• UPM METSÄN LEHTI METSÄNOMISTAJILLE | WWW.METSÄMAAILMA.FI Suomen metsätalouden ainutlaatuinen vahvuus: YRITTÄJÄT 14 Metsänomistaja, vaikuta metsäsi tuottoon 28 2/17 On hienoa olla mukana kehityksen etulinjassa 34 KULJETUSYRITTÄJÄ KATI HUHTALA
  • 2 METSÄN HENKI 2/17 facebook.com/metsamaailma Sääksi Pandion haliaetus Sääksi eli kalasääski on yksi maailman laajimmalle levinneistä lintulajeista. Suomessa se elää järvialueilla ja merenrannikolla. Saaristossa levinneisyys rajoittuu sisäja välisaaristoon. Sääksi rakentaa pesänsä aina puun ylimpään latvaan, mistä on esteetön näkyvyys pesän ympäristöön. Se käyttää ravinnokseen yksinomaan kaloja. Sääksi on KantaHämeen maakuntalintu. www.metsämaailma.?/saaksi
  • 3 AURINGON VIIME SÄTEET punaavat pienen lammen rantamäntyjen latvat, kun lampea kohti liitää suuri, vaalea petolintu. Se laskeutuu isoon risulinnaan männyn latvassa. Sääksikoiras on lentänyt tuhansia kilometrejä palatakseen pesäpaikalleen yli puolivuotiselta matkaltaan Afrikasta. Aamulla sääksi lähtee saalistamaan tutuille sulapaikoille ja palaa pian pesälle lahna kynsissään. Pesä on pysynyt asuttuna useiden sukupolvien ajan, koska pesämänty on vankkalatvainen ja sieltä on hyvät näkymät kaikkiin ilmansuuntiin. Sääksikoiras kohentaa pesää tuomalla sinne erikokoisia oksia. Seuraavana päivänä koiras kuulee tutun punatulkkumaisen äänen taivaalta: naaraskin on palannut, ja vanhan pariskunnan jälleennäkeminen on riemukas. Soidinmenot ja pesän ehostaminen kestävät useita päiviä. Sitten naaraalla on edessä yli kuukauden kestävä ruskeankirjavien munien haudonta. Koiras tuo päivittäin naaraalle kalaa ja vartioi pesää läheisessä kelopuussa. Poikasten kuoriutuessa kesä onkin jo alussa. KUVA JARI NISKANEN / VASTAVALO.FI TEKSTI JUHA-MATTI VALONEN 3 Sääksi METSÄKUVA
  • 4 METSÄN HENKI 2/17 2/2017 2 Metsäkuva 5 Pääkirjoitus 6 Ledare 7 Päätoimittajalta 8 Uutiset 13 TULEVAISUUS: UPM:n toimintaohje laajenee kaikkialle toimitusketjuun 19 VIERASKYNÄ: Tuija Nummela 27 KYSYMYS & VASTAUS: Taimikonhoito kannattaa 30 METSÄPALVELUT: Metsänomistajan muistilista metsänhoitoon 33 LAKI & ASIANTUNTIJA: Metsätilan sukupolvenvaihdos lahjanluonteisella kaupalla PALSTAT KERRO, MITÄ MIELTÄ OLET LEHDESTÄMME Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä lehdestämme osoitteeseen metsaviestinta@upm.com 20 INFOGRAFIIKKA: TAIMESTA ELIN VOIMAISEKSI METSÄKSI Aukeaman graa? kuvailee metsänkasvua ja -hoitoa vaihe vaiheelta. 22 ”VALTOAHON MATTI, TERVE!” Kartstulalainen metsänomistaja ja metsäkoneurakoitsija työllistää ja kouluttaa paikkakunnan nuoria. 28 TUOTTAVA METSÄ Säännöllistä vuosituloa vai iso potti kerralla? ARTIKKELIT Metsän tuottoon voi vaikuttaa esimerkiksi laadukkailla, jalostetuilla siemenillä. ”TÄTÄ ALAA EI OPI KIRJOJA LUKEMALLA VAAN TYÖTÄ TEKEMÄLLÄ” Kari Palojärvi, Suomen Kuljetusja logistiikka ry 14
  • 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 LA U RA V ES A PÄÄKIRJOITUS Yrittäjyys kunniaan SUOMALAISEN METSÄTALOUDEN PERUSTA lepää pitkälti yrittäjien hartioilla. Puutavaran autokuljetus, koneellinen puunkorjuu sekä metsänparannustyöt on hoidettu ensimmäisiä kokeiluja lukuun ottamatta itsenäisten yrittäjien toimesta. Nyttemmin myös itsenäisten palveluntarjoajien tuottamat metsänhoitoja metsä talouden suunnittelutyöt ovat nopeassa kasvussa. Suomalainen yrittäjyyteen perustuva puunhankintaketju on osoittanut kansainvälisissä vertailuissa kilpailukykynsä sekä kustannustehokkuudessa että työn laadussa. Yrittäjäkuntamme on valikoitunutta ja valistunutta. He panostavat voimakkaasti toimintansa kehittämiseen. Urakanantajan näkökulmasta tärkeintä on huolehtia siitä, että yrittäjät saavat riittävästi etukäteisinformaatiota tulevista työkokonaisuuksista pystyäkseen suunnittelemaan ja ketjuttamaan koneiden ja kuljettajien työt mahdollisimman tehokkaasti sekä varmistamaan laadukkaan lopputuloksen. Yrittämisen puitteet määritellään urakanantajan ja yrittäjän välisissä yrittäjäsopimuksissa sekä niiden liitteenä olevissa palvelukuvauksissa. Työn laadun seuranta ja siihen liittyvä palautteenanto sekä palautteesta oppiminen puolin ja toisin on tuloksekas tapa parantaa työn tuottavuutta ja toiminnan laatua. Koneja autoyrittäjät ovat tärkeä linkki yhtiön ja metsänomistajien välissä. Heidän työpanoksensa on puunhankintaketjun näkyvin osa. Yrittäjän tekemä työ sekä kanssakäyminen metsänomistajan kanssa vaikuttavat paljolti metsänomistajien tyytyväisyyteen suhteessa solmimiimme puukauppoihin ja myymiimme metsäpalveluihin. Toimintaperiaatteisiimme kuuluu, että metsänomistajalla on oikeus tutustua korjuun ja kuljetusten etenemiseen, minkä vuoksi informoimme metsänomistajia ennakkoon operaatioiden aloittamisesta ja päättymisestä sekä työmaavierailun edellyttämistä turvallisuusohjeista. Tämä pääkirjoitus on minun jäähyväiseni teille lukijoille, sillä siirryn eläkkeelle kesällä 2017. Työskennellessäni UPM:n ja sen edeltäjäyritysten palveluksessa yli 35 vuoden ajan erilaisissa puunhankinnan johtotehtävissä minulla on ollut ilo tulla tutuksi monien metsänomistajien, metsäammattilaisten, yrittäjien ja heidän kuljettajiensa kanssa. Haluan kiittää teitä kaikkia erinomaisesta yhteistyöstä, mukavista hetkistä ja onnistumisista matkamme varrella, ja toivottaa teille valoisaa tulevaisuutta sekä suomalaismetsien turvaa ja rauhaa. PEKKA RAJALA Sidosryhmäjohtaja, metsäasiat UPM Metsä ”Suomalaisen metsätalouden perusta lepää pitkälti yrittäjien hartioilla.”
