Turun ylioppilaslehti 06/2019

NÄILLÄ EVÄILLÄ PÄÄTETÄÄN SINUN RAHOJESI KÄYTÖSTÄ Turun kasvisruoka skenen juuret ? 10 Ryhmä Hau ahtaalla ? 26 Kaikki paskaheinistä ? 6, 8
PE 18.10. Live: LOCAL AL (21.00) TO 31.10. klo 19:30: KUKAN LEVYRAATI TO 7.11. klo 20.00: KUKA NAURAA! Stand Upklubi PE 8.11. klo 19: TULI & SAVULEHDEN 25VKLUBI PE 15.11. klo 19: RUNOVIIKON KIMPPAKYYTIKLUBI LA 16.11. Live: ROSITA LUU (21.00) TO 21.11. klo 19:30: KUKAN LEVYRAATI Laaja valikoima ulkomaisia oluita ja siidereitä, DJ keskiviikosta lauantaihin, kaupungin paras lehtivalikoima KUKAN KAIKKIIN TAPAHTUMIIN AINA VAPAA PÄÄSY AVOLAVA joka sunnuntai klo 21 koko ohjelma: barkuka.fi BAR KUKA / LINNANKATU 17 avoinna joka päivä klo 18-05 DJ'T KESKIVIIKOSTAISTA LAUANTAIHIN Mystery DynamoTheater 3000 mysteerikino joka toinen keskiviikko TORSTAISIN YOUTUBEJUKEBOX YLÄKERTA AINA AUKI PE & LA K20 (livekeikat K18) auki ke-la 22-05 * ennakot: ticted & 8raita www.dynamoklubi.com LA 18.10. Live: KYNNET, LUUKAS OJA. Liput ennakkoon 10e/ ovelta 12e* PE 25.10. Live: ANTTI AUTIO. Liput 12e/ 14e* PE 1.11. Live: DEATH HAWKS. Liput 12e/14e* LA.2.11. Live: AIVOVUOTO. Liput 12e/14e* PE 8.11. Live: MAUSTETYTÖT. Loppuunmyyty. LA 9.11. Live: EEVIL STÖÖ & KOKSUKOO. Liput 13e/16e* PE 15.11.Live: JAAKKO LAITINEN & VÄÄRÄ RAHA, JUUDAS ISKARIOTIN SUUDELMA. Liput 6e/8e* LA 23.11.TÖÖLÖN KETTERÄ, AVANTO. Liput 11e/13e. JA PALJON MUUTA! JAUME SERRA -SKUMPPAPULLO 12€ 2,50€ lasi & HANAOLUT JA -SIIDERI VAIN 3,50€! kaikkina aukiolopäivinä klo 23-24 TYLKKARI facebookissa TYLKKARI TYLCCARI @ Seuraa Instagramtilejämme! vanha kunnon asiallinen uusi viihdyttävän epämääräinen @ Kestävän kehityksen viikko Olemme kaikki samassa veneessä. Meillä on opiskelijayhteisönä mahdollisuus vaikuttaa, jos lähdemme kaikki yhdessä etsimään ratkaisuja ilmastokriisiin. Kestävän kehityksen viikkoja järjestetään eri puolilla Suomea syksyllä 2019, ja viikkojen toteuttamiseen osallistuvat SYL, HYY, ISYY, JYY, LYY, OYY ja TYY. Linkit paikallisiin ohjelmiin syl.fi/syl/kehitysyhteistyo/ TYYn ohjelma: www.tyy.fi/kekeviikko2019 #kekeviikko 21.–27.10. 2019 #kekeviikko Maanatai 21.10. Tiistai 22.10. Keskiviikko 23.10. Torstai 24.10. Perjantai 25.10. Lauantai 26.10. Sunnuntai 27.10. 11–14 Keke-viikon avaus! Assarin edessä. 18–20 Ilmastonmuutos tulee – riittääkö ruoka? TYYn saunalla. Reilun kaupan Tytti Nahi puhumassa, tarjolla ilmastoystävällistä ruokaa. 16–17 UniPID-verkoston esittely ja Prof. Jukka Käyhkön luento: Globaalimuutos ja kestävä kehitys. Quantum Auditorio. 19–21 Tehdään kestohedelmäpusseja! Turku-sali. 10–12 Eriarvoisuuskahvila Publicumin aulassa. 18–22 Vihreämmät viinit -tasting TYYn saunalla. 12–16 Ilmasto ja ympäristö -seminaari ja järjestötori. Educarium, Edu2. 16–18 kestävän kehityksen työpaja. Educarium, Edu2. 7.30–18 Ekskursio Helsinkiin ympäristöministeriöön ja WWF:lle. vapaapäivä. 12–16 Kårenin kirppis. Tämä asiakirja on tuotettu Euroopan unionin rahoitustuella. Tämän asiakirjan sisällöstä vastaa tuensaaja, eikä sen voida missään olosuhteissa katsoa heijastavan Euroopan unionin kantaa. Kärsitkö ilmastoahdistuksesta? Tuntuuko, että teoillasi ei ole merkitystä? Tule mukaan viettämään kestävän kehityksen viikkoa! TURUN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA Ohjelma:
n o s ta lg i n e n f i i l i s . Sellainen tuli Kim Mustoselle, kun hän selasi 2003 lakkautetun Verso-kasvisravintolan reseptejä. Mustonen, 30, on kasvisravintola Kuoren keittiömestari. ”Sisällöltään [Verson] ruoat eivät poikkea nykypäivästä, mutta ruoanlaittotekniikat ja maustaminen ovat kehittyneet.” Mustonen valitsi Tylkkärin pyynnöstä yhden reseptin modernisoitavaksi. Valinta osui parsakaalipiirakkaan. ”Se vain loikkasi sieltä: täysin nykypäivän annos, jonka voi tehdä niin kotona kuin ravintolassa.” Keittiömestarin oma twisti piirakassa on lempisieni kantarelli. Lisukkeena on hyödynnetty suikaloitu parsakaalin varsi, ja sen päälle on ripoteltu vegaanista parmesaania. m u s to n e n o n työskennellyt erilaisissa keittiöissä niin Soulissa, New Yorkissa kuin Lontoossa. Turkua ennen hän työskenteli viisi vuotta Helsingin Olossa. ”Kasvisruokaskene on yleistynyt todella nopeasti. New Yorkissa liha tai kala ei ole se juttu, vaan menuja tehdään kasvikset edellä.” Mustonen miettii aina, mikä on seuraava trendi. Nyt on hiipumassa japanilais-aasialainen suuntaus, hän arvioi. Seuraavaksi haetaan makuja Kiinasta, esimerkiksi sechuanin pippuria, tai Indonesiasta. ”Katuruokaa tullaan syömään melkein kaikkialla, grillaus ja wokkaus yleistyvät.” Juttu kasvisravintola Verson historiasta s. 16 ? Uutta versoa alkupala Ravintola Kuoren keittiömestari Kim Mustonen valmisti Tylkkärin pyynnöstä uusversion Verson parsakaalipiirakasta. T Y L K K Ä R I 6 / 1 9 Parsakaalipiirakka Pohja 5 dl vehnäjauhoa 150 g margariini 3 rkl vesi 1 tl suola Sekoita aineet, vaivaa massaa kunnes on kiinteää ja tasaista. Levitä uunivuokaan tasainen ohut kerros taikinaa ja esipaista taikinaa 180 °c 12 min. Täyte 1 parsakaali 1 sipuli 200g kanttarelli 300 g tofua 1/2 tl kurkuma 1 1/4 dl soijamaito makeuttamaton 1/2 tl cayennepippuri 2 rkl rypsiöljy suolaa mustapippuria Hienonna sipuli, leikkaa parsakaalista nuppuja. Wokkaa sipuli, parsakaali ja kanttarelli kevyesti öljyssä, mausta suolalla ja pippurilla. Laita tehosekoittimeen tofu ja soijamaito, lisää cayennepippuri ja kurkuma, aja sileäksi massaksi. Lisää tofuseos esipaistetun pohjan päälle sekä asettele parsakaali, sipuli ja kanttarelli mukaan. Paista 180 °c 15 min. Lisuke: Parsakaalin varsisalaatti ja vegaanista parmesaania parsakaalin varsi 100 g manteli 5 g ravintohiiva 5 g suolaa 1 g valkosipulijauhetta öljyä sitruunamehu Leikkaa parsakaalista suirua, lisää hieman öljyä ja sitruunamehua. Parmesaania varten hienonna manteli, mausta ravintohiivalla, suolalla sekä valkosipulijauheella. s .16? t e e m u p e r h iö
TYLKKÄRI – Turun ylioppilaslehti 18.10.2019 Turun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu, 88. vuosikerta www.tylkkari.fi TOIMITUS Rehtorinpellonkatu 4 A, 20500 Turku, tyl-paatoimittaja@utu.? , puh. 045 356 4517 Twitter: @Tylkkari Instagram: @tylkkari Facebook: Tylkkari PÄÄTOIMITTAJA Teemu Perhiö, tyl-paatoimittaja@utu.? TOIMITTAJAT Miika Tiainen & Vy Tram KANSIKUVA Teemu Perhiö ILMOITUSMYYNTI Kari Kettunen, puh. 0400 185 853, kari.kettunen@pirunnyrkki.? & Toni Rantanen, puh. 0400 185 852, toni.rantanen@pirunnyrkki.? , www.pirunnyrkki.? PAINO Botnia Print, Kokkola, ISSN 1458-0209 (printti), ISSN 1458-0217 (verkko) PAINOS 7 000 kpl BANAANI reilun kaupan, nakki soijaa. röyh alkupala MEL LAN SUP ”Saatanan kommunisti” Verson juurrutt amaa B anaani p arlamentti Kasarin vegemekka toi Euroopan Turkuun. Entinen pääsihteeri jää opintovapaalle. Edaattorit palaavat kausiensa kipukohtiin. 16 10 22 Pääkirjoitus ? Ajassa Parkkipaikat; opiskelijoiden mielenterveys ? 6 Tekstaripalsta ? 7 Katoavako niityt? Väitöskirjatutkija Jussi Lampinen vastaa ? 8 Vapaa sana Ylioppilaslehtien tehtävä: nuuskia ja haukahdella ? 26 Valtavirtaa Meemien kääntöpuoli ? 28 Kultur-tärpit Nykyiskelmää ?29 Keskustelu Milleniaalituska ? 30 Kolumni Tinderswaippailua ? 31 sisältÖ 6 / 2019 tY tt i m uL O n ar ki St O
