UPM METSÄN LEHTI METSÄNOMISTAJILLE 2/2015 w w w .m et sä m a a ilm a .? Metsänhoidon koneellistuminen mietityttää Tauno Heinolaa. KONE VAI LUOTTOMIES? MIKÄ UUDISTAMISTAPA SOPII METSÄÄSI? TÄSMÄMETSÄNHOITOA KONEELLA 14 30 METSÄN KIERTO KERTAVILKAISULLA 20 22
2 METSÄN HENKI 2/15
METSÄN HENKI 2/15 3 KUN KEVÄÄLLÄ AURINGONVALO lämmittää lehtojen maanpintaa, on valoa tarvitsevien lehtolajien juhlan aika. Lehdot ovatkin metsiemme rikkaimpia kasvupaikkoja niin monimuotoisuuden kuin puuntuotannon osalta. Lehtoja on vain muutama prosentti Suomen maapinta-alasta, ja metsien uhanalaisista lajeista niissä elää puolet. Voisiko olla, että juuri lehtojen vähyys on syy niiden lajiston uhanalaisuuteen. Suojeluja talousmetsälehdoilla on molemmilla merkittävä rooli monimuotoisuuden turvaamisessa ja jälkimmäisellä myös puuntuotannossa. Kun toimenpiteet on suunniteltu kohteen piirteet huomioiden, talousmetsälehdot ovat erinomainen esimerkki puuntuotannon ja monimuotoisuuden turvaamisen yhteensovittamisesta. Lue lisää lehtojen roolista www.metsämaailma.? KUVA: SOILI JUSSILA / VASTAVALO.FI | TEKSTI: SAMI OKSA METSÄN HENKI 2/15 3 LEHTOLAJIEN JUHLA METSÄKUVA
4 METSÄN HENKI 2/15 ”METSÄSTÄJÄT OVAT LUONTOIHMISIÄ.” Elise Hovin parhaat vinkit riistan suosimiseen metsässä. 2/2015 KASVUN AIKA 2 METSÄKUVA 4 PÄÄTOIMITTAJALTA 5 PÄÄKIRJOITUS 6 LEDARE 8 UUTISET 13 LAKI – KALVILA 19 VIERASKYNÄ 22 METSÄNOMISTAJA HONKAJOELTA 29 Q&A: LEUDOT TALVET KORJUIDEN HAASTEENA 33 INNOVAATIO: SAHATAVARAA MAAILMALLE Siniverisiä vieraita Lappeenrannan biojalostamolla. Kesän menovinkit: www.metsämaailma.? KEVÄTTÖIHIN METSISSÄ PÄÄSTIIN lyhyen talven jälkeen hyvissä ajoin. Muokkaukset, taimitoimitukset, istutukset ja muut metsänhoitotyöt kuten kulotukset ovat jo hyvässä vauhdissa. Perinteisesti kevätkesä on ollut vilkkainta puunistutusaikaa. Koneistutusmenetelmien ja niihin soveltuvien taimien kehittäminen on jatkanut erityisesti koivun ja kuusen istutuskautta aiempaa pidemmälle syksyyn. Taimien pitää kuitenkin ehtiä juurtua maaperään ennen syyskylmiä. Nykyisin koneistutus ja muut koneelliset metsänhoitotyöt ovat myös kustannuksiltaan kilpailukykyisiä ihmistyöhön verrattuna. Lisäksi työn laatu on tasainen ja seurantojen mukaan taimien kasvuun lähtö erinomainen. Uuden sukupolven hyvä hoito on yhtä lailla tärkeää. Myös taimikonhoitoon on kehitetty uusia koneellisia menetelmiä, joihin voidaan yhdistää myös muita työvaiheita kuten lannoitusta. Kehitysnäkymät ovat huikeat, mistä kertovat tämän lehden sivuilla tutkijat Markus Strandström, Timo Saksa ja Arto Visala. UPM on aktiivisesti mukana kehittämässä uusia menetelmiä sekä metsän että metsänomistajan parhaaksi. Mahdollisuudet valita omaan metsään ja omaan elämäntilanteeseen sopivat työtavat laajenevat koneellisten työmenetelmien kehittyessä. AILI PIIRONEN, päätoimittaja 34 10 11
PÄÄKIRJOITUS UUTTA EI SYNNY ITSESTÄÄN KEVÄÄN UUTISET METSÄTEOLLISUUDEN uusista investoinneista ovat sähköistäneet keskustelua teollisuuden raaka-aineen riittävyydestä. Viimeisimmän metsien inventoinnin tulos on, että puuta metsissä riittää. Kysymys kuuluukin, miten puu saadaan liikkeelle: miten kiinnostuneita suomalaiset metsänomistajat ovat hoitamaan ja hyödyntämään metsäomaisuuttaan ja miten pystymme pitämään liikenneinframme toimivassa kunnossa. METSÄNOMISTAJAN NÄKÖKULMASTA INVESTOINTI UUTISET tuovat perusteita aktiiviselle metsän omistamiselle ja metsien kestävälle hoidolle. Ne merkitsevät lisätuloa: puun käytön lisäys noin 10 miljoonalla kuutiometrillä tarkoittaa noin 350 miljoonan euron lisätuloa metsänomistajille. Silti niiden metsänomistajien määrä, jotka eivät tunnista metsiensä merkitystä, on huomattava. TARVITAAN SIIS KEINOJA, jotka herättelisivät ja aktivoisivat runsaslukuista passiivisten metsänomistajien joukkoa ja edelleen kannustaisivat aktiivisia metsänomistajia. Uusien investointien edellyttämää kestävää tarjontaa ei kuitenkaan synny nykymenolla. Tarvitaan kokonaisratkaisu, jonka keinovalikoimaan kuuluu sekä nopeavaikutteisia että rakenteisiin pitkällä aikavälillä vaikuttavia keinoja. Uudentyyppiset veromallit yhdistettynä sukupolvenvaihdoksia ja kuolinpesien purkamista vauhdittaviin toimenpiteisiin ovat osa tätä kokonaisuutta. Tarvitaan myös erilaisia tapoja omistaa metsää: yhteismetsiä, rahastoja ja muita omistusmuotoja, joissa metsän monet arvot ovat toiminnan keskiössä. Aitoa näihin asioihin paneutumista odotamme uudelta hallitukselta. PUUN KÄYTÖN LISÄYS tarkoittaa myös lisää työtä ja tuloja korjuuja kuljetusyrittäjille sekä lisää verotuloja valtiolle. Jokaisesta tehtaille päätyvästä