Metsän henki 1/26 Metsän tulevaisuuden tekijät – kasvu, monimuotoisuus, hyvinvointi Kokkaa herkullista riistapataa 17 Tutkimus UPM:n metsissä hyödyttää metsänomistajaa 20 Tältä näyttää metsänhoitotöiden vuosikello 28 Jyrki Leppänen: ” Metsä yhdistää kotiseutuun” 12 upmmetsa.fi
PINTAA SYVEMMÄLLÄ: PUUT RUOKAVARASTOINA Linnut piilottavat syksyllä havupuiden koloihin energia pitoista ravintoa. 2 – METSÄN HENKI 1/26
Kuvauspaikka: Kuusamo Puut ovat talvilintujen ruokavarasto TALVELLA metsä näyttää hiljaiselta, mutta puunrungot kuhisevat elämää. Kaarnan alla ja koloissa piileskelee hyönteisiä eri kehitysvaiheissa – aikuisia, toukkia, koteloita ja munia. Ne tekevät puista elintärkeitä ruokakomeroita linnuille, jotka viettävät talven Suomessa. Varislinnuista kuukkeli, varpuslinnuista erityisesti tiaiset sekä tikat, kuten palokärki ja käpytikka, ovat puunrunkojen ahkerimmat talviruokailijat. ”Hyönteiset ovat proteiinipitoista ja energiarikasta ravintoa, joka auttaa lintuja selviämään talven yli”, kertoo UPM Metsän luonnonhoidon asiantuntija Miika Laihonen. Tikat ovat erikoistuneet nokkimaan kaarnan alla talvehtivia niveljalkaisia, kun taas varpusja varislinnut ruokailevat kaarnankoloissa. Osan ravinnosta linnut ovat itse kätkeneet. Esimerkiksi kuukkeli piilottaa syksyllä havupuiden koloihin energiapitoista ravintoa, kuten marjoja, hyönteisiä ja sieniä. ”Puunrungoilla ruokailevat linnut löytävät omia ja muiden tekemiä kätköjä lähinnä sattumalta, kun ne etsivät ruokaa.” Metsänhoidossa jätetyt säästöpuut ja lahopuut ovat talvilinnuille arvokkaita. Ne auttavat lintuja selviytymään Suomen ankarissa oloissa tarjoamalla ruokaa ja suojaa. K U V A V A S TA V A LO | T E K S T I JO U K O V U O R E L A Kuukkeli ruokailee puunrungoilla ahkerasti talvisin. 3
2 Puut tarjoavat talvella ruokaa linnuille 5 Pääkirjoitus/Ledare 6 Ajankohtaista 12 Metsänomistaja Jyrki Leppänen luottaa metsäasiakasvastaavaansa Jouni Tuohimäkeen 17 Herkullinen riistapata 18 Näin taimikko perataan talvella 20 UPM Luonnonhoitopalvelut vahvistavat metsien elinvoimaa 26 Katsaus tämän hetken puumarkkinatilanteeseen 28 Rytmitä metsänhoito vuosikellon avulla 29 3 kysymystä ilmastoviisaasta metsänhoidosta 30 Avainindikaattorit mittaavat UPM:n toiminnan vaikutuksia 33 Metsäteollisuuden vienti loi pohjan hyvinvointivaltiolle 34 Ystäväkirjassa Aaro Kariniemi SISÄLLYS 1/2026 PÄÄTOIMITTAJAN POIMINTA UPM tekee tutkimusta omissa metsissään ja kehittää luonnon monimuotoisuutta tukevia palveluita. Iloksemme myös metsänomistajien kiinnostus aihetta kohtaan on kasvanut. Sivut 20–25 UPM METSÄ SOMESSA facebook.com/ metsamaailma instagram.com/ upm_metsa youtube.com/ upmmetsa lehtiluukku.fi/lehdet/ upm_metsan_henki UPM METSÄ + Puukauppa + Metsäomaisuuden hoito + Henkilökohtainen metsäasiakasvastaava + upmmetsa.fi • puukauppa ja metsänhoitopalvelut • chat • yhteystiedot • yhteydenottopyyntö • tietopankki + Metsänhoito + Kestävyys + Asiakaspalvelu • 0204 16 5100: arkisin 8–16 • chat: arkisin 8–16 • palvelukeskus@upm.com METSÄN HENKI Julkaisija UPM Metsä PL 85, 33101 Tampere Päätoimittaja Sanni Koivula Toimitusneuvosto UPM: Ilari Alaruka, Tuomas Kara, Päivi Mönkkönen, Tomi Simola ja Anna-Mari Syrjäläinen Tuotanto Genero Paino PunaMusta, Tampere Paperi UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m 2 Painosmäärä: 55 000, 24. vuosikerta ISSN 17988691 (painettu), ISSN 23416904 (verkkojulkaisu) Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy toukokuussa 2026. Kannen kuva: Tuukka Kiviranta UPM METSÄ + upmmetsa.fi + upmyhteismetsa.fi + upm.fi • upmmetsa.fi/meista/tilaa-uutiskirje/ Mitä mieltä olet lehdestämme? Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä lehdestämme osoitteeseen metsaviestinta@upm.com Osoitteen ja tilausmuutokset: 17 20 34 upmmetsa.fi/ yhteydenotto/ 4 – METSÄN HENKI 1/26
