• Selvitys pakkojäsenyydestä valmistui ?7 Selvitys pakkojäsenyydestä valmistui ?7 | | Ulkonäkonormien vaikutus Ulkonäkonormien vaikutus ?8 ?8 Ylioppilaskunnassa yhteistyö hukassa ?10 Ylioppilaskunnassa yhteistyö hukassa ?10 Vierailulla Euroopan unionissa Vierailulla Euroopan unionissa ?16 ?16 Miten opiskelijat huomioivat tukijärjestelyjen muutokset? Miten opiskelijat huomioivat tukijärjestelyjen muutokset? ?24 ?24 || Politisoituvat yliopistot Politisoituvat yliopistot ?30 ?30 1/2025 1/2025
• KEVÄÄN KUNTAVAALIEHDOKAS! TÄLLÄ PAIKALLA VOISI OLLA SINUN VAALIMAINOKSESI.
• 18 turunkesayliopisto.fi KIELIÄ kielikursseja tarjolla ympäri vuoden • kevät: englanti, espanja, japani, korea, norja, ranska, ruotsi, saksa, venäjä • tulossa: Ruotsin suullinen ja kirjallinen viestintä (Virkamiesruotsi) 5 op Turun kesäyliopisto lähiopetus • etäopetus • verkko-opinnot Taidot haltuun lyhytkursseilla • Excel, Word, PowerPoint • Tekoälyn käyttö & Excel • Ansaitse korkorahastoilla Suorita avoimia yliopisto-opintoja • Kasvatusja aikuiskasvatustieteen perusopinnot 25 op etänä 6.5. alkaen • Erityispedagogiikan perusopinnot 25 op etänä 6.5. alkaen • myös: Palvelumuotoilun, Tanssipedagogiikan ja Kuvataiteen perusopinnot tutustu ja ilmoittaudu netissä • lisätiedot p. 02 232 3302 katso koko kurssivalikoima netistä ABIKURSSEJA treenaa kirjoituksiin! • helmi-maaliskuun abikurssit etänä: englanti, ruotsi, pitkä matematiikka • kesä-elokuussa lisää abija kertauskursseja Kauppatieteiden maisteriksi PORISSA utu.fi/haeporiin > HAE 11.-25.3.2025! 18 turunkesayliopisto.fi KIELIÄ kielikursseja tarjolla ympäri vuoden • kevät: englanti, espanja, japani, korea, norja, ranska, ruotsi, saksa, venäjä • tulossa: Ruotsin suullinen ja kirjallinen viestintä (Virkamiesruotsi) 5 op Turun kesäyliopisto lähiopetus • etäopetus • verkko-opinnot Taidot haltuun lyhytkursseilla • Excel, Word, PowerPoint • Tekoälyn käyttö & Excel • Ansaitse korkorahastoilla Suorita avoimia yliopisto-opintoja • Kasvatusja aikuiskasvatustieteen perusopinnot 25 op etänä 6.5. alkaen • Erityispedagogiikan perusopinnot 25 op etänä 6.5. alkaen • myös: Palvelumuotoilun, Tanssipedagogiikan ja Kuvataiteen perusopinnot tutustu ja ilmoittaudu netissä • lisätiedot p. 02 232 3302 katso koko kurssivalikoima netistä ABIKURSSEJA treenaa kirjoituksiin! • helmi-maaliskuun abikurssit etänä: englanti, ruotsi, pitkä matematiikka • kesä-elokuussa lisää abija kertauskursseja 18 turunkesayliopisto.fi KIELIÄ kielikursseja tarjolla ympäri vuoden • kevät: englanti, espanja, japani, korea, norja, ranska, ruotsi, saksa, venäjä • tulossa: Ruotsin suullinen ja kirjallinen viestintä (Virkamiesruotsi) 5 op Turun kesäyliopisto lähiopetus • etäopetus • verkko-opinnot Taidot haltuun lyhytkursseilla • Excel, Word, PowerPoint • Tekoälyn käyttö & Excel • Ansaitse korkorahastoilla Suorita avoimia yliopisto-opintoja • Kasvatusja aikuiskasvatustieteen perusopinnot 25 op etänä 6.5. alkaen • Erityispedagogiikan perusopinnot 25 op etänä 6.5. alkaen • myös: Palvelumuotoilun, Tanssipedagogiikan ja Kuvataiteen perusopinnot tutustu ja ilmoittaudu netissä • lisätiedot p. 02 232 3302 katso koko kurssivalikoima netistä ABIKURSSEJA treenaa kirjoituksiin! • helmi-maaliskuun abikurssit etänä: englanti, ruotsi, pitkä matematiikka • kesä-elokuussa lisää abija kertauskursseja 18 turunkesayliopisto.fi KIELIÄ kielikursseja tarjolla ympäri vuoden • kevät: englanti, espanja, japani, korea, norja, ranska, ruotsi, saksa, venäjä • tulossa: Ruotsin suullinen ja kirjallinen viestintä (Virkamiesruotsi) 5 op Turun kesäyliopisto lähiopetus • etäopetus • verkko-opinnot Taidot haltuun lyhytkursseilla • Excel, Word, PowerPoint • Tekoälyn käyttö & Excel • Ansaitse korkorahastoilla Suorita avoimia yliopisto-opintoja • Kasvatusja aikuiskasvatustieteen perusopinnot 25 op etänä 6.5. alkaen • Erityispedagogiikan perusopinnot 25 op etänä 6.5. alkaen • myös: Palvelumuotoilun, Tanssipedagogiikan ja Kuvataiteen perusopinnot tutustu ja ilmoittaudu netissä • lisätiedot p. 02 232 3302 katso koko kurssivalikoima netistä ABIKURSSEJA treenaa kirjoituksiin! • helmi-maaliskuun abikurssit etänä: englanti, ruotsi, pitkä matematiikka • kesä-elokuussa lisää abija kertauskursseja 18 turunkesayliopisto.fi KIELIÄ kielikursseja tarjolla ympäri vuoden • kevät: englanti, espanja, japani, korea, norja, ranska, ruotsi, saksa, venäjä • tulossa: Ruotsin suullinen ja kirjallinen viestintä (Virkamiesruotsi) 5 op Turun kesäyliopisto lähiopetus • etäopetus • verkko-opinnot Taidot haltuun lyhytkursseilla • Excel, Word, PowerPoint • Tekoälyn käyttö & Excel • Ansaitse korkorahastoilla Suorita avoimia yliopisto-opintoja • Kasvatusja aikuiskasvatustieteen perusopinnot 25 op etänä 6.5. alkaen • Erityispedagogiikan perusopinnot 25 op etänä 6.5. alkaen • myös: Palvelumuotoilun, Tanssipedagogiikan ja Kuvataiteen perusopinnot tutustu ja ilmoittaudu netissä • lisätiedot p. 02 232 3302 katso koko kurssivalikoima netistä ABIKURSSEJA treenaa kirjoituksiin! • helmi-maaliskuun abikurssit etänä: englanti, ruotsi, pitkä matematiikka • kesä-elokuussa lisää abija kertauskursseja 18 turunkesayliopisto.fi KIELIÄ kielikursseja tarjolla ympäri vuoden • kevät: englanti, espanja, japani, korea, norja, ranska, ruotsi, saksa, venäjä • tulossa: Ruotsin suullinen ja kirjallinen viestintä (Virkamiesruotsi) 5 op Turun kesäyliopisto lähiopetus • etäopetus • verkko-opinnot Taidot haltuun lyhytkursseilla • Excel, Word, PowerPoint • Tekoälyn käyttö & Excel • Ansaitse korkorahastoilla Suorita avoimia yliopisto-opintoja • Kasvatusja aikuiskasvatustieteen perusopinnot 25 op etänä 6.5. alkaen • Erityispedagogiikan perusopinnot 25 op etänä 6.5. alkaen • myös: Palvelumuotoilun, Tanssipedagogiikan ja Kuvataiteen perusopinnot tutustu ja ilmoittaudu netissä • lisätiedot p. 02 232 3302 katso koko kurssivalikoima netistä ABIKURSSEJA treenaa kirjoituksiin! • helmi-maaliskuun abikurssit etänä: englanti, ruotsi, pitkä matematiikka • kesä-elokuussa lisää abija kertauskursseja 18 turunkesayliopisto.fi KIELIÄ kielikursseja tarjolla ympäri vuoden • kevät: englanti, espanja, japani, korea, norja, ranska, ruotsi, saksa, venäjä • tulossa: Ruotsin suullinen ja kirjallinen viestintä (Virkamiesruotsi) 5 op Turun kesäyliopisto lähiopetus • etäopetus • verkko-opinnot Taidot haltuun lyhytkursseilla • Excel, Word, PowerPoint • Tekoälyn käyttö & Excel • Ansaitse korkorahastoilla Suorita avoimia yliopisto-opintoja • Kasvatusja aikuiskasvatustieteen perusopinnot 25 op etänä 6.5. alkaen • Erityispedagogiikan perusopinnot 25 op etänä 6.5. alkaen • myös: Palvelumuotoilun, Tanssipedagogiikan ja Kuvataiteen perusopinnot tutustu ja ilmoittaudu netissä • lisätiedot p. 02 232 3302 katso koko kurssivalikoima netistä ABIKURSSEJA treenaa kirjoituksiin! • helmi-maaliskuun abikurssit etänä: englanti, ruotsi, pitkä matematiikka • kesä-elokuussa lisää abija kertauskursseja 18 turunkesayliopisto.fi KIELIÄ kielikursseja tarjolla ympäri vuoden • kevät: englanti, espanja, japani, korea, norja, ranska, ruotsi, saksa, venäjä • tulossa: Ruotsin suullinen ja kirjallinen viestintä (Virkamiesruotsi) 5 op Turun kesäyliopisto lähiopetus • etäopetus • verkko-opinnot Taidot haltuun lyhytkursseilla • Excel, Word, PowerPoint • Tekoälyn käyttö & Excel • Ansaitse korkorahastoilla Suorita avoimia yliopisto-opintoja • Kasvatusja aikuiskasvatustieteen perusopinnot 25 op etänä 6.5. alkaen • Erityispedagogiikan perusopinnot 25 op etänä 6.5. alkaen • myös: Palvelumuotoilun, Tanssipedagogiikan ja Kuvataiteen perusopinnot tutustu ja ilmoittaudu netissä • lisätiedot p. 02 232 3302 katso koko kurssivalikoima netistä ABIKURSSEJA treenaa kirjoituksiin! • helmi-maaliskuun abikurssit etänä: englanti, ruotsi, pitkä matematiikka • kesä-elokuussa lisää abija kertauskursseja 18 turunkesayliopisto.fi KIELIÄ kielikursseja tarjolla ympäri vuoden • kevät: englanti, espanja, japani, korea, norja, ranska, ruotsi, saksa, venäjä • tulossa: Ruotsin suullinen ja kirjallinen viestintä (Virkamiesruotsi) 5 op Turun kesäyliopisto lähiopetus • etäopetus • verkko-opinnot Taidot haltuun lyhytkursseilla • Excel, Word, PowerPoint • Tekoälyn käyttö & Excel • Ansaitse korkorahastoilla Suorita avoimia yliopisto-opintoja • Kasvatusja aikuiskasvatustieteen perusopinnot 25 op etänä 6.5. alkaen • Erityispedagogiikan perusopinnot 25 op etänä 6.5. alkaen • myös: Palvelumuotoilun, Tanssipedagogiikan ja Kuvataiteen perusopinnot tutustu ja ilmoittaudu netissä • lisätiedot p. 02 232 3302 katso koko kurssivalikoima netistä ABIKURSSEJA treenaa kirjoituksiin! • helmi-maaliskuun abikurssit etänä: englanti, ruotsi, pitkä matematiikka • kesä-elokuussa lisää abija kertauskursseja 18 turunkesayliopisto.fi KIELIÄ kielikursseja tarjolla ympäri vuoden • kevät: englanti, espanja, japani, korea, norja, ranska, ruotsi, saksa, venäjä • tulossa: Ruotsin suullinen ja kirjallinen viestintä (Virkamiesruotsi) 5 op Turun kesäyliopisto lähiopetus • etäopetus • verkko-opinnot Taidot haltuun lyhytkursseilla • Excel, Word, PowerPoint • Tekoälyn käyttö & Excel • Ansaitse korkorahastoilla Suorita avoimia yliopisto-opintoja • Kasvatusja aikuiskasvatustieteen perusopinnot 25 op etänä 6.5. alkaen • Erityispedagogiikan perusopinnot 25 op etänä 6.5. alkaen • myös: Palvelumuotoilun, Tanssipedagogiikan ja Kuvataiteen perusopinnot tutustu ja ilmoittaudu netissä • lisätiedot p. 02 232 3302 katso koko kurssivalikoima netistä ABIKURSSEJA treenaa kirjoituksiin! • helmi-maaliskuun abikurssit etänä: englanti, ruotsi, pitkä matematiikka • kesä-elokuussa lisää abija kertauskursseja 18 turunkesayliopisto.fi KIELIÄ kielikursseja tarjolla ympäri vuoden • kevät: englanti, espanja, japani, korea, norja, ranska, ruotsi, saksa, venäjä • tulossa: Ruotsin suullinen ja kirjallinen viestintä (Virkamiesruotsi) 5 op Turun kesäyliopisto lähiopetus • etäopetus • verkko-opinnot Taidot haltuun lyhytkursseilla • Excel, Word, PowerPoint • Tekoälyn käyttö & Excel • Ansaitse korkorahastoilla Suorita avoimia yliopisto-opintoja • Kasvatusja aikuiskasvatustieteen perusopinnot 25 op etänä 6.5. alkaen • Erityispedagogiikan perusopinnot 25 op etänä 6.5. alkaen • myös: Palvelumuotoilun, Tanssipedagogiikan ja Kuvataiteen perusopinnot tutustu ja ilmoittaudu netissä • lisätiedot p. 02 232 3302 katso koko kurssivalikoima netistä ABIKURSSEJA treenaa kirjoituksiin! • helmi-maaliskuun abikurssit etänä: englanti, ruotsi, pitkä matematiikka • kesä-elokuussa lisää abija kertauskursseja 18 turunkesayliopisto.fi KIELIÄ kielikursseja tarjolla ympäri vuoden • kevät: englanti, espanja, japani, korea, norja, ranska, ruotsi, saksa, venäjä • tulossa: Ruotsin suullinen ja kirjallinen viestintä (Virkamiesruotsi) 5 op Turun kesäyliopisto lähiopetus • etäopetus • verkko-opinnot Taidot haltuun lyhytkursseilla • Excel, Word, PowerPoint • Tekoälyn käyttö & Excel • Ansaitse korkorahastoilla Suorita avoimia yliopisto-opintoja • Kasvatusja aikuiskasvatustieteen perusopinnot 25 op etänä 6.5. alkaen • Erityispedagogiikan perusopinnot 25 op etänä 6.5. alkaen • myös: Palvelumuotoilun, Tanssipedagogiikan ja Kuvataiteen perusopinnot tutustu ja ilmoittaudu netissä • lisätiedot p. 02 232 3302 katso koko kurssivalikoima netistä ABIKURSSEJA treenaa kirjoituksiin! • helmi-maaliskuun abikurssit etänä: englanti, ruotsi, pitkä matematiikka • kesä-elokuussa lisää abija kertauskursseja 18 tu ru nk esa yli op ist o.fi KIE LIÄ kie lik ur sse ja ta rjo ll a ym pä ri vu od en • ke vä t: en gla nt i, esp an ja , jap an i, ko re a, no rja , ra ns ka , ru ot si, sa ks a, ve nä jä • tu lo ssa : Ru ot sin su ull in en ja kir jal lin en vie sti nt ä (V irk am ies ru ot si) 5 op Tu ru n ke sä yli op ist o lä hio pe tu s • et äo pe tu s • ve rk ko -o pin no t Ta id ot ha ltu un lyh ytk ur sse illa • Ex ce l, W or d, Po w erP oin t • Te ko äly n kä yt tö & Ex ce l • A ns ait se ko rk or ah as to illa Su or ita av oim ia yli op ist o-o pin to ja • K as va tu sja aik uis ka sv atu sti ete en pe ru so pin no t 25 op etä nä 6.5 . alk ae n • Er ity isp ed ag og iik an pe ru so pin no t 25 op etä nä 6.5 . alk ae n • m yö s: Pa lve lu m uo to ilu n, Ta ns sip ed ag og iik an ja Ku va ta ite en pe ru so pin no t tu tu st u ja ilm oit ta ud u ne tis sä • lis ät ied ot p. 02 23 2 33 02 ka ts o ko ko ku rs siv al ik oim a ne tis tä A BIK U RS SE JA tr ee na a kir jo itu ks iin ! • he lm i-m aa lis ku un ab ik ur ssi t et än ä: en gla nt i, ru ot si, pit kä m ate m ati ik ka • ke sä -el ok uu ss a lis ää ab ija ke rt au sk ur sse ja 18 tu ru nk esa yli op ist o.fi KIE LIÄ kie lik ur sse ja ta rjo ll a ym pä ri vu od en • ke vä t: en gla nt i, esp an ja , jap an i, ko re a, no rja , ra ns ka , ru ot si, sa ks a, ve nä jä • tu lo ssa : Ru ot