Turun ylioppilaslehti 07/2019

Maustetyttöjen arvoitus: aitoa vai ei? Fanfic: Kanye West käänsi minut uskoon Pääkköset Turusta teki ensimmäisen suomenkielisen räp-albumin Pääkköset Turusta teki ensimmäisen suomenkielisen räp-albumin Mitä käy tyhjille kampustaloille? TÄTÄ MUSAA HÄVETÄÄN YHÄ TÄTÄ MUSAA HÄVETÄÄN YHÄ 7/2019
TO 5.12. klo 20.00: KUKA NAURAA! Stand Upklubi LA 7.12. klo 21.00: MUSIIKIN MAAILMANMESTARUUSKILPAILU TO 12.12. klo 19:30: KUKAN LEVYRAATI LA 16.12. Live: HILANDERS (21.00) Laaja valikoima ulkomaisia oluita ja siidereitä, DJ keskiviikosta lauantaihin, kaupungin paras lehtivalikoima KUKAN KAIKKIIN TAPAHTUMIIN AINA VAPAA PÄÄSY AVOLAVA joka sunnuntai klo 21 koko ohjelma: barkuka.fi BAR KUKA / LINNANKATU 17 avoinna joka päivä klo 18-05 DJ'T KESKIVIIKOSTAISTA LAUANTAIHIN Mystery DynamoTheater 3000 mysteerikino joka toinen keskiviikko TORSTAISIN YOUTUBEJUKEBOX YLÄKERTA AINA AUKI PE & LA K20 (livekeikat K18) auki ke-la 22-05 * ennakot: ticted & 8raita www.dynamoklubi.com PE 29.11. Live: LAKE JONS Liput ennakkoon 10e/ ovelta 12e* TO 5.12. Live: RUUDOLF Liput 13e/ 15e* PE 6.12. SECRET COMEDY CLUB. Liput 12/6e (opiskelijat jne.) Ennakot myy Tiketti & 8raita. KE 11.12. RÖYHKEYSKOULU FEAT SOSIÉ Liput 15e* PE 13.12. Live: RÄJÄYTTÄJÄT Liput 10e/12e* PE 20.12. Live: SUR-RUR & LINKOPII Liput 9e/11e* LA 21.12. Live: IBE Liput 12e/14e* TO 26.12. Live:YOURNALIST & PAINIKERHO Liput 6e/8e* LA 28.12. Live: F Liput 10e/12e* JAUME SERRA -SKUMPPAPULLO 12€ 2,50€ lasi & HANAOLUT JA -SIIDERI VAIN 3,50€! kaikkina aukiolopäivinä klo 23-24 TYLKKARI facebookissa TYLKKARI TYLCCARI @ Seuraa Instagramtilejämme! vanha kunnon asiallinen uusi viihdyttävän epämääräinen @
s u o m i r ä p p i vo i olla yllättävän henkistä, uskontotieteilijä Inka Rantakallio huomasi. Perinteisten yhteisöllisten uskontojen sijaan räppärien henkisyys kumpuaa yksilöllisyydestä. Marraskuun lopussa hän puolustaa suomalaisen rap-musiikin uushenkisyyteen, ateismiin ja aitouteen perehtyvää väitöskirjaansa. Mutta mikä sai uskontotieteilijän kiinnostumaan rap-musiikista? r a n ta k a l l i o k u u n t e l i rap-musiikkia jo vuosituhannen alussa, mutta suomirap alkoi kiinnostaa vasta myöhemmin. Rantakallio tutustui Julma Henrin musiikkiin, ja tunnisti HENRI-levyn (2011) pohjimmiltaan henkiseksi. ”Meidän kulttuuriamme pidetään yleisesti hyvin maallistuneena. Ihmiset ovat arkoja puhumaan uskon asioista, ja siksi onkin kiinnostavaa, kun joku tuo niitä taiteessaan esille”, Rantakallio sanoo. Rantakallio löysi yhdistävän tekijän ateistisesta Khidistä ja uushenkisestä Julma Henristä. Se on yksilöllisyys. Khidin syvyyden etsintä levyllä Ohi (2016) päätyy epäilyn ja kyseenalaistamisen kautta ateismiin, Julma Henrin HENRI puolestaan yhdistelee elementtejä esimerkiksi buddhalaisista ajatustraditioista. Perinteiset yhteisölliset uskonnot eivät tarjoa yksilöille heidän tarvitsemaansa henkisyyttä. Henkisyys on löydettävä itse. Se on kasattava tarjolla olevista palasista, oli se sitten uskonnollista tai ei. Rantakallion mukaan tämän päivän yksilöllinen henkisyys on myös helpommin kaupallistettavissa. Sen avulla voidaan myydä esimerkiksi joogakursseja ja kirjallisuutta. m i n ä k i n k i i n n o s t u i n suomalaisesta rap-musiikista Julma-Henrin kautta, vaikka en siitä ensi alkuun pitänytkään. Lue juttu suomirapin hävetystä menneisyydestä sivulta 18.? Mitä tän jälkeen onkaan, kysymys kuuluu: ”Saaks siel polttaa?”* Tutkijan suosi tukset eka laini Inka Rantakallio on juontanut puoliakateemista Rap Scholar-ohjelmaa Bassoradiolla. Hän on myös SOFA-yhtyeen DJ SHY GRL. T Y L K K Ä R I 7/ 1 9 IBE: Ibelius ”Skorpionin kruunun jalokivi, eikä suotta.” Yeboyah: Elovena EP ”Teki saman tien suomiraphistoriaa.” Cavallini & Shrty ft. JVG: ”Hyvä Päivä” ”Cavan & Shrtyn mu sasta tulee aina hyvä mieli.” * Khid: ”Ikkuna” s .18? SAMULI TIKKANEN KUVA TEEMU PERHIÖ
TYLKKÄRI – Turun ylioppilaslehti 29.11.2019 Turun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu, 88. vuosikerta www.tylkkari.fi TOIMITUS Rehtorinpellonkatu 4 A, 20500 Turku, tyl-paatoimittaja@utu.? , puh. 045 356 4517 Twitter: @Tylkkari Instagram: @tylkkari Facebook: Tylkkari PÄÄTOIMITTAJA Teemu Perhiö, tyl-paatoimittaja@utu.? TOIMITTAJAT Miika Tiainen & Vy Tram ULKOASU Teemu Perhiö KANSIKUVA Teemu Perhiö ILMOITUSMYYNTI Kari Kettunen, puh. 0400 185 853, kari.kettunen@pirunnyrkki.? , www.pirunnyrkki.? PAINO Botnia Print, Kokkola, ISSN 1458-0209 (printti), ISSN 1458-0217 (verkko) PAINOS 8 200 kpl vika eka MEL LAN SUP Räphäpeää Seksin t arpeessa K ampuksen heikot lenkit Kyllä se siitä, hänelle sanottiin. Tarvitseeko ysärin huumoriräp synninpäästön? Näille tiloille jätetään hyvästit. 14 10 18 Pääkirjoitus ? Ajassa Edarivaalit & tutkintomäärät ? 6 Tekstaripalsta ? 7 Onko Jodel kuin Suomi24? Väitöskirjatutkija Elina Vaahensalo vastaa ? 8 Fanfi c Kanye West käänsi minut uskoon ? 26 Valtavirtaa Maustetyttöjen arvoitus ? 28 Keskustelu Voiko ällöä tyyppiä fanittaa? ? 30 sisältÖ 7 / 2019