pääkirjoitus 5 Toisen keidas on toisen paskaheinää Teemu Perhiö Päätoimittaja tyl-paatoimittaja@utu.? Miika Tiainen Toimittaja Mitä hyötyä omasta äänestä on? ” tätä l e h t e ä varten vierailin kahdessa erilaisessa metsäisessä ryteikössä. Yliopistoalueelta lanattavaksi suunnitellun metsikön kohtalo (s. 6) on kirvoittanut kommentteja puolesta ja vastaan. Harvoin on käynyt paremmin ilmi, että toisen ”keidas” voi olla toiselle ”paskaheinää”. Puskutraktorin jyräämät pensaat kuolevat tarpeeksi konkreettisesti herättääkseen ihmisten mielenkiinnon. Toisaalla luonto syö itse itseltään elintilaa (s. 8). Näin on ympäri Turun keskustaa: entisajan laidunmaat ja niittykasvit kamppailevat olemassaolostaan pusikkoitumista vastaan. Hiljaa katoavat niityt eivät pidä ääntä itsestään. toiMittajalta E dustajistovaalit tulevat. Töttöröö! Numerot pois alta. Ehdokasmäärä laski hieman edellisestä vuodesta. Yleensä äänestysaktiivisuus korreloi ehdokkaiden määrän kanssa: mitä enemmän ehdokkaita, sitä todennäköisemmin on kaveri tai kaverintuttu, jota äänestää. Viime vaalien äänestysprosentti, 41,98 %, oli Suomen korkein. Edustuksellisuuden kannalta se on silti ongelmallinen. Edustajiston 41 jäsentä päättävät yli 14 000 yliopisto-opiskelijan jäsenmaksujen käyttökohteista ja ylioppilaskunnan poliittisista linjauksista. Voivatko he puhua kaikkien suulla niin pienellä äänestäjäjoukolla? o p i s k e l i jas u k u p o lv e t va i h t u vat tiuhaan. On fuksisyksy, ainejärjestöt, opinnot, työt, harrastukset ja siinä välissä olisi varmaan hyvä perehtyä edariinkin. Kaverin äänestäminen on helppoa ja vaikka äänestäisikin ensi sijassa listaa, mistä tietää, mitä hyötyä omasta äänestä on? Pitäisi jaksaa seurata mitä edari tekee. Se vain päättää asioista. Toteuttavat tahot ovat ylioppilaskunnan vuosittain vaihtuva hallitus sekä tietenkin työntekijät. Tämänkin lehden strategia ja budjetti tulevat edarilta. Tylkkäri on TYYn ”jäsenpalvelu” (lainausmerkit, koska journalismi ei aina ole kivaa, s. 26). Muita palveluita ovat esimerkiksi järjestöjen tilat, koulutukset ja tavarat sekä tuki opiskelijalle. Suurilta osin TYY keskittyy koulutusja sosiaalipoliittiseen edunvalvontaan. Sillä on edustusta yliopiston elimissä ja muissa paikoissa kuten YTHS:ssä – puolustamassa sinua! Se, mistä edarissa käydään tulista debattia, liittyy siihen, kuinka laajasti TYYn tulisi palvella jäsenistöä. Siitä päästään yhteisten rahojen käyttöön, ja siitä demokratioissa vasta puhutaankin. Silloin mielipiteet välillä kärjistyvät. t y y n e d u s ta j i s to oli muinoin varsin kahtiajakautunut (s. 10). Epäsovun hedelmiä oli muun muassa TYYn kirjaston lakkautus. En ota kantaa kirjaston puolesta tai vastaan. Päätös oli varmasti taloudellisesti järkevä, samat kirjat saa Feeniksistä. Käyttöasteet eivät olleet fantastisia. Arvovalintana joku voi päätöksen kyseenalaistaa, jos katsoo ylioppilaskunnan lakiin kirjattua tehtävää. Sen mukaan ylioppilaskunnan tulee edistää jäsentensä ”yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä”. Lisäksi pitää tukea yliopistoa sen kasvatustehtävässä. Sehän on ”edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä”. Sitten keskustellaan, mikä päätös edistää mitäkin ja miten ja paljon se voi maksaa. e da r i n t e k e m i s e t voivat olla pieniä juuri sinulle juuri nyt, mutta ne ovat osa suurta jatkumoa. Opiskelijan edunvalvonta, järjestöjen resurssit ja palvelut, ei niitä parissa vuodessa rakenneta. Olet täällä vain hiipuvan hetken
Aie lanata kampus metsikkö parkki paikoiksi nosti yli opistolaiset vastarintaan T Y L K K Ä R I 6 / 1 9 ajassa E ducariumin ja Calonian väliin suunniteltu uusi paikoitusalue herätti yliopistolla syys-lokakuun vaihteessa poikkeuksellisen vilkasta keskustelua, ja sitä vastaan järjestettiin myös mielenosoitus. Alueen raivaus on protestien vuoksi laitettu jäihin. Parkkipaikat ovat uuden Aurum-rakennuksen kaavan vaatimus, yliopiston toimitilapäällikkö Anu Aalto kertoo. Rakennusluvassa määritellään autopaikoille normi, joka rakennuttajan eli Suomen yliopistokiinteistöjen (SYK) täytyy täyttää. ”Tässä tapauksessa olemassa oleva paikoitustila ei riittänyt täyttämään tuota tarvetta.” Aurumin välittömään yhteyteen Yliopistonmäelle paikat eivät mahdu. Paikalta puretun Juslenia-rakennuksen paikoitusalue jää nyt uuden ja isomman talon alle. ”Alakampuksella on tilaa ja rakennusoikeuttakin. Katsottiin, että paikka voisi soveltua tuohon [Educariumin ja Calonian väliseen] kohtaan”, Aalto kuvailee. Uudelle parkkipaikalle ajettaisiin jatkossa Assistentinkadun kautta, Educariumin ja sen viereisen hiekkakentän välistä kulkevaa ajoväylää pitkin. Alue on Skanskan käytössä Aurumin rakennustöiden ajan vuoteen 2021. Vaikka kaava velvoittaa rakentamaan tietyn määrän parkkipaikkoja, voi niiden osalta aina hakea poikkeusta. Aurumin kaavasta itse asiassa haettiin poikkeamispäätöstä, joka hyväksyttiin kaupunkiympäristölautakunnassa. Hakemuksessa SYK haki poikkeuksia julkisivun korkeuteen sekä autopaikkojen sijoittamiseen (Aurumin korttelin sijasta Educariumin ja Calonian kortteliin). k e s k i v i i k ko n a 2.10. Assistentinaukiolla järjestettiin mielenosoitus metsikön puolesta. Protestilla haluttiin kannustaa rakennuttajaa etsimään parkkipaikalle uusi sijainti tai vähentämään parkkipaikkojen määrää. Parkkipaikkaa vastustanut adressi keräsi puolestaan yli 1 600 allekirjoitusta. Protestia järjestäneiden mielestä päätös vähentää kampusviihtyvyyttä ja asettaa yliopiston hiilineutraalisuustavoitteen ristiriitaiseen valoon. Myös Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY) ilmoitti vastustavansa parkkipaikkaa ja liittyi tukemaan protestia. Yliopistot ja SYK järjestivät perjantaina 4.10. keskustelutilaisuuden aiheesta. SYK:n johtaja Aki Havia kommentoi ennen sitä Tylkkärille, että parkkipaikkojen tekemättä jättäminen vaarantaisi koko hankkeen. Tiedotteensa mukaan SYK on sitoutunut istuttamaan vastaavan määrän puita kuin mitä paikalta kaadetaan. Turun yliopiston palvelujohtaja Päivi Mikkola kertoi tilaisuuden järjestetyn