  • DET FINLÄNDSKA SKOGSBRUKET vilar till stora delar på företagare. Virkestransporterna med bil, den maskinella virkesdrivningen och skogsförbättringsarbetena, med undantag av de tidigaste försöken, har skötts av självständiga företagare. Nuförtiden sker också en snabb ökning av självständiga tjänsteleverantörers erbjudanden av skogsvårdsoch planeringsarbeten för skogsbruket. Virkesanskaffningskedjan, med basen i ?nsk företagsamhet, har i internationell jämförelse visat ha konkurrenskraft både när det gäller kostnadseffektivitet och kvaliteten på arbetet. Vår företagarkår är kunnig och erfaren och satsar starkt på utveckling av sin verksamhet. Ur uppdragsgivarens synvinkel sett är vår viktigaste uppgift att ge företagarna tillräcklig förhandsinformation om kommande arbetshelheter. Då kan de planera och få sina maskinkedjor och chaufförer att utföra arbetsuppgifterna så effektivt som möjligt och säkerställa ett kvalitetsmässigt gott slutresultat. Ramarna för företagandet slås fast i företagaravtal mellan uppdragsgivaren och företaget samt de tjänstebeskrivningar som gäller i detta avtal. Arbetets kvalitetsuppföljning och därtill hörande responsgivning och vad man lär av responsen på ömse sidor är ett resultatgivande sätt att förbättra arbetets produktivitet och kvaliteten på verksamheten. Maskinoch virkesbilföretagarna är en viktig länk mellan vårt bolag och skogsägarna. Deras arbetsinsatser är den mest framträdande delen i virkesanskaffningskedjan. Det arbete företagaren gör och kontakterna som tas med skogsägaren inverkar mycket på hur nöjd skogsägaren är med hanteringen av virkesavtalet med oss och med de skogsarbetstjänster vi har sålt. Till våra verksamhetsprinciper hör, att skogsägaren har rätt att bekanta sig med hur drivningen och virkestransporten fortgår. Därför informerar vi också skogsägaren på förhand när det operativa arbetet påbörjas och avslutas, samt påpekar de säkerhetsföreskrifter som gäller vid besök på skogsarbetsplatsen. Denna ledare är mitt avsked till er läsare, eftersom jag avgår med pension sommaren 2017. Under de mer än 35 år jag arbetat för UPM och dess föregångare inom olika ledningsuppgifter i virkeshanteringen har jag haft glädjen att bli bekant med många skogsägare, skogsfackfolk, företagare och deras chaufförer. Jag vill tacka er alla för ett utmärkt samarbete, trevliga stunder och framgångar på vår resa tillsammans och jag önskar er en ljus framtid och att de ?nska skogarna ger trygghet och frid. PEKKA RAJALA Intressegruppsdirektör UPM Skog Företagandet till heders LEDARE Läs mer om vår skogsservice www.skogsvärld.? företagare.” LA U RA V ES A
  • 7 2/2017 Julkaisija: UPM Metsä PL 85, 33101 Tampere. Puh. 0204 16 121. www.metsämaailma.?, www.uusimetsänomistaja.?, www.upm.?. Päätoimittaja: Mari Ruissalo. Toimitusneuvosto: UPM: Satu Kivioja, Panu Kärkkäinen, Sami Oksa, Aili Piironen, Pekka Rajala, Mari Ruissalo, Matti Turkama, Matti Varho, Zeeland Family: Sirpa Alhava, Miikka Leinonen, Lotta Vaija. Repro: Aste Helsinki Oy. Paino: Erweko Oy, Oulu. Paperi: UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m 2 . Painosmäärä: 55 000. 20. vuosikerta. ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu). Kannen kuva: Jaska Poikonen. Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy syyskuussa 2017. Metsän henki on UPM Metsän asiakasja sidosryhmälehti. UPM:n metsän omistaja-asiakkaille lehti postitetaan asiakasrekisterissä olevien tietojen perusteella. Osoitteenja tilausmuutokset: metsalehtitilaus@upm.com, www.metsämaailma.? > yhteystiedot > yhteydenottopyyntö tai puh. 0204 16 5100. Metsänomistaja-asiakkaat voivat olla yhteydessä myös omaan metsäasiakas vastaavaansa. Metsän henki painetaan Suomessa valmistetulle UPM:n paperille. PEFC/02-31-120 Tulevaisuuden tekijät TÄNÄ VUONNA Suomessa keskustellaan paljon itsenäisyydestä ja siitä, mitä se nykysuomalaisille merkitsee. Monelle meistä itsenäisyys tarkoittaa vapautta. Vapaus valita kiinnostava koulutus ja ammatti on merkittävä menestystekijä tuleviakin sukupolvia ajatellen. Yrittäjyys elinkeinona kiinnostaa yhä useampaa nuorta ja yrittäjyyskoulutukseen onkin satsattu kaikilla kouluasteilla. Suomalaisessa metsäteollisuudessa yrittäjillä on erittäin tärkeä rooli, sillä puunhankintaketju perustuu pitkälti vastuullisiin ja osaaviin yrittäjiin. Tässä lehdessä pääsee ääneen usea yrittäjä sekä yrittäjäjärjestön edustaja. Heillä kaikilla on vahva usko tulevaisuuteen, mikä näkyy muun muassa investointeina kalustoon ja henkilöstöön. Samanaikaisesti kannetaan yhteistä huolta tulevaisuuden osaajien koulutuksesta ja saatavuudesta. Meillä kaikilla metsäalan toimijoilla on roolimme siinä, miten houkuttelevana nuoret alan näkevät. UPM palkkaa tänäkin kesänä satoja kesätyöntekijöitä eri tehtäviin muun muassa puunhankintaan ja metsätalouteen. Pyrimme tarjoamaan nuorille paitsi arvokasta työkokemusta, myös positiivisen näkymän alan moni puolisiin työmahdollisuuksiin – yrittäjänä tai työsuhteessa, yhtäkaikki metsäteollisuuden tulevina ammattilaisina. Nautinnollisia lukuhetkiä MARI RUISSALO, päätoimittaja PÄÄTOIMITTAJALTA 22 METSÄNOMISTAJA, METSÄKONEURAKOITSIJA, AVAINYRITTÄJÄ Matti Valtoaholla riittää kokemusta ja tarinaa metsistä useammalta vuosikymmeneltä.