LEDARE PÄÄKIRJOITUS Metsän arvo syntyy luottamuksesta SUOMALAINEN metsänomistaja toimii yhä vaativammassa toimintaympäristössä. Puumarkkinoilla on aiempaa enemmän vaihtelua, ja luonnonolosuhteet ovat entistä arvaamattomampia. Samalla myös metsätalouden taloudelliset ja ekologiset vaatimukset kasvavat. Tässä tilanteessa menestyminen edellyttää ennen kaikkea kumppania, joka tuntee metsän ja osaa arvioida sen tulevaisuutta yhdessä omistajan kanssa. Olemme UPM Metsällä uudistaneet yksityispuukaupan strategiamme, jotta se vastaisi paremmin tämän hetken sekä tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Uudistettu strategiamme perustuu yhteen selkeään päämäärään: kestävän arvon tuottamiseen liiketoiminnoillemme sekä metsänomistaja-asiakkaillemme. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että puukauppa ei ole yksittäinen tapahtuma vaan osa suunnitelmallista metsänhoitoa ja pitkäjänteistä yhteistyötä. Haluamme, että jokainen asiakkaamme menestyy kanssamme. Aiomme panostaa entistä sujuvampaan asiointiin, asiantuntevaan, henkilökohtaiseen palveluun sekä aiempaa parempiin sähköisiin ratkaisuihin. Metsäasiakasvastaavamme toimivat jatkossakin teidän metsänomistajien tukena arjen päätöksissä ja pitkän aikavälin suunnittelussa. Kun yhteistyö on avointa ja suunnitelmallista ja perustuu molemminpuoliseen luottamukseen, syntyy tuloksia, jotka kestävät aikaa. Kehitämme toimintaamme jatkuvasti, jotta löytäisimme tuottavimmat ja edistyksellisimmät ratkaisut tehostamaan tuotantolaitostemme kilpailukykyä muuttavassa maailmassa myös tulevaisuudessa. Me UPM Metsällä haluamme olla metsänomistajalle kumppani, jonka kanssa on helppoa ja turvallista rakentaa tuottavaa ja kestävää metsätaloutta – sukupolvelta toiselle. MAARIT SALLINEN Yksityispuukaupan johtaja, UPM Metsä Skogens värde skapas genom förtroende FINSKA skogsägare verkar i en allt mer krävande miljö. Trävarumarknaden är mer volatil än tidigare och naturförhållandena är mer oförutsägbara. Samtidigt ökar de ekonomiska och ekologiska kraven på skogsbruket. I denna situation krävs framför allt en partner som känner skogen och kan bedöma dess framtid tillsammans med ägaren. På UPM Skog har vi förnyat vår strategi för privat virkesförsäljning för att bättre kunna möta nuvarande och framtida utmaningar och möjligheter. Vår förnyade strategi bygger på ett tydligt mål: att skapa hållbart värde för vår verksamhet och våra skogsägarkunder. I praktiken innebär detta att virkesförsäljning inte är en engångsföreteelse utan en del av en systematisk skogsförvaltning och ett långsiktigt samarbete. Vi vill att alla våra kunder ska lyckas tillsammans med oss. Vi kommer att satsa på smidigare kundservice, personlig experthjälp och förbättrade digitala lösningar. Våra skogskundansvariga kommer att fortsätta att stödja er, våra skogsägare, i era dagliga beslut och långsiktiga planering. När samarbetet är öppet och systematiskt och bygger på ömsesidigt förtroende skapas resultat som håller i längden. Vi utvecklar ständigt vår verksamhet för att hitta de mest produktiva och avancerade lösningarna som förbättrar konkurrenskraften hos våra produktionsanläggningar i en föränderlig värld, både nu och i framtiden. På UPM Skog vill vi vara en partner som gör det enkelt och tryggt för skogsägare att bygga en produktiv och hållbar skogsekonomi – från generation till generation. MAARIT SALLINEN Direktör för privat virkeshander, UPM Skog Haluamme, että jokainen asiakkaamme menestyy kanssamme. Vi vill att alla våra kunder ska lyckas tillsammans med oss. 5
