• Hanna Hamina viihtyy metsässä ja UPM Metsämaailma -verkkopalvelussa henki a a a UPM Puukaupan aika METSÄN NÄKÖKULMASTA Tutustu TURVALLISESTI METSÄTYÖMAAHAN yy j ailma -verkkopa yy M Metsämaa ika ASTA j alvelussa j Tutu TU ME Korkeakosken saha: MÄNTYTUKKI LÄHTEE MODERNISTI MAAILMALLE INTERNETISTÄ H H i iiht t ä ä j METSÄÄN UPM:N LEHTI METSÄNOMISTAJILLE 1/2013
  • 2 1.2013 22 KUMPPANUUS UPM METSÄN KANSSA ON MATKA YHTEISEEN TULEVAISUUTEEN Olemme nyt olleet todistamassa poikkeuksellisen pitkää tasaisen tarjonnan jaksoa suomalaisista yksityismetsistä. Ainoastaan joulunajan pitkät vapaat hiljensivät hiukan viikkotason tarjontaa, mutta tämän vuoden alkuviikot ovat taas olleet puukaupoissa – ainakin UPM:lle – keskimääräistä selvästi vilkkaampia. Hyvä markkina-asemamme on osoitus kilpailukyvystämme sekä puukaupoissa että metsäpalveluissa. Hyvä asiakaspalvelu perustuu niiden onnistuneeseen yhdistelmään. Me haluamme olla hyviä molemmissa ja näin erottua positiivisesti joukosta. UPM:n metsäpalveluasiakkaat tekevät puukaupat kanssamme yleensä hyvissä ajoin heti alkuvuodesta. Tällä tavoin metsänomistaja varmistaa kaupoilleen hintatakuun, jonka mukaan markkinahintojen mahdollinen kohoaminen myöhemmin kauden aikana hyvitetään metsänomistajalle vuoden lopussa. Sen sijaan markkinahintojen mahdollisesti laskiessa kaupanteon jälkeen kauppasopimuksen alkuperäiset hinnat pysyvät voimassa. Saamamme palautteen mukaan hintatakuutamme pidetään reiluna menettelytapana turvata aikaisen puukaupan kanssamme tehneiden metsäpalveluasiakkaidemme asema vaikeasti ennustettavilla puumarkkinoilla. Aikaisen neuvotteluajankohdan ansiosta myös tulevan kauden metsäpalvelutöistä voidaan sopia hyvissä ajoin ja metsänhoitotyöt ajoittaa parhaaseen toteutusajankohtaan. Kanssamme Silvametsäpalvelusopimuksen tehneet metsänomistajat saavat tekemistään puukaupoista lisäksi tuntuvan palvelubonuksen, joka käy osasuorituksena toteuttamiemme metsäpalveluiden kustannusten kattamisessa. UPM on edelläkävijä FSC ® -serti?oinnin käyttöönottajana Suomessa – ensi vaiheessa UPM:n omissa metsissä maamme eteläja keskiosissa, ja nyt myös yksityismetsissä. Tähänastiset kokemukset ovat rohkaisevia niin yhtiön omissa metsissä kuin ryhmäserti?kaattiimme liittyneiden yksityisten metsänomistajien keskuudessa. FSC:n merkitys ja vetovoima ovat lisääntymässä lopputuotemarkkinoilla. FSC ei myöskään sulje PEFC™-serti?oidusta puuraaka-aineesta valmistettujen tuotteiden markkinoille pääsyä, vaan pikemminkin vauhdittaa sitä, sillä nyt kykenemme täydentämään tuotevalikoimaamme myös FSC-serti?oiduilla tuotteilla. Tavoitteenamme on kevään aikana keskustella tehdasintegraattiemme vaikutuspiirissä metsää omistavien ja säännöllisesti puuta myyvien metsäasiakkaiden kanssa FSC-serti?oinnista henkilökohtaisesti. UPM:n omat tehdasintegraatit ja kattava ulkopuolisten tehdasasiakkaiden verkosto varmistavat UPM Metsälle vakaan ja monipuolisen toimintaympäristön, joka on myös metsänomistajan etu. Kaikki puutavaralajit voidaan toimittaa niille sopivimpaan käyttötarkoitukseen. Meillä on kaikille puutavaralajeille useita toimitusosoitteita, mikä tasapainottaa toimintaa sisäisesti, koska varannot ja varastot saadaan kiertämään halutusti. Hankkimamme metsäenergiaraaka-aineen toimitamme suurille voimalaitoksille, mikä takaa poltettavalle metsäraaka-aineelle varman ja tasaisen menekin. Unohtaa ei myöskään sovi UPM:n vahvaa bioenergia-osaamista ja ennakkoluulotonta Biofore-strategiaa. Uskon, että sitä kautta puulle löytyy uusia kasvavia ja kannattavia jalostuskohteita, joiden avulla voimme varmistaa kilpailukykyisen metsäteollisuuden säilymisen ja kehittymisen Suomessa. Toivon lämpimästi, että metsänomistaja-asiakkaamme haluavat nähdä ja kokea tämän matkan yhdessä kanssamme. 1.2012 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 UPM:n metsäpalvelua me yleensä h tavoin me hintatak jen ma kauden le vuode tojen mah keen kaup pysyvät voim Saamamme tamme pidetää aikaisen puukaup palveluasiakka tettavilla vot t a m ....... 012 012 012 012 012 2 2 012 2 2 1.2 1.2 1.2 1.2 1.2 1.2 1.2 1.2 1.2 2 1.2 1.2 2 2 1.2 2 1.2 2 2 2 1.2 1 2 1 2 1.2 1 2 2 2 2013 013 013 013 013 013 013 01 013 013 013 013 013 013 013 013 3 013 013 013 13 01 013 013 3 3 1.2 1.2 1.2 1.2 1.2 .2 1.2 1.2 1.2 2 2 2 2 2 1.2 2 1.2 2 1.2 1 1 2 1 2 2013 013 013 013 013 013 013 01 013 013 013 013 13 3 3 13 013 013 3 1 013 013
  • 3 1.2013 14 Virkesutbudet i de ?nländska privatskogarna har hållit i sig ovanligt länge och året har också börjat bra – åtminstone för UPM – med klart livligare virkeshandel än vanligt. Vår goda marknadsposition signalerar att vår konkurrensförmåga är bra både i virkesaffärer och med skogstjänster. Bra kundservice är en lyckad kombination av dessa två funktioner. Vi vill vara bra på bägge och avvika från övriga aktörer på ett positivt sätt. UPM:s skogsservicekunder brukar säkerställa en god virkesaffär med oss genast i början av året. Skogsägaren försäkrar sig då om ett bra garantipris, som eventuellt ger merinkomster också i slutet av året, beroende på virkesmarknadens prisutveckling. Detta system har också fått bra respons från skogsägarna och det ger oss fördelen av att i rätt tid kunna erbjuda våra skogstjänster, planera och verkställa dem. De skogsägare som gjort Silva-skogsserviceavtal får också ytterligare förmåner via servicebonusen. UPM är en föregångare med att utvidga FSC ® -certi?eringen i Finland – först i UPM:s egna skogar i landets södra och mellersta delar – och senare också i privata skogar. Betydelsen och slagkraften med FSC ökar på produktmarknaden och med våra FSCcerti?erade träprodukter kan vi öka intresset också för produkterna med PEFC™-certi?kat. Under våren kommer skogsägare i närheten av fabriksintegraten och våra regelbundet virkeslevererande skogskunder att få mer information om FSC-certi?ering. UPM:s egna fabriksintegrat och ett vidsträckt fabrikskundsnät säkerställer en stabil och mångsidig verksamhetsmiljö för UPM Skog, vilket också gagnar skogsägaren. Alla virkesslag vi anskaffar hittar till rätt förädlingsställe och kraftverken tar hand om skogsenergin. Jag tror, att UPM:s gedigna bioenergi-kunnande och vår fördomsfria Biofore-strategi är framtidens väg för skogsindustrin i Finland. Jag är övertygad om att våra skogsägarkunder också vill fortsätta resan tillsammans med oss. Ett partnerskap med UPM Skog är en resa 1.2013 4 UUTISET 8 METSÄNOMISTAJA – Metsää hoidetaan, sitä kaadetaan ja uutta metsää istutetaan tilalle, euralainen Hanna Hamina kiteyttää. 13 VIERASKYNÄ – Metsä on minulle hyvin tärkeä, on aina ollut, lappeenrantalainen metsänomistaja Irma Hyvärinen sanoo. 14 PUUKAUPPA Puukauppaa ei kannata lykätä, jos metsä vaatii hakkuuta. 17 KATSE LUONTOON Kuusella on paljon perinnöllistä vaihtelua. 18 METSÄNHOITO Koneellista perkausta nyt myös yksityismetsänomistajille. 22 MAASTOSSA Korkeakosken saha jalostaa mäntytukista korkealaatuista sahatavaraa. 26 TURVALLISUUS Tutustu metsätyömaahan turvallisesti. 29 KALVILA 30 METSÄNHOITO Tuhkatie lisää leimikon arvoa. 31 METSÄTILA tarjoaa varman tuoton. 32 VUOSIRENKAAT Tarkastelussa metsävarantojemme riittävyys. 33 YTIMESSÄ UPM:n uusi luontojuliste esittelee metsiemme harjukasveja. 34 AJASSA Trainee-ohjelman kautta metsäasiakasneuvottelijaksi Mikkeliin. 30 PEKKA RAJALA JOHTAJA, POHJOIS-EUROOPAN PUUNHANKINTA DIREKTÖR, VIRKESANSKAFFNING NORRA EUROPA 300 000 kuutiota sahatavaraa vuodessa. – Tavara liikkuu kuljettimilla läpi koko prosessin ja tietokoneet ohjaavat sen kulkua, sanoo Korkeakosken sahan johtaja Sami Kotivuori (vasemmalla). Oikealla UPM Metsän Keski-Suomen aluejohtaja Matti Toivakainen.
