UPM Metsän henki 2/2017 - Lehtiluukku.fi

UPM METSÄN LEHTI METSÄNOMISTAJILLE | WWW.METSÄMAAILMA.FI Suomen metsätalouden ainutlaatuinen vahvuus: YRITTÄJÄT 14 Metsänomistaja, vaikuta metsäsi tuottoon 28 2/17 On hienoa olla mukana kehityksen etulinjassa 34 KULJETUSYRITTÄJÄ KATI HUHTALA
2 METSÄN HENKI 2/17 facebook.com/metsamaailma Sääksi Pandion haliaetus Sääksi eli kalasääski on yksi maailman laajimmalle levinneistä lintulajeista. Suomessa se elää järvialueilla ja merenrannikolla. Saaristossa levinneisyys rajoittuu sisäja välisaaristoon. Sääksi rakentaa pesänsä aina puun ylimpään latvaan, mistä on esteetön näkyvyys pesän ympäristöön. Se käyttää ravinnokseen yksinomaan kaloja. Sääksi on KantaHämeen maakuntalintu. www.metsämaailma.?/saaksi
3 AURINGON VIIME SÄTEET punaavat pienen lammen rantamäntyjen latvat, kun lampea kohti liitää suuri, vaalea petolintu. Se laskeutuu isoon risulinnaan männyn latvassa. Sääksikoiras on lentänyt tuhansia kilometrejä palatakseen pesäpaikalleen yli puolivuotiselta matkaltaan Afrikasta. Aamulla sääksi lähtee saalistamaan tutuille sulapaikoille ja palaa pian pesälle lahna kynsissään. Pesä on pysynyt asuttuna useiden sukupolvien ajan, koska pesämänty on vankkalatvainen ja sieltä on hyvät näkymät kaikkiin ilmansuuntiin. Sääksikoiras kohentaa pesää tuomalla sinne erikokoisia oksia. Seuraavana päivänä koiras kuulee tutun punatulkkumaisen äänen taivaalta: naaraskin on palannut, ja vanhan pariskunnan jälleennäkeminen on riemukas. Soidinmenot ja pesän ehostaminen kestävät useita päiviä. Sitten naaraalla on edessä yli kuukauden kestävä ruskeankirjavien munien haudonta. Koiras tuo päivittäin naaraalle kalaa ja vartioi pesää läheisessä kelopuussa. Poikasten kuoriutuessa kesä onkin jo alussa. KUVA JARI NISKANEN / VASTAVALO.FI TEKSTI JUHA-MATTI VALONEN 3 Sääksi METSÄKUVA
4 METSÄN HENKI 2/17 2/2017 2 Metsäkuva 5 Pääkirjoitus 6 Ledare 7 Päätoimittajalta 8 Uutiset 13 TULEVAISUUS: UPM:n toimintaohje laajenee kaikkialle toimitusketjuun 19 VIERASKYNÄ: Tuija Nummela 27 KYSYMYS & VASTAUS: Taimikonhoito kannattaa 30 METSÄPALVELUT: Metsänomistajan muistilista metsänhoitoon 33 LAKI & ASIANTUNTIJA: Metsätilan sukupolvenvaihdos lahjanluonteisella kaupalla PALSTAT KERRO, MITÄ MIELTÄ OLET LEHDESTÄMME Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä lehdestämme osoitteeseen metsaviestinta@upm.com 20 INFOGRAFIIKKA: TAIMESTA ELIN VOIMAISEKSI METSÄKSI Aukeaman graa? kuvailee metsänkasvua ja -hoitoa vaihe vaiheelta. 22 ”VALTOAHON MATTI, TERVE!” Kartstulalainen metsänomistaja ja metsäkoneurakoitsija työllistää ja kouluttaa paikkakunnan nuoria. 28 TUOTTAVA METSÄ Säännöllistä vuosituloa vai iso potti kerralla? ARTIKKELIT Metsän tuottoon voi vaikuttaa esimerkiksi laadukkailla, jalostetuilla siemenillä. ”TÄTÄ ALAA EI OPI KIRJOJA LUKEMALLA VAAN TYÖTÄ TEKEMÄLLÄ” Kari Palojärvi, Suomen Kuljetusja logistiikka ry 14
5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 LA U RA V ES A PÄÄKIRJOITUS Yrittäjyys kunniaan SUOMALAISEN METSÄTALOUDEN PERUSTA lepää pitkälti yrittäjien hartioilla. Puutavaran autokuljetus, koneellinen puunkorjuu sekä metsänparannustyöt on hoidettu ensimmäisiä kokeiluja lukuun ottamatta itsenäisten yrittäjien toimesta. Nyttemmin myös itsenäisten palveluntarjoajien tuottamat metsänhoitoja metsä talouden suunnittelutyöt ovat nopeassa kasvussa. Suomalainen yrittäjyyteen perustuva puunhankintaketju on osoittanut kansainvälisissä vertailuissa kilpailukykynsä sekä kustannustehokkuudessa että työn laadussa. Yrittäjäkuntamme on valikoitunutta ja valistunutta. He panostavat voimakkaasti toimintansa kehittämiseen. Urakanantajan näkökulmasta tärkeintä on huolehtia siitä, että yrittäjät saavat riittävästi etukäteisinformaatiota tulevista työkokonaisuuksista pystyäkseen suunnittelemaan ja ketjuttamaan koneiden ja kuljettajien työt mahdollisimman tehokkaasti sekä varmistamaan laadukkaan lopputuloksen. Yrittämisen puitteet määritellään urakanantajan ja yrittäjän välisissä yrittäjäsopimuksissa sekä niiden liitteenä olevissa palvelukuvauksissa. Työn laadun seuranta ja siihen liittyvä palautteenanto sekä palautteesta oppiminen puolin ja toisin on tuloksekas tapa parantaa työn tuottavuutta ja toiminnan laatua. Koneja autoyrittäjät ovat tärkeä linkki yhtiön ja metsänomistajien välissä. Heidän työpanoksensa on puunhankintaketjun näkyvin osa. Yrittäjän tekemä työ sekä kanssakäyminen metsänomistajan kanssa vaikuttavat paljolti metsänomistajien tyytyväisyyteen suhteessa solmimiimme puukauppoihin ja myymiimme metsäpalveluihin. Toimintaperiaatteisiimme kuuluu, että metsänomistajalla on oikeus tutustua korjuun ja kuljetusten etenemiseen, minkä vuoksi informoimme metsänomistajia ennakkoon operaatioiden aloittamisesta ja päättymisestä sekä työmaavierailun edellyttämistä turvallisuusohjeista. Tämä pääkirjoitus on minun jäähyväiseni teille lukijoille, sillä siirryn eläkkeelle kesällä 2017. Työskennellessäni UPM:n ja sen edeltäjäyritysten palveluksessa yli 35 vuoden ajan erilaisissa puunhankinnan johtotehtävissä minulla on ollut ilo tulla tutuksi monien metsänomistajien, metsäammattilaisten, yrittäjien ja heidän kuljettajiensa kanssa. Haluan kiittää teitä kaikkia erinomaisesta yhteistyöstä, mukavista hetkistä ja onnistumisista matkamme varrella, ja toivottaa teille valoisaa tulevaisuutta sekä suomalaismetsien turvaa ja rauhaa. PEKKA RAJALA Sidosryhmäjohtaja, metsäasiat UPM Metsä ”Suomalaisen metsätalouden perusta lepää pitkälti yrittäjien hartioilla.”
DET FINLÄNDSKA SKOGSBRUKET vilar till stora delar på företagare. Virkestransporterna med bil, den maskinella virkesdrivningen och skogsförbättringsarbetena, med undantag av de tidigaste försöken, har skötts av självständiga företagare. Nuförtiden sker också en snabb ökning av självständiga tjänsteleverantörers erbjudanden av skogsvårdsoch planeringsarbeten för skogsbruket. Virkesanskaffningskedjan, med basen i ?nsk företagsamhet, har i internationell jämförelse visat ha konkurrenskraft både när det gäller kostnadseffektivitet och kvaliteten på arbetet. Vår företagarkår är kunnig och erfaren och satsar starkt på utveckling av sin verksamhet. Ur uppdragsgivarens synvinkel sett är vår viktigaste uppgift att ge företagarna tillräcklig förhandsinformation om kommande arbetshelheter. Då kan de planera och få sina maskinkedjor och chaufförer att utföra arbetsuppgifterna så effektivt som möjligt och säkerställa ett kvalitetsmässigt gott slutresultat. Ramarna för företagandet slås fast i företagaravtal mellan uppdragsgivaren och företaget samt de tjänstebeskrivningar som gäller i detta avtal. Arbetets kvalitetsuppföljning och därtill hörande responsgivning och vad man lär av responsen på ömse sidor är ett resultatgivande sätt att förbättra arbetets produktivitet och kvaliteten på verksamheten. Maskinoch virkesbilföretagarna är en viktig länk mellan vårt bolag och skogsägarna. Deras arbetsinsatser är den mest framträdande delen i virkesanskaffningskedjan. Det arbete företagaren gör och kontakterna som tas med skogsägaren inverkar mycket på hur nöjd skogsägaren är med hanteringen av virkesavtalet med oss och med de skogsarbetstjänster vi har sålt. Till våra verksamhetsprinciper hör, att skogsägaren har rätt att bekanta sig med hur drivningen och virkestransporten fortgår. Därför informerar vi också skogsägaren på förhand när det operativa arbetet påbörjas och avslutas, samt påpekar de säkerhetsföreskrifter som gäller vid besök på skogsarbetsplatsen. Denna ledare är mitt avsked till er läsare, eftersom jag avgår med pension sommaren 2017. Under de mer än 35 år jag arbetat för UPM och dess föregångare inom olika ledningsuppgifter i virkeshanteringen har jag haft glädjen att bli bekant med många skogsägare, skogsfackfolk, företagare och deras chaufförer. Jag vill tacka er alla för ett utmärkt samarbete, trevliga stunder och framgångar på vår resa tillsammans och jag önskar er en ljus framtid och att de ?nska skogarna ger trygghet och frid. PEKKA RAJALA Intressegruppsdirektör UPM Skog Företagandet till heders LEDARE Läs mer om vår skogsservice www.skogsvärld.? företagare.” LA U RA V ES A
7 2/2017 Julkaisija: UPM Metsä PL 85, 33101 Tampere. Puh. 0204 16 121. www.metsämaailma.?, www.uusimetsänomistaja.?, www.upm.?. Päätoimittaja: Mari Ruissalo. Toimitusneuvosto: UPM: Satu Kivioja, Panu Kärkkäinen, Sami Oksa, Aili Piironen, Pekka Rajala, Mari Ruissalo, Matti Turkama, Matti Varho, Zeeland Family: Sirpa Alhava, Miikka Leinonen, Lotta Vaija. Repro: Aste Helsinki Oy. Paino: Erweko Oy, Oulu. Paperi: UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m 2 . Painosmäärä: 55 000. 20. vuosikerta. ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu). Kannen kuva: Jaska Poikonen. Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy syyskuussa 2017. Metsän henki on UPM Metsän asiakasja sidosryhmälehti. UPM:n metsän omistaja-asiakkaille lehti postitetaan asiakasrekisterissä olevien tietojen perusteella. Osoitteenja tilausmuutokset: metsalehtitilaus@upm.com, www.metsämaailma.? > yhteystiedot > yhteydenottopyyntö tai puh. 0204 16 5100. Metsänomistaja-asiakkaat voivat olla yhteydessä myös omaan metsäasiakas vastaavaansa. Metsän henki painetaan Suomessa valmistetulle UPM:n paperille. PEFC/02-31-120 Tulevaisuuden tekijät TÄNÄ VUONNA Suomessa keskustellaan paljon itsenäisyydestä ja siitä, mitä se nykysuomalaisille merkitsee. Monelle meistä itsenäisyys tarkoittaa vapautta. Vapaus valita kiinnostava koulutus ja ammatti on merkittävä menestystekijä tuleviakin sukupolvia ajatellen. Yrittäjyys elinkeinona kiinnostaa yhä useampaa nuorta ja yrittäjyyskoulutukseen onkin satsattu kaikilla kouluasteilla. Suomalaisessa metsäteollisuudessa yrittäjillä on erittäin tärkeä rooli, sillä puunhankintaketju perustuu pitkälti vastuullisiin ja osaaviin yrittäjiin. Tässä lehdessä pääsee ääneen usea yrittäjä sekä yrittäjäjärjestön edustaja. Heillä kaikilla on vahva usko tulevaisuuteen, mikä näkyy muun muassa investointeina kalustoon ja henkilöstöön. Samanaikaisesti kannetaan yhteistä huolta tulevaisuuden osaajien koulutuksesta ja saatavuudesta. Meillä kaikilla metsäalan toimijoilla on roolimme siinä, miten houkuttelevana nuoret alan näkevät. UPM palkkaa tänäkin kesänä satoja kesätyöntekijöitä eri tehtäviin muun muassa puunhankintaan ja metsätalouteen. Pyrimme tarjoamaan nuorille paitsi arvokasta työkokemusta, myös positiivisen näkymän alan moni puolisiin työmahdollisuuksiin – yrittäjänä tai työsuhteessa, yhtäkaikki metsäteollisuuden tulevina ammattilaisina. Nautinnollisia lukuhetkiä MARI RUISSALO, päätoimittaja PÄÄTOIMITTAJALTA 22 METSÄNOMISTAJA, METSÄKONEURAKOITSIJA, AVAINYRITTÄJÄ Matti Valtoaholla riittää kokemusta ja tarinaa metsistä useammalta vuosikymmeneltä.