puukuutiosta kertyy erilaisia veroja noin 14 euroa. Jos kotimainen puukauppa lisääntyy 10 miljoonalla kuutiolla, kasvavat valtion ja kuntien verotulot noin 140 miljoonalla eurolla vuodessa. METSÄNOMISTAJAT INVESTOIVAT METSIIN, metsäteollisuus investoi tuotantolaitoksiin. Metsien ja tuotantolaitosten väliin tarvitsemme yhdistävän lenkin, toimivan liikenneinfrastruktuurin. Yhteiskuntamme peruspilareiden rakentaminen ja kunnossapito – toimintaperusteiden luominen toimivalle elinkeinoelämälle, tässä tapauksessa toimivalle puuhuollolle – on julkisen vallan tärkeimpiä tehtäviä. Hyvätkin puuvarat ja vilkas puukauppa ovat tarpeettomia, ellei puuta saada toimitettua metsistä tehtaille jatkuvasti ja varmasti. INVESTOINTI UUTISISTA ILOITTAESSA ON muistettava, että nykyiset tehtaamme tarvitsevat puuta joka päivä, nyt. Niiden puuhuollosta ja kilpailukyvystä huolehtiminen on arkipäivän työtä henkilöstöllemme. Se on jatkuvaa koko hankintaketjun optimointia ja mietintää, mistä mitäkin puutavaralajia kullekin tehtaalle on paras hankkia. Pitkät kuljetusmatkat tai huonot logistiset yhteydet merkitsevät lisäkustannuksia, jotka syövät tehtaiden kannattavuutta. Siksi suosimme paikallisilta metsänomistajilta hankittavaa lähipuuta. ”KYSYMYS KUULUU: MITEN PUU SAADAAN LIIKKEELLE?” O LLI U RP EL A SAULI BRANDER johtaja puunhankinta ja metsätalous
VÅRENS NYHETER GÄLLANDE skogsindiskussionerna om hur industrins råvara skall räcka till. Enligt de färskaste skogsvirke i skogarna. Nu är det bara frågan om hur vi skall få virket i rörelse: hur att sköta och dra nytta av sina skogsegendomar och hur vi klarar av att hålla vår UR SKOGSÄGARENS SYNVINKEL ger investeringsnyheterna goda skäl att idka ett aktivt skogsägande och en hållbar skogsvård. Det ger också betydande tilläggsinkomster när investeringarna verkställts: virkets användning kan öka med cirka 10 miljoner kubikmeter, vilket betyder cirka 350 miljoner merinkomster för skogsägarna. Ändå har anmärkningsvärt många skogsägare inte insett hur betydelsefull deras skog är. DET BEHÖVS ALLTSÅ medel för att väcka och aktivera ett stort antal passiva skogsägare, och som skulle uppmuntra de aktiva skogsägarna också i fortsättningen. Att få till ett hållbart virkesutbud inför de nya investeringarna lyckas inte med dagens metoder. Det behövs en helhetslösning, både med åtgärder som är snabbverkande och som byggs upp för att påverka på längre sikt. Nya typer av skattemodeller som samverkar med generationsväxlingar och åtgärder som leder till att dödsbon öppnas snabbare hör till denna helhet. Vi behöver också olika former av skogsägande: samfälld skog, fonder och andra ägarformer, där skogens många värden utgör det centrala. Vi förväntar oss att den nya regeringen genuint sätter sig in i dessa ärenden. EN ÖKAD ANVÄNDNING av virket betyder också mera arbete och inkomster för drivningsoch transportföretagarna liksom ökade skatteinkomster till staten. En sammanlagd summa av 14 euro för varje kubikmeter virke som körs till fabrikerna beräknas bestå av olika skatter. Ifall den inhemska virkeshandeln ökar med 10 miljoner kubikmeter växer statens och kommunernas skatteinkomster årligen med cirka 140 miljoner euro. SKOGSÄGARNA INVESTERAR I skogen, skogsindustrin investerar i produktionsanläggningar. Mellan skogen och produktionsanläggningen behövs en samordnande länk, en fungerande infrastruktur gällande skapa verksamhetsgrunder för ett fungerande näringsliv, i detta fall för en fungerande virkesförsörjning, hör till den offentliga maktens viktigaste uppgifter. Även bra virkesreserver och en livlig virkeshandel blir helt onödiga, ifall man inte får levererat virket från skogen till fabrikerna på ett kontinuerligt och säkert sätt. SAMTIDIGT SOM MAN gläder sig åt de nya investeringarna bör man komma ihåg, att de nuvarande fabrikerna behöver virke varje dag, just nu. Att sköta om den dagliga virkesförsörjningen och se till att den är konkurrenskraftig håller vår personal sysselsatt för varje dag. Det är en hela anskaffningskedjan omfattande kontinuerlig optimering och fundering vilket virkesslag lämpar sig bäst att anskaffa varifrån till vilken fabrik. Långa transportsträckor eller dåliga logistiska förbindelser betyder tilläggskostnader, som äter upp lönsamheten för fabrikerna. Och det är just därför vi prioriterar anskaffningen av virke på nära håll från de lokala skogsägarna. DET NYA UPPSTÅR INTE AV SIG SJÄLV LEDARE LÄS MER OM VÅR SKOGSSERVICE SAULI BRANDER direktör virkesanskaffning och skogsbruk O LL I U RP EL A ”FRÅGAN ÄR: HUR SKALL VI FÅ VIRKET I RÖRELSE?”
