikkoa, jossa on pari pientä suota ja joitakin kaskikoivikoita. 12 – METSÄN HENKI 2/21
Pitkän historian takia Lahtisilla on kotipaikkaansa erityislaatuinen suhde. ”Näihin metsiin liittyy totta kai paljon tunnearvoa. Edelliset sukupolvet ovat tehneet niissä hirveästi töitä”, Anna Maija Lahtinen sanoo. 13
eivät pysty menemään metsään, hoitavat lapset ja ruuat”, Hannu sanoo. Lahtiset kokeilevat metsänhoidossa mielellään kaikenlaista uutta. Muutama vuosi sitten he kävivät UPM:n järjestämällä retkellä kohteissa, joihin oli aiemmin tehty koneellinen taimikonhoito. Lahtiset päättivät kokeilla samaa omassa metsässään yhdellä helposti taimettuvalla alueella, jolta hakkuutähteet oli poistettu. ”Koneellisen kitkennän jälkeen kohteessa ei tarvinnut tehdä mitään. Selvisimme yhdellä käsittelyllä”, Hannu sanoo. KYMMENEN VUOTTA SITTEN LAHTISET PÄÄTTIVÄT suojella talonsa ympäriltä kymmenen hehtaaria metsää. Suojelualueen sisään jää muun muassa vanhaa kuusikkoa, kalliojyrkänne, vanhoja mutahautoja ja koivikkoja. Lahopuuta on niin paljon, ettei hyönteishotelleja tarvita. Ajatus metsäalueen suojelusta syntyi, kun Hannu katseli ulos lapsuudenkotinsa ikkunasta ja mietti, että tuttu maisema oli pysynyt vuodesta toiseen melko samanlaisena. Hän halusi samaa omaankin kotiinsa. ”Jokaisella ihmisellä pitäisi olla jokin puumerkki tässä elämässä. Ajattelimme, että suojeltu metsä olisi sellainen”, Hannu sanoo. Suojelun lisäksi Lahtiset ovat kiinnittäneet huomiota luonnon monimuotoisuuteen. He ovat halunneet pitää huolta lajien säilymisestä ja hiilinieluista ja jättäneet käsittelemättä esimerkiksi järvenrantaa, purojen varsia, lähteitä ja suosaarekkeita. Lisäksi he pyrkivät jättämään taimikoihin 15–20 prosenttia lehtipuita ja eläimille tarpeeksi riistatiheikköjä. ”Pari vuotta sitten teimme puolentoista hehtaarin jatkuvan kasvatuksen kokeilun sekä pienaukkohakkuun. Siellä näyttäisi taimettuminen olevan hyvässä vauhdissa”, Hannu kertoo. Kolmelle lapsenlapselle on perustettu kullekin lähiympäristöön oma puulajipuisto. Niissä kasvaa esimerkiksi mustakuusta, lehtikuusta ja serbiankuusta. ”Aukkoja emme tee suometsiin lainkaan. Olemme pyrkineet tekemään niistä puistomaisia. Siitä on seurannut se, että suo on ennallistunut ja lakat ovat palanneet”, Hannu sanoo. LUONNON MONIMUOTOISUUDEN EDISTÄMINEN ON myös yksi UPM:n tavoitteista. Sitä tuetaan esimerkiksi lisäämällä lahopuiden määrää ja monipuolistamalla puulajistoa. Yhtiö on lisäksi sitoutunut ilmastopositiiviseen metsätalouteen eli siihen, että sen metsät kasvavat enemmän kuin niitä käytetään. Lahtisten metsäasiakasvastaava Joona Laukkanen ajattelee, että UPM voi tukea vastuullisesta metsänhoidosta ja luonnonsuojelusta kiinnostuneita metsänomistajia ennen kaikkea neuvonantajana. Hän on auttanut Lahtisia paitsi puukauppa-asioissa myös metsänhoitotöiden suunnittelussa. ”Kun kävelen metsän läpi, tuntuu hyvältä tietää, että tämä muuten jää.” Tila on ollut Anna Maijan suvun hallussa jo kunnioitettavat 187 vuotta. Nykyinen päärakennus eli Lahtisten kotitalo on vanha kievari, joka on valmistunut vuonna 1908. Sen ikkunasta näkyy paitsi jylhiä kuusia myös peltoja, 1920-luvulla istutettuja omenapuita ja harvennettu koivikko. PIHAPIIRISSÄ ON