K U V A U P M K U V A V A S TA V A LO 2 Lisätuottoa lannoituksella METSÄN lannoitus on tehokas keino parantaa metsän kasvua ja elinvoimaa. Kun maaperään lisätään tarpeellisia ravinteita, puut kasvavat ja järeytyvät nopeammin. Hyvin hoidetussa metsässä lannoitus voi parhaimmillaan maksaa itsensä takaisin jopa kolminkertaisesti, kun laadukkaan tukkipuun määrä lisääntyy. Lannoitus kannattaa tehdä harvennusten jälkeen, jolloin puustolla on enemmän tilaa kasvaa. Metsää voidaan lannoittaa sen kiertoaikana jopa neljä kertaa. Muistathan, että metsän lannoittamisen voi vähentää metsäverotuksessa ja terveyslannoituksiin voi hakea metkatukea. Terveyslannoituksia tehdään ravinnepuutoksista kärsiville metsille. Jos metsän lannoittaminen kiinnostaa, ota yhteyttä omaan metsäasiakasvastaavaasi. 1 Varaudu myrsky tuhoihin MYRSKYN aiheuttamat tuulituhot merkitsevät metsänomistajalle taloudellisia tappioita. Kun puut kaatuvat ennen kiertoaikansa päättymistä, ne eivät ehdi kasvaa ja järeytyä täyteen mittaansa. Lisäksi myrskytuhopuiden korjuu on tavallista päätehakkuuta tai harvennusta kalliimpaa ja hitaampaa. Myrskytuhoihin varautuminen on tärkeää, sillä ilmastonmuutoksen myötä voimakkaiden myrskyjen ennustetaan yleistyvän. Tuulituhojen riski pienenee, kun metsän elinvoimasta huolehditaan suosimalla sekametsiä sekä tekemällä ajoissa taimikonhoidot ja harvennukset. Hakkuiden suunnittelussa kannattaa hyödyntää ammattilaisen apua, sillä hän osaa ottaa huomioon muun muassa tuulensuunnan ja alueelliset tuhoriskit. Hän osaa auttaa sinua myös silloin, kun tuho on jo tapahtunut. Metsävakuutusta on syytä harkita etenkin, jos metsä sijaitsee tuulituhoherkällä alueella. Tuhojen sattuessa yksittäiset tuulenkaadot voi jättää metsään lisäämään monimuotoisuutta, mutta laajemmat tuhot on korjattava metsätuholain mukaisesti. upmmetsa.fi/ lannoitus PUUKAUPPA METSÄNHOITO VERKKOPALVELU 3 Verkkopal velun käyttö kannattaa UPM Metsä -verkkopalvelu on loistava työkalu metsäomaisuuden hoitoon. Sieltä näet yhdellä silmäyksellä metsäomaisuutesi tilanteen, teet metsäveroilmoituksen ja voit lähettää tarjouspyyntöjä. Tunnusten luominen on helppoa. Tarvitset vain sähköpostiosoitteen, AJANKOHTAISTA puhelinnumeron ja verkkopankkitunnukset. Palvelun käyttö edellyttää metsävaratietojen jakamista UPM:lle. upmmetsa.fi/ verkkopalvelu 6 – METSÄN HENKI 1/26
Oikeaaikainen metsänhoito vähentää tuulituhojen riskiä. K U V A V A S TA V A LO Pian päivä alkaa pidentyä harppauksin. Juuri nyt on hyvä hetki harkita metsän lannoitusta ja suunnitella tulevan kauden metsänhoitotöitä. Muistathan turvallisuuden metsäteillä. 7
UPM Metsän yhteistyö Suomen Suunnistusliiton kanssa saa jatkoa. Yhteinen suunta tulevaisuuteen K U V A S S L /A N U U H O T O IN E N YHTEISTYÖ UPM Metsä ja Suomen Suunnistusliitto jatkavat yhteistyötään vuosina 2026–2027. Sopimus on jatkoa aiemmalle kolmivuotiselle kumppanuudelle, joka liittyi Kuopiossa vuonna 2025 pidettyihin suunnistuksen MMkisoihin. Yhteistyön kulmakiviä ovat yhteiset arvot, vastuullisuus ja metsän kestävä tulevaisuus. Metsä on UPM Metsän ja Suomen Suunnistusliiton yhteinen toimintaympäristö. Suunnistuksen kautta tavoitetaan laajasti suomalaisia metsänomistajia ja heidän perheitään. Yhteistyön avulla lisätään kiinnostusta metsien hoitoa, monimuotoisuutta ja kestävää tulevaisuutta kohtaan. "Suunnistus on luonnonläheinen laji, jossa metsä on keskiössä. Yhteistyö UPM Metsän kanssa on siksi merkityksellistä. Voimme yhdessä kertoa vaikuttavasti ja vastuullisesti tarinoita suomalaisista metsistä ja niiden tulevaisuudesta", kiteyttää Suomen Suunnistusliiton myyntija markkinointipäällikkö Marko Kanta neva. AJANKOHTAISTA Luonnonläheisyys ja metsässä toimimi nen yhdistävät suun nistamista ja UPM Metsää. 8 – METSÄN HENKI 1/26