2/2015 UUDET KONEELLISET MENETELMÄT Julkaisija: UPM Metsä PL 85, 33101 Tampere. Puh. 0204 16 121. www.metsämaailma.?, www.upm.?. Päätoimittaja: Aili Piironen. Toimitusneuvosto: UPM: Janne Kiiliäinen, Panu Kärkkäinen, Jarkko Leppimäki, Sami Oksa, Aili Piironen, Pekka Rajala, Paula Savonen, Zeeland: Sirpa Alhava, Miikka Leinonen, Lotta Vaija. Repro: Aste Helsinki Oy. Paino: Erweko Oy, Oulu. Paperi: UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m 2 . Painosmäärä: 55 000. 18. vuosikerta. ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu). Kannen kuva: Laura Vesa. Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy syyskuussa. Metsän henki on UPM Metsän asiakasja sidosryhmälehti. UPM:n metsänomistaja-asiakkaille lehti postitetaan asiakasrekisterissä olevien tietojen perusteella. Osoitteenja tilausmuutokset: metsalehtitilaus@upm.com, www.metsämaailma.? > yhteystiedot > yhteydenottopyyntö tai puh. 0204 16 121. Metsänomistaja-asiakkaat voivat olla yhteydessä myös omaan metsäasiakasvastaavaansa. 14 INFOGRAFIIKKA, METSÄNKIERTO Metsä muuttuu jatkuvasti. Hyvin suunniteltu työ takaa laadukkaan kasvun. METSÄSUUNNITELMA Harventamalla järeytät puustoa. MIKÄ UUDISTAMISTAPA? Maaperä vaikuttaa puulajin valintaan ja uudistamistapaan. Löydät Metsän henki -lehteen liittyviä aineistoja myös näistä kanavista: W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I Metsän henki painetaan Suomessa valmistetulle UPM:n paperille. Koneellistaminen tehostaa metsän hoitoa koko sen elinkaaren ajan. PEFC/02-31-120 14 METSÄN HENKI 1/15 7 KERRO, MITÄ MIELTÄ OLET LEHDESTÄMME Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä lehdestämme osoitteeseen metsaviestinta@upm.com
8 METSÄN HENKI 2/15 UUTISET HARJUMETSIEN PAAHTEISET ELINYMPÄRISTÖT ja niihin erikoistunut lajisto ovat taantuneet muun muassa umpeenkasvun ja metsäpalojen torjumisen seurauksena. Suomen ympäristökeskus on toteuttanut yhteistyössä Metsähallituksen ja UPM:n kanssa vuosina 2006–2014 kolme harjujen paahde-elinympäristöjen hoitoa kehittävää hanketta. Hankkeissa on tunnistettu hoidon kannalta tärkeitä kohteita, tutkittu hoitomenetelmien vaikuttavuutta ja lisätty käytännön tason yhteistyötä harjujen luonnonhoidossa. Samalla vahvistui myös käsitys, että metsätalous, luonnonhoito ja vaateliaiden eliölajien turvaaminen eivät ole ristiriidassa keskenään, vaan niitä voidaan tavoitella yhtä aikaa, samalla kustannuksia säästäen. Jos mietit oman metsäsi paahdeympäristöjen hoitoa, ota yhteyttä UPM:n metsäasiakasvastaavaan. Lue hankkeesta lisää www.syke.? (19.3.2015 julkaistu tiedote Kahdeksan vuoden kokemukset harjujen paahde-elinympäristöjen hoidosta yksiin kansiin) PAAHDEYMPÄRISTÖT JA NIIDEN LAJISTO TARVITSEVAT HUOMIOTA UPM ottaa käyttöön uuden osinko politiikan UPM:N YHTIÖKOKOUKSESSA 9.4. hyväksytyn uuden osinkopolitiikan tavoitteena on houkutteleva osinko: 30–40 % vuotuisesta liiketoiminnan rahavirrasta per osake. Tutustu yhtiökokouksen päätöksiin, vuoden 2014 vuosikertomukseen ja UPM:n toimintaan www.upm.? Metsämaailma .? uudistuu UUDISTAMME PALVELUAMME ja kehitämme sitä nykyistä paremmin mobiililaitteisiin soveltuvaksi. Palvelun visuaalinen ilme on jo muuttunut. Tavoitteenamme on tarjota metsänomistajille ja muille metsäisistä asioista kiinnostuneille kanava, josta haluttu tieto löytyy vaivattomasti. www.metsämaailma.?
S EP PO A LA TA LO / VA S TA VA LO .F I Työtapaturmia 70 prosenttia vähemmän UPM:N KOLMEVUOTINEN työturvallisuuden ryhtiliike 2012–2014 -ohjelma vähensi työtapaturmia merkittävästi. Poissaoloon johtaneiden työtapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohden laski maailmanlaajuisesti 70 prosenttia. Puunhankinnan ja metsätalouden sekä UPM Silvestan henkilöstön tapaturmataajuus puolittui ohjelman aikana. www.upm.? UPM Metsäsuunnitelma UPM Metsän tilannekartoitus UPM Sukupolvenvaihdos UPM Metsänuudistaminen UPM Taimikonhoito UPM Tuottotaimikko UPM Metsänlannoitus UPM Metsän vesitaloudenhoito UPM Metsätie Tarjoamme Sinulle, mitä metsäsi ja Sinä tarvitsette Käteviä paketteja, joilla autamme ylläpitämään metsäsi kuntoa ja arvoa Varhaisperkaus, konekitkentä, taimikon perkaus, koneellinen taimikon perkaus, kasvatusmetsän kunnostusraivaus Saatavilla rajoitetusti. Kysy lisää UPM:n metsäasiakasvastaavaltasi. TEHDÄÄN YHDESSÄ TOIVEIDESI METSÄ Yhteystiedot www.metsämaailma.? tai p. 020 416 121 o lue lisää: UPM on mukana myös PaahdeLife -hankkeessa. Tutustu siihen osoitteessa www.metsa.?/sivustot/ metsa/?/hankkeet/lifeluontohankkeet/paahdelife/sivut/default.aspx
10 METSÄN HENKI 2/15 SÄÄKSI KOTIKONEELLESI UPM:N TILALLA HÄMEESSÄ on sääksen pesä. Pesään on asennettu yhteistyössä Sääksisäätiön kanssa pesäkamera. Voit seurata sääksiperheen, Oivatar-äitiä ja Uljas-isää ja niiden poikasten elämää ja pesän tapahtumia www.metsäblogia tutustut myös kalasääsken elämään ja elinympäristövaatimuksiin. Lue lisää www.metsämaailma.? UUTISET Sääksen pesä Hämeessä on rakennettu ihmisvoimin Sääksisäätiön asiantuntijoiden johdolla. Se on alusta asti ollut joka kesä saman sääksipariskunnan ja poikasten kotipesä. TERHAKOITA JA TOPAKOITA RAUDUSKOIVUN PIKKUTAIMIA JOROISISTA hyvät. Istutusaikaa on toukokuusta syyskuun loppuun. Pitkä viljelykausi antaa joustavuutta töiden ajoittamiseen eikä heti keväällä tarvitse hötkyillä istutusten kanssa. Taimelle on mukavampaa päästä kasvun alkuun hieman lämmenneessä maassa.” TUOTAMME UPM:N JOROISTEN taimitarhalla rauduskoivun taimia, joita voi istuttaa myös istutuskoneella. Sama taimituote käy luonnollisesti istutukseen myös pottiputkella. Olemme testanneet näitä ”pikkukoivuja” yhtiön omissa metsissä jo usean vuoden ajan. Myös osa asiakkaistamme on jo tutustunut pikkukoivuun ja viljelytulokset ovat rohkaisevia. Kokemuksemme on, että isojen koivun taimien käyttäminen metsänviljelyssä ei ole enää perusteltua. Kookkaat taimet istutetaan joko kuokalla tai kookkaalla istutusputkella. Työ on raskasta, kallista ja hidasta, mikä nostaa kustannuksia turhaan. Myös viljelymateriaalille tulee lisäkustannusta. ”Pikkukoivusta saamamme kokemukset ovat hyviä ja niiden pohjalta luotamme uuteen tuotteeseemme”, kertoo taimitarhapäällikkö Anne Immonen. ”Olemmekin päättäneet luopua isojen koivujen käytöstä metsänviljelyssä ja siirrymme pikkukoivun käyttöön. Se alentaa viljelyketjun kokonaiskustannusta ja on kilpailukykyinen kuusen viljelyketjun kanssa.” ”Pikkukoivu on maastossa topakka kasvaja, kustannustehokas, miellyttävä istuttaa normaalilla kuusen istutuksessa käytettävällä pottiputkella tai istutuskoneella ja helppo kuljettaa maastossa”, Immonen jatkaa. ”Mitä muuta pieneltä koivulta voisi edes toivoa?” Pikkukoivuja Joroisista lähtee jo tämän kevään valmistuu juhannuksen tietämissä. Koivun istuttaminen keskikesällä lämpimään maahan, kun sen juuristo on aktiivisimmillaan, takaa hyvän kasvun alun jo ensimmäisen kasvuvuoden aikana. ”Taimia ei tarvitse eikä kannata istuttaa aikaisin keväällä kylmään maahan”, Immonen toteaa. ”Erityisesti koivun kesäistutus on hyvin perusteltua, mutta kokemuksemme myös kuusen kesäistutuksesta ovat Pikkukoivun koneistutus alkamassa.