nimenomaan keskustelua varten, jotta voidaan tehdä jatkotarkastelua. ”Aurum on SYK:n hanke, ja Åbo Akademi on siinä yliopistoa suurempi vuokralainen. Se on monitahoinen juttu, emme voi yliopistona yksipuolisesti todeta, että parkkipaikkaa ei toteutettaisi suunnitellusti,” hän toteaa. Uutta kerrottavaa töiden aloittamisesta ei Aki Havian mukaan ollut lehden mennessä painoon. o sa n a y l i o p i s to n hiilineutraalisuustyötä pohditaan nyt, sisällytetäänkö henkilökunnan työmatkat laskentaan ja kuinka niiden hiilijalanjälkeä käytännössä arvioitaisiin. Kestävän kehityksen toimenpideohjelmassa otetaan huomioon kannustimet julkisen liikenteen, kävelyn ja pyöräilyn lisäämiseen. y h dys k u n ta ja kaupunkisuunnittelun alan erikoistutkija Sari Puustinen Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta ei näe estettä parkkipaikkapäätöksen muuttamiselle. ”Niin kauan kun parkkipaikkaa ei ole alettu rakentaa, päätöksen muuttaminen on täysin mahdollista, jos tahtotilaa löytyy.” Hänen mukaansa yliopiston ja SYK:n olisi yleisesti hyvä käydä neuvotteluja yliopistoyhteisön kanssa avoimesti ja usein. “Yleisesti vastakkain ovat yksittäisten ihmisten liikkumisen helppous ja koko yhteisön terveyden ja ympäristön heikentäminen." Puustinen pitää kannustimia kestävään liikkumiseen hyvänä ideana. Samalla pysäköinnin todelliset kustannukset tulisi hänestä saattaa käyttäjien maksettaviksi. ”Yliopiston pysäköintimaksuja voisi korottaa reippaasti. Missä kaupunkikeskustassa saat parkkeerata alle euron päivähinnalla?” MIIKA TIAINEN Parkkipaikkaa vastaan osoitti mieltä noin pari sataa ihmistä 2. lokakuuta. Osallistujat muodostivat ihmisrenkaan metsikön ympärille. Educariumin ja Calonian väliin suunnittelun paikoitusalueen raivaustöiden piti jo käynnistyä, mutta protestit panivat ne toistaiseksi jäihin. teemu perhiö
Opiskelijoiden oma kurssi rikkoo tabuja: ”Uskallettaisiin sanoa, että ei jaksa” VIELÄ APPELSIINI VIIPALEISTA Olen kaivannut sinua, Kerttuli (Tylkkäri 5/2019) oli koskettavan kaunis kuvaus rakkaudesta pieneen ja aika tuntemattomaan Turun spottiin. Kiitos Sara! Pieni on kaunista Huh, olipas sekava tuo uusi Tylkkäri. Ja vaikutelmaa pahensi vielä se, että lehti ei ollut kunnolla nidottu kiinni. Niittien ystävä Vastaamme Tylkkärin lukijapalauttee seen (Tylkkäri 5/2019). Meillä on ollut kolmen [appelsiini]viipaleen kappalemäärä jo vuodesta 2011. Haluamme tarjota monipuolisen ja runsaan salaattipöydän mahdollisimman monelle. Neljä viipaletta on ollut ajoittain, jos hedelmäpalan koko on todettu alimittaiseksi. Kiitos palautteesta! assarinullakko (instagramissa) Rehtorinpellonkadun parkkipaikat voisi muuttaa pyöräkaistaksi! Parantaisi huomattavasti tiellä liikkuvien turvallisuutta. Kampus jaloille * Lähetä tekstarit numeroon +358403601184. Hinta operaattorimaksu. tekstaripalsta +358403601184* P arempia mielenterveystaitoja ja kilpailuhenkisen kulttuurin muutosta: tätä tehdään nyt Turun kauppakorkeakoulun opiskelijoiden voimin. Kyse on Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry:n Terve mieli -hankkeesta, jonka avulla koulutetaan järjestötoimijoita ja henkilökuntaa, jotta jaksamisongelmista puhuminen olisi helpompaa. Hanke sai Turun yliopiston ja Turun yliopiston ylioppilaskunnan (TYY) myöntämää Universitas Turku -projektirahaa 5 000 euroon asti. TuKYn koulutuspoliittisen vastaavan Samuli Tähtisen mukaan ajatus lähti hänen ja yliopisto-opettaja Helena Rusa sen keskusteluista. Järjestön sosiaalipoliittinen vastaava Aku Lehojärvi tuli nopeasti mukaan hankkeeseen. Kolmikko oli tahoillaan huomannut, että opiskelijoilla on ongelmia jaksamisen kanssa. ”Ongelmat ovat yleensä tosi pieniä aluksi, ja sitten ne kasvavat ja kasvavat.” Tähtinen kuvaa. ”Tarkoitus on katkaista kierre ennen, kuin se lähtee käyntiin.” Tähtinen kantaa huolta kauppakorkeakoulun suorituskeskeisyyttä korostavasta kulttuurista. Hyvästä CV:stä huolehtiessa moni vaikuttaisi uupuvan. ”Halutaan tehdä töitä, valmistua alle viidessä vuodessa, olla järjestötoiminnassa mukana, ja yhtäkkiä hommia onkin ihan hirveästi. Myös huoli taloudellisesta pärjäämisestä nousi opiskelijoille tehdyssä kyselyssä esiin”, Tähtinen havainnoi. Tätä pärjäämistä ihannoivaa ajattelutapaa hanke pyrkii muuttamaan. ”Puhuttaisiin avoimemmin ja uskallettaisiin sanoa, että ei jaksa.” Osana hanketta pidetään "Haavoittuva mieli – tue ja tunnista" -kurssi TuKYn eri toimijoille. Tutoreille mielenterveystaidoista on puhuttu jo kevään aikana. ”Tarkoitus on, että jokainen osaisi kertoa ihan perusasiat ja ohjata eteenpäin, YTHS:ään tai muualle. Ettei kukaan jäisi umpikujaan”, Tähtinen kertoo. Kauppakorkeakoulun omaopettajat, kandija graduohjaajat saavat omat ohjeistukset. Lisäksi opiskelijat valitsevat keskuudestaan tukiopiskelijat, joita voisi lähestyä matalalla kynnyksellä. t y y n ko u lu t u s p o l i i t t i n e n asiantuntija Joni Kajander on mukana hankkeen ohjausryhmässä. Kajanderin mukaan viime vuosina tehdyn työn tuloksena yliopiston yhteiset hyvinvointipalvelut ja tuki ovat nyt paremmin hanskassa. Hän pitää uutta hanketta hyvänä lisänä tälle työlle, sillä se on paitsi opiskelijalähtöinen myös yksikön arjessa tapahtuva. ”Koko yhteisön näkökulmasta tässä on kiinnostavaa se, miten pystyisimme matalalla kynnyksellä ja jo aikaisessa vaiheessa tukemaan opiskelijoita ja monessa kohtaa henkilökuntaa siinä, että arjen haasteet ja huolet eivät kasaantuisi.” Kajander toivoo, että hankkeen myötä myös olemassa olevat palvelut löydettäisiin paremmin. Myös kauppakorkeakoulun johto, YTHS ja yliopiston hyvinvointipalvelut ovat mukana hankkeessa. Hyvinvointipalveluiden johtaja Tom Riski ja hyvinvointisuunnittelija Anu Mäkelä kommentoivat opiskelijoiden jaksamisongelmien olevan tuttuja myös yliopiston tasolla. Havaintojen perusteella tiedekunnat eivät juuri poikkea toisistaan, mutta vaihteluakin löytyy. ”Osa jaksamisen haasteiden takana olevista syistä vaihtelee koulutusaloittain: kuormitusta voi aiheuttaa esimerkiksi huoli työllistymisestä, omassa opiskeluryhmässä koettu kilpailuhenkisyys tai opetusaikataulujen tiiviys ja kuormittavuus,” he kirjoittavat. Riski ja Mäkelä toivovat, että hankkeesta syntyy hyviä käytäntöjä, joita voidaan jakaa Turun yliopiston sisällä sekä mahdollisesti valtakunnallisesti. MIIKA TIAINEN vain netissä Ulla Appelsin: autolla sieneen TURUN YLIOPISTON alakampukselle suunniteltu parkkipaikka sai kierroksia somessa, kun asiaa kommentoivat niin kansanedustaja kuin Ilta-Sanomien päätoimittaja Ulla Appelsin. 7 Kauppislaisten syksyllä käynnistyvällä kurssilla koulutetaan opiskelijoille ja henkilökunnalle mielenterveystaitoja.