pääkirJoitus 5 Pitääkö ysärirappia vielä hävetä? Teemu Perhiö Päätoimittaja tyl-paatoimittaja@utu.? Samuli Tikkanen Toimittaja Lihan syönti aiotaan kieltää! ” t y y p i l l i n e n k äs i t ys suomalaisesta räppäristä menee näin: bodattu valkoinen mies kertoo tarinoita rikastumisesta, urheiluautoista ja huumeista. Suomessa stereotypia on tiivistynyt lahtelaiseen Cheekiin. Todellisuudessa kulttuuri on ollut paljon moninaisempi jo alkuajoista asti. On erilaisia alakulttuureja conscious rapista rap-rockiin. Run D.M.C:n ja Aerosmithin singleen ”Walk This Way” tiivistyy hyvin rap-rockina tunnetun alagenren äänimaailma. Kirjoitin Turun Pääkkösistä (s. 18), joka toi rap-rockin Suomeen. Se on myös yksi alansa hävetyimmistä yhtyeistä. Pääkkösiä ei otettu vakavasti omana aikanaan 1980-luvun lopulla, eikä käsitys ole sen jälkeen juuri muuttunut. toiMittaJalta J ulkinen keskustelu on kompuroinut loppuvuodesta. Tärkeät ilmastoja ihmisoikeuskysymykset ovat pelkistyneet välineiksi lujittaa oman porukan asemaa. Asia hukkuu mölinän alle. Lokakuussa Unicafé tiedotti luopuvansa naudanlihasta opiskelijaruokaloissaan. Syntyneessä keskustelussa olennaisinta tuntui olevan päästä laukomaan uutisen kannalta epäolennaisia väitteitä. Kansanedustaja twiittasi eduskunnan kuppilasta kuvan lihalautasesta: ”Pienen ihmisen suuri ilmastoteko”. Toinen lietsoi, että ”kasvisma? a” vie ihmisiltä oikeuden syödä mitä haluaa. Ulostulot oli suunnattu omalle kannattajakunnalle, mielipiteet kyllä tiedettiin. Mitään ”keskustelua” ei olisi tarvittu – yritys teki päätöksen, joka perustui sen omistajien toiveisiin vapaassa markkinataloudessa. Asiakkaat saavat edelleen valita missä syövät. Identiteettipolitiikka vain on tehnyt arkipäiväisistä kompromisseista rintamalinjoja, joilta ei väistytä – tai jolta vastustaja ei ainakaan väistä, kuvitellaan. l i h a n syö n t i a i ota a n kieltää! Autoilu kielletään! Tämänkaltaiset olkinuket ovat arkipäivää – esitetään siis jokin äärimmilleen viety yleistys vastapuolesta ja kauhistellaan sitä. Olennaista ei ole, tapahtuuko väitettyä oikeasti, mutta ainakaan ei olla niiden puolella, jotka sitä haluaisivat! Vastustajan mielenmaisemasta rakennetaan eräänlainen vaihtoehtotodellisuus, jollaista ei oikeasti ole olemassa. Oman viiteryhmän löytämisessä keskeisintä onkin tajuta se, mistä on eri mieltä. Vihreät ja Perussuomalaiset taitavat tämän pelin. Äänestäjät valuvat vanhojen puolueiden sormien välistä heidän joukkoihinsa. Tällaisessa tilanteessa jopa niinkin ilmeisen asian toteaminen, kuin että koulun yhteistä joulujuhlaa ei tulisi viettää tunnustuksellisessa tilassa, saa Kokoomuksen ja Keskustan sekaisin. Ilmastotutkijat ovat ilmaisseet turhautumisensa nykyiseen keskustelukulttuuriin. Mitään rakentavia ehdotuksia ei voi tehdä, ilman että syttyy ”kulttuurisota”. BIOS-tutkimusyksikön Ville Lähde pohti 20.11. blogikirjoituksessaan, että ”ruokaja ympäristökysymyksestä on tullut poliittisen poseerauksen panttivanki”. Keskustelun sijaan ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeää asiaa käytetään keppihevosena äänestäjien tavoittamiseen. Julkinen keskustelu on typistynyt pintapuoliseksi viestinnäksi, jolla ihmiset pyritään pitämään asiakkaina. Vihreätkin lakkautti oman puoluelehtensä, jotta voisi kehittää läsnäoloaan somessa. Mainostoimistot kiittävät. o s i lta a n k ys e e s sä on varmaan pelko väärin sanomisesta: omien kannattajiensa kuulleen ei uskalleta lausua jotain, mikä murtaa illuusion yhtenäisestä viiteryhmästä. Ehkä tietyllä tavalla odotetaan molemmin puolin nuhteettomuutta ja johdonmukaisuutta. Mutta jokainen tekee virheitä, eikä niistä pitäisi tuomita helpoin perustein. Keskeistä ei pitäisi olla se sanooko väärin, vaan se että osaa myöntää virheensä. Selkäranka on ihmisen mitta. Kasvata selkäranka
V ll n v ihto T Y L K K Ä R I 7/ 1 9 aJassa lue taustat tYlkka ri . fi Hybridiaanin Aliisa Wahlsten oli vaalien äänivaltias. Hän sai 159 ääntä, eniten koko maassa. 6 TEEMU PERHIÖ verkossa MYÖs uuDen Hallituksen esittelY ! Edarivaalit 101. te eM U Pe RH IÖ 41 : stä edustajiston jäsenestä 27 on uusia – he eivät ole siis toimineet aiemmin edes varajäseninä. Valituista 14:llä on aiempaa edarikokemusta. t y y n e d u s ta J i s to n suurimpana ryhmänä säilyy TSE-lista, vaikka se menettääkin yhden paikan (8, -1). Suurimmat voittajat ovat Hybridiaani (7, +2) ja Vihreä vasemmisto (5, +2), jotka molemmat saavat kaksi lisäpaikkaa. Suurin häviäjä on Ryhmä Lex (4, -2), joka menettää kaksi paikkaa edustajistosta. vaalikonevastausten perusteella uusi edustajisto ei tuo mukanaan suuria muutoksia. Enemmistö kannattaa automaatiojäsenyyttä. Suhtautuminen palveluihin pysyy ennallaan tai muuttuu myönteisemmäksi. Jos jostain pitäisi leikata, suosituimpia vaihtoehtoja ovat Tylkkäri ja OLLjäsenyys. t y y n e da r i va a l i t järjestettiin 1.–6.11.. Äänioikeutettuja oli 14 112 opiskelijaa, ja heistä 5 603 äänesti. Edustajisto käyttää ylioppilaskunnassa ylintä valtaa. Se päättää mm. budjetista ja toimintasuunnitelmasta. tse lista = kauppiksen lista tyte = lääkiksen lista hyBridiaani = luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunnan lista ryhmä leX = oikiksen lista soihdunkantaJat = sitoutumaton lista, joka koostuu pääosin yhteiskuntatieteilijöistä. (Huom tiedekuntalistat ovat myös sitoutumattomia) eduXi = kasvatustieteiden lista 2. 4. 3. 1. 39,7 % Äänestysprosentti taas Suomen korkein! selite TSE-li sta Hybrid iaani TYY Terve eksi Vihre ä vase mmis to Ryhm ä Lex Vihre ä lista Soihd unka ntaja t 8 -1 -2 +2 +2 6 4 2 Hum anist lilista Koko omus Edux i -1 TYYn edustajistovaalien 2019 paikkajakauma ja -muutokset