  • 4 1.2013 Olethan jo tilannnut eMetsämaailman? Pysy ajan tasalla ja tilaa UPM metsän sähköinen uutiskirje eMetsämaailma osoitteessa www.metsämaailma.fi LY H Y ES TI U Luontolaadun tulokset huippuluokkaa UPM:n hakkuiden luontolaadun tulokset yksityismetsien hakkuukohteissa vuonna 2012 olivat huippuluokkaa. Metsäkeskusten Suomessa tekemien luontolaadun tarkastusten mukaan UPM oli onnistunut hakkuissa huomattavasti Suomen keskiarvoa paremmin. Monipuolinen arviointi pitää sisällään eri elementtejä, kuten arvokkaiden elinympäristöjen säästämisen, säästöpuiden laadun, vesiensuojelun ja energiapuun korjuulaadun. Osa-alueet arvioidaan erikseen ja kokonaisarvosana muodostuu kaikkien arvioitavien asioiden summana. – Hyvällä luonnonhoidon laaduntasolla varmistamme metsien kestävän käytön niin talouden ja ympäristön kuin virkistysarvojenkin suhteen, UPM Metsän ympäristöpäällikkö Sami Oksa sanoo. Ensimmäiset tilat liittyivät UPM Yhteismetsiin Ensimmäiset rekisteröinnit yksityisten metsätilojen liittämisestä UPM Yhteismetsiin tehtiin viime vuoden lopulla. – Kiinnostus UPM Yhteismetsiä kohtaan näyttää lisääntyvän ja neuvotteluja liittymisestä käydään parastakin aikaa monien metsänomistajien kanssa. Kiinnostuneiden on hyvä aika aloittaa neuvottelut liittymisestä nyt alkukeväästä, jotta myöhemmin keväällä päästään tekemään metsien inventointeja ja maanmittaustoimituksia, UPM Metsäliiketoiminnan lakipalvelupäällikkö Heikki Kalvila sanoo. UPM on perustanut Itä-, Länsija Keski-Suomeen sekä Pohjanmaalle yhteismetsät. Lisätietoa aiheesta: www.metsämaailma.fi tai numerosta 0204 16 0016. TAALERITEHDAS SIJOITTI METSÄÄN Taaleritehtaan Metsä on täysin uusi metsän omistamisen malli. PA U LA M Y Ö H Ä N EN
  • 5 1.2013 Netistä ajantasaisimmat tiedot UPM Metsän verkkopalvelusta UPM metsämaailmasta löytyy jatkuvasti päivittyvää, ajankohtaista tietoa metsäasioista. www.metsämaailma.fi tarkastaa taimikot. Keväällä lumien sulettua kannattaa käydä tarkastamassa onko taimikossa hoidon tarvetta ja tutkia ovatko hiiret ja myyrät tehneet talven aikana tuhojaan. NYT ON AIKA ... V IN K K I www.metsämaailma.? METSÄNOMISTAJILLE KEHITETÄÄN UUSIA SÄHKÖISIÄ PALVELUJA Metsän kasvatusja terveyslannoitus on kannattava investointi. Metsän lannoittaminen lisää puuston kasvua. Puut järeytyvät nopeammin, mikä tarkoittaa sitä, että arvokasta tukkipuuta syntyy aiempaa enemmän ja puut voidaan hakata useita vuosia aikaisemmin. Tulojen aikaistuminen ja myytävän puun arvon kasvaminen ovat keskeisiä kannattavuuden lisääjiä. Osa metsänlannoitusta tehdään metsän terveyden vaalimiseksi. Ravinteiden puute vähentää puiden kasvua ja aiheuttaa vikoja. Viat vähentävät puun arvoa. Esimerkiksi Itä-Suomessa tyypillinen kivennäismaiden vitsaus – boorinpuute – näkyy muun muassa monilatvaisuutena. Monilatvaisuudesta syntyy niin sanottuja poikaoksia, jotka eivät ole sahatukissa haluttuja ominaisuuksia. Ravinteiden puutteesta johtuvat viat johtavat toisin sanoen pienempiin tuloihin. Metsän elinvoima on hyvä tarkistaa UPM:n metsäammattilaisten kanssa. UPM tarjoaa metsänomistajille metsän terveyttä ja kasvua edistäviä toimenpiteitä. Kysy UPM:n Metsänlannoitus-palvelusta omalta metsäasiakasvastaavaltasi tai lue lisää: www.metsämaailma.fi. Lannoituksella lisätuottoa metsästä U PM U Ajankohtainen metsävaratieto hyödyttää kaikkia. TILAN TIEDOT VALITTUJEN KUMPPANIEN KÄYTTÖÖN
  • 6 1.2013 LY H Y ES TI UPM Bonvesta -metsätilat ja rantatontit löydät kätevästi Bonvestan nettisivuilta. www.bonvesta.fi Skogsservice på svenska Glöm inte vår skogsservice på svenska. www.skogsvärld.fi. UPM TUKEE TYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARISSA Metsän tarina -elokuvaa kuvattu UPM:n mailla HANNU SIITONEN U E Lue Sami Oksan blogi aiheesta www.upm.fi/media blogit Kaukaalla aloitetaan männyn lisäksi kuusen sahaus UPM:n Kaukaan saha Lappeenrannassa alkaa jälleen sahata kuusitukkia noin kahdeksan vuoden tauon jälkeen. Pääraaka-aineena sahalla on edelleen mäntytukki. – Tuotantolaitoksemme Itä-Suomessa käyttävät monipuolisesti eri puutavaralajeja, joten olemme kiinnostuneita kaikenlaisista lei mi koista paperi-, sellu-, vaneri-, sahaja energiateollisuutemme tarpeisiin, UPM Metsän ItäSuomen aluejohtaja Esa Korhonen sanoo. Koskenmäen koulun oppilaat istutuspuuhissa UPM:n metsuri Teppo Kallion opastamina Nokialla. a
  • 7 1.2013 PUUKAUPPA NYT www.metsämaailma.? UUSIA METSÄASIAKASVASTAAVIA Tuomas Kamula, Kaustinen; Jaakko Rantanen, Lahti; Heikki Moilanen, Teisko-Orivesi; Olavi Lakanen, Keski-Pohjanmaa; Jaakko Moilanen, Haapajärvi-Reisjärvi. UPM ForMille UUSIA KÄYTTÖALUEITA Puuston vuotuinen kasvu Suomessa: 104 miljoonaa kuutiota. Raakapuun käyttö Suomessa: 70,6 miljoonaa kuutiota. 104&70,6 Nyt on hyvä hetki selvittää kuluvan vuoden puukauppaja metsänhoitotarpeet. Teollisuuden näkymät ovat vakaat, ja me UPM:ssä tahdomme tästä vuodesta puukaupallisesti aktiivisen ja käydä puukauppaa tasaisesti läpi vuoden. Meillä on hyvä valmius tehdä puukauppaa sekä pystyettä hankintakaupoin. Erityisesti uudistushakkuut, jopa vielä kuluvallekin talvelle, ovat ostoslistamme kärjessä. Halutuimpia puutavaralajeja ovat mäntyja koivutukki, metsäenergiaa unohtamatta. Paikalliset tarpeet vaihtelevat, joten ajankohtaisen tiedon saat parhaiten olemalla yhteydessä paikalliseen UPM:n metsäasiakasvastaavaan. Tiivis yhteydenpito asiakkaisiin sekä tiheä ja osaava asiantuntijaverkosto ovat UPM:n vahvuuksia. Kilpailukykyisestä puukaupasta ja hyvistä metsäpalveluista muodostuu kokonaisuus, jonka takia metsänomistajan kannattaa tehdä yhteistyötä kanssamme. UPM:n metsäpalveluasiakkaiden kannattaa hyödyntää puukaupan avohinnantarkistuksen edut nyt heti alkuvuodesta. Oman metsäasiakasvastaavasi löydät kätevästi verkkopalvelustamme www.metsämaailma.fi tai soittamalla numeroon 0204 16121. U Otollinen aika LÄHDE: METLAN METSÄTILASTO LLINEN VUOSIKIRJA 2012
