Turun ylioppilaslehti 04/2017

4/2017 s. 12 AKATEEMINEN VAPPU Opiskelijat örvelsivät jo 200 vuotta sitten KENEN KAUPUNKI? Tee-se-itse-kulttuuria siivotaan Turusta s. 15 UNISEX-VESSAT TULEVAT Sukupuolineutraalit tilat kampukselle s. 18 Keinoista kiistellään: mistä lisää teekkareita Turkuun? ORASTAVA KASVU s. 24
3 TURUN YLIOPPILASLEHTI 4/2017 Pääkirjoitus T Lisää teekkareita Turkuun, lisää Turkua päälle maan Nella Keski-Oja, päätoimittaja tyl-paatoimittaja@utu.fi ”On äärimmäisen tärkeää, että tekniikan opetusta ja tutkimusta lisätään.” 6 Matka TYYlikkääseen vappuun Pakkaa mukaan sima, perunasalaatti ja munkit. Pelaa tiesi Vartiovuorenmäen vappupiknikille! urun yliopistoa luonnehtii monialaisuus, mutta yksi on joukosta poissa: teknillistä tiedekuntaa korkeakoulussa ei ole. Tekniikan koulutuksen vajaavuus on ongelma. Merija valmistavan teollisuuden ansiosta Varsinais-Suomen talous on vahvassa kasvussa, ja alueen yritykset tarvitsevat kipeästi insinöörien osaamista. Turku onkin yrittänyt lobata yliopistolle kahta uutta koulutusohjelmaa: koneja materiaalitekniikan DI-koulutuksia. Tavoite on paketoitu herkulliseen visioon: jos insinöörikoulutusta kasvatetaan, yliopistoon perustetaan ehkä teknillinen tiedekunta. Visio kutkuttaa, mutta johtaa hieman harhaan. Oma teknillinen tiedekunta voitaisiin pystyttää Turun yliopistoon vaikka heti, mutta uusien koulutusohjelmien perustamiseen tarvitaan opetusja kulttuuriministeriön siunaus. Sitä yliopistolle ei ole toistaiseksi herunut. Sen Sijaan viime viikolla ministeriölle luovutettu selvitys ehdottaa, että Suomen tekniikan alan yliopistojen tulisi koota voimansa vastatakseen osaamishaasteisiin, joita orastava vientiteollisuuden kasvu asettaa. Ratkaisuksi esitetään muun muassa uutta yliopistojen yhteistä instituuttia FIT – Finnish Insititute of Technology. Ensimmäisenä verkosto keskittyisi merija autotekniikkaan Varsinais-Suomessa. Akuuttiin osaajapulaan tarvitaan apua muilta yliopistoilta. Ehdotus on kuitenkin pettymys. Pitkällä tähtäimellä on äärimmäisen tärkeää, että paikallista yliopistotason tekniikan opetusta ja tutkimusta lisätään. Vahva, alueen korkeakoulut ja yritykset yhdistävä, osaamiskeskittymä on Turun ja koko maakunnan valttikortti kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Korkeakoulujen välisten painotusten tulee kuitenkin olla kunnossa: Turun yliopiston pitää pystyä tarjoamaan jotain, mitä tuleva Tampereen uusi yliopisto tai Aalto yliopisto eivät jo tarjoa. kÄVi miten kävi, liikenneyhteydet teekkareiden tyyssijoihin Espooseen ja Tampereelle on hoidettava kuntoon. Tunnin junayhteys Helsinkiin houkuttelisi Turkuun osaajia.
4 TURUN YLIOPPILASLEHTI 4/2017 SISäLLyS 4/2017 Yliopiston vessoista tehdään sukupuolineutraaleja. Mutta hitaasti. Ylioppilaskylän ääniharava. Ikiteekkari Matti Vähä-Heikkilä valtuustoon. Opiskelijoiden vappu täyttää 200 vuotta. Juhla kasvoi rähinästä. Turussakin on teekkareita. Vappu on teekkarin joulu, jota juhlitaan viikkoja. Teknillinen tiedekunta Turkuun? Yritykset kaipaavat osaajia. Ensimmäinen laatuaan. Opiskelijat perustivat oman osuuskunnan. Tiedon nälkä. Kasvissyönnin historiasta hyönteisten mutustamiseen. Luovuus vapaaksi. Tyhjän paperin pelko voi yllättää kenet tahansa. Poliittiset Euroviisut tulevat taas. Tuulikoneita, modulaatioita ja tunnetta. NUMERO 4/2017 26.4.2017, Turun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu, 87. vuosikerta. www.tylkkari.fi ToimiTus Rehtorinpellonkatu 4 A, 20500 Turku, tyl@utu.fi, puh. 045 356 4517 Twitter: @Tylkkari, Instagram: @turunylioppilaslehti PÄÄToimiTTAJA Nella Keski-Oja, tyl-paatoimittaja@utu.fi ToimiTTAJAT Miikka Rusi & Atte Uusinoka KAnsiKuvA Huandi/123RF Stock Photo ilmoiTusmyynTi Kari Kettunen, puh. 0400 185 853, kari.kettunen@pirunnyrkki.fi & Erja Lehtonen, puh. 0400 185 852, erja.lehtonen@pirunnyrkki.fi, www.pirunnyrkki.fi PAino Botnia Print, Kokkola, ISSN 1458-0209. PAinos 7 750 kpl. 18 12 11 20 KANSI ”Tampereen seudulla on kuusi diplomiinsinööriä yhtä varsinaissuomalaista kohti”. Kalervo Väänänen Turun yliopiston rehtori Sivu 24 26 Matka TYYlikkääseen vappuun. Pelaa tiesi piknikille. Kuka sanelee kauniin Turun? Kaupunkikulttuuria siivotaan julkisesta tilasta. Swing-tanssia tutuksi hymyssä suin. Aluksi riittää, että osaa kävellä. Melkein maaginen Puolalanpuisto. Pussikalja tuo seikkailufiilistä. Katse kohti galakseja. Suomen suurin kaukoputki nököttää Piikkiössä. Erontekoa Eurooppaan. Miten Yhdysvallat eroaa Euroopasta? Nodes in a Network. Tutors are vital in making connections. 28 15 6 8 10 24 ”Me tulevaisuuden tutkijat aloimme miettiä, miten oppisimme käytännön tulevaisuudentutkimusta. Syntyi idea osuuskunnasta.” Essi Silvonen Sivu 26 30 32 16 13 14
5 TURUN YLIOPPILASLEHTI 4/2017 JU H A LA UR ILA Spot english content! in this issue ”nodes in a network” (p. 14): international students can have a hard time finding their subject-specific organizations. Tutors can help in making the connections. Teekkareiden wappu kestää kolme viikkoa. Tietotekniikan opiskelija Tijam Moradi tutkii uunituoretta wappulehteä (sivu 20). www.TyLKKARI.fI Kaikkien speksiesitysten arviot (2017) Turun ylioppilaslehti julkistaa arviot kaikista kevään speksiesityksistä tuoreeltaan verkkosivuillaan. Kuva Rauman Qmespeksistä, josta kriitikko kirjoittaa: ”Näyttelijät suoriutuvat rooleistaan mutkattomasti ja hyvällä asenteella. Rooleihin on löydetty pikantteja pikkujippoja, jotka rakentavat luonnetta myös omstarteihin.” Me oltiin nuoriso (6.4.) ”Turussa harvinaislaatuisen paluukeikan tehnyt Pikku G eli Henri Vähäkainu, 30, sai aikaan nostalgia-aallon Karusellissa, poikkitieteellisissä haalaribileissä. Tähden fanijoukko on kasvanut aikuiseksi, mutta hurmos artistin ympärillä on ennallaan”, kirjoittaa Ruut Luukkonen. Vain neljä nuorta valittiin Rauman valtuustoon – Essi Virtanen (sd.) ajaa maksuttoman ehkäisyn laajentamista (10.4.) Ainoastaan demarit ja kokoomus saivat alle 30-vuotiaita ehdokkaitaan läpi Rauman valtuustoon kuntavaaleissa. Lue verkosta myös Turun ja Porin vaalijutut! Nämä jutut vain netissä: eng Qm es ke ps I