P uistomäenkadun reunaan jäävä pusikko Turun Puistomäessä tuskin pistää ohikulkijan silmään. Niittytutkijalle metsikkö on kuitenkin aarreaitta – mutta samalla merkki rappiosta. Aiemmin se on ollut puuton laidunmaa täynnä kedoille tyypillisiä ruohovartisia kasveja ja kukkia. Turun yliopiston biologian laitokselta pian väittelevä Jussi Lampinen kyykistelee mättään juurella. ”Tämä hassu heinä on hina. Eihän se näytä miltään, tuommoinen tupas. Mutta ihan kiva kaveri.” ”Ja tuossa on ahdekaurio!” Lampinen tutkii perinnebiotooppeja, kuten niittyjä ja ketoja. Ne ovat entisajan karjatalouden luomia elinympäristöjä. Vanhat laidunmaat ympäröivät Turun keskustaa. Nykyään ne ovat tosin lähinnä metsittyneitä ryteikkötilkkuja. Maatalouden muuttuessa tehotuotetuksi myös niittykasvien tila on käynyt vähiin. Enää täällä ei näe laiduntavia lehmiä tai lampaita, jotka syödessään ja kuopsutellessaan pitäisivät niityt puuttomina. Lampisen mukaan Turussa on yllättävän paljon Puistomäen metsikön kaltaisia kallioketoja, jotka ovat aikanaan olleet paljaita ja puuttomia laidunmaita. ”Esimerkiksi Korppolaismäen avoimet rinteet, Tonttumäki, Vähäheikkiläntien laitamat…” o sa k e d o i s ta nauttii ainakin jonkinlaista suojelustatusta. Juhannuskukkulan ja Patterinhaan kedot on arvioitu valtakunnallisesti merkittäviksi perinnebiotooppikohteiksi. Riittämätön suojelu ja hoidon puute uhkaavat valtaosaa turkulaisista kedoista. Asematai yleiskaavan suojelumerkinnät toki takaavat, ettei kallioketojen päälle rakenneta taloja. Mutta jos karja tai ihmiset eivät pidä ketoja avoimina, ei mikään estä puita peittämästä niitä. Lampisen mukaan yhteiskunta on ”vähän kädetön” siinä, miten niittyaukeita pystyttäisiin säilyttämään perinteisen karjatalouden aikojen tyyliin elinvoimaisina. Entisajan maatalouteen ei laajamittaisesti ole paluuta. ”Se on lohdutonta. Näillä [niityillä] on käsittämättömiä lajistoarvoja paitsi kasvien myös hyönteisten osalta.” Niittyjen ja ketojen menettäminen on väistämättä huono juttu pölyttäjähyönteisille, jotka ovat yhtä lailla sidottuja niitty-ympäristöihin. Ihmisvoimin jo metsittyneitä ketoja on hankala saada palautettua ilman valtavaa työtä. ”Rakastan itse talkootyötä, mutta ajattelen, että se on vauraan ja perustarpeet täyttävän yhteiskunnan luksusta, että voimme harrastaa sitä luonnon itsensä vuoksi”, Lampinen kuvailee. Laiduntamiseen kaupunkiniityistä ei välttämättä olisi, vaikka puut saataisiin raivattua. Pieni koko, roskaisuus ja ympäröivät asuinalueet voivat rajoittaa käyttöä. ”Tarvittaisiin tutkimusta, jossa kysytään karjanomistajilta, mitä he ajattelisivat tällaisten kaupunkilaitumien soveltuvuudesta heidän eläimilleen.” Hänen mukaansa kaupunkiniityille pitäisi keksiä jotain muuta käyttöä, jotta ne säilyisivät. ”Tuntuu hoopolta, että näiden lajien tulevaisuus tällä paikalla riippuisi siitä, että ihmiset jaksaisivat tulla tänne raivaamaan pensaita ja puita ja niittämään heinää.” Tutkijana Lampinen pyrkii etsimään niittylajeille uusia kasvupaikkoja. Esimerkiksi voimajohtoaukeat ja tienvarret voisivat oikein hoidettuina sopia tarpeeseen hyvin, ja niitä onkin “niin perkeleesti”. Liikenneturvallisuus ja sujuva sähkönsiirto määrittelevät kuitenkin ensi sijassa hoitoa, ei niittylajiston suojelu. n i i t t y k asv e ja e i Lampisen mukaan ole vielä hävinnyt sukupuuttoon Suomesta ”hirveän montaa”. Suuri osa niityille sopeutuneista lajeista täyttää silti jonkin uhanalaisuusluokituksen kriteerit. ”Tuollakin kedolla, jossa olimme, on ketoneilikka ja ahdekaurio, jotka ovat silmällä pidettäviä, on keltamatara, joka on vaarantunut…”, Lampinen luettelee. Positiivisia esimerkkejä silti on. Esimerkiksi hirvenkello, entisten kaski-ahojen kukka on kelpuuttanut tienvarret joissakin populaatioissa uudeksi kasvupaikakseen. ”Kaikki ei ole synkkää kuitenkaan!” MIIKA TIAINEN Katoavatko niityt, Jussi Lampinen? Turun vanhat niityt kaipaisivat pelastajakseen lehmiä ja lampaita. nuori tutkija 8 ehdotus Ilmasto kapteeni Turun yliopistolle! 1 KIMI RÄIKKÖNEN Lyhytsanainen jäämies toisi viilentävän vaikutuksen lisäksi yliopistolle kokemusasiantuntemusta parkeeraamisesta tiukoissa paikoissa. 2 ULLA APPELSIN Vaikutusvaltainen kommentaattori päähesoista toisi näkyvyyttä Turun yliopiston kestävän kehityksen tavoitteille kansallisella tasolla. 3 JUHANI ”TAMI” TAMMINEN Jaguaarien ystävänä tunnettu sanavalmis kiekkoikoni muodostaisi hyvän tutkaparin Saku Koivulle. Ilmastotavoitteiden saavuttamisessa pitää painaa kaasu pohjaan! 4 MARJA TYRNI Vanhojen sketsihahmojen kierrättäminen olisi yliopistolta todellinen ekoteko. Mars Pallivahaan! m iik a tia ine n Turun kaupungilla ilmaston puolesta veivaa Saku Koivu, mutta Turun yliopistolta kapteeni puuttuu – tässä ehdotuksemme.
Tuuraajaa haetaan inFoa T Y L K K Ä R I 6 / 1 9 e d u s ta j i s to n ko ko u ks i s ta tiettyjen ryhmien varsinaiset edustajat ovat poissa useammin kuin toiset. Kuvaajan x-akseli kertoo varsinaisten edustajien poissaolojen prosenttiosuuden. Esimerkiksi TSE-listalla on yhdeksän edustajaa, ja tilastoituja kokouksia kaudella 2018–2019 on 15 kappaletta (01/18–09/19), joten TSE-listan maksimi läsnäolomäärä on 135! Pienemmillä ryhmillä yksittäiset poissaolot korottavat nopeasti poissaolojen suhteellista osuutta. Poissaolevaa edaattoria korvaa varajäsen. Jos varajäsen ei tule kokoukseen, yksi ääni on kokonaan poissa. Eduxilla lähes kolmasosaan poissaoloista ei löytynyt korvaajaa, TSE-listalla taas 18,5 prosenttiin. Muilla ryhmillä korvaajat useimmiten löytyivät. Lähde: Edustajiston pöytäkirjat TSE-lista (9 paikkaa) Tyy Terveeksi (7 paikkaa) Lex (6 paikkaa) Hybridiaani (5 paikkaa) Vihreä lista (4 paikkaa) Soihdunkantajat (3 paikkaa) Vihreä vasemmisto (3 paikkaa) Eduxi (2 paikkaa) Kokoomus (1 paikka) Humanistit (1 paikka) 100 % % Varsinaisten edustajien poissaolot
PUOLIK KAIDEN B A N A A N I E N PA R L A MENTTI TEKSTI JA KUVAT TEEMU PERHIÖ ? Piknik-eväistä voimansa saava edustajisto päättää 14 000 opiskelijajäsenen asioista – aika pienistä, mutta lopulta myös aika tärkeistä.