  • 1.2013 8 Taimikko hyvässä kasvussa. Tämä hyvässä kasvussa oleva kuusitaimikko on jo useamman vuoden ikäistä. Viime keväänä tilalle istutettiin 12 000 puuntainta. 1.2013 8 TULOA VI HANNA HAMINAN &
  • TEKSTI NILLA HIETAMÄKI KUVAT KATRI LEHTOLA Hanna Hamina omistaa yhdessä miehensä Raine Rekikosken kanssa maatilan, peltoa ja metsää Panelian kylässä Eurassa. Hannan ja Rainen metsä on talousmetsää. Kuvassa Hannan kanssa taimikkoa tarkastaa UPM:n metsäasiakas vastaava Jussi Vuorenpää. 1.2013 9 RKISTYSTÄ METSÄ ANTAA 1 1 2 1 2 1.2 1.20 013 013 9 UPM:n ammattilaiset hoitavat metsänhoitotyöt
  • 10 1.2013 UPM METSÄMAAILMA ON HYVÄ TIEDONLÄHDE Netistä pystyy helposti hakemaan tietoa, mutta se ei korvaa henkilökohtaista palvelua, joka on tärkeä varsinkin puukauppoja tehdessä. H Henkilökohtaista palvelua. Kiireinen maatalousyrittäjä Hanna Hamina luottaa metsäasioissa UPM:n ammattilaisiin. Metsänhoitoja hakkuutarpeet käydään läpi yhdessä metsäasiakasvastaava Jussi Vuorenpään kanssa.
  • 11 UPM METSÄMAAILMA UPM Metsämaailma on UPM Metsän verkkopalvelu. Sieltä löytyy monipuolista tietoa metsäisistä asioista ja UPM:n puukauppaja metsäpalveluista. UPM Metsämaailmasta löytyvät myös UPM:n metsäasiakasvastaavien tiedot henkilöja paikkakuntahaulla. 1.2013 www.metsämaailma.fi
  • 12 1.2013 ”Täällä tie pienenee ja puut suurenevat.” 1,5 MILJOONAA KILOA BROILERINLIHAA VUODESSA UPM:N METSÄPALVELUT UPM metsäpalvelut tarjoavat kattavan palveluvalikoiman metsäomaisuuden hoitoon ja hallintaan: • Puukauppapalvelut. • Metsäsuunnitelman laadinta omia painotuksia kunnioittaen. • Metsänhoitoon liittyvät palvelut uudistamistöistä taimikonhoitoon. • Luontopalvelut kulotuksesta maisemanhoitotöihin. • Kunnostusojitus. • Metsäautoteiden rakentaminen ja kunnostus. • Lakija asiantuntijapalvelut esimerkiksi sukupolvenvaihdokseen. • Metsäveroneuvonta. UPM:n ja metsäpalveluasiakkaiden kumppanuuteen perustuvalla yhteistyöllä luodaan edellytykset kannattavaan puukauppaan ja metsätalouden harjoittamiseen. LUE LISÄÄ UPM METSÄN VERKKOPALVELUSTA UPM METSÄMAAILMASTA TAI OTA YHTEYTTÄ OMAAN METSÄASIAKASVASTAAVASI JA KYSY LISÄÄ. MINNE PUUT PÄÄTYVÄT? UPM pyrkii hankkimaan puuta tehtaiden läheisyydestä. Rauma ja Eura kuuluvat UPM:n Länsi-Suomen integraattialueeseen. Rauman suunnalla kuusitukki päätyy Seikun sahalle Porissa ja kuitupuu Rauman paperitehtaalle. Energiapuuta taas tarvitaan UPM:n ja Rauman kaupungin yhteisesti omistamalla Rauman voimalaitoksella. puuta taas tarvitaan UPM:n ja Rauman kaupungin h i i i ll R i l i k ll yhteisesti omistamalla Rauman voimalaitoksella. Kuusitukki Seikun sahalle Poriin. Kuusikuitu Rauman paperitehtaalle. Mäntykuitu Korkeakosken sahalle Juupajoelle. Mäntykuitu Metsä Groupin Rauman tehtaalle. Koivukuitu junalla Pietarsaareen tai Kouvolaan. Koivutukki Jyväskylän vaneritehtaalle tai muille puunjalostajille.
  • 13 1.2013 IRMA HYVÄRINEN VIERASKYNÄ Minun metsäkokemuksiani I Irma ja Taisto Hyvärinen omistavat Lappeenrannan Simolassa metsää ja ovat UPM:n metsäpalveluasiakkaita. Metsätila on peritty miehen puolelta. Taisto Hyvärinen on metsuri ja hoitaa metsää paljon itse tehden muun muassa harvennukset ja istutukset. Hyväriset hyödyntävät myös metsän marjaja sieniantimia. – Ensi vuonna tulee aukkoon varmasti korvasieniä. Minulla on Parkinsonin tauti, joten en pysty liikkumaan metsässä niin hyvin kuin haluaisin. Olen miettinyt, että voisin ensi kesäksi hankkia varrellisen marjanpoimurin. Metsä on minulle hyvin tärkeä, on aina ollut, Irma Hyvärinen sanoo. Metsäpalvelusasiakkuuden hyötyjä • Puukaupassa hintatakuu tammi-kesäkuussa tehdyille metsänhakkuusopimuksille. • Bonusjärjestelmä, joka hyödyttää metsänomistajaa alennuksina metsänhoitotöistä. Etu on käytettävissä, jos metsäsuunnitelma on siirretty UPM:n järjestelmään. • Ajantasainen metsäsuunnitelma UPM:n sähköisessä järjestelmässä luo perustan suunnitelmalliselle metsän käytölle ja hoidolle ja antaa parhaat suuntaviivat kannattavaan metsätalouden harjoittamiseen ja metsän taloudellisen tuoton hyödyntämiseen. • Sähköisen MetsäSoppi-palvelun avulla ajantasaiset metsätiedot ovat helposti käytettävissä.(Hakkuun ja metsänhoitotöiden vuosisuunnitelma. Metsätalouden tulot ja menot, veromuistiinpanot ja veroilmoitukset.) • Oikea-aikaiset ja kustannustehokkaat metsänhoitotoimet erityishintaan. • Monipuoliset asiantuntijapalvelut metsäomaisuuden hallintaan. • Asioiden sujuva hoito asuinpaikkakunnalla tai metsän sijaintikunnassa – asiakkaan valinnan mukaan. • Muita erityisetuja. WWW.METSÄMAAILMA.FI Irma Hyvärinen lähetti oheisen tekstin Minun metsämuistoni -kirjoituskilpailuun. Kirjoituskilpailun satoa on luettavissa UPM Metsämaailman metsäkirjastossa.