8 METSÄN HENKI 2/17 8 METSÄN HENKI 2/17 UUTISET | lue lisää: W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I UPM:N PUUPOHJAINEN biopolttoaine soveltuu hyvin myös laivojen polttoaineeksi. Alankomaissa, ensimmäisissä laivaliikenteelle tehdyissä testeissä, UPM BioVernoa kokeiltiin onnistuneesti ruoppausaluksen dieselmoottorissa. Tähän saakka sitä on käytetty tieliikenteessä. Biopolttoaineet tarjoavat laivaoperaattoreille mahdollisuuden vähentää alusten hiili dioksidipäästöjä jopa 80–90 %. Samalla päästään eroon rikkioksidipäästöistä sekä vähennetään typenoksidipäästöjä noin 10 % ja pienhiukkaspäästöjä noin 50 %. Nykyennusteiden mukaan biopolttoaineita voisi olla 5–10 % koko merenkulun polttoaineista vuoteen 2030 mennessä. www.upmbiofore.? 90 % ELINKEINOELÄMÄN tutkimuslaitoksen (Etla) selvityksen mukaan UPM on eniten arvonlisää tuottava yhtiö Suomessa, kun mukaan lasketaan yhtiön luoma suora arvonlisä sekä hankintojen kautta syntyvät välilliset kerrannaisvaikutukset. Etlan tutkimus tarkastelee suurten yritysten ja niiden arvoketjujen roolia taloudessa. Tulosten mukaan kymmenen suurinta suomalaista yritystä tuotti 7,6 % Suomen bruttokansantuotteesta vuonna 2015. ”UPM on bruttokansantuotteella mitattuna Suomen neljänneksi suurin yritys, kun huomioimme pelkästään yhtiön itsensä tuottaman arvonlisän kotimaassa. UPM:n osuus bkt:sta oli 0,8 prosenttia vuonna 2015”, kertoo Etlatiedon varatoimitusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö. Kun mukaan laskettiin ostojen kautta syntyvät kerrannaisvaikutukset, UPM nousi merkittävimmäksi yritykseksi 2,0 prosentin bkt-osuudellaan. www.upmbiofore.? UPM tuottaa eniten arvonlisää Suomessa ARVONLISÄ KELPAISIKO PUINEN KOOTTAVA PYÖRÄ? Lue lisää sandwichbikes.com 8 METSÄN HENKI 2/17 Pahvilaatikkoon pakatuista, kotona koottavista tavaroista innoituksensa saanut Sandwichbike on hollantilaisen muotoilijan Basten Leijh’n käsialaa. Kahdesta säänkestävästä vanerisosasta valmistettu koottava pyörä mahtuu pieneen tilaan, jolloin se on helposti postitettavissa minne tahansa. S A N D W IC H B IK ES
9 UPM ja Tornator solmivat sopimukset metsätilaja puukaupoista AIESOPIMUKSEN MUKAAN YHTIÖT sitoutuvat metsätilakauppaan ja pitkäaikaiseen puukauppaan. Tornator myy sopimuksen mukaan vuosittain merkittävän määrän puuta omistamistaan metsistä UPM:n Itä-Suomen tehtaille. Puukauppasopimuksen lisäksi on sovittu 23 000 hehtaarin suuruisesta metsäkiinteistökaupasta Pohjois-Karjalassa. www.upm.? Metsämaailma uudistuu – pysy kuulolla! METSÄNOMISTAJILLE SUUNNATTU UPM:n verkkopalvelu Metsämaailma uudistuu kesän aikana. Uusittu palvelu tulee tarjoamaan entistä paremman käyttäjäkokemuksen. Myös Metsämaailman ulkoasu raikastuu ja palvelun mobiilikäyttö sujuvoituu. www.metsämaailma.? Luonnonsuojelualue Kouvolan HallaSippolan tilalle KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS ON perustanut UPM:n esityksestä yhtiön maalle yksityisen luonnonsuojelualueen. Monipuolinen ja runsaslahopuustoinen suojelualue sijaitsee yhtiön omistaman Halla-Sippolan tilan alueella Kouvolassa. Suojelualueen pinta-ala on noin 49 hehtaaria ja se on osa valtakunnallista METSO-ohjelmaa. www.upm.? PUDASJÄRVELLE SYKSYLLÄ 2016 valmistunut 800 oppilaan lukio ja yhtenäiskoulu on maailman suurin hirsikoulu. Hirsikampus jakautuu neljään osaan, joista kolme on rakennettu kokonaan hirrestä. Kuntapäättäjät halusivat rakennuttaa uuden koulun hirrestä päästäkseen eroon vanhojen rakennusten jatkuvasta korjaamisesta ja huonon sisäilman aiheuttamista allergiaoireista. Kouluinvestointi on merkittävä panostus terveelliseen, viihtyisään ja turvalliseen oppimisja työympäristöön. www.upmbiofore.? Hirsikoulu voitti puuarkkitehtuurikilpailun HIRSIKAMPUS Tervetuloa korjuutyömaalle – turvallisesti ILMOITA VIERAILUSTASI MOTOKUSKILLE puhelimitse. Numeron löydät kyltistä alueen laidalta. Käytä huomio liiviä. Sen olet saanut puukauppasopimuksen allekirjoituksen yhteydessä. Pysähdy vähintään 90 metrin päähän koneesta niin pitkäksi aikaa, että kuljettaja on huomannut sinut, sammuttanut koneen moottorin, laskenut kouran maahan ja avannut moton oven. Katso video: www.youtube.com/upmmetsa JA SK A PO IK O N EN RA IM O A H O N EN JA S K A PO IK O N EN
10 METSÄN HENKI 2/17 UUTISET | lue lisää: W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I VUOSI SITTEN JULKAISTUN UPM Metsäni -mobiilisovelluksen uusi versio on ladattavissa sovelluskaupoista. Sovelluksessa voi nyt tarkastella useaa metsätilaa aina kymmeneen eri tilaan asti. Metsätiloja voidaan tarkastella tavallisen kartan lisäksi ilmakuvakartan avulla. Käyttäjien yksi suosituimmista kehitysehdotuksista oli mahdollisuus selata useamman tilan tietoja saman istunnon aikana. Mahdollisuus tarkastella omaa tilaa ilmakuvasta tekee sovelluksesta havainnollisemman. Kuvasta voi nähdä selkeästi metsän rakenteen, peitteisyyden ja maaston muodot. Ilmakuva-aineisto hyödyntää Mapboxin tarjoamaa satellittikartta-aineistoa. www.upmmetsani.? UPM Metsäni mobiilisovellus uusiutui MOBIILISOVELLUS Pitkäjänteistä metsänkasvatusta LUONNONVARAKESKUKSEN tuoreen raportin mukaan puuntuotantoa voidaan lisätä muun muassa kohdentamalla hakkuita, viljelemällä nopeakasvuisia jalostettuja taimia ja siemeniä, säätelemällä harvennuksia sekä lisäämällä metsämaan tuotoskykyä. www.luke.? VINKIT UPM KYMIN SELLUTEHTAAN tuotannon laajennuksen Kymi-870projektissa päärakennuskohteiden harjannostajaisia vietettiin maaliskuun lopussa. UPM:n 98 miljoonan euron investointiprojektissa uudistetaan Kymin sellutehtaan puunkäsittelyä, koivukuitulinjaa, talteenottolaitosta ja jätevesien käsittelyä. www.upm.? 98 milj. € U PM Tutustu metsänomistajan ympäristöoppaaseen UPM METSÄN ASIANTUNTIJAT ovat koonneet listan asioista, joilla metsänomistaja voi edesauttaa metsänsä monimuotoisuutta ja hyvinvointia. Ympäristöopas kertoo muun muassa lahopuiden ja säästöpuuryhmien jättämisen merkityksestä sekä sekametsän kasvatuksen hyödyllisyydestä. Myös riistan elinolosuhteita ja metsien virkistyskäyttöä voidaan edistää huomioimalla ne metsätaloudessa. Tutustu näppärään oppaaseen Metsämaailmassa. www.metsämaailma.? Seuraa sääksen pesintää JANAKKALAN KESIJÄRVELLÄ sijaitsevalle sääksen pesälle on taas viritetty pesäkamera. Sääksipariskunta palasi pesälleen Afrikasta pääsiäisviikolla. Seuraa pesän tapahtumia: www.metsämaailma.?/saaksi Ruotsilta lahjoja satavuotiaalle Suomelle RUOTSIN KUNINGAS Kaarle XVI Kustaa luovuttaa Tasavallan Presidentti Sauli Niinistölle 1.6. yhteisen metsäntutkimushankkeen ja taideteoksen. Tutkimushankkeeseen kuuluu 12 tohtoritason tutkimusapurahaa. 2,7 miljoonaa euroa jaetaan puoliksi ruotsalaisille ja suomalaisille tutkijoille. www.forest.?