METSÄN HENKI 2/15 11 UPM BIOVERNO VINKKEJÄ – LÄHIDIESELIÄ METSÄSTÄ UPM BIOVERNO ON kotimainen diesel, joka sopii kaikkiin dieselmoottoreihin. Sen raaka-aineena on UPM:n selluntuotannon tähteenä saatava mäntyöljy, joka on peräisin pääosin kotimaisista metsistä. Polttoaine on kehitetty Suomessa, ja sitä tuotetaan Lappeenrannan biojalostamolla. UPM BioVerno onkin Avainlipputuote. Innovatiivista, uusiutuvaa dieseliä voit tankata Suomessa St1ja ABC-asemilla. www.upmbiopolttoaineet.? Selvitä metsänomistajapersoonasi www.metsämaailma.? Kesän aikana Metsähuoltoasemia eri puolilla Suomea. Seuraa tapahtumatarjontaamme www.metsämaailma.? Lue viimeisimmät uutiset ja vinkit www.metsämaailma.? Lue puukauppakatsaus www.metsämaailma.? Lue blogimme ja tutustu bloggaajiimme www.metsämaailma.? HYVIÄ KOKEMUKSIA ORPEN ISOSTA PÖLLIAUTOSTA JA SPEEDIN EKOREKASTA TRAFIN POIKKEUSLUVALLA LIIKENNÖIVÄT Orpe Kuljetuksen suuren hyötykuorman HCTpuutavara-auto sekä Speed Oy:n konttiliikenteen suurikapasiteettinen moduuliyhdistelmä Ekorekka testaavat käytännössä yhdistelmien toimivuutta. Tavoitteena on kehittää kalustoa ja toimintaa. Tähänastiset kokemukset molemmista testiyhdistelmistä ovat olleet hyvät. Kuljetustehokkuus on parantunut ja päästöt kuljetettua tonnia kohti ovat alentuneet. Molemmat myös liikkuvat normaaliliikenteen tahtiin niin kesäkuin talvikeleissä. Muut tiellä liikkujat erottavat ne ainoastaan perässä olevasta ”Pitkä kuljetus” -merkinnästä. Lue lisää www.upm.? ja katso video ”Tulevaisuuden puutavara-auto testauksessa” www.youtube.com/upmmetsa U PM lue lisää: W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I Uusi biojalostamo Lappeenrannassa kiinnostaa laajasti. Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio vierailivat siellä 5.3. yhdessä Ruotsin kuninkaan Kaarle XVI:n ja kuningatar Silvian kanssa. UPM YHTEISMETSIEN OSAKASMÄÄRÄ KASVAA TASAISESTI VUONNA 2012 PERUSTETTUJEN neljän UPM Yhteismetsän osakasmäärä on kasvanut tasaisesti. Vuoden 2014 lopussa osakastiloja oli yhteensä 71. Yhteispinta-ala on vajaa 3 000 hehtaaria. Suurin yhteismetsistä on tällä hetkellä Keski-Suomen yhteismetsä. UPM Yhteismetsät tarjoaa vastuullisen, vaivattoman ja tuottavan tavan hoitaa metsävarallisuutta. Metsänomistaja voi liittää oman metsätilansa yhteismetsään. Vastikkeeksi hän saa tilansa arvoa vastaavan määrän yhteismetsän osuuksia. www.metsämaailma.? Orpe Kuljetuksen Sini Ora ja Speedin Juho Nissinen ovat ammattilaisia isojen autojen ratissa.