6 TURUN YLIOPPILASLEHTI 4/2017 Haalarimerkit repsottavat uhkaavasti! Ne eivät pysy paikoillaan vapun rientoja ilman kiristelyä ja korjailua. Löydät myös nurkasta kasan ompelemattomia merkkejä. Jää ruutuun seuraavan kierroksen ajaksi ja ompele merkit kiinni. Jos olit niin vätys, että pakotit äitisi ompelemaan ne puolestasi, menetät seuraavan pelivuorosi. Mikäli järjestit haalarimerkkien ompeluillan hyvällä kaveriporukalla, siirry heti seuraavaan ruutuun. Suuta kuivaa ja tajuat, mitä vappu olisikaan ilman raikkaan kuplivaa simaa? Mikäli olet ollut huolellinen, hiivainen taikajuoma on jo käymässä ja siirryt seuraavaan ruutuun. Jos vappu yllätti, ei huolta: osta fariinisokeria, sokeria, hiivaa ja sitruunaa sekä laita liemi kiehumaan. Jätä seos huoneenlämpöön, ja sima valmistuu jo 12–24 tunnissa. Paras tulos syntyy luomusitruunasta! Odota ruudussa juoman valmistumista. Jos vappumeiningit vievät kohti nautintoa, biohajoavat kondomit eivät haalarintaskussa paljoa paina. Lennähtele seuraavaan ruutuun! Taidemuseonmäeltä vaellat kohti Runeberginpuistoa ja Liljan patsaan lakitusta. Paperisen jättiylioppilaslakin nostavat Liljan kutreille hammaslääketieteen opiskelijat. Vappuhuumassa unohdat sitoa Kauppatorilta ostamasi muumiheliumpallon haalareihisi. Pallo lipeää otteestasi! Nolostut turhasta roskaamisesta ja rahankäytöstä. Miksi et ostanut vappupallon sijaan viittätoista tölkkiä Pirkka-olutta? Kieri yksi ruutu taaksepäin. Jatkat matkaasi opiskelijatovereiden kanssa viettämään mitä mahtavinta vappuaatonyötä! Päädytte minipiknikille läheiseen puistoon. Skumppa tekee tehtävänsä ja pian jokaisella on tarve tyhjentää rakkoa. Jos et käytä läheistä bajamajaa, jäät ruutuun kolmeksi kierrokseksi. Siistein vappu ikinä! Nyt on aika levittää viltti Vartiovuoren vehreällä nurmelle, korkata pullo kuohuvaa ystävien kanssa, nauttia piknikkorin antimista ja makoilla elämästä nauttien. Onhan vappu opiskelijan parasta aikaa! Piknikillä on ohjelmaa kello klo 12–16. Paras piknikpöytä palkitaan. Siisti-Vappu -kampanja jakaa roskapusseja, ja siisteimmät TYYpit lahjotaan Ympäristösiiven uudella norppahaalarimerkillä. Bajamajojen lisäksi kansaa palvelevat teatterin vessat. Ole tässä ruudussa yhtä kauan kuin haluat nauttia piknikistä. Vaikka aurinko laskee ja piknikfiilis loppuu, päättyvät juhlat vasta jälkien siivoamiseen. Kiikuta omat ja kaverin roskat kierrätykseen: puistosta löytyvät pöntöt niin perusmoskalle kuin metallille ja lasillekin. Luonto, järjestäjä ja jätehuolto kiittävät <3 Tähän ruutuun emme toivo kenenkään jäävän. Pelisäännöt: Aloita vapun valmistelu lähtöruudusta ja etene laudalla ohjeiden mukaan kohti maalia, eli siisteintä mahdollista vappua! Lisää tapahtumia osoitteessa: tyy.fi/vappu. Matka TYYlikkääseen vappuun! 1. Haalareihin eloa! 2. Sima? Kuka, mitä, häh? 3. Rakkautta kohti 11. Lilja kun lakkinsa sai 12. Yö kuuluu meille 13. Vappupiknik Vartiovuorenmäellä! 14. Vappu on loppu vasta kun...
7 TURUN YLIOPPILASLEHTI 4/2017 Alat haaveilla viikon kohokohdasta, vappupiknikistä! Vanhempien kellarista ei löytynyt retroa eväskoria tai istuinalustaa. Suuntaa pelilaudan poikki lähimmälle kirpputorille, josta löydät päheimmän piknikkorin ja kreiseimmän piknikviltin. Esimerkiksi Pelastusarmeijan kirpputoreilta opiskelijat saavat 20 prosentin alennuksen. Olisiko vihdoin aika investoida myös kestokuppiin ja -astioihin? Eihän tämä viimeinen vappusi ole. Jos korista löytyy jo keepcup, hyppää heti seuraavaan ruutuun. Yhä useamman vappuhulinoihin kuuluvat muita piknikvieraita ihastuttavat saippuakuplat. Puhaltamiseen tarvittavan silmukan voit taitella piipunrassista, metallilangasta tai jopa narusta. Tee-se-itse-kuplat syntyvät yhdistämällä vettä, ekotiskiainetta ja ripaus sokeria. Alun perin Saksassa vappuyön menoihin on liittynyt noituus ja taikuus, joten jos fiilistely omien keitosten ääressä kiehtoo, vietät seuraavan kierroksen kuplalientäsi valmistellen. Jos kuplat eivät kiinnosta ja noituuden paikka on muissa juhlapyhissä, siirry heti seuraavaan ruutuun. Pakkaa mukaan pussillinen munkkeja! Vaikka vappu on siisti, saa suupieliä ympäröidä sokerikerros. Koita syödä munkki pyyhkimättä kertaakaan suunympärystä. Jos onnistuit, ikuista kuvasi Instagramiin tai Facebookiin hashtagilla #siistivappu. Perunasalaatti kaipaa kyytipoikaa! Riehakkaalle nauttijalle sopii pirteän hedelmäinen, hapokas ja hennon yrttinen Douce Nature Organic (9,9 e / 0,75 l). Vegaanisen luomuviinin muovipullo kestää vaikka kierisit alas Vartiovuoren mäkeä sen kanssa. Hillitylle nautiskelijalle sopii puolestaan vivahteikas, ryhdikäs ja limettinen Thandi (5,49 e / 0,375 l). Reilun kaupan vegaanista viiniä juodessa ei tarvitse potea maailmantuskaa tai kovaa kohmeloa. Pieni pullo on helppo napata mukaan piknikille. Vappuaatto koittaa! Bändi tanssittaa opiskelijoita Educariumin pihalla, jossa TYYn järjestöt tarjoavat erilaisia vappubooleja ja naposteltavia. Nappaa kestokuppi mukaan ja nauti antimista. Kierroksen jälkeen sinusta on kehkeytynyt oikea astiantunteva boolikriitikko! Tanssi seuraavaan ruutuun tai viivy vielä hetki boolimaljojen äärellä. Suuntaat vappukulkueeseen. Skumppapullo matkassa vaellat iloisessa väkijoukossa yliopistolta Taidemuseonmäelle. Melskeen keskellä heität evääksi nautitun vihiskääreesi maahan, mutta pienessä boolihiprakasta huolimatta tajuat pian erheesi. Palaa takaisin yhden ruudun verran ja käy keräämässä roskasi. Kulkue lähtee Ylioppilastaloilta klo 16.45. Lakitustilaisuus alkaa klo 17.30, TY:n kuoro, Sohon Torwet, vappupuhe TY:n hallituksen puheenjohtaja Miika Tiainen. Huraa! Vapun jännittävin hetki on koittanut. Seisot tuhansien juhlijoiden kanssa ylioppilaslakki kädessä ja kuuntelet puheita. Kellon lyödessä tasan kuusi asetat lakin riemuiten päähäsi. Te ks Ti Li is a sy d ä n m et sä & ed v in a W a Ls té n ku vi Tu s a Le tt e G r a n d eL L 5. Nykyajan noitakeitoksia 6. Eväät vappuun 7. Viini on jumalten (ja opiskelijoiden) juoma 4. Piknikkori kuntoon 8. Aamu alkaa tanssien 9. Kulkue vie vappuun 10. Lakit päähän ny
8 TURUN YLIOPPILASLEHTI 4/2017 TeksTi miiKKa rUsi KuvA neLLa KesKi-oja Turun virallinen kanta kaupunkikulttuuriin on yksiselitteisen positiivinen, mutta millaisia ovat kaupungin käytännön toimet? Kannustaako Turku paikallisia kulttuuritoimijoitaan? urun kaupungin strategiassa kaupunkikulttuurin kehittämiselle on varattu runsaasti tilaa ja huomiota. Ohjelman mukaan kulttuurin vapaan kentän toimintaedellytyksiä halutaan edistää. Turku määritellään ”kulttuurin edelläkävijäkaupungiksi, jossa vallitsee vapaa ja rohkaiseva tekemisen meininki” ja jossa ”kulttuurin käsite ymmärretään laajasti”. Ruohonjuuritasolla ei kuitenkaan olla kaupungin kulttuuripolitiikkaan täysin tyytyväisiä. Yksi viimeaikaisista keskustelunherättäjistä on ollut niin sanottu Kaunis Turku kiittää -kampanja, jonka pienet kulttuuritahot kokevat suorastaan haittaavan toimintaansa. kaMPanjaSSa Turun kiinteistöliikelaitos sijoittaa 50 000 euroa tarrojen ja julisteiden tehostettuun valvontaan ja poistamiseen lyhtypylväistä. Joihinkin niistä on ilmestynyt tilalle kaupungin oma viesti: ”Tämäkin tolppa pysyy pystyssä ilman julisteita ja tapahtumamainoksia. Kaunis Turku kiittää!”. Luvattomasta mainosjulisteesta seuraa kiinteistöliikelaitoksen yhteydenotto ja kehotus poistaa juliste määräpäivään mennessä. Jos mainosta ei itse irroita, kiinnittäjää laskutetaan julisteen poistamisesta. Vapaaehtoisvoimin pyöritettävän Kirjakahvilan hallituksen puheenjohtaja, tapahtumanjärjestäjä Jari Pohjonen kritisoi projektia ja sitä, miten kapeasti kaupunkitilan kauneus siinä määritellään. ”Harmaa kaupunkitila, jota värittävät vain kaupalliset jättimainokset, ei ainakaan minulle luo kuvaa kovin elävästä kaupunkikulttuurista.” Pohjosen mukaan kampanja kytkeytyy myös keskusteluun siitä, mikä mielletään arvostetuksi kaupunkikulttuurin muodoksi. Vertailukohdaksi hän ottaa ulkomaisten kulttuurikaupunkien julisteskenet. ”Ulkomailla nimenomaan omaehtoisten julisteiden määrä tai poissaolo kertoo siitä, missä kaupunginosissa on T Rullalautailijat ovat rakentaneet Iso-Heikkilään omin luvin skeittauspaikan. Alueelle tehty uusi kaavaluonnos tarkoittaa, että paikka häviää. KUKA SANELEE KAUNIIN TURUN?