11 Tutustu myös www.metsämaailma.? www.upm.? www.upmbiofore.? FACEBOOK www.facebook.com/ metsamaailma YOUTUBE www.youtube.com/ user/upmmetsa ISSUU www.issuu.com/ upmmetsa Tilaa uutiskirjeemme: www.metsämaailma.?/ uutiskirje SISÄLLÄ SOMESSA Kerää tietoa ja osallistu kyselyyn! Löydät Metsän henkeen liittyviä aineistoja myös näistä kanavista: Valkovuokko vai valkoinen sinivuokko? Osallistu kyselyyn instagramissa. Tägää paras luontokuvasi #metsärikastaaelämää UPM LAAJENTAA suuren hyötykuorman (High Capacity Transport, HCT) ajoneuvoyhdistelmien kokeilua yhtiön tehtaiden välisiin hakekuljetuksiin. Kuljetusliike Kalevi Huhtala Oy:n 34-metrinen ja enimmillään 100 tonnia painava yhdistelmä on aloittanut liikenteessä reitillä Pori–Rauma. Kuljetusliike Wickström Oy:n 85-tonninen kevyempien hakkeiden kuljetukUPM:n HCT-rekkojen taival jatkuu TULEVAISUUDEN KULJETUKSET seen suunniteltu yhdistelmä aloitti huhtikuussa liikennöinnin Ristiinasta Kouvolaan ja Lappeenrantaan. Näiden lisäksi Koneurakointi Aki Sammalisto Oy:n 90-tonninen HCT-hakeyhdistelmä lähtee kesällä liikkeelle reitillä Juupajoki-Kouvola. www.metsamaailma.? Tapahtumat Seuraa tapahtumatarjontaamme www.metsamaailma.?/tapahtumat V U O K O N K U VA : JY RK I N O RM A JA / VA S TA VA LO .F I JA S K A PO IK O N EN INSTAGRAM www.instagram.com/ upm_metsamaailma TWITTER @upm_metsa Rantatontteja myynnissä UPM BONVESTA myy rantatontteja Kuopiosta ja Pielavedeltä. Bonvestan nettisivuilla voit tutustua myös myytäviin metsätiloihin. www.bonvesta.? SH U TT ER ST O C K
12 METSÄN HENKI 2/17 UUTISET | lue lisää: W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I UPM tukee lasten mahdollisuuksia liikunnalliseen iltapäiväkerhoon UPM RYHTYY Lasten Liike iltapäivät -hankkeen tukijaksi. Hankkeen tavoitteena on tarjota useille lapsille mahdollisuus osallistua liikunnalliseen iltapäiväkerhoon tai iltapäivien harrastustoimintaan. UPM keskittyy tukemaan toimintaa erityisesti yhtiön suurimmilla tehdaspaikkakunnilla. Hanketta koordinoi Suomen Olympiakomitea. ”Haluamme olla mukana kumppanuuksissa, joilla on suuri vaikutus perheiden hyvinvointiin ja paikkakuntien elinvoimaisuuteen”, UPM:n sidosryhmäsuhdejohtaja Pirkko Harrela sanoo. UPM:n yhteiskunnallinen toiminta liittyy kiinteästi yhtiön Biofore-strategiaan ja vastuullisuustavoitteisiin. www.upmbiofore.? KOKONAISVALTAISTA PALVELUA Puukauppa Metsänhoito Metsäomaisuuden hoito Kestävyys Henkilökohtainen metsäasiakasvastaava Palvelukeskus 020 416 5100: arkisin 8–18 lauantaisin 9–14 chat: arkisin 10–17.45 lauantaisin 9.15–13.45 palvelukeskus@upm.com www.metsämaailma.? • chat • yhteystiedot • yhteydenottopyyntö • tietopankki UPM ON JO usean vuoden ajan panostanut biokemikaalien kehittämiseen. UPM Biokemikaalit keskittyy tällä hetkellä neljään tuoteryhmään: kemiallisiin rakenneaineisiin, ligniinituotteisiin, bio?brilleihin ja biolääketieteen tuotteisiin. ”Biopohjaisia kemiallisia rakenneaineita voidaan käyttää esimerkiksi muovien valmistamisessa korvaamaan öljypohjaisia tuotteita”, UPM Biokemikaalit -yksikön johtaja Juuso Konttinen sanoo. Puuraaka-aineesta saatavasta ligniinistä UPM kehittää tuotteita useisiin eri käyttötarkoituksiin, esimerkiksi biohartseina korvaamaan vanerintuotannossa käytettäviä öljypohjaisia fenolihartseja. Bio?brillejä käytetään erilaisten materiaalien muokkaamiseen ja vahvistamiseen. UPM on tuonut markkinoille kehittämänsä GrowDex-hydrogeelin, joka soveltuu esimerkiksi solukasvatukseen lääketieteellisissä tutkimuksissa. www.upmbiofore.? Biokemikaaleja öljyn sijaan muoveihin BIOKEMIKAALIT S H U TT ER S TO C K U PM Virtuaalinen luonto osana hyvinvointia? TYÖN LIIALLINEN RASITTAVUUS, työtavoitteiden kasvaminen sekä muutokset työtavoissa ja työn organisoinnissa lisäävät työntekijöiden stressiä ja uupumusta. Tutkimusten mukaan luonnossa oleskelu ja luontomaiseman tai jopa luontokuvien katselu palauttaa stressistä sekä parantaa selviämistä suorituskykyä vaativista tehtävistä. Luonnonvarakeskuksen uudessa tutkimuksessa selvitetään, millaista hyötyä virtuaalisesti tuotetulla luontoympäristöllä on työkuormituksesta palautumisessa. Kohderyhmänä ovat tietotyötä tekevät henkilöt. Tutkimukselta odotetaan eväitä työkyvyn ylläpitoon ja palauttamiseen sekä työympäristöjen suunnitteluun. www.luke.?
13 VASTUULLISUUS ON UPM:N tapa toimia kaikkialla maailmassa ja se edistää eettisesti kestävää toimintatapaa myös omassa toimitusketjussaan. UPM on määritellyt itselleen toimintaperiaatteet, joista ei tingitä missään olosuhteissa. ”Lait ja säädökset ovat eri puolilla maailmaa erilaisia. Tämän vuoksi olemme muodostaneet omat, yhtenäiset käytäntömme, joista voimme johdonmukaisesti pitää kiinni kaikkialla”, sanoo UPM:n lakimies Essi Heinänen, joka on ollut keskeisesti mukana toimittajien toimintaohjeen uudistamisessa. UPM on sitoutunut olemaan luotettava liiketoimintakumppani, ja selkeä toimintalinja muodostaa tälle vahvan pohjan. Esimerkiksi korruptioon yrityksellä on aina nollatoleranssi. UPM odottaa vastuullisuutta myös yhteistyökumppaneiltaan. Jo aiemmin UPM:llä on ollut toimintaohje raakaaineja tavarantoimittajia varten. ”Haluamme, että yhteistyökumppanimmekin toimivat kestävällä tavalla. Noin 30 000 toimittajastamme jo yli 80 prosenttia on sitoutunut noudattamaan heille tehtyä toimintaohjetta”, taustoittaa UPM:n hankintaketjupäällikkö Petri Heinonen, joka vastaa uudistetun toimittajien toimintaohjeen käyttöönotosta. ”Uusittuakaan toimintaohjetta ei kuitenkaan sovelleta pienmetsänomistajiin”, Heinonen täsmentää. ”Toimintaohje on yksi työkalu, jonka avulla voimme konkreettisesti lisätä ymmärrystä vastuullisesta liiketoiminnasta ympäri maailmaa”, hän lisää. ”Toimintaohje asettaa toimittajillemme vastuullisuuden minimivaatimukset, jotka heidän täytyy toiminnassaan ylittää. Lisäksi asetamme erilaisia raaka-ainetai tuotekohtaisia erityisvaatimuksia esimerkiksi puulle, sellulle ja kemikaaleille.” Toimittajien lisäksi UPM:n toimitusketjussa on moninainen joukko muita toimijoita, esimerkiksi UPM:n puolesta toimivia edustajia, jakelijoita, konsultteja sekä yhteisyritysja paikallisia kumppaneita. Alun perin toimittajille tehty toimintaohje on nyt uusittu kattamaan myös nämä muut liikekumppanit. Tehdessään sopimuksen UPM:n kanssa he sitoutuvat toimimaan toimintaohjeen mukaisesti. ”Suomessa esimerkiksi lahjontaan, ihmis oikeuksien rikkomiseen ja rahan pesuun törmätään harvemmin, mutta joissain toimintamaissamme tällaiset asiat voivat tulla eteen useammin”, sanoo Essi Heinänen. ”Ottamalla toimijoita laajemmin toimintaohjeemme piiriin voimme konkreettisesti edistää vastuullisten liiketoimintatapojen leviämistä maailmalla”, hän toteaa. ”Vaadimme yhteistyökumppaneiltamme samoja asioita kuin itseltämmekin ja odotamme heidän myös levittävän näitä toimintatapoja omissa verkostoissaan.” ”Vaadimme yhteistyökumppaneiltamme samoja asioita kuin itseltämmekin.” ESSI HEINÄNEN Vastuulliset toimintatavat TULEVAISUUS UPM:n uusitun toimittajien toimintaohjeen piiriin on otettu nyt entistä laajempi joukko erilaisia yhteistyökumppaneita. MYÖS TOIMITUSKETJUSSA TEKSTI LAURA CANKAR KUVA SHUTTERSTOCK
METSÄTALOUDEN MAHDOLLISTAJAT Metsäalan yrittäjät ovat määräänsä merkittävämpi voima koko Suomen hyvinvoinnille. Metsissä riittää kasvua, mutta alan yrittäjillä on myös huolia. TEKSTI HELI SATULI KUVAT JASKA POIKONEN 14 METSÄN HENKI 2/17
S uomalaiseen metsätalouteen kätkeytyy ainutlaatuisia vahvuuksia, joita harva meistä tulee ajatelleeksi. Yksi niistä ovat yrittäjät. Metsäalan perusta lepää pitkälti yrittäjien hartioilla. Tämä erottaa Suomen kilpailijamaista. Esimerkiksi Ruotsissa metsäyhtiöt omistavat yhä itse suuren osan korjuuja kuljetuskalustosta. ”Kotimainen tapa toimia lähtee ajatuksesta, että kukin tekee, mitä parhaiten osaa. UPM:n vahvuus on suunnittelu ja operatiivinen ohjaus. Luotamme sataprosenttisesti yhteistyökumppaniyrittäjiimme”, toteaa UPM:llä metsätaloudesta ja keskitetystä hankinnasta vastaava Erkki Metsola. Suomessa hoidetaan kokonaan yrittäjävoimin ainespuun korjuu ja kuljetus, metsäenergian hankinta ja koneelliset metsänhoitotyöt sekä kasvava osa manuaalisista metsänhoitotöistä. Alalla toimii kaikkiaan noin 5 000 yritystä. Yhä useampi metsänomistaja on iäkäs tai kaupunkilainen. Samalla puun kysyntä kasvaa ja metsissä on tehtävä entistä enemmän hoitotöitä, jotta omaisuuden arvo ja metsien kasvu varmistetaan. Tuloksena Suomeen on syntynyt uutta, erilaiset metsänomistajat huomioivaa metsä palveluyrittäjyyttä perinteisten kuljetusja metsäkoneyritysten rinnalle. Pojasta polvi paranee Yrittäjävetoinen malli on Metsolan mukaan paras myös metsänomistajan kannalta. Moni alan yrittäjä on itsekin metsänomistaja, ja tyypillinen puunkuljetusja metsäkonealan yritys on pieni, keskimääräinen liikevaihto on 600 000 euroa vuodessa. Yritys työllistää neljästä kuuteen ammattilaista, ja tallista löytyy muutama työkone. 15 ”Suomalainen tapa toimia lähtee ajatuksesta, että kukin tekee, mitä parhaiten osaa.” ERKKI METSOLA 300 yritystä. UPM Metsän yrittäjäverkostoon kuuluu Suomessa yli
16 METSÄN HENKI 2/17 ”Valtaosa on perheyrityksiä. Jotkut ovat ajaneet puuta jo 80 vuotta”, luonnehtii jäsenyrityksiään toiminnanjohtaja Kari Palojärvi Suomen kuljetus ja logistiikka SKAL ry:stä. Toiminnan juuret löytyvät maatalon kammareista. Maatilan veljekset pohtivat vaihtoehtoa lehmien lypsämiselle ja päättivät perustaa metsäkonetai puunkuljetusalan yrityksen. Nyt kalustoa käsittelee uusi sukupolvi, josta suurella osalla on ammattitutkinto. Mutta nyky-yrittäjätkin ovat kulkeneet metsissä pienestä pitäen. ”Tätä alaa ei opi kirjoja lukemalla vaan työtä tekemällä”, painottaa Palojärvi. Yrittäjät ovat toimineet samalla seudulla usein vuosikymmeniä. Heillä on hallussaan hiljaista tietoa, jota ilman puu ei metsistä liikkuisi. Sukupolvelta toiselle siirtyvä kokemus ja osaaminen ovatkin alalla arvokkainta. Laatu suurennuslasin alla ”Yrittäjät ovat niitä, jotka näkyvät metsänomistajien arjessa eniten. He ovat UPM:n näyteikkuna”, kuvailee Metsola. Päästäkseen UPM:n luottokumppaniksi on läpäistävä tiukat kriteerit. Yhteistyöyritysten kilpailutuksessa arvioidaan muun muassa kustannuskilpailukykyä, kehittymistä sekä yhteiskunnallisista velvoitteista ja henkilöstöstä huolehtimista. Metsolan mukaan yrityksen toiminnan laadukkuus painaa vaakakupissa paljon. ”Tarvitsemme yrityksiä, jotka ymmärtävät laadun merkityksen kokonaisuudelle. Yrittäjät ovat ratkaiseva osa laatuketjussa.” UPM:n tavoitteena on taata metsänomistajille ensiluokkainen palvelu. Toimintaa parannetaan jatkuvasti asiakkailta kerätyn palautteen pohjalta. Metsolan mukaan laadun seuranta on nyt otettu suurennuslasin alle. Puunhankinnan organisaatiossa aloittivat maaliskuun alussa yritysja laatuvastaavat. Metsänomistajan, yrittäjän ja UPM:n välisen yhteistyön kehittämisessä avainsanoja ovat selkeät vastuut, roolit ja ennakoiva toiminta. Jokaiselle yritykselle on nimetty oma yritysvastaava. Käytännön yhteistyö urakoihin liittyen on lähes päivittäistä. Kuukausittain yrittäjä ja UPM:n vastuuhenkilö summaavat saavutuksia ja kerran vuodessa tulevaisuutta ja kehittämiskohtia pohditaan syvemmin. Yrittäjät tietävät nyt tarkasti, mitä heiltä odotetaan. Laatuvastaavat puolestaan seuraavat ja raportoivat läpinäkyvästi työn laadun kussakin operaatiossa. Yrittäjät tekevät ”Tätä alaa ei opi kirjoja lukemalla vaan työtä tekemällä.” KARI PALOJÄRVI 1000 metsäkoneenkuljettajaa ja UPM:n urakoitsijat työllistävät noin 1400 kuorma-autonkuljettajaa.