Mille aloille turun Yliopisto esittää lisä aloituspaikkoJa ? tYlkkari . fi Tehdäänkö uudet aloituspaikat ” laadun kustannuksella”? RYHMÄ HAU HARHAAN JOHTI Tylkkäri 6/2019 tarttui jakelupisteestä mukaani, koska siinä piti kannen mu kaan olla Ryhmä Hau aiheinen juttu, ja Ryhmä Hau on jo pitkään ollut sekä lempiohjelmani että suosikkisalaseu rani. Kuinka pettynyt siis olinkaan, kun juttu ei kerro supersankarillisista koi ranpennuista, vaan ylioppilaslehtien journalistisesta alennustilasta! No okei, ainakin artikkeli onnistui todista maan pointtinsa. Täysin epäakateeminen mutta hiton so? stikoitunut perhepäivähoitaja Rehtorinpellonkadun seudun turval lisuutta parantaisi huomattavasti se, että noudatettaisiin tieliikennelakia: yhdistetyllä pyörä ja kävelytiellä ja lankulkijat jommassakummassa reu nassa, pyöräilijät oikeanpuoleisen lii kenteen mukaan keskeltä ohittaen. Järjestystä kaaokseen * Lähetä tekstarit numeroon +358403601184. Hinta operaattori maksu. tekstaripalsta +358403601184* lue taustat tYlkka ri . fi V iime hallituskaudella hyväksytyn korkeakouluvision mukaan puolella 25–34-vuotiaista tulisi olla korkeakoulututkinto vuoteen 2030 mennessä. Tämänhetkisestä ikäluokasta osuus on noin 42 prosenttia. Opetusja kulttuuriministeriö esitti lokakuussa tutkintojen tavoitetasoiksi vuosille 2021–2024 merkittävää nostoa. Yliopistoille tavoitteena olisi 17 200 alempia ja saman verran ylempiä korkeakoulututkintoja vuodessa. Tähän asti tavoite on ollut kummankin osalta noin 15 000 vuodessa. Laskelmista selviää, että vuoteen 2030 mennessä yliopistojen tulisi tuottaa vuodessa yhteenlaskettuna yli 11 000 tutkintoa nykyistä enemmän: yhteensä 20 400 kandidaatin ja 21 000 maisterin tutkintoa. Yliopistojen 11. lokakuuta mennessä palauttamissa omissa ehdotuksissaan määrät ovat kuitenkin jopa OKM:n tavoitetasoa enemmän. Niistä ei kannata vielä tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä, sillä on luonnollista, että kukin yliopisto tavoittelee asemansa vahvistamiseksi lisää sopivia paikkoja itselleen. r i n t e e n h a l l i t u ks e n talousarvioesityksen mukaan yliopistojen perusrahoitusta lisätään vuosina 2020–2023 pysyvästi 40 miljoonalla eurolla vuodessa. Erillistä lisärahaa aloituspaikkoihin ei kuitenkaan ole luvassa. Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL, Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK, yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI sekä ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ottivat 17. lokakuuta yhdessä kantaa sen puolesta, että tutkintotavoitteiden noston ohella sitä vastaamaan annettaisiin lisää rahoitusta. SYL:n hallituksen jäsen Helmi Andersson muistuttaa, että edelliset hallitukset ovat leikanneet koulutuksesta huomattavasti enemmän kuin mitä nyt on tarkoitus laittaa lisää. Anderssonin mukaan lisäpaikkojen tekeminen ”laadun kustannuksella” näkyisi paitsi opintojen sisällöissä, myös opiskelijoiden ohjaamisessa ja opintoihin kiinni pääsemisessä. Lisäksi opetustilat tulevat monin paikoin vastaan. ”Tärkeintä on, että niille aloille, joille lisätään paikkoja, turvataan riittävät resurssit.” t y y n h a l l i t u ks e n puheenjohtaja Sini Saarinen kantaa Anderssonin tavoin huolta resursseista. Hän toivoo aloituspaikkojen lisäämisen olevan suunniteltua ”valtakunnalliselle tasolle asti” ja lisäysten perustuvan työvoimatarpeeseen ja koulutuksen kysyntään. ”Aloituspaikkojen nosto on maltillisesti ihan perusteltua aloista riippuen, mutta tutkintokoulutuksen laatu täytyy säilyä.” MIIKA TIAINEN vain netissä oikaisu Jännitteet purkautuivat turun yliopiston palvelujohtaja Päivi Mikkola siirtyi sivuun tehtävistään lokakuussa. Tylkkärin tietojen mukaan taustalla vaikutti kiista koulutuksen toimialan johtamisesta. 7 ”Puolikkaiden banaanien parlamentti” -jutussa (6/19) oli alun listauksessa kirjoitettu väärin usean vaaliliiton nimi. Punavihreä vasemmisto on oikeasti Vihreä vasemmisto, vihreät nuoret taas Vihreä lista. Humanistit on oikeasti Humanistilista, Hybridi taas Hybridiaani. 15 17,2 17,2 20,4 Nykyinen tavoite OKM:n tavoite 2021–2024 OKM:n tavoite 2030 K ANDIDAATIN TUTKINNOT VUODESSA ( TUHATTA ) MAISTERIN TUTKINNOT VUODESSA ( TUHATTA ) Yliopistojen tutkintomääräesitykset 2030 22, 182 21 15 22 000 13 000 Tutkintomääriin on luvassa isoja lisäyksiä.