K U V A U P M K U V A V A S TA V A LO TALVIOLOT Turvallisia ajokilometrejä talven liukkailla TURVALLISUUS TALVIOLOSUHTEET haastavat autoilijoita, ja etenkin metsäautoteillä liikkuminen vaatii huolellisuutta. Turvallinen talviajo perustuu ennakointiin, olosuhteisiin sopeutumiseen ja maltilliseen ajotapaan. Metsäautoteiden kapeus, mutkaisuus ja vaihteleva kunnossapito lisäävät riskejä. Teitä saatetaan aurata ja hiekoittaa tavallista harvemmin, ja tiellä voi olla kinoksia tai kaatuneita puita. Tie voi myös olla jäinen, urainen tai lumen peittämä, ja olosuhteet voivat muuttua nopeasti sään vaihdellessa. Ajonopeus on sovitettava vallitseviin olosuhteisiin. Talvella näkyvyys on usein rajoittunut, ja vastaantuleva liikenne, kuten puutavara-autot, voi ilmestyä tielle yllättäen. Jos metsäautotiellä on työmaakyltti, numeroon kannattaa soittaa. Näin voidaan välttyä turhilta kohtaamisilta kapealla tiellä ja sovittaa ajonopeus niin, ettei yllättäväkään kohtaaminen aiheuta vaaratilanteita. Myös ajoneuvon kuntoon on syytä kiinnittää huomiota. Hyväkuntoiset talvirenkaat, toimivat valot ja puhdas tuulilasi lisäävät turvallisuutta. Etenkin syrjäisillä teillä liikuttaessa varautuminen on tärkeää. Mukana on hyvä olla lämpimiä varusteita ja ladattu puhelin. Puut kovalla pakkasella KOTIMAISET puulajit ovat sopeutuneet ankariin olosuhteisiin pääosin hyvin, eikä keskitalven kova pakkanen yleensä vahingoita metsiä. Voimakkaat ja vaihtelevat pakkasjaksot voivat kuitenkin aiheuttaa lehti puille, erityisesti koivulle ja tammelle, poikkisuuntaisia pakkashalkeamia, jotka puu pyrkii myöhemmin kasvattamaan umpeen. Kevättalvella kuusi voi kohdata toisen haasteen. Sen neulaset saattavat kuivua, jos muutaman asteen pakkanen jatkuu yhtäjaksoisesti viikkokausia. Metsätyömaiden laatu parantunut TAPIO toteutti vuonna 2025 UPM Metsän työmailla ulkoisia laadunarviointeja, joissa tarkasteltiin metsäsertifikaattien vaatimusten ja UPM:n ohjeiden toteutumista lähes 350 kohteella. Vesien hallinta uudistusalojen maanmuokkauksissa oli parantunut selvästi edellisvuodesta, ja harvennushakkuiden ajouraleveys sekä metsään jäävän puuston määrä olivat kehittyneet oikeaan suuntaan. Myös vesistöjen suojakaistat oli säilytetty erinomaisesti. Kehitystä tarvitaan edelleen taimikonhoidossa, etenkin lehtipuuosuuden ja tiheikköjen säilyttämisessä sekä toimenpiteiden ajoituksessa. Harvennusleimikoiden ennakko suunnittelussa korjuun ajankohdan arviointiin tulisi kiinnittää huomiota ajourapainaumien välttämiseksi. Uudistushakkuilla tekopökkelöiden ja säästöpuiden määrä kaipaa edelleen lisää huomiota. 9
K U V A JU H O K U V A UPM aikoo korvata raakapuun kuljetuksissa tähän asti käytetyn ulkomaisen kaluston kotimaisilla vaunuilla. SNPS-raakapuuvaunut hoitavat jatkossa noin kolmasosan UPM Metsän rautatiekuljetuksista. UPM ostaa vaunut VR FleetCarelta. Uusi kalusto otetaan käyttöön vaiheittain sitä mukaa kuin ulkomaiset vaunut, joita UPM on käyttänyt vuodesta 2023 lähtien, poistetaan käytöstä. SNPS-vaunut rakennetaan VR FleetCaren Pieksämäen-konepajalla, jolla on pitkä kokemus EU-standardien mukaisten vaunujen valmistuksesta. Hankintaan sisältyy lisäksi vaunujen kunnossapito, josta VR FleetCare vastaa. ”Kotimaisen kuljetuskaluston hankinta VR:ltä on merkittävä panostus Suomen sisäiseen logistiikkaan. Kun vaunut valmistetaan Suomessa, syntyy työtä ja toimeentuloa vuosiksi eteenpäin. Tämä kasvattaa UPM:n tuottamaa arvonlisää ja yhteiskunnallista hyötyä”, sanoo UPM Metsän operaatiojohtaja Ville Parkkinen. VR:n kunnossapitojohtaja Otso Ikonen pitää yhteistyötä tärkeänä sekä alan osaamiselle että Suomen logistiselle huoltovarmuudelle. ”On hienoa, että UPM valitsi meidät vaunujen toimittajaksi. Pieksämäen-konepajalla on vahvaa osaamista raakapuuvaunujen ja muun kaluston valmistuksessa. Kotimainen tuotanto parantaa huoltovarmuutta ja edistää kestävää siirtymää lisäämällä raideliikenteen määrää sekä parantamalla Suomen kilpailukykyä”, Ikonen sanoo. UPM ostaa kotimaisia vaunuja UPM ostaa suomalai set raakapuuvaunut VR FleetCarelta. INVESTOINTI AJANKOHTAISTA 10 – METSÄN HENKI 1/26