  • 8 METSÄN HENKI 2/17 8 METSÄN HENKI 2/17 UUTISET | lue lisää: W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I UPM:N PUUPOHJAINEN biopolttoaine soveltuu hyvin myös laivojen polttoaineeksi. Alankomaissa, ensimmäisissä laivaliikenteelle tehdyissä testeissä, UPM BioVernoa kokeiltiin onnistuneesti ruoppausaluksen dieselmoottorissa. Tähän saakka sitä on käytetty tieliikenteessä. Biopolttoaineet tarjoavat laivaoperaattoreille mahdollisuuden vähentää alusten hiili dioksidipäästöjä jopa 80–90 %. Samalla päästään eroon rikkioksidipäästöistä sekä vähennetään typenoksidipäästöjä noin 10 % ja pienhiukkaspäästöjä noin 50 %. Nykyennusteiden mukaan biopolttoaineita voisi olla 5–10 % koko merenkulun polttoaineista vuoteen 2030 mennessä. www.upmbiofore.? 90 % ELINKEINOELÄMÄN tutkimuslaitoksen (Etla) selvityksen mukaan UPM on eniten arvonlisää tuottava yhtiö Suomessa, kun mukaan lasketaan yhtiön luoma suora arvonlisä sekä hankintojen kautta syntyvät välilliset kerrannaisvaikutukset. Etlan tutkimus tarkastelee suurten yritysten ja niiden arvoketjujen roolia taloudessa. Tulosten mukaan kymmenen suurinta suomalaista yritystä tuotti 7,6 % Suomen bruttokansantuotteesta vuonna 2015. ”UPM on bruttokansantuotteella mitattuna Suomen neljänneksi suurin yritys, kun huomioimme pelkästään yhtiön itsensä tuottaman arvonlisän kotimaassa. UPM:n osuus bkt:sta oli 0,8 prosenttia vuonna 2015”, kertoo Etlatiedon varatoimitusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö. Kun mukaan laskettiin ostojen kautta syntyvät kerrannaisvaikutukset, UPM nousi merkittävimmäksi yritykseksi 2,0 prosentin bkt-osuudellaan. www.upmbiofore.? UPM tuottaa eniten arvonlisää Suomessa ARVONLISÄ KELPAISIKO PUINEN KOOTTAVA PYÖRÄ? Lue lisää sandwichbikes.com 8 METSÄN HENKI 2/17 Pahvilaatikkoon pakatuista, kotona koottavista tavaroista innoituksensa saanut Sandwichbike on hollantilaisen muotoilijan Basten Leijh’n käsialaa. Kahdesta säänkestävästä vanerisosasta valmistettu koottava pyörä mahtuu pieneen tilaan, jolloin se on helposti postitettavissa minne tahansa. S A N D W IC H B IK ES
  • 9 UPM ja Tornator solmivat sopimukset metsätilaja puukaupoista AIESOPIMUKSEN MUKAAN YHTIÖT sitoutuvat metsätilakauppaan ja pitkäaikaiseen puukauppaan. Tornator myy sopimuksen mukaan vuosittain merkittävän määrän puuta omistamistaan metsistä UPM:n Itä-Suomen tehtaille. Puukauppasopimuksen lisäksi on sovittu 23 000 hehtaarin suuruisesta metsäkiinteistökaupasta Pohjois-Karjalassa. www.upm.? Metsämaailma uudistuu – pysy kuulolla! METSÄNOMISTAJILLE SUUNNATTU UPM:n verkkopalvelu Metsämaailma uudistuu kesän aikana. Uusittu palvelu tulee tarjoamaan entistä paremman käyttäjäkokemuksen. Myös Metsämaailman ulkoasu raikastuu ja palvelun mobiilikäyttö sujuvoituu. www.metsämaailma.? Luonnonsuojelualue Kouvolan HallaSippolan tilalle KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS ON perustanut UPM:n esityksestä yhtiön maalle yksityisen luonnonsuojelualueen. Monipuolinen ja runsaslahopuustoinen suojelualue sijaitsee yhtiön omistaman Halla-Sippolan tilan alueella Kouvolassa. Suojelualueen pinta-ala on noin 49 hehtaaria ja se on osa valtakunnallista METSO-ohjelmaa. www.upm.? PUDASJÄRVELLE SYKSYLLÄ 2016 valmistunut 800 oppilaan lukio ja yhtenäiskoulu on maailman suurin hirsikoulu. Hirsikampus jakautuu neljään osaan, joista kolme on rakennettu kokonaan hirrestä. Kuntapäättäjät halusivat rakennuttaa uuden koulun hirrestä päästäkseen eroon vanhojen rakennusten jatkuvasta korjaamisesta ja huonon sisäilman aiheuttamista allergiaoireista. Kouluinvestointi on merkittävä panostus terveelliseen, viihtyisään ja turvalliseen oppimisja työympäristöön. www.upmbiofore.? Hirsikoulu voitti puuarkkitehtuurikilpailun HIRSIKAMPUS Tervetuloa korjuutyömaalle – turvallisesti ILMOITA VIERAILUSTASI MOTOKUSKILLE puhelimitse. Numeron löydät kyltistä alueen laidalta. Käytä huomio liiviä. Sen olet saanut puukauppasopimuksen allekirjoituksen yhteydessä. Pysähdy vähintään 90 metrin päähän koneesta niin pitkäksi aikaa, että kuljettaja on huomannut sinut, sammuttanut koneen moottorin, laskenut kouran maahan ja avannut moton oven. Katso video: www.youtube.com/upmmetsa JA SK A PO IK O N EN RA IM O A H O N EN JA S K A PO IK O N EN