N ykyopiskelijalle Suomi24 saattaa tuntua antiikkiselta Jodelilta. Elina Vaahensalolle se on työympäristö, jonka luonnetta on mahdotonta yleistää. Hän tekee väitöskirjaansa humanistisen tiedekunnan Porin yksikössä. Vaahensalo kertoo verkkokeskustelujen historian läpikäynnin paljastaneen sen, että ylipäätään ”aika vähän mikään on muuttunut”. Verkossa keskusteleminen ilmiönä on laajentunut ja arkipäiväistynyt, mutta lopulta samat asiat, jotka ovat mietityttäneet 20 tai 30 vuotta sitten, mietityttävät edelleen. Vaahensalo tutkii, miten verkkokeskustelut toimivat; miten foorumeilla rakennetaan omaa ja muiden ryhmäidentiteettiä ja suljetaan muita keskustelijoita ulos. Hän on kehittänyt tutkimusta varten termin ”toiseuttava keskustelukulttuuri”. Muita poissulkeva keskustelu voi olla hyvin maltillistakin. ”Verkkokeskusteluissa käytettävät vahingolliset stereotypiat eivät välttämättä heti näyttäydy kauhean aggressiivisina.” Siksi vihapuhe ei terminä sopinut Vaahensalon tutkimuskäyttöön. ”Sanana se mielletään avoimen aggressiiviseksi ja vihamieliseksi.” Vaahensalo on kirjoittanut yhdessä kahden muun Turun yliopiston digitaalisen kulttuurin tutkijan, Jaakko Suomisen ja Petri Saarikosken, kanssa vastikään ilmestyneen kirjan Digitaalisia kohtaamisia (Gaudeamus 2019). Kirjassa tarkastellaan suomalaisten verkkokeskustelujen historiaa 1980-luvulta tähän päivään. m o n e t v e r k ko k e s k u s t e lu F o o r u m i t , kuten vaikkapa BBS-purkit, Usenet ja IRC:kin ovat olleet Vaahensalon mukaan leimallisesti nuorten ihmisten keskustelukanavia. Monesti niitä on lakattu käyttämästä aikuisuuden kynnyksellä. Sama ilmiö näkyy nykypäivänä eri sovellusten suosiossa. Vaikka foorumeita kuolee ja katoaa, monet niistä kulkevat käyttäjien mukana. Hyviä esimerkkejä ovat harrastusfoorumit. ”Jos harrastus pysyy koko elämän mukana, niin silloin myös pysytään niillä foorumeilla, joilla on oltu.” Foorumeilta haetaan vastapainoa sosiaaliselle medialle, jossa on pakko olla enemmän tai vähemmän omana itsenään. Monet suhtautuvat epäilevästi sosiaalisen median jättien toimintaan. Miten meistä kerättyä tietoa käytetään, kenelle sitä myydään? ”Foorumit saattavat tuntua vaihtoehdolta, vastakulttuuriltakin.” Suuruuden ekonomia ruokkii myös suomalaisia foorumijättejä. ”Jos hakee suomeksi jotain Googlella, niin melko todennäköisesti [hakutuloksissa] tulee Suomi24, Vauva.? tai Kaksplus. Ihan vaan sen takia, että niissä on niin paljon tekstiä”, Vaahensalo kuvailee. Onko Suomi24 vähän kuin antiikkinen Jodel? Sieltäkin etsitään vastauksia kysymyksiin, jotka toisaalta löytyisivät myös googlaamalla. ”Joo, sitä se ehkä osaltaan on.” n a h i s t e lua F o o r u m e i l l a saattavat herättää esimerkiksi perheeseen ja politiikkaan liittyvät aiheet. ”Jossain foorumeilla saattaa pysyä rauha sen ansiosta, että puhuminen jostain aiheesta on kielletty, josta tulisi muuten joka tapauksessa tappelu.” Toisaalta Ylilaudan joissain osioissa shokkiefektin ja huomion hakeminen korostuu. Foorumien toiseuttavasta keskustelusta huolimatta sosiaalisen median henkilökohtaisuus vaikuttaa Vaahensalon mukaan siihen, että se tuntuu muuta verkkokeskustelua vihamielisemmältä. Facebook-pro? iliin kommentoitu haukku tulee lähemmäksi kuin nimimerkkien välillä käyty keskustelu foorumilla. Huonoista puolista huolimatta verkkokeskustelu on ollut erityisen tärkeää varsinkin fanija alakulttuuri-ilmiöille sekä vertaistukiryhmille. ”Hyviä puolia on paljon, mutta ehkä niitä on sitten jotenkin vaikeampi nostaa esiin.” MIIKA TIAINEN Onko Jodel kuin Suomi24, Elina Vaahensalo? Verkkofoorumit muuttuvat, mutta ihmisiä mietityttävät samat asiat. nuori tutkiJa 8 vään . 2:1–20 Älkää pelätkö T p htui niin p ivin , ett OKM :lt k vi k sky, ett k ikki Suomi oli tutkintom rien k sv tt miseen p nt v . Niin Turun yliopistokin Yliopistonm ell , Aidon Yhteistyön k upungiss , jonk nimi on Turku, lkoi tutkintom rien k sv tt misen Turun AMK :n, kihl ttuns , k nss . Niin t p htui heid n siell olless n, ett DI -linjojen synnytt misen ik tuli. He synnyttiv t kone-j m teri litekniik n linj t, k ksoset, j k p loiv t heid t Aurumin työm lle, kosk heill ei ollut om tiedekunt . Sill seudull oli puistoprotestil isi C loni n puistoss v rtioim ss yöll niittyk svej . Niin heid n edess n seisoi St rtup-kulttuurin enkeli, j St rtup-kulttuurin kirkk us loisti heid n ymp rill n, j he pelj styiv t suuresti. Mutt enkeli s noi heille: ”Älk pel tkö; sill k tso, min ilmoit n teille suuren ilon, jok on tulev k ikelle V rsin is-Suomelle: Teille on t n p iv n syntynyt V p ht j , jok on DI -linj t.” Yht kki oli en kelin k nss suuri joukko lueen yritysten edust ji , j ne ylistiv t Alueellist Yhteistyöt j s noiv t: ”Kunni Alueelliselle Yhteistyölle korkeuksiss , j m kunn ss työllistymist ihmisten kesken, joit koht n h nell on hyv t hto!” MIIKa tIa Ine n
Kampus myllerryksessä infoa a u r a T Y L K K Ä R I 7/ 1 9 9 y l i o p i s to n to i m i n to J e n tiivistäminen uusiin ja remontoituihin tiloihin jättää kampusalueelle paljon tyhjää tilaa. Tylkkäri selvitti, mitä kampusalueen käytöstä poistuville rakennuksille kuuluu. liila = remontissa vihreä = rakenteilla punainen = puretaan harmaa = tyhjillään / jää tyhjäksi / kohtalo epäselvä Aurum V lmistuu 2021 kemi n l itoksen j Åbo Ak demin k yttöön. Arcanum Kemistien k ytöss , tulev hum nistisen tiedekunn n r kennus. Päärakennus Remontti v lmistuu kev ll 2020. a u r a a u r a MIIKA TIAINEN GRAFIIKKA TEEMU PERHIÖ 3 Medisiina C Remontti v lmistuu 2020 menness . Puutalot & Sport Henrik Myyty r kennusliikkeelle, jok s neer tiloihin suntoj . Gadolinia Åbo Ak demin tiloj . Puret n vuoden 2022 j lkeen. Fennicum Koht lo ep selv , tyhjill n. Signum & Rosetta V p utuv t hum nistien k ytöst vuonn 2023. Sirkkalan kampus Poistuu hum nistien k ytöst kes ll 2020. Sanitas & Verstas Tyhjill n, koht lo ep selv . Arwidssoninkadun puutalot Tyhjentym ss , vuokr ll viel joit in yliopiston toimintoj . Matthias Tyhjill n, koht lo ep selv . 2 1 6 5 4 9 8 7 11 11 12 12 10 10 ? N 1 3 8 4 9 7 2 5 6
Seinät palasina MIIKA TIAINEN KUVAT TEEMU PERHIÖ & MIIKA TIAINEN A urum, Medisiina D, päärakennuksen remontti, humanistisen tiedekunnan muutto Arcanumiin… Turun yliopiston kampusalueella on myllerretty viime vuosina paljon. Yliopiston toimintojen tiivistäminen uusiin ja remontoituihin tiloihin jättää kampusalueelle paljon tyhjää tilaa. Tylkkäri selvitti, mitä kampusalueen käytöstä poistuville rakennuksille kuuluu. Turun yliopiston kampuksella moni talo jää tyhjäksi. Osa niistä saatetaan ”exitoida”.