17 myös omavalvontaa ja ulkopuolinen taho tarkistaa toiminnan laatua säännöllisesti. ”Muutokset näkyvät metsänomistajan arjessa entistä parempana puun korjuun ja metsien hoitotyön laatuna”, lupaa Metsola. Kannattavasta kasvusta kiinni Yrittäjien ääni kuuluu entistä voimakkaammin paitsi UPM:n toiminnassa myös koko yhteiskunnassa. Yrittäjiä kehutaan päättäjien puheissa ja huudetaan apuun kasvutalkoisiin. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen mukaan tilanne on kuitenkin kaksijakoinen. ”Yhtäältä yrittäjyys kiinnostaa etenkin nuorten keskuudessa. Mutta toisaalta esimerkiksi työmarkkinajärjestöt ja tutkijat vähättelevät yhä pk-yrityksiä.” Moni yrittäjä ei myöskään tunnista itseään kansainvälisestä startup -hehkutuksesta ja kokee, että yhteiskunta on unohtanut pienet ja paikalliset toimijat – yrittäjien perusmassan. ”Monet metsäalan yrittäjät ottavat nyt isoja riskejä suhteessa varallisuuteensa. Alalla on selvästi luottamus tulevaan”, toteaa Pentikäinen. Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola vahvistaa Pentikäisen arvion. Metsäalan veto näkyy. Puuta liikkuu ja työtä on enemmän. Tulevat vuodet vaikuttavat vielä paremmilta. Mutta kasvu ei ole synonyymi kannattavuudelle. Alan yritysten liikevoitto on vain 1,3 prosenttia. Syitä on Jaakkolan mukaan monia. Urakoinnin vaatimukset kasvavat koko ajan, mutta hinnat ja tuottavuus eivät ole pysyneet kehitystahdissa. Jokainen yritys keskittyy kustannusjahtiin. Se on johtanut myös epäterveeseen hintojen polkemiseen. ”Kasvu ei tuo automaattisesti lisää euroja. Kapasiteetti kasvaa jo kiivaammin kuin kysyntä. Tämä puhuttaa joka pirtissä”, toteaa Palojärvi. Etenkin kuljetuspuolella hiertää myös pula ammattitaitoisesta työvoimasta. Sekä ammattikoulutuksen määrässä että laadussa on Palojärven mukaan parantamisen varaa. Isoin ongelma liittyy yrityksessä tapahtuvaan työharjoitteluun. Ajossa olevan ”Alalla on nyt selvästi luottamus tulevaan.” MIKAEL PENTIKÄINEN 500 ammattilaiselle. Lisäksi osavuotiset metsän hoitotyöt tarjoavat työtä
18 METSÄN HENKI 2/17 kaluston on tienattava 90 euroa tunnilta, mutta opiskelijan kääntäessä rattia tuloja ei synny. Palojärveä huolettavat myös tiet, joiden kunto on talvella säälittävän ja surkean välimaastossa. Puu ei kulje, tehtaat eivät saa raaka-ainetta ja koko ketju pysähtyy. Lisäksi monen perheyrityksen on metsäalallakin vaikea löytää toiminnalleen jatkajaa. Lapset ovat nähneet, kuinka valtavan työpanoksen perhe on uhrannut yrityksen eteen ja toteavat, ettei siinä ole mitään järkeä. ”Rakkaus metsiin ei riitä, kun kalusto tuottaa vuodessa neljä tonnia autoa kohti”, summaa Palojärvi. Yksi yrittäjä, koko palvelupaketti Jaakkolan mukaan luotettavuuden, ammattitaidon ja kustannuskilpailukyvyn lisäksi metsäalan yrittäjän on nykyisin osattava verkostoitua. ”Tee se itse -tausta näkyy vielä alan toiminnassa. Ihmeitä ei pysty tekemään, mutta monen yrityksen liiketoiminnasta on mahdollista kehittää kannattavampaa”, toteaa Jaakkola. Yksi ratkaisu voi löytyä liiketoiminnan monipuolistamisesta. Palojärvi nostaa esimerkiksi kuljetuksien ohjauksen. Ennen siitä oli vastuussa metsäyhtiö, nyt työtä ollaan ulkoistamassa kuljetusyritykselle. Yrittäjät tietävät parhaiten, mistä puu kannattaa hakea. Uudet tehtävät ovat iso mahdollisuus alalle. Metsänomistaja voisi halutessaan saada yhdeltä luukulta kaikki metsän elinkaaren palvelut metsäsuunnitelman teosta hakkuisiin ja veroilmoituksesta puukauppaan. Huolista huolimatta metsäalan horisontissa siintää paljon enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. Jaakkolan mukaan on selvää, että metsäalalla kasvavat tulevaisuudessa sekä volyymit että yrittäjän rooli. ”Metsät ovat tulevaisuudessa yhä vahvemmin yrittäjien valtakuntaa.” Suomen Yrittäjien Pentikäinen muistuttaa, että juuri metsäalalla suomalaisten yrittäjien osaaminen on omaa luokkaansa. Meillä ymmärretään metsien merkitys ja mahdollisuudet. Metsäalan yritykset ovat myös määräänsä merkityksellisempiä, sillä lähes koko metsäteollisuuden arvoketju sijaitsee Suomessa. Alan yrittäjien aikaansaama hyvä jää hyödyttämään kotimaista taloutta. Siksi metsäalan yrittäjien toimintaedellytyksistä huolehtiminen on tärkeää koko yhteiskunnan hyvinvoinnille. UPM METSÄ JA Työtehoseura järjestävät UPM:n avainyrittäjille yritysjohtamisen valmennusta. Viime vuoden toukokuussa alkanut koulutus kestää puolitoista vuotta ja tähtää yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoon. Puunkorjuupalveluja Etelä-Savon alueella tuottava metsäkoneyritys Veljekset Hokkanen Oy:n toimitusjohtaja Hannu Hokkanen on yksi koulutukseen osallistuvista yrittäjistä. ”Olen toiminut yrittäjänä yli 20 vuotta. Koulutuksessa ryhdyin ensimmäistä kertaa pohtimaan, miten haluan viedä yritystä eteenpäin.Koulutus on antanut valmiudet johtaa ja kehittää omaa liiketoimintaa pitkäjänteisesti. Lisäksi tunnen nyt oikeuteni ja velvollisuuteni, joten osaan myös vaatia yhteistyökumppaneilta ja työntekijöiltä enemmän.” Yrittäjät opiskelevat, kuinka parantaa henkilöstön hyvinvointia, sekä sisäistävät työelämän pelisäännöt ja yrityksen talouden hallinnan. Tulot ja menot eivät ole enää kirjanpitäjän käsiin sysättäviä numeroita vaan kannattavuuden rakennuspalikoita. Hokkanen kiittelee, että UPM:n osallistuminen koulutukseen tarjoaa kummallekin osapuolelle mahdollisuuden antaa palautetta ja kehittää toimintatapoja. Koulutus on Hokkasen mukaan osoitus UPM:n sitoutuneisuudesta yrittäjäyhteistyöhön. ”UPM näkee, että menestyvät yrittäjät ovat myös heille voimavara. Se luo yrittäjille luottamusta tulevaan.” KOULUTUS HERÄTTI SUUNNITTELEMAAN TULEVAA +2900 yrittäjää. UPM työllistää yhteensä
Vieraskynä TUIJA NUMMELA Toiminnanjohtaja Maanomistajain Liitto ry Metsänomistus – iloa ja vastuuta päivästä ja vuosisadasta toiseen M etsänomistaja on merkittävä lenkki biotalouden ketjussa. Puusta ja metsästä saatavat hyödyt jäävät vähäisiksi, ellei omistaja hoida metsiään aktiivisesti. Omistajan ei välttämättä tarvitse itse tehdä työtä moottorisahan ja pottiputken kanssa, mutta hänen on huolehdittava, että joku tekee. Monet metsänomistajat ovat kasvaneet pienestä pitäen metsiensä lähellä ja nähneet metsänkasvun eri vaiheet. Omaa kokemustakin on voinut karttua erilaiKaikki arvokkaat alueet ovat säilyneet siksi, että maanomistajat ovat ne sellaisina vapaaehtoisesti säilyttäneet. 19 sista hoitotöistä. Omistajuus on saattanut siirtyä suvun sisällä jopa vuosisatoja. Tällöin uusi metsänomistaja voi tuntea ylpeyttä kävellessään suvun perintömailla. Edellisten sukupolvien taidosta ja toimeliaisuudesta riippuu, minkälaisessa kunnossa metsä on. Toivotonta tilannetta ei olekaan, vaan innostunut omistaja saa metsän arvon nousemaan. Arvo voi olla paljon muutakin kuin päätehakkuukypsän tukkimetsän eurot. Luonnon monimuotoisuuden säilyminen on yksi tärkeä osa metsänhoitoa. Maanomistajain Liitto painottaa toiminnassaan vapaaehtoisen suojelun merkitystä. Liiton muutama vuosi sitten tekemä kyselytutkimus osoitti, että maanomistajat suhtautuivat myönteisesti maillaan oleviin arvokkaisiin luontokohteisiin. Valtaosa maanomistajista säästäisi arvokkaan luontokohteen oma-aloitteisesti joka tapauksessa. Osa hakisi kohteen säilyttämiseen mahdollisesti saatavilla olevaa tukea. Reilu kymmenen prosenttia maanomistajista hyväksyisi suojelun vain, jos saa siitä täyden korvauksen. Liitto muistuttaa lainlaatijoita ja ympäristöviranomaisia aina uuden suojeluesityksen tullen, että kaikki arvokkaat alueet ovat säilyneet siksi, että maanomistajat ovat ne sellaisena vapaaehtoisesti säilyttäneet. Niinpä jatkotoimistakin pitää neuvotella omistajan kanssa ja käyttää hyödyksi hänen tietonsa. Metsänomistajan näkemystä tulee kunnioittaa. Tässä asiassa niin viranomaisten kun muidenkin yhteistyökumppaneiden toiminta on kehittynyt myönteiseen suuntaan. Metsänomistajuudessa on jotakin houkuttelevaa. Kaikilla ei ole perintömetsiä eikä ole lainkaan tavatonta, että vaikkapa virkanainen haaveilee omasta metsäpalstasta, jota saisi hoitaa. Vaikka työn tulos jäisikin vasta seuraavan sukupolven hyödyksi, oman metsän kaipuuta se ei lannista. Mutta metsää ei voi ostaa, ellei joku myy. Kaikki eivät ole metsäihmisiä, joten myyminen voi olla paras ratkaisu niin myyjälle kuin ostajallekin – ja metsälle.