LISÄKSI KOTIMUSEO JA KIVINAVETTA, jonka Hannu on rakennuttanut uudelleen. Rakennukset ovat suojeltuja. Lahtiset ovat sitä mieltä, ettei ole yhtä oikeaa tapaa hoitaa tai omistaa metsää. Heille metsät ovat ennen kaikkea talousmetsiä mutta niillä on myös tunneja suojeluarvoa. Hannu on selvittänyt tilan historiaa, ja se on vetänyt nöyräksi. Edeltävät sukupolvet ovat tehneet metsissä paljon töitä. ”Kun olen tutkinut, miten Anna Maijan suku on täällä elänyt ja minkälaiset kymmenlapsiset perheet heillä on ollut, on tullut suuri kunnioitus vanhoja sukupolvia ja tätä metsää kohtaan”, Hannu sanoo. LAHTISILLA ON OLLUT METSÄÄ VUODESTA 1975 lähtien. Nykyään omistusmuotoja on useita: on perheen yhteismetsä, yksityishenkilöiden nimissä olevaa metsää ja yrityksen nimissä olevaa metsää. Pääomistusmuoto on yhteismetsä, joka perustettiin vuonna 2011. Lahtiset ovat olleet ratkaisuun tyytyväisiä. ”Olemme todenneet sen erittäin käytännölliseksi ja hyväksi tavaksi omistaa”, Hannu sanoo. Lahtiset ovat aina tehneet metsissään paljon itse. Mätästykset, konetyöt ja taimet ostetaan UPM:ltä, mutta muuten raivaussaha pysyy edelleen kädessä. Kun on taimien istutuksen aika, avuksi pyydetään lapset ja sukulaiset. Talkoista on tullut jo perinne. ”Olemme kokoontuneet istutukseen aina isolla sukuporukalla. Työnjako on ollut se, että ne, jotka 14 – METSÄN HENKI 2/21
METSÄN OMISTAJIEN ARVOT 1 TURVALLISUUS. ”Metsän omistaminen tuo varmuutta. Se on hyvä sijoituskohde. Markkinoita ei heiluta kuin tuuli”, Hannu sanoo. 2 MONIMUOTOISUUS. ”Metsä, jossa ei kasva kuin yhtä ainutta puulajia ja jossa kaikki on samannäköistä, on tosi tylsä”, Anna Maija sanoo. 3 JATKUMO. ”Metsän kasvatus kestää 50–80 vuotta. Se on melkein ihmisikä ja tekee nöyräksi. Hoidamme metsiä aikamme, ja sen jälkeen ne ovat muiden murhe”, Hannu sanoo. 15
”Suunnittelemme esimerkiksi jatkuvan kasvatuksen hakkuita hyvässä yhteistyössä. Annan vinkkejä, mutta metsänomistaja totta kai päättää, mitä tehdään”, Laukkanen sanoo. Hän kannustaa jatkuvan kasvatuksen hakkuista tai metsäalueiden suojelusta kiinnostuneita metsänomistajia ottamaan yhteyttä paikallisiin metsäasiakasvastaaviin. ”Heidän kanssaan kannattaa katsoa esimerkiksi, olisiko vanhalle metsäalueelle mahdollisuutta saada suojelurahaa valtiolta.” Lahtiset eivät ole suunnitelleet suojelevansa oman kodin ympärysmetsää nykyistä suuremmalta alueelta. Metsän taloudellinen kasvattaminen ja sen tuoma rahallinen hyöty on heille metsänomistajuudessa tärkeintä. Metsät tuovat vakautta, ja ne ovat sijoituskohde, johon kurssien heilahtelut eivät vaikuta. ”Meistä kumpikaan ei ole erityisesti puunhalaaja. Emme juuri retkeile tai marjasta. Metsästä nautitaan istumalla mökin kuistilla ja katselemalla järvelle”, Anna Maija sanoo. Lahtiset ajattelevat, etteivät erilaiset tavat suhtautua metsään sulje toisiaan pois. Olennaista on hyvä tasapaino luonnon hyvinvoinnin ja taloudellisten hyötyjen välillä. Suojelupäätökseen he ovat olleet hyvin tyytyväisiä. ”Kun kävelen metsän läpi, tuntuu hyvältä tietää, että tämä muuten jää”, Hannu sanoo. ”Metsästä nautitaan istumalla mökin kuistilla ja katse lemalla järvelle.” Joona Laukkanen (vas.) on toiminut Lahtisten metsäasiakasvastaavana noin vuoden. ”Hän on