11 ? y l ä k a m p u ks e l l e r a k e n n e t tava n Aurum-rakennuksen viereisellä tontilla on seissyt tyhjinä puutaloja sekä aavemainen Sport Henrikin kiinteistö. Suomen yliopistokiinteistöt (SYK) on myynyt ne yksityiselle rakennusyhtiölle, joka saneeraa puutaloihin asuntoja. Sisäilmaongelmien vuoksi tammikuussa 2016 lopullisesti tyhjennetyn Fennicumin kohtalo on edelleen avoinna. Rakennus toimi pitkään humanistisen tiedekunnan kielija kulttuuriaineiden tiloina. 1960-luvun lopulla rakennetun talon on suunnitellut arkkitehti Aarne Ehojoki, jonka käsialaa ovat myös Aurumin tieltä purettu Juslenia-rakennus sekä Turun kauppakorkeakoulun vanhimmat osat. SYK omistaa Fennicumin kiinteistön, mutta ei maa-aluetta. Tontti on Turun yliopistosäätiön omistuksessa. SYK:n kampuskehityksestä vastaava johtaja Juha Uotila kertoo, että Aurum-hankkeen takia Fennicumin tulevaisuuden kehittämistä ei ole ehditty edistää. ”Siitä käydään [yliopistosäätiön kanssa] erilaisia keskusteluita ja neuvotteluita, että miten sen kanssa voitaisiin ylipäätään edetä”, Uotila toteaa. Uotilan mielestä talosta voisi edelleen tulla käyttökelpoinen, mutta korjauskustannukset saattaisivat nousta talon kokoon nähden liian suuriksi. ”Kaikki asiat ovat aina korjattavissa. On toinen juttu, johtaako korjaus sitten oikeanlaiseen lopputulokseen.” h u m a n i s t i s e n t i e d e k u n n a n suurmuutto Arcanumiin ensi vuonna jättää nykyisistä tiloista ensimmäiseksi tyhjilleen Sirkkalan kasarmialueen. Kasarmin alueelle on puuhattu Turun kansainvälisen koulun tiloja. SYK on saamassa lopullisen tarjouspyynnön asiasta Turun kaupungilta lähiaikoina. Myös kielija käännöstieteiden laitoksen tiloina toimivat Signum ja Rosetta ovat tyhjentymässä. Arkkitehti Theodor Granstedtin suunnittelemat keltaiset talot Yliopistonmäellä valmistuivat vuonna 1899 kuurojen koulun käyttöön. Talot siirtyivät Turun yliopiston käyttöön 1970-luvulla, ja vuosien varrella niissä on toiminut niin lääketieteen kuin opettajankoulutusta. Humanistinen tiedekunta käyttää Signumia ja Rosettaa vielä vuoteen 2023 asti. Tilojen jatkokäytön suhteen SYK:llä ei ole vielä suunnitelmia. Kaikki asiat ovat aina korjattavissa. On toinen juttu, johtaako korjaus sitten oikeanlaiseen lopputulokseen. Juha Uotila Suomen yliopistokiinteistöt ”
s u o m e n y l i o p i s to k i i n t e i s töt SYK on yksi kolmesta suomalaisesta yliopistokiinteistöyhtiöstä Helsingin Yliopistokiinteistöjen ja Aalto-yliopistokiinteistöjen ohella. Yhtiö perustettiin vuonna 2009 uuden yliopistolain luonnin yhteydessä. Silloin sen haltuun siirrettiin valtion Senaatti-kiinteistöjen kaikki pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitseva yliopistokiinteistövarallisuus. Valtio omistaa kolmanneksen yhtiön osakekannasta, yliopistot loput. Turun yliopisto omistaa yhtiöstä 11,06 %, ja on toiseksi suurin yliopisto-omistaja Tampereen yliopiston jälkeen. Yhtiön päätoimipiste sijaitsee Tampereen yliopiston Hervannan kampuksella. SYK :llä on Turussa Turun yliopiston ja Åbo Akademin kampuksilla huoneistoalaa yhteensä 250 421 neliömetriä. Lisäksi Turun yliopiston Rauman kampuksen tilat ovat SYK :n omistuksessa. Maanlaajuisesti SYK omistaa toimitilaa noin 1,1 miljoonan neliömetrin verran. Vuonna 2018 SYK :n liikevaihto oli 158,7 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos 31 miljoonaa euroa voitollinen. Yhtiö jakoi omistajilleen osinkoa yhteensä 18,6 miljoonaa euroa. Tausta: 1,1 miljoonaa neliömetriä ”Ne ovat pieniä massoja tässä kokonaisuudessa. Asiaa ei olla vielä käsitelty ja sopimusten loppumiseen on aikaa”, Uotila näkee. SYK:kään ei halua, että tilat seisovat tyhjänä. ”Se on aina huono asia, jos talot ovat tyhjillään.” Sama koskee myös alakampukselta vähälle käytölle jääneitä Arwidssoninkadun puutaloja, Matthias-rakennusta Calonian vieressä sekä lääketieteellisen tiedekunnan käytöstä tyhjentyneitä Sanitasta ja Verstasta. Uotilan mukaan tyhjät rakennukset ovat ”osa suurempaa kokonaisuutta”, jonka palat ”loksahtelevat” paikoilleen seuraavien 1–4 vuoden aikana. ”Varmasti on sellaisia kohteita, jotka tullaan exitoimaan, mutta en osaa vielä sanoa, että koska ja mitkä.” Exitoinnilla Uotila tarkoittaa kohteiden myymistä. Hänen mukaansa talojen purkaminen ei kuitenkaan ole suunnitelmissa. Tällä hetkellä SYK:llä ei ole suunnitelmia muista uudisrakennuksista kampukselle nyt rakennettavan Aurumin lisäksi. ×
Kiinnostuitko? Täytä hakemus osoitteessa www.lstj.fi Soita tai laita 0400 348 664 arkisin klo 8–15 Lounais-Suomen Tietojakelu Oy hoitaa sanomalehtien ja osoitteellisen postin varhaisjakelua Lounais-Suomessa kaikkiaan 25 kunnan alueella. Talouksia on yhteensä noin 240 000. Lounais-Suomen Tietojakelussa työskentelee noin 500 lehdenjakajaa. Jakelussamme on 22 eri lehtinimikettä. Kuuluu mediaja graafisen alan TS-Yhtymään. Ahkeroi yössä ja nauti vapaista päivistä Varhaisjakelussa on tarjolla työtä, joka jättääaikaa opiskelulle tai elämästä nauttimiselle. Etsimme täysi-ikäisiä, reippaita ja oma-aloitteisia työntekijöitä jakajiksi. Jakelun päätuote on Turun Sanomat. Kiinnostuitko? Lounais-Suomen Tietojakelu lstj.fi Tiistaisin ja torstaisin klo 20.30-21.30 Perjantaisin klo 20.00 21.00 HINTA: 99 € + tasokoemaksu 30 € KESTO: 16 harjoitusta, á 1 tunti HARJOITUSAJAT PERUSKURSSILLA: Katso tarkemmat ohjeet ja lisätiedot www.kravmagaturku.fi info@kravmagaturku.fi l puh. 0400 526 169 99 € + tasokoemaksu 30 € AIKA : Tiistaina 7.1.2020 klo 20.00 PAIKKA: TFC (Turku Fighting Center) Hakapellonkatu 2, 20540 Turku KRAV MAGA TURKU K-17 PERUSKURSSI ALKAA:
Kosketusta vailla TEKSTI JA KUVITUS HILLA TILPURI L auantai-illat Dynamossa ovat samanlaisia kuin ennenkin. Ilmainen sisäänpääsy ennen keskiyötä. Sen jälkeen tulleet ovat jo hyvässä kuosissa. Takki päällä liidän narikan ohi. Alakerran vessoissa on käytetty erityisen voimakashajuista puhdistusainetta. Kengät liimautuvat tahmeaan puulattiaan ja sen voi melkein kuulla musiikin läpi, kun kengänpohja irtoaa lattiasta. Ennen join lonkeroa, tänään tilaan kossuvichyn limeviipaleella ja ekstrajäillä. Välttelen ylimääräistä sokeria. Yritän olla vastuullinen. Kyllä se siitä. Kyllä sinäkin joku päivä vielä löydät jonkun, he sanovat. Kuuntelen vieressäni olevaa seuruetta. Yksi heistä on tullut säätönsä ghostaamaksi. Kyllä se siitä. Niin ystäväni minullekin aina sanoivat. Nykyään on minun vuoroni sanoa kyllä se siitä, kun ystävilläni on parisuhdeongelmia. Nyt lohdutan Heidiä. Heidi jätti jälleen kerran poikaystävänsä Oskarin, koska Oskari ei edelleenkään osaa huomioida tarpeeksi Heidiä. Näemme Heidin kanssa ainoastaan silloin, kun heillä on riitaa Oskarin kanssa. Heidin mukaan Oskari laiminlyö häntä. Heidi ei osaa olla yksin, ja aina silloin kun hän jää yksin, minä olen taas olemassa hänelle. Minä taas näen häntä, jotta tuntisin itseni vähemmän yksinäiseksi. En osaa vieläkään sanoa Heidille muuta kuin kyllä se siitä. Nyökkäilen ja esitän ymmärtäväni, miltä Heidistä tuntuu. Tarjoan Heidille nenäliinaa, jotta hän saisi pyyhittyä kyynelensä. Juuri silloin Oskari ilmestyy Heidin taakse. He siirtyvät syrjään juttelemaan ja minä jään yksin. Vastapäisessä pöydässä istuu vaalea mies, jonka hiukset näyttävät juuri leikatuilta. Hänellä on päällään vartaloa myötäilevä harmaa poolopaita. Se häiritsee minua. Hän istuu leveästi haarat auki ja tarkkailee omahyväisenä naisia. Yritän muistella, olenko nähnyt hänet aiemmin jossain. Kenties Tinderissä? Mies huomaa, että katson häntä. Hän kääntää katseensa pois minusta ja hymyilee tyytyväisenä. Minä loukkaannun ajatuksesta, että olen nostanut hänen itsetuntoaan. Heidi ja Oskari palaavat pöytään jallushottien kanssa. He ovat ilmeisesti sopineet. Olen samaan aikaan iloinen ja kateellinen. Iloinen siitä, että he ovat taas yhdessä. Kateellinen siitä, että he ovat taas yhdessä. Vedän jallun kurkustani alas. Nykyään taidan juoda enää vitutukseen. ”Mennään tanssimaan!”, Heidi huutaa ja vetää minut hänen ja Oskarin mukaan tanssilattialle. Yritän vastustella turhaan. Heilun ujosti edes takaisin Heidin ja Oskarin välissä, kunnes he alkavat tunkea kieliä toistensa kurkusta alas kuin monnit. Me kaikki tiedetään jo, että olette yhdessä. Koko maailma tietää, että olette onnellisesti yhdessä, jos Instagramiin on uskomista! Ja minä tiedän, että parisuhdeonnenne on vain ja ainoastaan kulissia, sillä minä olen se, joka aina joutuu kuuntelemaan Heidin valitusta. Poistun tuohtuneena tanssilattialta ja haen itselleni toisen shotin. Palaan tanssilattialle ja nostan kädet ilmaan. Alan taas heilua. Musiikki on tänään outoa, en osaa liikkua sen tahdissa. Ihan sama. Tunnen, kuinka epätoivoisesti huomiota kaipaavat alkavat kerääntyä ympärilleni ja vuorotellen tanssivat kiinni kyljessäni yrittäen ottaa kontaktia. Katson lattiaa. Tuijotan valojen vaihtuvia värejä. Suljen silmät. Jos katto romahtaisi, tähän olisi hyvä kuolla. Minua ei kiinnosta tänään. Kun avaan silmät, poolopaitainen mies on edessäni ja tuijottaa minua. Tällä kertaa hän ei käännä katsettaan pois. Tanssimme ja tuijotamme toisiamme. Yllättäen hän ei vaikutakaan omahyväiseltä. Hän on itse asiassa aika suloinen. Hän tulee lähemmäksi ja ottaa lantioistani kiinni. Tunnen kehoni kihelmöivän ja lämpimien aaltojen vierivän lävitse. Miten toisen ihmisen kosketus voi tuntua tältä? ? T Y L K K Ä R I 7/ 1 9 14 fiktio
T Y L K K Ä R I 7/ 1 9 16 Valomerkki. ”Missä päin sää asut?” poolopaitainen mies kysyy minulta. ”Tuossa Tuomiokirkon lähellä Hämeenkadulla, entä sä?” vastaan. ”Martissa” hän vastaa takaisin kysymykseeni ja jatkaa ”Voink mä saattaa sut kotiin?”