9 TURUN YLIOPPILASLEHTI 4/2017 Gallup ”Vappuna ihmiset viettävät aikaa ulkona, hymyilevät paljon ja ovat iloisia. Tästä syystä vappu on hieman erikoinen juhla täällä Suomessa.” Mitä vappu sinulle merkitsee? ”Tämä on viimeinen opiskelijavappuni. Omassa ainejärjestössä vappu merkitsee bilevuoden päätöstä, vaikka opiskelu ei vielä vappuun päätykään.” ”Ensimmäinen mieleen tuleva asia vapusta on järjetön sekoilu ympäri Turkua isolla porukalla. Sen lisäksi vappu merkitsee minulle kesän alkua.” TeksTi ja kuvaT atte UUsinoKa TYYn hallitukselta Miisa Piiponniemi yleinen kirjallisuustiede Annemari Hannula poliittinen historia Osmo Laaksonharju kulttuurihistoria Oodi vapulle ja tasa-arvolle virkeää paikallista kulttuuritoimintaa ja missä ei.” Katumainokset vinkkaavat pieniä tapahtumia myös heille, joilla ei ole kosketusta esimerkiksi Turun Facebook-yhteisöihin. Pohjonen muistuttaa, että sosiaalisen median tiedotusverkostojen ulkopuolelle jää lukuisten paikallisten lisäksi etenkin ulkopaikkakuntalaisia ja ulkomaalaisia. kunTaVaaLien aLLa Bar Ö:ssä järjestettiin Kulttuuritapahtumat Turussa -keskustelu, jossa ehdokkaat ja yleisö pohtivat Turun ominaisuuksia kulttuurikaupunkina. Tilaisuuden järjestäneen festivaalituottajan ja ravintoloitsijan Tuomas Saran mukaan julistetilanne puhututti myös paneelikeskustelussa. ”Yleisössä reaktio oli hyvin pöyristynyt linjanvedosta. Tapahtumien näkyminen kaupungilla koetaan tärkeäksi osaksi kaupunkikulttuuria.” Panelisteja mietitytti kaupungin tapahtumarahoitukseen, kulttuuritiloihin ja byrokratiaan liittyvät kysymykset. Keskustelussa muun muassa toivottiin edullisesti vuokrattavaa tapahtumaaluetta sekä helpotuksia ja yhden luukun -periaatetta lupa-asioihin. iLMiöja H2Ö-festivaalien vastaavana tuottajana toimineelta Tuomas Saralta kaupunki saa myös kehuja. Sara kiittelee kulttuurilautakuntaa rohkeudesta tukea toisinaan myös joitakin marginaalisia projekteja. Itse hän on saanut H2Ö:lle henkistä tukea kaupungin johtotasolta asti. Siitä huolimatta monet mielenkiintoiset ja kaupunkia rikastavat kulttuuri-ilmiöt rimpuilevat vuodesta toiseen täysin vapaaehtoistyön ja oman rahoituksen varassa. Kulttuurimyönteisyyttään korostavalla kaupungilla on Tuomas Saran mielestä varaa lisätä yhteistyötään paikallisten pienten toimijoiden kanssa. ”Kaupunki kuitenkin hyötyy vapaan kentän tuottamasta kulttuurista”, hän toteaa. • ”Ylioppilaat, lakit päähän”, kehotetaan 95-vuotiaan TYYn vappuaattona järjestämässä tilaisuudessa Taidemuseonmäellä. Vappu on suomalaisen työn päivä, kevään alku, opiskelijoiden juhla… ja paljon muuta. NIMI VAPPU juontaa juurensa keskiajalla eläneestä abbedissasta Valburgista. Tämä pääsi perheensä varakkuuden turvin arvostettuun nunnaluostariin opiskelemaan ja oli omana aikanaan esimerkki lahjakkaasta, korkeakoulutetusta naisesta. Valburg julistettiin kuolemansa jälkeen pyhimykseksi, ja toukokuun ensimmäisenä vuonna 870 hänen jäännöksensä siirrettiin Eichstättiin. Päivä tunnetaan paitsi Valburgin muistopäivänä – myös vappuna. Tasan 1 000 vuotta myöhemmin lakin olisi voinut painaa päähänsä Suomen ensimmäinen ylioppilastutkinnon suorittanut nainen. Maria Tschetschulin joutui kuitenkin tyytymään hiuskoristeeseen kiinnitettyyn lyyraan, sillä naisilla ei vielä tuolloin ollut lakinkäyttöoikeutta. Myös Tschetschulin oli päässyt opiskelemaan perheensä varakkuuden ansiosta. Itse opiskeluun hän oli naisena joutunut hakemaan erityislupaa. TÄNÄ VUONNA me ylioppilaat painamme lakit päähämme sukupuolestamme ja perheidemme varallisuudesta riippumatta, ja juhlimme samalla tasa-arvoista 100-vuotiasta Suomea. Tästä kiitämme mahdollisuutta opiskella ilman etuoikeutettua asemaa – mahdollisuutta, jonka tulee kuulua myös tuleville ylioppilaille. SAANA KALLIO, TYYn hallituksen kulttuurivastaava TURKULAISET SKEITTAAJAT ovat tyytymättömiä kaupungin tarjoamiin skeittauspaikkoihin. Sen takia he ovat rakentaneet omin luvin talkoilla betonista skeittipuistoa Iso-Heikkilään vuodesta 2010 lähtien. ”Tätä olemme tarvinneet, joten teimme sen itse”, Turun Rullalautailijat ry:n perustajajäsen Joe Silvan kertoo. Nyt alueelle on kaavoitettu taloja, joiden rakennustyöt alkavat vuonna 2019. Yhdistyksen toiveena on suojella paikkaa siihen asti. Turun kaupungin liikuntasuunnittelija Kristina Karppi lupaa parannuksia kaupungin skeittipaikkoihin jo tänä vuonna. Runosmäen ja Kupittaan parkkien peruskorjauksien on tarkoitus valmistua syksyllä. ”Runosmäelle tehdään kokobetoninen skeittipaikka. Yritämme toteuttaa lautailijoiden toivetta: rakentaa mieluummin jonnekin oikein hyvä paikka kuin monta puolivillaista”, Karppi kertoo. Korjauksien kustannusarvio on 162 000 euroa. Se jää alle kolmasosaan Tampereelle valmistuneen Iso-Vilusen skeittipaikan urakkahinnasta, joka oli 596?000 euroa. ”Kaupungin kanssa käydyissä keskusteluissa on ollut positiivinen pohjavire, mutta todellisuudessa on tyydytty usein vain halvimpiin ratkaisuihin”, Turun Rullalautailijat ry:n puheenjohtaja Saku Martikainen toteaa. TEE-SE-ITSE-SKEITTIPARKKI VAARASSA ”Harmaa kaupunkitila, jota värittävät vain kaupalliset jättimainokset, ei luo kuvaa kovin elävästä kaupunkikulttuurista.” Jari Pohjonen