  • 10 METSÄN HENKI 2/17 UUTISET | lue lisää: W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I VUOSI SITTEN JULKAISTUN UPM Metsäni -mobiilisovelluksen uusi versio on ladattavissa sovelluskaupoista. Sovelluksessa voi nyt tarkastella useaa metsätilaa aina kymmeneen eri tilaan asti. Metsätiloja voidaan tarkastella tavallisen kartan lisäksi ilmakuvakartan avulla. Käyttäjien yksi suosituimmista kehitysehdotuksista oli mahdollisuus selata useamman tilan tietoja saman istunnon aikana. Mahdollisuus tarkastella omaa tilaa ilmakuvasta tekee sovelluksesta havainnollisemman. Kuvasta voi nähdä selkeästi metsän rakenteen, peitteisyyden ja maaston muodot. Ilmakuva-aineisto hyödyntää Mapboxin tarjoamaa satellittikartta-aineistoa. www.upmmetsani.? UPM Metsäni mobiilisovellus uusiutui MOBIILISOVELLUS Pitkäjänteistä metsänkasvatusta LUONNONVARAKESKUKSEN tuoreen raportin mukaan puuntuotantoa voidaan lisätä muun muassa kohdentamalla hakkuita, viljelemällä nopeakasvuisia jalostettuja taimia ja siemeniä, säätelemällä harvennuksia sekä lisäämällä metsämaan tuotoskykyä. www.luke.? VINKIT UPM KYMIN SELLUTEHTAAN tuotannon laajennuksen Kymi-870projektissa päärakennuskohteiden harjannostajaisia vietettiin maaliskuun lopussa. UPM:n 98 miljoonan euron investointiprojektissa uudistetaan Kymin sellutehtaan puunkäsittelyä, koivukuitulinjaa, talteenottolaitosta ja jätevesien käsittelyä. www.upm.? 98 milj. € U PM Tutustu metsänomistajan ympäristöoppaaseen UPM METSÄN ASIANTUNTIJAT ovat koonneet listan asioista, joilla metsänomistaja voi edesauttaa metsänsä monimuotoisuutta ja hyvinvointia. Ympäristöopas kertoo muun muassa lahopuiden ja säästöpuuryhmien jättämisen merkityksestä sekä sekametsän kasvatuksen hyödyllisyydestä. Myös riistan elinolosuhteita ja metsien virkistyskäyttöä voidaan edistää huomioimalla ne metsätaloudessa. Tutustu näppärään oppaaseen Metsämaailmassa. www.metsämaailma.? Seuraa sääksen pesintää JANAKKALAN KESIJÄRVELLÄ sijaitsevalle sääksen pesälle on taas viritetty pesäkamera. Sääksipariskunta palasi pesälleen Afrikasta pääsiäisviikolla. Seuraa pesän tapahtumia: www.metsämaailma.?/saaksi Ruotsilta lahjoja satavuotiaalle Suomelle RUOTSIN KUNINGAS Kaarle XVI Kustaa luovuttaa Tasavallan Presidentti Sauli Niinistölle 1.6. yhteisen metsäntutkimushankkeen ja taideteoksen. Tutkimushankkeeseen kuuluu 12 tohtoritason tutkimusapurahaa. 2,7 miljoonaa euroa jaetaan puoliksi ruotsalaisille ja suomalaisille tutkijoille. www.forest.?
  • 11 Tutustu myös www.metsämaailma.? www.upm.? www.upmbiofore.? FACEBOOK www.facebook.com/ metsamaailma YOUTUBE www.youtube.com/ user/upmmetsa ISSUU www.issuu.com/ upmmetsa Tilaa uutiskirjeemme: www.metsämaailma.?/ uutiskirje SISÄLLÄ SOMESSA Kerää tietoa ja osallistu kyselyyn! Löydät Metsän henkeen liittyviä aineistoja myös näistä kanavista: Valkovuokko vai valkoinen sinivuokko? Osallistu kyselyyn instagramissa. Tägää paras luontokuvasi #metsärikastaaelämää UPM LAAJENTAA suuren hyötykuorman (High Capacity Transport, HCT) ajoneuvoyhdistelmien kokeilua yhtiön tehtaiden välisiin hakekuljetuksiin. Kuljetusliike Kalevi Huhtala Oy:n 34-metrinen ja enimmillään 100 tonnia painava yhdistelmä on aloittanut liikenteessä reitillä Pori–Rauma. Kuljetusliike Wickström Oy:n 85-tonninen kevyempien hakkeiden kuljetukUPM:n HCT-rekkojen taival jatkuu TULEVAISUUDEN KULJETUKSET seen suunniteltu yhdistelmä aloitti huhtikuussa liikennöinnin Ristiinasta Kouvolaan ja Lappeenrantaan. Näiden lisäksi Koneurakointi Aki Sammalisto Oy:n 90-tonninen HCT-hakeyhdistelmä lähtee kesällä liikkeelle reitillä Juupajoki-Kouvola. www.metsamaailma.? Tapahtumat Seuraa tapahtumatarjontaamme www.metsamaailma.?/tapahtumat V U O K O N K U VA : JY RK I N O RM A JA / VA S TA VA LO .F I JA S K A PO IK O N EN INSTAGRAM www.instagram.com/ upm_metsamaailma TWITTER @upm_metsa Rantatontteja myynnissä UPM BONVESTA myy rantatontteja Kuopiosta ja Pielavedeltä. Bonvestan nettisivuilla voit tutustua myös myytäviin metsätiloihin. www.bonvesta.? SH U TT ER ST O C K
  • 12 METSÄN HENKI 2/17 UUTISET | lue lisää: W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I UPM tukee lasten mahdollisuuksia liikunnalliseen iltapäiväkerhoon UPM RYHTYY Lasten Liike iltapäivät -hankkeen tukijaksi. Hankkeen tavoitteena on tarjota useille lapsille mahdollisuus osallistua liikunnalliseen iltapäiväkerhoon tai iltapäivien harrastustoimintaan. UPM keskittyy tukemaan toimintaa erityisesti yhtiön suurimmilla tehdaspaikkakunnilla. Hanketta koordinoi Suomen Olympiakomitea. ”Haluamme olla mukana kumppanuuksissa, joilla on suuri vaikutus perheiden hyvinvointiin ja paikkakuntien elinvoimaisuuteen”, UPM:n sidosryhmäsuhdejohtaja Pirkko Harrela sanoo. UPM:n yhteiskunnallinen toiminta liittyy kiinteästi yhtiön Biofore-strategiaan ja vastuullisuustavoitteisiin. www.upmbiofore.? KOKONAISVALTAISTA PALVELUA Puukauppa Metsänhoito Metsäomaisuuden