Metsän hengelle väli aikainen päätoimittaja METSÄN hengen päätoimittaja Armi Kauppila on vanhempainvapaalla, ja hänen sijaisenaan toimii UPM Metsän markkinointiasiantuntija Sanni Koivula. Koivula on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri, ja hän on työskennellyt UPM Metsällä syksystä 2022 asti. Päätoimittajana hän johtaa lehden toimituksellista prosessia ja vastaa toimitusneuvostosta seuraavan vuoden ajan. “Otin roolin innolla vastaan, vaikka täytettävänä on suuret saappaat. Toivon, että lehti tarjoaa antoisia ja opettavaisia lukuhetkiä metsänomistajille ja muille sidosryhmille”, Koivula kertoo. Uusi tutkimusyhteistyö UPM käynnistää oman tohtorikoulutusohjelman metsänkäsittelyn ja luonnonhoidon ekologisista vaikutuksista. Ohjelman ensimmäiseksi yhteistyökumppaniksi on valittu ItäSuomen yliopisto ja painopisteeksi vesiensuojelu. Tutkimusaihe keskittyy turvemaiden käsittelyn ja erityisesti soiden ennallistamisen vaikutuksiin vesikemiassa ja eliöstössä. UPM:n tohtorikoulutettava tekee tutkimuksensa Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tohtoriohjelmassa (LUMETO), ja tutkimuksen tieteellisestä tasosta ja ohjauksesta vastaa yliopisto. UPM:n omat metsät toimivat tutkimusalustana, mikä mahdollistaa tulosten suoran hyödyntämisen metsänhoidon käytäntöjen kehittämisessä. Tohtorikoulutusohjelma alkaa keväällä 2026, ja osarahoitus tutkimukselle tulee Akatemian huippuyksikköohjelmasta. K U V A M A R K I II : G T T – R O L A N D M O U R O N K U V A L A U R A TA M M IS T O NIMITYS UPM on lanseerannut kasvavan markkinakysynnän takia WISALNG Birch -koivuvanerin rinnalle uuden WISA®-LNG Spruce -kuusivanerin, jota voidaan käyttää LNG-rahtisäiliöiden eristeelementtien valmistamiseen. Vanerien etuja ovat kestävyys, mittapysyvyys ja keveys. Nesteytetyn maakaasun kuljetuksessa erittäin alhaisen lämpö tilan ylläpitäminen on tärkeää. UPM:n kehittämä WISALNG Spruce -vaneri sopii tarkoitukseen erinomaisesti. Uusi tuote on kehitetty ja testattu GTT:n (Gaztransport & Technigaz) kanssa, joka on nesteytettyjen kaasujen kuljetuksen globaali johtaja ja teknologian omistaja. Ensimmäinen käyttökohde ovat Mark III -teknologialla rakennetut alukset, joissa kuusivaneri täydentää WISA-LNG Birch -koivuvanerituotteita. Uuden kuusivanerin juju on WISA® BioBond -liimausteknologia, jossa vähintään puolet fossiilisesta fenolista korvataan puiden omalla liima-aineella ligniinillä. LNG-kuusivaneria valmistetaan UPM Pelloksen vaneritehtailla Mikkelissä. Kuusivaneri kuljettaa kaasua TUOTE Kuva on otettu LNGkuljetusaluk sen säiliön sisältä. Teräksen takana on eriste elementtejä, joiden rakenteen osa vaneri on. 11
Jyrki Leppänen pyytää metsäasiakasvastaavaansa tekemään metsään toimenpiteitä, joita tämä tekisi omiin metsiinsä. KUVAT TUUKK A KIVIRANTA | TEKSTI NINNI SANDELIUS Metsä tuo yhteyden juuriin METSÄSSÄ Soini 12 – METSÄN HENKI 1/26
Metsänomistaja Jyrki Leppäsestä (oik.) ja metsäasiakasvas taava Jouni Tuohi mäestä on tullut hyvät tutut vuosien yhteistyön myötä. 13
E spoossa asuva Jyrki Leppänen ei ennätä metsiinsä kovin usein, sillä ne sijaitsevat EteläPohjanmaalla, satojen kilometrien päässä hänen kodistaan. Siksi paikan päällä vierailu tuntuu erityisen arvokkaalta. ”Mielestäni sen parempaa ei olekaan kuin metsässä kulkeminen. Pyrin siihen, että metsät voivat hyvin ja näen metsänhoidon tulokset itse. Se tuo minulle iloa”, Leppänen sanoo. Metsät ovat osa Leppäsen lapsuutta ja nuoruutta. ”Ei kai ihminen kotiseudustaan koskaan täysin erkaannu. Haluan pitää sen kytköksen elossa, ja sen varmistamiseen metsän omistaminen ja hoito on mielekäs tapa.” LEPPÄNEN omistaa sisarensa kanssa toistakymmentä metsätilaa. Niistä valtaosa sijaitsee hänen synnyinseudullaan Soinissa, pari