10 TURUN YLIOPPILASLEHTI 4/2017 VANHOJEN mustavalkoelokuvien huikeat paritanssikohtaukset jättävät katsojan äimistyneeksi. Voi tuntua siltä, että swing-tanssit ovat mennyttä maailmaa, mutta Turku Swing Societyn (TSS) tanssikursseilla on rutkasti kävijöitä. ”Meillä on tällä hetkellä noin 150 jäsentä ja heistä noin 50 ovat opiskelijoita”, toteaa järjestön entinen puheenjohtaja ja lindy hopin lajivastaava Marjo Mustonen. TSS haluaa omien sanojensa mukaan olla ”enemmän kuin tanssiseura” ja tehdä argentiinalaista tangoa ja swing-tansseja tunnetuksi. ”Meillä on viikkokursseja ja viikonlopun workshopeja eri lajeista. Viikkokurssit ovat pääasiallisesti lindy hoppia, west coast swingiä tai argentiinalaista tangoa”, Mustonen kertoo. TSS järjestää kurssien lisäksi tanssitapahtumia, joissa on paljon ihmisiä niin yleisössä kuin parketilla. West coast swingin lajivastaava Heli Mustalahti kertoo, että tapahtumissa tunnelma on aina katossa. ”Ihmisten suunpielet kääntyvät siellä pakostakin hymyyn. Se tunne on palkinto, jonka tästä itse saa.” Mustosen paras TSS-muisto on Raatihuoneen juhlasalista, johon perustettiin Taiteiden yön ajaksi ”salakapakka”. ”Kapakkaan kutsuttiin monia turkulaisia tanssiseuroja esittämään valmisteltuja koreografioita. Se oli todella hieno ilta ja aivan mieletön kokemus.” TSS KANNUSTAA kaikkia tanssista kiinnostuneita kokeilemaan swing-tansseja, vaikka askeleet eivät vielä olisi sitä lentävintä sorttia. ”Kannattaa tulla avoimin mielin, eikä kannata ottaa hirveästi paineita. Tämä on hauskanpitoa”, Mustalahti kiteyttää. Vaikka swing-tanssit näyttävät hankalilta, lähtevät alkeiskurssit liikkeelle peruskuvioista. ”Alkeiskurssilla harjoitellaan rytmiä ja askellusta, vientiä ja seuraamista ja ylipäänsä musiikin kuuntelua. Näistä asioista sitten edetään vaikeampiin juttuihin”, Mustalahti kertoo. ”Aivan aluksi riittää, että osaat kävellä”, Mustonen nauraa. Palstalla esittelemme TYYn järjestöjä. TURKU SwING SOCIETy Harrastejärjestö, jonka tavoitteena on tuoda argentiinalaista tangoa ja swing-tansseja tutuksi. Perustettu vuonna 2005. TeksTi atte UUsinoKa kuva neLLa KesKi-oja SwING-TANSSIA TUTUKSI hyMySSä SUIN MUUT yLIOPPILASLEhdET kOONNuT atte UUsinoKa Nopeat ARKI PALAA VAhINKOARKISTOON Roskalavalle päätyneen arkistoaineiston kunnostus etenee toiveikkaissa merkeissä. Maaliskuussa folkloristiikan, uskontotieteen ja kansatieteen arkistoaineistoa päätyi vahingossa roskalavalle Fennicumin tyhjennyksen yhteydessä. 1960luvulta alkaen kerrytettyyn, osin digitoituun haastatteluaineistoon kuuluvia äänitenauhoja purkautui sekä altistui räntäsateelle ja epäpuhtauksille. Kysyimme Turun yliopiston väeltä, mitä aineistolle kuuluu. Missä roskalavalle päätynyt aineisto on nyt, palvelujohtaja Päivi Mikkola? ”Aineisto on kuivattavana ja puhdistettavana Diginord-yhtiöllä Helsingissä. Diginord on optimistinen sen suhteen, että aineisto saadaan digitoitavaan kuntoon. Vielä emme osaa arvioida, kuinka kauan työ tulee kestämään. Kaikki lavalle päätynyt aineisto puhdistetaan, vaikka se olisi jo digitoitu.” Mihin aineisto päätyy, kun se palaa Helsingistä? ”Toukokuussa 2018 valmistuvassa Medisiina D:ssä on aineistolle sopiva arkistotila, jossa esimerkiksi lämpöä ja kosteutta seurataan. Aineisto oli pakattu siirrettäväksi väistötiloihin Agoraan, mutta sekaannuksen vuoksi aineistolle kävi vahinko siirron yhteydessä.” Miksi on tärkeää, että alkuperäisaineisto on digitoinnista huolimatta saatavilla, asiakirjahallintopäällikkö Hanna Knuuti? ”Varmuuskopiointi on tärkein syy tämän aineiston säilyttämiselle. Lisäksi tutkimuksellisesti arvokkaalla alkuperäisaineistolla voi olla erityistä säilytysarvoa.” Miksi aineistolla pitää olla erilliset arkistotilat? ”Arkistotiloissa esimerkiksi lämpö, kosteus ja ilmanvaihto ovat säädeltyjä. Tällöin aineisto on turvassa kosteudelta, tulelta, liialta lämmöltä ja valolta, ilman epäpuhtauksilta, vahingonteolta ja luvattomalta käytöltä.” KUN KLIKKAA Facebookissa tykkää-nappia, tulee harvoin pohdittua, mitä klikkaus paljastaa omasta persoonallisuudesta. ItäSuomen ylioppilaslehti Uljas (3/2017) uutisoi Cambridgen yliopiston opiskelijoiden kehittämästä järjestelmästä. Se kertoo, että keskimäärin 68:sta Facebook-tykkäyksestä kertyy riittävästi dataa, jonka avulla voidaan selvittää henkilön ikä, seksuaalisuus, älykkyys, uskonto, alkoholin tai huumeiden käyttö ja se, ovatko henkilön vanhemmat eronneet. Ensi kerralla klikatessa kannattaa pohtia, mitä kaikkea tykkäys paljastaakaan. ”ILMASTONMUUTOS on jatkuvasti tapetilla”, todetaan Lapin ylioppilaslehdessä (1/2017). Lapin yliopisto on alkanut kamppailla ilmastonmuutosta vastaan. Yliopisto pyrkii saamaan WWF:n lanseeraaman Green Office -sertifikaatin vielä tämän kevään aikana. Suomen WWF:n kehittelemällä Green Office -ympäristöohjelmalla pyritään pienentämään hiilijalanjälkeä ja kasvihuonepäästöjä. Lapin ylioppilaslehti kokee asian erittäin tärkeäksi, koska Lappi kerää turismia ja maailmanlaajuista huomiota arktisen puhtaan luonnon avulla. TeksTi iLKKa HemmiLä kuviTus yUPiramos / 123 rF stocK PHoto
11 TURUN YLIOPPILASLEHTI 4/2017 Lempipaikka TeksTi & kuva neLLa KesKi-oja ”OLEN ASUNUT useampaan otteeseen Puolalanpuiston vieressä, joten se on vähän kuin oma takapihani. Makeiden vanhojen talojen ympäröimä puisto tuntuu melkein maagiselta – ei tuollaisia alueita yleensä ole kaupunkien keskustoissa saati Suomessa. Talvella hämärässä puisto näyttää hienolta, jos maassa on lunta ja talot valaistu kauniisti. Itse olen kuitenkin kesäihminen. Perinteisesti parasta ovat kevään ensimmäiset pussikaljat tai -viinit, hyvät hetket ja hauskanpito. Puistossa on aina myös seikkailufiilistä: siellä näkee ihmisiä, joihin ei muuten törmää.” Eino Nurmisto Tämän kylän homopoika -bloggaaja MELKEIN MAAGINEN PUOLALANPUISTO ”Perinteisesti parasta ovat kevään ensimmäiset pussikaljatja viinit, hyvät hetket ja hauskanpito.”