hoito Kestävyys Henkilökohtainen metsäasiakasvastaava Palvelukeskus 020 416 5100: arkisin 8–18 lauantaisin 9–14 chat: arkisin 10–17.45 lauantaisin 9.15–13.45 palvelukeskus@upm.com www.metsämaailma.? • chat • yhteystiedot • yhteydenottopyyntö • tietopankki UPM ON JO usean vuoden ajan panostanut biokemikaalien kehittämiseen. UPM Biokemikaalit keskittyy tällä hetkellä neljään tuoteryhmään: kemiallisiin rakenneaineisiin, ligniinituotteisiin, bio?brilleihin ja biolääketieteen tuotteisiin. ”Biopohjaisia kemiallisia rakenneaineita voidaan käyttää esimerkiksi muovien valmistamisessa korvaamaan öljypohjaisia tuotteita”, UPM Biokemikaalit -yksikön johtaja Juuso Konttinen sanoo. Puuraaka-aineesta saatavasta ligniinistä UPM kehittää tuotteita useisiin eri käyttötarkoituksiin, esimerkiksi biohartseina korvaamaan vanerintuotannossa käytettäviä öljypohjaisia fenolihartseja. Bio?brillejä käytetään erilaisten materiaalien muokkaamiseen ja vahvistamiseen. UPM on tuonut markkinoille kehittämänsä GrowDex-hydrogeelin, joka soveltuu esimerkiksi solukasvatukseen lääketieteellisissä tutkimuksissa. www.upmbiofore.? Biokemikaaleja öljyn sijaan muoveihin BIOKEMIKAALIT S H U TT ER S TO C K U PM Virtuaalinen luonto osana hyvinvointia? TYÖN LIIALLINEN RASITTAVUUS, työtavoitteiden kasvaminen sekä muutokset työtavoissa ja työn organisoinnissa lisäävät työntekijöiden stressiä ja uupumusta. Tutkimusten mukaan luonnossa oleskelu ja luontomaiseman tai jopa luontokuvien katselu palauttaa stressistä sekä parantaa selviämistä suorituskykyä vaativista tehtävistä. Luonnonvarakeskuksen uudessa tutkimuksessa selvitetään, millaista hyötyä virtuaalisesti tuotetulla luontoympäristöllä on työkuormituksesta palautumisessa. Kohderyhmänä ovat tietotyötä tekevät henkilöt. Tutkimukselta odotetaan eväitä työkyvyn ylläpitoon ja palauttamiseen sekä työympäristöjen suunnitteluun. www.luke.?
  • 13 VASTUULLISUUS ON UPM:N tapa toimia kaikkialla maailmassa ja se edistää eettisesti kestävää toimintatapaa myös omassa toimitusketjussaan. UPM on määritellyt itselleen toimintaperiaatteet, joista ei tingitä missään olosuhteissa. ”Lait ja säädökset ovat eri puolilla maailmaa erilaisia. Tämän vuoksi olemme muodostaneet omat, yhtenäiset käytäntömme, joista voimme johdonmukaisesti pitää kiinni kaikkialla”, sanoo UPM:n lakimies Essi Heinänen, joka on ollut keskeisesti mukana toimittajien toimintaohjeen uudistamisessa. UPM on sitoutunut olemaan luotettava liiketoimintakumppani, ja selkeä toimintalinja muodostaa tälle vahvan pohjan. Esimerkiksi korruptioon yrityksellä on aina nollatoleranssi. UPM odottaa vastuullisuutta myös yhteistyökumppaneiltaan. Jo aiemmin UPM:llä on ollut toimintaohje raakaaineja tavarantoimittajia varten. ”Haluamme, että yhteistyökumppanimmekin toimivat kestävällä tavalla. Noin 30 000 toimittajastamme jo yli 80 prosenttia on sitoutunut noudattamaan heille tehtyä toimintaohjetta”, taustoittaa UPM:n hankintaketjupäällikkö Petri Heinonen, joka vastaa uudistetun toimittajien toimintaohjeen käyttöönotosta. ”Uusittuakaan toimintaohjetta ei kuitenkaan sovelleta pienmetsänomistajiin”, Heinonen täsmentää. ”Toimintaohje on yksi työkalu, jonka avulla voimme konkreettisesti lisätä ymmärrystä vastuullisesta liiketoiminnasta ympäri maailmaa”, hän lisää. ”Toimintaohje asettaa toimittajillemme vastuullisuuden minimivaatimukset, jotka heidän täytyy toiminnassaan ylittää. Lisäksi asetamme erilaisia raaka-ainetai tuotekohtaisia erityisvaatimuksia esimerkiksi puulle, sellulle ja kemikaaleille.” Toimittajien lisäksi UPM:n toimitusketjussa on moninainen joukko muita toimijoita, esimerkiksi UPM:n puolesta toimivia edustajia, jakelijoita, konsultteja sekä yhteisyritysja paikallisia kumppaneita. Alun perin toimittajille tehty toimintaohje on nyt uusittu kattamaan myös nämä muut liikekumppanit. Tehdessään sopimuksen UPM:n kanssa he sitoutuvat toimimaan toimintaohjeen mukaisesti. ”Suomessa esimerkiksi lahjontaan, ihmis oikeuksien rikkomiseen ja rahan pesuun törmätään harvemmin, mutta joissain toimintamaissamme tällaiset asiat voivat tulla eteen useammin”, sanoo Essi Heinänen. ”Ottamalla toimijoita laajemmin toimintaohjeemme piiriin voimme konkreettisesti edistää vastuullisten liiketoimintatapojen leviämistä maailmalla”, hän toteaa. ”Vaadimme yhteistyökumppaneiltamme samoja asioita kuin itseltämmekin ja odotamme heidän myös levittävän näitä toimintatapoja omissa verkostoissaan.” ”Vaadimme yhteistyökumppaneiltamme samoja asioita kuin itseltämmekin.” ESSI HEINÄNEN Vastuulliset toimintatavat TULEVAISUUS UPM:n uusitun toimittajien toimintaohjeen piiriin on otettu nyt entistä laajempi joukko erilaisia yhteistyökumppaneita. MYÖS TOIMITUSKETJUSSA TEKSTI LAURA CANKAR KUVA SHUTTERSTOCK