ehtinyt jo hoitaa meidän metsissämme yhden vanhan metsäkaupan ja kaksi uutta”, Hannu Lahtinen sanoo. KATSO VIDEO: METSÄ HYVÄSSÄ KASVUKUNNOSSA ETEENPÄIN youtube.com/upmmetsa METSÄN SUOJELUSTA SAA KORVAUKSEN Oletko kiinnostunut luontoarvoista ja lajien säilymisestä? Metso on Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma, jonka avulla yksityiset metsänomistajat voivat suojella osan metsästään määräaikaisesti tai pysyvästi. Suojelemalla metsää metsänomistaja voi esimerkiksi turvata eliölajien tulevaisuuden, säilyttää itselleen rakkaan maiseman tai kasvattaa metsän hiilivarastoa. Metso-ohjelmalla suojellaan luonnonarvoiltaan monipuolisia metsiä, jotka ovat eliölajeille erityisen arvokkaita elinympäristöjä. Valtio maksaa Metso-ohjelman mukaisesta suojelusta ja luonnonhoidosta korvausta puuston arvon perusteella. Ohjelma perustuu vapaaehtoisuuteen. Jos olet kiinnostunut suojelemaan osan metsästäsi, ota yhteyttä UPM:n metsäasiakasvastaavaan tai ELY-keskuksen tai Suomen metsäkeskuksen Metso-yhdyshenkilöön ja kysy, sopisiko metsäsi Metso-kohteeksi. Lue lisää: upmmetsa.fi/ tietoa-ja-tapahtumia/tietoartikkelit/metso 16 – METSÄN HENKI 2/21
NÄKEMYS STEFANIE EICHINER Senior Manager UPM Communication Papers Suomalainen metsätalous on yhteydessä Pohjoismaihin UPM:N TYÖNTEKIJÄNÄ TIEDÄN, ETTÄ PERHEESSÄ kulkeva metsä on suomalainen perinne, jonka juuret ulottuvat satojen vuosien taa. Sama pätee metsätalouteen kotimaassani Saksassa. Tiedän, että noin 60 prosenttia Suomen talouskäytössä olevista metsistä on yksityisten henkilöiden omistamia. Saksassa vastaava luku on noin 50 prosenttia. Tähän yhtäläisyydet sitten päättyvätkin. Suomessa yksityisomistuksessa olevan metsän koko on keskimäärin 30 hehtaaria. Saksassa yksityismetsän keskimääräinen koko on kaksi hehtaaria. Tämä on mielestäni hyvä esimerkki Keski-Euroopassa vallitsevasta mielikuvasta koskien suomalaista metsä taloutta – että se on laajamittaista. Metsätalous on laajamittaista myös monissa muissa Pohjoismaissa. Näin sekä Keski-Euroopan puuja metsäteollisuuden ammattilaiset että eurooppalaiset yleisesti näkevät suomalaisen metsätalouden. Ei erillään vaan osana pohjoismaista metsätaloutta, jota harjoitetaan useissa Pohjois-Euroopan maissa. VÄITÄN, ETTÄ POHJOISMAISESTA METSÄTALOUDESTA puhuttaessa keskivertoeurooppalaisen mieleen putkahtavat valtavat havupuuvaltaiset metsät järvineen sekä suuret maaomistukset, hehtaarien avohakkuut ja raskaat koneet. Metsäalan ammattilaisen näkökulmasta yleisin lehtipuulaji koivu tuo suomalaiseen metsämaisemaan monimuotoisuutta. Laaja digitalisoituminen taas tarjoaa teollista tehokkuutta metsänhoitoon ja puutuoteliiketoimintaan. Keskieurooppalaiset eivät siis näe suomalaista metsätaloutta irrallisena muusta pohjoismaisesta metsätaloudesta. Siitä voimme vetää yhden johtopäätöksen. Kun ajatellaan metsänomistajiin ja metsäteollisuuteen vaikuttavia EU:n strategioita ja direktiivejä, kuten EU:n biodiversiteettistrategiaa, metsästrategiaa, maankäytöstä ja sen muutoksesta annettua direktiiviä sekä EU:n uusiutuvan energian direktiiviä, puhtaasti suomalainen lähestymistapa käsitysten muokkaamiseen ja mielipiteisiin vaikuttamiseen ei riitä. ”Keskieu rooppalai set eivät näe suo