  • 14 1.2013 puukauppa Milloin on puukaupan aika metsän näkökulmas ta? 14 1.2013 Hakkuiden siirtäminen tulevaisuuteen aiheuttaa menetyksiä metsänomistajan tilipussiin. Kiertoajan lopulla puuston arvokasvu saattaa kääntyä jopa negatiiviseksi, jolloin tukkia siirtyy kuitutai energiapuuksi. Viivyttely harvennushakkuissa johtaa metsän riukuuntumiseen ja altistaa metsän myrskyja lumituhoille. U 1. PÄÄTEHAKKUUN AIKA 2. HARVENNUKSET AJALLAAN PUUKAUPPAA EI KANNATA LYKÄTÄ, 1. UUDISTAMISVAIHE 1. TAIMIKONHOITOVAIHE 5–20 vuotta 0–5 vuotta 20–85 vuotta IKÄJANA VUOSINA 3. HARVENNUSVAIHE 5 20 TEKSTI PÄIVI MÄKI KUVAT UPM GRAFIIKKA ANTTI NIKUNEN JOS METSÄ VAATII HAKKUUTA
  • 15 1.2013 Hakkupoistuma 60 m³/ha Hakkupoistuma 90 m³/ha Hakkupoistuma 350 m³/ha 400 m³/ha 300 200 100 45 70 85 Hakkupoistuma yhteensä = 500 m³/ha Oikein ajoitettu harvennushakkuu ylläpitää puuston kasvuvauhdin ja ohjaa sen samalla aiempaa parempilaatuisiin puihin. Esimerkkinä tuoreen kankaan kuusikko (Etelä-Suomi). Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin, hyvälaatuisiin ja haluttua puulajia oleviin yksilöihin. Harvennushakkuu pitää kasvatettavat puut elinvoimaisina ja nopeuttaa niiden järeytymistä. Siten tulevien hakkuiden taloudellinen tuotto paranee. Oikein ajoitettu harvennus parantaa myös puuston tuhonkestävyyttä. Harvennuksessa voidaan edistää metsien monimuotoisuutta turvaamalla arvokkaat elinympäristöt ja esimerkiksi jättämällä hakkuualueelle säästöpuuryhmiä ja lahopuuta. Oikein ja ajallaan tehtyjen hakkuiden tuotto 15 85 4. PÄÄTEHAKKUU 85–100 vuotta
  • puukauppa puukauppa 3. SIEMENPUIDEN POISTO 4. KAKSIJAKSOINEN KOIVU-KUUSIMETSÄ MUISTA! Päätehakkuun yhteydessä kannattaa samalla sopia UPM metsänuudistamis paketista. Näin varmistat uuden, laadukkaan metsän syntymisen. Metsäasiakaspäällikkö Samuli Hujo ja koneenkuljettaja Pasi Järvinen Metsäkonepalvelu Oy:stä vaihtavat talvisavotalla ajatuksia päätehakkuusta ja sen oikeasta ajoituksesta. 1.2013 16
  • 17 TEKSTI EERO T VÄISÄNEN 1.2013 TTEEK KS STTTI EE EER ERO RO T V O T VÄ T VÄI VÄIS SÄ ÄN ÄN NEEN N Kummallinen kuusi J KATSE LUONTOON TEKSTI EERO T VÄISÄNEN EERO T VÄISÄNEN ON UPM METSÄN YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA KEVÄTRETKI OMAAN METSÄÄN Kevättalvi hankikantoineen kannattaa hyödyntää ulkoilun merkeissä ja tehdä kevätretki omaan metsään. Samalla voit kartoittaa metsäsi kunnon sekä hakkuuja hoitotarpeet. Tukea omille näkemyksillesi voit aina pyytää meiltä UPM:n metsäasiakasvastaavalta. Meiltä saat asiantuntevat neuvot metsäsi parhaaksi. Huolehditaan yhdessä, että hakkuut ja metsänhoitotyöt tulevat tehtyä oikeaaikaisesti. Lähimmän metsäasiakasvastaavasi yhteystiedot löydät kätevästi www. metsämaailma.fi. Vinkin antoi metsäasiakasvastaava Kaija Kokkala Hämeenlinnasta. – Huolehditaan yhdessä, että hakkuut ja metsänhoitotyöt tulevat tehtyä oikeaaikaisesti, Kaija Kokkala sanoo. Vinkin antoi metsä akasvastaava Kokkala Häm nasta. – Huolehd yhdessä, ja metsän tulevat aika Kok
  • Taimikon varhaisperkauksessa poistetaan ylimääräinen lehtipuusto, jotta nuoret viljelytaimet saavat kasvutilaa. Työn voi tehdä joko metsurityönä tai koneellisesti. Konetyönä tehtynä vesakko kitketään juurineen maasta, joten usein kohteelle palataan vasta ensiharvennuksen aikaan. UPM tarjoaa koneellista perkausta nyt myös yksityismetsänomistajille. TEKSTI PÄIVI MÄKI KUVAT UPM metsänhoito 18 1.2013 TAIMIKON VAR KANNATTAA TE
  • U UPM tarjoaa koneellista perkausta nyt myös yksityismetsän omistajille 19 1.2013 RHAISPERKAUS HDÄ KONEELLA
  • metsänhoito m me me m m m m m m m m m m m m m m me me me mee mee mee me m m m m m m m m m m m mee me mee m m m m m m m m m m me me me m m m m m m m m m m m m me m m m m m m m m m m me meee m m m m m m me me m m m m m m m m m m me m m m m m m m m m m meeeee me me m m m m m m m m m m mee m m m m m m m m me m m m m m m m m m m m m me m m m m m m m m m m mee m m m m m m me m m m m m m m m m m m m m m me m m me m me m m m m m m m m m m m m m m m m m me m m m m m m m m m m m m m m m m mets ts ts tts ts ts ts ts ts ts ts ts tss ts tsss ttts tss ts ts tss ts ts tss ts ts tss ttts ttts ts ts ts ts tts tttts ts tssssss tts tsss tts ts ts tsss ts tts ts tss tts ts tss tts tss ttts ts ts tsss tts tsssss tts ts ts tttts ts tttts tsss tts tss ts tss tttttttss ttttts ts tsss ttss ttttsss ttttt ään än än än än än än än än än äää ho ho ho ho ho ho hoo ho h ititititititititiiooooooooo 20 1.2013 KONE KITKEE VESAKON JUURINEEN MUISTA TAIMIKONHOITO Taimikonhoidolla varmistat taimikon kehittymisen elinvoimaiseksi ja arvokkaaksi metsäksi. UPM:n kattavasta metsäpalveluvalikoimasta löydät ratkaisut taimikkosi parhaaksi. Ota ajoissa yhteyttä omaan metsäasiakasvastaavaasi ja kysy neuvoa parhaan toteutustavan valintaan ja työn oikeaan ajoitukseen. Kitkevä perkaaja asennetaan metsäkoneeseen hakkuupään tilalle. Perkaaja puristaa lehtipuuvesat vahvoilla leuoillaan kumien väliin ja kitkee ne juurineen maasta. Pasi Hakkarainen