  • METSÄTALOUDEN MAHDOLLISTAJAT Metsäalan yrittäjät ovat määräänsä merkittävämpi voima koko Suomen hyvinvoinnille. Metsissä riittää kasvua, mutta alan yrittäjillä on myös huolia. TEKSTI HELI SATULI KUVAT JASKA POIKONEN 14 METSÄN HENKI 2/17
  • S uomalaiseen metsätalouteen kätkeytyy ainutlaatuisia vahvuuksia, joita harva meistä tulee ajatelleeksi. Yksi niistä ovat yrittäjät. Metsäalan perusta lepää pitkälti yrittäjien hartioilla. Tämä erottaa Suomen kilpailijamaista. Esimerkiksi Ruotsissa metsäyhtiöt omistavat yhä itse suuren osan korjuuja kuljetuskalustosta. ”Kotimainen tapa toimia lähtee ajatuksesta, että kukin tekee, mitä parhaiten osaa. UPM:n vahvuus on suunnittelu ja operatiivinen ohjaus. Luotamme sataprosenttisesti yhteistyökumppaniyrittäjiimme”, toteaa UPM:llä metsätaloudesta ja keskitetystä hankinnasta vastaava Erkki Metsola. Suomessa hoidetaan kokonaan yrittäjävoimin ainespuun korjuu ja kuljetus, metsäenergian hankinta ja koneelliset metsänhoitotyöt sekä kasvava osa manuaalisista metsänhoitotöistä. Alalla toimii kaikkiaan noin 5 000 yritystä. Yhä useampi metsänomistaja on iäkäs tai kaupunkilainen. Samalla puun kysyntä kasvaa ja metsissä on tehtävä entistä enemmän hoitotöitä, jotta omaisuuden arvo ja metsien kasvu varmistetaan. Tuloksena Suomeen on syntynyt uutta, erilaiset metsänomistajat huomioivaa metsä palveluyrittäjyyttä perinteisten kuljetusja metsäkoneyritysten rinnalle. Pojasta polvi paranee Yrittäjävetoinen malli on Metsolan mukaan paras myös metsänomistajan kannalta. Moni alan yrittäjä on itsekin metsänomistaja, ja tyypillinen puunkuljetusja metsäkonealan yritys on pieni, keskimääräinen liikevaihto on 600 000 euroa vuodessa. Yritys työllistää neljästä kuuteen ammattilaista, ja tallista löytyy muutama työkone. 15 ”Suomalainen tapa toimia lähtee ajatuksesta, että kukin tekee, mitä parhaiten osaa.” ERKKI METSOLA 300 yritystä. UPM Metsän yrittäjäverkostoon kuuluu Suomessa yli
  • 16 METSÄN HENKI 2/17 ”Valtaosa on perheyrityksiä. Jotkut ovat ajaneet puuta jo 80 vuotta”, luonnehtii jäsenyrityksiään toiminnanjohtaja Kari Palojärvi Suomen kuljetus ja logistiikka SKAL ry:stä. Toiminnan juuret löytyvät maatalon kammareista. Maatilan veljekset pohtivat vaihtoehtoa lehmien lypsämiselle ja päättivät perustaa metsäkonetai puunkuljetusalan yrityksen. Nyt kalustoa käsittelee uusi sukupolvi, josta suurella osalla on ammattitutkinto. Mutta nyky-yrittäjätkin ovat kulkeneet metsissä pienestä pitäen. ”Tätä alaa ei opi kirjoja lukemalla vaan työtä tekemällä”, painottaa Palojärvi. Yrittäjät ovat toimineet samalla seudulla usein vuosikymmeniä. Heillä on hallussaan hiljaista tietoa, jota ilman puu ei metsistä liikkuisi. Sukupolvelta toiselle siirtyvä kokemus ja osaaminen ovatkin alalla arvokkainta. Laatu suurennuslasin alla ”Yrittäjät ovat niitä, jotka näkyvät metsänomistajien arjessa eniten. He ovat UPM:n näyteikkuna”, kuvailee Metsola. Päästäkseen UPM:n luottokumppaniksi on läpäistävä tiukat kriteerit. Yhteistyöyritysten kilpailutuksessa arvioidaan muun muassa kustannuskilpailukykyä, kehittymistä sekä yhteiskunnallisista velvoitteista ja henkilöstöstä huolehtimista. Metsolan mukaan yrityksen toiminnan laadukkuus painaa vaakakupissa paljon. ”Tarvitsemme yrityksiä, jotka ymmärtävät laadun merkityksen kokonaisuudelle. Yrittäjät ovat ratkaiseva osa laatuketjussa.” UPM:n tavoitteena on taata metsänomistajille ensiluokkainen palvelu. Toimintaa parannetaan jatkuvasti asiakkailta kerätyn palautteen pohjalta. Metsolan mukaan laadun seuranta on nyt otettu suurennuslasin alle. Puunhankinnan organisaatiossa aloittivat maaliskuun alussa yritysja laatuvastaavat. Metsänomistajan, yrittäjän ja UPM:n välisen yhteistyön kehittämisessä avainsanoja ovat selkeät vastuut, roolit ja ennakoiva toiminta. Jokaiselle yritykselle on nimetty oma yritysvastaava. Käytännön yhteistyö urakoihin liittyen on lähes päivittäistä. Kuukausittain yrittäjä ja UPM:n vastuuhenkilö summaavat saavutuksia ja kerran vuodessa tulevaisuutta ja kehittämiskohtia pohditaan syvemmin. Yrittäjät tietävät nyt tarkasti, mitä heiltä odotetaan. Laatuvastaavat puolestaan seuraavat ja raportoivat läpinäkyvästi työn laadun kussakin operaatiossa. Yrittäjät tekevät ”Tätä alaa ei opi kirjoja lukemalla vaan työtä tekemällä.” KARI PALOJÄRVI 1000 metsäkoneenkuljettajaa ja UPM:n urakoitsijat työllistävät noin 1400 kuorma-autonkuljettajaa.