12 ? B anaanin puolikkaita, viinirypäleitä, juustoleipiä. Kun katsoo kokouseväitä, tulee mieleen eskarin kevätretki. Tämä on kuitenkin aikusten leikkiä. Täällä harjoitellaan politikointia, juntataan päätöksiä ja väitellään väittelyn ilosta. Pitääkö mielikuva ylioppilaskunnan ylintä päätäntävaltaa käyttävästä edustajistosta paikkansa? Ainakin joskus. Aiemmin paljon pahemmin, silloin kun oltiin kahta leiriä. Inari Harjuniemen (Soihdunkantajat) aloittaessa edarissa välit eivät enää olleet niin tulehtuneet. Vuosi oli 2016. ”Kumpikin osapuoli oli kuitenkin varpaillaan sen suhteen, miten tehdä yhteistyötä.” Harjuniemi on edustajiston jäsen eli edaattori ja keskusvaalilautakunnan varapuheenjohtaja. Osapuolilla hän viittaa ”renkaaseen” ja sen ulkopuolisiin ryhmiin. Renkaan muodostivat oikeustieteen opiskelijoiden ryhmä Lex, kauppatieteen opiskelijoiden TSE-lista ja lääketieteen opiskelijoiden ryhmä Tyy Terveeksi eli TyTe. Ulkopuolelle jäivät kaikki muut: luonnontieteiden ja tekniikan Hybridi, kasvatustieteen Eduxi, Punavihreä vasemmisto, vihreät nuoret, Soihdunkantajat, Kokoomus, Humanistit… Edustajiston nykyinen puheenjohtaja Tuomas Dahlström (Lex) muistaa jakautuneisuuden ajan hyvin. Hänen aloittaessaan 2014 edustajisto oli hyvin toisenlainen. ”Joistakin asioista väiteltiin tai tapeltiin vain väittelyn vuoksi. Rengas oli erillään muista, mutta nyt rajat ovat vähän laskeutuneet. Tehdään korostuneesti enemmän yhtenäistä ylioppilaskuntaa", Dahlström sanoo. Harjuniemi muistaa, että joillakin edaattoreilla oli selkeänä tavoitteena lisätä renkaan ja muiden ryhmien välistä vuoropuhelua. Toimintakulttuuri on siistiytynyt. ”Mutta edelleen kummaltakin puolelta löytyy ajattelua, että nuo ovat meidän kanssa eri mieltä vain periaatteesta tai koska niiden kuuluu vastustaa meitä,” Harjuniemi sanoo. Toisaalta vanhat kiistat eivät ole enää ajankohtaisia. Kuten TYYn kirjasto. T YYn kirjasto perustettiin 10. helmikuuta 1928. Se keskittyi peruskurssikirjojen tarjoamiseen, mutta kokoelmaan kuului myös muuta kirjallisuutta. Sillä oli palkattu kirjastonhoitaja. Kirjasto lopetettiin vuonna 2014. Vääntöä oli kestänyt monta vuotta, lakkautusta esitettiin kerta toisensa perään. Harjuniemi kutsuttiin ’Minäkin käytän TYYn kirjastoa’ -Facebook-ryhmään. Proffassa hän joutui kuuntelemaan kaverien argumentointia siitä, mitä kirjastolle pitäisi tehdä. ”Silloin edari alkoi kiinnostaa enemmän.” Kolme kautta edarissa viihtynyt Paavo Palanterä (Hybridiaani) aloitti ryhmänsä puheenjohtajana juuri silloin, kun viimeinen, ratkaiseva esitys kirjaston kohtalosta oli tulossa käsittelyyn. Keskustelu oli hänen mukaansa turhankin kärkästä, ajoittain asiatonta. ”Tuolloin oli vielä siirtymävaihe käynnissä asenteiden puolesta.” ”Nyt edustajisto on kypsempi.” Syyksi hän arvelee ajan kulumista: Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskuntien yhdistymisestä on kymmenen vuotta. Suurin osa nykyisistä edustajista ei ole ollut opiskelijoina silloin, kun yhdistyminen oli pinnalla. ”Luulen, että se auttaa yhtenäisen TYY-kuvan luomisessa.” Yleisesti Palanterä ei näe junttausta ryhmiin liittyvänä asiana, vaan ”valitettavana osana opiskelijavaikuttamisen henkeä”. ”Kaksi vuotta on suhteellisen pitkä aika opiskelijan ajassa. Suuri osa toimii edarissa vain yhden kauden. Vaihtuvuuden kulttuurin takia samoja asioita tuodaan kausittain esille.” K irjaston lakkautuspäätös kuvaa yhtä selkeää jakolinjaa edarissa: tulisiko ylioppilaskunnan olla laajasti palveleva vai tiiviisti koulutusja sosiaalipoliittiseen edunvalvontaan keskittyvä? Siitä päästään rahojen käyttöön, ja sen ympärillä mielipiteet välillä kärjistyvät, Katariina Kulha (Vihreä lista) sanoo. ”Eikä keskustelussa aina tähdätä toisen näkökulman syvälliseen ymmärtämiseen.” Aikaisemmin pienistäkin rahasummista on kiistelty. Senkaltainen toiminta on kuitenkin Kulhan mukaan jäänyt taaksepäin. ”On puhuttu isommista periaatteellisista kysymyksistä, kuten siitä, pitäisikö Q-taloa pyörittää vaikka se olisi tappiollista. Se on mielekkäämpää kuin edestakainen jankkaaminen jostain sadasta eurosta.” Toisaalta kaikissa demokraattisissa elimissä puhutaan siitä, miten yhteisiä rahoja käytetään. Onko edarissa aitoa keskustelua ja mahdollisuus tehdä kompromissejä? Dahlströmin mukaan ihmisillä on monesti hyvin samanlaisiakin näkemyksiä asioista. ”Mutta sitten saatetaan poteroitua eikä löydetä yhteistä säveltä, vaikka se olisi jo olemassa – juututaan ajattelemaan, että ’tuo on tuosta ryhmästä’ eikä nähdä, että voi olla yhteisiä intressejä.” ”Pitäisi vain uskaltaa laskea omia suojamuureja.” Edustajiston puheenjohtajana Dahlström on yrittänyt toimia siltojen rakentajana. Hän on äänestänyt kaikissa äänestyksissä tyhjää, koska puheenvuoroja on hankala jakaa, jos ottaa itse kantaa isoihin asiakysymyksiin. Tulevalla kaudella edustajiston puheenjohtaja menettää edustajiston jäsenyytensä ja hänen tilalleen tulee varajäsen. Tarkoitus on varmistaa puheenjohtajan riippumattomuus. Dahlström onkin kokenut monesti paineita äänestää. ”Esimerkiksi Tylkkärin formaatista äänestettäessä.” Syksyllä 2018 äänestettiin ensin äänestystavasta. Päätettiin järjestää suljettu lippuäänestys. Kokoomuksen Roope Ruohonen katuu, että äänesti sen puolesta. ”Olisi ollut parempi, että äänestyskäyttäytyminen olisi ollut avointa.” Viimeinen äänestys päätettiin arvalla. Tylkkärin budjetti ja formaatti säilyi entisellään. E darin aloittaessa kaksivuotiskautensa toiminta on alkuun hakemista. Iso osa tekijöistä vaihtuu. Moni on toiminut aiemmin järjestöaktiivina, mikä voi luoda turhan isoja odotuksia. He ovat tottuneet tekemään konkreettisesti asioita. Mutta edarissa tehdään vain päätöksiä, kuin kumileimasin. Joku muu toteuttaa ne. Se voi olla vaikeaa hyväksyä. Vielä pahempaa on, kun tärkeä asia, jonka halusi laittaa kuntoon, ei olekaan TYY:ssä rikki. Sen puolesta on saatettu puhua jopa kymmeniä vuosia, ja se on edennyt hiljalleen. Opiskelijoiden mieltä kaihertaviin opintotukeen ja sosiaaliturvaan taas voi vaikuttaa vain vähän ja epäsuorasti. Tai sitten ei edes pääse päättämään mistään, jos tulee vaikka vain kevätkaudeksi! ”Voi olla hirveästi ajatuksia mitä TYYn pitäisi tehdä. Toteuttavista asioista pitäisi kuitenkin päättää kerran vuodessa, ja jättää toteuttaville tahoille työrauha,” Harjuniemi sanoo. Hän toivoo, että edari kävisi enemmän keskustelua siitä, mihin asioihin keskitytään.