naapurikunnissa. ”Tunnen itseni enemmän soinilaiseksi kuin espoolaiseksi osittain juuri metsien vuoksi.” Leppäsen isä Tauno Leppänen alkoi ostaa metsätiloja 1980-luvulla. Aluksi niitä hankittiin isän ja lasten omistaman metsäyhtymän nimiin. Sittemmin isä on luopunut omistuksistaan. Jyrki Leppänen omistaa osan metsistään henkilökohtaisesti ja osan metsäyhtymän kautta, joka kuuluu hänelle ja hänen sisarelleen. Ensimmäisen ikioman metsätilansa hän osti isän innostamana opiskeluaikanaan. Se sijaitsee lähellä Leppäsen äidin kotipaikkaa Soinin Iiroonjärvellä. Leppäsen metsät ovat alueelle tyypillisiä, kuivahkoja kangasmetsiä. Ne ovat talousmetsiä, jotka rajoittuvat lampiin ja järviin. ”Maaperä on kohtuullisen ravinneköyhää, joten olemme lannoittaneet sitä typellä ja tuhkalla, jotta metsän tuotto olisi parempi.” LEPPÄNEN tekee metsänhoidossa yhteistyötä UPM:n metsäasiakasvastaavan Jouni Tuohimäen kanssa. Tuohimäki kehuu Leppästen asennetta metsänhoidon suhteen. ”Olen Jyrkille sanonutkin, että hyvin on metsät laitettu kasvukuntoon. He ovat huolehtineet lannoituksista ja ojituksista ja tehneet hakkuut ja hoitotoimenpiteet ajallaan. On ilo kiertää Leppästen metsiä.” Perheen yhteistyö UPM:n kanssa on jatkunut miltei 50 vuotta. Leppänen on perinyt kiinnostuksen metsiin isältään, jonka viisaus kantaa tähän päivään asti. ”Täytyy kehua häntä, sillä olemme tehneet metsäteitä omakustanteisesti kilometrikaupalla. Olemme ajatelleet, että se on järkevää.” Vastuullisuus ulottuu metsän kasvatuk sesta ja hoidosta jalostukseen asti. METSÄSSÄ Metsät ylläpitävät kytköstä eteläpohjalai seen kotiseutuun, kertoo espoolainen metsän omistaja Jyrki Leppänen. 14 – METSÄN HENKI 1/26
Leppästen perhe on huolehtinut metsäteistä, jotta metsien kunnon kartoittaminen ja metsä töiden tekeminen olisi helpompaa. Metsän tuotto ja puuston laatu on parempi hoidetuilla kohteilla. ”Kun on tehty tiet, metsätyökoneen on helppoa korjata puut kesällä. Se näkyy puun hinnassa, ja teihin käytetty raha ja vaiva tulevat hyötynä takaisin”, Tuohimäki lisää. Hän muistuttaa, että myös metsien kunnon kartoittaminen on helpompaa, kun metsätiet ovat kunnossa. Teiden tekemisen tai korjaamisen kulut saa myös vähentää metsäverotuksessa. HAKKUUMAHDOLLISUUKSIEN maksimointi ei kuitenkaan ole Leppäselle tärkeintä. Hän on töissä pankkialalla, jossa kolmen kuukauden kvartaalit ovat tulleet tutuiksi. Metsän aika on tyystin erilainen, ja se kysyy kärsivällisyyttä. ”Metsissä kvartaali on sadan vuoden aikajanalla 25 vuotta.” Leppäsen mielestä metsä on vakaa ja turvallinen sijoituskohde. Se kuitenkin edellyttää, että metsä kasvaa tasaisesti eri ikävaiheissa. Silloin se myös tuottaa tasaisesti. Leppänen käyttää mielellään UPM Metsä -verkkopalvelua, joka on räätälöity metsänomistajan tarpeisiin. Sieltä voi katsoa, miten metsä jakautuu eri kehitysvaiheisiin. ”Se on todella näppärä kaltaiselleni etämetsänomistajalle. Saan kokonaiskuvan metsistäni ja voin miettiä, miltä metsäomaisuus saattaisi näyttää 20 vuoden päästä.” Leppänen pitää hyödyllisenä myös sitä, että kuvion sijainti on helppo hahmottaa GPSsignaalin avulla. Leppäsen metsät on sertifioitu UPM:n kautta. Hän ja Tuohimäki ajattelevat, että vastuullinen ja kestävä metsänkäsittely on nykypäivää, eikä se rajoita tuottavaa metsänhoitoa. ”Vastuullisuus ulottuu metsän kasvatuksesta ja hoidosta aina siihen asti, miten puu korjataan, toimitetaan ja jalostetaan. Se ei ole ristiriidassa taloudellisen näkökulman kanssa, ne kulkevat päinvastoin käsi kädessä”, Leppänen tuumaa. METSÄNHOITOTÖIHIN Leppänen ennättää vain harvoin, mutta taimikon varhaishoidon hän tekee mielellään itse. ”Voin laittaa aivot narikkaan ja nauttia päivästä metsässä. Monissa metsätöissä maallikosta on enemmän haittaa kuin hyötyä, mutta varhaishoidossa on vaikea tehdä