12 METSÄN HENKI 2/15 48 VUOTTA METSURINA KUN SEPPO LIIMATAINEN, UPM Silvestan 67-vuotiaana eläkkeelle jäänyt metsuri, aloitteli työuraansa, moottorisaha oli työkaluna vain puun kaadossa ja katkonnassa. Puut karsittiin kirveellä. Ainoa turvavaruste olivat irralliset kuulosuojaimet. Sepon 48 työvuoden aikana niin kalusto kuin turvallisuusajattelu ovat muuttuneet merkittävästi. Hämeenlinnan ympäristön metsät ja metsänomistajat ovat tulleet hänelle vuosien mittaan tutuksi. Samoissa maisemissa voi hyväkuntoiseen Seppoon törmätä varmasti jatkossakin. U PM SUOMEN METSÄT INVENTOIDAAN säännöllisesti. Ensimmäinen valtakunnallinen metsien inventointi tehtiin jo 1920-luvulla. Tuoreimman 11. inventoinnin maastotyöt tehtiin vuosina 2009–2013. Näiden mittausten mukaan puustomme määrä on 2,4 miljardia m 3 ja vuotuinen kasvu 105,5 miljoonaa m 3 . Edellisen inventoinnin jälkeen metsämme ovat varttuneet: nuorta harvennusmetsää on siirtynyt varttuneempiin kehitysluokkiin enemmän kuin viime vuosien hakkuutasolla on syntynyt nuorta metsää. Puuvarojemme puolesta hakkuita voidaan siis lisätä nykyisestään. www.metla.?/ohjelma/vmi/info.htm SUOMEN METSÄT OVAT VARTTUNEET Puukauppakatsaus ALKUVUODEN AIKANA UPM on tehnyt puukauppaa edellisvuosien tapaan. Lyhyeksi jääneet talvikelit muuttivat korjuusuunnitelmia, eikä kaikkia tämän talven hakkuisiin suunniteltuja talvileimikoita pystytty käsittelemään. UPM:n Kymin sellutehtaan investointi etenee aikataulun mukaisesti, ja uudistettu tehdas tarvitsee loppuvuodesta nykyistä enemmän sekä koivuettä havukuitupuuta. Seikun sahalla Porissa on käynnissä tukkienlajitteluinvestointi, joka valmistuu elokuussa. Kartutamme tällä hetkellä varantojamme tehtaidemme loppukesän ja syksyn tarpeisiin. U PM UUTISET Metsä on edelleen tärkeä paikka 48 vuoden työuran metsurina tehneelle Seppo Liimataiselle.
LA U RA V ES A LAKI & ASIANTUNTIJA HEIKKI KALVILA Lakipalvelupäällikkö UPM Metsä 1 2 3 Minulla on yksi lapsi, iältään 47 vuotta, ja yksi 22-vuotias lapsenlapsi. Tarkoitukseni on lahjoittaa 70 hehtaarin suuruinen metsätilani lapsenlapseni omistukseen ja antaa kyseisessä luovutuksessa lahjana hallintaoikeus metsätilaan omalle lapselleni15 vuoden määräajaksi. Metsän arvion mukaan tilan arvo on 250 000 euroa. Paljonko tällaisesta metsätilan sukupolvenvaihdoksesta koituisi lahjaveroa? En ole aikaisemmin antanut muita lahjoja. KALVILA: Kyseisessä luovutuksessa lapsenlapsen omaisuuden arvosta saadaan vähentää hallintaoikeuden pääomitettu arvo, kun hänen tulee antaa toisen jollakin tavoin käyttää hyväkseen omaisuuttaan eikä hän saa siitä vastiketta. Metsän vuotuisena tuottona on vakiintuneesti käytetty viittä prosenttia, jolloin 15 vuoden määräaikaisen hallintaoikeuden arvo on (0,05 x 250 000 € x 8,56 =) 107 000 euroa. Lahjan arvoksi jää näin ollen (250 000 € 107 000 €) 143 000 euroa, josta lahjaveroa menisi I-veroluokassa 17 790 euroa. Sen sijaan lahjaveroa ei mene lainkaan sellaisesta lahjana määrävuosiksi saadusta hallintaoikeudesta, jonka nojalla edun haltijalla on oikeus saada sen kohdeomaisuuden tuotto. Todettakoon, että omistajalla on silloin 15 vuoden ajan ”odotusoikeus” odottaa hallintaoikeuden päättymistä. Olen aikeissa myydä tai lahjoittaa metsätilani tyttärelleni. Metsätilaan kohdistuu UPM:n kanssa tekemäni metsänhakkuusopimus, jonka hakkuuta ei ole vielä tehty, mutta ennakkomaksu on minulle maksettu. Miten tällainen metsätilaan kohdistava metsänhakkuusopimus käsitellään tilan luovutuksessa? Kuuluko kyseisen hakkuusopimuksen loppukauppahinta tilan omistajavaihdoksen jälkeen minulle vai tyttärelleni? KALVILA: Jos metsänhakkuusopimuksen voimassa ollessa luovutatte tilan tai sen osan, teidän on huolehdittava, että luovutuskirjassa pidätetään UPM:lle metsänhakkuusopimuksen myöntämät oikeudet. Kyse on kiinteistön luovuttajan velvoitteesta antaa kiinteistön ostajalle/lahjansaajalle tieto luovutuksen kohteeseen kohdistuvasta sivullisen metsänhakkuuoikeudesta. Hakattavan puun kauppahinnan saamisoikeus on hakkuuoikeuden luovuttajana teillä. Metsänhakkuusopimus toteutetaan sen ehtojen mukaisesti, jolloin myös loppukauppahinta maksetaan teille. Myös verovelvollisuus tilan omistajana perustamanne hakkuusopimuksen puun myyntituloista on teillä tilan omistajavaihdoksesta huolimatta. Sen vuoksi arvonlisäverorekisteröinti kannattaa pitää voimassa, kunnes metsänhakkuusopimuksen hakkuu on toteutettu ja kauppahinta maksettu kokonaan. Hakkuusopimuksen kauppahinnan saamisoikeus on oikeuden haltijan siirrettävissä. Puun myynnin verovelvollisuutta se ei verovelvolliselta poista. Olemme suunnittemassa suvun metsistä yhteismetsän perustamista. Haluan, että yhteismetsä pysyisi sukumme omistuksessa. Voiko yhteismetsäosuuksien luovuttamista suvun ulkopuolisille rajoittaa? KALVILA: Yhteismetsälain mukaan ohjesäännössä voidaan määrätä, että osakaskunnalla on etuosto-oikeus erikseen myytyyn yhteismetsäosuuteen kaupassa sovituin ehdoin. Käytännössä tämä määräys ei estä mahdollista osuuksien luovuttamista suvun ulkopuolisille. Etuosto-oikeus koskee vain muusta kiinteästä omaisuudesta erikseen myytäviä osuuksia. Jos myydään maa-alue ja siihen liittyviä yhteismetsäosuuksia, etuosto-oikeutta ei siten ole. Kuten ei ole silloin, jos myydään koko kiinteistö, kuten haamutila, yhteismetsäosuuksineen. Osakaskunnalla ei myöskään voi olla etuosto-oikeutta, jos ostajana on yhteismetsän osakas tai osakaskiinteistön yhteisomistaja, myyjän puoliso tai henkilö, joka perintökaaren 2 luvun säännösten mukaan voi periä myyjän, taikka tällaisen henkilön puoliso. On hyvä myös huomata, että yksi varallisuusoikeuden johtavista periaatteista on omistajan oikeus luovuttaa varallisuus objektinsa omistus oikeus sivulliselle, jollei laista muuta johdu. Kiinteistöjä koskien maakaaressa on säädetty pätemättömäksi kaupan ehtoja, jotka rajoittavat omistajalle kuuluvan oikeuden luovuttaa kiinteistö edelleen. Kiinteistön kaupassa ei ole sitova ehto, jonka mukaan myyjällä tai jollakin muulla on oikeus halutessaan lunastaa kiinteistö taikka jonka mukaan ostajalla on velvollisuus tarjota kiinteistö myyjän tai jonkun muun ostettavaksi ennen sen luovuttamista uudelle omistajalle. Nämä koskevat soveltuvin osin myös kiinteistölahjaa. METSÄN HENKI 2/15 13
14 METSÄN HENKI 2/15 Lue koneellisen istutuksen eduista Metsän henki 1/2015-numerosta LUE JUTTU Tämä on QR-koodi, jonka avulla pääset katsomaan jutun. Lataa puhelimeesi ilmainen QR-koo dien luku sovellus, avaa ohjelma ja skannaa koodi puhelimellasi.