12 TURUN YLIOPPILASLEHTI 4/2017 TeksTi arttU aLa-joKimäKi kuva neLLa KesKi-oja uusenlatvojen piirtämästä horisontista erottuu kupolikattoinen rakennus. Moni ei ehkä arvaisi, että kyseessä on observatorio, joka piilottaa sisälleen Suomen suurimman kaukoputken. Seesteisen peltomaiseman keskellä Piikkiössä sijaitsee Tuorlan observatorio, jossa tehdään kansainvälisesti merkittävää tähtitieteen tutkimusta. Yksi observatorion tutkijoista on Elina Lindfors. Vuonna 2015 hän oli mukana tutkimustiimissä, joka havaitsi 7,6 miljardin valovuoden päässä sijaitsevan galaksi PKS 1441+25:n lähettävän korkeaenergistä gammasäteilyä. Säteilyn ansiosta galaksin ominaisuuksia päästiin tutkimaan entistä paremmin. ”Korkeaenerginen gammasäteily on erityisen mielenkiintoista, koska se on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa matkatessaan maailmankaikkeuden läpi. Perille saapuessaan se sisältää tietoa tästä vuorovaikutuksesta – jos tiedon osaa tulkita. Säteily on kuin salakoodi, jonka avaamalla saamme tietoa universumin historiasta”, Lindfors selittää. Lindforsin kiinnostus avaruutta kohtaan syttyi jo lapsuudessa. Hän ilmoitti ryhtyvänsä tähtitieteilijäksi 10-vuotiaana. Niistä ajoista paljon on muuttunut tähtitieteen saralla. ”Kun kirjoitin graduani, oli korkeaenergistä gammasäteilyä lähettäviä kohteita tiedossa kuusi. Nyt niitä tunnetaan 160. Havaintovälineiden kehittyessä tulemme tekemään vielä paljon uusia kiinnostavia löytöjä”, Lindfors kertoo. Uusien löytöjen lisäksi myös tutuissa kohteissa riittää tutkittavaa. ”Tv-sarjojen poliiseilla pyörii usein mielessä jokin ratkaisematon katoamistapaus tai rikos. Tutkijalle voi käydä vähän samalla tavalla. Sitä huomaa palaavansa jonkin tutkimuskohteen äärelle uudestaan ja uudestaan”, Lindfors toteaa. MySTeeriT kiehToVaT, eivätkä ainoastaan tutkijoita. Tuorlassa pidettiin maaliskuussa avoimien ovien päivät. 10 euron mainosbudjetilla ja henkilökunnan vapaaehtoistyöllä toteutettu tapahtuma oli yleisömenestys. Kävijöitä oli siinä määrin, että liikenteenohjaukseen tarvittiin avuksi vapaapalokunta. Lindfors on tyytyväinen, että tähtitiede kiinnostaa yleisöä. ”Vierailut ovat tärkeä osa työtäni tutkijana. Tähtitiede ei ehkä tuota arkielämässä hyödynnettävää tietoa, mutta se tuo ihmiset tieteen äärelle. Täällä kävijät pääsevät kosketuksiin tieteellisen ajattelun ja tieteen menetelmien kanssa”, Lindfors muistuttaa. Observatorion yhteydessä sijaitseva planetaario on avoinna yleisölle viikonloppuisin. Arkisin planetaariossa käy paljon kouluryhmiä. Ehkä joku nuorista vierailijoista löytää myös kutsumuksensa varhaisella iällä. • Elina Lindfors ratkoo avaruuden halki matkaavia salakoodeja. Tähtitieteilijän aarrejahdissa on löytynyt jo yksi kokonainen galaksi. Tiede K Kuka? Elina Lindfors, tähtitieteen tutkijatohtori Tuorlan observatoriossa. Mitä tutkii? Aktiivisia galakseja ja niiden lähettämää gammasäteilyä KATSE KOhTI GALAKSEjA Elina Lindfors työskentelee Tuorlan observatoriossa, jonka kaukoputkea kiusaa seudun kasvava valosaaste.
13 TURUN YLIOPPILASLEHTI 4/2017 ERONTEKOA EUROOPPAAN Miksi Yhdysvallat on niin erilainen kuin Eurooppa? HÄMMENNYKSEN aihe on kaikille tuttu: ensin kengännauhat näyttävät olevan tukevasti solmussa, mutta lyhyen juoksuspurtin jälkeen ne ovatkin jo auki. Miksi solmu aukesi niin helposti? BERKELEYN YLIOPISTOSSA Kaliforniassa kengännauhojen aukeamisen mekaniikkaa lähdettiin selvittämään perinpohjaisesti slow motion -kameran ja juoksumaton avulla. Hidastuskuvasta todettiin, että solmu löysentyy hieman joka kerta kengän tömähtäessä maahan. Samalla jalan heilahdusliike vetää kengännauhojen päitä ikään kuin piiskamaisesti auki. NAUHOJEN IKÄVÄÄ aukeamista voi kuitenkin ehkäistä joko opettelemalla netistä tavanomaista pitävämmän rusetin sitomistavan tai kiinnittämällä huomiota nauhojen materiaaliin. Pehmeät ja littanat kengännauhat nimittäin pitävät paremmin kuin kovat ja pyöreät. Varman päälle pelaava solmija voi myös hangata niihin liukkautta vähentävää mehiläisvahaa. TEKSTI MIIKKA RUSI KUVITUS NEYRO2008 / 123RF STOCK PHOTO ARjEN TIEdE: KOMPASTUTTAVAT KENGäNNAUhAT kOONNuT miiKKa rUsi kuviTus meenna / 123rF stocK PHoto YHDYSVALTAIN itseymmärrykseen on historiallisesti kuulunut ajatus siitä, että se eroaa Euroopasta. Siirtolaiset lähtivät uudelle mantereelle uuden alun toivossa. Yhdysvaltain kansalaisuuden saaminen edellytti luopumista siteistä lähtömaahaan. Vanhan ja uuden mantereen eriäväisyydelle oli pitkään myös poliittiset perusteet. Vuoden 1823 Monroe-oppi vaati Amerikkojen kolonisaation lakkauttamista sekä läntisen ja itäisen pallonpuoliskon asioiden eriyttämistä. Mannerten välinen yhteistyö on kuitenkin ollut tiivistä koko toisen maailmansodan jälkeisen ajan. Monissa asioissa olemme samassa veneessä.” MEDIATUTKIJAN silmin yhdysvaltalaisen ja eurooppalaisen median historiaa ja nykypäivää joutuu tarkastelemaan eri lähtökohdista. Amerikkalaisen median kehitystä ovat ohjanneet kaupalliset periaatteet, Euroopassa mediat on nähty kansanvalistuksen välineinä. Elokuvaa on Euroopassa arvostettu ensisijaisesti taiteena, ja BBC:n mallin mukaiset kansalliset yleisradiot ovat puolestaan ”jakaneet tietoa, valistaneet ja viihdyttäneet” – kuten BBC:n motto kuuluu. Eurooppalainen mediamalli on painottanut järkeä ja asiallisuutta, amerikkalainen tunnetta ja viihteellisyyttä. Vasta viime vuosikymmeninä Euroopassakin on oivallettu, etteivät järki ja tunne ole toistensa vastakohtia. Eivät edes mediassa.” KUN IHMISTEN taloudellisessa käyttäytymisessä havaitaan eroja, taloustiede hakee selitystä enemmän kannustinympäristöjen eroista kuin ihmisten eroista. USA:ssa hallitsee markkinoiden toimivuuteen luottava ajattelu, jossa ihmisillä on mahdollisuudet olla oman onnensa seppiä. Valtion on pidettävä näpit irti ja verot alhaalla. Eurooppalaisessa ajattelussa valtion on hyvä tuottaa kollektiivihyödykkeitä ja tukea ihmisiä, jotka eivät ole markkinoilla pärjänneet. Presidentti Trumpin halu romuttaa Obaman terveysuudistus tarjoaa esimerkin: pienikin askel eurooppalaiseen yhteisvastuuseen päin oli liikaa. USA:ssa terveysmenot ovat kaksinkertaiset Eurooppaan verrattuna. BENITA HEISKANEN dosentti, johtaja Yhdysvaltain tutkimus VEIJO HIETALA yliopistonlehtori, mediatutkimus PAAVO OKKO professori emeritus, kansantaloustiede 3 kulmaa ”VIENTI VETäMääN VIINALLA!” Kari Kunnas (markkinointi): Suomalaisten brändialkoholijuomien vienti ja Suomi-maabrändi ”MITEN PäRjääT KOULULAISELLE? TESTAA TIETOSI EURAjOEN PAIKANNIMISTÖSTä” Tiina Vähä-Kreula (maisemantutkimus): Eurajoen paikannimistö maiseman kuvaajana ”ONKO MAASTOhIIhTO UUSI NOKIA?” Heini Vesalainen (liikunnan yhteiskuntatieteet, Jyväskylän yliopisto): Maastohiihdon globalisoituminen talviolympialaisten menestyksen perusteella tarkasteltuna EXTRA TyL EXTRA Lisää klikkauksia! Otsikoimme uudet tutkimukset. TeksTi miiKKa rUsi