sin su ull in en ja kir jal lin en vie sti nt ä (V irk am ies ru ot si) 5 op Tu ru n ke sä yli op ist o lä hio pe tu s • et äo pe tu s • ve rk ko -o pin no t Ta id ot ha ltu un lyh ytk ur sse illa • Ex ce l, W or d, Po w erP oin t • Te ko äly n kä yt tö & Ex ce l • A ns ait se ko rk or ah as to illa Su or ita av oim ia yli op ist o-o pin to ja • K as va tu sja aik uis ka sv atu sti ete en pe ru so pin no t 25 op etä nä 6.5 . alk ae n • Er ity isp ed ag og iik an pe ru so pin no t 25 op etä nä 6.5 . alk ae n • m yö s: Pa lve lu m uo to ilu n, Ta ns sip ed ag og iik an ja Ku va ta ite en pe ru so pin no t tu tu st u ja ilm oit ta ud u ne tis sä • lis ät ied ot p. 02 23 2 33 02 ka ts o ko ko ku rs siv al ik oim a ne tis tä A BIK U RS SE JA tr ee na a kir jo itu ks iin ! • he lm i-m aa lis ku un ab ik ur ssi t et än ä: en gla nt i, ru ot si, pit kä m ate m ati ik ka • ke sä -el ok uu ss a lis ää ab ija ke rt au sk ur sse ja 18 turunkesayliopisto.fi KIELIÄ kielikursseja tarjolla ympäri vuoden • kevät: englanti, espanja, japani, korea, norja, ranska, ruotsi, saksa, venäjä • tulossa: Ruotsin suullinen ja kirjallinen viestintä (Virkamiesruotsi) 5 op Turun kesäyliopisto lähiopetus • etäopetus • verkko-opinnot Taidot haltuun lyhytkursseilla • Excel, Word, PowerPoint • Tekoälyn käyttö & Excel • Ansaitse korkorahastoilla Suorita avoimia yliopisto-opintoja • Kasvatusja aikuiskasvatustieteen perusopinnot 25 op etänä 6.5. alkaen • Erityispedagogiikan perusopinnot 25 op etänä 6.5. alkaen • myös: Palvelumuotoilun, Tanssipedagogiikan ja Kuvataiteen perusopinnot tutustu ja ilmoittaudu netissä • lisätiedot p. 02 232 3302 katso koko kurssivalikoima netistä ABIKURSSEJA treenaa kirjoituksiin! • helmi-maaliskuun abikurssit etänä: englanti, ruotsi, pitkä matematiikka • kesä-elokuussa lisää abija kertauskursseja 18 turunkesayliopisto.fi KIELIÄ kielikursseja tarjolla ympäri vuoden • kevät: englanti, espanja, japani, korea, norja, ranska, ruotsi, saksa, venäjä • tulossa: Ruotsin suullinen ja kirjallinen viestintä (Virkamiesruotsi) 5 op Turun kesäyliopisto lähiopetus • etäopetus • verkko-opinnot Taidot haltuun lyhytkursseilla • Excel, Word, PowerPoint • Tekoälyn käyttö & Excel • Ansaitse korkorahastoilla Suorita avoimia yliopisto-opintoja • Kasvatusja aikuiskasvatustieteen perusopinnot 25 op etänä 6.5. alkaen • Erityispedagogiikan perusopinnot 25 op etänä 6.5. alkaen • myös: Palvelumuotoilun, Tanssipedagogiikan ja Kuvataiteen perusopinnot tutustu ja ilmoittaudu netissä • lisätiedot p. 02 232 3302 katso koko kurssivalikoima netistä ABIKURSSEJA treenaa kirjoituksiin! • helmi-maaliskuun abikurssit etänä: englanti, ruotsi, pitkä matematiikka • kesä-elokuussa lisää abija kertauskursseja 18 turunkesayliopisto.fi KIELIÄ kielikursseja tarjolla ympäri vuoden • kevät: englanti, espanja, japani, korea, norja, ranska, ruotsi, saksa, venäjä • tulossa: Ruotsin suullinen ja kirjallinen viestintä (Virkamiesruotsi) 5 op Turun kesäyliopisto lähiopetus • etäopetus • verkko-opinnot Taidot haltuun lyhytkursseilla • Excel, Word, PowerPoint • Tekoälyn käyttö & Excel • Ansaitse korkorahastoilla Suorita avoimia yliopisto-opintoja • Kasvatusja aikuiskasvatustieteen perusopinnot 25 op etänä 6.5. alkaen • Erityispedagogiikan perusopinnot 25 op etänä 6.5. alkaen • myös: Palvelumuotoilun, Tanssipedagogiikan ja Kuvataiteen perusopinnot tutustu ja ilmoittaudu netissä • lisätiedot p. 02 232 3302 katso koko kurssivalikoima netistä ABIKURSSEJA treenaa kirjoituksiin! • helmi-maaliskuun abikurssit etänä: englanti, ruotsi, pitkä matematiikka • kesä-elokuussa lisää abija kertauskursseja 18 turunkesayliopisto.fi KIELIÄ kielikursseja tarjolla ympäri vuoden • kevät: englanti, espanja, japani, korea, norja, ranska, ruotsi, saksa, venäjä • tulossa: Ruotsin suullinen ja kirjallinen viestintä (Virkamiesruotsi) 5 op Turun kesäyliopisto lähiopetus • etäopetus • verkko-opinnot Taidot haltuun lyhytkursseilla • Excel, Word, PowerPoint • Tekoälyn käyttö & Excel • Ansaitse korkorahastoilla Suorita avoimia yliopisto-opintoja • Kasvatusja aikuiskasvatustieteen perusopinnot 25 op etänä 6.5. alkaen • Erityispedagogiikan perusopinnot 25 op etänä 6.5. alkaen • myös: Palvelumuotoilun, Tanssipedagogiikan ja Kuvataiteen perusopinnot tutustu ja ilmoittaudu netissä • lisätiedot p. 02 232 3302 katso koko kurssivalikoima netistä ABIKURSSEJA treenaa kirjoituksiin! • helmi-maaliskuun abikurssit etänä: englanti, ruotsi, pitkä matematiikka • kesä-elokuussa lisää abija kertauskursseja 18 turunkesayliopisto.fi KIELIÄ kielikursseja tarjolla ympäri vuoden • kevät: englanti, espanja, japani, korea, norja, ranska, ruotsi, saksa, venäjä • tulossa: Ruotsin suullinen ja kirjallinen viestintä (Virkamiesruotsi) 5 op Turun kesäyliopisto lähiopetus • etäopetus • verkko-opinnot Taidot haltuun lyhytkursseilla • Excel, Word, PowerPoint • Tekoälyn käyttö & Excel • Ansaitse korkorahastoilla Suorita avoimia yliopisto-opintoja • Kasvatusja aikuiskasvatustieteen perusopinnot 25 op etänä 6.5. alkaen • Erityispedagogiikan perusopinnot 25 op etänä 6.5. alkaen • myös: Palvelumuotoilun, Tanssipedagogiikan ja Kuvataiteen perusopinnot tutustu ja ilmoittaudu netissä • lisätiedot p. 02 232 3302 katso koko kurssivalikoima netistä ABIKURSSEJA treenaa kirjoituksiin! • helmi-maaliskuun abikurssit etänä: englanti, ruotsi, pitkä matematiikka • kesä-elokuussa lisää abija kertauskursseja 18 turunkesayliopisto.fi KIELIÄ kielikursseja tarjolla ympäri vuoden • kevät: englanti, espanja, japani, korea, norja, ranska, ruotsi, saksa, venäjä • tulossa: Ruotsin suullinen ja kirjallinen viestintä (Virkamiesruotsi) 5 op Turun kesäyliopisto lähiopetus • etäopetus • verkko-opinnot Taidot haltuun lyhytkursseilla • Excel, Word, PowerPoint • Tekoälyn käyttö & Excel • Ansaitse korkorahastoilla Suorita avoimia yliopisto-opintoja • Kasvatusja aikuiskasvatustieteen perusopinnot 25 op etänä 6.5. alkaen • Erityispedagogiikan perusopinnot 25 op etänä 6.5. alkaen • myös: Palvelumuotoilun, Tanssipedagogiikan ja Kuvataiteen perusopinnot tutustu ja ilmoittaudu netissä • lisätiedot p. 02 232 3302 katso koko kurssivalikoima netistä ABIKURSSEJA treenaa kirjoituksiin! • helmi-maaliskuun abikurssit etänä: englanti, ruotsi, pitkä matematiikka • kesä-elokuussa lisää abija kertauskursseja 18 turunkesayliopisto.fi KIELIÄ kielikursseja tarjolla ympäri vuoden • kevät: englanti, espanja, japani, korea, norja, ranska, ruotsi, saksa, venäjä • tulossa: Ruotsin suullinen ja kirjallinen viestintä (Virkamiesruotsi) 5 op Turun kesäyliopisto lähiopetus • etäopetus • verkko-opinnot Taidot haltuun lyhytkursseilla • Excel, Word, PowerPoint • Tekoälyn käyttö & Excel • Ansaitse korkorahastoilla Suorita avoimia yliopisto-opintoja • Kasvatusja aikuiskasvatustieteen perusopinnot 25 op etänä 6.5. alkaen • Erityispedagogiikan perusopinnot 25 op etänä 6.5. alkaen • myös: Palvelumuotoilun, Tanssipedagogiikan ja Kuvataiteen perusopinnot tutustu ja ilmoittaudu netissä • lisätiedot p. 02 232 3302 katso koko kurssivalikoima netistä ABIKURSSEJA treenaa kirjoituksiin! • helmi-maaliskuun abikurssit etänä: englanti, ruotsi, pitkä matematiikka • kesä-elokuussa lisää abija kertauskursseja 18 turunkesayliopisto.fi KIELIÄ kielikursseja tarjolla ympäri vuoden • kevät: englanti, espanja, japani, korea, norja, ranska, ruotsi, saksa, venäjä • tulossa: Ruotsin suullinen ja kirjallinen viestintä (Virkamiesruotsi) 5 op Turun kesäyliopisto lähiopetus • etäopetus • verkko-opinnot Taidot haltuun lyhytkursseilla • Excel, Word, PowerPoint • Tekoälyn käyttö & Excel • Ansaitse korkorahastoilla Suorita avoimia yliopisto-opintoja • Kasvatusja aikuiskasvatustieteen perusopinnot 25 op etänä 6.5. alkaen • Erityispedagogiikan perusopinnot 25 op etänä 6.5. alkaen • myös: Palvelumuotoilun, Tanssipedagogiikan ja Kuvataiteen perusopinnot tutustu ja ilmoittaudu netissä • lisätiedot p. 02 232 3302 katso koko kurssivalikoima netistä ABIKURSSEJA treenaa kirjoituksiin! • helmi-maaliskuun abikurssit etänä: englanti, ruotsi, pitkä matematiikka • kesä-elokuussa lisää abija kertauskursseja 18 turunkesayliopisto.fi KIELIÄ kielikursseja tarjolla ympäri vuoden • kevät: englanti, espanja, japani, korea, norja, ranska, ruotsi, saksa, venäjä • tulossa: Ruotsin suullinen ja kirjallinen viestintä (Virkamiesruotsi) 5 op Turun kesäyliopisto lähiopetus • etäopetus • verkko-opinnot Taidot haltuun lyhytkursseilla • Excel, Word, PowerPoint • Tekoälyn käyttö & Excel • Ansaitse korkorahastoilla Suorita avoimia yliopisto-opintoja • Kasvatusja aikuiskasvatustieteen perusopinnot 25 op etänä 6.5. alkaen • Erityispedagogiikan perusopinnot 25 op etänä 6.5. alkaen • myös: Palvelumuotoilun, Tanssipedagogiikan ja Kuvataiteen perusopinnot tutustu ja ilmoittaudu netissä • lisätiedot p. 02 232 3302 katso koko kurssivalikoima netistä ABIKURSSEJA treenaa kirjoituksiin! • helmi-maaliskuun abikurssit etänä: englanti, ruotsi, pitkä matematiikka • kesä-elokuussa lisää abija kertauskursseja 18 turunkesayliopisto.fi KIELIÄ kielikursseja tarjolla ympäri vuoden • kevät: englanti, espanja, japani, korea, norja, ranska, ruotsi, saksa, venäjä • tulossa: Ruotsin suullinen ja kirjallinen viestintä (Virkamiesruotsi) 5 op Turun kesäyliopisto lähiopetus • etäopetus • verkko-opinnot Taidot haltuun lyhytkursseilla • Excel, Word, PowerPoint • Tekoälyn käyttö & Excel • Ansaitse korkorahastoilla Suorita avoimia yliopisto-opintoja • Kasvatusja aikuiskasvatustieteen perusopinnot 25 op etänä 6.5. alkaen • Erityispedagogiikan perusopinnot 25 op etänä 6.5. alkaen • myös: Palvelumuotoilun, Tanssipedagogiikan ja Kuvataiteen perusopinnot tutustu ja ilmoittaudu netissä • lisätiedot p. 02 232 3302 katso koko kurssivalikoima netistä ABIKURSSEJA treenaa kirjoituksiin! • helmi-maaliskuun abikurssit etänä: englanti, ruotsi, pitkä matematiikka • kesä-elokuussa lisää abija kertauskursseja 18 turunkesayliopisto.fi KIELIÄ kielikursseja tarjolla ympäri vuoden • kevät: englanti, espanja, japani, korea, norja, ranska, ruotsi, saksa, venäjä • tulossa: Ruotsin suullinen ja kirjallinen viestintä (Virkamiesruotsi) 5 op Turun kesäyliopisto lähiopetus • etäopetus • verkko-opinnot Taidot haltuun lyhytkursseilla • Excel, Word, PowerPoint • Tekoälyn käyttö & Excel • Ansaitse korkorahastoilla Suorita avoimia yliopisto-opintoja • Kasvatusja aikuiskasvatustieteen perusopinnot 25 op etänä 6.5. alkaen • Erityispedagogiikan perusopinnot 25 op etänä 6.5. alkaen • myös: Palvelumuotoilun, Tanssipedagogiikan ja Kuvataiteen perusopinnot tutustu ja ilmoittaudu netissä • lisätiedot p. 02 232 3302 katso koko kurssivalikoima netistä ABIKURSSEJA treenaa kirjoituksiin! • helmi-maaliskuun abikurssit etänä: englanti, ruotsi, pitkä matematiikka • kesä-elokuussa lisää abija kertauskursseja 18 turunkesayliopisto.fi KIELIÄ kielikursseja tarjolla ympäri vuoden • kevät: englanti, espanja, japani, korea, norja, ranska, ruotsi, saksa, venäjä • tulossa: Ruotsin suullinen ja kirjallinen viestintä (Virkamiesruotsi) 5 op Turun kesäyliopisto lähiopetus • etäopetus • verkko-opinnot Taidot haltuun lyhytkursseilla • Excel, Word, PowerPoint • Tekoälyn käyttö & Excel • Ansaitse korkorahastoilla Suorita avoimia yliopisto-opintoja • Kasvatusja aikuiskasvatustieteen perusopinnot 25 op etänä 6.5. alkaen • Erityispedagogiikan perusopinnot 25 op etänä 6.5. alkaen • myös: Palvelumuotoilun, Tanssipedagogiikan ja Kuvataiteen perusopinnot tutustu ja ilmoittaudu netissä • lisätiedot p. 02 232 3302 katso koko kurssivalikoima netistä ABIKURSSEJA treenaa kirjoituksiin! • helmi-maaliskuun abikurssit etänä: englanti, ruotsi, pitkä matematiikka • kesä-elokuussa lisää abija kertauskursseja 18 turunkesayliopisto.fi KIELIÄ kielikursseja tarjolla ympäri vuoden • kevät: englanti, espanja, japani, korea, norja, ranska, ruotsi, saksa, venäjä • tulossa: Ruotsin suullinen ja kirjallinen viestintä (Virkamiesruotsi) 5 op Turun kesäyliopisto lähiopetus • etäopetus • verkko-opinnot Taidot haltuun lyhytkursseilla • Excel, Word, PowerPoint • Tekoälyn käyttö & Excel • Ansaitse korkorahastoilla Suorita avoimia yliopisto-opintoja • Kasvatusja aikuiskasvatustieteen perusopinnot 25 op etänä 6.5. alkaen • Erityispedagogiikan perusopinnot 25 op etänä 6.5. alkaen • myös: Palvelumuotoilun, Tanssipedagogiikan ja Kuvataiteen perusopinnot tutustu ja ilmoittaudu netissä • lisätiedot p. 02 232 3302 katso koko kurssivalikoima netistä ABIKURSSEJA treenaa kirjoituksiin! • helmi-maaliskuun abikurssit etänä: englanti, ruotsi, pitkä matematiikka • kesä-elokuussa lisää abija kertauskursseja 18 tu ru nk esa yli op ist o.fi KIE LIÄ kie lik ur sse ja ta rjo ll a ym pä ri vu od en • ke vä t: en gla nt i, esp an ja , jap an i, ko re a, no rja , ra ns ka , ru ot si, sa ks a, ve nä