merkittävää vahinkoa.” Hän kävi vastikään poikansa kanssa harventamassa taimikkoa raivaussahalla. Lasten orastava kiinnostus metsään tuntuu isästä hienolta. Muut metsätyöt Leppänen ostaa UPM:ltä. Hän listaa vuonna 2025 tehtyjä metsätöitä: yksi leimikko ja harvennushakkuu, parin tienpätkän rakennus ja taimikonhoito. Keväälle on luvassa istutusta, ojitusta ja lannoitusta. ”Meille on sattunut metsätöissä hyvä ruuhka. Se on poikkeuksellista, ei näin paljon tehdä joka vuosi”, hän sanoo ja naurahtaa. Metsänhoidon tarve vaihtelee vuodesta toiseen, Tuohimäki vahvistaa. Tärkeintä on hoitaa metsää määrätietoisesti ja suunnitelmallisesti. ”Jatkuva metsänhoito on kaiken lähtökohta. Tärkeintä on ajoittaa työt järkevästi metsän hyvinvoinnin ja kestävyyden kannalta. Näin on Leppästen metsissä toimittu.” 15
”Tärkeintä on ajoittaa työt järke västi metsän hyvinvoinnin ja kestä vyyden kannalta.” Jouni Tuohimäki Metsäasiakasvastaava, UPM upmmetsa.fi/ ota-yhteytta Metsänomistajan arvot 1 TALOUS. ”Metsä tuo vakautta varallisuuteen. Vaikka puun hinta vaihtelee, kasvava metsä tuottaa sijoitukselle hyvän koron.” 2 RAUHA. ”Luonnossa liikkuminen antaa erityisen vapaudentunteen. Metsässä oleminen on terapeuttista.” 3 JUURET. ”Yhteys lapsuuden kotiseutuun säilyy mielessä vahvana metsien avulla.” Jyrki Leppäsen mieles tä metsäasiakasvas taava Jouni Tuohi mäen valtteja ovat asiantuntemus sekä läsnäolo asiakkaan metsissä. Huolellinen metsänhoito takaa myös paremman tuoton. Jos taimikonhoito jää tekemättä, lehtipuut valtaavat havupuutaimien kasvutilan, mikä aiheuttaa huomattavia taloudellisia menetyksiä metsänomistajalle. Taimikonhoitoon sijoitettu euro tulee ajan myötä kolminkertaisesti takaisin. ”Ensimmäiset raivaukset ja harvennukset ovat tärkeimpiä, sillä jos niiden kanssa nukahtaa viideksi vuodeksi, tulee paljon tappioita. Eron huomaa verrattuna metsään, joka on harvennettu ajallaan ja jossa on hyödynnetty lannoitusta. Metsän tuotto ja puuston laatu on hoidetuilla kohteilla parempi”, Tuohimäki sanoo. Hän tietää metsäkohteita, joissa on vaikea kävellä. ”Jos metsä on jäänyt hoitamatta 20 vuodeksi, siitä ei enää saa tuottavaa.” MIESTEN yhteistyö on kestänyt kahdeksan vuotta. He ovat yhteydessä monta kertaa vuodessa. Kun Leppänen pohtii, mitä jollekin metsälle pitäisi tehdä, hän soittaa ensimmäiseksi Tuohimäelle. He jakavat ajatuksiaan, ja Leppänen pyytää metsäasiakasvastaavalta suosituksia. Sitten Tuohimäki lähtee metsään ja tekee sen perusteella esityksen metsänhoitotöistä ja hakkuista. ”Minun periaatteeni on usein sanoa: tehdään sellaiset toimenpiteet, kuin itsellesi tekisit”, Leppänen kiteyttää. UPM:n metsäasiakasvastaavan asiantuntemus ja palvelu saavat häneltä kiitosta. Kun ei ole mahdollisuutta käydä omissa metsissä usein, riski tehdä vääriä päätöksiä kasvaa. ”Koska minulla ei ole alan asiantuntemusta, metsäasiakasvastaava on aivan ehdoton. Hänen valttinsa on juuri läsnäolo asiakkaan metsissä”, Leppänen sanoo. Myös Tuohimäki arvostaa pitkää, mutkatonta suhdetta asiakkaaseen. ”Olemme hyvät tutut, ja vuosien aikana yhteistyömme on tiivistynyt entisestään. Molemminpuolinen luottamus on hyvän kumppanuuden peruskivi. Jyrkin kanssa asioiminen on sujuvaa ja yhteistyö helppoa.” ”Luottamus siihen, että Jouni katsoo metsiä paikan päällä ammattilaisen silmin, on edellytys kaikelle toiminnalle. Yhteispelimme on toiminut erinomaisesti”, Leppänen jatkaa. 16 – METSÄN HENKI 1/26