  • 21 1.2013 21 1.2013 KONEELLINEN PERKAUS NYT UPM:N METSÄPALVELUNA Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasemalla on käynnissä kehittämishanke, jossa keskitytään koneellisen metsänhoidon työlajeihin: taimikon varhaisperkaus, taimien istutus, kylvö ja varttuneemman taimikon hoito. – Koneellisen metsänhoidon etuna on työn tasalaatuisuus ja tuottavuuden nousu. Merkittävää hyötyä tuo myös se, että lisälaitteet tuovat metsäkoneille työllisyyttä ympäri vuoden, projektipäällikkö Mikael Kukkonen kertoo. – Metsänhoidon koneellistaminen on sopeutumista tulevaisuuden haasteisiin ja toimintaympäristöön. Verrattaessa konetta ja metsuria keskenään on molemmilla hyvät puolensa. Silti tosiasia on, että metsurityövoima on vähenemässä ja metsänomistajien kaupungistumisen myötä omatoiminen metsätöiden teko myös vähenee. Näin ollen konetyöpalvelun osaajia tullaan tarvitsemaan sekä toimihenkilöissä että kuljettajissa, Kukkonen ennakoi. Hanke käynnistää pioneerina opetuksen koneellisen metsänhoidon työlajeista metsäkoneenkuljettajille Valtimon ammattiopistolla ja metsätalousinsinööreille Joensuun ammattikorkeakoulussa. KONEELLINEN METSÄNHOITO ON TULEVAISUUTTA Kallein vaihtoehto on jättää varhaisperkaus tekemättä ja tehdä taimikonhoito myöhässä. metsänhoito Mika Wahlman
  • 22 1.2013 KORKEAKOS maastossa Mäntytukit saapuvat Korkeakosken sahalle joko maanteitse tai rautateitse. Noin kahden viikon kuluttua nämä tukit ovat jo valmiita jatkamaan matkaansa sahatavarana jatkokäyttäjille. Järeästä männystä laadukkaaksi
  • 23 1.2013 SKEN SAHA PROSESSI TUKIN VASTAANOTOSTA LÄHETYKSEEN UPM:n Korkeakosken saha on yksi Suomen nykyaikaisimmista sahoista. Pirkanmaan Juupajoella sijaitseva laitos jalostaa mäntytukista korkealaatuista sahatavaraa kaikkialle maailmaan. laudaksi K TEKSTI PÄIVI STENROOS KUVAT ARI MÄKELÄ Tukkien vastaanotto ja mittaus Tukkien sahaansyöttö Tukkien kuorinta
  • 24 1.2013 maastossa Jokainen sahalle saapuva tukki lajitellaan omaan laatuluokkaansa tukkiröntgenillä. Sen avulla todetaan esimerkiksi tukin oksatiheys ja havaitaan mahdolliset vierasesineet. Tukit annostellaan sahaukseen mahdollisimman lyhyin välein, jotta tuotanto on tehokasta. Saha nielee jopa tuhat tukkia tunnissa. Määrä riippuu siitä, millaista tavaraa tuotetaan. NYKYAIKAINEN SAHA ON KETTERÄ IHMISET TEKEVÄT SAHAN Sahan valtteja ovat toimitusvarmuus ja tasainen laatu. Sahaus Tuorelajittelu Rimoitus Kuivaus
  • 25 1.2013 Lähtevät kuormat punnitaan. Paketointivalmiin tuotteen äärellä ovat Korkeakosken sahan johtaja Sami Kotivuori ja UPM Metsän Keski-Suomen aluejohtaja Matti Toivakainen. – Tästä sahatavara lähtee autolla tai junalla kohti määränpäätään. Ulkomaille menevä tavara rahdataan satamaan ja sieltä maailmalle, Korkeakosken sahan johtaja Sami Kotivuori kertoo. Sahauksen jälkeen laudat jatkavat matkaansa rimoitukseen ja edelleen kuivaukseen. UPM SAHALIIKETOIMINTA eli UPM Timber • Sahat Suomessa: Alholma, Kaukas, Korkeakoski ja Seikku. • Sahat ulkomailla: Pestovo Venäjällä ja Steyrermühl Itävallassa sekä jatkojalostetehdas Aigrefeuillessa Ranskassa. • Vuosittainen tuotanto 2,1 miljoonaa kuutiota mäntyja kuusisahatavaraa. • Henkilöstömäärä noin 750. • Päätuotteet: vakioja erikoissahatavara, kyllästetyt puutuotteet. • Raaka-aine: kuusi ja mänty kestävästi hoidetuista metsistä. • Päämarkkina-alueet: Eurooppa, Aasia sekä Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka. Korkeakosken saha hankkii puunsa keskisestä Suomesta, sillä pyrkimyksenä on paikallisen puun käyttäminen. Se käy luontevasti, koska saha sijaitsee hyvillä mäntymailla. – Alueen mäntytukit ovat myös keskimäärin varsin järeitä ja korkealaatuisia, ja se näkyy myös hinnassa. Näin siis sekä lähialueen metsänomistajien että sahan edut kohtaavat, UPM Metsän aluejohtaja Matti Toivakainen kertoo. Aivan oma lukunsa on se, että paikallinen puukauppa työllistää alueen yrittäjiä ja pitää tienoon pyörät pyörimässä. Korkeakosken sahan kautta kulkeva mittava materiaalivirta on tärkeä tekijä paikallisessa taloudessa ja se ulottuu maailmamarkkinoille asti. Muuttoliikkestä huolimatta metsänomistajatkin asuvat edelleen usein sahan hankinta-alueella – jos eivät enää aivan metsiensä keskellä, niin kuitenkin keskisen Suomen suuremmissa kaupungeissa, esimerkiksi Jyväskylässä ja Tampereella. – Etenkin näitä etämetsänomistajia ajatellen on tärkeää, että pystymme tarjoamaan puukaupassa nopeasti valmiita ratkaisuja ja kattavia palvelupaketteja, Toivakainen toteaa. SAHA SUOSII PAIKALLISTA PUUTA Sahatavaran lajittelu Paketointi Varastointi Lähetys FAKTA
  • 26 1.2013 turvallisuus VIERAILE METSÄTYÖMAALLA TURVALLISESTI U Metsässä liikkuville useimmiten sattuvia tapaturmia ovat liukastumiset ja silmävauriot. Metsätyömaalla vaaranpaikkoja on useita, mutta turvallisuusohjeet huomioon ottaen vierailu hakkuualalla sujuu turvallisesti. Oleellista on tehdä itsensä näkyväksi ja ilmoittaa liikkeistään. Tälle kyltille saapuvan tulee pysähtyä ja ottaa puhelin taskusta. Yleensä kyltissä ilmoitetaan useampi puhelinnumero, joista johonkin aina vastataan. Kun tieto tulijasta on mennyt työmaalle, niin matka saa jatkua. Hakkuukoneen kuljettaja Jari Riekkinen on sammuttanut koneen ja vaihtaa kuulumiset hakkuiden edistymisestä. TE K S TI PÄ IV I M Ä K I K U VA T PE N TT I VÄ N S K Ä
  • 27 1.2013 MUISTA • Ilmoita aina koneenkuljettajalle tulostasi. • Käyttämällä heijastavaa huomioliiviä parannat näkyvyyttäsi metsässä. • Pidä turvaetäisyyttä hakkuukoneeseen 70–90 metriä, metsätraktoriin ja puutavara-autoon 20 metriä. • Käytä suojakypärää, jos on vaara päähän kohdistuvista iskuista. • Älä kiipeä puupinon päälle. TURVALLISUUS METSÄTYÖ MAALLA VIERAILLESSASI Tee itsesi näkyväksi, kun liikut hakkuutyömaalla. Metsäkoneen kuljettajan on kuitattava takaisin, että on huomannut työmaalle saapuvat vieraat.