. ”Joo” vastaan ja samalla hetkellä tiedän hänestä edes jotain. Hän puhuu turkua. Ehkä hän on aina asunut täällä. Haen takkini nurkasta, jonne olin sen piilottanut ja poistumme Dynamosta. Näytän hänelle tien luokseni. ”Mikä sun nimi on?” kysyn pääkirjaston vanhan puolen kohdalla. ”Aatu” hän vastaa. ”Kiva nimi” totean, eikä hän kysy nimeäni, enkä minä sitä kerro ellei sitä kysytä. Kävelemme taas hetken aikaa hiljaa sanomatta sanaakaan. ”Mitä sä teet?” kysyn Aatulta. ”Mä oon pankis töis, valmistuin viime vuon tradenomiks” Aatu selittää, eikä vieläkään kysy minulta mitään. Saavumme taloni kohdalle. ”Haluatko sä tulla mun luokse?” kysyn. ”Mä haluaisin tul, mut en mä voi” Aatu vastaa. ”Okei, no miks sä tulit saattaa mua?” kysyn hieman jo kettuuntuneena. ”Sä et näytä yhtään siltä, millainen sä oot” Aatu sanoo yllättäen. ”Miltä mä näytän?” kysyn. ”No en mää tie” Aatu vastaa ja menee vaikeaksi. ”Millainen mä oon?” tivaan Aatulta. ”Sori mun ei ois pitäny tulla saattaa sua, mut mä muutenki seurustelen…” ”MITÄ VITTUA?!” huudan. ”Sori…” Aatu pyytelee anteeksi. Pudistelen päätäni ja ryntään suunniltani rappukäytävään. Aatu lähtee kävelemään pois. Kiehun raivosta. Avaan oven ja huudan hänen peräänsä ”Vittu te miehet ootte just tollaisia sikoja!”. E teisessä potkin kengät pois jalasta. Olenko se vain minä vai onko asuntoni aina pyörinyt tällä tavalla? Miehet ovat joka tapauksessa sikoja! Jossain määrin olisin halunnut, että Aatu tulee kanssani ylös asuntoon. Hän olisi voinut olla sika minun kanssani. En olisi kertonut kenellekään. En vain ymmärrä, miksi hänen piti antaa minun ymmärtää jotain, mitä hän ei tarkoittanut. Hän oli selkeästi kiinnostunut minusta. Vaikka olenhan minä jo tottunut olemaan se ihan kiva, ihan hauska, mutta, mutta, mutta. Ihan niin kuin minä voisin olla kenenkään silmissä erityinen. Minä helvetti vieköön. Haluaisin vain seksiä! Edes seksiä! Minä tarvitsen seksiä! Alan etsiä klitorisstimulaattoriani, baea. Missä ihmeessä se on? Ei täältä läävästä löydy mitään ja ehkä oli muutenkin ihan hyvä, ettei Aatu tullut luokseni. Eihän tänne vieraita kehtaa tuoda. Enkä minä mitään aatuja tarvitse. Omistan lääketieteellisestä silikonista valmistetun vibraattorin, joka maksoi melkein kuukauden opintotuen verran. Kukapa ei maksaisi orgasmitakuusta enemmän. Olisiko Aatu muka voinut taata orgasmin? Tässä se on! Riisun itseni alastomaksi ja laitan Pornhubista pyörimään videon, jossa on Aatun näköinen pornotähti. Asetun makuulle karvamatolle. Lisään värinätasoa, olen jo aivan märkä. Laukean ihan pian. Lisään vielä vähän värinää. Melkein siellä! Värinä hidastuu, akku loppuu. Luovutan. Olen loppu tähän elämään. J oku rimputtaa ovikelloa. Helvetti, että päähän sattuu. Hieron rähmät pois silmistäni. Missä olen? Kotona. Minun kotona. Ovikello soi ja puen nopeasti päälle. UPS-lähetti. Mittatilaustyönä tilaamani vartalotyyny on vihdoin saapunut. Se on pitkä U:n muotoinen pötkylä, jonka voin kääriä itseni ympärille. Sen kanssa pitäisi tuntea olevansa turvassa. Kuittaan paketin vastaanotetuksi ja kiitän lähettiä. Keitän kahvia ja eilisen tapahtumat vilahtavat mielessäni. Mitä helvettiä tuli taas tehtyä? Miksi en voi vain olla coolisti? Ylireagoinko kun huusin Aatulle? Toisaalta hän ansaitsi sen… Mitä hän edes tarkoitti sillä, etten ole sellainen miltä näytän. Miltä minä näytän? Tuijotan peilikuvaani enkä voi olla vihaamatta kehoani. Vihaan turvonnutta naamaani, johon eiliset meikit ovat levinneet. Vihaan turvonnutta vatsaani, joka näyttäisi kasvavan joka ikinen kerta kun katson itseäni peilistä. Miksi en pidä itsestäni huolta? Allitkin hölskyvät tällä tavalla. Ihoni on karhea, kuivunut ja hilseilevä. Tietenkin minun kaltaiseni ihminen on yksin. Kuka helvetti voisi rakastaa tällaista ihmistä? Pitäisikö minun etsiä Aatun yhteystiedot ja pyytää anteeksi? Ei. Ei pitäisi. En minä ollut todellisuudessa niin paha… Ehkä hieman nolo… Olisi kyllä nolompaa pyytää vielä anteeksi. Parempi antaa olla… Vaikuttaisin vain hullummalta. Selaan seuralaispalvelusivustoja. Haluan niin kipeästi tulla kohdatuksi, nähdyksi ja kosketetuksi, jotta voisin tuntea itseni edes hetken aikaa ihmiseksi. Mutta ei minulla olisi kuitenkaan varaa pitää yllä sellaista suhdetta. Joutuisin vararikkoon ja pikavippikierteeseen. Jäisin koukkuun tunteeseen ja tarvitsisin enemmän ja enemmän kosketusta. Kovempia otteita. Eikä sitä pidettäisi aitona… Mutta toisen ihmisen kosketus olisi silti todellinen. Mitä väliä sillä on, vaikka joku hetken aikaa teeskentelisi välittävänsä minusta. Korkkaan paketin, johon tyyny on tungettu. Se on valtavan kokoinen ja haisee kiinalaiselle myrkkytehtaalle, mutta se on parasta, mitä voin saada. Nyt on jotain, mihin käpertyä. Tiedän olevani epätoivoinen. Käärin tyynyn ympärilleni niskan taakse, haarojen väliin ja kainaloon. Puristan tyynyä tiukemmin ja hetken aikaa minä tosiaan tunnen oloni turvallisemmaksi. Kyllä se siitä. × Haluan niin kipeästi tulla kohdatuksi, nähdyksi ja kosketetuksi, jotta voisin tuntea itseni edes hetken aikaa ihmiseksi.
LIPUT MYYNNISSÄ NYT! × PROVINSSI.FI/LIPUT #PROVINSSI × @PROVINSSI 25.–27.6.2020 TÖRNÄVÄNSAARI, SEINÄJOKI HASSISEN KONE KORN DEFTONES CHARLI XCX DISTURBED GOJIRA HATARI THE CHEMICAL BROTHERS SYSTEM OF A DOWN + kymmeniä lisäyksiä luvassa!
”Ei meidän perform ance tullut arsesta.” ”Ei meidän perform ance tullut arsesta.” SAMULI TIKKANEN KUVAT TEEMU PERHIÖ SAMULI TIKKANEN KUVAT TEEMU PERHIÖ
Ensimmäisen suomenkielisen rap-albumin teki Pääkköset Turusta. Levy oli ”epäaitoa huumorirappia”, mutta onko siinä jotain hävettävää? ?