malaista metsä taloutta irrallisena muista Pohjois maista.” K U V A S TE FA N IE EI C H IN ER K U VA -A RK IS TO Stefanie Eichiner pitää paperista ja metsästä. Metsä alan opiskelijana hän kaatoi, istutti ja hoiti metsää Saksan Baijerissa. Metsätieteilijänä hän opiskeli kestävää luonnonvarojen käyttöä Yalessa, Münchenissä ja Bogorissa. Eichinerilla on filosofian tohtorin tutkinto luonnonvarojen alalta Cornellin yliopistosta, ja hän on opettanut kestävää kehitystä Yhdysvaltain ja Saksan yliopistoissa. UPM Communication Papersilla hän on valvonut puun toimitusketjua useita vuosia. Nykyään hän tekee strategista työtä kehittääkseen UPM Communication Papersin vastuullisuutta ja yrityksen kykyä luoda kestäviä, asiakkaiden odotukset täyttäviä tuotteita. Stefanie Eichiner asuu perheineen vanhassa baijerilaisessa maalaistalossa, joka sijaitsee hänen omistamansa, kestävästi hoidetun pienen metsäpalstan vieressä. 17
UPM Metsän metsäasiantuntija Kati Seppänen istuttaa taimea istutusputkella Sulkavalla. 1 Istuta vain kosteita taimia Säilytä taimilaatikot varjoisassa paikassa. Avaa laatikoiden kannet ja kastele taimia, jos ne joutuvat odottamaan istutusta pitkään. Varmista ennen istuttamista, että taimipaakut ovat kosteita. Paakusta pitäisi irrota puristettaessa muutama vesipisara. Muista ostaa tai varata istutusputket hyvissä ajoin. 2 Valitse sopiva istutuspaikka Uudistusalue muokataan ennen istutusta, jotta taimet pärjäävät paremmin aluskasvillisuuden kanssa. Valitse istutuskohta, jossa juuripaakku pääsee suoraan kontaktiin muokatun maan kanssa. Paras paikka on yleensä mättään päällä, mutta muukin muokkausjälki käy. Mättään päällä taimi selviää paremmin kilpailussa muuta kasvillisuutta vastaan. Mättäitä on tehty hehtaarille sopiva määrä, 1 600–1 800 kappaletta, jolloin taimien istutusväli on hieman yli kaksi metriä. Jos alue on äestetty, taimi istutetaan suoraan kivennäismaahan. Istuta taimi riittävän syvälle. Paakun päälle pitää jäädä 3–5 senttiä maata. Tiivistä taimen ympärys huolellisesti polkemalla. Juuripaakku pitää saada tiivisti kiinni maa-ainekseen, jotta kosteus säilyy paremmin juurten ulottuvilla. Varmista, että taimi on pystysuorassa. 3 Muista jälkihoito Tarkista viimeistään seuraavana kesänä, että taimet ovat lähteneet hyvin kasvuun, ja korvaa kuolleet taimet tarvittaessa uusilla. Polje heinät taimen ympäriltä muutamana istutusta seuraavana kesänä. Taimikon varhaisperkaus raivaussahalla 4–5 vuoden kuluttua istutuksesta on tärkein istutuksen jälkeinen työ. Taimet multaan! Kun istutat taimet itse, pääset nauttimaan kesään heräävästä luonnosta. TEKSTI JA KUVAT MARKKU PULKKINEN METSÄHOMMISSA TAIMIEN ISTUTTAMINEN 18 – METSÄN HENKI 2/21
METSÄHOMMISSA TAIMIEN ISTUTTAMINEN Istuta vain kosteita taimia. Juuripaakusta pitää puristettaessa irrota pari pisaraa vettä. Istuta riittävän syvälle. Juuripaakun päälle pitää jäädä 3–5 senttiä maata. Tiivistä taimi huolella. Istutukseen tarvitset istutusputken ja taimivakan. Ne kannattaa tavallisesti ostaa omaksi. 3 × NÄIN ISTUTAT KATSO VIDEO: ONNISTU ISTUTUKSESSA youtube.com/upmmetsa 19
Metsänomistaja Teemu Naatula on saanut UPM Metsältä apua metsänhoidossa, kun oma aika ei ole riittänyt kaikkeen. 20 – METSÄN HENKI 2/21