M etsänhoitotöiden koneellistamisaste vaihtelee voimakkaasti työlajin mukaan. Maanmuokkaus on täysin koneellistettu ja metsäkylvöistäkin noin 70 prosenttia tehdään tällä hetkellä koneellisesti maanmuokkauksen yhteydessä. Istutuksista vain noin 3,5 prosenttia ja taimikonhoidosta 1–2 prosenttia tehdään koneellisesti. Puunkorjuu sitä vastoin koneellistui vahvasti jo 1980ja 1990-luvuilla. Lähes 100 prosenttia korjuusta tehdään nykyään koneellisesti. ”Tavoitteet ja odotukset ovat korkealla, mutta paljon on vielä tehtävää”, kertoo Metsätehon tutkija Markus Strandström, joka vetää Metsäteho Oy:n Metsänhoidon koneellistaminen -tutkimusprojektia. Istutuksessa koneellistaminen avaa merkittäviä mahdollisuuksia työn tuottavuuden ja kustannuskilpailukyvyn parantamiseen. ”Keskeisenä tavoitteena on jatkuvatoimisen istutuskoneen rakentaminen. Se parantaisi huomattavasti istutuksen tuottavuutta”, Strandström sanoo. Nykyiset, erikseen täytettäviin taimimakasiineihin perustuvat istutuskoneet pystyvät tyypillisesti istuttamaan keskimäärin 150–160 tainta tunnissa. Jatkuvatoimisella istutuskoneella tavoitellaan Strandströmin mukaan vähintään 600–700:n, ehkä jopa 1000 taimen tuntivauhtia. MARKUS STRANDSTRÖM ”KESKEISENÄ TAVOITTEENA ON JATKUVATOIMISEN ISTUTUSKONEEN RAKENTAMINEN.” TEKSTI: THOMAS FREUNDLICH KUVAT: UPM JA THOMAS FREUNDLICH TEHOA METSÄÄN! UUDET KONEELLISET MENETELMÄT TEHOSTAVAT METSÄN HOITOA KOKO SEN ELINKAAREN AJAN. METSÄN HENKI 2/15 15
16 METSÄN HENKI 2/15 Nykyisillä kaivinkonealustaisilla istutuskoneillakin on mahdollista saavuttaa kilpailukykyinen tuntituotos. Niiden työn laatu on myös hyvä, mikä voi yllättää niin metsänomistajan kuin ammattilaisenkin. ”Koneella saavutettava uudistamistulos on usein jopa parempi kuin perinteisen maanmuokkauksen ja istutuksen jälkeen”, Markus Strandström kertoo. ”Esimerkiksi taimikon tiheys on tyypillisesti korkeampi, koska jokaiseen mättääseen istutetaan taimi. Metsurilta saattaa jäädä tyhjiä mättäitä.” Metsän uudistuminen tehostuu myös, kun muokkauksen ja istutuksen väliin ei jää viivettä, ja taimen istuttaminen aina tuoreeseen mättääseen tarjoaa sen kasvulle paremmat lähtökohdat. TYÖKALUJA TAIMIKONHOITOON Toinen merkittävä kehitysalue on koneellinen taimikonhoito. Uudet aistinja automaatiosovellukset voivat auttaa tulevaisuudessa koneen kuljettajaa paikantamaan ja tunnistamaan taimet sekä poistamaan vesakon taimen ympäriltä automaattisesti. Mielenkiintoinen avaus on purppuranahakkasienen käyttäminen biologisena torjunta-aineena koneellisen taimikonhoidon yhteydessä. Purppuranahakka (Chondrostereum purpureum) on Suomen luonnossa yleinen sieni, joka lahottaa lehtipuun kannot ja tappaa sen vesat. Alle metrin pituinen taimikko katkaistaan koneellisesti ja kantopinnalle ruiskutetaan sientä sisältävää liuosta. Purppuranahakkaliuosta käyttämällä on mahdollista välttää seuraava taimikonhoitokerta, joka on pääsääntöisesti välttämätön raivaussahakäsittelyn jälkeen. Menetelmä ei ole perinteisenä metsurintyönä toistaiseksi mahdollinen suuren hehtaarikohtaisen torjunta-ainemenekin vuoksi. PARAS TUOTTO METSÄLLE Koneellisen metsänhoidon tavoitteena on parantaa toimenpiteiden kustannustehokkuutta. Viimeisen 25 vuoden aikana käsityönä tehdyn taimikonhoidon suhteellinen hinta on lähes kaksinkertaistunut. Huolena on myös osaavan työvoiman saaminen. Jos taimikonhoito TIMO SAKSA ”YHÄ USEAMPI METSÄNOMISTAJA HANKKII METSÄNHOIDON PALVELUNTUOTTAJALTA. METSÄN UUDISTAMINEN ON HELPPO LIITTÄÄ ESIMERKIKSI PUUKAUPPAAN.”