jä • tu lo ssa : Ru ot sin su ull in en ja kir jal lin en vie sti nt ä (V irk am ies ru ot si) 5 op Tu ru n ke sä yli op ist o lä hio pe tu s • et äo pe tu s • ve rk ko -o pin no t Ta id ot ha ltu un lyh ytk ur sse illa • Ex ce l, W or d, Po w erP oin t • Te ko äly n kä yt tö & Ex ce l • A ns ait se ko rk or ah as to illa Su or ita av oim ia yli op ist o-o pin to ja • K as va tu sja aik uis ka sv atu sti ete en pe ru so pin no t 25 op etä nä 6.5 . alk ae n • Er ity isp ed ag og iik an pe ru so pin no t 25 op etä nä 6.5 . alk ae n • m yö s: Pa lve lu m uo to ilu n, Ta ns sip ed ag og iik an ja Ku va ta ite en pe ru so pin no t tu tu st u ja ilm oit ta ud u ne tis sä • lis ät ied ot p. 02 23 2 33 02 ka ts o ko ko ku rs siv al ik oim a ne tis tä A BIK U RS SE JA tr ee na a kir jo itu ks iin ! • he lm i-m aa lis ku un ab ik ur ssi t et än ä: en gla nt i, ru ot si, pit kä m ate m ati ik ka • ke sä -el ok uu ss a lis ää ab ija ke rt au sk ur sse ja 18 tu ru nk esa yli op ist o.fi KIE LIÄ kie lik ur sse ja ta rjo ll a ym pä ri vu od en • ke vä t: en gla nt i, esp an ja , jap an i, ko re a, no rja , ra ns ka , ru ot si, sa ks a, ve nä jä • tu lo ssa : Ru ot sin su ull in en ja kir jal lin en vie sti nt ä (V irk am ies ru ot si) 5 op Tu ru n ke sä yli op ist o lä hio pe tu s • et äo pe tu s • ve rk ko -o pin no t Ta id ot ha ltu un lyh ytk ur sse illa • Ex ce l, W or d, Po w erP oin t • Te ko äly n kä yt tö & Ex ce l • A ns ait se ko rk or ah as to illa Su or ita av oim ia yli op ist o-o pin to ja • K as va tu sja aik uis ka sv atu sti ete en pe ru so pin no t 25 op etä nä 6.5 . alk ae n • Er ity isp ed ag og iik an pe ru so pin no t 25 op etä nä 6.5 . alk ae n • m yö s: Pa lve lu m uo to ilu n, Ta ns sip ed ag og iik an ja Ku va ta ite en pe ru so pin no t tu tu st u ja ilm oit ta ud u ne tis sä • lis ät ied ot p. 02 23 2 33 02 ka ts o ko ko ku rs siv al ik oim a ne tis tä A BIK U RS SE JA tr ee na a kir jo itu ks iin ! • he lm i-m aa lis ku un ab ik ur ssi t et än ä: en gla nt i, ru ot si, pit kä m ate m ati ik ka • ke sä -el ok uu ss a lis ää ab ija ke rt au sk ur sse ja 18 turunkesayliopisto.fi KIELIÄ kielikursseja tarjolla ympäri vuoden • kevät: englanti, espanja, japani, korea, norja, ranska, ruotsi, saksa, venäjä • tulossa: Ruotsin suullinen ja kirjallinen viestintä (Virkamiesruotsi) 5 op Turun kesäyliopisto lähiopetus • etäopetus • verkko-opinnot Taidot haltuun lyhytkursseilla • Excel, Word, PowerPoint • Tekoälyn käyttö & Excel • Ansaitse korkorahastoilla Suorita avoimia yliopisto-opintoja • Kasvatusja aikuiskasvatustieteen perusopinnot 25 op etänä 6.5. alkaen • Erityispedagogiikan perusopinnot 25 op etänä 6.5. alkaen • myös: Palvelumuotoilun, Tanssipedagogiikan ja Kuvataiteen perusopinnot tutustu ja ilmoittaudu netissä • lisätiedot p. 02 232 3302 katso koko kurssivalikoima netistä ABIKURSSEJA treenaa kirjoituksiin! • helmi-maaliskuun abikurssit etänä: englanti, ruotsi, pitkä matematiikka • kesä-elokuussa lisää abija kertauskursseja
• TYLKKÄRI – Turun ylioppilaslehti 31.1.2024 Turun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu, 94. vuosikerta, perustettu 1930, ensimmäinen numero julkaistu 1931, tylkkari.fi TOIMITUS Rehtorinpellonkatu 4 A, 20500 Turku, tyl-paatoimittaja@utu.fi, puh. 045 356 4517 Twitter: @Tylkkari Instagram: @tylkkari Facebook: Tylkkari PÄÄTOIMITTAJA Hermanni Sankelo, tyl-paatoimittaja@utu.fi TOIMITTAJA Santeri Saarinen ULKOASU Toimitus KANSIKUVA Sara Seppälä ILMOITUSMYYNTI Toimitus puh. 045 356 4517, tylkkari.fi/mediakortti PAINO Botnia Print, Kokkola, ISSN 1458-0209 (printti), ISSN 1458-0217 (verkko) PAINOS 7500 kpl SEURAAVA NUMERO maaliskuussa 2025. Opiskelijan tuet muuttuivat Euroopp aan Yhteistyö hukassa Vierailu Euroopan unionin päätöksentekoympäristöön tarjosi uusia näkökulmia. Tylkkäri jalkautui kampukselle kysymään opiskelijoilta miten tukimuutokset vaikuttavat heidän arkeensa. Mitä Turun yliopiston ylioppilaskunnassa oikein tapahtuu? 16 16 10 10 24 24 Pääkirjoitus Hakua päälle ? 5 Uutiset Tuomala hallituksen ohjaksiin Pakkojäsenyysselvitys valmistui ? 6, 7 Tutkija Keneen ulkonäkönormit vaikuttavat, Erica Åberg? ? 8 Lukijoilta Ensimmäisiä kertoja, viimeistä kertaa Asunnoista, kuntosaleista ja ratikasta ? 9 Essee Yliopistojen politisoituminen ja siiloutuminen ? 30 Kolumni Säätiöt voivat auttaa ? 31 Essee Mikä ihmeen Darts-ilmiö? ? 32 Luottoresepti Kalan ja kasvisruuan ystävä ? 34 Näkökulma Kaaoksen meressä kuohuu ? 35 sisältö 1/2025
• pääkirjoitus he rmanni sanke lo päätoimittaja tyl-paatoimittaja@utu.fi U s e i s sa o p i s k e l i ja k ä m p i s sä on käynnissä parhaillaan yksi vuoden piinaavimmista vaiheista. Kesätöihin hakeneet odottavat kuumeisesti tietoa omien työhakemuksiensa lopputulemien suhteen. Pelin henki näissä karkeloissa on ollut pidemmän aikaan suhteellisen kirkas. Täytyy olla hyvissä ajoin liikkeellä, sillä vuosi vuodelta työpaikat vaikuttavat olevan jaossa aikaisemmin ja aikaisemmin. T U n T U U m e l ko rajulta ja ajankohtansa puolesta varhaiselta, että tulevalle kesälle ensimmäiset paikat laitettiin hakuun jo syksyn puolella. Saatikka se, että valinnat työpaikkoihin tehtiin jo ennen joulun pyhiä. Harva asia kuitenkaan muuttuu tai etenee voivottelulla. Itse asiassa kuten suomalaisesta uutisoinnista voi tehdä päätelmän kehitys näistä lähtökohdista on tuskin muuttumassa hetkeen. Y l e i n e n Ta lo U s T i l a n n e ei ole vielä lähtenyt oikenemaan. Se tarkoittaa sitä, että monissa yrityksissä eletään säästöliekillä ja kulut on karsittu minimiin. Tämä ei silti muuta sitä tosiasiaa, että opintojen ohessa työelämän makuun olisi hyvä päästä. o sa l l e o p i s k e l i j o i s Ta kesätyöt voivat antaa kipinän tulevaan ammattiin. Toiselle vastaavasti varmistaa, että kyseinen toimiala tai yritys ei ole sitä mitä työelämältä haluaa. Kummatkin ovat oppeina yhtä arvokkaita tulevaisuutta varten. V a i k k a T Yö n h aU s sa onkin haastavia elementtejä mukana, niin ensin alkuun kannattaa tehdä itselleen selväksi se, että kun paikkoja avataan, aina niihin joku valitaan. Ja jos ei ole vielä tärpännyt tai hakua aloittanut pitää ymmärtää, että vielä ei ole liian myöhäistä pistää papereita kuntoon ja laittaa kroppaa likoon. e d e lTäVäT h U o m i o i d e n lisäksi tulee muistaa olla myös itse sopivassa määrin aktiivinen. Pelkkä paperien lähettäminen ei riitä, vaan samalla tulee kyetä osoittamaan oikeaa halua saada kyseinen työpaikka. Kaiken kaikkiaan ei siis muuta kuin kovaa hakua päälle ja meininki samalle tasolle kuin deittimaailman syvimmissä syövereissä: tositarkoituksella. Siitä on monien suurten romanssien perustat valettu. Miksikäs sitten ei työurienkin. Hakua päälle
• uutiset 7 TOIMITUS 6 uutiset T urun ylioppilaskunnan edustajisto valitsi marraskuun kokouksessaan uuden hallituksen. Sen puheenjohtajaksi valittiin Nurmijärveltä kotoisin oleva Josefina Tuomala. Tuomala opiskelee tällä hetkellä Turun yliopistossa tietotekniikkaa teknillisessä tiedekunnassa. T U o m a l a k e r To o valinnan tuntuvan hyvältä. –Ihan mahtavaa päästä puheenjohtamaan tätä organisaatiota. Pikkuhiljaa huomaa ison vastuun harteilla ja nyt on ollut paljon kiirettä ja tehtävää, Tuomala toteaa. Puheenjohtajuus herättää Tuomalassa toivekkaita ajatuksia. Hän uskoo edessä olevan tapahtumarikas vuosi.. –Pääsee kartuttamaan johtamistaitoja. Meillä on kiva hallitus, jonka kanssa on mukava päästä tekemään töitä, Tuomala tiivistää. k aU d e l l a a n T U o m a l a aikoo ajaa hallituksen hyvinvointiin ja toimintakykyyn liittyviä asioita. Ajatuksissa on kehittää myös TYYn organisaatiota. –Haluan olla helposti lähestyttävä ja että minuun voi olla matalalla kynnyksellä yhteydessä, Tuomala painottaa. T U o m a l a ko k e e TYYn toiminnan olevan hyvällä tasolla tapahtumatuotannon puolella. Kehitettävää myös riittää. Hänen mukaansa erityisesti jäsenistön saavutettavuus ja tyytyväisyys kaipaavat tason korotusta. –Ensi vuoden jälkeen toivon, että yhä useampi opiskelija kampuksella osaa vastata siihen mikä TYY on ja miten se toimii, Tuomala tarkentaa. Josefina Tuomala TYYn hallituksen ohjaksiin Tuomala haluaa panostaa erityisesti hallituksensa toimintakykyyn. Kuva: Josefina Tuomala. Viime vuonna TYYn hallituksen varapuheenjohtajana toiminut Tuomalan taustat ovat ainejärjestö Fuusion puolella. halliTUs VUodelle 2025 ValiTTU UUsi johTokUnTa s alonen jaTkaa TYYn edustajisto valitsi marraskussa kokouksessa uuden hallituksen. Puheenjohtajaksi valittiin Josefina Tuomala. Tuomalan lisäksi hallituksessa toimivat Aada Aho, Emil Jacobsson, Hannu Kallio, VIctoria Luovikari, Iiro Myllymäki, Roosa Partanen ja Anton Pohjola. Edustajiston puheenjohtajaksi valittiin Elisa Hyvärinen ja varapuheenjohtajaksi Maisa Pikkarainen. Turun ylioppilaslehden johtokunta vuodelle 2025 on nimetty. Johtokunnan puheenjohtajan tehtävään jatkamaan valittiin Jimi Salonen. Muut johtokuntaan valitut olivat Jimi Mahonen, Niilo Peräaho, Anton Sahinaho, Saku Lehtoniemi, Lotta Liuhamo ja Aleksi Suro. Turun ylioppilaslehden johtokunta on päättänyt joulukuun kokouksessaan muuttaa lehden ilmestymistahtia. Vuonna 2025 Tylkkäri tulee ilmestymään neljä kertaa: kaksi kertaa kevätlukukaudella, kaksi syyslukukaudella. Päätös pohjautuu edustajiston toteuttamiin muutoksiin keskipitkän aikavälin taloussuunnitelmassa. TOIMITUS ilmesTYmisTahTi TYlkkärillä mUUTTUU TOIMITUS TOIMITUS k e i n o i ks i Tä m ä n ratkaisemiseen Tuomala erittelee pitkäjänteisyyden: viestinnässä ja tiedottamisessa tulee onnistua. –Pitkäjänteisyyttä vaaditaan, jotta saadaan laadukkaat palvelut oikeille henkilöille, Tuomala päättää. Turun ylioppilaslehti luettavissa nyt myös ePress-sanomalehtipalvelusta! Ylioppilaskuntien pakkojäsenyydelle vihreää valoa Pakkojäsenyydestä luopuminen heijastuisi selvitysmiehen mukaan myös ainejärjestöjen toimintaan. Y lioppilaskuntien jäsenyys pysyy kaikille opiskelijoina pakollisena jatkossakin. Opetusja kulttuuriministeriön tilaama selvitys asiasta tuli julkiseksi vuodenvaihteessa. Selvityksessä todetaan, että pakkojäsenyydelle ei ole edelleenkään löydettävissä perustuslaillisia esteitä. j o k a i n e n T U r U n yliopiston opiskelija kuuluu automaattisesti Turun yliopiston ylioppilaskuntaan. Ylioppilaskunnan tehtävät on kirjattu lakiin. Niihin kuuluu opiskelijoiden etujen valvominen ja osallistuminen yliopistojen hallintoon, mutta myös valmistaa opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen. Lisäksi ylioppilaskunnat osallistuvat tarvittaessa opiskeluterveydenhuoltoa koskevien tehtävien toteuttamiseen. s e lV i T Y ks e s sä V e r Ta i lT i i n mahdollisia malleja ylioppilaskuntien jäsenyyden toteuttamiseksi. Selvitysmiehenä toiminut Juha Viertola toteaa Tylkkärille keskeisimmän havainnon olevan sen, että mikäli automaatiojäsenyydestä luovuttaisiin, ylioppilaskuntien jäsenmäärät laskisivat jyrkästi. –Näin on käynyt esimerkiksi Ruotsissa, jossa pakkojäsenyys päättyi vuonna 2010, hän toteaa. s e lV i T Y ks e s sä pä äT e l l ä ä n , että jäsenmäärän lasku johtaisi edunvalvonnan mahdollisuuksien heikkenemiseen. Koska ylioppilaskunnat osallistuvat myös aineja harrastejärjestöjen tukemiseen, Viertola uskoisi vaikutusten heijastuvan epäsuorasti myös niihin. Y l i o p p i l as k U n T i e n pa k ko jäs e n Y Y d e n perustuslaillisuutta on selvitetty historiallisesti useaan otteeseen. Kritiikkiä on herättänyt se, ettei yhdistyslakiin tai perustuslaillisiin oikeuksiin tyypillisesti kuulu sellaiseen kuulumisen pakollisuus. Tämänkertaisessa selvityksessä perustuslaillisia kysymyksiä ei erityisesti ruodittu. –Asiaan ovat ottaneet kantaa aiemmin useat selvitykset ja esimerkiksi perustuslakivaliokunta. Oikeustila ei ole muuttunut niin, että siihen olisi ollut tällä kertaa ollut syytä. Ylioppilaskuntien automaatiojäsenyys ei ole ristiriidassa perustuslain kanssa, Viertola painottaa. s e lV i T Y ks e s sä k äs i T e lT i i n myös erilaisten mallien vaikutusta ylioppilaskuntien talouteen. Useimmat yliopistot nojaavat pääosin jäsenmaksuihin. Viime aikoina keskustelua on herättänyt se, että esimerkiksi Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYY on nostamassa tämän vuoden jäsenmaksuaan 50 prosentilla, jolloin maksun suuruus tulee olemaan 85 euroa. TYY:n jäsenmaksuun saatiin läpi kuluvalle vuodelle symbolinen yhden euron lasku. Vuoden 2025 jäsenmaksu on 54 euroa. T U r U n Y l i o p i s To n ylioppilaskunta kertoo olevansa selvityksen johtopäätöksiin tyytyväinen. Pääsihteeri Iiris Taubert toivoo, että selvityksen myötä ylioppilaskunnat saavat rauhassa jatkaa työtä opiskelijoiden edunvalvonnan eteen. SANTERI SAARINEN Selvitys ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä valmistui vuodenvaihteessa. Kuva: Toimitus.