”Kaikki haluavat aina lisätä toimintasuunnitelmiin omia kivoja ja tärkeitä projekteja, eikä kukaan vastusta. Se vain menee helposti siihen, että projekteja on ihan liikaa.” Kaksivuotiskausi on tietyllä tapaa ongelmallinen. Ensimmäinen vuosi menee opetteluun, toinen vaaleihin valmistautumiseen. Myös Dahlström haluaisi edariin lisää pitkäjänteisyyttä, ”yhteisiä maamerkkejä tulevaisuuteen”. Kun jostain asiasta tehdään päätös ja suunnitelma, siinä tulisi pitäytyä. ”Ei aina yritettäisi löytää jotain uutta ja omanlaista.” Edustajiston lyhyt toimikausi ja tiuhaan vaihtuva jäsenpohja voivat vähentää halukkuutta tai kykyä arvioida päätösten vaikutusta vuosikymmenten päähän. K auden 2018–2019 toinen puolisko on ollut edarissa hiljainen, pääsihteerin ja Tylkkärin päätoimittajan valintaa lukuun ottamatta. Suuret keskustelut käytiin viime vuonna: OLL-jäsenyys, etäkampuksilla käyminen, Tylkkäri-selvitysten tekeminen ja läpikäynti. Iltakoulussakin käytiin aiemmin enemmän debattia asioista, Harjuniemi sanoo. ”Nykyään tuntuu, että siellä lähinnä briiffataan edaattoreita kokousasioista. Silloin kun itse aloitin, kaikki olivat jo perehtyneet asioihin iltakouluun mennessä ja silloin tunnusteltiin muiden aikeita.” Kokousten jälkeinen vapaamuotoinen hengailu Proffassa on myös jonkin verran menettänyt suosiotaan. Ovatko edaattorit väsyneitä? ”Paljon enemmän ihmiset juttelee omista jaksamisongelmistaan”, Harjuniemi toteaa. Dahlström tunnistaa myös ilmiön. ”Maailma on muuttunut opintoaikojen ja tukien pienentämisen takia. Ihmiset saattavat mieluummin mennä töihin tai opiskella kuin vaikuttaa yhteisiin asioihin. En usko, että päättäjät eduskunnassa ymmärtävät näitä kerrannaisvaikutuksia.” Opiskelijat miettivät tarkkaan, mihin lähtevät mukaan. Varajäsenten ansiosta on toki mahdollista jäädä pois kesken kauden, jos esimerkiksi saa opintonsa valmiiksi. Varajäsenet paikkaavat myös poissaoloja kokouksista. Haastatelluista edaattoreista moni kokee kokoonpanojen vaihtelun ongelmallisena, jos varajäsenet eivät ole perehtyneet käsiteltäviin asioihin. Toisaalta sitä kautta useampi pääsee kokeilemaan edarin toimintaa. Jatkuvuuden kannalta olisi myös hyvä, jos edarissa olisi useamman kauden edustajia. Yhä harvemmalla vain on käytettävänään neljä vuotta opiskelijavaikuttamiseen. Edariura pitäisi aloittaa heti opintojen alussa, jos haluaa saada maisterin paperit viidessä vuodessa. Ä änestysprosentti TYYn edarivaaleissa on Suomen huippua: 41,98 prosenttia vuonna 2017. Se on hyvä saavutus, vaikka legitimiteetin kannalta silti ongelmallinen. Edustajisto kuitenkin puhuu 14 000 jäsenen suulla ja päättää poliittiset linjaukset. Jos vain 40 prosenttia opiskelijoista on ollut valitsemassa edustajia linjan määrittelyyn, voi kysyä, onko se opiskelijoiden tahto. ”Toisaalta edustuksellisessa demokratiassa voidaan ajatella, että ne jotka jättävät äänensä käyttämättä, tekevät sen tietoisesti ja ikään kuin luovuttavat käsissään olevan vallan muille äänestäjille”, Katariina Kulha sanoo. Hän näkee, että alhaisen äänestysprosentin nostamiseksi pitää tehdä töitä, mutta se ei ole peruste vaatia ylioppilaskuntaa olemaan tekemättä sitä tai tätä. ”Kun vaalit on käyty, edustajistolla on mandaatti tehdä poliittiset linjaukset ja rahankäyttöpäätökset.” Haastatelluista edaattoreista muutama myöntää itsekin jättäneensä äänestämättä ensimmäisissä vaaleissaan. ”En fuksina tiennyt, mikä se edari on.” ”Kun itse tulin valituksi, huomasin, että tämä on oikeasti aika tärkeää. Jos haluaa, että edari puhuu asioista, joihin itse uskoo, niin kannattaa äänestää”, Harjuniemi sanoo. Myös Dahlsröm jätti äänestämättä 2011. ”Edustajiston toiminta on etäistä riviopiskelijalle, olin itsekin sellainen. Eikä kaikkia kiinnosta, vaikka mitä tekisi.” Valtio-opin erikoistutkija Juha Ylisalo Turun yliopistosta arvioi, että edustajisto lienee keskiverto-opiskelijalle melko tuntematon. Opiskelija ei tiedä mitä se tekee tai mitä omasta äänestysvalinnasta seuraa. ”Ehkä ajatellaan, että se on tekemisissä aika pienten asioiden kanssa. Yksittäiset kysymykset saattavat kiinnostaa suurempia joukkoja, muistan muutaman vuoden takaa kirjaston kohtalon, joka keskustelutti.” Ylisalo lisäisi valistustyötä edarista. 14
Haasteensa asettaa 2000-luvulla syntyneiden mediankäyttötottumukset. Eivät he välttämättä seuraa uutiskirjeitä tai Facebook-sivuja. Dahlström arvioi, että moni äänestäisi, jos vain saisi vielä lisää tietoa. Yksi selkeä ratkaisu äänestysaktiivisuuden kasvattamiseksi olisi tuoda lisää ihmisiä ehdolle. Äänestysprosentti korreloi vahvasti ehdokkaiden määrän kanssa. Moni äänestää tuttavaansa. Aktiivisimmin vaaleissa äänestävät oikeustieteellisen ja lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat: noin 60 prosenttia heistä käytti viimeksi äänioikeuttansa. Oikis on lääkiksen tapaan vahvasti professionaalinen. Siellä on vain yksi pääaine ja vahva me-henki. Lisäksi se on tiedekuntana esimerkiksi humanistista pienempi. ”Omalle listalle” ei tarvita kovin montaa henkilöä, niin äänestettävänä on jonkun kaveri tai kaverinkaveri. Pelkkä oppiaineidentiteetti ei silti riitä. Alhaisin äänestysprosentti 2017 oli kasvatustieteissä, hieman päälle 30 prosenttia. Kokoomuksen Ruohoselle kysymys alhaisesta äänestysaktiivisuudesta näyttäytyy automaatiojäsenyyden kautta. ”Mielestäni se kertoo siitä, että opiskelijat eivät koe ylioppilaskuntaa omakseen. Jos ylioppilaskuntaan kuuluisivat vain ne, jotka siihen haluaisivat, äänestysaktiivisuus nousisi”, Ruohonen väittää. Ammattikorkeakouluissa äänestysprosentit ovat kuitenkin vapaaehtoisesta jäsenyydestä huolimatta alhaiset. Viime vuonna Turun AMK:n opiskelijakunnan vaaleissa se oli 13,1 %. Oulun yliopiston ylioppilaskunta päätti viime vuonna lisätä linjapaperiinsa, että se ajaa automaatiojäsenyyden poistamista siirtymäajalla. TYYn linjapaperia päivittäessä kysymys ei noussut esiin. T YYn kirjaston jälkeen uudeksi ”ikuisuusaiheeksi” on noussut ylioppilaskunnan jäsenyys Opiskelijoiden liikuntaliitossa (OLL). Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) päätti erota OLL:sta 2013, ja jokaisen ylioppilaskunnan piti itse päättää liittyäkö siihen. TYY liittyi OLL:iin vuoden 2015 alusta. Jäsenyys maksaa ylioppilaskunnalle noin 7 000 euroa vuodessa. Osa ryhmistä on sitä mieltä, että se on turhaa rahan menoa. Lex aikoi esittää tällä kaudella toistamiseen liikuntaliitosta eroamista, mutta perui aikeensa, kun muut ryhmät ilmaisivat turhautumisensa uuteen käsittelyyn. ”Voimasuhteiden muuttuessa varmaan halutaan taas testata, onko tämä se vuosi, kun siitä päästään eroon”, Harjuniemi kuvailee. Kun hän itse oli käsittelemässä asiaa ensimmäistä kertaa, lopputulos pysymisen puolesta oli selvempi – ”Nyt se on mennyt lähemmäksi fifty-fifty-tilannetta.” Lopulta oman kantansa saa läpi se, joka jaksaa sitä pisimpään toistaa. ”Kyllähän se OLL:stä eroaminen junttaamiselta vaikuttaa, mutta en koe sitä huonona asiana”, sanoo Ruohonen. ”Varmaan siitä taas ensi vuonna äänestetään.” ”Voidaan äänestää vaikka joka kokouksessa. Tietysti jos tulee selkeästi turpaan jossain asiassa, niin kannattaa odottaa seuraavaan edustajistokauteen.” Välillä pöydälle tuodaan esityksiä nopealla aikataululla, ilman mitään pohjakeskustelua. Tällainen oli esimerkiksi Turun ylioppilasteatterin tuen puolittaminen vuonna 2016. ”Toisinaan tuntuu, että esitykset rahojen suhteen eivät ole loppuun asti mietittyjä”, Kulha kommentoi. Ruohosta asioiden hidas eteneminen turhauttaa, mutta hän ei pidä sitä välttämättä huonona asiana. ”Se on demokraattisen prosessin ominaisuus.” Hänen mieleensä muistuu vanha edarivaikuttaja. ”Hän sanoi, että jos hitaus on se hinta, joka pitää maksaa rauhallisesta demokraattisesta ympäristöstä, on hän valmis sen maksamaan.” ”Olen samoilla linjoilla.” E rikoistutkija Juha Ylisalon mukaan edustajisto on yliopistossa tärkeä itsehallinnon muoto, varsinkin kun yliopistodemokratia muuten on ”aika rajoittunutta”. ”Sillä on myös demokratiakasvatuksen tehtävä. Moni poliitikko on oppinut edarissa yhteisten asioiden hoitamista ja ponnistanut politiikkaan.” Ilman edustajistoa ja ylioppilaskuntaa yliopisto muistuttaisi enemmän palveluorganisaatiota, jonne tullaan asiakkaaksi, Ylisalo sanoo. ”Ei se olisi niin yhteisöllinen kuin mitä se tällä hetkellä on.” × Lue Tylkkärin verkosta, miten edustajistoryhmät muuttaisivat TYYn poliittista linjapaperia. 15 Ilman edustajistoa ja ylioppilas kuntaa yliopisto muistuttaisi enemmän palvelu organisaatiota, jonne tullaan asiakkaaksi, erikoistutkija Juha Ylisalo sanoo.