  • 17 myös omavalvontaa ja ulkopuolinen taho tarkistaa toiminnan laatua säännöllisesti. ”Muutokset näkyvät metsänomistajan arjessa entistä parempana puun korjuun ja metsien hoitotyön laatuna”, lupaa Metsola. Kannattavasta kasvusta kiinni Yrittäjien ääni kuuluu entistä voimakkaammin paitsi UPM:n toiminnassa myös koko yhteiskunnassa. Yrittäjiä kehutaan päättäjien puheissa ja huudetaan apuun kasvutalkoisiin. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen mukaan tilanne on kuitenkin kaksijakoinen. ”Yhtäältä yrittäjyys kiinnostaa etenkin nuorten keskuudessa. Mutta toisaalta esimerkiksi työmarkkinajärjestöt ja tutkijat vähättelevät yhä pk-yrityksiä.” Moni yrittäjä ei myöskään tunnista itseään kansainvälisestä startup -hehkutuksesta ja kokee, että yhteiskunta on unohtanut pienet ja paikalliset toimijat – yrittäjien perusmassan. ”Monet metsäalan yrittäjät ottavat nyt isoja riskejä suhteessa varallisuuteensa. Alalla on selvästi luottamus tulevaan”, toteaa Pentikäinen. Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola vahvistaa Pentikäisen arvion. Metsäalan veto näkyy. Puuta liikkuu ja työtä on enemmän. Tulevat vuodet vaikuttavat vielä paremmilta. Mutta kasvu ei ole synonyymi kannattavuudelle. Alan yritysten liikevoitto on vain 1,3 prosenttia. Syitä on Jaakkolan mukaan monia. Urakoinnin vaatimukset kasvavat koko ajan, mutta hinnat ja tuottavuus eivät ole pysyneet kehitystahdissa. Jokainen yritys keskittyy kustannusjahtiin. Se on johtanut myös epäterveeseen hintojen polkemiseen. ”Kasvu ei tuo automaattisesti lisää euroja. Kapasiteetti kasvaa jo kiivaammin kuin kysyntä. Tämä puhuttaa joka pirtissä”, toteaa Palojärvi. Etenkin kuljetuspuolella hiertää myös pula ammattitaitoisesta työvoimasta. Sekä ammattikoulutuksen määrässä että laadussa on Palojärven mukaan parantamisen varaa. Isoin ongelma liittyy yrityksessä tapahtuvaan työharjoitteluun. Ajossa olevan ”Alalla on nyt selvästi luottamus tulevaan.” MIKAEL PENTIKÄINEN 500 ammattilaiselle. Lisäksi osavuotiset metsän hoitotyöt tarjoavat työtä
  • 18 METSÄN HENKI 2/17 kaluston on tienattava 90 euroa tunnilta, mutta opiskelijan kääntäessä rattia tuloja ei synny. Palojärveä huolettavat myös tiet, joiden kunto on talvella säälittävän ja surkean välimaastossa. Puu ei kulje, tehtaat eivät saa raaka-ainetta ja koko ketju pysähtyy. Lisäksi monen perheyrityksen on metsäalallakin vaikea löytää toiminnalleen jatkajaa. Lapset ovat nähneet, kuinka valtavan työpanoksen perhe on uhrannut yrityksen eteen ja toteavat, ettei siinä ole mitään järkeä. ”Rakkaus metsiin ei riitä, kun kalusto tuottaa vuodessa neljä tonnia autoa kohti”, summaa Palojärvi. Yksi yrittäjä, koko palvelupaketti Jaakkolan mukaan luotettavuuden, ammattitaidon ja kustannuskilpailukyvyn lisäksi metsäalan yrittäjän on nykyisin osattava verkostoitua. ”Tee se itse -tausta näkyy vielä alan toiminnassa. Ihmeitä ei pysty tekemään, mutta monen yrityksen liiketoiminnasta on mahdollista kehittää kannattavampaa”, toteaa Jaakkola. Yksi ratkaisu voi löytyä liiketoiminnan monipuolistamisesta. Palojärvi nostaa esimerkiksi kuljetuksien ohjauksen. Ennen siitä oli vastuussa metsäyhtiö, nyt työtä ollaan ulkoistamassa kuljetusyritykselle. Yrittäjät tietävät parhaiten, mistä puu kannattaa hakea. Uudet tehtävät ovat iso mahdollisuus alalle. Metsänomistaja voisi halutessaan saada yhdeltä luukulta kaikki metsän elinkaaren palvelut metsäsuunnitelman teosta hakkuisiin ja veroilmoituksesta puukauppaan. Huolista huolimatta metsäalan horisontissa siintää paljon enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. Jaakkolan mukaan on selvää, että metsäalalla kasvavat tulevaisuudessa sekä volyymit että yrittäjän rooli. ”Metsät ovat tulevaisuudessa yhä vahvemmin yrittäjien valtakuntaa.” Suomen Yrittäjien Pentikäinen muistuttaa, että juuri metsäalalla suomalaisten yrittäjien osaaminen on omaa luokkaansa. Meillä ymmärretään metsien merkitys ja mahdollisuudet. Metsäalan yritykset ovat myös määräänsä merkityksellisempiä, sillä lähes koko metsäteollisuuden arvoketju sijaitsee Suomessa. Alan yrittäjien aikaansaama hyvä jää hyödyttämään kotimaista taloutta. Siksi metsäalan yrittäjien toimintaedellytyksistä huolehtiminen on tärkeää koko yhteiskunnan hyvinvoinnille. UPM METSÄ JA Työtehoseura järjestävät UPM:n avainyrittäjille yritysjohtamisen valmennusta. Viime vuoden toukokuussa alkanut koulutus kestää puolitoista vuotta ja tähtää yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoon. Puunkorjuupalveluja Etelä-Savon alueella tuottava metsäkoneyritys Veljekset Hokkanen Oy:n toimitusjohtaja Hannu Hokkanen on yksi koulutukseen osallistuvista yrittäjistä. ”Olen toiminut yrittäjänä yli 20 vuotta. Koulutuksessa ryhdyin ensimmäistä kertaa pohtimaan, miten haluan viedä yritystä eteenpäin.Koulutus on antanut valmiudet johtaa ja kehittää omaa