• Å b e r g Ta r k as T e l i väitöskirjassaan suomalaisen yhteiskunnan sosiaalisia normeja liittyen ulkonäköön ja etenkin naisten ulkonäköön kohdistuvia oletuksia. Nykyään Erica Åberg tutkii myös miehiin kohdistuvia ulkonäköpaineita. –Väitöskirjaa tehdessä ajattelin, että ulkonäkönormit koskettavat vain naisia. Väitöskirjan teossa olin innoissani siitä, että pystyin osoittamaan, että naisilta vaaditaan ulkonäkötyötä, kun taas miehiltä ei. Yleinen käsitys on myös, että vain naiset pyrkivät hyötymään ja hyödyntämään omaa ulkonäköänsä. j o s U l ko n ä köas i aT ahdistavat voiko ulkonäöstä olla täysin välittämättä? –Kaikilla meillä on ulkonäkö ja meistä tehdään jatkuvasti tulkintoja ulkonäön perusteella. Kyse ei ole siitä, että välittääkö ulkonäöstä vai ei, sillä tulkinnat ovat alitajuisia. Kyse on pitkälti siitä, että kenen ulkonäköä kukakin tulkitsee ja millaisia ulkonäköjä tulkitaan ja millä tavalla. Ulkonäöstä pyritään päättelemään esimerkiksi se, että onko joku luotettava työntekijä, kertoo Åberg. k o r o n a a ja n m YöTä Åberg alkoi kuunnella suomiräppiä ja huomasi, että useissa kappaleissa on paljon miesten ulkonäköpuhetta, jota ei välttämättä tunnisteta. Uudessa tutkimusaiheessa tutkijaa innostaa erityisesti se, että siinä pääsee yhdistämään mielenkiinnon musiikkiin, akateemisen tutkimuksen ja pääsee tuomaan uutta näkökulmaa aiheeseen. Åberg työskentelee aiheen parissa taideja kulttuurihistorioitsijan sekä etnologin kanssa. Åberg itse tarkastelee aihetta kulttuurisosiologian ja -kriminologian kautta. Hän pyrkii analysoimaan, mikä on yhteys musiikkivideon sanoitusten ja kuvaston sekä ympäröivän yhteiskunnan arvojen välillä. s e k ä U l ko n ä kö pa i n e i s i i n että rap-skenen maskuliinisuuden tavoitteluun liittyviin paineisiin voi Åbergin mukaan vaikuttaa esimerkiksi mediakasvatuksen keinoin. –On ymmärrettävä, että esimerkiksi rap-musiikissa on tietty tapa ja formaatti kuvata asioita ja esimerkiksi sosiaalisessa mediassa on alustalle ominainen tapa kuvata asioita, joka ei välttämättä heijastele todellisuutta. Myös se voi helpottaa paineita, että pyrkii muistamaan, että ihminen on paljon muutakin, kun ulkonäkö tai omaisuus. Ne joilla on joitakin avuja tai omaisuutta ovat ihan samalla tavalla myös tuntevia ja eläviä olentoja eikä kaikkia puolia elämästä näy ulospäin muille. m i T e n U l ko n ä kö pa i n e e T näyttäytyvät yliopistomaailmassa? –Tutkijana saa keskittyä niin paljon kaikkeen muuhun kuin ulkonäköön, että ulkonäkö tuntuu sivuseikalta. Yliopisto on sellainen paikka, jossa voi todeta, että ihmiset eivät ole tulleet opiskelemaan tänne ulkonäön takia, vaan täysin muiden asioiden perusteella. Voi myös tarkkailla ympäristöä yliopiston ulkopuolella ja pohtia, ovatko ihmiset oikeasti toistensa kanssa tekemisissä ulkonäkösyistä. e n Tä m i Tä vinkkejä Åbergillä on opiskelijoille, jotka kamppailevat ulkonäköpaineiden kanssa? –Elämässä on vaikka mitä muuta mielenkiintoista, johon voi keskittyä ulkonäön sijaan. Itselläni ne asiat ovat esimerkiksi musiikin kuunteleminen, kutominen ja vaikka sienestäminen sekä muu luonnossa oleilu, naurahtaa Åberg Keneen ulkonäkönormit vaikuttavat, Erica Åberg? Åberg työskentelee taloussosiologian yliopistoopettajana ja tutkijana Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa. tutkija 8 4.2. 1955/1 k U lT T U U r i To n k a r s i n a k o l m i s e n v u ot ta s i t t e n k i r j o i t i m m e l e h t e m m e tä l l ä pa i k a l l a ot s i ko l l a " k a r s i n o i t ua k u lt t u u r i a " s u o r i a s a n o ja s i i tä , e t tä k u lt t u u r i n h a r r a s t u ks e m m e o r i e n to i t u u l i i a ks i k i r ja l l i s u u d e n ja m u u n " h u m a n i s t i s e n ta i t e e n " s u u n ta a n . t ä m ä h e r ät ys h u u to e i k a i k u n u t k a a n t y h j i l l e s e i n i l l e , va a n j o n k i n a ja n k u lu t t ua a lo i t t i k u n n a s s a m m e to i m i n ta n s a k u lt t u u r i to i m i k u n ta , j o n k a t yö n s a ato i m m e to d e ta t u lo ks e l l i s e ks i . v a i k k a n i m i t ys k u lt t u u r i to i m i k u n ta o l i k i n h i e m a n y l i a m p u va ja ko m e a l l e k a l s k a h tava , e i vo i ta n e k i e ltä ä tä m ä n to i m i k u n n a n t yö n t u lo ks i a . v a r s i n m o n e t t i l a i s u u d e t r i k a s t u t t i vat k u n ta l a i s t e n t i e to p i i r i ä ja e n n e n k a i k k e a s t u d i a g e n e r a l i a lu e n n ot a n s a i t s e vat k a i k k i e n va r au ks e t to m a n k i i to k s e n . m u i s t i s s a m m e o n m yö s o m a n y l i o p p i l a s t e at t e r i m m e d e by y t t i , j o k a a n to i a i h e e t ta va lo i s i i n t u l e va i s u u d e n n ä k y v i i n . t ä m ä n h e t k e n t i l a n n e o n s e , e t tä vo i m m e h i e m a n i r o n i s e s t i h u u da h ta a : k u lt t u u r i to i m i k u n ta o n k u o l lu t , e l ä kö ö n k u lt t u u r i ! v i i m e sy ksy n a i k a n a e i k u n ta a m m e r a s i t e t t u l i i a l l i s i l l a k u lt t u u r i py r i n n ö i l l ä , va a n to i m i n ta m at e l i e r i n o m a i s e n " tava n o m a i s e l l a ta s o l l a ". MITÄ TAPAHTUI 70 VUOTTA SITTEN TYLKKÄRISSÄ? historian havinaa historian havinaa 9 lukijoilta o sa l l i s T U k e s k U s T e lU U n ! To i m i T U s p i däT Tä ä i T s e l l ä ä n o i k e U d e n Va l i Ta j U l k a i s TaVaT k i r j o i T U ks e T . T u r u n y l i o p i s To n o p i s k e l i j a ! m i k ä m äT Tä ä o p i s k e l i j a m a a i l m a s s a Ta i m u u T e n va a n ? k i r j o i Ta m i e l i p i T e e s i j a l ä h e Tä s e oT s i k o l l a " m i e l i p i d e " s ä h k ö p o s T i i n : T Y l pa aTo i m i T Ta ja @ U T U . f i U usien asioiden kokeileminen on tunnetusti hyväksi mielelle ja ruumiille. Tänä lukuvuonna olen pyrkinyt kokeilemaan mahdollisimman montaa uutta opiskeluun liittyvää asiaa. Havahduin syksyllä opiskeluajan lopun yhtäkkiseen materialisoitumiseen. Ajan rakenteeseen liittyvien pohdintojen ohessa tein siis tietoisen päätöksen ottaa kaiken irti viimeisestä opiskeluvuodesta. s Y ksY n ja talven aikana olen ensimmäistä kertaa elämässäni osallistunut ainejärjestön kokoukseen, pyöräillyt yliopistolle, matkannut toiselle paikkakunnalle sitsaamaan, katsonut kaukoputkella aurinkoa ja vieraillut itsekseni kansainvälisessä nukketeatterifestivaalissa. Myönnettäköön, että nämä jälkimmäiset eivät liity kovin olennaisesti opiskelijaelämään tai sen päättymiseen. Ajattelen kuitenkin, että kokeilujen laajentuminen alkuperäisen kentän ulkopuolelle kertoo jotain itse kokeilemisen luonteesta. Tiedämme hyvin kuinka uuden asian kokeilemisessa, mutta myös esimerkiksi kirjallisten kurssitöiden kanssa hankalinta on aloittaminen. Edellä mainittujen kokeilujen myötä olen valmis laajentamaan tätä teoriaa koskemaan myös kokeilemisen aloittamista itsessään. Kun uusien kokeiluiden kanssa pääsee vauhtiin, ei edes ennen jännittävältä tuntuneen asian kokeilemiseen olekaan enää niin suurta kynnystä. V i i m e V i i koT ovat olleet elämäntapamuutosten jokavuotista sesonkiaikaa ja kuten edellisinä vuosina, on monien uusien tapojen elinkaari ehtinyt jo tulla päätökseensä. Sen sijaan että näkisimme nämä uudenvuodenlupaukset epäonnistuneina, voisimme ajatella niitä kokeiluina, joista voi hyvin siirtyä uusien kokeilujen pariin vielä saman vuoden puolella. Omista kokeiluistani taas aion suosiolla jättää pyöräilyn ja ainejärjestötoiminnan jatkossakin toisille. V U o d e n Va i h d o ks e n Ta i edessä häämöttävän opiskelun päätöksen kaltaiset siirtymät saattavat kannustaa monia uusiin kokeiluihin. Onhan tällainen tietysti hieman pinnallista, mutta kaikki motivaation lähteet kannattaa hyödyntää! Toivon itse syksyllä syttyneen kokeiluinspiraation myös säilyvän mukana elämässäni vielä opiskeluajan päätyttyäkin. j a s i T T e n loppupaljastuksen aika. Nokkelimmat lukijat ovatkin saattaneet jo arvata, että tämän kirjoittaminen liittyy hyvin konkreettisesti alussa mainitsemiini kokeiluihin. Tylkkäriin kirjoittaminen onkin ollut kaikin puolin mukavaa, joten ainakin sen kokeilemista voin suositella kaikille kiinnostuneille! JARNO LANTTA USKONTOTIETEEN OPISKELIJA TURUN YLIOPISTO ADA SILANDER Ensimmäisiä Ensimmäisiä kertoja, kertoja, viimeistä kertaa viimeistä kertaa T änä vuonna äänestäjillä on mahdollisuus valita päättäjät uusiin kuntaja aluevaltuustoihin. Yhä useampi äänestäjistä on myös opiskelija: Turussa heitä on jo noin 40 000, lähes joka neljäs kaupungin äänioikeutetuista. Opiskelijoiden äänet ovat siis merkittäviä. TYY tekee vaaleissa yhteistyötä kaupungin muiden korkeakoulujen oppilaskuntien kanssa. Liittouma on nimeltä Ryhmä 40K ja sillä onkin oma kuntavaaliohjelmansa. TYYllä on kuitenkin myös omia tarkentavia teemoja, joilla se lähtee kohti vaaleja. Vaalitavoitteista käy ilmi ylioppilaskunnan edustajiston tahto, ja niitä on koottu TYYn poliittiseen linjapaperiin. l i i k U n TaT i lo j e n l i sä ä m i n e n erityisesti kampusalueen läheisyyteen on yksi TYYn pitkäaikainen vaatimus. Aihe liittyy vuonna 2025 myös muihin kaupungin projekteihin. Educariumin kohtaloa selvitetään eikä ole varmaa kuinka rakennuksen Campussportin salin käy. Keskustassa ei ole montaa kaupungin liikuntatilaa, mutta tulevaisuudessa sellaisia olisi hieno nähdä. Liikuntatiloja kehitettäessä kuitenkin myös tehokkaat kulkuyhteydet niihin on huomioitava. j U l k i n e n l i i k e n n e onkin toinen tärkeä teema tulevina neljänä valtuustovuotena. TYY kannattaa raitiotien rakentamista Turkuun ja Turun kaupunginvaltuuston on mahdollista tehdä investointipäätös ratikkaan loppuvuodesta 2025. Erityisesti opiskelijat hyödyntävät Föliä ja toteutuessaan raitiotie täydentäisi julkisen liikenteen kokonaisuutta. Se helpottaisi muun muassa liikkumista opiskelija-asuinalueiden ja kampuksien välillä. Julkinen liikenne on huomioitava myös uudisrakentamisessa, sillä palvelujen tulee olla hyvin saavutettavissa. Kaupunki suunnittelee mediatietojen mukaan esimerkiksi uutta uimahallia Itäharjuun. Sijainti on mainio, etenkin jos raitiotie rakennetaan. Sen suunniteltu reitti kulkisi Itäharjun kautta. o p i s k e l i ja as U m i s e n T U l e Va i s U U s on mainittava kolmantena kuntavaalikokonaisuutena. Aihe koskee Turun ylioppilaskyläsäätiön kautta erityisellä tavalla jokaista Turun yliopiston opiskelijaa. Säätiöllä on jo suunniteltuja projekteja, joiden valmistuminen on tärkeää kasvavien opiskelijamäärien vuoksi. Näiden projektien esteenä ovat paitsi paikalliset, mutta myös valtakunnalliset haasteet, kuten ARA-rahoituksen tulevaisuus valtakunnallisen politiikan valossa. Opiskelijarakentamista rahoittava virasto on ollut pitkään taloudellisissa ongelmissa, ja valtion tulisi pikimmiten pääomittaa sitä, tai sen maaliskuussa aloittavaa jatkajaa Varkea toiminnan jatkamiseksi. V a lTa k U n n a l l i s i s Ta h a as T e i s Ta huolimatta paljon on tehtävissä kaupungin tasolla. Tärkeää on, että byrokraattisia esteitä puretaan pitkäjänteisesti. ARA-taantuessa yksi ratkaisu opiskelijarakentamisen turvaamiseksi olisi se, että kaupunki lainoittaisi suoraan TYS:siä. Näin säätiö säästettäisiin raskailta markkinaehtoisilta koroilta. Loppujen lopuksi tavoite on hyvä. TYS:n uudet hankkeet, kuten Kylänkulma ja Itäinen Ylioppilaskylä toisivat toteutuessaan kodin sadoille nuorille, jolloin kaupunkikin hyötyy. Hyvinvoivat opiskelijat tuovat palvelusektorille rahaa. V a l l i T s e Vas sa T i l a n T e e s sa luottamus kaupungin ja TYS:n välillä on hyvin tärkeää. Voimme olla kiitollisia, että yhteistyö on toiminut jo viime vuosina hyvin. Kiitos kuuluu asiantunteville tahoille niin TYS:ssä että kaupungilla. Epämääräisyyttä tuo kuitenkin valtakunnallinen kehitys ja ARA-rahoituksen tulevaisuus. Edunvalvonta Eduskunnan suuntaan kuuluu kuitenkin Suomen ylioppilaskuntien liitolle, joka on jo tehnyt hienoa työtä monien opiskelijoille tärkeiden aiheiden parissa. TY Y pa n o s Ta a erityisesti vaaleja edeltävään työhön. Päätavoitteemme on saada vaaliteemat näkyväksi, jotta mahdollisimman moni opiskelija innostuisi äänestämään. Lisäksi vaaliehdokkaille on saatava selväksi mitä erityistä yliopistokaupungin päätöksenteossa on otettava huomioon. Viime kädessä päätöksen edistettävistä vaaliteemoista tekee kuitenkin kansa vaaliuurnilla virallisena vaalipäivänä on 13. huhtikuuta. EMIL JACOBSSON TYYN HALLITUKSEN JÄSEN OIKEUSTIETEEN OPISKELIJA TURUN YLIOPISTO Asunnoista, Asunnoista, kuntosaleista ja kuntosaleista ja ratikasta ratikasta ANTON POHJOLA TYYN HALLITUKSEN JÄSEN OIKEUSTIETEEN OPISKELIJA TURUN YLIOPISTO
• YHTEISTYÖ HUKASSA TEKSTIT & KUVAT: SANTERI SAARINEN YHDEN AIKAAN AAMUYÖSTÄ. NIIN KAUAN TURUN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA ON PAHIMMILLAAN KOKOUKSISSAAN ASIASTA VÄÄNTÄNYT. KUUDEN TUNNIN MARATONIKOKOUKSESSA PUITIIN SOTAA GAZASSA LIKI AINOANA ASIANA LÄPI SYKSYN. MONI KUVAA AJOITTAIN TRAGIKOOMISEKSI JUNNAAMISEKSI AJAUTUNUTTA PROSESSIA SELLAISEKSI, JOKA TULEHDUTTI EDUSTAJISTON VÄLEJÄ PUOLIN JA TOISIN. MITÄ YLIOPPILASKUNNASSA OIKEIN TAPAHTUU? 11 O petusja kulttuuriministeriön tilaama selvitys tuli julkiseksi tammikuun alussa. Se käsitteli ylioppilaskuntien automaatiojäsenyyttä. Tai pakkojäsenyyttä, kuten asiaa myös kuvataan. Lopputulos ei tullut yllätyksenä. Pakkojäsenyydestä ei ole sen mukaan syytä luopua jatkossakaan, sillä se johtaisi todennäköisesti jäsenmäärien jyrkkään laskuun. Ylioppilaskuntien tehtävänä on edustaa jäseniään, kunkin yliopiston opiskelijoita ja valvoa näiden etuja erilaisessa päätöksenteossa. Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajistossa moni kokee kuitenkin, että aika menee nyt muuhun ylimääräiseen toimintaan. Arvokysymykset jakavat edustajia ja identiteettipoliittiset kiistat läikkyvät jo arkiseenkin työhön. Se vie aikaa ja kiristää hermoja. Useat kuvaavatkin tilannetta tulehtuneeksi. Mistä oikein on kysymys? Syksyn todellinen pihvi oli Palestiina. Kaikki tähän juttuun haastatellut edustajat katsovat, että syksyn kokoukset käsittelivät pääosin kyseistä aihetta. Pitkäksi venynyt saaga sai alkunsa, kun hallitus antoi kesällä aloitteen kannanotosta Palestiinan kansan puolesta. Kannanotossa vaadittiin Israelin Palestiinassa tekemien sotatoimien ja ihmisoikeusrikkomusten tuomitsemista. Sen lisäksi Israel haluttiin asettaa TYY:n osalta akateemiseen boikottiin. Kannanoton käsittelystä muodostui oma sotansa edustajiston sisällä. –Gaza-keskustelu oli se syksyn the show, huokaisee humanistilistaa edustava Kasperi Kainulainen. –Ymmärrän, että ei ole varsinaisesti TYYn tehtävä puuttua siihen. Mutta TYY edustaa kuitenkin opiskelijoita ja jos se on niin opiskelijoiden mielen päällä, niin onhan siitä hyvä antaa kannari. Änkyröiminen siitä, että tähän ei pitäisi käyttää aikaa, on viisveisaamista siitä, mitä moni opiskelija pitää tärkeänä, hän jatkaa. Myös viime vuoden hallitukseen kuulunut Vilppu Tolvi katsoo, että asiasta oli syytä puhua. –Näen, että TYYn tulee olla arvojensa mukainen ja ainakin keskustelu aiheesta kuuluu tehtäviin. Siitä kuuluukin keskustella kuuluuko se ydintehtäviin. Ongelma syntyy, kun keskustelu ei enää ole asiallista. Kaikilla oli tunteen palo ja välillä se lähti käsistä puolin ja toisin. 10 Tolvi myöntää keskustelun lähteneen välillä harhateille. Kuva: Santeri Saarinen.