14 TURUN YLIOPPILASLEHTI 4/2017 International students can have a hard time finding their subject-specific organizations. Tutors can help in making the connections. aRTiCLe roos HeKKens iLLusTRaTiON oona Leino D NOdES IN A NETwORK o you remember or can you imagine the first days of your studies abroad? You arrive in a completely different country, where you are overwhelmed with practicalities of a new university, dislocated in an unfamiliar city and most likely culture-shocked by the strange people around you. It is in these first days at the University of Turku (UTU) that you are presented with the student organizations that can introduce you to the Finnish culture, people and student life. unforTunaTeLy difficuLTieS remain in communication between the complex networks within UTU, the Student Union (TYY) and the international students. “We do not know who the international students in Media Studies are”, says Maija Airos, who is a spokesperson for Hurma ry, the organization for media students. While Hurma’s activities are open to everyone and have Finnish as well as English invitations on Facebook, they are not sure if the information reaches the right people. Therefore Nora Palonen, chairman of Hurma, would like to get support from the international tutors. In her opinion tutors could play an important role in introducing the subject-specific organizations to the international students. Pablo Pérez Chaves from Peru agrees. When the PhD candidate in Biodiversity Research came to UTU for the first time on exchange, he met his tutor and they are still good friends. But it was not until his master that a fellow Finnish student introduced him to Synapsi, the subject-specific organization of Biology and Geography. aLi Benkherouf, who is the TYY board member for international affairs, also recognises the potential of the tutor. He promises that TYY will organise special training for tutors, which will highlight the value of subject-specific organizations to international students. “We are TYY board members for only one year. That is why it is important to set out a plan to show what has been done for internationalisation so that the next board can continue the work”, he says. Therefore Benkherouf is working on a guidebook for TYY student organizations. The guide should be ready for next fall and will contain updated criteria on what to include in international events and how to set up international affairs in order to get activity support from TYY. In addition, TYY will reward a student organization that has done outstanding work with an International Award to stimulate international integration. MaSTer of fuTure Studies student Hoa Nguyen from Vietnam was part of the board of her subject-specific organization Black Swans last year. Being an active member of the organization helped her to feel confident and part of the network. “Meeting Finnish people is significant to get to know their culture”, Nyuyen says. The integration of international student in Finnish student life will always be a challenge. However, work is done to improve the situation and the examples of progress are encouraging. • eng
15 TURUN YLIOPPILASLEHTI 4/2017 urun yliopiston kaikki vessat muutetaan vähitellen sukupuolineutraaleiksi. Näin linjaa yliopiston uusi yhdenvertaisuusja tasa-arvosuunnitelma. ”On nykyaikaa ja tulevaisuutta antaa aikaisempaa väljempiä mahdollisuuksia sekä ymmärtää että hyväksyä erilaisuutta. Kaikki ei ole niin kaksijakoista”, Turun yliopiston yhdenvertaisuusvastaavan Anu Mäkelä perustelee. Kehitystyö on hidasta, eikä sitä ole vielä aikataulutettu. Yliopiston tasa-arvotoimikunta alkaa konkretisoida yhdenvertaisuussuunnitelman tavoitteita toukokuussa. ”Kaikkia yhdenvertaisuuden lisäämiseen tarkoitettuja keinoja ei ole vielä osattu keksiäkään. Olemme avarakatseisia sen suhteen, mitä kaikkea yhdenvertaisuus tarkoittaa”, Mäkelä sanoo. VÄhiTeLLen aLkaa tapahtua. Huhtikuussa CampusSport avasi Sport Sirkan tiloihin ensimmäisen sukupuolineutraalin pukuhuoneen ja vessan. Pukuhuoneen ansiosta moni, joka ei ole halunnut tai voinut mennä miehille tai naisille suunnattuun tilaan, pääsee nyt osallistumaan korkeakoululiikuntaan. Väliinputoajia voivat olla esimerkiksi transtai muunsukupuoliset opiskelijat. ”Sport Sirkassa on käytössä kolme pukuhuonetta, joten sinne oli helppoa järjestää sukupuolineutraali tila. Samalla Sirkan vessat saivat unisex-logot”, CampusSportin liikuntakoordinaattori Joonas Niemi kertoo. Niemen mukaan uudesta pukuhuoneesta on sadellut myönteistä palautetta. Asiasta tehty Facebook-päivitys keräsi satoja tykkäyksiä ja kymmeniä jakoja. ”Olemme saaneet muutamia anonyymejä kielteisiä palautteita kuten ’mitä järkeä tässä on’ ja ’mitä tämä ketään auttaa’. Nykyinen järjestely ei ota keneltäkään mitään pois, vaan mahdollistaa tasa-arvoiset liikuntamahdollisuudet entistä useammalle.” Alkuvuodesta CampusSport selvitti yhdenvertaisuusasiantuntijoiden kanssa, mitä nykyisille liikuntatiloille voidaan tehdä sukupuolineutraaliuden lisäämiseksi. Monissa tiloissa on vain kaksi pukuhuonetta, joten mahdollisuudet niiden kehittämiseen ovat pienet. Jatkossa yhdenvertaisuus otetaan kuitenkin CampusSportin tiloissa huomioon entistä paremmin. ”Uusia liikuntatiloja suunniteltaessa tulemme huomioimaan yhdenvertaisuuden”, Niemi lupaa. ÅBo akadeMin tasa-arvolautakunnassa toimiva Panda Eriksson konsultoi CampusSportia tila-asiassa yhdessä sukupuolentutkimuksen tohtorikoulutettavan Sade Kondelinin kanssa. Erikssonin mukaan CampusSportin näkyvä panostus kannustaa muitakin tahoja tekemään entistä enemmän sukupuolineutraaliuden eteen. ”Tämä on osa valtavan isoa ja hienoa muutosta. Korkeakoulut ovat ryhtyneet toimiin, jotta kaikensukupuoliset ihmiset voisivat opiskella, harrastaa ja elää opiskelijaelämää.” Tehtävää kuitenkin riittää. Erikssonin mukaan kaikkiin kampuksen julkisiin tiloihin tulisi lisätä sukupuolineutraalit tilat, jos se on mahdollista. Hän pitää turhana wc-tilojen jakamisen vain kahdelle sukupuolelle, sillä ”kotivessatkin ovat sukupuolineutraaleja”. ”Ennemmin tilat voitaisiin jakaa pisuaariin ja vessaan, eli yksi seisoville ja toinen istuville. Muutosprosessissa olisi tärkeintä kuulla monia ihmisiä, sillä oma mielipiteeni ei vastaa kaikkien transtai muunsukupuolisten mielikuvaa tilanteesta”, Eriksson sanoo. • T CampusSport on avannut liikuntatila Sport Sirkkaan ensimmäisen unisex-pukuhuoneensa. TeksTi atte UUsinoKa kuviTus PeKKa PiiPPo yLIOPISTON VESSOISTA TEhdääN SUKUPUOLINEUTRAALEjA Sport Sirkan unisex-pukuhuoneen logo on Hahmo Design Oy:n muotoilijan Pekka Piipon käsialaa.