liiketoimintaa pitkäjänteisesti. Lisäksi tunnen nyt oikeuteni ja velvollisuuteni, joten osaan myös vaatia yhteistyökumppaneilta ja työntekijöiltä enemmän.” Yrittäjät opiskelevat, kuinka parantaa henkilöstön hyvinvointia, sekä sisäistävät työelämän pelisäännöt ja yrityksen talouden hallinnan. Tulot ja menot eivät ole enää kirjanpitäjän käsiin sysättäviä numeroita vaan kannattavuuden rakennuspalikoita. Hokkanen kiittelee, että UPM:n osallistuminen koulutukseen tarjoaa kummallekin osapuolelle mahdollisuuden antaa palautetta ja kehittää toimintatapoja. Koulutus on Hokkasen mukaan osoitus UPM:n sitoutuneisuudesta yrittäjäyhteistyöhön. ”UPM näkee, että menestyvät yrittäjät ovat myös heille voimavara. Se luo yrittäjille luottamusta tulevaan.” KOULUTUS HERÄTTI SUUNNITTELEMAAN TULEVAA +2900 yrittäjää. UPM työllistää yhteensä
  • Vieraskynä TUIJA NUMMELA Toiminnanjohtaja Maanomistajain Liitto ry Metsänomistus – iloa ja vastuuta päivästä ja vuosisadasta toiseen M etsänomistaja on merkittävä lenkki biotalouden ketjussa. Puusta ja metsästä saatavat hyödyt jäävät vähäisiksi, ellei omistaja hoida metsiään aktiivisesti. Omistajan ei välttämättä tarvitse itse tehdä työtä moottorisahan ja pottiputken kanssa, mutta hänen on huolehdittava, että joku tekee. Monet metsänomistajat ovat kasvaneet pienestä pitäen metsiensä lähellä ja nähneet metsänkasvun eri vaiheet. Omaa kokemustakin on voinut karttua erilaiKaikki arvokkaat alueet ovat säilyneet siksi, että maanomistajat ovat ne sellaisina vapaaehtoisesti säilyttäneet. 19 sista hoitotöistä. Omistajuus on saattanut siirtyä suvun sisällä jopa vuosisatoja. Tällöin uusi metsänomistaja voi tuntea ylpeyttä kävellessään suvun perintömailla. Edellisten sukupolvien taidosta ja toimeliaisuudesta riippuu, minkälaisessa kunnossa metsä on. Toivotonta tilannetta ei olekaan, vaan innostunut omistaja saa metsän arvon nousemaan. Arvo voi olla paljon muutakin kuin päätehakkuukypsän tukkimetsän eurot. Luonnon monimuotoisuuden säilyminen on yksi tärkeä osa metsänhoitoa. Maanomistajain Liitto painottaa toiminnassaan vapaaehtoisen suojelun merkitystä. Liiton muutama vuosi sitten tekemä kyselytutkimus osoitti, että maanomistajat suhtautuivat myönteisesti maillaan oleviin arvokkaisiin luontokohteisiin. Valtaosa maanomistajista säästäisi arvokkaan luontokohteen oma-aloitteisesti joka tapauksessa. Osa hakisi kohteen säilyttämiseen mahdollisesti saatavilla olevaa tukea. Reilu kymmenen prosenttia maanomistajista hyväksyisi suojelun vain, jos saa siitä täyden korvauksen. Liitto muistuttaa lainlaatijoita ja ympäristöviranomaisia aina uuden suojeluesityksen tullen, että kaikki arvokkaat alueet ovat säilyneet siksi, että maanomistajat ovat ne sellaisena vapaaehtoisesti säilyttäneet. Niinpä jatkotoimistakin pitää neuvotella omistajan kanssa ja käyttää hyödyksi hänen tietonsa. Metsänomistajan näkemystä tulee kunnioittaa. Tässä asiassa niin viranomaisten kun muidenkin yhteistyökumppaneiden toiminta on kehittynyt myönteiseen suuntaan. Metsänomistajuudessa on jotakin houkuttelevaa. Kaikilla ei ole perintömetsiä eikä ole lainkaan tavatonta, että vaikkapa virkanainen haaveilee omasta metsäpalstasta, jota saisi hoitaa. Vaikka työn tulos jäisikin vasta seuraavan sukupolven hyödyksi, oman metsän kaipuuta se ei lannista. Mutta metsää ei voi ostaa, ellei joku myy. Kaikki eivät ole metsäihmisiä, joten myyminen voi olla paras ratkaisu niin myyjälle kuin ostajallekin – ja metsälle.
  • 20 METSÄN HENKI 2/17 Huolellinen metsänuudistamivaihe MAANMUOKKAUS UUDISTUSALAN VESITALOUS UUDISTAMINEN ISTUTTAEN UUDISTAMINEN KYLVÄEN Hyvä ja laadukas maanmuokkaus on perusedellytys metsänuudistamisen onnistumiselle. Oikein valittu muokkausmenetelmä ja laadukas työ takaavat uudelle puusukupolvelle parhaat kasvuolosuhteet ja taimille nopean alkukehityksen. Varmista, että istutusalueen vesitalous on kunnossa ja että taimet eivät tuhoudu liiasta kosteudesta johtuen. Ojien avaus voi olla tarpeen. Varmista myös, että kiintoaine ei pääse huuhtoutumaan vesistöön. Tarpeen vaatiessa teetä vesiensuojelusuunnitelma ja toimi sen mukaisesti. Taimien istutus onnistuu joko pottiputkella (A) tai istutuskoneella (B). Tärkeää on, että taimet istutetaan muokattuun mättääseen. Siten taimella on riittävästi ravinteita ja lämpöä ponnistaa kasvuun. Karuimmilla kohteilla uusi mäntymetsä lähtee hyvin kasvuun kylvämällä (C). Yleisin kylvötapa on koneellinen kylvö eli siemenet kylvetään maahan maanmuokkauksen yhteydessä. Miestyönä kylvöä tehdään pienalaisilla kohteilla, joissa maa on muokattu erikseen. A 1 2 3 4 ). Taimesta Hyvä alku uudelle puusukupolvelle ja uuden metsän hyvä hoito ovat hyväksi sekä metsälle että metsänomistajalle. Terve, elinvoimainen metsä tuottaa iloa ja hyötyä monipuolisesti. ELINVOIMAISEKSI METSÄKSI INFOGRAFIIKKA TERO HARSUNEN / ZEELAND FAMILY TEKSTIT UPM