• 13 Mutta asialliseksi keskustelua ei aina koettu. Moni kertoo, että kunnioittavasta keskustelusta siirryttiin usein ja nopeasti rajuihin henkilöön meneviin syytöksiin. Palestiinaa tukevia syytettiin terrorismin tukijoiksi, Israelia ymmärtäviä pidettiin kansanmurhaajina. –Gaza on sellainen asia, josta ei voi sanoa eriävää mielipidettä. Vaikka on sitä mieltä, että molemmissa on ongelmaa, sekin riittää käynnistämään riidan. Ei siitä asiasta oikein synny rakentavaa keskustelua. Vaikka asia on lopulta aika monisyinen. Mutta sitten se kysymys on, että miksi haluat, että siellä kuolee lapsia, myös viime hallitukseen kuulunut Jimi Mahonen (Ryhmä Lex) kuvaa. Gazan ympärillä käyty keskustelu pitkitti kokouksia pahimmillaan jopa niin, että kokoussalista poistuttiin yhden aikaan aamuyöstä. Yhdeksän tunnin tuloksettoman väännön päätteeksi. Soihdunkantajien hallitusta viime vuonna johtanut ja nyt TYYn uudessa hallituksessa istuva Hannu Kallio myöntää, että junnaava keskustelu on turhauttanut edustajia. Pahimmillaan suuret tunteet Gazan ympärillä ovat läikkyneet myös muuhun päätöksentekoon. Keskusteluun aktiivisesti osallistunut, kokoomuksen edustaja Arvi Tolvanen katsoo silti, että muutkin asiat saatiin käsiteltyä. –Edustajisto on kyllä ollut keskustelevainen, mutta ei se ole tarkoittanut, että eikö asioita olisi saatu läpi. Myös Kainulainen ja Kallio kertovat, että lopulta asialistat saatiin aina käytyä läpi. Enemmänkin olisi kuitenkin voitu tehdä. Esimerkiksi Educariumin pitämistä vain yliopiston käytössä ei saatu lopulta toteutettua. –Jos viiden minuutin päätös venyy kolmen tunnin keskusteluksi on aivan selvää, että se on jostain muusta pois. Kun se kaikki aika käytettäisiin vaikkapa opiskelijoiden tenttitilojen parantamiseen, saataisiin niin paljon enemmän aikaan. Mutta nyt aika menee suoraan sanottuna sekoiluun, huokaisee Mahonen. Myös hallitusta puheenjohtanut, TSE-listan Katie Astin kertoo, että aikaan olisi voinut saada enemmänkin. –Toivoin, että työtä olisi saanut uudistettua tehokkaampaan suuntaan. Siihen ei jäänyt aikaa. Astin katsoo myös, että eripuraisuus ei jäänyt vain edustajistoon, vaan läikkyi myös hallituksen puolelle. Kokoukset venyivät myös siellä. Epäselvyyttä oli myös hallituksen toimivallan rajoista. –Suoraan sanottuna välillä yritettiin kävellä asioissa edarin yli. Vuosi oli yhtä damage controlia. Katsoisin niin, että hallitus on kuitenkin työhallitus ja työjuhta, joka toteuttaa edustajiston tahtotilaa. Politikointi kuuluu edustajistolle, hän painottaa. Tunteet kuumenivat myös hallituksen sisällä. Tolvi huomauttaa, että se näkyy myös joidenkin kokouspöytäkirjojen eriävissä mielipiteissä. Astin kokee, että pahimmillaan kiistat yltyivät nimittelyihin ja mykkäkouluihin asti. –Ei se ole sitä, että ne ihmiset olisivat pahoja. Mutta jos kyky ymmärtää muita ihmisiä jää sen ideologisen tavoitteen varjoon, ollaan hakoteillä. Kyllähän mielipidettään saa ilmaista, mutta kun mennään siihen, että ollaan yhteistyökyvyttömiä, ei se edistä kenenkään asiaa, hän kuvailee asiaa nyt. Gazan ohella identiteettipolitiikka on näkynyt muussakin päätöksenteossa. Pahimmillaan aivan arkisetkin asiat uhkaavat luisua turhaan politikointiin, edustajat kokevat. –Käytännön asioidenkin hoitaminen on muuttunut vaikeammaksi. Jos puhutaan vaikka opiskelijaruoasta, siirrytään heti käytännön järjestelyistä kysymään eikö ymmärretä, että ilmaston lämpeneminen kiihtyy, Mahonen kertoo. –Identiteettipolitiikka on korostunut ihan selvästi ja koskee kaikkia puolia, katsoo puolestaan Kainulainen. –Kaikki asiat voi halutessaan vetää identiteettipolittisiksi. Onhan kaikki politiikkaa, mutta kaikesta ei tarvitse tehdä tappelua, arvioi vuorostaan Astin. Kallio taas pohtii, onko jakavien kysymysten käsittely ylioppilaskunnassa aina edes tarpeellista. –Jos asia ei liity ydintehtäviin, niissä olisi parempi ottaa kantaa harkiten. Turha jakaa jäsenistöä, jos ei ole pakko. Jakolinja tuntuukin kulkevan siinä mikä ydintehtäväksi koetaan. Edunvalvonnan lisäksi yliopistolaissa todetaan myös, että ylioppilaskuntien tehtäviin kuuluu myös jäsenten henkisten päämäärien edistäminen. Kenties arvokysymyksiä voisi sellaisiksikin luonnehtia? –Ei ylioppilaskunnan tarvitse olla vain teknokraattinen edunvalvoja. On se lopulta myös arvoyhteisö. Ja silloin sille kuuluu myös kannan ottaminen. Ei pitäisi pelätä arvokysymyksiä, Kainulainen ajattelee. Myös Tolvi pitää selvänä, että opiskelijoita edustavan TYYn on kyettävä myös tuomaan arvonsa konkreettisesti esille toimintansa kautta. –Mutta tietysti on ihan hyvä kysymys, onko se ydintehtävä. Mielestäni se on ainakin tärkeä tehtävä, hän toteaa. Toisaalta esimerkiksi Mahonen myöntää, että usko ylioppilasliikkeeseen on mennyt. Edunvalvonnan hautautuminen identiteettipolitiikan alle olisi hänen mielestään pätevä syy pakkojäsenyydestä luopumiselle. Astin on kannassaan maltillisempi, mutta suhtautuu nykymalliin hänkin kielteisesti. –Se, miten sitä valtaa nykyään käytetään, menee usein vääriin asioihin. Närää herättää sekin, että toiminta pyörii opiskelijoiden vuosimaksuilla. –On yllättävän järkyttävää kuinka osa yrittää käyttää valtaa ja tehdä vaikka mitä opiskelijoiden lompakolla. Edunvalvonta on mielestäni aika tehotonta. Jos ajattelee vaikka sosiaalipolitiikkaa, se on SYL:in heiniä. Ja koulutuspolitiikka taas pyörisi opiskelijaedustajillakin, katsoo Mahonen. Tolvanenkin toteaa, että identiteettipolitiikkaan kiinnittyminen asettaa pakkojäsenyyden kyseenalaiseksi. –Mitä absurdimpia temppuja TYY tekee, sitä kyseenalaisempi tämä malli on, hän sanoo. 12 Mahonen havahtui sananvapausongelmiin hallitusvuotenaan. Kuva: Santeri Saarinen. Astin puheenjohti TYYn hallitusta vuonna 2024. Kuva: Santeri Saarinen. "Kaikki asiat voi viedä identiteettipolittisiksi. Onhan kaikki politiikkaa, mutta kaikesta ei tarvitse tehdä tappelua." –Katie Astin, TYYn hallituksen puheenjohtaja 2024
• 15 Puhkikulutettu polarisaatio ei itsessään enää ole uutinen. Yliopistollakin se ottaa kuitenkin yhä uusia kierroksia. Kaveriporukoita valitaan yhä useammin ideologian mukaan. Seurauksena on ollut pahimmillaan eristämistä, mustamaalaamista, haukkumista. Toisin ajatteleviin suhtaudutaan vieroksuen ja ideologiset kuplat vahvistuvat. –Aiemmin kuplautuminen tuntui olevan etenkin vasemmiston ongelma, mutta tätä nykyä myös oikealla on selvästi aatteellisesti eristäytyvää liikehdintää, Kainulainen huomauttaa. Mahonen pelkää, että pahimmillaan poteroiden kaivaminen johtaa siihen, että maltillisemmat eivät uskalla saada ääntään kuuluviin. Kallio kertoo, että edustajistossa on havainnut sitäkin. –Kyllä osa on selkeästi aktiiveja. Paljon puheoikeuttaan käyttäviä. Toiset taas edustavat vain puhtaasti tiedekuntaansa. He sitten yleensä vieroksuvat sitä viime aikojen kärkästä puhetapaa. Osa kuvaa ilmiötä laajemmaksi poteroiden kaivamiseksi, mutta useimmat näkevät syyksi joukon erityisen aktiivisia yksilöitä. Astinin mukaan keskusteluun syntyy helposti provosoimisen ja provosoitumisen kierre. Hänen mukaansa kinat lähtevät käyntiin kourallisesta edustajia ja muut lähtevät vähitellen mukaan. Ei ole yllättävää, että edustajat kokevat vastapuolen olleen aloitteellisempia riitojen kylvämisessä. Useampi myöntää myös, että asiallisuuden raja tuli toisinaan ylitettyä myös omissa puheissa. 14 YKSIMIELISTÄ EDUSTAJISTOA ei kaipaa kukaan, mutta jokainen myöntää, että vähintäänkin kehitettävää olisi. Oikeammalle arvopohjaltaan asettautuneiden parissa keskustelun kärjistymiseen suhtaudutaan vakavammin ja sen koetaan jo uhkaavan ylioppilaskunnan tehtävien täyttämistä parhaalla mahdollisella tavalla. –Keskusteluilmapiiri oli ongelma. Se, kun kuvitellaan, että on oikeita ja vääriä mielipiteitä, Astin toteaa omana kantanaan ja jatkaa. –Kulttuuri on välillä sellainen, että ei saisi osallistua päätöksentekoon, jos ajattelee väärin. Vaikka TYY kuitenkin edustaa kaikkia. Se on enemmän sellainen autoritäärinen ajatus, että vain tietyt mielipiteet saavat olla vallankahvassa. Vaikka kokoomuksen Tolvanen näkee, että asiat saatiin hoidettua, hankaluutta syntyi ajoittain haluttomuudesta kompromisseihin. Kuinka tästä eteenpäin? Ensi vuodelle ei odoteta vastaavia haasteita ja taustalta kerrotaan, että nyt aloittanut hallitus on ainakin tässä vaiheessa yhtenäisemmän oloinen. Lääkkeeksi tulehtuneeseen keskusteluun tarjotaan lähes kaikkien edustajien suulla malttia. Vaikeista asioista olisi jatkossakin kyettävä keskustelemaan, mutta viime vuoden kaltaisiin riitoihin ei enää toivota jatkoa. Ihmiset olisi kohdattava ihmisinä, asiat asioina. Tappeluun ovat kyllästyneitä kaikki. Ja yhteistyötä nyt kaivataankin. Pakkojäsenyys kun ei ole ainakaan näillä näkymin poistumaan päin. Kainulainen sanoo yliopistolla tapahtuvan kuplautumista. Kuva: Santeri Saarinen. Tolvasesta ilmassa oli haluttomuutta kompromisseihin. Kuva: Santeri Saarinen.
• EUROOPPAAN EUROOPPAAN TEKSTIT: SANTERI SAARINEN TEKSTIT: SANTERI SAARINEN KUVAT: SANTERI SAARINEN, ANTTI YRJÖNEN & EUI KUVAT: SANTERI SAARINEN, ANTTI YRJÖNEN & EUI
• 18 R anskan Strasbourgissa Euroopan unioni on hetki sitten saanut uuden komission. Eletään marraskuun loppua ja nyt puoli vuotta europarlamentaarikkona toiminut Li Andersson (vas) puikkelehtii läpi hallintorakennuksen käytävälabyrintin. Tunnelma voisi olla apeampikin. Komissioon on noussut ensimmäistä kertaa historiassa laitaoikeistoon lukeutuva komissaari. Hän on ECR-ryhmän Raffael Fitto Italiasta. Andersson toteaa, että vaikkei komission valinnassa draamalta vältyttykään, tulos ei lopulta ollut yllätys. Tämä on nyt suuntana. Eurooppa kulkee oikealle paitsi kansallisissa vaaleissa, myös unionin tasolla. Miksi? Kuulen Strasbourgissa, mitä asiasta ajattelee kaksi ensimmäisen kauden europarlamentaarikkoa. Anderssonin jälkeen tapaan perussuomalaisten ainoan mepin, Tiktokilla Suomen poliittiseen tähdistöön nousseen Sebastian Tynkkysen. Vaikka kahta meppiä erottavat monet asiat, yhteistäkin on. Demokratian tärkeys ja käsitys jonkinlaisesta kohtalon hetkestä Euroopalle jaetaan. Palataan kuitenkin Tynkkyseen myöhemmin. Minkä Andersson uskoo olevan syynä eurooppalaisen vasemmiston ahdingolle? Hän sanoo sen johtuvan ainakin ainakin vasemmiston linjakkuuden puutteesta. Tällä parlamenttikaudella sitä pyritäänkin lisäämään. –Pohjoismaissa vasemmisto on onnistunut yhdistämään paremmin vihreät arvot ja vasemmistolaisen talouspolitiikan. Meillä ollaan myös valmiita hallitusyhteistyöhön. Monessa Euroopan maassa vasemmisto on profiloitunut protestiliikkeeksi. Siitä olisi päästävä eteenpäin. Vasemmiston on nähtävä itsensä muutosten tekijänä, ei ainoastaan kritisoijana, Andersson toteaa. Haasteita on ollut myös siinä, ettei vasemmisto ole saanut kirkastettua lupaustaan tulevaisuudesta. –Laitaoikeisto ratsastaa nostalgialla. Ennen oli kaikki paremmin. Ennen maahanmuuttoa, ennen wokea. Lapset olivat onnellisia, sukupuoliroolit olivat selvät ja kaikilla oli mukavaa. No näinhän se ei ollut, Andersson huokaisee. Andersson pitää identiteettipolitiikkaa suurempana ongelmana kansalaisten taloudellista ahdinkoa. –Inflaatio ja palkkojen jääminen jälkeen ovat oikeasti isoja asioita. Ei niitä niin ratkaista, että jengi huutelee tuolla jostain jäätelöpuikkojen piiloviesteistä… Se ei tee kenenkään elämälle mitään. Andersson viitannee edellisellä viime kevään pienimuotoiseen kohuun, jossa Unileverin 88-jäätelöpuikkoja pidettiin fasistista piiloviestiä levittävänä. –Kyllä vasemmiston haaste on, että meidän on kyettävä tuomaan aito vaihtoehto ihmisille. Sellainen, jolla oikeasti parannetaan taloudellista asemaa. Esimerkiksi ay-liikkeen ja vihreän siirtymän kautta. Pelkkä retoriikka ei riitä. Vaihtoehtoaan on tarjonnut kaikkialla lännessä nimenomaan konservatiivinen oikeisto. Populisteiksikin heitä kutsutaan, vaikka toisaalta käyttövoimasta ei ole ollut puutetta. Maailma on muuttunut niin nopealla sykkeellä, että pysähdystä huutava saa helposti kuulijoita. Mielenkiintoista on se, että poliittisten asenteiden eriytyminen on vahvinta juuri opiskelijoiden sukupolven parissa. Ja vaikka vasemmistolaisemmin ajattelevat vannovat tasavertaisuuden nimeen, liberalismista tuskin on mahdollista puhua. Vaikuttaa siltä, että Z-sukupolvesta on tulossa pitkään aikaan ensimmäinen sukupolvi, joka on luonteeltaan autoritäärisempi kuin edeltäjänsä. Olipa kyse sitten oikeasta tai vasemmasta laidasta. Klassikkovastaus polarisaation pääsyylliseksi on sosiaalinen media. Se on myös ollut ja on edelleen myös Tynkkysen keskeisin viestinnän kanava. Nasevat soundbitet ja jauhotukset Tiktokissa olivat ainakin osaltaan luomassa Tynkkysen tietä Brysseliin. Hän kertoo, että yksi kauden päätavoitteista on lisätä suomalaisten tietoisuutta siitä, mitä unionissa todella tapahtuu. Sosiaalinen media toimii hänen mielestään tehokkaampana kanavana. Perinteisessä mediassa kun ollaan vasemmalle kallellaan, retoriikka kuuluu. Tynkkynen katsoo, että Suomea koskettavia päätöksiä tehdään nyt ilman, että kansalaiset ovat edes kuulleet niistä. –Monet mepit tekevät nyt aloitteita, jotka ovat perussopimusten vastaisia. Siitä ei tässä talossa enää välitetä, Tynkkynen huudahtaa. Hänen mukaansa alkuperäinen ajatus itsenäisten eurooppalaisten valtioiden yhteisöstä on hämärtynyt vuosien saatossa. Tähän hän kiinnitti huomiota myös ensimmäisellä vierailullaan Brysseliin kymmenkunta vuotta sitten. Tuolloin Tynkkynen osallistui vierailulle silloisen PS-meppi Sampo Terhon luokse. –Silloin jo ajatteli, että on paljon korjattavaa, mutta nyt kun tänne on itse päässyt, tajuaa vasta kuinka todella paljon on pielessä. On kovin pelottavaa millä vimmalla EU pyrkii laajentumaan alueille, jotka eivät kuulu sille. Alkuperäinen ajatus oli, että kansallisvaltioilta ei oteta valtaa pois, vaan tehdään yhdessä asioita, joita on järkevää tehdä yhdessä, Tynkkynen toteaa. Kovat palkat, loistava sijainti ja Euroopan vaikutusvaltaisimmat työt? Kovat palkat, loistava sijainti ja Euroopan vaikutusvaltaisimmat työt? Entäs mitä Mepit duunaavat Brysselissä? Entäs mitä Mepit duunaavat Brysselissä? Suomalaisia kaivataan nyt kovasti Euroopan unioniin. Suomalaisia kaivataan nyt kovasti Euroopan unioniin. Tiesitkö näitä asioita EU-urasta? Tiesitkö näitä asioita EU-urasta? Andersson kertoo uskovansa, että kaikki sisimmässään toivovat maailman kehittyvän paremAndersson kertoo uskovansa, että kaikki sisimmässään toivovat maailman kehittyvän parempaan suuntaan. Kuva: Antti Yrjönen. paan suuntaan. Kuva: Antti Yrjönen.
• Mutta tuskin sosiaalinen media koko polarisaatiota selittää. Tynkkynen uskoo, että moni nuori aikuinen kääntyy oikealle siksi, että politiikan koetut epäonnistumiset näkyvät selvimmin juuri heille. –Nuoret ovat eturintamassa havaitsemassa sen politiikan seuraukset, jota viimeiset kymmenen vuotta on tehty eli esimerkiksi katujengit ja ryöstelyt. Nuoret näkevät sen todellisuuden, joka epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta seuraa, Tynkkynen katsoo. Sosiaalisen median myötä erilaiset pienet ja suuret kohut ovat myös roihahdelleet koska mistäkin aiheesta. Jo pitkään on puhuttu cancel-kulttuurista, jossa väärinä tai häiritsevinä pidettyjä mielipiteitä kertovia henkilöitä suljetaan ulkopuolelle, canceloidaan. Sekin on Tynkkysen näkemyksen mukaan yksi niistä syistä, joiden vuoksi wokea vastustetaan nyt aiempaa enemmän. –Nuoret aikuiset eivät enää ehkä jaksa sitä painostavaa ilmapiiriä, jonka hetki sitten piti olla vain tuore trendi, joka muuttaa asioita parempaan suuntaan. Ihmiset alkavat näkemään, että wokesta on tullut hyveposeraauskilpailu ja lyömäase muita vastaan, hän uskoo. –Kouluihin ja yliopistoihin on hiipinyt myrkyllinen cancellointi-kulttuuri, jossa muita vahditaan ja juorutaan eteenpäin vääristä mielipiteistä. Ei moni enää jaksa sellaista. Eikä sen siihen pitänyt koskaan mennä. Identiteettipolitiikka on korostunut väärällä tavalla, Tynkkynen jatkaa. Andersson ei katso Suomessa ja muualla lännessä nähtyä konservatismin vahvistumista toiveikkaana. Hän kertoo kuuluvansa siihen sukupolveen, joka kasvoi avoimen ja jatkuvasti avautuvan Euroopan aikana. Siksi nykyinen kehitys turhauttaa. –Uskon, että kaikki sisimmässään toivovat, että maailma kehittyisi parempaan suuntaan. Mutta historiakin opettaa, että erilaisia aikoja ja vaiheita tulee. Joskus mennään huonompaan suuntaan, Andersson pohtii. –Luulen, että nyt on edessä tulevaisuuden ja kaikkien kannalta määrittävät vuodet edessä. Euroopan tilanne, Donald Trumpin paluu presidentiksi, Gazassa käynnissä oleva sota, Ukrainan sota, ilmastokriisi. Valtavan suuria kysymyksiä, joita vastaan olisi taisteltava samaan aikaan, kun autoritääriset voimat marssivat esiin, Andersson jatkaa. Se, että uudessa komissiossa on laitaoikeistoon lukeutuva varapuheenjohtaja Italian Rafaele Fitto, ei ainakaan Anderssonin optimismia lisää. –Tässä tilanteessa keskustaoikeiston yhteistyö laitaoikeiston kanssa on vihoviimeinen asia. Mikä on sitten viesti meille nuorille aikuisille? Paljon puhutaan toivon viesteistä ja uskoa huomiseen pyrki valamaan myös tasavallan presidentti Alexander Stubb uuden vuoden puheessaan. Tässäkin kohtaa Tynkkynen ja Andersson eroavat analyyseissään. Ensimmäinen uskoo, että käänne oikealle merkitsee korjausliikettä epäonnistuneeseen politiikkaan. Euroopan unionissa se näkyy myös keskustaan kuuluvien puolueiden asennemuutoksena, Tynkkynen toteaa. –Kun oikeistopuolueet ovat vahvistuneet vähitellen, muissa puolueissa aletaan pohtimaan pitäisikö vaikkapa maahanmuuttoasioissa olla pragmaattisempia? Eli jos viime vuonna rekisteröitiin miljoona laitonta maassa oleskelijaa, siinä saattaa olla ongelma. Sehän on yhtä paljon, kuin Virossa on asukkaita! –Toivon politiikkaa on se, että ratkaistaan ne ongelmat, jotka nuoria aikuisia ahdistavat. Sitä ei ole se, että tarjotaan silmälappuja, kuten vasemmisto tekee, hän jatkaa. Andersson puolestaan uskoo, että tulevaisuuden suuntaa ei ole lyöty lukkoon. Asiat kulkevat ensin yhteen, sitten toiseen suuntaan. Tärkeintä on, ettei uskoa menetetä. –Apatia on vaarallisin tunne, sillä se passivoi. Sen sijaan, että vaipuu toivottomuuteen, olisi hyvä pohtia, voisinko itse jotenkin vaikuttaa, tehdä jotain tai vain ilmaista mielipidettäni? Jo se helpottaa, että edes yrittää tehdä jotain asioille, hän painottaa ja jatkaa. –Kaikki on lopulta kiinni ihmisistä. Pienetkin asiat ovat tärkeitä. Mun kokemus on se, että maailmantuskaan auttaa tekeminen ja se tekeminen voi olla myös jotain pientä. Kaikki liikehdintä lähtee yksittäisistä ihmisistä. 20 Tynkkynen sanoo Euroopan unionin alkuperäisen ajatuksen hämärtyneen vuosien saatossa. Tynkkynen sanoo Euroopan unionin alkuperäisen ajatuksen hämärtyneen vuosien saatossa. Kuva: Santeri Saarinen. Kuva: Santeri Saarinen.