20 METSÄN HENKI 2/17 Huolellinen metsänuudistamivaihe MAANMUOKKAUS UUDISTUSALAN VESITALOUS UUDISTAMINEN ISTUTTAEN UUDISTAMINEN KYLVÄEN Hyvä ja laadukas maanmuokkaus on perusedellytys metsänuudistamisen onnistumiselle. Oikein valittu muokkausmenetelmä ja laadukas työ takaavat uudelle puusukupolvelle parhaat kasvuolosuhteet ja taimille nopean alkukehityksen. Varmista, että istutusalueen vesitalous on kunnossa ja että taimet eivät tuhoudu liiasta kosteudesta johtuen. Ojien avaus voi olla tarpeen. Varmista myös, että kiintoaine ei pääse huuhtoutumaan vesistöön. Tarpeen vaatiessa teetä vesiensuojelusuunnitelma ja toimi sen mukaisesti. Taimien istutus onnistuu joko pottiputkella (A) tai istutuskoneella (B). Tärkeää on, että taimet istutetaan muokattuun mättääseen. Siten taimella on riittävästi ravinteita ja lämpöä ponnistaa kasvuun. Karuimmilla kohteilla uusi mäntymetsä lähtee hyvin kasvuun kylvämällä (C). Yleisin kylvötapa on koneellinen kylvö eli siemenet kylvetään maahan maanmuokkauksen yhteydessä. Miestyönä kylvöä tehdään pienalaisilla kohteilla, joissa maa on muokattu erikseen. A 1 2 3 4 ). Taimesta Hyvä alku uudelle puusukupolvelle ja uuden metsän hyvä hoito ovat hyväksi sekä metsälle että metsänomistajalle. Terve, elinvoimainen metsä tuottaa iloa ja hyötyä monipuolisesti. ELINVOIMAISEKSI METSÄKSI INFOGRAFIIKKA TERO HARSUNEN / ZEELAND FAMILY TEKSTIT UPM
21 METSÄNVILJELYMATERIAALIN SÄILYTYS Säilytä taimitarhalta saapuneet siemenet viileässä. Jää kaappi on hyvä paikka siihen. Ota työmaalle mukaan vain se määrä siemeniä, jotka pysytyt kylvämään päivän aikana. Säilytä taimet varjossa ja huolehdi, että ne eivät pääse kuivamaan missään vaiheessa. Taimipaakku on sopivan kostea, kun siitä tippuu vesipisaroita puristettaessa. TAIMIKON INVENTOINTI TAIMIKONHOITO NUOREN METSÄN HOITO Taimikon hyvän varhaiskehityksen varmistaminen Istutusta seuraavina keväinä kannattaa tarkistaa taimikon kunto ja tehdä inventointi. Mahdollisesti tuhoutuneilla alueilla ja aukoilla kannattaa tehdä täydennysistutus mahdollisimman pian. Kun uusi metsä on saatu hyvään kasvuun, parannat kasvatettavien puiden kasvuolosuhteita harventamalla. Ensiharvennuksen aika on, kun metsä 25–45-vuotias. Harventamalla 40–60-vuotiaan metsäsi kohdistat maapohjan kasvuvoiman ja annat kasvutilaa tukkipuiksi kasvatettavien puiden latvuksille. Koneellinen kitkentä sopii useisiin kohteisiin ja on tehokas tapa hoitaa taimikkoa. Useimmissa kohteissa kitkemällä toteutetun perkauksen jälkeen toista taimikonhoitoa ei enää tarvita. Oikea-aikainen taimikonhoito nopeuttaa metsäsi kasvua merkittävästi. Poistamalla ylimääräisen kasvuston annat kasvatettaville puille tilaa ja valoa kasvaa ja kehittyä. Pidä metsäsi elinvoimaisena ja monimuotoisena koko sen kierron ajan. Eri puulajit samalla alueella tukevat toistensa kasvua ja lisäävät metsäsi monimuotoisuutta. Arvokkaiden elinympäristöjen ja lahopuun säästäminen on myös hyvä keino edistää metsän monimuotoisuutta. Kohteesta riippuen ruohous, varhaisperkaus ja taimikonperkaus ovat tarpeellisia. Perkaus sujuu raivaussahatyönä tai koneella kitkien. 1 1 2 3 2 3 B C Tarvittaessa täydennysistutus 1m
22 METSÄN HENKI 2/17 KARSTULA Matti Valtoaho omistaa metsää Karstulassa. Yrittäjä toimii metsässäsi pykälien ja ohjeiden mukaan. Tuo siis toiveesi selvästi esille jo kaupantekovaiheessa, niin ne ovat töiden alkaessa tekijän työohjeissa. Käytä tarvittaessa asiantuntijaa apuna. Tarkat työohjeet ovat erityisen tarpeen silloin, kun töitä tehdään pihapiirien, rantojen ja muiden tärkeiden näkymien lähellä. Jos tulet käymään työmaalla, kannattaa ajoittaa käynti heti töiden alkuun. Muista turvallisuus: soita koneelle ennen tuloasi ja käytä huomioliiviä. MATIN JA EERON VINKIT YHTEISTYÖHÖN YRITTÄJIEN KANSSA
23 23 23 2 23 23 23 23 23 23 23 23 3 3 3 3 23 23 23 23 23 3 3 3 23 23 23 23 23 23 23 3 23 2 23 23 3 23 3 3 2 2 23 3 3 3 2 2 2 23 3 2 2 23 2 2 23 23 2 2 2 2 2 2 2 23 3 3 2 23 3 3 23 3 3 3 3 3 3 3 3 23 2 23 M atti Valtoaho istuu keittiönpöydän äärellä kotonaan Toivilan tilalla Karstulassa ja esittelee ikkunasta avautuvia maisemia. Syntymäkoti näkyy metsän laidalla; siellä asuttiin vuokralla, kunnes Valtoahon isä osti nykyisen tilan vuonna 1961. ”Vanhat aloittivat silloin aika lailla tyhjästä. Taloa on aikaa myöten paranneltu, navetat ja aitat on purettu ja halleja rakennettu tilalle. Metsää ostettiin 90-luvulla emännän ja pojan kanssa lisää”, Valtoaho kertoo tilan tarinaa. Metsäasioita hoidetaan tänäänkin, sillä metsäasiakasvastaava Eero Laitinen on tullut käymään ja tuonut allekirjoitettavia papereita tullessaan. ”Meidän yhteinen historia lähtee Matin kanssa jostain 70-luvulta, kun olimme samalla luokalla yläasteella”, Laitinen valaisee. Laitinen on tehnyt myös Valtoahon ensimmäiset urakointisopimukset, kun Metsäkoneet Valtoaho Ay oli perustettu vuonna 2000. Metsäkoneurakointi on sekin vuosien varrella laajentunut. Kun aliyrittäjät lasketaan mukaan, Valtoahon urakoissa on parhaimmillaan kiinni noin 30 henkeä. ”Matti on ennakkoluulottomasti työllistänyt ja kouluttanut paikkakunnan nuoria”, Laitinen kiittää. Oma perhe on vahvasti mukana: talossa on kuusi poikaa ja yksi tytär. Lapsista kaksi nuorinta asuu vielä kotona, mutta eivät muutkaan kaukana ole. Metsänomistaja, metsä koneurakoitsija, avainyrittäjä – Matti Valtoaholla riittää kokemusta ja tarinaa metsistä useammalta vuosikymmeneltä. Katse on silti jo tulevaisuudessa. Valtoahon Matti, terve! TEKSTI PÄIVI STENROOS KUVAT HEIKKI RÄISÄNEN
”Nuoriso on lähtenyt koko orkanisaatiolla mukaan hommiin. Mielenkiintoa näyttää olevan sekä konepuoleen että metsänomistukseen”, Valtoaho toteaa tyytyväisenä. Ryteiköstä tulee tili Valtoahojen metsien hankintaa on aiempina vuosina ohjannut ennen kaikkea työ. Kun on omaa työvoimaa, koneita ja työhaluja, on ollut kannattavaa hankkia paljon ahkerointia vaativaa nuorta kasvatusmetsää – ryteikköä, kuten Valtoaho luonnehtii hankintojaan. Hatelikkoa, täydentää Laitinen. ”Sellaisesta metsästä tulee tili työn kautta”, Valtoaho tiivistää. Tilan nuorempi sukupolvi saattaa hyvinkin lähteä laajentamaan metsäomistusta ja tekee omat ratkaisunsa tilanteen mukaan. Valtoaho arvelee, ettei itsekään ole vielä viimeisiä kauppojaan tehnyt, ja voisi nykyisin ostaa myös korjuukypsiä metsiä. Hintoja tosin pitää miettiä tarkasti, ne kun tuntuvat pompsahtaneen tutuilla tienoilla korkeiksi. ”Kauppa kuitenkin käy ja puu liikkuu, joten se on taas meidän urakointien kannalta hyvä. Siitä on syytä kiittää isäntiä ja emäntiä”, Valtoaho sanoo. Sukupolvenvaihdoksesta tilalla on puhuttu niin metsäkuin konepuolellakin parin, kolmen vuoden ajan. Nähtäväksi jää, miten ja milloin päästään tuumauksesta toimeen. Suurin kynnys on Valtoahon mukaan verotus, ei niinkään se, että vanhempi sukupolvi haluaisi pantata vaihdosta. Nuorempien pitää päästä jatkamaan töitä, joihin ovat pienestä pitäen kouliintuneet. ”Kyllä kaikki ovat varmaan viimeistään 16-vuotiaina lähteneet mehtään. Vanhimmat olen itse opettanut, ja loppusarja sitten jo toinen toistaan”, Valtoaho kertoo. ”Taikka nuorempinakin. Matti aina ootti, että pojat tulee koulusta, sitten lähtivät hommiin. On nämä kyllä oppineet töitä tekemään”, Laitinen lisää. FSC ® kaupan takeena Valtoahojen metsille tehtiin syksyllä FSC-serti?ointi ja ne liitettiin UPM:n ryhmäserti?kaattiin FSC C 109750. Urakointipuolelta FSC on Valtoaholle tuttu jo vuosien takaa, koska serti?oiduissa metsissä yrittäjän täytyy osata toimia vaatimusten mukaan. Metsänomistajana ”Kun olen melkein 40 vuo a tätä alue a hoitanut, mulla on paras eläkekassa metässä.” ”Tuossa olisi viimeisen harvennuksen aika. Vai mitä sanot, Eero, onko?” 24 METSÄN HENKI 2/17
25 Valtoahon FSC-kokemus on alkanut vasta karttua. Serti?ointiin ohjasi taloudellinen ajattelu: etenkin kansainväliset markkinat edellyttävät raaka-aineelta serti?ointia. ”Olihan siinä euron kuva silmässä. Jos hakkaan puun täällä, toivon että se menee kaupaksi ja lähtee siitä sitten johonkin kauas. Eikä se Suomen taloudenkaan kannalta riitä, että teemme täällä keskenämme kauppaa, kyllä ulkoo pitää saada lisää tuloa”, Valtoaho pohtii. Etukäteen serti?oinnissa mietitytti se, säilyykö käskyvalta omaan metsään. Valtoahojen metsissä on esimerkiksi jokia, järviä ja lampia, ja omistajilla selvä näkemys siitä, millaisina he haluaisivat ne nähdä. Mitä jos serti?oinnin vaatimukset olisivatkin ristiriidassa omien ajatusten kanssa? Entä mitä vaikkapa lammen lähistöllä saa serti?oinnin jälkeen tehdä? ”Tämän takia ennen sopimuksen tekemistä käydään aina kaikki tarkkaan läpi, ettei tulisi yllätyksiä. Ja nythän me uusitaan sulle metsäsuunnitelma FSC:n takia. Juuri tässä yksi asiakas yllättyi, miten vähän se lopulta vaikuttaa metsänkäsittelyyn”, Laitinen huomauttaa. Metsänhoidon ohjaus ja asiantuntemus ovatkin Valtoahon mukaan tarpeellista palvelua UPM:ltä. Toinen pitkän asiakkuuden perusta on ollut varmuus siitä, että puu menee kaupaksi. Ryteikköjen ostajalle ja hoitajalle se on erityisen tärkeää. ”Sieltä on pitänyt määrätty tavara hakea pois määrättyihin aikoihin. Mitä tarkemmin hoidat, raivaat ja harvennat, sitä varmemmin saat päätehakkuuta”, Valtoaho sanoo. Eläkekassa metsässä Matti Valtoaho on ollut metsänomistaja noin 40 vuotta ja melkein puolet tästä ajasta myös koneurakoitsija. Kun ammatikseen hoitaa ja hakkaa, vieraittenkin metsät käyvät tutuiksi. ”Ne on melkein kuin omia mehtiä osa tuosta läheltä, kun on jollain tilalla käynyt joka syksy vuosien ajan”, Valtoaho kuvaa. ”Se on etu, kun tuntee seudun, ja metsänomistajat tietävät, että tähän kaveriin pystyy luottamaan”, Laitinen jatkaa. Moni asia on muuttunut vuosikymmenten aikana. Työ on nykyään aikatauluiltaan tiiviimpää. Puun pitää liikkua, Salme ja Matti Valtoaho sekä perheen koirat Loppi ja Noppe, joilla riittää riemua ja menohaluja. Noppe kävisi mielellään moikkaamassa naapureita, Lopin into on rusakon perään. 25 ”Se on tuo Matti pehmentynyt, kun ikää on tullut”, arvelee metsäasiakasvastaava Eero Laitinen. Matti Valtoaho myöntää, että näin saattaa hyvinkin olla, sillä yrityshommissa ei liian kireä mies pärjää.
joten työn sen ympärillä tulee tapahtua joutuisasti ja aikataulut elävät tilanteen mukaan. Kun koneet saapuvat kuviolle, työ etenee nopeasti. ”Omistaja ei välttämättä ehdi ensimmäisenä päivänä tai lainkaan paikalle, joten on tärkeää kertoa jo kauppaa tehdessään, millaiseksi haluaa metsänsä. Muuten voi päätyä jälkikäteen ihmettelemään, että mitäs tällaisen hakkasit, vaikka toisenlaista halusin”, Valtoaho sanoo. Valtoaho muistelee takavuosien 26 METSÄN HENKI 2/17 www.youtube.com/ user/upmmetsa KATSO VIDEO mehtämiesrauhaa – sitä miten saattoi ottaa työkalut matkaan, lähteä töihin ja olla koko lailla yksin ja omillaan koko työrupeaman ajan. Nykyään meno on enemmän sitä, mitä Valtoaho kuvaa kaupunkilaisten kiireeksi. Mutta yksi asia pysyy: metsä. ”Kun olen melkein 40 vuotta tätä aluetta hoitanut, mulla on paras eläkekassa metässä. Kaikki eurot, mitä olen sinne lykännyt, ovat koko lailla tallessa ja vielä kasvaneetkin”, Valtoaho naurahtaa.