”Ei meidän perform ance tullut arsesta” A la-asteen piha 2007. Olin juuri kuullut Julma-Henriä ystäväni Creative Zen -soittimesta. Äkäinen räppäri aiheutti inhoreaktion, ja kiinnostuin amerikkalaisesta rap-musiikista. Yläasteella palasin takaisin väkevään fenno-ugrilaiseen runonlausuntaan, kun Asan Loppuasukas ja myöhemmin Via Karelia julkaistiin. Kuulun 1990-luvun lapsena ensimmäiseen sukupolveen, joka on voinut kuunnella kotimaista räppiä koko elämänsä. Nuoruuteni aikana räpistä on tullut kansallisilla radiokanavilla soivaa koko kansan musiikkia. Edeltänyt sukupolvi vieroksui suomeksi räppäämistä, mutta ysärin lapsille se oli elinehto. Silmissäni New Yorkin raivokas rap-kollektiivi Wu Tang Clan on osa samaa kaanonia kuin taskulämpimän Koffin makuinen Memmy Posse. Heikki Kuulan Blacksuami, Kemmurun Kehumatta Paras ja Pyhimyksen Salainen Maailma ovat minulle maailmanluokan levyjä. Basso-foorumilta opin mitä kotimaisia albumeja oli pidettävä arvossa ja mitkä olivat kuraa. Suomirappia radioaalloilla esitellyt Kultabassokerho toi joka lauantai kuulijoiden tietoon uusimmat biisit. Ohjelma ylläpiti samaa ihannetta rehellisestä ja aidosta rapista, ja takaraivooni iskostui inho kaupallista huumorirappia kohtaan. Tiettyjä räppäreitä ei vain pitänyt kuunnella. F intelligensin ”Voittamaton” julkaistiin syksyllä 1999. Sen myötä suomalaisen rap-musiikin suosio otti tuulta alleen ja syntyi oikea rap-buumi. Suomessa rohkaistuttiin vihdoin tekemään rappia suomeksi. Kotimaisen kielen käyttö ei ollut itsestäänselvyys, sillä aiempi yritys oli johtanut oman arvonsa tuntevissa harrastelijaporukoissa kasvojen menetykseen. 1980-luvun lopun suomirappia seurannut pienimuotoinen kansansuosio on kotimaisen rytmimusiikin kaanonissa synkkää aikaa. Aikakautta määritteli ”huumorirap”, tyypillisesti suomenkielistä ja suurta yleisöä kosiskellut rap-vaikutteinen poppi. Musiikkikriitikko Ilkka Mattila kutsui aikakauden musiikkia ”huumorihölötykseksi”. Näiltä ajoilta muistetaan Raptori ja MC Nikke T. Vähemmälle huomiolle on jäänyt Pääkköset-yhtye, joka julkaisi ensimmäisen suomenkielisen rap-albumin Pääkköset. Sitä myytiin vuoden 1989 loppuun mennessä 23 000 kappaletta, vain pari tuhatta levyä vaille kultaa. ”Eläinrääkkäystä”-singlen rock-vetoinen räminä soi radiossa maakuntia myöten. Kesällä 1990 Ruisrock-yleisö näki ensi kertaa rappia, Pääkköset. Miksi yksi aikakausi rapin historiassa on leimattu myöhempien sukupolvien äänellä täysin kelvottomaksi? Oliko Pääkköset sen vaiettu häpeäpilkku? P ääkköset-yhtyeen muodosti viisihenkinen poikaporukka, jonka johtohahmo ”Eno” eli Jari Mäkelä opiskeli Turun Yliopistossa poliittista historiaa. Nuoret miehet halusivat tehdä rap-rockia. Yhdysvaltojen ensimmäinen suurta kansansuosiota nauttinut rap-rock-yhtye Beastie Boys oli julkaissut esikoisensa Licensed to Ill vain kolme vuotta aikaisemmin. Räppäys ei ollut uusi juttu, mutta kukaan ei ollut räpännyt suomeksi kokonaista levyllistä. Beastie Boys oli inspiroinut toki 1986 Juice Leskistä kirjoittamaan suomenkielisen rap-kappaleen ”Heavydiggarin vuorisaarna”. Tätä kappaletta Pääkköset eivät ilmeisesti olleet kuulleet, sen verran paremmin Juice tasapainotteli taustamusiikin päällä ja lauloi suhteellisen toimivia punch lineja eli iskulinjoja. Pääkkösten lyriikoita selatessa ensimmäisenä mieleen ei kuitenkaan tule huumorirap, vaan turkulaisuus, yhteiskunnallisuus ja yritys tehdä sanaleikkeihin perustuvia iskulinjoja suomen kielellä. Hittibiisissä ”Eläinrääkkäystä” pohditaan, miksi keuhkoihin vedetään Camelia, miksi polkupyörän pinnoihin ripustetaan kissansilmiä ja miksi tonnikala tungetaan sadan gramman purkkiin. Eikö se kaikki ole vain eläinrääkkäystä? Samankaltaista lyriikkaa on tehnyt 2010-luvulla esimerkiksi Tuuttimörkö ilman, että häntä tituleerattaisiin huumoriräppäriksi halventavassa mielessä. Eevil Stöö taas tunnetaan omalaatuisen ulkomuotonsa ohella koomisista säkeistä: ”Voit kutsuu Stöötä hädäks, koska hätä ei lue lakia.” Nykypäivänä onkin vaikea nähdä, mikä tekee Pääkkösten rap-rockista muuta rappia kevytmielisempää. P ääkköset lokeroitiin rap-historiassa huumorimusiikiksi imagon eikä tekstin sisältöjen perusteella. Ilmiö ei ole populaarimusiikissa uusi. Poliittinen musiikki nähdään yllättävän usein puhtaana huumorina, vaikka huumori olisi vain keino tehdä yhteiskunnallisia huomioita. Näin kävi muun muassa 1960-luvulla Simo Salmisen kappaleella ”Rotestilaulu”, joka parodioi poliittisia protestikappaleita: ”On sitä enneski ollu nuijasotia tässä maassa, mutta olispa täs nuijalla töitä!” Tää vapaa demokratia on pelkkää silmänlumetta/ niin kauan kuin koko media jauhaa samaa paskapuhetta/ Eihän vallanjako-oppiin/ kuulu pankit SYPistä KOPpiin. Näin latelee Pääkköset jo vuonna 1989 ”Joo joo” -kappaleessa, jossa kommentoidaan aikakaudelle ominaista kasinotaloutta ja pankkien räikeää vallankäyttöä. Kuitenkin Helsingin Sanomissa vasta ”Me ollaan nuoriso, me ollaan tulevaisuus” -latteudet ja tupakan vaaroista kertova THL-rap tulkitaan yhteiskunnallisesti valveutuneeksi. ”Joo Joo” on yllättävän poliittista tekstiä yhtyeeltä, jonka esikuva Beastie Boys oli lähinnä kannustanut nuorisoa taistelemaan oikeudestaan biletykseen, ikään kuin ilmiselvänä valkoisen etuoikeuden osoituksena Public Enemy -yhtyeen tulta ja tappuraa sylkevälle Chuck-D:lle. Harva ymmärsi, että Beastie Boys ironisoi biletyskulttuurilla retostelevia rock-biisejä. Alkuaikojen Beastie Boys ei silti ollut kantaa ottava yhtye vaan silkkaa huumorirappia. Mielenkiintoinen kuriositeetti on, että Pääkköset julkaisi mainitusta hitistä ”Fight For Your Right To Party” vuonna 1990 cover-version. Käännöksen nimeksi tuli ”Turpa kii palikka ja bailaa”. Pääkkösten poliittinen linja jatkui vuonna 1990 julkaistulla Artistit Avohakkuita Vastaan -singlellä ”Talaskangas rap”, jossa kritisoitiin metsähallituksen avohakkuita Kainuun ja Pohjois-Savon Talaskankaan luonnonsuojelualueella. Mukana ensimmäisellä suomenkielisellä possebiisillä oli Pääkkösten Enon ja Sedän lisäksi ainakin J. Karjalainen, Ismo Alanko, Pelle Miljoona ja General Njassa. Uuden tyylilajin haltuunotto oli tärkeämpää kuin tekninen toteutus, joka olikin kehno. T Y L K K Ä R I 7/ 1 9 ”Tää v apaa demokr atia on pelkkää silmänlumett a.” 20 20 ?