Istutettiin yhdessä puu Kasvisravintola Verso edisti yli kahdenkymmenen vuoden ajan vaihtoehtoista ruokavaliota ja vaihtoehtoista kulttuuria turkulaisille. MIIKKA RUSI KUVITUS TEEMU PERHIÖ
P itkä rivi vihiksiä, vuustoja, vönereitä ja muita vitsikkäästi nimettyjä kasvis valmisteita. Marokkolaisen, thaimaalaisen ja korealaisen keittiön vege-eineksiä. Kinkkusiivuilta näyttäviä vegaanisia leikkeleitä. Kun katselee tavallisen 2010-lukulaisen supermarketin vegehyllyä, tuntuu kenties jo kaukaiselta ajatukselta, että kasvisruokavalion noudattaminen olisi Suomessa jotakin erikoista tai vaivalloisesti toteutettavaa. Vegetarismin yleistyminen ja normalisoituminen on ollut pian päättyvän vuosikymmenen yksi keskeisimmistä ruokatrendeistä. Toisin oli vielä vuonna 1980, kun Turkuun Aurajoen kupeeseen perustettiin pelkkää kasvisruokaa tarjonnut ravintola Verso. Osoitteessa Linnankatu 3 toimineesta Versosta ehti ennen lopettamistaan 2003 tulla vanhin yhtäjaksoisesti Suomessa toiminut kasvisravintola. Se oli kapinallinen, joka kulki vastavirtaan muun Suomen lisätessä tasaisesti omaa lihankulutustaan. A lussa oli turkulaisten opiskelijoiden toimittama vaihtoehtolehti Kynttilä, jonka yhdessä numerossa 1970-luvun lopulla oli pieni ilmoitus: avoin kutsu suunnitteilla olevan kasvisravintolan perustamiskokoukseen. Pelkkä harmiton kokeilu, joka tuskin johtaa mihinkään, lehden tekijät ajattelivat. Toisin kuitenkin kävi. ”Yllättäen perustamiskokoukseen tulikin noin 160 ihmistä. Sen jälkeen kaikki alkoi tapahtua nopeasti”, Risto Mikkonen toteaa 40 vuotta myöhemmin. Versossa avajaisista viimeiseen kattaukseen asti työskennelleen Mikkosen mukaan ravintolan innoittajat olivat ulkomailla, suurempien eurooppalaisten kaupunkien kasvisruokakulttuurissa. ”70-luvun lopun aikaan Suomi oli köyhä ja kulttuurisesti hyvin jämähtänyt paikka. Meidän keskuudessa, jotka oltiin vähän matkusteltu Euroopassa, oli sellaista liikehdintää, että Turussakin pitäisi olla jotain tällaista.” Yksi tärkeä esikuva Versolle toki löytyi Suomestakin: Oraansuojelijat ry:n Helsingin Ullanlinnassa pitämä ravintola Kasvis, jonka lisäksi Suomessa oli toiminnassa pari muutakin vegetaristista ravintolaa. ”Helsingissä oli myös toinen, näin jälkikäteen ajateltuna aika radikaali raakaravintoon keskittynyt paikka, nimeltä Aurinkotuuli. Jyväskylässä taas oli paikallisen Marttayhdistyksen pitämä pieni kasvisravintola.” Versolaisten oma ravintolaprojekti lähti toden teolla vauhtiin, kun ryhmä onnistui saamaan edullisesti vuokralle huonoon kuntoon päässeen arvokiinteistön Turun keskustasta. Historiallisen Seipelin salin remontointi takaisin käyttökuntoon vaati omin voimin tehtävää talkootyötä. ”Mukana oli opiskelijoita, taiteilijoita ja ihan tavallisia työssäkäyviä ihmisiä, esimerkiksi arkkitehteja. Ei se remontti olisi koskaan valmistunut pelkkien opiskelijoiden ja taiteilijoiden voimin.” Kun ravintolan toiminta saatiin lopulta käynnistettyä, suosio yllätti positiivisesti kaikki osalliset. Asiak kaita riitti jonoksi saakka heti alusta alkaen. ”Sosiologit puhuvat, että jollekin asialle on sosiaalinen tilaus. Versolle sellainen oli selkeästi olemassa. Ihmiset jaksoivat jonottaa tunninkin päästäkseen meidän papupatoihin kiinni, mikä oli hämmentävää.” T urkulaisen vegetarismin kirjoitettu historia alkaa huomattavasti Versoa kauempaa, sillä jo vuonna 1910 Åbo Underrättelserissa on ilmoitus kasvisruokatarjoilusta osoitteessa Humalistonkatu 10. Helsingissä ensimmäiset kasvisravintolat perustettiin sitäkin aiemmin 1890-luvulla, jolloin Suomessa julkaistiin myös ensimmäiset kasvisruoka-aiheiset keittokirjat. ? T Y L K K Ä R I 6 / 1 9 17
T Y L K K Ä R I 6 / 1 9 18 Väitöskirjatutkijana Turun yliopiston Suomen historian oppiaineessa työskentelevän Suvi Rytyn mukaan vegetarismin käsite ymmärrettiin 1900-luvun alussa paljon sen nykyistä merkitystä laajemmin. Käytännössä se oli synonyymi luonnolliselle elintavalle, jossa olennaista oli ihmisruumiin pitäminen puhtaana sitä sairastuttavista kuona-aineista. ”Näihin luettiin erityisesti liha, mutta myös nautintoaineet, kuten alkoholi, tupakka ja kahvi, sekä myös lääkkeet ja rokotukset”, Rytty toteaa. Kaikkein vanhimmat perusteet länsimaiselle vegetarismille ovat filosofisia. Esimerkiksi kreikkalaisen Pythagoraan roolia vegetarismin historiassa on pidetty niin merkittävänä, että pitkään lihatonta ruokavaliota kutsuttiin pythagoralaiseksi ruokavalioksi. Perinteisissä itämaisissa uskonnoissa liharavinnosta kieltäytymisellä on pitkät perinteet, mutta vastaavasti myös kristinusko on inspiroinut kasvissyöntiin länsimaissa. Kristinuskon valtakaudella perusteita vegetarismille alettiin etsiä Raamatusta. Sieltä löytyi todisteita siitä, että Jumala on määrännyt ihmisen syömään kasvisravintoa. ”Näitä samoja perusteita käytettiin vielä 1900-luvun alun suomalaisten vegetarismin kannattajien keskuudessa.” Lisäksi varhaisessa kristinuskossa liharavinnosta kieltäytyminen on ollut keskeinen osa askeesia, jonka avulla on ajateltu olevan mahdollista jalostaa sielua ja moraalia. ”Tämä ajatus oli keskeinen myös suomalaisten luonnollisen elintavan kannattajien keskuudessa. He uskoivat, että vegetarismin moraalia jalostava vaikutus lopettaisi ihmisen halun tappaa eläimiä ja toisia ihmisiä. Eli vegetarismi kukistaisi väkivaltarikollisuuden sekä lopettaisi sodat.” V egetarismin historiaa Suomessa on niin ikään tutkinut turkulainen kaupunginvaltuutettu Jukka Vornanen. Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaineeseen työn alla olevassa väitöskirjassaan Vornanen kutsuu 1800-luvun lopulta 1930-luvulle saakka jatkunutta ajanjaksoa ensimmäisen aallon vegetarismiksi Suomessa. Tämän kauden jälkeen kasvissyönnin perinteeseen tuli äkillinen kulttuurinen katkos. 1940ja 50-luvuilla vegetarismi väliaikaisesti hävisi Suomessa kartalta lähes täysin. ”Se johtui varmasti sotavuosista ja niiden jälkeen koventuneista arvoista, jonkinlaisesta yhteiskunnallisesta konservatiivisuudesta. Ehkä Ihmiset jaksoivat jonottaa tunninkin päästäkseen meidän papupatoihin kiinni, mikä oli hämmentävää. Risto Mikkonen ”