27 Kysymys & vastaus Onko mielessäsi aihe, johon haluaisit saada vastauksia? Lähetä meille vinkki metsaviestinta@upm.com Taimikonhoito Miksi taimikkoa kannattaa hoitaa? Taimet kilpailevat kasvutilasta, valosta ja ravinteista heinän ja vesakon kanssa erityisesti rehevillä kasvupaikoilla. Vesoista tai siemenestä syntyneet lehtipuut kasvavat alussa havupuun taimia nopeammin. Vesakon alla taimien kehitys hidastuu, kasvaimiin tulee vaurioita ja sienisekä hirvituhot lisääntyvät. Taimikonhoidolla turvataan taimikon häiriötön alkukehitys ja harvennetaan ylitiheät kohteet tuottaviksi. Sopiva kasvatustiheys nopeuttaa puiden paksuuskasvua, mikä lyhentää kiertoaikaa ja aikaistaa hakkuutuloja. Taimikkona hyvin hoidettu metsä tuottaa tukkipuuta 20–50 prosenttia enemmän kuin hoitamatta jäänyt kohde. Hoitamattomasta ensiharvennuskohteesta ei juuri kerry hakkuutuloja. Mitä taimikonhoitomenetelmiä on tarjolla? Valtaosalle taimikoista tehdään kaksi taimikonhoitoa. Varhaishoidolla varmistetaan pienen taimikon alkukehitys poistamalla taimien kasvua haittaava lehtipuusto. Se tehdään joko raivaussahalla tai koneellisesti kitkemällä. Kitkentä vähentää lehtipuiden vesomista. Koneelliseen kitkentään voi myös yhdistää boorilannoituksen. Rehevillä kasvupaikoilla esiintyy usein boorinpuutosta, joka hidastaa kasvua ja voi aiheuttaa puiden pensastumista ja muita vikoja. Ankaran boorinpuutoksen seurauksena tukkipuusato saattaa jäädä kokonaan saamatta. Varttuneen taimikon perkauksessa metsä harvennetaan oikeaan tiheyteen ja valitaan laadukkaimmat puut kasvamaan. Varttuneet 4–5 metrin pituiset taimikot perataan tavallisesti raivaussahatyönä. Koneellisiakin menetelmiä on käytössä, mutta ne eivät ole vielä yleistyneet. Mitä pitää huomioida, jos taimikonhoidon tekee itse? Omatoiminen taimikonhoito tarjoaa metsänomistajalle mahdollisuuden parantaa metsänsä tuottoa. Oman työmäärän mitoituksessa kannattaa kuitenkin olla realisti eikä liian isoa urakkaa kannata ottaa taakakseen. Kaikkein tärkeintä on tehdä taimikonhoito ajoissa, sillä työn viivästyminen lisää työmäärää. Usean vuoden viivästys aiheuttaa kasvutappioita sekä ison loven hakkuutuloihin. Kumppanuusasiakkaan kannattaa kysyä UPM Metsän yhteyshenkilöltä puustotietojen päivittämisestä sekä mahdollisesta Kemera-tuesta. JYRI SCHILDT metsänhoitopäällikkö UPM Metsä Taimikonhoidolla turvataan taimikon häiriötön alkukehitys ja harvennetaan ylitiheät kohteet tuottaviksi. U PM
28 METSÄN HENKI 2/17 10 20 30 40 METSÄNKASVATUS ALKAA sen kalleimmalla toimenpiteellä, uudistamisella. Miten uudistamisen kustannuksia voisi leikata? Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jari Hynynen ei kannusta leikkaamaan niitä, päinvastoin. ”Metsän tuottoon voi vaikuttaa hyvällä maanmuokkauksella ja jalostetuilla siemenillä. Tällä tietoa jalostetut puut kasvavat vähintään 10 prosenttia paremmin kuin maatiaissiemenestä kylvetyt”, Hynynen toteaa. Hän jatkaisi tinkimätöntä linjaa myös uudistamisen jälkeen. ”Varhaisperkauksella ja tarvittaessa myös taimikon hoidolla varmistetaan, että kilpailevat puut eivät valtaa metsää. Ei kaikkea tarvitse eikä kannatakaan poistaa, mutta sen verran, että puulla on tilaa kasvaa. Ettei kuusikosta tule lepikkoa”, Hynynen sanoo. Hänen mukaansa se, joka luistaa taimikonhoidosta, kärsii seurauksista jo ensiharvennuksen aikaan. Tiheä metsä vaatii ennakkoraivauksen, joka syö ensiharvennuksen tuotot. ”Hyvin hoidetun metsän ensiharvennus sen sijaan tuottaa jo hyvää kuitupuuta.” ”Metsän tuo oon voi vaiku aa hyvällä maanmuokkauksella ja jalostetuilla siemenillä.” JARI HYNYNEN METSÄN TUOTTO | Tuottava metsä Järeä tukki tuottaa Taimikonhoito ja ensiharvennus palkitaan ennen kaikkea puun järeydessä ja laadussa. ”Nykyhinnoilla tukki on edelleen se, joka tuottaa. Hakkuutuloista 70 prosenttia tulee tukkipuusta”, Hynynen toteaa. Hän pitää kuitupuun kasvatusta varteenotettavana vaihtoehtona vain, jos metsä on heikkotuottoista turvemaata, joka vaatisi pikapuolin kunnostusojituksen. Järeyteen voi vaikuttaa myös ensiharvennuksen jälkeen. Hynysen mukaan lannoitus voi nostaa tuottoa huimasti, jos se tehdään noin 10 vuotta ennen harvennustai päätehakkuuta. ”Lannoitus lisää seuraavan hakkuun kertymää huomattavasti, ja siinä voi saada lannoituskustannukset kolminkertaisena takaisin.” Pelivaraa hakkuissa Metsänomistaja voi siis valita, miten hän metsäänsä hoitaa, mutta luonto lyö työlle tahtia. Nuoren metsän hoidossa vuodenkin viivyttely maksaa. Hynysen mukaan TUOTTAVA Säännöllistä vuosituloa vai iso potti nopeasti? Metsänomistaja voi vaikuttaa, mitä tahtia ja miten paljon hänen omaisuutensa tuottaa. METSÄ TEKSTI MARIANNA SALIN GRAAFI LAURA YLIKAHRI Uudistaminen KIIHTYVÄN KASVUN VAIHE TAIMIKKO -1050 €/ha Varhaisperkaus -400 €/ha Taimikonhoito -400 €/ha Ennakkoraivaus/ ensiharvennus -350 €/ha kora kora harve 800 €/ha 30 Hoitamaton taimikko: • tarvitaan leimikon ennakkoraivaus, joka tuottaa vain energiapuuta • ensiharvennus tuottaa hyvin vähän kuitupuuta 50 €/ha Tulot (hoidettu taimikko) Menot (hoidettu taimikko) Tulot (hoitamaton taimikko) Menot (hoitamaton taimikko) Lannoitus voi nostaa tuottoa huimasti, jos se tehdään noin 10 vuotta ennen harvennustai päätehakkuuta.