RESEPTI METSÄN ANTIMISTA Herkullinen riistapata Upota hirvipataan luumuja, sieniä ja musta herukkahilloa ja kiität itseäsi myöhemmin. KUVA TIMO PY YKKÖ | TEKSTI JASMIN RAITAK ARI RIISTAPATA • 1 kg hirven lapaa • 1 pkt (150 g) pekonia • 3 sipulia • 4 valkosipulinkynttä • 25 g voita • 1 tl suolaa • 4 dl vettä • 3 dl punaviiniä • 100 g kuivattuja luumuja • 1 dl kuivattuja sieniä (esim. suppilovahveroita) • 3 rkl mustaherukkahilloa • 1 lihaliemikuutio • 1 tl timjamia • ½ tl mustapippuria • ripaus suolaa OHJE → Poista hirvenlihasta tarvittaessa kalvot ja kuutioi liha. Leikkaa pekoni kuutioiksi. Hienonna kuoritut sipulit ja valkosipulinkynnet. → Paista pekoni pannulla rapeaksi ja siirrä sivuun. Paista sipulit ja valkosipulit pekonin rasvassa ja siirrä sivuun. → Kuumenna voi pannulla ja ruskista hirvenliha parissa erässä. Mausta lihat suolalla. → Laita kaikki ainekset kannelliseen pataan ja sekoita. Peitä pata kannella. → Kypsennä 175-asteisessa uunissa noin 3 tuntia tai kunnes liha on mureaa. Tarjoa esimerkiksi keitettyjen perunoiden kanssa. Voit tehdä padasta nopean kasvisversion. Jätä pekoni ja hirvenliha pois ja korvaa lihaliemi kasvisliemellä. Kuullota sipulit ja kypsennä muiden raaka-aineiden kanssa uunissa noin tunti. Paista paketillinen valkosipulin makuisia nyhtökauratai härkäpapusuikaleita öljyssä rapeaksi ja sekoita pataan vain vartiksi, että ne pysyvät kiinteinä. Lisää suolaa maun mukaan. 17
Heli Viiri Metsänhoidon kehityspäällikkö, UPM Metsä 1. Vältä juurikääpäriski Kun maa on roudassa mutta lunta on vähän, liikkuminen kohteessa on helppoa. Pakkaspäivä soveltuu hyvin varsinkin kosteilla alueilla kulkemiseen. Tiheäkasvuisilla alueilla työskentely on sujuvampaa, kun puissa ei ole lehtiä ja näkyvyys on siten parempi. Havupuukohteita kannattaa raivata kylmänä vuodenaikana myös juurikääpäriskin takia. Kylvämällä perustetun männikön raivauksessa harvennetaan kylvämisen myötä muodostuneita taimitihentymiä eli tuppaita. Jos harvennus tehdään kesäaikaan, taimet altistuvat juurikäävän itiötartunnoille. Pakkaskaudella tätä riskiä ei ole. 2. Säästä lehtipuita Lehtipuut lisäävät monimuotoisuutta, joten niitä kannattaa säästää havumetsien jokaisessa kasvuvaiheessa, myös varhaisperkauksessa. Olennaista on kuitenkin poistaa lehtipuut, jotka haittaavat havupuiden kehitystä. Lehtipuita voi hyvin jättää aukkopaikkoihin ja märkiin painanteisiin. Niiden pitäisi kuitenkin olla vähintään puolentoista metrin päässä kasvatettavista havupuista. Ylipitkät lehtipuut ja varsinkin taloudelliselta arvoltaan vähäiset hieskoivut pyritään poistamaan. Perkaa taimikko talvella Omatoimisen metsurin kannattaa ajoittaa taimikonperkaus alkutalveen tai kevääseen. Vähälumisuus parantaa näkyvyyttä ja helpottaa työskentelyä. TEKSTI JA KUVAT JUSSI ESKOLA METSÄHOMMISSA TAIMIKONPERKAUS 3. Ahkeroi valoisaan aikaan Työskentely kannattaa ajoittaa valoisiin tunteihin. Hämärässä ei kannata työskennellä, koska silloin voi kaatua tai liukastua. Amatöörin ei pitäisi koskaan olla raivaussahan varressa kahdeksaa tuntia, sillä työ on niin raskasta. Kun maassa on paksu lumipeite, taimikonperkausta ei kannata tehdä. Runsas lumi oksilla haittaa näkyvyyttä ja hidastaa kulkemista. Tällaisissa olosuhteissa sahaamisesta tulee vaarallista. Katso video taimikon perkaamisesta talvella: Alkutalvi ja kevät ovat hyviä ajankohtia raivaussahatöille, koska juurikäävän leviämisriski on pieni. Sahan varressa työskentelee Jukka Hapulahti. 18 – METSÄN HENKI 1/26
Kylmällä säällä kannattaa suosia kerrospukeutumista. Hengittävä aluskerrasto siirtää kosteuden seuraavaan vaatekerrokseen. Luonnonvarakeskuksen omaval vontaohjeiden ja maastotyöohjei den avulla voi seurata, sahaako raivaustyössä liikaa tai liian vähän. Taimikko raivataan pääsääntöisesti kasvatettavan puulajin toivottuun viljelytiheyteen. 3 × taimikon perkaus 19
Tutkimus ja käytännön kokeilut UPM:n omissa metsissä ovat luoneet pohjan UPM Luonnonhoitopalveluille. Kulotus, suon ennallistaminen ja ympäristötuki tarjoavat metsänomistajille keinoja vahvistaa metsien monimuotoisuutta. TEKSTI JOUKO VUORELA | KUVITUS SUVI ÖSTERMAN Luonnonhoito palvelut lisäävät metsän elinvoimaa 20 – METSÄN HENKI 1/26