T Y L K K Ä R I 6 / 1 9 19 kansakunnan yhtenäisyyden korostamisen tarpeesta johtuen ilmapiiri ei ollut sellainen, missä kasvissyönnin kaltaiset ilmiöt olisivat olleet kovin vahvoilla.” Seuraavan aallon vegetarismi syntyi 1960–70-lukujen aikana. Maassa tapahtui laajempaa henkisen ilmaston myllerrystä ja edellisiä sukupolvia haastavan nuorisokulttuurin nousu. Kasvissyönnin asialla olivat tuolloin erityisesti erilaiset vaihtoehtoliikkeet. Yksi keskeisimmistä toimijoista uuden vegetarismin nousussa oli Versoakin inspiroinut Kasvis. Helsingin Korkeavuorenkadulla sijainneen Kasviksen taustalla oli Oraansuojelijat-niminen yhdistys, joka oli myöhemmin vaikuttamassa myös vihreän liikkeen syntyyn. Ryhmän jäseniin kuului mm. nykyinen Vihreiden europarlamentaarikko Heidi Hautala. K asvisravintola Verso perustettiin parantamaan kasvisruoan tarjontaa Turussa, mutta sillä oli myös tärkeä sosiaalinen merkitys. ”Silloin ei ollut somea. Meillä oli eteisessä kaksi isoa ilmoitustaulua, joista tuli hyvin tärkeä juttu. Ne olivat jatkuvasti täynnä tapahtumamainoksia ja muuta”, Risto Mikkonen kertoo. Turkulaisille vaihtoehtokulttuurin edustajille ravintolasta tuli tärkeä omanhenkisten keskittymä. Verson ympärille alkoi nopeasti muodostua muunkinlaista kulttuuria ja oma moneen suuntaan rönsyilevä yhteisönsä. ”Verso, Kirjakahvila, Titanik-galleria, Estelle ja Auran panimo. Esimerkiksi nämä asiat liittyivät toisiinsa ja kaikissa toimi osittain samoja ihmisiä.” Tyypillistä Versoa oli esimerkiksi se, kuinka rave-kulttuurin saapuessa Suomeen 80ja 90-lukujen vaihteessa ravintola oli heti kiinni uudessa ilmiössä. ”Turkuhan oli edelläkävijä siinä, kun house saapui Suomeen.” Niinpä Versossa järjestettiin kesällä 1990 bileet, jossa oli soittamassa muun muassa elektronisen musiikin pioneeri Mika Vainio. Hän toimi myös joitakin vuosia Versossa keittiöapulaisena. Tärkeä osa Versoa olivat ravintolan tiloissa järjestetyt taidenäyttelyt. 1980-luvun Turussa oli nykyistä vähemmän gallerioita, joten ravintola oli suosittu näyttelytila nuorten taiteilijoiden keskuudessa. Musiikkija taidetapahtumien lisäksi Versossa nähtiin toisinaan poikkeuksellisempiakin tempauksia. Perttu Häkkisen ja Vesa Iitin toimittamassa Valonkantajat – Välähdyksiä suomalaisesta salatieteestä (Like, 2015) -teoksessa mainitaan mystikko Reima Saarisen Versossa esoteerisista aiheista pitämä luentosarja. V uonna 2019 eletään määritelmästä riippuen ehkä jo vegetarismin kolmatta aaltoa. Ajalle varsin tyypillinen kasvissyöjä on kaltaiseni kuluttaja, joka on ensin kokeiluluonteisesti poistanut lihan ruokavaliostaan, mutta jäänyt pysyvästi vegeksi kuin vahingossa. Siinä missä suomalaiselta kasvisruokailijalta saatettiin aiemmin vaatia suurtakin sitoutumista ja vaivannäköä ruokavalionsa toteuttamiseksi, minulle muutos oli suunnilleen yhtä arkinen ja huoleton kuin pesuainemerkin vaihto toiseen. Toisaalta on huomattava, että aina liha ei edes ole ollut suomalaisissa kodeissa arkinen elintarvike. Nykyisenkaltainen lihansyönti Suomessa alkoi vasta 1900-luvun jälkipuoliskolla maatalouden tehostumisen, kaupungistumisen ja maan vaurastumisen vaikutuksesta. Elintason nousun myötä lihankulutus kasvoi huomattavasti. ”Vasta silloin lihaa alkoi olla enemmän saatavilla”, Jukka Vornanen muistuttaa. Viime vuosina lisääntynyt kiinnostus vegetarismia kohtaan liittyy Vornasen mukaan erityisesti ilmastonmuutokseen ja sen vastaiseen kulutuskäyttäytymiseen. Vaikka yksilön syyt kasvisruokavalion valitsemiseen ovatkin yleensä moninaisia, on tyypillistä, että eri aikakausina tietty motiivi painottuu muiden ohi. ”Esimerkiksi 1970–80-luvuilla tieto kehitysmaiden nälänhädästä lisääntyi, jolloin puhuttiin luonnon resurssien käytöstä ja ruoantuotantojärjestelmän kestävyydestä. 90-luvulla taas eläinoikeusliike oli vahvassa nousussa ja tällä vuosituhannella ilmastodiskurssi on vahvistunut.” V ersossa vauhdikkaan ja tapahtumarikkaan 80-luvun jälkeen koitti vaikeampi ja hiljaisempi 90-luku. Alun menestystunnelmien ja innostuksen jälkeen ravintolan kävijämäärät alkoivat vähitellen laskea. ”Noin vuoteen 1991 asti meni todella hyvin. Kun sitten tuli 90-luvun lama, niin Suomessa tyssäsi kaikki ja meiltäkin loppui asiakkaat”, Mikkonen toteaa. Verso sinnitteli toiminnassa vielä vuoteen 2003 saakka, kunnes ravintola lakkautettiin kannattamattomana. Kun lappu lopulta lyötiin luukulle, korvaavia ruokapaikkoja löytyi aluksi heikosti. ”Muistan kun olin eräässä pizzeriassa syömässä kasvispizzaa, jossa oli paljon juustoa ja puoliraakoja paprikasuikaleita. Melkein tuli itku siinä, että enhän minä elä tällaisella ruoalla.” Tällä hetkellä asiat ovat toisin. Vanhoja versolaisia työskentelee Betel-kirkossa toimivassa kasvislounasravintolassa. Turkulaisista illallisravintoloista kokonaan vegeruokaan keskittyviä ovat Hügge ja Kuori. Risto Mikkonen on iloinen käynnissä olevasta kasvisruokatrendistä, mutta se on myös saanut mietteliääksi. Miksi toimimme vasta nyt, kun suuri osa kasvissyönnin ekologisista perusteluista on tiedetty jo vuosikymmeniä? ”Kun huoli maailmanlopusta on noussut uudestaan, olen itsekin miettinyt, missä vaiheessa tuli sellainen idea, että tämä ei olekaan niin kiireellinen asia. Että meillä olisi tuhat vuotta aikaa näiden ongelmien ratkaisemiseen, eikä kymmenen vuotta, kuten nyt ajatellaan.” ×
Etsimme jakeluun, esivalmisteluun ja pakettilajitteluun työntekijöitä. Tuntimäärään mahdollisuus itse vaikuttaa. Lähetä ansioluettelosi minulle sähköpostiini mervi.santavuori@sol.fi, niin otan sinuun yhteyttä ja kerron asiasta lisää. . SOL Henkilöstöpalvelut kutsuu sinua HEI OPISKELIJA, TULE MEILLE T ÖIHIN! Ravintola Turun Upseerikerho Lounas arkisin klo. 10.30 13.30 Brunssi lauantaisin klo. 11.00 14.00 Tilausravintolamme toteuttaa kokouksenne, tilaisuutenne ja juhlanne ammattitaidolla. Juhlapalvelusta ruoat ja kakut mukaan. Kaivokatu 12 20520 Turku 0400 487 167 0400 487 167 info@turunupseerikerho.fi www.turunupseerikerho.fi Käytä ääntäsi Use your voice 01.11.2019, 10.00 06.11.2019, 17.00 Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto käyttää ylioppilaskunnassa ylintä päätäntävaltaa. Äänestäminen on helpoin tapa vaikuttaa ylioppilaskunnan toimintaan. Vaaleissa on käytössä sähköinen äänestysjärjestelmä. The new Student Union Council is the highest decision-making authority in the Student Union. To vote in the council election is the easiest way to make a difference in the Student Union. The election is organised through an electronic voting system. Äänestä! / Vote! www.tyy.fi/vaalit Tervetuloa juhlimaan kanssamme Turun yliopiston ylioppilaskunnan 97. vuosijuhlia Akatemiatalolle lauantaina 9.11.2019! Welcome to celebrate the TYY annual ball with us! The ball takes place on Saturday 11 November 2019 at Akatemiatalo. Päivämäärä / Date: 9.11.2019 Paikka / Place: 16.00 Raatihuone (cocktail) 18.00 Akatemiatalo (illallinen / dinner) Hinta / Price: TYYn jäsenille / TYY members: 100 € TYYn jäsenille, alkoholiton / TYY members, alcohol free: 95 € Muille / Others: 110 € Ilmoittautuminen / Registration: Kide.app / www.tyy.fi/tyy97 –