viivästyy tekijöiden puuttumisen vuoksi tai muusta syystä parillakin vuodella, nostaa se käsittelykustannuksia ja heikentää selvästi ensiharvennuspuuston laatua. ”Mikäli metsänomistaja joutuu investoimaan hoitoon paljon, puuntuotannon taloudellinen kannattavuus luonnollisesti heikkenee”, Markus Strandström toteaa. ”Kilpailukykyiset koneelliset menetelmät ovat siis myös metsänomistajan etu, varsinkin jos työn laatu on yhtä hyvä kuin perinteisillä työtavoilla.” Toisaalta metsänomistajan ei välttämättä tarvitse edes välittää siitä, miten vaikkapa istutus tai taimikonhoito tehdään. ”Yhä useampi metsänomistaja hankkii metsänhoidon palveluntuottajalta. Metsän uudistaminen on helppo liittää esimerkiksi puukauppaan, tai metsäpalvelun tarjoaja voi hoitaa koko paketin,” kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Timo Saksa, joka vetää Luken Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito -tutkimusohjelmaa. Koneellisten menetelmien hyödyntämisessä metsänomistajallakin voi tosin olla mahdollisuus optimoida metsänhoitoaan. ”Esimerkiksi istutuksessa 1-2 hehtaaria on käytännössä minimiala, jolle kannattaa tuoda istutuskone”, Saksa sanoo. ”Parhaan tuloksen saamiseksi metsänomistajan kannattaisikin pyrkiä riittävän suuriin työmaihin, vaikkapa niin että tehdään kaksi kuviota samana vuonna.” DATA TULEE METSÄÄN Tulevaisuudessa koneelliset metsänhoitomenetelmät avaavat huimiakin mahdollisuuksia. ”Erilaisista työkoneista on tulossa enemmän robottien kaltaisia autonomisia METSÄN HENKI 2/15 17 ARTO VISALA ”METSÄNHOIDOSSA EI VÄLTTÄMÄTTÄ PYRITÄ MIEHITTÄMÄTTÖMÄÄN TOIMINTAAN.” SUHTEELLISET KUSTANNUKSET 1990 1995 2000 2005 2010 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 Y ks ik kö ku st an nu s Taimikonhoito Istutus Puunkorjuu Tukkuhintaindeksillä oikaistu yksikkökustannus, 1990=100 (istutus ja taimikonhoito). Metsäalan konekustannusindeksillä oikaistu yksikkökustannus, 1990=100 (puunkorjuu). Istutus sisältää taimikustannuksen. laitteita”, kertoo Aalto-yliopiston professori Arto Visala, joka tutkii aistinja ohjaustekniikan kehittämistä koneelliseen metsänhoitoon. ”Metsänhoidossa ei välttämättä pyritä miehittämättömään toimintaan. Kehitystyön painopiste on ennemminkin kuljettajan työn helpottamisessa ja tuottavuuden parantamisessa.” Metsänhoidon automatisointi vaatii laaja-alaista tutkimustyötä niin automaatiotekniikan ja robotiikan kuin muun muassa konenäkösovellusten alalla. Kasvamaan jätettävät taimet voidaan tunnistaa koneellisesti, mikä nopeuttaa raivausta. ”Suomessa on paljon erilaisia metsäpohjia, jotka lisäksi muuttuvat kesän mittaan, joten olennaista on, että konenäön pitää olla helposti uudelleen opetettava”, Visala sanoo. Tulevaisuuden metsänhoitokoneet ovat paitsi yhä pidemmälle automatisoituja järjestelmiä, myös tiedonkeruulaitteita. Koneiden automatisointiin tarvitaan erilaisia mittaja aistinlaitteita, mutta samoilla laitteilla voidaan myös mitata valtavasti kiinnostavia asioita metsästä ja koneen toimintaympäristöstä. ”Tästä mahdollisuuksien kirjosta pitää tiedon arvon perusteella t arvelähtöisesti valita tutkittavat konseptit ja edelleen
18 METSÄN HENKI 2/15 KONE KITKEE JUURINEEN JOENSUULAINEN PENTIN PAJA Oy on kehittänyt konekitkentälaitteita jo vuosien ajan. Yhtiön ensimmäiset konekitkentälaitteet kehitettiin 2000luvun alussa. Leikkaavien perkaajien haasteena oli kuitenkin runsas uudelleen vesominen. ”Työ piti myös tehdä juhannuksen ja elokuun puolivälin välisenä aikana kuten perinteiset raivaussahatyötkin”, johtaja Mikko Häikiö sanoo. Ajatus juurineen kitkevästä koneesta syntyi 2000-luvun puolivälissä. Naarva-tuotenimellä myytäviä perkaajia on saatavilla harvestereihin ja maataloustraktoreihin, ja niitä käytetään taimikoiden lisäksi esimerkiksi radanvarsilla, peltojen ja teiden varsilla sekä muissa paikoissa, johon ei voi levittää torjunta-aineita. Koneellinen juurineen tehtävä kitkentä tarjoaa monia etuja raivaussahatyöhön nähden. Menetelmällä riittää yleensä yksi käsittelykerta, ja työ voidaan tehdä koska tahansa sulan maan aikana. Metsän kasvu tehostuu, ja rungot järeytyvät paremmin taimivaiheessa. ”Raivaussahalla katkaistaessa juuresta lähtee aina uusia vesoja kasvuun, ja tämä syö maaperän energiaa kasvatettavilta taimilta. Tilanne on sama kuin jos menisi porkkana penkkiin saksien kanssa,” Häikiö vertaa. Juurineen tehtävän konekitkennän korjuujälki on havaittu erinomaiseksi. Taimikkoon ei jää kantoja, alueella on miellyttävä kävellä, eivätkä käytettävät koneet aiheuta merkittäviä ajouria. ”Itsekin on noita kohteita tullut kierrettyä, ja voin sanoa, että niillä on todella mukava liikkua. Omistajat voivat olla syystä tyytyväisiä”, Häikiö sanoo. Uuden työtavan omaksuminen ei kuitenkaan ole ollut mutkatonta. ”Kitkevää koneperkausta epäillään edelleen, vaikka tutkittua tietoa eduista olisi saatavilla paljonkin”, Häikiö ihmettelee. ”Ongelmana on, että menetelmän kustannushyöty realisoituu vasta myöhemmässä vaiheessa, kun toinen käsittelykerta jää pois. Monesti taimikon hoidossa katsotaan vain lyhyttä aikaväliä eikä mietitä pitkän tähtäimen hyötyä.” demonstraa tioiden perusteella tiukalla valinnalla toteutettavat. Tämä mahdollistaa tulevaisuudessa todellisen täsmämetsänhoidon. Kääntöpuolena jokainen uusi mittaus on myös potentiaalinen vikalähde kovassa metsäympäristössä”, Visala toteaa. Näköpiirissä on jo metsätalous, jossa metsää hoidetaan yksittäisten puiden tasolla. Koneellisesti toteutetussa istutuksessa tai taimikonhoidossa puu voidaan yksilöidä sen paikan perusteella tai metsäkone voi tuottaa sensorien avulla puukartan kuviosta. ”Tällöin voidaan metsänhoidon yhteydessä seurata esimerkiksi hyönteistuhoja tai muita metsän kuntoon liittyviä asioita”, Visala sanoo. ”Metsästä pystytään jatkossa keräämään ja analysoimaan valtavasti tietoa, johon voidaan lisäksi yhdistää tehokkaasti esimerkiksi julkisia tietovarantoja metsänhoitomenetelmien valinnan tueksi. Tulevaisuudessa tieto kumuloituu kaikissa metsän käsittelyn vaiheissa”, Metsätehon tutkija Markus Strandström sanoo. MIKKO HÄIKIÖ ”KUSTANNUSHYÖTY REALISOITUU VASTA MYÖHEMMIN.”