  • 28 1.2013 turvallisuus TURVAETÄISYYS PARI PUUN MITTAA UPM PANOSTAA TURVALLISUUTEEN UPM panostaa työturvallisuuden edistämiseen kaikessa toiminnassaan. Jokaisessa tehtävässä on omanlaisensa turvallisuusriskit, -varotoimenpiteet ja -varusteet. Esimerkiksi metsureiden työssä suurin tapaturmariski on hakkuutyössä ja sähkölinjojen raivauksissa. Etenkin myrskytuhoalueilla hakkuu on vaativaa, joten metsurit työskentelevät myrskypuiden parissa aina pareittain. UPM Metsä on järjestänyt turvallisuuskoulutusta omalle henkilöstölleen sekä koneyrittäjille ja puutavara-autonkuljettajille. Tärkeää on että kaikilla on tieto ja taito työskennellä turvallisesti. Metsässä kävellessä tulee ottaa huomioon perässä tulevat. Pidä kiinni taivutetusta oksasta, kunnes seuraava kävelijä saa kätensä väliin. Metsässä liikkuvalle useimmin sattuvia tapaturmia ovat liukastumiset ja silmävauriot. Tukevat, hyväpohjaiset kengät ja varovaisuus liikkuessa suojaavat ikäviltä sattumilta.
  • 29 1.2013 1 1.2 .201 2013 13 2 2 29 9 9 HEIKKI KALVILA ON UPM:N METSÄLIIKETOIMINNAN LAKIPALVELUPÄÄLLIKKÖ Omistan kahden sisarukseni kanssa yhtymänä noin sadan hehtaarin metsätilan, kukin meistä omistaa (1/3) yhden kolmasosan. Saimme verovuonna 2012 yhtymän tekemän metsänhakkuusopimuksen kauppahintamaksuja yhteensä 60 000 euroa + alv. Miten pääomatulojen progressiivinen verotus määräytyy? Pääomatulojen verotus muuttui vuoden 2012 alusta lukien lievästi progressiiviseksi. Metsätalouden pääomatulon lisäksi pääomatuloja ovat muun muassa luovutusvoitot, osinkotulot (eräin rajauksin), yrittäjätulon pääomatulo-osuus ja vuokratulo. Pääomatulosta suoritetaan tuloveroa 30 prosenttia ja siltä osin kuin verovelvollisen verotettavan pääomatulon määrä ylittää kalenterivuonna 50 000 euroa, pääomatulosta suoritetaan veroa 32 prosenttia. Verotettava pääomatulo määräytyy bruttotulon ja siitä tehtävien vähennysten perusteella sekä vähentämällä tämän jälkeen mahdollinen TVL 59 §:ssä tarkoitettu tulolähteen tappio ja aikaisemmilta vuosilta vahvistetut pääomatulolajin tappiot. On myös huomattava, että verotusyhtymä ei ole erillinen verovelvollinen, vaan verotusyhtymässä verovelvollisia ovat yhtymän osakkaat. Yhtymä on verotuksessa niin sanottu laskentasubjekti ja yhtymän saamasta 60 000 euron metsätalouden pääomatulosta voitte ensin vähentää yhtymän metsätalouden veroilmoituksella metsätalouteen kohdistuvat vähennyksenne. Sen jälkeen verottaja jakaa yhtymän metsätalouden nettotulon verotettavaksi osakkaiden henkilökohtaiseen verotukseen omistusosuuksienne suhteessa. Yhtymänne osakkaan osalta mahdollinen 50 000 euron verotettavan pääomatulon määrän ylittyminen edellyttäisi tässä tapauksessa, että osakkaalla on samana verovuonna puun myyntitulon lisäksi riittävästi myös muita verotettavia pääomatuloja. Ostin metsätilan vuonna 1999 ja minulla on vielä siitä käyttämätöntä metsävähennystä jäljellä 10 000 euroa. Kyseinen tila on puhdas metsätila eikä sisällä muita omaisuuseriä. Tilan käypä arvo on nyt 100 000 euroa eikä minulla ei ole muita metsätiloja. Tarkoitukseni on myydä kyseinen tila tyttärelleni lahjanluonteisella kaupalla 30 000 eurolla. Minkä verran tyttäreni saa metsävähennystä? Kyseessä on niin sanottu lahjanluonteinen kauppa, johon verotuksessa liitetään sekä kaupan että lahjan verotusta. Metsävähennyksen osalta metsävähennysoikeutta muodostuu tässä tapauksessa 60 prosenttia koko kauppahinnasta tai muusta vastikkeesta, koska kyseessä on pelkästään metsää sisältävä tila. Hankintamenoon, josta metsävähennysoikeus lasketaan, luetaan lisäksi kiinteistökauppaan välittömästi liittyneet muut menot; varainsiirtovero (neljä prosenttia kauppahinnasta tai muun vastikkeen määrästä), lainhuudatusja lohkomismenot, kaupanvahvistajan palkkio sekä muut kaupasta aiheutuneet suoranaiset kustannukset. Esimerkiksi tässä tilanteessa kauppahinnan ja varansiirtoveron kautta metsävähennyspohjaa muodostuu [0,6 x (30 000 euroa + 1.200 euroa)] yhteensä 18 720 euroa. Lahjanluonteisessa kaupassa myyjällä käyttämättä jääneestä metsävähennysoikeudesta siirtyy luovutuksen saajalle se osa, joka vastaa lahjan suhteellista osuutta luovutuksen kohteena olevan metsän käyvästä arvosta. Tässä tapauksessa luovutuksen vastikkeellinen osuus on 30 prosenttia (30 000 euron kauppahinta 100 000 euron käyvästä arvosta) ja lahjan osuus 70 prosenttia luovutuksesta. Näin ollen lisäksi teillä (myyjällä) käyttämättä jääneestä metsävähennyksestä siirtyy tyttärenne (luovutuksensaajan) käyttöön 7 000 euroa (0,7 x 10 000). Voiko kunta käyttää maanhankinnassa etuostolain tarkoittamaa etuosto-oikeuttaa sukulaisten välisessä kiinteistökaupassa, jos myyjänä on jakamaton kuolinpesä? Kunnalla on etuostolain nojalla tietyin edellytyksin etuosto-oikeus kunnassa sijaitsevan kiinteistön kaupassa maan hankkimiseksi yhdyskuntarakentamista sekä virkistysja suojelutarkoituksia varten. Kunnan etuosto-oikeutta on rajoitettu muun muassa eräissä sukulaisten välisissä kaupoissa. Kunnalla ei ole etuosto-oikeutta, milloin ostajana on myyjän puoliso tai henkilö, joka perintökaaren (PK) 2ja 4-luvun säännösten mukaan voisi periä myyjän, taikka tällaisen henkilön puoliso. Tämä ei kuitenkaan edellytä, että PK 2 -luvussa mainittu sukulainen olisi etuostooikeuden aktualisoituessa juuri lähin perimään myyjän. Kunnan etuostooikeutta ei kuitenkaan rajoiteta, milloin kiinteistö luovutetaan edellä tarkoitetulle ja muulle ostajalle yhteisesti. Jakamaton kuolinpesä ei ole erillinen oikeushenkilö, vaan kuolinpesällä tarkoitetaan henkilöpiiriä, joka on oikeutettu osallistumaan kuolinpesän yhteishallintoon. Pesän osakkaista käytetään tavallaan kollektiivinimitystä ”kuolinpesä”. Näin ollen, selvitettäessä onko kunnalla etuostooikeutta kuolinpesän ollessa kiinteistön myyjänä, ostajan ja myyjän välisiä sukulaissuhteita tulee tarkastella (PK) 2ja 4-luvun valossa kuolinpesän osakkaiden ja ostajan välillä. Kysymys kuin kysymys metsäjuridiikasta – Kalvila kertoo vastauksen. KALVILA