16 TURUN YLIOPPILASLEHTI 4/2017 Tuore valtuutettu Matti Vähä-Heikkilä on huolissaan opiskelijoiden työllistymisnäkymistä Turussa. yLIOPPILASKyLäN ääNIhARAVA
17 TURUN YLIOPPILASLEHTI 4/2017 Ensikertalaisena kunnallisvaaleihin ja heti läpi. Opiskelijapolitiikassa melkein kaiken kokenutta Matti Vähä-Heikkilää odottaa nelivuotinen paikka Turun kunnanvaltuustossa. TeksTi atte UUsinoKa kuva neLLa KesKi-oja yt on vaihtoehdot Vähis”, vaalimainos julistaa. Taloustieteen opiskelija ja ikiteekkari Matti ”Vähis” Vähä-Heikkilä (vihr.) oli yksi kuntavaalien ääniharavoista Nummenpakan äänestysalueella. Alueen äänestäjistä peräti 85 prosenttia asuu Turun ylioppilaskyläsäätiön kohteissa, kuten Ylioppilaskylässä. Vähä-Heikkilä sai kolmanneksi eniten ääniä alueella. Vain puoluejohtajat Ville Niinistö (vihr.) ja Li Andersson (vas.) menivät ohi. ”Seurahan tuossa on hyvä”, Vähä-Heikkilä tokaisee naurahtaen. Vaikka omasta tuloksesta ei kampanjan aikana ollut varmuutta, menestykseen oli pakko uskoa. Vähä-Heikkilä lähti vaalityöhön ihmisläheisellä taktiikalla, sillä hänellä oli omien sanojensa mukaan ”kaikista ehdokkaista ehkä vähiten flaijereita”. ”Oli pakko olla optimistinen, jotta jaksoi kampanjoida täysillä. Eihän sellaiseen projektiin kannata lähteä, jossa ei usko oman toiminnan riittävyyteen. Tulos yllätti minut silti.” 313 ääntä ensikertalaisena on kova suoritus. Vähä-Heikkilän mukaan vaalikampanja keskittyi Tuomiokirkosta itään ulottuvalle alueelle ja poikkesi perinteisestä vastaantulijoihin kohdentuvasta ”flaijereiden konekivääritykityksestä”. ”Tein sitä, mitä olen tehnyt jo monta vuotta: kohtasin uusia ihmisiä. Monilla ehdokkailla on kova loppukiri, mutta kaveri muotoili asian hyvin: minä olen tehnyt kampanjaa kohta seitsemän vuoden ajan”, VähäHeikkilä kertoo. Turun valtuustoon valittiin nyt 11 opiskelijaa. Monella uudella ja jatkokaudelle päässeellä valtuutetulla on taustaa Turun yliopiston ylioppilaskunnasta (TYY). Se on Vähä-Heikkilän mielestä ehdottomasti myönteinen asia. ”Voimme puhua asioista suoraan, eikä muodolliseen tutustumiseen ja luottamuksen rakentamiseen mene niin pitkään”, Vähä-Heikkilä pohtii. VÄhikSeLTÄ löytyy TYY-kokemusta niin hallituksesta kuin edustajistostakin. Lisäksi hän on toiminut puheenjohtajana vuosina 2012–2013 Digit ry:ssä, joka on yksi diplomiinsinööri-opiskelijoiden ainejärjestöistä. ”Toiminta alkoi kiinnostaa ja päädyin sattumalta Digitin hallitukseen. Pian sitten olinkin jo edustajistovaaleissa”, Vähä-Heikkilä muistelee. Kun Vähä-Heikkilä aloitti tietotekniikan fuksina, ideana oli valmistua nopeasti ja suunnata työelämään. Yliopistolla hän kuitenkin huomasi, että korkeakouluyhteisö antaa paljon enemmän kuin pelkän tutkinnon. Viime vuonna diplomi-insinööriksi valmistunut ikiteekkari tavoittelee nyt toista tutkintoa taloustieteeseen, joskin hitaasti. kun kySyn Matti Vähä-Heikkilältä, mihin poliittinen ura tähtää, hän on hetken hiljaa ja vastaa. ”Tavallisesti tyyppejä, joilla ei ole tavoitteita, ihmetellään ja pidetään outoina. Monesti itselläni ei ole kovin pitkiä tavoitteita, vaan teen sitä, mikä tuntuu sillä hetkellä hyvältä. Hetki voi kuitenkin olla kaikkea yhden ja viiden vuoden aikajänteellä.” • ”N
18 TURUN YLIOPPILASLEHTI 4/2017 OPISKELIjAN VAPPU TäyTTää 200 VUOTTA Poliittisen historian professori emeritus Timo Soikkanen törmäsi suomalaisen opiskelijavapun yllättävään syntyhistoriaan tutkiessaan Turun poliisin alkuaikoja. TeksTi timo soiKKanen kuviTus FredriK BerGBom Fredrik Bergbomin tussipiirrosluonnostelmat vuodelta 1817–18, jolloin poliisin laajenevat oikeudet kuohuttivat ylioppilaita. Vasemmalla akatemian edustaja ja ylioppilas, oikealla hänen vainoojiaan.
19 TURUN YLIOPPILASLEHTI 4/2017 ”Ylioppilaat ovat olleet saatanan levottomia koko syksyn.” Olof Anders Järnefelt oulukuussa vuonna 1816 Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri I päätti, että Turkuun perustetaan poliisilaitos. Päätös aiheutti närää Turun kuninkaallisen akatemian ylioppilaissa, jotka nauttivat erikoisoikeuksia ja joiden rankaiseminen kuului akatemian konsistorille, yliopiston hallintoelimelle. Poliisilaitoksen toiminta alkoi seuraavana keväänä, mutta tunnelmat ylioppilaiden ja poliisien välillä kiristyivät jo jouluna. Joukko opiskelijoita mellakoi kaupungilla humalassa ja kokoontui Akatemiatalon lähelle. Kaupungin komendantin raportista paljastuu, että kello kahdelta yöllä raatihuoneen poliisipalvelijat joutuivat pyytämään lisävoimaa opiskelijoiden kiinniottamiseksi. Paikalle lähetettiin avuksi aliupseeri ja neljä sotilasta. Yli parinkymmenen hengen joukosta saatiin pidätettyä kymmenen opiskelijaa. Muut opiskelijat seurasivat perästä, kun pidätetyt kuljetettiin päävahtiin. Perillä he tunkeutuivat sisälle ja aloittivat metelöinnin. Kukaan ei suostunut antamaan sotilasviranomaisille nimeään, ja lopulta päivystäjä päästi ylioppilaat lähtemään. Kaikki tapahtui uuden poliisilaitoksen perustamisasetuksen hengessä: poliisilla oli oikeus saada sotilasviranomaisilta apua, jota he virassaan tarvitsivat. Ylioppilaat kuitenkin huolestuivat – takasivathan akatemian säädökset heille pitkälle menevät privilegiot. Maaliskuussa 1817 kenraalikuvernöörin sekä akatemian johdon ja professorien edustajien tapaamisessa hyväksyttiin uuden poliisilaitoksen laajennetut valtuudet, jotka rajoittivat jossain määrin akatemian tuomiovallan alaisten etuoikeuksia. Tämä herätti suurta katkeruutta ylioppilaitten keskuudessa. Jatkossa oli pelättävissä, että ylioppilaat päätyisivät vastatusten sekä poliisin että sotaväen kanssa. ENSIMMäINEN MIELENOSOITUS Pääsiäislauantaina 1817 Turun Suurtorilla pidettiin Suomen ensimmäinen mielenosoitus. Maisteri Anders Johan Sjögren kertoi tapahtumasta päiväkirjassaan: ”Tänään ilmoitti osakuntamme inspehtori perustussääntöjemme muutoksista, jotka konsistorio kaupungin uuden poliisijärjestyksen johdosta oli sallinut.” Joukko opiskelijoiden edustajia illasti ravintoloitsija mamselli Catharina Wahllundin luona: ”Aterian jälkeen, siis kello 9, lähti kiihtynyt joukko kulkemaan pitkin katuja suuresti meluten. Viini lisäsi epäsuosiota uutta poliisilaitosta kohtaan”. Vastaan tulleet ylioppilaat otettiin matkalla mukaan. Maaherra Carl Erik Mannerheimin residenssin kohdalla metelöinti yltyi huippuunsa: ”Maaherran despoottiset periaatteet kun olivat tunnettuja ja koska hän yhdessä kenraalikuvernöörin kanssa lienee laatinut poliisijärjestyksen tai ainakin saattanut sen voimaan”. Lopulta vartiomiehet piirittivät ylioppilaat. Opiskelijat vaativat pääsyä rehtorin luokse, mutta heidät tungettiin vartiotupaan ja luvattiin vapauttaa vasta, jos he kirjoittaisivat nimensä paperille. Kaikki, yhtä lukuun ottamatta, kirjoittivat väärät nimet. yLIOPPILASKUNTA KäyMISTILASSA A. I. Arvidsson kuvasi tapahtumia ja tilannetta huhtikuisessa kirjeessään seuraavasti: ”Koko ylioppilaskunta on käymistilassa. Konsistorio on asetusten vastaisesti asettanut heidät poliisin alaisiksi ja tämä suututtaa heitä. Pääsiäisaattona he kulkivat joukoissa kaduilla, lauloivat ja joutuivat poliisipalvelijain pidättämiksi. He tekivät pilaa näistä ja päävartiosta, ja pääsivät vapaiksi kirjoitettuaan vääriä nimiä jonkun tusinan. Heidät kutsuttiin konsistorion eteen ja piispa piti heille sangen sävyisän ja kauniin nuhdepuheen, johon parooni Ramsay ja