VIERASKYNÄ YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISYYS OHJAA KEHITYSTÄ JUHO NUMMELA toimitusjohtaja Ponsse Oyj VUODEN 1964 TIENOILLA tapahtui suuri muutos, kun savottojen puunkuljetus siirtyi hevosilta maataloustraktoreille ja metsäkoneille. Metsureille riitti töitä 1990-luvulle asti, jolloin alkoi harvestereiden aikakausi. Oli siirrytty koneellisen puunkorjuun aikaan Suomessa. Maailman puunkorjuussa tilanne on edelleen varsin vanhanaikainen: teollisesta puunkorjuusta vain noin puolet on koneellistettu ja menetelmiä on useita. TUOTETEKNOLOGIAN UUSIUTUMINEN JA tuotekehitykseen panostaminen on keskeistä. Metsäkoneiden teknologinen kehitys on ollut erittäin nopeaa ja muutos jatkuu nopeana edelleen. Tänä päivänä kehitystä ajavat vaikeat korjuuolosuhteet, ergonomia ja tuottavuus sekä kestävän kehityksen asettamat vaatimukset. Myös lainsäädäntö ja metsäomistajien vaatimukset ovat merkittävässä roolissa. Ympäristönäkökohdat liittyen sekä korjuujälkeen että koneiden ominaisuuksiin korostuvat yhä useammalla puunkorjuumarkkinalla. VIIME VUOSINA SUURI muutos metsäkoneiden ympäristöystävällisyyden ja ergonomian kehityksessä ovat olleet Ponssen kahdeksanpyöräiset harvesterit. Mitä useammalle renkaalle koneiden paino jakautuu, sitä vähemmän maastoon jää jälkiä ja työskentely on vakaata. KAHDEKSANPYÖRÄISTEN METSÄKONEIDEN suosion syy on selvä. Niiden alhaiset pintapaineet ja tasainen painojakauma tekevät koneista sopivampia heikosti kantaville maille ja aroille korjuukohteille. Tällä hetkellä Ponssen tuotannosta yli 90 prosenttia on kahdeksanpyöräisiä metsä koneita. Muutos on ollut nopea. Ensimmäiset kahdeksanpyöräiset harvesterimallit esiteltiin markkinoille 2009. KAHDEKSANPYÖRÄISILLÄ METSÄKONEILLA kesäajan harvennuksia ja rinteitä voidaan korjata jopa ilman teloja ja ketjuja, mikä selkeästi vähentää koneiden maastoon jättämiä jälkiä ja säästää polttoainetta. KUORMATRAKTORIMALLISTOSSA KAIKKEIN heikoimmin kantavien maiden puun lähikuljetuksessa käytetään PONSSE 10w -kuormatraktoria, jolla korjuu on mahdollista normaalikalustolla upottavassakin maastossa ympäri vuoden. Uuteen PONSSE Scorpion -harvesteriin on puolestaan kehitetty automaattinen vakautustekniikka, joka tasaa koneen maaperään aiheuttaman kuormituksen poikkeuksellisen hyvin. METSÄKONEIDEN KEHITYS KULKEE jatkuvasti entistä enemmän suuntaan, jossa kuljettajan työskentelymukavuus on suunnittelun keskiössä tuottavuuden rinnalla. Kuljettajan työssäjaksamisella on suora vaikutus korjuutyön tuottavuuteen. Työvuoronsa ajan virkeänä työskentelevä kuljettaja vaikuttaa paitsi koneen tuotokseen, myös korjuujälkeen. Koneiden älystä ja kehittyneestä teknologiasta huolimatta laadusta ja tuloksesta vastaa aina kuljettaja. METSÄKONEIDEN KEHITYSTYÖTÄ OHJAAVAT myös monet lainsäädännölliset tekijät. Euroopan alueelle myytävissä PONSSE 2015 -malliston koneissa on EU Stage IV -päästövaiheen moottorit, jotka ovat työkonemarkkinoiden puhtaimpia moottoriteknologioita. Uuden teknologian etuina ovat puhtaamman ympäristön lisäksi parempi reagointi tehontarpeeseen ja pienempi polttoaineen kulutus. Samalla koneiden huoltovälejä on voitu pidentää 600/1200 tunnista 900/1800 tuntiin. Yrittäjän näkökulmasta pitkä huoltoväli tarkoittaa säästöjä käyttökustannuksissa ja enemmän tehokkaita käyttötunteja. METSÄKONEIDEN KEHITYSTYÖ ON perinteisestä toimialasta huolimatta kiivasta. Asiakastarpeita ja markkinoiden muutoksia vastaava tuote on selkeä kilpailuetu, joka saavutetaan vain tuotekehitykseen panostamalla ja ketterällä toiminnalla. METSÄN HENKI 2/15 19
20 METSÄN HENKI 2/15 METSÄN METSÄVARALLISUUDEN HOITO Metsäverotus Tuotantopalvelut kuten Säätelypalvelut Metsätilan sukupolvenvahdos Yhteismetsä EKOSYSTEEMIPALVELUT METSÄN PARANNUS metsäteiden rakennus ja perusparannus kunnostusojitus KIERTO kulotus maanmuokkaus luontainen uudistaminen, kylvö tai istutus UUDISTAMISVAIHE kestävä hakkuusuunnitelma lehtipuut säästöpuut lahopuut arvokkaat elinympäristöt vesistöjen suojavyöhykkeet lajirunsauden säilyttäminen puu ruoka lääkkeet tulvien säätely veden puhdistus kasvien pölytys METSÄNHOITO JA HAKKUUT MONIMUOTOISUUTTA EDISTÄVÄT TOIMET KUTEN METSÄ MUUTTUU JATKUVASTI ja sen piirteet ovat samanlaiset on kyse luonnonmetsästä tai talousmetsästä. HYVÄ SUUNNITTELU JA töiden laadukas toteutus ovat perusta metsien kestävälle käytölle. INFOGRAFIIKKA: TERO HARSUNEN