29 50 60 70 80 100 kuitenkin harvennusja päätehakkuissa on tavallisesti vuosien pelivara. ”Kyllä metsäsijoittajakin voi valita, haluaako hän joka vuosi tietyn tulon vai haluaako hän kotiuttaa kaiken heti”, Hynynen sanoo. Hän myöntää, että muutaman hehtaarin tilalla hakkuita on hankala hajauttaa ajallisesti, mutta isommalla tilalla hakkaamaan pääsee vaikkapa joka vuosi. ”Isolla tilalla voi hakata aina siitä päästä, mikä on kiireellisin, ja eri kuvioiden hakkuita voidaan yhdistää, jolloin myytävää kertyy enemmän ja puusta saa paremman hinnan.” Hynynen korostaa, että vanhan metsän loputon seisottaminen ei kuitenkaan kannata, koska se ei enää kasva, mutta tuhojen riski kasvaa. Suunnitelma tukena Hoidon ja hakkuiden ajoittamista helpottaa asiantuntijan laatima metsäsuunnitelma. Metsäsuunnitelmassa määritellään maaja puustotiedot tilan jokaiselle metsäkuviolle. Tämän jälkeen metsänomistaja kertoo, mitä hän haluaa metsältään, ja asiantuntija laatii hoitoja hakkuuehdotukset kullekin kuviolle. ”Tavallisesti metsänhoitosuositukset ohjaavat 3–4 prosentin tuottoon. Etelässä toki puut kasvavat paremmin kuin pohjoisessa, ja paikallisestikin kasvupaikalla on merkitystä. Toisaalta silloin, kun kasvupaikka on hyvä, on myös investoitava enemmän metsänhoitoon”, Hynynen sanoo. Hän kannustaa kuuntelemaan asiantuntijoita silloinkin, kun omat tavoitteet poikkeavat yleisistä. ”Jos metsänomistaja ei halua päätehakkuuta, yksi vaihtoehto on esimerkiksi kuusikon poimintahakkuu. Taloudellisesti tulos ei ole yhtä hyvä kuin päätehakkuussa, mutta tappiota se ei silti tuota.” Asiantuntijoiden arviot perustuvat luonnollisesti siihen, mitä metsistä tiedetään tällä hetkellä. Mutta miten varautua tulevaisuuden markkinoihin? Hynynen korostaa, että metsänomistaja voi vaikuttaa myönteiseen kehitykseen parhaiten vaalimalla metsänsä elinvoimaisuutta ja hyvää kasvukuntoa aina taimikonhoidosta hakkuisiin asti. HIDASTUVAN KASVUN VAIHE Harvennushakkuu nn nn 2100 €/ha Päätehakkuu teh 16750 €/ha Hoidettu taimikko: Harvennushakkuu kuittaa alkuvuosien kustannukset ja tuottaa lisäksi voittoa. ha ha ha ush us ush 1400 €/ha kk hak 13200 €/ha Hakkuukypsä metsä kestää muutaman vuoden odottelun muttei tuota enää lisää. Hyvin hoidetun hehtaarin netto tuloilla voi uudistaa 17 hehtaaria. Isolla metsätilalla jatkuvat hakkuutulot kuittaavat kulut, jos toiminta on suunnitelmallista. 17800 €/ha 13200 €/ha NETTOTULO KASVATUKSEN KUSTANNUKSET JA KANTORAHATULOT KOSKEVAT TYYPILLISTÄ TUOREEN KANKAAN ISTUTUSKUUSIKKOA SUOMEN KESKIOSISSA. LÄHDE: LUKE Hoidon ja hakkuiden ajoittamista helpottaa asiantuntijan laatima metsäsuunnitelma. ”Yksi vaihtoehto on esimerkiksi kuusikon poimintahakkuu.” JARI HYNYNEN VUOTTA
30 METSÄN HENKI 2/17 30 3 30 3 3 3 3 3 3 3 3 3 30 30 30 30 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 30 30 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 30 30 3 3 3 3 3 3 3 3 3 30 3 3 3 3 3 3 3 3 3 30 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 30 3 3 3 3 3 3 3 3 3 30 3 3 3 3 3 3 3 3 30 3 3 3 3 3 3 3 3 30 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 30 30 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 30 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 30 3 3 3 3 3 3 3 30 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 30 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 30 30 30 3 3 3 3 3 3 3 3 3 30 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 30 3 3 3 3 3 3 3 3 3 30 30 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 30 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 30 30 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 30 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 30 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 30 30 3 3 3 3 3 3 3 3 3 30 30 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 30 3 3 3 3 30 3 3 3 3 3 M M M MET MET MET MET M M MET M M M M ME METS EETS ET ETS MET MET MET MET MET MET MET METS TSSSS ETS ETSSS M M M M M M M M M M METS METS ET MET MET MET METSSS ETS ETSS ETS M M M M M M M MET M M M M MEET EEEEEETTTT MET METTTT METTSSSSSSSSS ETS M M M M METS M M M MET M M ME M MET EEEEEEETT METTT MET MET ET METTSSS ETSSSSS M M METS M M M M MET M MET MET MEEEEEEET METTT METTSSSSSSS ETSSS M M M M M M M METS EEETT METTTTT ETS TSSSS M M M M M MET MET MET E METS EEEEET METTTS TSSSSS ETS M MET METS M MET M M M M METS MEET EEEEETTT METS TS TT ETSSS ETSS M M M M M ME M MET ET ETS ETS EEEEET METT METTSSSSS M M M M M M M METS EEEE METTTSSSSSSS M M M M M MET EEEEEETSSSS ETSS M M M M M MET MET EEETS M M M M M M M METS EEEEEEETTSSS M M M M M M M M M MET M M M M MEEEE SS M M M M M M M MEEEEETSSS M M M M M MET EEETTTSS M M M M M M M M METS E MEET EETTTSSSSS M M M MEEEEEETTTSS M M M M M M M M M M MEEEEETT ETSSSSS M M M M M M METS EEEEETSSSSSS M M M M M M M MEEEETSSSS M M M M M MEEEEEETSSSÄ Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä ÄN ÄN ÄN Ä Ä ÄN ÄN N ÄN ÄN ÄN N H ÄN ÄN H ÄN H N H ÄN H ÄN H ÄN H H H H H H H H H H H H H Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä ÄN ÄN ÄN ÄN H ÄN ÄN ÄN H ÄN H H H H H H H ÄN H H H H Ä Ä Ä Ä Ä Ä ÄN ÄN ÄN N H N ÄN ÄN H H H H H H H H Ä Ä Ä Ä Ä Ä ÄN ÄN ÄN ÄN H ÄN ÄN N H ÄN H H Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä ÄN ÄN ÄN ÄN H N H H H H Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä ÄN ÄN ÄN N N H H H Ä Ä Ä Ä Ä ÄN ÄN ÄN ÄN ÄN ÄN N N N N N N N N ÄN ÄN H ÄN H H H H H H Ä Ä ÄN N ÄN N N N N N N N N N ÄN ÄN ÄN H H H H ÄN N N N N N N N N N N N ÄN ÄN ÄN H H Ä Ä Ä Ä ÄN N N N N N N N N ÄN ÄN H H Ä Ä Ä ÄN ÄN N N N N N N N N N ÄN H ÄN ÄN H ÄN N N N N N N N N N N N N ÄN H ÄN H H H Ä Ä ÄN N N N N N N N N N N N ÄN ÄN H H H H Ä Ä Ä ÄN N N N N N N N N N H ÄN H H Ä Ä ÄN ÄN H ÄN N N N N N N N N H H N H H H H H ÄN H Ä Ä ÄN N N N N N N N H H H N H Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä ÄN H N H N N N N N N N N N H H H ÄN N N N N N N ÄN H H H N N N N N N N H H H H H ÄN H N N N N N N N N N H H H ÄN N N N N N N N N H H H Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä ÄN N N N N N N N N N H H H Ä Ä ÄN ÄN N N N N N N N N H Ä Ä ÄN ÄN ÄN Ä Ä Ä ÄN N N N N N N N N N Ä Ä Ä Ä Ä ÄN N N N N N N N N N N H H H H ÄN N N N N N N N N N H HEEEEEENK NK N N N N N N N N N N N NK K K K K K K NKII NKI NKII N ENKI EEEN N N NK K K K K K K ENKII NKI NKI N EEEEEEEENK EEEN N N NKI N N N N N N N NK K K K K K K K K K K KII NKI EEEEEEENK EEN N N N N N N N N NK K K K K K K K K KIIII EEEEEEEENK EEEN N N N N N N N N NK K K K K K K K K K KII EEEEEEEN N N N N N N N NK K K K K K K K K ENKI NKIIIIII EEEEEEEEEN EN N N N N N N N NK K K K K K ENK ENK NKIII EEEEEEEN N N N N NK K K K K K K K K K K KIII EEEEEEN NKI N N N N NK K K K K KIII EEEEEEEEEN N N N N N N NK K K K K K K ENK KII EEEEN N N N NK K K K KI NKI EEEEEEN N N N N N N NK K K K K K K K K K K KI EEEN N N N N N NK K K K K K K K KI EEEEEN N N NK K K K K K K K K K EEEEN N N N N NK K K K K K K K K KII EEEEEN N N N N N NK K K K K K K K ENKII EEEEEEEEN N N N NK K K K K KII EEEEEEN N N N N NK K K K KI EEEEEEEN N N N N N NK K K K K K KIIII EEEEEEEEN N N N N N N NK K K K K K K K KIIII EEEEEEEEN N NK K K K K KIII EEEEEN N N N N NK K K K K K KIII 2 2/17 7 2 2/17 2/1 2/17 2/1 /1 2/ 2/ 2/1 2/17 / 2/17 2/17 2/1 /17 2/17 2/ /17 2/17 17 2/17 2/17 / /17 7 /17 7 2/17 2/17 2/17 2/17 2/17 2/17 2/17 2/17 2/1 2/1 /17 / 2/17 2/1 /17 2/17 2/17 1 /17 /17 /17 /17 /1 /17 /17 /17 7 2/17 7 7 7 2/17 2/17 7 2 2 2 2 2 2 2/1 / / / / / /17 /17 /17 /1 1 17 7 7 7 /17 /17 7 2 2 2 2 2 2/1 2/1 /17 2/ / / / / /17 17 2/1 /17 /17 7 17 7 2 2 2/17 2 2 2/17 / 2/ / / /17 /1 17 7 7 7 2 2 2 2/1 /17 / / / / 2/ 2/17 7 17 2/17 2 2 2/1 /1 /1 / 2/17 /17 7 7 7 2 2/1 2 2 2/1 2/17 2/17 2/17 7 7 7 2 2 2 2/17 7 7 7 7 2 2 2 2/1 2/ /17 7 7 7 7 2 2 2 2/17 2 2 2 2/ /1 17 7 7 2 2 2 2 2 2 2 2 2/ /1 17 7 2/17 2 2 2 1 17 7 7 7 2/17 2 2 17 7 7 7 7 7 7 7 2 2 2/ 2 1 1 17 7 7 7 7 7 7 2/17 2/1 17 7 7 7 7 7 7 7 2/17 2 2/ /17 2/ 7 7 7 2/17 7 7 7 7 7 2 2 1 17 7 7 7 7 2 2 2/17 2/ 7 7 7 2 2 2 2 7 7 7 7 2/ 2/17 2/ 2 2/17 7 / / / / / / / / / / / / / / / Laadukas metsänhoito UPM:n palvelut metsän omistajille ulottuvat maanmuokkauksesta metsänparannustöihin ja metsäautoteiden ylläpitoon. METSÄPALVELUT | Metsänhoito TEKSTI THOMAS FREUNDLICH KUVAT LAURA VESA KEVÄISELLÄ HAKKUUAUKEALLA Juupajoella viimeiset lumilaikut kiiltelevät auringonpaisteessa. Lämpötila on niukasti plussalla, mutta metsän uudistustyöt ovat jo vauhdissa. Kirkkaankeltainen kaivuri kuopaisee ohuen kerroksen maata, kääntää sen ja painaa mättään tasaiseksi. Työ etenee täsmällisesti ja tarkasti aukean poikki. Koneen ohjaimissa on Ari Patajoki Maansiirto Väinö Tenkanen Ky:stä. Pirkanmaalla jo yli 50 vuotta toiminut yritys tekee metsänhoitotöitä UPM:n kumppanina. ”Viime vuosina perinteisten metsänhoitotöiden rinnalle on tullut myös maanmuokkausta. Teemme myös paljon puun kaatoa”, kertoo Heikki Tenkanen. Metsänhoidon tarkoituksiin toteutettavaa maanmuokkausta on tehty 1970luvulta asti. ”Aikoinaan joka paikassa suosittiin uramätästystä, mutta nykyään tehdään enemmän tiivistettyä laikkumätästä. Työn laatu on parantunut paljon. Mättään kokoon ja kaivusyvyyteen kiinnitetään tarkasti huomiota, jotta kohteeseen jää myös vihreää maata”, sanoo Tenkanen. Mätästyksen laadussa olennaista on sopiva mätästiheys. Tavoitearvo on saada 1 800 mätästä hehtaarille. Mätästiheys mitataan urakan päätteeksi varsin perinteisellä menetelmällä – onkivapaa käyttäen. Viime kesästä alkaen Tenkasella on ollut koneissaan koekäytössä UPM:n ASTA-dokumentointilaitteisto. Tablettitietokoneessa toimiva sovellus näyttää kuljet30 METSÄN HENKI 2/17 PARANTAA METSÄN TUOTTOA
tajalle viimeisen sadan mättään keskiarvotiheyden. ”Istutettavien mättäiden lukumäärä saadaan suoraan työnjohtajalle, mikä helpottaa taimihuoltoa”, Tenkanen kertoo. Metsätiet kuntoon Tenkanen toteuttaa UPM:n asiakkaille myös metsäautoteiden ylläpitoa ja kunnostusta. ”Aiempaa suuremmat puutavara-autot vaativat enemmän tilaa kääntöpaikoilla ja liittymissä. Olennaista on myös huolehtia, että metsäautoteiden reunoilta on energiapuu kaadettu. Tällöin tie pääsee kuivumaan, ja liikenne on turvallisempaa kun kaarteissa näkee pidemmälle.” Metsäautoteiden pohja tehdään usein voimalaitostuhkasta, joka toimii kestävänä, edullisena ja routimattomana materiaalina. ”Meillä on käytettävissä telamurskain, jolloin tienpohjaan tarvittava kiviaines voidaan usein hankkia myös suoraan metsästä, mikä tuo kustannussäästöä”, sanoo Tenkanen. Maanmuokkauskausi alkaa maan sulamisen jälkeen ja ulottuu juhannukseen, jonka jälkeen vuorossa ovat tienparannustyöt. ”Syksyllä on sitten taas uusi sesonki muokkaukseen. Tekemistä on paljon, mutta jos työt tekee oikeassa tahdissa, kaiken ehtii hyvin”, toteaa Tenkanen. Asiantuntijat metsänomistajan apuna UPM tarjoaa metsänomistajille kaikki metsänhoitoon liittyvät palvelut. Uudistamistöihin kuuluvat muokkaus, taimet UPM:n taimitarhalta ja istutus. Tarvittaessa toteutetaan myös uudistusalan raivaus, mikä helpottaa uudistustöitä. Taimikkovaiheessa tarjolla on metsänomistajan tarpeen mukaan muun muassa varhais perkausta, konekitkentää, Huolehdi oikeaaikaisesta metsän uudistamisesta maanmuokkauksineen. Muista taimikon hoito hyvissä ajoin. Hyödynnä asiantuntijoiden osaamista metsänhoitotöissä. Varmista metsäautoteiden kunto ja turvallisuus. METSÄNOMISTAJAN MUISTILISTA 31
32 METSÄN HENKI 2/17 taimikon perkausta, koneellista taimikon per kausta ja kasvatusmetsän kunnostusraivausta. ”Se, suoritetaanko taimikonhoito koneellisesti vai metsurityönä päätetään aina kohteen sekä asiakkaan toiveiden mukaan”, kertoo Tuomas Saarenpää Hämeen Metsä työ Oy:stä. Myös metsänparannustyöt kuten lannoitus ja kunnostusojitukset hoituvat UPM:n kautta. ”UPM:ltä metsänomistaja saa metsäänsä alan parhaat osaajat”, Saarenpää sanoo. ”Töiden toteuttamisessa noudatetaan aina serti?ointijärjestelmien kriteerejä. Panostamme vahvasti laatuun sekä töiden toteutuksen oikea-aikaisuuteen.” Uudistettaessa metsää valitaan kasvatettava puulaji ja uudistamismenetelmä, johon vaikuttavat muun muassa maaperän rehevyys, metsänomistajan Myös liian pitkäksi kasvaneen vesakon kitkentä ei onnistu koneellisesti, joten yleensä yli 1,5 metrin pituuteen kasvaneet taimikot raivataan manuaalisesti. Miestyönä toteutetaan taimikon hoito sekä istutustyö. Moottorisahatyöt rajoittuvat nykyään erikoishakkuisiin, kuten vaikeiden puiden poistoihin ja tonttityömaihin. Metsien hoito on vastuullista työtä, ja työn toteuttaminen ohjeistetaan aina alan viimeisimmän tietämyksen mukaiseksi. Toteutuksen laatua seurataan kaikissa kohteissa metsätyöntekijöiden itse tekemillä koealoilla, ja jälkiseurannasta vastaavat UPM:n asiantuntijat. ”Metsän hyvä tuotto perustuu hyvään ja oikea-aikaiseen hoitoon”, sanoo Tuomas Saarenpää. ”Kaikille työlajeille on olemassa hyvät perusteet, oikein tehdystä uudistamisesta aina viimeiseen harvennushakkuuseen. Siinä välissä toteutetut työt kuten varhaisperkuu ja taimikonhoito antavat metsän arvokkaimmille puille mahdollisuuden kehittyä laadullisesti parhaiksi puuyksilöiksi.” toiveet ja lahopuun määrä. Hoitotöitä suunniteltaessa otetaan puolestaan huomioon hoitotarve, työlaji ja ajoitus. ”Näihin valintoihin vaikuttavat metsikön ikä, rakenne ja aiemmin tehdyt hoitotyöt”, Saarenpää kertoo. ”Toteutuksessa huomioidaan aina kasvatettavan puulajin valinta sekä muiden puulajien suosiminen. Myös ympäristötekijät, kuten luontokohteet ja vesistöt, käydään läpi jo suunnitteluvaiheessa.” Laatu luo lopputuloksen Metsänhoitotöitä toteutetaan sekä manuaalisesti että koneellisesti. ”Melkein kaikki työt voidaan tehdä koneellisesti, mutta tällöin kohdevalinta korostuu”, Saarenpää kertoo. Esimerkiksi koneellista varhaisperkuuta eli kitkentää ei voi käyttää turvemailla, koska turve nousee vesakon mukana ylös. METSÄPALVELUT | Metsänhoito ”Panostamme vahvasti laatuun sekä töiden toteutuksen oikeaaikai suuteen.” TUOMAS SAARENPÄÄ ”Koneella kuopaistaan ohut kerros maata, käännetään se ja painetaan mätäs tasaiseksi. Laikkumätästyksessä mättään kokoon ja kaivusyvyyteen kiinnitetään tarkasti huomiota, jotta kohteeseen jää myös vihreää maata”, sanoo Heikki Tenkanen.