• 22 K ankea, vieras, piinaavan byrokraattinen. Monen mielikuvat Euroopan unionista eivät varsinaisesti innosta hakemaan töihin Euroopan vallan keskukseen. Kenties siksi unionissa on nyt huutava pula suomalaisista. Komission Suomen toimiston kansalaisviestinnän päällikkö Kati Laitinen kertoo, että Suomi kuuluu nykyisin uusissa virkamiespaikoissa aliedustettujen maiden joukkoon. –Olisi hienoa nähdä, että muutosta saataisiin nyt aikaan, Laitinen sanoo viitaten pyrkimyksiin saada esimerkiksi opiskelijat nyt kiinnostumaan aiempaa enemmän EU-urista. –Unioni on kuitenkin se paikka missä pääsee oikeasti vaikuttamaan asioihin. Esimerkiksi ilmastoasioita ratkaistaan nimenomaan EU:ssa. Suomessa sille voi tehdä aika vähän, Brysselissä paljon, hän muistuttaa. Ainakaan palkoista ja muista eduista kiinnostuksen puutteen ei luulisi johtuvan. –Uusien työntekijöiden palkat lähtevät noin 5000 eurosta. Se on se summa, joka palkasta jää käteen, Laitinen toteaa. Esimerkiksi perheellisille on sen lisäksi tarjolla vielä muita etuja. Urakehityksen myötä palkat nousevat siitä eteenpäin. Vertailun vuoksi Suomessa vastaavaan nettopalkkaan vaaditaan liki 9000 euron bruttotulot. Kun Bryssel vielä on esimerkiksi asumiskustannuksiltaan kohtuullinen, käyttörahaa jää mukavasti esimerkiksi Helsinkiä edullisemmasta ravintolatarjonnasta nauttimiseen. Sijaintinsa puolesta Brysselissä on tietysti myös omat etunsa. Junamatkat Pariisiin, Lontooseen ja Amsterdamiin taittuvat suunnilleen samassa ajassa kuin bussi Turusta Helsinkiin. Monen pelkona EU-uralle hakeutumisessa on edelleen kielitaito. Laitinen kumoaa sitkeän huhun, jonka mukaan unionissa kuuluisi osata ranskaa. –Ei tarvitse. Alempiin virkoihin ja harjotteluihin riittää kaksi kieltä, siis vaikkapa suomi ja englanti. Ja jos ranskaa tai muita hyödyllisiä kieliä, kuten saksaa, espanjaa tai italiaa haluaisi kuitenkin osata, työnantaja kustantaa työajalla suoritettavia kielikursseja. –Vaikka työkieli on nykyään englanti, onhan se tietenkin mukavampaa, että pystyy juttelemaan paikallisten kanssa ja ymmärtää vähän, mitä ympärillä tapahtuu, Laitinen naurahtaa. Erona varsinaiseen Ranskaan Brysselissä on kieltä opiskelevien kannalta sekin etu, että alkukankeuteen suhtaudutaan anteeksiantaivaisemmin. Teitä EU-uralle on käytännössä kaksi. Ensimmäinen kulkee poliittista reittiä. Siihen kuuluvat esimerkiksi meppien avustajat, jotka useimmiten valitaan muiden meriittien ohella poliittisin perustein, siis esimerkiksi puolueiden nuorisojärjestöistä. Avustajilta ei vaadita korkeakoulututkintoa. Toinen, vakaampi tie koskee virkamiehiksi pyrkiviä. Hakijoilta vaaditaan ainakin valmis kandi. Vaikeampi vaihe on pahamaineisena pidetty valintakoe. Laitinen haluaa kuitenkin hälventää pelkoja. –Valitettavan usein kuulee edelleen huhuja kokeen vaikeudesta. Mutta ei se ole mitenkään ylitsepääsemätön. Olenhan itsekin läpäissyt sen, hän naurahtaa. –Ensimmäinen vaihe muistuttaa aika paljon moniin muihinkin tehtävää palikkatestiä, jossa mitataan verbaalista, abstraktia ja numeraalista osaamista, hän kuvailee. Henkilövalinnoista vastaavan EPSO:n sivuilta löytyy menettelystä laajasti tietoa ja harjoitustehtäviä. Kokeisiin valmistavia kirjoja taas saa suomalaisistakin kirjastoista. EU:n valintakoetta voi ajatella hieman kuin yliopistojen valintakokeita. –Niihinkin luetaan pääsykoekirjoja eli miksipä ei lukisi tähänkin? Suomessa tietoisuus EU:n uramahdollisuuksista on jäljessä monista muista jäsenmaista. Esimerkiksi Italiassa unioniin pyritään hieman samalla tavalla kuin meillä lääkikseen ja oikikseen. –Siellä unioniin lähteminen on kova juttu, jota mainostetaan paljon yliopistoissa. Se näkyy tietysti myös siinä kuinka paljon esimerkiksi Etelä-Euroopan maista tulee nuoria töihin, Laitinen kertoo. Yhteisönä EU on Laitisen mielestä ainutlaatuinen. Kiinnostavat ja terävät ihmiset Euroopan eri kolkista ovat hänen mielestään EU-uran parhaisiin kuuluvia puolia. –Jos kansainvälinen ura kiinnostaa, Bryssel on helpoimpia kohteita. Muualta tulleet auttavat toisiaan ja järjestävät yhteistä tekemistä. Kun itse muutin aikanaan Brysseliin ja sitten Luxemburgiin, muut expatit kuskasivat IKEA:an ostamaan huonekaluja ja sitten vastaavasti myöhemmin autoin uusia tulijoita. Myös suomalaisyhteisö on kiinteä. Erilaista tekemistä ja tukea on runsaasti. Vaikka moni on mieltynyt Brysseliin, Luxemburgiin ja muihin EU-kaupunkeihin vuosikymmeniksi, Laitinen pitää yhtä hyvänä vaihtoehtona lyhyempääkin visiittiä. Kokemusta karttuu ja uusia tuttavuuksia syntyy. –Työnantaja elää maailmassa, jossa uusia työntekijöitä tulee eri maista ja siksi se on tehty hyvin sujuvaksi. Myös perheet otetaan hyvin vastaan ja lapset pääsevät opiskelemaan Eurooppakouluun, jossa opetusta saa omalla äidinkielellä. Eikä aina tarvitse lähteä Suomenlahtea edemmäs kalaan. EU-osaamiselle riittää markkina-arvoa Suomessakin. Näin muistuttaa yliopiston Eurooppa-erikoistumisopintoja vetävä Teemu Rantanen. Maisterivaiheen monitieteellisiset opinnot pitävät sisällään historiaa, juridiikkaa, taloutta ja valtio-oppia. Kokonaisuuden on tarkoitus lisätä nimenomaan opiskelijoiden Eurooppa-tietämystä. –Eurooppa-tuntemus on Suomessa aina jäänyt hieman paitsioon, kun verrataan muuhun yhteiskunnalliseen tietouteen. Lisäksi unioniin liittyy vahvoja, jossain määrin oikeutettujakin, mielikuvia byrokraattisuudesta. Se vieroittaa ihmisiä. Kuitenkin unionin toimintaa on pienen alkukankeuden jälkeen yllättävän helppo seurata ja ymmärtää. Sen jälkeen se muuttuu kiinnostavaksi, Rantanen kannustaa. 23 Avain pakoon? Oma lukunsa Suomen elokuvahistoriassa ovat toinen toistaan typerämmät käännökset. Joskus nimillä ei ole ollut mitään tekemistä itse juonen kanssa, kuten Rillit huurussa. Välillä suomennos on ollut täysin päinvastainen Täydelliset naiset vai ehkä epätoivoiset kotirouvat. Joskus on päätetty jopa paljastaa tärkein käänne jo elokuvan julisteessa. Rita Hayworth on tunnetusti avain pakoon. Jostain syystä White Men Can’t Jump oli vain pakko kääntää niin, että Mustat donkkaa tykimmin. Herättäen vain yhden kysymyksen: miksi? Klassikkokamaa ovat myös ne käännökset, joissa nokkeluutta tavoitellen leffat tarvitsivat väkisin keksityn, juonesta enemmän tai vähemmän ontuvasti ammennetun nimen. Retroilun sekä erityisesti fennomanian hengessä Tylkkäri päätti elvyttää perinnettä ja antaa viime vuosien sarjaja elokuvahiteille uudet suomennokset mallia VHS-kasetin kansilevy. Vapise Agapio Racing Team. Oppenheimer – Pommimies Mandalorian – Rakettimies Industry – Pankkipirkot Exit – Sisäänkäynti Breaking Bad – Valkoiset kokkaa kovimmin Better Call Saul – Parasta soittaa Saulille The Zone of Interest – Hei, me heilataan! Barbie – Nukketyttö eksyksissä The Penguin – Petolintu Succession – Brutukseni TOIMITUS Koska käytännössä kaikki julkisen sektorin toiminta liittyy jollakin tavalla unioniin asiantuntijoita kaivataan kipeästi myös meillä. Ei vain Brysselissä. Monen ajatuksena on, että jos on suuntautunut EU-asioihin, lähtee Brysseliin. –Mutta itseasiassa meillä olisi Suomessa virkakoneistossa todella paljon käyttöä EU-osaajille. Niistä oltaisiin välittömästi onnellisia monessa virastossa. –Suomessa tarvitaan lisää ihmisiä, jotka ymmärtävät systeemin ja voivat Suomessa toimia EU-yhteistyöelimissä. Se on ehdottomasti kilpailuvaltti, Rantanen katsoo.
• Vuoden vaihtuessa opiskelijoiden tukijärjestelyissä tapahtuu Vuoden vaihtuessa opiskelijoiden tukijärjestelyissä tapahtuu muutoksia. Miten opiskelijat ovat huomioineet nämä arjessaan? muutoksia. Miten opiskelijat ovat huomioineet nämä arjessaan? HINNAT NOUSEVAT, HINNAT NOUSEVAT, TUET EIVÄT TUET EIVÄT TEKSTIT: Sara Seppälä TEKSTIT: Sara Seppälä KUVAT: Sara Seppälä & Emma Aav KUVAT: Sara Seppälä & Emma Aav
• 27 V uoden vaihduttua Kelan myöntämiin opiskelijoiden tukiin on tulossa puhuttuja muutoksia, joiden vuoksi noin 150 000 opiskelijan asumiseen myönnetyt tuet vähenevät. Opiskelijat siirretään yleisestä asumistuesta opintotukeen kuuluvaan asumislisään 1. elokuuta alkaen, jota Turussa voi saada 80 % vuokrasta tai käyttövastikkeesta, mutta kuitenkin enintään 248 euroa kuukaudessa. Hallitus pyrkii tällä keinolla säästämään 57 miljoonaa euroa vuoteen 2028 mennessä. Lisäksi opintorahaan ei ole tulossa inflaation mukaista indeksikorotusta, jolloin tuen määrä käytännössä alenee. k äY Tä n n ö s sä m U U To ks e n tarkoituksena on kannustaa opiskelijoita turvautumaan entistä enemmän työntekoon ja lainanottoon. Uuden asumislisän tulorajat ovat entistä asumistukea korkeammat ja valtion takaama lainamäärä nousi jo viime vuoden elokuussa. Tilanteen on ennustettu lisäävän edullisten asuntojen ja soluasuntojen kysyntää, mutta huomattavaa on myös, että Turun Ylioppilaskyläsäätiö TYS korottaa usean muun opiskelija-asuntosäätiön ohella vuokriaan. Korotus on Turussa keskimäärin 1,3 %. Tylkkäri jalkautui Turun yliopiston kampukselle kysymään opiskelijoilta, miten tulevat muutokset vaikuttavat heidän arkeensa. n e l jä n n e n V U o d e n maantieteen opiskelijat Liisi Luukkonen ja Inka Oksanen kertovat muuttaneensa kämppäkavereiksi ennakoivasti säästääkseen asumiskuluissa, kun julkisessa keskustelussa alettiin väläyttämään suunnitelmia opiskelijoiden tukien muutoksesta. Samaan joukkoon kuuluva Laura Koivukoski kertoo asuvansa yksin vuokralla eikä haluaisi muuttaa viihtyisäksi kokemastaan asunnostaan, mutta se on onneksi sijaintinsa puolesta edullisempi. k o i V U ko s k e l l a ja Oksasella on opintolainaa, jota he eivät haluaisi ottaa lisää, sillä opintoja on enää reilu vuosi jäljellä. He kokevat lainan aiheuttavan ahdistavaa riippuvuuden tunnetta. Ovatko he tehneet töitä opintojen ohessa? –Itselläni on ideologia, että opiskelijan ei pitäisi joutua tekemään töitä. Opiskelu on rinnastettavissa täysipäiväiseen työhön, Luukkonen vastaa. s e U r a aVa ks i h a aV i i n tarttuu kolmannen vuoden materiaalitekniikan diplomi-insinööriohjelman opiskelija. Kolmekymppisenä aiemman tutkinnon suorittaneena ja yrittäjän töitä tekevänä hän kokee tilanteensa olevan vakaa. Opiskelija toteaa myös samalla, että tilanne monelle muunlaisen elämänvaiheen opiskelijalle voi olla toisenlainen. k U lT T U U r i e n T U T k i m U s Ta toista vuotta opiskeleva ja Kutu ry:n hallituksessa istuva Liinu Kanerva kertoo elinkustannusten nousun pakottavan tinkimään arjessa esimerkiksi vapaa-ajan menoista ja ruoan laadusta. –Sitä miettii voiko esimerkiksi mennä opiskelemaan kahvilaan vai pitääkö valita ilmainen kirjasto, hän toteaa. m U i d e n a l a n sa opiskelijoiden tunnelman hän toteaa olevan stressaantunut ja kuormittunut. Yhä useampi joutuu miettimään miten rahat saa riittämään. Kanerva toistaa näkemyksen, että opiskelijoiden tulisi saada keskittyä opiskeluun eikä riskeerata valmistumisen myöhästymistä Kelan asettamasta tahdista työnteon tai kuormituksen aiheuttaman pahoinvoinnin vuoksi.
• KOSKA KERTAUS ON OPINTOJEN ÄITI... Opiskelijat! Nämä asiat kannattaa huomioida tulevana vuonna arjen taloudenpidossa: – Elokuun alussa opiskelijat siirretään yleisestä asumistuesta opiskelijoiden asumislisään. – Opintorahaan ei ole tulossa indeksikorotusta. – Uuden asumislisän tulorajat ovat entistä asumistukea korkeammat. – TYS korottaa usean opiskelija-asuntosäätiön ohella vuokriaan. Korotus on Turussa keskimäärin 1,3 %.
• Essee: Yliopistojen politisoituminen ja siiloutuminen ? 30 ? 30 Kolumni: Säätiöt voivat auttaa hädänalaista ? 31 ? 31 Essee: Mikä ihmeen Darts-ilmiö? ? 32 ? 32 Luottoresepti: Kalan ja kasvisruuan ystävä ? 34 ? 34 Näkökulma: Kaaoksen meressä kuohuu ? 35 ? 35 Yliopistojen politisoitumisesta ja siiloutumisesta keskustellaan paljon opiskelijoiden keskuudessa ja yliopiston sisäisesti. Kuva: Emma Aav.