  • metsänhoito KELIRIKKOKESTÄVÄ TUHKATIE LISÄÄ LEIMIKON ARVOA H TUHKA HYÖTYKÄYTTÖÖN TE K S TI PÄ IV I M Ä K I K U VA U PM Tuhka parantaa metsäteiden kantavuutta ja roudankestoa. Metsäteissä voidaan tuhkalla korvata luonnon kivaineksia. Tuhkamurskerakenne pysyy pitkään ryhdissään. 30 1.2013
  • METSÄTILA SIJOITUSKOHTEENA TARJOAA VARMAN TUOTON 1 Metsä tarjoaa omistajalleen erinomaisen mahdollisuuden tasaiseen 3–4 prosentin nettotuottoon suhdanteista ja maailmantalouden heilahteluista huolimatta. Suomessa metsämaan arvonnousu on vuosien saatossa ollut varsin vakaata, ja meidän toimiva puuja metsätilamarkkinamme pitää huolen sijoituksen arvon säilymisestä. TEKSTI RIITTA VÄISÄNEN UPM Bonvesta tarjoaa myyntiin ammattimaisesti hoidettuja metsätiloja, joiden tuotantokoneisto ja infra ovat kunnossa. Tarjonta on monipuolinen: tilat sijaitsevat laajalla maantieteellisellä alueella, ja niiden koko vaihtelee muutamasta hehtaarista tuhansiin hehtaareihin. Ammattimaisesti valmistellut myyntikohteet löytyvät verkkopalvelusta www.bonvesta.fi. Tuhkatien runko MURSKE TUHKA RUNKO 6 Metsä on ylisukupolvinen sijoitus suomalaisuuteen. 5 Metsä antaa omistajalleen taloudellisen tuoton lisäksi mahdollisuuden saada luonnonantimia, virkistystä ja riistaa omalta maalta. 4 Metsä on yksi maailman ekologisimmista sijoitusmuodoista, sillä metsän tuotteet ovat kierrätettäviä ja uusiutuvia. Metsä sitoo tehokkaasti ilmakehän hiilidioksidia ja konkreettisesti hillitsee ilmastonmuutosta. 3 Metsä on pitkäaikaissijoitus, jossa tuotantosykli on 10–20 vuotta. 2 Metsä on huoleton ja palkitseva sijoitusmuoto. Luonto hoitaa tuotannon, ja metsäammattilaiset voivat niin halutessasi puolestasi huolehtia kaikesta muusta. Solmimalla UPM:n kanssa metsäpalvelusopimuksen saat käyttöösi markkinoiden laajimmat puukaupan, metsänhoidon ja metsäomaisuuden hallinnan palvelut. 1.2013 31 Kiinnostuitko kantavasta ja kestävästä tuhkatiestä? Palvelu on tässä vaiheessa tarjolla Jämsän ja Jyväskylän suunnalla. Ota yhteyttä omaan metsäasiakasvastaavaasi ja kysy lisätietoja metsäteiden rakentamisesta ja perusparannuksesta.
  • 32 1.2013 vuosirenkaat METSÄT LOPPUVAT – VAI LOPPUVATKO? K G S TE K S TI ES K O PA K K A N EN K U VA U PM
  • 33 ytimessä UPM METSÄN UUSI JULISTE ESITTELEE METSIEMME HARJUKASVEJA H UPM Metsän suositun luontojulistesarjan uusin juliste esittelee metsiemme harjukasveja. Harjukasvien kuvat on piirtänyt Juha Ilkka. Monet harjulajit elpyvät, kun harjulta poistetaan ylimääräistä puustoa. NÄIN HARJUT SYNTYIVÄT Harjut syntyivät Suomeen viimeisen jääkauden aikana. Jäätikköjoet ja reunamuodostumat loivat maisemaan omanlaisensa leiman maan kasautuessa harjuksi. Jäätikköjoet synnyttivät harjut huuhtomalla samanpainoisia maalajeja kerroksiksi. Reunamuodostumat puolestaan syntyivät jäätikön kasatessa maata sen eteen. Syntytavasta riippuen harjun maa-aines muuttuu moreenista lajittuneisiin maalajeihin ja harjuissa voi olla myös erityyppisiä maakerroksia päällekkäin. Syntytavan voikin päätellä harjurinteen suunnasta tai sen sisältämästä maalajista. Yksi tunnetuimmista harjumuodostumistamme lienee Salpausselkä, joka on tyypillinen jäätikön vetäytymissuuntaan nähden poikittainen reunamuodostuma. Jäätikköjokien muodostamat harjut ovat puolestaan muodostuneet jäätikön vetäytymissuuntaisiksi. TE K S TI N IL LA H IE TA M Ä K I P IIR R O K S ET JU H A IL K K A Metsiemme harjukasveja on jo 12. juliste UPM Metsän suositussa luontojulistesarjassa. UPM:n luontojulisteita ja niihin liittyviä opasvihkosia voi noutaa UPM:n metsäpalvelutoimistoista. Osan julisteista painos on loppunut, mutta monia julisteita on vielä jäljellä. Metsäpalvelutoimistojen yhteystiedot löytyvät UPM Metsän verkkopalvelusta www.metsämaailma.fi. 1.2013 l AHOM ANSIKK A Fragaria vesca, smultron , Wild strawbe rry METSIE MME HARJUK ASVE JA HIETAN EILIKKA Dianthus arenariu s, sandnej lika, Sand pink KANGA SRAUN IKKI Gypsop hila fastigiat a, såpört, Baby’s breath HÄMEE NKYLM ÄNKUK KA Pulsatilla patens, nipsippa , Eastern pasque flower KANGA SVUOK KO Pulsatilla vernalis, mosippa , Spring Pasquef lower VANAK ELTTO Crepis praemo rsa, klasefibb la, Leafless Hawk’sbeard HARJUK ELTAMA ITE Lotus cornicul atus var. arenosu s, käringta nd, Birdsfoo t-trefoil TUNTUR IKURJEN HERNE Astraga lus alpinus, fjällvede l, Alpine Milkvetc h VUORIM UNKKI Jasione montana , blåmunk ar, Sheep’s bit scabiou s SIKOJUU RI Scorzon era humilis, svinrot, Viper’s-g rass MASMA LO Anthyllis vulnerar ia, getväpp ling, Kidney Vetch HÄRÄN SILMÄ Hypoch aeris maculat a, slåtterfib bla, Spotted cat’s ear NUOKK UKOHO KKI Silene nutans, backglim , Nottingh am catchfly MÄKITE RVAKKO Silene viscaria , tjärblom ster, Sticky catchfly SIANPU OLUKKA Arctosta phylos uva-ursi, mjölon, Bearber ry HIETAO RVOKKI Viola rupestris , sandvio l, Teesdal e Violet SARJATA LVIKKI Chimap hila umbella ta, ryl, Prince’s Pine Åsväxte r i våra skogar U PM M et sä 2 1 3 . Pi irr ok se t Ju ha Ilk ka . Pa p er i U PM Fi ne ss e g lo ss 2 g / m 2 . Pa in o H ä m ee n K irj a p a in o O y, Ta m p er e. KALLIOK IELO Polygon atum odoratu m, getrams , Angular Solomo n’s-seal KANGA SAJURU OHO Thymus serpyllum , backtim jan, Wild thyme KISSAN KÄPÄLÄ Antenna ria dioica, kattfot, Cat’s foot KIELO Convall aria majalis, liljekonv alj, Lily-of-the -valley KETOKÄ ENMIN TTU Satureja acinos, harmynt a, Basil thyme IDÄNKE ULANKÄ RKI Oxytrop is campes tris ssp. sordida , ryssvede l, Yellow beaked milk vetch ISOMA KSARUO HO Hylotele phium telephiu m, kärleksö rt, Orpine SARJAKE LTANO Hieraciu m umbella ta, flockfibb la, Hawkw eed UPM METSÄ