eräs Chydenius vastasivat.” Syntyneen keskustelun aikana piispa lupasi ottaa vastaan ylioppilaiden anomuskirjelmän, jolloin Ramsey Arwidssonin mukaan vastasi: ”Emme aio esittää anomuskirjelmiä, vaan kirjoituksen, jossa tiedotetaan meidän tietävän, mitä oikeuksia meillä on”. Ylioppilaat kirjoittivat Turun tapahtumista Uppsalaan lähetetylle opiskelijalle Abraham Poppius Gottlundille: ”Me kaivataan [valitetaan] Kejsarille ja ellei hän riko Consistoriumin päätöstä niin surin osa meistä tulemma Upsalan. – Perkele tahto tiälä anta sitova itziäin vangiks. Sinä olet onnellinen kuin tääldä pääsit”. POLIISILTA ”PUUTTUU hIENOVARAISUUS” Huhtikuussa ylioppilaat jättivät konsistorille kirjelmän, jossa he toivoivat, että opiskelijat vapautettaisiin poliisin alaisuudesta. Kirjelmän oli allekirjoittanut 213 ylioppilasta – mikä oli likipitäen Akatemiassa läsnä olevien opiskelijoiden lukumäärä. Allekirjoittaneiden joukossa olivat muun muassa piispan, varakansleri Jakob Tengströmin, ja maaherra Mannerheimin pojat. Kirjelmä oli taitavasti kokoonpantu. Siinä pyrittiin ja pitkälle onnistuttiinkin osoittamaan, että poliisilaitoksen laajennetut valtuudet olivat Akatemian säädösten vastaisia. Moraalisesti opiskelijat vetosivat siihen, että nuorten ylioppilaiden tuli olla poliisin vallan ulkopuolella, sillä poliisivalvonta todisteltiin sopimattomaksi valtion, isänmaan ja ihmiskunnan palvelukseen valmistuville. Myös konsistorissa ilmeni nyt epäilyjä siitä, että poliisikamarilta puuttui ”se harkintakyky ja hienovaraisuus, jota sivistyneempien henkilöiden käsittely edellyttää”. Lainvalvonnasta vastaavalta virkamieheltä prokuraattorilta pyydetyn lausunnon mukaan kyse oli kuitenkin vain siitä, oliko poliisilla oikeus suorittaa ensimmäinen kuulustelu vai oliko se konsistorin tehtävä. Prokuraattori myös arvosteli tiukkaan sävyyn konsistorin epäilyjä poliisikamarin taidoista ja katsoi, että konsistorin ”mietiskelyjä akateemisen lainkäytön hengestä oli pidettävä vähemmän harkittuna uhrina liioitellulle käsitykselle akateemisesta vapaudesta, jonka ajan henki oli turkulaisiin ylioppilaisiin istuttanut” . SyNTyy yLIOPPILAIdEN SUKUPOLVIKOKEMUS Ylioppilaiden piirissä syntyi prosessin kuluessa uudenlainen yhteishenki. Aateliset kokoontuivat aatelittomien kanssa pohtimaan, miten ”lähestyvää orjuutta” vastustettaisiin. Uudenlainen yhteishenki sai voimakkaan ilmauksensa toukokuun 1. päivänä 1817 vietetyssä kevätjuhlassa, ”yhdistysja liittokalaasissa”. Kun väki marssi kalaaseista kaupunkiin, he havaitsivat, että vartiopatrullit oli kolminkertaistettu. Huhuttiin myös, että kenraalikuvernööri oli jakanut patruunoita kapinan pelossa. Vuoden 1817 yhdistysja liittokalaasi jäi kokonaisen sukupolven avainkokemukseksi. Se muodosti jatkossa sen yhteisen kokemuksen, jonka pohjalta kevättä vietettiin. KEISARI PUOLUSTAA OPISKELIjOITA Asia eteni aina keisarille asti. Kaikkien hämmästykseksi Aleksanteri I määräsi helmikuussa 1819, että yliopiston erioikeuksia ja sääntöjä tulee noudattaa. Tämä merkitsi voittoa ylioppilaille ja yliopiston autonomialle. Ylioppilaiden onnistui saada läpi vaatimuksensa, jonka mukaan akatemian konsistori, ei poliisilaitos, rankaisisi heitä heidän rikkomuksistaan. Rehtori ilmoitti asian ratkaisun ylioppilaille lukukauden avajaisissa. Läsnä ollut opiskelija Olof Anders Järnefelt kirjoitti veljelleen: ”[O]n tuo kauan vireillä ollut riita, jossa ylioppilaat olivat toisella puolen, useimmat professorit, Mannerheim ja poliisikunta toisella puolella, vihdoin ratkaistu – ja täydellisesti ylioppilaiden eduksi. … Sitten … kajahti kaikkien suusta moneen kertaan: Eläköön Aleksanteri, eläköön Nikolai!” Keisarin päätös oli tappio vastaperustetulle poliisilaitokselle ja poliisimestarille. Varsinkin järjestyksenpidon kannalta keskeinen osa häiriöntuottajista rajautui osittain poliisin valtuuksien ulkopuolelle. Ylioppilaihin liittyvät levottomuudet Turussa kuitenkin jatkuivat. Järnefelt kuvasi veljelleen: ”Ylioppilaat ovat olleet saatanan levottomia koko syksyn. Muuan peijakkaan juomaveikko on ilmiantanut consistorium academicumille ja kuuluu leikki siihen loppuvan, että useat juomaveikoista tai, kuten he itseään nimittävät, bachanaaleista eroitetaan pois yliopistosta”. Vaan ei loppunut leikki! Metelöinti ja tappelut Turun kaduilla jatkuivat. Akatemian konsistorissa jouduttiin yhä selvittämään työläitä tutkintoja ylioppilaiden tappeluista, meluamisista, kivien heittelemisistä, ikkunoiden särkemisistä, porttien ja ikkunaluukkujen tuhoamisista. • Timo Soikkanen Kirjoittaja on Turun yliopiston poliittisen historian professori emeritus J
20 TURUN YLIOPPILASLEHTI 4/2017 TURUSSAKIN un kevätaurinko sulattaa viimeisetkin lumikinokset ja linnut palailevat pohjoiseen, teekkarit heräävät kiltahuoneidensa nurkista ja lähtevät ulos viettämään Wappua. Turun teekkarit julistavat nimittäin wappurauhan jo kolme viikkoa ennen varsinaista w-hetkeä Wapunaloitusbileissä. Wappulehtemme Pilde&Napanderin taittaminen on syönyt kaksi edellistä viikkoamme lähes kokonaan, joten perinteistä wappufiilistä ei ole juurikaan kehittynyt ennen bileitä. Kuitenkin, kun pitkän päivän päätteeksi laskeudumme yökerho Vegasin portaat ja näemme koko haalareiden värispektrin, emme voi välttyä hyvän fiiliksen tarttumiselta. Tästä juuri Turun Wapussa on kyse: opiskelijat koulutusohjelmasta riippumatta juhlivat vapun lähestymistä yhdessä. Keskiyöllä julistetaan virallinen Wappurauha ja avataan lähtölaskenta kohti vappuaattoa. wAPPUPUTKI PALjASTUU hAALAREISTA Kuinka turkulaiset vappuperinteet ovat saneet alkunsa? Toisen vuoden teekkariopiskelijoina tietomme Turun teekkarikulttuurista ovat melko vajavaiset, joten käännymme pitkän linjan turkulaisen järjestöaktiivin ja diplomi-insinöörin Marlo Ekbergin puoleen. Teekkareiden wappulehden päätoimittajat Jeremi Nyyssönen ja Niklas Luomala johdattavat Tylkkärin turkulaisen teekkariwapun lähteille. ”Vaikka alussa teekkarikulttuuria omaksuttiin paljolti muilta paikkakunnilta esimerkiksi wappulehden ja jäynäkilpailuiden muodossa, on meidän omaakin kulttuuriamme rakennettu heti ensi vuosista alkaen”, Ekberg pohjustaa. Turun yliopisto sai ensimmäisen teekkarikiltansa vuonna 1999, kun Digit perustettiin. Toinen teekkarikilta Nucleus näki päivänvalon vuonna 2007. Vuosien saatossa Turun wappu on kasvanut, ja tänä vuonna kolmiviikkoiset kinkerit sisältävät perinteisten bileiden ja sitsien lisäksi vaikkapa leffailtoja ja kyykänpeluuta. “Turun yliopiston kaksi teekkarikiltaa ovat tasaista vauhtia lisänneet teekkarikulttuurin näkyvyyttä Turussa”, Ekberg kehuu. Paikallinen erikoisuus on wappupassi, johon kerätään leimoja wapputapahtumista. Kun passin palauttaa, saa leimojen määrästä riippuen jopa neljä wappuputki-haalarimerkkiä. Niiden perusteella voit bongata kavereiden haalareista, kuinka pitkään ja hartaasti Wappua onkaan tullut vietettyä. ”LyÖTIIN ISOMPI VAIhdE SILMääN” Entä mistä opiskelijavapun juhlinta juontaa juurensa? Selvitämme asiaa lähestymällä järjestöaktiivia Tuomas Hirvosta Tekniikan Akateemisista. Hirvosen mukaan traditio alkoi Suomessa ensimmäisestä yliopistosta Turun akatemiasta. K TeksTi jeremi nyyssönen & niKLas LUomaLa kuvaT jUHa LaUriLa, iiKKa LUoma-aHo & miKKo aromaa Bongaa teekkari! Niklas Luomala (vas) ja Jeremi Nyyssönen kauppaavat wappulehteä.