• kolumni K irjoitin tämän samaisen lehden numeroon jutun opiskelijoiden arjesta nykyisen hallituksen läpiajamien tukimuutosten alla. Vaikka opiskelijoiden kasvavaa hätää on kailotettu jo hyvä tovi monessa valtakunnallisessa mediassa, oli todellisuuden kohtaaminen kasvokkain muutosten koskettamien ihmisten kanssa pysäyttävää. n i i n m o n e l l a on huoli siitä, kuinka monta euroa tilin pohjalla kuukauden lopussa on. Niin monella on huoli siitä, kuinka arjessa pysyisi pinnalla, kun oma jaksaminen on hiipumassa kasvavan taakan alle. Ja vaikka jotenkin suurin osa opiskelijoista pystyy pyörittämään arkeansa toimivasti, on joukossamme liikaa niitä, jotka uhkaavat uupua. h a lU s i n k äY T Tä ä tämän palstatilan sen esiin tuomiseksi, että yhteiskunnassa on monia tahoja ja säätiöitä, jotka myöntävät apurahoja ja stipendejä eri elämäntilanteissa oleville opiskelijoille, joista harva on tietoinen. Osa säätiöistä jakaa rahaa nimenomaan vähävaraisille, osa tietyltä paikkakunnalta kotoisin oleville ja osa tietyn alan opiskelijoille. s U m m aT T U s k i n ovat päätä huimaavia ja yleisesti rahan myöntämisen ehdot ovat tiukkaan rajattuja, mutta mahdollisuuksia voi löytyä. Tahoja on monia mikä toisaalta voi tehdä oikeanlaisen apurahan hakemisesta valitettavan työlästä, mutta joka takaa myös laajan skaalan erilaisia vaihtoehtoja. l i s Ta a T i e To k a n n o i s Ta , joissa on koottuna yhteen apurahoja ja stipendejä myöntävät järjestöt voi selata muun muassa Studentumin nettisivuilta. Jos edes joku onnistuu tällä tavoin saamaan pienen valon taloudellisen tunnelinsa päähän ja luottoa siihen, että ehkä kaikki sittenkin järjestyy, on tämä ollut kirjoittamisen arvoinen teksti. Säätiöt voivat auttaa hädässä s ara s eppälä K uluvan kymmenen vuosikymmenen aikana koulutus on ollut poliittisen väännön kohteena. Opiskelijoiden tukia muutettu ja yliopiston hallinnon rakenteita järjestelty. Tiloja on vallattu ja mieltä osoitettu.. Tieteen nykytila ja yhteiskunnallinen asema on puhututtanut. Yliopiston ulkopuolella elämme globaalien kriisien lisäksi valeuutisten, vastakkainasettelujen sekä kuplautumisen kulta-aikaa. Mikä on yliopiston asema suhteessa ongelmiin, joita yhteiskunta kohtaa? Yliopiston tilaa tarkastellakseen kaikista selkeintä on palata itse kampukselle, jossa opetus, tutkimus sekä ajatustenvaihto tapahtuvat. Vain sieltä käsin voimme muodostaa kuvan yliopiston nykytilasta sekä siihen vaikuttaneista tapahtumankuluista. T h o m as d o c h e r T Y haastaa kirjassaan The New Treason of the Intellectuals: Can the University Survive tarkastelemaan yliopiston ilmapiiriä ja toimintatapoja kriittisin silmin keskittyen englantilaisiin yliopistoihin, mutta hänen pohdinnassaan saattaa olla jotain annettavaa myös suomalaisen yliopistojärjestelmän katsaukselle. Hän nostaa ensisijaisesti esille kysymyksen yliopiston yhteiskunnallisesta merkityksestä. Yliopisto on perinteisesti nähty riippumattoman tieteen tyyssijana, mutta sen historiaan sidotut juuret sekä erinäiset kehityskulut ovat vaivihkaa muovanneet yliopistojen rakenteita sekä ajattelua motivoivaa voimaa. Docherty aloittaa kertomalla toisen maailman sodan jälkeisestä ajasta. Maailmansodat sekä keskitysleirien kauhut saivat myös tieteen tekijät pohtimaan vakavasti työnsä asemaa maailmassa. Kun Julien Benda päätteli, että tieteen tulisi pitäytyä universaalin totuuden tavoittelussa ja pysyä etäällä käytännön elämästä, Karl Jaspers ja hänen oppilaansa Hannah Arendt ajattelivat toisin. Tiede on maailmassa ja maailmalle. Ajatus siitä, että vain järki palvelee hyvää, ei ollut Jasperin mielestä pätevä. Järkeä saatettiin hänen mukaansa käyttää myös pahoihin asioihin ja jotain muuta tarvittiin, jotta maailmaan sitoutunut intellektuelli voisi käyttää tietoaan hyvän edistämiseen. b e n da n jä r k e i lY n taustalla on se, että vaaralliset ideologiat sekoittuvat tieteeseen myös juuri käytännön elämän kautta. Ainoa poliittinen järjestelmä, joka on yhteensopiva tieteen kanssa on demokratia. Yksilön vapauteen sitoutuneena se vastustaa määrätyn ja vakaan järjestyksen ehdotonta asemointia. Dochertyn mukaan Thatcherisimi laski Englannin ylle yksityistämisen rautaisen otYliopistojen politisoituminen ja siiloutuminen essee TEKSTI: EMMA AAV teen eikä koulutus jäänyt sen uudelleenjärjestelyn ulkopuolelle. Poliittisten muutosten myötä yliopistoihin tarttui yritysmaailman managerialismi: tehokkuuden tavoittelu sekä arvon sitominen taloudelliseen hyötyyn. k U n e n g l a n T i l a i s T e n yliopistojen lukukausimaksut päätettiin kolminkertaistaa vuonna 2010 taustalla oli ajatus, että yliopistotutkinto hyödyttää yksilöä. Kyseessä ei ollut yhteiseen hyvään tarkoitettu koulutus ja instituutio. Yhteisen hyvän sijaan yliopistoihin mennään oman edun tavoittelun nimissä hakemaan työmaailmassa erottautuva tutkinto, joka kantaa mukanaan myös varakkuuteen sidottua yhteiskunnallista erontekoa. Docherty väittää nimenomaan roolistaan julkisella sektorilla luopuneen yliopiston, joka hyväksyy kaikkien intressien yksityistämisen olevan osaltaan vastuussa poliittiseen tilanteeseen vaikuttamisesta. Tähän liittyy tiedon yksityistäminen sekä toiminnan redusoiminen kaupallisiin toimiin, joiden avulla yksilöt erottuvat vauraudella. Tämä yliopiston muutos vaikuttaa osaltaan myös siihen kuinka käsitämme sen mihin tieto perustuu. Mitä hyvä arviointikyky tarkoittaa ja mitä totuus on? s U o m a l a i s T e n Y l i o p i s To j e n tilanne ei ole samanlainen. Joskin leikkaukset sekä managerialismi ovat rantautuneet myös tänne. Jussi Välimaa Jyväskylän yliopistosta kirjoittaa siiloutumisesta puhuttavan esimerkiksi silloin, kun tehokkuuteen pyrkivä managerialismi järjestää yliopiston toimintoja erillisiksi yksiköiksi erillisine päälliköineen. Siiloutuminen saa aikaan, että eri osastot saattavat tehdä huomaamattaan päällekkäisiä tehtäviä samalla, kun kokonaiskuva perusyksiköstä yhteistyön ja kommunikaation kera sumenevat. Siiloutuminen on kuitenkin muutakin kuin vain hallinnollinen kysymys. Vaasan yliopiston professori Esa Hyyryläinen näkee siiloutumisen kuplautumista vastaavana ilmiönä. Halutaan pitää omasta ajatusmaailmasta kiinni sen sijaan, että kehityttäisiin ajatuksia vaihtaen. Oppiaineet järjestävät tiedekunnalle yhteiset opinnot erikseen, vaikka ne voitaisiin hyvin järjestää yhteisinäkin. Yhteistyö säästää resursseja ja mahdollistaa opiskelijoiden välisen ajatustenvaihdon. Alojen siiloutumiseen liittyy myös kokonaiskuvan katoaminen. Monet tutkimusaiheet, joista tiedeyhteisö voisi vaihtaa ajatuksia tai tehdä yhteisiä tutkimushankkeita jäävät toteutumatta, jos tiedeyhteisöltä puuttuu kyky, halu tai toimintaympäristö niiden taapitävien aseman pönkittämistä. Mistä siis on kyse? Onko kyse vain oman puolen valitsemisesta? s as k a s a a r i ko s k i kirjoitti väittelyä herättäneen artikkelin, jossa hän tulkitsi nykypäivän tilanteen muistuttavan 70-luvun taistolaisten toimintaa. Tekstin oli oikeastaan tarkoitus käsitellä professori Antti Hassin Hassin Paperinimistä muistelmateosta, mutta Saarikosken ohimennen mainitsema lyhyt väite, jonka mukaan tieteen ytimestä etääntyneiden humanistien tutkimus värittyy henkilökohtaisilla motiiveilla, sai aikaan voimakkaan vastareaktion. Muun muassa tieteenfilosofi ja yliopistonlehtori Samuli Reijula Helsingin yliopistosta muistuttaa, että tieteelle keskeistä ovat tieteelliset menetelmä, jotka eivät ole tiedealakohtaisia, vaan pätevät kaikkeen tieteen tekemiseen. o n g e l m a o n kuitenkin paljon monimutkaisempi. Loppujen lopuksi tiedettä ei voida täysin puhdistaa ideologisuudesta. Se, että jokin tutkimussuuntaus tai tutkija vaikuttaa politisoivan tiedettä, saattaa joissain tapauksissa liittyä siihen, että tutkimuksessa kritisoidaan tieteentekotapaa, asetetaan sen oletukset kyseenalaisiksi ja vaaditaan muutosta. On oltava tarkkana, kun nostetaan esille politisoitumisen väite. Mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan? Onko kyse siitä, että tutkimus on uusi ja haastaa sen miten olemme käsittäneet osan maailmasta? Otamme vapaan tieteen helposti itsestään annettuna. Sitä kyseenalaistava omaa näkökulmaamme haastava tutkimus saattaa vaikuttaa politisoituneelta tästä syystä. s e m i Tä yliopistot kaipaisivat nyt, on rehellistä itsetutkiskelua. Sitä voimme tehdä itse kukin. Jos todella haluamme kehittää omaa argumenttiamme, tulee meidän olla sitä kohtaan myös kriittinen. Vastapuolen näkemys terävöityy samanaikaisesti ja heijastaa oman kirkkaan katseensa meitä kohden. Haasteena ei ole voittaa väittelyä, ylläpitää omaa siiloa ja vahvistaa sen seinämiä siltä varalta, että juuri meidän ajatustemme rakenteet joutuvat hyökkäyksen kohteeksi. Aloihin liittyvien erojen tutkiminen mahdollistaa ajattelumme kehittämisen. Se mahdollistaa myös kokonaiskuvan hahmottamisen ja yhteisten alueittemme tunnistamisen. T U r h a n pä i Vä i s e n sY Y T T e lY n sijaan terveen yliopistoyhteisön tulisi kehittyä keskustelevaksi ja toisia kuuntelevaksi yhteisöksi. Jos olemme väärässä, ehkä se on hyvä ja opimme jotain uutta. Parhaimmillaan yliopistoyhteisö tarjoaa yhdessä ajattelua. 31 31 mahdollistamiseksi. Yhteistyö voisi myös vähentää turhaa vastakkainasettelua, luoda siltoja jännitteiden tilalle ja rikastaa jokaisen tutkijan ajattelua. a r T i k k e l i s sa a n s U sa n L. Prescott Planetary Health Requires Tapestry Thinking – Overcoming Silo Mentality nostaa esille ajankohtaisen syyn miksi siilot ovat haitallisia. Vuorovaikutuksen puute estää näkemästä ympäristömme tilanteen kokonaiskuvaa sekä tekemästä yhteistyötä laajemman hyvinvoinnin eteen. Terveydenhuolto, ympäristö-, poliittinensekä taloustiede toimivat toisistaan erillään ja jakamatta tietoa, koordinoimatta toimintaa ja yhteistyötä yhteisiä päämääriä kohtaan. Tämän myötä emme tunnista terveyden biologisten, psykologisten, sosiaalisten ja kulttuuristen puolien yhteyksiä nykyisessä ympäristössä. Prescott nostaa esille määritelmän siilolle, jonka mukaan se on eristetty ryhmittymä, osasto, joka toimii erillään toisistaan erityisesti tavalla, jonka nähdään estävän kommunikaatiota ja yhteistyötä. Siilon sisältä näyttää siltä, että koko perspektiivi on nähtävissä, vaikka ei todellisuudessa olisikaan. Tutkijoiden tulisi tarkastella kuinka heidän oma tutkimuksensa risteää toisten perinteisesti erillisenä pidettyjen tieteen alueiden kanssa. Kyky nähdä yhteinen päämäärä ja kokonaiskuva voi mahdollistaa sen, että perspektiivi terveyteen laajenee kattamaan sosiaaliset, poliittiset ja taloudelliset ekosysteemit, jotka osaltaan vaikuttavat myös asenteisiin, arvoihin ja käytökseen. p a l aTa a n a l k U U n . Yliopistoja ovat ravisuttaneet uudelleen järjestelyt sekä taloudellisen tilanteen kehitys. Kuohuttavat muutokset ja niiden vastareaktiot ovat kuumentaneet tunteita ja saaneet monet pohtimaan yliopiston politisoitumista. Kulttuurihistorian ja sosiologian dosentti Jari Ehrnrooth nostaa esille Ylelle kirjoittamassaan jutussaan huolen, että kaikesta tehdään poliittista ja käsitetään valtataistelun kysymyksenä. Ehrnrooth peräänkuuluttaa eri tavalla ajattelevien kunnioittamista ja ihmettelee siirtymää totuutta ja kauneutta vaalivista yliopistoista maailman muuttamista tavoitteleviksi tahoiksi. Y l i o p i s To n T U l i s i pitäytyä etäällä käytännön asioista ja ylläpitää itsenäisen ja vapaan totuuden arvoa. Pelko lienee yntyisin samasta lähteestä kuin Bendan. Kyseessä on huoli siitä, että käytännön elämään kommentoivan tutkijan mieli tai tutkimus voi saastua ideologisesti. Jos Dochertya on uskominen, on norsunluutornissa pysytteleminen puolestaan val
• V iime aikoina mediassa ja etenkin TikTokissa on trendannut laji nimeltä Darts, joka on käytännössä tikanheittoa pelimuodossa. Darts-ilmiön keskiössä on 17-vuotias isobritannialainen lajin supertähti Luke Littler, joka on kerännyt suhteellisen lyhyen uransa varrella lukuisia palkintoja omasta lajistaan. Littlerillä on TikTok-tilillään miljoonia tykkäyksiä ja katselukertoja. Hänen voisi jopa sanoa olevan tällä hetkellä globaalisti Darts-ilmiön kasvot. Littler on osaltaan vaikuttanut lyhyillä somevideoillaan harrastuksen alati kasvavaan maineeseen nuorten keskuudessa, jolle ei näytä olevan loppua. k e r r aTa a n lY h Y e s T i pelin säännöt. Darts-pelin perusidea on päästä tietystä aloituspistemäärästä nollaan ennen vastustajaa. Yleiset aloituspistemäärät ovat tässä pelissä 501 tai 301. Käytännössä tavoitteeseen pääsee heittämällä tikkaa tauluun ja vähentämällä aloitusluvusta tikanheiton kautta saadut lukemat. Tavoite on osua niihin kohtiin taulua, joista saa hyvät pisteet. Eniten pisteitä pelaaja saa taulun keskiosaan osumisesta. Jokainen pelaaja saa heittää vuorollaan kolme kertaa tikkaa. Voitolla olevan pelaajan viimeisen heiton tulee osua joko keskelle taulua tai lähelle keskikohtaa, jotta pelaaja voi voittaa pelin. d a r T s i l m i ö s Tä o n kirjoitettu useissa medioissa, mutta artikkelit ovat keskittyneet pääosin Luke Littlerin voitokkaaseen uraan. Ilmiössä on tosin paljon syvällisempiä puolia kuin sen pelisäännöt tai yksittäisen ihmisen suuri suosio TikTokissa. Seuraavaksi syvennyn ilmiön taustaan ja mahdollisiin syihin, joiden seurauksesta Darts trendaa juuri tässä ajassa, jossa elämme. T i k T o k i l l a o n alustana valtavasti valtaa. Sen kautta tutustumme uusiin ilmiöihin ja asioihin joiden olemassaolosta meillä ei välttämättä ole minkäänlaista ennakkotietoa. Algoritmit ohjaavat meitä omien mielenkiintojemme pariin, mutta toisaalta se ehdottaa myös muiden aihealueiden videoita ja yleisesti suosittuja videoita sen käyttäjille. Toisaalta TikTok myös nostaa pintaan jo pitkään olemassa olleita harrastuksia ja ilmiöitä eikä välttämättä luo uusia harrastuksia, vaan tekee vanhoista tutuista asioista trendikkäitä syystä tai toisesta. T i k T o k k i a Vo i tarkastella kulttuurillisena ilmiönä ainakin kahdesta näkökulmasta. Ensimmäinen hyvin yleinen näkökulma on Mikä ihmeen Darts-ilmiö? essee TEKSTI: ADA SILANDER KUVAT: TOIMITUS se, että TikTok tuottaa valtavan määrän roskasisältöä. Tähän näkökulmaan kuuluu TikTokin ja muiden sosiaalisten medioiden vähättely ja ajatus siitä, että ajan voisi käyttää hyödyllisemmin videoiden katselun sijaan. Tähän näkökulmaan liittyy myös vahvasti oletus siitä, että TikTok on osa alempitasoista kulttuuria, joka tekee selvän eronteon sivistyneeksi miellettyihin kulttuuri-ilmiöihin. Jaoittelu alempaan ja korkeatasoiseen kulttuuriin ei ole välttämättä aina tiedostettua toimintaa. T i k T o k k i a k r i T i s o i da a n myös sen koukuttavasta luonteesta, joka saa pahimmankin somekriitikon tunneiksi tuijottamaan hassuja tanssivideoita. Toinen näkökulma asiaan on hieman lempeämpi. TikTokissa on kaikille jotakin, ja jos seuraa ainoastaan omia mielenkiinnonkohteita, sovelluksesta on tuskin mitään harmia itselle katsojana. Toisaalta käyttäjä joutuu usein joka tapauksessa näkemään myös sellaisia videosuosituksia, joissa on sellaista sisältöä joka ei miellytä itseä. Samat lainalaisuudet pätevät myös Instagramin lyhyisiin Reels-videoihin, LinkedInin ja Facebookin lyhyisiin videoihin sekä Youtubeen. d a r T s ja tikanheitto ovat varmasti monelle suomalaiselle tuttuja aktiviteetteja esimerkiksi kesämökiltä, vaikka tosin oman kokemukseni mukaan tikkaa heitetään siinä positiiviset puolet jäävät negatiivisten puolten