  • 34 1.2013 LY H Y ES TI V IN K IT www.metsämaailma.? Koko perheen metsäpäivä Ellivuoressa 18.5. UPM Metsä, Pirkanmaan Metsäkeskus ja Hotelli Ellivuori järjestävät yhdessä koko perheen metsäpäivän Ellivuoressa 18.5. www.metsämaailma.fi Plantation Life kertoo kestävästä plantaasimetsätoiminnasta Tiesitkö, että UPM:n puuviljelmillä Uruguayssa on noin 300 yhtiön omaa työntekijää, minkä lisäksi toiminta työllistää yhteistyökumppaneina toimivissa palveluyrityksissä noin 2 000 henkilöä? Tämän ja paljon muuta tietoa löydät uudelta UPM Plantation Life -sivustolta www.upmplantationlife. com. Sivusto on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat tietoa kestävästä plantaasimetsänhoidosta, ja se on saatavilla myös suomeksi. Taimet liikkeelle toukokuun alussa Laadukkaat taimet lähtevät liikkelle UPM:n Joroisten taimitarhalta toukokuun alusta. – Istutuskausi kestää syyskuun loppuun asti, joten taimitoimitukset kevät-, kesäja syysistutuksiin jatkuvat sinne asti. Vuoden 2014 istutuksiin tarkoitettujen taimien tuotanto käynnistyy taimitarhalla maaliskuussa, taimitarhapäällikkö Anne Immonen kertoo. Taimitilauksista ensi vuoden istutuksiin kannattaa sopia hyvissä ajoin oman metsäasiakasvastaavan kanssa. S Katso UPM Metsän kevään asiakastapahtumat verkkopalvelustamme. www.metsämaailma.fi METSÄKÄVELY HOITAA MIELENTERVEYTTÄ Metsä koetaan levolliseksi ympäristöksi, jossa voi olla rauhassa omine ajatuksineen. Jo viisi minuuttia luonnossa auttaa. 1 2 3 RF loppuun asti, joten taimitoimitukset kevät-, kesäja syysistutuksiin jatkuvat sinne asti. Vuoden 2014 istutuksiin tarkoitettujen taimien tuotanto käynnistyy taimitarhalla maaliskuussa, taimitarhapäällikkö Anne Immonen kertoo. Taimitilauksista ensi vuoden istutuksiin kannattaa sopia hyvissä ajoin oman metsäasiakasvastaavan kanssa.
  • 35 1.2013 sa na sto a PÄ Ä TO IM IT TA JA LT A Nilla Hietamäki Päätoimittaja Metsän henki -lehti LUONNON EHDOILLA Metsässä toimiminen metsän, luonnon ja sään ehdoilla on sekä metsänomistajille että metsäammattilaisille arkipäivää. Vuodenajat rytmittävät toimintaamme. Talvella korjataan talvileimikoita, tehdään paperitöitä ja suunnitellaan tulevaa, ja keväällä käynnistyy metsänhoitotyökausi. Kesällä nautitaan metsäretkistä ja syksyllä hyödynnetään metsän antimia. Säät vaikuttavat etenkin puunkorjuuseen. Syksyllä odotellaan talven tuloa ja talvikorjuukelejä. Keväällä seurataan lumien sulamista ja käydään tarkistamassa mahdolliset lumituhot. Hirvi-, myyräja tuholaistilanne kiinnostaa myös. Oli vuodenaika mikä tahansa, yksi ei muutu: metsässä toimitaan aina luonnon ehdoilla. Monimuotoisuuden huomioiminen on nykyajan talousmetsänhoidossa itsestäänselvyys. UPM Metsä on halunnut nostaa luonnon tärkeyden esiin suositussa luontojulistesarjassaan. Tänä keväänä julkaisemme järjestyksessä jo 12. julisteen. Sen aiheena ovat metsiemme harjukasvit. Lue lisää julisteesta sivulta 33. TRAINEE-OHJELMA TOI UUSIA OSAAJIA UPM METSÄLLE TRAIN OSAA Tammikuun lopulla Helsingissä järjestetty Metsänomistajien talvipäivä houkutteli paikale noin 700 metsänomistajaa. UPM Metsän yhteistyökumppaneineen järjestämässä tapahtumassa käsiteltiin laajasti metsänomistamiseen liittyviä asioita ja visioitiin tulevaisuuden puunkäyttöä. METSÄNOMISTAJIEN TALVIPÄIVÄ KERÄSI RUNSAASTI VÄKEÄ UPM metsän ständillä vasemmalta metsäasiakasvastaavat Tony Ahti Karkkilasta ja Markus Männistö Helsingistä, metsäasiakasneuvoja Anneli Taavila Helsingistä ja metsäasiakasvastaava Jan Kuntsi Mäntsälästä. Sari Tiihonen U PM METSÄN HENKI on UPM Metsän asiakasja sidosryhmälehti. UPM:n metsänomistaja-asiakkaille lehti postitetaan asiakasrekisterissä olevien tietojen perusteella. Jos osoitetiedoissasi on virheitä, ole yhtey dessä omaan UPM:n metsäasiakasvastaavaasi. Metsäasiakasvastaavien yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.metsämaailma.? tai soittamalla numeroon 0204 16 121. Muut halukkaat voivat tilata lehden lähettämällä nimensä ja osoitteensa sähköpostiosoitteeseen metsalehtitilaus@upm.com. Osoitteenmuutoksen voit tehdä myös osoitteeseen metsalehtitilaus@upm.com, mutta ilmoita samalla, oletko UPM:n asiakas vai muu tilaaja. Julkaisija UPM Metsä, PL, 37601 Valkeakoski. Puh. 0204 16 121. www.metsämaailma.?, www.upm.?. Päätoimittaja Nilla Hietamäki, nilla.hietamaki@upm.com. Toimitusneuvosto: UPM; Jari Engström, Nilla Hietamäki, Tapani Juuti, Janne Kiiliäinen, Satu Kivioja, Sami Oksa ja Aili Piironen / Otavamedia Asiakasviestintä; Ari Hirvonen, Mauri Kaarre ja Leena Leppänen. Repro Aste Helsinki Oy. Paino Hämeen kirjapaino Oy, Tampere. Paperi UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m 2 . Painosmäärä 47 000. 16. vuosikerta. ISSN 1798-8691. Kannen kuva Katri Lehtola. Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa, seuraava ilmestyy touko–kesäkuussa. A LT A JA LT A Raivaus Uudistamista tai puun korjuuta haittaavan alikasvoksen poistaminen, tehdään yleensä raivaussahalla. Kattavan metsäsanaston löydät UPM Metsämaailman metsäkirjastosta. UPM mukana Silva 2013 -metsänäyttelyssä UPM Metsä ja UPM Bonvesta ovat mukana Silva 2013 metsätalousnäyttelyssä Joensuussa 7.–8.6. www.silvafair.fi
  • 36 1.2012 UPM METSÄ Metsävarallisuus on pääomaa, joka oikein hoidettuna on pitkäaikainen ja turvallinen sijoitus. Metsän hoitaminen nyt on satsaus tulevaisuuteen, sillä hyvin hoidettu metsä kasvaa aina suhdanteista riippumatta. Jotta metsästä saisi jatkossakin parhaan mahdollisen tuoton, on siitä alettava pitää hyvää huolta heti. Helppo ja tuottava tapa hoitaa metsävarallisuutta on liittää oma metsäalue UPM:n yhteismetsään. Ota yhteyttä osoitteessa www.metsämaailma.? TEHDÄÄN YHDESSÄ TOIVEIDESI METSÄ HYVIN HOIDETTU METSÄ TUOTTAA