Laki & asiantuntija HEIKKI KALVILA Lakipalvelupäällikkö UPM Metsä Metsätilan sukupolvenvaihdos lahjanluonteisella kaupalla V uoden 2017 alussa toteutettiin Koivisto-tilalla sukupolvenvaihdos. Koivisto on Keski-Suomessa, Keuruulla sijaitseva puhdas metsätila ja pinta-alaltaan 51 hehtaaria. ”Vanha isäntä”, Antti, oli saanut tilan perintönä noin 20 vuotta sitten. Antilla on poika ja tytär, Ville ja Liisa. Perheessä oli jo pitkään ollut tiedossa, että metsätila siirrettäisiin sukupolvenvaihdoksessa Liisalle. Tämä sopi kaikille hyvin. Tilaan ei haluttu muodostaa sisarusten yhteisomistusta eikä tilan pilkkominen pienemmiksi palstoiksi ollut vaihtoehto. Keskeinen kysymys sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa liittyikin Villen ja Liisan perintöoikeudelliseen asemaan perustuvien hyvitysvaateiden toteuttamiseen. Tilan markkina-arvon arvioitiin olevan 200 000 euron luokkaa. Siitä molempien sisarusten perintöosan laskennallinen arvo oli 100 000 euroa. Tilalle laskettiin suunnittelun pohjaksi kehitysennusteet kassavirrasta ja puuston kasvusta. Koivisto-tilan sukupolvenvaihdos päädyttiin toteuttamaan lahjanluonteisella kaupalla. Kauppahinnaksi sovittiin 100 000 euroa. Kauppahinnan maksua varten Liisa sopi lainajärjestelystä pankin kanssa. Antti lahjoitti saamansa kauppahinnan Villelle. Näin järjestelyssä Liisa sai isältään omaisuutta vastikkeetta luovutuksen alihintaisuuden vuoksi ja Ville sai rahalahjan isältään. Verotuksessa Antin saama luovutusvoitto oli hänelle verovapaa. Antti myi lapselleen yli 10 vuotta omistamansa ja harjoittamaansa metsätalouteen kuulunutta kiinteää omaisuutta. Lahjaveron määrä Villen saamasta 100 000 euron rahalahjasta on 10 100 euroa. Vastaavasti lahjaveron määrä Liisan saamasta 100 000 euron ”hinnan alennuksesta” on 10 100 euroa. Lisäksi Liisan maksettavaksi tuli neljän prosentin varainsiirtovero 33 kauppahinnasta, eli 4 000 euroa. Metsävähennyspohjaa Liisalle muodostui kaupasta (60 % x 104 000 €) yhteensä 62 400 euroa. Luovutuksen sisältämä lahjan osuus (puolet tilan arvosta) jäi metsälahjavähennyksen kynnysarvon alapuolelle. Kehitysennuste kassavirrasta ja puuston kasvusta on oiva apu metsätilakaupan suunnitteluun. Puustosta riippuen kauppahinta voidaan esimerkiksi asettaa tasolle, jolla ostaja kykenee selviytymään kauppahintalainan maksusta vapauttamalla uudistuskypsiin puustoihin kertynyttä pääomaa ja metsän tulevalla tuotolla. Poikkeama markkinahinnasta alaspäin merkitsee periaatteessa ostajan sisarusten luopumista osuudesta tilan markkina-arvosta. Kauppahinnan määrä on sukupolvenvaihdoksessa kuitenkin tapauskohtaisesti ratkaistava kysymys. Mainittakoon, että perintökaaren ennakkoperintöä koskevat säännökset mahdollistavat tietyin edellytyksin ottamaan perinnönjaossa huomioon perittävän tai perittävän puolison eläessään antaman lahjan määritettäessä perillisen perintöosan ja lakiosan suuruutta. LA U R A V E S A 2026–2035 2021–2025 Tulot ja menot keskimäärin vuodessa (€/vuosi) (puuston arvo laskentahetkellä noin 200 000 €) 10 000 € 8 000 € 6 000 € 4 000 € 2 000 € € -2 000 € -4 000 € € / vu o si 2016–2020 Tulot Menot
34 METSÄN HENKI 2/17 TEKSTI JA KUVA JASKA POIKONEN KULJETUSYRITTÄJYYS METSÄSTÄ TEHTAALLE Kati Huhtala johtaa perheyritystä tulevaisuuteen katsoen. on enemmän kuin työtä UPM SEIKUN SAHA ON Kati Huhtalalle tuttu paikka. Aivan Porin keskustan tuntumassa, Kokemäenjoen rannalla sijaitseva saha on viikoittainen ajokohde Huhtalan hakeautolle. Kati on kuljetusyrittäjä toisessa polvessa. “Kaikille ei yrittäjän elämä sovi – aivan kuten toisille ei sovi perinteinen päivätyö.” Kati Huhtalan vanhemmat perustivat Kuljetusliike Kalevi Huhtalan vuonna 1982. Katin ollessa pieni isä oli paljon tien päällä ja äiti hoiti iltaisin yrityksen paperiasioita kotoa käsin. “Opin sellaisen työn tekemisen mallin, että töitä tehdään silloin kun niitä on, ei silloin kun kello tai kalenteri niin sanoo.” Isä Kalevi Huhtala on ollut ennakkoluulottomasti kehittämäswww.youtube.com/ user/upmmetsa KATSO VIDEO sä uusia toimintamalleja, kuten suuren hyötykuorman eli HCTkuljetus autojen käyttöönottoa. Huhtalan 34-metrinen hakeyhdistelmärekka on suunniteltu yhdessä UPM:n kanssa. “On hienoa olla mukana kehityksen etulinjassa. Haluan ajatella, että joku tuolla kylillä vuosien päästä muistelee, että sillä Huhtalalla taisi olla HCT-hakerekka ensimmäisenä Suomessa. UPM on ollut tosi aktiivisesti mukana näissä uudistuksissa”, Kati sanoo. HCT-autoista on tullut kuljettajilta positiivista palautetta. Kuljettajien mukaan entistä kookkaammat autot ovat yhdistelmärekkoja vakaampia ajettavia. “Enemmän on niin, että HCT:n rattiin on meillä tunkua”, kertoo itsekin koeajoihin osallistunut Kati. HCT-autoissa tiehen kohdistuvat rasitukset ovat aiempaa pienempiä ja suurten kuljetusmäärien ansiosta liikennemäärät vähenevät. “Näen ehdottomasti, että HCT on jo lähitulevaisuudessa kuljetusalalla perusjuttu.” Huhtalan yhdistelmäauto kuljettaa sahahaketta Porista UPM Rauman paperitehtaalle, jossa sitä käytetään energiantuotannon raaka-aineena. “Hakerekka ei näy metsänomistajalle. Haluamme osaltamme varmistaa että logistiikka metsästä tehtaalle sujuu yhtä hyvin prosessin tässä päässä kuin korjuupaikoillakin.” Haastattelun aikana yli 200 kuutiota vetävä, kevätauringossa kiiltelevä hakerekka onkin täyttynyt jo mukavasti. Matka Porista Raumalle voi alkaa.
35 Tunne itsesi, tunne toimialasi. On oltava rehellinen itselleen, tiedettävä mitä haluaa ja tunnettava vahvuutensa. Kuten JVG laulaa: Sitä saat mitä tilaat. KATI HUHTALAN VINKIT ALOITTAVALLE KULJETUSYRITTÄJÄLLE Muista, että ongelmiin on aina useita ratkaisuja. Aina on vaihtoehto, sitä ei saa unohtaa. Ei saa lannistua ongelman edessä. On ajateltava ratkaisukeskeisesti. Älä unohda verkkopaitaa. Siis mitä? Hermot ovat toisinaan kuin verkkopaita. Sellaisen omistaminen ei ainakaan haittaa. KATI HUHTALA ”Enää ei riitä, että tekee paljon töitä. On ymmärrettävä alaa kokonaisvaltaisesti ja tunnettava standardit.”
UPM METSÄ Kuuntelimme metsänomistajia ja laitoimme vauhtia puukauppaan. UPM Puukaupan rahoituspalvelun avulla sinulla on mahdollisuus saada jopa 80 % puukaupan arvosta viidessä pankkipäivässä tilillesi. Rahoituksen järjestää OP puun myyntisaatavan kaupalla. Tee puukauppaa UPM Metsän kanssa, niin saat rahoituspalvelun käyttöösi ja pääset käsiksi metsäsi tuottoon nopeasti. Lue lisää www.metsämaailma.? Metsä rikastuttaa elämääsi. Me UPM:llä hoidamme kaikki metsäasiat puolestasi. Puukaupparahaa alle viikossa! Kysy lisää UPM Palvelukeskuksesta 020 4165 100 tai suoraan metsäasiakasvastaavaltasi. Metsän Henki takakansi (dl 18.11.)