varjoon. Sosiaalinen media voi parhaimmillaan luoda alustan jossa yksilöt voivat muodostaa yhteisöjä, joissa jaettu kiinnostuksen kohde voi vaikka johtaa harrastuskavereiden löytymiseen tai elinikäiseen ystävyyteen tosielämässä. o n m Yö s muistettava, että osa informaatiosta jota saamme sosiaalisesta mediasta on hyödyllistä. Millaista olisi esimerkiksi etsiä tietoa esitelmää varten pelkästään kirjoja hyödyntäen? On etuoikeus voida googlata mikä tahansa asia ja saada suhteellisen luotettavaa informaatiota siitä. Toisaalta myös hyödyllisyyttä voi käsitteenä tarkastella yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Se, että kaiken täytyy olla hyödyllistä ja hyödyttävää on omalta osaltaan sekä talouteen ja tuottavuuteen liittyvä tekijä että luterilaiseen tunnollisuuteen liitettävä piirre ja sitä voi ohjata myös tietynlainen pelko laiskaksi leimaantumisesta yhteiskunnassa. Voisimmeko siis nauttia hyvällä omatunnolla lyhyistä videoista ja ohimenevistä trendeistä? s o s i a a l i n e n m e d i a voi tarjota helpotusta tylsistymisen tunteeseen lyhyiden videoiden ja informaatiotulvan myötä, mutta samalla myös aiheuttaa tylsistymistä tosielämässä, kun arjen pienet ilot eivät enää stimuloi yhtä paljon kun ennen. Sosiaalinen media saa aivot käymään ylikierroksilla, koska dopamiinitason nousuja on tarjolla helpommin kuin koskaan aiemmin historiassa. Jos asiaa tarkastelee puhtaasti aivokemian näkökulmasta, olemme tottuneet ja jopa addiktoituneet siihen, että saavutamme nopeasti onnistumisen tunteen tai että koemme nopeaa kertakäyttöistä mielihyvää. m i ks i lU k i s i n tenttiin ja kokisin mielihyvää mahdollisesta onnistumisesta, jos nopea ja takuuvarma onnistuminen ja mielihyvän lähde on kännykkäni ruudulla vuorokauden ympäri saatavilla? Ovatko nopeatempoiset harrastukset, kuten Darts harrastusten pikaruokala, josta saa halvalla ja helposti hyvän olon? U s e aT n U o r e T kärsivät keskittymisongelmien lisäksi merkityksettömyyden tunteesta, joka voi johtaa pahimmillaan jopa masennukseen sairastumiseen. Darts voi tuoda suurta merkitystä elämään ja siksi tätä harrastusta tai sen suosiota suhteessa nuoreen sukupolveen on periaatteessa melko turha edes puntaroida tai ainakaan kyseenalaistaa liikaa. Eikö olekin parempi, että nuori sukupolvi keskittyy koh33 33 Levoton Tuhkimo-elokuvassa tarjoillaan juuri sitä, mitä siltä saattaa odottaa: rokkimusaa ja kasarihenkeä. Elokuva keskittyy Dingon tarinaan Neumannin silmin. Tarina pitää sisällään henkilökohtaisia syvempiä teemoja, kuten Neumannin perhesuhteita yläja alamäkineen, mutta tarjoaa samalla ajankuvan tähteyden harteilla kantamiseen 1980-luvun Suomessa. Opiskelijan kannattaa kiinnittää elokuvassa huomiota erityisesti sen välittämään aikakauteen. Kasarilla maailma oli monelle vain Suomen, ehkä jopa vain Porin kokoinen. Tähän kun lyötiin persoonallinen tyyli meikit naamalla saatiin aikaan paketti, josta riittää tarinaa iskettäväksi tänäkin päivänä. Filmin koukku rakentunee siitä, että se muistuttaa katsojaansa yksinkertaisimmista ajoista, joka on itseasiassa aivan terveellistä nykyajan globaalin infotulvan ja someryöpyn keskellä. TOIMITUS "Elokuva on hyvä muistutus, että vaikka olisit jossain opiskelupaikassa, ikinä ei ole liian myöhäistä ruveta rokkaamaan jotain muuta tai vaihtaa alaa. On tärkeämpi tehdä sitä mitä tykkää kuin mitä ympäristö sanoo." SAKU TAITTONEN (ELOKUVAN NEUMANN) Kuinka maastohiihdon maailman kerma valmistautuu arvokisoihin? Norjan hiihtotähdet-sarjassa seurataan maan miesten hiihtomaajoukkueen valmistautumista Trondheimin maailmanmestaruuskilpailuihin. Sarjan ehdottomana vahvuutena voi pitää sen ajankohtaisuutta. Dokumentteja kuvataan jatkuvasti ja uudet jaksot sijoittuvat jo julkaisuhetkellään lähiaikojen tapahtumiin. Haastattelut ovat laadukkaita ja niissä pyritään usein pääsemään urheilijoissa pintaa syvemmälle. Samalla tietysti terve kriittisyys kannattaa säilyttää. Ei liene yllätys, että monet asiat kerrotaan siloiteltuna punasinivalkoisten linssien läpi. Kaiken kaikkiaan paketti tarjoaa kuitenkin mielenkiintoisen kurkistuksen maajoukkueurheilijoiden ja valmennuksen arkipäivään. Moni talviurheilun ystävä saa dokumenttien kautta inhimilliset kasvot tuloslistoilla pyöriville norjalaisurheilijoille. TOIMITUS tutustu näihin Sifonkihuivit valloillaan Kaikki peliin kontekstissa usein täysin säännöistä välittämättä. Ammattitason dartsia ei voi kuitenkaan verrata tähän höntsäilyyn, sillä lajista voi voittaa puoli miljoonaa euroa, jos vaan onnistuu päihittämään muut pelaajat tarkkudellaan. Darts vaatii alan ammattilaisten mukaan tietynlaista kehon rentoutta ja tarkkuutta, jotta pelaaminen on helpompaa. m i ks i j U U r i Darts trendaa niin suuresti tällä hetkellä? Eräs näkökulma tähän on syventyä pohtimaan nykypäivän väestössä kasvavia keskittymisvaikeusongelmia. Kyseessä on nopeatempoinen laji, jossa tapahtuu paljon ja vikkelästi. Se muistuttaa tahdiltaan Instagram reelsien ja TikTokin selaamista ja siksi se voi lajina jopa alitajuisesti vedota ihmisiin. n Y k Y pä i Vä n ä m e d i as sa on paljon puhetta “attention spanista”, joka tarkoittaa ajanjaksoa jonka ajan ihminen pystyy keskittymään häiriöttä johonkin tekemiseen. Sen kesto on nykyihmisellä laskettavissa jopa sekunneissa. Yleisesti sen ajatellaan olevan alle kymmenen sekuntia. Darts on siis laji, josta voi saada paljon irti jos vaatii ja toivoo harrastukselta toiminnallisuutta ja nopeita vuoronvaihtoja. Toisaalta Darts vaatii keskittymiskyvyn maksimoimista hetkelllisesti ja erityistä tarkkuutta oman vuoron aikana. Lajissa oman heittovuoron aika on lyhyt, kolmen heiton verran. Tarkkuden voisi siis jakaa kahdenlaiseen tarkkuuteen, pitkäkestoiseen ja lyhyeen. m i k ä l a j i s sa innostaa TikTok-sukupolvea niin paljon että siitä on muodostunut suuri ajankuvaan kuuluva kulttuurillinen ilmiö. Onko kyse oikeastaan innostuksesta itse lajiin vai sattumalta tapahtuneesta täydellisestä harrastusosumasta meille nuorille, jotka olemme kasvaneet sosiaalisen median aikakaudella? Onko nykyään kulttuurillinen normi tai jopa yhteiskunnassa arvostettu tavoite toimia lyhyitä aikoja maksimiteholla? Onko ilmiö seurausta siitä, että sosiaalinen media tyrkyttää meille loputtomasti informaatiota, kuten lyhyitä videoita joista saa äkillistä mielihyvä? U s e i n s o s i a a l i s e n median olemassaoloa syytetään yleisen keskittymiskyvyn heikkenemisestä väestötasolla. Toisaalta on hyvä olla uhriutumatta liikaa, sillä sosiaalisen median tilin käyttäminen on kuitenkin täysin vapaaehtoista toimintaa, jota ilman elämässa pärjää ihan hyvin. Toisaalta usein sosiaalisen median tuullisen viattomaan ja mielenkiintoiseen harrastukseen esimerkiksi jengiytymisen ja väkivallantekojen sijaan? On myös hienoa, että Littlerin kaltainen henkilö on noussut julkisuuteen taitojensa myötä sekä ikävien uutisten keskellä. Littler voi somepresentaatiollaan helpottaa nuoren sukupolven elämää enemmän kuin hän itse ehkä ymmärtääkään. d a r T s i n h a r r as Ta m i s e n positiivisia sivutuotteita ovat esimerkiksi sosiaalisuus lajin ympärillä sekä lajin aloittamisen helppous. Sen voi aloittaa kuka tahansa, sillä Dartsin harrastamiseen ei vaadita kalliita varusteita ja sitä voi amatööritasolla harrastaa melkein missä tahansa paikasta ja olosuhteista riippumatta. Kyseessä on siis harrastus, jota voi rauhassa harrastaa omalla kotipihallaan kesällä tai toisaalta vaikkapa baareissa talvisin, jos siltä tuntuu. s i i Tä Vo i myös luoda uran tai tehdä vaikkapa TikTok-videoita ja saada sen avulla taloudellista hyötyä itselleen. Voisi jopa ajatella, että Darts opettaa niitä kuuluisia läsnäolotaitoja, jotka nekin vaikuttavat keskittymiseen ja elämän mielekkyyteen. Vastaavasto voi olla, että Darts on vaan niin erityisen koukuttava ja kiinnostava laji, että sen puolesta puhujat harrastavat sitä ihan vaan siksi että se on kivaa tekemistä, analysoimatta mitään muuta. Sitä on siis vain kokeiltava ja annettava lajin puhua omasta puolestaan. k o ko i i l m i ö luo jaettuja kokemuksia ja yhteisöjä harmittoman ja kiinnostavan lajin ympärille, joka voi osaltaan helpottaa yksinäisyyden kokemusta ja tylsistymisen tunnetta sekä nuorilla että aikuisilla. Saa kuitenkin nähdä, mitä suosiolle käy kun Yhdysvallat sulkee TikTokin maassaan.
• k U n b i o l o g i Timo Vuorisalo suoritti opintojaan, silloin kyseessä eivät olleet vielä itse tehdyt versiot, vaan kaupan pakasteet. –Minun ikäluokkani pojat eivät saaneet Turun normaalikoulun yläasteella kotitalousopetusta. Siksi opiskeluaikoinani jopa perunoiden keittäminen tuntui vaikealta, koska siihen ei löytynyt ohjetta, Vuorisalo kertoo etsinnöistään –Vuotta vanhemmille kotitalous oli yläasteellani vapaaehtoista ja vuotta nuoremmalle ikäluokalle jo pakollista. En ole edelleenkään oppinut laittamaan hyviä kasvisruokia, ja siksi en olekaan vegaani. Psykologista laiskuutta. V U o r i sa lo k e r To o käyneensä opiskeluaikoina usein syömässä Iskerissä eli nykyisellä Assarin ullakolla. –Opiskeluaikoinani Iskeri oli hämärä tila ja ajattelimme sen johtuvan siitä, että me opiskelijat emme näkisi, miltä ruoka näyttää lautasella. Ruoan taso on noussut niistä ajoista paljon, Vuorisalo kehuu. –Tarjolla oli yleensä pari erilaista liharuokavaihtoehtoa eikä kasvisruoasta oltu kuultukaan. Sai olla kiitollinen, jos tarjolla oli edes salaattia! Salaattipöytä sisälsi yleensä pelkkää porkkanaraastetta ja lehtisalaattia. Ehkä lisäksi punajuuriviipaleita, Vuorisalo muistelee. V U o r i sa lo i T s e kalastaa nykyään äärimmäisen harvoin. Hän katsoo aina, että käyttämänsä seiti on MSC-sertifioitua. –Se takaa, että kala ei ole ylikalastetusta populaatiosta peräisin. Kehottaisin myös tutkimaan eri elintarvikkeiden hiilijalanjälkiä. Riisin viljely vapauttaa paljon metaania ilmakehään, ja siksi suosin riisin sijaan perunaa. –Kala ei myöskään vaadi peltopinta-alaa, ja on siksi ympäristön kannalta parempi vaihtoehto, kunhan kalakantoja ei ylikalasteta. Kalan ja kasvisruuan ystävä Turun yliopistossa ympäristötiedettä opettava biologi, ympäristötutkija ja tietokirjailija Timo Vuorisalo kertoo eläneensä opiskeluaikoina pääasiassa perunoilla ja kalapuikoilla. luottoresepti lotta liuhamo n äkökulma S amanlainen kirpeän aurinkoinen talvipäivä, joka oli tässä taannoin tammikuussa. Sellainen, kun tuuli on kevyttä ja pakkanen kynsii kasvoja, mutta aurinko lämmittää jo niskaa ja on kirkas. Niin, että kun se osuu lumeen tai jäähän, se sulaa ja valuu alas räystäiltä. Sellainen sää oli myös aika tarkalleen kolme vuotta sitten, helmikuun 24. päivänä. Tapasimme hyvän ystäväni kanssa Helsingissä ja päätimme keskustella asioista. Se oli päivä, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. m U i s Ta n k U i n k a siihen heräsi. Kiovaa pommitettiin, hyppäsi sängystä ja avasi telkkarin. Ei ollut epäilystäkään siitä, että eikö kaikki olisi muuttunut. Sitten mainoskatkolla kerrottiin, että Lego Masters Suomi palaa uudella kaudella. Se tuntui jo silloin erikoiselta. Me istuimme ystäväni kanssa sellaiseen Töölössä sijaitsevaan ranskalaistyyppiseen kahvilaan, jossa on seinillä kuvia Tintti-kirjoista ja taustalla soi Carlos Gardel. p U h U i m m e Va k aV i a asioita ja mietimme, mitä nyt käy ja mitä on edessä. Kesällä inttiin, entäs sitten? Puhuimme kauan ja joimme kahvia. Sitten lähdimme pois. Silti siitä päivästä elävimmin jäi mieleen, kun vesi kolisi ränneissä rauhallisesti. Emme puhuneet silloin mitään. Se oli rauhallinen hetki. Sellainen, joka kertoi, että jää jatkaa sulamistaan eikä se tiedä siitä mitään mitä ympärillä tapahtuu. Ikäänkuin normaaliuden saari kaaoksen meressä. Kaaoksen meressä kuohuu SANTERI SAARINEN TOIMITUSHARJOITTELIJA TURUN YLIOPPILASLEHTI Se oli sellainen samanlainen kirpeän aurinkoinen talvipäivä, joka oli tässä taannoin tammikuussa. k Y m m e n e n ja erityisesti viimeisen viiden vuoden aikana näitä hetkiä on aina silloin tällöin ollut. Muistan, kun koronasulku julistettiin ensimmäistä kertaa. Olin silloin äidilläni ja muistan, kuinka absurdilta tilanne tuntui. Edeltävänä päivänä kaikki olivat olleet lukiossa normaalisti paikalla. Ja sitten sen, kun haimme yhden kaverin kanssa ruokakassit koululta ja se oli ainoa normaali hetki viikossa. V i i m e m a r r as k U U s sa seurasin Yhdysvaltain vaaleja Turun Sanomissa. Oli kummallinen hetki kirjoittaa sivuille sanat: "Donald Trumpista tulee Yhdysvaltain 47. presidentti." Ja kun kävin sen jälkeen keskustassa, uskoin näkeväni mietteen varjon kaikissa, mutta siitä huolimatta ihmiset toimittivat asioitaan, kuten ennenkin. Lehdet jatkoivat tippumistaan puista. m i Tä a jas Ta m m e muistetaan? Kun olen itse ollut tällainen historianörtti, olen kiinnittänyt huomioni siihen, että tuona ja tuona päivänä Neuvostoliitto antoi sen ja sen nootin. Ja että Nixonilla oli tällainen suunnitelma Vietnamissa. Mutta onko se sitä minkä aikalaiset muistavat? Kun ajankohtaisista asioista keskustelee ja uutisia lukee maailma tuntuu kammottavalta paikalta. Sitten muistaakin, että piti lähteä kaverin kanssa lenkille. Tai että ahaa, Cittarissa on euron päivät. Mahtavaa! a r k i r U l l a a omaa tahtiaan. Vaikka epävarmuutta riittää, niin me kaikki suunnittelemme ja yritämme rakentaa omia elämiämme. Sitsata ja approilla. Kun sitten, joskus kysytään, millaista oli elää 20-luvulla muistanko ensimmäisenä kaikki kriisit vai kaikki ihmiset? U l ko p o l i i T T i s e n i n s T i T U U T i n Hiski Haukkala sanoi, että olemme kuin sammakot kattilassa. Kaikkeen tottuu. Mikä neljä vuotta sitten olisi ollut käsittämätöntä, on nyt käsitelty olankohautuksella. Sitten toisinaan tulee niitä hetkiä, jolloin maailma tuntuu järkkyvän. Kun tämä lehti on ilmestynyt, Trump on ollut vallassa joitakin päiviä. En lähde listaamaan kaikkia skenaarioita, jotka hänen tai muiden valtiomiesten toimesta saattavat toteutua, mutta paljon on vaakalaudalla. k U n lU k e e arvioita ja uutisia kymmenien vuosien takaa, uhkakuvat ja kehityskulut on annettu pitkinä aikaväleinä. Niin pitkinä, että niihin ei edes tartuttu. Nyt ei taida olla liioittelua, jos sanoo aikajänteen olevan kuukausia. Sammakkokin saattaa toisinaan huomata, että nyt naksahti hellalle suurempi luku. Niitä lukuja on varmasti tänäkin vuonna luvassa. Kaiken keskellä elämä kuitenkin jatkuu. Toivottavasti ne muistaa huomata, normaaliuden saarina kaaoksen meressä. Vuorisalon kalapuikot Raaka-aineet: 400 g pakasteseitiä yhtenä palana 1 muna gluteenittomia korppujauhoja 2 tl suolaa ripaus valkopippuria1. Sekoitta kaikki, kunnes saat aikaan taikinapallon, joka ei tartu kulhon pintaan tai sormiin. 1. Sulata pakastekalaa noin 3 min mikrossa 2. Viipaloi kala vielä jäisenä 1,5-2 sentin paksuiksi puikoiksi. 3. Kostuta kalapalat munalla ja leivitä korppujauhoilla, joissa on mukana suolaa ja valkopippuria. 4. Kypsennä kalapuikkoja paistinpannulla noin 5 min. 35 K u v a : S a n te ri S aarin en . Yliopiston jäsen! Haluatko jakaa oman luottoreseptisi? Laita viestiä: tyl-paatoimittaja@utu.fi Timo Vuorisalo kertoo kotitaloustuntien puuttumisen jättäneen rästiin paljon opeteltavaa. Kuva: Lotta Liuhamo. Kalapuikot ovat kuuluneet biologin arkipäivään jo pitkään. Kuva: Lotta Liuhamo.
• Tutustu laajaan koulutustarjontaamme ja hae meille opiskelijaksi > utu.fi/hae Löydä oma urapolkusi Turun yliopistosta! Get inspired by your potential.